Alustava yleissuunnitelma

Rauman Hs = 12,5 / 13,0 m väylä
Alustava yleissuunnitelma, suunnitelmaselostus
26.5.2005

Rauman väylän syventäminen
Rauman satamaan johtaa kaksi kauppamerenkulun pääväylää, Rihtniemen 10,0 m väylä ja Valkeakarin
7,5 m väylä. Rauman sataman kasvavan liikenteen ja erityisesti aluskoon kasvamisen takia on todettu
tarve syvemmälle, kulkusyvyydeltään noin 11–12 m väylälle.
Erityisesti ongelmaksi on muodostunut Feeder-tyyppinen liikenne, jossa käytetään bulk-aluksia, joiden
syväys on noin 11,5 m. Tällä hetkellä kyseisentyyppiset alukset lastaavat Raumalla väylän määräämään
10,0 m maksimisyväyteen ja jatkavat esimerkiksi Naantaliin ottamaan lopun lastin niin, että aluksen
koko lastikapasiteetti on käytössä. Lisäksi sataman kasvava panostus konttiliikenteeseen tulee
kasvattamaan aluskokoja tulevaisuudessa, jos väylät sen mahdollistavat.
Rauman satama on läntisen rannikon suurin satama kuljetusmäärillä mitattuna ja se on laajentunut
jatkuvasti. Satamaa ollaan laajentamassa seuraavaksi kohti Ulko-Petäjäksen niemeä, laajennukselle on
tehty varaus Rauman kaupungin asemakaavassa.
Mitoitusalus
Rauman väylän syventämisessä on mitoitusaluksena käytetty kahden eri aluksen päämitoista suurempia.
Mitoitusaluksen päämitat on esitetty taulukossa 1. Kun pohditaan tulevan väylän kulkusyvyyttä, on syytä
huomioida, että Rauma on yksi tulevan kulkusyvyyskäytännön väylistä, eli Merenkulkulaitos ei määrittele
väylän kulkusyvyyttä vaan ainoastaan suunnittelu- ja haraussyvyyden. Näin ollen väylän
suunnittelusyvyytenä voitaisiin pitää 11,5 m haraussyvyyden ollessa ulko-osalla 13,0 m ja vastaavasti
sisäosalla 12,5 m.
Taulukko 1, Rauman väylän mitoitusalus
Feeder Handymax:
2500TEU M/S Crystal
Container Lily Mitoitusalus
koko 31 000 48 913 DWT
Loa 200 190 200 m
Lpp 190 181 190 m
B 30 32.2 32.2 m
T 11.5 11.6 11.5 m
Mitoitusaluksen nopeuspainumatarkasteluista havaitaan, että väylien kriittisillä kohdilla täytyisi täydellä
11,5 m syväydellä käyttää nopeutena 7 solmua, jollei haluta rikkoa 0,5 m kölivaran arvoa. Suuremman
haraussyvyyden ulko-osalla voitaisiin ruopatuilla alueilla käyttää nopeutena normaalia 10 solmua.
Taulukko 2, Rauman väylän minimimitat
Suure Peruste Arvo
Kaarresäde 5*Loa 1000 m
Kaarteiden min. etäisyys 5*Loa 1000 m
Leveys 4.5*B 145 m
Rauman väylän minimimitat muodostuvat mitoitusaluksen päämitoista väylänsuunnitteluohjeen
mukaisesti, kuten taulukosta 2 voidaan todeta.
Lähtötiedot
Suunnitelmassa on käytetty lähtötietoina vuosina 1999–2003 tehtyjä merenmittauksia. Mittaukset on
tehty sekä kaikuhara- (MeA Airisto) että monikeilaintekniikalla (M120). Massalaskennoissa on käytetty
maastomallina 10-metrin ruutuun keskiarvoharvennettua, hyväksyttyä S2-pisteaineistoa.
Pohjatutkimuksia alueella on tehty runsaasti. Suunnitelmassa on käytetty pohjatutkimusaineistona
vuosina 1992 ja 2004 tehtyjä paino- ja porakonekairauksia sekä kesällä 2004 tehtyjä
matalataajuusluotauksia. Kairauksista on tulkittu kalliopinta siten, että jokainen piste joka merkitty
päättyneeksi joko kallioon tai kiveen, kallioon tai lohkareeseen on tulkittu kalliopisteeksi. Koska osa
kairauksista on tehty ennen uusimpia ruoppauksia, nykyisellä väyläalueella haraustason yläpuolella
sijaitsevien kalliopisteiden korko on muutettu vastaavan haraustason korkoon.

Vaihtoehtoiset linjaukset
Kuten aiemmin todettu, Rauman satamaan tulee kaksi erillistä väylää. Syventämistä tutkittiin molempien
linjausten osalta. Aikojen kuluessa on ollut runsaasti keskustelua siitä, kumpaa reittiä Rauman
syväväylän kannattaisi käyttää.
Valkeakarin väylä
Valkeakarin väylä on pohjoisempi kahdesta tutkitusta vaihtoehdosta. Tällä hetkellä Valkeakarin kautta
Raumalle tulee 7,5 m kulkusyvyinen väylä, jonka haraussyvyys on 8,5 m. Tässä selvityksessä tutkittu
linjaus eroaa nykyisestä väylästä siten, että nykyväylän keskiosalla, heti Valkeakarin saaren kohdalla
oleva kaksoismutka-yhdistelmä on korvattu yhdellä mutkalla ja väylä on tuotu Suurriutan läpi. Edellä
mainitulla linjauksella Valkeakarin väylä on erittäin hyvin navigoitava, se muodostuu ainoastaan kahdesta
linjasta, jotka tuovat väylän satama-alueelle. Linjojen välinen mutka on jyrkkyydeltään sopiva (33,5°) ja
ulompi linja on merkitty linjatauluilla. Valkeakarin väylä on hyvin suojainen N-SW –tuulilla eikä väylä
kulje avomerellä, jossa ongelmana ovat liikkuvat jääkentät.
Ongelman Valkeakarin väylällä muodostaa mainitun Suurriutan (PLV 8000–9000) puhkaisu. Suurriutta on
osin hyvin matala (

tulevan väylän mitoituksen ja kriteerit. Nykyinen väylä on erittäin tehokkaasti merkitty, siinä on mm. 9
kpl kiinteitä reunamerkkejä.
Väylän ulko-osa kovankivien rännille saakka on suojaton S-W-N –tuulille, joka onkin koko väylän
navigoinnillisesti heikoin seikka. Koska väylä tulee Rauman majakalta saakka, on ulko-osa kokonaan
avomerellä ja jääongelmat koskettavat väylää liikkuvien jääkenttien muodossa. Muutoin, lukuun
ottamatta kovankivien ränniä, on väylä navigoinnillisesti vähintään tyydyttävä.
Eteläisen väylän ongelmakohta, Kovankivien kapeikko (PLV 13500-15700) Rihtniemen pohjoispuolella, on
matala, riuttatyyppinen alue, joka on puhkaistu aiempien väylätöiden yhteydessä. Kapeikossa väylän
leveys on noin 160 m, johon se edellisessä ruoppauksessa levennettiin. Kapeikko on pahasti
toispuolinen, sen pohjoispuolella pohja kohoaa aina noin metrin syvyyteen kun eteläpuolella jäädään
tasolle -5 m. Tämä aiheuttaa kapeikossa liikkuvalle alukselle reunaimun, joka pyrkii kääntämään alusta
poikittain väylällä. Lisäksi kapeikossa sattuva konerikko tai vastaava ns. ”black-out” –tilanne johtaa
melko varmaan karilleajoon.
m3ktr
4 500.0
4 000.0
3 500.0
3 000.0
2 500.0
2 000.0
1 500.0
1 000.0
500.0
0.0
13000
13300
13600
13900
14200
14500
14800
15100
15400
15700
16000
16300
16600
16900
Rauman eteläinen 11,5m väylä
17200
17500
17800
18100
Paalu
18400
18700
19000
19300
19600
19900
Kuva 2, Eteläisen vaihtoehdon massadiagrammi
20200
20500
20800
21100
21400
21700
22000
22300
22600
22900
23200
Kallioleikkaus, 1m
Maaleikkaus
Kuten kuvassa 2 olevasta massadiagrammista nähdään, eteläisen väylän massa on jakautunut lähes
kokonaan kolmeen suurempaan kokonaisuuteen. Koko eteläisen väylän alueella oleva louhittava kallio on
melko tasaisesti jakautunut pitkin väylää ja on suurimmaksi osaksi ns. neliölouhintaa.
Eteläisen väylän ruopattavista massoista noin puolet on ns. pehmeitä, siltti- tai savimaita. Loput
maaleikkauksesta on moreenia tai hiekkamaita. Pehmeät massat ovat pääosin viimeisellä väylälinjalla
(PL 20000 )
Massalaskentatulokset
Laskentatulokset molemmilta väylälinjauksilta on esitetty taulukossa 3. Kuten taulukosta voidaan
havaita, on Valkeakarin väylällä kaivettavaa massaa huomattavasti enemmän kuin eteläisellä väylällä.
Tuloksista voidaan myös havaita, kuinka Valkeakarin väylän kalliomassojen määrä on huomattavan suuri
verrattuna eteläiseen väylävaihtoehtoon.
Taulukko 3, väyliltä ruopattavat massat, koko väylä
Kallio Kallio Kallioleikkaus
Maaleikkaus neliökaivu neliökaivu yhteensä
m 3 ktr m 2 m 3 ktr m 3 ktr
Valkeakari 1 093 274 77 088 33 927 377 847
Rihtniemi 519 077 85 150 42 958 56 535

Taulukko 3 koskee koko väyläosuutta ja se sisältää myös sataman vastuualueella olevat massat. Kun
otetaan huomioon sataman vastuulla oleva alue, joka on Raumalla melko suuri, saadaan tulokseksi
taulukossa 4 esitetyt massat.
Taulukko 4, valtion osuus väylien massoista
Kallio Kallio Kallioleikkaus
Maaleikkaus neliökaivu neliökaivu yhteensä
m 3 ktr m 2 m 3 ktr m 3 ktr Paaluväli
Valkeakari 1 028 913 73 833 32 341 374 746 0-10740
Rihtniemi 369 809 85 150 42 958 56 535 0-21540
Kuten taulukosta 4 voidaan havaita, on eteläisen väylän valtion vastuulla oleva massamäärä
huomattavasti pienempi kuin Valkeakarin väylän. Erityisesti kalliolouhintaa eteläisellä väylällä on
ainoastaan 1/7 valkeakarin vastaavasta. Lisäksi taulukoista 3 ja 4 voidaan todeta, että koko eteläisen
väylävaihtoehdon kalliomassa on valtion osuudella väylästä.
Kustannukset
Rauman väylän syventämisen kustannukset muodostuvat pääasiassa ruoppaus- ja
louhintakustannuksista. Edellä mainittujen kustannusten lisäksi on otettava huomioon väylien merkinnän
kustannukset. Rauman väylän syventämisen vaihtoehtoisten linjausten kustannusten vertailu on esitetty
taulukossa 5.
Taulukko 5, Syventämisen kustannukset, koko väylä
Yksikköhinta Valkeakarin VE Eteläinen VE
Maaleikkaus 12 €/m3ktr 1 093 274 13 119 000 519 077 6 229 000
Kallio EV 60 €/m3ktr 13 577 815 000
60 €/m2 85 150 5 109 000
Kallio VK 25 €/m3ktr 343 920 8 598 000
35 €/m2 77 088 2 698 000
Poiju 15 000 €/kpl 15 225 000 2 30 000
Reunamerkin
poisto 20 000 €/kpl 0 0 1 20 000
Kiinteä merkki 150 000 €/kpl 3 450 000 0
Yleiskustannus 15 % 3 764 000 1 830 000
Yhteensä: 28 854 000 14 033 000
Kuten taulukosta 5 voidaan havaita, on kalliolouhinnan yksikköhinnalla suuri ero eteläisen ja Valkeakarin
vaihtoehtojen välillä. Tämä johtuu siitä, että kun Valkeakarilla päästään parhaimmillaan louhimaan
neitseellistä kalliota yli viiden metrin rintauksesta on Kovankivillä kyse neliölouhinnasta paikassa, jota on
louhittu ennekin. On yleisesti tiedossa, että tällaisissa olosuhteissa louhiminen on erittäin vaativaa ja
kallista.
Taulukon 5 perusteella voidaan todeta, että Valkeakarin linjausvaihtoehto on kokonaiskustannuksiltaan
noin 100 % kalliimpi kuin Eteläinen vaihtoehto. Koska Valkeakarin väylällä ruopattavasta massasta suurin
osa on valtion vastuualueella, voidaan todeta, että valtion väyläosuutta tarkastellessa linjauksen kalleus
vain korostuu.
MKL/VVt/ESi 26.5.2005

Rauman Hs = 13.0 /12.5 m väylä; vaihtoehtojen vertailu
MKL / VVt / ESi 26.5.2005
Ruoppausmassat Maaleikkaus Kallio neliökaivu m2 Kallio neliökaivu m3 Kallioleikkaus Kustannukset
Rihtniemi, valtion osuus 369 809 85 150 42 958 56 535 10 361 305
Rihtniemi, sataman osuus 149 268 0 0 0 1 791 217
Rihtniemi, yhteensä 519 077 85 150 42 958 56 535 12 152 522
Valkeakari, valtion osuus 1 028 913 73 833 32 341 374 746 23 491 236
Valkeakari, sataman osuus 64 361 3 255 1 586 3 101 924 139
Valkeakari, yhteensä 1 093 274 77 088 33 927 377 847 24 415 374
Määrät ja hinnat Maaleikkaus [m3] Kallioleikkaus [m3] Kustannukset [€]
Rihtniemi, valtion osuus 369 809 56 535 10 361 000
Rihtniemi, sataman osuus 149 268 0 1 791 000
Turvalaitteet 50 000
Yleiskustannus 1 830 000
Rihtniemi, yhteensä 519 077 56 535 14 032 000
Valkeakari, valtion osuus 1 028 913 374 746 23 491 000
Valkeakari, sataman osuus 64 361 3 101 924 000
Turvalaitteet 675 000
Yleiskustannus 3 764 000
Valkeakari, yhteensä 1 093 274 377 847 28 854 000