Lataa PDF - Tehy

15 

29.11.2011 

Muisto piinaa 

kidutettua 

Jyväskylän kotihoidossa 

Turhat 

lääkkeet pois 

Tapasimme ministeri Risikon n Hallitse empatiaa

Hoida osaamistasi 

TILAUKSET JA LISÄTIEDOT 

puh. 020 450 05 • asiakaspalvelu.publishing@edita.fi • www.edita.fi/netmarket 

PÄIHDErIIPPUvUUDESTA 

ELÄmÄnHALLInTAAn 

Kirjassa käsitellään päihteiden käyttöä ja päihdehoitotyötä 

päihderiippuvaisen ihmisen ja hoitajan 

näkökulmasta. Tarkastelun kohteina ovat esimerkiksi 

päihdekulttuuri, päihteiden käytön taustatekijät ja 

ominaispiirteet, käyttöön puuttuminen ja hoitosuhdetyöskentely. 

Lisäksi käydään läpi hoitajan jaksamista 

ja turvallisuutta. 

Hoitotieto-sarja • 2010 

ISBN 978-951-37-5298-9 • 39,20 € 

SOSIAALInEn TUrvA JA HyvInvOInTI 

Teos esittelee hyvinvointipalvelut ja niiden tuottajat 

ja toimijat sekä lapsiperheiden sosiaalipalvelut. 

Kirjassa käsitellään muun muassa erilaisia sosiaalisia 

riskejä, kuntoutumista sekä lähihoitajan työtä ja ammatillista 

kehittymistä. 

Lähihoito-sarja • 2009 

ISBN 978-951-37-4630-8 • 39,40 € 

mIELI JA TErvEyS 

Teoksessa käsitellään mielenterveyttä, erilaisia mielenterveyden 

häiriöitä, päihdeongelmia ja niiden hoito- 

ja kuntoutusmenetelmiä. Kirja esittelee hoitotyön 

keskeiset menetelmät eli omahoitajatyöskentelyn, 

ryhmähoidon, terapeuttisen yhteisöhoidon sekä 

lääkehoidon. 


ISBN 978-951-37-5081-7 • 41,70 € 

KEHITTyvÄ KOTIHOITO 

Kirjassa esitellään yksityiskohtaisesti kotihoidon asiakasryhmät 

sekä kotihoidon erilaiset palvelut. Teos 

antaa myös valmiuksia kotihoidon kehittämiseen, 

kotisaattohoitoon sekä ravitsemuksen ja lääkehoidon 

seurantaan. 


ISBN 978-951-37-4472-4 • 41,80 €

6 Neuvottelutilanne 

11 Mykoplasma leviää 

12 K-25: Virheiden mestari 

15 Eroon turhista rooleista 

16 Hyvästi liikalihavuus 

Mahalaukun ohitusleikkaus vähentää nälän tunnetta. 

22 Ammatissa: Työelämä pikajunassa 

26 Vähemmän lääkkeitä, kiitos! 

29 Kirkkautta kaamokseen 

30 Ministeri: Panoksia ennaltaehkäisyyn 

Haastattelussa sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko. 

32 Pahan muisto 

Kidutettujen kuntoutuskeskuksessa itketään usein. 

36 Kotiin päin 

Etelä-Karjalassa lasten mielenterveysongelmia ratkotaan kotona. 

46 Jalkaterapeutit 

47 Vaihdevuosikymmenet 

Miehen hormonituotanto hiipuu andropaussissa. 

49 Tukea vanhuksen kotoutumiseen 

50 Hallitse empatiaa 

64 Tieni tähän: Hyvä työpaikka juurruttaa 

66 Ihana arki: Sata lasissa 

Vakiot 

5 Pääkirjoitus 

7 Puheenjohtajalta 

8 Lyhyesti 

25 Kolumni 

35 Terveys 

40 Luottamuksella 

41 Tehy-uutiset 

42 Tiedotukset 

44 Hyötysivut 

55 Tutkimus 

62 Sana on vapaa 

66 Teresa 

50 

Tässä numerossa 

16 

Terveydenhoitaja Hanna Lindquist opastaa 

lihavuusleikattuja uudessa elämänvaiheessa. 

KANSI: PETRI BLOMQVIST 

Empatiaa voi hallita kehon keinoin. 

Tehy 15 | 2011 3 

15/11

4 Tehy 15 | 2011 

syksynä

Tehyn keskustoimisto 

Helsinki, Itä-Pasila, Järjestötalo 1. 

Avoinna ma–pe klo 8.30–16.00 

Tehy ry, PL 10, 00060 TEHY 

Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki 

(09) 5422 7000, Faksi (09) 6150 0278 

Sähköposti: etunimi.sukunimi@tehy.fi 

www.tehy.fi 

Palvelunumerot 

Edunvalvonta, ma–ti ja to–pe 9–15 

(09) 5422 7100 

Jäsenyysasiat, ma–ti ja to–pe 9–15 

(09) 5422 7200 

Työttömyyskassa, ma–ti ja to–pe 9–15 

(09) 5422 7300 

Jäsentietomuutokset 

ma–ti ja to–pe 9–15 (09) 5422 7200 

tehy.jasenrekisteri@tehy.fi 

Internetissä www.tehy.fi>Jäsensivut 

Tehyn puhelinpalvelu on suljettu ma 5.12., avoinna 

to 15.12. klo 12–15 ja ti 20.12. klo 9–12 sekä 

suljettu ajalla 23.12.–30.12. 

Toimitus 

PL 10, 00060 Tehy 

tehy.lehti@tehy.fi 

Päätoimittaja 

Päivi Jokimäki 

Assistentti, tiedotukset 

Johanna Pakarinen 

Toimitussihteeri 

Teijo Kuusela 

Toimittajat 

Riitta Hankonen 

Terhi Mäkinen (äitiysvapaalla) 

Sinikka Sajama (ma.) 

Vesa Turunen 

Ulkoasu 

Pia Hietamies AD 

Työpaikkailmoitukset 

Anita Suuronen 

Alma 360 Asiakasmedia 

PL 356, 00101 Helsinki 

puh. 010 665 2553 

fax (09) 448 358 

anita.suuronen@alma360.fi 

Ilmoitusmarkkinointi 

Tuire Sillanpää 

Alma 360 Asiakasmedia 

puh. 010 665 2547 

fax (09) 448 358 

tuire.sillanpaa@alma360.fi 

Toimitus ei vastaa tilaamatta 

lähetetystä aineistosta. 

ISSN 0358-4038 PunaMusta 

Seisovaa ilmaa 

Pääkirjoitus 

Kuulun sukupolveen, jonka aikana maailma on muuttunut ehkä kaikkein 

eniten ja nopeimmin. Synnyin 1960–70-lukujen vaihteessa. Aikana, 

jolloin Suomessa muutettiin työn perässä maalta kaupunkiin. 

Rakennettiin moderneja lähiöitä ja hyvinvointia. Syntyi terveyskeskus, 

päivähoito ja kaiken hyvän lisäksi vielä kunta-alan sopimusjärjestelmä. 

1970-luvusta muistan paljon tärkeitä asioita. Farkkujen leveisiin lahkeisiin 

laitettiin pyykkipojat polkupyöräilyn ajaksi, mutta kyllä ne silti juuttuivat 

ketjujen väliin. Pyöräni oli Neuvostoliitosta, mutta se maalattiin uuden näköiseksi. 

Koulubussia odottelin maitolaiturilla, 30 kilometrin päässä Helsingin 

keskustasta. Koulussa laulettiin virsiä, maakuntalauluja ja opettajan syntymäpäivänä 

Porilaisten marssi. 

Näin kerran Kekkosen. Tai oikeastaan Tamminiemen lähistöllä Kekkosen 

näköisen vanhuksen, jota talutettiin molemmilta puolilta, eikä hän siis voinut 

olla Kekkonen. Hänen jättäessään lopulta presidentin tehtävät, tietoisesti 

tai tietämättään, meidät vietiin jonossa koulun kirjastoon katsomaan mustavalkotelevisiosta 

tuota vakavaa ilmoitusta. Olimme vaisuja ja hiljaa: mitä 

maailmasta tulee, kun ei ole enää Kekkosta. Muutos pelotti. Koivistolla ei ollut 

edes silmälaseja. 

1970-luvulta tähän päivään on tapahtunut valtava tekninen kehitys. 

1980-luvun lopulla lähetin kesätyöpaikassani teleksejä Saksaan ja otin ison 

huoneen täyttävästä tietokoneesta kelanauhalle varmuuskopioita. 

Työelämä on muuttunut. Lait ja asetukset ovat muuttuneet. 

Maat ja valtiot ovat muuttuneet. Ilmasto on muuttunut. 

Avaruuskin on muuttunut (Pluto ei ole 

enää planeetta). 

Yksi kuitenkin pysyy. Ennen mainoksissa 

luvattiin, että se olisi Turun sinappi, mutta se on 

myyty. Kunta-alan sopimusjärjestelmä on pidetty 

pystyssä 70-luvulta asti. Sitä ei kaada mikään, 

ja taluttajia on molemmin puolin. Neljäkymmentä 

vuotta vanha sopimusjärjestelmä on nostettu 

olennaiseksi, eikä sisältö enää merkitse. 

Tehy on puhunut pitkään raikkaampien tuu- 

lien puolesta. Muutaman vuoden takainen irtautuminen 

vanhasta kunta-alan pöydästä on edelleen kipeä 

paikka työnantajalle ja muille järjestöille. Tehyä 

ei muutos pelota. 


Päätoimittaja 

Tehy 15 | 2011 5

Ajankohtaista 

Takkuiset neuvottelut 

Tehy oli valmis hyväksymään raamisopimuksen mutta joutui 

valtakunnansovittelijalle. 


Valtakunnansovittelijaa tarvittiin jälleen, 

jotta kunta-alalle saadaan työrauha 

ja tehyläiset mukaan raamisopimukseen. 

Esa Lonka antoi sovintoehdotuksen, 

jolla Tehy voi hyväksyä ja 

allekirjoittaa kunta-alan neuvottelutuloksen. 

Valtuusto käsitteli sovintoehdotusta lehden 

mennessä painoon viime viikon torstaina. 

Tehy on aiemmin ilmoittanut, että raamisopimuksen 

mukainen ratkaisu sinänsä kelpaa, 

mutta järjestö ei yhdy muiden neuvottelemiin 

sopimuksiin. 

– Tehy sopii tehyläisten puolesta, puheenjohtaja 

Jaana Laitinen-Pesola linjaa. 

Kuntasopimuksen kausi on 1.1.2012– 

28.2.2014. Yleiskorotus 1,7 prosenttia maksetaan 

1.1.2012. Raamin mukaisista sopimuskorotuksista 

0,7 prosenttia käytetään 

tekstimuutoksiin, joita ovat muun muassa 

kuuden päivän palkallinen isyysvapaa ja 

määräaikaisia syrjivän B-vuosilomataulukon 

poisto. 1.2.2013 maksetaan 1,46 prosentin 

yleiskorotus ja 0,6 prosentin paikallinen erä. 

150 kertaerä maksetaan siihen oikeutetuille 

tammikuussa 2012. 

Tehy ei ollut mukana kunta-alan työ- ja 

virkaehtosopimusneuvotteluissa, joissa saavutettiin 

neuvottelutulos 22.11. Ulkopuolelle 

jättäytymisen syynä on se, että Tehyn hallitus 

yksimielisesti kieltäytyi Kuntatyönantajien 

ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen tarjouksesta 

palata yhteiseen neuvottelujärjestöön 

SuPerin kanssa. 

Suostuminen olisi tarkoittanut paluuta 

kunnalliseen virka- ja työehtosopimukseen 


ja entiseen neuvottelujärjestelmään, joista 

Tehy irtautui vuoden 2007 työtaistelussa. 

Kuntatyönantaja ei ole neljän vuoden aikana 

kyennyt aloittamaan kunta-alan neuvottelujärjestelmää 

säätelevän pääsopimuksen uudistamista 

eikä käynnistämään neuvotteluja 

pääsopijajärjestöistä. 

Tehy haluaa uudistaa kunta-alan neuvottelujärjestelmää. 

Järjestö haluaa koulutetulle 

hoitohenkilöstölle myös oman työehtosopimuksen, 

koska sen kautta on mahdollista hakea 

ratkaisuja hoitoalan ongelmiin, mikä ei 

onnistu nykyisessä neuvottelujärjestelmässä. 

Oma sopimus on pitkän ajan tavoite, joten 

tällä kierroksella Tehy oli valmis hyväksymään 

jatkon 2007 joukkoirtisanoutumisuhalla 

hankitulle itsenäiselle asemalle. 

Tehy-lehden painoon mennessä Tehy ja Kuntatyönantajat eivät 

olleet vielä hyväksyneet sovintoesitystä. 

LUE LISÄÄ: 

www.tehy.fi/ 

neuvottelukierros 

Valmiita 

neuvottelutuloksia 

■■ ■Hammaslääkärien 

työnantajayhdistyksen 

työehtosopimuksen sopimuskausi 

on 1.1.2012–31.1.2014. 

■■ ■PlusTerveyden 

työehtosopimuksen sopimuskausi 

on 1.1.2012–31.1.2014. 

■■ ■Ylioppilaiden 

terveydenhoitosäätiön 

työehtosopimuksen sopimuskausi on 

1.2.2012–31.3.2014. 

■■ ■Yksityisen 

sektorin sairaankuljettajien 

työehtosopimuksen sopimuskausi on 

1.4.2012–30.4.2014. 

■■ ■Terveyspalvelualan 

työehtosopimuksen 

sopimuskausi on 1.1.2012–28.2.2014. 

■■ ■Valtion 

virka- ja työehtosopimuksen sopimuskausi 

on 1.3.2012–31.3.2014. Pardia 

hoitaa tehyläisten edunvalvonnan 

valtiolla ja yliopistoissa. 

■■ ■Palkankorotukset 

noudattelevat pääsääntöisesti 

raamisopimusta. Kertaerän 

maksussa on sopimuskohtaisia eroja. 

Järjestöjen päättävien elinten pitää vielä hyväksyä neuvottelutulokset. 

Raamisopimuksen kattavuus ei ollut 

vielä selvä lehden mennessä painoon. Mikäli raami ei 

toteudu, sopimukset raukeavat. Yksityisten sairaankuljettajien 

osalta voimaan tulee aiemmin sovittu työehtosopimus.

Puheenjohtaja 

Kuntapöydän 

tutut kuviot 

Viime lauantaina (19.11.) tuli kuluneeksi neljä 

vuotta tehyläisten ”Tahdon asia” -koitoksesta. 

Jälleen on pimeä ja märkä marraskuu, ja tätä 

kirjoittaessani odottelen kutsua Bulevardille 

– valtakunnan sovittelijan toimistoon. Tämä on varsin 

mielenkiintoista siksi, että tällä kierroksella Tehyn päättäjät 

ovat alusta asti sanoneet, että keskusjärjestöjen lokakuussa 

neuvottelema raami sopii meille. Tehyläiset tunnistavat 

haasteellisen taloustilanteen ja ovat valmiita hakemaan 

ratkaisua, jolla turvataan jäsenistön ostovoima. 

Valtiolla on jo saavutettu raamin mukainen neuvottelutulos 

ja Pardian puheenjohtaja Antti Palola pitää lopputulosta 

hyvänä. Soveltamisneuvotteluissa onnistuttiin 

saavuttamaan tavoitteen mukainen yleiskorotuspainotteinen 

palkkaratkaisu, jolla turvataan koko valtion henkilöstön 

ostovoiman kehitystä ja edistetään myös palkkauksellista 

tasa-arvoa. 

Yksityissektorilla sopimuksia on tähän mennessä jo 

jonkin verran syntynyt, mutta myös siellä suurimmat 

eli yksityinen terveyspalveluala ja yksityinen sosiaalipalveluala 

ovat vielä auki. Viime hetkeen ratkaisut ovat 

siis jäämässä. 

Kuntapöydässä tiemme pysähtyi ”menneisyyden vankeihin”. 

Jouduimme käymään tutun keskustelun jälleen 

kerran. Keskustelun lopputuloskin oli täysin selvä. Tehy 

ei yhdy mihinkään sopimukseen, eikä TNJ:tä tässä aikataulussa 

ja pakottamalla synnytetä uudestaan. Marraskuun 

alussa kokoontunut valtuustomme linjasi täysin 

selkeästi, että Tehyn aseman säilyttäminen on oleellista. 

Me emme ole luopuneet tavoitteistamme, vaikka joi- 

” 

Silloin kun päämäärä on 

tiedossa, sivutuulistakin saa 

vauhtia.” 

denkin asioiden toteutuminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. 

Edesmennyttä kunniapuheenjohtajaamme Toini 

Nousiaista lainaten voi todeta, että silloin kun päämäärä 

on tiedossa, sivutuulistakin saa vauhtia. 

En siis tiedä vielä, mikä lopputulema osaltamme on. 

Jos valtakunnan sovittelijan avulla ei synny ratkaisua, 

tarkoittaa se, että neuvottelemme vasta vuodenvaihteen 

jälkeen. Työnantajahan irtisanoi Tehyn ja KT:n välisen 

sopimuksen päättymään 31.12.2011. Olemme valmistautuneet 

myös tähän vaihtoehtoon. 

Hyvät tehyläiset, tuntuu siltä, että on neuvottelukierros 

minkälainen tahansa, se on meille joka kerta ”Tahdon 

asia”. Yksituumaisen jäsenistön kanssa on kuitenkin 

hyvä tehdä työtä ja edistää tehyläisiä tavoitteita. 

Jaana Laitinen-Pesola 

Tehyn puheenjohtaja 



Lyhyesti n Koonnut Vesa Turunen, vesa.turunen@tehy.fi 

Malli ennusti 

käynnin keston 

n Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Toni Ruohosen 

päivystyspoliklinikalle kehittämä simulointimalli 

on osoittautunut toimivaksi. 

Malli ennusti, että Keski-Suomen keskussairaalan 

päivystyspoliklinikalle tuleva potilas viettää 

päivystyksessä keskimäärin 2 tuntia 37 minuuttia. 

Vuonna 2010 mallin antama ennuste erosi toteutuneesta 

tilanteesta ainoastaan 3 minuuttia. 

Ruohosen 2007 julkaistussa väitöskirjassa etsittiin 

uusia tapoja tehostaa päivystystä. Hän loi tietokoneella 

mallin oikeasta poliklinikasta sairaalan 

henkilökunnalta saamiensa tietojen pohjalta. 

– Terveydenhuollon prosessit ovat usein hyvin 

monimutkaisia kokonaisuuksia, ja niillä on paljon 

satunnaisia piirteitä. Ongelmakohtien paikallistaminen 

ja uusien teoreettisten ratkaisumallien kehittäminen 

on ollut melko helppoa, mutta ratkaisujen 

toimivuus on usein voitu osoittaa vasta käytännön 

kokeilun jälkeen. (VT) 

Kuntien menot kasvoivat 

n Kuntien käyttökustannukset olivat vuonna 2010 

yhteensä 34,9 miljardia euroa. Kasvua edellisvuoteen 

oli 1,2 miljardia eli 3,6 prosenttia. Tiedot käyvät 

ilmi Tilastokeskuksen julkaisemasta Kuntien ja 

kuntayhtymien talous- ja toimintatilastosta. Luvuissa 

ei ole mukana liikelaitosten menoja. 

Sosiaali- ja terveystoimen osuus menoista oli 

54,4 ja opetus- ja kulttuuritoimen osuus 22,2 prosenttia. 

Muihin palveluihin menoista ohjautui 19,3 

ja yleishallintoon 4,1 prosenttia. 

Kuntien sosiaali- ja terveyskustannukset kasvoivat 

edellisestä vuodesta 2,4 prosenttia. Kustannusten 

nousu oli huomattavasti maltillisempaa 

kuin 2009, jolloin ne kasvoivat 5,9 prosenttia. Sosiaali- 

ja terveystoimen menoista suurin osa – 27,6 

prosenttia – kohdistui erikoissairaanhoitoon. Perusterveydenhuollon 

osuus toimintalohkon kustannuksista 

oli 20,2 prosenttia. 

Kuntien käyttökustannuksista 9,6 miljardia 

euroa meni palkkoihin. Palkkamenot kasvoivat 

edellisestä vuodesta vain 0,7 prosenttia. Sosiaali- 

ja terveystoimessa palkkamenot laskivat 1,9 

prosenttia, ja opetus- ja kulttuuritoimessa palkat 

nousivat 3,9 prosenttia. (VT) 

Lapin sairaanhoitopiirissä työsopimukset 

käsitellään keskitetysti, kertoo henkilöstöjohtaja 

Tanja Peltovuoma. 

Tasa-arvoa määräaikaisille 

n Lapin sairaanhoitopiirissä on tehty uraauurtava tulkinta tasa-arvo- ja työsopimuslaista. Sen 

perusteella perhevapaalle siirtyville määräaikaisille tehdään jatkossa työsopimus perhevapaan 

ajaksi. Näin menetellään mikäli on todennäköistä, että työsopimus olisi uusittu, ellei työntekijä 

olisi tullut raskaaksi ja jäänyt perhevapaalle. 

– Järjestely lisää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa, iloitsee tehyläinen pääluottamusmies 

Esa Rusanen. 

Saavutus on tärkeä Tehylle, joka on aina korostanut tasa-arvoa yhtenä keskeisenä tavoitteenaan. 

Sairaanhoitopiirin visiona on inhimillisesti tehokas sairaala. Sen mukaisiin henkilöstöpoliittisiin 

periaatteisiin kuuluu, että taloon luodaan yhteiset käytännöt siitä, miten määräaikaisten 

perhevapaille siirtyvien työntekijöiden palvelussuhde käsitellään. 

– Näkökulman laajentaminen ja juurruttaminen johdon tasolla on ollut kovan työn takana, 

myöntää henkilöstöjohtaja Tanja Peltovuoma. 

Uuden ajattelutavan lähtökohtana on, että sairaanhoitopiirin sisällä on vain yksi työnantaja. 

Työsopimukset hallinnoidaan keskitetysti henkilöstöpalveluiden avulla. Tähän asti yksikkörajat 

on ollut vaikea ylittää, mutta nykyään henkilöstöresursointia tarkastellaan kokonaisuutena. 

Tämä antaa mahdollisuuden liikutella työvoimaa sinne, missä sitä tarvitaan. 

Henkilöstön keskimääräinen työpanos on 75 prosenttia, kun otetaan huomioon erilaiset 

poissaolot, kuten vuosi- ja sairauslomat. Tästä johtuen sairaalan perusmiehitys on ollut liian 

vähäinen. Vajausta on paikattu määräaikaisilla ja teettämällä ylitöitä vakituisilla. 

Asian korjaamiseksi sairaanhoitopiirin hallitus on päättänyt vakinaistaa määräaikaisia. Ensi 

vuonna tavoitteena on yli 80 uutta vakanssia. Niistä suurin osa on hoitoalan paikkoja. 

– Koska järjestely ei tuo muutosta kokonaistyöpanokseen, vakituisten lisääminen ei lisää 

palkkakustannuksia. (VT) 

PETRI UUTELA

Maksutonta 

jumppaa iäkkäille 

n Kuntien on tarjottava maksuttomat uimahalli- ja kuntosalikäynnit 

yli 68-vuotiaille kuntalaisille. Näin vaatii tuki- ja liikuntaelinjärjestöjä 

ja terveydenhuollon päättäjiä koolle kutsunut 

Tule-parlamentti. Koko parlamenttiväki asettui tukemaan 

Suomen Nivelyhdistyksen julkilausumaa, jonka mukaan 

kuntien on järjestettävä ikäihmisille subventoituja liikuntapalveluja. 

Tule-sairauksien tehokkainta hoitoa on ennaltaehkäisy, 

jossa keskeisimmällä sijalla on liikunta. 

Noin 1,7 miljoonaa suomalaista kärsii erilaisista tuki- ja 

liikuntaelinsairauksista. Tule-vaivat kroonistuvine kipuineen 

aiheuttavat paljon inhimillistä kärsimystä ja yhteiskunnalle 

useiden miljardien eurojen vuotuiset kustannukset. Väestön 

ikääntyessä tule-ongelmien taakka kasvaa. (VT) 

Vanhustyö Facebookissa 

n Vanhustyön imagoa voidaan parantaa pienillä teoilla ja sosiaalista 

mediaa hyödyntäen. Näin uskoo joukko Kymenlaakson 

ammattikorkeakoulun geronomian ja viestinnän opiskelijoita. 

He ovat käynnistäneet vanhustyön positiivisia puolia 

ja uusia avauksia keräävän haastekampanjan Facebookissa. 

Vanhuus kaakossa -kampanjasivuille toivotaan esimerkkejä 

arjen pienistä teoista, keskustelua vanhustyön arvoista 

ja pohdintaa hyvästä hoidosta. Keskusteluun voivat osallistua 

joulukuun loppuun saakka kaikki aiheesta kiinnostuneet. 

(SS) 

Tähystys Löydöksiä mediasta 

n ”Jos sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin ei 

synny toimivia markkinoita ja kilpailua, on luvassa 

vakavia seurauksia koko yhteiskunnalle. Palvelujen 

tuottajat ovat yhä suurempia ja kansainvälisempiä 

toimijoita, ja paikallisen yrityksen pelaaminen ulos 

markkinoilta alihinnoittelulla on todellinen vaara.” 

Ylijohtaja Jorma Pitkämäki Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, 

Karjalainen 25.10. 

Prosenttia palkkasummasta 

Työeläkkeet: Menot ylittävät maksut 

30 

25 

20 

15 

10 

5 

0 

1960 1980 2000 2020 2040 2060 2080 

Työeläkemaksuja on 

kerätty vuosikymmeniä 

enemmän kuin eläkkeisiin 

on tarvinnut maksaa. 

Lähivuosina tapahtuu 

historiallinen käänne: 

menot ylittävät maksut 

pysyvästi. Erotus 

rahoitetaan 

eläkevarojen tuotolla. 

Lähde: Eläketurvakeskus 

Kela maksoi sairausvakuutuskorvauksia viime 

vuonna 3 591,1 miljoonaa euroa. Kela 

n”Kun liikkuu hyvin, syö hyvin ja lepää riittävästi, 

on kyseessä kuin hyvä nousuhumala kaveriporukassa, 

ja kun siihen kerran pääsee mukaan, ei 

enää halua pois. Vastakohtaisesti kun syö oikein 

epäterveellisesti ja ottaa liikaa kuppia, on olotila 

niin hirveä, että halu palata hyvinvointiin varmasti 

voittaa.” 

Ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb 

Liikunnan ja Urheilun Maailma 14/2011 

n”Miksi pohjoismaisesta palvelumallista halutaan 

luopua, vaikka se satojen vertailututkimusten mukaan 

on ollut kustannustehokas, kansalaisia tasaarvoistava 

ja institutionaalista vakautta ylläpitävä 

myös heikon taloustilanteen aikana?” 

Sosiaalipolitiikan professori Anneli Anttonen 

Helsingin Sanomat 5.11. 

n”Koen, että tupon jälkeinen aika on ollut hieman 

krapulaista aikaa. Haluttiin irti kaikesta, mitä keskitetty 

sopiminen oli tuonut tullessaan.” 

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen 

STTK-lehti 7/2011 

n”Suomi on ainoa maa maailmassa, jossa joudutaan 

säätämään erillislaki, että kunnissa vanhuksia 

kohdeltaisiin heidän ihmisarvonsa mukaisesti. 

Tämä on minun mielestäni aika pöyristyttävää 

ja kummallista.” 

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson 

Ylen TV1:n uutiset 17.11. 


Menot 

Maksut

Lyhyesti 

Ikä vaikuttaa ansioihin 

n Ikä nostaa eniten vaativissa tehtävissä työskentelevien 

palkkaa. Matalamman vaativuuden tehtävissä 

keskiansio nousee työuran alussa, mutta 

noin 45 ikävuoden jälkeen palkka ei enää nouse 

tai saattaa joskus jopa laskea. Tiedot käyvät ilmi 

Tilastokeskuksen palkkarakennetutkimuksesta. 

Vanhempien työntekijöiden ansiot nousivat 

etenkin julkisella sektorilla. Sen sijaan yksityisellä 

puolella vaativienkaan ammattien ansiot eivät 

enää vanhemmiten nousseet. Tähän vaikuttaa se, 

että yksityisellä sektorilla korkea asema ja palkkataso 

saavutetaan nuorempina. 

Kaikkien kokoaikaisten palkansaajien keskimääräinen 

kuukausiansio oli viime vuoden viimeisellä 

neljänneksellä 3 043 euroa. Valtiolla keskimääräinen 

ansio oli 3 412 euroa, yksityisellä sektorilla 

3 113 euroa ja kuntasektorilla 2 793 euroa. 

(RH) 

Kuntien eläkevakuutuksen sijoitukset tuottivat 

tappiota 5,9 prosenttia tammi–syyskuussa 2011. 

USA:n terveyslaki oikeuteen 

n Yhdysvaltain korkein oikeus käsittelee presidentti 

Barack Obaman laajan terveydenhuoltouudistuksen. 

Oikeuden on määrä ottaa kantaa 26 

osavaltion tekemiin kanteluihin ensi kesänä. 

Kantelijoiden mukaan USA:n kongressi ylitti 

valtuutensa, kun se hyväksyi lain. Laki pakottaa 

vuoteen 2014 mennessä kaikki yhdysvaltalai- 

Kalenteri 29.11.–20.12. 


Keva 

n Koonnut Johanna Pakarinen, johanna.pakarinen@tehy.fi 

5.12. 

Ilveksessä iloisesti itsenäisyyttä, 

Tampere 

Chisu, Suvi Teräsniska, Happoradio 

ja Poets of the fall. 

www.iloinenitsenaisyys.fi 

13.12. 

Lucian päivä 

Hyvinvoinnin äärellä 

n Mielenterveysongelmat, työttömyys ja alkoholin liikakäyttö ovat asioita, jotka uhkaavat 

kansalaisten mielestä hyvinvointia. Eniten korjattavaa on terveyskeskusten 

toiminnassa ja mielenterveyspalveluissa sekä vanhusten koti- ja asumispalveluissa. 

Tämä selviää sosiaali- ja terveysministeriön toteuttamasta Kaste-kyselystä. 

Vastaajat arvioivat hyvinvointia lisääviksi keinoiksi arkea rytmittävän työnteon ja 

opiskelun, riittävän toimeentulon sekä ongelmien ehkäisyn. Myös toimivien sosiaali- 

ja terveyspalvelujen koettiin lisäävän hyvinvointia. Tärkeimmiksi keinoiksi parantaa 

palveluja listattiin riittävät rahalliset resurssit sekä osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. 

Vastaajien mielipiteitä jakoivat voimakkaasti yksilön oma vastuu sekä asiakkaan 

valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa. 

Internetissä toteutettuun kyselyyn vastasi noin 2 000 eri-ikäistä kansalaista lokamarraskuun 

aikana. (VT) 

set hankkimaan itselleen sairausvakuutuksen rangaistuksen 

uhalla. 

Terveydenhuoltouudistuksen tavoitteena on 

tuoda vakuutusturva yli 30 miljoonalle, jotka nyt 

ovat ilman vakuutusta. Asiasta kertoi Ylen teksti- 

TV:n uutiset. (VT) 

8.12. 

Lastenhoitoalan jäsenilta 

Sokos Hotel Vaakuna, Mikkeli 

www.tehy.fi/jasensivut/tehy_kouluttaa 

14.12. 

Lähihoitajien valmistujaistilaisuus 

Porin aluetoimisto 

www.tehy.fi/jasensivut/tehy_kouluttaa 

Lär dig svenska 

n Ruotsin opiskelu voi olla helppoa ja 

hauskaa! Vårdsvenska-verkkosivusto 

tarjoaa tietoa ja välineitä terveydenhuollon 

henkilökunnalle ja opiskelijoille 

ruotsin opiskeluun. Kaikki tieto kieliharjoituksia 

myöten on saatavilla ruotsiksi, 

suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. 

Sivusto on toteutettu Svenska kulturfondenin 

tuella. Se on ilmainen mutta 

vaatii käyttäjäksi rekisteröitymisen. 

(VT) 

vardsvenska.fi 

8.–9.12. 

Anna lapselle mahdollisuus 

hyvään kasvuun – Ei kaikelle 

väkivallalle! 

Hanasaari, Espoo 

www.thl.fi/kasvunkumppanit 

14.12. 

Innomarkkinat: 

Sosiaali- ja terveysalan kehittäjien 

huipputapahtuma 

Helsinki 

www.thl.fi

Tartuntojen määrä on jo yli kaksinkertainen viime 

vuoteen verrattuna. 

Tiina Lautala n Kuva Kirsi Tuura 

Mycoplasma pneumoniae -bakteeri 

on levinnyt tänä vuonna 

epidemiaksi asti. Tartuntoja todettiin 

poikkeuksellisen paljon 

jo alkuvuonna, ja syksyn aikana tapaukset 

ovat taas yleistyneet. 

Marraskuun alkuun mennessä mykoplasmatapauksia 

oli ilmoitettu Terveyden ja hyvinvoinnin 

laitoksen ylläpitämään tartuntatautirekisteriin 

jo yli 5 000. Määrä on kaksi 

ja puoli kertaa niin paljon kuin koko viime 

vuonna. 

Tapausten todellinen määrä lienee kuitenkin 

vielä huomattavasti suurempi. Valtaosaa 

lievistä tapauksista ei testata, jolloin 

taudinaiheuttaja jää arvauksen varaan. 

– Taudin etiologinen diagnoosi varmistuu 

vain spesifisin laboratoriotutkimuksin, sanoo 

kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Mirja 

Puolakkainen Haartman-instituutista. 

Mykoplasma aiheuttaa ylähengitystieinfektion, 

johon voi liittyä kuumetta, yskää, 

kurkkukipua ja päänsärkyä. Infektio voi ilmentyä 

myös keuhkoputkentulehduksena 

tai keuhkokuumeena. Tyypillisenä oireena 

pidetään pitkittynyttä yskää. 

Lääkettä tapauskohtaisesti 

Yleensä mykoplasman aiheuttama tauti on 

lievä ja paranee itsestään. Antibioottihoi- 

toa suositellaan lähinnä keuhkokuumeen 

ja muiden vaikeaoireisten 

tautitilojen hoidossa. Hoidon 

tehosta ei ole kuitenkaan selvää 

näyttöä. 

– Suomalaiset Käypä hoito 

-suositukset ottavat varsin pidättyväisen 

kannan antibioottihoitoon. 

Lääkäri kuitenkin tekee päätöksen 

tapauskohtaisesti, Puolakkainen 

sanoo. 

Mykoplasmabakteeri on solukalvon 

ympäröimä, eivätkä siihen 

siksi pure soluseinään vaikuttavat 

antibiootit. Infektion hoidossa 

voidaan käyttää tetrasykliini- tai makrolidiryhmän 

lääkkeitä. Lääkehoito yleensä lyhentää 

oireiden kestoa, joskaan se ei välttämättä 

hävitä bakteeria nielusta. 

Mykoplasma saattaa esiintyä samanaikaisesti 

muiden hengitystieinfektioiden ai- 

heuttajamikrobien kanssa niin sanottuna kak- 

soisinfektiona. Etenkin keuhkokuumepotilasta 

hoidettaessa on varmistuttava siitä, että 

valittu hoito tehoaa molempiin infektioihin. 

Mykoplasman aiheuttamasta taudista voi 

jäädä pitkittynyt yskä, sillä bakteeri vaurioittaa 

hengitysteiden limakalvoja. Bakteerista 

kokonaan pääseminen saattaa kestää pitkään, 

vaikka oireet helpottaisivatkin. 

Yli puolet tänä vuonna ilmoitetuista 

tartunnoista on todettu alle 20-vuotiailla. 

Ajankohtaista 

Mykoplasma leviää 

– Nielukantajuus voi kestää useita kuukausia. 

Lasten ja nuorten tauti 

Mykoplasmaa pidetään lasten, nuorten ja 

nuorten aikuisten sairautena. Yli puolet tänä 

vuonna ilmoitetuista tartunnoista onkin todettu 

alle 20-vuotiailla, pääosin teini-ikäisillä. 

Tartunnan seuraukset voivat olla kuitenkin 

vaikeampia vanhemmissa ikäryhmissä. 

– Aikuisilla on kuvattu neurologisia 

komplikaatioita. Mykoplasmaenkefaliitteja 

esiintyy kuitenkin myös lapsilla. 

Taudin leviämistä voi ehkäistä hyvällä käsihygienialla 

ja yskimällä nenäliinaan tai hihaan. 

Potilaita voi pyytää käyttämään suu– 

nenäsuojusta henkilökunnan ja muiden potilaiden 

suojaamiseksi. 


1 


K-25 

Olet lentokapteeni. Paljonko maileja 

on takana? 

Tuhansia maileja ja 15 vuotta työtä. Aloin 

opiskella ilmailupsykologiaa lentäjäopintojen 

myötä, kun sain kuulla, että kaksi kolmasosaa 

onnettomuuksista johtuu inhimillisestä 

virheestä. Halusin ottaa selvää, mikä 

on inhimillinen tekijä. 

2 

Miten olet tullut mukaan 

potilasturvallisuustyöhön? 

Kansainvälisten verkostojen kautta ja Suomessa 

tiiviimmin viimeisen viiden vuoden 

aikana. Ilmailupsykologeja käytetään ympäri 

maailmaa erilaisten riskialttiiden alojen asiantuntijoina. 

Turvallisuuteen liittyvät haasteet 

ovat samankaltaisia niin laivan komentosillalla, 

lentokoneen ohjaamossa kuin leikkaussalissakin. 

3 

Mikä on roolisi uudessa potilasturvallisuuskirjassa? 

Pyrin tuomaan kirjaan turvallisuustieteellistä 

lähestymistapaa ja kokemustietoa turvallisuuden 

hallinnasta. Olen ollut mukana aikaisemmassakin 

Sairaanhoitajaliiton tekemässä 

julkaisussa ja kirjoittanut artikkeleita 

alan lehtiin siitä, mitä muilta riskialoilta 

voidaan oppia. 

4 

Miksi ihminen erehtyy? 

Ihmisten toimintaan liittyvät tietyt 

lainalaisuudet. Muisti ja tiedonkäsittelyky- 

Haastattelusarjassa tavataan ajankohtaisia henkilöitä ja esitetään heille 25 kysymystä. 

Virheiden mestari 

Ilmailupsykologi Arto Helovuo tuo lentoturvallisuuden oppeja 

sairaalamaailmaan. 

Vesa Turunen n Kuvat Liisa Huima 

ky ovat rajallisia. Jokainen väsyy, kun valvoo 

riittävästi. Stressi vaikuttaa tiedonkäsittelyprosessiin. 

Työympäristöissä ja toimintaprosesseissa 

piilee lukuisia virheille altistavia 

tekijöitä. Turvallisuuden hallinnan lähtökohtana 

on ymmärtää inhimillisen suorituskyvyn 

rajat ja lainalaisuudet. 

5 

Onko se tajuttu terveydenhuollossa? 

Ehkä terveydenhuollon toimintakulttuurissa 

ei ole vielä huomioitu ihmisen erehtyväisyyttä 

siinä määrin kuin toisilla riskialttiilla 

aloilla. Tulisi hyväksyä, että jos virhe 

on mahdollinen, se sattuu jossain vaiheessa 

varmasti. Siksi toimintajärjestelmästä pitäisi 

tehdä sellainen, että se huomioi inhimillisen 

virheen mahdollisuuden. 

6 

Mistä kielii, jos potilasvuoteet 

käytävällä ovat osa arkea? 

Ne ovat esimerkki siitä, miten ihmiset oppivat 

pitämään poikkeavaa toimintaa tai turvallisuusriskiä 

normaalina. Sitä sanotaan 

poikkeaman normalisoitumiseksi. 

7 

Mitä yhtäläisyyksiä on lentämisen ja 

sairaanhoidon vaaratilanteilla? 

Inhimilliset virheet. Vaaratilanteet syntyvät 

harvoin ammattitaidon puutteesta. Sen sijaan 

ne syntyvät tiedonkulun katkoksista, unohduksista, 

erehdyksistä ja väärinkäsityksistä. 

Ilmailussa rutiinityön poikkeamien hallintaan 

on kehitetty hyviä käytänteitä. Monet 

niistä liittyvät tiedonkulun varmistamiseen ja 

eri sidosryhmien yhteistoimintaan. 

8 

Miten terveydenhuolto voi oppia 

lentoturvallisuudesta? 

Monellakin tapaa. Uuden terveydenhuoltolain 

vaatima potilasturvallisuussuunnitelma 

on hyvä esimerkki siitä, miten turvallisuusjohtamisen 

periaatteita tuodaan terveydenhuoltoon. 

Lukuisat menettelytavat kirurgisesta 

tarkistuslistasta lääkehoidon varmistuskäytäntöihin 

perustuvat siihen, mitä 

muun muassa ilmailussa on vuosien saatossa 

opittu. Viime aikoina on alettu korostaa 

erityisesti moniammatillisen tiimin yhteistyön 

merkitystä. 

9 

Mikä ratkaisee yhteistyön 

onnistumisen? 

Avoin ja aktiivinen viestintä. Se varmistaa, 

että kaikilla säilyy yhteinen käsitys siitä, mitä 

on tapahtumassa, mitä riskejä siihen liittyy ja 

miten ne on tarkoitus hallita. 

Mitä annettavaa terveydenhuollolla 

10 on ilmailulle? 

Tätä minulta ei olekaan ennen kysytty! Terveydenhuollossa 

on paljon ammattihenkilöiden 

kokemuksiin nojaavia toimintatapoja, 

joilla toimintaa osataan mukauttaa muuttuneisiin 

turvallisuushaasteisiin ennakoimattomissa 

tilanteissa. Ehkä näistä toimintamalleista 

voitaisiin oppia ilmailussa.

Arto Helovuo, 37 

■■ ■Lentokapteeni 

ja päälennonopettaja 

Finnairilla. 

■■ ■Turvallisuuskouluttaja 

ja -konsultti. 

■■ ■Koulutukseltaan 

liikennelentäjä ja 

ilmailupsykologi. 

■■ ■Perheeseen 

kuuluvat vaimo ja 

kaksi tytärtä. 

Ilmailussa yhteiset toimintatavat ovat 

A ja O. – Turvallisuus ei voi vaihdella sen 

mukaan, kuka sattuu olemaan miehistössä, 

sanoo Arto Helovuo. 



K-25 

Lentäminen on vienyt Arto Helovuon urallaan potilasturvallisuuden kysymyksiin. Vapaa-aikanaan hän ottaa itsestään mittaa 

kestävyyslajeissa. 

Miten syntyy turvallinen 

11 hoitoprosessi? 

Lähtökohtana on se, että toiminta on mallinnettavissa. 

Tällöin tiedetään, miten asioiden 

tulisi mennä. Sen jälkeen arvioidaan 

mahdolliset riskit ja mietitään keinot, miten 

niitä hallitaan. 

Mistä läheltä piti -tilanteet kertovat? 

12 Ne ovat arvokas mahdollisuus oppia 

ennen kuin mitään tapahtuu. Mitä enemmän 

niistä saadaan tietoa, sitä todennäköisemmin 

varsinaiselta haitalta voidaan välttyä. 

Mikä on johdon rooli 

13 potilasturvallisuudessa? 

Johto luo edellytykset, joissa henkilöstö pyrkii 

parhaansa mukaan toimimaan. Potilasturvallisuuden 

tulisi liittyä johtamiseen kiinteästi 

eikä muodostua erilliseksi johtamisen 

alueeksi. 

Takaako hoitohenkilöstön korkea 

14 ammattitaito turvallisen hoidon? 

Perinteisesti on ajateltu näin. Sen lisäksi tarvitaan 

osaamista erilaisten poikkeamien havaitsemisessa 

ja hallitsemisessa. Siksi nykyään 

puhutaan potilasturvallisuusosaamisesta. 

Lentoturvallisuuteen kuuluu kak- 

15 soistarkastus. Onnistuuko se terveydenhuollon 

resursseilla? 

Usein ajatellaan, että turvallisuuden varmistaminen 

vaatii lisätyötä. Monet turvallisuuden 

hallinnan käytännöt tekevät työs- 

tä myös sujuvampaa ja saattavat jopa säästää 

resursseja. 

Ohjaamossa on tärkeissä 

16 työvaiheissa hiljaisuus. Miten sama 

saadaan lääkkeidenjakoon? 

Kriittisten työvaiheiden rauhoittaminen on 

yksi tärkeä osa turvallisuutta. Häiriötekijät 

pitäisi tunnistaa, jotta voidaan kehittää toimintatapoja 

ja työympäristöä rauhallisemmaksi. 

Joka kymmenes potilas kokee 

17 haittatapahtuman. Miten tämä 

korjataan? 

On olemassa paljon yksittäisiä käytäntöjä, 

joilla on jopa puolitettu haittatapahtumien 

todennäköisyys. Ne pitää saada laajasti ja 

systemaattisesti käyttöön. 

Kestääkö Suomen potilasturval- 

18 lisuus kansainvälistä vertailua? 

Monet varmasti yhtyvät näkemykseen, että 

Suomi on monia Euroopan maita jäljessä. 

Meillä on melko paljon tehtävää ennen kuin 

olemme tavoittaneet esimerkiksi Ruotsin. 

Mutta paljon on myös tehty. Kansalliset ohjelmat 

ja uusi lainsäädäntö antavat työlle hyvin 

vauhtia. 

Milloin potilasturvallisuuden koulu- 

19 tus yhtenäistyy Suomessa? 

Toivoisin, että syntyy nopeasti yhteinen ymmärrys 

siitä, mitä osaamista potilasturvallisuus 

vaatii. Sen jälkeen näitä asioita olisi helpompi 

ottaa huomioon niin ammatillises- 

sa peruskoulutuksessa kuin organisaatioiden 

sisäisessä koulutuksessa. Kyse on taidoista ja 

tiedoista, jotka on maailmalla jo määritelty. 

Potilaan rooli potilasturvallisuuden 

20 kehittämisessä? 

Potilas on avainasemassa. Hän on ainut henkilö, 

joka on mukana jokaisessa hoitopolun 

vaiheessa. 

Miten hillitä lentomatkailun mukana 

21 leviäviä tartuntatauteja? 

Hyvä hygienia on varmaankin paras vastaus, 

on toimintaympäristö mikä tahansa. 

Paras lukemasi kirja? 

22 Shogun oli yksi mieleenpainuvimmista 

lukukokemuksistani. Olen aina ollut kiinnostunut 

Japanin kulttuurihistoriasta, ja tarinakin 

on mukaansatempaava. 

Pahin pettymyksesi? 

23 Petyn joskus siihen, että korjattavissa 

olevia asioita ei saada kuntoon. 

Missä olet onnistunut? 

24 Olen löytänyt turvallisuudesta kiinnostuksen 

kohteen, jossa operatiivinen työkokemus 

ja akateeminen koulutus yhdistyvät 

mielekkäällä tavalla. 

Miten rentoudut? 

25 Urheilemalla. Kaikki kestävyyslajit 

käyvät. Kun siihen päälle valmistaa hyvän 

italialaistyyppisen illallisen punaviinin kera, 

niin rentoutuminen on taattu.

Eroon turhista 

rooleista 

Perinteiset sukupuoliroolit vahvistuvat, 

jolleivät aikuiset kiinnitä asiaan huomiota. 

Riitta Hankonen n Kuva Pixmac 

Miksi pojan aggressiivinen käytös 

hyväksytään helpommin 

kuin tytön? Miksi avoin sureminen 

sallitaan tytölle, mutta 

ei pojalle? Miksi tyttöjen pitää siivota omien 

leikkiensä lisäksi myös poikien leikit? Miksi 

poika ei saa roolileikissä pukeutua hameeseen? 

Tasa-arvolaki edellyttää, että opetus ja 

oppimateriaalit eivät tuota sukupuolisidonnaisia 

mielikuvia ja näin luo ja ylläpidä ennakkoluuloja 

ja kaavamaisia sukupuolirooleja. 

Tutkimusten mukaan laki ei käytännössä 

toteudu: oppikirjoista löytyy runsaasti esimerkkejä 

sukupuoliroolien pönkittämisestä. 

Esimerkkejä löytyy myös aikuisten tavasta 

kohdella lapsia sukupuolen mukaan. 

Sukupuolisensitiivisyys tarkoittaa sukupuolinäkökulman 

huomioon ottamista. Sukupuolinäkökulman 

huomioon ottaminen 

kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja toiminnoissa 

on sukupuolten välisen todellisen tasaarvon 

edellytys. Sukupuolinäkökulma tuo 

esiin molempien sukupuolten tarpeet ja ko- 

kemukset. Samalla tunnistetaan sukupuoleen 

helposti liitetyt stereotypiat. 

– Aikuisten tulee tehdä sukupuolittuneet 

käytännöt ja roolimallit näkyviksi, jotta lapset 

ja nuoret saadaan pohtimaan tasa-arvokysymyksiä, 

tasa-arvovaltuutettu Pirkko 

Mäkinen sanoo. Hän puhui Tasa-arvoasiain 

neuvottelukunnan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen 

tasa-arvokasvatusta käsittelevässä 

seminaarissa lokakuussa Helsingissä. 

Sukupuoliroolit voimissaan 

Tasa-arvosuunnittelu on tällä hetkellä pakollista 

toisen asteen oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa 

ja yliopistoissa. Tasa-arvoasiain 

neuvottelukunnan tavoitteena on ulottaa 

suunnittelu myös peruskouluun ja varhaiskasvatukseen. 

Tasa-arvokasvatuksessa pyritään saamaan 

lapset ja nuoret tekemään sukupuolestaan 

riippumattomia, yksilöllisiä valintoja. 

Sukupuolittuneet käytännöt rajoittavat sekä 

lasten että aikuisten toimintaa päiväkodeissa 

ja kouluissa. Sukupuolitietoinen toiminta on 

Ajankohtaista 

aloitettava jo varhain lapsuudessa, jotta lapset 

tekisivät valinnat mieltymystensä ja taipumustensa 

mukaisesti. 

Mäkisestä on tärkeää, että suunnitelmat 

tulevat päiväkoti- ja koulukohtaisiksi, jolloin 

työpaikat saadaan miettimään tasa-arvoa 

ja sen toteuttamista. Suunnittelu ja toteutus 

edellyttävät henkilöstöltä tasa-arvoasioiden 

ammatillista osaamista ja omien 

toimintatapojen tiedostamista. 

– Oppilaiden osallistuminen on toisella 

asteella ollut vaatimatonta, eikä suunnitelmissa 

ole konkreettisia tavoitteita. Miten 

suunnittelu toteutetaan esikoululaisten ja peruskouluikäisten 

kanssa? 

Poikina ja tyttöinä 

– Päiväkodin kulttuuriin voi muodostua erilaisia 

sukupuoleen liittyviä toiminnan rajoituksia, 

jotka ovat usein näkymättömiä, tutkijatohtori 

Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopistosta 

sanoo. 

Naisasialiitto Unioni toteutti päiväkodeissa 

tasa-arvokasvatuksen kehittämishankkeen. 

Liitto halusi kiinnittää huomiota siihen, 

miten aikuiset helposti kohtelevat lapsia 

tyttöinä tai poikina sen sijaan, että lapset 

kohdattaisiin yksilöinä. Päiväkodeissa ja ympäröivässä 

yhteiskunnassa sukupuolirooleja 

vahvistetaan leluilla, leikeillä ja sukupuolen 

mukaisella vaatetuksella. 

Hankkeessa kävi ilmi, että päiväkodeissa 

ylläpidetään perinteistä sukupuolten roolijakoa. 

Aikuiset palkitsevat tyttöjä vastuullisuudesta, 

tunnollisuudesta ja apulaisen roolin 

omaksumisesta. Tytöille sallitaan myös 

enemmän tunteenilmaisua ja läheisyyttä. Pojat 

saavat apulaisen roolin harvoin. 

Pojat saavat toiminnassa kasvattajilta 

ajoittain kaksinkertaisen määrän huomiota 

tyttöjen saamaan huomioon verrattuna. 

Huomio ei liittynyt häiriökäyttäytymiseen. 


Kirurgit Göran Lundegårdh ja Monika 

Carpelan-Holmström tekevät mahalaukun 

ohituksen tähystysleikkauksena. Erikoissairaanhoitaja 

Päivi Juurakko avustaa. 

On syksyinen aamu Helsingin 

keskustassa. Lounaasta käyvä 

tuuli kuljettaa pilviä yli Eiran 

sairaalan. Sen vuodeosaston 

käytävää astelee terveydenhoitaja Hanna 

Lindquist. 

Kännykkä pirahtaa soimaan. Käytävältä 

löytyy sopiva syvennys, johon Hanna vetäytyy 

kuuntelemaan, mitä asiaa soittajalla on. 

– Potilas voi aina soittaa ja kysyä. Tämä 

soittaja on tulossa huomenna leikkaukseen 

ja häntä vähän jännittää. 


Hyvästi liika 

Vakavaa ylipainoa hoidetaan leikkaamalla. Potilas tarvitsee uudessa elämänvaiheessa ter 

Vesa Turunen n Kuvat Kirsi Tuura 

Hanna työskentelee Eiran sairaalan tiloissa 

toimivassa pohjoismaisessa Bariatric Centerissä, 

joka on tehnyt lihavuusleikkauksia 

Suomessa parin vuoden ajan. Hän on ollut 

mukana käynnistämässä yrityksen toimintaa 

Suomessa. Viimeisen vuoden hän on toiminut 

kokopäiväisesti Suomen yksikön toiminnanjohtajana. 

– Nimikkeestä huolimatta suurin osa 

työstäni on potilastyötä. 

Hanna neuvoo ja ohjaa potilaita alkutapaamisesta 

lihavuusleikkaukseen. Toimen-

lihavuus 

veydenhoitajan tukea. 


Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2009 

Kolme leikkausmenetelmää A Mahalaukun ohitusleikkaus on yleisin menetelmä 

Suomessa. Ohitusleikkauksessa mahalaukku 

katkaistaan yläosasta läheltä ruokatorvea. 

Ruokatorven puoleisesta osasta rakennetaan 

yhteys ohutsuoleen. Ruoka siirtyy ruokatorven 

jälkeen heti ohutsuoleen. 

A B C 

piteen jälkeen hän tapaa potilaan noin kuukauden 

kuluttua leikkauksesta. Viimeinen 

seurantakäynti on vuoden päästä, ja yhteys 

säilyy vielä senkin jälkeen. 

Ennen ensimmäistä tapaamista potilas on 

osallistunut yleensä sairaalan järjestämään 

yleisöluentoon, joka käsittelee lihavuusleikkausta 

ja elämää sen jälkeen. Paikalla on 

usein leikkauksen läpikäynyt potilas kertomassa 

omista kokemuksistaan. 

Luennon jälkeen leikkauksen tarpeellisuutta 

pohtiva henkilö ottaa yhteyttä Han- 


Hanna Lindquist 

naan ja sopii ensitapaamisen. Tapaamises 

sa täytetään terveys-, syömis- ja masennus 

kyselyt sekä käydään läpi leikkaukseen pää 

syn syn kriteerit. 

– Leikkaus ei ole missään nimessä ensim- 

mäinen vaihtoehto. Potilaalla pitää olla taka 

naan vakavia yrityksiä pudottaa painoaan, 

Hanna painottaa. 

Valmiina leikkaukseen 

Hanna avaa potilashuoneen oven. Sängyn 

reunalla istuu Katariina, 40, (nimi muutet- 

tu) joka odottelee leikkausta. Hän on saanut 

leikkauksen esilääkityksen. 

– Kuinkas täällä voidaan, Hanna kysyy. 

– Odottavissa tunnelmissa, vastaa Kata- 

riina. 

Katariina kertoo, että päätös leikkauksesta 

kypsyi viime kesänä kesken jumpan. 

– En jaksanut punnertaa. Päätin, että nyt 

tähän on tultava muutos. 

Ajatus lihavuusleikkauksesta oli lähtenyt 

kypsymään alkuvuodesta työterveystarkastuksessa, 

jossa hän oli keskustellut terveydenhoitajan 

kanssa painonhallinnasta. 

B Kavennusleikkaus on toiseksi yleisin menetelmä. 

Kavennuksessa mahalaukusta poistetaan 

osa, jolloin se muuttuu pussimaisesta putkimaiseksi. 

Näin se antaa täyden olon pienemmällä 

ruokamäärällä. 

C Pantaleikkaus on jäämässä pois käytöstä. 

Pantaleikkauksessa mahalaukun yläosan ympärille 

kiristetään rengas, joka kuristaa kohdan 

tiimalasimaisen kapeaksi. Nykyisin pannasta 

johdetaan ihon alle putki, jonka kautta pannan 

kireyttä voidaan säädellä. 

Joillekin tulee syömisessä loppukiri, 

ja siitä halutaan ottaa kaikki irti. 

– Työterveydenhoitaja vinkkasi, että leikkauksesta 

voisi olla minulle apua. Ajatus jäi 

itämään. 

Katariina tunnustaa nauttivansa hyvästä 

ruuasta, mutta hän ollut aina myös liikunnallinen. 

Hän ei koe, että liiallinen syöminen 

johtuisi ongelmista tunne-elämässä. 

Hyvä ruoka on vain aina maistunut. Liikakilot 

ovat vaivanneet Katariinaa koko ai- 

kuisiän, mutta on hän myös pystynyt pudottamaan 

painoa. Muutama vuosi sitten paino 

tippui viidessä vuodessa neljäkymmentä 

kiloa. 

– Mutta mitä enemmän olen laihduttanut, 

sitä helpommin kilot ovat tulleet takaisin. 

Parina viime vuotena kymmenen kiloa 

vuodessa. 

Koska laihdutuskuurit ovat aina päättyneet 

retkahdukseen, seurauksena on ollut 

pettymysten ja uusien kuurien kierre. Nyt 

painoindeksi on 41. Hän kertoo olevansa lopen 

kyllästynyt jatkuvaan laihduttamiseen 

ja etenkin sen mukanaan tuomaan näläntunteeseen. 

– Odotan, että jatkuva nälässäolo loppuu.

Tähystyskameran kuva näyttää operointialueen. Kuvan yläosassa näkyy maksa, jonka maksakoukku pitää pois toimenpidealueen tieltä. 

Vakaa päätös 

Tyypillinen Bariatric Centerin potilas on 

35–50-vuotias nainen, joka työskentelee 

yrittäjänä tai hoitoalalla. Leikkaus maksaa 

12 600 euroa. Hinta sisältää kaiken riippumatta 

siitä, kotiutuuko potilas jo seuraavana 

päivänä vai myöhemmin. Kelan korvausta 

yksityisellä tehdystä hoidosta saa vain lääkärikäynnin 

osalta. 

Ennen leikkaukseen pääsyä potilas tapaa 

hoitajan lisäksi kirurgin, ravitsemusterapeutin 

ja sisätautilääkärin. Tapaamisissa 

selvitetään terveydentila ja leikkauksen vaikutukset. 

Monilla on lihavuuden liitännäissairauksina 

diabetes ja verenpainetauti. Paino-ongelmiin 

liittyy myös masennusta. 

– Mielialan pitää olla stabiili, jotta voimme 

edetä kohti leikkausta, Hanna muistuttaa. 

Nopeimmillaan leikkaukseen pääsee kuukauden 

kuluessa ensitapaamisesta. Välillä on 

ainakin yksi tapaaminen hoitajan kanssa. 

– Jotkut haluavat käydä kerran viikossa 

punnituksessa täällä meillä. Toisille riittää 

kerta. 

Katariina on pohtinut leikkauspäätöstään 

perusteellisesti. Tietoa lihavuusleikkauksen 

vaikutuksista hän on etsinyt myös internetistä. 

Hän tietää, että leikkauksen jälkeen vatsalaukkuun 

mahtuu kerrallaan vain noin alkuruuan 

verran. Tavalliseen ruokaan siirrytään 

ensimmäisen kuukauden aikana vaiheittain 

liemien ja soseiden kautta. Rasvaiset ja sokeriset 

ruuat eivät leikkauksen jälkeen enää todennäköisesti 

maistu. 

Loppukiri syömisessä 

Painonpudotus on tarkoitus saada käyntiin 

jo ennen leikkausta. Tämä on tärkeämpää 

niille, joiden ylipaino on niin sanottua omenalihavuutta 

kuin niille, jotka kärsivät päärynälihavuudesta. 

Yksi syy liittyy leikkaus- 

tekniikkaan. Tähystämällä tehtävä toimenpide 

on helpompi suorittaa, jos potilaan maksa 

ei ole kovin rasvoittunut ja siksi liikaa toimenpidereitin 

tiellä. 

– Itse leikkauksen riskit ovat samaa suuruusluokkaa 

kuin sappileikkauksessa, Hanna 

kertoo. 

Katariinalla painonpudotus ei ole tahtonut 

onnistua. Terveydenhoitaja ei häntä tästä 

soimaa vaan toteaa tutkitun tosiasian. 

– Toisilla laihdutus onnistuu, toisilla ei. 

Joillekin tulee syömisessä loppukiri, ja siitä 

halutaan ottaa kaikki irti. 

Puhe kääntyy erilaisiin riippuvuuksiin ja 

mielihaluihin. Katariina alkaa pohtia syömisen 

suhdetta muihin addiktioihin, kuten 

tupakointiin ja alkoholin väärinkäyttöön. 

Hän muistuttaa, että päihdeongelmaiset saavat 

yhteiskunnan tukemaa katkaisuhoitoa, 

mutta lihavuusleikkauksiin on korkea kynnys 

julkisessa terveydenhuollossa. 


Terveydenhoitaja Hanna Lindquist opastaa ennen ja jälkeen lihavuusleikkauksen. 

Hanna kertoo, että lihavuusleikkaukseen 

pääsy vaihtelee julkisella sektorilla paikkakunnittain. 

Yleensä painoindeksin on oltava 

yli 45 ja viimeisen kahden vuoden aikana on 

pitänyt osallistua laihdutusryhmään. Käypä 

hoito -suosituksessa painoindeksin raja on 

terveellä henkilöllä vähintään 40. 

– Jonoon voi päästä, kunhan täyttää suosituksen 

kriteerit, mutta se ei takaa leikkausta. 

Vatsalaukun ohitus 

Katariina on päivän leikkausjonossa toisena. 

Leikkaus pääsee alkamaan kello 11.30 

– noin tunnin aikataulusta myöhässä. Aamun 

ensimmäinen leikkaus on ollut keskimääräistä 

vaativampi. 

Katariina on saanut anestesian, ja hoitajat 

teippaavat hänen jalkansa tukevaan haaraasentoon 

toimenpidepöytään. Potilaan tulee 

olla tukevasti paikoillaan, sillä leikkauksen 

ajaksi hänet kallistetaan noin 15 asteen 

kulmaan vaakatasosta. 

Leikkaukseen osallistuu kaksi kirurgia, 

leikkaussalisairaanhoitaja, anestesialääkäri 

ja -hoitaja sekä apuvälinehoitaja. Hanna ei 

ole mukana itse toimenpiteessä, mutta hän 

on seurannut muutamia leikkauksia alusta 

loppuun. 


– Jokaisen on hyvä olla perillä kokonaisuudesta. 

Meillä on hyvä tiimi, ja jokainen 

tietää tehtävänsä. 

Toimenpide näyttää melko yksinkertaiselta. 

Kirurgit tekevät viisi tähystysreikää, 

joista kaksi tulee vatsalaukun yläosaan ja 

kaksi kylkeen. Viidennen reiän kautta asetetaan 

kiinnityskoukku, joka pitää maksan 

pois leikkausalueen tieltä. 

Ensiksi vatsalaukun yläosasta erotetaan 

noin 30 millilitran suuruinen säiliö. Ohutsuoli 

katkaistaan noin 1,2 metrin kohdalta 

ja kiinnitetään säiliöön. Katkaisukohdan toinen 

puolisko kiinnitetään ohutsuoleen Y-liitoksella. 

Sen jälkeen on vuorossa saumojen 

pitävyyden testaus sinivärillä, toimenpidekohtien 

lopputarkastus ja tähystyshaavojen 

ompeleminen. Aikaa koko toimenpiteeseen 

menee noin puolitoista tuntia. 

Tässä mahalaukun ohitusleikkaukseksi 

kutsutussa menetelmässä elimistöstä ei poisteta 

mitään. Ohitettava vatsalaukun osa jatkaa 

toimintaansa siten, että sinne kertyvät 

edelleen haima- ja sappinesteet. Ne tulevat 

ruuansulatusnesteiden kanssa ravintovirtaan 

vasta Y-liitoksessa. 

– Leikkauksen jälkeen ruoka imeytyy 

kahta metriä entistä myöhemmin. Aiheu- 

Aikuisten 

painoindeksiluokat 

18,4 tai alle = normaalia alhaisempi paino 

18,5–24,9 = normaali paino 

25,0–29,9 = lievä lihavuus 

30,0–34,9 = merkittävä lihavuus 

35,0–39,9 = vaikea lihavuus 

40,0 tai yli = sairaalloinen lihavuus 

Painoindeksi lasketaan jakamalla paino 

pituuden neliöllä. 

Esimerkki: 100 kg / (1,70 m x 1,70 m) = 34,6. 

tetun imeytymishäiriön ja pienennetyn vatsalaukun 

ansiosta potilas laihtuu, Hanna selittää. 

Kehonrajat muutoksessa 

Potilas saa leikkauksesta toipumiseen neljän 

viikon sairausloman. 

– Ensimmäisten viikkojen aikana voi tulla 

ruokaillessa kuvotuksen tunne. Jotkut eivät 

mene sen takia ruokakauppaankaan. 

Monien pitää muistuttaa itseään siitä, että 

syövät riittävästi päivän aikana. Etenkin proteiineista 

pitää huolehtia. Vitamiinien ja hivenaineiden 

saanti tulee varmistaa ottamalla 

erillisiä valmisteita. 

Alkuviikkojen aikana saattaa vaivata niin 

sanottu dumping-oireyhtymä, joka johtuu 

ruoan liian nopeasta pääsystä ohutsuoleen. 

Oireyhtymän tuntomerkkejä ovat väsymys, 

pahoinvointi, hikoilu, heikotus ja jopa sydämen 

tykytys. 

Ensimmäisen puolen vuoden aikana rasvaa 

lähtee yleensä useita kymmeniä kiloja, 

mutta sen jälkeen tahti hidastuu. Mielen 

saattaa olla vaikea pysyä mukana nopeassa 

muutoksessa. 

– Potilaat ovat kertoneet menneensä vaatekaupassa 

katsomaan kokoa 50 tai 60. Kun

myyjä on sitten ohjannut kokoihin 44 ja pienempiin, 

hämmästys on ollut suuri. Se kertoo, 

ettei mieli ole oikein tajunnut kehon uusia 

ääriviivoja. 

Hanna vertaa tilannetta rintojen pienennysleikkaukseen, 

johon liittyvissä tutkimuksissa 

on käynyt ilmi, että leikkauksen läpikäyneillä 

on kaipuu kehon vanhojen ääriviivojen 

perään. 

Pienin annoksin 

Leikkauksesta on kulunut kuukausi. Katariina 

tapaa jälleen Hannan ja ravitsemusterapeutti 

Päivi Manni-Petterssonin. 

– Hyvääkö kuuluu, kysyy ravitsemusterapeutti. 

– Pientä säätämistä on ollut, myöntää Katariina 

mutta hymyilee tyytyväisenä. 

Paino on pudonnut nopeaan tahtiin. Reilussa 

kuukaudessa on lähtenyt noin kymmenen 

kiloa. 

Ravitsemusterapeutti kyselee syömiset 

aamiaisesta iltapalaan ja kirjaa kaiken muis- 

n Oulun Diakonissalaitoksella ryhmäliikunta on 

osa lihavuusleikattujen hoitoa. Fysioterapeutin 

ohjaama ryhmä aloittaa ennen leikkausta vesiliikunnalla 

ja jatkaa leikkauksen jälkeen kehon- 

hallintaa parantavalla pilateksella, selkä-vatsajumpalla, 

sauvavoimistelulla ja kevyellä painoharjoittelulla. 

– On tärkeää saada asiakas ymmärtämään liikunnan 

merkitys. Se voi olla vaikka arkiliikuntaa, 

kuten ruumiillista työtä tai mattojen pudistelua. 

Kaikki käy, mutta pakkopullaa liikkumisesta ei saa 

tehdä, sanoo Laihdutusklinikan vastaava hoitaja 

Taina Linna. 

Liikuntaryhmän tarkoitus on auttaa saamaan 

liikunta osaksi arkea ja valmentaa tulevaan elämänmuutokseen. 

Potilaiden käytössä ovat Laihdutusklinikan 

laihdutusvalmentaja, sisätautilääkäri, 

fysiologi, ravitsemusterapeutti ja psykologi. 

Ryhmä tarjoaa myös vertaistukea: samassa tilan- 

tiin. Erityisesti hän kiinnittää huomiota proteiinien 

saantiin. Katariinan listalta löytyy 

kalaa, kanaa, kananmunaa ja lihaa. Vaikeinta 

on ollut pitää huolta säännöllisestä syömisestä. 

Kaiken kaikkiaan toipuminen on mennyt 

hyvin. Ensimmäisten viikkojen väsymys on 

väistynyt, ja Katariina nukkuu nyt paremmin 

ja vähemmän kuin aikaisemmin. Oksettanut 

ei ole kertaakaan, eikä hänelle ole ollut muita 

dumping-oireita kuin väsymys. 

Ruokavalio on jo tavanomainen. Katariina 

on myös juonut kuivaa valkoviiniä 

ja nauttinut makeaa. Suklaakonvehteja on 

mennyt yksi, korkeintaan kaksi. 

– Sen enempää ei maistu. Parasta on, ettei 

mikään ole kiellettyä. On ihanaa, kun ei 

ole enää nälän tunnetta. 

Motivaatiota ryhmästä 

Taina Linna kannustaa lihavuusleikattuja liikkumaan. 

Päivi Mäkinen n Kuva Pekka Fali 

Ensimmäisen puolen vuoden aikana rasvaa 

lähtee useita kymmeniä kiloja. 

teessa olevien kanssa voi jakaa kokemuksia, tuntemuksia 

ja pelkojakin. 

Liikuntaryhmästä tuli Oulun Diakonissalaitoksella 

pysyvä tapa Linnan tekemän opinnäytetyön 

myötä, jossa selvitettiin lihavuusleikattujen ryhmäliikunnan 

vaikutuksia. Tutkimusryhmä muodostui 

13 potilaasta, jotka jaettiin liikunta- ja kontrolliryhmään. 

Liikuntaryhmän jäsenten kunto kasvoi 

lähtötilanteeseen verrattuna selvästi enemmän 

kuin kontrolliryhmällä. Myös hyötyliikunnan 

määrä lisääntyi liikuntaryhmässä. 

Mieli mukaan muutokseen 

Kun paino putoaa 30–35 kiloa, liikkuminen mahdollistuu 

aivan toisella tavalla. Liikunta on tarpeen, 

jotta niveliä ympäröivät lihakset vahvistuvat. 

– Rasva on voinut olla tukena nivelen ympärillä, 

ja tuen kadotessa nivelet saattavat löystyä. Vesiliikunta 

on hyvä laji lihasten vahvistamiseen. Ve- 

Sairausloman aikana Katariina on kävellyt 

päivittäin reilut viisi kilometriä, ja muukin 

kuntoilu on jo alkanut. Seuraavalla viikolla 

on jälleen yksi askel arkeen, kun työt 

alkavat. 

Seuraavan kerran Hanna on yhteydessä 

Katariinaan viimeistään puolen vuoden 

kuluttua. Tässä vaiheessa potilaalle kuuluu 

yleensä hyvää. 

– Ei ole väliä paistaako taivaalla aurinko 

vai ei. Puhelimen toisessa päässä aurinko 

kyllä paistaa. Se tekee tästä työstä erittäin 

palkitsevaa. 

dessä on vastusta eikä vammojakaan synny yhtä 

helposti. 

Linna yrittää saada asiakkaansa kokeilemaan 

lajia, josta hän on nuorempana pitänyt tai josta esimerkiksi 

hänen lapsensa pitävät. Läheisten tuki on 

tärkeää, sillä lenkille voi olla helpompi lähteä perheen 

tai ystävän kanssa. 

Leikkauksen jälkeen jatkuu normaali arkielämä 

kiireineen. Joskus Linna laatii asiakkaan kanssa 

ajanhallintasuunnitelman, jotta kalenterissa olisi 

varmasti tilaa myös liikunnalle. 

Myös henkinen tuki on leikkauksen jälkeen tärkeää, 

sillä mieli ei pysy välttämättä mukana muutoksessa. 

Myös liikuntaryhmiä on kehitetty psykofyysisen 

hoidon suuntaan. Esimerkiksi lihavuusleikattujen 

allasjumppaa vetää psykofyysiseen fysioterapiaan 

erikoistunut fysioterapeutti. 


Taina Linna

Ammatissa 

Irmeli Haka-Rannanlahden mielestä 

työelämä on astunut pikajunaan, josta 

ei pääse hyppäämään pois. Työ kasautuu 

niille, joilla on jo töitä. Työterveyshoitajan 

vastaanotolla se näkyy työssäjaksamisen 

ongelmina ja lisääntyneinä työkykyneuvotteluina. 


Työelämä 

pikajunassa 

Työterveyshoitaja Irmeli Haka-Rannanlahti näkee läheltä 

yhteiskunnan muutokset. 

Päivi Mäkinen n Kuvat Kaisa Sirén 

Irmeli on työskennellyt aina työterveyshoitajana 

lukuun ottamatta uransa alkua, jolloin 

hän oli jonkin aikaa sairaanhoitajana 

Meilahden sairaalassa Helsingissä ja terveyskeskuksissa 

Lapissa. Tätä nykyä hän on työterveyshoitaja 

Rovaniemellä Terveystalo Revontulikeskuksessa. 

Irmelin plussat 

ja miinukset 

+ Aikuisten kanssa työskentely 

+ Monipuolinen ja 

mielenkiintoinen työ 

+ Koko ajan uusia haasteita 

– Lääkäripula 

– Liian vähän aikaa 

perehtymiseen 

– Aikuisten kanssa työskenteleminen on 

mieluista. Työni rikkaus on erilaiset asiakkaat 

ja monipuoliset tehtävät. 

Omakin työ on muuttunut 25 vuoden mittaisen 

työuran aikana. Tahti on koventunut ja 

työajan hallinta vaikeutunut kiireen kasvaessa. 

Muutokset työssä ovat miltei arkipäivää.

– Esimerkiksi ohjelmistojen ja järjestelmien 

uusiin versioihin perehtymiseen ei ole 

kunnolla aikaa. Silti tarvittavat tiedot pitäisi 

löytää nopeasti ja järjestelmää käyttää tehokkaasti. 

Rovaniemen Terveystalon työterveyspalveluja 

käyttää kaikkiaan noin 6 000–7 000 

asiakasta. Ammattikirjoa riittää matkailualalta 

valtion virastoihin ja raskaan ruumiillisen 

työn tekijöistä tietotyöläisiin. Irmelin 

asiakkaat tulevat tällä hetkellä pääasiassa oikeus- 

ja opetusaloilta. 

Irmelin työtehtäviin kuuluvat työterveyshuollon 

toimintasuunnitelman laatiminen 

yhteistyössä työnantajan kanssa, työpaikkaselvitysten 

ja terveystarkastusten tekeminen, 

ohjaus ja neuvonta sekä työterveyspainotteinen 

sairaanhoito. Työhön liittyy myös luottamustoimi 

Tehyn terveydenhoitajajaoston 

hallituksen jäsenenä. 

Työ on päivätyötä, mutta jos asiakkaana 

on vaikkapa ravintola, työpaikkakäynti 

tehdään illalla. Joskus tehdään maastokäynti. 

Esimerkiksi porareiden työolosuhteita Irmeli 

on käynyt havainnoimassa kallioperäkairauksilla. 

Arkea jakamassa 

Ammattitaitoaan kasvattaakseen Irmeli 

opiskeli 1990-luvulla työn ohessa psykiatriseksi 

sairaanhoitajaksi. Opinnot antoivat lisää 

rohkeutta kohdata ihminen. Ne vahvistivat 

myös kykyä olla ahdistumatta asiakkaan 

murheista ja toivat työhön syvyyttä. 

Irmeli tähdentää, että hän ei ole terapeutti 

muttei myöskään aivan ensimmäiseksi lähettämässä 

asiakkaitaan mielenterveyspalveluihin. 

Erikoistumisopinnot suoritettuaan Irmelistä 

tuntui, että ehkäpä työkseen voisi tehdä 

jotain muutakin. 

– Lähetin työhakemuksen nuorisopsykiatrian 

yksikölle. Ei tärpännyt. Sen jälkeen en 

ole haikaillut muualle. 

Ammatissaan hänet pitävät omalle persoonalle 

sopiva itsenäinen työ, hyvät yhteistyöverkostot 

ja hyvä työyhteisö. 

Valaistusmittari on usein käytössä työterveyshoitajan työpaikkakäynneillä. Verenpainemittaria ja 

kuuntelemisen taitoa tarvitaan asiakastyössä. 

Joskus asiat muuttuvat oman työn ansiosta 

konkreettisesti. 

– Eräälle työpaikalle perustettiin uusi virka, 

koska työpaikkaselvitys osoitti henkilöstömäärän 

olevan työturvallisuussyistä liian 

pieni. Muutkin tekijät vaikuttivat, mutta kyllä 

työterveyshuollon suosituskin painoi. Tuo 

tuntui tähtihetkeltä. 

Keljuimmalta olo tuntui 2000-luvun alussa, 

jolloin Irmelin silloisella työpaikalla oli 

vain yksi työterveyslääkäri. 

– Silloin ajattelin, että tästä alemmas ei 

enää pääse. 

Pulaa lääkäreistä 

Irmelin nykyiselläkään työpaikalla työterveyslääkäreitä 

ei ole kuin kaksi. Terveystalon 

pitkäaikainen työterveyslääkäri jäi jokin 

aika sitten eläkkeelle. 

– Työterveyslääkäreistä on pula. Kaksi 

lääkäriä on todella vähän. Muilta lääkäreiltä 

löytyy yleensä aikoja samallekin päivälle, 

mutta työterveyslääkärien vähyys tuo hoitajien 

työhön kovan paineen. 

Työtä pitäisi pystyä tekemään tiiminä. 

Irmelillä on kokemusta myös ajalta, jolloin 

työterveyslääkäreitä oli täysi miehitys. 

Työterveyshoitaja 

■■ ■Työterveyshuollon 

ammattihenkilö, 

joka on suorittanut terveydenhoitajan 

tutkinnon ja vähintään 

11 opintopisteen laajuisen 

työterveyshuoltoon pätevöittävän 

koulutuksen. 

■■ ■Pätevöittävää 

koulutusta tarjoavat 

Työterveyslaitos ja ammattikorkeakoulut. 

■■ ■Ammattikorkeakouluissa 

koulutuksen 

laajuus on 30 opintopistettä. 

– Asiat hoituivat ja tiimityötä oli hienoa 

tehdä. 

Irmelistä tuntuu, että välillä työstä tulee 

otettua enemmän vastuuta kuin hoitajalle 

kohtuudella kuuluisi. 

Työpaikoilla työterveyshuolto ja henkilöstön 

hyvinvointi nähdään yleensä tärkeäk- 


si. Valtaosa asiakkaista ostaa työterveyspalveluina 

sairasvastaanoton. Irmeli on huomannut, 

että erityisesti pienissä yrityksissä 

voidaan olla hyvinkin ahtaalla. 

– Välillä näkee, että nyt meidän pitäisi 

päästä käymään työpaikalla, mutta se ei onnistu. 

Meitä ei haluta käynnille tai yrityksellä 

ei ole rahaa ostaa enempää palveluja. 

Joskus palvelujen käyttäminen on vaikeaa 

asiakkaiden työn ja pitkien etäisyyksien takia. 

Rovaniemellä on paljon työpaikkoja, joiden 

henkilökunta liikkuu pitkin koko Lappia. 

Varsinkin kesäisin työ vie tekijänsä usein 

maastoon. Työterveyshoitajalle voi olla vaikea 

päästä, jos viikossa on vain kaksi toimistopäivää 

Rovaniemellä. Ajanvarauksessa riittää 

ratkaistavaa, jos samalle päivälle pitäisi 

saada sovitetuksi aika myös fysioterapeutille 

tai lääkärille ja sitä ennen laboratorioon. 

Jatkuvaa muutosta 

Pitkien asiakassuhteiden aikana yritykset tulevat 

työterveyshoitajalle tutuiksi. Kun yhteiskunta 

ja organisaatiot muuttuvat, hoitajankin 

on pysyttävä ajan tasalla. Muutokset 

ja niiden seuraukset ovat tuttuja myös omalta 

työpaikalta. Terveystalo on suuri ja kasvava 

yritys, eikä yrityskauppojen yhteydes- 

Terveystalo 

Rovaniemi 

Revontulikeskus 

■■ ■Yksityinen 

lääkärikeskus, jossa on 

yleis- ja erikoislääkäreiden 

vastaanottoja. 

■■ ■Päiväkirurgisia 

toimenpiteitä, 

oma röntgen ja laboratorio. 

■■ ■Työsuhteisia 

työntekijöitä noin 40. 

Ammatinharjoittajana toimii 

70–80 työntekijää. 

■■ ■Työterveyshuollossa 

työskentelee 

yhdeksän työterveyshoitajaa, 

kaksi työterveyslääkäriä, kaksi 

työfysioterapeuttia ja yksi 

psykologi. 


”Teen työni niin hyvin kuin voin ja pidän 

huolta ammattitaidostani. Sen pitää riittää.” 

sä ole vältytty yt-neuvotteluilta. 

Työtehtävät ja toimenkuvat muuttuvat. 

Irmelin työpaikalla työterveyshoitajat eivät 

ota enää tulehdusarvojen pikatestejä ja sydänfilmejä, 

vaan ne siirtyivät laboratoriolle. 

Toimistosihteeri ei enää ole työterveyshoitajien 

käytettävissä. Hoitajat uusivat ja 

päivittävät muun muassa pienten yritysten 

työterveyshuoltosopimuksia ja joutuvat joskus 

setvimään laskutusepäselvyyksiäkin. Irmelin 

tehtäviin kuului aiemmin myös ensiapukurssien 

pitäminen asiakasyrityksille, 

mutta sen hän lopetti pari vuotta sitten. 

Yksityisellä työnantajalla on kovat tulostavoitteet, 

joiden saavuttamista seurataan 

koko ajan. Irmelin työssä se tarkoittaa suunnitelmallisuutta. 

Vuosisuunnitelman tekeminen 

helpottaa toimintaa. Aivan kaikkea ei 

voi kuitenkaan suunnitella. 

– Työhön kuuluu myös sairasvastaanottoa, 

eikä flunssaan ja epidemioihin voi vaikuttaa. 

Kesällä työterveyshuollon tehtäviä on vähemmän, 

mutta sairasvastaanotolla on vilkasta. 

Muutoksiin saa Irmelin mielestä ottaa 

kantaa rakentavasti. Kritisoidakin saa, mutta 

turhaan vastaan hankaamiseen ei kannata 

käyttää energiaa. Työn suhteen hän on päättänyt 

tehdä vain parhaansa. 

– Olen tehnyt työnantajan kanssa sopimuksen 

tietystä työajasta. Teen työni niin 

hyvin kuin voin ja pidän huolta ammattitaidostani. 

Sen pitää riittää. Jos ei, työnantaja 

itse saa tehdä johtopäätökset. 

Asenteen taustalla on muutaman vuoden 

takainen vakava sairastuminen ja sen vaatima 

pitkä toipuminen. Pysäytys opetti tarttumaan 

hetkeen ja pitämään huolta omasta 

työkyvystä 

Toipumisensa jälkeen Irmeli on kokenut 

olevansa lähempänä asiakkaitaan. Sopivassa 

tilaisuudessa heille voi sanoa kokeneensa 

itse saman. 

– Jokaisesta työpäivästä saa olla kiitollinen. 

Ei ole itsestään selvää, että pystyy tulemaan 

töihin. 

Uudet haasteet, monipuolinen toimenkuva ja hyvä työyhteisö pitävät Irmeli 

Haka-Rannanlahden työterveyshoitajan ammatissa.

Markku Niemelä 

Pakinoitsijamme on psykiatrinen sairaanhoitaja Lapista. 

Big Sister 

Televisioformaattien luvatussa maassa terveydenhoitokin 

on siirtymässä erilaisiin formaatteihin, 

ja mikäs siinä. Reality-sarjat eli todellisen 

elämän tilanteita seuraavat kuvaputkiradio-ohjelmat 

ovat aina kiinnostaneet ihmiskuntaa, niin 

kuin tirkistely yleensäkin. Samaa kiinnostavuusperiaatetta 

voitaisiin soveltaa kotimaisessa terveydenhuollossakin 

– niin laitoksissa kuin kotihoidossa. 

Tekniset ratkaisut näitä innovaatioita varten ovat jo 

olemassa. Esimerkiksi mielisairaalan eristyshuoneesta 

näkyy koko ajan tapahtumia kanslian tv-ruudulla. Ja sairaalan 

takaoven valvontakamera ikuistaa nonstoppina 

savuttoman sairaalan työntekijöiden pieniä raittiin ilman 

haukkauksia ja näyttää toteen, että terveydenhuoltohenkilökunta 

huolehtii omasta työkunnostaan ulkoilemalla 

säännöllisesti. 

Big Brother -ohjelmassa näyttäisi olevan vuodepaikkoja 

aivan niin kuin sairaalassa, onhan potilashuonekin 

kohtalaisen suuri. Tästä on helppo päätellä, kuinka aikaansa 

edellä oli esimerkiksi Oulun A-mielisairaala suurine 

makuusaleineen 1950-luvulla. Silloin paikalla oleva 

hoitajatar valvoi potilaiden yöunta vaellellen, vuode 

vuoteelta eteenpäin siirtyen. Infrapunakameroilla otetusta 

tv-kuvasta päätellen yöaika nykyisessä BB-sairaalassa 

näyttää painottuvan pitkälti itsehoidon puolelle. 

Olipa niin tai näin, Big Sister -sovellus vaikuttaisi olevan 

toteuttamiskelpoinen missä tahansa A- tai B-luokan 

sairaalassa. Meillä Lapissa tätä sovellusta ollaan jo viemässä 

toipilaitten koteihin asti. Ylen Lapin alueuutisten 

lähetyksessä kerrottiin reality-videoneuvottelun avulla 

tapahtuvasta hoitohetkestä, jossa toipilas on kuva- ja 

ääniyhteydessä omaan terapeuttiinsa kannettavan tietokoneen 

kautta, vaikka välimatkaa olisi 300 kilometriä. 

Tai sama vaikka terapeutti olisi seinän takana. Tällaisesta 

etähoidosta uskotaan olevan suuri hyöty erityisesti paranoidikoille, 

sillä nyt voidaan osoittaa, että enää ei tarvitse 

pitää harhoina sellaisia asioita kuin salakuuntelu ja 

kameravalvonta. Nehän ovatkin totta. 

” 

Enää ei tarvitse pitää 

harhoina sellaisia asioita kuin 

salakuuntelu ja kameravalvonta. 

Nehän ovatkin totta.” 

Tekniikan toteutumista uhkasi se, että puhelinlaitos 

alkoi pylväitä kaatelemaan ja puhelinlankoja kerälle rullailemaan. 

Nykyaika tuli kuitenkin apuun. 3G-verkko 

toimii langattomasti antennimastojen kautta niin kuin 

eräänä vuonna Afrikassa marakatit kerran. Haja-asutusalueella 

saattaa yhteys tosin välillä hiukan pätkiä aiheuttaen 

ruudulla äänen katkoilemista ja kasvokuvan pikselöitymistä. 

Mutta mikäli tämä aiheuttaa toipilaalle ahdistusta, 

on siihen jo tulossa lääkevalmiste markkinoille: 

Lar-3G-Actil. 

Vastikään pidetty Etätyön teemapäivä saa tukea langattomien 

järjestäjien taholta niin kuin myös niiltä miespuolipuolisoilta, 

jotka ovat kyenneet toteuttamaan kotietätyöt 

omalta työpaikaltaan. Kotitöiden suorittaminen 

ei siis vaadi fyysistä läsnäoloa kotona eikä niin ikään etätöiden 

teko läsnäoloa työpaikalla. 

Joissakin tapauksissa langattomuus aiheuttaa kuitenkin 

syrjäseutualueilla vielä pieniä sopeutumisongelmia. 

Niin kuin Sallan Vittikon Marttojen ompeluseurassa, 

kun siellä viime joulun alla siirryttiin langattomaan. 



Vähemmän 

lääkkeitä, kiitos! 

Jyväskylän kotihoidossa korvataan unilääkkeitä 

maidolla ja muilla luonnonmenetelmillä. 

Irene Pakkanen n Kuvat Petri Blomqvist

Hoitaja pohtii yhdessä asiakkaan 

kanssa, olisiko unilääkkeelle 

vaihtoehtoja. 

” 

Anna nyt se unilääke ennen kuin 

nukahdan”, muistelee kodinhoitaja 

Marja Koivisto asiakkaan 

kerran tokaisseen kesken iltapuuhien. 

Tapaus kuvaa unilääkityksen rutiininomaisuutta 

kotihoidossa. Jyväskylässä 

asiaan on puututtu suosittelemalla asiakkaille 

lääkkeetöntä unen hoitoa tai luonnonmukaista 

unilääkitystä. 

– Kotihoidon asiakkaat käyttävät unilääkkeitä, 

vaikkei niitä aina tarvittaisikaan, sanoo 

muutoksen kätilönä toiminut palveluohjaaja 

Maarit Engelberg. 

Engelberg käynnisti unilääkityksen seurannan 

osana gerontologian hoitotyön opintojaan. 

Hänen vastuullaan ovat Kortepohjan, 

Laajavuoren, Mäki-Matin ja Viitaniemen 

kaupunginosat, yhteensä 70 säännöllisen 

kotihoidon asiakasta. 

– Selvitimme unipäiväkirjan avulla, miten 

paljon ja millä tavalla unilääkkeitä käytetään. 

Lisäksi kiinnitimme huomiota unihygieniaan 

ja ravitsemukseen. 

Ennen seurantaa Engelberg järjesti omalla 

vastuualueellaan koulutuksen, jossa käsiteltiin 

unettomuutta ja sen syitä. Unettomuuden 

tai huonosti nukutun yön taustalla 

voi olla monenlaista: sairaus, psyykkiset tekijät, 

elämäntilanteen muutos, levottomat jalat 

tai erilaiset lääkkeet, kuten beetasalpaajat 

tai antihistamiinit. 

– Ensin pitää selvittää, miten asiakkaan 

uni oireilee, jotta voidaan miettiä hoitokeinoja. 

Lääke tuo tokkuran 

Seurannan aikana kirjattiin ylös, miten lääkehoito 

oli toteutunut ja miten asiakas oli kokenut 

nukkuneensa. 

– Vaikka unilääke meni lääkelistan mukaan 

säännöllisesti, asiakas saattoi ottaa sen 

tarvittaessa. Jos lääke oli listan mukaan tarvittaessa, 

lääke saatettiin jakaa kaiken varalta 

säännöllisesti. 

Seurannassa ilmeni, että unen laadussa 

ei ollut suoraa yhteyttä unilääkkeiden käyttöön. 

Vaikka lääke otettiin, uni oli usein pinnallista 

ja nukkuminen katkonaista. 

Jo parin viikon säännöllinen käyttö vähentää 

unilääkkeen tehoa. Jotta lääke tehoaisi, 

annostusta pitäisi lisätä. Pitkään jatkunut 

unilääkkeen käyttö alentaa toimintakykyä ja 

lisää kaatumisriskiä huomattavasti. 

Kotihoidossa pohdittiin ryhmissä, mitkä 

ovat kotihoidon omat mahdollisuudet puuttua 

unen hoitoon. Myös hoitajien oma suhtautuminen 

lääkkeisiin otettiin puheeksi. 

– Jos itse on tottunut ottamaan lääkettä 

heti, kun jokin oire ilmaantuu, saattaa toimia 

samalla tavalla myös asiakkaiden kanssa, 

Engelberg sanoo. 

Vastuuhoitajille annettiin tehtäväksi paneutua 

tarkemmin omien asiakkaidensa univaikeuksiin 

ja unen oireiluun. Hoitajat pohtivat 

asiakkaidensa kanssa, olisiko unilääkkeelle 

vaihtoehtoja. Käytössä olevan unilääkkeen 

vähentämisestä ja lopettamisesta sovittiin 

yhdessä lääkärin kanssa. 

Useimmat kotihoidon asiakkaat olivat 

kiinnostuneita unen oireilusta ja siihen vaikuttavista 

tekijöistä. Tutusta tavasta oli kuitenkin 

vaikea päästää irti. 

– Pelättiin, että uni ei tule ilman lääkettä. 

Jotkut suhtautuivat asiaan aluksi kielteisesti, 

mutta ottivat asian myöhemmin itse 

puheeksi. 

Osa asiakkaista halusi kokeilla lääkkeetöntä 

unen hoitoa tai vaihtaa synteettisen 

lääkkeen Melatonin- tai Circadin-valmisteeseen. 

Piimää ja leipää 

Unettomuuden tai huonosti nukutun yön takana 

voi olla myös nälkä, liian täysi maha 

tai jano. 

– Joillakin asiakkaillamme on tapana ottaa 

lisää unilääkettä, jos he heräävät aamuyöstä. 

Ei ihme, jos olo on tokkurainen pitkälle 

päivään. Unilääkkeen sijaan olemme ohjanneet 

asiakkaita juomaan aamuyöstä lasin 

maitoa, kertoo terveydenhoitaja Laila Honkonen. 

Ravitsemussuositusten pohjalta koottiin 

kirjallinen tietopaketti, johon asiakkaat saivat 

tutustua omassa rauhassaan tai yhdessä 

omaistensa kanssa. 

– Mikäli asiakas ei kykene itse valmistamaan 

iltapalaa, hoitajat laittavat sen valmiiksi. 

Pienen hiukopalan voi ottaa vaikka vuoteen 

viereen, niin ei tarvitse nousta yöllä jalkeille, 

Marja Koivisto kertoo. 

Hoitajia ja asiakkaita on opastettu suosimaan 

proteiinipitoisia iltapaloja. Vanha 


Lääkkeiden vähentämisestä on saatu Jyväskylässä hyviä kokemuksia, kertovat palveluohjaaja Maarit Engelberg (vas.) ja terveydenhoitaja 

Laila Honkonen. 

konsti unen houkuttelemiseksi on lasi maitoa, 

piimää tai kaakaota noin tunti ennen 

nukkumaanmenoa. Nälän pitävät loitolla 

myös jogurtti, rahka tai voileipä, jonka 

päällä on kalaa, kalkkunaa, juustoa tai kananmunaa. 

Ateriapalvelusta vastaava ruokapalvelu 

lakkasi syksyllä toimittamasta lämpimiä aterioita, 

mikä on lisännyt kodinhoitajien töitä. 

– Kaikilla asiakkaillamme ei ole mikroa, 

eikä heitä voi pakottaa sitä ostamaan. Olkoonkin, 

että ateriat saattoivat tulla ennen 

vähän haaleina, ne olivat valmiita syötäviksi. 

Hoitaja saa kyseenalaistaa 

Uusi toimintamalli on tuottanut hyviä tuloksia. 

– Asiakkaat ovat virkeämpiä, ja monella 

on myös parempi toimintakyky, Laila Honkonen 

sanoo. 

Honkonen kiittää oman alueensa lääkäriä 

Arja Sipistä hyvästä yhteistyöstä. 


– Viitaniemen alueella on ollut sama lääkäri 

jo yli kymmenen vuotta, joten hän tuntee 

potilaansa. 

Unilääkityksen lisäksi kotihoidossa on 

alettu kyseenalaistaa monilääkitystä ja päällekkäisiä 

lääkkeitä. Joidenkin asiakkaiden 

lääkitys on viety lääkärille uudelleen arvioitavaksi. 

– Eräälläkin potilaalla oli seitsemän erilaista 

sydänlääkettä. Niistä osa oli päällekkäisiä. 

Vaikka lääkärit määräävät, me hoitajat 

voimme kyseenalaistaa. Tässä asiassa vuosi 

sitten pidetty lääkehoidon koulutus avasi silmäni, 

Marja Koivisto kertoo. 

Kotihoidossa tehtiin lääkeosaamisen kartoitus. 

Sen jälkeen järjestetty laaja-alainen 

lääkehoidon koulutus koski myös yksityisellä 

työskenteleviä. 

Engelbergin mielestä vanhusten lääkityksen 

kyseenalaistaminen on tarpeen. Iän 

myötä elimistö reagoi lääkkeisiin toisin kuin 

nuorempana. 

– Lääkeaineiden poistuminen elimistöstä 

hidastuu, ja maksan kyky hajottaa vieraita 

aineita heikkenee merkittävästi. Munuaisten 

kyky erittää lääkeaineita vähenee, ja 

rasvaliukoiset lääkeaineet kertyvät elimistön 

rasvaan, jolloin lääkeaineen vaikutusaika 

pitenee. 

Myös kirjaamista on lisätty, ja se tehdään 

entistä täsmällisemmin. 

– Asiakkaat ovat yhä hoidollisempia, 

minkä vuoksi kirjaamisen merkitys korostuu, 

Engelberg toteaa. 

”Vaikka lääkärit määräävät, me hoitajat 

voimme kyseenalaistaa.”

Neljä suomalaista kymmenestä kärsii 

kaamosmasennuksen oireista. 

Moni pyrkii valaisemaan kotinsa 

mahdollisimman hyvin, mutta tehokkainta 

on ohjata valo suoraan sen vaikutusalueen 

eli aivojen lähelle. 

Kirkasvalolamppujen rinnalle kauppoihin 

ovat ilmestyneet kannettavia musiikkisoittimia 

muistuttavat kirkasvalokuulokkeet. 

Suomalaisyrityksen kehittämän laitteen vaikutusta 

on tutkittu tieteellisesti, ja ensimmäiset 

tulokset aiheesta on jo julkaistu. 

Tutkimuksessa kaamosmasennuksesta 

kärsivien masennuspisteet putosivat jo muutamassa 

viikossa. Kuulokkeita käytettiin joka 

aamu 12 minuuttia. Myös pienin testattu valomäärä 

havaittiin tehokkaaksi. 

– Yksi luumen sai aikaan samanlaisen 

vasteen kuin neljä tai yhdeksän luumenia, 

sanoo Oulun diakonissalaitoksen johtava ylilääkäri, 

professori Timo Takala. 

Valoherkkää proteiinia 

Valo vaikuttaa kaikkien eliöiden vuorokausi- 

ja vuodenaikarytmiin. Päivän ja yön vaihtelu 

hienosäätää myös ihmisen sisäistä rytmiä, 

jonka pituus vaihtelee 24 tunnin molemmin 

puolin. Tämän säätelyn häiriytyminen 

kaamoskuukausien aikana voi aiheuttaa 

esimerkiksi väsymystä, ruokahalun kasvua 

ja masennusta. 

Eläinten aikarytmejä pitkään tutkinut 

Oulun yliopiston biologian laitoksen professori 

Seppo Saarela suhtautui korvavaloon 

aluksi kriittisesti. Vainajien aivojen tutkimus 

kuitenkin todisti, että ihmisaivojen eri osissa 

muodostuu valoherkkää enkefalopsiiniproteiinia. 

Nämä proteiinit ovat samankaltaisia 

kuin silmän sauvasolujen näköpurppura 

eli rodopsiini. 

– Valo vaikuttaa myös yksisoluisiin eliöihin. 

Silmää ei tarvita siihen, että rytmiikka 

toimii, Saarela muistuttaa. 

Helppokäyttöisyys houkuttaa 

Korvavalolla on monia etuja tavalliseen kirkasvalolamppuun 

verrattuna. Korvavalo kuluttaa 

vähemmän sähköä, ja sitä voi käyttää 

häiritsemättä muita samassa tilassa olevia. 

Valoa voi ottaa vaikka työmatkalla. 

Korvavalon käytöstä voi kuitenkin aiheutua 

unihäiriöitä, levottomuutta ja lievää 

päänsärkyä. Puuttuvien tutkimustulosten takia 

laitetta ei toistaiseksi suositella lapsille ja 

raskaana oleville. 

Kirkkautta 

kaamokseen 

Toimiiko kirkasvalohoito korvien kautta? 

Tiina Lautala n Kuva Annika Rauhala 

– Jos korvavalohoito siirtää aamuheräämisen 

liian aikaiseksi, hoitoa kannattaa ottaa 

hiukan myöhemmin, sanoo laitetta valmistavan 

Valkee Oy:n tiedejohtaja Juuso Nissilä. 

Haitat selvitettävä 

Mehiläisen kuntoutusjohtaja ja johtava psykologi 

Aku Kopakkala sanoo, ettei korvavalon 

käyttö ole vielä ajankohtaista masennuspotilaiden 

hoidossa. 

– Arkitoteutukseen on vielä pitkä matka. 

Kirkasvalo on kaamosmasennuksen ensisijainen 

hoitokeino, mutta korvavalon mahdollisista 

haittavaikutuksista tarvitaan lisää 

tutkimustietoa. 

Kopakkalan mielestä korvavalon annostelussa 

tarvittaisiin henkilökohtaista otetta 

ja asiantuntijan panosta. 

– Uskon että korvavalo vaikuttaa, mutta 

en tiedä, onko vaikutus hyvä vai huono. Väärään 

aikaan annettu valo voi vaikuttaa väärään 

suuntaan. 

Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 

ylilääkäri, psykiatrian dosentti Timo 

Partonen luottaa edelleen tavalliseen kirkasvalolamppuun. 

– Korvavalon haittavaikutukset on raportoitava 

tarkkaan, hän korostaa. 


Ministeri 


Sarjassa tavataan ministereitä, joiden päätökset vaikuttavat tehyläisten arkeen. 

Panoksia ennalta 

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko 

(kok.) kannustaa tehyläisiä ottamaan kantaa 

palvelurakenteiden muutokseen. 

Vesa Turunen n Kuva Tuulikki Holopainen 

1 

Miten pitkälle ihminen on vastuussa 

omasta terveydestään? 

Aikuinen ihminen itse päättää, mitä syö ja 

juo ja miten nukkuu. Ne ovat elämäntapavalintoja. 

Tietysti geenitkin vaikuttavat. Meillä 

on perinnöllisiä sairauksia, joille ei voi 

mitään, mutta elämäntavoilla voi vaikuttaa 

myös siihen, miten herkästi nämä sairaudet 

puhkeavat. 

Toki yhteiskunnan on luotava edellytyksiä 

ja tuettava terveellisten elämäntapojen 

valinnassa. Siksi esimerkiksi kouluissa on 

terveystietoa ja koulutamme terveydenhoitajia. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon 

ammattilaisilla on merkittävä rooli terveyden 

edistämisessä. 

2 

Minkälaisia lisäpanoksia 

tarvitaan terveyden 

edistämiseen? 

Terveyden edistäminen ei tule takajalalla 

tehtynä vaan vaatii taloudellisia 

ja henkilöresursseja 

sekä osaamista. 

Terveydenhuoltolaissa on terveyden 

ja hyvinvoinnin edistämispykälä. 

Sen mukaan kuntien 

on tehtävä asiasta suunnitelma 

joka valtuustokausi. Siinä pitää 

olla indikaattorit ja toimenpiteet. 

Tämä on valtava edistysaskel, 

sillä pitkään on ajateltu, että 

terveyden edistäminen kuuluu 

vain terveyskeskuksille. 

Toinen asia on valistuksen 

räätälöinti. Jotta valistus menisi 

parhaiten perille, sen pitää 

olla henkilökohtaista. Standardivalistus 

ei vaikuta riittävästi.

ehkäisyyn 

3 

Miten väestön sosioekonomisia eroja 

voidaan vähentää? 

Pelkkä raha ei ratkaise. Sanotaan, että työ 

on parasta sosiaaliturvaa ja näin se on. Työ 

tuo toimeentulon ja antaa usein elämälle tarkoitusta. 

Myös koulutus vaikuttaa. Kouluttautumaton 

työtön on enemmän työtön kuin kouluttautunut. 

Koulutetun on yleensä helpompi 

löytää töitä ainakin silloin, kun taloudellinen 

tilanne yhteiskunnassa paranee. 

Tällä hallituskaudella yksi keino korjata 

tilannetta on päätös perustoimeentulon 

nostosta. 

4 

Mikä on kunta-alan sopijajärjestöjen 

rooli sosiaali- ja terveydenhuoltoalan 

muutoksissa? 

Hurjan tärkeä. Kun palvelurakenneuudistus 

oli viime kaudella kaikkien huulilla, kutsuin 

keskeiset sosiaali- ja terveysalan järjestöt saman 

neuvottelupöydän ääreen. Teimme uudistusta 

yhdessä. 

Minun on tarkoitus kutsua järjestöt taas 

keskustelemaan palveluiden rahoituksesta ja 

rakenteesta. Käytämme monia eri käsitteitä 

– tuloksellisuus, tuottavuus, kustannusvaikuttavuus, 

priorisointi – mutta tähtäimessämme 

ovat samat asiat. Yhtenä keskeisenä 

tavoitteena on alan työhyvinvoinnista huolehtiminen. 

5 

Toimiiko perusterveydenhuollon ja 

erikoissairaanhoidon työnjako? 

Terveydenhoitolaki yhdisti kansanterveysja 

erikoissairaanhoitolain. Tarkoituksena on 

madaltaa niiden välistä raja-aitaa. Yhtenä siltana 

tulevat toimimaan erikoissairaanhoidon 

sisälle perustetut perusterveydenhuollon 

yksiköt. 

Sairaanhoitopiirin kuntien pitää tehdä 

järjestämissuunnitelma, jossa sovitaan yhteistyöstä 

ja työnjaosta. Tavoitteena on saada 

aikaiseksi potilaan kannalta saumaton palveluketju. 

Tämä toteutuu vaihtelevasti. On sairaanhoitopiirejä, 

joissa perusterveydenhuolto 

on päässyt rapautumaan. Vahva perusterveydenhuolto 

vähentää erikoissairaanhoidon 

tarvetta. Emme pysty ylläpitämään nykyistä 

palvelutasoa, jos emme saa vähennettyä 

tautitaakkaa. 

6 

Miten alan vetovoimaa voidaan 

parantaa? 

Totta kai palkkaus vaikuttaa alan vetovoimaan, 

mutta se ei yksin riitä, vaan koko työhyvinvointiin 

pitää satsata. Sen elementtejä 

ovat hyvä johtaminen ja työntekijän osaamisen 

arvostus. Työpaikan hyvä henki vaikuttaa 

siihen, että työhön on hyvä tulla, vaikka 

joskus olisi tiukempiakin päiviä. 

Työpaikkojen hyvinvointi on avainasemassa, 

jotta meillä on tulevaisuudessa työntekijöitä. 

Toki tämä on helpommin sanottu 

kuin tehty, sillä alalla on hyvin erilaisia 

työpaikkoja, jotka vaativat omanlaisensa ratkaisut. 

7 

Miten sosiaali- ja terveydenhuollon 

johtamista voisi parantaa? 

Pelkkä peruskoulutus ei anna valmiuksia 

johtaa. Mutta luotan räätälöityyn johtamiskoulutukseen, 

jonka avulla potentiaaliset taidot 

houkutellaan esiin. 

Terveydenhuolto vaatii moniammatillista 

johtamista. Ministeriö käynnistääkin johtamisverkoston 

ja työhyvinvointifoorumin. 

8 

Koska naisvaltaisten alojen palkkaus 

nousee kuopasta? 

Tavoitteena on edelleen naisten ja miesten 

välisen keskimääräisen palkkaeron kaventaminen 

enintään 15 prosenttiin vuoteen 2015 

mennessä. Nykytahdilla siihen kyllä menee 

sata vuotta. Toivoisin tähän lisää keinoja. 

Osansa on työehtosopimusneuvotteluilla. 

Jäsenet kysyvät 

Pyysimme jäseniltä verkkosivujen 

kautta kysymyksiä. Valitsimme niistä 

kolme, jotka esitimme ministerille. 

Miten ministeri itse haluaisi tulla 

hoidetuksi vanhana? 

n Toistakymmentä vuotta olen kouluttanut 

alan ihmisiä hoitamaan muita. Mielestäni 

pitää aina lähteä asiakkaan ja potilaan 

tarpeista. Joku haluaa nukkua pidempään, 

eivätkä kaikki pidä samoista 

ruuista eivätkä virikkeistä. 

Kaikki lähtee toisen ihmisen kunnioittamisesta. 

Asiat tulee ottaa vakavasti, 

mutta huumoria ei saa unohtaa. Jos olen 

onnekas, niin minustakin tulee vanha. Toivon, 

että en tule kovin sairaaksi ja saan 

aikanani lähteä elämän keskeltä. Vaikka 

en itse pystyisi kommunikoimaan, toivon, 

että minua kohdeltaisiin niin kuin 

pystyisin. 

Menevätkö potilaan oikeudet henkilöstön 

työturvallisuuden edelle? 

n Kyllä tällä hetkellä. Mielenterveyslaki 

antaa kyllä oikeuden rajoittaa potilaan 

oikeuksia, jos tämä on itselleen tai muille 

vaaraksi. Ongelmana ovat sellaiset potilaat, 

jotka ovat tulleet vapaaehtoisesti 

hoitoon ja ovat vaaraksi muille. 

Meneillään on potilaan itsemääräämisoikeutta 

ja sen rajoittamista koskeva 

lainsäädäntöuudistus. Lähtökohtana on 

potilaan turvallisuus, mutta samalla on 

otettava huomioon myös hoitohenkilöstön 

turvallisuus. 

Mikä on viestinne tehyläisille? 

n Tehyläiset tekevät hyvää vaikuttamistyötä 

potilastyössä. Heidän ei tarvitse tyytyä 

vain tähän, sillä he näkevät myös, mihin 

alan ympäristö on muuttumassa. Siksi 

tehyläisten kannattaa ottaa nyt suoraan 

kantaa palvelurakenteiden muutokseen. 

Jo yksi puhelinsoitto kuntapäättäjälle 

voi muuttaa asioita. Kannustan tehyläisiä 

vaikuttamaan myös kuntavaaleissa 

ensi syksynä. 



muisto 

Kidutettujen kuntoutuskeskuksessa nousevat tunteet 

pintaan. 

Riitta Hankonen n Kuvat Leena Louhivaara 

Pahan

Annele Lindeqvist hoitaa kidutuksen uhriksi joutuneita pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. 

Ringissä on kolme punaista tuolia ja 

niiden keskellä pöytä, jolla on nippu 

kertakäyttönenäliinoja. Tässä 

huoneessa itketään usein. 

Yhdellä tuoleista istuu psykiatrinen sairaanhoitaja 

ja psykoterapeutti Annele Lindeqvist, 

toisella hänen potilaansa ja kolmannella 

tulkki. Häntä tarvitaan, koska harva 

potilaista kykenee käymään kokemaansa läpi 

suomeksi. 

Kidutettujen kuntoutuskeskus hoitaa 

vuosittain satoja kidutuksen uhriksi joutuneita 

pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. Kidutetut 

ovat useimmiten lähtömaidensa erilaisten 

etnisten, uskonnollisten, seksuaalisten 

ja ideologisten vähemmistöjen edustajia. 

Hoito alkaa luottamuksen rakentamisesta. 

Useat uhreista ovat menettäneet täydellisesti 

luottamuksensa muihin ihmisiin, erityisesti 

viranomaisiin ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon. 

Usein kidutuksissa on ollut mukana 

terveydenhuollon ammattilaisia. 

– Kidutetut pelkäävät ja häpeävät. Usein 

kestää pitkään ennen kuin kidutuskokemukset 

saavat sanallisen muodon. 

Luottamuksen rakentamisessa kaikella 

on merkitystä: vastaanottoaikojen täytyy 

pitää, kysymyksiin on vastattava ja kaikista 

toimenpiteistä kerrottava avoimesti. Terapeutin 

omalla persoonalla on suuri merkitys. 

Valkoisia vaatteita ei käytetä, eikä kuntoutuskeskus 

tee potilaille tutkimuksia millään 

laitteilla. 

Vaitiolovelvollisuus on äärimmäisen 

tiukka, ja potilaita suojellaan ulkopuolisilta. 

Kuntoutuskeskus ei missään tapauksessa 

välitä potilaille haastattelupyyntöjä, eikä 

anna kuvata heitä edes tunnistamattomana. 

– Emme halua asettaa heitä tilanteeseen, 

jossa he voivat kokea, että on pakko suostua 

tai heille tapahtuu jotain pahaa. 

Odottaminen pelottaa 

Kidutetut kärsivät usein posttraumaattisesta 

stressihäiriöstä. Kyse on koulupsykologiasta 

tutusta ehdollistumisesta, joka voi laueta 

jostain yksittäisestä ärsykkeestä esimerkiksi 

rutiininomaisessa terveydenhuollon tutkimuksessa. 

Siksi potilaille on tärkeä kertoa 

tarkasti, mitä ollaan tekemässä ja miksi. 

Yksinkertainen verikoe voi olla kauhukokemus, 

jos on joutunut nuolemaan omaa vertaan 

lattialta. EKG saattaa kauhistuttaa sähkökidutuksen 

uhria. 

Kidutettujen 

kuntoutuskeskus 

■■ ■Itsenäinen, 

vuonna 1993 perustettu 

erikoissairaanhoidon yksikkö. 

■■ ■Arvioi, 

hoitaa ja kuntouttaa Suomessa 

asuvia kidutustraumoista kärsiviä 

pakolaisia ja turvapaikanhakijoita sekä 

heidän perheenjäseniään. Antaa 

lausuntoja turvapaikka-anomuksiin. 

■■ ■Vuosittain 

noin 200 potilasta. 

■■ ■Toimipisteet 

Helsingissä ja Oulussa. 

■■ ■Henkilökuntaan 

kuuluu muun muassa 

psykiatrinen sairaanhoitaja, 

psykoterapeutti, fysioterapeutti, 

psykiatri ja neurologi. 

Arkinen odottaminen terveyskeskuksen 

käytävällä voi toimia joskus laukaisevana tekijänä, 

sillä odotuttamista käytetään henkisen 

kidutuksen välineenä. 

Terapian yhtenä tavoitteena on saada ihminen 

tunnistamaan laukaisevat tekijät, 

omat reaktionsa niihin ja oppia käsittelemään 

tilanteen herättämiä tunteita. 


Kidutuksen oireita 

■■ ■Ahdistus 

ja masennus 

■■ ■Päänsärky 

■■ ■Erilaiset 

kivut 

■■ ■Muistihäiriöt 

■■ ■Unettomuus 

■■ ■Syyllisyydentunteet 

■■ ■Ruumiinkuvan 

muutokset 

■■ ■Metabolinen 

oireyhtymä, diabetes sekä 

sydän- ja verisuonitaudit 

nuorillakin potilailla 

■■ ■Jalkapohjien 

ja säärten kutina, 

polte ja tuntohäiriöt 

Lähde Duodecim 4/2007 

Murto-osa saa hoitoa 

■■ ■Lähes 

puolet maailman maista kiduttaa 

kansalaisiaan. 

■■ ■Kidutuksen 

tarkoitus on saada yleensä 

tietoja tai tunnustus. Kyse voi olla myös 

pelottelusta tai rankaisusta. 

■■ ■Yhdistyneiden 

kansakuntien ihmisoikeussopimus 

velvoittaa Suomea 

järjestämään kidutetuille kuntoutusta. 

■■ ■Suomessa 

asuu vähintään 2 000–5 000 

kidutettua. Heistä murto-osa saa hoitoa. 

– Tunnistaminen auttaa luomaan keinoja, 

joilla voi rauhoittaa itseään. 

Terveydenhuolto ei välttämättä tunnista 

kidutuksen uhreja, jolleivät he itse kerro kokemastaan. 

Lindeqvist kehottaa terveydenhuollon 

ammattilaisia ottamaan asian rohkeasti 

puheeksi, jos kidutuksen mahdollisuus 

tulee mieleen. Taustan tunteminen on 

tärkeää hoidon onnistumiselle. 

– Kidutetut häpeävät kokemaansa, joten 

he eivät ota asiaa itse puheeksi. 

Muistot kehossa 

Suomeen saapuessaan turvapaikanhakijat ja 

pakolaiset toivovat saavansa hoitoa ja apua. 

Moni joutuu pettymään, sillä turvapaikka- 

ja oleskelulupapäätöksen saaminen kestää. 

Monia rasittaa myös kotimaahan jäänyt perhe 

ja suku, koska kiduttajat uhkaavat usein 

myös omaisia. 


Kidutuskokemus voi oirehtia ihmisessä 

eri tavoin. Näkyvien fyysisten vammojen 

lisäksi monet kärsivät unettomuudesta, 

hermovaurioista, epämääräisistä kivuista ja 

ahdistuksesta – huolesta ja hädästä, joille ei 

löydy selvää syytä. Oireenmukainen hoito 

ei poista itse ongelmaa, vaan siihen tarvitaan 

terapiaa. 

Psyykkisessä kidutuksessa pyritään tuhoamaan 

uhrin persoonallisuus pysyvästi 

esimerkiksi eristämällä, pakottamalla, seksuaalisella 

kidutuksella tai asettamalla uhri 

mahdottoman valinnan eteen. Psyykkinen 

kidutus tuhoaa uhrin persoonan tehokkaammin 

kuin fyysiset keinot. 

Mielenterveyden häiriöt on hoidettava 

ennen kuin kidutuksesta kärsinyt turvapaikanhakija 

tai pakolainen pystyy esimerkiksi 

opiskelemaan. Hän ei pysty keskittymään, ja 

ryhmässä olo saattaa olla ylivoimaista. 

– Muistot jäävät kehoon, vaikkei kidutus 

olisi jättänytkään näkyviä jälkiä. 

Koska potilaat kärsivät monimuotoisista 

psykofyysisistä oireista, kuntoutuskeskuksessa 

on mahdollisuus myös fysioterapiaan. 

Fysioterapeutin tutkimuskäynnit ovat osa 

turvapaikanhakijoiden arviointijaksoa. Arviointi 

sisältää muutaman tapaamisen psykoterapeutilla, 

psykologilla, fysioterapeutilla 

sekä lääkärillä, joka kokoaa lausunnon turvapaikka-anomuksen 

liitteeksi. 

Terapiaan turvapaikanhakijoita ei voi ottaa, 

koska heidän tulevaisuutensa on epävarma. 

Heidät saatetaan karkottaa tai siirtää 

muualle Suomeen. 

Lapset vaarassa 

Ilman hoitoa jäävän kidutustrauman vaikutukset 

voivat olla katastrofaaliset. Tilanne 

kroonistuu, masennuksesta tulee pysyvä 

olotila, eikä ihminen kykene opiskelemaan 

tai työskentelemään. Hän syrjäytyy, eikä saa 

mahdollisuutta päästä uudessa kotimaassaan 

osaksi yhteiskuntaa. 

Kidutettu saattaa käyttäytyä paranoidisesti, 

mikä voi johtaa terveydenhuollossa väärään 

diagnoosiin. Kun ihmistä on vainottu 

ja kidutettu, hän oppii suhtautumaan ympäristöön 

epäluuloisesti. Paranoian hoitaminen 

lääkkeillä ei tällöin auta, vaan potilas tarvitsee 

apua trauman käsittelyyn. 

– Potilaat ovat harvoin psyykkisesti sairaita, 

vaan nimenomaan traumatisoituneita. 

Jos trauma kroonistuu, heistä tulee psyykkisesti 

sairaita. 

Kidutuksen aiheuttamat traumat ovat 

vaarassa siirtyä seuraavan sukupolven kannettavaksi. 

Kidutettujen lapset kärsivät kiintymyssuhdehäiriöistä, 

koska heidän vanhempansa 

eivät kokemustensa vuoksi kykene 

olemaan läsnä ja antamaan riittävää 

hoivaa. 

Trauman leviämisen estämiseksi kuntoutuskeskus 

on käynnistänyt Lapset ja nuoret 

-hankkeen, joka auttaa sekä kidutuksen kohteeksi 

joutuneita lapsia ja nuoria että kidutettujen 

lapsia. 

Vapaamuotoisten perhetapaamisten tarkoitus 

on rohkaista vanhempia kertomaan, 

mistä mielialojen muutoksissa on kyse. Piilottaminen 

tuo tunteet esiin hallitsemattomina, 

mikä on lapsista pelottavaa. 

– Varsinaisia kidutuskokemuksia ei tarvitse 

lapsille kertoa, mutta yleisesti voi ja pitää 

puhua. 

Erilaiset potilaat 

Annele Lindeqvist hakeutui kuntoutuskeskukseen 

ammatillisten haasteiden vuoksi. 

Hänellä on takanaan pitkä työkokemus ja 

useamman terapiasuunnan koulutus. Työhön 

kuuluvat turvapaikanhakijoiden haastattelut 

osana tutkimusjaksoa, psykotera- 

piat ja muiden terveydenhuollon yksiköiden 

konsultointi. Omaan jaksamiseensa hän saa 

apua työnohjauksesta. 

Kidutettujen kuntoutuskeskuksessa käy 

potilaita sekä arviointijaksoilla että varsinaisessa 

hoidossa. Hoito on potilaalle maksutonta, 

mutta siihen tarvitaan terveydenhuollon 

ammattilaisen lähete ja asuinkunnan maksusitoumus. 

Hoitojen pituus vaihtelee muutamasta 

käyntikerrasta useisiin vuosiin. Lyhytterapiakin 

voi auttaa jäsentämään tapahtunutta 

ja pääsemään elämässä eteenpäin. 

Työssä ei voi tukeutua yhteen terapiamuotoon, 

koska potilaat ovat taustoiltaan erilaisia. 

– Osa on elänyt turvallisen, oman maan 

mittapuun mukaan normaalin lapsuuden ja 

opiskellut. Osa on joutunut lapsisotilaaksi ja 

kokenut äärimmäistä julmuutta jo lapsuudessa. 

Osa ei osaa lukea eikä kirjoittaa. 

Kidutuskokemuksesta saattaa olla kulunut 

vuosia, mutta joidenkin kokemukset voivat 

olla aivan tuoreita. Joku voi sinnitellä kokemustensa 

kanssa vuosiakin. 

– Tekemättömäksi emme kidutusta voi 

tehdä, mutta voimme auttaa ihmistä sisäistämään 

tapahtuneen osaksi elämänsä historiaa. 

Näin kidutus ei ole jatkuvasti läsnä arjessa.

Pehmeä lasku 

sairauslomalta 

n Osasairausvapaa eli lyhennetty työpäivä sairausloman aikana nopeuttaa työhön 

paluuta tuki- ja liikuntaelinsairauksien varhaisvaiheessa. Tieto ilmenee TyöterveysTyöterveyslaitoksen tuoreesta tutkimuksesta. 

Osasairausvapaalla olleet työntekijät palasivat tavanomaiseen työhön keskimäärin 

12 päivän jälkeen. Tavallisella sairauslomalla olleilta työhönpaluu onnistui 

vasta 20 päivän jälkeen. 

Tutkimukseen osallistui työntekijöitä, joiden vaivat estivät kokopäiväisen työn 

mutta mutta joiden osapäiväisen työskentelyn lääkäri arvioi turvalliseksi. turvalliseksi. Työaika puolitettiin 

ja tarvittaessa kuormittavimpia työtehtäviä kevennettiin. Kukaan ei joutunut 

keskeyttämään osasairausvapaata liikuntaelinoireiden pahenemisen vuoksi. 

– Osasairausvapaata kannattaisi hyödyntää sairausloman sijaan jo työkyvyn 

aleneman varhaisvaiheessa, sanoo tutkimuksen johtaja, professori Eira Viikari- 

Juntura Työterveyslaitoksesta. 

Syömällä hyvä sydän 

n Perinnöllistä tautiriskiä vastaan voi taistella terveellisillä 

elämäntavoilla. Uusin todiste tästä saatiin 

yhdysvaltalais-suomalaisesta tutkimuksessa, 

jossa selvitettiin muuttaako terveellinen ruokavalio 

sydäntautien riskiä henkilöillä, jotka ovat niille 

perinnöllisesti alttiita. 

Tutkimuksessa tarkasteltiin 9p21-geeniä. Tulokset 

viittaavat siihen, että sen riskimuotojen vaikutus 

heikkenee henkilöillä, jotka syövät paljon 

hedelmiä, marjoja ja etenkin raakoja vihanneksia. 

Tutkimusryhmässä oli mukana Terveyden ja 

hyvinvoinnin laitoksen tutkijoita. Tutkimus julkaistiin 

tieteellisessä PLoS Med -verkkolehdessä. (Uutispalvelu 

Duodecim) 

n Koonnut Janne Ora, janne.ora@sulo.fi 

Terveys 

”Masennustilassa kuntoutuksen tulee olla ripeää ja moniammatillista.” 

TERVEYSLUKU 

Keuhkoahtaumatauti 

on todettu 

200 000 

suomalaisella. 

Riskejä lapsuudesta 

n Metabolista oireyhtymää sairastavilla lapsilla ja 

nuorilla on suurentunut riski sairastua myöhemmin 

tyypin 2 diabetekseen, osoittaa Turun yliopistossa 

tarkastettu Juha Koskisen väitöstutkimus. 

Nuorilla aikuisilla metabolinen oireyhtymä 

näyttäisi liittyvän myös varhaisten kaulavaltimomuutosten 

ja maksan rasvoittumisen kehittymiseen. 

Oireyhtymästä toipuneilla nämä varhaiset 

muutokset näyttäisivät olevan kuitenkin korjaantuvia. 

Tutkimus toteutettiin osana laajaa Lasten 

sepelvaltimotaudin riskitekijät -projektia. 

Potilaskontaktit 

opettavat 

n Vaikeat tilanteet ja hoitamisen rajallisuuden 

tiedostaminen edistävät hoitotyön opiskelijoiden 

oppimista. Myös suhde potilaaseen, potilaan hyvän 

edistäminen ja omaisten merkityksen ymmärtäminen 

osana hoitoa ovat keskeisiä tekijöitä hoitotyön 

oppimisessa. 

Tiedot käyvät ilmi terveydenhuollon maisteri 

Maija Romppasen väitöstutkimuksesta. Tutkimus 

hyväksyttiin Itä-Suomen yliopistossa. 

Tutkimusprofessori Kristian Wahlbeck Suomen Lääkärilehden pääkirjoituksessa. 

HPV-rokote suojaa 

n Papilloomavirus-rokote (HPV) suojaa hyvin 

vakavammalta kohdunkaulan syövän esiasteelta. 

– Syövän esiintyvyys vähenee merkittävästi, 

jos järjestelmälliset rokotusohjelmat 

kattavat suuren osan varhaismurrosikäisistä 

ennen kuin he aloittavat seksielämänsä, sanoo 

professori Matti Lehtinen Tampereen 

yliopistosta. 

Rokote suojaa osittain myös neljältä 

muulta syöpää aiheuttavalta HPV-tyypiltä, 

osoittavat kahden The Lancet Oncology 

-lehden verkkoversiossa julkaistun tutkimuksen 

tulokset. 


HELENA SYRJÄ 

PIXMAC

Sairaanhoitajien mukana 

kulkevat kortit auttavat 

puhumaan tunteista. 


Kotiin 

päin 

Lasten mielenterveysongelmat 

ratkeavat parhaiten kotona. 

Siksi Etelä-Karjalassa aloitettiin 

lastenpsykiatrinen kotisairaala. 

Tiina Suomalainen n Kuvat Elina Orpana, kortit Pesäpuu 

ja St Luke’s Innovative Resources

Alakouluikäisellä Ruulla (nimi 

muutettu) oli suuria pulmia 

käyttäytymisen ja itsesäätelyn 

kanssa. Tilannetta mutkisti 

Ruun somaattinen sairaus. Osastohoidon 

loputtua perheelle ehdotettiin kotisairaalahoitoa. 

Tavoitteena oli, että sitä kautta 

päästäisiin konkreettisemmin käsiksi lapsen 

vaikeuksiin. 

Ruun perhe on esimerkki siitä, miten perhelähtöinen 

hoito voi kantaa hedelmää myös 

haastavissa tilanteissa. Lastenpsykiatriassa 

ollaankin siirtymässä yhä enemmän osastolta 

kotiin. 

Etelä-Karjalan keskussairaalan lastenpsykiatrisella 

osastolla kotisairaalatoiminta 

vakinaistettiin vuosi sitten. Osastopaikkoja 

vähennettiin kahdeksasta neljään ja kotisairaalaan 

irrotettiin osaston henkilökunnasta 

kaksi työparia. 

– Yleensä lapsi ei voi huonosti hänestä itsestään 

johtuvista syistä. Jotta lasta voidaan 

auttaa, on autettava myös vanhempia ja sisaruksia, 

apulaisosastonhoitaja Annukka 

Makkonen muistuttaa. 

Kotisairaala voi olla jatkohoito osastojaksolle 

tai yhä useammin myös tutkimusjakso. 

Makkonen huomauttaa, että perinteinen 

kuuden viikon osastojakso on pitkä aika lapsen 

elämässä. Sinä aikana lapsi menettää helposti 

paikkansa arkisissa ympyröissään. 

Pienin askelin 

Ruun vaikeudet heijastuivat 

muun muassa aggressiivisuutenasisaruussuhteissa. 

Pulmat näyttäytyivät 

myös koulussa. Tavoitteet 

yhdeksän viikon mittaiselle 

kotisairaalajaksolle sovittiin 

yhdessä perheen kanssa: 

vähemmän aggressiivisuutta 

sisaruussuhteissa, enemmän 

hyvinvointia ja turvallisuutta 

perheeseen sekä toimivampaa 

yhteistyötä koulun kanssa. 

– Vanhemmilla on usein 

hyvin isoja tavoitteita. Surullinen 

lapsi halutaan taas iloiseksi 

tai huonosti käyttäytyvä hyvin käyttäytyväksi. 

Pilkomme jakson päätavoitteen pienemmiksi 

osiksi – mietimme esimerkiksi, miksi 

lapsi on levoton ja mikä häntä auttaisi. Viikkojen 

edetessä pidämme väliarvioita, kertoo 

sairaanhoitaja Tuija Näivä. 

Kahdessa vuorossa työskentelevät hoitajat 

käyvät perheen luona yhdestä kolmeen 

kertaan viikossa. Hoito suunnitellaan kuuden 

viikon jaksoissa. 

– On tärkeää rajata hoito ajallisesti, koska 

silloin perhekin työskentelee tehokkaammin. 

Ilman aikarajaa hoidosta tulee kannattelua. 

Meidän tavoitteenamme on vastuuttaa 

ja vahvistaa perhettä selviämään itse, sairaanhoitaja 

Milla Kokkonen korostaa. 

Ruun perheessä sairaanhoitajatyöparin 

tehtävä oli ennen kaikkea tukea perhettä selviytymään 

aggressiivisista tilanteista. 

– Perhettä opastettiin näkemään solmukohtia. 

Autoimme perhettä ennakoimaan 

haastavia tilanteita niin, että Ruun kuorma 

ei ehtisi kasvaa liian isoksi, Tuija kertoo. 

Tarvittaessa kouluun 

Siinä missä psykiatrinen sairaalahoito on 

analysoivaa, kotisairaalatoiminnan viiteke- 

Mielekästä kotihoitoa 

hys on eklektinen, monia lähestymistapoja 

joustavasti yhdistävä. Työtavassa korostuvat 

perhelähtöisyys ja konkretia. 

Kotisairaalatoiminta on ennen kaikkea 

perheenjäsenten vuorovaikutussuhteiden 

hoitamista. Työskentelyyn kuuluu muun 

muassa havainnointia, hoitajien keskinäistä 

reflektointia, keskusteluja ja erilaisten perhetehtävien 

tekemistä. 

Sairaanhoitajien mukana kulkee työkalupakki 

– kassi, jossa on erilaisia kortteja. Keskustelunavauksina 

toimivien korttien avulla 

perheenjäsenet voivat muun muassa kuvailla 

tunteitaan, voimavarojaan tai elämänsä 

tärkeitä asioita. 

Kotikäyntien lisäksi kotisairaalajaksoon 

voi kuulua psykologisia tutkimuksia, toimintaterapiatutkimuksia 

ja terapioita. Esimerkiksi 

Ruulla jatkui yksilöterapia kotisairaalajakson 

rinnalla. Hoitajat jalkautuvat myös 

lapsen päivähoitopaikkaan ja kouluun, tarvittaessa 

harrastuksiinkin. 

Kotisairaanhoito pyrkii vastaamaan perheiden 

hätään mahdollisimman pian, silloin 

perhe on myös vastaanottavaisimmillaan. 

Toistaiseksi Etelä-Karjalan lastenpsykiatrinen 

kotisairaala ei pysty auttamaan akuutis- 

■■ ■Lastenpsykiatrian 

kotisairaalatoimintaa on käynnissä ja viritteillä 

eri puolilla Suomea. 

■■ ■Perhelähtöinen 

hoito on järkevää, koska lasten pulmat ja 

vaikeudet liittyvät usein vuorovaikutukseen. Ongelmiin 

päästään pureutumaan parhaiten lapsen luonnollisessa 

kasvuympäristössä. 

■■ ■Lapsi 

kehittyy ja oppii nopeasti. Osastolla hän oppii toimimaan 

sairaalaympäristössä. Avun ja tuen tarve on kuitenkin kotona, 

koulussa, päivähoidossa ja kaveripiirissä. 

■■ ■Osastohoito 

on tarkoituksenmukaista tietyissä tilanteissa, 

kuten kriisin katkaisussa. 

Lähde: dosentti, lastenpsykiatri Päivi Santalahti Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta 


Tilaa ilmainen tuoteluettelo: 03-871 460 • www.ruskovilla.fi 

6826 

LUMIHIUTALE 

Ensilumen herkkyyttä. 

design Terhi Koivisto 

hopea 

sormus 89,- 

Peitteet, tyynyt ja 

petauspatjat 

Aidoista 

luonnonmateriaaleista 

villasta, silkistä, 

puuvillasta ja 

hirssiakanoista 

Astu tarinaan. 


4171_KK_Lumihiutale_Tehy_2911_93x122.indd 1 31.10.2011 13.3 

Kotisairaalan työparit työskentelevät perheen kanssa arkisin 

aamusta iltaan. Kotikäynnille lähdössä Tiina Arppo ja 

Eeva-Liisa Holmström. 

sa kriisissä, mutta tulevaisuudessa arviointikäynnit saattavat 

olla mahdollisia. 

Perheen pelikentällä 

Lasten mielenterveysongelmien skaala on laaja, mutta 

yleisimpiä ovat itsesäätelytaitojen puutteesta johtuvat 

vaikeudet, kuten käyttäytymishäiriöt. Lastenpsykiatrisen 

osaston moniammatillinen tiimi pohtii yhdessä, kenelle 

kotisairaalaa ehdotetaan. Kaikille se ei sovi. 

– Perheen vastentahtoisuus on este, sillä hoito vaatii sitoutumista 

ja motivaatiota. Kotisairaalaa ei voi myöskään 

ehdottaa perheille, joissa on päihdeongelma tai vanhemman 

akuutti mielenterveysongelma, Tuija huomauttaa.

Kuuden viikon osastojakso on 

pitkä aika lapsen elämässä. 

Perheet pitävät hoitajien kotiin tuloa lähes poikkeuksetta 

myönteisenä ajatuksena. 

– Pari ensimmäistä käyntiä menevät tutustumiseen. 

Varsinkin vanhemmat saattavat alussa hieman varoa. 

Lapset ovat yleensä aitoja heti ensimmäisestä käynnistä 

ja tuovat nopeasti esiin omat oireensa ja pulmansa. 

Milla ja Tuija ovat havainneet, että osastolla perheen 

voi olla vaikea oivaltaa, mitä hoitaja yrittää selittää. Kotona 

näkökulma avautuu, kun hoitajat ovat mukana vaikkapa 

vaikeissa aamuissa tai nukkumaanmenoissa. Perheen 

pulmat ja voimavarat tulevat selkeämmin esiin. Myös hoitajan 

ja perheen välinen luottamus rakentuu syvemmäksi. 

– Lisäksi kotisairaalassa voi keskustella sisarusten 

kanssa heille luontevassa ympäristössä. Perheen ilmapiirin 

muutokset aistii nopeimmin juuri sisarusten kommenteista. 

Hoitajalta kotisairaala vaatii hyvää ihmistuntemusta, 

rohkeutta ja nöyryyttä. Perhettä on kuunneltava tasaveroisena 

yhteistyökumppanina, sillä he ovat oman elämänsä 

asiantuntijoita. 

– Hoitajan on osattava olla oma itsensä. Perhe aistii 

helposti, jos hoitaja pakenee roolinsa taakse. Samalla on 

kuitenkin säilytettävä ammatillinen ote. Me emme ole 

perheen kavereita vaan myötäeläjiä, Milla kuvailee. 

Hyvää palautetta 

Kotisairaalan vaikuttavuutta ei ole Etelä-Karjalan so- 

siaali- ja terveyspiirin alueella vielä tutkittu, mutta perheiden 

palaute ja henkilökunnan kokemukset ovat olleet 

myönteisiä. Perheille on ollut helpotus, että he saavat 

apua oman tahtinsa ja tarpeidensa mukaan. 

Myös Ruun tapauksessa kotisairaalajakso auttoi perhettä 

eteenpäin: Yhteistyö perheen ja tukipalvelujen kesken 

lisääntyi. Koulu alkoi sujua paremmin, ja sisaruussuhteet 

paranivat. Perhe oppi ennakoimaan tilanteita ja 

toimimaan suunnitelmallisemmin. Samalla löytyi myös 

enemmän ymmärrystä siihen, miksi Ruu käyttäytyy niin 

kuin käyttäytyy. 

– Ruu tarvitsee edelleen tukea ja ohjausta sosiaalisissa 

tilanteissa. Hänen yksilöterapiansa ja tukitoimensa jatkuvat, 

mutta osastohoidolle pystyttiin panemaan piste, 

Tuija kertoo. 

TERVETULOA 

Vanhustyö 2012-messuille 

Finlandiataloon, Helsinkiin 14.2.2012 

Tapahtuma toteutetaan yhteistyössä Helsingin, Espoon, Vantaan ja 

Kauniaisten kaupunkien vanhustyön kanssa. Luennoitsijoina on joukko 

maamme parhaita asiantuntijoita, niminä mm. Maria Guzenina-Richardson, 

Ilkka Taipale, Tapani Kiminkinen, Kati Juva, Outi Mäenpää, Päivi 

Voutilainen, Kaarina Suonperä, Maija Käyhty, Pia Vähäkangas, Katriina 

Niemelä. Teemat liittyvät vanhuspalvelujen ajankohtaisiin haasteisiin. 

Tapahtuma on suunnattu kaikille vanhustyön parissa työskenteleville niin 

kunnissa, kuntayhtymissä kuin yksityisissäkin organisaatioissa. 

Näyttelyssä n. 60 yritystä ja järjestöä esittelee uusimpia tuotteitaan ja 

palveluitaan. 

Tapahtuma on osanottajille maksullinen ja edellyttää ennakkoilmoittautumista. 

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.vanhustyomessut.net 

! 

Pohjois-Suomen Vanhustyön ammattilaiset! 

Teemme vastaavan tapahtumapäivän 13.3.2012 Oulun kaupungin- 

teatterissa. Ohjelma ja ilmoittautuminen sivuillamme. 

Järjestäjinä Globex Oy ja Vertikal Oy. 

HUOM! 

Tutustu myös: www.sosiaalipalvelumessut.net 

Levillä uudehko lomamökki vapaana! 

60 m 2 , 1,5 km Levikeskukseen. 

Hyvä varustus 6 hengelle. Hinnat alkaen 400 e / viikko. 

Kysy lisää 040 5577 850 

Tehy15 93 x 25 mm 

N URSE - PINSSIT 

1 5 € / P A R I 

w w w . l i n e a d o r . n e t 

Helsinki, Finlandia-talo 

14.2.2012 klo 9.00-16.00 


Luottamuksella Sarjassa tavataan tehyläisiä toimijoita. 

Luottamusmiehenä Invalidiliiton Lapin Kuntoutuskeskus Ilkassa. 

Toista kautta Arktisen seudun ammattiosaston puheenjohtajana. 

Kuntouttaa fysioterapeuttina vaikeavammaisia. 

Toiminnan tähtihetki? 

Tähtihetken kokee silloin, kun pystyy auttamaan yksittäistä jäsentä 

ja saa epäoikeudenmukaisuuden korjattua. Tähtihetki tulee mieleen 

myös siitä, kun saamme hoidettua jonkin asian kuntoon yhteistyössä 

muiden ammattijärjestöjen ja työsuojeluvaltuutetun kanssa. 

Miten ammattiosasto toimii? 

Jäseniä on 260, ja heistä on ilahduttavan moni uusia. He työskentelevät 

yli 70 eri työpaikalla, ja käytössä on useita eri työehtosopimuksia. 

Yksityissektorilla puheenjohtaja ei voi osallistua paikallisiin neuvotteluihin, 

mutta yksittäistä jäsentä voi neuvoa. Lait ovat kaikille samat. 

Viimeksi hoidin yksityisessä fysikaalisessa hoitolaitoksessa työskentelevän 

jäsenen asian. Häneen sovelletaan vain työlainsäädäntöä, koska 

työehtosopimusta ei ole. 

Alueella on myös paljon pienillä hammaslääkäriasemilla työskenteleviä 

hammashoitajia, joiden edunvalvonnasta vastaa luottamusmiehen 

puuttuessa ammattiosasto. 

Ammattiosasto tiedottaa verkkosivujen ja jäsenkirjeen kautta. Kesällä 

tarjoamme jäsenille mahdollisuuden osallistua alueen tapahtumiin: 

ammattiosasto korvaa osan lipusta jäsenelle. 

Minkälaiset välit työnantajaan? 

Neuvottelukulttuuri on toimiva. Koen, että työnantaja luottaa minuun 

ja arvostaa luottamusmiehen tehtävää. Olen aina päässyt kou- 


Riitta Hankonen n Kuvat Kaisa Sirén 

Aira Nurmi 

lutuksiin, kun olen sitä ehdottanut. Invalidiliiton työpaikoilla on käytössä 

eri yksityissektorin työehtosopimuksia, mikä asettaa luottamusmiehille 

ja ammattiosastolle haasteita. Omalla työpaikallani noudatetaan 

Terveyspalvelualan työehtosopimusta, ja asumispalveluyksiköissä 

on käytössä Sosiaalialan työehtosopimus. 

Mitkä ovat vahvuutesi? 

Olen kuulemma luotettava ja rohkea. Selvitän aina asian perusteellisesti. 

Sanon, jos en tiedä ja otan selvää. Minulla on hyvät verkostot, 

jotka ovat syntyneet Tehyn koulutusten ja ammattiosastotoiminnan 

kautta. 

Entä mikä on kasvunvarasi? 

Minun pitää oppia kuuntelemaan paremmin. Olen kova puhumaan, 

joten kuuntelu tahtoo unohtua. Neuvottelutaidoissa on aina parantamisen 

varaa. 

Mitä ajatuksia Tehystä? 

Tehyn tarjoama laaja-alainen ja monipuolinen koulutus on luottamusmiehelle 

ja puheenjohtajalle hyvä tuki. Tehyssä on edustettuna 

koko koulutettu hoitohenkilöstö, mikä takaa sen, että eri näkökulmat 

tulevat esiin. Aluetoimistosta ja edunvalvontayksiköstä saan tarvittaessa 

nopeasti tukea. 

”Neuvottelutaidoissa on aina 

parantamisen varaa.”

Tunnista 

perheväkivalta ajoissa 

n Vuoden kolmas Akateemisten jaoston Akatemia järjestettiin lokakuun puolivälissä. 

– Akatemiat ovat kaikille avoimia tilaisuuksia, joissa on mahdollisuus kuulla 

mielenkiintoisia luennoitsijoita, verkostoitua ja saada uusia eväitä työelämään, 

kertoo jaoston puheenjohtaja Pia Keijonen. 

Illan aiheena oli perheväkivallan tunnistamisen ja siihen puuttumisen haasteet. 

Luennoitsijana oli professori Eija Paavilainen Tampereen yliopiston Terveystieteiden 

yksiköstä. 

– Työntekijöistä on ahdistavaa tunnistaa perheväkivaltaa, jos heillä ei ole 

tosiasiallisesti mahdollista tarjota asiakkaalle apua tai jatkohoitoa. Tämä on 

nykyisin valitettavan yleistä. 

Paavilainen esitteli vuonna 2008 valmistunutta Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen 

ja siihen puuttuminen -hoitotyön suositusta. 

www.hotus.fi 

Mervi Flinkman 

Kaksi tietä 

Fysioterapeutteihin 

n Fysioterapeutti tai fysioterapeuttiopiskelija voi 

kuulua Suomen Fysioterapeutteihin yhteisöjäsenen 

(aikaisemmin jäsenyhdistys) kautta tai suoraan 

henkilöjäsenenä. Henkilöjäsenet voivat säilyttää 

rinnakkaisjäsenyyden liiton yhteisöjäsenissä. 

Suomen Fysioterapeuttien edustajisto päätti 

uusista säännöistä 12. marraskuuta. Kaikki jäsenet 

saavat marraskuussa kirjeen, jossa kerrotaan 

tarkemmin sääntömuutoksen vaikutuksista 

jäsenyyteen. 

Reiluutta Itämeren alueen työmarkkinoille 

n Työvoiman liikkuvuus Itämeren alueella on 

kasvanut huomattavasti 2000-luvulla. Kehityksen 

myötä ovat nousseet esille työvoiman polkumyynti, 

vuokratyöntekijöiden asema ja ay-jäsenyys 

maasta toiseen siirryttäessä. 

– Uskon, että hyvin toimivat reilut työmarkkinat 

vähentävät myös rasismia ja epäluuloisuutta, 

totesi STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää kol- 

n Koonnut Vesa Turunen,vesa.turunen@tehy.fi 

Professori Eija 

Paavilainen 

luennoi perheväkivallan 

tunnistami- 

sesta. 

Yrittäjäjaosto sai uuden 

hallituksen 

n Yrittäjäjaoston lokakuussa pidetyssä vuosikokouksessä 

valittiin uusi hallitus toimikaudelle 

2012–2015. 

Jaoston uutena puheenjohtajana aloittaa psykoterapeutti 

Tapio Väätäinen. Hallituksen varsinaisiksi 

jäseniksi valittiin sairaanhoitaja Riitta Kiintonen; 

sairaanhoitaja, ETK Marita Leppänen; terveydenhoitaja, 

imetysohjaaja Laura Merivirta ja 

jalkaterapeutti Veera Virtanen. Varajäseniksi valittiin 

suuhygienisti Anne Ukkola, fysioterapeutti 

Sanna Saastamoinen ja psykoterapeutti Eija- 

Liisa Veikkola. 

mivuotisen Itämeren alueen hankkeen päätöskonferenssissa 

Hampurissa marraskuun puolivälissä. 

Vuonna 2009 perustettu EU-rahoitteinen 

hanke on nimeltään Baltic Sea Labour Network 

(BSLN). Siinä on mukana 26 partneria yhdeksästä 

Itämeren valtiosta. Suomalaisia kumppaneita ovat 

muun muassa STTK, SAK ja Akava. (VT) 

Tehy-uutiset 

Jäsenetu 

n Kylpylähotelli Levitunturi antaa 

tehyläisille 50 prosentin alennuksen 

majoitushinnoista. 

n Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen- 

Pesola valittiin marraskuun alussa Euroopan 

julkisten alojen ammattiliittojen 

yhteistyöjärjestö EPSUn varapuheenjohtajaksi. 

n Tehyltä kaksi uutta julkaisua: Kuntaalan 

palkat sekä Ihmeiden tekijät: Tehyn 

päivähoidon ryhmäkokoselvitys. www. 

tehy.fi/medialle/tilastot-ja-selvitykset 

n Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto 

on valinnut Vuoden Hammashoitajaksi 

Auli Salon Lempäälästä. Vuoden Suuhygienistiksi 

valittiin espoolainen Saila 

Vesterinen. 


MERVI FLINKMAN

OSASTOLLA 

Tiedotukset 

Ammattiosastot 

Jyväskylä 

Jyväskylän kaupungin ao 509 

Kuusenkaatajaiset to 12.1.2012 klo 

18 Juhlatalo Majakoski Ruokkeentiellä. 

Kuljetukset bussilla Harjukadun tilausajolaiturista 

klo 17:30. Ruokailu ja 

yllätysesitys. Sitovat ilm. 30.12.2011 

mennessä ao:n sähköpostiin ao509@ 

tehy.net tai p. 0400 247509. Mainitse 

samalla myös mahdolliset erikoisruokavaliot! 

Omavastuu 5 e maksetaan 

2.1.2012 mennessä ao:n tilille Nordea 

104530-112259. 100 ensimmäistä mahtuu 

mukaan! 

Kuopio 

KYS:n tehyläiset seniorit 

Tule ideoimaan ”senioritehyläisten” toimintaa 

ke 14.12. klo 16.30 Tehyn aluetoimistolle, 

Puijonkatu 29 B, 3. krs, 

Kuopio. Lisätietoja Kalevi Venäläinen, 

p. 044 0598813, venalai@dnainternet. 

net tai Terttu Mikkonen, p. 050 5938009, 

tepamikkonen@dnainternet.net. Tervetuloa! 

Tampere 

Ylöjärven ao 372 

Syyskokous 8.12. klo 18 Juhlatalo Nuuttilassa, 

Taatanaitan Pitopassurit, Kirkkoahde 

2, Hämeenkyrö. Bussikyyti tk:lta 

klo 17.30. Lisätiedot ja ilm. 30.11. klo 14 

mennessä http://ao372.tehy.fi. 


Julkaisemme palstalla kuvia jäsentapahtumista. n Lähetä kuva ja lyhyt kuvateksti sähköpostilla tehy.lehti@tehy.fi 

Tehyläisiä kuntorempassa Levillä 2.–7. lokakuuta. 

Oulu 

Lakeuden ao 703 

Jäsenilta: Meikkikoulu pe 27.1.2012 klo 

17 ja la 28.1. klo 12 LS-Style:ssä, Hallituskatu 

30 A, 2. krs. Yhdelle demomeikki 

ja henkilökohtaista meikkiopastusta. 

Meikkikoulun kesto 3h. Sitovat ilm. 

15.1. mennessä seija.sutela@liminka.fi 

tai p. 040 8301394. 

Kurssitapaamiset 

Tampereen Sairaanhoito-opiston 

sh-kurssin nro 18 

(valm. jouluna 1971) 40-vuotiskurssitapaaminen 

Tampereella lauantaina 

22.1.2012. Lisätietoja saat, kun otat yhteyttä: 

Tarja Jokinen, p. 040 5606711 tai 

sp. tarja@tarjajokinen.net. 

Porin sh kurssi 80/1986 

Valmistumisesta tulee kuluneeksi joulukuussa 

25 vuotta. Tapaaminen juhlaillallisen 

merkeissä Turussa Panimoravintola 

Koulussa 21.1.2012 klo 18.00. 

Ilmoittautumiset ja lisätiedot paivi.alanissila@turku.fi. 

Tehyn ammattiosastojen ja 

aluetoimistojen tiedotukset 

Täytä lomake: www.tehy.fi/tehy-lehti/ammattiosastot. 

Muista ammattiosaston nimi ja numero! 

Tiedotukset ovat maksuttomia. 

Kurssitapaamiset 

Hinta 10 e/ilmoitus. Maksetaan tilille: Sampo 800018-315054. 

Viesti: Tehy-lehti (+ nro)/ kurssitapaamiset. Kun lähetät ilmoituksen, 

lisää oheen maininta ”maksettu tilille”. 

Muut tilaisuudet 

Tehyn yhteistyöjäsenjärjestöjen sekä niiden alajärjestöjen 

kokousilmoitukset. Hinta 2 e/pmm. Ilmoita laskutusosoite. 

Päättötyöilmoitukset 

Hinta Tehyn opiskelijajäsenille 17 e ja muille 50 e/ilmoitus. 

Ilmoita laskutusosoite. Aineisto os. tehy.lehti@tehy.fi. 

Aineistopäivät: www.tehy.fi/tehy-lehti/mediatiedot. 

HUOM: Emme vastaa myöhästyneistä ilmoituksista tai jälkeenpäin 

tehdyistä muutoksista.

In memoriam 

Päivi 

Kaarina 

Tuominen 

23.2.1977– 

22.4.2011 

n Päivi syntyi ja vietti lapsuutensa 

Kalannissa. Sairaanhoitajan opinnot 

toivat Päivin kuitenkin Seinäjoelle 

ja hän valmistui vuonna 

1999. Opiskeluiden jälkeen työpaikka 

löytyi Seinäjoen keskussairaalasta 

sisätautien- ja syöpätautien 

osastolta. Päivin työhis- 

Mikko 

Antero Pilli 

1962–2011 

n Opin tuntemaan Mikon psykiatrisena 

hoitajana, jolle potilas ja hänen 

asiansa oli aina tärkein. Mikko 

kohtasi potilaan omalla leppoisalla 

inhimillisyydellään, josta huokui 

syvä toisen ihmisen kunnioittaminen. 

Samaa humaanisuutta saimme 

kokea me hänen kanssaan työskentelevät. 

Ei ollut mitenkään harvinaista, 

että Mikko arkisen touhun 

lomassa jaksoi ja muisti kysyä työtoverin 

kuulumisia ja tunnelmia. 

torian aikana osasto koki suuria 

muutoksia. 

Viimeiset vuodet Päivi työskenteli 

syöpätautien poliklinikalla 

ohjaavana sairaanhoitajana, jossa 

työnkuva oli hyvinkin itsenäinen. 

Työntekijänä Päivi oli väsymätön 

potilaan asioiden puolestapuhuja, 

ammattitaitoinen ja aina valmis 

kaikkeen uuteen ja tuntemattomaankin. 

Työtoverina Päivi oli luotettava 

ja avulias ja hän oli myös lahjakas 

muiden opettaja. Päivi asetti usein 

muiden edun omansa edelle, ja hänellä 

oli tapana muistaa työyhteisön 

jäseniä. Muun muassa joulun 

Mikko oli työssään uudistaja ja 

kehittäjä. Nuorena mielisairaanhoitajana 

hän tuli töihin Pitkäniemen 

sairaalaan vuonna 1987. Siitä 

kymmenen vuoden päästä suoritti 

sairaanhoitajan tutkinnon. 

Mikkoa kiinnosti kysymys, miten 

hoitotyössä voi ennaltaehkäistä 

väkivaltaa ja miten potilasta voi 

kaikissa tilanteissa hoitaa turvallisesti. 

Mikko ei jäänyt neuvottomaksi 

kysymyksensä kanssa, vaan 

hakeutui opiskelemaan asiasta lisää 

Englantiin. Englannin koulutusten 

lisäksi Mikko osallistui 

useisiin kansainvälisiin kongresseihin 

niin kuulijana kuin myös 

luennoitsijana. 

Kesällä 2010 Mikko osallistui 

Wolverhamptonissa MAPA-päivittäjäkoulutukseen 

ja oli sen jälkeen 

Tervetuloa Jouluglögeille 

torstaina 8.12.2011 klo 15–19 

Tehyn Tampereen aluetoimistolle Itsenäisyydenkatu 17 A 12 (4. krs) 

Tilaisuuden avaa ajankohtaisilla asioilla Kirsi Markkanen, 

kehittämispäällikkö, Tehy. Tule nauttimaan hehkuvasta glögistä, 

pikkupurtavasta ja todella mukavasta seurasta! 

Terveisin aluetoimiston väki 

aikaan Päivi ilahdutti muita työtovereita 

pienin omatekoisin paketein. 

Työyhteisö oli Päiville tärkeä, 

mistä kertoo myös se, että hän 

työskenteli lähes loppuun saakka 

sairaudestaan huolimatta. Lisäksi 

Päivi toimi aktiivisesti Tehyn ammattiosaston 

hallituksessa. 

Päivin sydäntä lähellä oli koirat, 

valokuvaaminen ja luonto, jotka 

yhdistivät työtovereita myös vapaa-ajalla. 

Yhteiset kiinnostuksen 

kohteet johtivat usein työpäivän 

jälkeen ja viikonloppuisin metsäpoluille, 

joista on jäänyt lukemattomia 

mukavia muistoja. 

Saattelimme Päivin haudan le- 

Suomessa toinen niistä kahdesta, 

joilla oli koulutuslisenssi vuosille 

2010–2011. Mikko oli ylpeä suorituksestaan 

ja kirjoitti minulle sähköpostissa 

huumorilla höystettynä, 

että koulutus koetteli ja vahvisti. 

Opiskeltuaan ensin itse ja saatuaan 

toimialuejohdon vakuuttuneeksi 

asian tärkeydestä Mikkoa 

pyydettiin luomaan Pitkäniemen 

sairaalaan koulutusohjelma, 

jolla koko henkilökunta koulutetaan 

työskentelemään aggression 

hoidollisen hallintaideologian ja 

-menetelmien mukaisesti. Aluksi 

Mikko oli ainoa kouluttaja sairaalassa. 

En uskalla edes arvailla sitä 

tuntimäärää, minkä Mikko vuosien 

aikana myös vapaa-ajastaan 

käytti välttämättömäksi kokemalleen 

asialle. 

In memoriam -palsta 

on maksuton ja tarkoitettu vain jäsenille. 

poon yhdessä omaisten kanssa 14. 

toukokuuta 2011. Päivin poismeno 

jätti suuren surun työyhteisöömme 

ja ystäväpiiriin. 

”Ethän pelkää pimeää 

Siel on monta kynttilää. 

Ja viimein sun matkaan 

ei pääse saattajatkaan. 

Ja lohtu on mulle, 

että siellä on kaikki sulle.” 

(Johanna Kurkela: Prinsessa) 

Päivi, me kaipaamme sinua. 

Ystävät ja työtoverit 

Mikko oli ensimmäinen sairaanhoitaja 

psykiatrian toimialueellamme, 

jonka nimike muutettiin 

asiantuntijahoitajaksi vuoden 

2010 alussa. Saman vuoden joulukuussa 

todettiin vakava sairaus, joka 

uuvutti Mikon kahdeksan kuukauden 

urhean taistelun jälkeen. 

Mikon jälki näkyy tänä päivänä 

lukuisina asioina sairaalayhteisössämme: 

inhimillisyytenä, välittämisenä, 

hoitamisena, osaamisena, 

asiantuntijuutena, kouluttamisena, 

ahkeruutena, työtoveruutena, 

ystävyytenä, huumorina. Meillä 

on Mikkoa ikävä. 

Mirja Kuronen 

Pitkäniemen sairaalan ylihoitaja 

Kirjoitukset julkaistaan saapumisjärjestyksessä lehdessä olevan 

tilan salliessa. Lähetä teksti ja kuva erilillisinä liitetiedostoina. Sähköisen 

kuvan resoluution tulee olla vähintään 250 dpi. Paperikuvasta 

toivomme originaalia, liitä oheen osoite, johon haluat kuvan palautettavan. 

Lähetä aineisto osoitteella tehy.lehti@tehy.fi tai Tehy-lehti, 

PL 10, 00060 Tehy. Muista yhteystietosi. Toimitus pidättää oikeuden 

lyhentää ja muokata tekstejä. 


Hyötysivut 

Kestovaippojen lisääntynyt käyttö on 

aiheuttanut epäilyksiä siitä, joutuvatko 

vaippoja vaihtavat päiväkotien 

työntekijät hengittämään entistä 

enemmän bakteereita ja viruksia. Viruksissa 

riittää usein pieni annos tartuttavaa ainetta, 

ja monet virukset erittyvät myös ulosteisiin. 

On ajateltu, että kestovaipat olisivat vähemmän 

imukykyisiä, ja tartunnat leviäisivät siksi 

hengitysteitse helpommin kuin kertakäyttövaipoista. 

Tästä syystä jotkin kunnat ovat kieltäneet 

kestovaipat päiväkodeissa. 

Kuopion yliopiston ympäristötieteen laitos 

tutki erilaisten vaippatyyppien vaikutusta 

hengitysilmaan neljässä kuopiolaisessa päiväkodissa 

viime vuonna. Tutkimukset tehtiin 

kahtena eri vuodenaikana, syksyllä ja keväällä. 

Tutkimuksessa saadut mittaustulokset 

osoittavat, että hengitysilman mikrobipitoisuudet 

olivat pieniä. Tartunnoista ei ole syytä 

kantaa huolta. Vaippatyyppi ei vaikuta siihen, 

miten bakteerit ja virukset leviävät. 

– Ilmasta ei löydetty yhtä ainoata virusta 

missään päiväkodissa, yliopistonlehtori 

Helvi Heinonen-Tanski sanoo. 

Ammoniakki haisee 

Virtsan urea muuttuu hajotessaan ammoniakiksi, 

minkä vuoksi päiväkotien hengitysilmasta 

mitattiin myös ammoniakkipitoisuus. 

Se nousi välillä yli asumisterveysohjeen 

raja-arvon. Hajun lisäksi ammoniakki saattaa 

ärsyttää silmiä ja nenää suurina pitoisuuksina. 

Päiväkodeissa ei kuitenkaan tällaisia pitoisuuksia 

havaittu. Ilmastointi oli tutkituis- 


n Koonnut Riitta Hankonen, riitta.hankonen@tehy.fi 

Vaipat 

pilaavat ilmaa 

Kertavaipoista haihtuvat yhdisteet voivat olla vaaraksi terveydelle. 

Kestovaipat eivät levitä tauteja sen enempää kuin kertavaipat. 


sa päiväkodeissa hyvä. 

Heinonen-Tanski kiittää päiväkotien hygieniaosaamista 

hyväksi. Ilman puhtaus kertoo, 

että myös käsihygienia on kunnossa. 

Vaippatyyppi ei vaikuttanut ammoniakkipitoisuuksiin. 

Mikrobiologisesta näkökulmasta 

kaikkien vaippatyyppien käyttö oli 

yhtä turvallista. 

Tutkimuksessa todettiin myös kertavaippojen 

aiheuttama ympäristökuormitus 

ja metaanipäästöt. Ne olisi hyvä ottaa huo- 

mioon vaippaa valittaessa. 

Monikymmenkertaiset päästöt 

Haihtuvat orgaaniset yhdisteet eli VOC-yhdisteet 

muodostivat suuren eron kerta- ja 

kestovaippojen välille. Kertavaippojen päästöt 

olivat hajusteiden vuoksi monikymmenkertaisia 

verrattuna kestovaippoihin. 

VOC-yhdisteitä esiintyy usein rakennusmateriaaleissa 

ja pesuaineissa. Yksittäinen 

yhdiste ei ole välttämättä vaaraksi, mutta 

VOC-päästöt 

useiden yhdisteiden yhdistelmä saattaa olla 

haitallinen. 

– Hajusteista haihtuu ilmaan yhdisteitä, 

joiden tunnistaminen oli mahdotonta. 

Tämän tutkimuksen perusteella emme voi 

arvioida, mitä haittoja niistä voi aiheutua. 

Asiaa pitää tutkia lisää, Heinonen-Tanski toteaa. 

Kyseessä olivat erilaisten yhdisteiden sekoitukset. 

Aiemmissa tutkimuksissa niiden 

on todettu aiheuttavan päänsärkyä, silmäoireita 

ja limakalvojen ärsytystä. 

Nyt saadut tulokset ovat yleistettävissä 

vanhustenhoitoon. Kroonikkojen vaippoja ei 

vaihdeta yhtä usein kuin pikkulasten, joten 

niissä saatetaan käyttää vahvempia hajusteita. 

Heinonen-Tanski kehottaa varmistamaan 

sekä päiväkodeissa että vanhustenhoidossa, 

että ilmastointi on vaipanvaihtotiloissa riittävä. 

Käytetyt vaipat tulee poistaa huonetiloista 

useita kertoja päivässä. 

n VOC-yhdisteet eli haihtuvat orgaaniset yhdisteet ovat kaasuja. Niitä ovat esimerkiksi aromaattiset 

hiilivedyt (tolueeni, bentseeni), aldehydit, halogenoidut yhdisteet, esterit ja alkoholit. 

n Päästölähteitä ovat rakennus- ja sisustusmateriaalit, kalusteet ja pesuaineet. 

n Yksittäinen yhdiste ei ole välttämättä vaaraksi, mutta yhdisteiden sekoitukset ovat vaaraksi 

terveydelle. 

n Terveyshaittoja ovat esimerkiksi silmien ja limakalvojen ärsytysoireet sekä päänsärky. 

n Rakennusten lievät VOC-ongelmat voidaan usein ratkaista lisäämällä ilmanvaihtoa. 

Lähde: Hengitysliitto

Urkkiminen on 

laitonta 

Ammattitaidon kehittäminen ei ole riittävä syy 

potilastietojen katseluun. 


Tietosuoja on osa potilasturvallisuutta, josta 

1 huolehtiminen on henkilöstön vastuulla. Potilasturvallisuus 

ja henkilöstön oikeusturva ovat 

yhteydessä toisiinsa ja syntyvät työpaikan hyvästä 

johtamisesta. 

Arkaluonteisten tietojen kerääminen on kiel- 

2 letty laissa. Potilastiedot eli henkilön terveydentilaa, 

sairautta tai vammaisuutta tai hoitoa koskevat 

tiedot ovat arkaluonteisia tietoja, joiden kerääminen 

on poikkeuksellisesti sallittu. 

Potilastietoja ei saa paljastaa potilaan omai- 

3 sille ilman potilaan lupaa. Jos potilas on tajuton 

tai vastaavassa tilassa, hänen läheisilleen voi 

antaa tietoja hänen terveydentilastaan, jollei ole 

syytä olettaa, että potilas sen kieltäisi. Potilastietoja 

voi luovuttaa terveydenhuollon toimintayksiköstä 

toiseen vain potilaan tai hänen laillisen edustajansa 

suostumuksella. Suostumuksen voi perua 

milloin hyvänsä. 

Alaikäisellä potilaalla on oikeus kieltää potilastietojensa 

antaminen huoltajalleen, jos potilas on 

riittävän kypsä päättämään omasta hoidostaan. 

Potilastietoja saa katsella, jos terveydenhuol- 

4 lon ammattihenkilöllä on potilaaseen tai 

asiakkaaseen jatkuva ja voimassa oleva hoitosuhde. 

Jo päättynyt hoitosuhde, ammattitaidon kehittäminen 

tai inhimillinen uteliaisuus ei oikeuta 

tutkimaan tietoja. 

Potilastietojen laiton katselu voi tulla kalliik- 

5 si sekä yksittäiselle hoitajalle että terveydenhuollon 

maineelle. Käräjäoikeus tuomitsi taannoin 

kaksi hoitajaa sakkoihin potilastietojen urkinnasta. 

Toinen sai henkilötietorekisteririkoksesta 920 

euron sakot. Lisäksi hän joutuu maksamaan noin 

7 500 euroa korvauksia ja 3 000 euroa oikeuskuluja. 

Toinen tuomittiin potilastietojen katselusta 

240 euron sakkoon. Korvauksia hän joutuu maksamaan 

800 euroa. 

Tietosuojavaltuutetun toimistoon tulee kerran 

viikossa yhteydenotto, joka koskee potilastietojen 

urkintaa. 

Kiinnijäämisen riski kasvaa koko ajan. Potilas 

6 voi pyytää potilastietojensa lokitiedot nähtäväkseen. 

Lokitiedoista näkee, kuka on käynyt lukemassa 

tietoja. Lokitietojen jäljittäminen on nopeutunut 

joissakin sairaanhoitopiireissä päivästä pariin 

minuuttiin. Lisäksi järjestelmään voidaan liittää 

sovellus, joka hälyttää automaattisesti, jos se havaitsee 

räikeän väärinkäytöksen. Tulevaisuudessa 

potilas pääsee katsomaan lokitiedot itse. 

Lähteet www.tietosuoja.fi, tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio 

MUISTA! 

Suosittele 

Tehyä 

järjestäytymättömille. 

TIESITKÖ? 

Tehy on 

Facebookissa 

www.facebook.com/ 

tehy.fi 

Tehy-lehti etsii hyvään kysymykseen 

vastauksen. Tehyläiset voivat lähettää 

Hyvä kysymys -palstalle edunvalvontaan ja 

ammatilliseen toimintaan 

liittyviä kysymyksiä. Kysymykset 

sähköpostilla osoitteeseen 

riitta.hankonen@tehy.fi 

Hyvä kysymys 

? 

Pitääkö yksityisen työnantajan maksaa 

iltavuorolisää kello 18 jälkeen? 

n Työaikalaissa määrätään sunnuntaityökorvauksesta, 

mutta muut niin sanotut haittalisät 

määräytyvät työehtosopimuksen mukaan. 

Myös yksityisen sektorin työehtosopimuksissa 

on omat määräyksensä esimerkiksi iltatyökorvauksesta. 

Terveyspalvelualan työehtosopimuksen 

mukaan työstä, jota tehdään kello 18.00– 

22.00, maksetaan kultakin tehdyltä tunnilta 

erillistä 15 prosentin suuruista iltatyölisää. Yksityisen 

sosiaalipalvelualan sopimuksessa 15 

prosentin suuruista iltalisää maksetaan kello 

18.00–21.00. 

Lähtökohtaisesti iltatyökorvaus maksetaan 

aina rahana. Työnantajan ja työntekijän niin 

sopiessa korvaus voidaan vaihtaa vastaavilla 

prosenteilla korotettuun vapaa-aikaan. 

Maksamatta jääneitä korvauksia voi hakea 

takautuvasti. Saatavat vanhentuvat tapauksen 

mukaan joko viidessä tai kahdessa vuodessa. 

Juha Niittylä 

neuvottelu- 

päällikkö 

edunvalvonta- 

yksikkö 


?

■■ ■Esittelyssä 

jaostot ja 

ryhmät: Hallinnon jaosto – 

Tehyn Akateemiset -jaosto 

– Esimiesjaosto – Terveydenhoitajajaosto 

– Yrittäjäjaosto 

– Suomen Jalkojenhoitaja- 

ja Jalkaterapeuttiliitto 

ry – Suomen 

lähihoitajat ry. 

Hallituksen jäsenet: Maria Vuorenmaa (vas.), Minna Stolt, Mari Hernesniemi, 

Arja Kiviaho-Tiippana, Pirjo Oja, Birgit Salo, Tarita Vähä-Vahe ja Pia Kallio. 

Jalkaterapeutit 

Suomen Jalkojenhoitaja- ja Jalkaterapeuttiliitto (SJJL) kokoaa yhteen 

alan ammattilaiset. Puheenjohtaja Arja Kiviaho-Tiippana kertoo 

liiton toiminnasta. 

Vesa Turunen ■■Kuva Tuulikki Holopainen 

sai oman koulutuksensa 

1970-luvun alussa, kun yksivuotinen 

jalkojenhoitajakoulutus alkoi Hel- 

”Jalkojenhoito 

singissä ja Rovaniemellä. Myöhemmin 

koulutus muuttui ylioppilastutkinnon suorittaneille 

puolitoistavuotiseksi. Peruskoulupohjainen 

tutkinto vei kaksi ja puoli vuotta. 

Vuonna 1996 niiden tilalle tuli ammattikorkeakoulututkinto, 

kolme ja puoli vuotta 

kestävä jalkaterapeutin tutkinto. 

Jalkaterapeutinkoulutus alkoi entisten 

paikkakuntien lisäksi Mikkelin ammattikorkeakoulun 

Savonlinnan yksikössä. Opetusministeriön 

rakenteellinen kehitys puri pieniin 

koulutusohjelmiin vuosina 2007 ja 2008. 

Rovaniemellä koulutus päätettiin lakkauttaa 

siksi, että valmistuneista tarpeeksi moni ei 

työllistynyt sille alueelle. Myös Savonlinnassa 

koulutus ehti olla muutaman vuoden ilman 

aloituspaikkoja, kunnes asia korjaantui 

ministeriön aloitteesta vuonna 2010. 

Jalkaterapeuttikoulutuksen käynnistyessä 

jäätiin odottamaan valmistuneiden sijoittumista 

ennen koulutuksen laajentamista. 

Mutta jo ennen kuin yksikään oli valmistunut, 

päätettiin käynnistää jalkojenhoitajan 


ammattitutkinto toisen asteen koulutuksena. 

Oli kummallista, että jalkaterapiaa kouluttavilta 

yksiköiltä ei kysytty lausuntoa tästä 

opetussuunnitelmasta. Koulutus antaa valmiuden 

perushoitoon, mutta ei esimerkiksi 

erityisryhmien hoitoon. Ammattitutkinnon 

suorittaneet eivät voi liittyä SJJL:ään. 

Parhaillaan ollaan käynnistämässä jalkojenhoitoon 

suuntautuvat lähihoitajien syventävät 

opinnot. Sitä kautta saadaan perusosaamista, 

jonka pohjalta hoitaja osaa tarvittaessa 

ohjata terapeutille tai lääkärille. Tätä hoitoväylää 

on syytä vahvistaa, mutta tarkoitus 

ei ole kouluttaa uutta kilpailijaa jalkaterapeutille. 

Koulutus on käymistilassa. Siksi haluamme 

järjestää aiheesta opintopäivät, jonne 

kutsumme myös alan vaikuttajia ja päättäjiä. 

Opintopäivät ovat huhtikuussa 2012. 

Yhtenä aiheena tulee olemaan täydennyskoulutuksen 

tila. 

Lisää jäseniä 

Alan työllisyystilanne on hyvä. Jalkaterapeutiksi 

valmistuvalle löytyy varmasti töitä. 

Haastattelin tänä syksynä koulutuksen aloit- 

TAVOITE: 

Vahvistaa alan 

koulutusta ja 

kehittää jäsenten 

ammatillista 

osaamista. 

taneetjalkaterapeuttiopiskelijat, joita on 

22. Heistä iso osa oli perustamassa omaa yritystä. 

Aikaisempiin vuosiin verrattuna lähtötilanne 

on muuttunut, joskin moni valmistunut 

on päätynyt yksityisyrittäjäksi. 

Olemme pieni ammattikunta. Jalkaterapeutteja 

on valmistunut yli 300. Jalkojenhoitajatutkinnon 

on suorittanut lähes 1 100, 

joista vajaa puolet on työelämässä. Koska terapeutteja 

valmistuu vain kahdesta paikasta, 

liiton on helppo tavoittaa heidät jo opintojen 

alussa. 

Tavoitteemme on saada lisää jäseniä 

muun muassa liittoon kuulumattomista. Jäseniä 

on noin 350. 

Toimintaa ohjaa hallitus, jossa on kahdeksan 

jäsentä sekä opiskelijajäsen. Meillä 

on valtakunnallisia koulutuspäiviä yhdestä 

kahteen vuodessa. Liitolla on 12 alaosastoa 

eri puolilla Suomea ja nimetyt aluevastaavat 

huolehtivat niiden toiminnasta. 

Olemme kuuluneet jaostona Tehyyn vuodesta 

2006. Toimisto on Tehy-talossa Pasilassa, 

mikä vahvistaa luontevasti yhteyttä muihin 

tehyläisiin.”

vu o sisi-sikymmenet Onko miehillä naisten menopaussia 

vastaavaa tilaa? 

Tämä kysymys on herättänyt 

viime vuosina keskustelua. 

Myös oikeasta termistä on ollut erimielisyyttä. 

Suosituin nimitys on ehdottomasti andropaussi, 

mutta sen rinnalla on puhuttu osittaisesta 

androgeeninpuuteoireyhtymästä. 

Andropaussiksi kutsutaan tilaa, jossa kivesten 

hormonaalinen toiminta heikkenee 

aiheuttaen miehessä tiettyjä muutoksia. Korkeimmillaan 

miehen testosteronimäärät ovat 

noin 35-vuotiaana. Nelikymppisestä lähtien 

verenkierrossa olevan vapaan testosteronin 

määrä alkaa laskea keskimäärin 0,5–1 prosenttia 

vuodessa. 

Miehen testosteronituotanto hiipuu hiljalleen, 

kun taas naisten menopaussissa 

estrogeenimäärät tippuvat melko nopeasti. 

Miehen hormonituotanto hiipuu hiljalleen. 

Kari Heusala 

Naisilla menopaussi ilmaantuu normaalisti 

45–55-vuotiaana. Miehillä aikaväli on huomattavasti 

pidempi: yleensä andropaussi ilmestyy 

40 ja 70 ikävuoden välillä. 

Testosteronimäärän lisäksi tapahtuu 

muutoksia kasvuhormonin, DHEA:n, 

DHEA-S:n sekä gonadotropiinien, melatoniinin 

ja insuliinin kaltaisen kasvutekijän 

(IGF-1) erityksessä. Kasvuhormonin eritys 

alkaa vähentyä jo parikymppisenä. Yli nelikymppisenä 

lasku on 14 prosenttia vuosikymmenessä. 

Koska testosteronin normaalitasot vaihtelevat 

suuresti miesten kesken, kaikki miehet 

eivät huomaa elämässään mitään merkittäviä 

muutoksia, vaikka heidän testosteronimääränsä 

laskevatkin. Uusimpien tietojen 

perusteella näyttää kuitenkin silti, että 

andropaussioireet ovat yleistymässä. 

Pelkkää stressiä? 

Väsymys, seksuaalinen haluttomuus ja levottomuus 

ovat yleisimpiä keski-ikäisen miehen 

itsessään havaitsemia muutoksia. Oireet tulkitaan 

usein stressin aiheuttamiksi, eikä niitä 

noteerata sen kummemmin. Vasta erektion 

heikkeneminen saa miehet havahtumaan. 

Myös puoliso saattaa kiinnittää huomiota 

miehen muuttuneeseen olemukseen 

ja ottaa asian puheeksi. 

Ikääntymistä voidaan hidastaa terveellisillä 

elämäntavoilla. Ikääntyvälle miehelle 

voidaan suositella liikunnan harrastamista, 

terveellistä ruokavaliota, tupakoinnin lopettamista 

ja ylipainon pudottamista. Myös 

yleisten sairauksien hoito ja ehkäisy karsivat 

monia ikääntymiseen liittyviä oireita. 

Koska varsinaisesta andropaussista kärsii 

todellisuudessa vain hyvin harva mies, hor- 


KYLPYLÄ- 

LOMALLE! 

3 VRK /142,50 € 

Kolmen vuorokauden puolihoitopaketti/jäsen, kun 

huoneessa kaksi aikuista. Vastaava hinta ei-jäsenelle 

231 €. Hinnat sisältäen aamiaiset ja päivälliset, aamuuinnit, 

yhden päivittäisen sisäänpääsyn elämyskylpylään, 

sisäänpääsyn Lastenmaailmaan, kuntosalin 

käytön ja sisäänpääsyn tanssiravintolaan ja kylpylän 

liikunnallisen viikko-ohjelman. Voimassa 22.12 saakka 

ja 1.1.-16.2. 

Mukaan jäsenkortti ja kuvallinen henkilöllisyyskortti. 

LEVINTIE 1590 

99130 SIRKKA 

PUHELIN (016) 646 301 

hotelli@hotellilevitunturi.fi 

www.hotellilevitunturi.fi/jasenedut 


monikorvaushoitoa ei kannata antaa kaikille. Testosteronihoidossa 

on riskinsä, jos sitä annetaan turhaan. Hoito 

voi lisätä eturauhassyövän riskiä, korottaa veren rasvaarvoja 

sekä aiheuttaa iho-ongelmia, aggressiivisuutta, ärtyneisyyttä, 

kaljuuntumista, kivesten kutistumista, rintakudoksen 

kasvua ja uniapnean pahenemista. 

Testosteronihoito parantaa kuitenkin huomattavasti 

niiden miesten elämänlaatua, joilla on selvä testosteronivajaus. 

Korvaushoitoa voidaan antaa lihaksensisäisenä 

injektiona, iholle levitettävänä geelinä, suun kautta otettavina 

kapseleina tai laastareina. 

Mikäli testosteronihoidosta on selkeä apu, sitä on 

yleensä perusteltua jatkaa, mikäli hoitoon ei liity sivuvaikutuksia, 

kuten eturauhaseen liittyviä muutoksia. 

Lähde: Campbell-Walsh Urology 

Andropaussin tuntomerkit 

Fyysiset oireet 

■■ ■Yleinen 

väsymys 

■■ ■Unihäiriöt 

■■ ■Yöhikoilu 

■■ ■Kasvojen 

punotus 

■■ ■Huimaus 

■■ ■Lämpöherkkyys 

■■ ■Nivel- 

ja lihassärky 

■■ ■Lihasvoiman 

väheneminen 

■■ ■Lihasmassan 

väheneminen 

■■ ■Luuston 

mineraalipitoisuuden 

aleneminen, osteoporoosi 

■■ ■Kuiva 

iho 

■■ ■Vähentynyt 

parta-, häpy- ja rintakarvojen kasvu 

(korvassa ja silmäkulmissa karvat taas kasvavat 

yleensä voimakkaasti) 

■■ ■Kivesten 

kutistuminen 

Psyykkiset oireet 

■■ ■Masentuneisuus 

■■ ■Keskittymisvaikeudet 

■■ ■Muistin 

heikkeneminen 

■■ ■Ärtyneisyys 

■■ ■Kiukunpuuskat 

Seksuaaliset oireet 

■■ ■Vähentynyt 

seksuaalinen halukkuus 

■■ ■Erektiohäiriöt 

■■ ■Aamuerektion 

puuttuminen 

■■ ■Virtsaamisongelmat 

(tihentynyt tarve, 

virtsankarkailu tai vaikeus virtsata) 

■■ ■Ejakulaation 

heikkous 

■■ ■Ejakulaatiokertojen 

väheneminen

Tukea vanhuksen 

kotoutumiseen 

Uusi laki ottaa huomioon myös ikääntyneet 

maahanmuuttajat. 

Sinikka Sajama 

Syyskuun alussa voimaan astunut 

uusi kotouttamislaki on laajennettu 

koskemaan kaikkia maahanmuuttajia. 

Vuoden 1999 laissa painopiste 

oli aikuisten työllistymisen edistämisessä, 

mutta uusi laki huomioi myös työelämän 

ulkopuolella olevat, kuten kotiäidit, lapset ja 

nuoret sekä ikäihmiset. Tavoitteena on ehkäistä 

haavoittuvassa asemassa olevien syrjäytymistä. 

Vanhustyön keskusliiton Seniorit kotoutujina 

-seminaarissa puhunut sisäasiainministeriön 

maahanmuuttojohtaja Kristina 

Stenman pitää uudistusta tärkeänä. 

– Ikääntyneet maahanmuuttajat ovat tärkeä 

voimavara nuorempien maahanmuuttajien 

arjessa. He voivat rikastuttaa monin tavoin 

myös meidän kantasuomalaisten elämää. 

Uusi laki painottaa entistä selkeämmin 

koko perheen kotoutumista. Stenman muistuttaa, 

että vaikka suomalaisen lainsäädännön 

mukaan perheen muodostavat puolisot ja 

heidän alaikäiset lapsensa, monissa kulttuureissa 

isovanhemmat elävät samassa talou- 

dessa lastensa perheiden kanssa. 

– Toisaalta on tärkeää, ettei kaikkien maahanmuuttajien 

oleteta huolehtivan vanhuksistaan. 

Ikääntyneiden maahanmuuttajien 

palveluntarve ja toiveet on selvitettävä samalla 

tavalla kuin kantasuomalaistenkin. 

Myös vanhuuden ikärajoissa tulee varautua 

joustavuuteen. Kulttuurisista syistä tai 

ankarista kokemuksista johtuen maahanmuuttajat 

voivat tarvita huolenpitoa ja palveluita 

omaa ikäryhmäänsä varhaisemmassa 

vaiheessa. Suomessa yleinen 65 vuoden raja- 

pyykki voi olla joissain tapauksissa perusteltua 

siirtää 55 vuoteen. 

Järjestöjä tarvitaan 

Koska maahanmuuttajat ovat taustoiltaan ja 

elämäntilanteiltaan hyvin erilaisia, kotouttamistoimet 

pitää suunnitella yksilöllisesti. 

Laki tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden alkukartoitukseen, 

jonka perusteella arvioidaan, 

tarvitaanko erillistä kotouttamissuunnitelmaa. 

Myös ikääntyneen palveluntarve ja 

esimerkiksi halukkuus opetella kieltä on tärkeää 

selvittää heti alkuvaiheessa. 

Koska kotouttamiskoulutus on tähän asti 

järjestetty osana työvoimapoliittista koulutusta, 

vanhukset ja muut työvoimaan kuulumattomat 

ovat jääneet sen ulkopuolelle. Heidän 

tärkeimpiä tukijoitaan ovat olleet kansalaisjärjestöt 

ja vapaaehtoiset. 

– Ikäihmisten kotouttamiseen on löydettävä 

lisää resursseja ja uusia malleja, mutta 

kolmannen sektorin panosta tarvitaan jatkossakin. 

Järjestöjen neuvontapalvelut, kielenopetus, 

yhteiskuntatietous, virkistystoiminta 

sekä käännös-, tulkkaus- ja asiointiapu 

ovat ikääntyville maahanmuuttajille ensiarvoisen 

tärkeitä. 

Laki korostaa myös kotoutumisen kaksisuuntaisuutta, 

maahanmuuttajien ja yhteiskunnan 

vuorovaikutteista kehitystä. Maahanmuuttajalla 

on oikeus elää omassa kielessään 

ja kulttuurissaan, ja yhteiskunnan 

on mahdollistettava tämä myös ikäihmisille. 

Vastuu on kunnilla 

Stenman huomauttaa, että kotouttamistyön 

käytännön onnistuminen testataan kunnissa. 

– Maahanmuuttajat ovat oikeutettuja 

kuntapalveluihin siinä missä kantasuomalaisetkin. 

Kunnan tulee huolehtia, että palvelut 

soveltuvat maahanmuuttajille ja vastaavat 

heidän tarpeisiinsa. 

Uuteen kotimaahan sopeutuminen tapahtuu 

kaikilla elämänalueilla ja vaatii kunnissa 

laajaa yhteistyötä ja palvelujen yhteensovittamista. 

Sosiaali- ja terveyspalvelujen 

lisäksi esimerkiksi kulttuuri- ja liikuntatoimella 

on merkittävä rooli kotoutumisen 

edistämisessä. 

Uusi laki edellyttää kunnilta kotouttamisohjelman. 

Stenmanin mukaan se tulisi liittää 

osaksi kunnan strategista ja taloudellista 

suunnittelua. Ohjelman keskeisten linjausten 

tulisi näkyä muun muassa hyvinvointi- 

ja ikäpoliittisissa ohjelmissa. 

– Kotouttamisohjelmien hyväksyminen 

valtuustoissa tulee synnyttämään kipakkaa 

keskustelua, mutta se myös sitouttaa poliittiset 

ryhmät tehtyihin päätöksiin, Stenman 

uskoo. 

Suomessa asuu 

■■ ■156 

000 ulkomaan kansalaista 

■■ ■207 

000 henkilöä, jotka puhuvat äidinkielenään 

muuta kuin suomea tai ruotsia 

■■ ■17 

700 yli 55-vuotiasta, jotka puhuvat 

äidinkielenään muuta kuin suomea tai 

ruotsia 


Hallitse em 

Myötätuntoinen eläytyminen on psykosomaattinen kokemus. 

Siksi siihen voi vaikuttaa myös kehollisin keinoin. 

Sinikka Sajama n Kuvitus Johanna Sarajärvi 

” 

Juurruta jalat maahan, suorista ryhti, 

hengitä rauhallisesti ja pidä lihakset 

sopivan rentoina”, sanoittaa 

psykologi, psykoterapeutti Kirsti 

Kivinen harjoitusta, jolla voi purkaa liiallista 

tunnetartuntaa. 

Asento viestittää autonomiselle hermostolle, 

että ylivireyden aiheuttanut tilanne on 

ohi. Kun somaattinen ylivireys on purkautunut, 

voi olla taas oma itsensä ja pystyy tunnistamaan 

omat tunteensa. 

Hoitotyössä tarvitaan empatiaa, mutta 

samalla toisten tunteisiin eläytyminen uhkaa 

hoitajan omaa hyvinvointia. Hallitsematon 

empatia saattaa johtaa pitkäaikaisiin somaattisiin 

reaktioihin, jotka jäävät kuormittamaan 

elimistöä ja tunne-elämää. Seurauksena 

voi olla myötätuntouupumus, sijaistraumatisoituminen 

ja loppuunpalaminen. 


– Näin ei tarvitse tapahtua. Empatian 

kokemus on hallittavissa, 

eikä hoitajan tarvitse ottaa kantaakseen 

suurempaa kuormaa 

kuin jaksaa kantaa. 

Ihminen mukautuu toisen 

tunnetiloihin hyvin 

kokonaisvaltaisesti. Tun-

patiaa 


teiden tarttumiseen riittävät havainnot toisen 

kehon tilasta, esimerkiksi sydämen sykkeestä, 

hengityksestä ja hikoilemisesta. 

Tunnetartunta näkyy esimerkiksi ilmeiden 

ja asentojen samankaltaistumisena: hymyyn 

vastataan hymyllä, surevan vierellä seisotaan 

pää painuksissa. 

Masennus tarttuu niin asiakkaasta kuin 

ystävästä. Vastaavasti hoitajan hyvä tuuli helpottaa 

potilaan tilaa. 

– Jokainen, joka ei ole tunteiltaan täysin 

tukossa, omaksuu ilme- ja asentopeilauksen 

kautta toisen tunnetilaa. Ilmiö on hyödyllinen 

ja täysin luonnollinen. 

Kehotietoisuutta voi oppia 

Empatian hallinnan edellytys on, että hoitaja 

on tietoinen tunteiden tarttumisesta ja roo- 


Toisen tunteisiin hukkunut ei pysty toimimaan selväpäisesti. 

listaan potilaan tunteiden kantajana. Hänen 

on myös opittava havaitsemaan tunnetartunnan 

aiheuttamat reaktiot. Erityisen hyödyllistä 

on opetella ylivireyden eli sympaattisen 

hermoston yliaktivaation tunnusmerkit. 

– Ihmiset ovat erilaisia. Jokaisen pitää 

tunnistaa oman kehonsa tavat reagoida ja ilmaista 

ylivirittymistä. Parhaita autonomisen 

hermoston toiminnan indikaattoreita ovat 

hengitys, pulssi, ihon lämpötila ja hikoilu. 

Seuraamalla omia reaktioitaan eri tilanteissa 

voi oppia, miten keho reagoi. Myös kaikenlainen 

liikunta kehittää kehotietoisuutta. 

Jos ihminen oppii tunnistamaan autonomisen 

hermoston aktivoitumisen, hän oppii 

myös hallitsemaan sitä. Näin ammattilainen 

pystyy säätelemään hoitotilanteessa 

tunnereaktioitaan. 

Tunnista tilasi 

Opettele tunnistamaan kehosi vireystaso itsetarkkailun 

avulla. Harjoittele hiljaisessa huoneessa 

rauhallisena aikana. Istu mukavasti. 

Jotkut kehosi alueet läpäisevät tietoisuutesi 

helpommin kuin toiset. Tunnista helpoimmat 

ja harjoita vaikeampia. 

■■ ■Iho. 

Tunnista ihosi lämpötila ja kosteus. 

Huomaatko eroa vaatteiden peittämän ja 

paljaan ihon välillä? Miten verenkiertosi 

toimii eri hetkinä? 

■■ ■Jännittyneisyys. 

Tarkkaile, missä tunnet 

jännitystä ja missä rentoutta. Etsi 

pieniäkin eroja kehon osien välillä. 

■■ ■Hengitys. 

Hengitätkö syvään vai 

pinnallisesti? Vartalon ylä- vai alaosalla? 

■■ ■Kasvot. 

Miltä ilmeesi tuntuu sisältä 

päin? Millainen on suusi, silmiesi ja otsasi 

asento? Mitä ne ilmaisevat? 

■■ ■Sydän.■Tunnetko 

sydämesi lyönnit? 

Lyökö sydän hitaasti vai nopeasti? 

Etäisyys pitää tyynenä 

Tunnetartuntaa kannattaa alkaa jarruttaa 

heti, kun tuntee kehossaan ensimmäiset ylivirittyneisyyden 

merkit. Yksinkertaisimmillaan 

jarruttaminen on sitä, että hengittää 

rauhallisesti ja hakee oman rentoutuneen 

ja ryhdikkään asennon. 

Myös ajan ja välimatkan säätely auttaa 

säilyttämään tyyneyden. Vastaanottotyössä 

se on mahdollista tilajärjestelyillä ja pienillä 

tauoilla. Työtilan sisustuksella voi vaikuttaa 

etäisyyden säilyttämiseen, mahdollisuuteen 

liikkua ja nostaa katse ikkunasta ulos, ulkopuoliseen 

todellisuuteen. 

Omasta tunnetilastaan voi pitää kiinni 

omaan todellisuuteen palauttavilla ”ankkureilla”. 

Ne voivat olla esimerkiksi esineitä tai 

valokuvia, joihin liittyy myönteisiä mieliku-

via ja kokemuksia. Ankkuri voi olla myös 

fyysinen toiminta, esimerkiksi jonkin lihasryhmän 

jännittäminen ja hidas rentouttaminen, 

jalkojen asennon muuttaminen tai peukalohangan 

puristaminen. 

Vilkaisu tai fyysinen yhteys ankkuriin 

toimii muistutuksena tarkistaa oman kehon 

tila. Samalla se palauttaa mieleen myönteisiä 

asioita, jotka auttavat säilyttämään oman 

erillisyyden ja hallitsemaan omaa tunnetilaa. 

Osa työsuojelua 

Ajan ja välimatkan säilyttäminen toimii vastaanottotyössä, 

mutta hoitotyössä se on vaikeaa. 

Usein hoitaja joutuu uimaan koko päivän 

osaston ilmapiirissä ja työskentelemään 

fyysisesti lähellä potilasta. Vahvinta ruumiinläheisyys 

on vuodeosastoilla ja vanhusten 

hoidossa. 

Kivinen korostaa, että tunnekuormitus 

on työsuojelukysymys. Jos myötätuntovaran- 

toaan käyttää liikaa, akku tyhjenee. Seurauksena 

on empatian kuoleminen, uupuminen, 

loppuun palaminen – ja pitkät sairauslomat. 

Emotionaalinen uupuminen vaikuttaa myös 

hoidon laatuun. Toisen tunteisiin hukkunut 

ei pysty toimimaan selväpäisesti eikä tekemään 

työtään hyvin. 

Työtä on voitava huokoistaa niin, että hoitaja 

pääsee välillä pois kuormittavasta tilanteesta. 

– Jos huomaat ylivirittyneisyyden merkkejä 

hoitotilanteessa, poistu heti tilanteen 

jälkeen huoneesta. Kävele, venyttele, vaihtele 

ilmeitä peilin edessä. Liikunta on hyvä 

tapa purkaa tunnetila. 

Jatkuvassa tunnekuormituksessa työskentelevä 

tarvitsee useita lyhyitä tunteiden sulattelu- 

ja purkutaukoja sekä liikuntaa vapaa-ajalla. 

– Riihimäen terveyskeskuksen vastaanotossa 

hoitajilla oli sohva arkistokaappien 

takana. Asiakkailta täyden ryöpytyksen saanut 

hoitaja vetäytyi sinne hetkeksi huokaamaan. 

Jos joku työtovereista oli vapaana, hän 

meni juttelemaan ja auttamaan tunnetilan 

purkamisessa. 

Kohti selkeää ajattelua 

Vaikka keholliset menetelmät auttavat säätelemään 

tunnetartuntaa, ne eivät sulje pois 

ajattelun merkitystä. Päinvastoin: tunnejarrutuksen 

tavoite on mielen tyynnyttäminen, 

jota tarvitaan selkeään ajatteluun. 

Selkeä ajattelu edellyttää hyvää itsetuntemusta. 

Oman historian sekä omien heikkouksien, 

vahvuuksien ja reagointitapojen tunteminen 

auttaa tunnistamaan omat turva- ja 

vaaravyöhykkeet. 

Yhtä tärkeää on toisen ihmisen ymmärtäminen 

hänen omista lähtökohdistaan. 

– Joskus on hyvä miettiä, minkälaisten 

potilaiden tai työtoverien kanssa minulla on 

eniten vaikeuksia. Pystynkö hyväksymään 

erilaisuutta? Liittyvätkö ongelmat omaan 

persoonaani tai historiaani? 

Omaa persoonaa vahvistavia harjoituksia 

on paljon. Ne antavat keinoja säilyttää 

omat rajansa menettämättä kykyä empatiaan. 

Esimerkiksi sisäisen puheen harjoituksilla 

voi muuttaa itseään mitätöivän puheen 

jämäkäksi ja positiiviseksi. 

Terveydenhuollossa on paljon tilanteita, 

joissa hoitaja saa kohtuutonta palautetta tai 

joutuu aggression kohteeksi. 

– Kun joku räyhää kännissä, hoitaja ei voi 

vastata samalla mitalla. Hän ei saa lannistua 

eikä loukkaantua. Ammattilaisen pitää muistaa, 

mitä tilanteesta oikeasti ajattelee: minä 

teen parhaani, tyyppi on humalassa eikä osaa 

arvioida työtäni, piste. 

Puhuminen auttaa 

Tunnekuormitusta voi purkaa työyhteisössä 

myös sanallisesti. Tilanteet voivat olla hyvin 

arkisia ja epämuodollisia. 

– Tärkeintä on istua hetki yhdessä. Sanallistaa 

tapahtunutta ja käsitellä asioita huumorilla. 

Näin autonominen hermosto palautuu 

normaalitilaan. 

Jos tilanne on ollut vakava, tarvitaan ammattimaisempaa 

apua esimerkiksi purkupalaverin 

muodossa. Oleellista on, että ryhmänvetäjä 

osaa asiansa, eikä jätä työyhteisöä 

vellomaan koettuihin kauheuksiin. 

Kivisen mukaan useimmilla terveydenhuollon 

työpaikoilla on toimintamallit kriisitilanteiden 

purkamiseen ja jälkihoitoon. 

Harvemmin muistetaan, että jatkuvan tunnekuormituksen 

purkaminen on aivan yhtä 

tärkeää ja sitä varten pitää rakentaa omat 

purkukäytännöt. 

Kirjallinen lähde: Babette Rothschild: Apua Auttajalle – Myötätuntouupumuksen 

ja sijaistraumatisoitumisen psykofysiologia. 

Traumaterapiakeskus 2010. 

SÄÄSTÄ PAINEHAAVOJEN 

HOITOKULUISSA 

> TILAA EDULLINEN 

TEMPUR TUOTESETTI 

499€ 

Rahti 19 € 

hinnat alv 0 % 

TEMPUR-TUOTESETTI SISÄLTÄÄ: 

PREMIER -PATJA vähentää tutkitusti 

kehoon kohdistuvaa painerasitusta ja 

ennaltaehkäisee painehaavoja. Koko 

15x80x200 cm. 

VEIN JALKATYYNYllä voidaan parantaa 

alaraajojen verenkiertoa, vähentää 

turvotusta ja kantapäihin kohdistuvaa 

painerasitusta. Koko 50x70x10/0 cm. 

JALKATUKITYYNY (2-os) asetetaan 

kaksinkerroin taitettuna jalkojen väliin 

vähentämään jalkoihin kohdistuvaa 

painetta. Yksinkerroin nilkkojen alle 

vähentämään kantapäihin kohdistuvaa 

painerasitusta. Koko 27x20x20 cm. 

TILAUKSET puh. (09) 5868 3650 

tai tilaus@tempur.fi 

TEMPUR SUOMI OY 

Asematie 4-10, 01300 Vantaa 

www.tempurmed.fi 

HALPAPATJAT AIHEUTTAVAT KULUJA, 

TEMPUR-PATJAT TUOVAT SÄÄSTÖJÄ! 


Käytä E-alkuista tilaajatunnustasi 

Tilaaminen on helppoa. Valitse itsellesi sopivin 

tapa alla olevista vaihtoehdoista. 

Tilauksen tekemiseen tarvitset oman henkilökohtaisen 

E-alkuisen tilaajatunnuksesi, jonka löydät tämän 

lehden takakannen yläreunasta osoitetietojesi 

yhteydestä. 

Nettitilaus 

Tee tilaus nettisivuilla www.tehy.fi/kalenteri. 

Tekstiviestitilaus 

Lähetä tekstiviesti: 

TH (välilyönti) tilaajatunnuksesi 

palvelunumeroon 17279. 

Viestin lähetys maksaa 0,50 euroa. Palvelu toimii lähes kaikilla liittymillä 

(Sonera, Elisa, DNA, Saunalahti, TeleFinland, Kolumbus). 

Soittamalla tilaaminen 

Voit tilata kalenterin myös soittamalla. Katso tämän lehden 

takakannesta E-alkuinen tilaajatunnuksesi ja soita numeroon 

(03) 2251 944. Ilmoita tilaajatunnus tilauspalvelun henkilölle. 

Palvelu toimii sekä suomeksi että ruotsiksi. 

Puhelintilauspalvelu on auki arkisin (ma-pe) 6.9.-9.12. 

klo 9.00-16.00. 

Voit tarkistaa tilauksesi 

Voit tarkistaa tilauksesi netissä syöttämällä oman 

tilaajatunnuksesi sille varattuun kohtaan osoitteessa 

www.tehy.fi/kalenteri. 

Huom! Uusi Tehyn jäsen saa kalenterin automaattisesti yhden kerran. 

Jos olet jo saanut vuoden 2011 kalenterin ja haluat sen myös vuodelle 

2012, tee tilaus oheisten ohjeiden mukaan. 


Vielä ehdit tilata ilmaisen 

jäsenetukalenterisi vuodelle 2012! 

TILAA HETI! 

Jos et ole vielä tilannut jäsenkalenteriasi, niin voit tilata sen 

vuodelle 2012 netissä, tekstiviestillä tai soittamalla puhelimitse! 

Puhelimella tilaus mahdollista 9.12. asti! Tilaa heti, niin saat kalenterisi vielä joulukuun aikana! 

Lisätietoja: www.tehy.fi/kalenteri tai jasenrekisteri@tehy.fi 

E-tunnus löytyy nyt myös 

jäsenrekisterisivuilta 

omista jäsentiedoistasi!

Kun vanhemmilla on parisuhdeongelmia, 

lasten mielenterveysongelmien 

riski kasvaa. Yhteyden havaitsi 

perheneuvoja ja Jyväskylän seurakunnan 

perheasiain neuvottelukeskuksen 

johtaja Sirpa Salo väitöstutkimuksessaan. 

Vanhemmat voivat tukea lastensa psyykkistä 

hyvinvointia keskinäisistä ongelmistaan 

huolimatta. Tämä onnistuu suojelemalla 

lapsia riitelyltä ja toimimalla niin, että 

lapset jäävät vanhempiensa ristiriitojen ulkopuolelle. 

– Kokonaan ongelmista ei tarvitse vaieta, 

sillä ne näkyvät perheessä joka tapauksessa 

jollain tavalla. Lapsille voi kertoa, että vanhemmat 

selvittävät asiat keskenään tai hakevat 

apua muilta aikuisilta. 

Perheväkivaltaan suhtaudutaan aina 

myös lastensuojelukysymyksenä. Riitelyä 

lasten läsnä ollessa pidetään sen sijaan usein 

itsestään selvänä ja luonnollisena asiana. 

– Tutkimus osoitti, että vanhempien tulisi 

suojata lapsia riitelyltä. Tämä on vanhemmille 

yksi selkeä keino vaalia lastensa mielenterveyttä. 

Roolien vangit 

Tutkimusaineistonaan Salo käytti perhe- 

asiain neuvottelukeskuksessa nauhoitettuja 

pariterapiaistuntoja. Tiedot lapsista ja heidän 

psyykkisestä hyvinvoinnistaan perustuivat 

vanhempien antamiin tietoihin. 

Yli puolella arvioiduista 207 lapsesta oli 

jonkinasteista psyykkistä oireilua. Runsas 

Pikku sovittelija 

oireilee 

Vanhempien riitojen ratkominen uhkaa lapsen 

mielenterveyttä. 

Irene Pakkanen 

kolmannes oireili vakavasti. Yleensä perheessä 

oli vain yksi vakavasti oireileva lapsi. 

Vanhempiensa riitoihin aktiivisesti reagoivat 

lapset kuormittuivat enemmän kuin 

vetäytyvät lapset. Myös jommankumman 

vanhemman puolelle asettuminen oli yh- 

teydessä lapsen tunneperäisiin ongelmiin. 

– Vanhempien olisi tärkeää viestiä lapsille 

selkeästi, ettei ole lasten asia kantaa huolta 

saati valita puolta tai yrittää ratkoa vanhem- 

pien välisiä ristiriitoja. Tämä näyttäisi olevan 

erityisen tärkeää silloin, kun äidillä on 

hyvä suhde lapsiinsa. Lämpimässä äiti–lapsi-suhteessa 

lapsi asettuu herkimmin vanhemman 

asemaan. 

Keskusteluja analysoidessaan Salo teki yllättävän 

havainnon. 

– Vanhempien oli vaikea nähdä, että juuri 

lapsen oma tapa reagoida vanhempien ongelmiin 

kuormitti tätä. Lapsen asema huolenkantajana 

ja sovittelijana kun saattaa olla 

hyödyksi koko perheelle. 

Oireileva lapsi toimi apuna vanhempien 

parisuhdeongelmissa. Samalla sisaruksilla 

oli usein mahdollisuus vetäytyä ongelmista. 

Keskusteluista kävi ilmi, että usein oireileva 

lapsi piti itsekin yllä roolia, johon oli perheessä 

ajautunut. 

Tutkimus 

– Sovittelijana ja huolenkantajana oleminen 

voi kuormittavuudestaan huolimatta 

olla lapselle myös palkitsevaa. Oletettavasti 

juuri se, että lapsi otti aktiivisen sovittelijan 

roolin, esti vanhempia näkemästä tilanteen 

kuormittavuutta. 

Tavat periytyvät 

Vuorovaikutus perheissä oli usein samankaltaista 

kuin vanhempien lapsuudenkodis- 

”Lämpimässä äiti–lapsi-suhteessa lapsi asettuu 

herkimmin vanhemman asemaan.” 

sa. Omat vakavasti oireilevat lapset toistivat 

mallia edelleen. Jos esimerkiksi puolisoiden 

omat vanhemmat olivat tukeutuneet ongelmissaan 

lapsiinsa tai pyrkineet liittoutumaan 

heidän kanssaan, puolisot menettelivät samoin 

omien lastensa kanssa. 

– Jatkumon tiedostaminen auttoi vanhempia 

ymmärtämään omaa toimintaansa. 

Lisäksi se auttoi heitä tulemaan toimeen 

lasten ongelmien aiheuttamien syyllisyyden 

tunteiden kanssa. 

– Tutkimus osoitti mielestäni hyvin sel- 

keästi, että parisuhdetta hoidettaessa olisi 

hyvä ottaa puheeksi myös perheen lapset. 

Tutkimus: Sirpa Salo 2011. Parisuhdeongelmat ja lasten 

psyykkinen hyvinvointi: kaksi tutkimusnäkökulmaa. 

Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 

a 419. Jyväskylä. 


Koulutus 


56 Tehy 15 | 2011

Suomen Haavanhoitoyhdistys ry järjestää 

XV Valtakunnalliset Haavapäivät teemalla 

Harkintaa haavanhoitoon 

2.-3.2.2012 Helsingin Messukeskuksessa 

Ohjelma, ilmoittautuminen ja lisätiedot osoitteessa: 

www.haavapaivat.fi 

SUOMEN HEMATOLOGISET HOITAJAT R.Y. 

OPINTOPÄIVÄT HELSINGISSÄ 2.–3.2.2012 

Hotelli Presidentti, 

Eteläinen Rautatiekatu 4 

Opintopäivien tavoitteena on syventää hematologisen 

potilaan hoitotyöhön liittyvää tietämystä ja lisätä moniammatillista 

yhteistyötä. Tämän vuoden aiheita ovat 

mm. hematologisten sairauksien diagnosointi ja uudet 

lääkehoidot, lasten ja nuorten ohjaaminen sekä hematologisten 

potilaiden kotihoitoprojektit. 

Mahdollisuus käydä tutustumiskäynneillä Meilahden 

kolmiosairaalassa, yksityisessä Docrates sairaalassa tai 

Meilahden kampuksella sijaitsevassa biopankissa. 

Hintatiedot ja ilmoittautumislomake postitetaan jäsenkirjeessä. 

Samat tiedot ovat myös tarkemman ohjelman 

kera nähtävissä yhdistyksen kotisivuilla www.shhry.fi , 

jossa sijaitsee sähköinen ilmoittautumislomake opintopäiville. 

Yhdistyksen vuosikokous pidetään 2.2.2012 klo 17.30. 

Osallistumismaksu maksettava yhdistyksen tilille: 

Sampo 800013-70668346 

20.1.2012 mennessä. ALV 0%. 

Tehy-lehti tavoittaa 

ammattilaiset 

Varaa tila koulutusilmoituksellesi 

010 665 2547 

Tuire.Sillanpaa@alma360.fi 

Avoimet työpaikat 

Salon kaupunki 

Sosiaali- ja terveystoimi 

Suun terveydenhuolto 

Suuhygienistin työsuhde (2) 

Haemme kahta suuhygienistiä vakituisiin työsuhteisiin. 

Tehtävän edellyttämän kelpoisuuden lisäksi toivomme positiivista 

asennetta ja innovatiivisuutta. 

Työehdot ovat KVTES:n mukaiset. 

Valitun pitää esittää hyväksyttävä lääkärintodistus terveyden tilastaan 

ennen työsuhteen vastaanottamista. Käytössämme on 4 kuukauden 

koeaika. 

Hakemukset opinto- ja työtodistuksineen on toimitettava 

29.12.2011 klo 15.00 mennessä osoitteeseen: 

Salon kaupunki, Sosiaali- ja terveys toimi, Suun terveydenhuolto, 

Vilhonkatu 25, 24240 Salo, 

kuoreen merkintä ”Suuhygienisti”. 

Lisätietoja antaa osastonhoitaja Sirpa Leino puh. 044–7723042 

tai sirpa.leino@salo.fi . 

Salossa 7.11.2011 

Johtava hammaslääkäri 

 

 

 

 

www.tehy.fi 

 

 

Tehy 15 

Tehy 

| 2011 

15 | 2011 

57 

57



Pielaveden ja Keiteleen kansanterveystyön 

kuntayhtymä 

Kuntayhtymässämme on hae avana 12.12.2011 klo 16 mennessä 

SAIRAANHOITAJAN TOIMI, 

nykyinen sijoituspaikka Pielaveden vuodeosasto, toimi on uusi 

SAIRAANHOITAJAN TOIMI, 

nykyinen sijoituspaikka Keiteleen vuodeosasto, toimi on uusi 

Kuntayhtymän toiminta siirtyy Kysteri-liikelaitokselle vuoden 2012 

alusta. Silloin aloi avan palveluyksikkömme väestöpohja laajenee 

merki äväs nykyisestä. Tästä johtuen lisäämme ja kehitämme akuu - 

po laiden hoitoa vuodeosastoillamme. Palveluyksikkömme akuu hoito 

on ak ivista ja oma tutkimustoimintamme laajaa. 

Edellytämme sairaanhoitajilta laillistetun sairaanhoitajan pätevyy ä. 

Kelpoisuusehtojen lisäksi edellytämme tehtäviin vali avilta hyvää 

yhteistyökykyä, kehitysmyönteisyy ä ja soveltuvuu a tehtävään. 

Palkkaus on KVTES:n mukainen. Vali ujen on ennen tehtävän vastaano 

amista esite ävä hyväksy ävä lääkärintodistus terveyden lastaan. 

Toimet täytetään sopimuksen mukaan. 

Lähetä hakemuksesi osoi eella: Pielaveden ja Keiteleen kansanterveystyön 

kuntayhtymä/johtava hoitaja, Savikon e 15, 72400 PIELAVESI. 

Hakemusasiakirjoja ei palauteta. 

Lisä etoja antavat johtava hoitaja Sakari Mie nen puh. 040 511 8441, 

Pielaveden vuodeosaston osastonhoitaja Ulla Peltonen puh. (017) 2732 546 

sekä Keiteleen vuodeosaston osastonhoitaja Jaana Kivilinna-Minkkinen 

puh. (017) 2731 546. 

Pielavesi 25.11.2011 

Johtava hoitaja 

Luotsaa hyvinvointia 

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymässä, 

psykiatrian tulosalueella on haettavana 30.12.2011 klo. 15.00 mennessä 

PSYKOTERAPEUTIN TOIMI 

Alkusijoituspaikka on lastenpsykiatrian yksikkö, lasten ja nuorten terapia poliklinikka. 

Etsimme yhteistyökykyistä, ennakkoluulotonta, kehittämisestä kiinnostunutta ja uusiin 

tilanteisiin sopeutuvaa psykoterapeutti-osaajaa moniammatilliseen työyhteisöön. 

Hakijalla tulee olla tehtävään soveltuva psykoterapeutin pätevyys sekä alempi/ylempi 

sosiaali- tai terveydenhuollon korkeakoulututkinto tai aikaisempi siirtymäsäännösten 

perusteella vastaavan kelpoisuuden tuottava opistoasteen tutkinto sekä riittävä 

kokemus alansa tehtävissä. Terveydenhuollon tutkinnon suorittaneilta edellytetään 

terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) mukainen laillistus. 

Toimea täytettäessä ruotsin kielen taito katsotaan eduksi. 

Palkkaus määräytyy voimassa olevan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 

sekä sairaanhoitopiirissä tehdyn työn vaativuuden arvioinnin mukaan. 

Hakemus, johon liitetään ansioluettelo todistusjäljennöksineen, osoitetaan osastonhoitaja, 

tulosyksikköjohtaja Jaakko Kososelle sekä toimitetaan keskushallintoon 

osoitteella Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä, 

Keskushallinto, Mariankatu 16 – 20, 67200 Kokkola. 

Kuoreen merkintä ”psykoterapeutin toimi”. 

Ennen toimen täyttämistä hakijan tulee esittää henkilökunnan työterveyslääkärin 

lausunto työkelpoisuudestaan, sekä rikosrekisterilain 6 §:n 2 mom. mukainen rikosrekisteriote. 

Lisätietoa tehtävästä antaa tulosyksikköjohtaja, osastonhoitaja Jaakko Kosonen 

(06) 8263007 / 044-7232373 jaakko.kosonen@kpshp. 

www.kpshp. 

Kokkolassa 11.11.2011 

KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA 

PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ 

Sosiaali- ja terveysvirasto – Sinua varten 

palveluksessamme on nykyään noin 1700 osaavaa 

ammattilaista, jotka haluavat työskennellä asiakkaan parhaaksi. 

Social- och hälsovårdsverket – för Dig 

har idag ca 1700 professionella och kunniga anställda som vill 

arbeta för kundens bästa. 

Haemme 

OSASTONHOITAJAA kirurgiselle osastolle 

Vi söker en 

AVDELNINGSSKÖTARE till kirurgiska avdelningen 

Pätevyys- ja kielitaitovaatimukset sekä muut tiedot löydät 

kotisivuiltamme osoitteesta www.sote.pietarsaari. 

Behörighets- och språkkrav samt övriga uppgifter hittar du på 

vår hemsida, adress www.sochv.jakobstad. 

Tervetuloa joukkoomme! Välkommen med i vårt arbetsteam! 

Haluatko olla mukana ainutlaatuisessa ja innovatiivisessa Paltamon 

täystyöllisyyskokeilussa, jota Paltamon työvoimayhdistys ry toteuttaa 

päätoimipaikkanaan Työvoimatalo? 

Haemme tiimiimme täydennystä. Tarvitsemme ammattitaitoisen, määrätietoisen, 

positiivisen, yhteistyökykyisen, työhön sitoutuneen ja asennetta 

omaavan 

TYÖTERVEYSHOITAJAN ja KUNTOUTUSOHJAAJAN 

Molemmat työntekijät ovat osa moniammatillista tiimiä ja edellytämme 

valittavilta kiinnostuneisuutta oman työn kehittämiseen. 

Työterveyshoitajan tehtävään valittavalta edellytämme terveydenhoitajantutkinnon 

ja työterveyshuoltoon pätevöittävän koulutuksen sekä 

kokemusta ryhmätoiminnasta. Työterveyshoitajan tehtäviin kuuluvat mm. 

työntekijöiden työhöntulotarkastukset ja ohjaaminen lääkärin tutkimuksiin. 

Kuntoutusohjaajan tehtävään valittavalta edellytämme soveltuvaa 

sosiaalialan ammattikorkeakoulututkintoa. Arvostamme kokemusta laajaalaisesta 

kuntoutustoiminnasta. Kuntoutusohjaajan tehtäviin kuuluvat 

työntekijöiden työllistymisen edistäminen, koulutus-, kuntoutus- ja eläkeprosessien 

selvittäminen sekä koulutuksien suunnittelu ja järjestäminen 

yhdessä toisen kuntoutusohjaajamme kanssa. Lisäksi tehtävään kuuluu 

mm.yksilö- ja ryhmävalmennusta. 

Meille on annettu mahdollisuus toimia aidosti kansalaislähtöisesti ja 

ennakkoluulottomasti hankkeessa, joka kestää tässä vaiheessa vuoden 

2013 loppuun. Rahoituksen jatkosta siitä eteenpäin neuvotellaan. 

Täystyöllisyyskokeilu on myös yksi THL:n mittavista tutkimuskohteista. 

Jos olet oikea henkilö näihin haasteellisiin ja palkitseviin tehtäviin, 

ota yhteyttä! 

Lisätietoja antavat vt.toiminnanjohtaja Maija-Liisa Pyykkönen, 044-7507141 

ja kuntoutusohjaaja Anneli Keränen, 044-7507142. 

Hakemukset lähetetään 7.12.2011 klo 16.00 mennessä osoitteeseen 

maija-liisa.pyykkonen@paltamontyovoimayhdistys. 

www.paltamontyovoimayhdistys. 

Vaarankyläntie 3,88300 PALTAMO 

Tehy-lehti tavoittaa ammattilaiset 

Varaa tila työpaikkailmoituksellesi 

010 665 2553 

Anita.Suuronen@alma360.fi

Säkylän ja Köyliön terveydenhuollon 

kuntayhtymässä on haettavana 

9.1.2012 klo 15.00 mennessä 

suuhygienistin työsopimussuhteinen tehtävä 

Meillä on jo vuosia ollut koko väestö RC:n piirissä. Voimme tarjota 

hyvät työskentelyolosuhteet viihtyisässä ympäristössä ja mukavat 

työtoverit. Tule mukaan meidän tiimiimme tekemään hyvää tulosta ja 

jälkeä. 

Toimen kelpoisuusehtona on suuhygienistin tai em. tutkintoa vastaava 

aikaisempi tutkinto. Mikäli opiskelusi on loppusuoralla, räätälöimme 

sinulle sopivan tavan päästä työelämään. Tarvittaessa voimme myös 

avustaa asunnon hankinnassa. 

Palkkaus ja muut työsuhteen ehdot määräytyvät KVTES:n mukaan. 

Palkkatoivomuksesi voidaan huomioida ja joustavasta työajasta voidaan 

sopia. Tehtävän vastaanotto voi alkaa sopimuksen mukaan. 

Koeaika on 4 kk. Toimeen valitun on ennen toimen vastaanottamista 

esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. 

Terveyskeskus on savuton ja noudatamme varhaisen reagoinnin 

mallia tupakoinnin ehkäisemiseksi. 

Hakemukset opinto- ja työtodistuksineen lähetetään osoitteella 

Säkylän ja Köyliön th:n ky. 

vastaava hammaslääkäri Markku Kortesola 

Välskärintie 5, 27800 Säkylä 

Lisätietoja: markku.kortesola@sakyla. tai puhelimitse 02 832 9243 

Säkylässä 28.10.2011 

Markku Kortesola 

vastaava hammaslääkäri 

www.invalidiliitto.fi/kapyla 

SAIRAANHOITAJIA 

Invalidiliitto on fyysisesti vammaisten ihmisten 

vaikuttamis- ja palvelutoiminnan järjestö. Henkilöstöä 

liitossa ja sen omistamissa yhtiöissä on 2200. 

Kaakon kaksikon kuntien, Miehikkälän ja Virolahden, 

sosiaali- ja terveystoimet toimivat isäntäkuntamallilla. 

Kuntalaisilla on yhteinen palvelujen käyttöalue ja 

henkilöstön toimialue on Kaakon kaksikko. 

Etsimme iloiseen ja kehittämismyönteiseen joukkoomme 

– 2 sairaanhoitajaa 

vakinaisiin työsuhteisiin Virolahden vuodeosastolle 

– lähihoitajaa 

vakinaiseen työsuhteeseen Miehikkälän Palvelukodille. 

Hakemukset tulee olla perillä 20.12.2011 mennessä. 

Lisätietoja: www.kaakonkaksikko.fi ja www.mol.fi 

Ensihoidon ja päivystyksen toimialueella 

julistetaan haettavaksi 19.12.2011 klo 14.00 mennessä 

A: 1 OSASTONHOITAJAN VIRKA 

B: 1 APULAISOSASTONHOITAJAN VIRKA 

C: 1 SAIRAANHOITAJAN TOIMI 

Satakunnan sairaanhoitopiirin yhteispäivystyksessä hoidetaan kaikkien 

erikoisalojen potilaita. Tarjoamme haasteellisen työn sekä viihtyisän 

työilmapiirin ja työympäristön. 

Osastonhoitajan työn sisältö keskittyy hoitotyön laadun kehittämiseen 

ja valvontaan. Eduksi katsotaan päivystyshoitotyön asiantuntijuus, 

hyvät yhteistyö- ja neuvottelutaidot sekä hyvä kielitaito. 

Apulaisosastonhoitajan työhön sisältyy mm. työvuoro- ja päivittäisresurssoinnin 

suunnittelua. Eduksi katsotaan päivystyshoitotyön 

asiantuntijuus, hyvät yhteistyö- ja neuvottelutaidot sekä hyvä kielitaito. 

Sairaanhoitajan työ vaatii joustavuutta ja laaja-alaista päivystysalueen 

hoitotyön osaamista sekä valmiutta liikkua alueella yksiköstä 

toiseen. Työssä vaaditaan erittäin hyvää asiakaspalvelutaitoa ja muutosvalmiutta. 

Työ on iltapainotteista kolmivuorotyötä. Eduksi katsotaan 

aikaisempi kokemus päivystystyöstä. 

Tiedustelut: toimialueylihoitaja Riitta Mikkonen, puh. 044 707 7202. 

Osastonhoitajan / apulaisosastonhoitajan kelpoisuusvaatimukset: 

Tehtävään soveltuva terveystieteiden tai hallintotieteiden (sosiaali- ja 

terveyshallintotiede) korkeakoulututkinto, tai alansa erikoistumistutkinto 

tai terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, tai ammattikorkeakoulututkinto/keskiasteen 

tutkinto molemmat täydennettynä 

vähintään 30 opintopisteen hallinnon opinnoilla sekä kaikissa edellä 

tarkoitetuissa vaihtoehdoissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä 

annetun lain mukainen laillistus ja kokemusta hoitoalan tehtävissä. 

Sairaanhoitajan kelpoisuusvaatimukset: Sairaanhoitajan tutkinto ja 

terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain mukainen laillistus. 

Hakemukset, liitteinä todistusjäljennökset ja ansioluettelo, osoitetaan 

toimialueen johtaja Eija Vaulalle ja lähetetään osoitteella: johdon 

assistentti Maritta Visuri, Satakunnan sairaanhoitopiiri, Sairaalantie 3, 

28500 PORI. 

Palkkaus määräytyy KVTES:n mukaan. Virkojen ja toimien vastaanotto 

sopimuksen mukaan. 

Valitun on viimeistään 30 päivän kuluessa valitsemispäätöksen tiedoksisaannista 

esitettävä hyväksytty lääkärintodistus terveydentilastaan. 

Valinnassa noudatamme koeaikaa. 

Porissa 10.11.2011 

TOIMIALUEEN JOHTAJA 

Satakunnan sairaanhoitopiiri on erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen järjestäjä 

ja tuottaja. Tarjoamme viihtyisän ja toimivan työympäristön, joka antaa mahdollisuuden 

haastaviin työtehtäviin ja ammattitaidon ylläpitämiseen. Työllistämme noin 

3 800 hoitoalan ammattilaista eri toimipisteissämme. Sairaalamme sijaitsevat Porissa, 

Raumalla ja Harjavallassa sekä Antinkartanon kuntoutuskeskus Ulvilassa. 

Satakunnan sairaanhoitopiiri on savuton työpaikka. 

Lisätietoja sairaanhoitopiiristämme saat osoitteesta www.satshp. . 



SataDiag liikelaitoksessa julistetaan haettavaksi 

5.1.2012 klo 14.00 mennessä 

1 RÖNTGENHOITAJAN TOIMI 

1 RÖNTGENHOITAJAN VARAHENKILÖN TOIMI 

sijoituspaikka työsuhteen alkaessa kuvantamisen yksikkö, 

Rauman aluesairaala 

Teemme nuorekkaassa yksikössämme natiivitutkimuksia, TT-tutkimuksia, 

luuntiheysmittauksia, mammografi a- sekä ultraäänitutkimuksia. Työhön 

kuuluu jonkin verran ilta- ja viikonlopputyötä, ei yötyötä. 

Etsimme haasteelliseen ja innostavaan työhön iloista, asiakaspalvelumyönteistä, 

luovaa ja yhteistyökykyistä röntgenhoitajaa. Tarjoamme 

mahdollisuuden monipuolisen osaamisen kehittämiseen ajanmukaisella 

teknologialla. 

Tiedustelut: osastonhoitaja Stina Myllyniemi, puh 02 835 5320 tai 

henkilöstöpäällikkö Liisa Nurmi, puh. 044 707 7203 

1 LABORATORIOHOITAJAN TOIMI 

sijoituspaikka työsuhteen alkaessa Satakunnan keskussairaalan 

kliinisen kemian laboratorio 

Hakijoilta edellytetään joustavuutta ja halukkuutta vuorotyöhön. 

Kokemus työskentelystä kl. kemian laboratoriossa katsotaan eduksi. 

1 LABORATORIOHOITAJAN VARAHENKILÖN TOIMI 

sijoituspaikka työsuhteen alkaessa Maantiekadun laboratorio, 

Porin kaupunginsairaala 

Hakijoilta edellytetään hyviä vuorovaikutus- ja asiakaspalvelutaitoja sekä 

halukkuutta laaja-alaiseen näytteenottotyöhön. Monipuolinen näytteenottokokemus 

katsotaan eduksi. Työ on päivätyötä. 

1 LABORATORIOHOITAJAN SIJAISUUS 

sijoituspaikka työsuhteen alkaessa Satakunnan keskussairaalan 

kliinisen mikrobiologian laboratorio 

Teemme laaja-alaisesti kliinisen mikrobiologian tutkimuksia, joten sinulla 

on mahdollisuus päästä haasteelliseen ja mielenkiintoiseen työhön mukavaan 

työyhteisöön. Kokemus kliinisen mikrobiologian alalta katsotaan 

eduksi. Työn menestyksellinen hoitaminen edellyttää kiinnostusta mikrobiologian 

alaa kohtaan sekä tarkkuutta ja huolellisuutta. 

Tiedustelut: ylihoitaja Katja Laine, puh. 02 627 7635, 044 707 7635 tai 

henkilöstöpäällikkö Liisa Nurmi, puh. 044 707 7203 

Kelpoisuusvaatimukset: Laboratorio- ja röntgenhoitajilta edellytetään 

terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) mukainen 

laillistus. 

Alueellisen toimintamme vuoksi arvostamme joustavuutta työskennellä 

vastuualueen eri yksiköissä ja yhteistyökykyä sekä koulutusmyönteisyyttä. 

Hakemus, liitteenä todistusjäljennökset ja oikeaksi todistettu ansioluettelo, 

osoitetaan liikelaitoksen johtaja Joni Palmgrénille ja lähetetään osoitteella: 

johdon assistentti Monica Vuorsola, Satakunnan sairaanhoitopiiri, 

Sairaalantie 3, 28500 PORI. 

Palkkaus määräytyy KVTES:n mukaan. Toimen vastaanotto sopimuksen 

mukaan. Toimeen valitun on ennen toimen vastaanottamista, viimeistään 

30 päivän kuluessa valitsemispäätöksen tiedoksisaannista esitettävä hyväksyttävä 

todistus terveydentilastaan. 

Porissa 11.11.2011 

Liikelaitoksen johtaja 

SataDiag on Satakunnan sairaanhoitopiirin liikelaitos, joka tuottaa diagnostisia- ja lääkehuollon 

palveluja. Toimialaamme kuuluvat lisäksi tartuntatautien ehkäisyyn ja hygieniaan liittyvät palvelut. 

Asiakkaitamme ovat Satakunnan sairaanhoitopiirin omat sekä piirin ulkopuoliset terveyden- 

ja sosiaalihuollon yksiköt. Satakunnan sairaanhoitopiiri on savuton työpaikka. www.satadiag.fi 



www.tehy.fi 

Tehy palvelee 

Tehyn keskustoimisto 

Vaihde: (09) 5422 7000 

faksi (09) 6150 0278 

ma–pe klo 8.30–16 

Sähköposti: etunimi.sukunimi@tehy.fi 

Postiosoite: Tehy, PL 10, 00060 TEHY 

Käyntiosoite: Asemamiehenkatu 4, 

00520 Helsinki (Järjestötalo 1, Itä-Pasila) 

Puhelinpalvelulinjat 

Jäsenyysasiat 

(09) 5422 7200 

ma-ti ja to-pe 9–15 

• koulutus • liittyminen • jäsenedut • jäsenmaksut 

jasenrekisteri@tehy.fi 

Edunvalvonta 

(09) 5422 7100 


• työehdot • palkkaus • työaika • lomat • työsuojelu • irtisanominen 

sopimusasiat@tehy.fi 

Työttömyyskassa 

PL 70, 00060 TEHY 

(09) 5422 7300 

Työttömyyskassa palvelee 


• työttömyys- ja koulutuspäiväraha 

• vuorotteluvapaa 

tyottomyyskassa@tehy.fi 

Aluetoimistot 

Aluetoimistojen palveluaika on arkipäivisin klo 9–15. Sovi asioinnistasi 

aluetoimistossa etukäteen. 

Helsingin aluetoimisto, 

helsinginaluetoimisto@tehy.fi 

Asemamiehenkatu 4, 2. krs, 00520 Helsinki 

Joensuun aluetoimisto, 

joensuunaluetoimisto@tehy.fi 

Siltakatu 12 A 2, 80100 Joensuu 

Jyväskylän aluetoimisto, 

jyvaskylanaluetoimisto@tehy.fi 

Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä 

Kajaanin aluetoimisto, 

kajaaninaluetoimisto@tehy.fi 

Kauppakatu 30, 87100 Kajaani 

Kouvolan aluetoimisto, 

kouvolanaluetoimisto@tehy.fi 

Hallituskatu 5, 45100 Kouvola 

Kuopion aluetoimisto, 

kuopionaluetoimisto@tehy.fi 

Puijonkatu 29 B, 3. krs, 70110 Kuopio 

Lappeenrannan aluetoimisto, 

lappeenrannanaluetoimisto@tehy.fi 

Raatimiehenkatu 22, 53100 Lappeenranta 

Oulun aluetoimisto, 

oulunaluetoimisto@tehy.fi 

Torikatu 21, 2. krs, 90100 Oulu 

Porin aluetoimisto, 

porinaluetoimisto@tehy.fi 

Yrjönkatu 7 A 4, 28100 Pori 

Rovaniemen aluetoimisto, 

rovaniemenaluetoimisto@tehy.fi 

Maakuntakatu 29–31 B, 96200 Rovaniemi 

Seinäjoen aluetoimisto, 

seinajoenaluetoimisto@tehy.fi 

Keskuskatu10 B, 60100 Seinäjoki 

Tampereen aluetoimisto, 

tampereenaluetoimisto@tehy.fi 

Itsenäisyydenkatu 17 A 12, 33500 Tampere 

Turun aluetoimisto, 

turunaluetoimisto@tehy.fi 

Tuureporinkatu 8, 20100 Turku 

Regionbyrå för svenskfinland, 

tehysvenskfinland@tehy.fi 

Keskuskatu 10 B, 2. krs, 60100 Seinäjoki

tervetuloa vuoden suurIMpaan hoItotyön tapahtuMaan 

saIraanhoItaJapäIvät 22.–23.3.2012 

Sairaanhoitajapäivät kokoaa vuosittain Helsingin Messukeskukseen tuhansia sairaanhoitajia. Sairaanhoitajapäivät 

on monipuolisin hoitotyön täydennyskoulutustapahtuma, jossa osallistujat päivittävät osaamistaan, 

tapaavat kollegoja ja tutustuvat alan suurimpaan näyttelyyn. 

Koulutus Kannattaa 

Motivoituneet sairaanhoitajat, joilla on ajantasaista ja uusinta 

tietoa, selviävät parhaiten työpaikkojen kasvavissa haasteissa. 

Tänäkin vuonna esillä on hoitotyön hyviä käytäntöjä, uusimpia 

kehittämistöitä ja tutkimuksia. Monet aiheista kuuluvat 

kaikkien sairaanhoitajien työhön, joukosta löytyy myös syventäviä 

aiheita. 

Joko olet sairaanhoitajaliiton jäsen? liity nyt, pääset 

sairaanhoitajapäiville jäsenhinnalla! 

saIraanhoItaJapäIvIen luentopaKetIt 

tulKaa yhdessä! 

Kerätkää vähintään 10 hengen ryhmä kahden päivän opintomatkalle. 

Ryhmäalennuksenne on 10 %, jolloin kahden päivän 

koulutushinta on vain 306 €/hlö + alv. 23 %. 

hyödyntäkää ennakkoilmoittautumishinnat ja ilmoittautukaa 

31.1.2012 mennessä! 

tavataan saIraanhoItaJapäIvIllä 2012 

helsIngIn MessuKesKuKsessa! 

Päivät Ilmoittautuminen Sairaanhoitajaliiton jäsenhinta Normaali hinta 

Kaksi päivää to ja pe 

31.1.2012 mennessä 

340 € (+ alv. 23 %) 

425 € (+ alv. 23 %) 

Kaksi päivää to ja pe 

1.2.–12.3.2012 

408 € (+ alv. 23 %) 

489 € (+ alv. 23 %) 

Yksi päivä to tai pe 

31.1.2012 mennessä 

282 € (+ alv. 23 %) 

352 € (+ alv. 23 %) 

Yksi päivä to tai pe 

1.2.–12.3.2012 

335 € (+ alv. 23 %) 

418 € (+ alv. 23 %) 

Ammatistaan ylpeä kuuluu 

Sairaanhoitajaliittoon. 

Ilmoittautuminen ja lisätiedot 1.12.2011 alkaen osoitteessa 

www.sairaanhoitajaliitto.fi/sairaanhoitajapaivat 


Sana on vapaa 

Palaute Samapalkkaisuus vaatii tahtoa 

n Pistikö teidän silmäänne mikään Enemmän 

neuvolaa -jutun (14/11) valokuvissa? 

Rokotusta antavalla terveydenhoitajalla oli 

rannekoru, kello, sormus ja kynsilakkaa. 

Toimitus vastaa: Tehy-lehden valokuvat kuvataan 

tavallisesti aidoissa hoitotilanteissa, 

joita valokuvaaja pääsee sivusta seuraamaan. 

Mikäli hoitotilanteessa hoitajilla on kelloja tai 

sormuksia, ne saattavat näkyä myös kuvassa. 

Hygieniamääräyksistä ja -koulutuksesta 

työpaikoilla vastaa työnantaja. 

n Epäkollegiaalisuus kapulana rattaissa -mielipidekirjoitus 

(13/11) oli mitä osuvin pohdinta 

hoitajien oman jalan järsimisestä. Olen 

ollut alalla vasta pari vuotta ja jo nyt kurkkuani 

myöten täynnä ihmisten typeryyttä. 

Sain työkaverini kanssa palautetta osastonhoitajalta 

toisen hoitajan ”valituksen” vuoksi. 

Kun keskustelimme asiasta hoitajan kanssa, 

selvisi, että hän kuvitteli meidän saavan 

parempaa palkkaa, jonka vuoksi hän oli kateellinen! 

Jos olisin itse ollut hänen tilanteessaan, 

olisin iloinen siitä, että toisella on parempi 

palkka. Juuri tällaisten asioiden vuoksi 

emme koskaan saavuta ammatin ansaitsemaa 

kunnioitusta ja pääse nousemaan palkkakuopasta. 

Oikaisu 

n Suoraa puhetta -jutussa (14/11) kerrottiin, 

että energiajuomien myynti olisi kielletty 

Norjassa ja Tanskassa. Näin ei enää ole. EUmaissa 

noudatetaan elintarvikelainsäädäntöä, 

jonka mukaan energiajuomien myynti 

on sallittu kaikissa jäsenmaissa. Samaan käytäntöön 

on päädytty myös Norjassa. 

Samassa jutussa kirjoitettiin virheellisesti 

Suomen Terveydenhoidon ammattiliitosta, 

kun puhe oli Suun Terveydenhoidon Ammattiliitosta. 

n Me kaksi-jutussa (14/11) kerrottiin työpaikan 

olevan Suomen ensimmäinen yksityinen 

dialyysiyksikkö. Tämä ei pidä paikkaansa, 

sillä ainakin Ylläksellä on toiminut 

vastaava palvelu jo pidempään. 


n Hallitus ja työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 

sitoutuneet parantamaan tasa-arvoa palkkauk- 

sessa. Samapalkkaohjelma alkoi jo vuonna 

2006. Tavoitteeksi on asetettu kaventaa sukupuolten 

välistä palkkaeroa todeten ”sama 

palkka samasta tai samanarvoisesta työstä”. 

En usko tavoitteen toteutuvan koskaan. Syynä 

epäuskooni on yhä lisääntyvä paikallinen 

sopiminen. Valtakunnan tasolla sovitaan jotakin 

ja paikallisella tasolla sovitaan taas jotakin 

toista ja ihan uutta. 

On ymmärrettävää, että paikallisesti työnantaja 

ja työntekijöitä edustava järjestö sopivat 

jotakin sellaista, jolla turvataan työntekijöiden 

saanti, mutta samalla se sotii samanpalkkaisuusohjelman 

tavoitteita vastaan. 

Voi tulla tilanteita, joissa palkkauserot alan 

sisällä vain kasvavat ja voi kysyä, toteutuuko 

tasa-arvolaki. 

Palkkauserot ovat sallittuja esimerkiksi 

tilanteessa, jossa pätevästä työvoimasta on 

huutava pula ja suuremmalla palkalla haalitaan 

pätevää henkilökuntaa. Epätasa-arvoiseksi 

tilanteen tekee se, että samassa työpaikassa 

ja samassa vuorossa voi olla aivan yhtä 

päteviä ja osaavia työntekijöitä, jotka tekevät 

samanarvoista ellei peräti samaa työtä erilaisilla 

palkkausperusteilla. On tilanteita, jossa 

”Hoitotyön palkkakehitystä ja vääristymää ei 

korjata paikallisin sopimuksin. Korjaus 

saadaan aikaiseksi vain valtakunnan tasolla 

yhteiskunnan niin halutessa.” 

KESKUSTELUA! 

työnantaja palkkaa korkealla palkalla omia 

työntekijöitään tekemään ”lisätyötä”, mutta 

maksaa ”vieraalle” työntekijälle huomattavasti 

pienempää palkkaa. Vieras työntekijä 

saattaa olla kokeneempi, mutta palkka voi 

olla huomattavasti pienempi. 

Toivottavasti paikallisen sopimisen tulevaisuus 

ei ole se, että vain todella aktiiviset 

ammattiosastojen aktiivit saavat solmittua 

hyviä diilejä. Toki on hienoa ja kannustavaa, 

että hyviä sopimuksia saadaan aikaiseksi ja 

palvelut turvattua. Tärkeämpää on silti kohdella 

työntekijöitä tasa-arvoisesti ja paneutua 

siihen, miten saadaan osaava ja ammattitaitoinen 

henkilöstö pysymään ja hakeutumaan 

palvelukseen. 

Hoitotyön palkkakehitystä ja vääristymää 

ei korjata paikallisin sopimuksin. Korjaus 

saadaan aikaiseksi vain valtakunnan tasolla 

yhteiskunnan niin halutessa. Sitä tahtoa 

pitää olla, jotta tulevaisuuden huoltosuhteeseen 

kyetään vastaamaan. 

Kari Viholainen 

Oulu 

Kirjoita mieluiten omalla nimelläsi. Nimimerkkikirjoituksissa on oltava yhteystietosi toimitusta 

varten. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää ja muokata tekstejä. 

Lähetä tekstisi sähköpostilla tehy.lehti@tehy.fi tai postitse osoitteella Tehy-lehti, 

PL 10, 00060 Tehy. 

Verkkolehden kautta voit lähettää viestisi suoraan toimitukseen tai käydä keskustelua 

muiden lukijoiden kanssa: www.tehy.fi/tehy-lehti/palaute. Myös verkon kautta tulevissa 

viesteissä on oltava lähettäjän yhteystiedot. 

Mielipiteitä voit vaihtaa myös Facebookissa: www.facebook.com/Tehy.lehti.

Hoitajat kopissa 

n Kaksi mielenterveysalan ammattilaista kokeili 

huone-eristystä (14/11). Kokemus oli 

heidän mielestään ahdistava ja toinen jopa 

epäili, oliko kokeeseen ryhtyminen sittenkään 

hyvä ajatus. Arkielämässään hän on kiireinen 

tutkija, kännykkä ja tietokone käytössä, 

mutta eristyksessä ei ollut edes kelloa 

ranteessa. 

Työskentelen itse osastolla, jossa eristämistä 

ja pakkotoimia joudutaan silloin tällöin 

käyttämään. Ne ovat mielestäni perusteltua 

hoitoa, ei suinkaan rangaistusluonteista 

hoitajien mielivaltaa. Tutkijoiden näkökulma 

oli, että heidän olisi mielenterveydeltään 

”normaaleina” tullut sietää eristettynä 

oloa varsin hyvin, ilman ahdistuksen tunteita. 

Mutta siinä se pointti onkin: psykoottinen 

ihminen ei reagoi kuten ei-psykoottinen. 

Eristyneisyys ja virikkeettömyys on monen 

psykoottisen potilaan arkea jo ennen 

hoitoon tai eristykseen joutumista. Nämä 

ihmiset elävät harvoin kiireistä arkea kännyköineen 

ja tietokoneineen. He eristäyty- 

Hoitajat kopissa 

Voiko virikkeetön eristäminen olla hoitoa? Kaksi mielenterveysalan 

ammattilaista kokeili huone-eristystä vuorokauden ajan. 

S 

Sinikka Sajama n Kuvat Pasi Leino 

airaalan kylpyhuoneen seiniä peittää 

musta kaakeli. Ympäristö saa vaa- 

leanpunaisiin sairaalayöpukuihin 

puetut miehet näyttämään isoilta, 

eksyneiltä vauvoilta. Pukeutumisestaan tar- 

kat miehet tuntevat, että vaatteiden mukana 

heiltä on riisuttu iso osa identiteettiä. 

Ollaan Halikon sairaalassa Salossa. Kak- 

si sairaanhoitajataustaista mielenterveysalan 

tutkijaa, terveystieteen maisteri Pekka Mak- 


konen ja tohtori Lauri Kuosmanen on suljettu 

vuorokaudeksi eristyskoppiin. Kokeen 

tavoitteena on selvittää, miten ei-psykoot- 

tinen mielenterveysalan ammattilainen kokee 

eristämisen. 

Molemmilla eristettävillä on vankka ko- 

kemus työstä psykiatrisessa sairaanhoidos- 

sa ja pakkokeinojen käytöstä. Molemmat 

ovat myös tutkineet eristämistä hoitokeinona. 

Nyt roolit vaihtuvat. Eristämistä valvoo 

vät asuntoihinsa, vetäytyvät normaaleista ihmiskontakteista 

enemmän tai vähemmän vapaaehtoisesti. 

He pelkäävät ihmisiä ja luovat 

paranoidisia uhkakuvia esimerkiksi naapureistaan. 

Sensitiivinen deprivaatio on alkanut 

jo ennen hoitojaksolla mahdollisesti tarvittavaa 

eristystä. Kun heidät sitten ohjataan 

hoitoon osastolle, joka vilisee ihmisiä, ääniä 

ja liikettä, saattaa heidän psyykkinen sietokykynsä 

olla äärimmillään. 

Eristyksen käyttö viheltää pelin poikki, 

potilas saa tilaisuuden koota psyykkistä 

kaaostaan. Hänelle yksinolo ja väliaikainen 

useita eristysjaksoja kokenut entinen poti- 

las Hannu Salminen yhdessä kokeneen mie- 

lenterveyshoitajan Heikki Lehtilän kanssa. 

misestaan pakkokeinojen käyttöön. He ovat 

Tutkijat tunnetaan kriittisestä suhtautu- 

vaatineet lepositeiden käytön lopettamista 

kokonaan ja huone-eristämisen käyttöä vain 

äärimmäisissä tilanteissa. He pitävät eristämistä 

hyväksyttävänä vain silloin, jos potilas 

on todellinen uhka itselleen tai muille. 

Palkka? Työaika? Vuosiloma? Mitä niistä on sovittu? 

Tehyläisen lähin tuki työsuhdeongelmissa löytyy yleensä omalta 

työpaikalta. Hän on luottamusmies. Kun tarvitset apua työelämän 

pulmissa, ota yhteys tehyläiseen luottamusmieheen. 

Oma luottamusmies on jäsenetusi. 

Ota selvää, kuka on työpaikkasi luottamusmies. Luottamusmies 

neuvottelee, sopii ja sovittelee sekä välittää tietoa työnantajan 

ja työntekijöiden välillä. Hän tuntee työehtosopimukset, 

työlainsäädännön ja työpaikan olosuhteet. Tehyläinen luottamusmies 

on sinua varten. 

Luottamusmieheltä voi kysyä neuvoa epäselvissä asioissa. 

Yhteydenotot ovat aina luottamuksellisia. 

Potilaat kokevat eristämisen 

traumaattiseksi. Lauri Kuosmanen 

halusi tietää, miltä vuorokausi kopissa 

tuntuu tutkijasta. 

Miksei mitään tapahdu? 

Lauri Kuosmaselle ensimmäiset tunnit ovat hyppii ja punnertaa. Puhuu, pälpättää ja pä- 

todella vaikeita. Huone on kliinisen tyhjä, 

ja ainoa ikkuna on savulasia. Ikkunan suodattama 

utuinen valo korostaa ulkopuolisen 

maailman tavoittamattomuutta. 

Pahinta on täydellinen virikkeettömyys. 

Huoneen sisustus pelkistyy patjaan, tyynyyn 

ja pariin peittoon. Aikansa istuskeltuaan ja 

makoiltuaan, mies tekee kaikkensa aistiak- 

Suomessa pakotetaan 

paljon 

n Suomessa pakkokeinoja käytetään enemmän 

kuin muissa Pohjoismaissa. Vuonna 

2009 noin 2 000 mielenterveyspotilasta 

huone-eristettiin ja lähes 1 000 sidottiin 

vähintään kerran. 

n Pakkokeinojen yleisyys vaihtelee pal- 

jon sairaanhoitopiirien, sairaaloiden ja 

osastojen välillä. Vuonna 2009 Päijät-Hä- 

meessä eristettiin 11,5 prosenttia potilais- 

ta, Pohjois-Pohjanmaalla vastaava luku 

oli 0,9. Pakkokeinojen käyttökerroista ja 

kestosta ei ole koottu vertailukelpoisia tilastoja. 

n Lain mukaan eristämisestä päättää hoisun 

tekevät usein hoitajat. Akuutti tilan- 

tava lääkäri, mutta käytännössä ratkai- 

ne vaatii nopeaa toimintaa, ja varsinkin 

yöaikaan lääkäri voi olla kymmenien kilometrien 

päässä. 

n Sairaanhoitajien koulutuksessa ei opeteta 

eristämisen käyttöä. Toimintamallit opi- 

taan käytännön työssä kokeneemmilta 

hoitajilta. Käytäntöjä ohjaa kunkin laitoksen 

hoitokulttuuri. 

n Pakkokeinojen haitallisuudesta tai hyödyllisyydestä 

ei ole tieteellistä näyttöä. 

n Kansallisessa Mieli 2009 -ohjelmassa vel- 

voitetaan pakkotoimia vähentäviin hy- 

viin käytäntöihin ja asenteiden muutta- 

miseen. Tavoitteena on vähentää pakkokeinojen 

käyttöä noin 40 prosentilla. 

seen olevansa olemassa. Hän voimistelee, 

ristelee. Kiipeää ikkunalaudalle, konttaa ym- 

päri huonetta hahmottaakseen tyhjää tilaa 

uudesta perspektiivistä. 

Arkielämässä kiireisellä tutkijalla on kello 

ranteessa, kännykkä taskussa ja tietokone 

käden ulottuvilla. Nyt ne on viety häneltä. 

Miestä ahdistaa. Hän ajattelee, oliko kokeeseen 

ryhtyminen sittenkään hyvä ajatus. 

Onneksi yö ja uni pelastavat. 

kopin sisustuksen uusiksi. Vähimmäisvaatimuksena 

ovat turvalliset huonekalut ja normaalikorkuinen 

sänky. Radion ja television 

voisi sijoittaa esimerkiksi pleksin taakse. Jona, 

eikä sitä saa peittää savulasilla. 

Aamulla Kuosmanen suunnittelee eristys- 

kaisessa kopissa pitää ehdottomasti olla ikku- 

Päällimmäinen ajatus on, voiko tilanne, 

missä ei tapahdu mitään, olla hoitoa? Mitä 

hoidollisia perusteita vähävirikkeisellä ja askeettisella 

ympäristöllä voi olla? Eikö potilasta 

voisi auttaa eristyshuoneessakin aktiivisin 

hoidollisin keinoin? 

Miksei kukaan tule? 

Pekka Makkosella on käynyt tuuri. Hänen 

huoneensa ikkunasta näkee pihapuiston ja 

vastapäisen rakennuksen. Syksyisen luon- 

non, lintujen ja naapuriparvekkeen tupakoit- 

sijoiden seuraaminen on ylellisyyttä. Sosiaa- 

liselle miehelle tarkkailijan rooli ei kuiten- 

kaan riitä. Hän kaipaa kontaktia oikeisiin ih- 

misiin. Eristyshuoneessa ei ole ketään kenelle 

kertoa, miltä tuntuu, mitä ajattelee. 

Yksin jääminen ahdistaa. Makkonen hak- 

kaa ovea ja pyytää koetta valvovan Salmisen 

hetkeksi juttelemaan. 

Makkonen kokee kaikki ihmiskontaktit ää- 

rettömän tärkeiksi. Ruokailu on juhlaa, koska 

aterian huoneeseen tuonut Lehtilä istuu seuraksi 

lattialle. Verikoetta ottava sairaanhoitaja 

on kuin odotettu vieras. Valvojien välittämät 

terveiset kotoa helpottavat oloa. 

Tutkimukseen liittyvien kokeiden vuok- 

si Makkonen ja Kuosmanen tapaavat vuo- 

rokauden aikana useamman ihmisen kuin 

tavallinen eristyspotilas. Miltä mahtaakaan 

tuntua niistä pekoista ja laureista, joiden 

huone-eristämistä valvotaan kameroilla? 

Makkonen on esittänyt yhdeksi eristämisen 

vaihtoehdoksi sen vastakohtaa, vierihoi- 

toa. Hylkäämisen sijaan hoitaja on tiiviisti 

potilaan lähellä. Eristyskopissa se voisi to- 

teutua ajoittain vaikka suojalasin takaa. Nyt 

hän pohtii, millä perusteilla eristyspotilaat 

erotetaan myös läheisistään? Onhan kolhun- 

kestäviä kännyköitä ja pleksiseiniä olemassa. 

Makkonen muistelee hoitajana toteutta- 

miaan eristämisiä, mutta myös niitä vaihtoehtoisia 

ennaltaehkäiseviä ja hoidollisia me- 

netelmiä, joita on kehitetty Halikossa pakko- 

hoidon tilalle. Niiden ansiosta pakkohoitojen 

käyttö on vähentynyt kolmessa vuodessa yli 

60 prosenttia. 


eristäytyminen toisista voi merkitä turvallisuutta 

ja rauhaa. Terveille sen merkitys näyttäytyy 

luonnollisesti aivan toisin! 

Tällä hetkellä olen suunnilleen terve (täyttä 

varmuutta ei ole tietenkään), mutta jos 

sairastun psykoosiin ja käytökseni muuttuu 

itseäni ja toisia uhkaavaksi, en näe yhtään 

perusteltua syytä, miksi minullekin ei 

käytettäisi eristystä tai pakkotoimia. Pahanmakuisetkin 

lääkkeet on syytä ottaa, jos ha- 

luaa tervehtyä. 

Luottamusmies lähelläsi 

Luottamusmies auttaa, kun kyseessä on 

• palkka 

• työaika 

• vuosiloma 

• lomakorvaukset 

• sairausloma 

• perhevapaat 

Kuka on työpaikkasi 

luottamusmies? 

Psykiatrinen sairaanhoitaja 

Tehyn jäsenet löytävät oman työpaikkansa luottamusmiehen 

Tehyn jäsensivujen kautta. Jäsensivuille kirjautuneena 

näet sivun oikeassa laidassa kohdan Omat jäsentiedot 

> Yhteyshenkilösi, jossa ovat luottamusmiehen 

tiedot. Jäsensivuille kirjautumiseen tarvitset jäsennumeron, 

joka on jäsenkortissa. 

• työsuhde 

• työsopimus 

www.tehy.fi 

Tehy ry on koulutetun hoitohenkilöstön 

etujärjestö, jossa on 150 000 jäsentä. 


Tieni tähän 

Ei verkoilla vaan vieheellä. Mieluiten jalokalaa, kiitos. 

Hyvä työpaikka 

juurruttaa 

Irene Pakkanen n Kuvat Petri Blomqvist 

Matti Monthan, 35 

Työ: kotisairaanhoitajana 

Äänekosken vanhuspalveluissa 

Koulutus: lähihoitaja, 

sairaanhoitaja 

Perhe: poikamies 

Vapaalla: hirvenhiihto ja -juoksu, 

kalastus, metsästys ja salibandy 


” 

Lapsuuskotini oli Sumiaisissa Lohilahdessa. 

Nimi oli enne, sillä kalastamisesta 

tuli intohimoni. Nykyään 

asun pienen lammen rannalla, jossa 

voin kalastaa, jos en ennätä Keiteleelle uistelemaan. 

Jätin lukion ensimmäiseltä kesken. Todistuksessani 

oli enimmäkseen ysejä, mutta 

opiskeluintoni tökkäsi muutamaan yksittäiseen 

aineeseen, kuten ruotsin kieleen. Jälkikäteen 

viisastellen olisi kannattanut tykätä 

kielestä, jos vaikka lähtisi joskus keikalle 

Ruotsiin tai Norjaan. 

Meitä on kolme sisarusta, mutta kenestäkään 

ei tullut kotitilalle jatkajaa. Veljeni, jon- 

ka kanssa kalastelen usein, opiskeli metalli- 

alalle ja sisareni rakennusinsinööriksi. 

Keskeytettyäni lukion tein vähän aikaa 

töitä kotitilallani. Lääkintävahtimestarin 

koulutus lopetettiin juuri, kun aioin hakea 

sinne. Valitsin lähimmän vaihtoehdon, lähihoitajan. 

Valmistuin Mikkelistä ensihoidon 

syventävältä linjalta jouluksi 1995. 

Lähihoitajakoulussa mies oli harvinaisuus. 

Ensimmäisenä päivänä osastoharjoittelussa 

eräs vanha rouva ei uskonut fysioterapeutin 

neuvoja vaan kysyi minulta, mitä lääkäri 

neuvoo. Minä, pitkälettinen 17-vuotias, 

vastasin, että rouva tekee mitä neuvotaan, ja 

kaikki olivat tyytyväisiä.

Armeijan kävin tykistössä Kouvolan Vekaranjärvellä. 

Tulenjohtomiehenä en tykkeihin 

koskenut, taisinko edes nähdä niitä. 

Armeijan jälkeen olin vähän aikaa työttömänä, 

kunnes pääsin Konnevedelle osastolle. 

Tein osan vuoroista ambulanssissa. Koska 

osastotyö ei ollut mitä halusin, hain sairaanhoitajakouluun 

jo samana keväänä. Mukautettu 

koulutus Jämsässä kesti kaksi ja puoli 

vuotta. 

Ensimmäisen pidemmän sijaisuuteni tein 

kotisairaanhoidossa Äänekosken kuntayhtymällä, 

johon kuuluivat myös kotipaikkakuntani 

Sumiainen ja Konginkangas. Vaihteleva 

ja itsenäinen kotisairaanhoitajan työ 

vei mukanaan ja kiehtoo edelleen. Tempo 

on aivan erilainen kuin sairaankuljetuksessa, 

ja osastotyöhön verrattuna työ on paljon 

vaihtelevampaa. 

2000-luvun alussa sijaisuuksia oli vähemmän, 

joten perustin oman toiminimen. 

Työskentelin yrittäjänä vajaat kaksi vuotta, 

mutta en markkinoinut itseäni mitenkään 

aggressiivisesti. Yrittäjyyteen liittyi niin paljon 

kaikkea sälää, paperitöitä sun muuta, että 

päätin palata julkiselle. 

Yksityistä sairaanhoitoa pidetään joskus jumalasta 

seuraavana. Minäkin törmäsin ilmiöön, 

jossa ihminen, jonka hoito oli julkisella 

puolella lopetettu, haki apua yksityiseltä 

sektorilta. Myös omaiset saattoivat toivoa 

yliluonnollista. Päätin olla ottamatta näitä 

potilaita. 

Äänekosken seudulta lähti 2000-luvun 

alussa hoitajia Norjaan ja Ruotsiin. Minäkin 

harkitsin, mutta kaupungilta tarjottiin pidempää 

sopimusta. Jääminen kannatti, sillä 

minut vakinaistettiin nopeasti. 

Tuohon aikaan tehtävät oli jaettu hoidon 

mukaan. Minulle tulivat pääasiassa syöpä- ja 

saattohoitopotilaat. Vuonna 2006 Äänekoskella 

mentiin aluejakoon. Muutos kuormitti, 

mutta nykyään aluejako tuntuu selkeältä. 

Suolahti, Äänekoski ja Konginkangas yhdistyivät 

vuoden päästä, ja samalla yhdistettiin 

myös kotipalvelu ja kotisairaanhoito. 

Yhtä ohjaajaa lukuun ottamatta en ole 

tavannut kotisairaanhoidossa mieskollegaa. 

Jos kohteissa on ollut väkivallan uhkaa tai 

pelkoa seksuaalisesta ahdistelusta, olen kieltänyt 

omia kollegoita menemästä paikkaan 

ja mennyt itse tai lähtenyt kaveriksi. Muutaman 

kerran olen kokenut oman olonikin 

uhatuksi. Esimerkiksi silloin, kun asiakas is- 

tui pistooli vieressään ja piippu sojotti minuun 

päin. 

Olen ollut kotisairaanhoidossa jo niin 

kauan, että alan huomata asiakkaissa muutostrendejä. 

Päihteiden käyttö on lisääntynyt 

paljon. Eniten tässä ovat kunnostautuneet 

iäkkäät naiset. 

Vuonna 2008 otin vuoden virkavapaata. Halusin 

huilata vähän aikaa, sillä työkuorma oli 

kova ja väkeä vähän. Olin pari viikkoa lomalla, 

kunnes ilman mitään suurta suunnitelmaa 

hain Ähtäriin Coronia WellCarelle 

kotihoidon palveluvastaavaksi. Työ tarkoitti 

käytännössä uuden yksikön käynnistämistä. 

Minulle tarjottiin mahdollisuutta työskennellä 

yrittäjänä, mutta pidin työsuhdetta 

parempana. 

Ähtärin kaupunki osti meiltä kotihoitoa, 

ja pikkuhiljaa aloimme saada myös omia 

asiakkaita. 

Tein 12 tunnin työpäiviä, mikä tarkoitti 

eloisalle novascotiannoutajalleni Jätkälle tylsiä 

hetkiä rivitaloasunnossa kaupungin keskustassa. 

Viikonloppuisin ravasin Äänekoskella, 

mistä olin muutamaa vuotta aiemmin 

ostanut rintamamiestalon. 

Koiran takia muutin Ähtärissä kymmenen 

kilometrin päähän keskustasta maataloon 

vuokralle. Elämästä tuli kahden talon 

ja työn välissä ravaamista. Vaikka palkka 

oli yksityisellä parempi, siitä ei elämäntilanteeni 

vuoksi jäänyt käteen kunnallista 

kummempaa. 

Meillä oli huonoa onnea yrityksen kanssa, 

sillä käynnistämisvaiheessa moni juuri palkatuista 

joutui sairaslomalle. Opin, että ainakaan 

pienellä paikkakunnalla ei kannata perustaa 

hoiva-alan yritystä toukokuussa, sillä 

sijaisia ei saa mistään. 

Suolahdessa Leivoyhtiöt oli ostanut lakkautetun 

Sisä-Suomen sairaalan ja etsi työntekijöitä. 

Sanoin itseni irti Ähtäristä ja palasin 

kotiseudulle. Olin jonkin aikaa Leivolla 

käynnistämässä hoivayksikön toimintaa. 

Voin sanoa, että työtaakka ei ainakaan 

helpottanut yksityisellä. En anonut enää virkavapaata 

vaan palasin omaan hyvään työporukkaani. 

Myös työpaikasta oli tullut parempi, 

sillä työtaakkaa oli järjestelty keve- 

ämmäksi. Piipahdin välillä kotiutushoitajana, 

mutta siinä tehtävässä ylityöt haittasivat 

harrastuksia. 

Vedin monta vuotta lasten liikuntakerhoja 

Syvälahden koululla. Hirvenhiihtoon hurahdin 

ohjattuani lajissa ensin vuoden junioreita. 

Lajissa hiihdetään 7–9 kilometriä, minkä 

lisäksi arvioidaan etäisyyttä hirvenpäänkuvaan 

ja ammutaan hirvenkuvaa 100 metrin 

päästä pystystä. Kuva on sijoitettu 50–200 

metrin päähän, ja jokainen virhemetri etäisyyden 

arvioinnissa vähentää pisteitä. 

Hirvenjuoksussa matkan pituus on noin 

neljä kilometriä. Juoksu on minulle osalajeista 

vahvin, mutta ammunnan ja matkan arvioinnin 

takia olen jäänyt mitaleitta. Viestistä 

”Kerran asiakas istui pistooli vieressään. 

Piippu sojotti minuun päin.” 

minulla on SM-pronssi vuodelta 2011. 

Metsästän lintuja ja pienpetoja. Hirvimetsällä 

en käy, sillä se on liian sitova joukkuelaji. 

Noutajavainaani pärjäsi kohtuullisesti 

lintumetsällä, mutta supikoirajahdissa 

se kunnostautui niin, että sai riistanhoitopiiriltä 

stipendinkin. Vielä viime vuonna 

sain Jätkän avulla 12 supikoiraa mutta loukulla 

vain yhden. 

Innostuin pienpetojen metsästyksestä 

yläasteikäisenä. Kun tulin koulusta, en 

malttanut vaihtaa edes vaatteita vaan juoksin 

farkuissa ja pikkukengissä katsomaan, 

oliko loukuissa mitään. 

Nuorempana koskikalastin, mutta ny- 

kyään uistelen enimmäkseen Keiteleellä. 

Vaikka välinepuoli veneessäni muistuttaa 

puoliammattilaisten touhua, kaikki kala 

mikä nousee, päätyy pannulle. 

Touhuan Syvälahden kyläyhdistyksessä, 

Sumiaisten Urheilumetsästäjissä ja työpaikalla 

Tehyn luottamusmiehenä. 

Olen juurtunut kotiseudulleni. Erittäin 

hyvällä työyhteisöllä on ollut tässä ratkaiseva 

merkitys. Olen joko liian kiireinen tai 

ronkeli, sillä olen edelleen poikamies. Yksikseen 

elely on kuitenkin eri asia kuin yksin 

elely.” 


Ihana arki Mikä auttaa sinua jaksamaan arjessa? Kerro se meille: tehy.lehti@tehy.fi 

Sata lasissa 

Eeva-Liisa Holmström tyydyttää kilpailuviettiään 

vauhdikkaan agilityn parissa. 

Riikka Haavisto n Kuva Ari Nakari 

Sairaanhoitaja Eeva-Liisa Holmström 

pinkoo vapaa-ajallaan koiransa 

Kiaran kanssa. Työssä hän on 

Etelä-Karjalan keskussairaalan lastenpsykiatrian 

kotisairaalassa. 


Eeva-Liisa harrastaa koiransa kanssa koirien 

esterataa eli agilitya. Agility tarkoittaa 

suomeksi ketteryyttä. Laji vaatii sekä koiralta 

että ohjaajalta hyvää kuntoa. Ohjaaja juoksee 

esterataa suorittavan koiran vieressä. 

Eeva-Liisa ja Kiara treenaavat ensi kesän 

SM-kisoihin. 

– Hiki tulee ja syke nousee, kun juoksee 

treeneissä ja kisoissa vikkelän koiran vierellä. 

Suunnanmuutokset ovat radalla nopeita, 

ja sata lasissa painetaan. 

Eeva-Liisa nauttii täysillä tekemisestä ja 

kilpailemisesta. Urheilullisuuden lisäksi Eeva-Liisaa 

viehättää agilityssa se, että mukana 

on eläin, jota pitää motivoida ja ohjata huippusuoritukseen. 

– Kiara on parsonrussellinterrieri, kovatahtoinen 

ja innokas oppimaan uutta. 

Koiran ja emännän yhteinen harrastus alkoi 

alkeiskurssilla viisi vuotta sitten. Eeva- 

Liisa opetti Kiaraa pujottelemaan keppien 

väleistä, hyppäämään esteiden yli ja juoksemaan 

tunnelien läpi. Sen jälkeen koirakko on 

käynyt kerran viikossa ohjatuissa treeneissä 

ja muutaman kerran viikossa treenaamassa 

itsenäisesti. Eteneminen ylimpään eli kuninkuusluokkaan 

on ollut nopeaa. Tavoitteena 

on osallistua SM-kisoihin kesällä 2012. 

– Kilpailu on se juttu. Tunnelma tiivistyy, 

kun kuulutuksia luetaan kovaäänisistä ja 

oma vuoro lähenee. Kun kello pärähtää, adrenaliini 

alkaa virrata. Tuomari katsoo silmä 

kovana: jokaisen liikkeen pitää olla hallittu, 

aika juoksee, yleisö seuraa… maaliin tullessa 

jännitys laukeaa. 

Eeva-Liisan ja Kiaran tiivistä harjoitustahtia 

on hiljentänyt hieman äitiysloma, 

mutta nyt puolentoista vuoden ikäinen Eemeli-poika 

kulkee jo mukana harjoituksissa. 

n Jope Pitkänen

ANNIKA RAUHALA 

n 

Seuraavassa numerossa 

Tehy-lehti 16 ilmestyy 20.12. 

LUKIJAKILPAILU 

n Kerro meille 9.12. mennessä, mistä jutusta pidit 

eniten. Palautetta voit antaa Tehyn jäsensivuilla 

www.tehy.fi/tehy-lehti/palaute/lukijakilpailu, 

postikortilla Tehy-lehti, PL 10, 00060 Tehy tai 

lähettämällä tekstiviestin numeroon 0400 345 557. 

Vastanneiden kesken arvomme Tehy-kylpytarvikkeita. 

Lukijoiden mielestä lehden 14/11 paras juttu oli Hoitajat 

kopissa. Palkinnon voitti Mari Keskinen Helsingistä. 

Lastenklinikan 

monitaiturit 

Tehy-lehti 2011-2012 

Aikataulu ja aineistopäivä 

Nro Aineistot Ilmestymispäivä 

16 2.12. 20.12. 

1 29.12. 17.1. 

2 13.1. 31.1. 

3 3.2. 21.2. 

4 24.2. 13.3. 

5 16.3. 3.4. 


Nyt nestemäinen Burana ® 

lapsille 

www.burana.fi 

Lasten 

oma 

Uusi nestemäinen Burana on ainoa suun kautta lapsille annosteltava, 

ibuprofeenia sisältävä kipu- ja kuumelääke. Lääkeaineen vaikutus alkaa nopeasti 

ja tarvittaessa sitä voidaan annostella kolme kertaa vuorokaudessa. 

Jo pieni määrä esim. 5–10 kg painaville lapsille 2,5 millilitraa korkeintaan kolme 

kertaa vuorokaudessa nestemäistä, mansikanmakuista Burana-suspensiota 

lievittää tehokkaasti lapsen kuumetta ja särkyä. Annostelua helpottaa 

pakkauksen mukana tuleva mittalusikka. 

Lääke on helppo ottaa matkalle mukaan, sillä se säilyy huoneenlämmössä. 

Annostus: 

Nestemäinen Burana – pienen lapsen 

kivun ja kuumeen lievittämiseen 

Lapsen ikä ja paino Annos 

3 – 6 kk (5 – 8 kg) 2,5 ml (50 mg) kerta-annoksena 

korkeintaan 3 kertaa vuorokaudessa 

6 – 12 kk (8 – 10 kg) 2,5 ml (50 mg) kerta-annoksena 


1 – 3 vuotta (10 – 15 kg) 5,0 ml (100 mg) kerta-annoksena 


4 – 6 vuotta (15 – 20 kg) 7,5 ml (150 mg) kerta-annoksena 


7 – 9 vuotta (20 – 30 kg) 10 ml (200 mg) kerta-annoksena 


10 – 12 vuotta (30 – 40 kg) 15 ml (300 mg) kerta-annoksena 


Lääkärin määräyksellä suositellun annostuksen voi ylittää. 

Tätä lääkettä ei saa antaa, jos lapsi painaa alle 5 kg. 

Burana 20 mg/ml oraalisuspensio on suun kautta otettava kipu- ja kuumelääke yli 3 kuukauden ikäisille lapsille lyhytaikaiseen käyttöön. Vaikuttava aine on ibuprofeeni. 

Neuvottele käytöstä lääkärin kanssa, mikäli lapsellasi on ilmennyt esimerkiksi yliherkkyyttä käytettäessä muita särkylääkkeitä, vaikeita munuais-, sydän- tai maksavaivoja 

tai nestehukkaa. Pakkaukset ja hinnat 15.10.2011 (vmh sis. alv): 100 ml 6,49 E ja 200 ml 11,89 E. Ei SV-korvattava itsehoitolääke. Apteekista.

Lataa PDF - Tehy

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?