Rajaton hoito II – Tornionlaakso - Norrbottens läns landsting
21.06.2014 • Views
Share Embed Flag

Rajaton hoito II – Tornionlaakso - Norrbottens läns landsting

Rajaton hoito II – Tornionlaakso - Norrbottens läns landsting

Rajaton hoito II – Tornionlaakso - Norrbottens läns landsting

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
nll.se

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

<strong>Rajaton</strong> <strong>hoito</strong> <strong>II</strong> – <strong>Tornionlaakso</strong>

Sisältö<br />

YHTEENVETO ................................................ 4<br />

JOHDANTO ................................................... 6<br />

Viitteet 6<br />

PROJEKTIPÄÄLLIKÖN OSARAPORTTI ................. 7<br />

Hankkeen osanottajat ja työprosessi 7<br />

Työprosessin arviointi 7<br />

Ohjausryhmä ja ulkoinen ohjausryhmä 7<br />

Kytkennät toisiin hankkeisiin 7<br />

Loppulausunnot 8<br />

Viitteet 8<br />

TIEDONS<strong>II</strong>RTOTEKN<strong>II</strong>KKA (AO6) ........................ 9<br />

Tausta 9<br />

Tavoite 9<br />

Metodit ja työtavat 10<br />

Rajaukset 10<br />

Tulokset 10<br />

1. Rajan yli tapahtuvat videotapaamiset 11<br />

2. Etälukuoikeus toistensa potilastiedostoon<br />

– sekä käyttöön 15<br />

3. Digitaalinen röntgenkuvien siirto 17<br />

4. Sähköinen tiedonkäsittely 18<br />

5. Infrastruktuuri 19<br />

6. Turvallisuus ja lukuoikeus 19<br />

Sanaluettelo ja kirjallisuusluettelo 20<br />

Sanaluettelo 20<br />

Kirjallisuusluettelo 21<br />

VIDEO ........................................................ 22<br />

Tausta/tavoite 22<br />

Menetelmät ja työtavat 22<br />

Tulos 23<br />

Implementoinnin edellytykset 23<br />

Ongelma-alueet 23<br />

Työryhmien jäsenet 23<br />

L<strong>II</strong>TTEET 23<br />

LOGISTiIKa................................................. 43<br />

Tausta/tavoite 43<br />

Menetelmät ja työtavat 43<br />

Tulos 43<br />

Ongelma-alueet 44<br />

Työryhmien jäsenet 44<br />

L<strong>II</strong>TTEET 44<br />

TYÖTAVAT JA KOULUTUS ............................... 60<br />

Tausta 60<br />

Tavoite 60<br />

Metodit ja työtavat 60<br />

Tulos 60<br />

Tulevaisuus 60<br />

Työryhmien jäsenet 60<br />

L<strong>II</strong>TTEET 60<br />

TIEDONS<strong>II</strong>STO JA LEVITYS ............................. 68<br />

Tarkoitus 68<br />

Tavoiteryhmät 68<br />

Sisäiset tavoiteryhmät 68<br />

Ulkoiset tavoiteryhmät 68<br />

Tiedonsiirtokanavat 68<br />

Intranetti 68<br />

Tiedotustilaisuudet 69<br />

Uutiskirjeet 69<br />

Ulkoinen webb 69<br />

Esittelymateriaalit 69<br />

Mediat 69<br />

Hankkeen organisaatio 69<br />

SEURANTA JA ARVIOINTI 69<br />

Arviointi hankkeen tiedottamisesta 69<br />

Aktiviteetit 70<br />

L<strong>II</strong>TTEET 70<br />

RÖNTGEN................................................... 34<br />

Tausta 34<br />

Tavoite 34<br />

Menetelmät ja työtavat 34<br />

Tulos 34<br />

Työryhmien jäsenet 34<br />

L<strong>II</strong>TTEET 34

Yhteenveto<br />

Raportti kuvaa hankkeen ”<strong>Rajaton</strong> <strong>hoito</strong>” <strong>II</strong>:isen vaiheen toteutuksen. Hanke<br />

kokonaisuudessaan suoritettiin kahdessa vaiheessa. Vaihe 1 käsittää katsauksen<br />

tämän päivän toimintaan ja vaihe <strong>II</strong> käsittää testit ja toteutukset.<br />

Vaiheen I katsaus tämän päivän tilanteeseen alkoi 01-10-2008 ja päättyi<br />

21-06-2009. Vaihe <strong>II</strong> testaus ja toteutus alkoi 01-11-2009 ja päättyi 31-08-2011.<br />

Hankkeen päätavoitteena on ollut luoda mahdollisuudet entistä vilkkaammalle<br />

liikkuvuudelle alueen asukkaille turvaamalla hyvä sairaanhoiito<br />

riippumatta asuinpaikasta tai työpaikasta. Tehostaa olemassa olevien sairaanhoidollisten<br />

resurssien käyttöä, vahvistaa yhteistyösuhteita sekä lisätä<br />

tiedonsiirtoa alueen eri <strong>hoito</strong>toimijoiden kesken.<br />

<strong>Rajaton</strong> <strong>hoito</strong> <strong>II</strong> <strong>Tornionlaakso</strong>ssa –hankkeen osatavoitteena on toteuttaa<br />

muutamia etusijalle asetettuja yhteistyöprojekteja, suorittaa vierailuja ja<br />

uuden IT-järjestelmän koulutusta, luoda yhteisiä <strong>hoito</strong>-ohjelmia sekä aloittaa<br />

tiedonsiirtoa maiden sairaan<strong>hoito</strong>alojen välillä.<br />

Mukana olleet terveyskeskukset ovat yhdessä toimineet tiettyjen aktivitteettien<br />

parissa.<br />

4

Tietoliikennetekniikan työryhmä (AO6)<br />

on selvittänyt ja testannut kolmea tärkeimmäksi<br />

katsottua aluetta rajatylittävässä <strong>hoito</strong>yhteistyössä<br />

vaiheessa <strong>II</strong>. Kolme nimettyä aluetta ovat Suomen<br />

ja Ruotsin terveyskeskusten väliset videotapaamiset,<br />

potilastiedostojen lukuoikeus sekä siirtyminen<br />

digitaaliseen röntgenkuvien siirtoon potilaan omasta<br />

terveyskeskuksesta toiseen ja takaisin. Testaukset<br />

ovat osoittaneet, että pienikin IT-tuen parannus voi<br />

edistää ja vahvistaa potilaan turvallisuutta. Jokainen<br />

muutos IT-tuessa edellyttää nykytilanteen tunnistamisen<br />

– nykyiset työtavat, rutiinit ja säännöstöt. Jotta<br />

uuden IT-tuen käytäntöön ottaminen olisi menestyksellistä<br />

ja tulisi hyväksytyksi on erittäin tärkeä, että<br />

toiminta käsittää olemassa olevia ja/tai uusia työrutiineja<br />

jotka soveltuvat uusiin työmuotoihin hyvissä<br />

ajoin jo ennen varsinaista käytäntöön ottamista.<br />

Aktiviteetti Videot – työryhmän tavoitteena on<br />

ollut levittää videoneuvottelun käyttöön ottamista esim.<br />

yhtdeydessä lääkäriin, mutta myös pienempiin kokouksiin,<br />

se säästää aikaa ja kustannuksia sekä ympäristöä.<br />

Ryhmä on testannut videoneuvotteluja terveyskekusten<br />

kesken potilaan hoidon yhteydessä Ruotsissa. Tulokset<br />

osoittavat, että tämä toimii hyvin, mutta tekniikkaa<br />

täytyy yksinkertaistaa, jotta sen käyttö olisi helpompaa<br />

hoidon yhteydessä. Toivottavaa olisi, että laitteisto<br />

olisi aina ”stand by” ja että kamerat olisivat lääkärin<br />

kauko-ohjattavia niin että sairaanhoitaja voisi keskittyä<br />

potilaan <strong>hoito</strong>on.<br />

Aktiviteetti Röntgen – asetti tavoitteekseen<br />

että ottaa röntgenkuvia toisilleen lomalla ollessaan<br />

tai muun vuoksi ollessaan pois työstä. Testit tehtiin<br />

Tornion ja Haaparannan kesken ja toimivat erinomaisen<br />

hyvin ja ovat teknisesti toteutettavissa kaikkien<br />

raja-alueen terveyskeskusten välillä.<br />

läänin turvallisuusasioiden päällikkö suunnittelee<br />

projektia joka yhä parantaa yhteistyötä raja-alueella.<br />

Suunniteltu opintovierailu Tromssaan on tehty.<br />

Aktiviteetti työtavat ja koulutus Övertorneån<br />

ja Pellon terveyskeskusten sairaanhoitajat<br />

ovat vierailleet toisissaan. Vierailuja suositellaan, ne<br />

edistävt terveyskeskusten välistä hyvää yhteistyötä<br />

ja näin opitaan myös arvostamaan ja kunnioittamaan<br />

toistensa työtapoja. Ryhmä on myös tutkinut ja verrannut<br />

<strong>hoito</strong>työn suuntauksia ja todennut niiden olevan<br />

lähes identiset ja sen vuoksi onkin ollut helppolla<br />

työssä toistensa luona. Ryhmä on valmistanut<br />

prosessikuvauksen ambulanssikuljetuksille rajan yli.<br />

Tiedonsiirron ja –levittämisen työryhmä<br />

on laatinut esitteen, multimediaohjelman sekä Power<br />

Point-esittelyohjelman. Aineistoa on käytetty ja jaettu<br />

eri hankkeen esittelytilaisuuksissa. Projektipäällikkö<br />

ja useat työtyhmien jäsenet ovat esitelleet hanketta<br />

eri yhteyksissä. Koska vaiheessa <strong>II</strong> on ollut kaksi<br />

projektipäällikköä, ei tälle aktiviteetille ole pantu niin<br />

suurta painoa kuin aluksi oli ajateltu. Olemme sen<br />

sijaan enemmän keskittyneet käytännön työhön.<br />

Projektipäällikön osaraportti kuvaa iitse<br />

hanketyötä, arvioi työnkulkua ja kuvaa yhteistyötä ja<br />

verkostoutumista toisiin hankkeisiin.<br />

Saadakseen paremman kuvan koko hankkeesta<br />

kannattaa lukea vaiheen I loppuraportti ”Vapaa <strong>hoito</strong>valinta<br />

<strong>Tornionlaakso</strong>n toiminta-alueella”.<br />

www.framtidenssjukvård.se/media<br />

Aktiviteetti Logistiikka – työryhmä on suunnitellut<br />

ja toteuttanut suuren katastrofiharjoituksen, johon<br />

osallistui niin Suomen kuin Ruotsin henkilöstöä.<br />

Hälytyssuunnitelmia ja ambulanssisopimuksia on<br />

kehitetty sekä perustettu työryhmä Ruotsin, Suomen<br />

ja Norjan kesken. Työryhmä laatii yhteisen ambulanssisopimuksen,<br />

kehittää hälytyssuunnitelmaa<br />

erityisiä tapauksia varten yhteisesti Pohjois-Norjalle,<br />

Pohjois-Ruotsille ja Pohjois-Suomelle. Norrbottenin<br />

5

Johdanto<br />

Raportti kuvaa hankkeen ”<strong>Rajaton</strong> <strong>II</strong> – <strong>Tornionlaakso</strong>”<br />

vaiheen <strong>II</strong> toteutusta, kso hankkeen kuvausta, (Brodin<br />

2009). Koko hanke on viety läpi kahdessa vaiheessa.<br />

Vaihe I (Brodin 2008) käsitti katsauksen toimintaan<br />

tänään Toiminnankatsaus Vaihe I alkoi 01-10-2008 ja<br />

päättyi 21-06-2009. Vaihe <strong>II</strong> käsitti testeukset ja toteutukset<br />

ja vaihe <strong>II</strong> alkoi 15-01-2010 ja päättyi 31-08-2011.<br />

Hanketta ovat rahoittaneet Interreg IV A Nord, Pohjoiskalottineuvosto,<br />

Torniolaaksonneuvosto ja Lapinläänin<br />

lääninhallitus Suomessa sekä Lääninhallitus Ruotsissa<br />

Oheisrahoittajia sekä yhteistyökumppaneita Suomesta<br />

ovat seuraavat kunnat: Enontekiö, Muonio, Kolari, Pello,<br />

Ylitornio ja Tornio. Ruotsista oheisrahoittaja ja ohjaustehtävän<br />

haltija on Norrbottenin läänin maakäräjät.<br />

Hanke on käsittänyt <strong>Tornionlaakso</strong>ssa Ruotsin puolelta<br />

Pajalan, Övertorneån ja Haaparannan terveyskeskukset<br />

ja Suomen puolelta Enontekiön, Muonioon, Kolarin,<br />

Pellon, Ylitornion ja Tornion terveyskeskukset.<br />

Päätavoitteena on ollut luoda edellytykset tiiviimmälle<br />

liikkuvuudelle alueen asukkaille turvaamalla hyvä<br />

sairaan<strong>hoito</strong> riippumatta millä paikkakunnalla on työssä<br />

tai asuu, tehokkaammpi olemassa olevien resurssien<br />

hyväksikäyttö, vahvistaa yhteistyösuhteita sekä lisätä<br />

tiedonsiirtoa alueen eri <strong>hoito</strong>a antavien toimijoiden välillä.<br />

Vaihe I herätti paljon huomiota eri viestimissä niin<br />

kansallisesti kuin EU:ssa (Janson, 2009). Koska alueella<br />

toimiva käytännön yhteistyö on ainutlaatuista. <strong>Tornionlaakso</strong><br />

on valittu yhdeksi EU:n piloottialueeksi, johon<br />

suunnataan tähän mennessä suurin yhteinen voimainpanostus<br />

terveyden- ja sairaanhoidossa, epSOS (Smart<br />

Open Services for European Patients). Tavoitteena<br />

epSOS-ohjelmassa on saada potilaita koskeva lääketieteellinen<br />

tiedosto kaikkien <strong>hoito</strong>a antavien tahojen<br />

saataville Euroopan Unionin alueella. <strong>Rajaton</strong> <strong>hoito</strong><br />

luo kaytännön ratkaisuja käyttämällä olemassa olevaa<br />

tekniikkaa aloilla kuten sairauskertomusten lukuoikeus,<br />

laboratoriovastaukset, röntgen, lääkeluettelot jne. Tehtävässään<br />

epSOS-projektin piloottina hanke voi nostaa<br />

esille päytännön ongelmia suoraan EU-tasolle.<br />

Vaiheen <strong>II</strong> tavoitteena oli toteuttaa joitakin ensisijalle<br />

asetettuja yhteistyöhankkeita, toteuttaa vierailuja ja ITkoulutusta,<br />

luoda yhteisiä <strong>hoito</strong>-ohjelmia sekä aloittaa<br />

tiedonsiirto maiden sairaan<strong>hoito</strong>toimijoiden välillä.<br />

Mukana olevat terveyskeskukset toimivat yhdessä<br />

joidenkin erityisten aktiviteettien parissa. Ryhmien työn<br />

tulokset ovat koosteena osaraportissa tässä dokumentissa.<br />

Projektipäällikkö aloittaa osaraportillaan sitten<br />

seuraavat aktiviteetit, Tiedonsiirtotekniikka (AO6), Video,<br />

Röntgen, Logistiikka, Työtavat ja koulutus sekä Tiedonsiirto<br />

ja tiedonlevitys.<br />

Lähteet<br />

Brodin, A-G (2008) Vapaa <strong>hoito</strong>valinta <strong>Tornionlaakso</strong>n<br />

toiminta-alueella – toteutus kahdessa vaiheessa joista<br />

vaihe I käsittää katsauksen toimintaan.<br />

Brodin, A-G (2009) Vapaa <strong>hoito</strong>valinta <strong>Tornionlaakso</strong>n<br />

toiminta-alueella, Vaiheen I loppuraportti.<br />

Jansson, M (2009) Vapaa <strong>hoito</strong>valinta <strong>Tornionlaakso</strong>n<br />

toiminta-alueella Vaiheen I loppuraportti.<br />

6

Projektipäällikön osaraportti<br />

Hankkeen osanottajat ja työnkulku<br />

Hankkeen työaika on ollut 1.1.2010 – 31.7.2011. Tänä<br />

aikana meillä on ollut neljä seminaaria ja niiden välissä<br />

työjaksot. 20-21 tammikuuta 2010 pidetyssä seminaarissa<br />

oli tehtävänä luoda kaikille yhteinen visio, tavoitekuva<br />

ja rajoitteet tulevalle työlle. Tässä seminaarissa muodostettiin<br />

työryhmät ja päätettiin tavoitealat. Hankkeen<br />

osanottajille kerrottiin myös viimeisimmät tiedot ePSOShankkeesta.<br />

Ensimmäisen ja toisen seminaarin välisellä<br />

työajalla työryhmät jatkoivat tavotteiden saavuttamista<br />

koskevia suunnitelmia.<br />

Kesäkuun 2-3 päivänä 2010 pidettiin toinen seminaari<br />

Kukkolassa, jossa tehtävänä oli laatia kaikille valmisteluille,<br />

testeille ja arvioinneille aikataulut. Keskustelimme<br />

aiheista varustukset ja IT-palvelut. Työajalla kolmanteen<br />

seminaariin mennessä työryhmät jatkoivat testien<br />

suunnittelua ja toteutusta sekä IT ratkaisujen etsimistä.<br />

Osanottajat vierailivat toistensa työpaikoilla ja järjestivät<br />

eri toimijoiden välisiä tapaamisia molemmissa maissa.<br />

Kolmas seminaari pidettiin 19-20 tammikuuta 2011<br />

Muoniossa. Vuodenvaihteen alussa oli tapahtunut<br />

hankepäällikön vaihdos, mikä aiheutti ryhmien työssä<br />

katkon. Seminaari aloitettiin tilannekatsauksella, arviointityön<br />

ja raportoinnin aikataulun tarkistamisella. Työstimme<br />

myös perosessikuvausta ja otimme esille potilastapauksia<br />

erilaisissa <strong>hoito</strong>tilanteissa, joissa juridiset<br />

asianhaarat tulivat esille. Kolmannen ja neljännen seminaarin<br />

välinen aika oli koko hankeajan työteliäin. Kaikki<br />

työryhmät jatkoivat työtään ja opintomatka Norjaan<br />

toteutettiin, tutustuimme siellä akuuttisairaan<strong>hoito</strong>on ja<br />

telemediaan eli miten tietotekniikka palvelee sairaan<strong>hoito</strong>a.<br />

<strong>Tornionlaakso</strong>ssa pidettiin suuri onnettomuusharjoitus,<br />

johon osallistujat tulivat Suomesta ja Ruotsista.<br />

Järjestettiin myös Ruotsin ja Suomen hälytyskeskusten<br />

välinen yhteistyökokous.<br />

Neljänteen ja päättävään seminaariin kutsuttiin edustajia<br />

Suomen kunnista, Norrbottenin läänin maakäräjiltä<br />

sekä kaikilta rahoittajilta.<br />

Työprosessin arviointi<br />

Koko hanke on kestänyt 2 vuotta ja 11 kuukautta paitsi<br />

6 kuukauden tauko. Työryhmien jäsenten mielestä koko<br />

hankeaika oli liian pitkä, koska samanaikaisesti tuli uusia<br />

työtapoja, jotka piti sisällyttää työhön. Tämän johdosta<br />

myös hanke ajoittain oli kovin työntäyteinen. Hankkeen<br />

työmenetelmät seminaareineen ja niiden välissä olevine<br />

työjaksoineen koettiin hankkeessa mukana olleiden<br />

taholla opettavaisiksi, koska tällöin tutustuttiin toistensa<br />

työalueisiin. Seminaareissa varattiin aina aikaa työryhmien<br />

yhteistyölle. Kesksteluja ja ryhmätöiden esittelyjä<br />

pidettiin hyvin arvokkaina.<br />

Vaiheen <strong>II</strong> aikana on Suomen ja Ruotsin IT-työryhmillä<br />

ollut suuri tehtävä, millä on ollut vaikutusta useimpiin<br />

työryhmiin. CMA-desktop ja Video yhdistettiin ja siitä on<br />

selostus Video-osaraportissa.<br />

Lainsäädäntöä ja asetuksia sekä korvauksia koskevat<br />

asiat tulevat Ruotsin ja Suomen juristien selvitettäviksi.<br />

Lainsäädännöllisistä ja vakuutuksia koskevista kysymyksistä<br />

työryhmät ottivat esille tapauksia kuvaamaan<br />

sattuneita ongelmia. Kevään 2011 kovan työpaineen<br />

johdosta ei ollut mahdollisuutta tehdä lakisääteistä<br />

arviointia. Hankkeen työnkuvaan sisältyi myös ulkoisen<br />

arvioinnin teko. Sellaista arviointia ei kuitenkaan ajan<br />

puutteen vuoksi ole tehty.<br />

Hanketyön jatkuvuutta on häirinnyt se ettei meillä ole<br />

ollut sama projektipäällikkö koko hankeajan. Sen lisäksi<br />

pidettiin hankeaikana molemmissa maissa kunnallisja<br />

valtiopäivävaalit. Vaalien tuloksena Suomi vaihtoi<br />

ohjausryhmän henkilöitä.<br />

Pidetyt neljä seminaaria järjestettiin alueen eri paikkakunnille<br />

ja saatiin tasapuolinen jako matkustamiselle,<br />

kun etäisyydet <strong>Tornionlaakso</strong>ssa ovat niin pitkät. Hankkeessa<br />

mukana olleet kunnat ovat välillä Haaparanta-<br />

Tornio etelässä ja Enontekiö pohjoisessa, joten matkaa<br />

kertyy 450 km.<br />

Ohjausryhmä ja toimeenpaneva ohjausryhmä<br />

Ohjausryhmässä olivat mukana kunnanhallitusten<br />

puheenjohtajat Suomesta ja kansanterveysneuvos<br />

Norrbottenin läänin maakäräjltä. Ohjausryhmä kokoontui<br />

neljä kertaa Övertorneåssa hankkeen aikana. Toimeenpanevassa<br />

ohjausryhmässä olivat mukana hankkeen<br />

omistajan edustaja ja toimintapäälliköt kustakin terveyskeskuksesta<br />

sekä IT vastaavia Ruotsista ja Suomesta.<br />

Kokoukset pidettiin seminaarien yhteydessä ja osa<br />

kokouksista oli videokonferenssja.<br />

Yhteydet toisiin hankkeisiin<br />

epSOS-hankkeen ja tämän hankkeen välisen yhteistyön<br />

syventäminen on sujunut hyvin. Jo vaiheen I aikana<br />

hankkeet <strong>Rajaton</strong> <strong>hoito</strong> ja epSOS kiinnitettiin toisiinsa ja<br />

yhteistyötä on jatkettu ja syvennetty. EpSOS on päättänyt,<br />

että Övertorneå, Ylitornio ja Pello tulevat mukaan<br />

heidän hankkeeseensa yhtenä piloottihankkeena. Nämä<br />

kunnat valittiin, koska niillä on luonnollinen potilasvirta<br />

rajan yli, eli niillä on jo käytännön toimintaa potilaiden<br />

ja henkilöstön kanssa ja siellä voidaan kokeilla E-lääkemääräysten<br />

käyttöä rajan yli. Keväästä 2011 lähtien on<br />

Övertoneån terveyskeskuksen johtava lääketieteellisesti<br />

7

vastaava lääkäri mukana yhdessä epSOS hankkeen<br />

työryhmässä.<br />

Vuoden 2010 aikana on tämän hetkinen projektipäällikkö<br />

ollut mukana hankkeen ”Potilaiden liikkuvuus Pohjoismaissa”<br />

viiteryhmässä. Hankkeen on käynnistänyt<br />

Phjoismainen Innovaatio Keskus. (HEM.2011)<br />

Keväällä 2011 Ruotsin, Suomen ja Norjan pohjoisimmat<br />

rajatylittävät sosiaali- ja terveydenhuoltohankkeet<br />

muodostivat keskenään verkoston. Verkoston tarkoituksena<br />

on saada tietoa toistensa hankkeista ja tehdä<br />

yhteistyötä yhteisissä asioissa. Ensimmäinen kokous<br />

johti opintovierailuun, joka Norjan ja Suomen rajaseuduilta<br />

tehtiin Övertoneålle.<br />

Loppulausunto<br />

Rajatylittävää terveydenhuollon ja sairaanhoidon yhteistyötä<br />

Torniolaaksossa on tehty yli 30 vuotta. Koko hankkeen<br />

päätavoitteena on ollut luoda edellytykset alueen<br />

asukkaiden suuremmalle liikkuvuudella takaamalla heille<br />

hyvä sairaan<strong>hoito</strong> työ- tai asuinpaikasta riippumatta.<br />

Lisäksi olemme hankkeella halunneet vahvistaa jo olemassa<br />

olevia suhteita ja entisestään parantaa yhteistyötä.<br />

Kehittää alueen eri sairaan<strong>hoito</strong>toimijoiden välistä<br />

tiedonsiirtoa oli myös yksi hankkeen tavoitteista.<br />

Yksi konkreettinen ja yleisvaltainen hankkeen tulos on<br />

että syyskuussa 2011 on allekirjoitettu Ruotsin, Suomen<br />

ja Norjan valtakuntien rajat ylittävän akuuttisairaanhoidon<br />

yhteistyösopimus. Sopimuksen mukaan voidaan<br />

ambulansseja ja helikoptereita käyttää valtakunnan rajojen<br />

yli. Sopimus tulee voimaan uudelta vuodelta 2012 ja<br />

kattaa alueiden potilaiden vakuutukset ja kustannukset<br />

On asetettu työryhmä, joka kehittää hälytyksen kulkua<br />

niin, että hälytyskeskuksessa voidaan kartalta seurata<br />

ambulansssin kulkua toisesssa maassa. Työryhmän<br />

tehtävänä on myös kehittää Rakel ja Virve hälytysjärjestelmien<br />

välistä yhteyttä. Ne eivät vielä nyt toimi keskenään.<br />

Edelleen on myös epäselvyyksiä käskyn annossa<br />

ambulansseille, sillä käskyn anto ei vielä päde rajan<br />

toisella puolella. Hanke on myös tutkinut, selvittänyt ja<br />

toteuttanut joukon käytännöllisiä ja teknisiä rajan yli tapahtuvia<br />

tiedonsiirron ratkaisuja ja nyt onkin mahdollista<br />

ottaa vastaan ja lähettää röntgenkuvia maiden sairaan<strong>hoito</strong>piirien<br />

välillä. Suomen puolen lääkärit pääsevät<br />

lukemaan potilastiedostoa Ruotsin puolella rajaa. Tässä<br />

on kuitenkin huomattavia eroja maiden välillä. Saadakseen<br />

lukuoikeuden suomalaiseen tiedostoon vaaditaan<br />

kelpuutus Suomesta ja työsuhde terveyskeskukseen,<br />

mitä ei Suomen lääkäriltä vaadita saadakseen lukuoikeuden<br />

ruotsalaiseen tiedostoon. Videoneuvottelun<br />

käyttöä <strong>hoito</strong>yhteydessä on myös testattu Övertorneån<br />

ja Pajalan terveyskeskusten välillä samoin myös Ruotsin<br />

ja Suomen välillä. Rajan yli tapahtuvia vierailuja toisissaan<br />

on tehty.<br />

Henkilöryhmä, jonka tilannetta emme ole onnistuneet<br />

parantamaan, on nk. ”rajatyöntekijät” ts.henkilöt jotka<br />

asuvat toisessa maassa ja käyvät työssä toisessa. Heillä<br />

on oikeus hakeutua <strong>hoito</strong>on siinä maassa, missä käyvät<br />

työssä. Siitä aiheutuu tappiota kunnille, joilla on monta<br />

rajatyöntekijää, sillä kunnat eivät saa mitään korvausta<br />

näistä potilaista.<br />

Pohjoiskalottineuvosto suunnittelee rajapalvelupisteen<br />

perustamista Haaparanta-Tornion alueelle. Toivottavasti<br />

sellainen foorumi hankeajan päätyttyä ajaa rajaesteasioita.<br />

Rajapalvelu tulee olemaan aloitteentekijä lainmuutosasioissa<br />

rajaesteiden poistamiseksi ja valvomaan ettei<br />

uusia esteitä synny. Se tulee myös helpottamaan asukkaiden<br />

ja yritysten liikkuvuutta rajaseudulla. Sen tehtävänä<br />

on vastata verotusta, sosiaalivakuutusta ja yritysten<br />

perustamista koskeviin kysymyksiin.<br />

Interreg Foorum <strong>II</strong>I:n kokouksessa Tukholmassa 2010<br />

Anna-Karin Hatt, IT ja alueministeri, painotti miten tärkeää<br />

on että kaikilla ihmisillä ja kaikilla alueilla täytyy olla<br />

samat mahdollisuudet kasvaa. Hän mainitsi ”<strong>Rajaton</strong><br />

<strong>hoito</strong> <strong>Tornionlaakso</strong>” -hankkeen hyvänä esimerkkinä yhteistyöstä,<br />

jolla taataan asukkaiden mahdollisuus saada<br />

hyvä <strong>hoito</strong> vuorokaudet ympäri. Hanke on nimetty Regio<br />

Stars 2012 ehdokkaaksi. Regio Stars 2012 on Eurooppa<br />

komission kunniamerkki, joka jaetaan vuosittain innovatiiviselle<br />

hankkeelle ja on saanut hankevaroja Euroopan<br />

aluekehityrahastolta.<br />

Vaiheen I projektipäällikkö on auttanut allekirjoittanutta<br />

loppuraportin laatimisessa.<br />

Haluan kiittää kaikkia hankkeeseen osallistuneita<br />

kuten: Interreg IV A Nord, Pohjoiskalottineuvosto,<br />

Torniolaakson neuvosto, Lääninhallitukset Suomessa<br />

ja Ruotsissa, oheisrahoittajat ja yhteistyökumppanit<br />

Suomen kunnissa Enontekiö, Muonio, Kolari, Pello,<br />

Ylitornio ja Tornio sekä Norrbottenin läänin maakäräjät.<br />

Lämmin kiitokseni myös henkilöille, jotka eri työpaikoilla<br />

ovat osallistuneet hankkeeseen. Ilman teidän kiinnostustanne<br />

ja uhrautuvaa työtänne ei tätä olisi voitu toteuttaa!<br />

Ylpey dellä voin seurata hyvän hoidon kehitystä niille,<br />

jotka jäävät <strong>Tornionlaakso</strong>on asumaan pitkistä välimatkoista<br />

ja pakkasesta huolimatta. Hyvällä rajatylittävällä<br />

yhteistyöllä meistä tulee kilpailukykyinen alue tunnettu<br />

korkeasta elämänlaadusta ja puhtaasta luonnosta.<br />

Elisabeth Eero<br />

2011-07-15<br />

Lähteet<br />

Hem, K-G. (2011.) Report; Patient mobility in the<br />

Nordic Countries.<br />

8

Tiedottaminen ja tiedonsiirtotekniikka<br />

Tämä osaraportti kuuluu hankkeeseen <strong>Rajaton</strong><br />

<strong>hoito</strong>, vaihe 2, sen loppuraporttiin.<br />

Tehokas ja varma tiedonkulku on keskeinen ja edellytyksiä<br />

luova. Puuttuva tiedonsaanti sekä puuttuva tai<br />

puutteellinen infrastruktuuri ovat <strong>hoito</strong>yhteistyön todelliset<br />

esteet Sairaan<strong>hoito</strong> niin Norrbottenin läänin maakäräjillä<br />

(NLL) kuin Suomen rajaseuduilla Lapin läänissä<br />

sekä erikoissairaaloissa on pitkälle tietokoneistettua ja<br />

on ollut sitä jo pitkään. Mainittakoon kaksi esimerkkiä,<br />

ensinnäkin NLL:n itse kehittämä potilastiedostojärjestelmä,<br />

joka vastíkään on saanut CE-merkinnän Ruotsin<br />

Lääkintälaitokselta ja toiseksi seikka, että Suomen rajakunnat<br />

jo useita vuosia ovat säännöllisesti käyttäneet<br />

videoneuvottelua.<br />

Varmat lääketieteen tekniset ratkaisut IT-palvelujen<br />

laajentuessa ja kehittyessä ovat tärkeät perusedellytykset<br />

hankkeen tavoitteen saavuttamiseksi. IT:n, lääketieteellisen<br />

tekniikan ja E-terveyden tekninen kehitys<br />

tarjoaa sairaanhoidolle jatkuvasti uusia teknisiä edellytyksiä<br />

ja mahdollisuuksia mikä puolestaan merkitsee<br />

uusia mahdollisuuksia kehittää rajatonta <strong>hoito</strong>a. Uudet<br />

mahdollisuudet merkitsevät myös uusia vaatimuksia ja<br />

nostavat uusia esteitä järjestöjen omien varmuusvaatimusten<br />

sekä säännöstöjen ja lakimääräisten vaatimusten<br />

ohella. Lainsäädännön soveltaminen tällä alalla vie<br />

huomattavasti pitemmän ajan kuin mitä uuden ja varman<br />

tekniikan kehittäminen vie.<br />

Hankkeen <strong>Rajaton</strong> <strong>hoito</strong>yhteistyö toisen vaiheen<br />

kolme ensisijalle asetettua aluetta ovat videotapaamiset<br />

Suomen ja Ruotsin terveyskeskusten välillä, lukuoikeus<br />

potilaiden tiedostoon yhtenä perusedellytyksenä sekä<br />

siirtyminen röntgenkuvien digitaaliseen siirtoon potilaan<br />

oman terveyskeskuksen ja toisen hoivaavan terveyskeskuksen<br />

välillä molempiin suuntiin. Hankkeen toisessa<br />

vaiheessa on syvennetty ensimmäisessä vaiheessa<br />

suoritettuja selvityksiä ja tehty (tehty on mielestäni<br />

tarpeeton, koska testi itse on tekemistä) testejä tuotantoympäristössä<br />

käyttäen uusia työtapoja sekä soveltaen<br />

ehdotettuja muutoksia. On testattu muita tarpeellisia<br />

parannuksia ja toisia IT-palvelun ehdottamia.<br />

Testit ovat osoittaneet että pienetkin järjestelmien tai<br />

infrastruktuurin parannukset, jotka voidaan myös suorittaa<br />

suhteellisen pienin kustannuksin, ovat merkityksellisiä<br />

ja helpottavat rajatonta <strong>hoito</strong>yhteistyötä. Muutokset<br />

ja parannukset merkitsevät usein uusia tai parempia<br />

mahdollisuuksia myös muihin sovelluksiin, esimerkiksi<br />

videoneuvotteluihin, jolloin vastapuoli saa lukea potilastiedostoa<br />

omssa näyttöpäätteessään ja voi käyttää<br />

suoritettua parannusta hyväkseen. Parannusten myötä<br />

saamme entistä paremman ja varmemman hoidon ja<br />

täten lisäämme potilasturvallisuutta.<br />

Jokainen muutos järjestelmissä edellyttää, että<br />

tunnistamme nykytilanteen – nykyisen työtavan, rutiinit<br />

ja säännöstön. Jotta uusi IT-palvelu olisi käytännössä<br />

menestyksekäs ja tulisi hyväksytyksi on mitä tärkeintä,<br />

että toimijat hyvissä ajoin ennen varsinaista muutosta<br />

tarkistavat jo toiminnassa olevat ja/tai laativat uudet<br />

menetelmäohjeet, jotka paremmin soveltuvat uusiin<br />

työtapoihin.<br />

IT-työryhmä ehdottaa, että systeemipalvelun ja infrastruktuurin<br />

muutokset, jotka ovat mahdolliset toteuttaa,<br />

otetaan käytäntöön hankkeen päätyttyä. Ennen käyttöönottoa<br />

päätetään kunkin muutoksen palvelutasot ja<br />

muut rajauskysymykset eri sairaan<strong>hoito</strong>järjestöjen välillä.<br />

tausta<br />

<strong>Rajaton</strong> <strong>hoito</strong> –hankkeen kokonaisvaltaisena tavoitteena<br />

on luoda edellytykset alueen asukkaiden lisääntyvälle<br />

liikkuvuudelle turvaamalla heille hyvä sairaan<strong>hoito</strong> työpaikasta<br />

ja asuinpaikasta riippumatta, käyttää olemassa<br />

olevia resursseja entistä tehokkaammin, vahvistaa<br />

yhteistyösuhteita sekä lisätä tiedonsiirtoa alueen eri<br />

hoivatoimijoiden kesken.<br />

<strong>Rajaton</strong> <strong>hoito</strong> –hankkeen tavoitteena on yhä syventää<br />

kuntien välistä <strong>hoito</strong>yhteistyötä Suomen ja Ruotsin <strong>Tornionlaakso</strong>ssa<br />

ja näin saada oikea hoidon laatu ja vapaa<br />

hoidon valinta alueen asukkaille.<br />

IT-työryhmän näkökanta on poikkitoiminnallinen ja<br />

sen tehtävänä on selvittää ja ehdottaa IT-ratkaisuja,<br />

jotka perustuvat toisten työryhmien esittämiin vaatimuksiin<br />

ja toiveisiin mitä tulee päivystyksen rajauksiin,<br />

laboratoriotyöhön, röntgeniin, ultraäänitutkimuksiin,<br />

koulutukseen, yhteiseen yhteydenpitoon, lainsäädäntöön<br />

ja tiedonsiirtoon.<br />

tavoite<br />

Hankkeen tavoitteiden ja toisten työryhmien toiveiden<br />

pohjalta IT-työryhmä on listannut seuraavat tavoitteet:<br />

1. Videoneuvottelut<br />

- Mahdollisuus soittaa NLL:n videojärjestelmästä<br />

Suomen terveyskeskuksen järjestelmään ja takasin.<br />

- Mahdollisuus soittaa Suomen terveyskeskuksen<br />

järjestelmästä NLL:n järjestelmään ja takaisin.<br />

2. Oikeus lukea toistensa potilastiedostoja n.k.<br />

tirkistysaukko<br />

- Suomalaisella terveyskeskuksella lukuoikeus<br />

ruotsalaiseen potilastiedostoon.<br />

- Ruotsalaisella terveyskeskuksella lukuoikeus suomalaiseen<br />

potilastiedostoon (esim. Pellon Mediatri).<br />

9

3. Digitaalinen röntgenkuvien siirto<br />

- Suomen terveyskeskuksen ruotsalaisesta potilaasta<br />

ottamat röntgenkuvat siirretään suoraan Norrbottenin<br />

läänin maakäräjien PACS-arkistoon.<br />

- Ruotsin terveyskeskuksen suomalaisesta potilaasta<br />

ottamat röntgenkuvat siirretään valtakunnanrajan yli<br />

Suomeen Kemin tai Rovaniemen sairaalan PACSarkistoon.<br />

4. Sähköinen tiedonkäsittely<br />

- Lähetteet ja lab.-, röntgen-, ja kirjelähetteet Suomen<br />

ja Ruotsin terveyskeskusten välillä.<br />

5. Infrastruktuuri<br />

- Infrastruktuuristen edellytysten ja mahdollisuuksien<br />

kartoitus, esim. verkostojen ja systeemien yhteen<br />

kytkeminen.<br />

6. Varmuus ja lukuoikeus<br />

- Kartoitetaan ja selvitetään varma lukuoikeus ja pääsy<br />

toistensa tiedostoihin, niiden tekniset ratkaisut ja<br />

miten lukuoikeudet jaetaan.<br />

Menetelmät ja työtavat<br />

Tavoitteiden saavuttamiseksi IT-työryhmä on käyttänyt<br />

seuraavia työmenetelmiä;<br />

1. Lukenut olemassa olevaa dokumentointia kuten<br />

raportteja, selvityksiä, projektikuvauksia, suunnitelmia<br />

ja IT-strategioita ym. Suomessa ja Ruotsissa.<br />

Osallistunut seminaareihin. Dokumentoinnissa on<br />

mukana hankkeen eri työryhmien ja muiden yhteistyökumppaneiden<br />

työdokumentit sekä julkaistua<br />

dokumentointia mikä käy ilmi tänän raportin viiteluettelosta<br />

ja mikä suurimmalta osalta on suoraan haettu<br />

Internetiltä.<br />

2. On ollut fyysisiä tapaamisia, puhelin- ja videoneuvotteluja,<br />

s-postia sekä yllämainittua dokumentteihin<br />

tutustumista yhteistyössä hankkeessa mukana<br />

olevien ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa sekä<br />

kuultu henkilöstöä Suomen terveyskeskuksissa ja<br />

Ruotsin terveyskeskuksissa, IT-asiantuntijoita Suomen<br />

kunnissa <strong>Tornionlaakso</strong>ssa sekä Norrbottenin<br />

läänin maakäräjillä, muita viranomaisia, hankkijoita ja<br />

muita asianomaisia Suomessa ja Ruotsissa. Laadittu<br />

sisäinen dokumentointi näiden selvitysten tuloksista.<br />

3. Testit on tehty yhteistyössä yllä mainittujen toimijoiden<br />

kanssa. Testit selvitetään kunkin tuotetavoitteen<br />

osuudessa otsikon ”Tulos” alla. Sanaluettelosta<br />

löytyvät käsitteet ja lyhenteet, joita tässä osaraportissa<br />

ja jossakin määrin liitteinä olevissa prosessikuvauksissa<br />

esiintyy. Kirjallisuusluettelossa ovat<br />

linkit joihinkin perusdokumentteihin, jotka säätelevät<br />

kunkin maan terveydenhuoltoa ja sairaan<strong>hoito</strong>a<br />

IT huomioon ottaen, kuten E-terveys ja IT-strategiat<br />

sekä Ruotsin potilastiedostoja koskevat lait ja niitä<br />

vastaavat lait Suomessa, mutta myös tietolinkkejä.<br />

Tietyt dokumentit ovat vain joko suomeksi tai<br />

ruotsiksi.<br />

Rajaukset<br />

1. Kartoitetaan IT-koulutuksen tarve ja muoto, esim. <strong>hoito</strong>henkilöstölle<br />

toistensa potilastiedostojärjestelmät.<br />

2. Koulutusta toistensa tekniikan ja tiedostojen käytössä,<br />

miten luetaan toistensa potilastiedostoja.<br />

3. Tekninen palvelu – yksityiskohtainen yhteystiedottaminen,<br />

säännöstö, saavutettavuus, kustannukset,<br />

sopimukset ym. mikä koskee toistensa järjestelmien<br />

käyttöä.<br />

tulos<br />

Rajattomassa <strong>hoito</strong>yhteistyössä on jo vakiintunutta yhteistyötä<br />

yhteisissä ambulanssikuljetuksissa, eli potilaan<br />

hakee lähimmällä oleva ambulanssi. Suomessa ambulanssi<br />

hälytetään hätäkeskuksesta HÄKE ja Ruotsissa<br />

SOSAlarm. Se hätäkeskus joka saa hälytyksen tarkistaa<br />

molemmista, Suomesta ja Ruotsista, kummassa on<br />

potilasta lähinnä oleva vapaa ambulanssi, joka sitten saa<br />

tehtäväkseen hakea potilaan.<br />

Ensimmäisessä kuvassa nähdään potilaan tie rajattomassa<br />

hoidossa ja miten s-terveys voi olla siellä hyödyksi.<br />

Esimerkissä ruotsalainen potilas tulee Suomeen ja<br />

sairastuu siellä, ambulanssi kutsutaan paikalle Ruotsin<br />

SOSAlarmin kautta, potilaan hakee suomalainen ambulanssi,<br />

joka vie potilaan Suomen terveyskeskukseen<br />

Pelloon (Pellon tk).<br />

Kuvassa nähdään myös toteutettavissa oleva työ- ja<br />

yhteistyömalli niistä IT-ratkaisuista, joita hankkeessa on<br />

esitetty, testattu ja selvitetty ja jotka osoittavat rajatylittävän<br />

tiedonsiirron mahdollisuudet. Katso myös liitettä<br />

”Akutfall över riksgränsen/Akuuttitapaus yli valtakunnan<br />

rajan” sekä muita liitteitä, joissa on yksityiskohtainen<br />

kuvaus kustakin osaprosessista, joita hankkeessa on<br />

testattu tai selvitetty.<br />

Tarvittaessa voidaan EKG siirtää radiolinkin kautta<br />

ambulanssista valtakunnan rajan yli suoraan vastaanottavalle<br />

terveyskeskukselle tai sairaalalle. Tätä on testattu<br />

suomalaisesta ambulanssista ruotsalaiseen terveyskeskukseen<br />

ja toimi hyvin.<br />

Lääkäri voi saada lukuoikeuden ja lukea potilaan<br />

sairauskertomuksen, lääkkeet, lab-. ja röntgen tulokset,<br />

EKG:n ja lähetteet. Erikoistapauksissa lääkäri voi kirjoittaa<br />

tiedostoon ja lähettää lähetteitä ja s-lääkemääräyksiä.<br />

Tästä lisää etempänä.<br />

Etäkonsultaatio videotapaamisien ja videoneuvottelujen<br />

avulla on kehittynyt tärkeäksi apuvälineeksi ja työmuodoksi<br />

sairaanhoidossa molemmin puolin rajaa. Tämä<br />

työtapa tarjoaa myös suuria mahdollisuuksia kehittää<br />

rajatonta sairaan<strong>hoito</strong>a ja potilas voi tällä tavalla saada<br />

yhteyden lääkäriin nopeammin. Esimerkiksi voi päivystävä<br />

lääkäri Övertorneån terveyskeskuksessa videon<br />

avulla saada tavata suomalaisen potilaan, joka yhdessä<br />

suomalaisen sairaanhoitajan kanssa on Pellossa vastaanotolla<br />

ja jo ehkä siinä vaiheessa voi ratkaista täysin<br />

tai osittain potilaan <strong>hoito</strong>tarpeen ja hoidonlaadun.<br />

10

Ruotsalainen Svensk Person henkilö reser<br />

matkustaa Suomeen...<br />

till Finland ...<br />

Övertorneå VC eller<br />

Sunderby sjukhus<br />

Övertorneån terveyskeskus<br />

tai Sunderbynin sairaala<br />

VAS<br />

HÄKE<br />

Ambulans 1<br />

2<br />

EKG<br />

…...ja<br />

och<br />

insjuknar sairastuu<br />

där... siellä...<br />

3<br />

4<br />

Fjärråtkomst till VAS-patientjournal,<br />

VAS-potilastiedoston etäluku, elääkemääräys,<br />

e-recept, lab-,<br />

RTG-,<br />

RTG-,<br />

EKG- lähettet<br />

EKG-remisser<br />

jne.<br />

o.s.v.<br />

PortWise<br />

Pello, TK<br />

LSHP - PACS<br />

NLL<br />

Norrbotten PACS<br />

(GE Centricity)<br />

6<br />

SSL-suojattu<br />

SSL säker<br />

kommunikaatiolinkki<br />

kommunikationslänk<br />

RTG, Remiss EKG ja LAB till<br />

RTG, lähetteet EKG, jne. LAB,<br />

o.s.v.<br />

5<br />

EKG<br />

RTG<br />

VPN<br />

RTG<br />

EKG?<br />

VPN<br />

RIKSGRÄNSEN<br />

Kuva 1. Akuuttitapaus ja ambulanssikuljetus yli valtakunnan rajan.<br />

Ruotsalaisesta potilaasta otetut röntgenkuvat voidaan<br />

digitaalisesti siirtää Suomen terveyskeskuksesta suoraan<br />

Ruotsin puolelle tallennettaviksi NLL:n PACS-arkistoon<br />

Sunderbynin sairaalaan. Vastaavalla tavalla voidaan suomalaisesta<br />

potilaasta otetut röntgenkuvat siirtää Ruotsin<br />

terveyskeskuksesta suoraan Suomen puolelle, PACSarkistoon<br />

joko Kemin sairaalaan LPSHP tai Rovaniemen<br />

sairaalaan LSHP, riippuen siitä mihin terveyskeskukseen<br />

potilas kuuluu.<br />

1. Videoneuvottelu<br />

Tavoite<br />

- Voida soittaa NLL:n videojärjestelmästä Suomen terveyskeskuksen<br />

järjestelmään.<br />

- Voida soittaa Suomen terveyskeskuksen videojärjestelmästä<br />

NLL:n järjestelmään.<br />

tausta<br />

Samanaikaisesti <strong>Rajaton</strong> <strong>hoito</strong> hankkeen ensimmäisen<br />

vaiheen aikana NLL oli aloittanut uuden videojärjestelmän<br />

asentamisen. Terveyskeskuksissa Suomen puolella<br />

<strong>Tornionlaakso</strong>ssa on videoneuvotteluja pidetty jo pitkään.<br />

Muualla saadut tulokset osoittavat että videoneuvottelut<br />

tarjoavat hyvän lisän eri <strong>hoito</strong>tilanteisiin, nopeamman<br />

vaihtoehdon kuin fyysinen tapaaminen, ja lääkäri kuitenkin<br />

”tapaa” potilaan kyseisessä terveyskeskuksessa.<br />

Potilas saa laajemman ja nopeamman lähihoidon, mutta<br />

myös erikoishoidon. Tämä merkitsee myös resurssien<br />

parempaa käyttöä esim. aikoja, matkoja, kustannuksia<br />

niin potilaan kuin hoidon kannalta. Nämä tekijät jokainen<br />

erikseen ja yhdessä lisäävät potilasturvallisuutta ja ovat<br />

erittäin arvokasta hajaseudulla (haja-asutusalueella),<br />

jossa monet potilaat asuvat kaukana terveyskeskuksista.<br />

Näiden positiivisten kokemusten perusteella sekä<br />

mahdollisuudella että voidaan yhdistää videot toisiin<br />

tekniikan järjestelmiin ohjausryhmä päätti, että videoneuvottelujen<br />

testaus on tavoite numero yksi vaiheessa 2.<br />

RESULTAT<br />

Tämän osaraportin ensimmäisissä kuvissa nähdään<br />

videotapaaminen videoneuvottelu, jossa sairaanhoidon<br />

eri erikoislääkärit ja potilas ovat mukana. Videoryhmän<br />

raportissa kerrotaan tarkemmin ryhmän kokemuksista.<br />

Katso myös prosessikuvausta ”Videoneuvottelu ja etävastaanotto”,<br />

josta kuvia on mukana myös tässä osassa.<br />

Videotapaamisia Suomen terveyskeskusten ja Ruotsin<br />

terveyskeskusten välillä on testattu <strong>hoito</strong>työn ja kokousten<br />

puitteissa. Hoivaavat ovat kokeneet hyödyn ja nähneet<br />

videon mahdollisuudet yhteistyössä ja erityisesti<br />

jaetussa päivystysyhteistyössä. Monet käyttäjät näkevät<br />

tässä miten eri <strong>hoito</strong>tilanteissa on suuria ja pikaisesti<br />

toteutettavissa olevia kehitysmahdollisuuksia, samoin<br />

videotapaamisessa lääkärin ja potilaan välillä, sekä<br />

Ruotsin terveyskeskuksen lääkärin neuvotellessa Suo-<br />

11

men erikoislääkärin kanssa ja päinvastoin, lääkäreiden<br />

keskustellessa kollegojensa kanssa ja samoin muiden<br />

ammattikuntien yhteydet keskenään.<br />

Videoneuvottelussa voi vastapuoli saada oikeuden<br />

lukea potilastiedostoa. Tämä mahdollisuus on arvokas<br />

ja tärkeä rajat ylittävässä yhteistyössä, varsinkin päivystyksen<br />

yhteydessä terveyskeskuksen vastaanotossa kun<br />

kysymyksessä on akuutti hoidon tarve ja pitää neuvotella<br />

ammattiasiantuntijan kanssa asiasta. Tilanteessa<br />

ehkä vaaditaan tietoja sairauskertomuksesta, lähetteistä,<br />

laboratorionäytteistä, röntgenkuvista, EKG:stä jne.<br />

Olemme ottaneet oppia sekä Kanadasta että Norjasta.<br />

Osallistuimme suurehkoon videokonferenssiin jossa oli<br />

sairaanhoidon edustajia Kanadasta ja he kert?ivat monivuotisista<br />

kokemuksistaan videon käytöstä hoidossa ja<br />

kertoivat paljon uutta tietoa alalta. Laaja videon käyttö<br />

hoidossa ja standardisoidut sovellutukset ovat mahdollistaneet<br />

nopean ja laadukkaan hoidon laajan maan<br />

pohjoisen osan etäisimpään kolkkoon. Tehdessämme<br />

opintovierailun Tromssan Yliopistolliseen sairaalaan ja S-<br />

lääketieteelliseen keskukseen saimme oppia mm miten<br />

videotapaaminen ja –konsultaatio muutamassa vuodessa<br />

ovat kehittyneet tärkeäksi työtavaksi pohjoisimman<br />

Norjan harvaanasutulla seudulla, jossa tietyille alueille<br />

kuten Svalbard päästään vain joko mereltä tai ilmasta.<br />

Sitä paitsi huonon sään sattuessa ei apuun voi päästä<br />

ambulanssilento, helikopteri eikä auto silloin on videopuhelu<br />

tärkeä yhteydenpidossa.<br />

Seuraavassa kuvassa nähdään esimerkki videoneuvottelusta,<br />

jossa mukana on erikoislääkäri vasemmassa<br />

kuvaruudussa ja oikeanpuoleisessa kuvaruudussa näkyy<br />

potilas ja sairaanhoitaja joka istuu tutkimushuoneessa<br />

oikealla.<br />

Tämä työtapa säästää <strong>hoito</strong>henkilöstön aikaa ja<br />

hyödyntää hoidon resursseja entistä paremmin ja tehokkaammin<br />

esim. saadaan nopeasti yhteys erikoislääkäriin<br />

ns. second opinion ja näin saadaan nopea diagnoosi ja<br />

nopea <strong>hoito</strong> potilaalle. Tämä puolestaan lyhentää kärsimyksiä<br />

ja säästää myös potilaan aikaa kun hän pääsee<br />

vähemmällä matkustamisella ja sairaanhoitajan avulla<br />

voi tavata oman terveyskeskuksen päivystävän lääkärin<br />

videon kautta (matkustaminen vähentää myös ympäristösaasteita).<br />

Videopuhelun soiton tulee periaatteessa olla yhtä yksinkertaista<br />

kuin paikallispuhelun tai soiton langattomalla<br />

puhelimella valtakunnan rajan yli. Eri alustoille rakennetut<br />

videojärjestelmät sopivat yhteen keskenään saman<br />

periaatteen mukaan kuin useimmat eri operaattoreiden<br />

puhelinjärjestelmät. Perusedellytyksenä tässä on, että<br />

järjestelmien väliset yhteydet rakentuvat aivan samalla<br />

tavalla eli systeemit perustuvat yhteen ja samaan nk.<br />

protokollaan. Jo tässä voidaan mainita että molemmat<br />

järjestelmät käyttävät protokollaa H323.<br />

Käyttäjien tarvitsee tietää toistensa videonumerot, yhteysnumerot<br />

(kuten puhelimessa suuntanumero) lisämerkit<br />

alkuun, keskelle tai loppuun sekä missä järjestyksessä<br />

numerot ja merkit valitaan. Useimmissa tapauksissa<br />

tämä toimii ilman ongelmia. Videoyhteydessä on yläraja<br />

siitä kuinka monta yhteyttä neuvotteluun samanaikaisesti<br />

mahtuu. Tietty määrä yksittäisiä käyttäjiä voi myös<br />

soittaa toisilleen valittuna ajankohtana ja keskustella<br />

keskenään, tätä kutsutaan nimellä ”peer to peer”.<br />

Norrbottenin läänin maakäräjät, terveyskeskukset,<br />

sairaalat sekä Norrbottenin kunnat, IT Norrbotten ja muut<br />

läänin toimijat käyttävät yhteistä standardi-videosysteemiä<br />

joka perustuu Polycom-alustalle. Systeemiin sisältyy<br />

Kuva 2. Videoneuvottelu, jossa mukana kaksi hoitajaa ja potilas.<br />

12

kiinteä videokonferenssilaitteisto, joka on asennettu terveyskeskuksiin<br />

ja sairaaloihin, vastaanottoihin ja yksittäisille<br />

käyttäjille. Käyttäjät voivat itsekin luoda niin kutsuttuja<br />

virtuaalisia kokoushuoneita kokouksia varten, joihin<br />

useat voivat osallistua ja joihin käyttäjät itse voivat soittaa,<br />

kun se heille sopii. Systeemiä ja kaikkia käyttäjiä palvelee<br />

maakäräjien videoryhmä. Mukaan liitetyt käyttäjät,<br />

Norrbottenin terveyskeskukset ja muut maksavat pienen<br />

kuukausimaksun yksittäisestä asennuksesta, joka sisältää<br />

lupa- ja palvelumaksut sekä videolaitteiston. Tämän lisäksi<br />

voidaan ostaa ja sopia erityisestä varustuksesta. NLL:n<br />

videoryhmä kertoo, että heidän systeeminsä toimii hyvin<br />

yhteydessä toisiin käyttäjiin ja systeemeihin. Käyttäjät voivat,<br />

järjestelmästä riippumatta mutta edellyttäen että he<br />

käyttävät samaa protokollaa, soittaa ulkoiseen numeroon<br />

ja ulkoinen käyttäjä voi soittaa heidän numeroonsa.<br />

Suomen kunnat ja niiden terveyskeskukset, erikoissairaalat<br />

Kemissä ja Rovaniemellä sekä muutamat toiset<br />

asiakkaat käyttävät pohjoissuomalaista Arctic Connect<br />

videosysteemiä, joka rakentuu Tandbergin alustalle. Asiakkailla<br />

on sekä kiinteitä videokonferenssilaitteistoja että<br />

omia yksittäisiä asennuksia yksittäisillä käyttäjillä. Laitteiston<br />

toimittaja hoitaa järjestelmät ja asiakkaat maksavat<br />

asennus- ja lisenssimaksut kustakin asennetusta<br />

ohjelmasta. Tämän lisäksi voidaan ostaa oheisohjelmia,<br />

jota kautta käyttäjä voi etäohjata toista tietokonetta ja<br />

tällä tavalla ohjata tiedostoa, lukea ja tehdä lääkemääräyksiä,<br />

lähettää s-lääkemääräyksiä, lähetteitä jne. Tämä<br />

on mahdollista tehdä samassa tilaisuudessa kuin videoneuvottelu<br />

potilaan kanssa, potilaan ollessa muualla.<br />

Suomen videojärjestelmän toimittaja sanoo, että heidän<br />

systeeminsä toimivat hyvin toisten systeemien kanssa.<br />

Heidän asiakkaansa voivat soittaa ulkoiseen numeroon<br />

ja ulkoisesta numerosta voidaan soittaa heidän numeroonsa,<br />

mutta sillä edellytyksellä että he käyttävät<br />

samaa protokollaa.<br />

Seuraavassa kuvassa on esimerkki videoneuvottelu,<br />

jossa erikoislääkärillä on takana kuvaruudussa röntgenkuva<br />

ja edustalla potilas ja hänen ympärillään <strong>hoito</strong>henkilöstöä<br />

sekä alhaalla oikealla kuva hänestä itsestään<br />

omassa näytössään.<br />

Videoryhmä ja muut hankkeen työryhmät ovat tehneet<br />

testitapaamisia ja testikonsultaatioita. Näissä testeissä<br />

ja ennen kaikkea videoryhmä on käyttänyt varsinaista<br />

tätä varten laadittua pöytäkirjaa (suomen ja ruotsin<br />

kieliset) jossa on asiayhteydestä riippuen tärkeitä niin<br />

teknisiä kuin <strong>hoito</strong>a koskevia kysymyksiä. Valtakunnan<br />

rajat ylittävät testit ovat olleet täynnä teknisiä ongelmia<br />

ja hankkeen IT-tekniikan osalta on kysymyksessä ollut<br />

saada tekniset sovellukset toimimaan.<br />

Soitot Suomen terveyskeskuksiin ovat toimineet vain<br />

lyhyen ajan hankkeen kokonaisajasta. Aluksi ei ylipäätänsä<br />

voitu soittaa näihin numeroihin. Tekninen henkilöstö<br />

molemmin puolin rajaa, NLL:n ja AC:n videopalvelut<br />

selvittivät ja päättelivät kumpikin omalta osaltaan ja<br />

yhdessä missä ongelma oli. Molemmat päätyivät siihen<br />

että Suomen numeroon ei voida soittaa. Suomen laitteiston<br />

toimittaja teki teknisiä muutoksia, minkä jälkeen<br />

soitto Suomen terveyskeskukseen onnistui. Muutaman<br />

kuukauden jälkeen yhteys heitti toimimasta. Jonkin ajan<br />

kuluttua Suomen toimittaja kokeili uutta ratkaisua, joka<br />

toimi siten että Ruotsin terveyskeskuksen henkilöstö<br />

soitti ensiksi nk. videosillalle, josta numeronäppäimellä<br />

valittiin Suomen paikallinen numero sekä lisänumero ja<br />

suffiksi. Tämä toimi vähän silloin tällöin ja lopuksi heitti<br />

kokonaan toimimasta.<br />

Kuva 3. Videokonsultaatio. Potilas ja henkilöstöä edessä ja röntgenkuva takana.<br />

13

Muiden teknisten ongelmien lisäksi voidaan mainita<br />

videokuvan katoamiset kesken yhteyden mutta videoääni<br />

kuului. Nämä tapaamiset ovat jatkuneet lyhyen ja<br />

pitemmän ajan ilman kuvaa. Tämän tyyppiset tekniset<br />

viat saattavat molempien maiden teknikoiden mielestä<br />

johtua useista toisiinsa liittyvistä tekijöistä sellaisista kuten<br />

tietokoneen moniajo, monta sovellusta samanaikaisesti<br />

käynnissä, joten ei voida osoittaa vain yhtä tekijää<br />

ongelman syyksi. Lisäksi Internetin nopeus vaikuttaa<br />

videoyhteyteen.<br />

Koska NLL:n numeroon tehty soitto on toiminut hyvin,<br />

on valtakunnan rajan ylittävä videotapaaminen ollut<br />

mahdollista siten, että Suomen terveyskeskusten hankeen<br />

osanottajat ovat soittaneet kollegoilleen Ruotsin<br />

terveyskeskuksissa.<br />

IT-työryhmä ehdottaa, että yllä mainittujen teknisten<br />

ongelmien selvittäminen otetaan uudelleen selvitettäväksi<br />

varsinaisella työajalla niin että päädytään pysyvään<br />

ratkaisuun ja jotta tämä arvokas työ tulee otetuksi talteen<br />

sitä sovelletaan rajatylittävässä yhteistyössä. Ehkä<br />

tämä voi sisältyä yhtenä osana johonkin tulevaan EU tai<br />

muuhun hankkeeseen.<br />

Videoneuvottelu<br />

Alla olevassa kuvassa nähdään valtakunnan rajan yli<br />

tapahtuva kahden hoivaavan välinen videoneuvottelu/<br />

-konsultaatio.<br />

Käyttäjä Övertorneån terveyskeskuksessa Ruotsissa<br />

voi kirjautua videokonferenssilaitteistosta tai CMAtyöpöydästä<br />

(CMAD). Käyttäjä Pellon terveyskekuksessa<br />

Suomessa voi vastaavasti kirjautua Arctic Conneckt<br />

(AC) videokonferenssilaitteistosta tai yksityisestä työpöydästä.<br />

Videoneuvottelun aikana voi toinen osapuoli<br />

näyttää esim. ajankohtaisia tietoja potilaan tiedostosta<br />

lähettämällä oman videokuvansa kollegalle rajan toisella<br />

puolella. Potilaan luona oleva kollega voi web-kameralla<br />

näyttää esim. lähikuvan potilaan haavasta. Testitulokset<br />

ja muut yksityiskohdat selostetaan edellisessä jaksossa.<br />

Videokonsultaatio ja etävastaanotto<br />

Seuraavassa kuvassa nähdään erikoistapaus siitä, miten<br />

videokonsultaatio voidaan yhdistää etäohjattuun tiedostojärjestelmään<br />

n.k. etävastaanotto, kahdella Arctic<br />

Connect videosovelluksella, jotka testattiin kytkettyinä<br />

kultakin puolelta valtakunnan rajaa. Tämä työtapa<br />

saattaa olla eduksi esim. yhteisellä päivystysvastaanotolla,<br />

kun suomalainen potilas hakeutuu ruotsalaiseen<br />

terveyskeskukseen.<br />

Lyhyesti voimassa olevista lainvaatimuksista<br />

Suomen ja Ruotsin lainsäädännön mukaan on ainoastaan<br />

laillistetulla lääkärillä oikeus käyttää potilastiedostoa.<br />

Lisäksi vaaditaan, että tällä lääkärillä on työsuhde<br />

kysymyksessä olevan <strong>hoito</strong>laitoksen kanssa. Tämä merkitsee<br />

että, jotta lääkäri voisi käyttää sen terveyskeskuksen<br />

potilastiedostoa molemmissa maissa vaaditaan, että<br />

tällä lääkärillä on laillinen oikeus molemmissa maissa<br />

ja työsuhde kyseessä olevan terveyskeskuksen kanssa<br />

molemmissa maissa.<br />

Lääkäri, joka täyttää nämä vaatimukset, voi saada<br />

toimivallan käyttää potilastiedostoa ajankohtaisessa<br />

terveyskeskuksessa kummassakin maassa. Kummankin<br />

Övertorneå, VC<br />

Pello, TK<br />

CMADesktop<br />

Arctic<br />

Communicator /<br />

Ip-videoconferens<br />

SSL SSL-suojattu säker<br />

kommunikationslänk<br />

kommunikaatiolinkki<br />

VASpotilastiedosto<br />

patientjournalsystem<br />

systeemi<br />

Mediatripotilastiedosto<br />

patientjournalsystem<br />

systeemi<br />

RIKSGRÄNSEN<br />

Kuva 4. Videoneuvottelu, jossa mukana Övertorneån ja Pellon terveyskeskukset.<br />

14

Etävastaanotto Fjärrmottagningja och videoneuvottelu<br />

videokonsultation<br />

-Potilastiedoston- Fjärrstyrning av patientjournal etäohjaus AC-AC+ARD-modulilla via AC+ARD-modul samanaikaisesti<br />

med samtidig videoneuvottelun videokonsultation kanssa.<br />

Pello, TK<br />

Övertorneå, VC<br />

Arctic<br />

Communicator /<br />

Ip-videoconferens<br />

Arctic<br />

Communicator /<br />

Ip-videoconferens<br />

SSL<br />

SSL-suojattu<br />

säker<br />

kommunikaatiolinkki<br />

kommunikationslänk<br />

Mediatri<br />

Potilatiedoston etäluku. Lukea, kirjoittaa,<br />

Fjärråtkomst<br />

vastata,<br />

till<br />

lähete,<br />

patientjournaler:<br />

EKG, RTG,<br />

läsa,<br />

skriva, svar, s-lääkemääräykset, remisser, EKG, jne. RTG, osv.<br />

Elektroniska S-lääkemääräykset recept 2011-12.<br />

SSL-suojattu<br />

SSL säker<br />

RIKSGRÄNSEN<br />

kommunikaatiolinkki<br />

kommunikationslänk<br />

Arctic<br />

Communicator /<br />

ARD-modul<br />

Gränslös vård <strong>Rajaton</strong> <strong>hoito</strong><br />

Kuva 5. Videoneuvottelu ja etävastaanotto. Övertorneån ja Pellon tk.<br />

tiedoston käyttö lisää potilasturvallisuutta, koska ajankohtainen<br />

tieto on suoraan luettavissa potilaan omasta<br />

tiedostosta omassa terveyskeskuksessa.<br />

Seuraavan kuvan esimerkissä Övertorneån terveyskeskuksen<br />

lääkäri, jolla on täysi toimivalta käyttää terveyskeskuksen<br />

potilastiedostojärjestelmää VAS, hänellä<br />

on myös täysi toimivalta käyttää tiedostojärjestelmää<br />

Mediatri Pellon terveyskeskuksessa. Tässä tapauksessa<br />

tämä lääkäri on testannut ARD-modulia vain etäohjatakseen<br />

tiedostojärjestelmää Mediatri rajan toisella puolella.<br />

Hän on lukenut ja päivittänyt tiedostoa, kirjannut laboratorio-<br />

ja röntgenvastauksia, laatinut kirjelähetteitä sekä<br />

lääkemääräyksiä ja testaukset onnistuivat hyvin.<br />

2. Toistensa potilastiedostojen lukuoikeus<br />

tavoite<br />

- Suomen terveyskeskuksesta pääsy Ruotsin potilastiedostojärjestelmään<br />

(NLL:n VAS)<br />

- Ruotsin terveyskeskuksesta pääsy Suomen potilastiedostojärjestelmään<br />

(esim. Pellon Mediatri)<br />

tulos<br />

Hankkeen ensimmäisen vaiheen hakemuksen yhteydessä<br />

todettiin että <strong>hoito</strong>työntekijöiden toivomusta ja<br />

vaatimusta tiedonsiirrosta suoraan järjestelmien välillä ei<br />

täytetä. Syynä siihen oli ja on ensinnäkin että nykyinen<br />

lainsäädäntö ei tue sitä työtapaa, ja toiseksi Norrbottenin<br />

läänin maakäräjien potilastiedostojärjestelmän VAS<br />

ehdoton varmuusvaatimus kun kyseessä on kytkentä<br />

toisiin järjestelmiin. Nämä vaatimukset ovat pikemminkin<br />

tiukenneet varsinkin sen jälkeen kun NLL:n kehittämä<br />

potilastiedostojärjestelmä on saanut lääketieteenlaitokselta<br />

Läkemedelsverket CE-merkinnän hyväksytyksi.<br />

Kuten aikaisemmin on todettu, Suomen ja Ruotsin<br />

lainsäädäntö sallii lukuoikeuden toistensa potilastiedostoihin.<br />

Siten voi päivystävä lääkäri samanaikaisesti, kun<br />

hän seuraa tiedostoa omasta potilastiedostostaan, lukea<br />

ajankohtaista tietoa suoraan potilaan omasta tiedostosta<br />

siinä terveyskeskuksessa, johon potilas kuuluu. Täten<br />

potilasturvallisuus kasvaa huomattavasti.<br />

Potilastiedostossa olevan tiedon lukuoikeus on tärkeä<br />

rajat ylittävässä <strong>hoito</strong>yhteistyössä, varsinkin kun puhutaan<br />

vastaanoton päivystysvuorottelusta ja <strong>hoito</strong>tarpeen<br />

arvioinnista sekä kahden ammattilaisen välisestä neuvottelusta<br />

terveydenhuollosta ja sairaanhoidosta.<br />

Useita vaihtoehtoja on selvitetty ja useita ratkaisuja<br />

ehdotettu siitä, miten potilastietous olisi ammatinharjoittajien<br />

saatavilla, joko vastaanottotilanteessa tai neuvottelun<br />

yhteydessä. Käyttötilaisuudet olisivat viikoittaisia, riippuen<br />

mm. siitä että Övertorneån ja Pellon välillä on rajanylittävä<br />

päivystysyhteistyö.<br />

Alkuperäiset toiveet on osittain täytetty kun nyt voi<br />

henkilöstö Suomen terveyskeskuksesta potilaan luvalla<br />

lukea ruotsalaisen potilaan ruotsalaista potilastiedostoa.<br />

Vastaavalla tavalla voi <strong>hoito</strong>henkilöstö Ruotsin terveyskeskuksessa<br />

lukea suomalaisen potilaan suomalaista<br />

potilastiedostoa. Testaukset on tehty Övertorneån<br />

terveyskeskuksen järjestelmällä VAS ja Pellon terveyskeskuksessa<br />

systeemillä Mediatri ja ne ovat osoittaneet,<br />

että kummallakin järjestelmällä lukeminen on teknisesti<br />

mahdollista ja se toimii. Lupajärjestelmän avulla voidaan<br />

lukuoikeus molemmissa järjestelmissä ohjata tietylle käyttäjälle.<br />

Tätä työskentelyä havainnollistaa seuraava kuva.<br />

Alle olevasta kuvasta näkyy miten lukuoikeuden käyttö<br />

15

VAS tiedostoon tapahtuu. Pellon TK:n lääkäri kirjautuu<br />

maakäräjien verkostoon NLLNET ohjelmalla Portwise,<br />

jolloin saadaan varmennettu suojattu VPN-yhteys Lääkärin<br />

työpöydällä olevat sovellukset osoittavat, että hän on<br />

oikeutettu avaamaan ja kirjautumaan potilastiedostojärjestelmään<br />

VAS ja sieltä lukemaan ruotsalaisen potilaan<br />

tiedostoa. Lääkäri joka on tätä testannut koki kirjautumisen<br />

ja tiedoston lukemisen toimivan ilman ongelmia.<br />

Tiedoston lukuoikeus voidaan myöntää paikalliselle<br />

vastuunalaiselle <strong>hoito</strong>henkilöstölle. Pieni asennuskustannus<br />

sekä vuotuinen lupamaksu esim. Portwise-maksu<br />

tulevat maksettaviksi. Työtapa vaatii paljon huoltoa.<br />

IT-työryhmä ehdottaa että, jos lukuoikeus toistensa<br />

potilastiedostoihin toteutetaan Suomen ja Ruotsin<br />

terveyskeskusten välille tulee paikallisesti selvittää<br />

miten yhteistyön lukuoikeuden suhteen pitää toimia,<br />

mitä sääntöjä on noudatettava, mitä valtuuksia ja mille<br />

ammattikunnille niitä myönnetään. Lisäksi on tärkeä että<br />

jatkuvasti huomioidaan ja seurataan mahdollisia muutoksia<br />

lainsäädännössä ja muissa kysymyksissä. Näihin<br />

vastaa ja näistä päättää äärimmäisenä lääketieteellisesti<br />

vastuussa oleva lääkäri kussakin terveyskeskuksessa.<br />

Övertorneå, VC<br />

Pello, TK<br />

Arctic<br />

Communicator /<br />

ARD-modul<br />

Arctic<br />

Communicator /<br />

ARD-modul<br />

Mediatri<br />

Fjärråtkomst Potilatiedoston till etäluku. patientjournaler: Lukea, kirjoittaa, läsa,<br />

skriva vastata, svar, remisser, lähete, EKG, EKG, RTG, RTG,<br />

s-lääkemääräykset,<br />

o.s.v.<br />

jne.<br />

S-lääkemääräykset 2011-12<br />

Elektroniska recept 2011-12.<br />

SSL-suojattu<br />

säker<br />

kommunikationslänk<br />

kommunikaatiolinkki<br />

RIKSGRÄNSEN<br />

Kuva 6. Mediatri potilastiedoston etäohjaus.<br />

Ulkoinen Extern åtkomst lukuoikeus till patientjournalsystemet potilastiedostosysteemiin VAS viaVAS<br />

Portwise<br />

Övertorneå, VC<br />

Pello, TK<br />

VAS<br />

PortWise<br />

Potilatiedoston Fjärråtkomst etäluku. till patientjournalen:<br />

Lukea, (kirjoittaa?)<br />

läsa (och vastata, skriva?) lähete, svar, EKG, remisser, RTG, EKG,<br />

s-lääkemääräykset, jne.<br />

RTG, elektroniska recept, o.s.v.<br />

S-lääkemääräykset 2011-12<br />

SSL-suojattu säker<br />

kommunikationslänk<br />

kommunikaatiolinkki<br />

Gränslös vård <strong>Rajaton</strong> <strong>hoito</strong><br />

RIKSGRÄNSEN<br />

Kuva 7. Portwise avaa ulkoiselle käyttäjälle mahdollisuuden lukea potilastiedostoa VAS.<br />

16

3. Digitaalinen röntgenkuvien siirto<br />

tavoite<br />

- Suomalaisessa terveyskeskuksessa ruotsalaisesta<br />

potilaasta otettu röntgenkuva siirretään suoraan<br />

valtakunnan rajan yli Norrbottenin läänin maakäräjien<br />

PACS-arkistoon.<br />

- Ruotsalaisessa terveyskeskuksessa suomalaisesta<br />

potilaasta otettu röntgenkuva siirretään valtakunnan<br />

rajan yli Suomeen Kemin tai Rovaniemen sairaalan<br />

PACS-arkistoon.<br />

tausta<br />

Röntgenhoitajat Suomen ja Ruotsin puolella suorittavat<br />

röntgenkuvien oton toistensa puolesta toisen poissa<br />

ollessa. Kuvat siirretään CD-levylle, joka annetaan<br />

potilaalle omaan terveyskeskukseen vietäväksi ja siellä<br />

kuvat siirretään ja tallennetaan omaan röntgenkuvien<br />

PACS-arkistoon. CD-levyllä oleva kuva ei ole alkuperäinen<br />

ja lisäksi levy voi vaurioitua tai hukkaantua,<br />

joten hoitajat molemmin puolin rajaa haluavat korvata<br />

tämän röntgenkuvien manuaalisen käsittelyn digitaalisella<br />

käsittelyllä.<br />

Röntgenarkitektur Röntgenarkkitehtuuri NLL-Fin (LSHP+LPSHP)<br />

Pajala<br />

tulos<br />

Tekniikan asiantuntijat molemmin puolin ovat yhdessä<br />

kehittäneet varman yhteyden röntgenkuvien siirrolle<br />

salakielisen nk. VPN-tunnelin Internetin kautta sekä<br />

asentaneet kummatkin kuva-asemat niin, että röntgenhoitaja<br />

voi suoraan valita oikean PACS-arkiston.<br />

Röntgenkuvien digitaalisen siirron ja tiedonkulun tallennusmallit<br />

näkyvät seuraavassa kuvassa. Katso myös<br />

röntgenryhmän raporttia ja kuvaa liitteessä ”Radiologisk<br />

bildtagnings-, lagrings- och överföringsprocess över<br />

riksgränsen i Tornedalen”/ Radiologinen kuvien otto,<br />

tallennus ja siirtoprosessi valtakunnan rajan yli <strong>Tornionlaakso</strong>ssa.<br />

Digitaalista siirtoa on testattu lähettämällä Terveyskeskuksen<br />

röntgenvastaanotosta Torniosta Suomesta röntgenkuvia,<br />

jotka on otettu ruotsalaisesta testipotilaasta,<br />

tallennettaviksi röntgenkuvien arkistoon NLL:n erikoissairaalaan<br />

Sunderbyniin.<br />

Vastaavalla tavalla on suomalaisesta testipotilaasta<br />

otettuja röntgenkuvia lähetetty Haaparannan terveyskeskuksesta<br />

röntgenarkistoon Länsi-Pohjan Sairaan<strong>hoito</strong>piirin<br />

erikoissairaalaan Kemiin (LPSHP).<br />

Kolarista tulleesta suomalaisesta potilaasta Pajalan<br />

terveyskeskuksessa otetut röntgenkuvat voidaan samalla<br />

tavalla lähettää suoraan röntgenarkistoon Lapin Sairaan<strong>hoito</strong>piirin<br />

erikoissairaalaan (LSHP) Rovaniemelle.<br />

Hankkeen tämän osan käytännön testejä ei eri hallinnollisista<br />

syistä ehditty hankkeen puitteissa suorittaa vaan<br />

arvioidaan niiden valmistuvan muutaman viikon kuluessa<br />

hankkeen päättymisestä.<br />

Tekninen ratkaisu on hyvin kokeiltu ja sitä käytetään<br />

monessa samankaltaisessa yhteydessä eikä vaadi paljon<br />

huoltoa eikä suuria kustannuksia. Muutos on tapah-<br />

Muonion-<br />

Enontekiön<br />

ktt ky<br />

LSHP - network<br />

(Rovaniemi)<br />

LSHP - PACS<br />

NLLNET<br />

Kolari<br />

VPN -gateway<br />

Norrbotten PACS<br />

(GE Centricity)<br />

VPN -gateway<br />

Pello<br />

VPN -gateway<br />

Övertorneå<br />

LPSHP - PACS<br />

Ylitornio<br />

Haparanda<br />

RIKSGRÄNSEN<br />

Tornio<br />

LPSHP -network<br />

(Kemi)<br />

Kuva 8. Röntgenkuvien kulku- ja tallennusmalli. <strong>Rajaton</strong> <strong>hoito</strong> -hanke.<br />

17

tunut suhteellisen nopeasti ja kohtuulliseen hintaan. Potilaan<br />

kannalta epävarma manuaalinen kuvien käsittely<br />

CD:llä vaihdetaan digitaaliseen kuvien siirtoon, jolloin<br />

kuvien kadottaminen matkalla ei enää ole mahdollista.<br />

Lisäksi kuvat tulevat suoraan perille ja voidaan nopeasti<br />

liittää röntgenlähetteeseen, joka nopeasti lähetetään<br />

edelleen vastaanottajalle.<br />

Tämä kustannuksia säästävä, yksinkertainen ja<br />

joustava työtapa takaa korkean potilasturvallisuuden,<br />

mistä lääketieteellisesti vastaavat lääkärit ja röntgenhoitajat<br />

molemmin puolin rajaa ovat erittäin tyytyväisiä.<br />

Sen vuoksi IT-työryhmä ehdottaakin, että röntgenkuvien<br />

digitaalinen käsittely otetaan käyttöön hankkeen<br />

päätyttyä. Ennen käyttöön ottoa sovitaan SLA-rajoista<br />

ja muista <strong>hoito</strong>henkilöstöjen välisistä rajauksista.<br />

4. Sähköinen tiedonkäsittely<br />

tavoite<br />

- Lähetteiden, laboratorio- ja röntgenvastausten sekä<br />

kirjelähetteiden lähettäminen Suomen ja Ruotsin<br />

terveyskeskusten välillä.<br />

tulos<br />

Vaiheessa 1 todettiin, että käyttäjät voivat halutessaan<br />

lähettää s-lääkemääräyksiä, laboratorio-, röntgen- ja<br />

EKG tuloksia sekä muita lähetteitä toisilleen.<br />

Vaiheessa 2 on selvitetty yleisvaltaiset prosessit<br />

mitä tulee lähetteiden käyttöön, käsittelyyn, virtaan ja<br />

palveluun ja menty läpi terveyskeskuksilta molemmin<br />

puolin rajaa saadut vastaukset, katso liitettä ”Remissanvändning<br />

över riksgränsen i Tornedalen/Valtakunnanrajat<br />

ylittävien lähetteiden käyttö <strong>Tornionlaakso</strong>ssa”.Olemme<br />

tutkineet erilaisia sähköisiä viestinkäsittelyjärjestelmiä ja<br />

päätyneet tulokseen, että ruotsalaiskehitteinen Meddix<br />

RoS –järjestelmä täyttää vaatimukset ja kriteerit, jotka<br />

asetetaan sähköiselle laboratorio- ja röntgenvastausten<br />

sekä kirjeiden toimittamiselle Suomen ja Ruotsin<br />

terveyskeskusten välillä. Järjestelmää on paljon kokeiltu<br />

ja sitä käyttävät jo monen vuoden takaa eri organisaatiot<br />

ja yksityiset yritykset, jotka lähettävät röntgenlähtteitä<br />

röntgenklinikoille sekä lab-lähetteitä ja –näytteitä Sunderbynin<br />

sairaalan kemian laboratorioon, jonne Meddix<br />

ja RoS on integroidu. Katso seuraavaa kuvaa.<br />

MEDDIX RoS<br />

– Två sätt att arbeta… – Kaksi tapaa työskennellä …<br />

Web applikation<br />

Webapplikaatio<br />

1. Direktanvändning av webapplikation…<br />

Webapplikaation suora käyttö…<br />

MEDDIX<br />

Internettjänst<br />

Internetpalvelu<br />

www<br />

Kundsystem<br />

Asiakkaan systeemi<br />

RTG, Lab etc<br />

Applikation<br />

Applikaatio<br />

Databas<br />

Tietokanta<br />

Kommunikation<br />

Kommunikaatio<br />

2. … eller integrererade med kundens system<br />

… tai integroitu asiakkaan systeemeihin<br />

Säkerhet<br />

Varmuus<br />

© 2010 Tieto Corporation Page 1<br />

Kuva 9. Lähetteiden ja vastausten kaavio viestinkäsittelyjärjestelmässä Meddix RoS.<br />

18

Järjestelmässä on web-ohjelma, joka on mahdollista<br />

integroida varsinaiseen toimintajärjestelmään ja sisältää<br />

valmiit lomakkeet röntgen-, kemiallisen laboratorion- ja<br />

yleisille lähetteille. Järjestelmä palvelee erimuotoisten<br />

lähetteiden lähettämistä laboratoriojärjestelmään ja<br />

vastausten saamiseen sieltä käyttäen hyvin tunnettua<br />

integrointitekniikkaa kuten s-postia ja web-palveluja.<br />

Lähetteitä ja vastauksia ohjaa koodirekisteri. Kaikki lähetettävät<br />

tiedot tallennetaan salakielellä.<br />

Ennen varsinaisen yhteistyöpalvelun alkamista<br />

täytyy yksityiskohtaiset erot selvittää, erikoissanastot<br />

ja esim. kemiallisten näyteanalyysien nimet, rajaarvot<br />

ja muut kunkin järjestelmän parametrit ja luoda<br />

yhteiset kytkentätaulukot. Selvitys osoittaa, että lähetteet<br />

ja vastaukset tulevat todennäköisesti vaatimaan<br />

tietyn kaksinkertaisen työn rajayhteistyössä. Tämä ei<br />

tietenkään ole mitään mihin me pyrimme, mutta tiettyyn<br />

määrään se voidaan hyväksyä, kun otetaan huomioon<br />

käytön tarve (potilaiden lukumäärä) eikä se aluksi taida<br />

olla niin korkea. Rajayhteistyö terveyskeskusten välillä<br />

koskee myös laboratorio- ja röntgenyksiköitä. Niissäkin<br />

täytyy olla valmiita muutoksille ja varata niille tarvittava<br />

aika. Muutos merkitsee alussa kehityskustannuksia<br />

sekä jokaisesta lähetetystä viestistä peritään maksu.<br />

Kehityksen laajuudesta riippuen vaaditaan myös panostusta<br />

koulutukseen. IT-työryhmä ehdottaakin, että<br />

ennen tulevaa kehitysmuutosta pitää tehdä syvempi<br />

selvitys IT-tekniikasta, laboratoriotehtävistä, kustannuksista<br />

sekä mahdollisista vaihtoehdoista, joita on<br />

saatavilla.<br />

5. Infrastruktuuri<br />

tavoite<br />

- Infrastruktuuriset edellytykset ja mahdollisuudet<br />

kartoitetaan esim. mahdollisuudet kytkeä yhteen<br />

verkostot ja järjestelmät.<br />

tulos<br />

Olemme selvittäneet suojatut (salakieliset) verkostot,<br />

joita on molemmin puolin valtakunnan rajaa ja mitkä<br />

näistä voidaan kytkeä loogisesti yhteen, sekä millaiset<br />

ovat kustannukset. Ruotsin terveyskeskukset ja sairaalat<br />

on liitetty järjestelmään NLLNET, joka on Norrbottenin<br />

läänin maakäräjien oma verkosto. Suomen terveyskeskukset<br />

on liitetty kunkin kunnan verkostoon ja kahteen<br />

sairaalaan, joilla on oma verkosto.<br />

Ruotsin puolella on yhteinen maata käsittävä suojattu<br />

salakielinen verkosto ”Sjunet”, johon ovat liittyneet<br />

Ruotsin maakäräjät, muut viranomaiset ja järjestöt sekä<br />

myös järjestöjä ja yrityksiä Ruotsin ulkopuolelta. Yritys<br />

Inera vastaa Sjunet-sopimuksista ja ruotsalainen yritys<br />

TDC vastaa tekniikasta, suunnittelusta, käytöstä sekä<br />

Sjunetin hintatiedoista. Ruotsalaiset ja suomalaiset TDCyritykset<br />

ovat vahvistaneet, että on teknisesti mahdollista<br />

liittää yhteen Suomen rajakuntien verkostot ja Sjunet,<br />

ts. kytkeä yhteen Ruotsin ja Suomen terveyskeskukset.<br />

Mahdolliset asiakkaat voivat hakea liittymistä, jolloin<br />

heille tehdään erityinen tarkastus ja heidän pitää täyttää<br />

vaatimukset jotka Sjunet liittymiselle asettaa. Tätä prosessia<br />

ei tehty, sillä Suomen kunnat pitivät tätä ratkaisua<br />

liian kalliina verrattuna siihen, että sitä tällä hetkellä ei<br />

käytettäisi muuhun kuin röntgenkuvien siirtoon.<br />

Olemme selvittäneet myös mahdollisuutta lähettää<br />

röntgenkuvia salakielisellä yhteydellä Internetillä ja siinä<br />

mielessä katsoneet eri tämän alan toimittajia esim.<br />

Crossport, jonka toiminta perustuu suuriin röntgenkuvien<br />

määriin, mikä tässä yhteydessä on hyvin kallis<br />

ratkaisu.<br />

Kolmantena ratkaisuna olemme katsoneet mahdollisuutta<br />

toimittaa röntgenkuvia suoraan terveyskeskusten<br />

välisellä kiinteällä nk. VPN-yhteydellä, olemme myös<br />

testanneet sitä ja menestyksellä, katso kappaletta 3.<br />

”Digitaalinen röntgenkuvien siirto” sekä siinä mainittuja<br />

liitteitä.<br />

6. Varmuus ja lukuoikeus<br />

tavoite<br />

- Kartoittaa ja selvittää varmaa lukuoikeuden mahdollisuutta<br />

toistensa järjestelmien tiedostoihin katsomalla<br />

niin teknisiä ratkaisuja kuin mitä oikeudellista järjestystä<br />

tulee noudattaa.<br />

tulos<br />

Erilaiset tekniset ratkaisut kuten VPN (Virtual Private<br />

Network) ja Portwise antavat tähän mahdollisuuden.<br />

Molemmat ovat esimerkkejä applikaatioista, joita voidaan<br />

käyttää luotaessa varma ulkoinen kirjautuminen<br />

salakielellä käytettävään tunneliin verkostossa kunnes<br />

käyttäjä poistuu kirjautumisesta. NLL käyttää Portwise<br />

ohjelmaa ulkoisen toimijan pääsemiseksi maakäräjien<br />

sisäiseen verkostoon NLLNET. VPN-ohjelmaa voidaan<br />

käyttää kun halutaan luoda röntgenkuvien siirrolle<br />

pysyvä tunneli, mikä on kuvattu jaksossa 3 Digitaalinen<br />

röntgenkuvien siirto.<br />

Luvat potilastiedostojärjestelmien ja muiden <strong>hoito</strong>järjestelmien<br />

käyttöön on laadittu ja ne toimivat samankaltaisella<br />

tavalla ja noudattavat samankaltaisia periaatteita<br />

ja varmuusvaatimuksia molemmin puolin rajaa.<br />

Työryhmän jäsenet<br />

Paula Hurula, Norrbottenin läänin maakäräjät, Ruotsi<br />

Hankkeen vastaava NLL:n IT-asiantuntija ja yhteensovittaja<br />

Janne Okkonen, Länsi-Pohjan sairaan<strong>hoito</strong>piirin<br />

ky/UULA, Suomi ja vastaa hankkeessa Suomen rajakuntien<br />

ja terveyskeskusten IT-asioista.<br />

19

sanasto<br />

Sana<br />

selostus<br />

AC<br />

Arctic Connect, videojärjestelmien ja ohjelmien eli sovellusten toimittaja.<br />

Arctic Communicator videojärjestelmä.<br />

ARD-moduli Arctic Remote Desktop- tietokoneen etäohjauksen applikaattori.<br />

CE-merkki<br />

Lääketuotteiden laitoksen myöntämä tavaramerkki.<br />

CMAD<br />

CMAdesktop/työpöytä video (pc, webkamera, kuulokkeet, kaiuttimen mikrof.).<br />

Distans/etä<br />

Lääkärin tai muun spesialistin kanssa neuvottelu kirjeitse, puhelimitse, videokonsultaatio jne.<br />

lääkärin ja potilaan ollessa eri paikoissa.<br />

Fin<br />

Suomi, suomalainen.<br />

HC<br />

Suomen terveyskeskus katso myös TK.<br />

IT Norrbotten Access Euroopan suurimpaan avoimeen laajakaistaverkostoon. Katso myös Lumiora.<br />

Kemlab<br />

Kemiallisten näytteiden kemiallinen laboratorio.<br />

Lab<br />

Laboratorio näytteiden analyysejä varten.<br />

LSHP<br />

Lapin sairaan<strong>hoito</strong>piiri, Rovaniemen erikoissairaala Suomessa.<br />

LPSHP<br />

Länsi-Pohjan Sairaan<strong>hoito</strong>piiri, Kemin erikoissairaala Suomessa.<br />

Lumiora<br />

Yhteinen pikaverkosto. Kokemuksia kuituverkon hyödyistä kunnissa ja terveydenhuollossa<br />

Pohjois-Ruotsissa. Katso myös IT Norrbotten.<br />

MeddixRoS Internet-pohjainen Lähete ja Vastaussysteemi, omistaja Tieto Sweden AB Ruotsissa.<br />

MT-produkt Lääketieteellistekninen tuote.<br />

NLL<br />

Norrbottenin läänin maakäräjät<br />

NLLNET<br />

Maakäräjien lääniä käsittävä tieto- ja IP-puhelinverkosto<br />

Pello<br />

Suomen puolen Pello.<br />

Polycom<br />

Videojärjestelmien toimittaja, tarjoaa teknisiä asiakkaan omaan videojärjestelmiin sovellettuja<br />

tuotteita. Muita toimittajia on mm. Tandberg.<br />

PW<br />

Portwise suojattu salakielinen verkkoyhteys esim. potilastiedosto.<br />

RTG<br />

Röntgen (-kuvat jne.)<br />

Sjunet<br />

Ruotsin maakäräjien ja muiden järjestöjen suojattu tietoverkosto.<br />

SLA<br />

Service Level Agreement- Palvelusopimus.<br />

Tandberg<br />

Videojärjestelmien toimittaja, tarjoaa teknisiä asiakkaan omaan videojärjestelmään sovellettuja<br />

tuotteita. Muita toimittajia on mm. Polycom.<br />

TDC<br />

Yritys joka tarjoaa ja toimittaa yrityksille ja järjestöille puhe- tietokone- ja video<br />

kokonaisratkaisuja.<br />

TK<br />

Terveyskeskus Suomessa. Katso HC.<br />

VAS<br />

Hoitoalan hallintosysteemi, Norrbottenin läänin maakäräjien potilastiedosto.<br />

Video-konsultaatio Etäneuvottelu videolla esim. lääkärin, erikoislääkärin kanssa neuvottelu jne.<br />

VPN<br />

Virtual Private Network.<br />

VC<br />

Ruotsin terveyskeskus.<br />

Ötå vc<br />

Övertorneån terveyskeskus.<br />

20

Viitekirjallisuus ja web-linkit<br />

Suomen linkit<br />

KanTa Kansallinen terveysarkisto (Det Nationella Hälso- och Sjukvårdsarkivet innehåller eRecept, eBase, eArkiv),<br />

publicerad 2007-01-31 och länk daterad 2011-06-15<br />

https://www.kanta.fi/kansallinen-terveysarkisto;jsessionid=75AD8472F1E5C04086DC2FAA2FBA1E88.Tomcat1<br />

Nationell IT strategi, endast på finska; Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan IT strategia vuosille 2007-2011<br />

publicerad 2007-11-01 och länk daterad 2009-06-21<br />

http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=28707&name=DLFE-3637.pdf&title=Sosiaali__ja_terveysministerion_hallinnonalan_IT_strategia_vuosille_2007_2011_fi.pdf<br />

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 9.2.2007/159 = publiceringsdatum<br />

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070159?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=Lak<br />

i%20sosiaali-%20ja%20terveydenhuollon%20asiakastietojen%20s%C3%A4hk%C3%B6isest%C3%A4%20<br />

k%C3%A4sittelyst%C3%A4%20<br />

Laki sähköisestä lääkemääräyksestä 2.2.2007/61 = publiceringsdatum<br />

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070061 Lagen om elektroniskt recept 2.2.2007/61 = publiceringsdatum<br />

http://www.finlex.fi/sv/laki/ajantasa/2007/20070061<br />

EU-projektkontor för Lapplands län UULA Uudet palvelu- ja toimintamallit Lapissa 2008-2010, länk daterad<br />

2009-06-21<br />

http://www.lshp.fi/download.aspx?ID=1634&GUID=%7B9DDFA888-EFF4-4D3B-A51D-732381573E58%7D<br />

Ruotsin linkit<br />

Nationell eHälsa — strategin för tillgänglig och säker information inom vård och omsorg publicerad 18 juni 2010<br />

http://www.regeringen.se/content/1/c6/14/84/29/b38c1b84.pdf<br />

NPÖ Nationell Patientöversikt, se länk daterad 2011-05-31<br />

http://www.cehis.se/vardtjanster/npo/<br />

Patientdatalagen i praktiken Etapp 2 modellering, daterad 2009-11-30<br />

http://www.cehis.se/images/uploads/dokumentarkiv/PDLiP_etapp_2_slutrapport_100603.pdf<br />

PDL Patientdatalag, publicerad 2008-05-29, länk daterad 2009-06-21<br />

http://www.notisum.se/rnp/sls/lag/20080355.HTM<br />

Projektansökan ”Fritt vårdval inom den funktionella regionen Tornedalen — Ett genomförande i två faser<br />

varav fas 1 omfattar verksamhetsöversyn” och fas 2 genomförande av test<br />

http://www.framtidenssjukvard.se/<br />

Sverige: MT-produkt Medicinteknisk produkt<br />

http://www.lakemedelsverket.se/malgrupp/Foretag/Medicinteknik/Vagen-till-CE-market/<br />

Distanskonsultation i FIA-projektet, vid NLL<br />

http://www.nll.se/upload/IB/lg/sekr/demokrati/Demokratiutskottet/Utbildning%202011/110413/OH/Fia%2013%<br />

http://www.nll.se/upload/IB/lg/sekr/demokrati/Demokratiutskottet/Utbildning%202011/110413/OH/Fia%2013%20<br />

april.ppt<br />

Muut linkit<br />

EU: EpSOS ”Smart Open Services for European Patients” EU-projekt with focus on Interoperable Patient<br />

Summaries and ePrescribing, webplats daterad 2009-06-21<br />

http://www.epsos.eu/<br />

21

Video<br />

tausta/tavoite<br />

Hankkeen tavoitteena on ollut tunnustella onko mahdollista<br />

saada esteetön rajatylittävä sairaan<strong>hoito</strong> Torniolaaksoon,<br />

mikä olisi hyvä potilaille ja saraanhoidolle.<br />

Työryhmän tehtävänä on ollut levittää tietoa videoneuvottelujen<br />

käytöstä esim. yhteyksissä lääkäriin mutta<br />

myös lyhyissä kokouksissa, se säästää aikaa ja kustannuksia<br />

ei ainoastaan rahallisesti vaan myös ympäristöllisesti.<br />

Tavoitteena on ollut implementoida ja testata<br />

videoneuvotteluja terveyskeskusten välillä potilaan <strong>hoito</strong>tilanteessa<br />

maan rajojen sisäpuolella ja ulkopuolella.<br />

<strong>Rajaton</strong> <strong>hoito</strong> vaiheen I työryhmä Koulutus tuli tulokseen,<br />

että tulee tutkia mahdollisuuksia, miten voida<br />

käyttää telelääketieteellistä neuvottelua päivystyksessä<br />

potilashoidossa. Tavoitteena oli ensin kokeilla videoneuvottelua<br />

Ruotsissa Övertoneån ja Pajalan terveyskeskusten<br />

välillä. Kokeilu piti sitten laajentaa rajan yli käsittämään<br />

Suomen Pellon terveyskeskus ja Övertorneån<br />

terveyskeskus Ruotsissa, koska niillä on jo ennestään<br />

toimiva päivystysyhteistyö.<br />

Menetelmät ja työtavat<br />

Videokonsultaatio: potilas ja sairaanhoitaja.<br />

Työryhmä on kokoontunut noin kerran kuussa seminaarien<br />

lisäksi.<br />

Olemme tehneet opintovierailun Kolarin terveyskeskukseen<br />

Suomessa, jossa jo pitkään on käytetty<br />

videoneuvotteluja päivystyksessä terveyskeskusten<br />

välillä. Siellä saimme nähdä miten videodkonsultaatio<br />

käytännössä toimii. Ryhmä on tehnyt opintovierailun<br />

myös Tromssaan Norjaaan saadakseen tietoa miten<br />

siellä videoneuvotteluja käytetään.<br />

Olemme työssämme ottaneet esille testikaavakkeen,<br />

suostumussopimuksessa käytettävän lomakkeen<br />

potilaalle ja tehneet riskianalyysin. Olemme kirjoittaneet<br />

laitteiston käyttöohjeet ja jakaneet niitä käyttäjille Övertorneån<br />

ja Pajalan terveyskeskuksissa. Rutiineiden ja<br />

työtapojen koulutusta on järjestetty terveyskeskuksissa.<br />

Sairaanhoitajien täydennyskoulutuksesta on keskusteltu,<br />

koska videoneuvottelut muuttavat heidän työtapojaan.<br />

Olemme harjoitelleet keksittyjen tilanteiden kanssa,<br />

laatineet niille toimintamenetelmät esim. tilanteessa,<br />

jossa potilas makaa akuuttiosastolla Pellon terveyskeskuksessa<br />

ja on saatava yhteys Övertorneån terveyskeskuksen<br />

päivystävään lääkäriin.<br />

Aika pian hankkeen päästyä käyntiin saimme<br />

käyttöömme teknisiä laitteita tietyille terveyskeskuksille<br />

ja henkilöille. Useat hankkeen jäsenet saivat käyttöönsä<br />

pienet videokamerat ohjelmineen, vastaisuudessa käytämme<br />

nimeä videokamera. Laitteistossa on ohjelma,<br />

kamera, pääkuulokkeet ja/tai pöytämikrofoni ja kaiutin.<br />

Tämä mahdollistaa videokeskustelut, jakaa dokumentteja<br />

ja työpöytää keskenään, voidaan jopa ”chattata”. Voidaan<br />

nähdä kaikenlaista tietoa esim. PowerPoint, Exel-laskelmia,<br />

Word-dokumentteja ym omassa näyttöpäätteessä.<br />

Voit kytkeä itsesi videokonferenssilaitteistoon ja osallistua<br />

kokouksiin ja seurata luentoja. Videokameraa voi ohjata<br />

kaikista tietokoneista, joihin on liitetty sellainen ohjelma ja<br />

se toimii myös siirrettävissä tietokoneissa ja täten voit olla<br />

mukana videokokouksissa, missä sitten lienetkin.<br />

22

Övertorneån ja Pajalan terveyskeskukset saivat myös<br />

siirrettävät videolaitteistovaunut sekä lääkärin vastaanotolle<br />

että akuuttiosastoille.<br />

Suomen puolen terveyskeskuksilla oli jo laitteistot,<br />

koska siellä on pitkään käytetty tätä tekniikkaa.<br />

Ensiksi alkuun saimme opetella käyttämään laitteistoa<br />

ja kun aloimme tuntea varmuutta tekniikan käytössä,<br />

aloimme opastaa toisia tekniikan käyttöön aloilla kuten<br />

<strong>hoito</strong>suunnitelmat, koulutukset, kokoukset, viittomakielen<br />

tulkkit jne.<br />

Övertorneån ja Pajalan terveyskeskukset saivat myös<br />

siirrettävät videolaitteistovaunut sekä lääkärin vastaanotolle<br />

että akuuttiosastoille. Suomen puolen terveyskeskuksilla<br />

oli jo laitteistot, koska siellä on pitkään käytetty<br />

tätä tekniikkaa. Ensiksi alkuun saimme opetella käyttämään<br />

laitteistoa ja kun aloimme tuntea varmuutta tekniikan<br />

käytössä, aloimme opastaa toisia tekniikan käyttöön<br />

aloilla kuten <strong>hoito</strong>suunnitelmat, koulutukset, kokoukset,<br />

viittomakielen tulkkit jne.<br />

Ilahduttavaa oli kuitenkin se, että lääkärit päätyivät<br />

samaan tulokseen, siis lääkäri joka oli videoyhteydessä<br />

potilaan kanssa ja paikalla oleva lääkäri.<br />

Tarkoituksena oli myös testata videokonsultaatiota<br />

kevään aikana Pajalan ja Övertotneån terveyskeskusten<br />

välillä. Sitä ei kuitenkaan tehty ajan puutteen vuoksi,<br />

myös avainhenkilöt puuttuivat.<br />

Hankkeen loppuvaiheess Pajalan ja Övertorneån<br />

terveyskeskukset saivat käyttöönsä stetoskoopit, joita<br />

voidaan käyttää videokonsultaation yhteydessä. Näitä<br />

testattiin vain terveyskeskuksissa, mutta ne todettiin<br />

hyvin käytännöllisiksi. Ääni tallennetaan ja se voidaan<br />

tarvittaessa lähettää edelleen tai tallentaa potilaan<br />

tiedostoon. Äänen laatu oli erinomainen ja stetoskooppi<br />

helppokäyttöinen kuten ohjelmakin. Övertorneån terveyskeskuksen<br />

lääkäri on testannut sairauskertomuksen<br />

siirtoa Suomesta Ruotsiin ohjelmalla Arctic-Connector<br />

remote desktop-controller, ja se toimi erittäin hyvin.<br />

tulos<br />

Videokameran käyttö on implementoitu ja laitteiston<br />

käyttö lisääntyy sitä mukaa kuin käyttömahdollisuudet<br />

eri aloilla kasvavat. Videokamera sopii hyvin käytettäväksi<br />

monessa eri yhteydessä esim. kokouksissa ja <strong>hoito</strong>suunnittelussa.<br />

Jos laitteisto asennetaan siirrettävään<br />

tietokoneeseen, voi esim. terveydenhoitaja neuvotella<br />

lääkärin kanssa ollessaan potilaan kotona.<br />

Uskomme että videoneuvottelu päivystyksen aikana<br />

potilasyhteyksissä on käyttökelpoinen myös tilanteissa,<br />

jolloin lääkäri saattaa olla kotonaan tai tai toisessa<br />

<strong>hoito</strong>paikassa ja sairaanhoitaja ottaa potilaan vastaan<br />

terveyskeskuksessa. Lääkäri saa sitten arvioida voiko<br />

hän asettaa diagnoosia videon kautta vai pitääkö hänen<br />

tavata potilas henkilökohtaisesti. Vastaisuudessa, kun<br />

kaikki tekniset, lainsäädännölliset ja kielelliset esteet<br />

ovat poissa voidaan videoneuvotteluja käyttää potilastyössä<br />

Suomen ja Ruotsin terveyskeskusten kesken.<br />

Mitä stetoskoopeihin tulee ovat ne hyvin helppokäyttöisiä<br />

ja soveltuvat käytettäväksi monessa eri tarkoituksessa<br />

esim. opetustilanteessa, videokonsultaatiossa<br />

lääkärin ja sairaanhoitajan kanssa jne.<br />

Implementointiedellytykset<br />

Tekniikka toimii, mutta sitä täytyy yksinkertaistaa niin<br />

että siitä tulee käytännöllisempi päivystyksessa potilaan<br />

<strong>hoito</strong>tilanteessa. Toivottavaa olisi että laitteisto aina olisi<br />

”stand by” ja että kamerat olisivat lääkärin kaukoohjattavia<br />

niin että sairaanhoitaja saisi keskittyä potilaasta<br />

huolehtimiseen. Myös alla mainitut ongelma-alat<br />

täytyy ratkaista rajatylittävää yhteistyötä ajatellen.<br />

Ongelma-alat<br />

Videoneuvottelujen avulla tehtävässä potilastyössä<br />

Suomen ja Ruotsin välillä on seuraavia ongelma-aloja:<br />

▶ Suomen <strong>Tornionlaakso</strong>ssa useita eri tiedostojärjestelmiä,<br />

Ruotsissa vain yksi.<br />

▶ Kielelliset esteet.<br />

▶ Tiedostojen siirto.<br />

▶ Lääkemääräykset.<br />

▶ Tekniset ongelmat, kun yritettän ottaa yhteyttä<br />

Suomeen vastaa ”ArcticConnectors bridge” ja<br />

etemmäs ei päästä, mutta yhteys Suomesta<br />

Ruotsiin toimii ilman ongelmia.<br />

▶ Juridiset esteet, lait, palkkiot, vakuutukset.<br />

Työryhmän jäsenet<br />

Andreas Uusitalo, Pajala<br />

Ann-Sofie Johansson, Pajala<br />

Britt-Marie Westerberg, Övertorneå<br />

Eivor Henriksson, Pajala<br />

Jari Havela, Övertorneå<br />

Karl Hard, Pajala<br />

Mari Huhtanen, Övertorneå<br />

Piia Korteniemi, Pello<br />

Päivi Pudas, Övertorneå<br />

Taina Timonen, Pello<br />

Tapani Risku, Pello<br />

Tarja Saarinen, Haparanda<br />

liitteet<br />

1. Arvioidut vaarat, EU-hanke <strong>Rajaton</strong> <strong>hoito</strong>, videokamera<br />

2. Suostumus<br />

3. Pöytäkirja testistä videoneuvottelu<br />

4. Yhteenveto videoneuvotteluista/kokouksista tiettyjen<br />

Övertoneån potilaiden ja Pajalan terveyskeskuksen<br />

vällillä.<br />

5. Prosessikuvaus <strong>Rajaton</strong> <strong>hoito</strong> videokamera<br />

6. Etävastaanotto/neuvonta videoneuvottelu<br />

23

Liite 1.<br />

Riskiarvionti EU-hanke <strong>Rajaton</strong> <strong>hoito</strong>, videokamera<br />

Tämän toiminnan käynnistämiseen ei ole mitään esteitä. Suomessa ollaan jo pitkään toimittu<br />

tällä tavalla ja myös Ruotsissa on ohjelmaa otettu käytäntöön.<br />

Tekniikka ja salassapito: Laitteisto on teknisesti turvallinen ja tiedonsiirto toimii.<br />

Tietoverkko on suojattu ulkoa tulevia verkkohyökkäyksia vastaan ja myös kaksoissuojattu.<br />

Pellon terveyskeskus Suomessa on käyttänyt järjestelmää 1990-luvulta ja yhtään<br />

verkkohyökkäystä ole todettu.<br />

Testipöytäkirja ja lomake ”Potilaan suostumus” on laadittu.<br />

Koulutus: Laaditaan selkeät, kirjalliset työohjeet ja henkilöstön koulutusta järjestetään eri<br />

paikkakunnilla.<br />

Juridiikka: Projektipäälliköllä Eva Karlssonilla on yhteys Ruotsin Kunnat ja Maakäräjät<br />

järjestön juristiin mitä tulee lakeihin ja asetuksiin.<br />

24

Liite 2.<br />

SUOSTUMUS<br />

Allekirjoittanut hyväksyy täten että lääkärin ja muun sairaan<strong>hoito</strong>henkilöstön vällillä käytävä<br />

neuvottelu tapahtuu video/webbkameran avulla.<br />

Päiväys<br />

Potilaan nimi ja henkilötunnus<br />

Potilaan allekirjoitus<br />

Tämä testi kuuluu EU-hankkeeseen <strong>Rajaton</strong> <strong>hoito</strong> <strong>II</strong> – <strong>Tornionlaakso</strong><br />

25

Liite 3.<br />

Testipöytäkirja Videokonsultaatio<br />

1. Päiväys…………………… Kello……………… 3. Terveyskeskus:<br />

Tekninen toimivuus<br />

3. Tietokoneen nimi………………..4. Tyyppi: Kiinteä pc Siirrettävä MT-tietokone<br />

5.Verkkoyhteys: Kiinteä Langaton 6. Muuta: Portwise Muu:<br />

7.Video: Polycom (NLL)<br />

Tandem/Arctic Connect (Suomi)<br />

8.Videokamera ………………………. Tietokoneessa oleva kamera<br />

9. Audio: Kuulokkeet Kaiutinmikrofoni Merkki…………………….<br />

10. Muut varusteet: Stetoskooppi Otoskooppi Muuta ilmoita mitä…………….<br />

Hyvin huono Huono Hyvä Erittäin hyvä<br />

11. Ääni<br />

12. Kuva<br />

13. Väri<br />

14. Tarkkuus<br />

15. Liikkuvuus<br />

16. Muut huomattamista tekniikan toimintaan.<br />

…………………………………………………………….<br />

Syy yhteydenottoon<br />

17. Diagnoosi<br />

…………………………………………………………<br />

18. Diagnoosi – epävarma<br />

19. Hoito-ohjeet<br />

20. Toinen mielipide<br />

21. Muuta …………………………………………………<br />

Konsultaation tulos<br />

22. Potilas valmiiksi hoidettu<br />

23. Lähihoidon seuranta<br />

24. Myöhemmin uusi etäkonsultaatio<br />

25. Lähete<br />

26

Seuranta<br />

Liite 3.<br />

26. Keneltä……………………………………. 27. Kenelle…………………………………<br />

28. Neuvottelevan sairaanhoitajan/lääkärin tyytyväisyys<br />

Tyytymätön Aika tyytyväinen Tyytyväinen Hyvin tyytyväinen<br />

Ei voi osallistua<br />

29. Potilaan tyytyväisyys<br />

Tyytymätön Aika tyytyväinen Tyytyväinen Hyvin tyytyväinen<br />

30 Miten kauan neuvottelu kesti?<br />

……………………………………………………………………………………………….<br />

31.Miten yhteys – keskustelu koettiin?<br />

……………………………………………………………………………………………….<br />

……………………………………………………………………………………………….<br />

……………………………………………………………………………………………….<br />

32. Huomautus.<br />

……………………………………………………………………………………………….<br />

……………………………………………………………………………………………….<br />

……………………………………………………………………………………………….<br />

33. Koulutuksen tarve (mitä tarvitset, esim. ekg:n tulkintaa)<br />

……………………………………………………………………………………………….<br />

……………………………………………………………………………………………….<br />

……………………………………………………………………………………………….<br />

34. Lähihoidon lääkäri, virka ja nimi<br />

……………………………………………………………………………………………….<br />

Nordkalottrådet<br />

Pohjoiskalotin neuvosto<br />

The North Calotte Council<br />

Lapin lääni<br />

27

Liite 4.<br />

Yhteenveto videoneuvottelu/kokoustesteistä, jotka on tehty Övertorneån ja<br />

Pajalan terveyskeskusten välillä ja joissa mukana ovat olleet tietyt potilaat.<br />

• Testien suoritusaika 011210-091210<br />

• Yhteensä 8 potilasta osallistui testiin, jossa potilas tapasi toisessa terveyskekuksessa<br />

olevan piirilääkärin video/webbkameran välitykssellä<br />

• Övertorneåssa olevat potilaat tapasivat ensin Pajalan terveyskeskuksen lääkärin videon<br />

välityksellä ja päinvastoin. Sen jälkeen potilaille tehtiin tavallinen lääkärintarkastus<br />

kotipaikkakunnan terveyskeskuksessa..<br />

• Diagnoosia ja <strong>hoito</strong>a verrattiin toisiinsa ja todettiin että lääkärit olivat päätyneet<br />

samaan tulokseen riippumatta tapasivatko potilasta videon välityksellä vai<br />

tavanomaisella tavalla.<br />

• Käynnin syitä olivat päänsärky/migreeni, hypertonia, terveystarkastus,<br />

selkä/lannevaiva, haava, olkavaiva.<br />

• Testausajan alussa tekniikka aiheutti ongelmia, ennen kaikkea ääni piti saada<br />

toimimaan. Ääni koettiin liian hiljaiseksi vaikka se oli maximissa.<br />

• Kuva, väri, tarkkuus ja liikkuminen koettiin joko hyvänä tai erittäin hyvänä.<br />

• Sekä potilaat että lääkärit kokivat videokonsultaatiot positiivisiksi ja olivat tyytyväisiä<br />

yhteyteen.<br />

• Konsultaatiot kestivät 20-50 minuuttia riipuen miten tekniikka toimi.<br />

• Huomautettiin että on tärkeä tarkistaa laitteisto ennen lähetyksen alkua sekä<br />

harjoitella säännöllisesti.<br />

• Testausjakson aikana huomattiin, että myös valolla on suurta merkitystä kuvan<br />

tarkkuuteen.<br />

28

Liite 5.<br />

Prosessikuvaus <strong>Rajaton</strong> <strong>hoito</strong>, Videokamera<br />

- Pääprosessi<br />

• Päivytysyhteistyö Pello - Övertorneå<br />

- Osaprosessit<br />

• Vidokonsultaatio ja puhelinkonsultaatio<br />

• Potilas<strong>hoito</strong> Pellon akuuttiosatolla akuuttitilanteessa<br />

Kuvauksen kohde<br />

Pellon terveyskeskuksen vuodeosastolla on potilas joka sairastuu äkillisesti viikonloppuna,<br />

jolloin siellä ei olla päivystysvuorossa vaan Pello ottaa yhteyttä päivystävään lääkäriin<br />

Övertorneålla, tämä myös kun on kysymyksessä vuodepotilas.<br />

Prosessin kulku<br />

Sairaanhoitaja Pellon terveyskeskuksessa valmistelee potilaan tavan mukaan, tarkistaa<br />

elintärkeät parametrit, ottaa asiaankuuluvat laboratorionäytteet sekä EKG. Sairaanhoitaja<br />

ottaa esille esitiedot ja aikaisemmista taudeista laaditun koosteen ennen kuin ottaa yhteyden<br />

päivystävään terveyskeskukseen (Öt). Pellon terveyskeskuksen sairaanhoitaja soittaa<br />

Övertorneån terveyskeskuksen sairaanhoitajalle ja selostaa tapauksen. Övertorneån<br />

terveyskeskuksen sairaanhoitaja puolestaan ottaa yhteyden päivystävään lääkäriin ja kertoo<br />

tapauksesta. Kielivaikeuksista johtuen eivät lääkäri ja Pellon sairaanhoitaja pysty suoraan<br />

kekustelemaan keskenään. Potilastiedosto faxataan Övertorneån terveyskeskukselle.<br />

Ohjelman ”telemedicin” avulla (Arctic Connection – tekniset ongelmat) terveyskeskusten<br />

yhtey on mahdollinen ja täten lääkäri näkee potilaan webbkameralla.<br />

Övertorneån terveyskeskuksen sairaanhoitaja toimii tulkkina lääkärin ja sairaanhoitajan ja<br />

potilaan välillä Pellon terveyskeskuksessa. Lääkäri arvioi ja päättää potilaan tilanteen sekä<br />

missä kunnossa potilas on keskustelemalla, lukemalla suomalaista potilastiedostoa, ja<br />

katsomalla webbkameran kuvaa. Pellon sairaanhoitaja hoitaa itse vaikeasti sairaan potilaan.<br />

Liite 5<br />

29

Liite 5<br />

Saavutettu tavoite<br />

Tavoitteena on turvallinen potilaan <strong>hoito</strong> etäkonsultaation avulla. Edellytyksenä on että<br />

tekniikka toimii hyvin, ja että potilastiedostot voidaan siirtää uudenaikaisella tavalla ja näin<br />

saada entistä parempi laatu. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan enemmän etäkonsultaation<br />

käyttöä, sekä turvalliset ja yksinkertaiset työtavat.<br />

Ongelma-alueet<br />

Rajatylittävässä päivystysyhteistyössä kielivaikeudet ovat selvät. Tästä johtuen jokaisella<br />

työvuorolla täytyy olla henkilöitä, jotka hallitsevat sekä suomen että ruotsin kielen, jotta<br />

voitaisiin tulkata ellei lääkäri osaa suomea. Suomessa laki määrää että julkisessa työssä<br />

olevien täytyy osata ruotsia, mikä kuitenkin on puutteellista. Suomesta lähetettävät tiedostot<br />

ovat suomen kielisiä, ja sekin saattaa tuottaa ongelmia, ellei lääkäri osaa suomea jolloin<br />

sairaanhoitajan on käännettävä. Joidenkin lääkkeiden nimet ovat erilaiset Suomessa ja<br />

Ruotsissa ja joskus myös annostukset. Kääntäminen on siis tärkeää työtä jotta potilas saa<br />

oikeaa lääkettä oikein annostettuna. Tietokoneessa olevat lääkeluettelot luovat myös<br />

ongelmia koska kaikkia ulkomaisia lääkkeitä ei ole Ruotsissa.<br />

Erilaiset tiedostot siirretään faksilla yksikköjen välillä. Laatu huononee ja täydellisten<br />

sairaustiedostojen saanti puuttuu. Tiedostojen siirtoa koskeva lainsäädäntö maiden välillä on<br />

epävarma.<br />

Tekniikka aiheuttaa ongelmia. Ruotsissa ja Suomessa käytetään erilaisia video<br />

neuvottelujärjestelmiä, joiden on vaikea kommunikoida keskenään, varsinkin Ruotsista<br />

Suomeen. Ruotsissa käytetään CMA-desktop nimistä ohjelmaa ja Suomessa Arctc<br />

Connektion.<br />

On myös epäselvyyttä siitä kuka kantaa vastuun, jos potilasta hoidetaan väärin, ja minkä maan<br />

vakuutuksen piiriin potilas joutuu.<br />

30

Bilaga Liite 6.<br />

31

Bilaga Liite 6.<br />

32

Potilatiedoston etäluku. Lukea, kirjoittaa,<br />

vastata, lähete, EKG, RTG,<br />

s-lääkemääräykset, jne.<br />

S-lääkemääräykset 2011-12<br />

SSL-suojattu<br />

kommunikaatiolinkki<br />

SSL-suojattu<br />

kommunikaatiolinkki<br />

Bilaga 6.<br />

33

Röntgen<br />

tausta<br />

<strong>Tornionlaakso</strong>ssa on vaikea saada viransijaisia röntgeniin<br />

ja lähimpään sairaalaankin on pitkä matka.<br />

tavoite<br />

Yksi <strong>Rajaton</strong> <strong>hoito</strong> –hankkeen vaiheen <strong>II</strong> osatavoitteista<br />

oli aloittaa tiedonsiirto maiden sairaan<strong>hoito</strong>toimijoiden<br />

kesken. Röntgen-työryhmä asetti tavoitteeksi mahdollisuuden<br />

ottaa röntgenkuvia toisilleen toistensa poissa<br />

ollessa molemmin puolin rajaa. Tämä ratkaisu on hyödyksi<br />

potilaille ja ympäristölle kun alueen asukkaat näin<br />

saavat lyhyemmät kulkmatkat.<br />

tulos<br />

On mahdollista ottaa kuvia potilaasta ja lähettää ne<br />

rajan yli. Testausjakso oli Tornion ja Haaparannan välillä<br />

päätösseminaarin aikana kesäkuussa 2011. Se toimi<br />

hyvin ja on teknisesti toteutettavissa rajaseudun terveyskeskusten<br />

välillä.<br />

Työryhmän jäsenet<br />

Sakari Silén, Muonio tk<br />

Margareta Alainentalo, Pajala tk<br />

Gertrud Kenttä, Haaparanta tk<br />

Leena Mikkonen, Kolari tk<br />

Sari Lähteenmäki, Tornio tk<br />

Eila Juuso Wiinikka, Övertorneå tk<br />

Taina Timonen, Pello tk<br />

Menetelmät ja työtavat<br />

Työryhmä on kokoontunut muutaman kerran vuodessa.<br />

Olemme tehneet vierailuja toisissamme ja nähneet<br />

toistemme toimintaa, työtapoja ja röntgenlaitteistoja.<br />

Olemme olleet yhteydessä puhelimitse ja s-postitse.<br />

Olemme kuvanneet yhden ruotsalaisen ja yhden suomalaisen<br />

potilastapauksen. IT-vastaavat ovat olleet mukana<br />

teknisissä valmisteluissa tekniikan osalta, testeissä ja<br />

arvioinneissa, mikä käy ilmi heidän osaraportistaan.<br />

Liitteet<br />

1. Suomalaisesta ja ruotsalaisesta potilaasta otetaan<br />

röntgenkuvia Övertorneåssa<br />

2. Röntgen-arkkitehtuuri, jossa mukana olivat Norrbottenin<br />

läänin maakäräjät NLL ja sairaalat/sairaan<strong>hoito</strong>piirit<br />

LSHP Rovaniemellä sekä LPSHP Kemissä.<br />

3. Radiologisten kuvien keruu, tallennus ja siirto <strong>Tornionlaakso</strong>ssa.<br />

34

Gränslös Vård <strong>II</strong> / <strong>Rajaton</strong> <strong>hoito</strong> <strong>II</strong><br />

Röntgenryhmä<br />

Bilaga Liite 1<br />

FINSK PATIENT SOM RÖNTGAS I SVERIGE<br />

SUOMALAINEN POTILAS RÖNTGENKUVATAAN RUOTSISSA<br />

Suomalainen Finsk pat<br />

potilas ramlat kaatunut i<br />

Torniossa Torneå<br />

Kommer till vårdcentralen i<br />

Tulee Tornion terveyske-<br />

Torneå<br />

skukseen -> _> man Kirjaa bokar pot.<br />

in patienten till<br />

Tornion tk-lääkärille<br />

doktor<br />

Doktor undersöker<br />

Lääkäri patienten tutkii och pot. skriver ja<br />

kirjoittaa röntgenremiss röntgenlähetteen<br />

Röntgen on i suljettu<br />

Torniossa Torneå stängd<br />

I SVERIGE:<br />

Röntgensköterskan tar emot patienten<br />

RUOTSISSA:<br />

Röntgenhoitaja ottaa vastaan potilaan<br />

- kirjoittaa lähetteen VAS-järjestelmään<br />

- skriver in remissen manuellt i VAS<br />

- tar in patienten<br />

- kontrollerar id<br />

- tar bilder<br />

- Bildhantering (sidomarkering, skärpa)<br />

- ottaa sisälle pot.<br />

- tarkistaa henkilöllisyys<br />

- ottaa kuvat<br />

- kuvien käsittely (esim. sivumerkinnät, tarkkuus)<br />

Innan Ennen man kuin godkänner suomalaiset FINSKA kuvat bilder, hyväksytään, ska man plocka täytyy bort<br />

PACS-arkivet PACS-ohjelma sulkea.<br />

Efter Kuvien godkännande hyväksymisen hamnar jälkeen bilderna ne I ohjautuvat Viewstation,<br />

Viewstation-järj. jossa ne poltetaan CD.lle<br />

Pot. Pat går tulee till lähete<br />

mukanaan Haparanda Haaparannan<br />

vc med tk.<br />

remiss<br />

där bränner man bilderna på en CD Pot. Patienten saa CD-levyn går ja<br />

palaa tillbaka se mukanaan till<br />

Tornion Torneå vc tk-lääkärille doktor<br />

med CD<br />

35

Gränslös Vård <strong>II</strong> / <strong>Rajaton</strong> <strong>hoito</strong> <strong>II</strong><br />

Röntgenryhmä<br />

RUOTSALAINEN SVENSK PATIENT POTILAS SOM RÖNTGENKUVATAAN RÖNTGAS I FINLAND SUOMESSA<br />

Bilaga Liite 1<br />

Svensk patient<br />

Ruotsalainen pot.<br />

loukannut<br />

skadat handleden<br />

ranteensa<br />

Haaparannalla<br />

i Haparanda<br />

Menee<br />

Går till<br />

lääkärille<br />

doktorn i<br />

Haaparannalla<br />

Haparanda,<br />

Doktor undersöker<br />

patienten<br />

Lääkäri<br />

och<br />

tutkii<br />

skriver<br />

pot.<br />

ja kirjoittaa röntgenlähetteen<br />

röntgenremiss<br />

Röntgen<br />

Haaparannan<br />

i Haparanda<br />

röntgen<br />

stängd on suljettu<br />

SUOMESSA:<br />

I FINLAND:<br />

-Pot.tulee -Patienten aikavaraukseen kommer till tidsbokningen Torniossa ja i Torneå röntgenlähete och därifrån kirjoitetaan<br />

skrivs potilastiedostoon röntgenremissen till . patient journal<br />

Aikavarauksesta Tidsbokningen bokar varataan tid till aika röntgen röntgeniin systemet Tornioon RIS i Torneå RIS-järj.<br />

Pot. och ilmoitetaan meddelar röntgen-vastaanotolle.<br />

att det finns patient<br />

- -Röntgen Röntgenhoitaja sköterskan ottaa tar vastaan emot patienten pot. ja kuvaa och röntgar hänet<br />

- -Röntgen Röntg.hoit. sköterskan tarkistaa godkänner ja hyväksyy bilderna kuvat och ja lähettää sänder dessa ne<br />

PACS till PACS:set kuva-arkistoon (bildarkiv)<br />

- Kuvat poltetaan CD:lle<br />

Patienten skickas med<br />

röntgen<br />

Pot. lähetetään<br />

remiss till<br />

Tornioon lähete<br />

mukanaan röntg.kuv.<br />

Torneå för röntgen<br />

- Bilderna bränns på en CD CD:n ges till patienten och<br />

patienten åker tillbaka till<br />

Potilas saa CD:n ja palaa<br />

Haparanda se mukanaan Vårdcentral Haaparannan till doktorn<br />

terveyskeskuksen lääkärille.<br />

RUOTSALAINEN POTILAS JOKA KUVATAAN SUOMESSA<br />

36

<strong>Rajaton</strong> <strong>hoito</strong> <strong>II</strong> Röntgenryhmä<br />

SUOMALAINEN POTILAS RÖNTGENKUVATAAN RUOTSISSA<br />

SUOMALAINEN POTILAS RÖNTGENKUVATAAN RUOTSISSA<br />

• - Suomalainen potilas kaatunut Torniossa<br />

• - Tulee Tulee Tornion terveyskeskukseen<br />

• - Kirjaa pot. pot. Tornion tk-lääkärille<br />

• - Lääkäri tutkii tutkii pot. pot.<br />

• - Kirjoittaa röntgenlähetteen<br />

• - Röntgen on on suljettu Torniossa<br />

• - Pot. Pot. tulee tulee lähete mukanaan Haaparannan tk. tk.<br />

• - Röntgenhoitaja ottaa ottaa vastaan potilaan<br />

• - Röntgenhoitaja kirjoittaa lähetteen VAS-järjestelmään (hoidon hallintojärj.)<br />

• - Röntg.hoit. ottaa ottaa sisälle pot. pot. tarkistaa henkilöllisyyden ja ja ottaa ottaa kuvat<br />

• - Kuvien käsittely (esim. sivumerkinnät, tarkkuus)<br />

• - Suomalaisesta pot. pot. otettuja kuvia kuvia ei ei lähetetä PACS-järjestelmään<br />

• - Kuvien hyväksymisen jälkeen ne ne ohjautuvat Viewstation-järj. jossa jossa ne ne poltetaan CD.lle<br />

• - Pot. Pot. saa saa CD-levyn ja ja palaa palaa se se mukanaan kotimaan tk-lääkärille.<br />

- Röntgenhoitaja tallentaa kuvat Tornion PACS-ohjelmaan.<br />

Liite 1<br />

37

Liite 2<br />

Röntgen-arkkitehtuuri jossa mukana NLL ja sairaalat/sairaan<strong>hoito</strong>piirit<br />

LSHP Rovaniemellä sekä LPSHP Kemissä<br />

-röntgenhoitajien yhteistyö kesäloman, sairausloman ja muun loman aikana<br />

Suomalainen potilas tulee Ruotsin terveyskeskukseen<br />

Muonio – Enontekiö tk ja Kolari tk takevät yhteistyötä Pajalan tk kanssa, joka ottaa<br />

röngenkuvia näiden kuntien suomalaisista potilaista ja lähettää kuvat Rovaniemelle PACS.<br />

Pellon tk tekee yhteisyötä Övertorneån tk kanssa, joka ottaa röntgenkuvia Pellon potilaista<br />

ja lähettää ne Rovaniemelle PACS.<br />

Ylitornion tk tekee yhteistyötä Övertorneån tk kanssa, joka ottaa röntgenkuvia Ylitornion<br />

potilaista ja lähttää ne Kemiin PACS-arkistoon.<br />

Tornion tk tekee yhteistyötä Haaparannan tk kanssa, joka ottaa röntgenkuvia Tornion<br />

potilaista ja lähettää ne Kemiin PACS-arkistoon.<br />

Ruotsalainen potilas tulee suomalaiseen terveyskeskukseen<br />

Ruotsalainen potilas Haaparannalta, Övertorneålta ja Pajalasta tulee Suomen puolen tk, joka<br />

ottaa röntgenkuvia ruotsalaisesta potilaasta ja lähettää kuvat Sunderbyn sairaalan PACSarkistoon.<br />

Paula Hurula, NLL<br />

38

Liite 2<br />

Röntgen-arkkitektuuri, jossa mukana NLL sairaalat/sairaan<strong>hoito</strong>piirit<br />

LSHP Rovaniemellä sekä LPSHP Kemissä<br />

- Röntgenhoitajien yhteistyö kesäloman, sairausloman tai muun loman yhteydessä -<br />

Suomen organisaatio<br />

Tornion tk ja Ylitornion tk kuuluvat Kemin sairaan<strong>hoito</strong>piiriin LPSHP.<br />

Ne lähettävät omista potilaistaan otetut röntgenkuvat tämän sairaalan PACS-arkistoon.<br />

Muonion tk – Enontekiön tk, Kolarin tk ja Pellon tk (terveyskeskus/hälsocentral) kuuluvat<br />

Rovaniemen sairaan<strong>hoito</strong>piiriin LSHP ja lähettävät omista potilaistaan otetut röntgenkuvat<br />

tämän sairaalan PACS-arkistoon.<br />

Lainssäädäntö<br />

Norrbottenin läänin maakäräjien ja Suomen rajakuntien rajatylittävä <strong>hoito</strong> raivaa uutta maata.<br />

Lainsäädäntöä puuttuu terveydenhoidosta, kunkin <strong>hoito</strong>a-antavan vstuusta kuten tekniikan<br />

alueelta ja tiedonsiirtotavoista (CD, VPN jne). Hankkeesta on lähetetty todenperäisiä<br />

skenaarioita Suomen ja Ruotsin lainsäätäjäviranomaisille ja lakeja valmisteleville elimille –<br />

Sosiaali- ja terveysministeriölle, Sosiaalihallitukselle jne.joihin on jo otettu yhteyttä ja siellä<br />

on mielellään vastaan otettu konkreettisia tapauksia,jotka sopivat lähtökohdaksi.<br />

Potilasturva<br />

Vahvistuu kun epävarmat CD-levyt vaihdetaan varmaan tiedonsiirtoon VPN.<br />

Paula Hurula, NLL<br />

39

Bilaga Liite 3<br />

40

Bilaga Liite 3<br />

41

Bilaga 3<br />

42

Bilaga 3<br />

43

Logistiikka<br />

Tausta/Tavoite<br />

Osa päätavoitteista on ollut hyödyntää jo olemassa olevia<br />

resursseja entistä tehokkaammin, vahvistaa yhteistyösuhteita<br />

sekä lisäta tiedonsiirtoa alueen eri sairaan<strong>hoito</strong>toimijoiden<br />

vällillä.<br />

<strong>Rajaton</strong> <strong>hoito</strong> vaiheessa I otimme työryhmässä esille<br />

joitakin osatavoitteita, joita <strong>Rajaton</strong> <strong>hoito</strong> vaiheen <strong>II</strong> aikana<br />

halutaan kehittää edelleen. Nämä olivat:<br />

▶ Yhteinen hälytyssuunnitelma molempien maiden<br />

ambulanssikuljetuksille ja samoin ehdoin annettavaa<br />

<strong>hoito</strong>a riippumatta siitä kuka hoidon antaja on t.s.<br />

onko kysymyksessä ruotsalainen vai suomalainen<br />

ambulanssikuljetus.<br />

▶ Yhteinen ambulanssisopimus kaikille rajatylittäville<br />

amsbulanssikuljetuksille pitkin rajaa, koska vastuu<br />

ambulansseista siirtyy 2012 kunnilta sairaan<strong>hoito</strong>piireille<br />

Rovaniemellä ja Kemissä.<br />

▶ Päivittää <strong>hoito</strong>suuntaukset ambulanssisairaanhoidolle.<br />

▶ Opintovierailu Tromssaan tutustumaan heidän<br />

hälytysjärjestelmäänsä ja akuuttisairaanhoidon valmiuteen<br />

sekä s-lääkitykseen.<br />

▶ Katastrofiharjoitus (liikenneonnettomuus) raja-alueella<br />

jolloin testataan miten erilaiset toimet, hälytykset<br />

ja tiedonsiisrto toimivat kriisitilanteessa.<br />

Menetelmät ja työtavat<br />

Lähes puolentoista vuoden yrittämisen jälkeen onnistuimme<br />

saamaan aikaan puhelinkokouksen Suomen ja<br />

Ruotsin hätäkeskusten välillä ja toukokuun 26-27 2011<br />

tapasimme sitten Haaparannalla, Ruotsin edustaja ei<br />

kuitenkaan voinut olla läsnä vaan olimme häneen puhelinyhteydessä.<br />

Syynä hänen poissa oloonsa oli Islannissa<br />

tapahtunut tulivuoren purkaus. Kokouksessa mukana<br />

olivat Norrbottenin turvallisuudesta, ambulanssitoiminnasta<br />

ja tiedonsiirrosta vastaavat henkilöt. Kokouksessa<br />

keskusteltiin sekä hälytysohjelmista että ambulanssisopimuksista.<br />

Työtapojen työryhmä on päivittänyt ja verrannut Ruotsin<br />

ja Suomen ambulanssihoidon <strong>hoito</strong>suuntauksia ja<br />

antanut saadun aineiston logistiikkaryhmälle.<br />

Opintovierailu AMK SOS hälytys- ja Tele-lääketieteelliseen<br />

keskukseen Tromssassa maaliskuun 23 päivä<br />

2011 (Liite 1).<br />

Katastrofiharjoitus, liikenneonnettomuus, jossa 10<br />

loukkaantunutta, tehtiin toukokuun 12 päivä 2011 Lappeassa.<br />

Pellon ja Kolarin kunnant Suomen puolelta ja<br />

Pajala Ruotsista olivat aktiivisia onnettomuuspaikalla ja<br />

tarkkailijat tulivat eteläisestä <strong>Tornionlaakso</strong>sta. Harjoituksesta<br />

raportti (Liite 2).<br />

Suomalaisesta ambulanssista lähetetettiin EKG ruotsalaiseen<br />

sairaan<strong>hoito</strong>yksikköön faksilla, tätä kokeiltiin<br />

ja tulos oli tyydyttävä (Liite 5).<br />

Työryhmä on kokoontunut usean kerran sekä henkilökohtaisesti<br />

paikalla että videon avulla. Työryhmän<br />

jäsenet ovat esitelleet hanketta eri tilaisuuksissa, mm.<br />

seminaarissa ”Rajayhteistyö Pohjoiskalotilla” joulukuun<br />

14 päivä 2010 Levillä, Lapin sairaan<strong>hoito</strong>piireissä,<br />

Lapin sosiaalisektorin koulutuspäivillä sekä Suomen<br />

lääkärienliitossa.<br />

tulos<br />

Sekä hälytyssuunnitelmien että ambulanssisopimusten<br />

kehittäminen ovat olleet logistiikka ryhmälle tärkeitä<br />

kehittämisalueita. Työ jäi paljon jälkeen syystä että<br />

osapuolia oli vaikea saada molemmista maista kokoon.<br />

Ruotsissa ja Suomessa on käynnissä suuria organisaatioiden<br />

muutoksia hätäkeskuksissa, keskusten keskittäminen<br />

on käynnissä mikä saattaa olla yhtenä syynä<br />

siihen että oli vaikea saada ospuolet yhteen. Levin<br />

seminaarissa ”Rajayhteistyö Pohjoiskalotilla” Norja asetti<br />

kyseenalaiseksi kehityksen Ruotsissa ja Suomessa,<br />

miten hälytysvalmius hajaseudulla toimii vastaisuudessa,<br />

kun keskukset muutetaan kauas rajaseudulta?<br />

Toukokuussa 26-27 pidetyssä kokouksessa Haaparannalla<br />

keskusteltiin hälytyksistä ja hälytyskeskusten<br />

välisistä toimintatavoista Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa.<br />

Ongelmat esitellään liitteessä (Liite 3).<br />

Vuonna 2012 Suomessa siirtyy vastuu ambulansseista<br />

kunnilta sairaan<strong>hoito</strong>piireille, mistä johtuen kaikki sopimukset<br />

on kirjoitettava uudelleen. Nyt ovat maakäräjien<br />

ja Suomen kuntien sopimukset keskenään erilaiset. Sairaan<strong>hoito</strong>piirien<br />

kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen<br />

on päätetty laatia yhteinen ambulanssisopimuksen pohja<br />

Ruotsille, Suomelle ja Norjalle. Ennen kuin sopimus<br />

hyväksytään syykuussa 2011 Bareent Rescue –tilaisuudessa<br />

pitää juridiset näkökohdat selvittää: laillistaminen,<br />

päätösvallan jako, henkilöstön ja potilaiden vahingonvakuutukset.<br />

Hoitosuuntauksia päivitettäessä todettiin lopuksi, että<br />

erot ovat hyvin pienet, lääkityksessä erot ovat minimaaliset<br />

eikä niillä ole hoidossa mitään merkitystä.<br />

Opintovierailu Norjaan. Liite 1.<br />

44

Lappeassa 12. toukokuuta 2011 suoritetun katastrofiharjoituksen,<br />

liikenneonnettomuuden, arvioinnissa<br />

huomioidaan lääketieteellinen <strong>hoito</strong>, triage ja eri viranomaisten<br />

yhteistyö (Liite 4).<br />

Joitakin tarkkailijoiden huomioita rajatylittävää<br />

toimintaa ajatellen:<br />

▶ Harjoitus oli hyvin suunniteltu ja uskottava.<br />

▶ Vaikea tunnistaa ohjausryhmä ja eri ammattiryhmät<br />

sillä tunnusmerkit olivat olemattomat ja vaatetus<br />

liian samanlainen. Ruotsalaiset eivät tunnistaneet<br />

johtoa sillä koodit ovat erilaiset maiden välillä.<br />

▶ Tiedonsiirtosysteemit RAKEL ja VIRVE eivät kommunikoi<br />

keskenään.<br />

Ongelma-alueet<br />

Hankkeen aikana olemme koonneet juridisesti hankalia<br />

tilanteita (case), joihin potilas on joututunut, rajatylittävän<br />

hoidon yhteydessä. Ne ovat mukana prosessikuvauksessa<br />

osaraportteina: Röntgen, Työtavat ja koulutus.<br />

Ajan puutteen vuoksi emme ehtineet saada mukaan<br />

juristeiden lausuntoja, mutta niitä on hyvä käyttää, kun<br />

valmistellaan vuonna 2013 voimaan astuvaa EU:n potilaiden<br />

liikkuvuutta määräävää direktiiviä.<br />

Työryhmän jäsenet<br />

Tapani Risku, Pello tk<br />

Mariann Wuotila, Övertorneå tk<br />

Jari Havela, Övertorenå tk<br />

Timo Kivelä, Haaparanta tk<br />

Karl Hardt, Pajala tk<br />

Kari Askonen, Ylitornio tk<br />

Unto Pietsalo, Pello tk<br />

Markku Alalahti, Pello tk<br />

Anu Niemi, Enontekiö tk<br />

Yrjö Perkkiö, Muonio tk<br />

Taija Krats, Kolari tk<br />

Liitteet<br />

1. Opintovierailu Tromssa, <strong>Rajaton</strong> <strong>hoito</strong> <strong>II</strong> <strong>Tornionlaakso</strong><br />

2. Katastrofiharjoitus, liikenneonnettomuus<br />

3. Yhteenveto <strong>Rajaton</strong> <strong>hoito</strong> <strong>II</strong>-Haaparanta 27-05-2011<br />

4. Lappea harjoitus liikenneonnettomuus<br />

5. EKG<br />

45

Liite 1<br />

Opintovierailu Tromssa <strong>Rajaton</strong> <strong>hoito</strong> <strong>II</strong>- <strong>Tornionlaakso</strong><br />

Logistiikka-työryhmän ehdottama opintovierailu Pohjois-Norjan Yliopistolliseen sairaalaan<br />

Tromssaan (UNN) tehtiin 23. maaliskuuta 2011. Logistiikan ryhmä suunnitteli rajatylittävää<br />

katastrofiharjoituksen läpiviemistä ja halusi nähdä miten Norjassa toimitaan sellaisessa<br />

tilanteessa.<br />

Aluksi tutustuimme akuuttivastaanottoasemaan, sairaalan ylilääkäri esitteli<br />

hälytyssuunnitelmat tavallisessa ja katastrofitilanteessa, näytti hälytyskeskuksen joka on osa<br />

UNN:n toimintaa. Hätänumero Norjassa on 113, ja vain puhelut jotka koskevat ambulanssin<br />

tarvetta, kytketään siihen numeroon. Hätäkeskuksella on myös helikopteri käytettävänään ja<br />

lentokuljetus tilataan Bodöstä.<br />

Tutustuimme akuutivastaanottohuoneeseen, katastrofivarustuksiin ja helikopterin<br />

laskupaikkaan, helikopterin miehistö kertoi tehtävästään. Saimme myös kuulla että saadessaan<br />

vikeasti sairaan traumaattisen potilaan kutsutaan paikalle erikoislääkäri viereiseen huoneeseen<br />

jossa on tele-lääketieteellinen varustus ja josta he seuraavat hoidon kulkua.<br />

Pienemmät sairaalat ympäri Pohjois-Norjaa voidaan myös kytkeä tele-lääketieteelliseen<br />

yksikköön. Mikä eroaa meillä Ruotsissa olevasta varustuksesta on että kamera on kiinni<br />

katossa ja on etäohjattava, näin hoitajat pystyvät täysin keskittymään potilaan <strong>hoito</strong>on.<br />

Vaihdoimme myös kokemuksiamme rajatylittävästä ambulanssihelikopteriyhteistyöstä<br />

pohjoisimalla haja-asutusseudulla. UNN:n ylilääkäri lausui huoletumisensa nyt käynnissä<br />

olevien hälytyskeskusten uudelleen organisoinnin aiheuttamista muutoksista Ruotsissa ja<br />

Suomessa. Hälytyskesukset ja johto sijoitetaan kauas haja-asutusseuduista. Miten ja kuka<br />

huolii ja kenellä on käsitystä haja-asutusseutujen asukkaiden turvallisuudesta<br />

Hankkeen aikana olemme myös katsoneet Ruotsin ja Suomen välisiä hälytyssuunnitelmia ja<br />

ambulanssisopimuksia. Se työ tulee jatkumaan hankkeen päätyttyäkin, ja koska Norjalla on<br />

samat ongelmat pohdittavanaan, tulevat he mukaan työryhmään.<br />

Iltapäivällä kävimme Tromssan yliopiston Tele-lääketieteen laitoksella. Oddvar Hagen<br />

luennoi meille aiheesta ”Telemedicin til klinisk samhandling-med fokus på akutte<br />

situasjoner”.<br />

46

Under projekttiden har vi även jobbat med larmplaner och ambulansavtal mellan Sverige och<br />

Finland. Det arbetet kommer att fortsätta efter att projektet har slutat och eftersom Norge brottas<br />

med samma problem kommer de att ingå i den arbetsgruppen.<br />

På eftermiddagen besökte vi Institutionen för telemedicin, Tromsö Universitet. Vi fick en<br />

föreläsning i ”Telemedicin til klinisk samhandling-med fokus på akutte situasjoner” av Oddvar<br />

Hagen.<br />

Liite 1<br />

Opintovierailu Tromssa <strong>Rajaton</strong> <strong>hoito</strong> <strong>II</strong>- <strong>Tornionlaakso</strong><br />

Logistiikka-työryhmän ehdottama opintovierailu Pohjois-Norjan Yliopistolliseen sairaalaan<br />

Tromssaan (UNN) tehtiin 23. maaliskuuta 2011. Logistiikan ryhmä suunnitteli rajatylittävää<br />

katastrofiharjoituksen läpiviemistä ja halusi nähdä miten Norjassa toimitaan sellaisessa<br />

tilanteessa.<br />

Aluksi tutustuimme akuuttivastaanottoasemaan, sairaalan ylilääkäri esitteli<br />

hälytyssuunnitelmat tavallisessa ja katastrofitilanteessa, näytti hälytyskeskuksen joka on osa<br />

UNN:n toimintaa. Hätänumero Norjassa on 113, ja vain puhelut jotka koskevat ambulanssin<br />

tarvetta, kytketään siihen numeroon. Hätäkeskuksella on myös helikopteri käytettävänään ja<br />

lentokuljetus tilataan Bodöstä.<br />

Tutustuimme akuutivastaanottohuoneeseen, katastrofivarustuksiin ja helikopterin<br />

laskupaikkaan, helikopterin miehistö kertoi tehtävästään. Saimme myös kuulla että saadessaan<br />

vikeasti sairaan traumaattisen potilaan kutsutaan paikalle erikoislääkäri viereiseen huoneeseen<br />

jossa on tele-lääketieteellinen varustus ja josta he seuraavat hoidon kulkua.<br />

Kuvassa Bild Pienemmät från Oddvar sairaalat Hagens <strong>hoito</strong>neuvottelutilanteessa.<br />

ympäri presentation Pohjois-Norjaa ”Klinisk voidaan samhandling” myös kytkeä tele-lääketieteelliseen<br />

yksikköön. Mikä eroaa meillä Ruotsissa olevasta varustuksesta on että kamera on kiinni<br />

katossa ja on etäohjattava, näin hoitajat pystyvät täysin keskittymään potilaan <strong>hoito</strong>on.<br />

Vaihdoimme myös kokemuksiamme rajatylittävästä ambulanssihelikopteriyhteistyöstä<br />

Molemmat osapuolet kokivat että meillä on paljon opittavaa toisiltamme. Ruotsilla Norjalta telelääketieteestä<br />

ja Norjalla Ruotsilta tiedonsiirtojäjestelmistä. Norjassa on useita eri järjestelmiä eikä<br />

pohjoisimalla haja-asutusseudulla. UNN:n ylilääkäri lausui huoletumisensa nyt käynnissä<br />

olevien hälytyskeskusten uudelleen organisoinnin aiheuttamista muutoksista Ruotsissa ja<br />

niitä<br />

Suomessa.<br />

ole yhteenkytketty.<br />

Hälytyskesukset<br />

Me Ruotsissa<br />

ja johto<br />

voimme<br />

sijoitetaan<br />

olla ylpeitä<br />

kauas haja-asutusseuduista.<br />

siitä että meillä kuitenkin<br />

Miten<br />

on<br />

ja<br />

VAS.<br />

kuka<br />

huolii ja kenellä on käsitystä haja-asutusseutujen asukkaiden turvallisuudesta<br />

Bussimatkall Norjaan oli mukana 24 henkilöä. Paitsi Logistiikka-ryhmää kutsuimme mukaan<br />

tärkeitä Hankkeen organisaation aikana olemme jäseniä ajatelen myös katsoneet miten me Ruotsin palattuamme ja Suomen kotiin välisiä voimme hälytyssuunnitelmia implementoida niitä ja<br />

ideoita, ambulanssisopimuksia. joita haluamme kehittää Se työ edelleen. tulee jatkumaan Haja-asutus hankkeen on haja-asutusta päätyttyäkin, eikä mitään ja koska voi Norjalla koskaan on<br />

pitää samat itsestään ongelmat selvänä, pohdittavanaan, eletään luonnon tulevat ehdoilla. he mukaan Menomatkalla työryhmään. meitä viivästytti rekka-auto, joka<br />

seisoi poikkiteloin tiella ja saimme odottaa että hinuri tuli ja veti sen suoraan.<br />

Kotimatka Iltapäivällä viivätyi kävimme vuorokauden, Tromssan sillä yliopiston lumimyrsky Tele-lääketieteen oli tukkinut tien. laitoksella. Vietimme Oddvar ylimääräisen Hagen yön<br />

Skibottenissa. luennoi meille (Että aiheesta tie on poikk ”Telemedicin tapahtuu tuon til klinisk tuostakin, samhandling-med ja vuonna 2011 fokus sitä tapahtui på akutte kaksi kertaa,<br />

ja me situasjoner”. satuimme juuri silloin olemaan liikkeellä)<br />

47

Liite 2<br />

L<strong>II</strong>KENNEONNETTOMUUSHARJOITUS<br />

Lappea<br />

Versio 1.1<br />

1 YLEISTIEDOT HARJOITUKSESTA<br />

48

Liite 2<br />

1.1 Aihe ja tarkoitus<br />

Liikenneonnettomuusharjoitus<br />

Onnettomuus jossa on tapahtunut kahden henkilöauton yhteentörmäys tiellä 9381<br />

Lappean kylän läheisyydessä, Kallioniemen levikkeellä noin 40 km Kolarin tullilta<br />

etelään päin. Loukkaantuneita/osallistujia 10 henkilöä.<br />

Harjoituksen tarkoituksena on testata rajan yli tapahtuvaa, pelastuspalvelun resurssien<br />

riittävyyttä, viranomaisten yhteistyötä sekä viestiliikennettä ja tiedottamista.<br />

1.2 Harjoituksen suunnitteluun ovat osallistuneet:<br />

Projekti:<br />

Pellon terveyskeskus:<br />

Kolarin terveyskeskus<br />

SWE: Pajalan terveyskeskus<br />

Lapin Pelastuslaitos:<br />

Muut viranomaiset:<br />

Ensihoitajat<br />

Poliisi<br />

Hätäkeskus<br />

SOS-alram<br />

2 HARJOITUKSENORGANISAATIO<br />

2.1 Harjoituksen johto-organisaatio:<br />

- johtaja Tapani Risku<br />

2.2 Maaliryhmä:<br />

- Unto Pietsalo<br />

- Markku Alalahti<br />

49

Liite 2<br />

2.3 Turvallisuusryhmä:<br />

- turvallisuus päällikkö Timo Uusimaa<br />

2.4 Tarkkailijat / valvojat:<br />

- Kari Askonen<br />

- Elisbeth Eero<br />

3 TOIMINTA ORGANISAATIOIDEN TEHTÄVÄT HARJOITUKSESSA<br />

Ennen harjoitusta käydään koko harjoitus tavoitteineen läpi ja varmistetaan harjoituksen<br />

sujuva eteneminen, jotta se palvelisi kaikkien osallistujien tarpeita.<br />

◊ pelastuslaitos<br />

- sammuttaminen, lisävahinkojen estäminen<br />

- pelastaminen<br />

- siirto kokoamispaikalle<br />

◊ poliisi<br />

- eristys<br />

- tutkinta<br />

- etsintä<br />

- liikenteen ohjaus<br />

- vartiolentue, potilaiden ensi<strong>hoito</strong> ja kuljetus<br />

◊ terveysviranomainen<br />

- ensi<strong>hoito</strong><br />

- potilaslajittelu<br />

- kuljetuspaikat, kuljetukset<br />

- jälki<strong>hoito</strong><br />

◊ pelastushelikopteri ?<br />

- ensi<strong>hoito</strong> ja kuljetus<br />

4 TURVALLISUUSMÄÄRÄYKSET<br />

Harjoituksessa noudatetaan harjoitukselle laadittua turvaohjetta sekä yleisiä työturvallisuusmääräyksiä.<br />

Turvallisuusryhmän tehtävänä;<br />

- valvoa että, toimintaorganisaation henkilöt käyttävät suojavarusteita ja noudattavat<br />

annettuja ohjeita<br />

- muun liikenteen varoittaminen<br />

- lähettävät yksiköt lähtökynnykseltä ?<br />

- käskeä yksiköt ajamaan normaaliajona harjoituspaikalle<br />

- oikeus keskeyttää harjoitus vaaratilanteen syntyessä<br />

50

Liite 2<br />

5 MAALITOIMINTA (lavastus)<br />

- henkilöautojen asettelu.<br />

- loukkaantuneita matkustajia on 10 henkilöä<br />

- henkilöiden maskeeraus<br />

- ajoneuvossa ei ole tulta eikä varallisten aineiden vuotoa.<br />

6 TARKKAILIJAT / VALVOJAT<br />

7 TIEDOTTAMINEN<br />

Seuraavat ja arvioivat pelastustoiminnan tuloksellisuutta.<br />

- tarkkailijoiden tulee varautua antamaan lyhyt suullinen palaute välittömästi pidettävässä<br />

palautetilaisuudessa.<br />

4.1 Ennakkotiedottaminen<br />

Harjoitukseen osallistuville kerrotaan harjoituksen kulku, tavoitteet sekä esitetään harjoitus-<br />

ja turvallisuussuunnitelmat.<br />

Harjoituksesta on tiedotettava myös tarpeellisille yhteistyötahoille toimialoittain.<br />

Hoitaa; Harjoituksen johtaja Tapani Risku.<br />

4.2 Tilannetiedottaminen<br />

Toiminta-alueenjohtokeskukseen (TOJE) pelastustyönjohtaja (P3) määrää tiedottajan,<br />

joka vastaa yhdessä P3:n ja L3/L4 kanssa tiedottamisesta viranomaistaholle sekä uutistiedottamisesta.<br />

8 KALUSTON HUOLTO JA VAKUUTUKSET<br />

Jokainen toimiala vastaa oman kaluston käytön, huollon ja vahingoittuneen kaluston<br />

kustannuksista itse.<br />

Lavasteena käytettävät autot hoitaa paikalle ja pois Lapin pelastuslaitos, Pellon ja Kolarin<br />

pelastusasema.<br />

Harjoituksen järjestäjällä ei ole erillistä vakuutusta harjoitusta varten.<br />

Kaikkien harjoitukseen osallistuvien henkilöiden tulee olla vakuutettuja oman organisaationsa<br />

toimesta.<br />

9 PALAUTETILAISUUS<br />

Palautetilaisuus pidetään heti harjoituksen päätyttyä Lappean loman tiloissa/pihaalueella<br />

noin klo 14.00.<br />

- tilaisuuden puheenjohtajana toimii Tapani Risku<br />

- tilaisuudessa järjestetään kahvitarjoilu<br />

10 KOHTEESEEN HÄLYTETTÄVÄT YKSIKÖT<br />

51

Liite 2<br />

Harjoitukseen osallistuvat yksiköt hälytetään normaalin hälytysvasteen mukaisesti ja<br />

yksiköt lähtevät tehtävään, mikäli ovat vapaana. Yksiköt lähtevät Lappean loman pihalata<br />

ennalta suunnitellun aikataulun mukaisesti kohteeseen.<br />

Asemapaikoille jätetään tarpeellinen määrä yksiköitä hälytystehtäviä varten.<br />

Vasteen mukaan kohteeseen hälytetään seuraavat yksiköt.<br />

10.1 Pellon terveyskeskus:<br />

- lääkintäryhmä<br />

10.2 Kolari:<br />

- Lääkintäryhmä<br />

10.3 :Pajala<br />

- Lääkintäryhmä<br />

10.4 SAKU yksiköt FIN<br />

- P192<br />

- KO192<br />

10.5 SAKU yksiköt SWE<br />

- Pajalan ambulanssi<br />

10.6 RJV vartiolentue ei osallistu harjoitukseen.<br />

10.7 Pelastushelikopteri ASLAK ei osallistu harjoitukseen.<br />

10.8 Pelastuskopteri SWE ei osallistu harjoitukseen.<br />

10.9 Pelastuksen yksiköt Pellosta osallistuu harjoitukseen<br />

10.10 Pelastuksen yksiköt Kolarista osallistuu harjoitukseen<br />

10.11 Pelastuksen yksiköt Pajala, osallistuu pienellä raivausautolla<br />

Kuntien muut sekä muiden kuntien (lähikunnat) SAKU yksiköiden, tilanteen aikainen saatavuus ja<br />

toimintavalmiusaika kohteeseen selvitetään.<br />

11 HARJOITUSTILANNE JA TILANTEEN KEHITTYMINEN<br />

Lähtötilanteen kuvaus:<br />

Lappeantiellä noin 40 km Kolarin tullilta etelään päin on tapahtunut kahden henkilöauton<br />

onnettomuus. Pohjoiseen matkalla ollut henkilöauto on kääntymässä Kallioniemen<br />

levähdys alueelle. Samanaikaisesti etelään matkalla ollut auto törmää vastaantulevan<br />

oikeaan kylkeen. Autot suistuvat levähdysalueen puoleiseen metsikköön. Molemmissa<br />

autossa viisi matkustajaa. Yhteensä 10 osallistujaa.<br />

52

Liite 2<br />

Pvm 12.5.2011<br />

Klo. 12.00<br />

Lapin Hätäkeskus antaa harjoitus hätäilmoituksen:<br />

Hälytettävät yksiköt. Hälytettävät yksiöt lähtevät ennalta suunnitellun aikataulun mukaisesti Lappean<br />

loman pihalta, Lappeantie 251.<br />

Terveyskeskus valmiusryhmät lähtevät ennalta suunnitellun mukaisesti Lappean loman pihalta.<br />

Hälytysviiveet:<br />

Kolarin yksiköt kohteeseen 20 min ? (28 km). Klo 12.00<br />

Pajalan yksiköt kohteeseen 40 min ? (51 km). Klo 12.15<br />

Pellon yksiköt kohteeseen 35 min ? (46 min ) . Klo 12.20<br />

Kuntien valmiusryhmät kohteeseen noin 10 min oman kunnan<br />

ambulansseja myöhemmin.<br />

Käytännössä Kolarin yksiköt laitetaan kohteeseen ensimmäisenä,<br />

siitä 15 min päästä Pellon yksiköt ja 20 min päästä Pajalan yksiköt.<br />

Muita ensi<strong>hoito</strong>yksikköjä käytetään virtuaalisesti.<br />

Toiminta kohteessa:<br />

Jokainen viranomainen toimii ohjeistuksiensa mukaan.<br />

Yleisjohto: Pelastusviranomainen P3<br />

Lääkintäjohto: L4/L3<br />

Potilaan hoidetaan SURO ohjeistuksen mukaisesti<br />

1. Lajittelu triage korttien mukaisesti<br />

- vihreä<br />

- keltainen<br />

- punainen<br />

- violetti<br />

- musta<br />

2. Ensi<strong>hoito</strong><br />

tapahtumapaikalla vai perustetaanko kokoamis-/<strong>hoito</strong>paikka<br />

- hätä- EA primääristi<br />

- ensi<strong>hoito</strong> sekundäärisesti<br />

53

Liite 2<br />

3. Kuljetus<br />

kuljetus Lappean loman pihalle.<br />

Kuljetus <strong>hoito</strong>laitokseen<br />

Potilaille määritellään kuljetus <strong>hoito</strong>laitokseen <strong>hoito</strong>johtajan toimesta, mutta potilaat kuljetetaan<br />

vain Lappean loman pihalle ( kuljettava yksikkö pois käytöstä realistisen ajan). Vapautuva ambulanssi<br />

palaa takaisin onnettomuus paikalle jonkin esim. Ylitornion sairaankuljetusyksikkönä ( ajojärjestelijä<br />

määrittelee Lappean koululla).<br />

12 VIESTIYHTEYS KAAVIOT<br />

12.1 Harjoituksen toimintaorganisaatio<br />

HÄKE<br />

INFO<br />

TOJE<br />

Kolari P3/L3/L4/K1<br />

Länsi Po-Pe<br />

LShpYtEH<br />

Pello<br />

POL<strong>II</strong>SI Ensi<strong>hoito</strong> Pelastus<br />

Poliisi RVL SOSTER Kunnan omat puheryhmät<br />

puheryhmä puheryhmä puheryhmä<br />

YKSIKKÖ<br />

YKSIKKÖ<br />

YKSIKKÖ<br />

YKSIKKÖ<br />

YKSIKKÖ<br />

YKSIKKÖ<br />

YKSIKKÖ<br />

YKSIKKÖ<br />

YKSIKKÖ<br />

YKSIKKÖ<br />

54

Liite 2<br />

12.2 Harjoituksen johto-organisaatio<br />

HARJOITUKSEN<br />

JOHTO<br />

MAALIRYHMÄ<br />

TURVALLISUUS-<br />

RYHMÄ<br />

TARKKAILIJAT /<br />

VALVOJAT<br />

VIESTIL<strong>II</strong>KENNE PUHERYHMÄSSÄ LAP VIR YT1<br />

55

Liite 3.<br />

Yhteenveto <strong>Rajaton</strong> <strong>hoito</strong> <strong>II</strong><br />

- Haaparanta 27-05-2011<br />

Tausta<br />

Hankkeessa on käsitelty kysymyksiä jotka koskevat ambulanssien hälytystä valtakunnan rajojen yli<br />

sekä Ruotsin, Norjan ja Suomen hätäkeskusten työ-menetelmiä.<br />

Perusperiaatteet<br />

Hankkeessa ollaan yhtä mieltä seuraavista perusperiaatteista:<br />

. Hälytetään lähinnä oleva ambulanssi tilanteen ollessa akuutti (prio 1) tai vakava kuten esim.<br />

liikenneonnettomuus.<br />

. Sen maan hätäkeskus, missä ambulanssia tarvitaan, vastaa oman maan yksikön hälytyksestä, vaikka hälytys<br />

on tullut toisen maan hätäkeskukseen.<br />

. Se lääketieteellinen arviointi, jonka hätäkeskus on tehnyt, pätee vaikka toisen maan hätäkeskus hälyttää<br />

oman ambulanssin.<br />

Ongelmat<br />

Hanke on ottanut esille joitakin kohtia, joissa voidaan tehdä parannuksia:<br />

• Kieliongelmat hätäkeskusten välisissä puhelinyhteyksissä<br />

• Väärinkäsityksiä tapauksesta, osoitteista ym. hätäkeskusten välisestä kirjallisesta tiedottamisesta.<br />

• Hälytystiedonkulku hidasta hätäkeskusten välillä.<br />

• Mahdotonta nähdä toisen maan ambulanssivarustusta, mikä vaikeuttaa arviointia siitä, missä lähin<br />

ambulanssi on sekä tieto siitä onko toisen maan ambulanssi löytänyt oikeaan osoitteeseen.<br />

• Hätäkeskusten käyttämät käsitteet ja arviointikoodit erilaiset.<br />

Hankeen ehdotukset<br />

Hanke ehdottaa seuraavia toimia ja aktiviteetteja:<br />

• Standarisoitu ja strukturoitu kaavake, jota käytetään hätäkeskusten välisessä tiedonsiirrossa. Liitteen 1<br />

mukainen ehdotus<br />

• Teknisellä ratkaisulla saada hätäkeskukseen tuleva hälytys heti näkymään myös toisen maan<br />

hätäkeskuksessa.<br />

• Webb-ratkaisu joka mahdollistaa sen, että hätäkeskukset voivat nähdä toisen maan ambulanssiresurssit.<br />

Ex. Rescue Map (SOS Alarm)<br />

• Laaditaan hätäkeskuksille arvioinneista/tapauskoodeista käännökset,<br />

• Terveydenhuollon ja s<br />

• Sairaanhoidon sekä hätäkeskusten yhteistoiminnan yhdistys kuhunkin maahan.<br />

56

Liite 3.<br />

Hälytyskaavakkeen ehdotus<br />

Alla seuraa ehdotus niistä tiedoista, jotka pitää lähettää hätäkeskukselle, jossa ovat<br />

ambulanssiyksiköt joilta apua pyydettään. Pyyntöä voidaan aina täydentää puhelimitse lisätiedoilla.<br />

Ehdotusta voidaan muotoilla ja muuttaa hätäkeskusten yhteisestä sopimuksesta.<br />

Kansainvälisen avun pyyntö<br />

Begäran skickad från / Pyyntö lähetetään / Request sent from:<br />

SOS Alarm<br />

<br />

<br />

Häke<br />

AMK<br />

Resurs / Yksiköt / Resourses<br />

Datum / Pum / Date<br />

Ambulans/Ambulanssi/Ambulance<br />

Räddning/Pelastusyksikkö/Fire dep.<br />

Larm inkommet /<br />

Puhelualkantut / Time<br />

Händelse / Tehtäuälaj / Event<br />

Namn / Nimi / Name<br />

Födelsedatum / Henkilötunnus /<br />

Date of birth<br />

Adress / Osoite / Addresse<br />

Kommun / Kunta / Municipality<br />

Koordinater / Koordinaatit /<br />

Coordinate<br />

57

Liite 4.<br />

Lappea liikenneonnettomuus harjoitus<br />

Palaute lääkinnällisestä pelastustoiminnasta<br />

Seurasin lääkintäjohdon toimintaa, triagea ja viranomaisyhteistyötä. Onnettomuusharjoitus oli<br />

varsin hyvin järjestetty ja todentuntuinen. Sää myös suosi. Kommentit harjoituksesta:<br />

Pelastustoimi saapui paikalle ensimmäisenä. Potilaiden tutkiminen ei ollut<br />

järjestelmällistä ja hätäensiapu jäi vajavaiseksi. Esim. hengitysteiden avaaminen<br />

unohtui. Raivaus työt sujuvat pelastukselta mallikkaasti. Ensihoidon saapuessa paikalle<br />

Kolari L4: ei ottanut paikkaansa. Lääkintäjohtaja ei erottunut muista toimijoista.<br />

Tilanteen haltuun ottaminen olisi vaatinut pysähtymistä, paikallaan oloa, harkintaa ja<br />

selkeää käskyttämistä. Lääkintäjohtaja ei tiennyt mitä resursseja hänellä oli käytössään.<br />

Paikalla esim. 3 lääkäriä. Lääkäreiden käyttö ei ollut tarkoituksenmukaista. L 4 olisi<br />

pitänyt pysyä lääkintäjohtajana ja antaa <strong>hoito</strong>johtajuus lääkärille.<br />

Pysyvää toiminta-alueen johtokeskusta ei luotu alueelle (TOJE). TOJE:ssa on kaikkien<br />

alueella toimivien viranomaisten johtajat (P3, L4, K1 ym) ja kukin viranomainen<br />

käskyttää yksiköitänsä VIRVE radion kautta. Keskinäinen neuvottelu tapahtuu<br />

kasvokkain keskustelemalla.<br />

Ensihoidon VIRVE viestinnässä esiintyi puutteita. Lääkintäryhmän puheryhmää ei<br />

otettu käyttöön osin, vähäisestä lääkintätoimen vähäisestä VIRVE puhelin määrästä.<br />

Edm. johtuen lääkintäjohtaja joutui sukkuloimaan eri toimijoiden välillä.<br />

Loukkaantuneita oli useita ja tilanne olisi vaatinut <strong>hoito</strong>paikan perustamisen<br />

<strong>hoito</strong>johtajineen. Kokoontumispaikka olisi voinut perustaa väljemmäksi ja ryhmittää<br />

potilaat tasaisemmin eri <strong>hoito</strong>ryhmien (yksiköiden) kesken. Potilaiden kirjaaminen ei<br />

täysin onnistunut. Lääkintäjohtaja olisi ehdottomasti tarvinnut kirjurin.<br />

Kuljetusjärjestyksen priorisoinnissa oli ongelmia.<br />

Kuljetusjohtajan nimeäminen olisi selkeyttänyt tilannetta. Lääkintäjohdon tulee olla<br />

selvillä kuinka monta ja minkä kiireellisyysluokan potilaita on onnettomuudessa.<br />

Eri toimijoiden tunnistaminen oli vaikeaa. Vaatteiden väritys on liian samankaltainen.<br />

TOJE ja eri viranomaisten johtajat tulee selkeästi tunnistaa muista toimijoista(väri,<br />

merkki ym). Tilanne tosin oli ensihoidolle ”ylivoimainen” ja siihen nähden lääkintä<br />

pärjäsi hyvin. Hoitotilanteet ja toimet sujuivat mallikkaasti.<br />

Yhteistoiminta SWE viranomaisten kesken sujui, tosin naapurimaan toimiala<br />

tunnisteista (L4, P3) ei osattu päätellä kuka tai mikä henkilön asema on.<br />

Suuronnettomuuden lääkinnällinen johtaminen on erittäin haastavaa. Resurssit ovat niukat ja<br />

varsinaista johtamiskoulutusta ei ensihoitajille ole vielä laaja-alaisesti annettu.<br />

Markku Alalahti<br />

Sairaankuljetusesimies, SPR Lapin piiri<br />

58

Bilaga Liite 5. 5<br />

59

Työtavat ja koulutus<br />

Tausta<br />

Yhteistyö Ylitornion, Pellon ja Övertorneån välillä on<br />

toiminut jo vuosikymmeniä. Eroavuudet ambulanssi- ja<br />

akuuttisairaanhoidossa sekä lääkemääräyksissä ovat<br />

mitättömät Ruotsin ja Suomen välillä. Ongelmat ovat<br />

tekniset. Kieliongelmat sitä vastoin voitettavissa.<br />

Tavoite<br />

Ryhmän tehtävänä on ollut tarkistaa ambulanssiakuutti<br />

sairaanhoidon yhteistyötä rajan yli sekä lääkemääräyksiä<br />

ja havaita mahdolliset esteet ja vaikeudet.<br />

Menetelmä ja työtavat<br />

Syksyllä tapasimme Ylitorniolla kaksi kertaa ja Övertorneålla<br />

neljä kertaa.<br />

Tammikuussa olimme Oloksella kaksi päivää ja silloin<br />

päätettiin aiheesta hankkeenkuvaus.<br />

Maaliskuun alussa työstimme Övertorneålla pari<br />

päivää prosessikuvausta rajatylittävästä ambulanssitoiminnasta<br />

(Liite 1.) Maaliskuun lopulla kävimme Tromssassa<br />

jossa saimme tutustua akuuttisairaan<strong>hoito</strong>on.<br />

Toukokuussa tapasimme Övertorneålla, jossa valmistelimme<br />

loppuraporttia. Haaparannalla kesäkuussa tehtiin<br />

prosessikuvaus loppuun. Tämän lisäksi olemme usein<br />

olleet yhteydessä s-postitse ja puhelimitse.<br />

Olemme verranneet ambulanssisairaanhoidon Hoitolinjauksia<br />

Itäisessä Norrbottenissa ja Lapin keskussairaalan<br />

ja Länsi-Pohjan keskussairaalan <strong>hoito</strong>linjauksia<br />

sekä Ensihoidon opasta keskenään.<br />

Olemme vierailleet toistemme terveyskeskuksissa.<br />

Pellon terveyskeskuksesta kuusi sairaanhoitajaa on<br />

vieraillut Övertorneåssa ja yhtä monta Övertorneåsta on<br />

tutustunut Pellon terveyskeskukseen. Vierailut terveyskeskusten<br />

välillä ovat suositeltavia hyvän yhteistyön<br />

takaamiseksi. Näin oppitaan tuntemaan ja arvostamaan<br />

toistensa työmenetelmiä.<br />

tulos<br />

Itäinen Norrbotten- Kalix’in sairaala-Överkalix’in<br />

–Övertorneån-Haaparannan terveyskeskuksiet<br />

sekä Yleisiä Linjauksia vuoden 2010. <strong>II</strong>:sta painosta<br />

keskenään.<br />

Terveyskeskusten väliset vierailut on koettu positiivisina.<br />

Työtavoissa on jonkin verran eroavuuksia, pääasiassa<br />

eri rutiineista johtuvia.<br />

Rajatylittävän ambulanssitehtävän prosessikuvauksessa<br />

tulivat ilmi seuraavat keskeiset ongelma-alueet:<br />

▶ Hälytyksen kulku Luulajan ja Rovaniemen välillä.<br />

▶ Potilaan assema vieraassa maassa.<br />

▶ Lääkemääräykset.<br />

▶ Tietokonesysteemit.<br />

Olimme suunnitelleet ruotsinkielen opetusta suomalaisille<br />

sairaanhoitajille Övertornåån kevään aikana.<br />

Varsinaista opetusta ei järjestetty, koska jokainen ruotsalaisen<br />

potilaan/ työntekijän tapaaminen käytännössä on<br />

jo oppitunti.<br />

tulevaisuus<br />

Hoitohenkilöstöt näkevät maiden välisen yhteistyön tärkeänä<br />

ja menestyksellisenä. Koska <strong>hoito</strong>alojen linjaukset<br />

ovat lähes identtiset, henkilöstöillä on helppo olla työssä<br />

toistensa luona, mitä on jo esiintynyt. Tämän hetkistä<br />

lainsäädäntöä tulee muuttaa, ettei se ole esteenä ja<br />

vaikeuta järkevää yhteistyötä.<br />

Työryhmän jäsenet<br />

Sirpa Uusitalo, Ylitornio tk<br />

Eija Niva, Pello tk<br />

Laila Sacko, Övertorneå tk<br />

liitteet<br />

1. Rajatylittävän ambulanssikuljetuksen prosessikuvaus<br />

(teksti)<br />

2. Rajatylittävän ambulanssikuljetuksen prosessikuvaus<br />

(teksti ja kuva).<br />

Verratessamme maiden <strong>hoito</strong>linjauksia keskenään olemme<br />

päätyneen siihen, että erot ovat pieniä, lääkityksessä<br />

erot ovat minimaaliset eikä niillä ole mitään merkitystä<br />

<strong>hoito</strong>on.<br />

Työmme pohjana olemme käyttäneet ja verranneet<br />

dokumenttia ”Behandlingsriktlinjer för ambulanssjukvården”/Ambulanssisairaanhoidon<br />

<strong>hoito</strong>linjaukset alueella<br />

60

Liite 1.<br />

PROSESSIKUVAUS<br />

AMBULANSSIKULJETUKSESTA RAJAN YLI<br />

Kuvauksen kohde<br />

Prosessin kuvaus<br />

Kuvauksen sisältö<br />

Ylitornion ja Övertorneån ambulanssiyhteistyö sekä Pellon ja Övertorneån<br />

päivystystä koskeva yhteistyö joka käsittää ambulanssihenkilöstön/<br />

miehityksen, lääkärit ja potilaat, varustukset, lääkkeet ja delegoinnit.<br />

Ruotsalainen potilas ollessaan Suomessa soittaa numeroon 112. Hälytys<br />

tulee Luulajaan SOS Alarm. Övertorneån ambulanssi on toisessa ajotehtävässä.<br />

Luulaja pyytää Rovaniemen Häke-keskusta hälyttämään suomalaisen<br />

ambulanssin ja tässä tapauksessa se on Ylitornion ambulanssi.<br />

Hälytysluokaksi arvioidaan prio 1. Kipua rinnassa. Miehitys on kaksi<br />

henkilöä, joista vähintään yksi on sairaanhoitaja. Potilasta hoidetaan<br />

Suomen ambulansseille määrättyjen valtuuksien mukaan.<br />

Paikalla potilaan luona tarkistetaan tilanne ja päätellään hoidon tarve.<br />

Tarkastetaan vitaaliset toiminnot. Potilaalla on hyvin vaikeita kipuja,<br />

hän on kalpea ja tuskanhikinen. Annetaan happea, kytketään EKG monitoriin,<br />

perhosneula ja kipulievitystä. Potilasta hoidetaan rintakipujen<br />

<strong>hoito</strong>-ohjeiden mukaan. Sairaanhoitaja toimii valtuuksiensa mukaan.<br />

Päivystys on Suomen Pellossa. Otetaan yhteys päivystävään lääkäriin ja<br />

lähetetään EKG. Lääkäri antaa ohjeita puhelimitse.<br />

Pellon lääkäri yrittää saada tietoja potilaasta. Potilas ei ole koskaan<br />

käynyt Suomen terveyskeskuksessa joten hänestä ole tehty mitään<br />

tiedostoa. Maidemme tietojärjestelmät ovat erilaiset eikä lääkärillä ole<br />

lukuoikeutta Ruotsin VAS-järjestelmään. Otetaan yhteys potilaan omaan<br />

terveyskeskukseen ja pyydetään tietoja potilaasta sekä aikaisemmasta<br />

EKG:stä Tiedot lähetetään lääkärille faksilla ja hän päättää hoidosta<br />

jatkossa. Päivystävä lääkäri ei halua luvata trombolyysi-<strong>hoito</strong>a vaan<br />

haluaa, että potilas kuljetetaan Kalixiin.<br />

Keskeiset ongelma-alueet<br />

1.Hälytyksen kulku Luulajan ja Rovaniemen välillä, jossa viiveitä tulee<br />

kielivaikeuksista johtuen.<br />

2.Jos ruotsalainen loukkaa itsensä Suomessa ja soittaa numeroon 112,<br />

puhelu tulee Luulajaan (ruotsalainen puhelin) tai päinvastoin. Hätäkeskuksilla<br />

on joskus vaikea käsittää potilaan sijaintia, mikä aiheuttaa<br />

viivästymistä.<br />

3. Lääkkeiden ja hoidon delegointi. Ambulanssin ollessa toisessa maassa<br />

ajossa, toimivat kaikki omien valtuuksiensa mukaan. Meillä ei ole<br />

laillisia oikeuksia eikä valtuuksia Suomessa/Ruotsissa. Miten lakia<br />

tulkitaan mahdollisen potilasvahingon sattuessa?<br />

61

Liite 1.<br />

4.Tietojärjestelmien erilaisuudet, eivät pysty ”keskustelemaan keskenään”,<br />

mikä viivästyttää tiedonsiirtoa.<br />

Prosessikuvauksen laatijat 15-03-2011<br />

Eija Niva<br />

Laila Sakko<br />

Helena Puontila<br />

Sirpa Uusimaa<br />

62

Bilaga Liite 2.<br />

63

Bilaga Liite 2.<br />

64

Bilaga Liite 2.<br />

65

Bilaga Liite 2.<br />

66

Bilaga Liite 2. 2.<br />

67

Kommunikointi ja levittäminen<br />

Hankkeen kommunikaatiosuunnitelma<br />

”<strong>Rajaton</strong> <strong>hoito</strong> <strong>II</strong> – <strong>Tornionlaakso</strong>”<br />

Tavoite<br />

Kommunikointia koskevan työn päätavoitteena on nostaa<br />

esille sairaanhoidon ongelmat, kun ihmiset liikkuvat<br />

valtakunnan rajan molemmin puolin. Norrbottenin läänin<br />

maakäräjät nostetaan esille jatkossakin johtavana tulevaisuuden<br />

sairaanhoidossa samalla kun Torniolaakso, jossa<br />

valtakunnan raja Ruotsi/Suomi on, tullaan sijoittamaan<br />

Euroopan kartalle esimerkkinä kaksi maata käsittävästä<br />

rajat ylittävästä <strong>hoito</strong>yhteistyöstä.<br />

Tämä merkitsee mm.<br />

▶ Tiedotamme avoimesti <strong>Rajaton</strong> <strong>hoito</strong> –hankkeen<br />

mahdollisuuksista ja edellytyksistä.<br />

▶ Takaamme sen, että poliittinen johto ja virkamiesjohto<br />

saavat tietoa muutostyöstä siten että niilläkin<br />

on mahdollisuus osallistua.<br />

▶ Osoittaa niitä toimia, joita jo on toteutettu ja jotka<br />

ovat antaneet alueen <strong>hoito</strong>järjestöissä ja asukkaiden<br />

keskuudessa positiivisia tuloksia.<br />

Tämä tiedonsiirtosuunnitelma perustuu vaiheessa<br />

I laadittuun suunnitelmaan. Vähäisiä parannuksia ja<br />

muutoksia vaiheessa I saatujen arviointien ja tuloksien<br />

mukaan on tehty. Täten on jo saatuja kokemuksia huomioitu<br />

ja hyödynnetty hankkeessa<br />

Kohderyhmät<br />

Panostamme niin sisäiseen kuin ulkoiseen kommunikaatioon.<br />

Pääosin nämä kohderyhmät voidaan jakaa<br />

kahteen ryhmään.<br />

Sisäiset kohderyhmät<br />

▶ Hoitotyöntekijät Torniolaaksossa<br />

Hoitotyöntekijät Torniolaaksossa, joita <strong>Rajaton</strong> <strong>hoito</strong><br />

välittömästi koskee. Heidän pitää ymmärtää mitä <strong>Rajaton</strong><br />

<strong>hoito</strong> heille suorittajina merkitsee. On tärkeä, että<br />

kaikki työntekijät tietävät mitä <strong>Rajaton</strong> <strong>hoito</strong> asukkaille<br />

merkitsee ja mitä se merkitsee omalle organisaatiolle<br />

ja että he voisivat varautua hankkeen tavoitteisiin. On<br />

toivottavaa, että toisilla <strong>hoito</strong>työntekijöillä myös on<br />

tietoa hankkeen merkityksestä yleensä, ja olla tietoisia<br />

meneillään olevasta muutostyöstä sekä tarvittaessa<br />

tiedottaa edelleen asukkaille.<br />

▶ Poliittinen johto ja virkamiesjohto<br />

Poliittista johtoa ja virkamiesjohtoa on pidettävä tietoisina<br />

projektityön merkityksestä. Tämä jotta he voisivat<br />

olla osallisina ja olisivat positiivisia muutoksille, joita<br />

vastaisuudessa hankkeen myötä tulee. Heillä täytyy<br />

olla niin paljon tietoa, että he pystyvät vastaamaan<br />

työtovereiden kysymyksiin ja arveluihin, tiedotusvälineiden<br />

ja muiden toimijoiden esittämiin kyselyihin<br />

siten, että vastaukset ovat yhtäpitäviä hankkeen<br />

pääsanoman ja tarkoituksen kanssa.<br />

Ulkoiset kohderyhmät<br />

▶ Tiedotusvälineet/Mediat<br />

<strong>Rajaton</strong> <strong>hoito</strong> merkitsee suuria muutoksia mutta myös<br />

parannuksia Torniolaakson asukkaille. Hanke on<br />

samalla kansainvälisesti mielenkiintoinen ja sovellettavissa<br />

Torniolaakson ulkopuolella, minkä vuoksi hankkeen<br />

edistyminen on kiinnostava. Tiedotusvälineillä<br />

on samalla mahdollisuus välittää sanomaa edelleen ja<br />

ovat sen vuoksi tärkeä kohderyhmä, joihin pidetään<br />

yhteyttä.<br />

▶ Yhteistyökumppanit ja intressentit<br />

Monet yhteistyökumppanit ja intressentit varsinkin<br />

Torniolaakson alueella, ovat huomioon otettavia<br />

tiedotettaessa <strong>Rajaton</strong> <strong>hoito</strong> –hankkeesta. Ne voivat<br />

toimia tärkeinä ”edelleentiedottajina” ja voivat<br />

levittää asukkaille tietoa hankkeesta. Joillekin saatta<br />

tieto hankkeesta olla tärkeä omalle toiminnalle (esim.<br />

sosiaalihallinnolle, jonka henkilökunta monta kertaa<br />

muodostaa linkin käyttäjän ja terveyskeskuksen/lääkärin<br />

välille). Esimerkkejä yhteistyökumppaneista ja<br />

intressenteistä:<br />

• Kunta – sosiaalihallinto<br />

• Potilasjärjestöt<br />

• Maahanmuuttajayhdistykset<br />

• Eläkeläisjärjestöt<br />

• epSOS-hankkeen osanottajat<br />

• Torniolaaksonneuvosto<br />

• Pohjoiskalottineuvosto<br />

Yhteyskanavat<br />

Jotta tavoitettaisiin mahdollisimman monta kohderyhmää,<br />

on tärkeä käyttää useita eri kanavia. Seuraavassa<br />

luetellaan joitakin mahdollisia kanavia.<br />

Intranet<br />

Maakäräjien intranetillä on suuri mahdollisuus jatkuvaan<br />

hanketta koskevaan tiedon välittämiseen yhteistyökumppaneille<br />

ja johtajille. Suomalaisilla terveyskeskuksilla<br />

ja kunnilla on kullakin omat intranettinsä, joissa<br />

saadaan tiedot juoksevasti.<br />

Projektipäällikkö lähettää s-postitse kirjoitetut tiedotteet<br />

kaikille hankkeen osanottajille. Tietopostia lähetetään<br />

68

joka toinen kuukausi, paitsi kun on jotakin uutta tärkeää<br />

ilmoitettavaa ryhmänjohtajalle, esimerkiksi johtoryhmän<br />

kokoukseen liittyvää, jossa päätetään hanketta<br />

loskevasta asiasta. Tietoposti on sekä ruotsiksi että<br />

suomeksi.<br />

Tiedottamiskokoukset<br />

Jotta luodaan ymmärtämystä ja osaamista <strong>Rajaton</strong><br />

<strong>hoito</strong>-hankkeesta on tärkeä, että kirjallisen tiedottamisen<br />

lisäksi käytetään sanallista tiedottamista. Kirjallinen<br />

tiedottaminen tulee tehdä s-postitse ja yhteisen hanketoimiston<br />

kautta.<br />

Tiedottamistilaisuudet, joissa kaikki hankkeen osanottajat<br />

ovat mukana pitää järjestää seminaarien yhteyteen.Tämän<br />

lisäksi voi kunkin työryhmän kokous olla<br />

tilaisuus suulliseen tiedon vaihtoon joko hankkeesta tai<br />

muusta yleisestä. Päättävän ohjausryhmän kokouksissa<br />

pitää kaikki tieto hankkeen etenemisestä esittää. Sen<br />

esittää joko toiminnanjohtaja tai projektipäällikkö.<br />

Uutiskirjeet<br />

Yksinkertaisesti ja lyhyesti tietoa tärkeistä tapahtumista<br />

hankkeessa julkaistaan sairaan<strong>hoito</strong>piirien ja Elisabethin<br />

uutiskirjeissä sekä julkaisussa Regionala Nyheter sekä<br />

www.framtidenssjukvård.se. Piirien uutiskirjeet saavuttavat<br />

sekä sisäisiä että ulkoisia kohderyhmiä sekä poliitikkoja<br />

ja niitä tullaan lähettämään säännöllisesti.<br />

Ulkoinen web<br />

Ulkoinen web on yksi tärkeimmistä kanavistamme.<br />

Sen vuoksi laaditaan hankkeen ulkoinen websivu niin,<br />

että kaikki hankkeesta kiinnostuneet saavat siitä tietoa<br />

ja osoite siihen on http://www.eu-projektkontoret.<br />

se/~cross-border_healthcare. Siihen voidaan lisätä kaikki<br />

ajankohtainen ja tarkempi tieto niin kansalaisille kuin<br />

<strong>hoito</strong>alojen henkilöille, yhteistyökumppaneille ja tiedotusvälineille.<br />

Aineisto julkaistaan myös web-osoitteessa<br />

www.framtidenssjukvard.se ja osoitteessa<br />

<strong>Norrbottens</strong> läns <strong>landsting</strong> www.nll.se.<br />

hankkeen. Myös suomalaiset jäsenet ovat kanava maan<br />

poliitikoille.<br />

Hankkeen sisäisessä kommunikoinnissa käytetään<br />

Web-pohjaista työkalua ProjectCoordinator.<br />

Seuranta ja arviointi<br />

Kommunikaatiota koskevasta työstä ovat keskustelleet<br />

paitsi päättävä ohjausryhmä myös Norrbottenin läänin<br />

maakäräjien alueellisen johtoyksikon kommunikaattori,<br />

lähitoitoyksikon kommunikaattori ja projektipäällikkö.<br />

Päättävälle ohjausryhmälle on syksyllä 2010 eristetty<br />

päivitetty kommunikaatiosuunnitelma.<br />

Utvärdering av informationsinsatser<br />

Kun ajatellaan että hankkeella on ollut useita projektipäälliköitä<br />

ei tämä aktiviteetti ole ollut ensi sijalla.<br />

Vuodenvaihteen 2010/2011 jälkeen on keskitytty hankkeen<br />

käytännnön työhön. Tuonnempana selostetaan ne<br />

aktiviteetit, jotka on saatu aikaan hankeajalla.<br />

On valmistettu hanketta yleisvaltaisesti esittelevä<br />

PowerPoint- sekä MultiMedia-ohjelmat. Ne ovat olleet<br />

hyvänä lähtökohtana kun hanketta on eri tilaisuuksissa<br />

esitelty. Esittelyä on aina hiukan muunneltu asiayhteyteen<br />

ja kohderyhmään sopivaksi. MultiMediaa on käytetty<br />

mm. Interreg Forum <strong>II</strong>I kokouksessa Tukholmassa.<br />

On valmistettu hanketta koskeva esite (Liite 2) jota on<br />

jaettu kaikille hankkeessa mukana olleille jaettavaksi.<br />

Esitettä on myös jaettu messuilla ja muissa tilaisuuksissa<br />

kuten esim. Pohjoismaiselle virkamieskomitealle.<br />

Liitteessä 1 on kooste niistä panostuksista, joita hankkeessa<br />

on tiedottamiseen tehty.<br />

Esitteet<br />

Tuotetaan painettuja ja säköisiä esitteitä niin sisäiseen<br />

kuin ulkoiseen esittelyyn. Tähän voi sisältyä suullisessa<br />

tiedottamisessa käytettävää materiaalia. Materiaalit<br />

käännetään myös suomeksi, koska monen kohderyhmiin<br />

kuuluvan äidinkieli on suomi.<br />

Tiedotusvälineet/Mediat<br />

Aktiivisesti työstäen lehdistöä, TeeVee:tä ja radiota voi<br />

hanke saada suurta vetoapua tiedon levittämisessä.<br />

Artikkeli tai pieni uutinen voi joskus olla antoisampi kuin<br />

ilmoitus. Säännölliset lehtilähetteet ja tiedotustilaisuudet,<br />

varsinkin kriittisellä hetkellä, ovat tärkeitä.<br />

Hankkeen organisaatio<br />

Hankkeen organisaation toimeenpanevan ohjausryhmän<br />

jäsenet edustavat eri alueita ja ovat myös kommunikaatiokanava<br />

toimessaan ja voivat tehtävässään ankkuroida<br />

69

Aktiviteetit<br />

Alla seuraa suunnitelma aktiviteeteille, jotka ovat hankkeessa keskeisiä.<br />

Suunnitelmassa on hankkeen kuluessa tapahtunut muutoksia.<br />

Aktiviteetti aika Selitys vastaava/t<br />

Päivitetty<br />

PPT-esittely<br />

Kokonaisvaltaista tietoa hankkeesta <strong>Rajaton</strong> <strong>hoito</strong>.<br />

Proj.pääll.<br />

MultiMedia<br />

Vaihe I<br />

MultiMedia<br />

Vaihe <strong>II</strong><br />

Levittää<br />

kansainvälisesti<br />

Elokuu<br />

Tammik.-<br />

toukok.<br />

2011<br />

AER ja muissa<br />

kansain<br />

välisissä<br />

kokoukssissa<br />

Päättävälle ohjausryhmälle tehty ensimmäistä vaihetta<br />

kuvaava ohjelma, jota voidaan näyttää sisäisille ja<br />

ulkoisille kuulijoille.<br />

Kuvaa toteutusvaihetta hankkeen edetessä ja on<br />

dokumentti tehdystä työstä. Ohjelmaa sopii käyttää<br />

seminaareissa, messuilla jne.<br />

Levittää tietoa hankkeesta maan rajojen ulkopuolelle.<br />

Proj.pääll.<br />

Proj.pääll.<br />

Proj.pääll.<br />

Webtekstit Joulukuu Päivittää olemassa olevat sivut. Proj.pääll.<br />

Painotuotteet,<br />

tekstit<br />

Joulukuu<br />

Painotuotteiden peruspaketin tekstit esim.<br />

esitteet, folderit ym.<br />

Proj.pääll.<br />

Käännös Tarvittaessa Tekstien käännökset. Tulkki<br />

Info-kirje Tarvittaessa S-postitse tietoa kaikille osanottajille, jotta he voivat seurata<br />

kaikkia työosioita. Tietoa saa myös hankkeen toimistosta<br />

http://www.eu-projektkontoret.se/~cross-border_healthcare<br />

Yhteydet<br />

viestimiin<br />

TV (Ruotsi/Suomi)<br />

Päivälehdet (Ruotsi/Suomi)<br />

Toimialojen erityislehdet (Ruotsi/Suomi)<br />

<strong>Tornionlaakso</strong>ssa keväällä 2011 pidettäväksi suunnitellusta<br />

suurharjoituksesta tulee ottaa yhteyttä tiedotusvälineisiin<br />

ja huomioida rajat ylittävä hyvä yhteistyö ja miten se on<br />

hyväksi alueen asukkaille.<br />

Proj.pääll.<br />

Proj.pääll.<br />

Lehdistölle<br />

tiedottaminen<br />

Erityistilanteissa<br />

Lehdistölle tiedote, myös suomeksi.<br />

Proj.pääll.<br />

Kutsu<br />

Erityistilanteissa<br />

Lehdistölle tiedote, myös suomeksi.<br />

Proj.pääll.<br />

Liitteet<br />

1. Kommunikaatio ja tulosten levittäminen<br />

2. Esite<br />

70

Liite 1.<br />

Kommunikaatio ja tulosten levittäminen<br />

2010<br />

9. huhtik. Finnish National Conference on<br />

Telemedicine and eHealth<br />

Anna-Greta Brodin, projektivastaaja ja<br />

lähihoidon aluepäällikkö, Itä-Norrbotten, sekä Tapani Risku,<br />

toiminnanjohtaja, Pellon terveyskeskus, esittelivät hanketta.<br />

27. huhtik. Viiteryhmä ”Potilasliikkuvuus Pohjoismaissa”,<br />

Nordic Innovation Centre<br />

Elisabeth Eero, toiminnanjohtaja Övertorneån terveyskeskus,<br />

mukana hankkeen Potilasliikkuvuus Pohjoismaissa viiteryhmässä.<br />

Nordic Innovation Centre vetää hanketta. 27. huhtikuuta Elisabeth<br />

Eero esitteli ”<strong>Rajaton</strong> <strong>hoito</strong> vaiheen <strong>II</strong> –<strong>Tornionlaakso</strong>”<br />

viiteryhmän kokouksessa.<br />

27-29 huhtik. Vitalis-messut, Göteborg<br />

Vitalis-messut ovat hoiva- ja huoltoalojen it-tapaamispaikka.<br />

Anna-Greta Brodin esitteli 27. huhtikuuta hankkeen plokilla<br />

tulevaisuuden eTerveys otsikolla ”Mobiili potilas”. Hanketta<br />

esiteltiin myös Norrbottenin Läänin Maakäräjien yhteisellä<br />

osastolla. Projektipäällikkö Eva Karlssonkin osallistui messuille.<br />

7. toukok. SERN yleiskokous Piitimessä<br />

Piitimeen kokoontuneelle SERN:n yleiskokoukselle estiteltiin<br />

”<strong>Rajaton</strong> <strong>hoito</strong> vaihe <strong>II</strong> – <strong>Tornionlaakso</strong>” otsikolla E-terveys<br />

rajatylittävät palvelut. SERN, Sweden Emilia-Romagna Network<br />

on verkosto, jonka tarkoituksena on helpottaa tiedon ja<br />

kokemuksen vaihtoa sekä aloittaa ja tukea innovatiivisia<br />

yhteistyöhankkeita Italian ja Ruotsin toimijoiden välillä. Verkosto<br />

laatii pohjan läheiselle yhteistyölle ja kannustaa konkreettisia<br />

aloitteita. Anna-Greta Brodin suoritti esittelyn.<br />

11. toukok. Rajaesteseminaari ”Värmlanti keskellä Pohjolaa –<br />

rajatylittävät mahdollisuudet”<br />

Karlstadissa 11. toukokuuta 2010. Anna-Greta Brodin esitteli<br />

hankkeen otsikolla ”Raja-alueiden tulevaisuuden mahdollisuudet<br />

Pohjolassa” yhtenä hyvänä esimerkkinä rajatylittävän hoidon<br />

saantimahdollisuuksista. Myös projektipäällikkö Eva Karlsson<br />

osallistui seminaariin.<br />

8. syysk. Videokonferenssi johon osallistuivat Övertorneån terveyskeskus ja<br />

Canadan Ontario Telemedicin Network, Ron Riesenbach.<br />

71

Liite 1.<br />

14. lokak. IT<br />

Anna-Greta Brodin esitteli hanketta otsikolla ”<strong>Rajaton</strong> <strong>hoito</strong><br />

<strong>Tornionlaakso</strong>ssa – jossa ainutlaatuisen hyvä tilaisuus suorittaa<br />

pSOS -hankkeen testit ”.<br />

19. marrask. Lapin Sosiaali- ja terveydenhuolto<br />

Tapani Risku esitteli hanketta Pohtimolammella, Suomessa,<br />

Lapinläänin sosiaali- ja terveydenhuollon johtajille.<br />

7. jouluk. Interreg seminaari Skellefteåssa<br />

Projektipäällikkö esitteli hanketta.<br />

14. jouluk. Terveydenhuoltosektorin seminaari Levillä, Suomessa, aiheesta<br />

<strong>Rajaton</strong> yhteistyö Pohjoisimmassa osassa Suomea, Ruotsia ja<br />

Norjaa.<br />

9-10.helmik. Interreg Forum <strong>II</strong>I –Euroopan yhteistyön tulevaisuus Tukholmassa<br />

23. toukok. Anna-Greta Brodin ja Elisabeth Eero esittelivät hanketta<br />

Pohjoimaiselle virkamieskomitealle Haaparannalla.<br />

5-7. huhtik. Hanke oli esiteltävänä Vitalis-messuilla Norrbottenin läänin<br />

maakäräjien osastolla..<br />

13. toukok. <strong>Rajaton</strong> suurharjoitus<br />

Sanomalehti ”Norrländska Socialdemokraten”<br />

http://www.nsd.se/nyheter/pajala/artikel.aspx?ArticleID=6158827<br />

72

Liite 2<br />

Gränslös vård <strong>II</strong> - Tornedalen<br />

Fördjupad vårdsamverkan mellan två länder<br />

<strong>Rajaton</strong> <strong>hoito</strong> <strong>II</strong> – <strong>Tornionlaakso</strong><br />

Syvennetty <strong>hoito</strong>yhteistyö kahden maan välillä<br />

Kontaktpersoner<br />

Elisabeth Eero<br />

Projektledare/Project manager<br />

<strong>Norrbottens</strong> läns <strong>landsting</strong>/<br />

County Council of Norrbotten<br />

+46 70 560 81 12<br />

elisabeth.eero@nll.se<br />

Tapani Risku<br />

tapani.risku@pello.fi<br />

+35 840 82 37 975<br />

Webbadress<br />

www.eu-projektkontoret.se/~cross-border_<br />

healthcare<br />

Samarbetspartners och medfinansiärer<br />

Enontekiö kommun<br />

Muonio kommun<br />

Kolari kommun<br />

Pello kommun<br />

Ylitornio kommun<br />

Tornio kommun<br />

73

BILAGA<br />

Liite 2<br />

74

Taitto: Plan Sju –mainostoimisto<br />

Paino: Digaloo<br />

Painos: 100 kpl

yhteystiedot<br />

Elisabeth Eero<br />

Projektipäällikkö, Norrbottenin läänin maakäräjät<br />

+46 70 560 81 21, elisabeth.eero@nll.se<br />

Tapani Risku<br />

+35 840 82 37 975, tapani.risku@pello.fi<br />

Yhteistyökumppanit ja oheisrahoittajat<br />

Enontekiön kunta<br />

Muonion kunta<br />

Kolarin kunta<br />

Pellon kunta<br />

Ylitornion kunta<br />

Tornion kunta<br />

Webb-osoite<br />

www.eu-projektkontoret.se/~cross-border_healthcare<br />

Nordkalottrådet<br />

Pohjoiskalotin neuvosto<br />

The North Calotte Council<br />

Lapin lääni

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!