alakouluikäisten vihko uusi - SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten ...

Kurkistus possujen elämään
Eläinten viikon tieto- ja tehtäväpaketti alakouluille

Opettajalle
Tämä vihkonen on alakouluikäisille suunniteltu tieto- ja tehtäväpaketti vuoden 2010
Eläinten viikon teemasta, sioista ja sikaloista. Aineistoa voi käyttää usean eri oppiaineen
tunnilla, kuten
biologian opetuksen oheismateriaalina
äidinkielen opetuksessa esitelmän tai aineen aiheena
kuvaamataidon tunnilla, mihin liittyy sivun 13 piirtämistehtävä.
Kouluopetuksen lisäksi vihkonen soveltuu käytettäväksi muun muassa luonto- ja
eläinkerhoissa, partiossa ja 4H-toiminnassa.
Vihkosta voi käyttää myös pohjustuksena laajemmille eläinaiheisille keskusteluille.
Mitä olemme tottuneet ajattelemaan tutuista eläinlajeista ja mikä osa käsityksistämme
perustuu todellisuuteen, mikä taas vakiintuneisiin uskomuksiin? Miten ruoan
tuotannossa käytettäviä eläimiä pidetään ja miten niiden oloja voisi parantaa?
Lisää syventävää tietoa on netissä: www.sikatieto.fi.
Teksti: Helena Telkänranta
Kuvat: Seppo Parkkinen (kansi, s. 2, 3, 5, 8, takakansi), Atrian arkisto (s. 6, 11, 12),
Animalian arkisto/Laura Uotila (s. 1, 4, 9, 10), Animalian arkisto/Kanerva Pelli (s. 13),
Wilhelmiina Keränen (s. 7)
Ulkoasu: Purple Workshop Oy
Julkaisija: Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry., yhteistyössä
Eläinsuojeluliitto Animalia ry.:n kanssa.

Sisällys
Sika on leikkisä ja älykäs 2
Kärsällä haistaa ja tuntee tarkasti 3
Tiesitkö? Sikojakin koulutetaan ”vainukoiriksi” 3
Muta viilentää mukavasti 4
Tehtävä: Sikasanastoa 5
Sikamaisia pöytätapoja? 6
Villisika on sian esi-isä 7
Tiesitkö? Sika ja villisika risteytyvät yhä 7
Uudet porsaat syntyvät maailmaan 8
Tehtävä: Totta vai tarua? 9
Mistä kinkku ja makkara tulevat? 10
Sikaloita on monenlaisia 11
Miten sikaloita voi parantaa? 12
Tiesitkö? Luomusiat ja villisiat saavat ulkoilla 12
Tehtävä: Piirrä sialle mukava asuinpaikka 13
1

Jos porsaita pidetään niin, että niillä on tilaa liikkua ja ulkoilla, ne
nauttivat juoksuleikeistä samaan tapaan kuin koiranpennut.
Sika on leikkisä ja älykäs
Porsaiden eli nuorten sikojen leikit näyttävät aika samanlaisilta kuin koiranpentujen. Porsaat
leikkivät mielellään tavaroilla, jos niille annetaan siihen mahdollisuus. Eräs suosittu leikki on
takaa-ajo, jossa yksi porsas ottaa suuhunsa oksanpätkän ja lähtee juoksemaan, jolloin toiset
säntäävät sen perään.
Ympäristön tutkiminen ja oksien, juurien, mullan ynnä muun kanssa puuhaileminen on tärkeää
myös aikuisille sioille. Sikaloissakin siat kaipaavat samantapaista tekemistä. Jos sioille annetaan
vaikka vanhoja sanomalehtiä tai pahvilaatikoita, siat ottavat ne innokkaasti suuhunsa, ravistelevat
ja kuljettavat niitä sekä repivät niitä kappaleiksi. Köysien kiskominen on toinen sikojen
suosikkihuvi. Siat myös osaavat vierittää palloa kärsällään, mutta palloihin ne kyllästyvät yleensä
nopeasti. Hauskin lelu onkin sian mielestä sellainen, joka muuttuu käsittelyssä, esimerkiksi
hajoaa kappaleiksi.
Leikkisyytensä lisäksi sika on yksi kaikkein älykkäimmistä kotieläimistä. Tutkimuksissa on osoittautunut,
että sika on älykkäämpi kuin esimerkiksi koira tai kissa. Sika pystyy esimerkiksi löytämään
nurkan taakse kätketyn ruoan, jos se saa katsoa peiliin, josta piilopaikka näkyy. Useimmat
muut eläimet eivät tätä hoksaa.
2

Kärsällä haistaa ja tuntee tarkasti
Jos sika seisoo aivan liikkumatta, se voi olla keskittynyt kuuntelemaan. Sian kuulo on tarkempi
kuin meidän. Se kuulee sellaisiakin ääniä, joita me emme pysty huomaamaan. Sen sijaan sika
näkee huonommin kuin me.
Sialla on hyvin tarkka hajuaisti, samantapainen kuin koiralla. Monissa asioissa, jotka meidän
mielestämme eivät haise miltään, on sian mielestä selvästi oma hajunsa tai tuoksunsa.
Tuntoaisti on sioilla samantapainen kuin meillä ihmisillä. Kärsä eli sian nenä on erityisen
herkkätuntoinen, ja sillä se tunnustelee kaikkia löytämiään uusia tavaroita.
Tässähän
tuoksuu aivan
kastemadolta!
Ruoan etsiminen
maan alta on
sioille tärkeä osa
elämää.
Tiesitkö?
Sikojakin koulutetaan ”vainukoiriksi”
Tryffelit ovat harvinaisia sieniä, joita kasvaa piilossa maan alla muun muassa Keski-
Euroopassa ja siellä täällä myös Suomessa. Tryffelit maistuvat erittäin hyvältä, ja siksi
ravintolat maksavat niistä suuria summia. Koska sioilla on tarkka hajuaisti, sikoja on
Keski-Euroopassa perinteisesti käytetty apuna tryffeleiden etsimisessä. Sialle puetaan
valjaat ja talutushihna, se viedään metsään, ja haistaessaan tryffelin maan alta se alkaa
innokkaasti kaivaa kärsällään.
3

Muta viilentää mukavasti
Jos siat kerran ovat hyviä haistamaan, miksi ne haisevat joskus pahalta? Pitäväkö siat pahoistakin
hajuista?
Jos sikalassa haisee, se on todellisuudessa sikojenkin mielestä ikävää. Sikojen elintavat ovat
paljon siistimpiä kuin usein luullaan. Jos sioilla on tarpeeksi tilaa, missä ne saavat liikkua, ne valitsevat
jonkin tietyn nurkan vessakseen ja pitävät muut osat alueesta puhtaana.
Ainoa likaisuuden laji, josta siat pitävät, on mudassa tai muussa ”puhtaassa” liassa kylpeminen.
Sitä ne tekevät kesäisin kuumalla ilmalla. Siat eivät nimittäin pysty hikoilemaan sillä tavalla kuin
me, joten kesällä niille tulee helposti liian kuuma. Ainoa keino, jolla ne saavat itsensä viilennettyä,
on kellahtaminen veteen, kuralammikkoon tai muuhun viileään märkään paikkaan. Se helpottaa
sian oloa kovasti.
Jos sikalassa ei ole annettu sioille puhdasta vettä tai mutaa, ne joutuvat lämpimällä säällä käyttämään
vessaansa tällaisena viilennyspaikkana. Normaalisti ne pyrkivät välttämään sitä, että ne
tahriintuisivat vessassaan.
Emo ja porsaat ”savinaamion”
koristamina. Puhtaassa mudassa
rypeminen helpottaa oloa, jos
sioille tulee liian kuuma.
4

Siat ovat hyvin seurallisia
eläimiä. Niiden välille syntyy
kaverisuhteita samaan tapaan
kuin ihmisillekin: sian mielestä
jokin tietty toinen sika on vielä
mukavampaa seuraa kuin muut.
Tehtävä:
Sikasanastoa
Tiedätkö, mitä nämä sanat tarkoittavat? Oikeat vastaukset ovat seuraavalla sivulla.
1. Porsas: a) sama asia kuin sika, b) sian poikanen, c) huonosti käyttäytyvä sika
2. Kärsä: a) sian nenä, b) surullinen sika, c) ääni, joka kuuluu, kun sika aivastaa
3. Karju: a) kovaääninen sika, b) harvinaisen komea sika, c) uros- eli isäsika
4. Pahnue: a) olkikerros sikalan lattialla, b) pilaantunut sianruoka,
c) samalla kertaa syntyneet saman emon poikaset
5. Saparo: a) japanilainen sikarotu, b) sian lempiruoka, c) sian häntä
6. Sorkka: a) sikalaan murtautuvan murtovarkaan työkalu, b) sian jalka,
c) ihmisen kynsiä vastaava osa sian jalasta
7. Emakko: a) naarassika, b) kookas sika, c) maatilan emäntä
8. Ensikko: a) johtajasika, b) ensimmäisenä syntynyt poikanen,
c) naarassika, joka synnyttää ensimmäistä kertaa
9. Karsina: a) sian rahiseva ääntely, b) väliseinillä erotettu lokero sikalan sisällä,
c) sikojen lukumäärän vähentäminen
10. Kaukalo: a) pitkän matkan päässä oleva sikala, b) karkaileva sika,
c) astia, johon sioille annetaan ruokaa
5

Sikamaisia pöytätapoja?
Kun joku ”syö kuin porsas”, sillä yleensä tarkoitetaan karmeita pöytätapoja. Syövätkö oikeatkin
porsaat samalla tavalla?
Sian esi-isät, jotka elivät luonnossa, löysivät osan ruoastaan maan alta. Ne tonkivat kärsällään
esiin muun muassa matoja, juuria ja sieniä. Kärsän päässä on herkkätuntoinen, kostea ja näppärästi
liikkuva levymäinen osa, jolla sika osaa siirrellä ja käsitellä löytämiään ruokapaloja. Kärsä
onkin sialle vähän samanlainen kuin meille sormet. Kärsä on kuitenkin myös hyvin vahva, jotta
sillä voi kaivaa maata.
Seurallisina eläiminä siat syövät mielellään kaikki samaan aikaan. Kun yksi
menee rehukaukalolle, muut liittyvät pian joukkoon.
Sikaloissa ruokana käytetään nykyään usein liemiruokintaa eli veteen sekoitettua rehua, joka
näyttää velliltä. Luonnossa sikojen esi-isät eivät syöneet velliä. Siksi kesytkin siat käyvät liemirehun
kimppuun samalla tarmokkaalla tyylillä, jolla ne kaivaisivat matoja maasta. Seurauksena
voi olla melkoinen loiske.
Sivun 5 tehtävän oikeat vastaukset: 1b, 2a, 3c, 4c, 5c, 6c, 7a, 8c, 9b, 10c
6

Villisika on sian esi-isä
Villisika Ähtärin eläinpuistossa.
Kaikki kesyt kotieläimemme polveutuvat jostakin luonnonvaraisesta eläinlajista. Sialla tämä esiisä
on villisika. Se on pienempi, tummempi ja pitkäkarvaisempi kuin kesysika. Kaikki muu onkin
sitten samanlaista. Villisiat ovat uteliaita, älykkäitä ja seurallisia samalla tavoin kuin kesysiat.
Kesysika on perinyt villisialta myös sen, mitä se tarvitsee viihtyäkseen. Kaikilla villisioilla on kova
halu tutkia ja tonkia maata. Lisäksi niistä on hauska tutkia, repiä ja pureskella syötäviä kasveja.
Luonnossa kaikki tämä onkin hyödyllistä. Kun villisiat pitävät kovasti tonkimisesta ja tutkimisesta,
ne jaksavat tehdä sitä tarpeeksi paljon, jotta ne löytävät riittävästi ruokaa.
Tonkiminen, tutkiminen ja pureskeleminen ovat edelleen hyvin tärkeitä asioita myös kesyille sioille.
Sika viihtyy vain, jos se saa liikkua vapaasti, tutkia ja pureskella kasveja tai tavaroita sekä tonkia
kärsällään maata tai muuta pehmeää alustaa.
Tiesitkö?
Sika ja villisika risteytyvät yhä
Sika ja villisika ovat niin läheistä sukua toisilleen, että ne voivat risteytyä
– toisin sanoen saada porsaita, joilla toinen vanhemmista on villisika ja
toinen kesysika. Tutkijat ovat nykyään sitä mieltä, että villisika ja kesysika
ovat niin samanlaisia, että ne kuuluvat samaan eläinlajiin.
7

Uudet porsaat syntyvät maailmaan
Sika on yksi niistä eläinlajeista, jotka tekevät pesän poikasilleen. Porsaiden syntymistä edeltävänä
päivänä emakkoon iskee kova halu alkaa rakentaa pesää. Jos sitä pidettäisiin sellaisessa paikassa,
missä se saisi runsaasti oksia, olkia tai heinää, se rakentaisi niistä niin suuren ”majan”, että se katoaa
itse kokonaan näkyvistä kömpiessään sen sisään. Luonnossa villisikaemot tekevät näin, mutta
sikalassa ei yleensä ole tarpeeksi aineksia, mistä rakentaa.
Porsaita syntyy kerralla melkoinen liuta, yleensä 10–15. Ne tietävät jo pian syntymänsä jälkeen,
mitä emon erilaiset äänet tarkoittavat. Yksi emon käyttämistä ”sikojen kielen sanoista” on kutsu
tulla syömään: nopea sarja lyhyitä, pehmeitä röhkäisyjä tarkoittaa, että emon nisistä alkaa kohta
erittyä maitoa, ja silloin kaikki porsaat kiiruhtavat syömään.
Porsaat kasvavat nopeasti. Muutaman viikon ikäisinä ne jo juoksevat ja leikkivät. Ensimmäisten
viikkojen ajan porsaat saavat suurimman osan ravinnostaan emon maidosta, vaikka ne samalla
alkavat opetella myös maistelemaan tavallista ruokaa.
Muutaman viikon ikäisiä porsaita nukkumassa. Tällaisesta
pehmeästä pesästä porsaat pitävät kaikkein
eniten, mutta useimmissa sikaloissa ei käytetä olkia,
vaan porsaat nukkuvat lattialla.
8

Jos sikalan lattialle annetaan olkia tai muuta kuiviketta,
porsaat tutkivat niitä kiinnostuneina.
Oikein Väärin
Tehtävä:
Totta vai tarua?
Ovatko nämä väitteet oikein vai väärin? Merkitse jokaisen väitteen edelle rasti
jompaankumpaan ruutuun. Jos et tiedä vastauksia kaikkiin kysymyksiin, lue
uudestaan tämän vihkosen sivut 6–9. Niiltä löydät kaikki tarvitsemasi tiedot.
1. Porsaat pitävät juoksuleikeistä ja tavaroilla leikkimisestä.
2. Koira on älykkäämpi kuin sika.
3. Sialla on erittäin hyvä näkö.
4. Sialla on erittäin hyvä hajuaisti.
5. Siat kieriskelevät mielellään vessapaikassaan.
6. Siat viilentävät itseään kuumalla ilmalla makaamalla vedessä tai mudassa.
7. Villisika on kesysian esi-isä.
8. Kun sika koskettelee tavaroita kärsällään, se ei tunne juuri mitään.
9. Emakko rakentaa porsailleen pesän kivistä ja hiekasta.
10. Porsaita syntyy kerralla yleensä kaksi tai kolme.
9

Mistä kinkku ja makkara tulevat?
Suurinta osaa Suomessa olevista sioista kasvatetaan ruoan tuotantoa varten. Sioista tehtäviä
ruokia ovat muun muassa kinkku, kyljykset, jauheliha ja makkara. Noin puolet kaikesta Suomessa
tuotetusta lihasta on sianlihaa.
Suomessa on runsaat 2 000 sikatilaa eli sellaista maatilaa, joissa pidetään sikoja. Sikaloita on
kahdenlaisia. Emakkosikaloissa eli porsitussikaloissa pidetään emakoita, jotka synnyttävät ja
imettävät porsaita. Kun porsaat ovat parin kuukauden ikäisiä eli parinkymmenen kilon painoisia,
ne myydään lihasikaloihin. Lihasikaloissa ne kasvatetaan noin viiden kuukauden ikäisiksi eli noin
sadan kilon painoisiksi. Sen jälkeen ne lähetetään teurastamoille. Lisäksi on olemassa yhdistelmäsikaloita,
joissa samalla maatilalla on sekä emakkosikala että lihasikala.
Suomen teurastamoihin viedään yhden vuoden aikana yhteensä noin 2,4 miljoonaa sikaa, joista
suurin osa on viiden kuukauden ikäisinä teurastettavia lihasikoja. Kerrallaan Suomessa elää
noin 1,4 miljoonaa sikaa.
Lihasikoja karsinassa. Suurin osa Suomen
sioista asuu tällaisissa sikaloissa.
10

Emakko (takana häkissä) ja porsaita. Useimmissa porsitussikaloissa emakot pidetään tällaisissa
porsitushäkeissä porsaiden syntymää edeltävän viikon sekä sen noin kuukauden ajan, jonka ne
ovat yhdessä porsaidensa kanssa. Häkissä emakko voi maata ja seistä, mutta ei kävellä eikä
kääntyä. Sille ei myöskään anneta pesäntekoaineksia. Emakolle parempi ratkaisu olisi vapaa
porsiminen, jossa emakko pystyy liikkumaan karsinassa, mutta Suomessa se on vielä harvinaista.
Sikaloita on monenlaisia
Kaupassa käydessään monet ostavat mieluiten halpaa lihaa. Tämä on yksi syy siihen, miksi useimmat
sikalat on suunniteltu sellaisiksi, että lihaa saadaan tuotettua halvalla. Karsinat ovat hyvin
pieniä verrattuna siihen, kuinka suurella alueella siat liikkuisivat, jos saisivat valita. Karsinoissa on
sioille myös liian vähän tekemistä.
Tutkijat ovat havainneet, että silloinkin kun sika on syntynyt tällaisessa ympäristössä, sillä on yhä
jäljellä esi-isiltä peritty halu tonkia, tutkia ja pureskella. Kun tätä ei pääse tekemään, osa sioista
muuttuu hiljaisiksi ja alakuloisiksi, osa hermostuneiksi. Jotkin niistä alkavat purra toistensa häntiä.
Ne eivät tee niin ilkeyttään, vaan siksi, että niillä ei ole muuta tekemistä.
On olemassa myös joitain sikaloita, joissa sioille on järjestetty viihtyisämpi elämä: lisää tilaa ja
tekemistä, usein myös mahdollisuus ulkoilla. Osa niistä on luomusikaloita eli luonnonmukaisessa
tuotannossa olevia sikaloita, osa ei. Tällaisten sikaloiden tuottama liha maksaa tavallista enemmän,
mutta ostaja saa kaupanpäällisiksi paremman mielen.
11

Miten sikaloita voi parantaa?
Tavallisissakin sikaloissa voidaan järjestää sioille hiukan viihtyisämmät olot, jos sikalan omistaja
hankkii lisää tietoa tai maatalouden neuvontajärjestöt pitävät kursseja eläinten olojen parantamisesta.
Karsinoihin voisi esimerkiksi järjestää enemmän tavaroita joilla leikkiä ja paksun olkikerroksen
lattialle.
Eläinsuojelujärjestöt pyrkivät parantamaan sikojen oloja keskustelemalla maataloustuottajien,
viranomaisten ja poliitikkojen kanssa. Eläinsuojelujärjestöt myös yrittävät saada aikaan parannuksia
sikaloita koskeviin lakeihin.
Tavallinenkin ihminen voi parantaa sikojen elämää. Lihaa ei esimerkiksi ole välttämätöntä syödä
joka aterialla. Jos lihaa syötäisiin vähemmän ja siitä oltaisiin valmiita maksamaan hieman enemmän,
voitaisiin sioille tarjota nykyistä paremmat olosuhteet. Jotkut ihmiset ovat tehneet myös
sen valinnan, että he eivät syö lihaa lainkaan eli ovat kasvissyöjiä.
Paksu olkikerros
lattialla tuottaa sioille
paljon iloa. Suomessa
tällainen järjestely on
jo joissakin emakkosikaloissa.
Lihasikaloissa
se on harvinaisempi,
mutta se olisi hyödyllinen
niissäkin.
Tiesitkö?
Luomusiat ja villisiat saavat ulkoilla
Ruokakaupoissa myytävää sianlihaa on monenlaista. Luomulihan tuotannossa sioilla
on paremmat olot kuin tavanomaisen lihan tuotannossa: niillä on hiukan väljemmät
tilat ja enemmän tekemistä, ja osa luomusioista päästetään ulkoilemaan. Villisian
liha puolestaan tulee villisikatarhoilta, joissa sioilla on tilavat ulkoaitaukset.
12

Tehtävä:
Piirrä sialle mukava asuinpaikka
Suunnittele ja piirrä viihtyisä sikala.
Sikojen elämä on mukavaa, jos sikalassa on
• paljon tilaa
• lattialla paksu kerros olkia, turvetta tai muuta tongittavaa
• tavaroita tai leluja, joita voi pureskella ja tutkia:
esimerkiksi vanhoja sanomalehtiä, pahvilaatikoita ja köysiä kiskottaviksi
• viileä märkä paikka, johon voi mennä jäähdyttelemään kuumalla ilmalla,
kuten vesilammikko pihalla taikka niin sanottu sikasuihku sisällä
• tuttuja sikakavereita
• tilaisuus päästä halutessaan ulos pihalle
13

Tämä vihkonen on alakouluikäisille suunniteltu tieto- ja tehtäväpaketti sioista ja sikaloista,
jotka ovat vuoden 2010 Eläinten viikon teema. Vihkonen on suunniteltu ennen kaikkea biologian,
äidinkielen ja kuvaamataidon opetukseen, mutta sitä voi käyttää myös muiden aineiden
tunneilla. Kouluopetuksen lisäksi se soveltuu käytettäväksi muun muassa luonto- ja eläinkerhoissa,
partiossa ja 4H-toiminnassa.
Yläkoulu- ja lukioikäisille on olemassa oma erillinen tieto- ja tehtävävihkonen. Vihkosia voi
tilata maksutta osoitteesta sey@sey.fi. Lisää sikatietoa ja tehtäviä löytyy netistä:
www.sikatieto.fi
Eläinten viikko on vuosittain 4.–10. lokakuuta vietettävä teemaviikko, jonka ensimmäinen
päivä on samalla kansainvälinen eläinten päivä ja Eläinten suojeluspyhimyksen Fransiscus
Assisilaisen muistopäivä. Suomessa Eläinten viikkoa on vietetty vuodesta 1959 alkaen. SEY
on tuottanut Eläinten viikolle vuodesta 1990 ilmaisen aineistopaketin, jota voi tilata opetustarkoituksiin.
Yhteistyössä:
SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry
on vuodesta 1901 eläinsuojelutyötä tehnyt
Suomen suurin eläinsuojelujärjestö ja eläinsuojelun
asiantuntija. SEYn toimialaan
kuuluvat kaikki eläinlajit ja liiton toiminta
kattaa koko maan. www.sey.fi
Eläinsuojeluliitto Animalia perustettiin
vuonna 1961. Järjestön tavoitteena on
yhteiskunnallisen vaikuttamisen kautta
parantaa eläinten oikeuksia ja hyvinvointia.
www.animalia.fi