menestyjiin - Rauma

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ 

RAUMA 

KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI 2002 

Sisältöä 

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ 

Mari Vainio on aina 

Rauma flikk 

Kannen kuva: 

Rauman juhlavuoden 

julisteesta 

Piirros: Salla Laamanen ja 

Rosanna Salminen, 

Rauman lyseon 7.lk 

Juhlavuoden tunnus: 

Mikko Paana/Mainostoimisto 

Tekokuu 

Toimitus: 

Pirkko Ylilammi 

päätoimittaja 

Pentti Koivu 

Sirpa Liukkonen 

Leena Ratia 

Sinikka Artinaho 

Ulla Räihä 

Kuvat: 

Kristiina Lehtonen 

Tiina Koskela 

Tuula Varis 

Pirkko Ylilammi 

Elina ja Tomi viihtyvät 

kotikaupungissa 

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ 

Kaavoituskatsaus - ota 

talteen 

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ 

Arkkiveisu Rauman 

lyseestä 

JULKAISIJA 

Rauman kaupunki 

Keskusvirasto 

PL 41 

26101 Rauma 

PAINOPAIKKA 

Kirjapaino oy West Point, 

Rauma 

TAITTO JA TRAFIIKKI 

Liisa Kaija 

Kristiina Heino 

www.rauma.fi 

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ 

Kotiseutukokoelman 

aarteet 

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ 

Juhlavuoden 

tapahtumia 

RAUMA 2002

Raumalaisuuden vuosi 

– kaupunki 560 vuotta 

Vähäisestä kauppapaikasta ja satamasta 

syntyi kaupunki, joka Suomen oloissa tänään 

on tärkeä. Rauma on hyvä esimerkki siitä 

hyvinvoinnista, josta Suomi maailmalla tunnetaan. 

Vanha Rauma edustaa historiallista kaupunkikäsitettä. 

Nyky-Rauma on puolestaan tämän ajan kaupunkikäsityksen 

hyvä esimerkki. Rauma on kolmen ilmeeltään 

erilaisen alueen hyvä kokonaisuus. Voiluoto, Unaja, 

Kulamaa, Vermuntila, Vasarainen, Nihattula ja Sorkka 

kehänä kauneinta länsi-Suomea. Vaihteleva maisema 

pääosin hyvällä maulla rakennetuin rakennuksin on 

todellista kulttuurimaisemaa. Kehän sisällä oleva 

vyöhyke edustaa uutta suomalaista kaupunkirakentamista 

ja elämää. Vanha Rauma ja keskusta edustavat 

perinteistä kaupunkikäsitystä. Kaikkia yhdistävää on 

meri ja sen kautta vuosisataiset yhteydet maailmaan. 

Raumalaista kulttuuria ja ajattelutapaa ymmärtää, 

kun ottaa huomioon sen eristyneisyyden, mikä kaupungilla 

oli maaliikenteen osalta vuosisatojen ajan. 

Vielä 90 vuotta sitten automatka Helsingistä Raumalle 

kesti 13 tuntia! Täällä elettiin itsellisesti. Nyt kaikki on 

lähellä. Vaikutteet tulevat tänne nopeasti ja raumalaisia 

koskettavia päätöksiä tehdään entistä enemmän 

kaupungin ulkopuolella. Avautumisen myötä Raumatietoisuus 

on hyvä. Meille myönteistä on, että Raumakuva 

on koko Suomessa positiivinen, paljon parempi 

kuin mitä omassa keskustelussa tuomme julki. 

Rauman kaupungin kehitystä voi pitää menestystarinana. 

Meillä on korkea elintaso ja vahva raumalainen 

kulttuuri. Raumalaisille Rauma on OMA KAUPUNKI. 

Niilläkin, jotka ovat jossain elämänsä vaiheessa eläneet 

Raumalla, on yleensä myönteiset muistot kaupungista 

ja halu palata tänne uudelleen. 

Meitä kadehditaan korkeasta elintasosta ja hyvinvoinnista. 

Kuitenkin tiedämme, että monien asioiden 

tulisi olla paremmin. Korkea elintaso ja hyvät palvelut 

eivät yksin takaa onnellista ja hyvää elämää ja kaupunkia. 

Hyvinvoinnilla on myös hintansa. Vahva henkinen 

pääoma, kulttuuriin sitoutuminen ja elinympäristön 

turvallisuus ovat tärkeitä tekijöitä ongelmien vähentämiseksi. 

Raumalaisuuden juhlavuosi rakentuu raumalaisten 

järjestämistä tapahtumista ja kaikkien osallistumisesta. 

Perinteisiin tukeutuen ja tulevaisuuteen vahvasti 

uskoen elämme meille ominaiseen tapaan tätä vuotta. 

Parhaat terveiseni Teille jokaiselle. Samaan suuntaan 

toimien tältä sukupolvelta jää hyvä kaupunki tuleville 

polville. 

Ystävällisesti 

Pentti Koivu 

kaupunginjohtaja

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ 

Kuvat: Lehtikuva 

Näyttelijä Mari Vainiolle 

Rauma on edelleen 

tärkeä paikka, vaikka 

koti on jo pitkään ollut 

muualla. Mari tuo 

mielellään juurensa 

esiin myös julkisuudessa, 

viimeksi suositussa 

Uutisvuodossa. 

- Olen henkeen ja 

vereen raumalainen, 

vakuuttaa Mari annos 

ylpeyttä äänessään. 

Mari Vainiolle 

Raum o ain Ra 

Mari Vainion mielestä Raumalla 

ovat monet asiat juuri niin kuin 

pitääkin. 

- Kaupunki on kaunis ja sillä on vahva 

identiteetti. Ehkä parasta on kuitenkin 

sopiva koko, Rauma ei ole liian suuri eikä 

liian pieni. Raumalla ei myöskään kukaan 

pidä hulluna, vaikka tervehtii outoa vastaantulijaa! 

Mari oli runsaan vuoden ikäinen, kun 

perhe muutti Ruotsista Raumalle. 

- Lapsuuteni ja nuoruuteni vietin tiiviisti 

Raumalla. Asuimme useammassa 

paikassa, Holran talossa Keskuspuiston 

RAUMA 2002 

vieressä, Eteläpitkäkadulla Vanhassa Raumassa 

ja Kukonkarinkadulla. Poroholman 

leirintäaluekin tuli tutuksi, sillä pidimme 

sitä useita kesiä. Muistan, miten turistit 

ensimmäiseksi ihastelivat kaunista merimaisemaa. 

Mari asuu perheensä kanssa nykyisin 

Nurmijärvellä. Vaikka se hänelle itselleen 

merkitsee jatkuvaa ajamista, niin 4-, 8- ja 

12-vuotiaiden lasten kanssa maalaiselämä 

on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. 

- Maalla lapsella on ikään kuin oikeus 

olla pitempään lapsi. Ei tarvitse notkua 

Mannerheimintiellä. Tässä on lähellä tarha 

ja kyläkoulu, naapurit tuntevat toisensa 

ja pitävät vähän silmällä koko lapsijoukkoa. 

Se tuo turvallisuutta elämään. 

Rauman teatteriin 

14-vuotiaana 

Mari Vainiolle teatteri oli selkeä päämäärä 

jo pikkutyttönä. Lumikin roolia Rauman 

kaupunginteatterissa seurasi monta 

muutakin mieleen jäänyttä näytelmää. 

- Lisäksi kuuluin Poikasoittokuntaan 

sekä moniin kuoroihin ja näytelmäkerhoihin. 

Jälkeenpäin ajatellen lapsuuden ja

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ 

○ ○ ○ ○ ○ ○ 

Raumalaisuudessa on 

näyttelijä Mari Vainion 

mukaan ytyä. 

- Olen ylpeä raumalaisuudestani 

ja kerron siitä 

mielelläni myös muille. 

nee taas ensi kesänä. Helsingin kaupunginteatteri 

ja Kansallisteatteri ovat näyttelijälle 

tuttuja taloja. Tänä keväänä hän 

on mukana mm. Neil Hardwickin kirjoittamassa 

Munaako Herra ministeri -näytelmässä 

kaupunginteatterissa. 

Täyttä elämää 

Marille on tärkeätä elää täysillä ja tässä 

hetkessä. 

- Tietysti haaveita ja unelmia pitää 

olla, mutta minulla ne eivät kohdistu esimerkiksi 

rooleihin tai menestykseen. Normaali 

arki perheen parissa on minulle tärkeätä, 

se pitää myös tukevasti jalat maanpinnalla. 

Lataan akkujani lasten kanssa 

pulkkamäessä. Onnen hetkiin kuuluu 

myös saunominen ja takkatulesta nauttiminen. 

- Näyttelijänä haluan antaa ihmisille 

elämyksiä. Olen iloinen, jos saan ihmiset 

itkemään tai nauramaan. Teatteri on parhaimmillaan 

myös hyvää terapiaa! 

Kauppatorilla 

tapahtuu 17.4. 

Kaupungin syntymäpäivänä torille on 

järjestetty ohjelmatuokioita. Kiitos 

innostuneille esiintyjille. 

Rauman Mobilistit esittelevät vanhoja 

autojaan, prankkori ratta ovat hevosineen/kuljettajineen 

liikkeellä samoin 

kuin brännvahdi. Martat myyvät 

lapskoussia. Marela ja raatihuone 

ovat avoinna maksutta. 

Juhlavuositoimikunta toivoo, että 

ihmiset pukeutuvat vanhanaikaisiin 

asuihin juhlapäivän kunniaksi. 

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ 

Juhlavuosi näkyy 

myös Rauman 

messuilla 20 - 21.4. 

Rauman kaupungin messuosastolla 

esittäytyvät saaristomatkailukohteiden 

ja sataman lisäksi myös Rauman 

560-juhlavuosi sekä kaupungintalon 

yhteispalvelupiste Pyyrman. 

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ 

nuoruuden harrastukset antoivat hyvän 

pohjan tulevalle työlle. Musiikkiharrastuksen 

ansiosta pystyn tekemään myös musikaaleja. 

Mari kävi jo historiaan jäänyttä Sinisaaren 

yläastetta ja lukiota, josta hän pääsi 

ylioppilaaksi vuonna 1987. Sitä seurasi 

teatterikorkeakoulu, josta hän valmistui 

vuonna 1992. 

- Olen ollut siinä onnellisessa asemassa, 

että minulla on aina ollut paljon erilaisia 

töitä televisiossa, teatterissa ja elokuvassa, 

kertoo valmistumisestaan lähtien 

free lance -näyttelijänä ollut Mari. 

Lapsiperheissä Mari tuli tutuksi mm. 

ykköskanavan Ansa ja Oiva -sarjan valloittavana 

Ansana. 

- Vuoden vaihteessa päättynyttä ohjelmaa 

tehtiin seitsemän vuotta, joten itselläkin 

on välillä roolihahmoa ikävä! Sarjasta 

tuli myös paljon positiivista katsojapalautetta. 

Mari on tullut TV:n katsojille tutuksi 

myös monista TV:n draamasarjoista ja 

Thilia thalia -teatterivisailusta, joka jatkuum 

Juhlavuoden 

banderolli 

varattavissa 

Juhlavuoden banderolli ( 9 m x 1,5 m) 

on varattavissa tapahtumajärjestäjien 

käyttöön. 

Tiedustelut Sirpa Liukkonen puh. 

834 3014. 

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ 

Huristele 

kaupunkijunalla 

- Olen pohjimmiltani maalaistyttö, kertoo perheensä kanssa pääkaupungista 

Nurmijärvelle muuttanut näyttelijä. 

Raumalle saadaan kesäksi 50-paikkainen 

kaupunkijuna. Juna on liikenteessä 

päivittäin 16.6 - 12.7. sekä 22. 7. - 

4.8. Vajaat tunnin kestävät kierrokset 

lähtevät torilta tasatunnein klo 12 - 17. 

Junalla pääsee kätevästi saaristoon 

lähtevien alusten lähtöpaikalle.

Teksti ja kuva: Päivi Heinonen 

Tutkimus- ja kehityskoordinaattori, SAMK 

Silvia valitsi Rauman 

Silvia Pressler, 23, opiskelee 

Raumalla kevätkauden. Silvian 

oma korkeakoulu on Hochschule 

Bremerhaven Saksassa. 

opiskelijoiden ujouden. 

- Suomalaiset opiskelijat ovat liikaa 

keskenään ja me vaihtarit liikaa keskenämme. 

Olisi mukava saada kavereita 

suomalaisista ja oppia lisää Suomesta, 

kun kerran olen juuri täällä, miettii Silvia. 

Satakunnan ammattikorkeakoulun 

laaja englanninkielinen 

opetustarjonta 

vakuutti Bremerhavenista, 

Saksasta kotoisin olevan 

Silvia Presslerin, kun hän 

teki päätöstä vaihto-opiskelijaksi 

lähtemisestä. 

- Mietin hetken Hollannin 

ja Suomen välillä, mutta 

Satakunnan ammattikorkeakoulun 

hyvä maine ja 

toisaalta myös Suomen 

eksoottisuus ratkaisi. 

Hollantiin pääsen milloin 

vaan, Suomeen en ehkä 

muuten lähtisi koskaan. 

Silvia on yksi SAMK:n liiketalouden 

Rauman yksikköön vuosittain saapuvasta 

noin neljästäkymmenestä 

vaihto-opiskelijasta. Suurimmat opiskelijajoukot 

saapuvat Saksasta ja Ranskasta, 

useita nuoria tulee myös Italiasta, Hollannista 

ja Belgiasta. 

Silvia saapui tammikuussa ja opiskelee 

täällä kevätlukukauden ajan. 

RAUMA 2002 

- Raumasta en tullessani tiennyt mitään 

muuta kuin sen mitä verkkosivuilta 

löysin. Kaupunki on kaunis, erityisesti Vanha 

Rauma viehättää, mutta täytyy myöntää 

että aika pieni tämä on opiskelijan 

näkökulmasta. Iltahuvit tuntuvat Bremerhavenin 

vilinän jälkeen vähäisiltä, mutta 

tuleepahan ainakin opiskeltua, nauraa 

Silvia. 

- Alussa minun oli vaikea kestää jatkuvaa 

pimeyttä, ja nytkin odotan kovasti 

kevään tuloa. 

Myös ruoka tuntui saksalaistytöstä 

aluksi kovin erilaiselta, varsinkin suomalainen 

makkara, joka on edelleen hänelle 

lievä kauhistus. 

- Ne maistuvat kaikki samalle, eli ei 

millekään! 

“Opiskelijoita 

tuetaan” 

Silvia kehuu Satakunnan ammattikorkeakoulua 

joustavaksi ja avoimeksi opiskelupaikaksi. 

- Täällä tuetaan opiskelijoita henkilökohtaisesti 

ja kaikki ovat aina erittäin ystävällisiä. 

Ovet ovat auki opetuksen aikana 

ja joka paikassa ollaan valmiita puhumaan 

englantia. Ilmapiiri on kansainvälinen, 

koska vaihto-opiskelijoita on useita 

kymmeniä. 

Miinuksena hän näkee suomalaisten 

Erasmus-vaihtoa 

ympäri Eurooppaa 

Silvia on Erasmus-vaihdossa, joka tarkoittaa 

että hänen opiskeluoikeutensa 

SAMK:ssa perustuu eurooppalaiseen korkeakouluopiskelijoiden 

vaihto-sopimukseen. 

Saman sopimuksen alla noin 30 

suomalaista liiketalouden Rauman yksikön 

opiskelijaa lähtee vuosittain vaihtoon 

eri puolille Eurooppaa. Suosituimpia maita 

ovat Hollanti, Ruotsi ja Englanti. Erityyppisillä 

sopimuksilla vaihtopaikkoja löytyy 

myös USA:sta, Thaimaasta ja Kiinasta. 

Opiskelijoiden lisäksi vaihtojaksoja 

on tarjolla myös opettajille ja tämän vuoden 

aikana liiketalouden Rauman yksikössä 

vieraileekin kymmenkunta ulkomaista 

opettajaa. Lisäksi kuusi rohkeaa 

omasta henkilökunnasta suuntaa pitämään 

opetusta englanniksi eri puolille 

Eurooppaa. 

Vaihto-opiskelijoiden lisäksi kansainvälistä 

ilmettä liiketalouden Rauman yksikköön 

tuovat kokonaan englanninkielisen 

business-koulutusohjelman ulkomaiset 

opiskelijat. Tällä hetkellä heitä on 

mm. Liettuasta, Kiinasta ja Pakistanista. 

Näiden nuorten koulutus kestää noin 

neljä vuotta, joten heille ehtii jo muutama 

sana rauman giältäkin tulla tutuksi! 

Kulttuurituntemus 

yritysten käyttöön 

Satakunnan ammattikorkeakoululle kansainvälinen 

vaihto on normaalia pysyvää 

toimintaa. Tulevaisuuden haasteeksi on 

asetettu kansainvälisten opiskelijoiden 

tuominen entistä lähemmäksi alueen yrityselämää. 

Ulkomaiset opiskelijat voivat 

esimerkiksi tehdä yrityksille markkinaselvityksiä, 

jossa oman kulttuurin ja äidinkielen 

tuntemus auttaa oikeiden kanavien 

löytämisessä. Mahdollista on myös käynnistää 

kansainvälisiä tutkimus- ja kehityshankkeita, 

joissa käytetään hyväksi 

SAMK:n laajoja suhteita eri eurooppalaisiin 

korkeakouluihin.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ 

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ 

Elina ja Tomi kotikaupungistaan: 

Vetovoimaa on, työpaikkoja 

tarvittaisiin 

Mikä 

parasta 

Raumalla? 

Kolmekymppisen 

nuorenparin 

rivitalokoti on 

kodikas ja kauniisti 

sisustettu. 

Torille on matkaa 

muutama 

kivenheitto, eikä 

työpaikoillekaan 

UPM-Kymmeneen 

ja Syvärauman 

päiväkotiin 

ole pitkä matka 

pyöräillä. 

Anna-Maija 

Lehtonen 

- Vanha Rauma 

ja meri. 

Anni Rapala 

- Hyvät uintimahdollisuudet. 

Elina Rinne ja Tomi Leino viihtyvät Raumalla, 

jossa joka paikkaan on lyhyt matka. Viime 

aikoina myös joitakin kouluaikaisia kavereita 

on palannut takaisin kotiseudulle. 

Heidi Kaskisto 

- Rauma on 

viihtyisä paikka. 

Lastentarhanopettaja Elina Rinne 

on asunut koko ikänsä Raumalla, 

vuoromestari Tomi Leino palasi 

heti teknikoksi valmistuttuaan takaisin 

kotikaupunkiin. Tomin vakituinen työpaikka 

oli ensisijainen syy jäädä Raumalle, 

sanovat molemmat. 

- Rauman suurin ongelma on se, ettei 

täällä ole riittävästi työpaikkoja koulutetuille 

nuorille. Täällä on tarjolla monenlaista 

koulutusta, mutta sen jälkeen on 

lähdettävä muualle töiden hakuun. Se on 

todella harmi, Tomi toteaa. 

Elina haaveilee vakituisesta työpaikasta. 

- Valmistumiseni jälkeen olen ollut 

määräaikaisissa työsuhteissa. Onneksi olen 

saanut sijaisuuksia, niin etten ole joutunut 

olemaan pitkiä aikoja työttömänä. 

Elinaa ja Tomia askarruttaa myös peruspalvelujen 

säilyminen Raumalla. 

- Terveydenhuollon, erityisesti synnytysten 

kohtalo riipii pahiten. Nykyinen tilanne 

aiheuttaa varmasti epävarmuutta 

perheissä, joissa asia on ajankohtainen. 

Muutenkin palvelujen laadun turvaamista 

pitäisi miettiä enemmän, sillä kyseessä 

on myös asiakkaiden luottamuksen 

säilyttäminen. 

Autoakaan 

ei tarvita 

Elina ja Tomi näkevät paljon hyviä syitä, 

miksi nuorten kannattaa valita Rauma 

asuinpaikakseen, jos sellainen tilaisuus 

eteen tulee. 

- Tämä on turvallinen ja viihtyisä kaupunki, 

jossa on lyhyet etäisyydet. Työmatkoihin 

ei kulu aikaa, itse emme tarvitse 

edes autoa. Pääkaupunkiseudulla vain 

harvalla on varaa asua väljästi lähellä keskustaa, 

täällä sekin on mahdollista. Pienempien 

elinkustannusten vuoksi samalla 

rahalla saa täällä kaikkea enemmän. 

Myös Rauman monipuoliset harrastusmahdollisuudet 

saavat kiitosta innokkailta 

kuntoilijoilta. Tomi tosin haikailee 

edelleen amerikkalaisen jalkapallon perään. 

Jos joku päättää perustaa joukkueen, 

niin hän on valmis lähtemään mukaan. 

Olli Jauhiainen 

- Hyvät koulutusmahdollisuudet. 

Matias Laihanen 

- Jalkapalloa voi 

pelata ympäri 

vuoden. 

Juho Palmroos 

- Hyvät palvelut. 

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ 

Mirja ja Pentti Koivu kättelivät 

kaikki 350 vierasta ennen 

Rauma-saliin siirtymistä. 

Viidesluokkalaiset 

kaupungin VIP-vieraina 

Kaupunginjohtaja piti kutsut 

kaikille viidesluokkalaisille 9. 

maaliskuuta. Rauman juhlavuoden 

kunniaksi järjestetyssä 

juhlassa oli rento meininki 

heti sen jälkeen, kun viralliset 

kättelyt saatiin hoidettua. 

Kaupunginjohtaja Pentti Koivu totesi 

VIP-vierailleen, että he edustivat 

juhlassa kaikkia Rauman 

koululaisia. 

- Te edustatte meille vanhemmille 

nuoruuden innostusta ja tulevaisuutta. 

Syntymäpäiväjuhlissa on aina tapana katsoa 

eteenpäin ja niin haluamme mekin 

tehdä Rauman juhlavuonna. 

Koivu muistutti, että 560 vuotta on 

käsittämättömän pitkä aika, määräsihän 

kuningas Rauman perustettavaksi jo 50 

vuotta ennemmin kuin Kolumbus löysi 

Amerikan. 

- Iloitaan ja ollaan ylpeitä kotikaupungistamme, 

kehotti Koivu tervehdyksensä 

päätteeksi. 

Kutsujen rokkipitoisesta musiikkiohjelmasta 

huolehtivat Karin Kutoset. Yleisön 

mielestä nuori taikuri Kalle Hakkarainen 

esitti ”törkeän hyviä” taikatemppuja. 

Aikuisten coctail-kutsujen tapaan tarjolla 

oli monenlaista dipattavaa sekä popcornia 

ja cokista. Diskossa soittivat Riku 

Kantola ja Janne Mäkinen. 

Karin 

Kutoset 

estradilla. 

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ 

Dippiherkut 

maistuivat 

juhlijoille. 

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ 

RAUMA 2002

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ 

Vuonna 2001 voimaan tulleet ja hyväksytyt kaavat 

YLEISKAAVAT 

Salinkedon osayleiskaava 

Oikeusvaikutteinen yleiskaava koskee ranta-aluetta Rauman 

pohjoisosassa Haapasaarentien länsipuolella Tuomoniemen 

ja Varttikarinsuntin välisellä alueella. Kaava on voimassa. Lisätietoja 

antaa apulaisasemakaava-arkkitehti Irma Tyllilä. 

Keskisaariston osayleiskaava 

Oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava käsittää Rauman saariston 

entisen kaupungin alueella. Kaava on hyväksytty ja 

voimassa lukuun ottamatta yhtä kiinteistöä, jonka osalta valitusprosessi 

on kesken. Lisätietoja antaa apulaisasemakaava-arkkitehti 

Irma Tyllilä. 

Eteläisten rantojen osayleiskaava 

Oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava käsittää Rauman 

merenrannat Kortelasta etelään. Kaava on hyväksytty ja voimassa 

lukuun ottamatta kiinteistöjä, joiden osalta valitusprosessi 

on kesken. Lisätietoja antaa asemakaava-arkkitehti 

Ulla Räihä. 

RANTA-ASEMAKAAVAT 

Impolan ranta-asemakaava 

Kaava-alue sijaitsee Hanhistenniemessä. Kaava on voimassa. 

Lisätietoja antaa asemakaava-arkkitehti Ulla Räihä. 

Kylmäpihlajan ranta-asemakaava 

Kylmäpihlaja majakkasaaren ranta-asemakaava on voimassa. 


Kuuskajaskarin ranta-asemakaava 

Kuuskajaskarin ranta-asemakaava on voimassa. Lisätietoja 

antaa asemakaava-arkkitehti Ulla Räihä. 

ASEMAKAAVAT 

Vesitorninmäen asemakaavan muutos 

Vesitorninmäen asemakaavan muutos on voimassa. Lisätietoja 

antaa kaavoitusarkkitehti Pasi Mäkinen. 

Pidesluodonpuiston asemakaavan muutos (Hakunintien 

liittymäalue) 

Kaavamuutos koskee Hakunintien ja Anderssonintien liittymäaluetta. 

Kaava on hyväksytty mutta ei ja voimassa, koska 

valitusprosessi on kesken. Lisätietoja antaa kaavoitusarkkitehti 

Pasi Mäkinen. 

Korttelin 257 asemakaavan muutos 

Kaavamuutos koskee Lönnströmin taidemuseon korttelia. 

Kaava on voimassa. Lisätietoja antaa asemakaava-arkkitehti 

Ulla Räihä. 

Tehtaankadun asemakaavan muutos 

Kaavamuutos koskee Rauman keskustan kortteleita Tehtaankadun 

ja linja-autoaseman ympäristössä. Kaava on voimassa. 

Lisätietoja antaa apulaisasemakaava-arkkitehti Irma 

Tyllilä. 

Syvärauman rantapuiston asemakaavan muutos 

Kaavamuutos koskee Syväraumanlahden pohjoispuolista 

puistoa. Kaava on voimassa. Lisätietoja antaa apulaisasemakaava-arkkitehti 

Irma Tyllilä. 

RAUENNEET KAAVAHANKKEET 

Kortelan ranta-asemakaava 

Kortelan ranta-asemakaavahanke raukesi, kun alueelle saatiin 

osayleiskaava (Rauman eteläisten rantojen osayleiskaava). 


Häpläntien asemakaavan muutos 

Häpläntien nimenmuutoshanke raukesi, kun tehdyn asukaskyselyn 

ja saatujen lausuntojen perusteella kävi selväksi, että 

kadun nimeä ei ole syytä muuttaa. Lisätietoja antaa asemakaava-arkkitehti 

Ulla Räihä. 

RAUMAN 

KAUPUNKI 

Kaavoituskatsaus 

2002 

Kaavoituksen painopiste on koko kaupungin suunnittelussa siten, 

että elinkeinotoiminnan kehittämisen ja palveluiden saavutettavuuden 

kannalta merkittävät kaavat saadaan ajanmukaisiksi. 

Kaavoituskatsauksessa esitellään vireillä olevat 

kaavat 

Kaavoituskatsauksessa esitellään vireillä olevat yleiskaavat, asemakaavat 

ja ranta-asemakaavat. Lisäksi katsauksessa listataan viime 

vuonna voimaan tulleet ja hyväksytyt kaavat. Kaikki hyväksytyt kaavat 

eivät ole voimassa, koska niiden osalta valtuuston hyväksymispäätöksestä 

on valitettu ja valituksen käsittely on kesken. 

Yleiskaava määrittelee yleispiirteisesti kaupungin alueidenkäytön 

mm. asumisen, liikenteen ja virkistyksen tarpeisiin. Yleiskaava voidaan 

laatia joko koko kaupungin alueelle tai rajatulle alueelle, jolloin 

sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Raumalla on valmisteilla sekä 

koko kaupunkia koskeva yleiskaava että eri alueita koskevia osayleiskaavoja. 

Asemakaavalla alueiden käyttö ja rakennustapa määritellään yksityiskohtaisesti: 

rakennusoikeus, rakennusten korkeus ja rakennusten 

sijainti tontilla. Asemakaava tai asemakaavan muutos laaditaan 

joko kaupungin tai maanomistajien aloitteesta. 

Ranta-asemakaava on maanomistajien teettämä kaava, joka tehdään 

ranta-alueelle loma-asutuksen järjestämistä varten. 

Kaavat valmistellaan kaupungin kaavoitusosastolla kaupunginhallituksen 

kaavoitusjaoston johdolla. Yleiskaavat, vaikutukseltaan merkittävät 

asemakaavat ja ranta-asemakaavat hyväksyy kaupunginvaltuusto. 

Muut kuin vaikutukseltaan merkittävät asemakaavat hyväksyy 

kaavoitusjaosto. 

Kaavoista laaditaan osallistumis- ja 

arviointisuunnitelmat 

Jokaisesta kaavasta osallistumis- ja arviointisuunnitelma heti, kun 

kaavoitukseen on päätetty ryhtyä. Kaavoituksen aloittamisesta 

päättää kaavoitusjaosto. 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan lyhyesti kaavan 

tavoitteista ja aikataulusta sekä siitä, miten kaavasta tiedotetaan ja 

mistä saa lisätietoja.

Vireillä olevat kaavat 2002 

YLEISKAAVAT 

Rauman yleiskaava 

● strateginen mitoitustarkastelu 

Sijainti Yleiskaava käsittää koko kaupungin alueen. 

Tavoite 

Työn keskeinen tavoite on kaupungin strategioiden, eri sektorisuunnitelmien 

ja osasuunnitelmien yhteen sovittaminen siten, 

että saadaan sovittua suuntaviivat tätä työtä yksityiskohtaisemmalle 

yleiskaavoitukselle ja asemakaavoitukselle. Työssä 

keskitytään kaupunkirakenteellisiin asioihin ja kokonaismitoitukseen. 

Oikeusvaikutukset 

Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteettomana. 

Aikataulu Ehdotus 2002 

SuunnittelijaAsemakaava-arkkitehti Ulla Räihä, apulaisasemakaava-arkkitehti 

Irma Tyllilä / Suunnittelukeskus Oy 

A 

Sijainti 

Tavoite 

Rauman keskustan osayleiskaava 

Osayleiskaava koskee niitä keskustan alueita, joilla maankäytön 

muutospaineet ovat suurimmat: radanvarsi ja siihen liittyvät 

alueet valtatieliittymästä satamaan. 

Radanvarsitien ja Lampolan alueen maankäyttöratkaisujen 

kaupunkirakenteellisten vaikutusten arviointi 

Oikeusvaikutukset 

Osayleiskaava on oikeuvaikutteinen yleiskaava. 


SuunnittelijaAsemakaava-arkkitehti Ulla Räihä, apulaisasemakaava-arkkitehti 

Irma Tyllilä / Suunnittelukeskus Oy 

RANTA-ASEMAKAAVAT 

a 

Iso-Laakon ranta-asemakaavan muutos ja laajennus 

Sijainti Iso-Laakko on saari Rauman pohjoisosassa 

Tavoite Kaavoituksen tavoitteena on alueen loma-asutuksen suunnittelu 

Aikataulu Kaava valmistuu 2002 

Aloite Alueen maanomistajat 

SuunnittelijaMaanmittausinsinööri (AMK) Hannu Rönty 

ASEMAKAAVAT 

1 Koillis-Kaaron asemakaavan muutos ja laajennus 

Sijainti Kaaron koillisosa Sorkan maantien itäpuolella 

Tavoite Vahvistetun rakennuskaavan määräykset ja aluerajaukset tarkistetaan 

ja kaava-aluetta laajennetaan 

Aikataulu Luonnos 2002 

SuunnittelijaKaavoitusarkkitehti Pasi Mäkinen 

SuunnittelijaSuunnittelurakennusmestari Sinikka Artinaho 

7 Avainkimpun alueen asemakaavan muutos 

Sijainti Avainkimpunkatu ympäristöineen 

Tavoite Tonttijakoa muutetaan siten, että suuri yhtenäinen pientalotontti 

jaetaan useaksi erilliseksi pientalotontiksi 


Aloite UPM-Asunnot Oy 


8 Anderssoninsillan liittymäalueen asemakaavan muutos 

Sijainti Anderssoninsilta ympäristöineen 

Tavoite Liikennejärjestelyiden selkeyttäminen 



9 Kalliohovin asemakaavan muutos 

Sijainti Kalliokatu 25 

Tavoite Hotellin laajennus 


Aloite Yksityinen maanomistaja 


10 Lokki-talon asemakaavan muutos 

Sijainti Satamakadun ja Seminaarinkadun kulmaus 

Tavoite Mahdollistetaan nykyisen tontin jakaminen kahteen osaan 

Aikataulu Valmis 2002 


2 Korttelin 805 (Purjehtijankatu) asemakaavan muutos 

Sijainti Syväraumanlahden pohjoispuolinen omakotitalokortteli 

Tavoite Alueen asemakaavan ajanmukaistaminen siten, että alueen 

kulttuurihistorialliset arvot huomioidaan 



SuunnittelijaKaavoitusarkkitehti Mervi Tammi 

3 Syvärauman terveystalon asemakaavan muutos 

Sijainti Järvenpäänkadun ja Erkinkadun kulma 

Tavoite Yleisten rakennusten korttelialue muutetaan asuntokäyttöön 



4 Kaivopuiston teollisuusalueen ja Kappelinsalmenpuiston 

asemakaavan muutos 

Sijainti Syväraumankadun, Kappelinsalmen, Luoteisväylän ja Pyynpäänkadun 

rajaama teollisuusalue sekä Kappelinsalmenpuisto 

Tavoite Vanhentuneen asemakaavan uudistaminen 


SuunnittelijaApulaisasemakaava-arkkitehti Irma Tyllilä 

5 Kappelinluhdan puiston asemakaavan muutos 

Sijainti Kappelinluhdanpuisto Ahmapolun päässä 

Tavoite Alueella olevien kiinteiden muinaisjäännösten suojelu 



6 Kaivopuistontien lämpölaitoksen asemakaavan muutos 

Sijainti Kaivopuistontien ja Pyynpäänkadun liittymä ympäristöineen 

Tavoite Alueella on tilapäisellä rakennusluvalla rakennettu lämpölaitos, 

jolle suunnitellaan tontti 


11 Radanvarsitien asemakaavan muutos 

Sijainti Alue sijaitsee radan ja Porintien molemmin puolin Luoteisväylän 

ja Kairakadun välissä 

Tavoite Satamaan johtavan tien rakentaminen edellyttää kaavamuutosta 

alueella, muut keskeiset kaavamuutostarpeet ovat entisen 

teollisuusalueen uuden käytön ratkaiseminen sekä alueella 

toimivien yritysten laajennus- ja muutostarpeet 


Aloite Kaupunki / Skanska Oy 

SuunnittelijaAsemakaava-arkkitehti Ulla Räihä 

12 Uotilan asemakaavan muutos 

Sijainti Rivitalokorttelit Laaksotien lounaispuolella Pihatien ja Soputien 

välisellä alueella 

Tavoite Alueella on omakotitaloja, kaavamuutoksen yhteydessä selvitetään 

rivitalojen soveltuvuus alueelle 

Aikataulu Aloitus 2003 


13 Sataman yleissuunnitelman toteuttamiseen liittyvät asemakaavan 

muutokset 

Sijainti Satama 

Tavoite Vanhentuneiden asemakaavojen uudistaminen 


SuunnittelijaKaavoitusarkkitehti Mervi Tammi

14 Notkolan asemakaavan muutos 

Sijainti Yrittäjäinvahe ympäristöineen 

Tavoite Käyttötarkoituksen muutos teollisuusalueesta asumiseen 


Aloite UPM-Asunnot Oy 


15 Korttelin 484 asemakaavan muutos (Siikavahe) 

Sijainti Laivurinpolun ja Aittakarinkadun välinen alue Vähämaanpuiston 

länsipuolella 

Tavoite Yleisten rakennusten tontin käyttötarkoituksen muutoksen 

suunnittelu 



17 Vanhan Kellarin asemakaavan muutos 

Sijainti Anundilankatu 8 

Tavoite Selvitetään tontilla sijaitsevan ravintolan laajentamismahdollisuudet 




16 Kanalinmutkan asemakaavan muutos (kirjasto, teatteri ja 

laiva) 

Sijainti Kanalinmutkan ympäristö Nortamonkadun ja Vähämaanpuiston 

välissä 

Tavoite Kanalinvarren kehittäminen, uuden kirjaston rakentaminen, 

nykyisen kirjaston muuttaminen teatteriksi ja kanaalilaivahanke 

vaikuttavat kaupunkirakenteeseen ja edellyttävät alueen 

kaavojen muuttamista 


SuunnittelijaAsemakaava-arkkitehti Ulla Räihä 

18 Vuorikadun asemakaavan muutos 

Sijainti Vuorikadun ympäristö Nortamonkadun itäpuolella 

Tavoite Vanhentuneen kaavan uudistaminen 



19 Lensunkallio, Teollisuuskatu, Sinisaari, Merirauma 

Sijainti Sellaiset Lensunkallion, Teollisuuskadun, Sinisaaren ja Merirauman 

kerrostalokorttelit, joiden pysäköinti on asemakaavassa 

esitetty rakennettavaksi kahteen tasoon ja joiden autokansia 

ei kuitenkaan ole rakennettu. 

Tavoite Kerrostaloalueiden autopaikkajärjestelyjen vaihtoehtoratkaisujen 

kartoitus ja mahdollinen uudelleen suunnittelu, jonka 

pohjalta päätetään kaavamuutoksiin ryhtymisestä 


Aloite Alueen kiinteistöt ja kaupunki 


20 Lounaisväylän liittymäalueen asemakaavan muutos 

Sijainti Lounaisväylän ja Hankkarintien liittymä ympäristöineen 

Tavoite Selvitetään mahdolliset rakenteelliset melusuojaustoimenpiteet 

alueella ja uudistetaan vanhentunut kaava 


SuunnittelijaApulaisasemakaava-arkkitehti Irma Tyllilä 

21 Alatien asemakaavan muutos 

Sijainti Alatien ja Nybergintien kulmaus Sampaanalassa 

Tavoite Käyttötarkoituksen muutos yleisten rakennusten alueesta asumiseen 



22 Kortelan ak 

Sijainti Kortelan rakennuskaava-alue 

Tavoite Kaavan uudistaminen sekä Kortelan koululle johtavan korttelien 

13 ja 18 välitä kulkevan kevyen liikenteen yhteyden tarpeellisuuden 

selvittäminen ja mahdollisen uuden linjauksen 

suunnittelu sekä Unajantien ja valtatien (VT 8) välisen alueen 

suunnittelu 

Aikataulu Luonnos keväällä 2002 

Aloite Yksityiset maanomistajat 


23 Monnanummen asemakaava 

Sijainti Monnan kaupunginosa 

Tavoite Uuden pientaloalueen kaavoittaminen 



24 Paloahteen asemakaavan muutos ja laajennus 

Sijainti Paloahde, Vahakastien pohjoispuolella Maatähdentien ja Puukhulmintien 

välinen alue 

Tavoite Liikenneverkon selkeyttäminen siten, että Puukhulmintieltä 

päästään Maatähdentielle, sekä asuntoalueen laajennuksen 

suunnittelu 



25 Meijerin alueen asemakaavan muutos 

Sijainti Entinen meijeri Nummen alueella 

Tavoite 

Alueen käyttötarkoituksen muutos siten, että alueella sallittaisiin 

myös liike- ja tuotantotoiminta 


SuunnittelijaAsemakaava-arkkitehti Ulla Räihä

Kaupunginhallituksen kaavoitusjaosto 

Pekka Rantanen, puheenjohtaja 

Aatos Virtanen, varapuheenjohtaja 

Kari Halminen, jäsen 

Heljä Siitonen, jäsen 

Eeva-Liisa Ylinen, jäsen 

Reijo Vuorio, apulaiskaupunginjohtaja, esittelijä 

Pentti Koivu, kaupunginjohtaja 

Ulla Räihä, asemakaava-arkkitehti 

Harri Holmala, kaupunginlakimies, sihteeri 

Kaavoitusosasto 

Asemakaava-arkkitehti Ulla Räihä 

puh. (02) 834 3660, e-mail: ulla.raiha@rauma.fi 

Apulaisasemakaava-arkkitehti Irma Tyllilä 

puh. (02) 834 3670, e-mail: irma.tyllila@rauma.fi 

Suunnittelurakennusmestari Sinikka Artinaho 

puh. (02) 834 3665 e-mail: sinikka.artinaho@rauma.fi 

Piirtäjä Taina Heinonen 

puh. (02) 834 3668 e-mail: taina.heinonen@rauma.fi 

Piirtäjä Pirjo Hoikkala 

puh. (02) 834 3662e-mail: pirjo.hoikkala@rauma.fi 

Piirtäjä Riikka Julkunen 

puh. (02) 834 3668 e-mail: riikka.julkunen@rauma.fi 

Piirtäjä Riitta Koivukari 

puh. (02) 834 3666 e-mail: riitta.koivukari@rauma.fi 

Rakennusarkkitehti Marja Koski (virkavapaalla) 

Piirtäjä Enni Malinen 

puh. (02) 834 3667 e-mail: enni.malinen@rauma.fi 

Kaavoitusarkkitehti Pasi Mäkinen 

puh. (02) 834 3663, e-mail: pasi.makinen@rauma.fi 

Kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi 

puh. (02) 834 3664 e-mail: mervi.tammi@rauma.fi 

Nähtävänä oleviin kaavoihin voi tutustua kaupungintalon yhteispalvelupisteessä ja 

kaavoitusosastolla (Kanalinranta 3). 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmia saa kaupungintalon yhteispalvelupisteestä ja 

kaavoitusosastolta (Kanalinranta 3). 

Tiedot löytyvät lisäksi internetistä Rauman kaupungin kotisivuilta (www.rauma.fi) 

RAUMA 2002

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ 

Rauman kaupungin 

suunnittelusihteeri 

Markku Seppälä (oik.) 

hoitaa kaksi vuotta 

Rauman seudun 

seutusihteerin pestiä. 

Seutuneuvoston 

puheenjohtajana 

toimii Euran kunnanhallituksen 

puheenjohtaja 

Harri Lehtonen. 

Rauman seutu kuuluu 

menestyjiin 

Seuraavassa Markku Seppälä vastaa, mitä 

kaikkea seutuyhteistyö merkitsee. 

Mitkä kunnat ovat mukana seutuyhteistyössä? 

- Rauman kaupungin lisäksi mukana ovat 

Eura, Eurajoki, Kiukainen, Kodisjoki, Köyliö, 

Lappi, ja Säkylä. 

Miksi seutuyhteistyötä tehdään? 

- Lähtökohtina ovat seudun ihmisten 

hyvinvointi ja seudun omaehtoinen kehittäminen. 

Keskinäisen kilpailun sijaan 

pyrimme yhteistyöllä parantamaan seudun 

kilpailukykyä mm. työpaikoista ja 

työvoimasta. Lisäksi kuntien talousnäkymät 

pakottavat hakemaan rationalisointihyötyjä 

ja yhteistyötä. Kestävä ja tarkoituksenmukainen 

yhdyskuntarakennekin 

edellyttää yksittäistä kuntaa laajempaa 

tarkastelukulmaa. 

Miten seutuyhteistyötä Rauman seudulla 

tehdään? 

- Yhteistyötä varten ei ole perustettu uutta 

juridista yksikköä. Mukana olevien kuntien 

kunnanhallitusten puheenjohtajat 

muodostavat seutuneuvoston, joka toteuttaa 

seutudemokratiaa. Käytännön 

seutuyhteistyötä toteuttaa kerran kuukaudessa 

kokoontuva kunnanjohtajien 

kokous, jolle kuntien virkamiehistä koostuva 

seutusihteeristö valmistelee asiat. 

Seutusihteerinä olen ainoa päätoiminen 

työntekijä. Lopullinen päätöksenteko tapahtuu 

aina kuntien omissa toimielimissä. 

Mitä konkreettisia hankkeita seudulla on 

vireillä? 

Rauman seudulla on 

käynnistetty laaja seutuyhteistyö, 

jossa on mukana 

kahdeksan kuntaa. 

Maailma muuttuu niin 

nopeaan tahtiin, ettei 

yhdelläkään kunnalla ole 

varaa sivustakatsojan 

rooliin. Kuntien yhteistyötä 

tarvitaan monella 

tasolla, korostaa seutusihteerinä 

vuoden alusta 

toiminut Markku Seppälä. 

Seppälän mielestä Rauman 

seudulla on paljon 

potentiaalia. Tilastokeskuksen 

alkuvuodesta 

julkistamassa 83 seudun 

paremmuusvertailussa 

Rauman seutu sijoittui 

yhdeksänneksi. Paremmin 

menestyvät vain isot 

yliopistokaupungit sekä 

Salo ja Lohja. 

- Selvitettävänä ovat mm. seudullinen elinkeinojen 

kehittämistoiminta sekä kuntien 

välinen yhteistyö palvelujen tuottamisessa. 

Lisäksi seudulle on päätetty tehdä yhteinen 

lapsipoliittinen ohjelma. Ajankohtaisia 

asioita ovat myös terveydenhuolto 

ja pelastustoimi, joista tarvitaan tavoitteellinen 

seudullinen näkemys. 

Mitä Rauma hyötyy yhteistyöstä? 

- Rauman kannalta on tärkeätä, että koko 

seutu menestyy ja voi hyvin. Yksin olemme 

monessa suhteessa liian pieniä. Kaikki 

mikä vahvistaa seutua, vahvistaa myös 

Raumaa. Sitä paitsi yleinen trendi on kohti 

seudullista, alueellista ja maakunnallista 

yhteistyötä. Pelastustoimen uudelleenjärjestely 

on tästä hyvä esimerkki. 

Mitä tarkoittaa, että Rauma on seudun veturi? 

- Suurimpana ja seudun toiminnallisena 

keskuksena Raumalla on luonnollinen 

vastuu yhteistyön synnyttämisessä. Kuten 

sanottu, Rauma hyötyy, kun koko seudulla 

menee hyvin. Tärkeätä olisi, että seudun 

ihmiset oppisivat näkemään, miten 

paljon vahvuuksia ja mahdollisuuksia 

seudun rajojen sisäpuolella on. Seudut 

kilpailevat entistä enemmän keskenään, 

ja meidän on kyettävä vastaamaan haasteeseen. 

Onko seutuyhteistyö vaihtoehto kuntaliitoksille? 

- Varmasti se hidastaa ja pehmentää sen 

suuntaista valtakunnallista kehitystä. Yhteistyö 

ja järkevä työnjako esimerkiksi 

erilaisten tukipalvelujen tuottamisessa 

vapauttaa kuntien niukkenevia resursseja 

ydinpalveluihin, kuten sosiaali-, terveys- 

ja koulupalveluihin. Rauman seudulla 

ei keskustella kuntaliitoksista, täällä on 

tehty päätös nimenomaan seutuyhteistyöstä.

○ ○ ○ ○ ○ 

Hannu Halmeenmäki 

Veisu Rauman lyseeka 

Ensimmäinen tunnettu suomalainen 

arkkiveisu on uskonnollinen, 

painettu Tukholmassa 

1636. Veisuja kirjoittivat aluksi oppineet 

sekä luku- ja kirjoitustaidon 

yleistyttyä kansanmiehet. Vähitellen 

ja varsinkin 1800-luvulla alkoi ilmestyä 

maallisia arkkiveisuja, jotka olivat 

usein opettavaisia runoja. Ne saattoivat 

myös kertoa suurista luonnon mullistuksista 

ja onnettomuuksista, sodista, 

rikoksista, merkillisistä ja merkittävistä 

töistä tai tapauksista sekä ajan 

mennen yhä useammin rakkaudesta. 

Arkkiveisut vastasivat nykyajan uutisia, 

toivelauluja ja tosikertomuksia. Ne oli 

painettu arkille ja niitä myytiin esimerkiksi 

markkinoilla rahvaalle. 

Tuhatkahdeksansataaluvun loppupuoli 

oli arkkiveisujen kulta-aikaa. 

Varsinkin kansanihmiset harrastivat 

niitä. Arkeissa ei ollut nuotteja, mutta 

usein oli ilmoitettu, että veisataan 

kuin joku toinen, ennestään tuttu laulu. 

Tunnettuja 1800-luvun lopun arkkiballadeja ovat muiden 

muassa Marjaana ja Vilhelmi sekä Vilho ja Bertta. Mitoiltaan 

veisut olivat, varsinkin tapahtumista kertovat, usein hyvin pitkiä. 

Raumalta arkkiballadiksi sopii hieman poikkeuksellinenkin 

aihe, vaikkapa lyseekartanon rakentaminen. Se on monia erilaisia 

juonen käänteitä sisältänyt tapahtumasarja. Kaupungin 

hankkeista ja opillisen sivistyksen etenemisestä kertovaksi uutisveisuksi 

tarina sopii hyvin. 

Kahdeksantoista ja yhdeksänkolme määräsi keisari: 

lysee pitää perustaa Rauman nuorten hyödyksi. 

Koululle ei suojaa siellä ollut sopivaa ja 

raumalaiset päätti siksi talon rakentaa. 

He valmistuksen huolella ja hyvin aloitti 

ja kolme paikkaa koululle he ensin ehdotti. 

Yksi oli palotontti Vanhan Rauman reunassa, 

toinen Pakkahuoneen paikka siinä lähellä. 

He kaupunkinsa uutta osaa myöskin tutkivat. 

Puutorin Tarvonsaaresta he hyväks löysivät 

ja ehdottivat sitä sitten koulun tontiksi, 

kun ensin kolme-kaksi äänin siitä äänesti. 

Selvityksenä lisättäköön, että Palotontti sijaitsi suurin piirtein 

siinä, missä nykyään on paikallisliikenteen bussien terminaali. 

Pakkahuoneen kaksi tonttia muodostavat nykyisin Karin koulun 

tontin. Uudeksi kaupunginosaksi kutsuttiin rakentamatonta 

Tarvonsaaren aluetta, jonne kaupunki alkoi vuosisadan vaihteessa 

laajentua. Puutavaratori oli nimensä mukainen kauppapaikka 

Kanaalin sillä puolen. 

Tähän suuntaan kaupunkimme kohta laajenee, 

sanoivat, kun sinne monet muuttaa rohkenee. 

Mutta vastustajat oli kovin mieltä ankaraa, 

ei lyseetä voi sentään meren rantaan rakentaa. 

Lyseota rakennettiin vuosina 1896-1897 

Suurin rahoin katu sinne raivattava on, 

kun se tehdään aivan keskeen rantalouhikon. 

Ei ole sinne minkäänlaista linjaa vaakittu 

ja siIlä lailla töitä edes hiukan autettu. 

On paikka epäterveellinen kaiken lisäksi 

ja vesijättömaata ehdotettu kortteli. 

Meri nousee pihallensa aina vuosittain 

siis tämän puolen kanaalista valitsemme vain. 

Hyväksyttiin sentään kouluun kaksi kerrosta 

sekä seinät tehtäväksi punatiilestä. 

Järjestetään vielä suunnittelukilpailu, 

niin tulee siten koulustamme aina parempi. 

Lyseen johtokunta teki myöskin osansa, 

kun muurarmestar’ Wilenin he antoi laskea, 

kuinka paljon uusi koulu tulee maksamaan, 

kun se tehdyn suunnitelman mukaan muurataan. 

Valtuusmiehet mitä mahtoi päättää kaikesta, 

kun valmistelu tehtiin noinkin paljon huolella? 

Muun he jätti pöydälle, kun tultiin päätökseen: 

Pakkahuoneen tontin saisi koulu omakseen. 

Kolmen viikon päästä kokoontuivat uudestaan. 

He silloin siirsi senaatille vallan itseltään. 

Kun päättää herrat Helsingissä, mikä hyvin on, 

me rakennamme sitten kyllä lyseekartanon. 

Sanoi Senaatti: se sijainti on oma asianne 

niin, että älkää jatkako te enää riitojanne. 

Raumalaiset vetävät he usein suuntaan viiteen, 

mutta itse työssä jäävät turhat mutkat hiiteen. 

Johtokunta ehdotti ja sitten päätettiin 

piirustusten luomisessa luottaa Höijeriin. 

Hän oli parhain arkkitehti tuona aikana, 

Kämp-hotellin ja Ateneumin suunnittelija. 

RAUMA 2002

tanon rakentamisesta 

Höijerille valtuusmiehet tiukan ohjeen antoi, 

he ikkunoiden määrästä ja koosta huolta kantoi, 

huoneet johtajalle, voimisteluun, vahtimestarille 

kakluuneilla lämmitys ja pihaan tilaa pensahille. 

Vielä sanoi valtuusmiehet, hyvin aistikasta 

mutta yksinkertaista työn tulee olla vasta. 

Ei ehtoa kai ollut tätä vaikeata täyttää, 

kun koulu ulos kauniilta ja upealta näyttää. 

Kului aikaa ainoastaan alkuun maaliskuun, 

kun kuvat oli valmiit raumalaisten katseluun. 

Ne hyväksyttiin tehden sija pikku muutoksille. 

Suotiin tilaamisen valtakirja rehtor’ Högmanille. 

Kului viikko, Rauman herrat päätti vallan muuta. 

Uudet suunnitelmat hyväksyi he neljäs huhtikuuta. 

Ne teki August Helenius, tuttu turkulainen, 

suunnitellut paljon Raumalle - ja hinta halvanlainen. 

Rakennusmestari August Helenius oli tunnettu ja Raumalla suosittu 

suunnittelija (vanha kaupungintalo, Posellin ulko- ja sisävuoraus, 

Karin koulun puurakennus, yksityistaloja). Theodor 

Höijeriä pidetään eräänä suomalaisen uusrenessanssin päämestarina, 

töitä Helsingissä muiden muassa Rikhardinkadun kirjasto 

ja pääpaloasema. 

Oli Helenluksen kuvat valmiit sekä selitykset. 

Johtokunta lisäsi vain jotkut täydennykset. 

Päätös tehtiin pian ja lähes yksimielisesti, 

siitä, että Heleniuksen kanssa tehdään pesti. 

Mikä mahtoi silloin muuttaa raumalaisten mieltä? 

Jos he eivät ymmärtäneet arkkitehdin kieltä 

tai eivät voineet olla kavereitaan jättämättä, 

kun löivät herra Heleniuksen kanssa veljen kättä. 

Kun Höijer nurkkaan nostettihin melko vähin äänin, 

niin Nordling sanoi hylkäävänsä kaupungin ja läänin, 

kun täällä toisin päätetään ja tehdään toisenlaista 

niin minulle ei valtuusmiehen askar enää maista. 

Vastalauseen tuiman minä pöytäkirjaan liitän, 

ja arkkitehdin suunnitelmat siinä minä kiitän. 

Ei raumalaisten sovi sentään syödä sanojansa, 

vaan herrasmiehen lailla tulee olla kannallansa. 

Valitettavasti Hjalmar Nordling ei jättänyt pöytäkirjaan lupaamaansa 

vastalausetta. Valtuuston hän kuitenkin jätti. Hän oli 

valtuusmiehenä 1890-1895. Vuonna 1900 hän siirtyi Pudasjärven 

ja vuonna 1905 Porin piirin piirilääkäriksi. 

Aina hyvä tietää, mitä mitkin toimet maksaa, 

kuinka rakkaat raumalaiset taakan kantaa jaksaa? 

Taas laskeminen Wilenille työksi annettiin, 

kun tulos saatiin, tultiin kohta uusiin aatoksiin. 

Ei kaupungilla rakennuksen tekoon rahat riitä, 

kun kustannukset nelinkerroin kohonneet on siitä, 

jonka tuttu mestarimme juuri äsken laski. 

Taitaa jäädä kaatamatta raumalaisten kaski. 

Apuun haettiin Helsingistä yli-intendentti. 

Sebastian Gripenberg ja hältä Rauma tentti, 

voitaisiinko kustannukset alemmiksi painaa 

tai saada lisää avustusta ottamatta lainaa. 

Vastasi hän: laskettu on kaikki ihan oikein 

selviäähän Rauma tästä vaikka markoin soikein. 

Rauma otti aikalisän, tutki piirustukset, 

he kaventeli käytäviä, poisti koristukset. 

Alussa kun pitivät he aikataulun tiukan, 

niin ajan myötä löysäsivät tavoitteesta hiukan. 

Runsaan vuoden päästä oli hanke hyväksytty, 

kun sen kanssa tappeluun jo oli kyllästytty. 

Vaikuttipa asiaan myös uudet ajatukset, 

oman rauttiän rakennus, sen suuret kustannukset. 

Niitä hoiti Adolf Backberg, hältä kysyttiin, 

hän tuntisiko kiinnostusta koulun projektiin. 

Backberg vastas, ettei hänen yhtään mieli tee, 

kun tärkeämpi toimi häntä täällä tarvitsee. 

Vaikka oli koulun tiellä paljon hankaluutta, 

niin Rauma kohta juhli oppikartanoa uutta. 

Sebastian Gripenberg oli arkkitehti ja yleisten rakennusten ylihallituksen 

ylitirehtööri, kun raumalaiset pyysivät häneltä lausuntoa 

rakennuskustannuksista ja niiden mahdollisesta alentamisesta. 

Gripenberg selosti puu- ja kivirakennusten kustannuksia 

ja arvioi koulun tulevan maksamaan noin 140 000 markkaa. 

Samanlaiseen arvioon 

oli päätynyt myös 

muurari Wilen. Adolf 

Backberg oli Rauman 

radan rakennuspäällikkö 

ja myöhemmin 

muun muassa valtuuston 

puheenjohtaja. 

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ 

Arkkitehti 

Höijerin lasku 

vuodelta 1895 

Vielä lisään tähän loppuun yhden pikku kaskun, 

näet kaupungille Theodor Höijer lähettikin laskun. 

Neljä kuukautta sen suoritusta ensin pantattiin 

ja sitten meno hyväksyttiin, lasku maksettiin. 

Pitäis’ merenkulkijoina raumalaisten tietää, 

että yhteisessä paatissa ei riitaa voida sietää. 

Ei kaksi eri kapteenia käskyjä voi antaa, 

yhtä aikaa soutaa ei voi kahteen eri rantaan. 

Lysee jakaa oppiansa siitä kiitokseksi, 

sovun kausi suloinen kun saatiin aikaiseksi. 

Niin raumalaiset toteutti monta hankettansa, 

joista hyvin opiksi voi ottaa Suomen kansa.

TÄRKEITÄ 

VUOSILUKUJA 

RAUMAN 

HISTORIASSA 

1300-luvulla rantaviiva kulki vielä 

Kalatorin tienoilla. 

17.4.1442 Rauma sai kaupunkioikeudet. 

1400-luvun puolivälin jälkeen 

rakennettiin Pyhän Ristin kirkko 

fransiskaaniluostarin kirkoksi. 

Vuodesta 1640 lähtien se on toiminut 

kaupungin seurakuntakirkkona. 

1550 Rauman porvarit pakotettiin 

siirtymään vasta perustettuun 

Helsinkiin. 

1557 he saivat palata takaisin. 

1500-luvulla kaupunki paloi ainakin 

kolme kertaa. 

1682 oli viimeinen suuri kaupunkipalo 

Raumalla. Kaupunki paloi lähes 

kokonaan. 

1713-1721 isonvihan aikana suurin 

osa Rauman taloista autioitui tai 

rappeutui. 

1830 Rauma sai tapulioikeudet. 

Merenkulku voitiin sen jälkeen 

suunnata Itämeren ulkopuolelle. 

Seuraavina vuosikymmeninä 

purjehdittiin valtamerillekin. 

1865 vahvistettiin kaupungin uuden 

osan asemakaava. Sitä noudatettiin, 

kun kaupunki seuraavina vuosikymmeninä 

vähitellen laajeni Vanhan 

Rauman ulkopuolelle. 

1892-1898 Rauman purjelaivasto oli 

tonnistoltaan maan suurin. 

1912 on tärkeä vuosi Rauman 

kehityksessä teollisuuskaupungiksi. 

Silloin perustettiin nykyisten paperija 

sellutehtaiden edeltäjä, Wuojoki 

Gods Aktiebolag (myöhemmin 

Rauma-Repola) . 

RAUMA 2002 

Kirjaston 

Raumaosasto 

kotiseututietouden 

aarreaitta 

Pääkirjaston parvitasolla on 

huone, josta löytyy kiinnostavaa 

aineistoa niin paljasjalkaiselle 

raumalaiselle kuin äskettäin 

paikkakunnalle muuttaneelle. 

Kotiseutukokoelmahuoneeseen 

on koottu aineistoa, 

joka käsittelee Raumaa. 

Kokoelman avulla saa toisaalta 

mieleensä muistumia menneisyydestä, 

toisaalta tärkeää 

informaatiota nyky-Raumasta. 

Kokoelma on ns. käsikirjastokokoelma, 

josta ei anneta kotilainoja, 

koska on tärkeätä saada säilymään 

aineisto myös jälkipolvien tutkittavaksi. 

Suurimmasta osasta kirjoja on kuitenkin 

erikseen muilla osastoilla lainattavia 

niteitä. Rauma-huoneen ovi on normaalisti 

lukossa, mutta se käydään pyynnöstä 

aukaisemassa halukkaille tutkijoille 

ja tutustujille. 

Kotiseutukokoelmasta löytyvät kirjat, 

jotka käsittelevät mm. Rauman historiaa, 

luontoa, kulttuuri- ja talouselämää. 

Paikalliskokoelmaan kuuluvat raumalaisten 

yritysten, järjestöjen ja koulujen historiikit 

ja toimintakertomukset. 

Rauma-huoneesta löytyy monta hyllymetrillistä 

kotikaupungissamme ilmestyneitä 

aikakauslehtivuosikertoja. 

Kirjoja ja 

äänitteitä 

Kaunokirjallisuudesta kotiseutukokoelmaan 

liitetään teokset, joiden tapahtumat 

sijoittuvat Raumalle ja teokset, jotka 

ovat alueen kirjailijoiden kirjoittamia. Alueen 

kotiseutuhenkilönä pidetään kirjailijaa, 

joka on syntynyt ja sen lisäksi elänyt 

huomattavan osan elämästään Raumalla. 

Lyhyehkön ajan Raumalla asuneiden 

kirjailijoiden tuotannosta kuuluu Raumaosastolle 

osa, joka on kirjoitettu täällä. 

Raumalaisista kirjailijoista löytyy tietoa 

mm. kirjaston kotisivuilta. 

Rauma-huoneen arvokkaana osana 

on Riikkilä-kaappi, jossa säilytetään käsikirjoituksina 

Väinö Riikkilän tuotannon 

julkaisematonta aineistoa kuten näytelmiä, 

novelleja ja muuta aineistoa. 

Av-aineistosta kokoelmaan liitetään 

kotiseutuhenkilöitten tuottama musiikki 

levyinä, nuotteina tai kasetteina. Tämä 

valikoima on kuitenkin vain viitteenomainen: 

kaikkea äänitettyä materiaalia ei 

edes pyritä kokoelmaan liittämään. Jokunen 

videokasettikin kokoelmaan kuuluu. 

Paikalliskarttoja 

ja mikrofilmejä 

Rauman aluetta koskevia maa- ja merikarttoja 

sekä vanhoja asemakaavakarttoja 

voi tutkia pääkirjaston käsikirjastosiivessä. 

Osa kartoista on tarkoitettu kirjastossa 

silmäiltäväksi, mutta myös lainattavia 

karttoja on tarjolla. 

Raumalaisia sanomalehtiä on sidottuina 

vuosikertoina, irtonumeroina ja 

mikrofilmeinä. 

Sukututkijoita varten kirjastossa on 

Rauman ja lähiseurakuntien eli Eurajoen, 

Lapin, Kodisjoen, Laitilan, Pyhärannan, Euran, 

Hinnerjoen, Kiukaisten ja Köyliön mikrofilmirullat. 

Rippikirjoista saa tietoa paikkakunnalla 

asuneista ihmisistä kyläkunnittain 

ja taloittain. Historiakirjoista löytyvät

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ 

Kirjastotoimen 

johtaja Leena 

Ratia vetoaa 

raumalaisiin 

yhdistyksiin ja 

seuroihin, että ne 

toimittaisivat 

julkaisunsa myös 

kirjaston kokoelmiin. 

Satoja 

kannanottoja 

kaupungin 

kehittämisestä 

syntyneiden, kastettujen, kuolleitten yms. 

luettelot aina 1700-luvulta asti. 

Kaikkien apua tarvitaan 

Kotiseutukokoelmaa kartutetaan jatkuvasti. 

Kirjojen ilmestymisestä saadaan 

useimmiten kirjastoon tietoa ja kirjat tulevatkin 

hankituiksi. 

Osa kokoelmasta koostuu kuitenkin 

erittäin vaikeasti hankittavasta aineistosta 

mm. pienpainatteista, raporteista, tutkimuksista 

ja toimintakertomuksista, joiden 

julkaisemista ei kirjastoon saada aina 

lainkaan tietoa. Kirjastossa ollaankin erityisen 

kiitollisia yhdistysten, seurojen ja 

yksityisten henkilöiden lahjoituksista tai 

tiedosta, mistä aineistoa voi hankkia. 

Kotiseutukokoelmaan liitetään myös 

kaikki käsiin saadut Raumalla ilmestyvät 

aikakauslehdet – vaikkapa vain kerran 

vuodessa ilmestyvät joululehdet. Lehtien 

julkaisijoille ja toimittajille esitetäänkin 

tässä yhteydessä toivomus pääkirjaston 

osoitteen liittämisestä lehtien jakelulistalle. 

Muutaman vuosikymmenen päästä 

saattaa kirjasto olla ainoa paikka, josta 

jälkipolvet voivat lehteen tutustua. 

Uuteen kirjastoon 

kokoelmahuone 

Nykyisissä ahtaissa pääkirjastotiloissa 

kotiseutukokoelmaan liittyvää aineistoa 

on tyyppinsä mukaan jouduttu sijoittamaan 

useaan eri paikkaan. Parin vuoden 

päästä valmistuvassa uudessa pääkirjastossa 

kotiseutukokoelmalle tulevat asianmukaiset 

tilat ja nyt hajallaan oleva aineisto 

saadaan kootuksi yhteen. Kotiseutukokoelmahuone 

tulee rakennuksen 

toiseen kerrokseen. 

Yleiskaavaluonnoksista 

saatiin lähes sata huomautusta. 

Monen huomautuksen 

takana on useita henkilöitä, 

joten kaiken kaikkiaan kannanottoja 

saatiin useilta 

sadoilta ihmisiltä. Eniten 

huolta kannettiin teistä ja 

muista reitistä, myös rantojenkäyttö 

ja Lampolan alueen 

kehittäminen askarruttivat 

kaupunkilaisia. 

Koko kaupunkia koskevan yleiskaavan 

osalta eniten kannanottoja 

saatiin URPO –radasta, valtatie 

8:n uudesta linjauksesta ja PRO Raumanmeren 

kansallispuisto –projektin yhteydessä 

suunnitellusta saariston patikkareitistä. 

Rataa ja kaupungin itäpuolitse 

kulkevaksi esitettyä ohitustietä vastustettiin. 

Patikkareittiä pidettiin tarpeettomana 

ja saariston luonnonympäristön säilymisen 

kannalta arveluttavana. 

Osayleiskaavan osalta kannanotot 

keskittyvät valtatie 12:n jatkeeseen (Radanvarsitie), 

Lampolan alueeseen ja Fåfängaan. 

Fåfängan osalta pidettiin tärkeänä, 

että alue säilyy virkistyskäytössä Radanvarsitien 

ja Lampolan alueen market 

-hankkeiden osalta saatiin erilaisia näkemyksiä. 

Tien ja markettien rakentamista 

vastustettiin ja toisaalta molempia hankkeita 

pidettiin kaupungin elinvoimaisuuden 

kannalta tärkeinä. 

Yleiskaavatoimikunta 

käsittelee 

Yleiskaavatoimikunta käsittelee huomautukset 

ja lausunnot kevään aikana. Kaikki 

ne huomautuksen tehneet, jotka ovat 

antaneet yhteystietonsa, saavat kirjallisen 

vastauksen huomautukseensa. Kerättyjen 

nimilistojen osalta vastataan ensimmäiselle 

allekirjoittaneelle tai sille, joka on 

ilmoitettu yhteyshenkilöksi. 

Rakennussuojelu jäi vähälle huomiolle 

kuulemisvaiheessa, mikä johtunee siitä, 

että suojelumääräysten esitystapa kaavaluonnoksissa 

ei ollut riittävän selkeä. 

Koko kaupunkia koskevan oikeusvaikutteettomaan 

yleiskaavaan merkityt 

kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 

ovat voimassa olevan seutukaavan 

ja kylien osayleiskaavojen mukaisia eikä 

nähtävillä olleessa kaavassa esitetty muutoksia 

suojelun osalta. 

Oikeusvaikutteisessa keskustan osayleiskaava 

esitettiin joitakin täsmennyksiä 

suojelun osalta, vaikka sekin noudattaa 

pitkälti voimassa olevia asemakaavoja. 

Täsmennyksistä toivotaan osallisten 

mielipiteitä, joten osayleiskaavan suojelukohdekartta 

asetetaan vielä erikseen 

nähtäville kevään aikana. Nähtävilläolosta 

tiedotetaan kuulutuksella. 

Valtuustoon 

ensi vuonna 

Yleiskaavatyö on edennyt ohjelman mukaisesti 

siten, että yleiskaavaehdotukset 

saadaan käsittelyyn tämän vuoden loppupuolella. 

Huomautusten ja lausuntojen 

perusteella muutetut kaavat (kaavaehdotukset) 

asetetaan julkisesti nähtäville 

asukkaiden ja muiden osallisten kuulemiseksi. 

Valtuuston päätettäväksi kaavat tulevat 

todennäköisesti ensi vuoden alkupuolella.

17.4.2002 Rauman syntymäpäivä, Rauma-päivä 

Ohjelmallinen toripäivä klo 9-18. 

Ohjelma julkaistaan erikseen. 

Rauman k 

560-juhlavuod 

Kahvitarjoilu. Rauman ammatti-instituutin matkailu-, ravitsemis- ja talousalan 

oppilaat tarjoilevat kahvia koko päivän. 

17.4.2002 Rauman kierros – Lyseo ja museo liikuttavat raumalaisia 

Lähdöt tasatunnein klo 9-14 torilta Raatihuoneen edestä. 

Lyseon oppilaat opastavat raumalaisia kävelykierroksille eri puolille kaupunkia. 

Munkkikahvit kierroksen päätteeksi Lyseolla. Kierrokset ovat ilmaisia. 

17.4.2002 Uuden kirjastorakennuksen rakentamisen alkupamaus 

klo 9.30 Kanalinrannassa 

8.5.2002 alkaen Rauman rakentamisen ajanjaksot tutuiksi 

Tutustu Rauman vuosirenkaisiin pyöräillen tai kävellen. 

Reittiopas saatavana Rauman museosta ja kaupungintalon yhteispalvelupiste 

Pyyrmannista 8.5.2002 alkaen. 

11.5.2002 Avoimet ovet Rauman satamassa 

Kuljetus Savilasta Kompin kentälle klo 9.30-12.00 puolen tunnin välein. 

Opastettu kiertoajelu klo 10.00 lähtien Kompin kentältä, kesto väh. 1,5 

tuntia. Viimeinen kierros päättyy klo 14.00. 

Näytöksiä, esittelyitä, merellistä musiikkia, kahvi- ja mehutarjoilu. 

Lisätietoja Oy Rauma Stevedoring Ltd Sirkka Laine 

puh. 831 2405 ja Rauman Satama Harri Virta puh. 834 4708. 

17.5.2002 Konsertti nuorille 

klo 20-24 Äijänsuon harjoittelujäähallissa 

Esiintyjinä Maj Karman Kauniit Kuvat ja Paleface. Lämppäribändinä raumalainen 

KROMI. 

PÄIHTEETÖN! 

Liput 2 euroa kaupungintalon yhteispalvelupiste Pyyrmannista, Kortteen 

talolta, Walkers-nuorisokahvilasta 6.5.2002 alkaen sekä ovelta. 

19.-26.5.2002 Liikunta/luonto –viikko 

Tapahtumia eri puolilla kaupunkia. 

3.-13.6.2002 Kaupunkihistorialeirit ala-asteikäisille 

3.-6.6.2002 klo 9-14 tukikohtana Marelan pakari, 

10.-13.6.2002 klo 9-14 Kauppakatu 24 

Ohjelmassa tutustumista Vanhaan Raumaan ja sen kohteisiin sekä mukavaa, 

aiheeseen liittyvää puuhaa ja askartelua. Omat eväät mukaan. Max 15 lasta/ 

leiri. Tarvikemaksu 15 euroa. 

Lisätietoja ja ilmoittautumiset Rauman museo, puh. 8343 525. 

13.7.2002 ja Pääsylippuja naisten pesäpallon Super-sarjan otteluihin 

31.7.2002 13.7.2002 Rauma – Oulu Otanlahden kenttä 

31.7.2002 Rauma - Jyväskylä 

Liput 2 euroa kaupungintalon yhteispalvelupiste Pyyrmannista 1.7.2002 

alkaen sekä kentän portilta.

aupungin 

en tapahtumia 

14.-28.7.2002 Lahden herra – koko perheen kansannäytelmä 

Esityspaikka Kanalinranta lähellä Rauma-salia. 

Näytelmän ankkureina ovat ihmiset ja purjeina Rauman seudun tapahtumat 

1600-luvun loppupuolella. 

Lisätietoja Rauman kulttuuritoimisto, puh. 834 3521. 

20.-28.7.2002 Rauman Pitsiviikko 

26.7.2002 Mustan Pitsin Yö 

3.8.2002 Naisten SM-sarjan jalkapallo-ottelu Pallo-Iirot – HJK 

Äijänsuon hallinurmella 

Liput 2 euroa kaupungintalon yhteispalvelupiste Pyyrmannista 1.7.2002 

alkaen ja kentän portilta. 

15.-18.8.2002 Opastetut risteilyt Rauman saaristossa 

15.8.2002 klo 18.00 

16.8.2002 klo 18.00 

18.8.2002 klo 14.00 

18.8.2002 klo 18.00 

Lähtö Syväraumanlahdelta vesibussilla. Risteilyn kesto 2,5 t. 

Raimo Sundelin kertoo saariston luonnosta, saariston ja merenkulun historiasta 

sekä kalastuksesta ennen ja nyt. 

Liput 2 EUR kaupungintalon yhteispalvelupiste Pyyrmannista 1.8.2002 

alkaen sekä vesibussista, mikäli tilaa jää. 

31.8.2002 Venetsialaiset 

klo 22.00 musiikkihetki Kiikartornin juurella Syväraumanlahdella 

5.-8.9.2002 Kansainvälinen Rauma –viikonvaihde 


Erillinen ohjelma julkaistaan myöhemmin. 

21.9.2002 Opastetut kyläkierrokset 

Mahdollisuus tutustua Rauman kyliin. 

Loka-marraskuu 

SM-liigan jääkiekko-ottelu 

Ajankohta päätetään SM-liigan otteluohjelman julkistamisen jälkeen. 

Liput 2 euroa kaupungintalon yhteispalvelupiste Pyyrmannista. 

11.-24.11.2002 Lasten kulttuuriviikko 

5.-8.12.2002 Raumalaisen musiikin viikonvaihde 


Erillinen ohjelma julkaistaan myöhemmin. 

Seuraa lehti-ilmoittelua! Juhlavuoden täydellisemmän ohjelman saat kaupungintalon 

yhteispalvelupiste Pyyrmannista, kansalaisopistosta, kirjastoista, kulttuuritoimistosta, 

matkailutoimistosta,uimahallista sekä www.rauma.fi.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ 

Rauma-päivä 

17.4.2002 

Ohjelmallinen toripäivä Kauppatorilla klo 9-18 

Ohjelmatuokiot klo 9.00-10.15, 12.00-12.45 ja 

16.30-18.15 

Kahvitarjoilu 

Rauman ammatti-instituutin matkailu-, ravitsemis- ja talousalan 

oppilaat tarjoilevat kahvia koko päivän. 

Palveluita yhdestä pisteestä kaupungintalolta 

● 

Neuvonta 

● 

Kassapalvelut, kalastusluvat 

● 

Lomakkeet, esitteet, esityslistat ja pöytäkirjat 

● 

Kaupungin sisäinen posti 

● 

Kaupungilla tapahtuu -ilmoitustaulu yhdistyksille 

● 

Lipunmyyntiä 

Yhteispalvelupisteessä 

palvelevat: 

Marja Vainio 

Mari Sinervo 

Seija Kalliola 

Marjo Lahtinen 

Anneli Leinonen 

Kanalinranta 3, 26100 RAUMA 

puh. 834 3020, 

sähköposti ypp@rauma.fi

menestyjiin - Rauma

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?