Sekahedelmä 1-2013 - Helsingin Elintarviketyöntekijät ry AO 10
Sekahedelmä 1-2013 - Helsingin Elintarviketyöntekijät ry AO 10
Sekahedelmä 1-2013 - Helsingin Elintarviketyöntekijät ry AO 10
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Sekahedelmä</strong><br />
1 • <strong>2013</strong><br />
<strong>Helsingin</strong> <strong>Elintarviketyöntekijät</strong> <strong>ry</strong> • Osasto <strong>10</strong><br />
<strong>10</strong>
Sisältö<br />
Pääkirjoitus........................................... 3<br />
Säästötili.............................................. 5<br />
Sihteeriltä............................................. 6<br />
Aluesihteeriltä; Analyysi........................ 7<br />
Slangi-visa.......................................... 11<br />
Nuoret ja työ...................................... 12<br />
Polttavaa rakkautta............................ 14<br />
Sekahelmä<br />
Päätoimittaja<br />
Heikki Vesanto<br />
heikki.vesanto @ luukku.com<br />
Taitto Anitta Kainulainen<br />
Painopaikka<br />
Kopijyvä, Kuopio<br />
Seuraava <strong>Sekahedelmä</strong> -lehti ilmestyy kesäkuussa <strong>2013</strong>.<br />
Aineistot 22.5.<strong>2013</strong> mennessä päätoimittajalle.<br />
<strong>Helsingin</strong> <strong>Elintarviketyöntekijät</strong> <strong>ry</strong> ao. Osasto <strong>10</strong><br />
Siltasaarenkatu 4, 5 krs, 00530 Helsinki puh. 02077 40713 www.osasto<strong>10</strong>.com<br />
Johtokunta <strong>2013</strong><br />
Puheenjohtaja:<br />
Jukka Nissinen<br />
GSM 040 5080 074<br />
jukka.nissinen @ sff.fi<br />
Varapuheenjohtaja:<br />
Juha Sulisalo, Paulig<br />
Sihteeri:<br />
Olli Hallikas<br />
GSM 040 7586 196<br />
olli.hallikas @ meira.fi<br />
Osaston varasihteeri:<br />
Tarja Palmamäki, Meira<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 1 | <strong>2013</strong><br />
Helin Pekka Koff<br />
Hämäläinen Timo, Halva<br />
Högel Eija Paulig<br />
Keto Timo, Mildola<br />
Nissinen Jaakko, Koff<br />
Salenius Tiina Meira<br />
Tervonen Antti Koff<br />
Vesanto Heikki, Mildola<br />
Jaokset ja vastaavat<br />
Taloudenhoitaja:<br />
Pirjo Vainio<br />
puh. 020 774 0616,<br />
GSM 040 729 5587<br />
etunimi.sukunimi @ sel<strong>ry</strong>.fi<br />
Talousjaos:<br />
Puheenjohtaja, vara-pj,<br />
sihteeri, taloudenhoitaja<br />
2<br />
Tiedotusjaos:<br />
Jukka Nissinen, Olli Hallikas<br />
ja Heikki Vesanto,<br />
<strong>Sekahedelmä</strong>n<br />
päätoimittajana<br />
Opinto-ja nuorisojaosto:<br />
Olli Hallikas<br />
Antti Tervonen<br />
Urheilujaos:<br />
- kesälajit<br />
Antti Tervonen, Koff<br />
- talvilajit<br />
Timo Hämäläinen, Halva
Pääkirjoitus<br />
Tervehdys toverit<br />
Ajattelin kirjoittaa vähän sananvapaudesta.Kaikki<br />
ay-aktiivit tietysti<br />
tietää miten tärkeää sananvapaus on työväen<br />
liikkeelle..<br />
Sananvapautta tarvitaan kaikissa neuvotteluissa<br />
joita käydään esimerkiksi työnantajien<br />
edustajien kanssa, jotta kaikki<br />
epäkohdat, esimerkiksi palkkauksessa,<br />
työsuojelussa tai vaikkapa työ-aikojen yksipuolisessa<br />
mulkkaamisessa työnantajan<br />
taholta, pitäisi korjata. Sananvapautta ei<br />
pidä neuvotteluissa pelätä, kuten moni<br />
luottamusmies on esimerkiksi huomannut.<br />
Siellä ei turha "herran pelko" sananvapauden<br />
kustannuksella ole hyvästä.<br />
Sananvapaus liittyy myös kaikkiin muihin<br />
vapausoikeuksiin, kuten itsemääräämisoikeuteen<br />
tai liikkumisen vapauteen.<br />
Mielipiteen perustelu on tärkeää,sillä<br />
moniin kysymyksiin liittyy useita järkeviä<br />
perusteluja. Oma näkökanta voi kohdata<br />
vastustusta. Lannistua ei silti kannata. Faktojen<br />
esittäminen auttaa perustelemaan<br />
oman mielipiteen entistä paremmin.Itsekin<br />
on hyvä sietää itseen kohdistuvaa kritiikkiä,<br />
ihan sananvapauden nimissä.<br />
Monet asiat etenevät järjestöjen avulla,<br />
esimerkiksi ammattiosastomme on järjestö<br />
jossa uskaltaa käyttää sananvapautta, jos<br />
vaikka joutuu arvostelemaan liittomme<br />
toimia. Sananvapaus on myös mielipiteenvapautta.<br />
Yleensä kaikki järjestöt ovat vallankäytön<br />
paikkoja. Niissäkin kinastellaan sanoman<br />
sisällöstä ja näkyvyydestä myös muiden<br />
jäsenten kanssa. Kannattaa olla kriittinen,<br />
mutta muistaa, että järjestön asiat<br />
kuuluu koko jäsenistölle. Perus oikeuksiin<br />
kuuluu, että yhteisöistä voi myös erota,<br />
olipa kyse esimerkiksi politiikasta tai uskonnosta.<br />
Sananvapauteen sisältyy myös vastuu:<br />
arvokasta perusoikeutta ei saa käyttää<br />
väärin. Viesteillä ei saa loukata toisen<br />
kunniaa tai myöskään sananvapautta. Sananvapautta<br />
ei saa käyttää toisen yksityiselämää<br />
loukkaavan tiedon levittämiseen.<br />
Selviäkään epäkohtia ei aina uskalleta<br />
nostaa esiin esimerkiksi työpaikoilla<br />
tai erlaisissa kokouksissa. Arjessa on tarpeen<br />
puuttua tilanteisiin, joissa esimerkiksi<br />
esiintyy kiusaamista, syrjintää tai rasismia.<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 1 | <strong>2013</strong> 3
Myös ikärasismia voi esiintyä erilaisissa<br />
yhteyksissä, muka aivan huomaamatta.<br />
Ilman sananvapautta demokratia ei voi<br />
toimia. Esimerkiksi niissä maissa, joissa<br />
naisilla ei ole äänioikeutta, ei ole myöskään<br />
demokratiaa. Oikeuksien puutetta<br />
perustellaan perinteillä, vaikka kyse on<br />
vallasta. Huonoja perinteitä voi muuttaa<br />
omassa lähipiirissä.<br />
Heikompia tulee aina auttaa<br />
Sananvapauden puolustaja huomaa nopeasti,<br />
että vanhat totuudet haastetaan.<br />
Haastamalla muita, haastaa samalla itsensä.<br />
Keskusteluihin osallistuja oppii eniten,<br />
kun huomaa, että muilla voi olla hyvin<br />
perusteltuja mielipiteitä. Väärässä voi olla,<br />
ihan reilusti! Pieni teko voi olla tärkeä.<br />
Sillä voidaan edistää sananvapautta, kun<br />
tuodaan epäkohdat esiin.<br />
Hessu<br />
TÄYSSÄILYKE.<br />
EI SISÄLLÄ HEVOSTA.<br />
VAIN KANAA ...TAI KUKKOA<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 1 | <strong>2013</strong><br />
4
Puheenjohtajalta<br />
Säästötili<br />
Niin se aika rientää. Eihän siitä ole<br />
kuin hetki kun edellisen kerran<br />
jouduimme puolustamaan perheidemme<br />
hyvinvointia kapitalistin häikäilemättömän<br />
hyökkäyksen edessä. Vuoden 20<strong>10</strong><br />
keväällä työehtosopimusta tehtäessä tarjolla<br />
oli nolla-linjaa ja 50-tuntista työviikkoa.<br />
Ja kun oikein muistia pinnistää,<br />
niin eikös vuonna 2007 ETL tarjoillut meille<br />
samaa kalkkia. Mitä luultavammin samat<br />
herkut sieltä on taaskin tarjolla. Mahdollisesti<br />
höystettynä jollakin riistäjäinnopajan<br />
erikoislisukkeella.<br />
Käytännöllisesti katsoen joka kerta työehtosopimusta<br />
tehtäessä ensimmäisenä<br />
joudumme asettamaan tehtaisiimme<br />
ylityökiellon. Hyvin toteutettuna jo pelkästään<br />
se yleensä riittää herättämään<br />
vastapuolella sopimishalun. Kääntäen,<br />
vähän sinne päin tehtynä se ei toimi.<br />
Viime vuosikymmeninä neuvottelijat ovat<br />
vauhdittaneet TES:n syntymistä lakoilla<br />
ja / tai työsuluilla 15 - 20 vuoden välein.<br />
-76, -94 ja nyt viimeksi 20<strong>10</strong>. 20<strong>10</strong> nähtiin<br />
molempia. Eli, historiaa vasten peilaillessa,<br />
voisi arvella että vuoden kuluttua<br />
sopimus syntyy tehtaita sulkematta.<br />
Aika on kuitenkin muuttunut. Neuvotteluiden<br />
ajautuminen joka kerta valtakunnan<br />
sovittelijan toimistoon on melko uusi<br />
elementti, joka ei rasittanut takavuosien<br />
neuvottelijoita. Samoin monien työnte-<br />
kijävastaisten toimijoiden ulostulot ovat<br />
olleet viimeaikoina, näin asioita vuosia<br />
seuranneen silmin, pöyristyttävämpiä kuin<br />
vuosikymmeniin. Jos suomalainen päättäjä<br />
esittää Suomessa tehtävän töitä köyhyysrajan<br />
alittavalla ansiotasolla on turha<br />
puhua yhteisvastuusta. Koulutuspäiväsopimuksesta<br />
vetäytyminen, puheet varttuneiden<br />
tai untuvikkojen palkka-aleista,<br />
jne. jne.<br />
Vaikkei kukaan meistä ei missään nimessä<br />
sulkuja tai lakkoja toivo, niihin on<br />
oltava valmiita. Jo pelkästään tieto, että<br />
”därifrån tvättas” usein riittää pitämään<br />
keskustelun asiallisena.<br />
Ilman palkkaa työpaikalta poissaolo<br />
on haaste toimeen tulollemme. Meillä<br />
on vielä vuoden verran aikaa varautua<br />
seuraavan TES:n tekoon. Tähän liittyen<br />
kannustan meitä kaikkia avaamaan säästötilin.<br />
Kaiken varalta. Vaikkapa kolme<br />
kymppiä joka tilistä helpottaa kummasti<br />
TES:n synnytystuskia. Ja jos rahaa jää keväästä<br />
yli, on seuraava kesäloma karvan<br />
verran vauraampi.<br />
Kympin Puheenjohtaja<br />
Jukka Nissinen<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 1 | <strong>2013</strong> 5
Sihteerin terveiset<br />
Tervehdys toverit<br />
Tämä vuosi on alkanut niin vauhdikkaasti<br />
ettei menaa perässä pysyä. Ei<br />
niinkään duunissa missä vallittsee perinteinen<br />
keskitalven hiljaiselo eli normaali<br />
työtahti. Henkee saa haukkoo ku lukee<br />
lehtiä siis päivän sana on HEVOSENLIHA.<br />
Eihän se oo lihana sen kummempaa<br />
ku liha yleensäkään mut ku mustaa oria<br />
löytyy muualtakin ku sarjakuvista eikä<br />
sisällysluettelo aina ees kerro sitä ni ymmärrettävää<br />
et jonku päälaki siitä repee.<br />
Olen ehdottomasti elintarvike turvallisuuden<br />
kannalla ja niinhän se on et pakkauksen<br />
sisällön ja tuoteselostuksen tulisi<br />
vastata toisiaan mut muistan hyvin ku ski-<br />
dinä ja köyhäntalon poikana söin hyvällä<br />
ruokahalulla hevosteemakkaraa.<br />
Se siitä.<br />
Hyvää kevättä kaikille!<br />
Olli<br />
www.osasto<strong>10</strong>.com<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 1 | <strong>2013</strong><br />
6
Aluesihteerin palsta<br />
ANALYYSI<br />
Jouni Konttila,<br />
aluesihteeri<br />
040 544 5<strong>10</strong>1<br />
jouni.konttila@sel<strong>ry</strong>.fi<br />
Komissaarin uudet vaatteet<br />
- onko niitä?<br />
Taloussanomat 3.3.<strong>2013</strong> 06:01<br />
Jan Hurri<br />
EU-komission varapuheenjohtaja Olli<br />
Rehn on herättänyt laajaa ja pääosin epäuskoista<br />
hämmennystä taannoisella paimenkirjeellään,<br />
jossa hän jyrkästi mutta<br />
huterin perustein paheksuu komission<br />
talouslinjauksista käytyä keskustelua. Talouskomissaari<br />
arvostelee esimerkiksi Kansainvälisen<br />
valuuttarahaston IMF:n tutkijoita,<br />
jotka ovat laitoksen pääekonomistia<br />
Olivier Blanchardia myöten kyseenalaistaneet<br />
kesken taantuman toteen pantujen<br />
talouden vyönkiristysten mielekkyyden.<br />
Muun muassa IMF:n pääjohtajalle<br />
Christine Lagardelle osoittamassaan kirjeessä<br />
Rehn moittii IMF:n ekonomisteja<br />
hyödyttömästä ja heikkolaatuisesta<br />
tutkimustyöstä ja siitä, että nämä ovat<br />
vaarantaneet vaivoin aikaan saatua ”luottamusta”<br />
ja osallistuneet haitalliseen talouskeskusteluun.<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 1 | <strong>2013</strong> 7<br />
Rehnin oma puheenvuoro ei kuitenkaan<br />
kestä taloustieteellistä tarkastelua<br />
eikä anna hääviä kuvaa komission keskustelukulttuurista.<br />
Esimerkiksi Aalto-yliopiston taloustieteen<br />
laitoksen johtaja, professori Pertti<br />
Haaparanta, luonnehtii kommentissaan<br />
Rehnin purkausta perusteluineen alkeelliseksi.<br />
Virheitä<br />
helpompi jatkaa kuin myöntää<br />
IMF:n ekonomistit eivät ole kyseenalaistaneet<br />
tutkimustuloksillaan vain komission<br />
talouslinjauksia, vaan he ovat osoittaneet<br />
samoja puutteita IMF:n omistakin<br />
aiemmista tulkinnoista.Haitalliseksi osoittautunutta<br />
talouspolitiikkaa ovat ajaneet<br />
komissio ja IMF rinta rinnan eikä suinkaan<br />
komissio yksin.Tutkimusjulkaisuillaan
Piirros Heini Karjanmaa<br />
IMF on kuitenkin käytännössä myöntänyt<br />
omia virheitään ja osoittanut valmiutensa<br />
käydä niistä julkista keskustelua.Tällainen<br />
avoimuus ja itsetutkiskelu näyttää olevan<br />
komission mielestä sopimatonta.<br />
Ilmeisesti talouspolitiikan virheet ties<br />
kuinka vahingollisine haittavaikutuksineen<br />
eivät ole komission mielestä ongelma niin<br />
kauan kuin niistä ei käydä julkista tai varsinkaan<br />
kriittistä keskustelua.Ilmeisesti<br />
komissiossa virheitä on helpompi jatkaa<br />
kuin myöntää.<br />
Kiista vyönkiristysten <br />
talousvaikutuksista<br />
Talouskeskustelun ytimessä on kysymys<br />
talouspolitiikan vyönkiristysten, kuten veronkorotusten<br />
ja julkisen talouden menoleikkausten,<br />
vaikutuksista kansantalouden<br />
kokonaistuotantoon.<br />
Suomeksi sanottuna kyse on siitä, ovatko<br />
parin viime vuoden aikana toteutetut<br />
talouden vyönkiristykset vahvistaneet taloutta<br />
niin kuin alun perin oli tarkoitus ja<br />
komissio näyttää yhä uskovan vai ovatko<br />
ne päinvastoin heikentäneet taloutta.<br />
Keskusteluun on sekaantunut roppakaupalla<br />
moraalikäsityksiä, aatteita ja<br />
tunteita. Kiihkottomaankin tarkasteluun<br />
syntyy vivahde-eroja, sillä talouspolitiikan<br />
vaikutukset vaihtelevat eri olosuhteissa.<br />
Yhden mielestä julkisen talouden alijäämät<br />
ovat olosuhteista ja todellisista talousvaikutuksista<br />
riippumatta syntiä ja johtavat<br />
”Kreikan tielle”. Toisen mielestä ne<br />
ovat järkevä keino pehmentää taantuman<br />
ja velkakriisin haittavaikutuksia.<br />
EU-maat <strong>ry</strong>htyivät komission komennossa<br />
torjumaan ”Kreikan tielle” joutumista<br />
ja kitkemään ”taloussyntiä” pian<br />
Kreikka-kriisin kärjistyttyä vuoden 20<strong>10</strong><br />
keväällä. Taloussanomat kertoi ensimmäisen<br />
kerran pian vyönkiristysjulistusten<br />
jälkeen, että iso joukko riippumattomia<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 1 | <strong>2013</strong><br />
8
talouden tarkkailijoita varoitti tuoreeltaan<br />
ennenaikaisten vyönkiristysten haittavaikutuksista.<br />
Sittemmin talouden tapahtumat<br />
ovat perusteellisesti osoittaneet, että<br />
varoittajat olivat oikeassa ja vyönkiristyksiä<br />
komentanut komissio väärässä.<br />
Omatekoiseen taantumaan<br />
Talouden vahvistamiseksi tarkoitetut<br />
vyönkiristykset ja muut julkisen talouden<br />
tasapainottamiseksi tarkoitetut toimet<br />
ovat parin viime vuoden kuluessa pääosin<br />
epäonnistuneet. Ne ovat joko jääneet vailla<br />
tavoiteltuja vaikutuksia tai kääntyneet<br />
tarkoitustaan vastaan.<br />
Useimpien EU-maiden talous oli vuoden<br />
2009 talouskriisin jäljiltä vielä taantumassa<br />
tai vasta heiveröisen toipumisen alussa,<br />
kun Saksan ja Suomenkin vaatimat talouden<br />
”kurinpalautukset” alkoivat.<br />
Yksityinen talous oli finanssi- ja talouskriisin<br />
jäljiltä likimain shokkitilassa ja pyrki<br />
kaikin keinoin maksamaan vanhoja velkojaan<br />
ja lisäämään säästöjään. Vienti ei<br />
vetänyt, koska muukin maailma oli juuri<br />
kärsinyt pahimmasta taantumasta vuosikymmeniin.<br />
Kun noissa oloissa alkoivat<br />
julkisenkin talouden vyönkiristykset, ei kokonaistuotanto<br />
voinut muuta kuin kärsiä.<br />
Ensin edellisestä taantumasta toipuminen<br />
jäi heikommaksi kuin muuten olisi ollut<br />
asian laita ja nyt talous uupuu jo uuteen<br />
taantumaan.<br />
Omatekoinen taantuma on onneton<br />
takaisku Euroopan ja Suomenkin taloudelle<br />
mutta se ei ole yllätys. Tuskin se<br />
on aito yllätys edes komissaari Rehnille.<br />
Häntä vain harmittaa, että nolo seikka on<br />
yleinen puheenaihe.<br />
Entistä enemmän velkaa ja alijäämää<br />
Komissiolla on hallussaan todennäköisesti<br />
maailman kattavimmat ja kaikin puolin perusteellisimmat<br />
tiedot siitä, missä jamassa<br />
kunkin EU-maan ja koko unionin tai sen<br />
puoleen euroalueen talous kulloinkin on.<br />
Siksi komissiolla niin kuin epäilemättä<br />
myös talouskomissaari Rehnillä on seikkaperäisesti<br />
tiedossaan, että kriisimaiden<br />
ja useimpien muidenkin EU-maiden talous<br />
on nyt heikompi kuin vyönkiristyksiä aloitellessa<br />
oli tarkoitus. Sen sijaan komissiolla<br />
näyttää olevan vaikeuksia erottaa<br />
talouden tapahtumien ja muutosten sekä<br />
harjoitetun talouspolitiikan keskinäisiä<br />
vaikutuksia sekä syitä ja seurauksia.<br />
Rehn esittää kirjeessään, että velka- ja<br />
talouskriisi ovat perua jäsenmaiden liiallisista<br />
alijäämistä, ja että korjaustoimet<br />
julkisen talouden tasapainottamiseksi<br />
ovat alkaneet kohentaa ”luottamusta” ja<br />
talouden kuntoa.<br />
Siitä hän ei kirjoita sanaakaan, että EUvaltioilla<br />
on nyt verrattomasti runsaammin<br />
alijäämää kuin piti ja enemmän velkaa<br />
kuin runsaat kaksi vuotta sitten, kun alijäämiä<br />
ja velkoja <strong>ry</strong>hdyttiin komission komennossa<br />
taltuttamaan.<br />
Paniikkipolitiikka oli suuri vikatikki<br />
Talouden ”tasapainotoimien” ja talouden<br />
todellisten tasapainohäiriöiden käänteisen<br />
yhteyden – ja samalla harjoitetun talouspolitiikan<br />
epäonnistumisen – osoittavat<br />
varsin yksiselitteisesti esimerkiksi talousprofessori<br />
Paul De Grauwe ja taloustutkija<br />
Yuemei Ji tutkimuksissaan.<br />
London School of Economicsissa kansainvälistä<br />
taloutta opettava De Grauwe<br />
on eurotalouden kiistattomia asiantuntijoita<br />
ja riippumaton komission ”virallisesta<br />
totuudesta”.<br />
De Grauwe ja Ji ovat osoittaneet, että<br />
julkinen talous ja kansantalous ovat heikentyneet<br />
eniten niissä jäsenmaissa, joilta<br />
komissio ja muut jäsenmaat ovat vaatineet<br />
ankarimpia vyönkiristyksiä. Velkaisuuden<br />
tunnusluvut ovat heikentyneet eniten siellä,<br />
missä niitä <strong>ry</strong>hdyttiin päättäväisimmin<br />
kohentamaan.<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 1 | <strong>2013</strong> 9
Korkomarkkinoiden rauhoittuminen<br />
ja ”luottamuksen” koheneminen on<br />
De Grauwen ja Jin mukaan yksinomaan<br />
euromaiden keskuspankin EKP:n tukilupausten<br />
ansiota. Vyönkiristykset ovat<br />
sen sijaan heikentäneet eivätkä suinkaan<br />
kohentaneet ”luottamusta”. Komissaari<br />
Rehn esittää asian päinvastoin, mutta on<br />
De Grauwen ja Jin tutkimushavaintojen<br />
perusteella väärässä.<br />
Johtopäätös on ehkä komissaarin mielestä<br />
haitallinen (not helpful) mutta selkeä:<br />
paniikkipolitiikka on ollut jättiläismäinen<br />
vikatikki.<br />
Tavoitteet lipsuvat yhä kauemmas<br />
Kriisiaikaisen talouspolitiikan tehottomuus<br />
tai suoranainen epäonnistuminen on käytännössä<br />
käynyt ilmi komission omistakin<br />
talousennusteista ja -suosituksista. Taloustavoitteiden<br />
lipsuminen ei ole salaisuus,<br />
vaan tilastollinen tosiseikka.<br />
Komission parin viime vuoden talousennusteita<br />
ja kriisimaille asetettuja vaatimuksia<br />
sekä muille jäsenmaille määrättyjä<br />
suosituksia tarkastelemalla ilmenee, että<br />
juuri mitkään taloustavoitteet eivät ole<br />
täyttyneet vaan päinvastoin karanneet.<br />
Viimeksi tavoitteiden karkaaminen näkyi<br />
tuorein luvuin komission viime viikolla<br />
julkaisemissa ennusteissa.<br />
Komissio saattoi ajan tasalle ennusteitaan<br />
esimerkiksi jäsenmaiden tämän<br />
vuoden alijäämistä. Useiden jäsenmaiden<br />
alijäämä näyttää retkahtavan jopa useiden<br />
prosenttiyksiköiden verran suuremmaksi<br />
kuin viime toukokuun ennusteet povasivat.<br />
Samaan tapaan muidenkin keskeisten<br />
talousmittareiden koheneminen ja talouden<br />
toipuminen ovat lykkäytyneet ennuste<br />
ennusteelta kauemmas tulevaisuuteen.<br />
Samaan aikaan talousennusteiden korjausten<br />
kanssa komissio on sallinut kriisimaille<br />
talouden tasapaino-ohjelmien<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 1 | <strong>2013</strong><br />
<strong>10</strong><br />
helpotuksia. Ehkä talouspolitiikan ohjauksessa<br />
näkyy merkkejä järjenkäytöstä ja<br />
tosiasioihin mukautumisesta. Vaikka näin<br />
olisi, ei se estänyt talouskomissaari Rehniä<br />
kirjoittamasta paimenkirjettään.<br />
Satu keisarin uusista vaatteista<br />
Tanskassa 1800-luvulla elänyt Hans Christian<br />
Andersen ei ollut ekonomisti eikä<br />
talouspolitiikan päättäjä vaan satusetä.<br />
Tiettävästi Andersen ei kirjoittanut ainuttakaan<br />
satua talouskomissaareista,<br />
mutta talouskomissaarin paimenkirje palauttaa<br />
mieleen hänen satunsa ”Keisarin<br />
uudet vaatteet”.<br />
Satu ilkkuu eliitin turhamaiselle keikailulle,<br />
hännystelijöiden myötäilylle ja kansan<br />
hyväuskoisuudelle. Omalla tavallaan<br />
satu on myös armoton isku mielipidemuokkausta<br />
ja suoranaista propagandaa<br />
vastaan. Sadun keisari käyttää kaiken<br />
tarmonsa ja varansa vaatteilla koreiluun,<br />
ja kaipaa ylleen aina vain hienompia hepeneitä.<br />
Hännystelijöiden ja kansankin<br />
on oman etunsa nimissä parasta ylistää<br />
keisarinsa kerska-asuja.<br />
Keisarin koreilunhimo tarjoaa tilaisuuden<br />
kahdelle kekseliäälle kangaskelmille.<br />
Valevaatturit onnistuvat kauppaamaan<br />
keisarille uudet vaatteet, joiden he väittävät<br />
olevan maailman hienointa ja ihmeellisintä<br />
kangasta. Kankaassa on muka<br />
taika: sen näkevät vain älykkäät henkilöt,<br />
mutta tyhmät ja virkaansa kelvottomat<br />
eivät sitä näe.<br />
Oikeasti kangasta ei ole lainkaan, ja<br />
keisari ostaa kallista tyhjää.<br />
Aikansa petos menee täydestä: keisari<br />
keikailee kelteisillään, mutta kukaan ei uskalla<br />
muuta kuin ihastella ja ylistää upeita<br />
uusia vaatteita. Keisaria myöten kaikki<br />
pelkäävät muiden näkevän kankaan eivätkä<br />
uskalla tunnustaa omaa tyhmyyttään.<br />
Lopulta juonitteluun liian kokematon pikkupoika<br />
kuuluttaa tosiasian julki: keisaril-
lahan ei ole ensinkään vaatteita, ja pian<br />
kaikki kansa kuuluttaa keisarin keikailevan<br />
kelteisillään.<br />
Viimeksi keisarikin tajuaa menneensä<br />
nolosti halpaan, mutta hänestä on kuitenkin<br />
parasta olla myöntämättä tosiasioita:<br />
”Keisarin selkää karmi, sillä hänestäkin<br />
kansa oli oikeassa, mutta hän ajatteli:<br />
Kyllä minun täytyy kestää tämä loppuun<br />
asti. Ja hän ojentui entistä ylpeämmäksi<br />
ja kamariherrat kantoivat laahusta, jota ei<br />
ollut ensinkään.”<br />
Sen pituinen se.<br />
Slangi-visa<br />
1. ”... mä pluggasin jonku lekurin skrivauksen.<br />
Se kerto et ...<br />
stritti on steriiliä.” Mikäs se niin putsii<br />
oli, STRITTI?<br />
1) Vaseliini.<br />
x) Virtsa.<br />
2) Sylki.<br />
2. BYYTTAA meinaa suomeks jotai et:<br />
1) Käydä vierailulla.<br />
x) Oksentaa.<br />
2) Muuttaa asuntoa.<br />
5. Minkä sanan jotku proffat meinaa, et<br />
se ois tullu Stadin slangiin jiddishistä tai<br />
hebreasta?<br />
1) Tsaiju.<br />
x) Kaveeraa.<br />
2) Kaveri.<br />
6. SKIDI on pieni lapsi, nykyisin pelkkä<br />
pieniki. Mistä kielestä?<br />
1) Saksasta.<br />
x) Englanista.<br />
2) Ranskasta.<br />
3. FLABAT on taas sitte:<br />
1) Pääsyliput.<br />
x) Kastemadot.<br />
2) Sandaalit.<br />
4. VÖRKKII, mikä ei ookaan iha uus<br />
sana, meinaa samaa ku:<br />
1) Varastaa, böllii.<br />
x) Toimii, funkkaa.<br />
2) Hiipii, smyygaa.<br />
OIKEA RIVI: xx1 x2x<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 1 | <strong>2013</strong> 11
Nuoret ja työ<br />
Tapaan työssäni SEL:n Etelä-Suomen aluetoimistolla<br />
paljon elintarvikealan ihmisiä.<br />
Osa ihmisistä, joiden kanssa olen tekemisissä,<br />
on joutunut työttömäksi. Ihmisillä<br />
on erilaisia tapoja suhtautua työttömyyteen.<br />
Osa ottaa asian hengähdystauon<br />
kannalta, osan elämä taas menee kokonaan<br />
palasiksi. Iso ero on siinä, kuinka<br />
vanha työttömäksi joutunut ihminen<br />
on. Kokemani perusteella voisin yleistää,<br />
että nuoret ihmiset eivät yleensä ole<br />
niin rikki, kuin vanhemmat. Syy tähän on<br />
mielestäni selkeä. Nuoret ihmiset ovat<br />
elintarvike alallakin yleensä määräaikaisissa<br />
työsuhteissa, vuokratyöfirman kautta<br />
tai 0 - 40 -sopimuksilla. Jo työn alkaessa on<br />
tiedossa päivä, jolloin työ loppuu. Epävarmoissa<br />
työsuhteissa työskenteleville tulevaisuuden<br />
suunnittelu on mahdotonta.<br />
Nuorten asema työmarkkinoilla ei ilmeisesti<br />
joidenkin mielestä ole vielä riittävän<br />
huono. Viimeisimpänä esityksenä julkisuuteen<br />
tuli nuorten palkka-ale. Ideana siis,<br />
että nuorille pitäisi voida maksaa palkkoja,<br />
jotka ovat alle työehtosopimuksissa määriteltyjen<br />
minimipalkkojen ja täten saataisiin<br />
luotua lisää matalapalkka-aloja. Vaatimus<br />
on absurdi. Paitsi, että sitä ko keiltiin<br />
90- luvun laman aikana ja tutkimusten<br />
mukaan ilman menestystä, on meillä nyt<br />
jo työehtosopimuksissa kir jauksia palkoista,<br />
joita maksetaan ihmisille, joilla alan<br />
työkokemusta ei vielä ole.<br />
Nuoret ovat onneksi ymmärtäneet, että<br />
työelämän ongelmissa heitä auttaa ammattiliitto.<br />
Joka viides SAK:laisen liiton<br />
jäsen on tällä hetkellä alle 30 -vuotias.<br />
Elintarviketyöläisten Liiton jäsenistä nuoria<br />
on 16 %.<br />
Elintarviketyöläisten Liitto järjestä nuorille<br />
jäsenilleen monenlaista toimintaa niin<br />
alueellisesti kuin valtakunnallisesti kin.<br />
Vuoden suurin tapahtuma on valtakunnallinen<br />
nuorten laivaseminaari, josta<br />
mainos ohessa. Seminaari kokoaa yhteen<br />
noin <strong>10</strong>0 nuorta selliläistä ympäri<br />
Suomea. Seminaarissa keskustellaan<br />
ajankohtai sista aiheista, mm. työelämän<br />
muutoksesta sekä lähestyvistä työehtosopimusneuvotteluista.<br />
Minttu Sillanpää<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 1 | <strong>2013</strong><br />
12
Suomen Elintarviketyöläisten Liiton nuorten<br />
valtakunnallinen<br />
laivaseminaari Tukholmaan 3.-5.5.<br />
Seminaari alkaa Viking Linen Gabriellalla<br />
perjantaina 3.5. klo 15.30. Lauantai vietetään keväisessä<br />
Tukholmassa ja takaisin Helsinkiin saavutaan<br />
sunnuntaina 5.5. klo <strong>10</strong>.<strong>10</strong>.<br />
Matkan hinta per henkilö:<br />
B4 -hytissä: 125 € / henkilö, B3 -hytissä: 140 € / henkilö.<br />
Kysy oman ammattiosastosi tuki!<br />
Hinta sisältää majoituksen B-hytissä, buffetruokailut ja aamiaiset mennen<br />
tullen sekä yhteiskuljetuksen Helsinkiin ja takaisin sekä<br />
tietysti sen maailman parhaan selliläisen seuran ja hauskanpidon!<br />
Ilmoittautumiset omalle luottamusmiehelle tai liiton nuorisovastaava<br />
Minttu Sillanpäälle: minttu.sillanpaa @ sel<strong>ry</strong>.fi, puh. 044 348 2312.<br />
Mintulta saa myös lisätietoja reissusta.<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 1 | <strong>2013</strong><br />
13
|::| Huru-Ukon muistelmia<br />
Polttavaa rakkautta<br />
A amu oli vielä viileä, mutta sekä<br />
säätiedotus että tehtaan takaa nouseva<br />
aurinko lupasivat helteen jatkuvan. Kolme<br />
seitsenpäiväisistä työviikkoa kestänyt<br />
työntäytteinen seisokki kaksitoistatuntisine<br />
työpäivineen olisi kohta takanapäin.<br />
Väsymys painoi ja hien suolan kovettamat<br />
haalarit hankasivat paljasta ihoani kun<br />
lampsin pihan poikki työkohteelleni.<br />
Tänään olisi vielä repäistävä, huomenna<br />
ajaisi lauantain aamuvuoro tehdasta<br />
ylös. Vähän otti päähän, että olin luvannut<br />
olla viikonlopun hälytysvalmiudessa,<br />
mutta kun oli korjaamopäällikölle tullut<br />
sanottua, että otanpa nekin fyrkat pois<br />
lojumasta.<br />
- Kaksi kunnon tiliä peräkanaa ja vielä<br />
lomarahat. Ne riittävät varmaan niihin rakennustarvikkeisiin,<br />
jotka mökkityömaalta<br />
vielä puuttuvat, ajattelin kiivetessäni<br />
työkohteeseeni, osaston ylimmällä tasolla<br />
sijaitsevan ruuvikuljettimen vetopäähän.<br />
Istahdin jakkaralle, kaivoin skitsilehtiön ja<br />
kynän rintataskusta. Tutkin eilen lehtiöön<br />
merkitsemiäni uuden ja isomman vaihdelaatikon<br />
mittoja ja rupesin miettimään<br />
minkälaisen muutoksen tekisin saadakseni<br />
sen sopimaan vanhalle alustalle.<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 1 | <strong>2013</strong><br />
14<br />
- Jos tuosta vanhasta polttaisi viidenkymmenen<br />
millin siivut ja hitsaisi päälle<br />
kymmenen millin levyn kanneksi. Siihen<br />
pitäisi tietenkin ensin porata reiät kiinnityspulteille<br />
- Mitä perkele, onko kello jo seitsemän!<br />
Olin tullut varttia vaille miettimään kinkkistä<br />
hommaa rauhassa, mutta tuumailuni<br />
katkaisi alatasolla käynnistyvän pyörivän<br />
hitsauskoneen ulina. Rannekelloni oli vielä<br />
kymmentä vailla, joten ajattelin, että joku<br />
reppumiehistä oli tullut firapelia tekemään.<br />
Mutta puikko tuntui palavan siihen<br />
malliin, että muutin mieleni. Joku poika<br />
siellä opettelee, kerkesin ajatella ennen<br />
kuin takerteleva puikko repäistiin irti ja koneen<br />
ulina hiljeni. Sitten kuului ähkäisy ja<br />
nenääni kantautui palaneen lihan haju.<br />
- Perkeleen tohelo, nyt se poltti itseään,<br />
kirosin ja <strong>ry</strong>ntäsin teräsrappuja kolistellen<br />
alakertaan.<br />
Kone ulahti taas ja kun pääsin alatasolle<br />
näin yhden reppumiehistä, joka peiliin<br />
katsoen vei puna-hehkuista puikkoa kaulalleen.<br />
- Mitä perkelettä sä teet, karjaisin kauhuissani.<br />
Puikko sihahti, kaveri ähkäisi ja veti pa-
lovammavoidetta kaulalleen ennenkuin<br />
vastasi:<br />
- Mä iskin eilen naisen Herttuakrouvista<br />
ja se saatanan naakka imi mulle fritsut, ja<br />
huomenna on mentävä kotiin muijan luo,<br />
joten minkäs teet, vastasi mies.<br />
- Taidat rakastaa sitä muijaasi oikein palavasti,<br />
naljailin.<br />
- Haista v---u ja painu helvettiin, vastasi<br />
mies ja hitsauskone ulahti taas.<br />
Tuohan oli se sama mies, joka pari päivää<br />
sitten tupakkahuoneessa kehui komeata<br />
muijaansa, viisivuotiasta poikaansa<br />
ja omakotitaloaan, muistelin kiivetessäni<br />
takaisin omalle kustannuspaikalleni.<br />
Kaikkea perkelettä se sukupuolivietti<br />
teettää, mietiskelin kaivaessani vinkkeliä<br />
pakista ja ritspiikkiä rintataskusta.<br />
Limppu<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 1 | <strong>2013</strong> 15
SEL ETELÄn Perheretki<br />
Legolandiin Tanskaan<br />
5.-9. 6. <strong>2013</strong>
Change language