25.12.2014 Views

Uusi, muhkea 12-sivuinen! - Kehittämiskeskus Oy Häme

Uusi, muhkea 12-sivuinen! - Kehittämiskeskus Oy Häme

Uusi, muhkea 12-sivuinen! - Kehittämiskeskus Oy Häme

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

4/2005<br />

Metalli<br />

vahvistui<br />

s. 2<br />

Hämeeseen<br />

suunnitellaan<br />

teknologiakyliä<br />

s. 6<br />

Uusyrityskeskukset<br />

myötätuulessa s. 11<br />

<strong>Uusi</strong>, <strong>muhkea</strong><br />

<strong>12</strong>-<strong>sivuinen</strong>!<br />

InnoSteel ja alueellinen elinkeinostrategia<br />

Kanta-Hämeen<br />

toimijat ja rahoittajat<br />

ovat<br />

yhdessä päättäneet<br />

toteuttaa<br />

alueen metalliteollisuuden<br />

toimintaedellytyksiä<br />

kehittävää työtä<br />

InnoSteelhankekokonaisuuden<br />

avulla. On<br />

merkittävä saavutus, että elinkeinostrategisia<br />

voimavaroja suunnataan<br />

ja kyetään suuntaamaan InnoSteeltoteutukseen<br />

monen toimijan yhteisesti<br />

kehittämän näkemyksen ja vision<br />

varassa. Tulokset tästä ovat varmasti<br />

paremmat kuin monen toimijan itsekseen<br />

aivoittelemat erilliset ja eriaikaiset<br />

ponnistukset olisivat aikaansaaneet.<br />

Hämeessä metalliteollisuus on<br />

merkittävin työtä antavista yksityisistä<br />

toimialoista.<br />

InnoSteel hankekokonaisuus toteutetaan<br />

kahtena osakokonaisuutena:<br />

(1) Hämeen ammattikorkeakoulun<br />

hallinnoimina hankkeina, jotka sisältävät<br />

koulutusta, tuotekehitystyötä,<br />

konsultointia, testausta, protojen<br />

valmistusta, tietojen keräämistä,<br />

kansainvälistymispalveluja jne. sekä<br />

(2) Innosteel Factory <strong>Oy</strong>:n muodossa,<br />

joka on alan yksityisten ja julkisten<br />

toimijoiden yhdessä omistama ja<br />

kehittämä koulutus- ja tuotekehitystehdas.<br />

Innosteel Factory <strong>Oy</strong> tarjoaa<br />

asiakkailleen mm. räätälöityjä koulutuspalveluja<br />

ja yrityskohtaisia projekteja<br />

(esimerkiksi Tekes -rahoitteisia<br />

tuotekehitysprojekteja), uuden teknologian<br />

käyttöönottoon liittyviä palveluja ja<br />

teknologian siirtoon liittyviä palveluja.<br />

Asiakkaita ovat sekä yritykset että<br />

oppilaitokset.<br />

Visiomme on, että InnoSteelistä<br />

muodostuu Hämeenlinnaan Suomen<br />

johtava kansainvälisen tason metallirakenteiden<br />

tuotekehitys- ja koulutuskeskus.<br />

Vision toteuttaminen merkitsee<br />

rakentavan yhteistyön jatkamista.<br />

Alkuvaiheessa InnoSteelissä toteutetaan<br />

useita projektimuotoisia hankkeita,<br />

joilla on toisiaan täydentäviä tavoitteita<br />

ja toimintamalleja.<br />

Ajan myötä InnoSteel tuottaa asiakkailleen<br />

mm. lisää liiketoiminnallisia<br />

mahdollisuuksia, uusia tuotteita, uusia<br />

asiakkaita ja kansainvälistymistä.<br />

Välillisesti se aikaansaa työllisyyden<br />

myönteistä kehittymistä. InnoSteel<br />

mahdollistaa alan yritysten entistä<br />

paremman menestyksen tarjoamalla<br />

toimivia tapoja myös uudenlaiseen<br />

verkottumiseen ja kehittyneeseen<br />

innovaatiotoimintaan.<br />

InnoSteel löytyy Moreenin teollisuusalueelta<br />

rakenteilla olevasta uudesta<br />

toimitilasta Laajamäentiellä Hämeenlinnassa<br />

jo loppuvuodesta 2005.<br />

Lauri Tenhunen<br />

Johtaja<br />

InnoSteel-hankekokonaisuus


2<br />

TOIMIALAESITTELY TOIMIALAESITTELY TOIMIALAESITTELY T<br />

Tilauskantojen vahvistuminen vahvisti metallia<br />

Kone- ja metallituoteteollisuuden<br />

tilauskanta vahvistui euromääräisesti<br />

vuoden alkukuukausien<br />

aikana niin, että tilauskannan arvo<br />

oli maaliskuun lopussa 14 % suurempi<br />

kuin vuosi sitten ja seitsemän<br />

prosenttia suurempi kuin<br />

viime joulukuussa. Kaiken kaikkiaan<br />

liikevaihto alan yrityksissä oli<br />

kesään mennessä suurempi edellisvuodesta.<br />

Ryhmäpäällikkö Jukka<br />

Palokangas Teknologiateollisuus<br />

ry:stä sanoo, että tilanteen koheneminen<br />

on koskenut melko laajasti<br />

kone- ja metallituoteteollisuuden<br />

yrityksiä.<br />

Hän katsoo liikevaihdon ja tilauskannan<br />

nousun selittyvän osin metallien<br />

viime vuonna voimakkaasti nousseilla<br />

hinnoilla. Nyt yritykset ovat kyenneet<br />

hinnoittelemaan sen lopputuotteissa,<br />

mikä jossain määrin nostaa liikevaihdon<br />

arvoa.<br />

- Yritykset lisäävät myös palveluja,<br />

joka on osa uutta liiketoimintakonseptia.<br />

Kysyntää on nyt enemmän kasvun<br />

maissa Keski- ja Itä-Euroopassa sekä<br />

Aasiassa.<br />

Hämeen Teräsrakenteen karkaistuja lasiaskelmia käytettiin ensimmäisen kerran Oulun<br />

asuntomessuilla uudentyyppisessä kiertävässä portaassa.<br />

Rakennemuutos käynnissä<br />

Palokangas sanoo globaalin rakennemuutoksen<br />

tarkoittavan sitä, että<br />

suomalaisyrityksiä toimii ja kasvaa<br />

entistä enemmän ulkomailla ja kasvattaa<br />

henkilöstöä siellä.<br />

- Rakennemuutos on nyt käynnissä.<br />

Yritykset joutuvat miettimään, millä ne<br />

varmistavat kilpailukykynsä tulevaisuudessa.<br />

Niinpä investoinnit pääosin<br />

suuntautuvat ulkomaille. Ei ole näkyvissäkään,<br />

että kone- ja metallituoteteollisuuden<br />

henkilöstömäärä kasvaisi<br />

Suomessa, vakuuttaa Palokangas.<br />

Investointipäätökset ja yrityskaupat<br />

suuntautuvat pääosin ulkomaille.<br />

Suomeen tehtävät investoinnit tähtäävät<br />

enemmän kapasiteetin korvaamiseen<br />

tai tuotannon rationalisoimiseen,<br />

ei niinkään tuotantokapasiteetin<br />

laajentamiseen. Palokangas sanoo,<br />

että tulevaisuuttaan rakentavat yritykset<br />

toimivat pääosin siellä, missä<br />

markkinat kasvavat.<br />

- Tämä näkyy vähitellen myös<br />

alihankintaketjuissa, jotka joutuvat<br />

entistä enemmän panostamaan<br />

ulkomaille ollakseen konsernin tasolla.<br />

Valtion pitäisi panostaa<br />

tutkimukseen ja tuotekehitykseen<br />

Yritysten toimintaympäristö Suomessa<br />

on suurimpia huolenaiheitamme tällä<br />

hetkellä. Palokangas sanoo, että<br />

ensinnäkin tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit<br />

ovat viime vuosina vähentyneet.<br />

- Olemme vaatimassa, että hallituksen<br />

ja eduskunnan pitää herätä siihen,<br />

että nyt on viimeinen hetki panostaa<br />

julkiseen tutkimukseen ja tuotekehitykseen.<br />

Näin hyvin usein riskejä ottamaan<br />

joutuvat pk-yritykset olisivat<br />

rohkeampia. Toivomme, että riskiä<br />

jaettaisiin valtiovallan tullessa enemmän<br />

mukaan. Suomessa pitäisi<br />

panostaa enemmän opetuksen laatuun<br />

aina toisesta asteesta korkeakouluihin.<br />

Hallitus on verkkaisesti liikkeellä eikä<br />

täällä ole herätty siihen todellisuuteen,<br />

jonka edessä yritykset ovat, ihmettelee<br />

Palokangas.<br />

Teknologiateollisuus ry yrittää kaikin<br />

tavoin viestittää tästä tarpeesta ja siitä,<br />

että teollisuudessa tutkimus ja tuotekehityspanostus<br />

ovat kehittyneet aivan<br />

liian heikosti viime vuosina sen sijaan,<br />

että olisi kasvussa. Julkinen rahoitus<br />

olisi pk-yrityksille tositärkeää.<br />

- Henkilöstön eläköityminen nopeutuu<br />

lähivuosina räjähdysmäisesti. Koko<br />

teknologiateollisuudesta eläköityy<br />

vuosittain 5000- 6000 työntekijää.<br />

Alalle palkataan siten edelleen runsaasti<br />

osaajia, mutta mistä he löytyvät<br />

Useinkaan kyse ei ole niinkään<br />

määrällisestä ongelmasta, vaan<br />

palkattavan henkilöstön osaamisen<br />

tasosta. Ulkomailta tuotavia osaajia on<br />

voitava hyödyntää joustavasti, jos<br />

halutaan säilyttää tuotanto Suomessa.<br />

Vuokratyövoimaa tuodaan esimerkiksi<br />

Puolasta, jos ei Suomesta löydy<br />

kädentaitajia.<br />

Hämeenlinnan seudulla Innosteel<br />

kokonaisuutta rakennetaan parantamaan<br />

alueen tutkimus- ja tuotekehityspanostusta<br />

ja toisaalta kouluttamaan<br />

osaavaa henkilöstöä alueen yrityksille.


OIMIALAESITTELY TOIMIALAESITTELY TOIMIALAESITTELY<br />

3<br />

Trendikäs puuteräsporras on<br />

nyt suosittu sisustuselementti<br />

Hämeen Teräsrakenne on parin<br />

viime vuoden aikana muuttanut<br />

tuotantoaan perinteisestä hallirakentajasta<br />

myös portaiden tekijäksi.<br />

Oman tuotekehittelyn tuloksena<br />

yritys on tällä hetkellä Suomen<br />

suurin teräs-puuportaiden<br />

valmistaja. Portaiden osuus on<br />

tuotannosta nyt 15 prosenttia,<br />

mutta toimitusjohtaja Matti Karimies<br />

tietää sen nousevan jo loppuvuoteen<br />

mennessä. Kehitteillä,<br />

mutta vielä salaisuuden varjossa<br />

olevalle uudelle parvekejärjestelmälle<br />

hän ennustaa 35-40 prosentin<br />

tuotanto-osuutta.<br />

Portaita yrityksessä on tehty kolmisen<br />

vuotta ja Karimiehen mukaan painettu<br />

kovaa. Jo seitsemän vuotta sitten,<br />

ollessaan Rautaruukilla töissä hän tiesi<br />

teräs-puuportaiden tuottajan voivan olla<br />

tyytyväinen, jos löytäisi 20 asiakasta<br />

vuodessa. Tänä vuonna Hämeen<br />

Teräsrakenne on myynyt jo 61:t Cantiportaat<br />

ja ollaan vasta puolivälissä<br />

vuotta. Mistä johtuu puu-teräsportaiden<br />

kova kysyntä<br />

- Portaat ovat nyt osa sisustamista.<br />

Kun katsot sisustuslehtiä, niin portaat<br />

ovat pääosassa, kun katsot tv-ohjelmia,<br />

niin portaat ovat usein esillä.<br />

Ostava yleisö on pitänyt tuotteestamme,<br />

joka sopii samalla sisustuselementiksi.<br />

Se on pitänyt toimivista<br />

ratkaisuistamme, joilla portaat saa liki<br />

mahdottomiin paikkoihin, myhäilee<br />

Karimies.<br />

Hämeen Teräsrakenne valmistaa<br />

kahta erityyppistä porrasta, joista<br />

kummatkin sopivat erityisesti kivitalorakentamiseen.<br />

Portaiden kaiteissa<br />

käytetty lasi antaa sisustuselementille<br />

läpinäkyvyyttä. Yrityksen julkisiin<br />

tiloihin ja yksityisiin koteihin valmistamia<br />

portaita katsellessa tuntuu siltä,<br />

että porrasrakentamisessa olisi astuttu<br />

aimo harppaus eteenpäin.<br />

- Ei tällaisia portaita olekaan aiemmin<br />

tuotteistettu. Yksin kappalein<br />

tehden ne olisivat melko kalliita. Vaikka<br />

asiakas pystyy tilaamaan sellaisen<br />

kun haluaa, ei hinta nouse pilviin,<br />

koska teemme tiettyjä osia sarjatuotantona.<br />

Ensimmäiset portaat olivat Kotkan<br />

asuntomessuilla esillä jo vuonna 2002.<br />

Canti-portaan markkinoinnin yritys<br />

siirsi kokonaan itselleen vasta keväällä<br />

2004. Lokakuussa 2004 Meidän Talolehdessä<br />

ollut porraskuva artikkelin<br />

“Lasin käyttö sisustamisessa” yhteydessä<br />

räjäytti pankin. Kuvatekstin<br />

mukaista “Viehättävän kepeää porrasta”<br />

halusivat kaikki.<br />

- Porras on helppo ostaa, koska sitä<br />

ei tarvitse suunnitella aina uudestaan.<br />

Asiakas voi valita mallin mukaan<br />

haluamansa ja valita vielä mieleisensä<br />

puulaadunkin. Canti-porras on myös<br />

laadukkaampi ja ulkonäöltään keveämpi<br />

kuin perinteinen puuporras. Kaikkiin<br />

paikkoihin puuportaita ei edes pysty<br />

toteuttamaan. Portaamme ovat myös<br />

mukavat käytössä, eivät nitise eivätkä<br />

natise, nauraa Karimies.<br />

Itse asiassa nykyrakentaminenkin<br />

suosii portaita, sillä yhä enemmän<br />

tehdään kaksikerroksisia taloja.<br />

Tuohon “ uuteen” sisustuselementtiin<br />

suhtaudutaan vakavasti. Yhä enemmän<br />

tulee asiakkaita, jotka haluavat<br />

vaihtaa vanhan portaan uuteen ja<br />

siihen valitaan tyyliin sopivaa puuta.<br />

Karkaistuja lasiaskelmia käytettiin<br />

ensimmäisen kerran Oulun asuntomessuille<br />

tulevassa uudentyyppisessä<br />

kiertävässä portaassa. Porras on<br />

italialaissyntyisen Venanzia Rizzin<br />

suunnittelema. Uutta on myös yrityksen<br />

suunnittelema keskipalkkinen<br />

porras. Porrasvalmistajan tulee olla<br />

myös turvallisuusvaatimusten asiantuntija,<br />

asiakkaiden toiveita joudutaan<br />

välillä rakentamismääräysten vuoksi<br />

karsimaan.<br />

www.hameenterasrakenne.fi<br />

Viktor Laan hitsaa espoolaisen omakotitalon kiertävää porrasrunkoa Hämeen Teräsrakenteen<br />

tuotantotilassa.


4<br />

Johanna Kokko:<br />

Kokousmatkailuprojekti ylitti kaikki odotukseni<br />

- Kokousmatkailu III –projekti ylitti<br />

kaikki odotukseni. Ikinä en aloittavana<br />

yrittäjänä olisi muuten saanut<br />

niin laajaa ja hyvää kontaktiverkostoa.<br />

Samaten koulutus on osunut<br />

kohdallani nappiin, ylistää ohjelmapalveluyrittäjä<br />

Johanna Kokko.<br />

Kokko sanoo, ettei ihmettele lainkaan,<br />

vaikka nyt Kehittämiskeskus <strong>Oy</strong> Häme<br />

vetää jo kolmatta projektia. Yrittäjän<br />

mielestä koulutukseen satsattu raha<br />

on tuonut itsensä monin kerroin takaisin.<br />

- Sillä rahalla en olisi pystynyt<br />

yritystäni yksin markkinoimaan.<br />

Yhteismarkkinointi on ollut varmaan<br />

meille kaikille tuloksellista. Omalla<br />

aktiivisuudellaan hankkeesta saa irti<br />

juuri niin paljon kuin siihen itse panostaakin.<br />

Hankkeet ovat yksi nykypäivän<br />

tärkeimmistä työkaluista tällä alalla,<br />

uskoo vajaat kaksi vuotta sitten<br />

yrittäjänä aloittanut Kokko.<br />

Miekan Maaseuturavintolan nykyisiin<br />

kehittämisajatuksiin Kehittämiskeskus<br />

<strong>Oy</strong> Hämeen hallinnoima<br />

Kokousmatkailu III –projekti osui Päivi<br />

Kalliokosken sanoin paremmin kuin<br />

“nenä päähän”. Miekassa myydään<br />

jatkossa koko piha-aluetta ja miljöötä<br />

sekä erikoistutaan tapahtumien<br />

järjestämiseen.<br />

- Puolet toiminnastamme suuntautuu<br />

yritysasiakkaisiin ja kokousmatkailun<br />

kehittämiseen, joten meille oli<br />

tärkeätä lähteä mukaan heti ensimmäiseen<br />

projektiin ja olla mukana jatkossa.<br />

Yrityksen koko henkilökunta on<br />

osallistunut koulutukseen tehtäväkenttänsä<br />

mukaisesti, koska lyhyet koulutusjaksot<br />

on ollut helppo sijoittaa työn<br />

lomaan, sanoo Kalliokoski.<br />

Tutustumiskäynnit ovat yrittäjän<br />

mielestä olleet antoisia, sillä yksittäisenä<br />

asiakkaana moneen yritykseen<br />

olisi muuten mahdoton päästä käymään.<br />

Kokousmatkailu III -hanke jatkaa<br />

kokousmatkailupalveluita, luonto- ja<br />

maaseutupalveluita sekä liikelahjoja<br />

tuottavien yritysten verkottamista.<br />

Matkailupäällikkö Leena Pitkänen<br />

kertoo, että kymmenen alueen yritystä<br />

on ollut alusta asti mukana. Ensimmäisessä<br />

projektissa oli mukana 23,<br />

toisessa 35 ja kolmannessa 39 yritystä.<br />

Ohjelmapalveluyrittäjä Johanna Kokko on<br />

sekä koulutukseen että kontaktiverkostoon<br />

tyytyväinen.<br />

Tapahtumat<br />

tuotepaketeiksi<br />

-hankkeesta<br />

myönteistä<br />

palautetta<br />

Runsaasti myönteistä palautetta on<br />

tullut Tapahtumat tuotepaketeiksi –<br />

hankkeeseen osallistuneilta kuudeltatoista<br />

tapahtumanjärjestäjältä<br />

kautta linjan. Kehittämiskeskus <strong>Oy</strong><br />

Hämeen hallinnoima hanke jatkui<br />

viimevuotiseen tapaan assistenttinaan<br />

Anita Miettunen. Tavoitteena<br />

oli tehdä tapahtumia tunnetuksi ja<br />

näin saada enemmän kävijöitä<br />

seudulle yöpymään ja viihtymään.<br />

- Verkottuminen onnistui hyvin ja<br />

hankkeessa mukanaolevat ovat<br />

oppineet tuntemaan toisensa. Uskon,<br />

että syntynyt yhteistyö jatkuu hankkeen<br />

päätyttyäkin, sanoo Miettunen.<br />

Osallistujille järjestetyt koulutustilaisuudet<br />

ovat antaneet tietotaitoa<br />

tapahtumien järjestämisestä ja niiden<br />

Kari Kaloinen Tuuloksen maaseutumarkkinoista<br />

on erityisen tyytyväinen Tapahtumat<br />

tuotepaketeiksi -hankkeen kokonaisjärjestelyyn<br />

ja tasokkaisiin toimintamalleihin.<br />

taloudenhoidosta. Opintomatkoilla on<br />

tutustuttu muihin vastaavien tapahtumien<br />

järjestäjiin uusia ideoita ja näkökulmia<br />

saaden.<br />

- Erinomaista hyötyä hankkeesta on<br />

nimenomaan ollut tutustuminen<br />

huippuosaajiin. Heidän haastattelunsa<br />

ovat auttaneet tietojen vahvistamisessa<br />

ja uusien ideoiden saamisessa,<br />

toteaa Kari Kaloinen Tuuloksen<br />

Maaseutumarkkinoista.<br />

Hänen vetämänsä tapahtuma<br />

keskittyi mainostamaan itseään<br />

pääasiassa paikallisissa lehdissä.<br />

Kaloinen on hyvin iloinen, että hankkeessa<br />

mukanaolevat ovat saaneet<br />

näkyvyyttä myös valtakunnallisessa<br />

ilmoittelussa.<br />

- Meille selvin hyöty on rahallinen,<br />

pamauttaa tuottaja Martti Töttölä<br />

Hämeenlinnan Kesäteatterista.<br />

Kesäteatterikin on hankkeen yhteismainonnan<br />

myötä päässyt valtakunnalliseen<br />

katsojaympäristöön ja<br />

Töttölän mielestä jopa järkevän kokoisin<br />

mainoksin.<br />

- Me olemme voineet panostaa<br />

paikkakunnan lehtiin. Katsomme, että<br />

yhteismainonnan luominen oli todella<br />

tärkeä ja jo odotettukin asia.<br />

Muuta konkreettista hyötyä teatterimies<br />

ei vielä tässä vaiheessa pysty<br />

mittaamaan, koska jatkuvuus on<br />

tärkeintä. <strong>Uusi</strong>a tuttavuuksia on tullut<br />

ja yhteistyötä tehty. Töttölä on mielissään,<br />

että kerrankin väkeä on saatu<br />

saman pöydän ääreen.<br />

Tapahtumat tuotepaketeiksi –hanke<br />

on vastannut sekä Kaloisen että<br />

Töttölän odotuksia. Mukana olevat<br />

tapahtumat ovat saaneet lisää markkina-arvoa<br />

ja he itse ovat saaneet uutta<br />

tietotaittoa niiden kehittämiseksi.


5<br />

InnoSteelistä pitäisi löytyä<br />

tuotantotiloja pk-yrityksille<br />

Menetelmä- ja tuotekehityksen<br />

erikoisyritys AWEL Technologies<br />

<strong>Oy</strong>:n toimitusjohtaja Mika Leinonen<br />

toivoo, että InnoSteelistä ajan<br />

mittaan löytyisi tuotantotiloja pkyrityksille.<br />

Hän tarttuu mielellään<br />

InnoSteelin mahdollisuuksiin sen<br />

pienosakkaana, yrittäjänä ja Inno-<br />

Steel Factoryn laitevalintoja suunnittelevan<br />

ryhmän jäsenenä.<br />

- Edustamme metalliteollisuuden alalla<br />

erilaista osaamista, elektroniikka- ja<br />

koneautomaatiota. Koen enemmän<br />

kuin luontevana yhteistyön InnoSteelin<br />

kanssa. Se tietää hyötyä kaikille<br />

osapuolille ja vahvistaa InnoSteelin<br />

toimintaa.<br />

Leinonen kaipaa nimenomaan<br />

sellaisia tuotantotiloja, joissa olisi<br />

mahdollisuus prototyyppien kehittämiseen<br />

ja kokeiluun. Tiloissa olisi<br />

Toimitusjohtaja Mika<br />

Leinonen (oik.) ja Heimo<br />

Leinonen prototyypin<br />

äärellä. - Tuotteemme<br />

suuntautuvat mikrobihallinnan<br />

järjestelmiin.<br />

Hyötyjänä on koko<br />

elintarviketeollisuus.<br />

myös mahdollista saada kontakteja<br />

muihin metalliteollisuuden osaajiin.<br />

Tuotekehitys- ja suunnitteluyritys<br />

tarvitsee jatkuvasti ohutlevytuotteita.<br />

Ne AWEL joutuu nyt teettämään<br />

muualla, mutta Leinosen haaveena<br />

olisi saada tekeminen oman tuotantotilan<br />

lähelle, jotta voisi kokeilla eri<br />

vaihtoehtoja. AWELilla on roppakaupalla<br />

tuoteaihioita, joita yritys odottaa<br />

pääsevänsä työstämään.<br />

- Tarvitsisimme tukea ja ammattitaitoa<br />

mekaniikan puolelta, jopa uusia<br />

ratkaisumalleja, toivoo Leinonen.<br />

Mekaniikan alalle tarvitaan lisää aivoja<br />

InnoSteelin esiselvitystyöryhmään<br />

parin vuoden ajan kuulunut M-<br />

Components <strong>Oy</strong>:n toimitusjohtaja<br />

Juhani Lemström suhtautuu suurin<br />

odotuksin hankkeen toteutumiseen.<br />

Hän sanoo, että automatisoidussa<br />

tuotannossa tarvitaan perusprosessien<br />

todella hyvää hallintaa<br />

ja analyyttistä otetta. Perinteisen<br />

ammattimiehen taidot eivät enää<br />

riitä.<br />

Vaativien ajoneuvo- ja koneenosien<br />

valmistuksen erikoistuneessa yrityksessä<br />

ja yleensä toimialalla tarvitaan<br />

lisää aivoja, ihmisiä, jotka osaavat<br />

käyttää robotteja.<br />

- Mekaniikka on menettänyt aivoja<br />

liiaksikin muille aloille. Nyt pitää saada<br />

opiskelijat huomaamaan, että alalla<br />

riittää haasteita, korostaa Lemström<br />

pohtiessaan InnoSteelin tarjoamia<br />

mahdollisuuksia toimia metalliyritysten<br />

ja opiskelijoiden puolueettomana<br />

kohtaamis- ja koulutuspaikkana.<br />

<strong>Uusi</strong>en työntekijöiden kouluttaminen<br />

vaatii yrityksessä nykyään kohtuutto-<br />

man kovia ponnistuksia, perusosaamisenkin<br />

tasolla. Lemström odottaa<br />

toiveikkaana koulutustehtaan tuovan<br />

alalle uudenlaista osaamista.<br />

- Alan vetovoimaisuus on nyt huono.<br />

Opiskelijat eivät kerta kaikkiaan tunne<br />

mekaniikan antamia haasteita, sanoo<br />

Lemström.<br />

Aivan valmistuvan InnoSteel Factoryn<br />

kupeessa olevan, vuonna 1996<br />

perustetun M-Componentsin johtaja<br />

sanoo, että eteenpäin on mentävä<br />

myös tuotekehityksen puolella. Tuoteja<br />

menetelmäsuunnittelun vauhdilla<br />

kehittyvät ohjelmistot yhdistettynä<br />

alan vahvaan perusosaamiseen<br />

tarjoavat monesti halpatuontia paljon<br />

kilpailukykyisemmän vaihtoehdon, jos<br />

se oivalletaan.<br />

CNC-koneistaja Janne<br />

Kakkinen ja toimitusjohtaja<br />

Juhani Lemström<br />

työstökeskuksen<br />

äärellä


6<br />

Teknologiakeskuskonseptia sovelletaan<br />

teknologiakylissä – Lammi aloittaa ensimmäisenä<br />

Teknologiakeskuskonseptia sovelletaan<br />

jatkossa myös Hämeenlinnan<br />

seudulle. Tavoitteena on saada<br />

lisää osaamiseen perustuvaa<br />

teknologialähtöistä yritystoimintaa<br />

Hämeenlinnan Visamäkeen, Lammin<br />

Biologiselle asemalle, Lammin<br />

Evolle sekä Hattulan Lepaalle.<br />

Teknologiakeskus Innopark <strong>Oy</strong>:n<br />

toimitusjohtaja Pekka Jalava sanoo,<br />

että pääpainopisteenä ovat<br />

ympäristöteknologian hyödyntäminen<br />

sekä alan yritykset.<br />

Jo Hämeenlinnan seudun teknologiakeskuksen<br />

perustamisen yhteydessä<br />

vuonna 2001 varattiin aputoiminimi<br />

Hämeenlinnan seudun teknologiakylät.<br />

Jalava sanoo, että ensin piti rakentaa<br />

teknologiakeskus, joka tuottaa soveltuvin<br />

osin konseptinmukaiset palvelut.<br />

Nyt on aika lähteä levittämään teknologiakeskuskonseptia<br />

myös tilojen<br />

osalta Hämeenlinna seudulle. Konsepti<br />

tuo yrittäjälle tilat, palvelut, kehittämisen<br />

ja yhteyden tietoon.<br />

Teknologiakeskuksen teknologiakylien<br />

tavoitteena on nimenomaan<br />

tukea yritystoiminnan syntymistä<br />

ensisijaisesti ympäristöteknologiayrityksen<br />

lähtökohdista. Valitut seudulliset<br />

solmupisteet, Visamäki, Hämeenlinna<br />

(HAMK), Biologinen asema,<br />

Lammi(HY), Evo, Lammi (HAMK) ja<br />

Lepaa, Hattula (HAMK) tavoittelevat<br />

riittävää toiminnallinen volyymiä ja<br />

seudullista palvelukokonaisuutta.<br />

Asiakasyritysten sekä tutkimus- ja<br />

koulutusyksiköiden välille rakennetaan<br />

tiivis, lisäarvoa tuottava yhteistoimintamalli<br />

osaksi seudullista innovaatioketjua.<br />

Lammi aloittaa<br />

valle yritystoiminnalle. Ensimmäiseksi<br />

kohoaa kokeellisen ekologian tutkimushalli<br />

ja toimistotilaa. Lammilla<br />

aloitetaan, koska metapopulaatiotutkimiseen<br />

erikoistunut Suomen<br />

akatemian huippuyksikkö on ilmaissut<br />

halunsa siirtyä Lammille. Professori<br />

Hanskin ryhmä hyväksyttiin kesäkuussa<br />

Suomen Akatemian huippuyksiköksi<br />

jatkokaudelle 2006-2011.<br />

- Lammilla sijaitsevan teknologiakylän<br />

kokonaisvolyymiksi on suunniteltu<br />

vajaata 6000 neliötä. Ensimmäisessä<br />

vaiheessa ryhdytään ehkä ensi maaliskuussa<br />

rakentamaan 1300 bruttoneliömetrin<br />

suuruista, kustannuksiltaan 2,1<br />

miljoonan euron tutkimushallia. Sen<br />

yhteyteen on luonnosteltu lisää toimis-<br />

to-, aula- ja yhteistilaa 1700 neliötä.<br />

Rakentaminen jatkuu vaiheittain<br />

kysynnän mukaan. Rakennuttajana on<br />

Teknologiakeskus Innopark <strong>Oy</strong>, kertoo<br />

Jalava.<br />

- Kun Lammilla on jo 50 vuoden ajan<br />

toiminut yhteys yliopistomaailmaan ja<br />

päinvastoin, on teknologiakylän<br />

syntyminen kunnan kannalta erittäin<br />

merkittävä. Sehän tietää yritystoiminnan<br />

syntymistä ja kehittymistä yliopiston<br />

laitoksen rinnalle, sanoo Lammin<br />

vt. kunnanjohtaja Helena Hirviniemi.<br />

Hirviniemi sanoo kunnan suhtautuvan<br />

myönteisesti kylän syntymiseen ja<br />

pitää asiaa seudullisestikin perin<br />

merkittävänä.<br />

Lammi aloittaa ja sinne rakennetaan<br />

vaiheittain toimitiloja Helsingin yliopistolle<br />

ja ympäristöteknologiaan perustu-<br />

Teknologiakylä ja kokeellisen ekologian tutkimushalli – kokonaisuus sijoitetaan Lammin biologisen<br />

aseman rakennusryhmän läheisyyteen. Kuvassa ylimmäisenä näkyy kolme ensimmäistä<br />

rakennusvaihetta


7<br />

Riskienhallintaa verkkoon eurooppalaisena<br />

yhteistyönä toteuttaa<br />

Hämeen osaamiskeskus keväällä<br />

alkaneen projektin avulla. Ohjelmajohtaja<br />

Tiina Front-Tammivirta<br />

kertoo, että Teknologiakeskus<br />

Innopark ja sitä kautta Hämeen<br />

osaaamiskeskus on partnerina EU:n<br />

Interreg III C:n Stiment –ohjelman<br />

projektissa eLearning Education<br />

Centre for SMEs(eLEC).<br />

Riskienhallintaa verkkoon<br />

- Tavoitteena on pk-yrittäjyyden kehittäminen<br />

ja yritysten toimintaedellytysten<br />

tukeminen verkko-oppimisen avulla.<br />

EU-rahoitteisen projektin aikana<br />

luodaan pilottikoulutus, jonka sisällöksi<br />

on valittu alueellisten koulutustarvekartoitusten<br />

tuloksena riskienhallinnan<br />

kehittäminen. Koulutus on kohdennettu<br />

metallialan pk-yrityksille projektin<br />

partnerimaissa Puolassa ja Ruotsissa.<br />

Verkko-opiskelua tuodaan tuetusti ja<br />

tärkeäksi koetulla aiheella pk-yritysten<br />

saataville ja tietoisuuteen. Riskienhallinnan<br />

perusteiden esittelyyn tuotettiin<br />

lyhyet itseopiskelujaksot, jotka sisältävät<br />

pieniä testejä ja interaktiivisia<br />

tehtäviä. Osallistujilla oli mahdollisuus<br />

Ohjelmajohtaja Tiina Front-Tammivirran takana näkyy K-talo, jossa Hämeen osaamiskeskus on<br />

huhtikuun alkuun saakka.<br />

tehdä ohjatusti yrityskohtainen haavoittuvuusanalyysi<br />

sekä riskienhallinnan<br />

toimintasuunnitelma.<br />

- Projektissa esille tulleita asioita on<br />

jokaisen pk-yrityksen syytä käydä läpi.<br />

Uskon, että oppimista tapahtui kaikilla<br />

ja työkaluja löytyi, sanoo tuotantopäällikkö<br />

Jari Lauttia riihimäkeläisestä<br />

LaserPlusasta.<br />

Sen sijaan pilottihankkeen tekninen<br />

puoli ei hänen mielestään sujunut<br />

suunnitelmien mukaisesti. Lauttia<br />

toivoo, että tällainen palvelu olisi<br />

testattu ennen kuin se otetaan käyttöön.<br />

Yrityksien työskentelylle on<br />

tärkeää, että hankkeessa voidaan<br />

edetä sovitun aikataulun mukaisesti.<br />

ICT Agents tarjoaa: it-asiantuntemusta pk-yrityksille<br />

Maaliskuussa käynnistynyt ICT<br />

Agents –projekti tarjoaa eteläsuomalaisille<br />

elintarvikealan, hyvinvointialan<br />

ja metallin pk-yrityksille<br />

it-asiantuntija- ja kansainvälistämispalvelua.<br />

Projekti toimii Etelä-<br />

Suomen alueella ja lisäksi sillä on<br />

yhteistyökumppanit Italian Lombardian,<br />

Ranskan Lorrainen ja Ruotsin<br />

Övre Norrlandin maakunnissa.<br />

Projektiin mukaan ilmoittautuvat<br />

yritykset saavat puolueetonta it-alan<br />

asiantuntijapalvelua. Projektin palkkaama<br />

asiantuntija tutustuu aluksi yrityksen<br />

toimintaan esittäen ratkaisuja, joita<br />

yritys voisi käyttää toimintansa tehostamiseen<br />

tietotekniikkaa hyväksikäyttäen.<br />

Ratkaisut saattavat liittyä mm.<br />

laskutukseen, asiakkaan hallintaan tai<br />

sähköpostin hyödyntämiseen.<br />

- Asiantuntijamme ehdottaa, millainen<br />

järjestelmä saattaisi auttaa. Kaikki<br />

ehdotukset tehdään yrittäjälähtöisesti.<br />

Tietotekniikka on yritystä varten eikä<br />

päinvastoin. Kaiken lähtökohtana on<br />

kuitenkin luonnollisesti yrittäjän oma<br />

halu kehittää yritystään, selvittää<br />

projektipäällikkö Petri Halonen.<br />

Lyhyesti sanoen, yritys ostaa<br />

palveluna it-alan kartoituksen ICT<br />

Agents -projektilta sekä hankkii järjestelmän<br />

ja käyttöönoton mistä haluaa.<br />

Osallistuminen on yritykselle kannattavaa,<br />

sillä ICT Agents kattaa suurimman<br />

osan kustannuksista.<br />

Halonen toivoo, että syksyn alkaessa<br />

mukana olisi viisitoista yritystä.<br />

Tavoitteena on saada yhteistyökumppaneiden<br />

kanssa yhteisiä kokemuksia,<br />

joita voidaan vertailla projektin kansainvälisten<br />

kumppaneiden kanssa.<br />

Kokemukset dokumentoidaan, jotta<br />

tietotaito ja kokemus olisivat kaikkien<br />

käytössä.<br />

Mukana olevat it-alan yritykset sekä<br />

pk-yritykset voivat luoda kontakteja ja<br />

yhteistyökumppanuuksia neljässä<br />

maassa.<br />

Projektipäällikkö Petri Halonen toivoo, että<br />

mahdollisimman moni elintarvikealan, metallin<br />

ja hyvinvointialan yritys seudulta lähtisi<br />

projektiin mukaan. – Hyviä kontakteja ja<br />

kumppanuuksia voi syntyä eri puolille Eurooppaa<br />

yhteistyökumppaneidemme kautta.<br />

Projektista lisätietoja: www.innopark.fi projektit ICT Agents


8<br />

Hämeenlinnan työvoimatoimiston imago<br />

muuttuu työnhakukeskuksen myötä<br />

Hämeenlinnan työvoimatoimisto on<br />

yksi kuudestatoista pilottitoimistosta,<br />

joissa palvelumalli uudistuu<br />

tämän vuoden aikana. Työvoimatoimiston<br />

alakertaan avautuu syyskuun<br />

puolivälissä työnhakukeskus,<br />

joka esimiehensä Merja Ylipaavalniemen<br />

mukaan on irrallaan perinteisestä<br />

työttömyysturvaan kytkeytyvästä<br />

toimintaympäristöstä ja<br />

imagosta.<br />

Katutason tilasta rakennetaan työnantajien,<br />

työnhakijoiden ja kouluttajien<br />

kohtaamispaikka, jossa on uusi tapa<br />

toimia ja palvella.<br />

- Tarjoamme modernin ja joustavan<br />

palveluvaihtoehdon työtä ja koulutusta<br />

hakeville henkilöille sekä areenan<br />

yrityksille ja oppilaitoksille.<br />

Ylipaavalniemi kertoo, että työnhakukeskuksessa<br />

on yrittäjille, työnantajille<br />

ja kouluttajille varattu paikka, jossa<br />

olla esillä. Työnhakukeskuksessa<br />

voidaan järjestää mm. yritysesittelyjä,<br />

rekrytointitapahtumia, minimessuja tai<br />

koulutusesittelyjä. Tila on käytössä<br />

täysin maksutta ja työvoimatoimisto<br />

huolehtii myös tapahtumien markkinoinnista.<br />

- Tänne voi tulla mikä tahansa yritys<br />

kertomaan itsestään kaikille taloon<br />

poikkeaville. Ja omalla ideallakin<br />

kannattaa lähestyä.<br />

Työnhakukeskuksessa on tarjolla<br />

runsaasti tietokoneita työnhakijoiden<br />

tai koulutusta etsivien tiedonhankintaa<br />

varten. Asiakas saa henkilökohtaista<br />

tukea ja opastusta työnhakuun sekä<br />

koulutusetsintään ja työhallinnon<br />

verkkopalvelujen käyttöön. Alakerran<br />

kaikki yhdeksän työntekijää ovat<br />

avonaisessa tilassa ja heitä on helppo<br />

lähestyä, sillä väliseinät on poistettu.<br />

Ainoastaan asiakashaastattelut<br />

käydään lasiseinien takana.<br />

- Olemme jo opetelleet opastamaan<br />

asiakkaita nettikäyttöön. Nyt lisääm-<br />

me isommilla volyymeillä työnantajatietämystämme<br />

ja lisäämme myös<br />

työnantajakäyntejä.<br />

Työnhakukeskuksessa palvelevat<br />

seuraavat työvoimatoimiston palvelut:<br />

Työnantajapalvelut, HenkilöstöRatkaisut,<br />

EURES ja työluvat eli kansainväliset<br />

palvelut, koulutus- ja ammattitietopalvelu,<br />

verkkopalvelut ja työnhakuvalmennus.<br />

Työhakukeskuksen toiminta kytkeytyy<br />

kiinteästi perinteisen toisessa<br />

kerroksessa olevan työvoimatoimiston<br />

ja torin laidalla sijaitsevan Työvoiman<br />

palvelukeskuksen toimintaan. Työnhakukeskuksessa<br />

ei käsitellä työttömyysturvaan<br />

liittyviä asioita.<br />

Asiointi työnhakukeskuksessa ei<br />

myöskään vaadi rekisteröitymistä<br />

työvoimatoimiston asiakkaaksi. Siellä<br />

voi asioida täysin anonyymisti oli sitten<br />

työtön, työssä oleva, opiskelija tai<br />

muuten liikkeellä oleva.<br />

Johtava työvoimaneuvoja Simo Hänninen, työnhakukeskuksen esimies Merja Ylipaavalniemi ja työvoimaneuvojat Jari Lartama ja Liisa Lahti<br />

kertovat saaneensa hyvää myönteistä palautetta asiakkailta uudesta imagosta ja pehmeämmästä tyylistä.


9<br />

Hämeenlinnan seudun kesäkuussa<br />

vahvistetun elinkeinostrategian<br />

tavoitteiden mukaisesti Suomen<br />

parhaalla kasvualueella on vuoteen<br />

2010 mennessä vuosittain 400 uutta<br />

yritystä ja 700 uutta työpaikkaa<br />

yritysten liikevaihdon kasvaessa<br />

viisi prosenttia. Seudun väestön<br />

kokonaismäärä on tuolloin kaavailujen<br />

mukaan 92 000.<br />

Elinkeinostrategiassa todetaan, että<br />

yritysten nettomäärä on nyt nousussa ja<br />

elinkeinorakenne monipuolinen. Vahvuuksien<br />

lista on pitkä. Seudulla näkyy<br />

tekemisen meininki ja positiivinen kierre<br />

etenkin suurten hankkeiden myötä.<br />

Yritysten ja oppilaitosten yhteistyö<br />

on päässyt hyvään vauhtiin ja yritysilmasto<br />

on muutenkin kohentumassa.<br />

Tähän oman lisänsä tuo oppilaitosten<br />

panostus yrittäjyyskoulutukseen sekä<br />

yrittäjäopisto. Tilaa on saatu myös<br />

uusille erikoiskaupan ratkaisuille.<br />

Henkilöstö ja yrittäjät ikääntyvät ja<br />

ikäluokat pienenevät. Se tietää kilpailua<br />

työvoimasta ja ammattitaitoisen työvoi-<br />

Elinkeinostrategiassa pitäydytään<br />

edelleenkin vahvaan kasvuun<br />

man puutetta. Elinkeinostrategia on tehty<br />

tukemaan seudun nykyisten yritysten<br />

kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia.<br />

Osaamis- ja innovaatioympäristöä<br />

vahvistetaan tiivistämällä yhteyksiä<br />

Helsinkiin ja Tampereelle, panostamalla<br />

koulutus- ja tutkimuskeskuksiin ja<br />

hyödyntämällä valtakunnallisia innovaatioverkostoja<br />

sekä edistämällä<br />

yritysklustereiden rakentamista.<br />

Hämeenlinnan seudun heikkoudeksi<br />

lasketaan se, että alueella on muutamien<br />

suuryritysten lisäksi pääasiassa<br />

pieniä, muutaman hengen yrityksiä,<br />

keskisuurten loistaessa harvalukuisuudellaan.<br />

Työmarkkinoilta poistuu<br />

enemmän henkilöitä kun sinne tulee ja<br />

ero kasvaa melkoisesti vuoteen 2010<br />

mennessä. Puutteina pidetään teknillisen<br />

ja kaupallisen yliopisto-opetuksen<br />

puutetta sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan<br />

vähäisyyttä. Vaikka Hämeenlinnan<br />

seutu on vahvaa kasvualuetta ja<br />

Elinkeinostrategian julkistamistilaisuuden<br />

paneelissa puhuivat maakuntajohtaja Juhani<br />

Honka, HAMK:in rehtori Veijo Hintsanen ja<br />

Hämeen TE-keskuksen johtaja Pekka<br />

Savolainen.<br />

seudulle muuttajat aktiivi-ikäisiä, on<br />

kasvuhakuisuus seudulla laimeaa.<br />

Keskisuurta yritystoimintaa ja vientihalukkuutta<br />

kaivattaisiin lisää alueella.<br />

Seutuyhteistyön puute saattaa antaa<br />

valtiovallalle aihetta omiin ratkaisuihinsa.<br />

Elinkeinostrategia löytyy Ajankohtaisista<br />

osoitteessa:<br />

www.kehittamiskeskus.com<br />

Kirsi Tuomi välittää Hämeen kokousmatkailupalveluita<br />

Hämeen Matkailun kokousmyyntipäällikkö<br />

Kirsi Tuomi markkinoi ja<br />

välittää työkseen hämäläisten<br />

kokousmatkailuyrittäjien palveluita.<br />

Hän kertoo yrittäjien tuotteista<br />

Hämeeseen saapuville asiakkaille ja<br />

välittää kokouspaketteja “monenlaisine<br />

lisukkeineen” Hämeen<br />

Matkailu <strong>Oy</strong>:n alueellisen keskusvaraamon<br />

kautta.<br />

Kirsi Tuomi sanoo Kehittämiskeskus<br />

<strong>Oy</strong> Hämeen vetämän kokousmatkailuprojektin<br />

koonneen hyvin yhteen sekä<br />

yrittäjät että palvelut, niin että kokonaisuuksia<br />

on helppo myydä. Pitkäjänteisen<br />

työn ansiosta aletaan kokousasiakkaidenkin<br />

parissa saada vahva<br />

luotettavuus.<br />

Yhdessä yrittäjien kanssa ja Kehittämiskeskus<br />

<strong>Oy</strong> Hämeen kokousprojektin<br />

kanssa on järjestetty useita asiakastilaisuuksia<br />

esimerkiksi sihteereille.<br />

Niissä kerrotaan Hämeen kokouspalveluista<br />

ja oheisohjelmista,<br />

esitellään matkailuyrityksiä paikan<br />

päällä, jaetaan esitteitä ja kutsuja<br />

messuille. Sihteeriryhmiä on kutsuttu<br />

mm. HPK:n peleihin.<br />

- Aina se työ on tuottanut tulosta.<br />

Tällaisten tilaisuuksien jälkeen tulee<br />

oitis pari-kolme huomattavaa tilausta,<br />

sanoo Tuomi.<br />

Hän ylistää Hämeen monipuolista<br />

tarjontaa, josta asiakas voi valita<br />

itselleen ja silloiselle ryhmälleen juuri<br />

sopivan kokouskohteen sopivine<br />

palveluineen. Eri palvelutuottajien<br />

tuotteita pystytään niputtamaan yhteen<br />

asiakkaille, jotka saattavat tulla tänne<br />

hyvinkin eri rooleissa. Tämän hetken<br />

trendi näyttää olevan virkistäytymis - ja<br />

hemmottelupäivät.<br />

- Kaiken tämän saa nykyisin yhdestä<br />

numerosta, Hämeen Matkailu<br />

<strong>Oy</strong>:stä. Olemme olleet edelläkävijöitä<br />

Suomessa palvelu- ja varausjärjestelmäämme<br />

luotaessa. Ensi syksynä<br />

käymme käsiksi asiakashallintajärjestelmän<br />

kehittämiseen, joka on jatkossa<br />

suurena apuna asiakkuuksien<br />

hoidossa<br />

Näemme, mitä kaikkea kenenkin<br />

asiakkaan kanssa milloinkin on toteutettu<br />

ja voimme tehdä uusia suunnitelmia<br />

sen mukaan, sanoo Tuomi.<br />

Kokousmyyntipäällikkö Kirsi Tuomi sanoo, että<br />

varsinkin kokousten “ammattitilaajille”<br />

Hämeen Matkailun palvelut ovat suuri<br />

helpotus. – Usein riittää vain yksi puhelinsoitto.<br />

Me hoidamme kaiken muun, kunhan asiakas<br />

kertoo, mitä haluaa.


10<br />

YritysHäme –verkostoprojekti<br />

selkeyttää yrityspalvelujen rooleja<br />

Hämeen TE-keskus on maaliskuun<br />

puolessa välissä käynnistänyt<br />

YritysHäme –verkostoprojektin,<br />

jonka tarkoituksena on kirkastaa<br />

sekä Päijät- että Kanta-Hämeen<br />

seudullisten yrityspalvelujen<br />

rooleja asiakkaan näkökulmasta.<br />

Tehtävän on ottanut hoitaakseen<br />

KTM Irene Väkevä-Harjula, jolla on<br />

takanaan lähes 20 vuoden työkokemus<br />

kymenlaaksolaisen metsäteollisuuden<br />

kansainvälisissä viestintä-,<br />

PR- ja kehittämistehtävissä.<br />

YritysHäme-hankekokonaisuuteen on<br />

koottu TE-keskuksen yritys-, työvoima-<br />

ja maaseutuosastojen sekä<br />

työvoimatoimistojen alkaville yrittäjille<br />

suunnatut palvelut sekä palvelujen<br />

rahoitus. Projekti on TE-keskuksen<br />

hallinnoima ja osittain Euroopan<br />

sosiaalirahaston rahoittama ja sen on<br />

arvioitu kestävän vuoden 2008 helmikuun<br />

loppuun saakka.<br />

Siihen mennessä Irene Väkevä-<br />

Harjula uskoo virittäneensä ensiluokkaisen<br />

asiantuntijaverkoston, joka<br />

palvelee yrittäjäksi aikovaa asiakasta<br />

kaikissa alueen yrityspalvelupisteissä<br />

ns. yhden kosketuksen periaatteella.<br />

- Osaamista sekä kokemusperäistä<br />

tietoa verkostossa on todella paljon,<br />

mutta sitä olisi opittava jakamaan<br />

verkoston sisällä. Toisilta oppimisesta<br />

hyötyvät sekä asiakas että asiantuntijaverkosto.<br />

Kun asiakas saa välittömästi<br />

vastauksen ongelmaansa tai<br />

hänet ohjataan oikeaan osoitteeseen,<br />

hänen ei tarvitse juosta luukulta<br />

luukulle. Asiakkaasta otetaan ensi<br />

kosketuksessa “koppi” ja hänen<br />

kanssaan kuljetaan yhtä jalkaa, kertoo<br />

Väkevä-Harjula.<br />

YritysHäme-projektissa selvitetään<br />

eri toimijoiden roolit analysoimalla<br />

asiakasprosesseja yksityiskohtaisesti<br />

esimerkiksi, miten asiakkaan yhteydenotto<br />

verkostoon tulee ja minkälainen<br />

on alkavan yrittäjän palvelutarve<br />

yritysidean kehittyessä toimivaksi<br />

yritykseksi. Asiakkaalle annetaan heti<br />

alussa mahdollisimman oikea kuva<br />

siitä, minkälaista palvelua ja neuvon-<br />

Projektipäällikkö Irene Väkevä-Harjulan ensimmäiset kuukaudet YritysHäme-projektissa ovat<br />

olleet tutustumista ja verkostoitumista Kanta- ja Päijät-Hämeen toimijoihin.<br />

taa on saatavilla. Projekti toimii verkostoveturina<br />

Hämeessä alkaville yrittäjille<br />

palveluja antavien organisaatioiden<br />

yhteistyön kehittämisessä sekä pyrkii<br />

edistämään yritysneuvontaa antavan<br />

henkilöstön osaamista, verkostoitumismahdollisuuksia<br />

sekä toisilta<br />

oppimista. Vuoden alusta voimaan<br />

tullut starttirahauudistus on jo selvästi<br />

lisännyt alkavien yrittäjien neuvontatarpeita.<br />

Väkevä-Harjula sanoo projektin<br />

pyrkivän omalta osaltaan tukemaan<br />

myös alueen työvoimatoimistojen<br />

roolin vahvistamista osana aloittavien<br />

yritysten seudullisia palveluita. Hankekokonaisuuteen<br />

kuuluvat myös omistajan<br />

ja sukupolvenvaihdoksiin liittyvä<br />

neuvonta sekä yrityshautomot. Yritys-<br />

Häme-projektin strategisina kumppaneina<br />

toimivat Kanta-Hämeen ja Päijät-<br />

Hämeen työvoimatoimistot, uusyrityskeskukset,<br />

kehittämisyhtiöt sekä<br />

kaikki seudulliset yrityspalveluorganisaatiot,<br />

joiden kanssa on solmittu<br />

seudulliset yrityspalvelusopimukset.<br />

Operatiivisia kumppaneita ovat kaikki<br />

yritystoiminnan kehittäjä- ja kouluttajatahot<br />

koko Hämeessä.<br />

Projektin ohjausryhmän kautta<br />

hanke kytkeytyy sisällöllisesti valtakunnan<br />

tason hankkeisiin ja toimii<br />

samalla alueellisena viestinvälittäjänä.<br />

Asiantuntijaverkoston organisaatioiden<br />

tiedotteita, ministeriöiden sekä TEkeskuksen<br />

tiedotteita välitetään<br />

projektin toimesta koko verkostolle.<br />

Tavoitteena on lisätä verkoston sitoutumista<br />

projektiin, viestintämyönteisyyttä,<br />

avoimuutta sekä ennen kaikkea<br />

luottamusta kaikkien alueen toimijoiden<br />

kesken.


11<br />

Uusyrityskeskuksilta selkeät näytöt<br />

neuvonnan hyvistä tuloksista<br />

Kolmenkymmenen alueellisen<br />

uusyrityskeskuksen yhteistoimintajärjestön,<br />

Suomen Jobs and<br />

Societyn toimitusjohtaja Tuomo<br />

Haavisto katsoo uusyrityskeskusten<br />

antaneen selkeät näytöt siitä,<br />

että laadukas aloittavien yrittäjien<br />

neuvonta tuo hyviä tuloksia. Tästä<br />

johtuu, että uusyrityskeskusverkoston<br />

asema YritysSuomi- yrityspalvelujärjestelmän<br />

luomisessa ja<br />

neuvotteluissa on vakaa. Haavisto<br />

pitää tärkeänä uusyrityskeskusten<br />

neuvontamallin saamista mukaan<br />

uuteen järjestelmään.<br />

Haavisto sanoo, että toteutunut kolmikantamalli<br />

on parhaimmillaan juuri<br />

Hämeenlinnan seudulla. Elinkeinoelämä<br />

on työssä vahvasti mukana, valtio<br />

panostaa ja etuja ajetaan seudun<br />

omista tarpeista katsottuna.<br />

- Uusyrityskeskuksella ei ole “elämisen<br />

oikeutta”, jollei elinkeinoelämän<br />

asiantuntijaverkosto toimi. Verkosto on<br />

pidettävä mielessä koko ajan. Saadessaan<br />

liiketoimintasuunnitelmiinsa ja<br />

laskelmiinsa kommentteja useammalta<br />

taholta, uusi yrittäjä saa päätöksentekoonsa<br />

varmuuden tunteen. Yrittäjän<br />

mennessä pankinjohtajan pakeille<br />

liiketoimintasuunnitelmansa kanssa<br />

pankinjohtaja on asiantuntijan roolissa,<br />

ei pankinjohtajana, lupaa Haavisto.<br />

Järjestössä tehdään koko ajan työtä<br />

asiantuntijatoiminnan kehittämiseksi<br />

maanlaajuisesti. Jobs on mukana<br />

kehittämässä uusyrityskeskusverkoston<br />

yhteisiä työkaluja. Hämeenlinna on<br />

Haaviston mielestä eturintamassa<br />

erilaisten www- ja vastaavien seudullisten<br />

yrityspalvelutyökalujen kehittämisessä.<br />

Asiakas vielä eksyksissä<br />

- Palveluntarjoajia ja palvelutuotteita on<br />

lukematon määrä ja asiakkaan on<br />

vaikea löytää se oikea. Hän on vielä<br />

eksyksissä eikä hahmota, mihin pitää<br />

neuvontaa tarvitessaan ottaa yhteyttä<br />

Haavisto viittaakin valtiosihteeri<br />

Suomen Jobs and Society-järjestön toimitusjohtaja Tuomo Haavisto sanoo, että nyt tarvitaan<br />

toimivien yrittäjien myönteisiä kannanottoja yrittäjyydestä. – Yritysneuvonta ei yksin riitä!<br />

Anssi Paasivirran kehittämistyöryhmän<br />

valmisteluihin saada aikaan<br />

esitys yrityspalvelujen kokonaisuudistukseksi.<br />

Uudistuksen päämäärä on,<br />

että yrittäjät ja yrittäjyyttä harkitsevat<br />

pääsevät kiinni julkisiin yrityspalveluihin<br />

merkittävästi nykyistä helpommin.<br />

- Palvelut tarjotaan niin, että asiakas<br />

saa tiedon kaikkien eri organisaatioiden<br />

palveluvaihtoehdoista. Yhteyden saa<br />

kerralla joko puhelimitse, internetistä,<br />

seudullisista yrityspalvelupisteistä,<br />

kasvuyrityspalveluista tai innovaatiopalveluista<br />

kautta maan.<br />

Kaikkien palveluprosessien yhteinen<br />

nimittäjä on YritysSuomi, joka pohjustaa<br />

asiakkaiden palvelemista sekä<br />

julkisen että yksityisen sektorin<br />

palveluntarjoajien yhteisellä tietojärjestelmällä.<br />

Tavoitteena on saada esitys<br />

vuoden 2006 budjettiin ja järjestelmä<br />

käyttöön vuonna 2007.<br />

<strong>Uusi</strong>a yrittäjiä tarvitaan<br />

Suomessa tarvitaan kaikkiaan satatuhatta<br />

pk-yrittäjää seuraavan kymmenen<br />

vuoden aikana. 50 000 uutta<br />

yrittäjää tarvitaan eläkkeelle siirtyvien<br />

yrittäjien jatkajiksi ja saman verran<br />

uusia yrittäjiä tarvitaan korvaamaan<br />

suuryritysten supistuvaa työllistävyyttä<br />

Suomessa.<br />

- Siinä meille on kova haaste, että<br />

löydämme määrällisesti että laadullisesti<br />

yrittäjiksi sopivia henkilöitä.<br />

Yrittäjyyskasvatuksella pitää luoda<br />

motivaatiota yrittämiseen. Starttirahalla<br />

ja kotitalousvähennyksellä on<br />

omat myönteiset vaikutuksensa<br />

yrittämisen aloittamiseen. <strong>Uusi</strong>a<br />

yrittäjiä pitäisi löytyä myös työelämästä,<br />

toivoo Haavisto.<br />

Jotta yrittäminen kiinnostaisi, pitää<br />

yrittämisen toimintaympäristöä<br />

parantaa. Se tarkoittaa lakeja ja asetuksia,<br />

byrokratiaa, verotusta ja<br />

verkottumista. Haaviston mukaan<br />

tarvitaan myös toimivien yrittäjien<br />

positiivisia kannanottoja yrittämisestä,<br />

motivoitumista ja porkkanavetovoimaa.<br />

Jos yrittäjinä toimivat eivät pidä<br />

yrittämistä positiivisena asiana, on<br />

erittäin vaikeaa motivoida muitakaan<br />

yrittäjiksi.


<strong>12</strong><br />

Matkailun pk-yrityksille on aloitettu<br />

uusi kaksi vuotta kestävä seudullinen<br />

tuotekehityshanke. ESR-rahoitteista<br />

projektia hallinnoi Kehittämiskeskus<br />

<strong>Oy</strong> Häme ja sitä vetää Päivi Taskinen.<br />

Tavoitteena on matkailun toimialalla<br />

toimivien pk-yritysten avainhenkilöiden<br />

valmiuksien parantaminen harjoittaa<br />

kannattavaa liiketoimintaa. - Järjestämme<br />

koulutusta ja verkottamisen<br />

avulla kannustetaan yrityksiä liiketoiminnalliseen<br />

yhteistoimintaan sekä<br />

erityisesti ohjataan verkottumaan<br />

muihin alan toimijoihin sekä markkinoinnin<br />

jakeluteihin. Päivi Taskinen<br />

toivoo, että tuotekehitystyön avulla<br />

saadaan alueelle sellaisia pk-yritysten<br />

yksittäisiä tai yhteisiä tuotteita ja<br />

tuotepaketteja, joita eri jakelutiet voivat<br />

myydä ja jotka<br />

tuovat lisäarvoa<br />

seudun pk-yrityksille.<br />

Päivi Taskinen, puh.<br />

621 2647, 040 869<br />

0102, paivi.taskinen@kehittamiskeskus.com<br />

Innoparkin osana toimivalle Hämeen<br />

osaamiskeskukselle kuuluu<br />

uusia. Keskus on evakossa K-talossa,<br />

kunnes pääsee siirtymään uusiin<br />

tiloihin ensi huhtikuussa. Tiina Front-<br />

Tammivirta aloitti ohjelmajohtajana<br />

keväällä Riikka Rahikaisen siirryttyä<br />

Tampereelle. Tiina Muukan äitiyslomasijaisena<br />

on Tarja Immonen.<br />

Projektipäällikkö Jarkko Savijoki<br />

hoitaa eStartti-projektin ohella myös e-<br />

oppimisen ohjelmakoordinaattorin<br />

tehtäviä. Hankeassistenttina jatkaa<br />

Sari Pousi-Heinonen.<br />

Mierolan uusittu vierasvenesatama<br />

ja kahvilarakennus vihittiin juhlallisesti<br />

käyttöön sopivasti kesäkauden alussa<br />

kesäkuun puolivälissä. Kiinnostunutta<br />

väkeä siunaantui paikalle runsaasti<br />

avajaisiin ja sen jälkeenkin pitkin<br />

kesää. Kahvilaemäntä Piia Parri<br />

Mierolan Silta Cafésta kertoo, että<br />

kesän mittaan kahvilalle on kertynyt<br />

lukuisia vakioasiakkaita, jotka ovat<br />

ottaneet tavakseen poiketa melkeinpä<br />

päivittäin. – Satamasta on tullut<br />

tapaamispaikka, jonne tullaan jopa<br />

ajankohtaista<br />

ympäristökunnista saakka, iloitsee<br />

Parri. Hämeen TE-keskuksen työvoimaosasto<br />

myönsi vierasvenesataman<br />

rakentamista varten tukea 200 000<br />

euroa, mikä on 50 % kokonaiskustannuksista.<br />

Ravintola- ja palvelurakennuksen<br />

rakentamisesta ja rahoittamisesta<br />

vastasi yrittäjä<br />

Hattulan kunnanhallituksen puheenjohtaja<br />

Seppo Kankkunen, kauppias Reijo Riihimäki,<br />

ministeri Tarja Filatov ja kunnanvaltuuston<br />

puheenjohtaja Eero Vesala leikkasivat<br />

juhlallisesti poikki nauhan ja päästivät yleisön<br />

satama-alueelle. Takana Hämeen yrittäjien<br />

toimitusjohtaja Kyösti Vehmas ja satamahanketta<br />

innokkaasti ajanut yritysasiamies<br />

Jukka Pettersson.<br />

Yrittäjyyden edistämisessä ja<br />

seudullisten yrittäjien toimintaedellytysten<br />

vahvistamisessa on niin valtavan<br />

laaja ja jatkuva työkenttä, että<br />

projektin mahdollisuus on vain “raapaista<br />

pintaa”. Olisi erittäin tärkeää<br />

että seudullisesti saataisiin aikaan<br />

yhteinen näkemys ja tahtotila siitä,<br />

miten yrittäjyyttä edistetään ja vahvistetaan<br />

pysyvällä ja jatkuvasti kehittyvällä<br />

toimintamallilla. Yrittäjyyden<br />

edistäminen alakoulusta yliopistoon ja<br />

yhden hengen pienyrityksestä keskisuureen<br />

työllistävään ja kasvavaan<br />

yrittäjävetoiseen yritykseen tulisi olla<br />

yksi kuntien tärkeimmistä panostuksen<br />

kohteista, sanoo juuri päättyneen<br />

Yrittäjyyden Häme-projektin vetäjä<br />

Hillevi Ahonen. Hän on huomannut,<br />

että Hämeessä on aito tahto kehittää ja<br />

vahvistaa yrittäjyyden edellytyksiä<br />

sekä yrityspalveluiden tehokkuutta ja<br />

vaikuttavuutta maakunnassa.<br />

Kehittämiskeskus <strong>Oy</strong> Häme esitteli<br />

toimintojaan ja palveluitaan Elomessujen<br />

yrittäjäteltassa yhdessä Hämeen<br />

Yrittäjien, TE-keskuksen sekä Hämeen<br />

Uusyrityskeskuksen kanssa.<br />

Aulangon kylpylän, Innoparkin ja<br />

InnoSteelin peruskiviä on muurattu.<br />

Aulangolla vietettiin samalla<br />

myös harjannostajaisia, mutta Innosteelissä<br />

ja Innoparkissa nostajaiset<br />

ovat elokuun lopussa ja syyskuun<br />

alussa.<br />

Ekonomi Markku Lind on valittu<br />

Janakkalan yritysasiamieheksi.<br />

Elokuun alussa aloittanut Lind sanoo<br />

ottavansa uuden tehtävän vastaan<br />

nöyränä ja haasteita vastaanottavana,<br />

koska on koko elämänsä työskennellyt<br />

aina vientipuolella. Ensi töikseen hän<br />

aikoo tutustua Janakkalan yrityselämään,<br />

joka on jäänyt vähiin muualla<br />

työskentelyn vuoksi<br />

Peräti 27 vuotta vientitehtävissä<br />

isoissa ja pienissä yrityksissä työskennellyt<br />

Lind sanoo olleen jo aikakin<br />

luopua matkalaukkuelämästä ja<br />

keskittyä Turengin kotiin. Se olikin<br />

ainoa syy, miksi hän<br />

jätti vientipäällikön<br />

hommat Hangossa.<br />

Ekonomi Markku<br />

Lind, puh. 680 <strong>12</strong>30,<br />

050 411 8051,<br />

markku.lind@kehittamiskeskus.com<br />

Hetkessä Häme -tapahtuma oli<br />

suksee! Kesäkuinen Hämeen esittäytyminen<br />

Senaatintorilla ylitti tavoitteet.Häme<br />

vei kesän mennessään!<br />

Näytteilleasettajia oli 145 ja ohjelmatarjonta<br />

runsas ja upea. Mm. Hämeenlinnan<br />

Kesäteatterin maistiaiset saivat<br />

väkeä maakuntaan. Torin kävijämäärä<br />

oli hulppeat 200 000. Tori oli myös hyvä<br />

paikka uutuuksien lanseeramiseen ja<br />

koemarkkinointiin, mm. Miekan<br />

Maatilan taatusti hämäläinen mämmijäätelö<br />

vietiin käsistä. Työpaitoina<br />

olleet haemaelaeinen ja Made in Häme<br />

-t-paidat meinattiin ostaa esittelijöiden<br />

päältä. Valiokuntaneuvos Arajärvi<br />

ihastui paitaan ja sellainen hänelle toki<br />

toimitettiin.<br />

Etukansi: Robottihitsaaja Joni Kosola tarkastaa<br />

M-Componentsin tuotantotiloissa, että<br />

tuote on valmis robottihitsattavaksi.<br />

PÄÄTOIMITTAJA<br />

Jouni Haajanen<br />

jouni.haajanen@kehittamiskeskus.com<br />

TOIMITUS<br />

Anneli Heräjärvi<br />

anneli.herajarvi@mail.htk.fi<br />

puhelin (03) 675 9303, 0400 357 322<br />

Seuraava lehti ilmestyy: 5/2005 vko 43, 6/2005 vko 48<br />

LAY-OUT<br />

Hämeenlinnan City-Mainos <strong>Oy</strong><br />

SIVUNVALMISTUS JA PAINO<br />

Suomalainen Kirjapaino <strong>Oy</strong><br />

KEHITTÄMISKESKUS OY HÄME<br />

Linnankatu 6, 13100 Hämeenlinna<br />

puhelin (03) 621 2879, faksi (03) 621 2366<br />

e-mail: etunimi.sukunimi@<br />

kehittamiskeskus.com<br />

www.kehittamiskeskus.com

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!