ESPOOLEHTI 1/2018

KAUPUNGIN LEHTI ESPOOLAISILLE
STADENS TIDNING FÖR ESBOBORNA
1
2018
METRO SAAPUI
TAPIOLAAN
MAAILMAN PARHAAT
JOUKKUEVOIMISTELIJAT
ESPOON KEVÄT
TÄYNNÄ MENOJA
READ THIS IN ENGLISH:
YUMPU.COM/ESPOOLEHTI
KESTÄVÄÄ
KASVUA
SIVU 8
Rakennuttajapäällikkö
Esa Vatanen
(vas.) ja projektipäällikkö
Mika Rantala Vermonniityn
tornitalojen piirustusten
parissa.
Espoo kasvaa muuta pääkaupunkiseutua
nopeammin. Kehitystyössä
pidetään kiinni koko Espoo-tarinan
ytimestä, kestävästä ajattelusta.
LIITTEENÄ KAUPUNGIN
VUOSIKERTOMUS
TARINOITA ESPOOSTA

MUN ESPOO
TIMO PORTHAN
TUKEA KASVUUN JOUKKUEURHEILUSTA
JALKAPALLO PYÖRII Espoon jalkapallokuplan
tekonurmella syötöstä toiseen. 9–11-vuotiaista
pojista muodostuvan Espoonlahden Icehearts
-joukkueen treenit ovat täydessä vauhdissa.
Myös jääkiekkoa ja crosstrainingia harrastava
joukkue pelaa jalkapalloa jo sarjassa.
Joukkueen onnistumisia mitataan kuitenkin
sarjatulosten sijaan enemmän sosiaalisilla mittareilla.
Syrjäytymisen ehkäisemiseksi työskentelevä
Icehearts ry järjestää joukkueurheilua
erityistä tukea tarvitseville lapsille ja
nuorille.
– Opetamme urheilun avulla ryhmätaitoja,
pettymysten sietämistä ja liikunnallista elämäntapaa,
Espoon Icehearts Oy:n toiminnanjohtaja
Jyrki Tuukkanen sanoo.
Espoosta löytyy neljä Icehearts-joukkuetta
pojille, ja ensi syksynä mukaan saadaan
myös tyttöjoukkue. Toiminta on osallistujille
maksutonta. Ohjaajina toimivat kasvattajat
tukevat lapsia ja nuoria myös koulussa ja
perheissä ja sitoutuvat työhönsä 12 vuodeksi.
Icehearts lupaa kulkea rinnalla ”eskarista
kutsuntoihin”.
– Avullamme moni nuori päätyy syrjäytymisen
sijaan työelämään.
PIRITTA PORTHAN
LUE LISÄÄ
TOIMINNASTA
ICEHEARTS.FI
Tällä hetkellä
Suomessa toimii
32 Iceheartsjoukkuetta
kymmenellä eri
paikkakunnalla.
Jokaisessa
joukkueessa on
noin 25 lasta.
2

SISÄLLYS 1/2018
KAUPUNGIN LEHTI ESPOOLAISILLE
STADENS TIDNING FÖR ESBOBORNA
1
2018
8Espoo kasvaa
ylöspäin.
on talviurheilijoiden
mekka.
16Oittaa
OITTAA
TARJOAA MYÖS
AVANTOUINTI-
MAHDOL-
LISUUDEN.
TÄSSÄ NUMEROSSA:
2 MUN ESPOO › Tukea kasvuun joukkueurheilusta
4 PÄÄKIRJOITUS › Jukka Mäkelä
5 POIMINNAT › Espoolaiset tyytyväisiä kunnossapitoon
7 PALVELUKSESSA › Kartanon keittiömestari
8 TEEMA › Kestävästi korkeammalle
12 AKTIIVINEN ESPOO › Kevätkauden menovinkit
15 OIVALLUS › Tukea monikulttuurisille vauvaperheille
16 HELMI › Oittaalla voi harrastaa monenlaista
18 PALVELU › Uudistuva Tapiola
20 VI ESBO › Kultur på dagis är vardagsnära
22 VAPAALLA › Espoo-ristikko
23 ESPOOLAINEN › Tähtäimessä 12. MM-mitali
7 20
23
ESPOO-LEHTI 1/2018 >> 3

PÄÄKIRJOITUS
Espoo vuonna 2017
ESPOO-LEHTI ON tällä kertaa tavallistakin vankempi tietopaketti,
sillä kaupungin vuosikertomus ”Tarinoita Espoosta” jaetaan tämän
lehden liitteenä kaikkiin koteihin. Liite on pikakurkistus Espoon arkeen
ja kehittämiseen, oppimiseen, suunnitteluun, rakentamiseen,
palveluihin, liikuntaan ja kulttuuriin. Minusta meidän viestintä on onnistunut
tekemään kattavan ja helppolukuisen katsauksen Espoon
tekemisistä. Kannattaa katsoa, mihin espoolaisten veroeurot käytetään!
Kaupungin kehittämiseksi on tärkeää, että asukkaat ja yritykset
kertovat, millaisia edellytyksiä tarvitaan sujuvaan arkeen ja hyvää elämään.
Espoon ensimmäinen arvo on asukas- ja asiakaslähtöisyys, ja
on hyvä, että saamme palautetta asioista, jotka vaativat kehittämistä.
Espoo onnistuu niissä asioissa, joihin me saamme meidän asukkaat
ja asiakkaat mukaan.
Kaupungistuminen ja Espoon kasvu jatkuu, ja täällä rakennetaan
jatkuvasti. Espooseen syntyy monimuotoisia asuinalueita
ja erilaisiin elämänvaiheisiin sopivia asuntoja. Espoon
kestävän kehityksen tavoitteet, älykkäät kaupunkiratkaisut,
sujuva liikkuminen ja päästötön energiantuotanto ovat hyviä
keinoja edistää hiilineutraaliutta samalla, kun huolehditaan
espoolaisten arvostamasta lähiluonnosta
ja asuinalueiden turvallisuudesta. Kestävä ja laadukas
kasvu syntyy yhteistyössä asukkaiden
kanssa.
Espoo on valittu seitsemän parhaan kaupungin
joukkoon kansainvälisessä Intelligent
Communities Awards 2018 -kilpailussa, eli
kilpailemme ”maailman älykkäimmän” kaupungin
tittelistä. Edellinen eurooppalainen
voittaja oli vuonna 2011 Eindhoven. Finaali
on kesällä Lontoossa. Tässäkin kilpailussa menestys
syntyy yhteistyöstä asukkaiden kanssa.
Jukka Mäkelä, kaupunginjohtaja
“Tarinoita
Espoosta”
jaetaan tämän
lehden
liitteenä.
Esbo år 2017
ESBOTIDNINGEN innehåller ett bastantare informationspaket än vanligt
eftersom stadens årsberättelse ”Berättelser om Esbo” delas ut till
alla hem i form av en bilaga till tidningen. Bilagan ger en snabb inblick
i Esbos vardag med allt från utveckling, lärande och planering till byggprojekt,
tjänster, motion och kultur. Vår kommunikationsavdelning har
lyckats göra till en omfattande och lättläst överblick av vad som pågår i
Esbo. Passa på att se vad Esbobornas skattemedel används till!
Med tanke på stadens utveckling är det viktigt att invånarna och företagen
berättar hurdana förutsättningar som behövs för att vardagen
ska löpa smidigt och livet kännas gott. När det kommer till värderingar
utgår man i Esbo från vad som är bäst för invånarna och kunderna,
och det är bra att vi får respons på sådant som behöver utvecklas. Esbo
lyckas i de frågor som invånarna och kunderna är med på.
Esbo växer och urbaniseringen fortsätter, och här byggs ständigt. I
Esbo skapas mångsidiga bostadsområden och bostäder som lämpar
sig för olika livsskeden. Esbos mål för hållbar utveckling, liksom
smarta stadslösningar, smidiga förbindelser och utsläppsfri energiproduktion
är bra metoder för att främja kolneutralitet och
samtidigt värna om den för Esboborna så viktiga närmiljön
samt skapa trygga och säkra bostadsområden. Hållbar tillväxt
av hög kvalitet skapas i samverkan med invånarna.
I den internationella tävlingen Intelligent Communities
Awards 2018 tävlas om titeln ”världens intelligentaste” stad, och
Esbo kom bland de sju bästa. Senast en vinst gick till Europa
var år 2011 och staden var Eindhoven. Finalen är i London nästa
sommar. Även i den tävlingen är det en samverkan med invånarna
som skapar framgång.
Jukka Mäkelä, stadsdirektör
”
Espoossa on pärähtänyt
käyntiin lukukampanja!
Lue lapselle, vaikuta
hänen kehittymiseensä
ja koko tulevaisuuteensa.
#luelapselleEspoossa
”#Espoo’ssa on mahtava
meininki. @YritysEspoo’n
kautta perustettiin nimittäin
2017 lähes 600
uutta yritystä, vau!
#espooinnovation
”
Allekirjoitimme juuri
@fortumcorporation
kanssa jatkosopimuksen
energiatavoitteiden toteuttamisesta.
#kestäväespoo
#kestäväkehitys
ESPOON ASUKASLEHTI Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin koteihin LUKIJAPALAUTE JA JUTTUVINKIT espoolehti@omnipress.fi
JULKAISIJA Espoon kaupunki / Esbo stad, PL 12 / PB 12, 02070 Espoon kaupunki / Esbo stad, (09) 81 621, espoo.fi,
etunimi.sukunimi@espoo.fi PÄÄTOIMITTAJA viestintäjohtaja Satu Tyry-Salo TOIMITUS Omnipress Oy, espoolehti@omnipress.fi
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kimmo Kallonen ULKOASU Hannu Kavasto/Hank PAINOPAIKKA Punamusta JAKELU SSM
JAKELUPALAUTE jakelupalaute@omnipress.fi KANSI Timo Porthan ISSN 1798-8438 Seuraava numero ilmestyy 19.5.2018
4

POIMINNAT
105 000
VUODEN
2017 TAMMI-LOKAKUUSSA ESPOOLAISTEN
YRITYSTEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ OLI NOIN 105 000,
LÄNSIMETRON KEHITYSKÄYTÄVÄLLÄ NOIN 47 500
JA KAUPUNKIRADAN KEHITYSKÄYTÄVÄLLÄ NOIN 34 000.
TILASTOKESKUKSEN MUKAAN ARVIOITU YRITYSTEN
HENKILÖSTÖMÄÄRÄ KASVOI ESPOOSSA NOIN TUHANNELLA.
ESPOO SEITSEMÄN
ÄLYKKÄIMMÄN JOUKOSSA
ESPOO ON valittu ainoana eurooppalaisena seitsemän parhaan kaupungin
joukkoon kansainvälisessä Intelligent Communities Awards 2018 -kilpailussa.
Muut finaaliin yltäneet kaupungit ovat Kanadasta, Australiasta ja Taiwanista.
Suomalaiskaupungeista Oulu on ollut finaalissa vuonna 2012 ja 2013.
Kilpailun teema on datan hyödyntäminen ihmislähtöisessä palvelujen
kehittämisessä. Espoon vahvuuksiksi kilpailussa on määritelty asiakaslähtöinen
lähestymistapa älykkään kaupungin kestävään kehittämiseen, jossa
asukkaat halutaan ottaa mukaan kaikkeen toimintaan. Espoo esitteli hakemuksessaan
muun muassa Koulu palveluna -mallia, Ison Omenan palvelutoria
ja Kestävä Espoo -kehitysohjelmaa.
Kilpailun arvioijat vierailevat kevään aikana tutustumassa espoolaiseen
kehittämiseen. Voittaja valitaan IFC Global Summit -tilaisuudessa Lontoossa
4.–6. kesäkuuta.
KERÄYSAUTOT KIERTÄVÄT
HUHTI-TOUKOKUUSSA
KERÄYSAUTOKIERROS STARTTAA Espoossa jälleen
huhtikuussa. Keräysautoihin voi tuoda maksutta kodin
vaarallista jätettä, kuten energiansäästölamppuja,
loisteputkia, maaleja ja liuottimia. Keräysautot ottavat
vastaan myös kotitalouksien sähkölaiteromua,
esimerkiksi kylmälaitteita, sähköhelloja, näyttöjä ja
vanhoja televisioita.
Metallinkeräysautoon voi tuoda kodin yksittäisiä metalliesineitä,
kuten puulämmitteisiä kiukaita, paistinpannuja
ja kattiloita. Suuremmat metallierät kannattaa viedä
HSY:n Sortti-asemille tai muille metalliromun käsittelijöille.
Tarkat aikataulut, autojen pysähtymispaikat ja lajitteluohjeet
löytyvät sivulta www.hsy.fi/keraysautot
— Kun muutin
Rovaniemeltä
Tapiolaan,
luonnonläheinen
Tapiola tuntui heti
kodilta. EMMAssa
vaikutuksen tekivät
näyttelyt sekä itse
tila. Aivan varmasti
siellä nähdystä taiteesta
on valunut
inspiraatiota omaan
tekemiseen, Greta
Muuri sanoo.
Ammattitaiteilijan
apuraha Greta Muurille
ESPOON KAUPUNGIN kulttuurilautakunta
myönsi joulukuussa ammattitaiteilijan
työskentelyapurahan vuodeksi
2018 tekstiilitaiteilija ja taiteen maisteri
Greta Muurille. Muuri luonnehtii taidettaan
kokeelliseksi tekstiilitaiteeksi, jolla
hän pyrkii rikkomaan rajoja ja herättämään
tunteita. Muurin työsuunnitelman
julkisiin paikkoihin sijoitettavat teokset
ammentavat taiteen eri suuntauksista
sekä paikallisuudesta.
Kulttuurilautakunta piti työsuunnitelmaa
kekseliäänä ja uutta luovana. Samalla
Muuri edistää kestävän kehityksen
arvoja hyödyntäessään materiaalinaan
käytettyjä tekstiilejä.
Muuri asuu ja työskentelee Espoon
Mankkaalla. Porissa kasvanut Muuri
opiskeli tekstiilitaidetta Rovaniemen yliopistossa,
ja lopulta graduaihe sekä työharjoittelupaikka
Espoon modernin taiteen
museossa toivat hänet Espooseen.
Myöhemmin hän työskenteli Tapio Wirkkala
Rut Bryk Säätiöllä.
Ammattitaiteilijan työskentelyapuraha
myönnetään yhdelle taiteilijalle vuodeksi
kerrallaan. Vuodelle 2018 apurahaa
haki 17 taiteilijaa. Apurahan suuruus
on 1 692,45 euroa kuukaudessa. Hakemusten
arviointiperusteissa huomioidaan
työsuunnitelman taiteellinen laatu,
hakijan ammatillinen ansioituminen sekä
kaupungin vetovoimaisuuden lisääntyminen
taiteellisen työn tuloksena.
”VUOSI KÄYNNISTYY
KIERRÄTYSTEKSTIILIEN
HANKKIMISELLA JA
TEOKSET TULEVAT ESIIN
SYYSTALVEN AIKANA.”
ESPOO-LEHTI 1/2018 >> 5

POIMINNAT
EMMA, Tapio Wirkkala Rut Bryk
Säätiö ja Espoon kaupunki avasivat
Rut Brykin ja Tapio Wirkkalan
työskentelykokoelmiin pohjautuvan
pysyvän katseluvaraston.
NÄYTTELYKESKUS WEEGEEN KÄVIJÄMÄÄRÄ KASVOI
ESPOOLAISET YHÄ
TYYTYVÄISEMPIÄ
KAUPUNGIN
KUNNOSSAPITOON
ESPOOLAISTEN TYYTYVÄISYYS kaupungin puhtaanaja
kunnossapitoon on kasvanut jälleen edellisvuodesta.
Samalla kun tyytyväisyys kunnossapitoon on kasvanut,
ovat kunnossapidon kustannukset laskeneet.
Tulokset selviävät vuosittain toteutettavasta valtakunnallisesta
teknisten palvelujen asukastyytyväisyyskyselystä,
johon vastasi 448 espoolaista. Kyselyssä
kunnossapitoa arvioitiin asteikolla 1–5 erittäin huonosta
erittäin hyvään.
Asukkaiden tyytyväisyys katualueiden kunnossapitoon
Espoossa kasvoi lähes kaikissa kategorioissa.
Asukkaiden antama kokonaisarvosana 3,53 on Espoon
mittaushistorian korkein. Myös kuntalaiset itse antoivat
panoksensa kotikaupunkinsa puhtaanapitoon
osallistumalla talkootoimintaan ja sitoutumalla puistonhoitoon
Meidän puisto -sopimuksin.
Sekä puistojen että leikkipaikkojen kunnossapitoa
asukkaat arvioivat vuonna 2017 ennätyksellisen korkein
arvosanoin. Tyytyväisyys puistojen kunnossapitoon
on ollut kasvussa lähes koko 2000-luvun ajan.
Asukkaiden antama arvosana puistojen kunnossapidosta
on 3,56 ja leikkipuistojen kunnossapidosta puolestaan
3,71.
Talvikunnossapidosta Espoo sai arvosanan 3,58.
Kunnossapidon kustannusten laskua selittää osaltaan
vähälumiset talvet.
NÄYTTELYKESKUS WeeGeellä
vieraili 357 270 kävijää vuonna
2017. Viime vuonna näyttelyitä
oli yhteensä 24 ja erilaisia oheistapahtumia
2 438. Museokävijöiden
määrää kasvattivat laadukkaan
näyttelyohjelmiston
lisäksi Suomi 100 -juhlavuosi,
metroliikenne Tapiolaan sekä
suosittu Museokortti.
EMMA – Espoon modernin
taiteen museo, KAMU – Espoon
kaupunginmuseo, Suomen
Lelumuseo Hevosenkenkä ja
Suomen Kellomuseo tarjosivat
PUHTAAMMAN
KAUPUNGIN PUOLESTA
ESPOOSEEN ON asennettu yhteensä
kaksikymmentä koirankakkapussitelinettä.
Pussitelineet on
sijoitettu koira-asukkaiden suosimille
paikoille, joissa on havaittu
eniten tarvetta.
Pussit ovat kaupunkilaisten vapaasti
käytettävissä ja biohajoavia,
joten ne voi pudottaa kaupungin
yleisillä alueilla oleviin roska-astioihin.
Kaupunki vastaa siitä, että
telineissä on pusseja saatavilla.
runsaan ja kiinnostavan näyttelyohjelmiston
oheistapahtumineen.
Espoon kaupunginmuseon
näyttely Särkynyt elämä – Espoo
sisällissodassa kertoo espoolaisten
kohtaloista sisällissodassa.
Suomen Kellomuseo
esitteli juhlavuoden kunniaksi
suomalaisia uniikkikoruja itsenäisyyden
ajalta Suomalainen
koru -näyttelyssä. Suomen Lelumuseo
Hevosenkenkä juhlisti
satavuotiasta Paluu lapsuuteen
– vuosikymmenten toivotut -tapahtumasarjassa.
Vuoden suurin yhteistapahtuma
Lasten museofestarit
juhlisti satavuotiasta Suomea
kasariteemalla ja keräsi näyttelykeskukseen
7 500 kävijää
viikonlopun aikana. Suomi 100
-satelliitin valtakunnallinen rekkakiertue
päättyi syksyllä Wee-
Geellä avattuun näyttelyyn
Avaruusasema WeeGee. Juhlavuoden
kunniaksi WeeGee toteutti
myös yhteistyönä Etelä-
Tapiolan lukion kanssa sirkankasvatuskontin.
KOIRANKAKKAPUSSEJA SAATAVILLA
SEURAAVISSA PAIKOISSA:
KAITAA: Iivisniemenreitti
KAUKLAHTI: Valhallantie
KIRKKOJÄRVI: Kaivomestarinniitty
LEPPÄVAARA: Alberganesplanadin
kirsikkapuisto,
Leppäviidanpuisto, Leppävaaran
jäähalli/Veräjäpellonreitti,
Kartanonpuisto/
Alberganpromenadi
MANKKAA: Vanhan-
Mankkaan puisto
MATINKYLÄ: Kalapuisto/
Kala-Maijan polku
MUURALA: Vanha
Muuralantie
NIITTYKUMPU: Mankkaanlaaksontie,
Orionintie/
Nokitontunkuja
NÖYKKIÖ: Eestinlaakso
SAUNALAHTI: Itäviitanpuisto,
Magneettipolku
SUURPELTO: Piilipuuntie
TAPIOLA: Otsolahden
rantaraitti, Pohjankulma,
Pohjanneidonpolku
TUOMARILA:
Tuomarilantie
6

PALVELUKSESSA
ESPOO
CATERING
TYÖLLISTÄÄ NOIN
460
HENKILÖÄ
30 000
KOULULOUNASTA
PÄIVÄSSÄ
12 000
PÄIVÄKOTILOUNASTA
PÄIVÄSSÄ
6 000
MUUTA LOUNAS-
ATERIAA PÄIVÄSSÄ
HYVÄÄ
RUOKAA
OMASTA
KEITTIÖSTÄ
Espoo Cateringin edustuspalvelujen
keittiömestari
Mikko Malisen, 35, toimipaikka
on Gumbölen kartano.
Espoo Catering tuottaa
edustustarjoilujen lisäksi
aterioita kouluihin, päiväkoteihin
sekä vanhus-,
perhe- ja sosiaalipalveluihin.
TEKSTI JA KUVA Kari Martiala
Mikko Malinen
aloitti työuransa jo
15-vuotiaana Fiskars
Wärdshusissa. Nuorten parissa
työskenteleminen on hänelle
tärkeää ja Malinen on ollut
käynnistämässä ruokapalvelupajatoimintaa
Omnian Finnsissä.
’’
Me teemme Espoo Cateringissa
hyvää ruokaa eri asiakasryhmille
aina päiväkotilapsista jopa valtionpäämiehiin.
Ruokaa tuotetaan
Kilon Keittiössä, kouluissa, hoivayksiköissä ja henkilöstöravintoloissa.
Toiminta on ainutlaatuisen laajaa
ja meillä on todella suuri asiakaskunta.
Olemme myös löytäneet oikeat tekijät oikeisiin
paikkoihin. Esimerkiksi suurtalouskeittiöiden keittiölaitteet
ovat nykyisin niin huippuunsa hiottuja,
että jos minä joutuisin uuteen Kilon Keittiöön, olisin
ulkona kuin lumiukko.
Työpaikallani Gumbölessä käy paljon vieraita, ei
ehkä päiväkoti-ikäisiä, mutta opiskelijoita kylläkin.
Minun aikanani täällä on vieraillut esimerkiksi
Luxemburgin suurherttuakunnan valtionpäämies
Henri Albért Gabriel Félix Marie Guillaume
vaimoineen.
Meillä on edustuspalveluissa kahdeksan hengen
tiimi, joista kaksi on keittiömestareita. Jouni Hartikainen
vastaa Valtuustotalon ruokatarjonnasta ja
minä kaupungin johdolle ja sen vieraille tarjottavista
ruoista.
Minulle on tärkeää, että jokaiselle täällä käyvälle
vieraalle jää mieleen ruoan hyvä maku, että se on
elämys. Leivon esimerkiksi mielelläni itse aina ruokaleivät.
Perin innostuksen leipomiseen isoäidiltäni,
kainuulaiselta vanhaemännältä. Seison jokaisen annokseni
takana!”
ESPOO-LEHTI 1/2018 >> 7

TEEMA
ESPOO
KAAVOITTAA
METRO-
VYÖHYKKEELLE
ASUNTOJA 70 000
UUDELLE
ASUKKAALLE.
KESTÄVÄSTI
Teksti Juha Peltonen
Kuvat Timo Porthan
Kuvitus Susanna Tuononen
KORKEAMMALLE
Euroopan kestävimmäksi kaupungiksi jo kahdesti noussut Espoo aikoo pitää
ykkössijansa. Siksi kestävä kehitys on Espoo-tarinassa otsikkoasia. Raideyhteys
rakentuu yhdistämään kaikki viisi kaupunkikeskusta, jotka tiivistyvät ja
kasvavat ylöspäin. Espoolaisille tärkeä yhteys lähiluontoon säilyy niistä kaikista.
8

Espoolaisten määrä on 60
vuodessa kymmenkertaistunut.
Kasvu on ollut selvästi
voimakkaampaa kuin
Helsingin seudulla keskimäärin.
300 000 asukkaan
raja ylittyy vuonna 2022. Se tarkoittaa
vuosittain noin 4 500 uutta
espoolaista.
Kasvu on sekä maahanmuuttoa
että syntyvyyden enemmyyttä. Sitä
ylläpitävät maailmanlaajuisestikin
käynnissä oleva kaupungistuminen,
ja Espoon tapauksessa erityisesti
uudet raideyhteydet.
Aiemmin Espoon viidestä keskuksesta
vain Leppävaara ja Espoon keskus
olivat rautatien varressa. Kun
pääradan viereen saadaan oma kiskopari
paikallisliikenteelle Espoon
keskukseen asti, voidaan puhua
aidosta kaupunkiradasta. Metro ulottuu
Helsingin keskustasta nyt Tapiolaan
ja Matinkylään. Toinen vaihe
Kivenlahteen saakka on rakenteilla.
Raide-Jokeri yhdistää metrolinjan
ja kaupunkiradan Kehä I:n kohdalla,
jolloin Keilaniemen ja Otaniemen
metroasemilta on raideyhteys
Sellon viereen Leppävaaran junaasemalle.
Sen rakentaminen alkanee
vielä tämän vuoden puolella.
Espoo on luvannut metroa rahoittavalle
valtiolle kaavoittaa metrovyöhykkeelle
asuntoja 70 000
uudelle asukkaalle. Nykyiset kaupunkikeskukset
tiivistyvät ja kasvavat
korkeutta. Sen ohella rakentuu
kokonaan uusia paikalliskeskuksia,
kuten Vermonniityn ja Finnoon
asuinalueet.
EUROOPAN KESTÄVIN KAUPUNKI nousi
Espoo-tarinan otsikoksi viime syyskuussa,
kun kaupunginvaltuusto
päätti strategiasta. Otsikolle on
katetta, sillä viime ja toissa vuonna
Espoo valittiin Euroopan kestävimmäksi
140 kaupunkia kattavassa tutkimuksessa.
Espoon tavoitteena on
olla pysyvästi ykkönen.
Kestävän kehityksen näkökulmasta
Espoon valmiiksi verkostomainen
rakenne on osoittautunut
hyväksi.
Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo
arvelee, että jos kaupunkia alettaisiin
suunnitella vasta nyt, sitä tuskin
toteutettaisiin vanhanaikaisen
keskustan ympärille.
– Viiden kaupunkikeskuksen malli
on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi
kasvaa kestävästi. Verkostomainen
kaupunkirakenne tarkoitti ennen
lähiöitä. Nyt on huomattu, että voima
on siinä, että lähiluonto ja kaikki sosiaaliset
elementit ovat lähellä.
Kaupungin kasvu edellyttää
investointeja, joista aiheutuu myös
käyttökustannuksia. Samoin peruskorjaukselle
on kasvukunnassa paljon
tarpeita.
– Esimerkiksi kouluja rakennetaan
sellaisella mitoituksella, että
ne kestävät kasvua pidempään, Isotalo
sanoo.
ESPOO-LEHTI 1/2018 >> 9

TEEMA
- Kaupungin
vetovoima ei synny
pelkistä asunnoista.
Tarvitaan
myös palveluja ja
työpaikkoja, Olli
Isotalo muistuttaa.
’’
Espoon
kestävän
kehityksen
tavoitteet
lisäävät
arjen asumisviihtyvyyttä.
Sama koskee liikenneratkaisuja.
Joukkoliikenteen investoinneissa
Espoolla on vahva etukeno. Se mahdollistaa
koko yhdyskuntarakenteen,
ei vain uusien asuinalueiden,
kehittämisen joukkoliikenteen
varaan.
– Myös yritykset haluavat sijoittua
hyvien joukkoliikenneyhteyksien
varteen. Metro ja Raide-Jokeri
ovat lisänneet merkittävästi yritysten
mielenkiintoa sijoittua raiteiden
ääreen.
Isotalon mukaan kasvussa tarvitaan
vetovoimatekijöitä; asuntojen
lisäksi myös työpaikkoja ja palveluja.
– Silloin on tärkeää, että palveluja
järjestävät muutkin kuin kaupunki.
Ja kun emme kaavoita vain kaupungin
omistamalle maalle, saamme
enemmän tekijöitä mukaan.
PÄÄKAUPUNKISEUTU ON koko
Suomen kasvun veturi. Siksi täällä
ei avata vuosittain tiettyjä uusia alueita,
vaan rakennetaan jatkuvasti
eri puolille kaupunkia. Monimuotoisella
asuntotuotannolla Espoo
tavoittelee kaupunkilaisille ratkaisuja
eri ikäkausiin ja elämänvaiheisiin
omalla paikkakunnalla.
– Kasvu ei voi olla valikoivaa,
jolla houkutellaan vain hyvätuloisia.
Kakusta on otettava kokonaisia siivuja,
sitä ei voi syödä kerroksittain,
Isotalo sanoo.
Hänestä on tärkeää, että samalla
alueella voi asua erilaisissa elämäntilanteissa
olevia ihmisiä. Silloin on
mahdollista vaikkapa myydä omakotitalo,
jos väsyy lumitöihin, ja löytää
samalta alueelta asunto kerrostalosta,
jossa asuu kaiken ikäisiä
ihmisiä.
ESPOON KESTÄVÄN KEHITYKSEN tavoitteet
lisäävät arjen asumisviihtyvyyttä.
Älykkäät kaupunkiratkaisut,
sujuva liikkuminen ja päästötön
energiantuotanto tekevät kestävää
elämäntapaa tunnetuksi ja lisäävät
virkistysmahdollisuuksia lähiluonnossa.
Kunnianhimoinen tavoite
hiilineutraaliudesta vuoteen 2030
mennessä on tästä
esimerkkinä.
Hiilineutraaliuteen
tähtäävät
keinot lisäävät samalla
asumisviihtyvyyttä
lähiympäristöissä.
Päästöttömän energian
suurimmat haasteet koskevat
lämmöntuotantoa. Kaukolämmön
osuus päästöistä on 42 prosenttia.
Jo neljännes kaukolämmöstä
tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä.
Neljä vuotta sitten niiden
osuus oli prosentti. Kaupungilla
on Fortumin kanssa sopimus, että
vuoteen 2030 mennessä kaikki lämmöntuotanto
on hiilineutraalia.
Kestävän kehityksen johtaja Pasi
Laitala korostaa kestävän kehityksen
olevan enemmän kuin hokema.
– Kyse on siitä, onko kaupunki
aktiivinen sellaisessa, mikä mahdollistaa
uusien ratkaisujen syntymisen.
Pärjäämme olemalla kiinnostava.
TAVOITTEENA
HIILINEUTRAALIUS
VUOTEEN 2030
MENNESSÄ.
– Yleensä kovasta
kasvusta aiheutuu
lieveilmiöitä,
mutta tähän mennessä
Espoo on
onnistunut. Noin 50
000 asukkaan keskuksissa
on kaupunkimainen
rakenne keskustoissa ja
pientaloja ympärillä. Kaikista pääsee
kävellen lähiluontoon, Pasi Laitala
sanoo.
Lähellä ja helposti saavutettavissa
oleva lähiluonto on tutkitusti
espoolaisten tärkein asuinympäristöä
koskeva arvo. Toiseksi tärkein
on turvallisuus.
KESTÄVÄSSÄ ESPOOSSA kasvu ei
tapahdu vain rakentamalla lisää,
vaan käyttämällä olemassa olevaa
kaupunkirakennetta uudella tavalla.
Siinä on apuna kaupunki palveluna
-ajattelu.
Mallia rakennetaan yhdessä
Aalto-yliopiston kanssa. Haukilahden
lukion kohdalla se on jo käy-
SOSIAALINEN KESTÄVYYS EDELLYTTÄÄ OSALLISTUMISMAHDOLLISUUKSIA
MAHDOLLISUUKSIEN luominen edellyttää,
että asukkaat ja yritykset pääsevät
kertomaan, millaisia edellytyksiä tarvitaan.
– Sekin on osa sosiaalisesti kestävää
kehitystä, että saadaan laajasti asukkaat
mukaan, Olli Isotalo huomauttaa.
Tähän kaikki kunnat hakevat keinoja.
Espoossakin on käytetty erilaisia työpajoja
ja kyselyjä.
– Edelleen on haaste löytää tapoja
alentaa osallistumisen kynnystä. Yhdessä
kehittäminen ei voi perustua vain
siihen, että kysytään mielipidettä. Pitää
tarjota myös dataa pohjaksi, jotta voi aidosti
antaa panoksen.
Palvelukehitysjohtaja Päivi Sutinen
pitää Espoon verkostomaista rakennetta
keinona tuoda mahdollisuuksia lähelle
asukkaita. Yhden kaupunkikeskuksen
suunnitteluun on helpompi osallistua
kuin koko kaupungin.
– Osallistuminen on keskeistä kaupungin
kehittämisessä. Kaupunkisuunnittelijat
ajattelevat maailmaa 30 vuotta
eteenpäin, mutta ihmiset osallistuvat
tässä päivässä. Siksi kehityshankkeiden
pitää realisoitua aika nopeasti, hän sanoo.
Yksi hankkeista on KYKY-tori, jolla Espoon
koulut on avattu kehittäjäkumppaneiksi
yrityksille. Sähköisellä alustalla
sekä yritykset, yhteisöt että koulut voivat
ilmoittaa kehittämistarpeita tai ideoita
yhteiskehittämiseen.
Myös Iso Omena –kauppakeskuksessa
oleva palvelutori on avattu osallistumisen
innovaatioalustaksi.
10

VERMONNIITYN
TORNIT JO
RAKENTEILLA
Professori
Jarmo Suominen
visioi palvelujen
verkostoa, jossa
kaupunki on palvelun
tarjoajana,
mutta tilat ja
toiminnot toteutetaan
verkoston
avulla.
tössä. Väistötilatarpeesta lähtenyt
kouluhanke toteutettiin sopimuksina
ja palveluina entiseen Otaniemen
kampuksen paperiteollisuuden
tutkimuslaitokseen.
– Perinteinen yhdyskuntarakenne
syntyy tehostamalla; rakennetaan
uusi iso koulu ja lopetetaan pienemmät.
Yksittäisen koulun palvelukyky
saattaa olla parempi, mutta palvelujen
saatavuus huonontuu. Hajauttamalla
resurssit ja toimimalla verkostossa
päästään joustavampaan ratkaisuun,
professori Jarmo Suominen sanoo.
Hän on laskenut, että lukion opetuksen
järjestämisen kustannukset
verkostossa ovat noin kolmasosan
edullisempia perinteiseen lukioon
verrattuna. Silti lopputulos on usealla
mittarilla parempi.
– Haukilahden lukion kohdalla
opetuksen järjestämistä ei toteutettu
talona, vaan tilojen verkostona.
Otaniemessä on 28 ravintolaa. Miksi
siis rakentaa koululle oma ruokala?
Tai miksi pitäisi rakentaa oma urheiluhalli,
kun kokonainen urheilupuisto
on viiden minuutin kävelyn
päässä? Palautteen mukaan oppilaat
eivät koe kävelymatkoja ongelmana.
Suominen tähdentää, ettei palvelujen
hajauttaminen kumppanuuksien
verkostoksi tarkoita laajaa alueellista
hajautusta, vaan useammalle
lähialueen toimijalle. Kyse on
siitä, mitä julkisella rahalla kannattaa
tehdä ja omistaa.
– Näin voidaan ratkaista lähipalvelujen
saavutettavuus kustannustehokkaasti,
Suominen väittää.
Hän laajentaisi kaupunki palvelua
–ajattelua kouluista kaupungin
kaikkeen palveluiden järjestämiseen:
– Mitä jos uusi kaupungintalo
muodostuisikin tilojen verkostona
metroasemien yhteyteen? y
LEPPÄVAARAN TUNTUMASSA sijaitsevan
Vermonniityn rakentaminen
alkoi jo vuoden 2016 lopulla. Alue
profiloituu korkean rakentamisen
paikkana: 16-kerroksisia tornitaloja
tulee kymmenen.
Vermonniittyyn arvioidaan nousevan
noin 4 000 asuntoa, mikä
tarkoittaa kuutta tuhatta asukasta.
90 prosenttia asuinrakennusten
työmaista aloitetaan vuoteen 2020
mennessä.
Alueen kaavoituksessa painotettiin
kestävän kehityksen teemoja,
mikä näkyy keskustan tiiviytenä ja
keskitettyinä pysäköintiratkaisuina.
Kestävää kehitystä tukee myös Vermonniityn
sijainti Leppävaaran keskustan,
juna-aseman sekä tulevan
Raide-Jokerin äärellä. Alueelta puretun
Siemensin tehtaan betonimurske
on kierrätetty katujen kantaviin
rakenteisiin. Vermonniitty on
vanhaa merenpohjaa.
VERMONNIITTY
• 13 minuuttia junalla Helsinkiin
• 5 minuuttia merenrantaan
• Merinäköala 10. kerroksesta
alkaen
• Asuntojen lisäksi yhtenäiskoulu,
päiväkoti, kauppa
ja ratsastuskeskus
• Aluetta halkoo Monikonpuro,
jota korostetaan
viherrakentamisessa.
VERMONNIITTY
FINNOOSTA UUDENLAINEN MERIKAUPUNGINOSA
MATINKYLÄN JÄLKEEN seuraava
metroasema tulee Finnooseen, josta
rakentuu Länsiväylältä merenrantaan
ulottuva 17 000 asukkaan
kestävän kehityksen urbaani esimerkkialue.
Finnoon rakentaminen
on valtakunnallisestikin jättimäinen
hanke.
Alueen ytimeen metroaseman
ympärille tulee yli 20-kerroksisia
asuintaloja. Yritystoimintaan varataan
alueita läheltä Länsiväylää.
Merenrantaan rakennetaan viihtyisä
rantapromenadi kaikkien espoolaisten
käyttöön.
Finnoon rakentamisella on huomattava
työllistämisvaikutus yli 30
vuoden ajan.
FINNOO
• Noin 9 000 uutta kotia
• Uudisrakentamista yli
1,1 miljoonaa neliömetriä
• 300 hehtaarin alue
rajoittuu rantaan
• Korkein rakentaminen
metroaseman ympärillä
ESPOO-LEHTI 1/2018 >> 11

MENOTÄRPIT HELMIKUU-TOUKOKUU
› SENIORIT
AKTIVOITUVAT
TEEMAPÄIVILLÄ
PALVELUKESKUKSISSA HYRI-
SEE keväällä, kun Aktiivisuutta
elämään senioreille -tapahtumat
houkuttelevat ikäihmisiä monipuoliseen
toimintaan. Tapahtuma
järjestetään Leppävaaran, Kauklahden
ja Soukan Elä ja asu -seniorikeskuksissa
sekä Tapiolan palvelukeskuksessa.
Lisäksi mukana
on Matinkylässä Ison Omenan
palvelutori, jossa tapahtuman
taustavoimiin kuuluvat muun muassa
kirjasto, työväenopisto sekä
kulttuuri- ja liikuntatoimi.
Aktiivisuutta elämään senioreille
-tapahtumien ohjelmaan
kuuluu virikkeellistä pajatoimintaa.
Lisäksi paikalla on opiskelijoiden
pitämiä terveyden ja
hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä
toimintapisteitä.
Tapahtumat järjestää Espoon
kaupunki yhteistyössä Laurean ja
Omnian kanssa toukokuussa. Tarkemmat
ajankohdat löytyvät kevään
mittaan Espoon kaupungin
nettisivuilta ja tiedotteista.
› ONKO
KONSERTTI-
SALDOSI
HUNNINGOLLA?
ESPOO
PÄIVÄSTÄ
PÄIVÄÄN
Poimi tästä kevätkauden
parhaat menovinkit ja
kiinnostavimmat
tapahtumat talteen.
LISÄÄ TAPAHTUMIA:
espoo.fi › Espoon Kaupunki › Ajankohtaista › Espoon tapahtumat
Luovasti soul-,
jazz- ja
popmusiikkia
fuusioiva
Laura Mvula
konsertoi Espoon
kulttuurikeskuksen
Tapiolasalissa
lauantaina 28.
huhtikuuta.
› RÄVÄKKÄÄ
MUSAKOMEDIAA
HUIPPUTIIMI ON kolmen naisen komedia,
jossa mitään ei säästellä. Esitys kertoo
viihdealan hulluudesta huumorin
keinoin ja musiikin siivittämänä.
Mitä tapahtuu, kun kaksi epätoivoisesti
työtä hakevaa eri-ikäistä näyttelijäystävystä
päättävät ratkaista pulmansa
rakentamalla oman show’n ja
palkkaavat siihen haitaristin? Kumpikin
haluaa päästä näyttämään parastaan,
mutta miten saa kaikki bravuurinsa yhteen
ja samaan show’hun niin, että tilaa
jää vielä toisellekin. Ja haitaristikin aikoo
ottaa osansa. Torailusta ja kateudesta
huolimatta kelpo näyttelijämme sparraavat
toisiaan koe-esiintymisiin, mutta
tilanne karkaa toistuvasti käsistä.
Rosa Meriläisen kirjoittaman ja Mikko
Kivisen ohjaaman Huipputiimin näyttelijät
Kirsi Ståhlberg ja Anneli Ranta
saavat seuraansa nuoren haitaristin
Henna Leppäsen.
› Huipputiimi Sellosalissa 5.5. klo 19.
Liput Lippupiste. Kaikukortti-tapahtuma.
JOS ET ole pitkään aikaan kokenut
kunnon musiikkielämystä,
tule Sellosaliin vaikuttumaan
Erinistä. Persoonallisesta äänestään
ja koskettavista tulkinnoistaan
tunnettu Erin on yksi
maamme suosituimpia ja valovoimaisimpia
artisteja. Hänen ensimmäinen
sooloalbuminsa Hunningolla
julkaistiin vuonna 2011
ja siitä tuli menestys – albumi on
myynyt kolminkertaista platinaa
eli yli 60 000 kappaletta.
Levyltä jäivät elämään hitit
Vanha nainen hunningolla, Popeda,
Vanha
sydän ja On
elämä laina. Tuorein
albumi on
kahden vuoden
takainen Seliseli.
› Erin Sellosalissa
18.4. klo 19.
Liput Lippupiste.
Jatsahtava huhtikuu
32. KERTAA järjestettävä April Jazz levittäytyy ympäri Espoota huhtikuun
lopulla. E.S.T. Symphonyn avatessa festivaalin ke 25.4. on ainutlaatuinen
tilaisuus kokea ensimmäistä kertaa Suomessa Esbjörn Svensson Trion musiikkia
suurelle orkesterille sovitettuna.
Torstaina 26.4. kuullaan muun muassa Espoo Big Bandilta yhtyeen kapellimestarina
viime vuodet toimineen Marzi Nymanin uuden big band
-teoksen kantaesitys.
Perjantaina 27.4. trumpetisti Ambrose Akinmusire saapuu toistamiseen
April Jazzeille tuoden Espooseen ylistetyn kvartettinsa. Akinmusiren paksu
soundi ja puhutteleva soittotyyli on tehnyt hänestä yhden tämän hetken
seuratuimmista amerikkalaisista jazzmuusikoista.
Festivaalin päättää sunnuntaina tanskalaislaulaja Kira Skovin ja
virolaisen saksofonisti Maria Faustin yhteistyönä syntynyt “In the
Beginning” -teos, joka nähdään Viron satavuotisjuhlan kunniaksi.
› April Jazz 25.–29.4.
› JÄTKÄPORUKALLA
MIESTENILLAT OVAT uutuus Pikku-Auroran
ohjelmistossa tänä keväänä. Maaliskuun
6. päivänä klo 18–20 SPR-Kehä-
Espoon puheenjohtaja Heikki Paajanen
pitää lyhyen ensiapuinfon ja esittelee
SPR:n toimintaa.
Miestenillat jatkuvat 3.4. ja 8.5. Illoissa
on asiantuntijavieras ja keskustelua. Erityisesti
kaikki seniori-ikäiset ovat tervetulleita.
› Miesillat, Lasten kulttuurikeskus
Pikku-Aurora, Järvenperäntie 1–3.
12

› VETERAANIEN
KUNNIAKSI
KANSALLISEN VETERAANIPÄIVÄN valtakunnallinen
pääjuhla järjestetään Helsingissä
Finlandia-talolla. Luvassa on
konsertti ja kaupungin vastaanotto, joihin
kaikki pääkaupunkiseudun veteraanit
seuralaisineen ovat tervetulleita.
Espoossa ei tänä vuonna järjestetä
omaa juhlaa, vaan Espoosta järjestetään
kuljetus Finlandia-talolle. Juhlan ja kuljetusten
aikataulut täsmentyvät kevään
aikana. Konsertti nähdään myös suorana
TV-lähetyksenä.
› BRAVON
ARVOINEN FESTARI
BRAVO! -KANSAINVÄLINEN lasten- ja
nuortenteatterifestivaali juhlii tänä
vuonna 10-vuotissyntymäpäiviään.
Festivaalin ohjelmassa on kahdeksan
kansainvälistä esitystä sekä kaksi kotimaista
ensi-iltaa. Hulluttelemaan
pääsee niin autokoulun kuin talojen
maailmaan ja heittäytymällä ihan ylösalaisin.
Esityksiä saapuu eri puolilta
maailmaa: Israelista, Etelä-Koreasta,
Belgiasta, Iso-Britanniasta, Tanskasta,
Italiasta, Virosta ja Suomesta.
Mopo feat.
Raoul Björkenheim
& Mikko Innanen
Sellosalissa 7.3. klo 19.
Liput Lippupiste.
Kaikukorttitapahtuma.
› KAIHOSTA RAIVOON FONIN
JA KITARAN SÄVELIN
MOPON ODOTETTU neljäs
albumi Mopocalypse ilmestyi
tammikuussa. Albumi
on vahva kokonaisuus, jonka
tunneskaala kattaa koko
spektrin raivokkuudesta
kauniin surumielisten sävyjen
kautta kirkkaaseen onnellisuuteen.
Sellosalin konsertissa
Mopon vieraaksi
saapuvat kitaravelho Raoul
Björkenheim sekä innovatiivinen
saksofonisti Mikko
Innanen.
› VIETTELYÄ
LEIRINTÄALUEELLA
PORILAISEN RAKASTAJAT-TEATTERIN
Viettelyksen asuntovaunu on kertomus
ihmisistä uusien elämänvalintojen äärellä.
Tapahtumapaikkana on Porin Isomäen
leirintäalue syksyllä 2017. Teos on
kertomus ammattiautoilija Kari Metsäsimolan
syöksykierteestä, joka saa alkunsa
Pietarporin elinkeinoelämän rakennemuutoksesta.
Viettelyksen asuntovaunu
on näytelmä sosiaalisesta identiteetistä,
työstä, rakkaudesta ja maskuliinisuuden
kriisistä.
› Viettelyksen asuntovaunu Espoon
kulttuurikeskuksen Louhisalissa
13.–20.4. Liput Lippupiste.
› Bravo! 10.–18.3. Karatalossa, Espoon
kulttuurikeskuksessa ja Sellosalissa.
› HERKKÄÄ
ITÄMAISTA JÄLKEÄ
KIINALAISTEN TUSSIMAALAUSTEN
näyttelyssä nähdään Espoon työväenopiston
kalligrafia- ja tussimaalausryhmän
töitä. Mukana on sekä kukka-lintumaalauksia
että maisemamaalauksia.
Ryhmän opettaja on Li Xinsheng.
› Näyttely Karatalossa 5.–27.4.,
vapaa pääsy. Lisäksi avoin työpaja
ma 9.4. klo 9.30–11.30, jossa jokainen
pääsee kokeilemaan kalligrafiaa ja
tussimaalausta.
› SALAT JULKI
VALKOKANKAALLA
ITALIALAISESSA SALAISUUKSIEN illallinen
-elokuvassa joukko ystäviä kokoontuu
illalliselle. Yhdessä sovitaan illan kestävästä
pelistä: illallisen aikana saadut
viestit ja puhelut jaetaan muiden kanssa.
Hauskalta tuntuva peli kääntyy koko ajan
vakavammaksi, kun yksi piiloteltu salaisuus
toisensa jälkeen paljastuu – eivätkä
ystävysten välitkään säily entisellään.
› Kuukauden leffa Salaisuuksien illallinen
Espoon kulttuurikeskuksen Louhisalissa
15.4. klo 15. Liput Lippupiste. Järjestäjät
Espoon kulttuurikeskus ja Espoo
Ciné International Film Festival.
› ALUILLAAN
KAAPATUT ELÄMÄT
LA TRISTURA -teatterin CINE kertoo
Espanjassa surullisen tavallisesta ilmiöstä:
lapsenryöstöstä. Kertojana ja keskushenkilönä
on lapsena kaapattu mies,
joka aikuisiällä hakee omaa historiaansa
ja paikkaansa maailmassa.
CINE tapahtuu elokuvan ja teatterin
välimaastossa, ja esityksessä elokuvallista
on ääni. Yleisö saa käyttöönsä
kuulokkeet, joiden kautta esityksen
”soundtrack” välittyy.
› Esitykset 22.–24.3. Espoon
kulttuurikeskuksen Louhisalissa,
liput Lippupiste.
› SHOPPAILE
LUOMUA
VILLA ELFVIKIN luontotalossa on
mahdollisuus ostaa suoraan viljelijältä
herkullisia luomutuotteita,
mm. juureksia, kuivattua nokkosta,
korppuja, leipää ja spelttituotteita.
Myynnissä myös laadukkaita kotimaisia
luonnon voiteita, saippuoita
ja shampoita sekä pihka-, terva-,
mehiläisvaha- ja turvetuotteita.
Café Elfvikissä tarjolla luomulounasta.
Maksut pääasiassa käteisellä,
kahvilassa käy myös kortti.
› Su 18.3. ja 15.4. klo 10–15.
VILLE JUURIKKALA
ROKKIKUKKO SAAPUU LEPUSKIIN
VIIME VUONNA 30-vuotista soolouraansa juhlinut suomalaisen
rockin elävä legenda Michael Monroe nähdään ensimmäistä kertaa
konserttisalikeikalla Sellosalissa. Tämän artistin konserteista
ei puutu energiaa! Kaikilla Suomen Voice of Finland -ohjelman tuotantokausilla
tähtivalmentajana toiminut Michael Monroe valmistautuu
konserttikiertueensa jälkeen levyttämään uutta albumia.
› Michael Monroe Sellosalissa 29.3. klo 19. Liput Lippupiste.
› OLIKO ENNEN
PÄÄSIÄISTIPUJA?
TALOMUSEO GLIMSIN opastuksessa
kerrotaan vanhoista pääsiäisperinteistä
ja -tavoista.
› Talomuseo Glims, Glimsintie 1,
25.3. ja 28.3. klo 14. Opastus sisältyy
museon pääsylipun hintaan.
ESPOO-LEHTI 1/2018 >> 13

MENOTÄRPIT HELMIKUU-TOUKOKUU
LUKIJAN
VINKKI!
Maailmanmestari
Juho Nieminen
(keskellä) Espoon
nuorten
ju-jutsulaisten
ympäröimänä.
› VESILIIKUNTA-
VINKKI
VEDESSÄ ON nosteen vuoksi
helppo tehdä sykettä kohottavia
harjoituksia, jotka parantavat
hengitys- ja verenkiertoelimistön
suorituskykyä. Erityisesti
tästä on hyötyä niille, jotka
eivät kuivalla maalla voi syystä
tai toisesta tehdä aerobista
harjoittelua. Toisaalta vedessä
voi harjoitella hyvin myös matalatehoisesti,
koska ihminen
painaa vedessä vain noin neljä
kiloa.
LÄHDE: SUOMALAINEN
VESILIIKUNTAINSTITUUTTI OY
› VESIJUMPPAA-
MAAN KERTA-
MAKSULLA
VIIDESSÄ VUODESSA
MAAILMAN HUIPULLE
Ju-jutsu on monipuolinen itsepuolustuslaji.
Kamppailut ja kilpaileminen ovat vain osa kokonaisuutta.
TUORE JU-JUTSUN maailmanmestari,
espoolainen Juho Nieminen
aloitti lajin parissa vuonna 2012.
Viidessä vuodessa hän on saavutti
MM-kultaa, mutta tavoitteita riittää
edelleen.
– Ju-jutsussa kamppailut ovat
ovat yksi osa lajia. Tavoitteeni on
saada musta, eli korkeimmalle
arvostettu vyöarvo
ja päästä myös enemmän
ohjaamaan, Nieminen
sanoo.
Nieminen päätyi lajin
pariin työkaverin houkuttelemana.
Entistä joukkuelajiurheilijaa
kiehtoi
ju-jutsun monipuolisuus:
– Erilaisia liikkeitä, painia, heittoja,
lyömistä ja potkuja, Nieminen
luettelee.
14

OIVALLUS
PALVELUJA
LAPSIPERHEILLE:
ESPOO.FI/FI-FI/LAPSIPERHEET
Paras alku
jokeltajille
Espooseen syntyy paljon uussuomalaisia
lapsia. Perheet saavat nyt
neuvolan Moniku-palvelusta tukea
kieli- ja kulttuurikysymyksissä.
Palvelu on startannut Leppävaaran
ja Espoon keskuksen alueilla.
TEKSTI Veera Saloheimo
EN ALLT STÖRRE
BEFOLKNINGSGRUPP
AVSIKTEN med projektet för kulturell mångfald
Moniku, som inleddes förra hösten, är att i ett tidigt
skede stötta flerspråkiga och mångkulturella
familjer och på så sätt förebygga behov av specialtjänster
senare. Förhoppningen är att tjänsten ska
utvidgas till hela Esbo. Barn under skolåldern med
annat modersmål än finska eller svenska är en
alltmer växande befolkningsgrupp. År 2016 var
9,4 procent av Esbos hela befolkning barn under
7 år och av dessa var andelen barn med annat modersmål
18,2 procent. År 2016 var andelen barn under
ett år med annat modersmål redan 20,3 procent.
1
Moniku-palvelu on suunnattu monikielisille ja
-kulttuurisille vauvaperheille. Perheet tapaavat
lastenneuvolan määräaikaistarkastusten yhteydessä
sosiaaliohjaajaa, jolla on itselläänkin monikulttuurinen
tausta.
2
Käynneillä keskustellaan yhdessä lapsen kehitykseen,
kieleen ja kulttuuriin liittyvistä
asioista. Moni monikulttuurinen vanhempi
esimerkiksi ajattelee, että suomen puhuminen lapselle
tukee hänen kotoutumistaan. Kuitenkin sosiaaliohjaaja
kannustaa vanhempia käyttämään lapsen
kanssa omaa äidinkieltä, sillä tämän on todettu tukevan
parhaiten lapsen kielellistä kehitystä. Toinen
yleinen keskusteluaihe on se, mikä on sopiva määrä
TV:n katselua ja älylaitteiden käyttöä eri-ikäisille lapsille.
3
Moniku-palveluun liittyviä neuvolakäyntejä
on yhteensä kolme lapsen ensimmäisen elinvuoden
aikana. Vanhemmat tai toinen heistä
voi tulla vastaanotolle tai sosiaaliohjaaja voi tulla kotikäynnille.
Perhe saa tarvittaessa neuvoja myös perheen
isompien lasten asioissa ja Espoon palveluista,
kuten varhaiskasvatuksen ryhmistä ja kerhoista.
KYSEESSÄ KASVAVA
VÄESTÖNOSA
VIIME SYKSYNÄ aloitettu Moniku-hanke tukee monikielisiä
ja monikulttuurisia perheitä varhaisessa vaiheessa
ja ehkäisee erityispalvelujen tarvetta myöhemmin.
Toiveena on laajentaa palvelu koko Espoon alueelle.
Alle kouluikäiset vieraskieliset lapset ovat merkittävästi
kasvava väestönosa. Vuonna 2016 alle 7-vuotiaita oli
9,4 prosenttia koko Espoon väestöstä ja heistä vieraskielisiä
lapsia oli 18,2 prosenttia. Alle vuoden ikäisistä
lapsista vieraskielisiä oli jo 20,3 prosenttia vuonna 2016.
En bra start för de små
Det föds många nyfinländska barn i Esbo.
Barnrådgivningens tjänst för kulturell mångfald
ger nu familjerna stöd i frågor kring språk
och kultur. Tjänsten Moniku har inlett sin
verksamhet i Alberga och Esbo centrum.
TEXT Veera Saloheimo
1
Den nya tjänsten Moniku riktar sig till flerspråkiga och mångkulturella
familjer med spädbarn. I samband med barnrådgivningens
kontroller träffar familjerna en socialhandledare som även själv har
en mångkulturell bakgrund.
2
De diskuterar tillsammans olika frågor som knyter an till barnets
utveckling, språk och kultur. Mångkulturella föräldrar tror ofta
till exempel att det stödjer integrationen om de talar finska
med sina barn. Socialhandledaren uppmuntrar ändå föräldrarna att använda
sitt modersmål eftersom detta har konstaterats vara det bästa med
tanke på barnens språkliga utveckling. Ett annat vanligt diskussionsämne
handlar om vad som är lagom skärmtid för barn i olika åldrar.
3
Under det första levnadsåret ordnas i samband med tre av
barnets rådgivningsbesök även en träff inom ramen för tjänsten
Moniku. Föräldrarna eller en av dem kan besöka mottagningen
eller socialhandledaren kan komma på hembesök. Om det behövs får
familjen även råd i frågor som rör de äldre barnen i familjen, liksom information
om stadens tjänster såsom grupper och klubbar inom småbarnspedagogiken.
TIETOA SAA TARVIT-
TAESSA MYÖS MUISTA
ESPOON PALVELUISTA.
ESPOO-LEHTI 1/2018 >> 15

HELMI
YLÖS, ULOS JA OITTAALLE
AURINKOINEN PAKKASPÄIVÄ saa tuhannet
ihmiset liikkumaan Bodominjärven
eteläpäähän Oittaan ulkoilualueelle.
Jalkaan vedetään luistimia ja lumikenkiä.
Angry Birds -puisto, frisbeegolfrata, kuntoiluvälineet
ja metsäpolut kutsuvat reippailijoita.
Sukset liukuvat laduilla pitkään,
sillä keinolumetusjärjestelmän avulla Oittaan
hiihtokausi kestää kolmesta kuuteen
kuukautta.
Viime vuonna ulkoilualueen rantaan
saatiin uusi laituri. Siitä talviuimarit pulahtavat
järveen virkistymään.
– Avantouintiseuran jäsenet saavat
käyttää myös rannan pukukoppia ja kivinavetan
saunaa, Espoon kaupungin ulkoliikuntapäällikkö
Tapio Taskinen kertoo.
Välinevuokraamo ja suksihuolto palvelevat
Oittaan kivinavetan tiloissa, ja alueelle
suunnitellaan myös lumikenkäretkiä
ja hiihtokouluja. Luistelukentän vierestä
lähtevää matkaluistelurataa on Bodominjärvellä
aiempina vuosina päästy kiertämään
kilometrin verran.
– Säiden salliessa auraamme tänä talvena
matkaluisteluradan koko järven ympäri.
Sen pituudeksi kaavaillaan reilua
viittä kilometriä. PIRITTA PORTHAN
Hanna Hertsch,
37, on harrastanut
avantouintia
seitsemän vuotta.
– Avantouinti rentouttaa,
parantaa
yöunta ja auttaa
vastustamaan
flunssia. Hyvään
oloon ja itsensä
voittamiseen jää
koukkuun.
16

UPP OCH HOPPA, UT TILL OITANS
VINTERNS SOLIGA kölddagar lockar tusentals
människor till Oitans friluftsområde
söder om Bodom träsk. En del tar en tur
med skridskor eller snöskor medan andra
lockas av Angry Birds-parken, frisbeegolfbanan,
skogsstigar och träningsredskap.
Skidorna glider ännu länge i Oitans spår
med konstsnö som säkrar en skidsäsong
på mellan tre och sex månader.
Förra året installerades en ny brygga vid
friluftsområdets strand. Därifrån kan vinterbadarna
ta sig ett uppfriskande dopp i sjön.
– Medlemmarna i vinterbadarföreningen
har även tillgång till omklädningsrummet
och bastun i stenladugården, säger Esbo
stads friluftschef Tapio Taskinen.
I Oitans stenlådugård finns utrustning
att hyra liksom skidservice, och det finns
även planer på att ordna snöskoutflykter
och skidskolor i området. Invid skridskoplan
börjar banan för långfärdsskridskoåkning
ute på Bodom träsk. Under tidigare
år har banan varit omkring en kilometer
lång.
– Om vädret tillåter plogar vi i vinter en
långfärdsskridskobana som löper runt hela
sjön. Den torde bli drygt fem kilometer
lång. PIRITTA PORTHAN
TIMO PORTHAN
1/2018 ESPOO-LEHTI >> 17

PALVELU
TEKSTI Tiina Parikka
TYKKÄÄTKÖ JO
KOTIKAUPUNGISTASI?
facebook.com/
espoonkaupunki
OFACEBOOK • FACEBOOK • FACEB
OK • FACEBOOK • FACEBOOK •
Terveysasema,
Emma, WeeGee
Tapiolan keskuksessa on meneillään
monta kehityskohdetta. Keväällä
2019 aukeaa myös metron toinen
eteläinen sisäänkäynti ja bussiterminaali
otetaan käyttöön.
Pohjantien pysäkit
UUDISTUVA
TAPIOLA
Pohjantie
TALVEN AIKANA Tapiolassa on peruttu vanhoja rakennuksia
uusien tieltä. Kävelykeskustan reitit kulkevat aina työmaakohteita
kierrellen. Metrosta Länsituulenkujalle nousevia
matkustajia kuitenkin ohjataan selkein opastein.
Kauppakeskus Ainoan 3-osan lisäksi luvassa on uusia
liike- ja asuinrakennuksia muun muassa puretun Oy Raitinkartanon
ja Vesiputoustalon tilalle.
Tuuliniityn alueelle tenniskeskuksen pohjoispuolelle
rakentuvat HOAS:in opiskelija-asunnot ovat arvioiden
mukaan muuttovalmiita syksyllä 2019.
Tapiolan asema on metron toinen läntinen pääteasema ja
tärkeä liityntäliikenteen keskus.
Merituulentie
Tapiolan kehitysvaiheita
voi seurata osoitteessa
www.tapiolankeskus.fi
Bussiterminaali
otetaan
käyttöön
alkuvuodesta
2019.
Työvaiheita
KEVÄT 2018:
› Oy Raitinkartano, jossa on
toiminut mm. Nordea ja
Akateeminen kirjakauppa,
puretaan. Tilalle tulee uusi
liikerakennus ja asuntoja.
› Vesiputoustalo puretaan
toukokuussa, tilalle tulee
liiketilaa ja asuintaloja
KEVÄT 2019:
› Merituulentie avataan,
eteläinen metrosisäänkäynti
ja bussiterminaali käyttöön
SYKSY 2019:
› Tenniskeskuksen pohjoispuolelle
rakennettuun
opiskelijakerrostaloon
pääsee muuttamaan
› Ainoa 3 valmistuu
= OLET TÄSSÄ
Tällä hetkellä kaikki
metrolla saapuvat
nousevat Länsituulenkujalle,
josta lähtee opastus
eri kohteisiin.
18

H
Portaat (ei esteetön reitti)
Hissiyhteys
M
Bussipysäkki
Metroasema
Työmaa-alue
Raitinkartanon työmaa-alue
Kulttuurikeskus
Kävelyreitti
Kävelyreitti kauppakeskuksen
aukioloaikoina
Heikintori
Tapionaukio
Ainoa
Länsituulenkuja
H
M
Ainoa 3
työmaa
Avataan
syksyllä 2019.
H
Ainoa
Stockmann
Tuulikinsilta
Itätuulenkuja
M
Metroaseman
toinen
sisäänkäynti
avataan alkuvuodesta
2019.
Kaupunginteatteri
ESPOO-LEHTI 1/2018 >> 19

VI ESBO
BARN OCH UNGA
SKAPAR EGEN
KULTUR SOM
KAN DELAS
AV ANDRA.
KULTUR PÅ DAGIS
ÄR VARDAGSNÄRA
Tre pojkar lyssnar koncentrerat på en saga som med små figurer visualiseras
som bordsteater. I ett annat rum har två flickor klätt ut sig och spelar teater
om prinsessan som är ute och reser och träffar både en tiger och en giraff.
Kultur på dagis är vardagsnära och tillgänglig för alla barn.
TEXT Harriet Öster BILDER Timo Porthan
PÅ FÅGELSÅNGENS daghem i Klappträsk
är mycket kulturellt skapande
på gång förutom sagor och teater
– barnen ritar och målar, det hålls
sångstunder och ute på gården finns
en liten snickarhörna. Daghemmet
har fem grupper med totalt kring 80
barn i åldern 1–5.
Den svenskspråkiga dagvården
och utbildningen i Esbo slogs för
några år sedan ihop med kulturarbetet,
ungdomsarbetet och Esbo
Arbis till Svenska bildningstjänster.
– Esbo är ensamt i landet om att
så här ha koncentrerat verksamheten
på svenska. Det ger goda möjligheter
till att hitta synergier, säger
Barbro Högström, direktör för
Svenska bildningstjänster.
– Kultur är mer än finkultur. Barn
och unga skapar egen kultur som
kan delas av andra. I daghemmen
har kulturupplevelserna en viktig
uppgift för att stöda individens utveckling.
Det är också viktigt att se
kulturkontakterna åt andra hållet:
dagisbarnen besöker ställen som
vårdhem och servicehus och
sjunger där.
Svenska bildningstjänsters kartläggning
av vilka kulturtjänster daghemmen
anlitar visar att biblioteken
är klart populärast: alla de 25
daghem som svarade besöker biblioteket
eller bokbussen en till två
gånger i månaden.
– Också sångstunder och teater är
mycket populära. När vi från staden
erbjuder teaterföreställningar blir
platserna snabbt fyllda. Vi funderar
på hur vi ska få ett jämlikt utbud för
alla, säger Högström.
För skolorna har Esbo stad utarbetat
en kultur- och idrottsstig, som
presenterar allt det staden kan erbjuda
inom kultur och idrott. Informationen
är nyttig inte bara för skolbarnen,
utan också för alla nyinflyt-
20

RESUMÉ
tade. Nu arbetar man på en liknande
kulturstig för barn under skolåldern.
– Kulturen borde vara en del av
allas vardag, konstaterar Högström.
PÅ FÅGELSÅNGENS daghem är sagostunden
slut och pojkarna säger med
en mun att de tycker om att lyssna
på sagor. Det gör de både på dagis
och när de besöker Entressebiblioteket.
– Där finns ankor och hästar
som man kan rida på och så kan
man bläddra i böcker och i orange
rummet berättar dom sagor, säger
Isak.
Daghemmets viceföreståndare
Nancy Tommiska berättar att
5–6-åringarna en gång i månaden
får åka till Entresse för sagostund
och för att låna böcker till dagiset.
Dessutom kommer bokbussen till
dagiset en gång i månaden och
då får också de yngre barnen låna
böcker.
– Vi vill stöda barnens språkutveckling.
Sagorna berättas flera
gånger med bordsteater eller som
flanosagor med bilder. Efter några
gånger kan barnen med hjälp av föremålen
och bilderna själva berätta
sagan på nytt och lär sig att formulera
sig, säger hon.
Också de vuxna på dagiset tycker
om att spela teater. En gång per
termin sätter Personalteatern upp
en pjäs för barnen. Senast hade både
barn och vuxna roligt åt God natt,
Alfons Åberg.
– VI HAR EN AKTIV och generös föräldraförening
som genom stödansökningar,
basarer och frivilliga avgifter
har sponsorerat teaterbesök hos oss.
Senast visade Teater Taimine Pussas
på riktigt, säger Tommiska.
Dagiset har också haft besök med
sång och rytmik, joga för barn och
till och med en kurs i brasiliansk
capoeira – den sistnämnda med
stöd från Svenska kulturfonden.
Djurbesök från en djurgård är givetvis
mycket populära.
– Inte långt härifrån ligger konsthuset
Lilla Aurora, där man kan
boka filmföreställningar. Där har vi
sett bland annat Mumin och Lilla
mullvaden. Kulturen vid ån besökte
vi i våras – barnen fick åka
hundspann och vi fick alla sjunga
barnsånger till dragspelsackompanjemang,
berättar Tommiska.
Sjunger gör barnen också när de
en eller två gånger per termin besöker
tanterna och farbröderna på
vårdhemmet Villa Anemone.
– Fast senast bjöd vi dem hit och
ordnade självständighetsfest. Till
den bakade vi bullar och havreflan,
vi sjöng, höll tal och hade ett ”presidentpar”
som tog emot gästerna.
Och så uppförde barnen en egen Finland
100-rap.
Pojkarna från sagostunden gillade
också pjäsen Pussas på riktigt.
Om sångstunder är de av olika åsikt.
– Sångstunder är litet tråkigt,
säger Isak.
– Jag tycker det är roligt, säger
Nemo. Och så tycker jag om att titta
på fiskarna (dagiset har ett eget akvarium).
– Roligast är att spela foboll,
menar Isak. y
Högt men hållbart
ESBO SOM redan två gånger har
utsetts till Europas hållbaraste
stad har för avsikt att bevara sin
topposition. Därför lyfts hållbar
utveckling som rubrik i stadens
berättelse. Spårvägstrafiken
kommer att förena Esbos fem
stadscentrum som trots att de
byggs allt tätare och växer
uppåt ändå bevarar den för Esboborna
så viktiga kontakten med
närmiljön.
Av Esbos fem stadscentrum var
det bara Alberga och Esbo centrum
som tidigare låg vid järnvägen.
Först när järnvägsspåret
för lokaltrafiken som löper parallellt
med Kustbanan har förlängts
fram till Esbo centrum kan man
tala om en äkta stadsbana. Metron
går nu från Helsingfors centrum till
Lagidrott fostrar
FOTBOLLEN RULLAR iväg passning
efter passning på konstgräset
i Esbo fotbollshall. Träningspasset
är i full gång för Esbovikens Icehearts
för pojkar i åldern 9–11 år.
Laget som även sysslar med ishockey
och crosstraining spelar
redan fotboll i serien.
I stället för att syna laget utifrån
serieresultat mäts framgångarna
via socialarbetet. Idrottsklubben
Icehearts arbetar för att minska
utslagning genom att ordna lagidrott
för sådana barn och ungdomar
som behöver extra stöd.
– Med hjälp av idrott lär vi ut förmågan
att arbeta i grupp, hantera
besvikelser och en motionsinriktad
Hagalund och Mattby. Den andra
fasen av metrobygget fram till
Stensvik är i full gång.
Spårjokern kommer att förena
metrolinjen och stadsbanan vid
Ring I. Det innebär att det kommer
att gå en spårförbindelse från Kägeluddens
och Otnäs metrostationer
till köpcentret Sello vid Alberga
tågstation, och byggarbetet
inleds sannolikt ännu i år.
Esbo har lovat staten, som finansierar
metrobygget, att planlägga
bostäder för 70 000 nya invånare
längs metrokorridoren. Nuvarande
stadscentrum ska byggas
både tätare och högre. Dessutom
växer helt nya lokalcentrum fram
såsom bostadsområdena Vermoängen
och Finno.
JUHA PELTONEN
livsstil, säger verksamhetsledare
Jyrki Tuukkanen vid Icehearts Oy
i Esbo.
I Esbo har Icehearts idag fyra
pojklag och nästa höst även ett
flicklag. Verksamheten är kostnadsfri
för deltagarna. Lagets fostrare
stöder barn och unga också i
skolarbetet och i familjerna. Fostrarna
är lagledare som förbinder
sig till sitt uppdrag i 12 år. Icehearts
lovar att gå vid den ungas
sida ”från förskolan och tills värnplikten
kallar”.
– Vi hjälper många unga som riskerar
att hamna utanför att i stället
att hitta en väg in i arbetslivet.
PIRITTA PORTHAN
ESPOO-LEHTI 1/2018 >> 21

VAPAALLA
KUINKA HYVIN TUNNET
ELÄMYSTEN ESPOON?
NUUKSION
POROPUISTO
ON PALVELLUT
PERHEITÄ JA
KOKOUSVÄKEÄ
JO VUODESTA
1994.
1. Nuuksiossa on noin 33 kilometriä
merkittyjä retkeilyreittejä. Kuinka paljon
siellä käy retkeilijöitä vuosittain?
2. Espoon rantaraitti löytyy nyt myös
kännykästä. Joko sinä tiedät, mistä
ladata rantaraittipalvelu puhelimeesi?
3. Espoo on vihaisten lintujen kaupunki.
Mistä kaupunginosista löytyvät kolme
Angry Birds -puistoa?
4. Mitä yhteistä on EMMAlla,
KAMUlla, Hevosenkengällä
ja kelloilla?
5. Milloin monitoimihalli Metro
Areena on valmistunut?
6. Espoossa on lukuisia kartanoita.
Kuka perusti kaupungin nimeä
kantavan Espoon kartanon
vuonna 1556?
1. Noin miljoona. 2. citynomadi.com/route tai n.citynomadi.com 3. Leppävaara, Oittaa ja
Suurpelto 4. Kaikki ovat näyttelykeskus WeeGeen museoita: EMMA - Espoon modernin
taiteen museo, Espoon kaupunginmuseo KAMU, Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä
sekä Suomen Kellomuseo. 5. Vuonna 1999. 6. Kuningas Kustaa Vaasa
ESPOO-RISTIKKO
OIKEIN
VASTANNEIDEN
KESKEN ARVOTAAN
KIVOJA
PALKINTOJA.
Kirjaa oransseihin ruutuihin syntyvät kirjaimet alla oleviin ruutuihin ja meilaa kirjaimista syntynyt vastaus
(14-kirjaiminen sana) 9.4. mennessä osoitteeseen espoolehti@omnipress.fi. Laita mukaan nimesi ja osoitteesi.
22

ESPOOLAINEN
TÄHTÄIMESSÄ KAHDESTOISTA MM-MITALI
Olarin Voimistelijoiden Team OVO on maailman menestynein
joukkuevoimistelijaryhmä. Tänäkin vuonna tähtäimessä on mitalisija.
“USKO UNELMIISI, ja tee työtä niiden
eteen”, lukee Esport Centerin balettisalin
seinällä isoin kirjaimin. Salissa
ja sen viereisillä kanveeseilla
harjoittelee päivittäin kymmeniä
Olarin Voimistelijoiden urheilijoita.
Monen unelmana on joukkuevoimistelun
maailmanmestaruus. Eikä
tuo haave ole turhaa haihattelua:
seuran naisten edustusjoukkue
Team OVO on ollut mukana lajin
MM-kisoissa joka vuosi ensimmäisistä,
vuoden 2000 kisoista saakka.
Menestys on ollut mykistävää.
– Olemme olleet aina viiden
joukossa. Mitaleita on 11, joista
7 kultaista. Viime vuonna MMkisoista
oli tuomisina pronssimitalit,
OVO:n päävalmentaja, lajin
suomalaislegenda Anneli Laine-
Näätänen kertoo.
Tämän vuoden tavoitetta kysyttäessä
Team OVO:n tuore kapteeni,
14-vuotias Aurora Kapanen vastaa
vienosti hymyillen urheilijan lähtevän
aina tavoittelemaan kultaa.
Laine-Näätänen hieman toppuuttele
vieressä todeten, että joukkueeseen
on juuri tullut uusia nuoria,
joten mitalikannassa pysyminen on
riittävä tavoite tälle kaudelle.
UNELMIIN ON helpompi uskoa, kun
näkee juniori-iästä lähtien oman
seuran vanhempien voimistelijoiden
menestyvän. Kapanenkin
on seuran oma kasvatti.
– Vanhemmat laittoivat minut
Pikkurytmisiin yhdeksän vuotta
sitten. Eniten pidän siitä, että joka
kaudelle tulee uusia ohjelmia ja
aina riittää uusia haasteita. Eikä
harjoitteluun kuluva aika harmita,
kun täällä saa olla samalla kavereiden
kanssa ja laji on tuntunut
aina niin kivalta, hän mainitsee.
Mutta usko menestykseen ei
yksinään riitä, vaan unelman eteen
on jaksettava tehdä myös rajusti
töitä. Heikompaa hirvittää, kun
kuuntelee Team OVO:n viikkoohjelmaa.
Maanantaisin on lepopäivä,
mutta muina päivinä on
yksi tai kaksi kolmen tunnin harjoitusta.
Viikossa harjoitustunteja
kertyy 25–30.
– Varsinaisen voimistelun
lisäk si harjoituksissa on säännöllisesti
balettia, fysioterapeutin
pitämiä hallintatreenejä sekä
voima- ja liikkuvuusharjoittelua,
Laine-Näätänen täsmentää.
TIIMISSÄ ON vankkaa asiantuntemusta
usealta alalta. Valmentajien
lisäksi joukkueella on oma hieroja,
kaksi fysioterapeuttia, ravitsemusterapeutti
ja psykologi, joiden puoleen
voi aina kääntyä.
– Terveys ja hyvinvointi ovat
asioita, joihin jokaisen pitäisi
panostaa, mutta etenkään huippuurheilijat
eivät voi tinkiä niistä yhtään.
Minulle on tärkeää, että saan
auttaa valmennettaviani sekä pääsemään
huipulle että kasvamaan
onnellisiksi aikuisiksi, valmennukseen
suurella sydämellä suhtautuva
Laine-Näätänen painottaa.
Ammattimainen panostus
maksaa melkoisesti. Seura ja liitto
tukevat rahallisesti, mutta Laine-
Näätänen toivoisi myös alueen yrityksiltä
enemmän tukea huippuurheiluun.
– Oman kaupungin urheilumenestyksen
kautta voimme
nostaa kaupunkilaisten yhteishenkeä
ja ylpeyttä espoolaisuudesta
yhä korkeammalle, Laine-
Näätänen toteaa.
SARI ALHAVA
Olarin Voimistelijoiden
naisten edustusjoukkue
on ollut lajin
MM-kisoissa vuoden
2000 kisoista saakka.
VOIMISTELIJOIDEN
KAUPUNKI
› Bounce-Espoo ry (trampoliinivoimistelu)
› Espoon Telintetaiturit ry (telinevoimistelu,
TeamGym, trampoliinivoimistelu)
› Espoon Voimistelu- ja Liikuntayhdistys
ESVOLI ry (rytminen voimistelu)
› Olarin Voimistelijat ry (joukkuevoimistelu
ja rytminen voimistelu)
› Suomalainen Voimisteluseura ry
(rytminen voimistelu)
› Tapiolan Voimistelijat ry (joukkuevoimistelu)
› Voimistelu- ja Urheiluseura Elise ry
(joukkuevoimistelu, rytminen voimistelu,
akrobatiavoimistelu)
ESPOO-LEHTI 1/2018 >> 23

ESPOO-TARINA ON ESPOON KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2021. TARINAA ON VALMISTELTU YHTEISTYÖSSÄ ESPOOLAISTEN, HENKILÖSTÖN JA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN
KESKEN. SE HYVÄKSYTTIIN VALTUUSTOSSA 11.9.2017. TARINA SUUNTAA KAUPUNGIN TOIMINTAA YHTEISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEEN. ESPOO.FI/ESPOO-TARINA