Ta'iala mo le Gagana SÄmoa - Pasifika Education Community
Ta'iala mo le Gagana SÄmoa - Pasifika Education Community
Ta'iala mo le Gagana SÄmoa - Pasifika Education Community
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Vāega 4: ‘O ni fa‘ata‘ita‘iga i <strong>le</strong> gagana Sā<strong>mo</strong>aLevel 4: Suggested aspects of gagana Sā<strong>mo</strong>aFeso‘ota‘igaCommunication‘O ni fa‘ata‘ita‘iga i <strong>le</strong> gagana Sā<strong>mo</strong>aSuggested aspects of gagana Sā<strong>mo</strong>a4.1 Communicate about obligations andresponsibilitiesE tatau ona ‘ou vave alu i <strong>le</strong> fa<strong>le</strong>.‘Ou te lē sau ‘ona e <strong>le</strong>‘i fa‘atagaina a‘u e o‘u mātua.‘Ou te fa‘alogo i <strong>le</strong> fa‘atonuga a lo‘u tinā.‘O<strong>le</strong>‘ā ‘ou alu ‘auā e tatau ‘ona ‘ou i <strong>le</strong> malae va‘a<strong>le</strong><strong>le</strong>i <strong>le</strong> tā o <strong>le</strong> valu.‘Ou te vave alu ‘auā ‘ou te fesoasoani i lo‘u tamā i <strong>le</strong> fa<strong>le</strong>.‘O <strong>le</strong> tiute o <strong>le</strong> matai ‘o <strong>le</strong> va‘ai o <strong>le</strong> ‘āiga.‘O <strong>le</strong> tiute o <strong>le</strong> tinā ‘o <strong>le</strong> fautua.‘O <strong>le</strong> tiute o <strong>le</strong> fānau ‘o <strong>le</strong> fai o fe‘au.4.2 Predict and report events E tatau ona mālō Ueligitone iā Aukilani.Pei ‘uma lava e timu taeao.‘Ailoga e o‘o ni ta‘aloga, ‘ua timu.Na manumālō la mātou ‘au.Na mātou ta‘a‘alo ma <strong>le</strong> ‘au a Otahuhu ananafi.Na fetāgisi ‘ina ‘ua faiā‘ina.4.3 Give explanations and directions andmake comparisonsE lē mamao te<strong>le</strong> <strong>le</strong> mātou fa<strong>le</strong>.‘Ou te nofo i tala atu o <strong>le</strong> pamu penisini.‘Ou te nofo i <strong>le</strong> taulaga o Manukau i <strong>le</strong> itū i saute o‘Aukilani.matū, sisifo, sasa‘e, saute/togaE vevela Sā<strong>mo</strong>a ‘ae mālūlū Niu Sila.E fou lau ta‘ava<strong>le</strong> ‘ae tuai la‘u ta‘ava<strong>le</strong>.E taugofie ‘apu i lō o <strong>mo</strong>li.‘Ou te lapo‘a ‘ae e pa‘e‘e lo‘u uso.674.4 Communicate about time, place, andfrequency;4.5 Communicate about measurement,distance, and costs‘Ua tā se fia? ‘Ua tā <strong>le</strong> taimi e ō ai i <strong>le</strong> fa<strong>le</strong>.‘O fea e iai lou fa<strong>le</strong>? E i Māge<strong>le</strong>.E fa‘afia ona to<strong>le</strong>ni lā ‘outou ‘au? E fa‘atolu i <strong>le</strong> vaiaso.mamao, latalata, tala atu, tala mai, tala ane, i luga, i lalo,i ‘autafa, i totonu, i fafo, i ‘ō, i ‘ī, la<strong>le</strong>, <strong>le</strong><strong>le</strong>, <strong>le</strong>nā, <strong>le</strong>lā, <strong>le</strong>neikilomita, mita, maila, senitimitaE ‘umī <strong>le</strong> tamāloa ‘ae pu‘upu‘u <strong>le</strong> fafine.E mamao <strong>le</strong> fa<strong>le</strong>ā‘oga ‘ae latalata <strong>le</strong> fa<strong>le</strong>sā.‘O Sā<strong>mo</strong>a e mamao i lō Toga.E mita, fitu sefulu tasi senitimita <strong>le</strong> ‘umi o <strong>le</strong> tama.‘Ua taugatā te<strong>le</strong> <strong>le</strong> penisini.E taugofie lāvalava i Niu Sila.‘O <strong>le</strong> ā <strong>le</strong> tau o‘ apu fa‘a<strong>mo</strong><strong>le</strong><strong>mo</strong><strong>le</strong>? E tālā onosefulu sene i <strong>le</strong>kilo ‘apu. Matuā taugofie.‘O <strong>le</strong> ā <strong>le</strong> tau o <strong>le</strong> pu<strong>le</strong>tasi <strong>le</strong>nei fa‘a<strong>mo</strong><strong>le</strong><strong>mo</strong><strong>le</strong>? Selau luasefulutālā. ‘Ua fai sina taugatā.