SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS
SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS - Kokkolan Energia
SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS - Kokkolan Energia
- No tags were found...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>SÄHKÖ</strong>- <strong>JA</strong> <strong>SAUNALAITOS</strong><br />
KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 • 2010<br />
Energiaa<br />
puusta ja<br />
turpeesta<br />
Kun myrsky iskee s. 8 Stefan Finnilä tunnistaa kodin sähkösyöpöt s. 12<br />
ENERGISTÄ PALVELUA • www.kokkolanenergia.fi
<strong>SÄHKÖ</strong>- <strong>JA</strong><br />
<strong>SAUNALAITOS</strong><br />
KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 • 2010<br />
S. 12<br />
Julkaisija:<br />
Kokkolan Energia<br />
Postiosoite:<br />
PL 165<br />
67101 Kokkola<br />
Katuosoite:<br />
Varastotie 3<br />
Puhelin (06) 828 9111<br />
Telefax (06) 828 9205<br />
Päätoimittaja:<br />
Petri Kokko<br />
Toimittaja:<br />
Jorma Uusitalo<br />
Sisäsivuilla<br />
S. 6 S. 8<br />
Höyryputkiverkosto valmistui........................................s. 6<br />
Sähkökatkosten syyt selvitetään ripeästi..................s. 8<br />
Asuntomessualue valmistuu aikataulussa............. s. 10<br />
Testaa tietosi energiavisassa........................................ s. 11<br />
Stefan vastaa kysymyksiin sähkölaskusta.............. s. 12<br />
Kuvat:<br />
Esa Melametsä<br />
ja Tomi Hirvinen<br />
Ulkoasu:<br />
Mainostoimisto Fristyle<br />
Painopaikka:<br />
Art-Print<br />
Painosmäärä:<br />
23 000 kpl.<br />
KOKKOLAN ENERGIAN TÄRKEITÄ YHTEYSTIETO<strong>JA</strong>:<br />
Vaihde (Kokkolan kaupunki)<br />
Puh. (06) 828 9111<br />
Varastotie 3 (PL 165),<br />
67100 Kokkola<br />
www.kokkolanenergia.fi<br />
etunimi.sukunimi@kokkolanenergia.fi<br />
Asiakaspalvelu<br />
ma-pe klo 8-16<br />
Puh. (06) 828 9295<br />
energialaskutus@kokkolanenergia.fi<br />
Kaukolämpöliittymäsopimukset<br />
Puh. (06) 828 9595<br />
Kaukolämpö tekninen asiakasneuvonta<br />
Puh. (06) 828 9291<br />
Sähköliittymäsopimukset<br />
Puh. (06) 828 9294<br />
Sähköliittymät tekninen asiakasneuvonta<br />
Puh. (06) 828 9558<br />
Sähkönmyynti<br />
Puh. (06) 828 9746<br />
Vikailmoitukset ja päivystys, sähkö<br />
Puh. (06) 822 0800<br />
Vikailmoitukset ja päivystys, kaukolämpö<br />
Puh. (06) 822 0600<br />
Oy Kokkola Power Ab<br />
Puh. (06) 822 7940
Pääkirjoitus<br />
Energia-ala verojen<br />
viidakossa ja tukien tiheikössä<br />
Eräässä hiljattain järjestetyssä yhdyskuntien energiahuollon<br />
ajankohtaisasioita käsitelleessä tilaisuudessa laskettiin, että johonkin<br />
tiettyyn energiatuotantohankkeeseen kohdistuu seitsemän erillistä julkisen<br />
vallan energia- ja ympäristöpoliittista ohjauskeinoa. Tämän kirjoittaja voi<br />
helposti laskea, että Kokkolan sähkön ja lämmön tuotantoon tulee ensi<br />
vuonna kohdistumaan ainakin kuusi ohjauskeinoa. Näitä ovat hiilidioksidin<br />
päästökauppa, turpeen polttoainevero, raskaan ja kevyen polttoöljyn<br />
polttoaineverot, sähkövero ja metsäenergialla tuotetun sähkön syöttötariffi.<br />
Ja lisää voi olla tulossa. Osasta näistä<br />
on sivukaupalla yksityiskohtaisia<br />
soveltamisohjeita, osasta niitä vasta<br />
valmistellaan. Lisäksi on syytä muistaa,<br />
että metsäenergian alkutuotantoon<br />
kohdistuu jo nyt huomattava tukien ja<br />
määräysten viidakko, jossa metsäala<br />
ponnistelee.<br />
Paikallisen energiantuotannon lisäksi<br />
Kokkolan Energian osuusvoimalaitoksistaan<br />
saamaan sähköön kohdistuu<br />
vastaavasti lukuisia muita energiapoliittisia<br />
ohjauskeinoja, esimerkiksi tuulivoimaan<br />
kohdistuvat tuet ja turvesähkön<br />
syöttötariffi. Tämän lisäksi sellaiset<br />
ratkaisut, jotka eivät suoranaisesti kohdistu<br />
Kokkolan Energian energialiiketoimintaan,<br />
vaikuttavat välillisesti Kokkolassa<br />
käytettävien energianlähteiden<br />
hintaan ja saatavuuteen.<br />
On syytä kysyä, näkyykö metsää<br />
enää puilta. Uusiutuvien energialähteiden<br />
käytön edistäminen ja tuontienergian<br />
vähentäminen ovat selkeitä yhteiskunnan<br />
asettamia velvoitteita, joita<br />
energia-alan yritykset ovat investointipäätöksillään<br />
pyrkineet täyttämään jo<br />
vuosien ajan. Ohjauskeinojen lukuisuus<br />
ja suorakulmaiset käännökset valtiovallan<br />
ratkaisuissa työllistävät ja vaikeuttavat<br />
tai tekevät jopa mahdottomaksi luotettavalla<br />
tavalla suunnitella tulevaisuuden<br />
investointeja. Tämä samaan aikaan<br />
kun investointeihin tarvittavien varojen<br />
hankkiminen voi vaikeutua rahoitusmarkkinoiden<br />
myllerryksessä. Vaikka<br />
EU-tason päätöksillä on osuutensa<br />
sekavaan tilanteeseen, on suomalaisilla<br />
ratkaisuilla ja soveltamismalleilla aivan<br />
omaehtoisesti vaikeutettu energiahuollon<br />
ruohonjuuritason toteuttamista.<br />
Kuten monella muullakin alalla, on<br />
sääntelyn lisäämisen ainut varma seuraus<br />
se, että kuluttajan on ennemmin tai<br />
myöhemmin maksettava ylätason päätösten<br />
seuraukset. Näin ollen Kokkolassakin<br />
joudutaan korottamaan energian<br />
hintoja ensi vuoden alusta. Päätavoitteiden<br />
saavuttamiseksi ja verotulojen<br />
keräämiseksi soisi löytyvän yksinkertaisempia<br />
keinoja, jotka olisivat asiakkaan<br />
kannalta havainnollisempia.<br />
Poukkoilevasta energiapolitiikasta<br />
huolimatta Kokkolan Energian piirissä<br />
on kehitetty määrätietoisesti kotimaisten<br />
polttoaineiden hankintaa yhteistyössä<br />
maakunnan toimijoiden kanssa.<br />
Ruokohelven käyttöön investoitiin<br />
jo aikaisemmin 2000-luvulla. Polttoaineen<br />
hankintaa on organisoitu niin,<br />
että olemme entistä lähempänä alkutuottajia.<br />
Päättyvän vuoden aikana on<br />
laajennettu merkittävästi puupolttoaineen<br />
varastointi- ja käsittelykapasiteettia.<br />
Hiilidioksidipäästöttömän energian<br />
tuotanto tuleekin olemaan alkaneen talvikauden<br />
aikana entistä korkeammalla<br />
tasolla.<br />
Petri Kokko<br />
Energiajohtaja<br />
www.kokkolanenergia.fi | KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 • 2010 3
Kokkolalaista energiaa<br />
Oy Kokkola Power Ab:n ja Kokkolan<br />
Voima Oy:n voimalaitokset<br />
eivät ole ainoastaan tärkeitä<br />
energiantuottajia, vaan energiantuotannon<br />
lisäksi niillä on merkittävä työllistävä<br />
vaikutus ympäröivälle maakunnalle<br />
sijaintikuntansa ohella.<br />
– Olemme muun muassa kouluttaneet<br />
yli sata kuljettajaa polttoainekuljetuksiin<br />
liittyen. Puuta ja turvetta hankimme<br />
lähimaakunnista noin 10 miljoonalla<br />
eurolla vuodessa. Turpeesta ostamme<br />
suurimman osan Keski-Pohjanmaalta, ja<br />
puuta käytämme vuodessa 100 000-150<br />
000 kiintokuutiometriä, kertoo polttoainepäällikkö<br />
Petri Ahokangas.<br />
Hän arvioi, että kun mukaan lasketaan<br />
kuljetukset, metsäalan ammattilaiset<br />
ja turvetyömaiden työntekijät,<br />
Kokkolan voimalaitokset tuovat maakuntaan<br />
työtä suoraan noin 400-500 ihmisille.<br />
– Ilman maakuntaa tämä laitos ei<br />
pyöri. Tarvitsemme toinen toisiamme,<br />
Ahokangas tiivistää.<br />
Säätöalue noin<br />
200 000 megawattituntia<br />
Kokkola kahden voimalaitoksen kokonaisuus<br />
sijoittuu Ahokankaan mukaan<br />
valtakunnallisessa mittakaavassa keskikokoluokkaan<br />
mutta maakunnallisesti<br />
kyse on isosta toimijasta. Kokoluokkansa<br />
ansiosta voimalaitokset luovat lähimaakuntiin<br />
runsaasti kysyntää biopolttoaineille<br />
ja turpeelle.<br />
Kokkolan Voiman voimalaitos on erikoistunut<br />
biopolttoaineiden käyttöön<br />
ja Kokkola Power käyttää tällä hetkellä<br />
pääasiassa turvetta.<br />
– Pääpolttoaineemme on jyrsinturve,<br />
jonka määrä on vuodessa noin 500<br />
000 megawattituntia. Puun osuuden<br />
tekninen minimi on noin 100 000 megawattituntia,<br />
eli noin 125 000 kuutiota haketta.<br />
Nämä määrät tarvitaan vähintään,<br />
jotta voimalat saadaan toimimaan halutulla<br />
tavalla. Tarvitsemme tuon puumäärän,<br />
jotta saamme poistettua turpeesta<br />
rikin. Turpeen käyttö puolestaan sitoo<br />
puussa olevat alkalimetallit.<br />
– Sen lisäksi meillä on noin 200<br />
000 megawattitunnin säätöalue. Se on<br />
osuus, jonka ajamme polttoaineella, joka<br />
on sillä hetkellä markkinoilla kilpailukykyisin<br />
ja meille edullisin, Ahokangas<br />
kertoo.<br />
Metsissä ollut<br />
tekemisen meininki<br />
Petri Ahokangas on mielissään siitä, että<br />
puuta on ollut hyvin tarjolla viimeiset<br />
pari vuotta. Hänen mukaansa puu on<br />
voimalaitoksille merkittävä polttoaine<br />
ja sen vuoksi on hyvä, että metsissä vallitsee<br />
nyt tekemisen meininki.<br />
– Puun hankinnassa taloudellisesti<br />
kannattava toimintasäde on noin sata<br />
kilometriä, ja puuta tulee sekä hakkee-<br />
Teksti: Jorma Uusitalo • Kuvat: Esa Melametsä<br />
4<br />
KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 • 2010 | www.kokkolanenergia.fi
puusta ja turpeesta<br />
na että hakettamattomana.<br />
Ahokangas toivoo, että voimalaitokset<br />
saisivat puupolttoainetta mahdollisimman<br />
paljon nimenomaan hakettamattomana.<br />
Se parantaa puun säilyvyyttä<br />
ja helpottaa varaston hallintaa.<br />
– Joulu-maaliskuussa puun käyttö lähes<br />
nelinkertaistuu. Koska kulutushuippu<br />
on tuolloin kaikkialla muuallakin,<br />
urakoitsijoilla ei ole resursseja vastata<br />
noin voimakkaaseen ja lyhyeen kysyntäpiikkiin.<br />
Mutta kun saamme puun kokonaisena,<br />
voimme silputa sen omien tarpeidemme<br />
mukaan ja samalla saamme<br />
hyödynnettyä tarkemmin puun energian.<br />
Puupolttoaineen merkityksestä voimalaitoksille<br />
kertoo omaa kieltään se,<br />
että Kovon polttoainekenttä on kasvanut<br />
laajennuksen ansiosta neljän hehtaarin<br />
suuruiseksi. Uusin ennuste puolestaan<br />
osoittaa, että kaudella 2010-<br />
2011 KoVo:n polttoainekäytöstä puun<br />
osuus on jo 70 prosenttia. 2000-luvun<br />
puoliväliin tultaessa vastaava luku oli ainoastaan<br />
25-30 prosentin luokkaa.<br />
– Powerin puolella tulemme myös<br />
tehostamaan puun käyttöä, mutta siellä<br />
puun merkittävä lisääminen edellyttää<br />
jonkin verran investointeja vastaanoton<br />
parantamiseksi. Perinteisestihän<br />
Power on ollut enemmän turvevoimalaitos,<br />
Ahokangas sanoo.<br />
Turvetta saa<br />
kellon tarkuudella<br />
Myös turpeella on omat vahvuutensa<br />
puupolttoaineeseen verrattuna. Jos<br />
puun ja turpeen voimalaitoshinta veroineen<br />
ja maksuineen on sama, laitokselle<br />
on edullisempaa käyttää turvetta.<br />
– Kotimainen turve on varma vaihtoehto.<br />
Turve on teollisempi polttoaine,<br />
koska saamme sitä kellon tarkkuudella<br />
silloin kun tarvitsemme. Puu on aina<br />
epävarmempi toimituslogistiikasta ja<br />
olosuhteista johtuen, ja sen takia puun<br />
saannille esiintyy enemmän rajoitteita,<br />
Ahokangas vertaa.<br />
Ympäristönäkökulmastakin turpeentuotanto<br />
on aivan toisella tasolla<br />
kuin 60-70-luvuilla.<br />
– Päinvastoin kuin yleisesti uskotaan,<br />
vesistövaikutukset eivät ole enää lainkaan<br />
sitä luokkaa kuin menneinä vuosikymmeninä.<br />
Suopinta-alasta vain noin<br />
prosentti käytetään turvetuotantoon, eli<br />
turvetuotanto ei myöskään hävitä suoluontoa<br />
Suomesta, polttoainepäällikkö<br />
muistuttaa mittasuhteista.<br />
Kokonaisuutena puu ja turve täydentävät<br />
hyvin toisiaan Kokkolan voimalaitoksilla.<br />
– Polttoaineena puu ei ole läheskään<br />
niin tasalaatuinen kuin turve, mutta<br />
yhdessä niistä muodostuu erittäin hyvä<br />
polttoaineseos, joka palaa puhtaasti, Petri<br />
Ahokangas kuvaa esimerkillä käytäntöä.<br />
Lue lisää s. 6<br />
www.kokkolanenergia.fi | KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 • 2010<br />
5
Uusi höyryputkiverkosto otettiin<br />
käyttöön marraskuussa,<br />
jolloin alkoivat höyrytoimitukset<br />
Kokkola Power Ab:lta<br />
Tetra Chemicalsin tehtaalle.<br />
Höyryputkisto otettu käyttöön<br />
Suurteollisuusalueella kesän jatkuneet<br />
prosessihöyryputkiston rakennustyöt<br />
ovat valmistuneet. Uusi kokonaisuus<br />
otettiin käyttöön 9. marraskuuta,<br />
kun höyrytoimitukset Oy Kokkola<br />
Power Ab:lta alkoivat Tetra Chemicalsin<br />
tehtaalle.<br />
Marraskuun loppupuolella prosessihöyryputkistolla<br />
tehtiin enää viimeistelytöitä,<br />
kuten putkien eristyspeltien asennuksia.<br />
– Uuden prosessihöyryputkiston ansiosta<br />
pystymme optimoimaan kahden voimalaitoksen<br />
yhteiskäyttöä sen mukaan,<br />
kummalla voimalaitoksella on kulloinkin<br />
edullisinta ajaa. Sen lisäksi höyryputkisto<br />
varmistaa Tetran höyrytoimitukset, sanoo<br />
Oy Kokkola Power Ab:n kehityspäällikkö<br />
Esa Malkamäki.<br />
Höyryä kulkee kahdessa putkessa ja<br />
kolmannessa palautuu lauhdetta eli lauhdutettua<br />
höyryä.<br />
– Pystymme toimittamaan Tetralle<br />
höyryä kummalta tahansa voimalaitokselta.<br />
Sen lisäksi voimme välittää höyryä<br />
kahdessa eri painetasossa voimalaitokselta<br />
toiselle, Malkamäki kertoo.<br />
Ulkona olevan uuden höyryputkiston<br />
pituus on noin yksi kilometri per putki.<br />
Teksti: Jorma Uusitalo • Kuva: Tomi Hirvinen<br />
Pienet purot<br />
isoksi virraksi<br />
Oy Kokkola Power Ab:n voimalaitosten<br />
toiminnan monimuotoisuus näkyy esimerkiksi<br />
polttoainepäällikkö Petri Ahokankaan<br />
työnkuvassa.<br />
– Meidän polttoaineen hankintakokonaisuus<br />
on hyvin laaja. Turvetta ostetaan<br />
niin suolle kuin voimalaitokselle<br />
perille toimitettuna, ja puuta suoraan<br />
metsänomistajilta tienvarteen tai toimittajilta<br />
voimalaitokselle kuljetettuna.<br />
Lisäksi suoritamme puuraaka-aineen<br />
murskaamista ja käsittelyä täällä voimalaitosalueella.<br />
– Olemme toisinsanoen hajauttaneet<br />
polttoainehankinnan hyvin laajasti<br />
riskien minimoimiseksi. Vaikka yksi jalka<br />
pettäisi vaikkapa huonojen sääolojen tai<br />
muiden toimitusvaikeuksien takia, meillä<br />
löytyy niissä tilanteissa korvaavia vaihtoehtoja,<br />
Ahokangas sanoo.<br />
Nykyisessä toimessaan maaliskuussa<br />
2009 aloittanut Ahokangas on koulutukseltaan<br />
metsätalousinsinööri, eli hänellä<br />
on metsämiestausta, jota aikaisempi<br />
työura entisestään vahvistaa.<br />
– Työskentelin ennen nykyistä tehtävääni<br />
L&T Biowatti Oy:n palveluksessa<br />
ja vastasin muun muassa Kokkolan Voiman<br />
voimalaitoksen puupolttoaineen<br />
toimituksista.<br />
– Taustani ansiosta tunnen hankintaketjun<br />
hyvin kannolta voimalaitokselle.<br />
Logistiikan hallitseminen on työssäni<br />
tärkeää, koska tarvitsemme polttoainetta<br />
tasaisesti eikä toimitusvarmuudessa<br />
saa esiintyä vakavia häiriöitä.<br />
– Vaikka käytämme täällä massiivisia<br />
määriä polttoainetta, kerätään esimerkiksi<br />
puuraaka-aine isoksi virraksi hyvin<br />
pienistä puroista. Yksittäiset myyntierät<br />
ovat suuruudeltaan useinmiten 100-200<br />
kiintokuutiometriä, Ahokangas kertoo.<br />
6<br />
KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 • 2010 | www.kokkolanenergia.fi
Energiaverot vuonna 2011<br />
Valtioneuvoston esitys energiaveroiksi<br />
vuodelle 2011 on tämän<br />
lehden mennessä painoon eduskunnassa<br />
valiokuntakäsittelyssä. Esitys<br />
on olennainen osa valtion budjettia ja<br />
sen tarkoitus kerätä noin 700 miljoonaa<br />
euroa verotuloja vuosittain. Verojen korotukset<br />
kohdistuvat lämmityspolttoaineisiin<br />
ja sähköön.<br />
Kevyen polttoöljyn vero vaikuttaa öljylämmitteisen<br />
talon asukkaan kustannuksiin<br />
suoraan.<br />
Sähkövero kannetaan sähkönsiirtolaskun<br />
yhteydessä ja näkyy asiakkaille<br />
erikseen laskussa.<br />
Turpeelle asetettava vero sekä sähköveron<br />
ja polttoöljyjen verojen korotukset<br />
nostavat energiantuotannon<br />
kustannuksia, minkä johdosta Kokkolan<br />
Energia joutuu korottamaan kaukolämmön<br />
hintaa kanta-Kokkolan alueella<br />
noin viidellä prosentilla vuoden 2011<br />
alusta, mistä tiedotetaan erikseen kirjeitse<br />
lämpöasiakkaille.<br />
Esityksen mukaiset uudet verot arvonlisäverollisina ovat:<br />
Vero 2010 Vero 2011 Muutos<br />
Kevyt polttoöljy 10,7 snt/l 19,7 snt/l + 84 %<br />
Raskas polttoöljy 8,2 snt/kg 23,1 snt/kg + 180 %<br />
Turve - 3,90 €/MWh 1) (uusi vero)<br />
Sähkö<br />
- veroluokka I 1,09 snt/kWh 2,09 snt/kWh + 93 %<br />
- veroluokka II (teollisuus) 0,32 snt/kWh 0,86 snt/kWh + 167 %<br />
1) väliaikaisesti vv. 2011..2012 1,90 €/MWh ja vv. 2013..2014 2,90 €/MWh<br />
Kiristyvä energiaverotus herättää arvostelua<br />
Ensi vuonna voimaan astuvat energiaverojen<br />
korotukset ovat saaneet<br />
osakseen voimakasta arvostelua.<br />
Keskusteluun ovat nousseet<br />
varsinkin kivihiilen verotuksen kaksinkertaistuminen<br />
ja maakaasuveron peräti<br />
viisinkertaistuminen.<br />
Myös turpeelle on tulossa uusi erillinen<br />
polttoainevero.<br />
Veronkorotuksilla on tarkoitus kerätä<br />
valtion kassaan noin 700 miljoonaa<br />
euroa.<br />
Marraskuun lopulla valiokuntakäsittelyssä<br />
ollutta verouudistusta on kritisoitu<br />
muun muassa siksi, että sen kustannuksista<br />
suuren osan joutuvat maksamaan<br />
suomalaiset kotitaloudet.<br />
Esimerkiksi Kiinteistöliitto arvioi, että<br />
uudet energiaverot voivat johtaa jopa<br />
20 prosentin hinnankorotuspaineisiin<br />
kaukolämpöyhtiöissä, jotka käyttävät<br />
maakaasua. Kustannusvaikutukset<br />
tuntuvat myös Kokkolan tapaisissa pienemmissä<br />
keskuksissa, jotka hyödyntävät<br />
kotimaisia polttoaineita.<br />
Suomi energiaverottajien<br />
kärkikastia<br />
Energiateollisuus puolestaan on laskenut,<br />
että energiaverojen korotusten jälkeen<br />
Suomi nousee Euroopan unionin<br />
alueella energiaverottajien kärkikastiin.<br />
Korotukset koettelevat erityisesti<br />
elinkeinoelämää ja kotitalouksia, joiden<br />
asumiskustannukset nousevat huomattavasti<br />
lämmön ja sähkön kallistumisen<br />
seurauksena.<br />
Uhkana onkin, että verot vaarantavat<br />
esimerkiksi kaukolämmön jatkokehittämisen.<br />
Energiateollisuuden mukaan<br />
energia-alalla korotukset vaikuttavat<br />
haitallisesti kaukolämmön lisäksi<br />
myös sähkön ja lämmön yhteistuotantoon,<br />
koska polttoaineiden valmisteverojen<br />
huomattava nousu voi rapauttaa<br />
kaukolämmön kilpailukykyä lämmitysmarkkinoilla.<br />
Sähköveron korotuksen myötä verojen<br />
osuus kotitaloussähkön hinnasta<br />
nousee Suomessa noin 25 prosentista<br />
lähes 31 prosenttiin.<br />
Muutosten jälkeen Kokkolan Energian<br />
asiakkaiden yhteenlaskettu energiaverorasitus<br />
nousee vuositasolla arviolta<br />
viidestä kuuteen miljoonaa euroa.<br />
www.kokkolanenergia.fi | KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 • 2010 7
Käyttöteknikko Pekka Kinnunen sekä valvomon seinällä sijaitseva kartta, joka on tärkeässä roolissa esimerkiksi<br />
silloin, kun sähkökatkoksen aiheuttaneen vian sijaintia paikallistetaan.<br />
Kun myrsky iskee<br />
Itä-Suomessa heinäkuun lopulla riehunut<br />
ja sähkölinjoille merkittäviä tuhoja<br />
aiheuttanut Asta-myrsky on tuore esimerkki<br />
luonnonilmiöstä, jonka aiheuttamien<br />
vahinkojen korjaamiseen sähköyhtiöiden<br />
pitää varautua.<br />
Asta-myrskyn vaikutukset ulottuivat<br />
tuona viikonloppuna Keski-Pohjanmaalle<br />
saakka, ja myrskyvaurioiden korjaaminen<br />
työllisti myös Kokkolan Energian<br />
henkilökuntaa.<br />
– Tulin silloin apuun lomalta iltavuoroon.<br />
Myrsky alkoi aamulla puoli viideltä<br />
ja sen jälkiä korjattiin vielä lähelle puolta<br />
yötä, sillä puita kaatui linjoille aika paljon,<br />
Kokkolan alueen sähkönsiirrosta huolehtivan<br />
Kenet Oy:n käyttöteknikko Pekka<br />
Kinnunen muistelee.<br />
Asta-myrskyn aiheuttamat tuhot Itä-<br />
Suomessa olivat merkittävät. Kokkolan<br />
seudulla selvittiin tälläkin kertaa paljon<br />
vähemmällä.<br />
– Vaikka täällä tulisi rajukin myrsky,<br />
meillä sähkölinjojen pituudet ovat niin<br />
lyhyitä, ettei niiden korjaaminen kestäisi<br />
viikkoja. Kenetin alueella 5-20 kilometriä<br />
on aika tyypillinen yhden johtolähdön pituus<br />
mutta Itä-Suomen ja Keski-Suomen<br />
verkkoyhtiöissä johtolähtöjen pituudet<br />
voivat olla yli 100 kilometriä.<br />
– Puustokaan ei kasva täällä aivan niin<br />
pitkäksi kuin Itä- ja Keski-Suomessa, mikä<br />
osaltaan ehkä pienentää myrskyvaurioita.<br />
Useampien rengassyöttömahdollisuuden<br />
ansiosta verkon rakenne on Kenetillä<br />
lisäksi vähän erilainen kuin Itä-Suomessa,<br />
Kinnunen sanoo.<br />
Kalusto valmiina lähtöön<br />
Normaalityöajan ulkopuolella yksi toimihenkilö<br />
ja kaksi asentajaa ovat varallaolossa<br />
puolen tunnin lähtövalmiudessa,<br />
kun kännykkään tulee ilmoitus häiriöstä<br />
sähkönjakelussa.<br />
Toimihenkilöllä on mukanaan reppu,<br />
josta löytyvät kannettava tietokone ja<br />
tarvittavat kartat. Varallaolijoilla on käytössään<br />
yhtiön autot, jotka on varustettu<br />
kalustolla, jota tarvitaan muun muassa<br />
linjojen raivaamiseen.<br />
Säätilaa tarkkaillaan aktiivisemmin<br />
jos lähialueelle on ennustettu myrskyä<br />
ja lisäksi Ilmatieteenlaitos lähettää sähköpostilla<br />
tiedon tulevasta myrskyrintamasta.<br />
Myrskyn uhatessa voidaan varallaolovahvuutta<br />
lisätä tarpeen mukaan.<br />
– Kun saan hälytyksen, pystyn ottamaan<br />
kannettavalla yhteyden valvomoon<br />
jo kotoa ja ohjaamaan sieltä joitakin<br />
asioita sekä antamaan asentajille<br />
tietoja maastoon, Kinnunen kuvailee vikatilanteen<br />
aiheuttamia ensimmäisiä toimenpiteitä.<br />
Teksti: Jorma Uusitalo • Kuvat: Esa Melametsä ja Kokkolan Energia<br />
8<br />
KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 • 2010 | www.kokkolanenergia.fi
– Meillä on töissä vastuuntuntoisia<br />
ihmisiä, sillä tiukoissa paikoissa liikkeelle<br />
lähtee sellaisiakin työntekijöitä, joita<br />
varallaolo ei sillä hetkellä koske. Ymmärretään,<br />
että sähköt pitää saada päälle eikä<br />
työssä olevia haluta jättää pulaan.<br />
Tiedon kuljettava varmasti<br />
Vikatilanteiden selvityksessä häiriötön<br />
tiedonkulku on avainasemassa. Kinnunen<br />
muistuttaa, että mitään ei tapahdu,<br />
ellei viesti kulje.<br />
Kokkolan Energialle on vastikään<br />
uusittu viestintäjärjestelmät, jotka nopeuttavat<br />
sähköverkon vikojen selvittämistä<br />
sekä korjaamista, ja sen myötä<br />
sähköjen palauttamista mahdollisimman<br />
ripeästi asiakkaille.<br />
– Emme halua olla pelkästään kännyköiden<br />
varassa, koska häiriötilanteissa<br />
kännykkäverkot saattavat tukkeutua.<br />
Sen sijaan käytämme varallaolossa<br />
viranomaisviestinnän Virve-verkkoa,<br />
minkä lisäksi meillä on oma VHF/UHFradiopuhelinjärjestelmä,<br />
Kinnunen kertoo.<br />
VHF/UHF- radiopuhelinjärjestelmän<br />
ansiosta esimerkiksi<br />
valvomosta saadaan<br />
luotettavasti yhteys<br />
asentajapariin, vaikka<br />
he liikkuisivatkin<br />
maastossa etäällä<br />
tiestöstä. Radiopuhelinverkon<br />
ansiosta<br />
lisäksi yksittäiset asentajat ja asentajaparit<br />
voivat kommunikoida keskenään,<br />
kun he paikantavat ja korjaavat sähkökatkoksen<br />
syitä. Radiopuhelinverkko<br />
parantaa osaltaan myös työturvallisuutta.<br />
Vaikka vikatilanteissa sähköt pyritään<br />
palauttamaan niin pian kuin mahdollista,<br />
turvallisuudesta ei tingitä missään<br />
tilanteessa.<br />
Katkoksia ehkäistään<br />
ennakolta<br />
Kun sähköt menevät poikki, asiakkaiden<br />
ei kannata heti soittaa vikanumeroon.<br />
Kinnusen mukaan ensin on syytä<br />
tarkistaa, löytyykö vika talon sisältä,<br />
jos esimerkiksi pääsulake tai ryhmäsulake<br />
on palanut.<br />
Toisekseen Kokkolan Energian oma<br />
järjestelmä tekee ensimmäisten minuuttien<br />
aikana ns. pika- ja aikajälleenkytkennät,<br />
joiden seurauksena sähköt<br />
voivat palautua.<br />
– Esimerkiksi muuntajan päällä olevat<br />
eläimet saattavat aiheuttaa valokaarioikosulun.<br />
Kun järjestelmä katkaisee<br />
sähköt, valokaari sammuu ja sähköt<br />
palautuvat.<br />
– Sellainen tieto on meille tärkeää,<br />
kun asiakkaat kertovat esimerkiksi sähkölinjan<br />
päälle kaatuneesta puusta. Silloin<br />
tiedämme, mistä sähkökatkos aiheutuu<br />
ja missä vikapaikka sijaitsee.<br />
Tieto tulee meille vikailmoituskeskuksen<br />
(06-822 0800) kautta, ja me puolestamme<br />
yritämme pitää vikailmoituskeskuksen<br />
mahdollisimman hyvin ajantasalla<br />
siitä, mitä aluetta vika koskee ja<br />
kauanko vian korjaaminen kestää.<br />
Luonnon aiheuttamia sähkökatkoja<br />
pyritään ehkäisemään<br />
ennakolta.<br />
Kinnunen kertoo,<br />
että Kenet Oy:n<br />
vastuulla oleva sähköverkko<br />
on jaettu<br />
kuuteen alueeseen,<br />
joista yhden johtoalueet<br />
raivataan<br />
vuosittain kunnossapito-<br />
ja huoltosuunnitelman<br />
mukaisesti.<br />
Johtoalue on leveydeltään metristä<br />
kymmeneen metriä riippuen johdon<br />
jännitetasosta ja rakenteesta.<br />
– Meillä on oikeus raivata johtoalueen<br />
pohja sekä reunapuut. Linjaraivaajat<br />
silmäilevät lisäksi johtoalueen ulkopuoliset<br />
alueet, ja maanomistajan luvalla<br />
kaadetaan muun muassa lahot puut,<br />
jotka saattavat kaatua linjalle.<br />
Puuston aiheuttamat sähkökatkokset<br />
luonnollisesti vähenevät sitä mukaan,<br />
kun ilmajohtoja kaapeloidaan<br />
maan alle. Tällä hetkellä Kenet Oy:llä<br />
on 20 kilovoltin keskijänniteilmajohtoja<br />
noin 250 kilometriä ja 400 voltin pienjänniteilmajohtoja<br />
noin 400 kilometriä.<br />
Toimi oikein,<br />
älä ota riskejä<br />
Pahasti poikki-kirjasessa, jonka julkaisemiseen<br />
ovat osallistuneet muun muassa<br />
Puolustusministeriö, Energiateollisuus ry.<br />
ja Fingrid Oyj, annetaan hyviä käytännön<br />
vinkkejä, miten toimia sähkökatkon sattuessa.<br />
Seuraavassa joitakin poimintoja:<br />
Katso, onko naapurilla valot. Yleensä<br />
huoneistot, lähitalot ja lyhyt kadunpätkäkin<br />
kuuluvat samaan sähköverkkoon. Jos<br />
valot ovat pois sieltäkin, kyseessä on kodin<br />
sähköverkkoa laajempi katko.<br />
Silloin kun katko tuntuu pitkittyvän,<br />
saat sähköyhtiöltä tietoa katkon syystä<br />
ja ehkä arvion sen kestosta. Seuraa radion<br />
uutisia. Jos vika on asunnon tai talon<br />
omassa verkossa eikä se korjaannu sulaketta<br />
vaihtamalla, soita ammattiapua. Korjaustöitä<br />
ei saa tehdä omin päin.<br />
Kodin valot ja sähkölaitteet on hyvä<br />
laittaa pois päältä katkon alettua. Ne eivät<br />
kuitenkaan toimi sen aikana. Jätä esimerkiksi<br />
yksi valaisin päälle kertomaan, milloin<br />
sähköt palaavat. Tärkeintä on katkaista virta<br />
liedestä, silitysraudasta, kahvinkeittimestä<br />
ja pesukoneesta.<br />
Myrskyt kaatavat puita ja heittävät oksia<br />
ja muuta roskaa sähkölinjoille. Älä yritä<br />
raivata niitä pois. Vaarana on tappava sähköisku.<br />
Hyvä nyrkkisääntö on, että mihinkään,<br />
mikä koskee sähkölinjoihin, ei saa<br />
tarttua. Teille ja pihoille kaatuneita irtopuita<br />
ja oksia voi raivata pois, jos ne eivät<br />
kosketa sähkölinjoja.<br />
5) Valot sammuvat, kun sähköt menevät<br />
poikki. Toimiva taskulamppu on korvaamaton<br />
apuväline muun valaistuksen<br />
hävitessä. Sen valossa liikkuminen on turvallisempaa<br />
ja esimerkiksi sulaketaulun<br />
tutkiminen helpompaa.<br />
www.kokkolanenergia.fi | KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 • 2010 9
Asuntomessut oiva ajankohta sukulaisvierailuille<br />
Teksti: Jorma Uusitalo • Kuva: Tomi Hirvinen<br />
Kokkolan asuntomessut ensi kesänä<br />
ovat mitä parhain ajankohta kutsua<br />
sukulaisia ja ystäviä vierailulle Kokkolaan.<br />
– Kutsumalla sukulaisia ja muita tuttavia<br />
kylään asuntomessujen aikana voi jokainen<br />
kokkolalainen vaikuttaa tapahtuman<br />
onnistumiseen. Meillä on esimerkiksi<br />
käytössä isäntälippu. Sen ansiosta aktiivinen<br />
isäntä tai emäntä pääsee käymään<br />
messuilla samalla lipulla useamman kerran,<br />
kertoo Kokkolan asuntomessujen<br />
projektipäällikkö Touko Rauma.<br />
Asuntomessuvieraiden majoittamiseen<br />
käytetään myös perhemajoitusta.<br />
– Perhemajoitus toimii Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla,<br />
miksi se ei toimisi täälläkin.<br />
Etsimme perheitä, jotka ovat kiinnostuneita<br />
tarjoamaan yösijan messuvieraille.<br />
Kaustisella kaikki osapuolet ovat<br />
olleet erittäin tyytyväisiä käytäntöön, joka<br />
samalla tarjoaa isäntäperheille mahdollisuuden<br />
pieneen lisäansioon, Rauma<br />
sanoo.<br />
Työt edenneet<br />
aikataulussa<br />
Touko Rauma nauraa, että rakentaminen<br />
on aina luovaa toimintaa, jossa tulee eteen<br />
ennakoimattomia tilanteita. Silti valmistelut<br />
ovat hänen mukaansa edenneet kiitettävästi<br />
aikataulussa.<br />
Asuntomessujen projektipäällikkö Touko Rauma toivoo, että asuntomessurakentajat<br />
saavat työrauhan tulevina kuukausina.<br />
– Infraan liittyvät yhteistyökumppanit<br />
kuten Kokkolan Energia, Kokkolan Vesi ja<br />
Anvia ovat hoitaneet osuutensa, ja kaikki<br />
on piilotettu maan alle. Toimijat ovat sitoutuneita<br />
ja he tietävät, mistä messurakentamisessa<br />
on kyse, projektipäällikkö kiittää.<br />
– Ainoa toiveeni on, että rakentajille<br />
annetaan työrauha ja että ihmiset välttäisivät<br />
turhaa liikkumista messualueella rakentamisen<br />
aikana.<br />
Rakentamisen asiantuntijoita Vanhansatamanlahden<br />
messualueelle on toistaiseksi<br />
viety säästeliäästi. Ne ryhmät, jotka<br />
siellä ovat käyneet, ovat kiitelleet vuolaasti<br />
messualueen erityispiirteitä.<br />
– Tämän päivän Suomessa on luksusta,<br />
että asukkaat pääsevät rakentamaan<br />
omarantaiselle merenrantatontille kävelymatkan<br />
päässä kaupunkikeskustasta. Ja<br />
vaikka kyseessä on tuulinen merenrantaalue,<br />
rakentamista on saatu ohjattua siten,<br />
että mikroilmasto on siedettävä tuulisellakin<br />
ilmalla, Rauma kertoo esimerkkejä kiitosta<br />
saaneista yksityiskohdista.<br />
Lehden nimi kertoo<br />
pitkästä historiasta<br />
Maalaus: Esa Tiainen<br />
Kokkolan Energian asiakaslehden nimi, Sähkö- ja saunalaitos,<br />
perustuu vahvasti historiaan.<br />
Kaupunginvaltuuston päätöksellä Kokkolaan perustettiin<br />
vuonna 1904 Kokkolan Sähkö- ja Saunalaitos, joka<br />
nykyisin tunnetaan nimellä Kokkolan Energia.<br />
Seuraavana vuonna Kokkolan kaupunginvaltuuston<br />
päätöksestä Rantakadulle valmistui punatiilinen<br />
sähkölaitoksen talo. Ensimmäiseen kerrokseen rakennettiin<br />
sähköä tuottava voimalaitos. Toiseen ja kolmanteen<br />
kerrokseen sijoittui kaupungin yleinen sauna.<br />
Näin nivoutuivat aikanaan yhteen sähkön tuottaminen<br />
ja saunominen, joiden historiallista yhteiseloa asiakaslehden<br />
nimi tänä päivänä kuvaa.<br />
10<br />
KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 • 2010 | www.kokkolanenergia.fi
Asiakaslehti 1/2010 Energiavisan palkintojen voittajat:<br />
LASERMITTA: Aino Aaltonen, Kokkola.<br />
ENERGIANKULUTUSMITTARI: Hannamari<br />
Kilpiäinen, Kokkola, Kalervo Puumala,<br />
Kokkola, Satu Siirilä, Kokkola, Salme<br />
Emas, Småbönders, Inger Hansell,<br />
Kokkola, Monica Sundstedt, Kokkola, Arja<br />
Hellsten, Turku, Åsa Satokangas, Kokkola,<br />
Hannu Ruisaho, Kokkola, Marko<br />
Pylväinen, Kokkola.<br />
SATEENVARJO/KYLPYPYYHE: Niina<br />
Sankari-Karhulahti, Kokkola, Anne-Mari<br />
Öster, Pietarsaari, Hanna Huima, Kokkola,<br />
Jouko Soininen, Kokkola, Markus Ventin,<br />
Pietarsaari, Irma Vuorinen, Kokkola,<br />
Arja Seppälä, Kokkola, Pasi Kattilakoski,<br />
Kokkola, Veli Kalliomaa, Kokkola, Hillevi<br />
Halonen, Kokkola.<br />
Vastauksia yhteensä 293 kpl. Palkinnot<br />
toimitettu voittajille. Kiitos osallistujille<br />
aktiivisuudesta.<br />
Tee e-laskusopimus<br />
Voit voittaa palkinnon<br />
Sähkö- ja kaukolämpölaskun voit<br />
saada helposti ja vaivattomasti<br />
myös e-laskuna omaan verkkopankkiisi.<br />
Kun teet e-laskusopimuksen<br />
Kokkolan Energian kanssa joulukuun<br />
loppuun mennessä, osallistut arvontaan,<br />
jossa on palkintona 5 kpl Marja<br />
Kurjen silkkihuivia tai -kravattia.<br />
E-lasku on helppo ja ympäristöystävällinen<br />
tapa vastaanottaa lasku, sillä<br />
siitä löytyvät valmiina kaikki tarvittavat<br />
tiedot kuten laskuttajan tilitiedot, viitenumero<br />
ja laskun summa. E-lasku on nopea<br />
tarkistaa ja sen hyväksyminen käy<br />
vaivattomasti. Lasku arkistoituu verkkopankkiin<br />
automaattisesti.<br />
E-laskusopimuksen voit tehdä verkkopankissasi.<br />
Laskuttajaluettelosta valitaan<br />
Kokkolan Energia/sähkö tai Kokkolan<br />
Energia/lämpö riippuen onko<br />
kyseessä sähkö vai kaukolämpölasku.<br />
Tunnistetiedoksi annetaan asiakasnumero<br />
ja laskutussopimusnumero<br />
laskun oikeasta yläkulmasta.<br />
E-laskusopimusta tehdessäsi<br />
voit valita myös automaattisen<br />
maksamisen.<br />
Silloin ei tarvita erillistä<br />
hyväksymistä, vaan lasku veloitetaan<br />
eräpäivänä<br />
suoraan<br />
tililtä.<br />
Energiavisa<br />
Voit osallistua kilpailuun leikkaamalla oheisen kupongin ja postittamalla<br />
sen meille vastauslähetyksenä.<br />
Vastaajan nimi ja yhteystiedot:<br />
_______________________________________________________________________<br />
_______________________________________________________________________<br />
Kokkolan<br />
Energia<br />
maksaa<br />
postimaksun<br />
Vastaukset kysymyksiin löytyvät tämän lehden sivuilta. Oikein vastanneiden kesken arvomme<br />
20 kpl tavarapalkintoja. Lähetä vastaukset viimeistään 31.12.2010.<br />
1) Kuinka monta kilometriä Kenet Oy:llä on tällä hetkellä 400 voltin<br />
pienjänniteilmajohtoja?<br />
a) 14 km<br />
b) 400 km<br />
c) 1800 km<br />
2) Kuinka paljon KoVo:n voimalaitoksen polttoainekäytöstä kaudella 2010-2011<br />
on puun osuus?<br />
a) 7 prosenttia<br />
b) 33 prosenttia<br />
c) 70 prosenttia<br />
KOKKOLAN ENERGIA<br />
Tunnus 5010255<br />
00003 VASTAUSLÄHETYS<br />
3) Mikä taho määrittelee kuluttajalle tulevan sähkölaskun sisällön?<br />
a) energiamarkkinavirasto<br />
b) paikallinen sähköyhtiö<br />
c) valtioneuvosto<br />
www.kokkolanenergia.fi | KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 • 2010 11
Yllättikö<br />
sähkölaskun<br />
suuruus?<br />
Stefan Finnilä paikallistaa energiasyöpöt<br />
Kun kuuntelee Stefan Finnilän<br />
rauhallista esitystä kodin energiasyöpöistä,<br />
tulee väistämättä<br />
mieleen, että juuri tuollaisen henkilön<br />
kuuluukin olla puhelimen toisessa päässä<br />
silloin, kun linjalla on kiukkuinen asiakas<br />
tivaamassa perusteluita suuruudellaan<br />
yllättäneelle sähkölaskulle.<br />
Mittausmestarina työskentelevän<br />
Finnilän rauhallisuus ei petä edes siinä<br />
vaiheessa, kun toimittaja tinkaa ties<br />
monennenko kerran, että missä tilanteissa<br />
se ilmalämpöpumppu toimiikaan<br />
parhaiten sekalämmitteisessä omakotitalossa.<br />
– Aika usein asiakas sanoo, että mittarissa<br />
täytyy olla virhe eikä sähkölasku<br />
sen takia voi pitää paikkansa. Jokaisessa<br />
tapauksessa selitys sähkölaskuun haetaan<br />
yhdessä asiakkaan kanssa. Joskus<br />
se kestää 15 minuuttia, joskus kahdesta<br />
kolmeen tuntia, Finnilä kertoo.<br />
Mittarivirheestä on hänen mukaansa<br />
kyse erittäin harvoin.<br />
– Vain joissakin tapauksissa vuodessa<br />
syynä todella on mittarivirhe, ja sen<br />
vaikutus laskuun on silloin huomattava.<br />
Mittarivirheitä tapahtuu yleensä vanhoille<br />
mittareille. Esimerkiksi laskulaitteet<br />
ovat jumiutuneet, jolloin mittari<br />
mittaa vain päivä- tai yösähköä.<br />
Asumustottumukset<br />
vaikuttavat paljon<br />
Kotitalouksissa eniten energiaa kuluu<br />
lämmittämiseen ja jäähdyttämiseen.<br />
Teksti: Jorma Uusitalo • Kuvat: Esa Melametsä<br />
12<br />
KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 • 2010 | www.kokkolanenergia.fi
Omakotitalon laitteiden ja järjestelmien säädöt tarkistamalla ja<br />
käyttöohjeet lukemalla voidaan Stefan Finnilän mukaan parhaiten<br />
varmistaa se, ettei sähkölasku yllätä suuruudellaan.<br />
Stefan Finnilä sanoo, että asumustottumuksilla<br />
voi vaikuttaa merkittävästi sähkölaskun<br />
suuruuteen.<br />
– Kun suihkussa viettää 10 minuutin<br />
sijasta viisi minuuttia, käytettävän veden<br />
määrä puolittuu heti. Lämminvesivaraajassa<br />
säätimien ei tarvitse olla kaakossa<br />
eli 90 asteessa, sillä 70 astettakin riittää<br />
oikein hyvin. Tuuletettaessa viiden minuutin<br />
ristiveto on parempi vaihtoehto<br />
kuin että räppänät pidetään auki niin<br />
kauan, että rakenteet ehtivät jäähtyä,<br />
hän luettelee käytännön esimerkkejä.<br />
Ilmalämpöpumput asettavat omistajilleen<br />
monenlaisia haasteita. Perusasia<br />
on hänen mukaansa se, että asentaja<br />
opettaa asiakkaalleen laitteen käytön.<br />
Silloin yleensä vältytään ikäviltä yllätyksiltä,<br />
kuten että sähkölasku nousee ilmalämpöpumpun<br />
asentamisen jälkeen jopa<br />
huomattavasti, vaikka tavoite on ollut<br />
päinvastainen.<br />
– Parhaiten ilmalämpöpumpu toimii<br />
sähkölämmitteisessä talossa oikein<br />
säädettynä, jos on hankkinut ilmalämpöpumpun<br />
nimenomaan säästääkseen<br />
sähköä. Säästön lisäksi ilmalämpöpumppu<br />
voi parantaa ilmanlaatua.<br />
Kun on hankittu ilmalämpöpumppu<br />
puhtaasti säästämistä varten, sähkölaskua<br />
nostava virhe saattaa tapahtua vaikkapa<br />
seuraavasti:<br />
– Ilmalämpöpumpusta löytyy yleensä<br />
lämmitys- ja jäähdytysasento tai automaattiasento.<br />
Ilmalämpöpumppu<br />
pyrkii pitämään sisälämpötilan esimerkiksi<br />
21-asteisena mutta asiakas ajatteleekin,<br />
että säästetään enemmän. Ilmalämpöpumppu<br />
on automaattiasetuksella<br />
ja takkaa lämmitetään niin, että<br />
lämpötila nousee hetkellisesti jopa 26<br />
asteeseen.<br />
– Silloin ilmalämpöpumppu toteaa,<br />
että sisäilma on liian kuumaa ja se alkaa<br />
jäähdyttämään pukkaamalla takan lämmön<br />
pihalle. Silloin energiaa kuluu ihan<br />
hukkaan. Jos ilmalämpöpumppu sen sijaan<br />
pidettäisiin vain lämmitysasennossa<br />
ja 21 asteessa, se pysäyttäisi toiminnan<br />
hetkeksi ja korkeintaan levittäisi<br />
lämmön tasaisesti, Finnilä opastaa.<br />
Käyttöohjeet<br />
kannattaa lukea<br />
Usein käy niin, että kun sähkölaskua on<br />
yhdessä selvitetty, asiakas todella huomaa<br />
asioita, joita omassa asumisessa<br />
voi muuttaa. Kun muutaman kuukauden<br />
kuluttua on otettu uudet lukemat,<br />
kulutus onkin pienentynyt.<br />
Toinen asia, jolla sähkölaskua voi pienentää,<br />
ei sekään ole järin vaikea. Stefan<br />
Finnilä nimittäin suosittelee lukemaan<br />
ihan oikeasti kodin laitteiden käyttöohjeet.<br />
Tiedon puute on hänen mukaansa<br />
yleinen syy siihen, että sähköä onkin kulunut<br />
enemmän kuin on osattu odottaa.<br />
– Kannattaa lisäksi tehdä ajallaan tarvittavat<br />
huollot. Kuten puhdistaa ja sulattaa<br />
pakastin ja jääkaappi säännöllisesti<br />
sekä puhdistaa ja vaihtaa koneellisen<br />
ilmanvaihdon ilmansuodattimet<br />
kahdesti vuodessa.<br />
Käyttöohjeiden opettelemisen ja<br />
omien asumustottumusten arvioinnin<br />
lisäksi Finnilällä on kolmaskin tehokas<br />
keino pienentää kodin sähkölaskua.<br />
– Kaikki tarpeettomat laitteet jättäisin<br />
kauppaan, hän hymähtää mutta korostaa,<br />
ettei pyrkimys käyttää energiaa järkevästi<br />
suinkaan automaattisesti tarkoita<br />
sitä, että pitäisi tinkiä mukavuudesta.<br />
Finnilä muistuttaa myös, että kodin<br />
sähkönkulutusta voi laskea itsekin, kunhan<br />
hallitsee perusyksiköt ja kertolaskun.<br />
Työ palkitsee<br />
tekijänsä<br />
Stefan Finnilän työnkuvaan kuuluu<br />
muun muassa kaikki sähkön mittaukseen<br />
liittyvä kuten kulutusmittaukset ja<br />
sähkön laadun mittaus, etäluentajärjestelmän<br />
ylläpito, mittareiden vaihdot sekä<br />
monet muut pienemmät asiat.<br />
– Asetukseen perustuva etäluentaan<br />
siirtyminen on edennyt ripeästi, sillä<br />
noin 17 000:een talouteen on jo vaihdettu<br />
etäluettava mittari. Asiakkaalle lähetetyn<br />
ilmoituksen jälkeen, jokainen<br />
lasku perustuu mitattuun kulutukseen.<br />
Sähkölämmitteisissä kodeissa pitää varautua<br />
siihen, että talvisin tulee huomattavasti<br />
isompi sähkölasku kuin kesäisin.<br />
Finnilä kertoo saavansa paljon palautetta<br />
asiakkailta suoraan mutta myös<br />
asentajien välityksellä.<br />
– Tässä työssä palkitsee jokainen paperi<br />
tai lasku, jonka saan pois työpöydältäni.<br />
Silloin tiedän, että olen saanut ratkaistua<br />
asiakkaalla olleen ongelman,<br />
hän sanoo.<br />
www.kokkolanenergia.fi | KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 • 2010 13
Näin luet sähkölaskua<br />
Sähkölaskun sisältö on saanut<br />
usein kritiikkiä asiakkailta monimutkaisuudestaan.<br />
Tämä asia<br />
on Kokkolan Energialla tiedostettu ja<br />
siihen on pyritty vaikuttamaan niin<br />
paljon kuin mahdollista. Sähköyhtiön<br />
vaikutusmahdollisuudet ovat kuitenkin<br />
rajalliset, koska sähkölaskun sisältö<br />
määritellään Energiamarkkinaviraston<br />
määräyksessä. Erityisesti arviolaskut<br />
ja tasauslaskut ovat olleet kritiikin<br />
kohteena, mutta niiden lähettäminen<br />
asiakkaille pääsääntöisesti loppuu<br />
etäluentaan perustuvan laskutuksen<br />
myötä.<br />
Sähkölaskun rakenne on tyypiltään<br />
kaksiosainen. Ensimmäisellä sivulla<br />
on yhteenveto eri palveluiden<br />
laskutuksesta, asiakastiedot, laskun<br />
tiedot ja laskun loppusumma. Toisella<br />
sivulla (laskun kääntöpuolella) on tarkempi<br />
erittely laskutetuista yksiköistä,<br />
niiden ajankohdasta, hinnoista ja<br />
summasta. Tällä sivulla esitetään myös<br />
mittarilukemat ja mitattu energia.<br />
Sähkölaskun sisältö jakaantuu<br />
myös kahteen eri osaan, sähkön siirtoon<br />
ja sähköenergian myyntiin.<br />
Sähkön siirtohinta muodostuu<br />
perusmaksusta (johon myös mittausmaksu<br />
kuuluu), siirtomaksusta sekä<br />
sähköverosta. Sähkön siirrosta vastaa<br />
kanta-Kokkolan alueella KENET Oy, joka<br />
on Kokkolan Energian täysin omistama<br />
yhtiö.<br />
Sähköenergian hinta taas muodostuu<br />
perusmaksusta ja energian<br />
hinnasta. Tämä on se osa laskusta, jota<br />
voidaan vapaasti kilpailuttaa eri sähköyhtiöiden<br />
välillä.<br />
Sähköenergia ja sähkön siirto veloitetaan<br />
erillisillä laskuilla, mikäli<br />
energiaa myyvä yhtiö on eri kuin Kokkolan<br />
Energia.<br />
Sähkölaskutyyppejä on neljä erilaista.<br />
Seuraavassa eri tyypeistä hieman<br />
tarkemmin:<br />
Arviolasku<br />
Perustuu arvioituun sähkönkäyttöön.<br />
Arviolaskuja ei enää lähetetä,<br />
kun asiakkaan etäluentaan perustuva<br />
laskutus saadaan käyttöön.<br />
Tasauslasku<br />
Perustuu laskutuskauden lopussa<br />
tehtyyn asiakkaan sähkömittarin<br />
luentaan. Saatua lukemaa<br />
verrataan edelliseen lukemaan,<br />
jolloin saadaan kuluneen laskutuskauden<br />
todellinen kulutus.<br />
Tasauslaskulla laskutetaan arvioidun<br />
kulutuksen ja todellisen<br />
kulutuksen välinen erotus.<br />
Tämäkin laskutyyppi poistuu<br />
etäluennan myötä, koska tasauksia<br />
ei tarvitse enää tehdä.<br />
Lukemalasku<br />
Lukemalaskulla laskutetaan<br />
lukemien perusteella aina<br />
todellista kulutusta ilman<br />
arvio-osuutta. Tämä on se<br />
laskutyyppi, joita tulevaisuudessa<br />
pääsääntöisesti<br />
vain lähetetään, kun<br />
etäluentaan on siirrytty.<br />
Kaukolämmössä lähetetään<br />
jo nyt vain lukemalaskuja.<br />
Loppulasku<br />
Toimitetaan sopimuksen<br />
päättyessä ja perustuu<br />
luettuun mittarilukemaan.<br />
Sähkölaskun sisältö määritellään<br />
Energiamarkkinaviraston<br />
määräyksessä.<br />
14<br />
KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 • 2010 | www.kokkolanenergia.fi