IT - Invalidiliiton jäsenlehti 8/2021
07.12.2021 • Views
Share Embed Flag

IT - Invalidiliiton jäsenlehti 8/2021

ePAPER READ
omnipress

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

Invalidiliitto 8/<strong>2021</strong><br />

VIRTUAALILAS<strong>IT</strong><br />

JA ÄLYHANSKA<br />

TEHOSTAVAT<br />

KOTIKUNTOUTUSTA<br />

SIVU 14<br />

SANNA<br />

KALMARI<br />

PALK<strong>IT</strong>TIIN<br />

SIVU 62<br />

Onnellinen<br />

ortodoksi<br />

EDS-diagnoosi oli helpotus<br />

Markku Salmiselle<br />

SIVU 8

pääkirjoitus // Sinikka Rantala, päätoimittaja<br />

<strong>Invalidiliiton</strong> järjestölehti<br />

ISSN 0356-7249<br />

JULKAISIJA<br />

Invalidiliitto ry<br />

Mannerheimintie 107<br />

00280 Helsinki<br />

Puh. 09 61 31 91<br />

PÄÄTOIM<strong>IT</strong>TAJA<br />

Sinikka Rantala<br />

Puh. 09 61 31 91<br />

sinikka.rantala@invalidiliitto.fi<br />

JÄSENTEN<br />

OSO<strong>IT</strong>TEENMUUTOKSET<br />

jasenasiat@invalidiliitto.fi<br />

Puh. 044 765 0668.<br />

MAKSULLISET<br />

TILAUKSET JA<br />

OSO<strong>IT</strong>TEENMUUTOKSET<br />

varainhankinta@invalidiliitto.fi<br />

Puh 044 765 0510<br />

ILMO<strong>IT</strong>USMARKKINOINTI<br />

Paula Kaijanto<br />

Puh. 040 707 1966<br />

paula.kaijanto@media.fi<br />

HENKILÖUUTISET JA<br />

TOIMINTAKALENTERI<br />

Pinja Eskola<br />

Puh. 040 513 1925<br />

(ma klo 18–20)<br />

it-lehti@invalidiliitto.fi<br />

TILAUSHINNAT<br />

Säästötilaus 53 €<br />

Vuoden tilaus 60 €<br />

1/2 vuoden tilaus 37 €<br />

KUSTANNUS JA TOIM<strong>IT</strong>US<br />

Omnipress Oy<br />

Väritehtaankatu 8<br />

01300 Vantaa<br />

TOIM<strong>IT</strong>USPÄÄLLIKKÖ<br />

Tapio Rusanen<br />

Puh. 050 575 5658<br />

tapio.rusanen@media.fi<br />

ULKOASU<br />

HANK<br />

www.hank.fi<br />

LEVIKKI<br />

24 333 (tarkastettu <strong>2021</strong>)<br />

PAINO<br />

PunaMusta Oy, Joensuu<br />

Lehti ei vastaa tilaamatta<br />

lähetettyjen kirjoitusten ja<br />

kuvien julkaisemisesta,<br />

säilyttämisestä eikä<br />

palauttamisesta.<br />

Kannen kuva<br />

Eemeli Sarka<br />

<strong>IT</strong> on Aikakausmedia ry:n jäsen.<br />

www.it-lehti.fi<br />

INVALIDILI<strong>IT</strong>TO<br />

SOSIAALISESSA<br />

MEDIASSA<br />

Luodaan hyvinvointia toisillemme<br />

Tiedämme, että hyvinvointimme<br />

peruspilareita ovat monipuolinen<br />

ja terveellinen ravinto,<br />

säännöllinen liikunta<br />

ja riittävä uni. Nämä varmasti<br />

ovat meille useimmille jo niin tuttuja<br />

asioita, että kun niistä kuulee, saattaa<br />

tieto jo mennä toisesta korvasta sisään<br />

ja toisesta ulos. Ja silti tämän tiedon<br />

siirtäminen käytäntöön ja omaan arkeen<br />

saattaa olla yllättävänkin vaikeaa.<br />

Myös stressitön mieli,<br />

myönteiset ajatukset<br />

ja sosiaaliset suhteet<br />

vaikuttavat hyvinvointiimme.<br />

Ne ovat usein<br />

kietoutuneet toisiinsa.<br />

Varsinkin jos kokee yksinäisyyttä,<br />

ei mieli jaksa<br />

välttämättä olla plussan<br />

puolella. Helposti<br />

saattaa alkaa tuntea<br />

myös syyllisyyttä siitä,<br />

ettei pysty hankkimaan<br />

ystäviä tai yhtä laajaa<br />

sosiaalista verkostoa<br />

kuin muilla. Yksinäisyyttä<br />

voi kokea myös<br />

”<br />

JOULUAIKANA<br />

YKSINÄISYYS<br />

USEIN<br />

KOROSTUU.<br />

parisuhteessa.<br />

Kun mieli alkaa mustua,<br />

ei välttämättä enää<br />

jaksa yrittää edes rakentaa<br />

sosiaalisia suhteita.<br />

Eikä niitä ole edes<br />

helppo rakentaa, koska<br />

useimmat meistä viihtyvät<br />

paremmin iloisten ja myönteisten<br />

ihmisten parissa. Kierre on siis valmis.<br />

Mahdollisuus oppia uutta ja käyttää<br />

omia taitojaan luo usein mielen hyvinvointia.<br />

Erilaisten harrastusten parissa<br />

voi kokea onnistumisen tunteita<br />

ja saada vahvistusta itseluottamukselle.<br />

Myös yhdistystoiminnan tulisi parhaimmillaan<br />

tuottaa meille iloa kohtaamisten,<br />

yhdessä tekemisen ja yhteisten<br />

tavoitteiden saavuttamisen kautta. On<br />

parempi keskittyä toisiin kuin itseensä.<br />

Yhdistystoiminnan kautta voimme<br />

antaa toisillemme myös kannustusta,<br />

myönteisiä ajatuksia, vertaistukea, välittämistä,<br />

jopa ystävyyttä. Eli luoda hyvinvointia<br />

toisillemme.<br />

Jo nuoresta saakka olen ollut kiinnostunut<br />

matkustamisesta, ja se on ollut<br />

tärkeä osa oman hyvinvointini palettia.<br />

Korona-aika on kuitenkin tehnyt<br />

siihen ison loven. Millaista tuskaa<br />

olenkaan tuntenut; on tuntunut kuin<br />

elämä valuisi käsistä, kun en ole pystynyt<br />

näkemään uusia kulttuureita ja<br />

ihmisiä, kokemaan täysin uudenlaisia<br />

asioita. Matkustaminen laajentaa ymmärrystämme<br />

maailmasta sekä tutkimustenkin<br />

mukaan parantaa henkistä<br />

ja fyysistä hyvinvointiamme. Samalla<br />

se lisää suvaitsevaisuutta<br />

ja hyväksyntää erilaisuutta<br />

kohtaan.<br />

<strong>Invalidiliiton</strong> Raimo<br />

Lindberg -palkinto<br />

myönnettiin tänä vuonna<br />

Sanna Kalmarille,<br />

joka on edistänyt esteetöntä<br />

matkailua jo useiden<br />

vuosien ajan. Hän<br />

on myös rohkaissut ihmisiä<br />

lähtemään pois<br />

kotoa neljän seinän sisältä.<br />

Se onkin todella<br />

tärkeää. Vaikka ei lähtisikään<br />

ulkomaille tai<br />

edes toiselle puolelle<br />

Suomea, ei kannata jäädä<br />

vain kotiin, niin hyvä<br />

paikka kuin se olisikin.<br />

Pienemmässä mittakaavassa<br />

jo pelkästään kaupan<br />

kassan kanssa vaihdetut<br />

pari sanaa tai hymy<br />

voivat olla joskus todella<br />

merkityksellisiä ja yllättävänkin<br />

tärkeä osa arjen hyvinvointia. Koronaaika<br />

on tämänkin hyvin osoittanut.<br />

Jouluaikana yksinäisyys usein korostuu,<br />

varsinkin jos ei ole perhettä, jonka<br />

kanssa joulun pyhiä voisi viettää. Mitä<br />

jos tänä jouluna muistaisimme vaikkapa<br />

puhelulla sellaisia tuttuja, naapureita<br />

tai yhdistyksemme jäseniä, joiden<br />

tiedämme olevan yksin. Se ei vie loppujen<br />

lopuksi paljoakaan aikaa, mutta<br />

sen merkitys toiselle ja hänen jaksamiselleen<br />

voi olla äärettömän suuri. Välitetään<br />

toisistamme.<br />

Kiitän kaikkia <strong>IT</strong>-lehden lukijoita kuluneesta<br />

vuodesta ja toivotan mielenrauhaa<br />

ja onnea tulevaan vuoteen.<br />

Hyvää joulua!<br />

2 <strong>IT</strong> INVALIDILI<strong>IT</strong>TO

Teemana terveys ja hyvinvointi // sisältö<br />

26<br />

Marko Kovalainen<br />

kelaa kilpailuissa<br />

mekaanisella<br />

käsipyörällä Keski-<br />

Euroopassa saakka.<br />

EEMELI SARKA<br />

32<br />

TIMO AHOLA<br />

Istumalentopallo parantaa ryhtiä ja<br />

lihaksistoa - ja tyhjentää pään stressistä.<br />

Petra Pakarinen (selin) ja Laura Tuomola<br />

pallottelemassa HIY:n ististreeneissä.<br />

AJASSA LIIKKUU<br />

5 Pysäköintitunnuksen sähköinen<br />

haku laajeni / Rauha on sankarikoira.<br />

TERVEYS JA HYVINVOINTI<br />

8 Ortodoksisen seurakunnan<br />

kirkkoherra Markku Salminen<br />

tarvitsee EDS-oireyhtymän<br />

takia pyörätuolia liikkuakseen.<br />

14 Virtuaalilasit ja älyhanska<br />

vapauttavat tekemään<br />

kuntoutusharjoitteita myös<br />

itsenäisesti kotona.<br />

19 Avusteinen seksi ja apuvälineet:<br />

Raila Riikonen ja Tapio<br />

Ruppa rohkaisevat<br />

keskustelemaan tarpeista.<br />

24 Mitkä ovat hyvän unen eväät?<br />

26 Marko Kovalainen vaihtoi<br />

halvaannuttuaan motocrossin<br />

käsipyöräilyyn.<br />

32 Helena Skogströmille<br />

istumalentopallo tarkoittaa<br />

vertaistukea, hikeä ja hyvää<br />

lihaskuntoa.<br />

VAMMAISET JA<br />

YHTEISKUNTA<br />

36 <strong>Invalidiliiton</strong> nuoret vaikuttajat<br />

vaihtoivat kokemuksia tapaamisissa<br />

ja Instagram-tilillä.<br />

38 OLKA-toiminta tarjoaa<br />

vapaaehtoisten tukea<br />

sairaaloissa potilaille ja<br />

omaisille.<br />

40 Invalidiliitto painottaa<br />

aluevaalikeskustelussa<br />

vammaisten ihmisten palveluja.<br />

43 Invalidiliitto vaikuttaa.<br />

44 Valtion omistama Työkanava<br />

Oy auttaa vaikeimmassa<br />

asemassa olevien<br />

osatyökykyisten henkilöiden<br />

työllistymistä.<br />

KUNTOUTUS<br />

48 Kymmenen järjestön yhteinen<br />

etäsope-hanke opetti<br />

yhteistyöhön.<br />

KANSAINVÄLISYYS<br />

50 Sambian vammaiset saivat<br />

oppia asioihin vaikuttamisesta.<br />

LIIKUNTA JA URHEILU<br />

54 Penkkipunnerrusmestari<br />

Sami Salonen on huolissaan<br />

nuorten vammautuneiden<br />

mielenterveydestä ja<br />

itsemurha-aikeista.<br />

56 Paralympialaisissa on ehtinyt<br />

kilpailla jo 400 suomalaista.<br />

58 Lakia ja oikeutta<br />

59 Järjestöuutiset<br />

70 Henkilöuutiset<br />

71 Toimintakalenteri<br />

75 På svenska<br />

79 Kolumni,<br />

Mirka Rautakoski<br />

80 Makasiini<br />

82 Ristikko<br />

VAKIOT<br />

www.it-lehti.fi 3

<strong>Invalidiliiton</strong> sopeutumista tukevat kurssit<br />

EVÄ<strong>IT</strong>Ä KOKONAISEEN ELÄMÄÄN<br />

Tulevan vuoden 2022<br />

sopeutumista tukevat kurssimme<br />

julkaistaan viikolla 51<br />

Invalidiliton kotisivuilla.<br />

Toivotamme kaikille hyvää ja<br />

rauhallista joulua sekä onnea,<br />

iloa ja terveyttä vuodelle 2022!<br />

www.invalidiliitto.fi/tukea/sopeutumista-tukevat-kurssit<br />

Lisätietoja: Ulla Leivo-Lahti p. 044 7650 678 ja<br />

Hannu Kapanen p. 044 4650 555

Pysäköintitunnuksen sähköinen haku laajeni<br />

ajassa liikkuu<br />

LIIKKUMISESTEISEN pysäköintitunnuksen<br />

hakemiseen tarkoitettua sähköistä<br />

palvelua on parannettu. Palvelussa<br />

onnistuu nyt asiointi myös<br />

toisen henkilön puolesta ja kaksoiskappaleen<br />

hakeminen kadonneen<br />

pysäköintitunnuksen tilalle.<br />

Traficomin sähköisen palvelun<br />

kautta voi hakea uutta pysäköintitunnusta<br />

(20 euroa), aikaisemman pysäköintitunnuksen<br />

uudistamista (20<br />

e) tai pysäköintitunnuksen kaksoiskappaletta<br />

kadonneen, anastetun tai<br />

tuhoutuneen tunnuksen tilalle (15 e).<br />

Palvelussa henkilö voi hakea pysäköintitunnusta<br />

esimerkiksi iäkkäälle<br />

vanhemmalleen tai vanhempi voi<br />

hakea pysäköintitunnusta alaikäiselle<br />

lapselleen. Hakeminen toiselle henkilölle<br />

edellyttää valtakirjaa. Huoltajan<br />

hakiessa tunnusta alaikäiselle lapselleen<br />

valtakirjaa ei tarvita.<br />

Palvelun kautta ei voi hakea pysäköintitunnusta<br />

hoitolaitokselle, vaan<br />

tällöin hakemus on jätettävä Traficomin<br />

palveluntuottajan Ajovarman palvelupisteellä.<br />

Myönnetty liikkumisesteisen<br />

pysäköintitunnus postitetaan<br />

tunnuksen saajalle, ei hakemuksen<br />

jättäjälle.<br />

Liikkumisesteisen pysäköintitunnusta<br />

voi hakea myös Traficomin palveluntuottajan<br />

Ajovarman palvelupisteeltä.<br />

Jos hakijalla ei ole aiempaa<br />

pysäköintilupaa/-tunnusta tai aiempi<br />

pysäköintilupasi/-tunnus on myönnetty<br />

alle 10 vuoden määräajaksi, koska<br />

vammaa ei ole arvioitu pysyväksi, täytyy<br />

hankkia lääkärinlausunto.<br />

› Lisätiedot:<br />

www.traficom.fi<br />

www.ajovarma.fi/palvelupisteet<br />

Saloman yritys sai tunnustuksen<br />

EURAJOEN Yrittäjien ja Eurajoen<br />

kunnan valinta Vuoden <strong>2021</strong><br />

Yritykseksi ja Seppä-patsaan saajaksi<br />

on TS-Grafi. Yritys on perustettu<br />

vuonna 2006. Tuomas Saloma on<br />

haasteista huolimatta sinnikkäästi<br />

pyörittänyt yritystoimintaa jo 15<br />

vuotta ja kouluttautunut työn ohella.<br />

39-vuotias Saloma on CP-vammainen<br />

nuori mies, joka ei tyytynyt<br />

valtion tarjoamaan eläkeputkeen<br />

peruskoulun jälkeen. Hänellä on<br />

graafisen alan ja audiovisuaalisen<br />

viestinnän ammattitutkinnot.<br />

Saloman yhden miehen yritys<br />

tarjoaa kaikkia painotuotteita, mitä<br />

paperille voi tehdä: kalenterit,<br />

onnittelukortit, kutsukortit,<br />

juhlaohjelmat, käyntikortit, joulukortit,<br />

yritysesitteet, julisteet, kirjekuoret,<br />

tarrat, kirjojen ja lehtien taitot.<br />

RISNA AHO<br />

Eurajoen Yrittäjien<br />

puheenjohtaja<br />

Mikko Nordberg<br />

(kesk.) ja<br />

kunnanjohtaja<br />

Vesa Lakaniemi<br />

palkitsivat yrittäjä<br />

Tuomas Saloman<br />

auringonpaisteessa<br />

ja<br />

pikku pakkasessa<br />

marraskuun<br />

lopussa.<br />

www.invalidiliittonyt.fi 5

ajassa liikkuu<br />

Kuntoutus paransi työ- ja<br />

opiskelukykyä sekä elämänlaatua<br />

KELA KERÄÄ säännöllisesti tietoa<br />

kuntoutuspalveluita käyttävien<br />

asiakkaiden toiminta- ja työkyvystä.<br />

Tuoreesta raportista selviää,<br />

että kuntoutusasiakkaiden<br />

työ- ja opiskelukyvyssä tapahtui<br />

suotuisia muutoksia kuntoutuksen<br />

aikana. Myös asiakkaiden<br />

fyysinen ja psyykkinen elämänlaatu<br />

kohentui, ja masennusoireista<br />

kärsivien määrä pieneni.<br />

Tietoa kerättiin neljällä eri<br />

mittarilla kuntoutuksen alkaessa<br />

ja päättyessä asiakkailta, jotka<br />

olivat päättäneet kuntoutuksensa<br />

vuonna 2019.<br />

Lisäksi palveluntuottajilta on<br />

kysytty arviota kuntoutuksen<br />

oikea-aikaisuudesta ja kuntoutuksen<br />

tuottamasta hyödystä.<br />

Kaikkiaan yli puolet kuntoukseen<br />

osallistuneista saavutti tai ylitti<br />

asettamansa kuntoutustavoitteet.<br />

Eri kuntoutuspalveluiden<br />

”<br />

Kelan pitäisi omissa<br />

kuntoutusohjeissaan<br />

kiinnittää vahvemmin huomiota<br />

syntymästään asti tai<br />

pysyvästi vammaisten<br />

kuntoutujien asemaan.<br />

Henrik Gustafsson<br />

Invalidiliitto.fi-sivuston blogissaan<br />

välillä oli selviä eroja sekä kuntoutustavoitteiden<br />

saavuttamisessa<br />

että kuntoutuksen hyötyä<br />

arvioivissa mittarituloksissa.<br />

Raportin toisessa osassa tarkasteltiin<br />

vuonna 2018 kuntoutuksensa<br />

päättäneiden henkilöiden<br />

työtilannetta rekisteritietojen<br />

avulla. Töissä ja opiskelemassa<br />

olevien osuus kasvoi viisi<br />

prosenttia kuntoutusta edeltävästä<br />

vuodesta kuntoutusta seuraavaan<br />

vuoteen. Työllistymistä<br />

edistävässä ammatillisessa<br />

kuntoutuksessa työllisten määrä<br />

yli kaksinkertaistui seurannan<br />

aikana.<br />

Kelan käyttämä kuntoutuksen<br />

hyötyjä arvioiva malli on pitkän<br />

kehittämisen tuloksena rakennettu<br />

kokonaisuus, jota kuntoutuksen<br />

uudistamiskomitea on<br />

ehdottanut sovellettavaksi myös<br />

Kelan ulkopuolella.<br />

ARMEIJA-AJAN<br />

VAMMAT SYYNIIN<br />

INVALIDILI<strong>IT</strong>TO on yhdessä Asevelvollisena<br />

vammautuneiden<br />

tuki ry:n, Oulunkylän kuntoutuskeskuksen<br />

ja Helsingin yliopiston<br />

kanssa käynnistänyt tutkimushankkeen<br />

”Asevelvollisena tapahtuneen<br />

ja pysyvään invaliditeettiin<br />

johtaneen vammautumisen vaikutukset<br />

henkilön toimintakykyyn ja<br />

hyvinvointiin sekä yhteiskunnalliseen<br />

osallisuuteen”. Marraskuussa<br />

on lähetetty vuonna 1991 ja sen<br />

jälkeen vammautuneille kysely,<br />

jolla kartoitetaan vammautuneiden<br />

arjessa pärjäämistä. Ennen<br />

vuotta 1991 vammautuneille<br />

lähetetään vastaava kysely loppuvuonna<br />

tai ensi vuoden alkupuolella.<br />

Osaa kyselyyn vastanneista<br />

pyydetään vapaaehtoiseen haastatteluun,<br />

jolla syvennetään kyselyillä<br />

saatuja tietoja.<br />

Lue lisää tutkimusjohtaja<br />

Sinikka Hiekkalan blogista:<br />

www.invalidiliitto.fi/blogit/asevel-<br />

SUDOKU-RISTIKKO<br />

vollisena-vammautuneista-tarvi-<br />

taan-lisaa-tutkittua-tietoa<br />

Täytä tyhjiin ruutuihin numerot 1-9 siten,<br />

että jokaisella ruudukon pysty- ja vaakarivillä<br />

sekä kussakin pienemmässä ruudukossa<br />

on sama numero vain kerran.<br />

Sudoku (keskitasoinen)<br />

Keskitasoinen<br />

4<br />

6 3 8 5<br />

2 3 7 8 1<br />

8 9<br />

3 8 2 7<br />

2 3<br />

8 4 9 1 3<br />

2 9 5 4<br />

5<br />

Täytä tyhjiin ruutuihin numerot 1–9 siten, että jokaisella<br />

ruudukon pysty- ja vaakarivillä sekä kussakin pienemmässä<br />

ruudukossa on sama numero vain kerran.<br />

6 <strong>IT</strong> INVALIDILI<strong>IT</strong>TO

ajassa liikkuu<br />

Rauha on sankarikoira<br />

LAHTELAISEN Serenity Paldaniuksen<br />

avustajakoira<br />

Rauha sai tänä vuonna Kennelliiton<br />

myöntämän sankarikoiran<br />

arvon marraskuun<br />

alussa. Rauha oli ollut omistajansa<br />

äidin kanssa iltalenkillä,<br />

kun se hyppäsi tien viereiseen<br />

hankeen jääden tuijottamaan<br />

kuusen alaoksistoa. Koira oli<br />

havainnut puun alla lumessa<br />

hylätyn pyörätuolin ja hangen<br />

alta esiin pilkottavat kengät.<br />

Hangessa ollut mies saatiin<br />

koiran ansiosta hereille, autettiin<br />

paikalle tulleen pariskunnan<br />

avulla pystyyn, ja paikalle<br />

kutsuttiin ambulanssi. Mies<br />

olisi muuten paleltunut. Mies<br />

nousi ylös ja poistui paikalta<br />

kohti rautatieasemaa ennen<br />

ambulanssin saapumista paikalle.<br />

Koiran emäntä Serenity Paldanius<br />

sairastaa nivelten jäykistymäsairautta<br />

AMC:tä (arthrogryposis multiplex<br />

congenita). Rauha toimii kävelyavustajana,<br />

avaa ja sulkee ovia,<br />

sammuttaa valoja ja painaa kuonolla<br />

hissinappulaa. Lisäksi Rauha auttaa<br />

emäntäänsä riisuutumisessa ja<br />

pudonneiden tavaroiden nostamisessa.<br />

Monirotuinen Rauha toimii Serenity Paldaniuksen<br />

kävelyavustajana, avaa ja sulkee<br />

ovia, sammuttaa valoja ja painaa kuonolla<br />

hissinappulaa.<br />

Kennelliitto myönsi Sankarikoiran<br />

arvon 22 koiralle. Lisäksi 21 koiraa<br />

saa kunniamaininnan tekemästään<br />

urotyöstä. Sankarikoiran arvon voi<br />

saada koira, joka on vaikuttanut<br />

merkittävästi siihen, että yksi tai<br />

useampi ihmishenki on pelastunut.<br />

Kennelliitto on palkinnut koiria<br />

sankariteoista jo 1970-luvulta lähtien.<br />

VALIDIA LAAJENTAA<br />

OULUSSA<br />

VALIDIA Oy ja Caritas Palvelut Oy ovat<br />

sopineet liiketoimintakaupasta, jonka<br />

kohteena on Caritaksen tuottamat<br />

henkilökohtaisen avun palvelut Oulussa.<br />

Liiketoimintakaupan myötä Caritakselta<br />

siirtyy 20 henkilöä ns. vanhoina<br />

työntekijöinä Validialle tammikuun<br />

alusta 2022 alkaen.<br />

– Tavoitteenamme on kehittää<br />

pitkälle erikoistuneita ja toimialan<br />

laadukkaimpia vammaispalveluita<br />

sa man katon alta, älykkäästi digitalisaation<br />

mahdollisuuksia hyödyntäen.<br />

Henkilökoh taisen avun liiketoimintaa<br />

tulemme kehittämään sekä yritysostojen<br />

että erilaisten kumppanuuksien<br />

kautta, Validian liiketoimintajohtaja<br />

Satu Virtanen kertoo.<br />

Caritas tarjoaa palveluasumista<br />

sekä palveluita kotiin Oulun seudulla ja<br />

Rovaniemellä. Kaupan jälkeen Caritas<br />

keskittyy tuottamaan asumispalvelua,<br />

kotihoitoa ja lyhytaikaista sairaalahoitoa.<br />

– Caritas on tarjonnut henkilökohtaisen<br />

avun palveluja pääasiassa Caritaksen<br />

asumisyksiköiden yhteydessä,<br />

varsinaisen asumispalvelun ohessa.<br />

Koko Caritaksen toiminnasta henkilökohtaisen<br />

avun palvelun osuus on ollut<br />

vähäinen. Caritas on päättänyt luopua<br />

toiminnasta tuotannollisista ja taloudellisista<br />

syistä, Caritaksen liiketoimintajohtaja<br />

Leila Rutanen toteaa.<br />

AIKATAULU 2022<br />

<strong>IT</strong> INVALIDILI<strong>IT</strong>TO<br />

TEEMA<br />

LEHTI<br />

ILMESTYY<br />

Nro 1 Koulutus ja työelämä 3.2.2022 14.12.<strong>2021</strong><br />

Nro 2 Esteetön matkailu 17.3.2022 15.2.2022<br />

Nro 3 Apuvälineet 29.4.2022 29.3.2022<br />

Nro 4 Liikkuminen ja kulkuvälineet 10.6.2022 10.5.2022<br />

Nro 5 Koti ja asuminen 19.8.2022 14.6.2022<br />

Nro 6 Hyvä ikä 23.9.2022 23.8.2022<br />

Nro 7 Kuntoutus 4.11.2022 27.9.2022<br />

Nro 8 Terveysteknologia ja hyvinvointi 9.12.2022 8.11.2022<br />

TEKSTIAINEISTOT<br />

YHDISTYKSILTÄ LI<strong>IT</strong>TOON<br />

Apuvälinemessut<br />

11.-13.5.2022<br />

Helsingissä<br />

www.invalidiliittonyt.fi 7

terveys ja hyvinvointi // Teksti Anne Tarsalainen Kuvat Eemeli Sarka<br />

Markku Salminen on<br />

oman sairautensa<br />

kautta oppinut<br />

hyväksymään, ettei<br />

elämä ole täydellistä.<br />

8 <strong>IT</strong> INVALIDILI<strong>IT</strong>TO

Ortodoksipappi<br />

Markku Salminen:<br />

”Olen kiitollinen<br />

siitä kaikesta,<br />

mikä on hyvin”<br />

Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra<br />

Markku Salminen muistelee hymyillen omaa<br />

taivaltaan, johon mahtuu isojakin käänteitä. Aivan<br />

kaikkia elämänmuutoksia hän ei itse olisi valinnut,<br />

mutta on hyväksynyt ne osaksi omaa tietään.<br />

www.it-lehti.fi 9

terveys ja hyvinvointi<br />

Kirkkoherra<br />

Markku Salminen<br />

nauttii Helsingin<br />

ortodoksisen<br />

seurakunnan<br />

Kotikirkon<br />

ainutlaatuisesta<br />

tunnelmasta.<br />

Helsingin ortodoksisen<br />

seurakunnan pappilatalossa<br />

Liisankadulla<br />

sijaitseva Kotikirkko<br />

kylpee alkutalven<br />

valossa. Sipulikupoli<br />

ja risti nelikerroksisen talon katolla<br />

kertovat, ettei kyseessä ole aivan tavallinen<br />

kerrostalo.<br />

– Monelle paikallisellekin on ollut<br />

yllätys, että kirkko sijaitsee tässä talossa,<br />

kirkkoherra Markku Salminen<br />

kertoo.<br />

Auringonsäteet loistavat ikonostaasissa,<br />

joka muodostuu Aleksander<br />

Emeljanovitsh Petrovin vuonna<br />

1905 maalaamista 19 ikonista. Kirkon<br />

monista muista ikoneista rakas<br />

Salmiselle on Panteleimon Parantajaa<br />

esittävä ikoni.<br />

– Pyhä Panteleimon oli lääkäri, joka<br />

tunnettiin ihmeteoistaan, ja siitä,<br />

ettei hän ottanut maksua potilailtaan.<br />

Markku Salminen hiljentyy rakkaan<br />

ikonin äärellä. Pienen hiljaisen<br />

rukouksen jälkeen on hyvä hetki tarinoida<br />

tovi omasta elämästä.<br />

Lapsuusperheessä opittiin<br />

vastuullisuutta<br />

Kuusankoskella vuonna 1961 syntynyt<br />

Markku Salminen muistaa lapsuutensa<br />

ja nuoruutensa onnellisina.<br />

Viisilapsisessa perheessä oli turvalliset<br />

rajat.<br />

– Rakkaus ja luottamuksellisuus<br />

nousevat ensimmäisinä ajatuksina<br />

mieleen. Suuressa perheessä opimme<br />

vastuullisuutta. Isäni äiti oli osaltaan<br />

mukana myös meidän lastenlasten<br />

kasvatustyössä.<br />

Nuori Markku kiinnostui lukemisen<br />

ohella näyttelemisestä.<br />

– Olin mukana Kouvolan harrastajateatterin<br />

nuorisolinjalla ja myös<br />

kesäteatterissa. Kulttuuri monine ilmenemismuotoineen<br />

on kiinnostanut<br />

minua aina.<br />

Yläasteella Salminen ajatteli, että<br />

leipurin ammatti olisi hänelle<br />

10 <strong>IT</strong> INVALIDILI<strong>IT</strong>TO

”<br />

JOSKUS SAIRAUTENI<br />

ON AIHEUTTANUT<br />

PERHEESSÄNI SUURTAKIN<br />

HUOLTA.<br />

sopiva. Papin ura ei vielä tuolloin<br />

käynyt mielessä. Leipuria hänestä ei<br />

kuitenkaan tullut, vaan merkonomi,<br />

joksi hän valmistui Kouvolan liiketalouden<br />

ja ulkomaankaupan instituutista<br />

vuonna 1983.<br />

– Tapasin tulevan vaimoni Ullan<br />

kirkossa. Hän ajatteli menevänsä<br />

naimisiin valtion pikkuvirkamiehen<br />

kanssa, mutta saikin sitten lopulta<br />

papin miehekseen.<br />

Armeijassa Salminen alkoi miettiä<br />

tulevaisuuttaan, johon työ verotoimistossa<br />

ei kuulunut. Uskonasiat<br />

tuntuivat yhä tärkeämmiltä ja syvemmät<br />

kysymykset alkoivat kiinnostaa,<br />

joten hän hakeutui opiskelemaan<br />

teologiaa. Salminen valmistui Suomen<br />

ortodoksisesta pappisseminaarista<br />

vuonna 1988. Valmistuessaan<br />

hän oli yksivuotiaan Andreaksen isä.<br />

– Valmistuttuani työskentelin<br />

vuoden nuorisopapin sijaisena, sitten<br />

muutaman vuoden kirkkoherran<br />

sihteerinä papin toimessa nykyisessä<br />

seurakunnassani.<br />

Jokainen perheen kolmesta lapsesta<br />

syntyi eri paikkakunnalla.<br />

– Andreas syntyi Kuopiossa, Olgatytär<br />

Helsingissä vuonna 1989 ja Anton<br />

vuonna 1994 Ruotsissa.<br />

Vuonna 1992 Salminen muutti<br />

perheineen Tukholmaan, jossa odotti<br />

Ruotsin suomalaisen ortodoksiseurakunnan<br />

kirkkoherran työ. Yli viisi<br />

vuotta myöhemmin hän palasi papin<br />

toimeen Helsinkiin. Vuodesta 2009<br />

lähtien hän on ollut Helsingin ortodoksisen<br />

seurakunnan kirkkoherra.<br />

Sinuiksi sairauden kanssa<br />

Markku Salminen on kärsinyt lähes<br />

koko ikänsä erilaisista nivelongelmista.<br />

– Nuorena huomasin, että en ole<br />

hyvä esimerkiksi kuulantyönnössä.<br />

Oli erilaisia kipuja ja venähdyksiä,<br />

mutta en koskaan kokenut, että kyseessä<br />

olisi varsinainen sairaus.<br />

Iän myötä ongelmat alkoivat pahentua.<br />

Alle 50-vuotiaana Salminen<br />

sai lopulta diagnoosin, joka selitti<br />

kaikki epämääräiset kivut.<br />

Rauhoittumisen aika<br />

ORTODOKSEILLA alkaa 15. marraskuuta joulupaasto, joka päättyy jouluaattona.<br />

– Paaston tarkoituksena on elämän yksinkertaistaminen joulun edellä.<br />

Jätämme ruokavaliosta pois eläinkunnan tuotteet. Paaston aikana korostuu<br />

sosiaalinen vastuu, johon kuuluu oman ajan antaminen sukulaisille ja ystäville.<br />

Muistamme erityisesti yksinäisiä, kirkkoherra Markku Salminen kertoo.<br />

Nikolaus-juhlaa vietetään joulukuun kuudentena päivänä.<br />

– Tällöin on hyvä muistaa heitä, jotka apua tarvitsevat.<br />

Pyhän Lucian päivä 13. joulukuuta on tärkeä myös ortodokseille.<br />

– Silloin muistamme varhaisia marttyyreita.<br />

Jouluaattona paastotaan edelleen, ja vasta joulupäivänä nautitaan perinteinen<br />

jouluateria. Joulupukki ei kuulu ortodoksiseen perinteeseen.<br />

– Lapsille olemme kertoneet, että joulupukkisatu liittyy Pyhään Nikolaukseen.<br />

Tänä jouluna monen mieltä ahdistaa meneillään oleva korona ja ilmastokriisi.<br />

– On hyvä muistaa, että minulla on nyt tämä hetki, tämä päivä, huomisen<br />

haasteita en voi nyt ratkaista. Se riittää, että tiedostan eläväni terveysturvallisesti<br />

ja teen niitä valintoja, jotka osaltani auttavat maapalloa. Omassa arjessa<br />

on hyvä muistaa kiitollisuus siitä kaikesta, mikä on hyvin – tällöin haasteidenkin<br />

kanssa on helpompi elää.<br />

www.it-lehti.fi 11

terveys ja hyvinvointi<br />

Kotikirkon<br />

ikonostaasissa<br />

on 19 Aleksander<br />

Emaljanovitsh<br />

Petrovin<br />

maalaamaa<br />

ikonia.<br />

MIKÄ EDS?<br />

› Ehlers-Danlosin oireyhtymässä<br />

kollageenin muodostuminen on<br />

häiriintynyt. Kollageeni toimii<br />

elimistössä liiman tavoin. Se<br />

lisää joustavuutta ja voimaa<br />

sidekudoksiin sekä kehon eri<br />

rakenteisiin.<br />

› Kun kollageenia ei muodostu<br />

normaalilla tavalla, vaurioituvat<br />

sidekudokset jänteissä, nivelissä,<br />

nivelsiteissä, verisuonissa ja ihossa.<br />

› Vaurioituneen sidekudoksen<br />

tukema kudos ei kestä rasitusta,<br />

eikä palaudu samalla tavalla kuin<br />

normaali kudos. Hauraammaksi<br />

muuttunut kudos aiheuttaa<br />

muun muassa nivelten<br />

yliliikkuvuutta, sijoiltaanmenoja,<br />

ihon haurautta, kudosheikkoutta<br />

sekä lihasten väsymistä. Kivut<br />

ovat monimuotoisia ja vaihtelevat<br />

päivittäin.<br />

Lähde ja lisätietoa: www.reumaliitto.fi<br />

/Ehlers-Danlosin oireyhtymä<br />

”<br />

KUNTOUTUKSEN<br />

ANSIOSTA<br />

TOIMINTAKYKYNI ON<br />

PARANTUNUT.<br />

– EDS eli Ehlers-Danlosin oireyhtymä<br />

on geneettinen sidekudossairaus,<br />

jolle on ominaista sidekudoksen<br />

rakennevika ja hauraus eri kudoksissa.<br />

Se ilmenee erityisesti nivelten<br />

löysyytenä ja helppoina sijoiltaanmenoina.<br />

Diagnoosin saaminen yli kymmenen<br />

vuotta sitten herätti monenlaisia<br />

tunteita, joista päällimmäiseksi<br />

nousi helpotus.<br />

– Ymmärsin nyt, mistä kipuni<br />

johtuvat. Tunsin hetken aikaa myös<br />

hämmennystä ja suruakin, koska kyseessä<br />

on sairaus, jota ei voi parantaa.<br />

Perhe, samoin kuin esimiehet suhtautuivat<br />

diagnoosiin rauhallisesti.<br />

– Heillekin oli helpotus kuulla,<br />

mistä kaikki oireeni johtuivat. Joskus<br />

sairauteni on aiheuttanut perheessäni<br />

suurtakin huolta – erityisesti<br />

silloin, kun halvausoireen vuoksi<br />

on pitänyt lähteä ambulanssilla<br />

kiireesti sairaalaan. Tällainen oire<br />

voi olla merkki sisäisestä verenvuodosta.<br />

Onneksi näitä oireita on ollut<br />

viime aikoina huomattavasti vähemmän.<br />

Pyörätuoli apuna<br />

Salminen on kiitollinen siitä, että<br />

lähipiiri on suhtautunut alusta asti<br />

hänen sairauteensa luonnollisesti,<br />

turhia dramatisoimatta. Salmisen<br />

mielestä onkin tärkeää, että jokainen<br />

kokisi olevansa enemmän kuin<br />

mahdollinen sairautensa, joka on<br />

yksi ominaisuus muiden joukossa.<br />

– Minä olen tästä sairaudesta huolimatta<br />

edelleen puoliso, isä ja pappi,<br />

ja voin sanoa olevani onnellinen<br />

mies.<br />

Tutkimukset ja diagnoosi lisäsivät<br />

Markku Salmisen itseymmärrystä.<br />

– Kaikki oireeni olivat todennettavissa,<br />

eikä mikään niistä ollut<br />

oman mielikuvitukseni tuotetta.<br />

EDS-oireyhtymä on harvinainen<br />

sairaus, joka aiheuttaa toisinaan<br />

kanssaihmisissä epäluuloja.<br />

– Joidenkin on ollut vaikeaa ymmärtää,<br />

että välillä tarvitsen pyörätuolia<br />

ja sitten taas pärjään jonkun<br />

aikaa ilman sitä.<br />

Markku Salminen on kiitollinen<br />

siitä, että on pystynyt jatkamaan<br />

työtään kirkkoherrana.<br />

– Fysioterapia on auttanut. Kuntoutuksen<br />

ansiosta toimintakykyni<br />

on parantunut. Onkin harmillista,<br />

että Kela on vähentänyt kuntoutusta,<br />

jolla voisi taata edelleen hyvän<br />

toimintakyvyn. l<br />

12 <strong>IT</strong> INVALIDILI<strong>IT</strong>TO

SIVU 52<br />

SIVU 20<br />

SIVU 8<br />

SIVU 25<br />

MYYDÄÄN<br />

Yksinäisenkin<br />

kannattaa pitää<br />

perinteistä kiinni<br />

JOULUA pidetään ennen kaikkea perheen<br />

juhlana, jonka yksineläjät saattavat<br />

kokea ahdistavana.<br />

– Vaikka ei olisikaan perhettä ympärillä,<br />

niin yksinäisenkin ihmisen elämä<br />

on merkityksellistä ja tärkeää. Joulu<br />

tulee hänenkin kotiinsa, mikäli hän itse<br />

niin tahtoo. Joulukoristeilla, musiikilla<br />

ja herkuilla voi luoda pieneenkin kotiin<br />

oikeaa tunnelmaa, Markku Salminen<br />

muistuttaa.<br />

– Olennaista on Kristuksen syntymän<br />

juhlan sanoma: se on kaikille<br />

sama!<br />

Kirkkoherra Salminen sanoo, että<br />

yksinäisen on hyvä muistaa, että hän on<br />

osa suurempaa yhteisöä.<br />

– Oman seurakunnan tilaisuuksiin<br />

hän on aina tervetullut, koronan<br />

ja omien mahdollisuuksiensa<br />

mukaan.<br />

Jos ei ole voimaa<br />

lähteä omasta<br />

kodista minnekään,<br />

voivat<br />

apua ahdistukseen<br />

tuoda<br />

musiikki ja kirjallisuus.<br />

– Musiikki tuo<br />

muistoja mieleen, ja<br />

muistot monenlaisia<br />

tunteita. Niitä voi tarkastella<br />

rauhassa ja antaa niiden<br />

sitten mennä.<br />

Markku Salminen painottaa, että<br />

apua kannattaa hakea, jos joulu tuntuu<br />

ahdistavalta.<br />

– Se ei ole epäonnistumisen kokemus.<br />

Mistä apua:<br />

› MIELI ry:n kriisipuhelin 09 2525 0111<br />

› Helsinki Mission Aamukorva puhelinpäivystys<br />

09 2312 0210 kello 5.00-8.00<br />

› Suomen Punainen Risti 0800 100 200<br />

› Valtakunnallinen ev.lut. palveleva<br />

puhelin 0400 221 180<br />

Myydään invahissillinen Ford Transit<br />

vm.-03. Pakettiautolla ajettu vain 120 tkm.<br />

Diesel. Ruostesuojakäsitelty. Kats. 3/21.<br />

Hissi toimii kaukosäätimellä.<br />

Avustajan istuin. Automaattivaihteet.<br />

Talvi- ja kesärenkaat. Lohkolämmitin.<br />

Sijaitsee Hinnerjoella/Turussa.<br />

Hp. 9 900e/tarjous. Puh. 044 594 6116<br />

Myydään Chasswheel-neliveto<br />

sähköpyörätuoli. Recaropenkki,<br />

sähkötoiminen jalkatuki.<br />

Vähän, vain kesäisin käytetty.<br />

Hinta: 2 800 euroa.<br />

Ota yhteyttä: 0500 668 392<br />

Myydään<br />

Pintaremontoitu sähköistetty 11 m 2 rantamökki<br />

terassilla Kesäkoti Sarvikuutissa Kutajärven<br />

rannalla Hollolassa. Ostajan on liityttävä<br />

jäseneksi Lahden Seudun Invalidit ry:een.<br />

Kantovesi, kesäkodin palvelut käytettävissä<br />

1.5–30.9. Vastike 335 €/vuosi, sis. sähkönsiirto.<br />

Hp 15 500 €. P. 050 394 7230.<br />

<strong>IT</strong>-lehti – vammaisasiaa<br />

joka ainoalla sivulla.<br />

Tietoa, jota et muualta saa.<br />

Seuraava <strong>IT</strong>-lehti (1/2022) ilmestyy<br />

3.2.2022 teemalla Koulutus ja työelämä.<br />

Maksullisten aineistojen<br />

aineistopäivä on 20.1.2022<br />

Ilmoitusvaraukset:<br />

Paula Kaijanto, p. 040 707 1966,<br />

paula.kaijanto@media.fi<br />

Invalidiliitto 5/<strong>2021</strong><br />

Tampere<br />

sai kelpo<br />

ratikan<br />

Vanha Porvoo<br />

on tuskaa<br />

pyörätuolilla<br />

Hissi teki<br />

kerrostalosta<br />

esteettömän<br />

Avustajakoira<br />

avaa<br />

elämän<br />

01_<strong>IT</strong>_5-<strong>2021</strong>_Kansi.in d 2 1.8.<strong>2021</strong> 12.37<br />

www.it-lehti.fi 13

terveys ja hyvinvointi<br />

Teksti Timo Kiiski Kuvat Savonia-ammattikorkeakoulu, Aalto-yliopisto/Wearable Wearable Systems Lab<br />

”<br />

PUETTAVA TEKNOLOGIA<br />

TARJOAA UUDEN,<br />

HIENOVARAISEMMAN<br />

TAVAN OLLA YHTEYDESSÄ<br />

DIG<strong>IT</strong>AALISEEN<br />

MAAILMAAN.<br />

14 <strong>IT</strong> INVALIDILI<strong>IT</strong>TO

Puettava<br />

virtuaaliterapia<br />

tuo kuntoutuksen<br />

kotiin<br />

Korona-aika toi etäkuntoutuksen osaksi vammaisten<br />

arkea. Puettava virtuaaliterapia vie kotikuntoutuksen<br />

läppärin näyttöäkin pidemmälle. Virtuaalilasit ja<br />

älyhanska eivät kokonaan korvaa ohjaajia,<br />

mutta vapauttavat tekemään harjoitteita<br />

pitkälti myös itsenäisesti.<br />

”<br />

Oireet alkavat yllättäen<br />

kesken työpäivän – oikea<br />

puoli kehosta puutuu ja<br />

puhe takkuaa. Sairaalassa<br />

varmistuu diagnoosi<br />

aivoverisuonen tukoksesta.<br />

Nopeasti aloitettu liuotushoito<br />

säästää hengen, mutta toinen puoli<br />

kehosta ei ota käskyjä vastaan. Potilaan kuntoutus<br />

alkaa heti. Hän saa käyttöönsä juuri<br />

hänelle suunnitellun virtuaalisen kuntoutusohjelman<br />

ja räätälöidyt älyhanskat. Ne ohjaavat<br />

liikeharjoitusten tekemistä ja seuraavat kuntoutuksen<br />

edistymistä.”<br />

Tällaista voisi aivohalvauspotilaan kuntoutuminen<br />

tulevaisuudessa olla oikeassakin<br />

elämässä. Kuvaus on lainaus Aalto-yliopiston<br />

Wearable Systems Lab -tutkimusryhmän kotisivuilta.<br />

Monitieteistä tutkimusryhmää vetää professori<br />

Yu Xiao. Tutkimusryhmän tavoitteena<br />

on, että muutaman vuoden päästä virtuaaliterapia<br />

on todellisuutta.<br />

Koronapandemian aikana tietokoneen<br />

näyttöruudusta on tullut tavanomainen käyttöliittymä<br />

ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksessa.<br />

Etäkuntoutuksessakin ruutu on<br />

kuitenkin ensisijaisesti vain välittänyt kuvaa<br />

harjoitusta ohjaavasta ammattilaisesta.<br />

Puettava teknologia tarjoaa uuden, hienovaraisemman<br />

tavan olla yhteydessä digitaaliseen<br />

maailmaan. Virtuaaliterapia mahdol-<br />

www.it-lehti.fi 15

terveys ja hyvinvointi<br />

Aalto-yliopiston Wearable<br />

System Labissa tapahtuva<br />

tutkimushanke kehittää työkalua,<br />

jonka avulla aivoinfarktipotilaille<br />

voidaan räätälöidä yksilöllistä<br />

kuntoutusta. Harjoitteissa<br />

käytetään älyhanskoja, jotka<br />

mittaavat ja ohjaavat potilaan<br />

liikkeitä.<br />

Älyhanskat ja virtuaalilasit<br />

vievät kuntoutujan hieman<br />

jännittäväänkin maailmaan,<br />

vaikkapa keskellä talvea<br />

kauniiseen mökkimaisemaan<br />

hakkaamaan halkoja<br />

virtuaalikirveellä.<br />

listaa myös itsenäisen harjoittelun ilman<br />

ammattilaisen ohjausta. Kun liikerata<br />

on väärä, virtuaalimaailmassa<br />

palaute siitä tulee automaattisesti ja<br />

välittömästi.<br />

Myös selkäydinvammaisille<br />

Vaikka Aalto-yliopiston tutkimusryhmän<br />

projekti keskittyy erityisesti<br />

aivohalvauspotilaiden kuntoutukseen,<br />

virtuaaliterapiaa voidaan hyödyntää<br />

missä tahansa muussakin<br />

kuntoutuksessa.<br />

– Mielestäni virtuaaliterapia ei<br />

sulje pois mitään ryhmää, joka haluaa<br />

virtuaalisesti harjoittaa vartalon ja<br />

raajojen liikkeitä. Neliraajahalvaantuneet<br />

voivat harjoituttaa esimerkiksi<br />

istumatasapainoa, kun virtuaalilaite<br />

antaa neuvoja painon siirtämiseen<br />

” TESTAAJIEN<br />

JOUKOSSA ON<br />

OLLUT MYÖS<br />

PYÖRÄTUOLIA<br />

KÄYTTÄVÄ<br />

HENKILÖ.<br />

kankulta toiselle. Selkäydinvammaisillakin<br />

yläraajojen toimintakyky<br />

saattaa olla alentunut eri syistä, sanoo<br />

projektissa yhtenä asiantuntijana<br />

toiminut Savonia-ammattikorkeakoulun<br />

fysioterapian opettaja Tuija<br />

Sairanen.<br />

– Samoin virtuaaliterapialla voidaan<br />

ehkäistä painehaavojen syntymistä.<br />

Sairanen jäi Savonia-ammattikorkeakoulun<br />

lehtorin virasta eläkkeelle<br />

syyskuussa, mutta on lupautunut olemaan<br />

jatkossakin projektin käytettävissä.<br />

Hänellä on 40 vuoden kokemus<br />

fysioterapiasta.<br />

Aalto-yliopiston projektiin hän on<br />

osallistunut Kansallinen neurokeskus<br />

-osaamiskeskittymän kehittäminen<br />

Pohjois-Savon alueella -hankkeen<br />

puitteissa.<br />

30 kuntoutujaa testaa<br />

Yu Xiaon tiimi kehittää yhdessä kuntoutusammattilaisten<br />

ja potilaiden<br />

virtuaalitodellisuuteen vieviä VR-pelejä,<br />

joiden avulla potilas voi kehittää<br />

16 <strong>IT</strong> INVALIDILI<strong>IT</strong>TO

Koronapandemian aikana tietokoneen<br />

näyttöruudusta on tullut tavanomainen<br />

käyttöliittymä ihmisen ja teknologian<br />

vuorovaikutuksessa.<br />

Fysioterapeutti ja Savoniaammattikorkeakoulun<br />

lehtori Tuija Sairanen<br />

on toiminut Aalto-yliopiston virtuaaliterapiaprojektissa<br />

asiantuntijana. – Mikä tahansa<br />

potilasryhmä voi hyötyä kuntoutuksessaan<br />

virtuaaliterapiasta, hän sanoo.<br />

kehon hallintaa, lihaksia ja motorisia<br />

taitoja. Joukko insinöörejä, suunnittelijoita<br />

ja yrityskehittäjiä työskentelee<br />

yhdessä tulevien puettavien laitteiden<br />

ja sovellusten kanssa.<br />

Työkalua kehitetään yhteistyössä<br />

HUSin ja Kuopion yliopistollisen<br />

keskussairaalan noin kymmenen ammattilaisen<br />

ja noin 30 hengen kuntoutusryhmän<br />

kanssa.<br />

Älykellojen, virtuaalilasien ja älyvaatteiden<br />

myötä puettavan teknologian<br />

arvioidaan kasvavan kymmenien<br />

miljardien bisnekseksi lähivuosina.<br />

Hyvinvoinnin ja viihteen lisäksi<br />

se lupaa paljon myös terveydenhuollolle.<br />

Iholle pääsevä teknologia voi<br />

tarjota reaaliaikaista tietoa potilaiden<br />

terveydentilasta ja hoidon toimivuudesta<br />

tai ohjeistaa kuntoutustyössä.<br />

Projektijohtaja Timo Siponen<br />

toimii käyttäjärajapinnassa yhdessä<br />

HUSin ja Kuopion yliopistollisen keskussairaalan<br />

ammattilaisten ja kuntoutujien<br />

kanssa.<br />

– Testaajien joukossa on ollut<br />

myös pyörätuolia käyttävä henkilö.<br />

Hänen kohdallaan keskityttiin nimenomaan<br />

oikean istuma-asennon<br />

löytämiseen ja harjoittamiseen, Siponen<br />

kertoo.<br />

Ei korvaa ammattilaisia<br />

Virtuaaliterapian psykologisista vaikutuksista<br />

hyvänä esimerkkinä Siponen<br />

kertoo, miten syntyi idea halonhakkauspelistä,<br />

jossa kuntoutuja<br />

pilkkoo halkoja virtuaalikirveellä.<br />

Harjoitteessa kantavana teemana on<br />

Siposen mukaan ”saunakokemus”.<br />

Varsinkin<br />

virtuaalikuntoutuksen<br />

alkuvaiheessa terapeutin<br />

rooli on auttaa<br />

kuntoutujaa oppimaan<br />

käyttämään laitteistoja<br />

ja viemään läpi tehtäviä<br />

virtuaalitodellisuudessa.<br />

Terveydenhuolto<br />

voi räätälöidä<br />

jokaiselle potilaalle<br />

erikseen yksilöllisen<br />

virtuaalikuntoutuksen.<br />

www.it-lehti.fi 17

terveys ja hyvinvointi<br />

Idean virtuaalisesti tapahtuvaan<br />

halonhakkausharjoitteeseen Siponen<br />

sai, kun hänen oma isänsä liikenneonnettomuudessa<br />

saadusta aivohalvauksesta<br />

toipuessaan alkoi tehdä kesämökillä<br />

puita.<br />

– Hakatessaan kesäisessä mökkimaisemassa<br />

halkoja virtuaalikirveellä<br />

ja älyhanskoilla kuntoutuja kokee<br />

harjoitteen enemmän viihdyttäväksi<br />

peliksi kuin kuntoutukseksi sairaalaympäristössä.<br />

Laite kuitenkin huomauttaa<br />

ja käskee korjaamaan ryhtiä,<br />

jos kuntoutuja tekee liikkeen väärin,<br />

Siponen sanoo.<br />

Varsinkin alkuvaiheessa terapeutin<br />

rooli on auttaa kuntoutujaa<br />

oppia käyttämään laitteistoja ja jopa<br />

ihan fyysisesti ”kädestä pitämällä”<br />

auttaa häntä viemään läpi tehtäviä<br />

virtuaalitodellisuudessa.<br />

Etähallittavan työkalun avulla<br />

terveydenhuollon ammattilainen<br />

voi räätälöidä jokaiselle kuntoutujalle<br />

erikseen yksilöllisen virtuaalikuntoutuksen.<br />

Iholle pääsevä teknologia<br />

voi tarjota reaaliaikaista tietoa<br />

potilaiden terveydentilasta ja ohjeistaa<br />

kuntoutustyössä kirjaimellisesti<br />

kädestä pitäen, koska kuntoutus tapahtuu<br />

älyhanskat kädessä ja virtuaalilasit<br />

päässä.<br />

Aivoliiton mukaan vain 15 prosenttia<br />

aivohalvauspotilaista saa kuntoutusta,<br />

kun Siposen mukaan heistä peräti<br />

50 prosenttia hyötyisi virtuaaliterapiasta.<br />

– Olen laskenut, että virtuaaliterapialla<br />

voisimme säästää 30 prosenttia<br />

Koska Wearable Systems Lab<br />

-tutkimusryhmän virtuaaliterapiaratkaisu<br />

katsotaan lääkinnälliseksi<br />

laitteeksi, myyntiluvan ja CE-merkinnän<br />

saamiseksi sen on käytävä läpi tarkka<br />

lupamenettely. – Tavoitteenamme on<br />

saavuttaa tämä vuoden 2023 aikana,<br />

sanoo projektia johtava Aalto-yliopiston<br />

projektitutkija Timo Siponen.<br />

nykyisiin kustannuksiin verrattuna.<br />

Ei yksinkertaisesti vain ole tarpeeksi<br />

osaavaa hoitohenkilökuntaa, joka<br />

pystyisi kaikille tarjoamaan sitä kuntoutusta.<br />

Itsenäinen ja joillekin kuntoutujille<br />

jopa täysin virtuaalisessa<br />

ympäristössä tapahtuva kuntoutus<br />

voisi olla ihan mahdollista ja parantaa<br />

kuntoutumista, Siponen sanoo.<br />

Projektin aikataulu ulottuu elokuuhun<br />

2022 saakka.<br />

– Tavoitteenamme on, että siitä<br />

vuoden päästä tämä järjestelmä olisi<br />

käytössä ensimmäisillä asiakkailla.<br />

Lähdemme liikkeelle kuntoutuskeskuksista,<br />

joista jatketaan sitten kotikuntoutukseen,<br />

Siponen sanoo. l<br />

Terapiaa huonekaluillakin<br />

SUUNN<strong>IT</strong>TELIJA Emmi Poudan<br />

mukaan virtuaaliterapiassa voidaan<br />

hyödyntää jopa huonekaluja. Tuolinkankaan<br />

sisälle integroitavan teknologian<br />

avulla voidaan mitata vaikkapa<br />

selkäydinvammaisen istuma-asennon<br />

oikeellisuutta.<br />

Kuntoutumisessa virtuaaliterapialla<br />

voi olla käyttäjälle myös suuri psykologinen<br />

merkitys.<br />

– Kun tekniikka saadaan piilotettua<br />

älyhansikkaisiin ja myös muihin puettaviin<br />

tekstiileihin, kuntoutujalle ei tule<br />

tunnetta hänen kehoonsa kiinnitetystä<br />

mittaavasta laitteistosta. Kokemus<br />

älyhanskoista kotiympäristössä on<br />

lähempänä normaalia elämää kuin sairaalaolosuhteita.<br />

Kun tekstiili mukautuu<br />

kehon liikkeisiin, se lisää käyttömukavuutta<br />

ja parantaa mittaustulosta,<br />

Yu Xiaon tutkimusryhmässä väitöskirjaansa<br />

tekevä Pouta sanoo.<br />

Vaikka Aalto-yliopiston projektissa<br />

kehitetään älyhanskojen lisäksi ylävartalon<br />

asusteita virtuaaliterapiassa<br />

hyödynnettäviksi, ovat tällä hetkellä<br />

virtuaalilasit ja älyhansikkaat tärkeimmät<br />

työkalut.<br />

– Tavoitteena on mitata mahdollisimman<br />

tarkasti sormien ja käsien<br />

liikkeitä. Ihmisen käsistä liikkeineen<br />

saadaan luonteva käyttöliittymä virtuaaliseen<br />

todellisuuteen, Pouta havainnollistaa.<br />

Poudan mukaan virtuaaliteknologiaa<br />

voidaan integroida lähestulkoon<br />

mihin tahansa vaatteisiin. Hänen<br />

muotoilijataustastaan on hyötyä myös<br />

käyttäjälähtöisen prosessin suunnittelussa.<br />

Älyvaate voi myös hälventää<br />

mielikuvaa lääketieteellisestä mittalaitteistosta.<br />

– Vasta viime vuosina on lähtökohdaksi<br />

tullut ensin vaatteen käyttömukavuus<br />

ja vasta sitten tekstiilin sisään<br />

ommeltava teknologia. Tavoitteena<br />

on, että teknologiaa sisältävä vaate<br />

silti tuntuisi pehmeältä ja mukavalta.<br />

Suunnittelija Emmi Pouta on<br />

erikoistunut älykkäisiin tekstiileihin.<br />

– Puettava teknologia ja virtuaaliterapia<br />

tarjoavat kuntoutujalle uuden ja<br />

sairaalaympäristöä hienovaraisemman<br />

tavan olla yhteydessä digitaaliseen<br />

maailmaan.<br />

Miellyttävän vaatteen sisälle ommeltu<br />

teknologia taipuu kehon liikkeisiin<br />

eri tavalla kuin kova elektroniikka,<br />

Pouta sanoo.<br />

Projektin etenemistä voi seurata<br />

www.vireamed.fi-sivujen kautta.<br />

18 <strong>IT</strong> INVALIDILI<strong>IT</strong>TO

Teksti Tanja Mäenpää Kuvat Karoliina Knuuti ja Marko Kauko / Keskisuomalainen // terveys ja hyvinvointi<br />

Seksuaalisuus<br />

on vieläkin<br />

kipeä aihe<br />

Ihan jokaisella on seksuaalisia tarpeita,<br />

ja kaikki ovat oikeutettuja tyydyttämään ne.<br />

Raila Riikonen sen sanoi hyvin tv-ohjelmassa<br />

Perjantai-dokkari: ”Orgasmi on minulle yksi<br />

parhaista kipulääkkeistä”.<br />

www.it-lehti.fi 19

terveys ja hyvinvointi<br />

Tapio Ruppa<br />

on taustaltaan<br />

sekatyöläinen –<br />

automekaanikko,<br />

opettaja, rakennusmies<br />

sekä taksi-,<br />

bussi- ja rekkakuski<br />

– joka vuonna 2002<br />

osti jyväskyläläisen<br />

seksuaali- ja<br />

terveyskaupan.<br />

Raila Riikonen on paitsi<br />

seksuaalikasvattaja<br />

myös vammainen, joka<br />

tekee työtä sen eteen, että<br />

vammaisten seksuaaliset<br />

oikeudet toteutuisivat Ilon kipinä<br />

-yrityksensä kautta. Myös hänen<br />

miehensä Miika on vammainen. Raila<br />

Riikonen, jos kuka tietää, mistä puhuu.<br />

Aviopari on löytänyt keinot toteuttaa<br />

seksuaalisuuttaan. Pariskunnan<br />

seksielämän mahdollistaa henkilökohtainen<br />

avustaja.<br />

– Kuusi vuotta olen tätä työtä tehnyt,<br />

ja voin sanoa, että eteenpäin on<br />

menty. Mutta vielä on paljon työsarkaa<br />

alalla, joka on yhteiskunnassamme<br />

muutoinkin vaikea. Vammaisten<br />

vanhempien on usein vaikea puhua<br />

aiheesta, saati sitten hyväksyä avusteinen<br />

seksi oman lapsen kohdalla.<br />

Kuulen usein, että ei meidän Pekka<br />

tätä tarvitse, kun puhutaan esimerkiksi<br />

seksivälineistä.<br />

– Hoitohenkilökunnassakin on<br />

kyllä- ja ei-ihmisiä. Osa haluaa ja voi<br />

olla avustajana seksissä, osa ei, Riikonen<br />

sanoo.<br />

Riikonen luennoi vammaisille, vanhemmille,<br />

opiskelijoille ja hoitohenkilökunnalle.<br />

Hänen mielestään Perjantai-dokkarin<br />

Tarvitsemme apua seksissä<br />

-jakson katselukerrat kertovat siitä,<br />

että kysyntää tiedolle on. Ohjelma<br />

esitettiin lokakuussa 2019, ja se on katsottavissa<br />

Yle Areenasta.<br />

Hän julkaisi syyskuussa kansainvälisenä<br />

seksuaaliterveyspäivänä alan<br />

kollegoiden kanssa ilmaisen seksiapuvälineoppaan<br />

Mahdollisuus nautintoon:<br />

opas seksin ja nautinnon välineisiin.<br />

Sen latauslinkki löytyy osoitteesta<br />

www.ilonkipina.fi.<br />

Luottamus on A ja O<br />

Raila Riikonen korostaa avusteisessa<br />

seksissä kahta asiaa – luottamusta ja<br />

vapaaehtoisuutta.<br />

20 <strong>IT</strong> INVALIDILI<strong>IT</strong>TO

– Ketään ei saa pakottaa mihinkään.<br />

Sitten kun luottamus on syntynyt,<br />

avustaminen on helpompaa,<br />

molemmin puolin. Tässähän on vaarana<br />

muun muassa se, että avustajan<br />

osallistuminen tulkitaan väärin.<br />

Avustaja ei harrasta seksiä vammaisen<br />

kanssa, ainoastaan avustaa häntä<br />

sooloseksissä, tai luo mahdollisuuden<br />

parille, Riikonen sanoo.<br />

Avusteisesta seksistä oppaan tehnyt<br />

seksuaaliterapeutti Tanja Roth<br />

puhuu tässä yhteydessä seksologian<br />

ammattieettisistä ohjeista, joissa keskeisiä<br />

ovat asiakkaan itsemääräämisoikeus,<br />

koskemattomuus sekä asiakkaan<br />

edun kunnioittaminen.<br />

Puhuminen<br />

voi olla vaikeaa<br />

Seksissä avustaminen voi olla aktiivista<br />

tai passiivista. Passiivisessa<br />

avustamisessa esimerkiksi autetaan<br />

asiakasta riisuutumaan tai vastaavasti<br />

pukeutumaan tunnelmaa luoviin<br />

asusteisiin. Aktiivisessa avustamisessa<br />

taas luodaan jo itse tilanne<br />

– parille aktia varten, yksittäiselle<br />

ihmiselle sooloseksiä varten. Perjantai-dokkarissa<br />

demonstroidaan, miten<br />

Riikoset voivat harrastaa seksiä.<br />

Kun avustaja on tehnyt alustavan<br />

työnsä, esimerkiksi laittanut asiakkaalle<br />

liukuvoiteen tai asettanut käden<br />

tai apuvälineen oikeaan paikkaan,<br />

hän poistuu huoneesta ja palaa<br />

vasta kutsusta. Riikosten tapauksessa<br />

avustaja voi saattaa parin asentoon,<br />

jossa he voivat harrastaa seksiä.<br />

Vammaisen seksuaalisuuden toteutumisen<br />

esteenä saattaa olla käsien<br />

toimintarajoitteet, jotka vaikeuttavat<br />

itsenäistä kehon nautinnon<br />

kokemista, esimerkiksi sooloseksistä<br />

suoriutumista.<br />

Monelle vammaistyön ammattilaiselle<br />

jo seksuaalisuudesta puhuminen<br />

on vaikeaa, saati siinä avustaminen.<br />

Täytyy muistaa sekin, että ihmisen<br />

seksuaalisuus on laaja käsite, joka<br />

pitää sisällään paljon muutakin kuin<br />

vain seksin harrastamisen. Seksuaalisuus<br />

tarkoittaa muun muassa tunteita<br />

ja seksuaalista suuntautumista<br />

ja kaikista näistä asioista puhumista.<br />

Raila Riikosen mukaan hoiva- ja<br />

palvelukodeissa vammaisen henkilön<br />

seksuaalisten tarpeiden huomioimi-<br />

”<br />

SEKSISSÄ<br />

AVUSTAMINEN VOI<br />

OLLA AKTIIVISTA<br />

TAI PASSIIVISTA.<br />

– Jokainen meistä<br />

kaipaa läheisyyttä<br />

ja rakkautta, sanoo<br />

seksuaalikasvattaja<br />

Raila Riikonen, jolla<br />

on vammaisten<br />

seksuaalisuuteen<br />

erikoistunut yritys.<br />

www.it-lehti.fi 21

terveys ja hyvinvointi<br />

– Voi olla, että<br />

tarjottavat välineet<br />

pitää modifioida<br />

asiakkaan tarpeisiin,<br />

Tapio Ruppa sanoo.<br />

nen parantaa asiakkaan elämänlaatua,<br />

mutta vaikuttaa myös yhteisöön.<br />

– Seksuaalinen turhautuminen,<br />

kun ei ymmärrä omaa kehoaan tai<br />

ei saa tyydytettyä seksuaalisia tarpeitaan,<br />

aiheuttaa turhautumista. Se<br />

voi purkautua rintojen ja takapuolen<br />

puristeluna tai muuna huonona käytöksenä<br />

sekä tunnekuohuina. Kun<br />

tarpeet tulevat tyydytettyä, asiakas<br />

voi paremmin.<br />

Vanhat toimintatavat<br />

Henkilökohtaisten avustajien ammattitutkintoa<br />

Riikonen tervehtii<br />

ilolla. Hän toivoo pääsevänsä oppilaitoksiin<br />

kertomaan avusteisesta<br />

seksistä.<br />

– Avusteista seksiä on ollut aina.<br />

Joka palvelutalossa on ollut ihminen,<br />

joka on auttanut tarvittaessa. Se on<br />

kuitenkin ollut kahden ihmisen välinen<br />

salaisuus eikä siitä ole puhuttu.<br />

Nyt asiasta on alettu puhua, ja se on<br />

”<br />

SUURIN OSA<br />

IHMISISTÄ EI OLE<br />

VALMIS PUHUMAAN<br />

ASIASTA.<br />

nostettu esille. Tämä menee vähän<br />

samalla tavalla kuin aikoinaan esteetön<br />

ympäristö. Siitäkin piti puhua pitkään,<br />

ennen kuin se alkoi realisoitua,<br />

Paljon on vielä työtä edessä, sillä<br />

Roth kirjoittaa: “Seksuaalinen hyvinvointi<br />

ja mahdollisuus elää omaa<br />

seksuaalielämää unohtuvat helposti<br />

hoito- ja sosiaalialojen viitekehyksessä,<br />

koska alojen toimintaperiaatteet<br />

ovat rakentuneet ja vakiintuneet aikana,<br />

jolloin seksuaalisuuden ilmaisemista<br />

tai edes siitä keskustelemista<br />

pidettiin sopimattomana.”<br />

Kaikkia koetetaan auttaa<br />

Yksi osa avusteista seksiä ovat apuvälineet.<br />

Seksuaali- ja terveyskauppaa<br />

Jyväskylässä ja verkossa pitävä<br />

yrittäjä Tapio Ruppa on pitkään<br />

käynyt puhumassa lääkäreille ja sairaanhoitajille<br />

välineistä, joita voidaan<br />

käyttää niin vammaisten kuin<br />

vanhustenkin seksuaalisen hyvinvoinnin<br />

lisäämiseen.<br />

– Tämä ei ole helppo rasti. Suurin<br />

osa ihmisistä ei ole valmis puhumaan<br />

asiasta. Ymmärrän sen esimerkiksi<br />

vammaisten vanhempien<br />

kohdalla. Asiakkailla taas voi olla<br />

kieltoja ja pelkotiloja omaa kroppaa<br />

kohtaan. Osalle tämä ei onnistukaan,<br />

osalle välineet eivät ole ongelma,<br />

Ruppa sanoo.<br />

Maailmalta aika ajoin oppia hakeva<br />

Ruppa tietää, että esimerkiksi<br />

Hollannissa voidaan vammainen<br />

viedä bordelliin. Suomessahan tällainen<br />

ei ole mahdollista.<br />

22 <strong>IT</strong> INVALIDILI<strong>IT</strong>TO

– Ihan jokaisella on seksuaalisia<br />

tarpeita, ja kaikki ovat oikeutettuja<br />

tyydyttämään ne. Kaikkia pyritäänkin<br />

auttamaan. Tällöin on tärkeää, että<br />

kaikilla on ymmärrys siitä, mitä on<br />

tarjolla. Avustaja tai muu läheinen,<br />

joka tuntee asiakkaan parhaiten, voi<br />

tässä auttaa. Kokonaisuuteen vaikuttaa<br />

muun muassa vamman laatu. Voiko<br />

asiakas käyttää esimerkiksi käsiään.<br />

Voi olla, että tarjottavat välineet<br />

pitää modifioida asiakkaan tarpeisiin.<br />

Parempi siis kysyä neuvoa paikan<br />

päällä kuin tehdä omin päin verkko-ostoksia,<br />

Ruppa sanoo.<br />

Moni jää ilman apua<br />

Luennoidessaan Ruppa on saanut<br />

kaikenlaista vastaanottoa. Osalle<br />

on liikaa, kun slideshowssa seinälle<br />

heijastetaan esimerkiksi erilaisia<br />

dildoja.<br />

– Monet vammaiset henkilöt kokevat<br />

turhautumista, kun eivät voi<br />

tyydyttää tarpeitaan. Tiedän, että<br />

on paljon ihmisiä, jotka jäävät ilman<br />

apua. Mitä enemmän asia on esillä,<br />

sen parempi. Eivät nämä asiat ratkea<br />

Arkadianmäellä, ne vaativat konkreettista<br />

kenttätyötä, Ruppa sanoo.<br />

Ruppaa ilahduttaa aina, kun vammaisen<br />

henkilön avustaja tai lähiomainen<br />

soittaa ja haluaa tulla liikkeeseen<br />

juttelemaan siitä, mikä olisi<br />

parasta asiakkaalle.<br />

– Sama koskee vanhuksia. On ilahduttavaa,<br />

kun yli 90-vuotias asiakas<br />

haluaa kuulla vaihtoehdoista erektiohäiriössä<br />

ja kertoo, että on edelleen<br />

seksuaalisesti aktiivinen.<br />

Ehkä hieman yllättävää on, että<br />

Ruppa puhuu vammaisten kohdalla<br />

myös fetisseistä.<br />

– Ei vammaisten ihmisten seksuaalielämä<br />

ole vain masturbaatiota tai<br />

normiseksiä. Heillä on elämässään<br />

koko seksuaalisuuden kirjo nahkafetisseistä<br />

nettipornoon. Ne ovat heille<br />

lisäkiihoke, Ruppa sanoo. l<br />

Katso ja lue lisää aiheesta<br />

avusteinen seksi:<br />

› Perjantai-dokkari: Tarvitsemme<br />

apua seksissä<br />

› Tanja Roth: Avusta ja ohjaa<br />

seksissä turvallisesti. Opas<br />

henkilökohtaisille avustajille,<br />

vammaistyötä tekeville sekä<br />

avunkäyttäjille (2016).<br />

Lupa puhua -materiaalit ovat<br />

tilattavissa ilmaiseksi ryhmille<br />

ja yhteisölle vuoden <strong>2021</strong><br />

loppuun saakka osoitteessa<br />

www.aspa.fi/voimaaseksuaalisuudesta.<br />

Ensimmäinen sana<br />

seksuaalisuudesta<br />

ASPA-SÄÄTIÖN Voimaa seksuaalisuudesta<br />

-hankkeen tavoitteena<br />

on varmistaa, että asumispalveluita<br />

käyttävien ihmisten seksuaaliset<br />

tarpeet tulevat kuulluiksi.<br />

Painopiste on vammaisissa ihmisissä,<br />

sillä heidän seksuaalioikeutensa<br />

ovat kaikkein huonoimmalla<br />

tolalla.<br />

Hankkeen alkukartoituksessa<br />

(2018) selvisi, että lähes puolet<br />

asumispalveluiden vammaisista<br />

asukkaista ei ollut saanut lainkaan<br />

tietoa seksuaalisuudesta<br />

lapsuudenkodissa eikä koulussa.<br />

Joka kolmas vastaaja ei tiennyt,<br />

mitä itsetyydytys tai ehkäisy tarkoittavat.<br />

Joka neljäs kertoi, ettei<br />

ollut kuullut puhuttavan seksuaalisuudesta<br />

nykyisessä asuinpaikassaan.<br />

Seksuaalisuutta on esimerkiksi<br />

ihmisen sukupuolen ilmaisu,<br />

suhde omaan kehoon ja seksuaalisuuteen.<br />

Vaan kuinka ottaa<br />

puheeksi ihmissuhdetaidot, omat<br />

tunteet tai se, millainen kosketus<br />

tuntuu hyvälle?<br />

Voimaa seksuaalisuudesta<br />

-hankkeen työkalut ovat selkeäkielisiä<br />

ja kehitetty yhdessä kokemustoimijoiden<br />

ja asumispalveluiden<br />

työntekijöiden kanssa. Työkalujen<br />

avulla seksuaalisuuden<br />

teemoista on mahdollista avata<br />

keskustelu ystävän, kumppanin,<br />

avustajan tai ohjaajan kanssa.<br />

Lupa puhua -korttipakka sisältää<br />

10 teemakorttia seksuaalisuudesta.<br />

Kortteihin on koottu<br />

tiiviisti tietoa esimerkiksi seksuaalioikeuksista,<br />

seksuaalisuuden<br />

moninaisuudesta ja seksistä.<br />

Kortit kannustavat lukijaa pohdiskelemaan<br />

teemoja kysymysten<br />

ja tehtävien avulla. Korttipakka<br />

soveltuu käytettäväksi<br />

esimerkiksi kahdenkeskisessä<br />

työskentelyssä tai ryhmien<br />

kanssa.<br />

Into ilmaista, lupa puhua -toimintapakki<br />

kokoaa monipuolisen<br />

ohjekirjan seksuaalisuuden<br />

harjoitteista ryhmien ohjaajille.<br />

Siitä voi valita yksittäisiä harjoitteita<br />

(esim. Turvallisempi tila ja<br />

Mielikuvia seksuaalisuudesta) tai<br />

ottaa haltuun koko Eliaan tarina<br />

-prosessidraaman. Draamassa<br />

ryhmäläiset pääsevät Eliaan<br />

hahmon kautta pohtimaan esimerkiksi<br />

omia toiveitaan ihmissuhteista<br />

ja auttamaan Eliaa valmistautumaan<br />

ensitreffeille!<br />

Idis-identiteettipeli on korttipeli,<br />

jossa tavoitteena on kerätä<br />

mahdollisimman monta identiteettiä.<br />

Osallistujat kohtaavat<br />

pelin aikana erilaisia syrjintätilanteita,<br />

löytävät uusia keinoja<br />

reagoida näihin tilanteisiin ja<br />

vahvistuvat vaikuttajina.<br />

Teksti Maija Borén<br />

www.it-lehti.fi 23

terveys ja hyvinvointi // Teksti Mariaana Nelimarkka<br />

Hyvän unen<br />

aakkoset<br />

Kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri<br />

Anu Muraja-Murro Kuopion yliopistollisesta<br />

keskussairaalasta latelee hyvän unen<br />

aakkoset <strong>IT</strong>-lehden lukijoille.<br />

Saatko riittävästi unta?<br />

Kaikkein tärkeintä unessa on, että<br />

sitä on riittävästi. Riittävä määrä on<br />

yksilöllinen, aikuinen tarvitsee keskimäärin<br />

7-8 tuntia unta yössä. Jotkut<br />

pärjäävät kuudella tunnilla, osa tunnistaa,<br />

että tarvitsee yhdeksän, jotta<br />

olisi toimintakykyinen.<br />

Joskus käy niin, että ihminen kokee<br />

nukkuvansa riittävästi, mutta tarkempi<br />

selvittely esimerkiksi unipäiväkirjan<br />

avulla paljastaa unen määrän<br />

yllättävän pieneksi.<br />

Yksinkertaisesti riittävän unen<br />

määrän tietää, kun herää aamulla<br />

virkeänä.<br />

Miten ratkaisen?<br />

Älä mene sänkyyn, jos ei nukuta.<br />

Unirytmi on tärkeä: jos on nukahtamisongelmia,<br />

rytmin pitäisi olla<br />

mahdollisimman säännöllinen. Herää<br />

arkena ja viikonloppuna samaan<br />

aikaan.<br />

Onko unihygienia<br />

kunnossa?<br />

Perusasiat kuten säännöllinen ruokailu<br />

ja riittävä aktiivisuus päivän aikana<br />

ovat ratkaisevan tärkeitä myös<br />

unen kannalta. Aktiivisuus edesauttaa<br />

sitä, että saa unen.<br />

Miten varmistan<br />

unihygienian?<br />

Rutiinit helpottavat aikuistakin.<br />

Säännöllisen aikataulun noudattaminen<br />

iltaisin auttaa nukahtamaan.<br />

Jos olet herkkä kofeiinille, älä nauti<br />

kahvia tai muita kofeiinipitoisia<br />

juomia iltapäivän jälkeen. Älä myöskään<br />

nuku päiväunia myöhään, jos<br />

sinulla on nukahtamisvaikeuksia illalla.<br />

Hyvät nukkumistilat ja riittävän<br />

viileä makuuhuone edesauttavat nukahtamista.<br />

Mene sänkyyn vain nukkumista<br />

varten!<br />

Onko nukahtaminen<br />

vaikeaa?<br />

Anu Muraja-Murro tarjoaa useita<br />

ratkaisuja nukahtamisen ongelmiin.<br />

Jos jo mainitut päivärytmi, iltarutiinit<br />

ja viileä ja rauhallinen tila<br />

nukkumiseen eivät riitä, hän suosittelee<br />

rentoutusharjoituksia. Rentoutuminen<br />

lisää rauhoittavan hermoston<br />

toimintaa eli helpottaa uneen<br />

pääsyä. Testaa erilaisia sovelluksia!<br />

Jos unta ei tule, älä jää makoilemaan<br />

sänkyyn. Jos unta ei tule puoleen tuntiin,<br />

kannattaa nousta ylös ja puuhailla<br />

jotain rauhallista ennen kuin kokeilee<br />

nukahtamista uudelleen.<br />

Onko sinulla<br />

levottomat jalat?<br />

Yöllinen jaksottainen raajaliikehäiriö<br />

on yksi unihäiriön tyyppi. Häiriö rikkoo<br />

unen rakennetta. Tämä aiheuttaa<br />

väsyneisyyttä, koska uni ei ole riittävän<br />

palauttavaa. Valveilla esiintyvä<br />

levottomat jalat -oireyhtymä taas voi<br />

hankaloittaa nukahtamista.<br />

24 <strong>IT</strong> INVALIDILI<strong>IT</strong>TO

” KAIKKEIN<br />

TÄRKEINTÄ<br />

UNESSA ON,<br />

ETTÄ S<strong>IT</strong>Ä ON<br />

RI<strong>IT</strong>TÄVÄSTI.<br />

Anu Muraja-Murro on myös Suomen<br />

Unitutkimusseuran puheenjohtaja.<br />

Mikä auttaa<br />

hyvään uneen?<br />

Liikunta auttaa. Jos liikuntaa tulee vähemmän,<br />

päivänvalon rooli elämän<br />

rytmittämisessä korostuu.<br />

Pimeällä ajalla on enemmän unihäiriöitä,<br />

valoisalla vähemmän. Kokeile<br />

kirkasvaloa aamuisin. Se voi auttaa<br />

melatoniinin eritystä ja tahdistaa<br />

muutenkin elimistön hormonipitoisuutta<br />

samalla tavalla kuin päivänvalo.<br />

Heräiletkö kesken unien?<br />

Kaikki heräilevät kesken unen, havahtuminen<br />

on ihan fysiologista.<br />

Normitilanteessa ihminen joko heräilee<br />

niin, ettei edes huomaa sitä,<br />

tai nukahtaa itsestään uudelleen.<br />

Ongelma on kyseessä, jos ei nukahda<br />

uudelleen.<br />

Tyypillistä stressin alla on herätä<br />

aamuyöstä, klo 3-4. Uni kevenee<br />

aamua kohti, ja siksi havahtuminen<br />

usein ajoittuu tähän. Stressaavat tekijät<br />

elämässä vaikuttavat siihen, että<br />

heräät juuri silloin. Älä huolestu, jos<br />

se on ohimenevää, ja tiedät että olet<br />

stressaantunut juuri sillä hetkellä.<br />

Mikä ehkäisee heräilyä?<br />

Huolipäiväkirja toimii. Kirjaa ylös<br />

asiat, jotka huolettavat, ja niiden prosessointi<br />

etenee sitä kautta, eivätkä<br />

ne enää herättele yöllä. Voi olla, että<br />

myös to do -lista auttaa vähentämään<br />

mielen kuormitusta.<br />

Illalla voi ottaa melatoniinia<br />

edesauttamaan nukahtamista. Monelle<br />

pieni annos, 1-3 milligrammaa,<br />

riittää, ja se voi joillekin toimia myös<br />

heräämisiä ennaltaehkäisten. Melatoniinin<br />

avulla saat nukahdettua paremmin,<br />

jolloin yön rytmi paranee.<br />

Älä kuitenkaan ota melatoniinia yöllä,<br />

sillä se sekoittaa luontaisen melatoniinin<br />

erittämisrytmin.<br />

Yömyssy ei ole hoitokeino<br />

Unitutkija muistuttaa lopuksi, että<br />

alkoholin käyttö heikentää yöunen<br />

laatua jo pieninä annoksina. Siksi<br />

yömyssyä ei suositella uniongelmiin.<br />

Uusi kansansairaus<br />

uniapnea<br />

UNIAPNEAA tohtoriväitöksessään<br />

tutkinut Anu Muraja-Murro pitää<br />

erinomaisena sitä, että uniapneasta<br />

puhutaan nykyisin paljon.<br />

Sen myötä ihmiset osaavat miettiä<br />

omia oireitaan ja myös lääkärit<br />

ovat oppineet pyytämään seulontatutkimuksia.<br />

Huono uutinen uniapneaan<br />

liittyen on se, että se ei korjaudu<br />

itsekseen. Ylipainoinen voi päästä<br />

unen laatua heikentävistä katkoksista<br />

eroon laihduttamalla.<br />

Uniapnealla on kuitenkin taipumus<br />

pikemminkin pahentua kuin korjaantua<br />

vuosien myötä.<br />

Uniapneassa uni keskeytyy<br />

kymmeniä kertoja yössä. Hengityskatkokset<br />

ja havahtumiset<br />

katkovat unta vähän väliä, jolloin<br />

syvän unen ja REM-unen määrä<br />

jää vähäisemmäksi. Katkosten<br />

takia ihminen havahtuu palautumisen<br />

kannalta tärkeästä syvästä<br />

sekä REM-unesta ja siirtyy kevyempään<br />

uneen.<br />

Uniapneasta kärsivä ei itse<br />

välttämättä tiedä heräilevänsä ja<br />

kärsivänsä hengityskatkoista. Vieressä<br />

nukkuja voi raportoida katkoksista<br />

ja kuorsaamisesta, ja päiväaikaan<br />

uniapnean oireina voi olla<br />

väsymystä ja keskittymiskyvyttömyyttä.<br />

Uniapnea lisää sydän- ja<br />

verisuonitauteja sekä heikentää<br />

elämänlaatua, siksi sen hoitaminen<br />

on tärkeää.<br />

www.it-lehti.fi 25

terveys ja hyvinvointi<br />

Teksti Tapio Vuori / Aamuposti ja Tapio Rusanen Kuvat Timo Ahola ja Marko Kovalaisen albumi<br />

KÄSIPYÖRÄILY TOI<br />

MOTOCROSSARIN<br />

ELÄMÄÄN LIEKIN<br />

Hyvinkääläinen Marko Kovalainen, 46, nauttii<br />

jälleen treenaamisesta – ja elämästä.<br />

Entisen motocrosskuljettajan<br />

lajina vain on nyt<br />

käsipyöräily.<br />

26 <strong>IT</strong> INVALIDILI<strong>IT</strong>TO

Marko Kovalainen<br />

haki käsipyöränsä<br />

itse Yhdysvalloista.<br />

www.it-lehti.fi 27

terveys ja hyvinvointi<br />

Onnettomuudesta<br />

toipuminen vei<br />

neljä vuotta,<br />

mutta nyt Marko<br />

Kovalainen<br />

nauttii jälleen<br />

treenaamisesta ja<br />

kilpailemisesta.<br />

MARKO<br />

KOVALAINEN<br />

MOTOCROSS-<br />

KULJETTAJANA<br />

› MX1-luokan MM-sarjassa<br />

13:s vuonna 2002 sekä<br />

14:s 2001 ja 2004.<br />

› MM-pisteillä myös seitsemällä<br />

muulla kaudella.<br />

› Ajoi muun muassa MMjoukkuehopeaa<br />

ja Suomen<br />

mestaruuksia.<br />

› Hyvinkään Vuoden Urheilija<br />

1998.<br />

Ammatikseen motocrossia<br />

ajaneen Marko Kovalaisen<br />

maailma romahti<br />

tammikuussa<br />

2014 Espanjassa. Hän<br />

kaatui ajoharjoituksissa rajusti ja sai<br />

lukuisia pahoja vammoja, joista pahimpana<br />

alaraajojen halvaantuminen,<br />

kun selkäranka katkesi kokonaan<br />

rintarangan alapäästä T11- ja<br />

T12-nikamien kohdalta.<br />

– Katkeamiskohdassa rangan päät<br />

olivat 5-7 senttiä toisistaan. Kun näin<br />

röntgenkuvat, niin kyllähän se vammakohta<br />

näytti aika sotkulta.<br />

Edessä oli pitkä ja kivinen tie. Kovalainen<br />

joutui makaamaan espanjalaissairaalassa<br />

nelisen viikkoa, kun<br />

lääkärit eivät osanneet tai uskaltaneet<br />

leikata häntä. Yksityiskoneella<br />

hänet lopulta lennätettiin Suomeen<br />

ja HUSiin operoitavaksi. Selkärangan<br />

”<br />

KUNNON RÄÄKKI<br />

TEKI TODELLA HYVÄÄ.<br />

OLO PARANI HETI.<br />

luut olivat ehtineet luutua erilleen, ja<br />

niitä jouduttiin irrottamaan. Lisäksi<br />

rankaa tukemaan asennettiin kaksi<br />

parikymmensenttistä titaanitankoa<br />

ruuveineen.<br />

Kuukausi meni kuntoutuessa sairaalassa<br />

ja neljä kuukautta silloisessa<br />

<strong>Invalidiliiton</strong> Käpylän kuntoutuskeskuksessa.<br />

– Kun pääsin Suomessa kuntoutukseen,<br />

kertoi eräs kaveri, joka oli<br />

kulkenut saman ladun, että kuntoutuminen<br />

kestää neljä vuotta. En uskonut,<br />

että siinä menisi niin kauan.<br />

Mutta sen se vain otti.<br />

Kipu puristaa<br />

Väärin luutuneiden luiden ja mahdollisesti<br />

metallitankojen takia Kovalainen<br />

kärsii ajoittain rankoista hermokivuista.<br />

– Ne ovatkin rankempi juttu kuin<br />

halvaantuminen. Vyötäröllä tuntuu<br />

ajoittain siltä kuin vanne kiristäisi sitä<br />

lujaa. Kipukohtaus kestää muutamasta<br />

sekunnista minuuttiin. Eräs lääkäri<br />

ehdotti titaanitankojen poistoa epäiltyään<br />

niiden painavan hermoja, mutta<br />

se tietäisi uutta leikkausta.<br />

– Seuraavat neljä vuotta oli koko<br />

ajan huono olo, ja lääkärit syöttivät<br />

jos jonkinlaista pilleriä ja muuta. En<br />

tehnyt juurikaan mitään tuona neljänä<br />

vuotena. Ei vain huvittanut, Kovalainen<br />

kertoo.<br />

28 <strong>IT</strong> INVALIDILI<strong>IT</strong>TO

– Lihakset pääsivät menemään<br />

huonoon kuntoon, kun keho oli shokissa<br />

ja kipeä olo koko ajan eikä pystynyt<br />

tekemään mitään.<br />

Vaikka Kovalaiselle kävi crossiharjoituksissa<br />

niin kuin kävi, hän ei ole<br />

katkera lajille.<br />

– Ihmismieli on erikoinen. Sitä<br />

sopeutuu lopulta vaikka mihin. Näin<br />

on myös käynyt itselleni. Eteenpäin<br />

mennään ja elämä jatkuu, hän sanoo.<br />

Rankassa lajissa täytyy olla myös<br />

hyvät vakuutukset, ja Kovalaisen<br />

kohdalla suomalainen vakuutusyhtiö<br />

on toiminut moitteitta, vaikka korvausprosessi<br />

kesti kaikkiaan 1,5 vuotta.<br />

Käsipyörä jenkeistä<br />

Kolmisen vuotta sitten Kovalainen<br />

selaili nettiä ja silmiin osui USA:ssa<br />

valmistettava sähköavusteinen käsipyörä.<br />

– Otin siitä tarkemmin selvää ja ennen<br />

kuin huomasinkaan istuin lentokoneessa<br />

matkalla Yhdysvaltoihin<br />

ostamaan käsipyörää. Tuli halvemmaksi<br />

lentää itse hakemaan sitä kuin<br />

tilata se Eurooppaan, hän selventää.<br />

Sähkökäyttöinen käsipyörä osoittautui<br />

mukavaksi peliksi ja herätti kokeneen<br />

urheilijan mielen.<br />

– Jonkin ajan kuluttua päätin<br />

hankkia kilpailukäyttöön tarkoitetun<br />

mekaanisen käsipyörän. Se on<br />

” ETEENPÄIN<br />

MENNÄÄN JA<br />

ELÄMÄ JATKUU.<br />

laite, jossa ollaan aivan makuuasennossa<br />

ja eteneminen tapahtuu käsin<br />

ns. polkimia pyörittäen. Aloitin kovan<br />

harjoittelun, ja koko mies heräsi uuteen<br />

liekkiin. Käsitin, että juuri tätä<br />

olin tarvinnut. Kunnon rääkki teki todella<br />

hyvää. Olo parani heti, Kovalainen<br />

kertoo.<br />

Käsipyörä on hänen kipujaankin<br />

ajatellen oiva väline, sillä siinä ollaan<br />

puolittain makaavassa asennossa eikä<br />

lantio rasitu.<br />

Jokin aika sitten Kovalainen näki<br />

tv:stä ohjelman urheilusta vieroittamisesta.<br />

– Ohjelmassa kerrottiin, kuinka<br />

USA:ssa on klinikoita, joissa vieroitetaan<br />

entisiä huippu-urheilijoita urheilusta.<br />

Tajusin heti, että tuosta minullakin<br />

oli ollut kyse. Olin harjoitellut<br />

7-vuotiaasta asti todella paljon, ja<br />

kun se yhtäkkiä loppui siihen onnettomuuteen,<br />

seurasi kamala olo.<br />

Nykyisin hän harjoittelee päivittäin.<br />

Hän nauttii siitä, että saa treenata<br />

kovaa ja että välillä laitetaan numerolappu<br />

rintaan ja asetutaan starttiviivalle.<br />

– Viime vuonna harjoittelin 600<br />

tuntia, josta 150 tuntia oli kuntosalia<br />

ja loput 450 tuntia käsipyörällä.<br />

Huonolla kelillä ajan sisätiloissa harjoitusvastuksen<br />

avulla. Periaatteeni<br />

tässä touhussa on se, että vaikka treenaan<br />

kovaa, en treenaa otsa rypyssä,<br />

enkä ota mitään paineita. Pääasia, että<br />

se on mukavaa ja tekee hyvää. Ruokakin<br />

maittaa aivan eri tavalla kuin<br />

aiemmin.<br />

Osittain Belgiassa<br />

Kova harjoittelu on tuottanut myös<br />

tulosta.<br />

– Kyllä sen on huomannut esimerkiksi<br />

keskituntinopeuksista. Kun<br />

aloitin käsipyöräilyn kolmisen vuotta<br />

sitten, oli keskinopeuteni 27 km/h.<br />

Nyt se on 34,9 km/h.<br />

Kovalainen asuu osan vuodesta<br />

Belgiassa ja osan Hyvinkäällä.<br />

– Belgiassa, Hollannissa ja Saksassa<br />

käsipyöräilykin on iso laji. Kisat alkavat<br />

maalis-huhtikuussa, ja kisakausi<br />

kestää 5-6 kuukautta.<br />

Belgia on miehelle hyvin tuttu<br />

maa, sinne hän päätyi jo 17-vuotiaana<br />

motocross-ammattilaiseksi. Sieltä<br />

hän löysi nykyisen avovaimonsakin,<br />

Gaelle Catteau´n. Yhteen pari<br />

meni vuonna 2003. Avoparin, kokkina<br />

työskentelevän Gaellen ja sairaseläkkeellä<br />

olevan Markon elämä<br />

sujuu siis kahden maan välillä. Pariskunnalla<br />

ei ole lapsia, joten maisemanvaihto<br />

sujuu vaivattomasti ilman<br />

suuria järjestelyjä.<br />

– 20 vuotta ehdin ajaa ammatikseni<br />

ennen onnettomuutta. Toki kaikenlaisia<br />

muita vammoja tuli, murtumia<br />

ranteisiin ja solisluihin jne.<br />

mutta ei mitään pahempaa, Marko<br />

lisää. Menestystäkin tuli, muun muassa<br />

Saksan supercross-mestaruus<br />

vuosina 1999 ja 2000.<br />

Kovalainen asuu avovaimonsa<br />

kanssa onnettomuuden jälkeen mittatilaustyönä<br />

tehdyssä yksitasoisessa<br />

Marko Kovalainen<br />

voitti käsipyöräilyn 25<br />

kilometrin aika-ajokisan<br />

puolella minuutilla<br />

Belgian Bruggessä.<br />

www.it-lehti.fi 29

terveys ja hyvinvointi<br />

Raudoitetun selkärangan<br />

röntgenkuva leikkauksen<br />

jälkeen Töölön sairaalassa.<br />

Marko Kovalainen vauhdissa<br />

Circuit Saint-Donat`n<br />

radalla Belgiassa. Samalla<br />

8 kilometrin radalta ajetaan<br />

pikkuformuloiden ja<br />

moottoripyörien kisoja.<br />

omakotitalossa. Olosuhteet elämällä<br />

ja harjoittelulla ovat kunnossa.<br />

Kotikulmien harjoittelumaastot<br />

Hyvinkäällä saavat mieheltä ylistystä.<br />

– Peruskuntokaudella teen paljon<br />

4-5 tunnin ajoharjoittelulenkkejä,<br />

ja siihen täällä on paljon paremmat<br />

maastot kuin Belgiassa. Varsinkin<br />

Herunen–Kytäjä-suunnalla ja Palojoella<br />

on sopivan mäkiset tiet, Belgiassa<br />

kun on melkoisen tasaista.<br />

– Mulla on kotona myös pieni kuntosali,<br />

jossa treenailen.<br />

” TÄHTÄÄN<br />

<strong>IT</strong>SE PARIISIN<br />

PARALYMPIALAISIIIN<br />

2024.<br />

Tähtäin Pariisiin<br />

Viime vuonna koronapandemia sotki<br />

kisakalenterin. Tällä kaudella Kovalainen<br />

on ajanut yhdeksän käsipyöräkisaa,<br />

ja yksi makea voittokin on jo<br />

plakkarissa.<br />

– Belgian Bruggessä järjestettiin<br />

syyskuussa maantiepyöräilyn MMkisat.<br />

Meillä oli aamulla ennen miesten<br />

aika-ajon MM-kisaa oma 25 kilometrin<br />

käsipyöräilyn aika-ajokisa (ei<br />

MM), ja voitin sen puolella minuutilla.<br />

En vain tiennyt silloin heti sitä.<br />

Voitto tuli miehelle aikamoisena<br />

yllätyksenä.<br />

– Kisan jälkeen olin jo pakkailemassa<br />

tavaroita kasaan ja valmistautumassa<br />

kotiin lähtöön, kun järjestäjät<br />

tulivat sanomaan, että pitäisi tulla<br />

palkintojenjakotilaisuuteen. Yllätys<br />

oli melkoinen, sillä aiemmissa kisoissa<br />

olin enemmänkin siellä jälkijoukoissa.<br />

Oli se hieno fiilis voittaa.<br />

Siellä oli todella paljon yleisöä, pyöräily<br />

kun on Belgiassa aika ykköslajeja.<br />

Oma luokkani H3 on sellainen,<br />

jossa on eniten ajajia, Kovalainen<br />

naurahtaa.<br />

Käsipyöräilyssä on useita sarjoja<br />

halvaantumisasteen mukaan. Esimerkiksi<br />

nivalalainen Teppo Polvi<br />

kisaa kaularangastaan saakka vammautuneiden<br />

H1-luokassa.<br />

Käsipyöräilyn H3-luokan ykkösnimi<br />

Suomessa on 16-vuotiaana moottoripyöräonnettomuudessa<br />

halvaantunut<br />

Jani Peltopuro, 48, joka kilpaili<br />

lajissa Rion paralympialaisissa<br />

2016. Hänen sijoituksensa oli H3-<br />

luokan 20 kilometrin aika-ajossa 10:s<br />

ja 60 kilometrin maantieajossa 8:s.<br />

– Tähtään itse Pariisin paralympialaisiin<br />

2024. Ensin on tosin voitettava<br />

maapaikka, Kovalainen tuumaa.<br />

Kova vauhti<br />

Motocrossia Kovalainen seuraa enää<br />

harvakseltaan.<br />

– Belgiassa käyn joskus katsomassa<br />

kisoja, mutta kun liikkuminen crossiradan<br />

reunamilla on aika hankalaa, ei<br />

tule lähdettyä. Telkkarista katson joskus<br />

joitakin kisoja.<br />

Nykyiset nelitahtiset 450-kuutiosenttimetriset<br />

motocrosspyörät saavat<br />

Kovalaiselta tuomion.<br />

– Ne ovat aika kammottavia pelejä.<br />

Ne vain pörisevät, ja vauhdit ovat silti<br />

huimat. Siitä kun lähdetään menemään<br />

volttia, niin jälki on lähes aina<br />

pahaa, hän miettii.<br />

– Motocrosspyörät on nykyään<br />

niin hienoja ja kehittyneitä laitteita,<br />

minkä vuoksi vauhdit ovat nousseet.<br />

Kun ajaminen on helppoa, se vaikuttaa<br />

varmasti siihen, että pahoja loukkaantumisia<br />

sattuu nykyään enemmän.<br />

l<br />

30 <strong>IT</strong> INVALIDILI<strong>IT</strong>TO

– Tätä taudin muotoa ei voi lääkitä, ja<br />

eteneminenkin on rauhallista, joten asian<br />

ymmärtäminen otti oman aikansa. Ajattelin<br />

kuitenkin, että kun vaihtoehtoja ei juurikaan<br />

ole, niin sairauden kanssa on vain<br />

opittava elämään. Ratkaisu oli oikea, joskaan<br />

tie tähän päivään ei ole ollut helppo.<br />

Eri Vielä parikymmentä luokkia vuotta sitten osaaminen,<br />

tukijärjestelmä ja tieto olivat myös tähän<br />

sairauteen liittyen vähäisiä, joten jälkeenpäin<br />

katsottuna monet asiat olisi voi-<br />

KÄSIPYÖRÄILYSSÄ kilpailijat luokitellaan liikkumista<br />

haittaavan vamman tason mukaisesti<br />

nut tehdä täysin toisin.<br />

viiteen eri luokkaan. Miesten lajitunnukset ovat<br />

Tarjan kohdalla avain moneen ratkaisuun<br />

on löytynyt kuitenkin neurologiaan<br />

MH1-MH5 ja naisilla WH1-WH5. Käsipyöräilijöillä<br />

on tavallisesti kävelemisen estävä vamma, yleisemmin<br />

selkäydinvaurio.<br />

erikoistuneen fysioterapeutin taskusta.<br />

– Hän on ollut yksi tärkeimmistä tukijoistani.<br />

Eteenpäin kannattelevia oival-<br />

H1-luokassa vamma on ylhäällä niskassa,<br />

keho on halvaantunut solisluista alaspäin kuten<br />

luksia on paljon, mutta tuloksekkaimpiin<br />

myös osa käsien ojentajalihaksista ja sormet.<br />

terapiamuotoihin lukeutuu kuitenkin allasterapia.<br />

Sen avulla olen löytänyt muun mu-<br />

H1-luokan kisaajia kutsutaan siksi neliraajahalvaantuneiksi<br />

eli tetrapleegikoiksi. H1-kisaajat tunnistaa<br />

yleensä erikoisrakenteisista kiinnikehansassa<br />

kadoksissa olleen lihasvoiman, tasapainon<br />

ja liikeketjut. Allasterapia on nostanut<br />

koista, joilla kädet saadaan kiinni poljinkampiin.<br />

pintaan myös supistuneet liikelaajuudet, ja<br />

H2-luokassa selkäydinvamma on alempana<br />

yhden lihasryhmän sijaan olemme rakentaneet<br />

kokonaisuuden, jossa koko keho liik-<br />

niskarangassa ja toimivia lihaksia siksi enemmän,<br />

mutta Myrskyryhmäkuu.<br />

Viimeisen kymmenen vuoden ajan<br />

kuitenkin selvästi vähemmän kuin luokissa<br />

H3 ja H4. Näissä luokissa vamma on yleensä lantiorangassa,<br />

vanhustyö jolloin jalat ovat pois pelistä, mutta<br />

kulttuurinen<br />

olen saanut vedestä erinomaisen ystävän.<br />

Allastreenaamisen ansiosta Tarja sanoo<br />

löytäneensä myös aivan uudenlaisen<br />

kädet ”Alinan ja keskivartalon lihakset toimivat. H3- ja<br />

aamu”.<br />

H4-luokan kilpailijoita kutsutaan alaraajahalvaantuneiksi<br />

eli parapleegikoiksi.<br />

kuntoutumismuodon.<br />

– Uin, sukellan ja nautin, sillä veden voima<br />

on todella ihmeellinen. Asetan itselleni<br />

H5-luokassa vamma on jaloissa, yleensä<br />

amputaatio ja tässä luokassa ajetaan nk. kneebikellä.<br />

Kneebikessä ollaan samanlaisessa kuma-<br />

myös tavoitteita. Lähdin liikkeelle 25 uintimetristä<br />

ja opettelin myös palautumisen<br />

Ikäihmisten<br />

rassa etunojassa polvien päällä kuin kelaajien<br />

taidon. Samalla opin kuuntelemaan kehoa,<br />

kilpatuoleissa.<br />

hyvinvointia tuetaan<br />

miten se toimii Kaikissa ja mitkä muissa ovat käsipyöräluokissa<br />

sen vahvuudet<br />

ja heikoin lenkki. Tällä hetkellä puoli<br />

kisataan nk. liegebikeilla makuuasennossa selällään.<br />

Makuuasennossa ilmanvastus on pystypyöriä<br />

vähäisempi ja poljinkampien sijoittaminen ylös<br />

taiteen kilometriä taittuu avulla<br />

jo mukavasti. Ennätys<br />

on 750 metriä ja mielessä pyörii kilometri,<br />

silmien tasolle mahdollistaa optimaalisen voimansiirron<br />

lihaksilta pyörän liikuttamiseen. sosiaali- ja<br />

TA<strong>IT</strong>EEN mutta edistämiskeskus tärkeintä ei ole matka Taike on vaan saanut altaassa<br />

terveysministeriöltä vietetty aika ja uuden 680 000 oppiminen.<br />

Hurjinta vauhtia pidetään euroa H4-luokassa jaettavaksi Kulttuurihyvinvointia<br />

Allasterapia ikäihmisille on Tarjan -kehittämishankkeeseen.<br />

mukaan täynnä<br />

hitaimpia ollaan luonnollisesti vakavimmin vammautuneiden<br />

H1-luokassa. ikäihmisille -hankkeessa on<br />

mieltä Kulttuurihyvinvointia kutkuttavia työvoittoja.<br />

mukana – Muistan useita taideyhteisöjä: edelleen sen tunteen, Anti Festivaali, kun uin<br />

Kisoissa ajetaan aika-ajo ja maantiekisa. Aikaajoon<br />

startataan minuutin välein eikä siinä saa<br />

Myrskyryhmä,<br />

ensimmäisen Osiris Teatteri kerran ja Loiske 100 metriä. Company, Se oli Pistekollektiiviri<br />

Sirkus hetki, Magenta, kun tunsin Teatteri pitkästä Ilmi aikaa Ö, Teatterikone aitoa lii-<br />

suu-<br />

ajaa toisen peesissä. Maantiekisassa yhteis-<br />

ja<br />

kunnan iloa. Tämä tunne on aktivoinut<br />

Todellisuuden lähtö ja peesaaminen Tutkimuskeskus. on sallittu.<br />

– Kyseessä on ensimmäinen kulttuurille suunnattava<br />

rahoitus sosiaali- ja terveysministeriön hallitusohjelmasta,<br />

toteaa Taiken erityisasiantuntija Johanna Vuolasto.<br />

– Tähtäämme hankkeessa siihen, että ikäihmisten<br />

elämänlaatu paranee, osallisuuden kokemukset lisääntyvät<br />

ja siihen, että iäkkäät ihmiset löytävät mielekästä<br />

sisältöä PETER elämäänsä. RUONAKOSKI<br />

Hankkeessa kehitetään etsivän kulttuurityön toimintamalleja<br />

VAMMAISTEN<br />

erityisesti syrjäytymisvaarassa<br />

ASIALLA !<br />

oleville<br />

ikäihmisille. Toimintamalli voi tarkoittaa esimerkiksi<br />

Olen ehdolla aluevaaleissa sydän vammaisten<br />

sitä, että taide tuodaan räätälöitynä ikäihmisen kotiin tai<br />

sitä, puolella. että iäkäs Minulle henkilö saatetaan on tärkeää, kulttuuriharrastuksen<br />

että erityisesti<br />

pariin. vammaisilla ja paljon palveluja tarvitsevilla on<br />

toimivat Lisäksi hankkeessa terveys- vakiinnutetaan ja sosiaalipalvelut. kulttuurilähetetoimintaa<br />

vähävaraisille ja omatoimisille ikäihmisille.<br />

Sairastan<br />

itse Duchennen lihasdystrofiaa.<br />

olevat voivat ostaa<br />

mainostilaa joulukuun<br />

ja tammikuun<br />

<strong>IT</strong>-lehdistä.<br />

Auto Saksasta!<br />

Ota yhteyttä:<br />

autonhakuja vammaisille ihmisille.<br />

paula.kaijanto@media.fi<br />

p. 0407071966<br />

Tämä tapahtuu laajentamalla Kaikukortin käyttöönottoa<br />

eri puolilla Suomea. Kaikukortilla taloudellisesti<br />

tiukassa tilanteessa olevat voivat hankkia maksuttomia<br />

Tutustu meihin www.validia.fi/kuntoutus<br />

pääsylippuja esimerkiksi Hyvinkää festivaaleille, | Järvenpää museoihin, | Mäntsälä teat-<br />

| Nurmijärvi | Pornainen | Tuusula<br />

teriin tai konsertteihin.<br />

Kulttuurihyvinvointia ikäihmisille -kehittämishanke<br />

toteutetaan yhteistyössä Teatterikeskus ry:n, Kulttuuria<br />

MARKO TIKKINEN<br />

Tiesitkö, että täyden autoveron palautuksen<br />

saa myös tuontiautoon? Olen hoitanut lukuisia<br />

Tiitus DeVi Up -tuolihissi<br />

Yli 35 vuoden ja yli 3500 toimitetun hissin<br />

kokemuksella!<br />

Lisätietoja<br />

– puh. 044 977 3770<br />

– puh. 044 970 6704<br />

Nopea ja luotettava palvelu. Kysy lisää!<br />

autotuonti.net, Juha Murtonen, 050 342 0479,<br />

juha.murtonen@kolumbus.fi<br />

Heti varastosta!<br />

Seniorihissit.<br />

Pikkuilmoitukset_<strong>IT</strong>_7-<strong>2021</strong>.indd 18<br />

56-60_<strong>IT</strong>_7-<strong>2021</strong>_Tarja.indd 59 13.10.<strong>2021</strong> 10.51<br />

Validian moniammatillinen työryhmä<br />

rakentaa yhdessä kanssasi uniikin<br />

kuntoutuspolun, jonka tavoitteena on<br />

maksimoida kuntoutuksen onnistuminen<br />

kaikilla elämän osa-alueilla. Tukenamme<br />

työssämme on tutkimustyö, maan<br />

monipuolisin palvelukokonaisuus ja<br />

moderni teknologia. Lähdetään yhdessä<br />

matkalle kohti parempaa arkea.<br />

Kuntoutusta<br />

ihmistä kuunnellen

terveys ja hyvinvointi<br />

Teksti Iina Pykäläinen ja Tapio Rusanen Kuvat Eemeli Sarka ja Sitting Volleyball Team Finland<br />

Pinkkipaitainen<br />

Petra Pakarinen<br />

pelaa naisten<br />

istismaajoukkueessa<br />

ja Laura Tuomola on<br />

harrastanut beach<br />

volleyta ennen<br />

polvileikkaustaan.<br />

Istis vie mukanaan<br />

Istumalentopallo on paljon muutakin kuin pallon mätkimistä<br />

verkon yli: psyyke ja fysiikka pysyvät kunnossa ja mieli rentoutuu<br />

pelatessa. Ja porukassa saa mukavasti vertaistukeakin.<br />

– KUN aloitin istumalentopallon, ei<br />

minulla ollut minkäänlaista lentopallotaustaa.<br />

Olin käsittämättömän<br />

huono, inhosin koulussakin syvästi<br />

lentopalloa. Aloitin istiksen yli kolmekymppisenä,<br />

joten olen esimerkki<br />

siitä, että tuon ikäisenä ja tuolla<br />

taustalla voi oppia uuden lajin, vieläpä<br />

kohtuullisen hyvin, Helena Skogström<br />

tuumaa. Hän on pelannut ”ististä”<br />

maajoukkuetasolle saakka ja on<br />

nykyään myös naisten maajoukkueen<br />

joukkueenjohtaja.<br />

– Vammauduin 20-vuotiaana liikenneonnettomuudessa.<br />

Minulle<br />

tehtiin reisiamputaatio, ja lisäksi oli<br />

lantion pirstalemurtuma, mistä on<br />

seurannut lonkkien ja polvien kulumat.<br />

Nurmijärven Klaukkalassa asuva<br />

Skogström on pelannut istumalentopalloa<br />

maajoukkueessa 2005 lähtien<br />

vuoden 2020 Tokion paralympiakisojen<br />

karsintaturnaukseen saakka.<br />

– Rakastuin lajiin ensi silmäyksellä.<br />

Pelasin aktiivisesti ja olin treeneistäkin<br />

pois vain yhden kerran keuhkokuumeen<br />

takia.<br />

Skogström sanoo nyt ”jäähdyttelevänsä”.<br />

– Käyn HIY:n treeneissä ja on minut<br />

merkitty myös SM-sarjaan pelaajaksi.<br />

Olin nyt ensimmäistä ker-<br />

32 <strong>IT</strong> INVALIDILI<strong>IT</strong>TO

”<br />

VARSINKIN NUORTEN<br />

ON HELPOMPI TULLA<br />

MUKAAN, KUN LAJI EI<br />

PROFILOIDU PELKÄSTÄÄN<br />

VAMMAISILLE.<br />

Lihakset<br />

kunnossa<br />

Istumalentopallolla on Skogströmin<br />

mukaan merkittäviä terveyshyötyjä.<br />

Hän kokee, että siitä on psykologista<br />

hyötyä, kun saa vaikkapa vertaistukea<br />

eri asioista kuten esimerkiksi proteesin<br />

käytössä. Ja kunto tietysti kasvaa<br />

ja keskivartalon hallinta paranee, mikä<br />

auttaa liikkumisessa.<br />

– ”Istis” on nopea ja liikkumista<br />

vaativa laji, joten keskivartalon vahvistuminen<br />

on varmaankin lajin fyysisistä<br />

eduista olennaisin. Jalkojakin<br />

voi liikkumiseen käyttää, jos on vaikka<br />

toinen jalka tallella, mutta liikkuminen<br />

alkaa keskivartalosta. Myös<br />

ylävartalon lihaksille laji tekee hyvää,<br />

kun hartioiden verenkierto lisääntyy.<br />

Niska- ja hartiavaivaisille istis on hyvää<br />

harrasteliikuntaa. Pelatessa myös<br />

hengästyy, ja hiki virtaa.<br />

– Itse jaksan paljon paremmin, kun<br />

käyn silloin tällöin pelaamassa ja pitämässä<br />

kuntoa yllä.<br />

Skogström muistuttaa, että istiksessä<br />

vammat rajoittavat aika vähän<br />

pelaamista.<br />

– Jos on lentopallotaustaa niin<br />

siitä on tietysti hyötyä lajitekniikan<br />

hallitsemisessa, kun on vielä aika samanlaiset<br />

säännöt kuin lentopallon<br />

kanssa.<br />

– Pelaajatkin ovat hyvin eriasteisesti<br />

vammaisia, on ex-lentopalloilijoita,<br />

joilla on polvi- tai lonkkavamma, joka<br />

on aiheuttanut liikerajoitteen, tai sitten<br />

pelaajalla voi olla osittainen paraplegia<br />

tai amputaatio. Silloin hyödyt<br />

ovat erilaisia eri henkilöille.<br />

– Aika monet on ”rekrytoitu” mukaan<br />

pian vammautumisen jälkeen,<br />

osittain vielä toipilaina, mikä tarjoaa<br />

mahdollisuuden psyykkiselle eheytymiselle,<br />

kun vammautunut kokee ettei<br />

olekaan niin erilainen. Oma maailmankuva<br />

jäsentyy helpommin uudelleen<br />

kuin jos vain pohtii asioita yksin.<br />

Samoin vaikkapa nuorille on peliporukassa<br />

tarjolla vanhempien naisten<br />

kokemuksia vammautumisesta,<br />

parisuhteesta, naiseudesta tai vaikkapa<br />

perheen perustamisesta. Pelireissujen<br />

aikana ehtii jutella kaikenlaista.<br />

Skogströmin mukaan laji yhdistää<br />

ihmisiä siksikin, että samassa joukkueessa<br />

voi pelata sekä vammautuneita<br />

että vammattomia.<br />

– Varsinkin nuorten on helpompi<br />

tulla mukaan, kun laji ei profiloidu<br />

pelkästään vammaisille. Tämä ei ole<br />

vain amputoitujen laji.<br />

Sopii monille<br />

Skogströmiä itseään viehättää myös<br />

se, että ”siinä voi kehittyä loputto-<br />

taa pelkästään maajoukkueen joukkueenjohtajana<br />

lokakuisissa EM-kisoissa<br />

Turkin Kemerissä.<br />

Naisten EM-kisoissa Sloveniassa lokakuussa Suomi pelasi muun muassa Hollantia<br />

vastaan. Suomi oli 11 joukkueen joukossa viides voittaen turnauksessa Ukrainan,<br />

Unkarin, Kroatian ja Puolan.<br />

www.it-lehti.fi 33

terveys ja hyvinvointi<br />

Helena Skogström<br />

on monessa mukana.<br />

Istumalentopallon kautta<br />

hän saanut mahtavan<br />

kontaktiverkoston<br />

Suomessa ja maailmalla.<br />

Lisäksi hän muun muassa<br />

kouluttaa vertaistukijoita<br />

ja kokemustoimijoita eri<br />

järjestöille.<br />

masti”. Motivaatio, omatoiminen<br />

harjoittelu ja hyvät valmentajat vievät<br />

pelaamista jatkuvasti eteenpäin.<br />

– Lentopallohan on älypeli ja myös<br />

fyysinen peli. Jos sinulla on voimaa ja<br />

ulottuvuutta, voit olla tosi kova ”tykki”<br />

kentällä. Itse en pienikokoisena<br />

menestyisi pystylentiksessä, mutta<br />

istiksessä voin pärjätäkin, koska tässä<br />

tarvitaan nopeutta ja pelinlukutaitoa.<br />

Jokainen voi kokea olevansa jollakin<br />

osa-alueella hyvä. Lajiin on siitä<br />

syystä helppo tulla mukaan.<br />

Istumalentopallossa ei miesten<br />

maajoukkuetta tällä hetkellä ole,<br />

Hyvää pään nollausta<br />

HELSINGIN Invalidien yhdistyksen<br />

istumalentopallovuorolla ei naisten<br />

tai miesten omia joukkueita ole. HIY:n<br />

vuorolle sopisi porukkaa hyvin lisääkin.<br />

Vuoron jälkeen pysähtyivät Petra<br />

Pakarinen ja Laura Tuomola juttusille<br />

kertomaan harrastuksestaan.<br />

Pakarisen jalka amputoitiin reidestä<br />

luusyövän takia vuonna 1996.<br />

– Parikymppisenä tutustuin Tampereella<br />

vuonna 2000 kahteen amputoituun<br />

nuoreen naiseen, jotka olivat<br />

juuri tulleet istiksen MM-kisoista. He<br />

suosittelivat lajia ja lähdin kokeilemaan.<br />

Oli kiva löytää kiinnostava laji,<br />

jossa oli paljon opittavaa ja porukka,<br />

jossa sai mukavasti vertaistukea. Pitkäaikaisia<br />

ystäviäkin on lajin parista<br />

tullut.<br />

– Tämä antaa hyvää pään nollausta,<br />

työasioita tai muita ei tule treeneissä<br />

ajateltua. Lähtiessä on yleensä<br />

virkeämpi kuin tullessa. Tutussa porukassa<br />

on aina mukavaa.<br />

Laura Tuomolalla, 34, on takanaan<br />

pitkä lentopalloura, etenkin beach<br />

volleyn puolella.<br />

– Tänä syksynä olen ensimmäistä<br />

kertaa pelannut ististä. Polveni<br />

eturistiside katkesi vuosi sitten lokakuussa<br />

pelissä, ja se leikattiin, ja<br />

olen sitä koko vuoden kuntouttanut.<br />

Ististä pelaava isäni kysyi, lähdenkö<br />

mukaan istikseen, koska en ole päässyt<br />

pystypalloa pelaamaan ollenkaan.<br />

– Saa nähdä, jääkö tämä väliaikaiseksi<br />

vaiheeksi, en tiedä vielä. Tavoite<br />

on toki jatkaa pystypallossa, mutta<br />

hauskaa tämäkin on ollut. Istiksen<br />

ansiosta olen päässyt pitämään pallotuntumaa<br />

yllä.<br />

– Lentopallotaustasta on toki hyötyä,<br />

mutta opeteltavaakin on. Esimerkiksi<br />

liikkuminen kentällä näinkin<br />

nopeatempoisessa lajissa on ollut<br />

haastavaa, Laura Tuomola arvioi.<br />

Järvenpääläinen Petra Pakarinen<br />

kokee itselleen haastavimpina pallonkäsittelytekniikan<br />

ja pelin lukemisen.<br />

– Urheilu tarjoaa tosi voimakkaita<br />

tunteita laidasta laitaan.<br />

– Olen aiemmin pitänyt tätä lajia<br />

kevyenä liikuntana, mutta kun hankin<br />

sykemittarin niin huomasin,<br />

että yllättävän rankkaa pelaaminen<br />

onkin. Kahden tunnin treenit kyllä<br />

nostavat sykettä, ja yläkropan lihaksille<br />

tämä tekee hyvää.<br />

– Laji sopii amputoiduille erittäin<br />

hyvin. Verkolla pelatessa oikeastaan<br />

on helpompaa, kun on jalka-amputoitu<br />

– kaksi jalkaa on vähän tiellä.<br />

Petra Pakarisen mielestä laji ei<br />

saa paljoakaan näkyvyyttä ja monet<br />

ihmiset eivät tunne koko lajia. Joitakin<br />

myös voi arveluttaa se, että on<br />

kyse vammaisurheilusta. Meillä käy<br />

säännöllisesti treeneissä sekä vammautuneita<br />

että vammattomia. Kaikki<br />

toivotamme tervetulleeksi kokeilemaan<br />

ja pelaamaan.<br />

Laura Tuomolan lentistä pelaavat<br />

ystävät ovat olleet lajista tosi kiinnostuneita.<br />

– He ovat kyselleet lajista, ja osa<br />

on ollut kiinnostunut tulemaan okeilemaan.<br />

Luulen, että tunnettuuden<br />

kautta voisi saada enemmänkin harrastajia.<br />

34 <strong>IT</strong> INVALIDILI<strong>IT</strong>TO

vaikka takavuosina miehet menestyivät<br />

erinomaisesti. Jossakin vaiheessa<br />

joukkueen vain olisi pitänyt uusiutua,<br />

mikä ei sitten onnistunut. Norjan<br />

arvokisoihin 2023 ollaan sääntöjä<br />

muuttamassa niin, että miesten<br />

C-sarjajoukkueessa pitäisi olla kaksi<br />

tai kolme täysin vammaista, mutta<br />

muut pelaajat voisivat olla vammattomia<br />

tai lievästi vammaisia.<br />

– Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassakaan<br />

ei ole miesten maajoukkuetta,<br />

vaikka muualla Euroopassa on suuri<br />

määrä maajoukkueita.<br />

Euroopassa istis on Skogströmin<br />

mukaan ”kovassa nosteessa”. Lokakuisissa<br />

EM-kisoissa Turkissa oli<br />

16 miesten ja 11 naisten joukkuetta,<br />

enemmän kuin koskaan.<br />

– Joka vuosi tulee pari uutta joukkuetta.<br />

Ensi kesänä järjestetään yhdeksän<br />

lajin Euroopean Para Youth Games.<br />

Istumalentopallo on yksi lajeista, ja<br />

sen ottelut käydään Liikuntakeskus<br />

Pajulahdessa 14–23-vuotiaiden joukkueilla.<br />

– Nyt on rekrytointivaihe. Suomeen<br />

pitäisi saada mielellään sekä<br />

poikien että tyttöjen kolmihenkiset<br />

joukkueet. Jos joku nuori kiinnostuu,<br />

niin saa olla yhteydessä! Skogström<br />

rohkaisee.<br />

– Laji on myös muokattavissa, esimerkiksi<br />

nuorten kanssa pelataan<br />

Youth paravolleytä eli kolmella kolmea<br />

vastaan -peliä, jossa tulee paljon<br />

enemmän pallokosketuksia kuin<br />

kuusikkopelissä.<br />

Yritysyhteistyötäkin sentään jo on.<br />

Naisten maajoukkuetta on viime syksystä<br />

alkaen sponsoroinut ortooseja<br />

ja proteeseja valmistava ja edustava<br />

Össur Finland Oy.<br />

– Olemme käynnistäneet samalla<br />

rekrytointikampanjan, jolla esimerkiksi<br />

Össurin apuvälinepajalla käyviä<br />

houkutellaan lajiin mukaan. Se on yksi<br />

hyvä kanava tavoittaa vammautuneita<br />

ihmisiä.<br />

Haasteotteluja<br />

Helena Skogström toivoo yleisen tietoisuuden<br />

lisääntyvän istumalentopallosta.<br />

Skogström heittääkin palloa<br />

niin Lentopalloliiton kuin Paralympiakomitean<br />

suuntaan, jotta laji saisi<br />

lisää julkisuutta.<br />

– Voisi olla vaikka haasteotteluita<br />

vaikkapa pystypallomaajoukkueita<br />

vastaan, se voisi herättää kiinnostusta,<br />

hän miettii. Samoin yhteistyö vammaisyhdistysten<br />

kanssa olisi tarpeen.<br />

– Itseä ihan harmittaa, etten löytänyt<br />

tätä lajia vaikka 10 vuotta aikaisemmin<br />

kuin aikoinaan löysin. Halusin<br />

myös treenata ihan hulluna ja tulla<br />

hyväksi, mutta samalla havaitsin, että<br />

asiat eivät ole oikein hyvällä tolalla<br />

Suomessa – eikä Euroopassakaan, ja<br />

halusin vaikuttaa asioihin. Olin mukana<br />

Euroopan Athlete Commission<br />

toiminnassa sekä Paravolley Europen<br />

kilpailupäällikkönä. l<br />

ISTUMALENTOPALLO<br />

Lentopallosta kehitetty vammaisurheilulaji.<br />

Laji on periaatteiltaan<br />

normaalin lentopallon<br />

kaltainen, mutta sitä voivat<br />

pelata myös amputoidut ja<br />

muut alaraajavammaiset, joilta<br />

tavallisen lentopallon pelaaminen<br />

ei onnistu.<br />

Yleisin istumalentopalloilijan<br />

vamma on alaraajan vamma,<br />

esimerkiksi amputaatio.<br />

Istumalentopallossa on sallittua<br />

käyttää käsiproteesia tai<br />

tukisidoksia, mikäli ne eivät<br />

aiheuta vaaraa muille pelaajille.<br />

Sen sijaan jalkaproteesin<br />

käyttö on kiellettyä.<br />

Lentopalloon verrattuna<br />

kenttä on pienempi (10 x 6<br />

metriä) ja verkko matalammalla<br />

(miehillä 115 cm, naisilla 105<br />

cm). Seisomaan nouseminen,<br />

käveleminen ja muunkinlainen<br />

vartalon nostaminen on lajissa<br />

kielletty. Lajissa pelaajat luokitellaan<br />

VS1- ja VS2-luokkiin<br />

vamma-asteen mukaan.<br />

Ensimmäisen kerran nykyisenkaltaista<br />

istumalentopalloa<br />

pelattiin Alankomaissa vuonna<br />

1956. Paralympialaisten ohjelmassa<br />

istumalentopallo on<br />

ollut vuodesta 1980.<br />

Menestyneimpiä istumalentopallomaita<br />

ovat Iran sekä<br />

Bosnia ja Hertsegovina, jonka<br />

pelaajisto koostuu Bosnian<br />

sodassa vammautuneista.<br />

Suomessa laji käynnistyi<br />

Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin<br />

Kaskisaaren kuntoutuslaitoksessa<br />

eräänlaisena<br />

kuntoutusharjoitteena vuonna<br />

1957 tai 1958. Lajitoiminta siirtyi<br />

Suomen Invalidien Urheiluliitto<br />

ry:n (SIU) alaisuuteen<br />

1964 ja edelleen Suomen Vammaisurheilu<br />

ja -liikunta VAU<br />

ry:n alaisuuteen 2010. Suomen<br />

mestaruuksista pelattiin<br />

ensimmäisen kerran helmikuussa<br />

1965.<br />

Petra Pakarinen nostaa hihalyönnillä palloa peliin ja keltapaitainen Laura Tuomola<br />

seuraa, miten tämä onnistuu.<br />

Lähteet: Wikipedia ja<br />

www.istumalentopallo.info<br />

www.it-lehti.fi 35

vammaiset ja yhteiskunta // Teksti Tapio Rusanen Kuvat Heidi Lähteenoja<br />

Nuoret jaksavat<br />

vaikuttaa<br />

<strong>Invalidiliiton</strong> nuoret vaikuttajat saivat eväitä jaksamisen<br />

tukemiseen Hyvä mieli, parempi vaikuttaja -tapahtumassa<br />

lokakuun lopussa Helsingissä.<br />

<strong>Invalidiliiton</strong> nuoret vaikuttajat<br />

tapasivat toisensa ensimmäisen<br />

kerran kasvokkain koronapandemian<br />

alun jälkeen, ja tapahtuman<br />

anti oli hyvin positiivinen.<br />

– Tapahtumasta saatu palaute oli<br />

positiivista. Usea tapahtumaan osallistunut<br />

nuori oli ensimmäistä kertaa<br />

mukana <strong>Invalidiliiton</strong> nuorten vaikuttajien<br />

toiminnassa. Nuoret olivat<br />

hyvin innokkaita ja tapahtumassa<br />

keskusteltiin ja vaihdettiin paljon ajatuksia,<br />

toteaa <strong>Invalidiliiton</strong> nuorten<br />

toiminnan ohjaaja Selda Demirtas.<br />

Hänen mukaansa nuoret kertoivat<br />

hyvin vähän suoranaisesta uupumuksesta<br />

tai toivottomuudesta vaikuttamisen<br />

suhteen.<br />

– Keskustelu aiheesta oli kuitenkin<br />

vilkasta, kun nuoret kertoivat millaista<br />

vaikuttamista ovat tehneet tai tekevät<br />

ja millaisia kokemuksia heillä<br />

vaikuttamisesta on.<br />

Nuorilla vaikuttajilla on oma instagram-tili<br />

nuoret_vaikuttajat, jota päivittää<br />

innokas nuorten joukko itse.<br />

Omaa vaikuttajuutta<br />

pohdittiin muun<br />

muassa unelmakarttoja<br />

työstämällä.<br />

36 <strong>IT</strong> INVALIDILI<strong>IT</strong>TO

Nuoret tapasivat ensimmäisen<br />

kerran koronapandemian alun<br />

jälkeen lokakuun lopussa<br />

Helsingissä Hakaniemen<br />

Paasitornissa.<br />

”<br />

NUORET KERTOIVAT<br />

HYVIN VÄHÄN<br />

SUORANAISESTA<br />

UUPUMUKSESTA TAI<br />

TOIVOTTOMUUDESTA.<br />

Demirtasin mukaan nuorten vaikuttajien<br />

toiminta sosiaalisessa mediassa<br />

on varsin vilkasta.<br />

– Instagram-tilillä nuoret jakavat<br />

omaa arkeaan ja ajatuksiaan vammaisuudesta,<br />

sekä muita asioita, joihin<br />

vaikuttamisen kokevat nuorina<br />

ihmisinä tärkeäksi.<br />

Mielekäs listaus<br />

Ensimmäisenä päivänä tapahtumassa<br />

tutustuttiin <strong>Invalidiliiton</strong><br />

nuorten vaikuttajien toimintaan<br />

yleisesti ja MIELI ry:n Hyvän<br />

mielen kunta -tarkistuslistaan, jota<br />

esitteli toiminnanjohtaja Karin<br />

Palmén. Nuoret pohtivat, mitä listalla<br />

pitäisi olla, jotta ajatus hyvän<br />

mielen kunnasta voisi aidosti toteutua<br />

myös vammaisnäkökulmasta.<br />

– Tarkistuslista toimii ensisijaisesti<br />

kuntien hyvinvoinnin ja terveyden<br />

edistämisen vastuuhenkilöiden ja<br />

ammattilaisten työvälineenä. Tarkistuslista<br />

on hyvin laaja kokonaisuus,<br />

jonka sisältöihin voi halutessaan<br />

tutustua tarkemmin MIELI ry:n<br />

verkkosivuilla. Vammaisten nuorten<br />

näkökulmasta listalle oli hyvä lisätä<br />

vammaisia nuoria koskevia asioita,<br />

Demirtas kertoo.<br />

Nuoret tekivät lisäyksiä Hyvän<br />

mielen kunta -tarkistuslistaan kolmessa<br />

eri kategoriassa: mieliystävällinen<br />

kunta, vammaisnäkökulma ja<br />

nuorten huomioiminen.<br />

– Mieliystävällisen kunnan kohdalla<br />

painottuivat matalan kynnyksen<br />

palvelut, kuntoutuksen hakemisen<br />

helppous ja toive siitä, että vammaispalvelut,<br />

Kela ja työllisyyspalvelut<br />

tekisivät tiiviimpää yhteistyötä.<br />

– Vammaisnäkökulmasta listaa<br />

tarkasteltaessa nousivat esiin yleinen<br />

esteettömyys niin kaavoituksessa<br />

kuin uudisrakentamisessakin,<br />

moniammatillisten tiimien merkitys,<br />

näkymättömien sairauksien tunnistaminen<br />

ja tunnustaminen kuin toive<br />

apuvälinehuoltopalveluiden laajemmista<br />

aukioloajoista, Demirtas listaa.<br />

– Nuoria huomioitaessa toivottiin<br />

erityisesti napakampaa puuttumista<br />

koulukiusaamiseen, mielenterveyteen<br />

liittyvien tabujen hälventämistä<br />

ja mahdollisuutta osallistua harrastustoimintaan<br />

helpommin. Se vaatii<br />

esteettömyysasioiden huomioimista<br />

ja tarvittavan avun saamista.<br />

Mukaan fb-ryhmään<br />

Lauantaina pohdittiin vaikuttajana<br />

jaksamista ja omien rajojen vetämistä<br />

vammaisaktivisti Pinja Eskolan<br />

johdolla sekä sitä, millainen vaikuttaja<br />

itse on tai haluaisi olla. Omaa<br />

vaikuttajuutta pohdittiin unelmakarttoja<br />

työstämällä. Nuoret tuntuivat<br />

nauttivan siitä.<br />

– Pinja antoi nuorille paljon vinkkejä<br />

vaikuttajana jaksamiseen ja kehotti<br />

esimerkiksi laittamaan kalenteriin<br />

kaiken vaikuttamiseen liittyvän<br />

ja noudattamaan mahdollisuuksien<br />

mukaan itselle kalenteroitua aikaa<br />

kunkin tehtävän suorittamiseen.<br />

– Jaksamisen takaamiseksi Pinja<br />

kehotti laittamaan myös vapaapäiviä<br />

kalenteriin.<br />

Yhteisöpedagogin eli nuoriso- ja<br />

järjestötyöntekijän koulutuksen saanut<br />

Demirtas vetää liiton vaikuttavaa<br />

nuorten toimintaa.<br />

– Seitti-toiminnassa vastuualueenani<br />

on erityisesti verkkotoimintojen<br />

kehittäminen. Myös vaikuttavan<br />

nuorisotoiminnan osalta yksi<br />

tärkeimpiä tehtäviäni on viestiminen<br />

nuorten vaikuttajien toiminnasta sosiaalisessa<br />

mediassa.<br />

Demirtas kertoo, että nuorten vaikuttajien<br />

ensi vuoden ohjelma rakentuu<br />

pikkuhiljaa. Jos haluaa päästä<br />

mukaan, kannattaa liittyä 18–29-vuotiaille<br />

nuorille tarkoitettuun <strong>Invalidiliiton</strong><br />

nuoret vaikuttajat -facebookryhmään.<br />

l<br />

www.it-lehti.fi 37

vammaiset ja yhteiskunta // Teksti Tapio Rusanen<br />

”<br />

OLKA ON PALVELU,<br />

JOKA TUO KAIKKI<br />

POTILASJÄRJESTÖT<br />

SAIRAALOIHIN.<br />

OLKApää,<br />

johon nojata<br />

Kolmannen sektorin rooli ja<br />

vapaaehtoistoiminnan merkitys<br />

nousevat esiin OLKA-toiminnassa,<br />

jota toteutetaan jo 18:ssa Suomen<br />

yliopisto- ja keskussairaalassa.<br />

OLKA-toiminnan luonteesta<br />

kertoo esimerkki:<br />

”Konsultaatiolääkärin<br />

ehdotuksesta psykologi<br />

soitti syöpäsairaan<br />

lapsen äidin puolesta OLKAan. Lapsi<br />

oli saanut lähetteen jatkohoitoon<br />

HYKS:iin. Äiti tarvitsi opastusta sairaalassa<br />

kulkemiseen sekä tukea ja<br />

apua huoleensa. OLKA otti yhteyttä<br />

vapaaehtoiseen, joka lupautui tulemaan<br />

äidin tueksi. Vapaaehtoinen<br />

oli myös itse sairastanut syövän, joten<br />

voi antaa vertaistukeakin. OLKAn<br />

vapaaehtoisesta ilmoitettiin KYS:n<br />

psykologille. Psykologi oli hyvin kiitollinen<br />

nopeasti järjestetystä avusta<br />

ja äiti oli ilmaissut kiitollisuutensa ja<br />

helpotuksensa.”<br />

Projektipäällikkö Tarja Nordman<br />

iloitsee, että OLKA-toimintamalli on<br />

otettu eri puolilla Suomea niin hyvin<br />

vastaan ja nyt yhdessä koko OLKAverkosto<br />

kehittää toimintaa.<br />

Osku Timonen TAYS:n OLKA-pisteellä.<br />

Timonen toimii vapaaehtoistoiminnan<br />

koordinaattorina Artteli-kumppanuusyhdistys<br />

ry:ssä, joka ylläpitää kansalaisille<br />

tarkoitettua kohtaamis- ja toimintapaikkaa.<br />

38 <strong>IT</strong> INVALIDILI<strong>IT</strong>TO

Toivo-vertaistukisovellusta<br />

voi käyttää<br />

puhelimella tai<br />

tietokoneella.<br />

OLKA-vapaaehtoinen voi siis toimia<br />

vertaistukijana, juttukaverina,<br />

lasten leikkikaverina tai opastajana<br />

sairaalan aulatiloissa. Vapaaehtoiselle<br />

ja potilaalle tai omaiselle on<br />

mahdollisuus kohdata kiireettömästi<br />

keskenään ja näin vapauttaa hoitajien<br />

aikaa hoitotyöhön.<br />

Vertaistukijalla on omakohtainen<br />

kokemus sairaudesta tai vammasta.<br />

Muissa tehtävissä sairaalavapaaehtoisena<br />

voi toimia ilman omaa kokemusta<br />

sairastumisesta tai vammautumisesta.<br />

Vapaaehtoistoiminnalla<br />

ei tietenkään korvata ammattilaisten<br />

työtä.<br />

Vapaaehtoistoiminnan tavoitteina<br />

on antaa potilaalle ja läheiselle<br />

iloa, tukea ja toivoa. Se tukee potilaan<br />

sopeutumista sairauteen ja<br />

omahoidon hallintaan sekä antaa vapaaehtoiselle<br />

mahdollisuuden auttaa.<br />

Vapaaehtoiset saavat näin ilon<br />

ja toivon tuottamisen kautta hyvän<br />

mielen myös itselleen.<br />

Melkein koko<br />

maassa<br />

Erikoissairaanhoidon ja kolmannen<br />

sektorin yhteistoimintaa toteuttava<br />

OLKA®-toiminta käynnistyi<br />

HUSissa, mutta on jo levinnyt ympäri<br />

maan.<br />

Valtakunnallista OLKA-verkostoa<br />

johtavat yhteistyössä Espoon Järjestöjen<br />

Yhteisö EJY ja HUS. Verkosto<br />

vastaa yhteisesti toimintamallin kehittämisestä.<br />

Jokaisella alueella on<br />

koordinoiva järjestö ja sairaala yhteistyössä<br />

toteuttamassa paikallista<br />

OLKA-toimintaa.<br />

Vain Turun, Joensuun ja Kotkan<br />

alueet ovat ilman, Rovaniemikin on<br />

jo ilmoittanut kiinnostuksesta tutustua<br />

OLKA-toimintaan. Tampereellakin<br />

toiminta on saatu käyntiin Taysin<br />

ja Artteli-kumppanuusyhdistys ry:n<br />

yhteistyönä. Siinä vapaaehtoistoiminnan<br />

koordinaattorina työskentelee<br />

<strong>Invalidiliiton</strong> väelle tuttu yhteisöpedagogi<br />

ja kokemustoimija Osku<br />

Timonen Artteli-kumppanuusyhdistys<br />

ry:n palkkaamana.<br />

– OLKA-vapaaehtoiset löytyvät<br />

sairaaloissa vihreään liiviin pukeutuneina.<br />

Heidät on koulutettu ja valmennettu<br />

toimimaan potilaiden ja<br />

heidän omaistensa tukena, Timonen<br />

kertoo.<br />

– Koordinoin OLKA-pistettä, ja<br />

Taysin puolen yhteyshenkilö OLKAtoiminnassa<br />

on palvelukoordinaattori<br />

Marjut McLean.<br />

Eri rooleissa<br />

– OLKA on palvelu, joka tuo kaikki<br />

potilasjärjestöt sairaaloihin, OLKAprojektipäällikkö<br />

Tarja Nordman<br />

HUSista luonnehtii.<br />

Jokainen vapaaehtoistoiminnasta<br />

kiinnostunut voi tulla mukaan toimintaan.<br />

Kaikki käyvät valmennuksen,<br />

vapaaehtoistoiminnan koordinaattori<br />

haastattelee jokaisen ja käy<br />

läpi yksityiskohtaisesti asiat yhdessä<br />

vapaaehtoisen kanssa.<br />

Rooli selviää kunkin ominaisuuksien<br />

ja toiveiden perusteella. Henkilö<br />

voi toimia sairaalan aulassa, olla vertaistukijana<br />

tai vaikkapa leikkikaverina.<br />

Itse OLKA-toimintaa voi varioida<br />

kullakin alueella tilanteen mukaan. l<br />

VIELÄ ON TOIVOA<br />

OLKA-TOIMINNAN tarjoama<br />

vertaistuki sairaaloissa ei luonnollisesti<br />

saavuta kaikkia vertaistukea<br />

kaipaavia. Mobiili Toivo-vertaistukisovellus<br />

on riippumaton<br />

ajasta ja paikasta.<br />

Toivo-vertaistukisovellus<br />

on ohjelma, joka tarjoaa tukea<br />

ja tietoa sairastuneille, vammaisille<br />

ja heidän läheisilleen.<br />

Se on maksuton, ladattavissa<br />

sovelluskaupoista tai sitä voi<br />

käyttää verkkoselaimella ja<br />

myös anonyymisti.<br />

VERTAISTUKI-<br />

TOIMINTA LI<strong>IT</strong>OSSA<br />

INVALIDILI<strong>IT</strong>OSSA vertaistukea<br />

antavat koulutuksen käyneet<br />

henkilöt, joilla on omakohtainen<br />

kokemus harvinaisesta<br />

sairaudesta oman sairauden<br />

tai lapsen sairauden kautta.<br />

Vertaistukihenkilöitä ja -perheitä<br />

on vertaistuen rekisterissä<br />

tällä hetkellä 40 henkilöä. Vertaistukijat<br />

ovat vapaaehtoisia,<br />

jotka haluavat tukea samankaltaisessa<br />

tilanteessa olevia, joille<br />

harvinainen sairaus on tuoreeltaan<br />

diagnosoitu tai aiheuttaa<br />

uusia haasteita elämässä.<br />

Vertaistukijoita löytyy muun<br />

muassa seuraavista diagnoosiryhmistä:<br />

aivolisäkesairaudet,<br />

lyhytkasvuisuus, sidekudossairaudet,<br />

erbin pareesi, kampurajalka,<br />

dysmelia.<br />

Seuraavan kerran Invalidiliitto<br />

kouluttaa vertaisryhmien<br />

vetäjiä ja vertaistukihenkilöitä<br />

keväällä 2022. Vertaistukikurssiin<br />

kuuluu verkko-opetusjakso<br />

14.3.-27.3.2022 ja lähiopetusjakso<br />

9.-10.4.2022 Kylpylähotelli<br />

Kunnonpaikassa Siilinjärvellä.<br />

Kysy vertaistuesta ja vertaistukitoiminnasta<br />

lisää: Jenni<br />

Kuusela, suunnittelija,<br />

jenni.kuusela@invalidiliitto.fi.<br />

Teksti Jenni Kuusela<br />

www.it-lehti.fi 39

vammaiset ja yhteiskunta // Teksti Tapio Rusanen Kuvat Kerttu Penttilä<br />

Aluevaalit on<br />

tilaisuus parantaa<br />

palveluja<br />

Invalidiliitto kiinnittää vuoden 2022 aluevaalikeskustelussa<br />

huomiota vammaisten ihmisten palveluihin. Riittävät ja<br />

oikea-aikaiset palvelut on turvattava kaikille alueen asukkaille<br />

heidän yksilölliset tarpeensa huomioiden. Vammaisten ihmisten<br />

yhdenvertaisuuden on toteuduttava jokaisella alueella.<br />

Tammikuiset aluevaalit<br />

23.1. ovat laatuaan ensimmäiset<br />

Suomessa. Vaaleissa<br />

valitaan ensimmäistä<br />

kertaa 21 uuden hyvinvointialueen<br />

aluevaltuustot Helsinkiä<br />

lukuun ottamatta ensimmäiselle<br />

nelivuotiskaudelle. <strong>Invalidiliiton</strong> jäsenistöllekin<br />

vaalit ovat merkitykseltään<br />

hyvin tärkeät.<br />

– Verrattuna kesäkuisiin kuntavaaleihin<br />

on meidän ydinviestimme<br />

ennallaan – palveluiden saatavuus,<br />

oikea-aikaisuus, esteettömyys ovat<br />

vammaisten ihmisten kannalta todella<br />

tärkeitä, <strong>Invalidiliiton</strong> yhteiskuntasuhdejohtaja<br />

Laura Andersson<br />

luonnehtii.<br />

– Aluevaaleissa on kyse siitä, että<br />

rakennetaan aivan uutta hallinnon<br />

tasoa, ja ensimmäinen valtuusto on<br />

hurjan tärkeän tehtävän edessä luodessaan<br />

hyvinvointialueelleen johtamisjärjestelmää<br />

ja palvelustrategiaa.<br />

Kuinka laaja terveyskeskusverkosto<br />

on, millainen palvelutaso on riittävä,<br />

kuinka järjestöjen ja yhdistysten<br />

osaamista hyödynnetään – merkittäviä<br />

kysymyksiä ratkottavaksi. Siksi<br />

on tärkeää äänestää valtuustoihin<br />

osaavaa ja vammaisten ihmisten arkea<br />

ymmärtävää porukkaa, Andersson<br />

katsoo.<br />

” ON TÄRKEÄÄ<br />

ÄÄNESTÄÄ<br />

VALTUUSTOIHIN<br />

OSAAVAA JA<br />

VAMMAISTEN IHMISTEN<br />

ARKEA YMMÄRTÄVÄÄ<br />

PORUKKAA.<br />

Laura Anderssonin mukaan yhdenvertaisuudessa,<br />

esteettömyydessä,<br />

palvelujen toteutumisessa ja yhdistysten<br />

toimintaedellytyksissä on<br />

hyvin suuria eroja maan eri osissa.<br />

– Meillä on lait, joiden mukaan toimitaan,<br />

mutta toimeenpano ja soveltaminen<br />

vaihtelevat valtavasti kunnasta<br />

toiseen. <strong>Invalidiliiton</strong> neuvontaan<br />

tulee jatkuvasti yhteydenottoja,<br />

joiden perusteella vaikuttaa siltä, että<br />

yksittäisiä ihmisiä koskevissa päätöksissä<br />

päädytään hyvin erilaisiin lopputulemiin,<br />

vaikka luetaan samaa pykälää.<br />

– Toivottavasti tilanne muuttuu<br />

selkeämmäksi, kun toimijoiden lukumäärä<br />

vähenee ja jatkossa moni asia<br />

päätetään hyvinvointialueilla eikä yksittäisissä<br />

kunnissa. Seurattavaa tässä<br />

varmasti riittää kyllä jatkossakin.<br />

Kun hyvinvointialueet kattaa useita<br />

kuntia, voi pelkona olla se, että suu-<br />

40 <strong>IT</strong> INVALIDILI<strong>IT</strong>TO

KUNTALI<strong>IT</strong>TO<br />

Sosiaali- ja<br />

terveydenhuollon<br />

ja pelastustoimen<br />

järjestämisestä<br />

vastaavia<br />

hyvinvointialueita<br />

tulee olemaan<br />

yhteensä 21. Lisäksi<br />

Helsingin kaupunki<br />

vastaa sosiaali- ja<br />

terveydenhuollon<br />

sekä pelastustoimen<br />

järjestämisestä<br />

alueellaan.<br />

KOTI-<br />

ÄÄNESTYKSEN<br />

TILAAMINEN<br />

VAALILAIN MUKAAN kotona<br />

voi äänestää ennakkoon, jos<br />

“äänestäjän kyky liikkua tai<br />

toimia on siinä määrin rajoittunut,<br />

ettei hän ilman kohtuuttomia<br />

vaikeuksia pääse<br />

äänestys- tai ennakkoäänestyspaikkaan<br />

ja että hän<br />

tämän vuoksi haluaa äänestää<br />

ennakolta kotonaan”.<br />

Kotiäänestykseen ilmoittaudutaan<br />

oman kunnan keskusvaalilautakunnalle<br />

viimeistään<br />

11.1.2022 klo 16.<br />

EHDOKKAIDEN<br />

NIMET<br />

VERKKOSIVUILLE<br />

<strong>Invalidiliiton</strong><br />

yhteiskuntasuhdejohtaja<br />

Laura Andersson<br />

kehottaa jäsenistöä<br />

aktiisivuuteen<br />

aluevaaleissa.<br />

ruuden ekonomia (ajatus, että toimiakseen<br />

tehokkaasti organisaatioiden<br />

maailma edellyttää suurempia yksiköitä<br />

ja suurempia kokonaisuuksia)<br />

hukuttaa pienempien ryhmien asiat<br />

valtavirran sekaan. Laura Andersson<br />

patistaakin pitämään ääntä, jotta<br />

vammaisten kannalta tärkeät asiat<br />

pysyvät varmasti keskustelussa mukana,<br />

ja jotta niihin suhtaudutaan<br />

riittävällä vakavuudella.<br />

– Sen voi kuitenkin panna tyytyväisenä<br />

merkille, että kun eduskunta<br />

viime kesänä hyväksyi sote-uudistuksen,<br />

se vahvisti hyvinvointialueen<br />

vammaisneuvoston roolia ja edellytti,<br />

että hyvinvointialueen on turvattava<br />

sote-palveluiden esteettömyys ja saavutettavuus.<br />

Näitä asioita Invalidiliitto<br />

on pitänyt pitkään esillä. Pelkkiin<br />

kirjauksiin ei kuitenkaan voi tuudittautua,<br />

vaan on vahdittava, että ne<br />

myös toteutuvat arjessa. l<br />

INVALIDILI<strong>IT</strong>TO julkaisee<br />

aluevaaliehdokkaaksi ryhtyneiden<br />

jäsenyhdistyksiinsä<br />

kuuluvien henkilöiden nimet<br />

heidän suostumuksellaan liiton<br />

kotisivulla.<br />

Jos haluat tietosi (nimi,<br />

hyvinvointialue, puolue,<br />

jäsenyhdistys, sosiaalisen<br />

median kanavat) listalle,<br />

lähetä ne osoitteeseen kirsi.<br />

tervamaki@invalidiliitto.fi.<br />

Ehdokkailla on mahdollisuus<br />

myös kirjoittaa <strong>IT</strong>-lehden<br />

sähköiselle blogialustalle.<br />

Lisätietoja antaa kirsi.tervamaki@invalidiliitto.fi.<br />

LISÄTIETOA aluevaaleista:<br />

www.invalidiliitto.fi/vaalit<br />

Hyvinvointialueiden tarkempi<br />

listaus kuntineen: https://<br />

soteuudistus.fi/hyvinvointialueiden-nimet-ja-niihin-kuuluvat-kunnat<br />

www.it-lehti.fi 41

vammaiset ja yhteiskunta<br />

<strong>Invalidiliiton</strong><br />

vaaliteemat<br />

YHDENVERTAISTA<br />

PALVELUA KAIKILLE<br />

ALUEVAALIEN keskeisin teema<br />

on riittävien ja oikea-aikaisten<br />

sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen<br />

turvaaminen alueen<br />

asukkaille heidän yksilölliset tarpeensa<br />

huomioiden.<br />

ESTEETTÖMÄT<br />

PALVELUT<br />

TURVATTAVA<br />

JOKAISEN on saatava tarpeensa<br />

mukaiset palvelut oikea-aikaisesti<br />

kaikilla 21 uudella hyvinvointialueella.<br />

Digi- ja lähipalveluiden<br />

sekä keskitettävien palveluiden,<br />

kuten vammaisalan erityisosaamiskeskusten<br />

verkosto, on suunniteltava<br />

siten, että ne vastaavat<br />

aidosti asukkaiden tarpeita ja<br />

ovat esteettömiä ja saavutettavia.<br />

Vammaiset henkilöt voivat olla<br />

myös työntekijöitä, yrittäjiä tai<br />

hyvinvointialueen päätöksentekijöitä<br />

eivätkä vain palveluiden<br />

käyttäjiä, minkä vuoksi jokaisella<br />

työpaikalla ja kaikissa julkisissa<br />

tiloissa on huolehdittava esteettömyyden<br />

ja yhdenvertaisuuden<br />

toteutumisesta.<br />

Hoito- ja palveluketjujen on<br />

oltava ehjiä, resursseja on oltava<br />

riittävästi ja ennaltaehkäisevien<br />

palveluiden merkitys on tunnistettava.<br />

Vammaispalveluiden alibudjetointia<br />

ei pidä sallia ja henkilöstön<br />

riittävyyteen on kiinnitettävä<br />

huomiota työhyvinvoinnin ja<br />

asiakastyytyväisyyden varmistamiseksi.<br />

Yhtenäistettäessä kuntien erilaisia<br />

palvelu- ja resurssitasoja<br />

kattamaan koko hyvinvointialue<br />

on varmistettava, että taso on<br />

riittävän korkea, eikä yhtenäistämistä<br />

tehdä heikoimmin toimineen<br />

kunnan käytänteiden<br />

mukaisesti.<br />

VAMMAISTEN<br />

IHMISTEN<br />

OSALLISUUS<br />

TAATTAVA<br />

KUN PALVELUJEN käyttäjät<br />

ovat mukana suunnittelussa,<br />

kehittämisessä ja arvioinnissa,<br />

saadaan laajempi näkemys tarvittavista<br />

ratkaisuista.<br />

Kaikessa alueen päätöksenteossa<br />

on varmistettava, että<br />

vammaisilla ihmisillä on yhdenvertainen<br />

mahdollisuus osallistua<br />

ja vaikuttaa. Hyvinvointialueen<br />

vammaisneuvostolle<br />

on turvattava hyvät toimintaedellytykset,<br />

riittävät resurssit<br />

sekä vahva vaikuttamisen rooli.<br />

Sillä on oltava mahdollisuus<br />

tehdä esityksiä aluevaltuustolle.<br />

Vammaisneuvoston jäsenillä<br />

on oltava puhe- ja läsnäolooikeus<br />

hyvinvointialueen kaikissa<br />

lautakunnissa. Jokaiselle<br />

alueelle on perustettava vammaisasiamiehen<br />

virka.<br />

YK:n vammaiskomitea on<br />

suositellut, että vammaiset<br />

henkilöt on osallistettava myös<br />

alueellisella tasolla. Tämä tarkoittaa<br />

muun muassa toimintaympäristön<br />

esteettömyyden<br />

ja kuljetuspalveluresurssien<br />

varmistamista.<br />

VAIKUTTAJA-<br />

VERKOSTOT<br />

VAUHTIIN<br />

INVALIDILI<strong>IT</strong>ON alueellisten<br />

vaikuttajaverkostojen ensimmäisessä<br />

valtakunnallisessa<br />

tapaamisessa 4. marraskuuta<br />

teemana oli juuri aluevaalit.<br />

– Osallistujia oli 25 lähes<br />

jokaiselta alueelta. Tilaisuudessa<br />

keskusteltiin liiton<br />

aluevaalitavoitteista sekä<br />

miten vaikuttaa aluevaaleissa,<br />

liiton vastaava järjestöasiantuntija<br />

Mirva Kiiveri<br />

kertoo.<br />

Koska tapaaminen oli<br />

ensimmäinen, tilaisuudessa<br />

käytiin läpi myös vaikuttajaverkostoille<br />

tehty kysely valtakunnallisten<br />

tapaamisten<br />

tarpeellisuudesta sekä keskusteltiin<br />

tulevien tapaamisten<br />

tavoitteista, teemoista ja<br />

sisällöistä.<br />

– Seuraavat vaikuttajaverkostojen<br />

valtakunnalliset<br />

tapaamiset ovat 16.2. ja 28.4.<br />

klo 16.30-18.30. Tulevissa<br />

tapaamisissa on tarkoitus<br />

nostaa esiin ajankohtaisia alueilta<br />

nousevia vaikuttamisen<br />

teemoja yhteiseen keskusteluun,<br />

Kiiveri lisää.<br />

JÄRJESTÖJEN JA<br />

YHDISTYSTEN<br />

TOIMINTA-<br />

EDELLYTYKSET<br />

VARMISTETTAVA<br />

HYVINVOINTIALUEIDEN kannattaa<br />

huolehtia järjestöjen ja yhdistysten<br />

toimintaedellytysten<br />

turvaamisesta. Yhdistysten rooli<br />

jäsentensä edustajina ja asiakasnäkökulman<br />

esiintuojana on<br />

tärkeä.<br />

Kattava kirjoitus <strong>Invalidiliiton</strong><br />

tavoitteista aluevaaleissa:<br />

www.invalidiliitto.fi/invalidiliitonaluevaalitavoitteet-2022<br />

42 <strong>IT</strong> INVALIDILI<strong>IT</strong>TO

INVALIDILI<strong>IT</strong>TO<br />

VAIKUTTAA<br />

Invalidiliitossa tehdään niin valtakunnallista, alueellista kuin paikallistakin vaikuttamistyötä aktiivisessa<br />

vuoropuhelussa vammaisten ihmisten, järjestöjen, yritysten, poliittisten päättäjien, virkamiesten, mielipidevaikuttajien<br />

ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Yhteistyö liiton eri yksiköiden, tiimien ja toimintojen<br />

välillä on ensiarvoisen tärkeää tulosten aikaansaamiseksi. Tässä muutama välähdys aiheista, joiden<br />

parissa työskentelemme <strong>Invalidiliiton</strong> vision ”Yhdenvertainen ja esteetön Suomi” toteutumiseksi.<br />

Jokaisella oltava yhdenvertainen<br />

mahdollisuus<br />

liikkua luonnossa<br />

ESTEETTÖMYYTEEN ja saavutettavuuteen tulee kiinnittää<br />

enemmän huomiota, jotta kaikilla on yhdenvertainen<br />

mahdollisuus liikkua luonnossa. Näin totesivat<br />

Invalidiliitto ja Paralympiakomitea luonnon<br />

virkistyskäytön strategiaa koskevissa lausunnoissaan<br />

muistuttaen myös YK:n vammaissopimuksen<br />

ja yhdenvertaisuuslain velvoitteista.<br />

Vammaisten lasten<br />

oikeudet eivät toteudu<br />

VAMMAISTEN LASTEN oikeuksien toteutumiseen suomalaisessa<br />

yhteiskunnassa on kiinnitettävä paljon enemmän<br />

huomiota, todetaan Lapsiasiavaltuutetun “Vammaisuus ja<br />

lapsen oikeudet: Lapsen elämää vamman kanssa” -artikkelikokoelmassa,<br />

joka julkaistiin lokakuussa. Kokoelman artikkeleja<br />

olivat kirjoittamassa myös <strong>Invalidiliiton</strong> sosiaali-<br />

ja terveyspoliittinen asiantuntija Ylva Krokfors sekä<br />

lakimies Elina Nieminen.<br />

Korona ja henkilökohtainen apu<br />

VAMMAISFOORUMI esitti sosiaali- ja terveysministeriölle<br />

syyskuun lopussa, että tartuntatautilakia on viipymättä<br />

korjattava henkilökohtaisen avun ja kotihoidon osalta niin,<br />

että näissä tilanteissa saisi vain erityisestä syystä työskennellä<br />

henkilö, jolla on puutteellinen rokotussuoja. Invalidiliitto<br />

oli mukana lausunnon valmistelussa. Marraskuussa<br />

Invalidiliitto esitti, että koronapassin käyttöönotto pitää<br />

laajentaa koskemaan myös henkilökohtaisia avustajia<br />

ja sosiaalihuollon kotipalvelua. Tarkoituksena on suojata<br />

riskiryhmiin kuuluvia vammaisia ihmisiä, jotka eivät voi<br />

valita lähellään olevia työntekijöitä.<br />

Invalidiliitto vaikuttaa<br />

hyvinvointialueiden<br />

vammaisneuvostojen toimivuuteen<br />

OSANA HYVINVOINTIALUE<strong>IT</strong>A valmistellaan myös hyvinvointialueiden<br />

vammaisneuvostoja. Lain mukaan aluehallituksen<br />

on asetettava vammaisneuvosto, jonka tavoitteena<br />

on vammaisten ihmisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien<br />

turvaaminen. Valmistelun tilanne vaihtelee<br />

maakunnittain. Invalidiliitto on laatinut kannanoton alueellisen<br />

valmistelun tueksi ja tarjonnut yhteistyötä vammaisneuvostoja<br />

valmisteleville tahoille. Kannanottoa on<br />

toimitettu muun muassa väliaikaisille valmistelutoimielimille,<br />

sote-hankkeiden johdolle ja muille valmistelijoille,<br />

osallisuus- ja järjestöyhteistyön valmistelijoille sekä kunnallisille<br />

vammaisneuvostoille.<br />

Vammaisten ihmisten<br />

liikenneturvallisuus esillä<br />

PYÖRÄTUOLISSA matkustavien ihmisten liikenneturvallisuus<br />

paranee, kun kuljetuksissa tarvittavat erityisvälineet<br />

tulevat vihdoin määräaikaiskatsastuksen piiriin. Liikenneturvallisuutta<br />

parantaa myös se, että liikennepalvelulakiin<br />

on tehty muutoksia taksinkuljettajien erityisryhmien kuljettajakoulutuksen<br />

osalta. Vaikka <strong>Invalidiliiton</strong> vaatimus<br />

pakollisesta koulutuksesta ei toteutunut, vapaaehtoinen<br />

kuljettajakoulutus on lähtenyt hyvin liikkeelle.<br />

Lue lisää:<br />

› invalidiliitto.fi/ajankohtaista<br />

› invalidiliitto.fi/lausunnot<br />

› invalidiliitto.fi/blogit<br />

Tilaa <strong>Invalidiliiton</strong><br />

uutiskirjeet:<br />

› invalidiliitto.fi/<br />

invalidiliiton-uutiskirjeet<br />

www.it-lehti.fi 43

vammaiset ja yhteiskunta // Teksti TEM ja Tapio Rusanen<br />

Työkanava<br />

tarjoaa<br />

työmahdollisuuksia<br />

Suomeen perustetaan uusi, valtion omistama<br />

Työkanava Oy. Vuonna 2022 aloittavan<br />

yhtiön tehtävä on edistää vaikeimmassa<br />

asemassa olevien osatyökykyisten<br />

henkilöiden työllistymistä.<br />

Pääministeri Sanna Marinin hallitus<br />

antoi yhtiötä koskevan lakiesityksen<br />

eduskunnalle 21. lokakuuta.<br />

Tavoite on, että yhtiö käynnistäisi<br />

toimintansa vuoden 2022<br />

aikana.<br />

Työkanava Oy:n tarkoitus on täyteen vauhtiin<br />

päästyään työllistää 1000 sellaista henkilöä,<br />

joiden on esimerkiksi sairauden tai vamman<br />

takia vaikea saada työtä avoimilla työmarkkinoilla.<br />

Toiminnan käynnistäminen<br />

ottaa kuitenkin aikansa. Vuoden 2023 lopussa<br />

yhtiön palveluksessa olisi tavoitteen mukaan<br />

400 henkilöä ja muutama vuosi eteenpäin<br />

700.<br />

Yhtiön perustamisen taustalla on hallituksen<br />

tavoite edistää osatyökykyisten työllistymistä<br />

ja kehittää uudella tavalla välityömarkkinoita.<br />

Yhtiö tukisi työllistettävien valmiuksia<br />

niin, että nämä Työkanavassa ensin<br />

työskenneltyään saisivat työpaikan avoimilta<br />

työmarkkinoilta. ›<br />

44 <strong>IT</strong> INVALIDILI<strong>IT</strong>TO

www.it-lehti.fi 45

vammaiset ja yhteiskunta<br />

Työministeri Tuula Haatainen<br />

on kertonut kiinnittäneensä<br />

huomiota Ruotsissa Samhallyhtiön<br />

kautta työllistyneiden<br />

ylpeyteen ja tyytyväisyyteen<br />

siitä, että nämä voivat<br />

kokea olevansa tarpeellisia<br />

ja sitä kautta osallistua<br />

yhteiskuntaan.<br />

AAPO RIIHIMÄKI | VALTIONEUVOSTON KANSLIA<br />

Kaikkein vaikeimmassa asemassa<br />

olevien osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksia<br />

ei ole aiemmin<br />

onnistuttu merkittävästi lisäämään<br />

työllistymistoimilla ja -palveluilla.<br />

Työkanavaan työllistyminen olisi<br />

viimesijainen vaihtoehto, kun muut<br />

keinot eivät ole johtaneet työllistymiseen.<br />

– Yhtiön toiminnan käynnistäminen<br />

on yksi osoitus myös siitä, että<br />

Suomi toimeenpanee kansainvälisiä<br />

velvoitteitaan YK:n vammaisten henkilöiden<br />

oikeuksia koskevan yleissopimuksen<br />

mukaisesti, sanoo työministeri<br />

Tuula Haatainen.<br />

Käynnistys<br />

vaiheittain<br />

Työkanava Oy:n omistajaohjauksesta<br />

vastaa työ- ja elinkeinoministeriö<br />

ja koordinoivana viranomaisena toimisi<br />

jokin TE-toimisto.<br />

Tarkoitus on, että Työkanava Oy<br />

toimisi koko maassa, mutta toiminta<br />

käynnistyisi asteittain. Yritys voisi<br />

hyödyntää olemassa olevia palveluja<br />

ja toimia yhteistyössä muiden eri<br />

välityömarkkinatoimijoiden kanssa.<br />

Lakiesitys mahdollistaa myös sen, että<br />

yhtiö voi harjoittaa tuotannollista<br />

toimintaa, ja sillä voisi olla myös tytäryhtiöitä.<br />

Työkanavan toiminta rahoitetaan<br />

osoittamalla sille valtion talousarviossa<br />

20 miljoonan euron peruspääoma<br />

Suomen kestävän kasvun ohjelmasta<br />

(EU:n elpymis- ja palautumistukiväline<br />

RRF).<br />

Lisäksi yhtiölle annettaisiin 10<br />

miljoonan euron vuotuinen määräraha,<br />

jolla tavoitellaan 1000 henkilön<br />

työllistymistä pidemmällä aikavälillä.<br />

Yhtiö saisi tuloja myös palvelujensa<br />

myynnistä.<br />

Yksi osa työllisyystoimista<br />

HALL<strong>IT</strong>UKSEN tavoitteena on<br />

saavuttaa 75 prosentin työllisyysaste<br />

vuosikymmenen puoliväliin<br />

mennessä. Tämä edellyttää myös<br />

osatyökykyisten osallistumista<br />

nykyistä enemmän työelämään.<br />

Tavoitteen saavuttamiseksi ja<br />

osana hallituksen työllisyystoimien<br />

kokonaisuutta on käynnissä<br />

Työkykyohjelma. Yksi ohjelman<br />

käytännön toimenpiteistä on Työkanava<br />

Oy:n toiminta.<br />

Työ- ja elinkeinoministeriö toimeenpanee<br />

Työkykyohjelmassa<br />

lisäksi useita muita osatyökyisten<br />

työllistymistä parantavia toimenpiteitä.<br />

Esimerkiksi TE-toimistoihin<br />

lisätään työkykykoordinaattoreita<br />

ja TE-palvelupiloteissa<br />

parannetaan TE-palvelujen osuvuutta<br />

osatyökykyisille. TE-palvelupilotteja<br />

on käynnissä kahdeksan<br />

TE-toimiston alueella.<br />

Lisäksi osatyökykyisten työllistymisen<br />

näkökulma on mukana<br />

hankinnoilla työllistämisen vauhditusohjelmassa<br />

sekä vastikään<br />

perustetun yhteiskunnallisten<br />

yritysten osaamiskeskuksen toiminnassa.<br />

Työkykyohjelman lisäksi on<br />

käynnissä useita samaan suuntaan<br />

vieviä isoja uudistuksia. Näitä<br />

ovat muun muassa TE-palvelujen<br />

uudistustyö, johon kuuluvat muun<br />

muassa TE-palvelujen järjestämisvastuun<br />

siirto kuntiin vuonna<br />

2024, pohjoismaisen työvoimapalvelumallin<br />

käyttöönotto ja<br />

palkkatuen uudistus.<br />

Työsuhde<br />

Työkanavassa<br />

TE-palveluissa työnhakijoina on nyt<br />

yli 30 000 työtöntä, joilla on diagnoosi<br />

työkyvyn aleneman takia.<br />

Heistä vaikeimmassa asemassa ovat<br />

sellaiset henkilöt, joilla on vamma<br />

tai sairaus ja jotka ovat yli 55-vuotiaita<br />

ja joilla on matala koulutustaso.<br />

– Yhtiö aloittaa toimintansa kevään<br />

aikana kolmella alueella, joita<br />

ei ole vielä vahvistettu, ja toiminta<br />

alkaa toki pienesti. Toiminnan vo-<br />

”<br />

TARKO<strong>IT</strong>US ON,<br />

ETTÄ TYÖKANAVA OY<br />

TOIMISI KOKO MAASSA,<br />

MUTTA TOIMINTA<br />

KÄYNNISTYISI<br />

ASTE<strong>IT</strong>TAIN.<br />

46 <strong>IT</strong> INVALIDILI<strong>IT</strong>TO

<strong>Invalidiliiton</strong><br />

työelämä- ja<br />

yrittäjyysasiantuntija<br />

Sinikka Winqvist on<br />

seurannut Työkanava<br />

Oy:n edistymistä<br />

hankkeen<br />

ohjausryhmässä.<br />

Invalidiliitto<br />

kuulolla<br />

KERTTU PENTTILA<br />

lyymi toki riippuu paikkakunnista<br />

ja niiden alueiden elinkeinotoiminnasta.<br />

Tässä vaiheessa on vielä vaikea<br />

tietää, kuinka suurella volyymilla<br />

yhtiö tulee toimimaan, <strong>Invalidiliiton</strong><br />

koulutus- ja työllisyyspolitiikan<br />

asiantuntija Anne Mäki arvioi.<br />

Työkanava Oy:n mallina on käytetty<br />

soveltuvin osin Ruotsissa jo<br />

pitkään toiminutta Samhall-yhtiötä.<br />

Anne Mäen mukaan TEM on vasta<br />

työstämässä omistajaohjauksen toimeenpanosuunnitelmaa,<br />

joka koskee<br />

esimerkiksi yhtiön tuloksellisuutta<br />

mittaavia tavoitteita.<br />

Työkanavan mallissa työntekijä<br />

palkattaisiin suoraan yhtiön palvelukseen<br />

työsuhteeseen. Henkilön<br />

palkkaus ja muut työehdot määräytyisivät<br />

työlainsäädännön ja sovellettavan<br />

työehtosopimuksen mukaisesti.<br />

Työkanava voisi hyödyntää työntekijöiden<br />

valinnan väylänä ainoastaan<br />

TE-toimistoa, joka toimii viranomaisena.<br />

TE-toimisto ohjaisi<br />

keskitetysti työttömiä osatyökykyisiä<br />

Työkanava Oy:n palvelukseen yhtiön<br />

tarpeiden mukaisesti.<br />

Vammainen henkilö voi hakeutua<br />

Työkanava Oy:n palvelukseen TEtoimiston<br />

kautta pyytämällä virkailijaa<br />

kirjaamaan työllistymissuunnitelmaan<br />

halukkuutensa työllistyä<br />

yhtiön kautta.<br />

Hinnoittelu<br />

markkinaehtoista<br />

Yhtiön taloudelliseen toimintaan<br />

sovellettaisiin kilpailulain säädöksiä<br />

kilpailun tasapuolisuuden turvaamisesta<br />

julkisen ja yksityisen<br />

elinkeinotoiminnan välillä (ns. kilpailuneutraliteettivaatimus).<br />

Siten yhtiö toimisi niin, ettei se<br />

vääristä kilpailua avoimilla markkinoilla<br />

toimivien yhteisöjen, kuten<br />

yritysten ja järjestöjen vastaavaan<br />

palvelujen tarjontaan nähden. Käytännössä<br />

tämä tarkoittaa sitä, että<br />

yhtiön tuottamien palvelujen hinnoittelu<br />

olisi markkinaehtoista.<br />

Hinnoittelua ja yhtiön markkinaosuutta<br />

seuraisivat erillinen neuvottelukunta,<br />

Kilpailu- ja kuluttajavirasto<br />

sekä työ- ja elinkeinoministeriö<br />

osana omistajaohjausta. l<br />

<strong>Invalidiliiton</strong> koulutusja<br />

työllisyyspolitiikan<br />

asiantuntija Anne Mäki<br />

on kiinnostunut<br />

näkemää, kuinka<br />

Työkanava<br />

lähtee liikkeelle.<br />

INVALIDILI<strong>IT</strong>ON työelämäja<br />

yrittäjyysasiantuntija<br />

Sinikka Winqvist on ollut<br />

mukana Työkanava Oy<br />

-hankkeen ohjausryhmässä<br />

varajäsenenä Vammaisfoorumin<br />

edustajana.<br />

– Vammaisjärjestöt ovat<br />

tehneet lausuntoja Työkanava<br />

Oy:n lainsäädäntöön<br />

liittyen. Yhteistyö jatkuu<br />

edelleen, ja TEM:n projektipäällikkö<br />

Pirjo Larm järjesti<br />

keskustelutilaisuuden<br />

vammaisjärjestöjen kanssa<br />

yhtiön liiketoiminnan<br />

prosessien suunnittelusta,<br />

Winqvist kertoo<br />

Työkanavan idea on tarjota<br />

työllistymismahdollisuuksia<br />

kaikkein vaikeimmassa<br />

asemassa oleville<br />

osatyökykyisille.<br />

– Invalidiliitto on aktiivisesti<br />

tuonut esille fyysisesti<br />

vammaisten ja toimintaesteisten<br />

henkilöiden työmahdollisuuksien,<br />

työturvallisuuden<br />

ja ohjauksen<br />

riittävyyden huomioimista<br />

yhtiön liiketoiminnassa.<br />

Kaikki vammaiset henkilöt<br />

eivät suinkaan ole osatyökykyisiä,<br />

ja silloin palvelut<br />

työllistymisessä järjestyvät<br />

muiden toimijoiden<br />

kuin Työkanava Oy:n kautta,<br />

Winqvist lisää.<br />

– Invalidiliitossa seurataan<br />

aktiivisesti, miten Työkanavan<br />

toiminta etenee<br />

ja pyritään vaikuttamaan,<br />

että Työkanava Oy vastaisi<br />

myös fyysisesti vammaisten<br />

ja toimintaesteisten<br />

ihmisten työllistymisen<br />

haasteisiin.<br />

www.it-lehti.fi 47

kuntoutus // Teksti Mariaana Nelimarkka<br />

Etäsope viritti<br />

järjestöyhteistyötä<br />

<strong>Invalidiliiton</strong> tutkimusjohtaja Sinikka Hiekkala koordinoi<br />

vuonna 2018 käynnistynyttä nelivuotista etäsope-hanketta.<br />

<strong>Invalidiliiton</strong> hallinnoima hanke keräsi ensi kertaa tämän<br />

kaltaiseen yhteistyöhön kymmenen järjestöä.<br />

Järjestöjen onnistunut<br />

yhteistyö etänä toteutettujen<br />

sopeutumista<br />

tukevien kurssien<br />

suunnittelussa ja järjestämisessä<br />

ilahduttaa<br />

niin hankkeen johtajaa Sinikka<br />

Hiekkalaa kuin hanketta Sydänliitossa<br />

koordinoinutta Pirjo Suomalaista.<br />

Hankkeessa oli paljon uudenlaisia<br />

elementtejä: järjestöyhteistyö,<br />

palvelumuotoilun keinoin suunnitellut<br />

sisällöt ja kurssien toteutus<br />

etänä. Se tarjosi näköalapaikan<br />

eri järjestöjen tapoihin toimia, oppia<br />

niistä ja niiden toteuttamasta sisällöstä.<br />

– Yhteistyössä on voimaa. Liikutuin,<br />

kun meille hankeavustusta<br />

myöntäneen STEA:n avustusvalmistelija<br />

puhui loppuseminaarissa<br />

yhteistyön eri tasoista. Myös<br />

rahoittajalle oli selvää, että olemme<br />

tässä hankkeessa toteuttaneet yhteistyön<br />

korkeimpia toimintamuotoja,<br />

Sinikka Hiekkala kertoo.<br />

Kurssivetäjät vaihtelivat<br />

Työ eteni niin, että järjestöt palvelumuotoilivat<br />

yhdessä tuotteet.<br />

Kursseja luotiin kuusi erilaisin teemoin<br />

ja erilaisiin tarpeisiin.<br />

Sydänliiton Kuntoutuksen ja<br />

sairastuneen tuen asiantuntija Pirjo<br />

Suomalainen innostui hankkeesta.<br />

<strong>Invalidiliiton</strong> tutkimusjohtaja Sinikka<br />

Hiekkala on hyvin tyytyväinen etäsopen<br />

tuloksiin.<br />

– Toteutimme kurssit niin, että<br />

kursseja ohjanneet parit vaihtuivat.<br />

Yhdestä kurssista vastasi aina kaksi<br />

ohjaajaa eri järjestöistä, ja tässä oli<br />

jatkuva rotaatio. Erilaiset parit joutuivat<br />

ja pääsivät tekemään konkretiaa,<br />

kun raamit ja karkeat sisällöt<br />

oli suunniteltu yhdessä, Hiekkala<br />

kuvailee toimintatapaa.<br />

Innokylään (sosiaali- ja terveydenhuollon<br />

kehittämis- ja innovaatioyhteisö)<br />

on viety kaikki hankkeessa<br />

syntynyt materiaali, kurssien<br />

sisältörungot ja mainosvideo.<br />

Järjestöt voivat jatkossa hyödyntää<br />

sivuilta löytyvää hakemuslomaketta<br />

ja Kelan Omat tavoitteeni<br />

-lomakkeesta muokattua yksinkertaisempaa<br />

versiota.<br />

– Tavoitteemme on, että etäsope<br />

ei jää tähdenlennoksi, vaan että tulisi<br />

jatkumoa. Kuitenkin kirjaamme<br />

48 <strong>IT</strong> INVALIDILI<strong>IT</strong>TO

loppuraporttiin, että tämä ei toimi<br />

näin monen järjestön yhteistyönä<br />

ilman langat käsissä pitävää henkilöä,<br />

vaan vaatisi erillisen rahoituksen<br />

ja projektipäällikön, Hiekkala<br />

toteaa.<br />

Hän pitää hanketta onnistuneena,<br />

koska se onnistui avaamaan ovia<br />

ja näyttämään, että työtä voidaan<br />

tehdä yhdessä, ja antamaan mukana<br />

olleille järjestöille rohkeutta toteuttaa<br />

etäkursseja.<br />

Seuraaville vuosille onkin jo<br />

suunniteltu yhteistyötä, esimerkiksi<br />

Invalidiliitto ja Neuroliitto ovat<br />

omissa hakemuksissaan kirjanneet<br />

toteuttavansa yhdessä Rohkeasti<br />

Mä! -kurssia.<br />

– Parhaiten etäsope saattaisi toteutua<br />

kahden järjestön yhteistyönä,<br />

kuten <strong>Invalidiliiton</strong> ja Neuroliiton<br />

hankkeet ensi vuonna. Rohkaisemme<br />

sekä hankkeessa mukana<br />

olleita että muita järjestöjä toteuttamaan<br />

kursseja yhdessä, Hiekkala<br />

toteaa.<br />

Lisäksi Hiekkala huomauttaa,<br />

että nyt etätoteutus on lyönyt läpi.<br />

Koronan jälkeisessä ajassa tuntuma<br />

on, että monet asiat ovat siirtyneet<br />

verkkoon. Vuonna 2019 kurssien<br />

toteutuksen käynnistyessä tilanne<br />

oli kuitenkin toinen, ja hieman<br />

yllättäen haasteeksi osoittautui<br />

kohdeyleisön tavoittaminen. Vaikka<br />

mukana oli laajasti järjestöjä, ei<br />

kursseja silti alkuun saatu täyteen.<br />

Etätoteutus on tietyille kohderyhmille<br />

sopiva mahdollisuus.<br />

– Etätoteutus tulee useisiin palvelutuotteisiin.<br />

Monesta näkövinkkelistä<br />

tarvitaan uudenlaisia palvelutuotteita.<br />

Lähtökohtana on tarjota<br />

palvelua myös niille, jotka ovat<br />

matkojen takana sekä vaihtoehto<br />

niille, jotka haluavat muita keinoja<br />

kuin mennä paikan päälle. Etätoteutus<br />

voi olla ratkaisu myös ammattilaispulaan,<br />

Hiekkala luettelee.<br />

Kurssien teemat kantavat<br />

jatkossakin<br />

Järjestöjen yhteistyönä luotiin kuusi<br />

eriteemaista sopeutumista tukevaa<br />

kurssia, jotka suunniteltiin toteutettaviksi<br />

kokonaan tai osittain<br />

etänä. Alun perin luotiin neljä yksilömuotoista<br />

ryhmäkurssia ja kaksi<br />

palvelutuotetta perheille, mutta<br />

”<br />

VERKOSSA VOIDAAN<br />

JÄRJESTÄÄ YHTÄ<br />

VAIKUTTAVIA KURSSEJA<br />

KUIN KASVOKKAIN.<br />

ETÄSOPE<br />

› Neljä teemoitettua sopeutumista<br />

tukevaa kurssia:<br />

– Keinoja omaan hyvinvointiin<br />

– Tukea työelämässä<br />

jaksamiseen<br />

– Rohkeasti Mä!<br />

– Harvinaisena joukossa<br />

› Kurssit tavoittivat 72 henkeä.<br />

› Järjestöissä vahvistui osaaminen<br />

järjestää verkkokursseja.<br />

› Mallit ja menetelmät jäävät<br />

käyttöön.<br />

› Tutkittua tietoa: ihmiset saavat<br />

kursseista apua ja tukea.<br />

› Korona-aikana järjestöillä oli<br />

jo valmis malli kurssien etätoteutukseen.<br />

Linkit:<br />

Lue Sinikka Hiekkalan ja<br />

Tuire Muonan blogit aiheesta<br />

verkosta osoitteista<br />

www.invalidiliitto.fi ja<br />

www.it-lehti.fi<br />

aika ei ollut kypsä perhekursseille<br />

verkossa, eikä niitä jatkokehitetty.<br />

Sydänliitto oli mukana kahdessa<br />

työryhmässä: Keinoja omaan hyvinvointiin<br />

ja Tukea työssäjaksamiseen.<br />

Koordinaattori Pirjo Suomalainen<br />

kertoo, että liitto lähti innoissaan<br />

hankkeeseen uusien kumppaneiden<br />

kanssa.<br />

– Nautin rohkeudesta ja uskalluksesta,<br />

jolla lähdimme mukaan.<br />

Vaikka edustamme tiettyä viiteryhmää,<br />

sydäntautipotilaita, lähdimme<br />

yhdessä toisten järjestöjen kanssa<br />

miettimään ihmisiä yhdistäviä tekijöitä<br />

sairauden sijaan, Suomalainen<br />

kuvailee.<br />

Yhteistyössä tarkasteltiin teemaa<br />

laajemmin. Sairaus ei ole määräävä<br />

tekijä, vaan se totuus, että on pystyttävä<br />

palaamaan työelämään tai<br />

pärjättävä pitkäaikaissairauden tai<br />

vamman kanssa yhteiskunnassa.<br />

– Työ oli antoisaa, kun emme olleet<br />

sairauksien vankina. Olemme<br />

saaneet hankkeesta oppia asioiden<br />

käsittelemiseen teemallisesti, Suomalainen<br />

kuvailee.<br />

Verkostoitumisen ansiosta jatkossa<br />

on helppo olla yhteydessä<br />

muihin järjestöihin isojen ja pienten<br />

asioiden tiimoilta. Kurssit ovat<br />

käytettävissä sellaisenaan, tai niiden<br />

osia voi hyödyntää muussa toiminnassa.<br />

– Teemalliset kurssit on nyt koeponnistettu,<br />

niissä on hyviä elementtejä<br />

ja välineitä kurssitoimintaan,<br />

tapahtuu se kasvokkain tai<br />

etänä. Kynnys tarjota verkkovälitteisiä<br />

tapaamisia madaltui, ja olemme<br />

valmiimpia ottamaan kaikki keinot<br />

käyttöön, Suomalainen summaa.<br />

Mittarit koholla<br />

Kurssit olivat asiasisällöltään tärkeitä<br />

osallistujille, ja Kuntoutussäätiön<br />

toteuttaman tutkimuksen<br />

mukaan ne olivat vaikuttavia. Kaikilla<br />

yhteisesti sovituilla mittareilla<br />

mitattiin kohenemista: itsetuntomittari,<br />

uni, mieliala, psyykkinen<br />

hyvinvointi. Muutokset olivat tilastollisesti<br />

merkitseviä, ja saavutetut<br />

hyödyt pysyivät yllä myös kolmen<br />

kuukauden päästä toteutetun seurantakyselyn<br />

mukaan.<br />

– Tutkimustulokset todistavat,<br />

että verkossa voidaan järjestää yhtä<br />

vaikuttavia kursseja kuin kasvokkain,<br />

Suomalainen toteaa.<br />

Koko hanketta vetänyt <strong>Invalidiliiton</strong><br />

Sinikka Hiekkala toteaa olevansa<br />

iloinen yhteistyöstä.<br />

– Kaikilla oli sama tahtotila, ja<br />

yhteinen tavoite näkyi hyvässä yhteistyössä.<br />

Kaikki olivat valmiita<br />

antamaan omastaan tietoa ja kokemuksia<br />

yhteiseen pöytään. Se näkyi<br />

niin palvelumuotoilussa kuin<br />

muussa kommunikoinnissa, joka<br />

oli helppoa ja hedelmällistä, Hiekkala<br />

kiittelee. l<br />

www.it-lehti.fi 49

selvin luvuin Hakainde Hichilema<br />

UNDP-puolueesta (Sambian kansallisen<br />

kehityksen yhtenäispuolue).<br />

ZNAPDin strategiana ennen ja jälkeen<br />

vaaleja on ollut suora vuorovaikutus<br />

ehdokkaiden ja päättäjien<br />

suuntaan sekä vaikuttamistyö paikallisten<br />

uskonnollisten johtajien ja<br />

kyläpäälliköinen kautta vammaisten<br />

sambialaisten elinolosuhteiden ja oikeuksien<br />

edistämiseksi.<br />

52 henkilöä ZNAPDin jäsenistöstä<br />

eri puolilta Sambiaa sai myös koulutusta<br />

paikalliselta vaalilautakunnalkansainvälisyys<br />

// Teksti Laura Poussa<br />

Sambian<br />

vammaiset<br />

yrittävät<br />

vaikuttaa<br />

<strong>Invalidiliiton</strong> Sambian kumppanijärjestö<br />

ZNAPD on vuoden aikana keskittynyt<br />

paikalliseen vaikuttamiseen ja<br />

jäsenistön kouluttamiseen.<br />

<strong>Invalidiliiton</strong> Sambian kumppanijärjestön<br />

ZNAPDin (Zambia<br />

National Association Of Persons<br />

with Physical Disabilities)<br />

toimintavuosi on ollut tiivis. <strong>Invalidiliiton</strong><br />

ja ulkoasiainministeriön<br />

tukeman Vaikuttamistoiminnan sekä<br />

ZNAPDin jäsenistön kouluttamisen<br />

ohella vuotta ovat värittäneet elokuiset<br />

vaalit.<br />

Sambiassa pidettiin vaalit 12. elokuuta<br />

ja poliittinen johto vaihtui.<br />

Vaalien tuloksena oppositio voitti<br />

Sambiassa ja presidentiksi valittiin<br />

Kaoman<br />

branchin<br />

jäseniä<br />

ja heidän<br />

perheenjäseniään.<br />

50 <strong>IT</strong> INVALIDILI<strong>IT</strong>TO

”<br />

VUOHIPANKKI-<br />

OHJELMALLA TUETAAN<br />

MAASEUDULLA ASUVIA<br />

KÖYHIÄ ZNAPDIN<br />

JÄSENIÄ JA HEIDÄN<br />

PERHE<strong>IT</strong>ÄÄN.<br />

www.it-lehti.fi 51

kansainvälisyys<br />

ta, jotta myös vammaiset sambialaiset<br />

pääsisivät osallistumaan vaaleihin<br />

ja käyttämään äänioikeuttaan yhdenvertaisesti<br />

ja esteettömästi muiden<br />

kanssa. ZNAPDin jäsenet avustivat<br />

myös äänestyspaikoilla ja toimivat<br />

esteettömyystarkkailijoina.<br />

Koulutusta ZNAPDin<br />

jäsenille<br />

ZNAPD jatkoi jäsenistönsä kapasiteetin<br />

vahvistamista. Toimintoina<br />

olivat jäsenistön tapaamiset, koulutustilaisuudet<br />

ja vaikuttajatapaamiset<br />

eri puolilla Sambiaa.<br />

ZNAPD järjesti kolme koulutusta<br />

yhteensä 40 jäsenelleen. Teemoja olivat<br />

vammaisliikkeen synty, vammaisjärjestön<br />

tehtävät ja ihmisoikeudet.<br />

Koulutukset järjestettiin Rufunsassa,<br />

Katondwessa ja Lundazissa. Koulutuksessa<br />

keskusteltiin muun muassa<br />

ZNAPDin jäsenten kohtaamasta<br />

syrjinnästä ja haasteista omassa elinympäristössään<br />

kuten kirkoissa, kouluissa,<br />

työpaikoilla ja kotona.<br />

Kaoman branchin<br />

eli yhdistyksen<br />

kokous alkaa<br />

Kaoman kaupungilta<br />

saaduissa tiloissa,<br />

sähköä ei ole.<br />

Puhetta vetää<br />

Mwenda Masialeti.<br />

Selvitys osoitti tyytymättömyyden vammaispolitiikkaan<br />

Tutkija Thomas Mtonga on itse sokea.<br />

INVALIDILI<strong>IT</strong>TO sai Vammaiskumppanuus<br />

ry:n (entinen. FIDIDA, kahdeksan<br />

suomalaisen vammaisjärjestön<br />

yhteistyöjärjestö) kautta alkuvuodesta<br />

ulkoministeriön tukea toteuttaa<br />

selvitys ZNAPD:n jäsenistön keskuudessa.<br />

Tavoitteena oli selvittää, missä<br />

määrin vammaiset henkilöt Sambiassa<br />

ja erityisesti ZNAPD:n jäsenistö<br />

ovat hyötyneet Sambian kansallisesta<br />

vammaispolitiikasta ja toimintaohjelmasta.<br />

Selvitys on myös pohjana <strong>Invalidiliiton</strong><br />

ja Sambian ZNAPDin väliselle<br />

uudelle suunnittelun alla olevalle<br />

DARIP-hankkeelle vuosiksi 2022-<br />

2025, jolle Invalidiliitto hakee UM:n<br />

tukea osana Vammaiskumppanuusohjelmaa.<br />

Selvitys toteutettiin Lusakan, itäisen,<br />

läntisen ja eteläisen provinssin<br />

alueilla kesä-heinäkuussa. Pandemia<br />

hankaloitti selvityksen tekoa jossain<br />

määrin. Selvitykseen osallistui<br />

yhteensä 135 henkilöä, joista suurin<br />

osa oli vammaisia henkilöitä. Näistä<br />

54,8 prosenttia oli naisia ja 45,2 miehiä.<br />

Siihen osallistui myös paikallisia<br />

päättäjiä ja viranomaisia.<br />

Selvitystä veti tutkija Thomas<br />

Mtonga Sambian yliopistosta. Mtongalla<br />

on laaja osaaminen kentältä, ja<br />

hän on myös itse vammainen henkilö.<br />

Tuloksista kävi ilmi, että ZNAPD:n<br />

jäsenet eivät olleet juurikaan tyytyväisiä<br />

paikalliseen vammaispolitiikkaan<br />

ja kokivat, etteivät pääse osaksi heille<br />

kuuluvia palveluja, eikä heidän oikeutensa<br />

toteudu riittävästi.<br />

Toisaalta kävi myös ilmi, että<br />

ZNAPD:n jäsenistön tietämys paikallisesta<br />

lainsäädännöstä ja vammaispolitiikasta<br />

on vielä harvoja jäseniä<br />

lukuun ottamatta kovin puutteellista.<br />

Suosituksena on, että ZNAPD tehostaa<br />

entisestään jäsenilleen suunnattua<br />

koulutusta erityisesti koskien omien<br />

oikeuksien ja paikallisen lainsäädännön<br />

tuntemusta.<br />

Yksi syy puutteelliseen osaamiseen<br />

on se, että paikallinen lainsäädäntö<br />

on kirjoitettu englanniksi ja<br />

ZNAPDin maaseudulla asuvat jäsenet<br />

puhuvat vain paikallisia kieliä. Monet<br />

heistä ovat myös luku- ja kirjoitustaidottomia.<br />

52 <strong>IT</strong> INVALIDILI<strong>IT</strong>TO

ZNAPDin Petauken branchin<br />

johtokaksikko Lister Banda<br />

ja Sarah Tembo itäisestä<br />

Sambiasta.<br />

Jäseniä Kamuyngan<br />

branchilta itäisestä<br />

Sambiasta. Kuvassa oleva<br />

äiti on Grace Mumba ja<br />

tyttären nimi on Timale<br />

Ngoma. Timale osallistuu<br />

ZNAPDin järjestämään<br />

vuohipankkitoimintaan ja<br />

hoitaa nyt omia vuohiaan.<br />

ZNAPD listasi niitä asioita, joiden<br />

edistämiseksi vaikuttamisen työtä<br />

tehdään. Näitä ovat esimerkiksi vammaisten<br />

lasten oikeus koulunkäyntiin,<br />

pääsy terveydenhuollon piiriin,<br />

oikeus kohtuuhintaiseen asumiseen<br />

ja mahdollisuus saada työtä yhdenvertaisesti<br />

muiden kanssa.<br />

Vuohipankkiohjelma<br />

jatkuu<br />

Vuohipankkiohjelmalla tuetaan maaseudulla<br />

asuvia köyhiä ZNAPDin jäseniä<br />

ja heidän perheitään. Paikallinen<br />

eläinlääkäri koulutti helmikuussa<br />

itäisessä Sambiassa Chamassa viisi<br />

jäsentä ja heidän perheensä hoitamaan<br />

vuohia. Jäsenille lahjoitettiin<br />

kullekin kaksi vuohta.<br />

Samanlainen koulutus järjestettiin<br />

Mongun alueen jäsenille läntisessä<br />

Sambiassa. Vuohista saamillaan<br />

tuloilla ZNAPDin jäsenet mahdollistavat<br />

lastensa koulunkäynnin<br />

sekä käyttävät vuohia myös muiden<br />

toimeentulohankkeiden käynnistämiseen<br />

ja toimeentulonsa monipuolistamiseen.<br />

Vuohipankin rinnalla Invalidiliitto<br />

on myös hiljattain tukenut ZNAP-<br />

Din jäseniä hankkimaan auringonkukkaöljyn<br />

puristimen Chasamwan<br />

kylään itäiseen Sambiaan. Nyt ZNAP-<br />

Din paikallisosasto (branch) ja sen jäsenet<br />

saavat lisätuloa auringonkukkien<br />

viljelijöiltä, jotka tuovat siemenensä<br />

puristettavaksi ja saavat niistä<br />

öljyä ruuanvalmistukseen.<br />

Tieto leviää<br />

ZNAPDin jäsenistön suosiossa ovat<br />

vertaisoppimiskäynnit, joissa valitut<br />

ZNAPDin branchien edustajat<br />

vierailevat toisilla brancheillä ja<br />

alueilla. Toimeentulohankkeiden<br />

lisäksi vertaisoppimisen teemana<br />

on nyt myös vaikuttamistyö alueilla<br />

ja tietoisuuden levittäminen<br />

vammaisista ihmisistä. Esimerkiksi<br />

Kagundan branchin puheenjohtaja<br />

valittiin kyläpäälliköksi, ja hänen<br />

työnsä tuloksena paikallisiin kouluihin<br />

ja kirkkoihin on rakennettu<br />

luiskat. Myös sikäläinen sairaala<br />

rakensi luiskat jokaisen sisääntulon<br />

kohdalle. l<br />

www.it-lehti.fi 53

liikunta ja urheilu // Teksti Tapio Rusanen ja Eemeli Sarka Kuva Eemeli Sarka<br />

Voimamies<br />

huolissaan nuorten<br />

itsemurhista<br />

Penkkipunnerruksen maailmanmestari Sami<br />

Salosen missiona on yrittää estää nuorten itsemurhia<br />

omien kovien kokemusten pohjalta.<br />

Sami Salosella on 13<br />

penkkipunnerruksen<br />

maailmanmestaruutta<br />

sekä yhdeksän maailmanennätystä.<br />

Viisikymppisen<br />

miehen toimintakyky<br />

on lonkkaleikkausten ja halvauksen<br />

jäljiltä vaihdellut monta kertaa<br />

elämän aikana, mutta liikunta ja<br />

voimailu ovat vuosien varrella auttaneet<br />

häntä jaksamaan.<br />

Salonen vammautui vuonna 1989<br />

armeijassa, kun raskas panssaritorjuntatykki<br />

kaatui miehen päälle<br />

murtaen molemmat lonkat.<br />

Fyysinen ja henkinen kunto menivät<br />

onnettomuuden jälkeen pitkään<br />

parempaan suuntaan. Vuonna<br />

1997 tuli kuitenkin takapakkia, ja Salonen<br />

joutui turvautumaan kyynärsauvoihin.<br />

Sen jälkeen Salosen toimintakyky<br />

on vaihdellut, ja liikkumaan<br />

pääsy on vaatinut sinnikästä<br />

työtä ja harjoittelua.<br />

Kilpailun<br />

penkkipunnerruksessa<br />

Sami Salonen aloitti vasta<br />

tämän vuosituhannen<br />

puolella ollessaan jo<br />

pyörätuolin käyttäjä.<br />

54 <strong>IT</strong> INVALIDILI<strong>IT</strong>TO

Vuonna 2009 Saloselle tehtiin<br />

lonkkiin molemminpuoliset kokoproteesit.<br />

Salonen heräsi maaliskuussa 2018<br />

jalat halvaantuneena. Nyt hän kulkee<br />

60-prosenttisesti pyörätuolin<br />

kanssa. Halvaantuneessa vasemmassa<br />

jalassa on ulkoinen tuki, jolla<br />

pyritään välttämään jalan amputaatio.<br />

Viime vuonna Salonen oli sairaalassa<br />

useaan otteeseen vahvassa kipulääkityksessä.<br />

Sinnikkäästi eteenpäin<br />

Sami Salonen sanoo olevansa sinut<br />

vamman kanssa, vaikka ennen<br />

asiantilan hyväksymistä olikin pari<br />

synkempää kuukautta. Samalla sinnikkyydellä<br />

kuin aiempien vastoinkäymisten<br />

kohdalla hän on päättänyt<br />

mennä vain eteenpäin.<br />

Salonen on huolissaan lukenut tarinoita<br />

nuorista ihmisistä, jotka ovat<br />

vammautumisen jälkeen miettineet<br />

henkensä riistämistä. Esimerkillään<br />

hän haluaa näyttää, ettei elämä pysähdy<br />

vammautumiseen.<br />

– Jos viisikymppinen kaveri pystyy<br />

parantamaan urheilusuorituksiaan<br />

ja pärjäämään, niin kyllä nuoremmatkin<br />

pystyvät vaikka mihin.<br />

Jokainen voi löytää oman juttunsa,<br />

jossa kehittää itseään.<br />

Sami Salosen itsensä mukaan liikunta<br />

ja voimailu ovat vuosien varrella<br />

auttaneet häntä jaksamaan.<br />

– Mitä paremmassa kunnossa<br />

olen ollut, sitä paremmin olen pärjännyt<br />

seuraavan vastoinkäymisen<br />

ylittämisessä. Ilman liikuntaa en olisi<br />

nyt tässä tilanteessa, jossa voin olla<br />

esimerkkinä ihmisille.<br />

Itsemurha-aikeet pois<br />

Sami Salonen on huolissaan varsinkin<br />

nuorten vammautuneiden mielenterveydestä<br />

ja heidän toivottomuudestaan.<br />

Hän on taistellut itse<br />

oman ahdistuksensa kanssa ja sanoo,<br />

ettei enää kuolemaa pelkää.<br />

– Mua on kuusi kertaa ammuttu,<br />

kun olin henkivartijana, ja selvinnyt<br />

niistäkin.<br />

– Olen jo nuorena joutunut pitämään<br />

sylissä 17-vuotiasta ystävääni,<br />

joka oli ottanut yliannoksen lääkkeitä,<br />

ja lääkäri totesi, ettei ole mitään<br />

tehtävissä. Ja nyt marraskuussa<br />

lapsuuden kaveri ampui itsensä<br />

halvautumisen takia. Eikä kukaan<br />

uskalla puhua näistä asioista, koska<br />

se sattuu. Itsemurhasta puhuminen<br />

ei saisi olla tabu kuten sen on annettu<br />

olla.<br />

Kuitenkin itsemurhaa ajattelevalle<br />

tai ehkä sitä hautoville pitäisi saada<br />

ajoissa apua, ettei henkilö päädy<br />

sitä tekemään. Sami Salonen lupaa<br />

itse olla henkilökohtaisesti avustamassa<br />

tällaista henkilöä. Tukihenkilöksi<br />

on lupautunut myös snookerpelaajana<br />

tuttu lapsuudenkaveri<br />

Jouni Tähti, joka hänkin istuu<br />

pyörätuolissa.<br />

– Itsemurha-ajatuksia hautovien<br />

pitäisi miettiä myös omien perheenjäsenien<br />

murheita ja syyllisyydentuntoa,<br />

sillä nämä syyttävät varmisti<br />

itseään, miksi eivät huomanneet<br />

aikeita ajoissa.<br />

– Olen kuullut monilta, että nuoret,<br />

jotka sitä tekoa harkitsivat, pitivät<br />

minua esimerkkinä. Jos minä yli<br />

45-vuotiaana nousin maailman kovimpien<br />

urheilijoiden kanssa tasavertaiseksi,<br />

voi 20–30-vuotias saavuttaa<br />

mitä vain, kun pääsee henkisesti<br />

ylös ns. syvistä vesistä.<br />

Harrastajasta<br />

ammattilaiseksi<br />

RUUMIINRAKENTEELTAAN Sami<br />

Salonen kertoo olevansa kuin<br />

luotu penkkipunnerrukseen. Kilpailemista<br />

hän kokeili vuonna<br />

2011.<br />

– Voitin kultaa Etelä-Suomen<br />

penkkipunnerruksen mestaruuskisoissa<br />

yleisessä sarjassa. Siitä<br />

heräsi palo näyttää, miten halvaantuneenakin<br />

pystyn täysverisesti<br />

laittamaan kampoihin terveille<br />

kavereille.<br />

Vuosien 2011-2015 välillä Salonen<br />

voitti seitsemän kultaa kansainvälisen<br />

voimanostoliiton IPF:n<br />

kilpailuissa, jonka jälkeen hän siirtyi<br />

kilpailemaan ammattilaisena<br />

eri liittojen alle. Nykyään hän toimii<br />

myös ammattivalmentajana ja<br />

”<br />

MUA ON KUUSI<br />

KERTAA AMMUTTU,<br />

KUN OLIN<br />

HENKIVARTIJANA.<br />

Salonen arvelee, että some-kanavissa<br />

ikäviä asioita hautovat nuoret<br />

tavoittaisi paremmin ja kehottaa<br />

olemaan tarkkaavaisena, jos joku<br />

ystävistä miettii synkkiä ajatuksia.<br />

Sami Salosen mietteitä ja harjoittelua<br />

voi katsoa myös Youtubesta<br />

(hakusanat Sami Salonen tai TG<br />

Two GUYS) sekä ohotv.fi-sivustolta.<br />

Miehen saa kiinni sähköpostilla<br />

sami.salonen69@outlook.com sekä<br />

puhelimitse (045 129 7740).<br />

– Mä ajan vaikka Kemiin asti, jos<br />

saan yhdenkin aikeet pysäytettyä,<br />

mies lupaa. l<br />

TG Two Guys -seuran toiminnanjohtajana.<br />

Ykis valmennettavista<br />

on hänen 11-vuotias poikansa<br />

Oliver.<br />

Salonen pääsi ensi kertaa ottamaan<br />

osaa vammaisille voimailijoille<br />

tarkoitettuun World Strongest<br />

Disabled Man -kisaan Islannissa<br />

marraskuun puolivälissä.<br />

Neljästi maailman vahvimmaksi<br />

mieheksi kruunatun Magnus Ver<br />

Magnussonin alullepanemaa kilpailua<br />

on käyty vuodesta 1996.<br />

– Islannin reissu oli mahtava,<br />

vaikka loukkaannuin viimeisessä<br />

lajissa niin, etten saanut sitä<br />

tehtyä, mutta silti oli hieno kisa ja<br />

mahtavat puitteet. Minulla on nyt<br />

kuitenkin kisapaikka ensi vuodeksi.<br />

www.it-lehti.fi 55

liikunta ja urheilu // Teksti Lauri Jaakkola Kuvat Suomen Paralympiakomitea<br />

400 edustanut Suomea<br />

paralympialaisissa<br />

Elo-syyskuun vaihteessa Tokiossa kuusi<br />

suomalaisurheilijaa – uimari Nader Khalili, ampuja Jarkko Mylly,<br />

ratsastaja Pia Reitti, pöytätenniksenpelaaja Aino Tapola sekä<br />

pyöräilijät Teppo Polvi ja Harri Sopanen – teki ensiesiintymisensä<br />

paralympialaisissa. Historian saatossa on paralympialaisissa nyt<br />

urheillut tasan 400 suomalaista vammaisurheilijaa.<br />

Syy, miksi asiasta uutisoidaan<br />

vasta nyt, eikä silloin<br />

kun rajapyykki ylittyi,<br />

on se, ettei tätä ennen<br />

suomalaisista paralympiaurheilijoista<br />

ollut olemassa<br />

kattavaa tilastointia.<br />

– Periaatteessa Kansainvälisen<br />

Paralympiakomitean IPC:n tulosarkistoista<br />

pitäisi löytyä kaikkien paralympialaisissa<br />

urheilleiden tiedot,<br />

mutta etenkin 1960- ja 1970-lukujen<br />

osalta tiedoissa on isoja puutteita ja<br />

joukkuelajien urheilijoiden tietoja<br />

puuttuu vielä 1980-luvultakin. Olen<br />

käynyt läpi suomalaisten vammaisurheilujärjestöjen<br />

arkistoja ja saanut<br />

puutteet suomalaisurheilijoiden<br />

osalta tilkittyä, sanoo Suomen Paralympiakomitean<br />

viestintäpäällikkö<br />

Lauri Jaakkola.<br />

– Paralympialaisilla ei alkuun ollut<br />

paralympialaisten statusta, esimerkiksi<br />

Rooman vuoden 1960 kisoja on<br />

alettu nimittää ensimmäisiksi paralympialaisiksi<br />

vasta noin neljännesvuosisata<br />

kisojen päättymisen<br />

jälkeen.<br />

– Suomesta urheilijoita<br />

paralympialaisiin<br />

lähetti alkuun<br />

Sotainvalidien Urheiluliitto,<br />

sittemmin<br />

Suomen Invalidien<br />

Urheiluliitto<br />

ja Näkövammaisten<br />

Keskusliiton liikuntatoimi, joten alkuun<br />

ei ollut yhtenäistä tahoa, jolla<br />

olisi ollut intressi listata muita kuin<br />

oman järjestönsä urheilijoita. Suomen<br />

Paralympiayhdistys perustettiin<br />

vasta vuonna 1994, Jaakkola jatkaa.<br />

Aikajärjestyksessä<br />

400 paralympialaisissa esiintynyttä<br />

suomalaisurheilijaa on nyt listattu<br />

kronologiseen järjestykseen sen<br />

mukaan, missä paralympialaisissa<br />

urheilija on tehnyt<br />

ensiesiintymisensä.<br />

Samoissa kisoissa<br />

debyyttinsä tehneet<br />

urheilijat on listattu<br />

aakkosjärjestykseen.<br />

Näin jokaiselle<br />

suomalaiselle paralympiaurheilijalle<br />

on<br />

saatu myös oma järjestysnumeronsa:<br />

ensimmäinen paralympiamitalisti<br />

Tauno Valkama on paralympiaurheilija<br />

numero 3, eniten<br />

paralympiamitaleja voittanut<br />

Jouko Grip numero 84<br />

ja ratakelaajasuuruus<br />

Leo-Pekka Tähti<br />

numero 342.<br />

– Paralympiaurheilun<br />

historia on<br />

mielenkiintoinen,<br />

mutta siitä löytyy<br />

edelleen vain vähän<br />

tietoa. Nyt tehty listaus on kunnianosoitus<br />

jokaiselle urheilijalle, joka on<br />

vuosien saatossa edustanut maataan<br />

sinivalkoisissa väreissä. Se on myös<br />

muistutus meille nykypäivän paraurheilun<br />

toimijoille: tunne historiasi ja<br />

juuresi, jotta voit rakentaa uutta, sanoo<br />

Paralympiakomitean pääsihteeri<br />

Riikka Juntunen.<br />

400 urheilijan listassa ovat mukana<br />

vain vammaisurheilijat.<br />

Näkövammaisten urheilijoiden<br />

oppaita on ollut<br />

mukana kisoissa<br />

siitä lähtien, kun<br />

näkövammaisten<br />

urheilu otettiin<br />

paralympialaisiin<br />

mukaan vuonna<br />

1976. Valitettavasti<br />

kuitenkin oppaiden<br />

nimien systemaattinen<br />

kirjaaminen on käynnistynyt<br />

vasta vuoden 1998 Naganon<br />

talviparalympialaisista lähtien, joten<br />

ainakaan toistaiseksi heistä ei<br />

ole saatavilla kattavaa listaa. Urheilijalistan<br />

lopussa on kuitenkin listattuna<br />

paralympialaisissa mukana olleet<br />

suomalaisoppaat Naganosta 1998 alkaen.<br />

l<br />

Suomalaiset paralympiaedustajat<br />

löytyvät osoitteesta: www.paralympia.fi/urheilu/paralympialaiset/suomalaiset-paralympiaurheilijat<br />

56 <strong>IT</strong> INVALIDILI<strong>IT</strong>TO

Teksti Lauri Jaakkola // liikunta ja urheilu<br />

SASA-DOLINSEK /LUONTOON.FI/<br />

Hossan<br />

kansallispuiston<br />

Huosilammen<br />

esteetön polku.<br />

Esteetöntä<br />

luontomatkailua<br />

Kainuussa ja verkossa<br />

Luonto Kaikille Kainuu -hankkeen tavoitteena<br />

on tukea palveluntarjoajia kehittämään<br />

Kainuun esteettömän luontomatkailun palveluja<br />

sekä edistää digitaalista tiedonsaantia<br />

luontokohteiden esteettömyydestä.<br />

Kajaanin ammattikorkeakoulun<br />

(KAMK) ja Suomen<br />

Paralympiakomitean<br />

vuoteen 2023 saakka jatkuva<br />

Luonto Kaikille Kainuu<br />

-hanke edistää esteetöntä luontomatkailua<br />

koko Kainuussa. Hankkeessa<br />

pilotoitavat talvi- ja vesistöreittien<br />

kartoitukset toteutetaan Sotkamossa<br />

ja Suomussalmella.<br />

– Sotkamo on Kainuun suosituin<br />

matkakohde ja Suomussalmi vetovoimainen<br />

luontomatkailukohde.<br />

Molemmissa on jo runsaasti infraa<br />

valmiina, joten ne toimivat hyvinä pilottikohteina,<br />

sanoo projektipäällikkö<br />

Petri Rissanen Paralympiakomiteasta.<br />

– Sotkamon Vuokatissa on pitkät<br />

perinteet paraurheilusta maastohiihdon<br />

osalta, ja siellä leireilevät<br />

vuosittain lajin huippumaat. Jatkossa<br />

palveluita halutaan kehittää myös<br />

muille kuin urheilijoille. Hossan kansallispuistossa<br />

Suomussalmella on jo<br />

esteettömiä reittejä ja kalastuspaikkoja,<br />

mutta yhdenvertaisuuden näkökulmasta<br />

löytyy myös kehitettävää.<br />

Niistä tullaan hankkeen aikana<br />

tekemään toimenpide-esityksiä, Rissanen<br />

jatkaa.<br />

Kyse on siis tiedontuottamisesta<br />

reittikuvausten ja kehittämissuunnitelmien<br />

muodossa reittien ylläpitäjille<br />

sekä alueen luontomatkailualan<br />

yrittäjien osaamisen kasvattamisesta<br />

ottamaan huomioon palveluketjuissansa<br />

toimintarajoitteisten henkilöiden<br />

tarpeet.<br />

– Olemme jo tavanneet paljon paitsi<br />

matkailualan ihmisiä myös kainuulaisia<br />

vammaisjärjestöjä. Pilottitapahtumat<br />

toteutetaan yhteistyössä yrittäjien<br />

ja paikallisten vammaisjärjestöjen<br />

kanssa. On tärkeää saattaa yhteen alueella<br />

toimivat ihmiset, jotta yhteistyö<br />

sujuu myös hankkeen päättymisen<br />

jälkeen, Rissanen toteaa.<br />

Digimuotoon<br />

Hankkeen tiedontuottamisosioon liittyy<br />

oleellisena osana Outdooractivepalvelu.<br />

Se on saksalaisvalmisteinen,<br />

Euroopan laajin digitaalinen ulkoiluportaali,<br />

josta löytyy reittikuvauksia,<br />

kuvia ja videoita ympäri Eurooppaa,<br />

myös Suomesta.<br />

– Outdooractive-portaalin digitaaliset<br />

reittikuvaukset palveluineen voidaan<br />

upottaa kohteen tai palveluntarjoajan<br />

omille nettisivuille, mitä meillä<br />

Kainuussakin toimijat ovat jo paljon<br />

tehneet. Matkakohteen tai palveluntarjoajan<br />

sivu on yleisin paikka hakea<br />

reittitietoa, Kajaanin ammattikorkeakoulun<br />

projektipäällikkö Arto Heikkinen<br />

avaa.<br />

Tähän mennessä tietoja reiteistä<br />

Outdooractiveen syöttäneet palveluntarjoajat<br />

ovat voineet vain valita<br />

valikosta, onko reitti esteetön vai<br />

ei. Se, mitä reitin esteettömyydestä<br />

kerrotaan, on ollut täysin reittitiedon<br />

tuottajan vastuulla. Uutuutena järjestelmään<br />

on kehitetty esteettömyysosio,<br />

jonne voidaan luoda reittikuvaus<br />

esteettömyysnäkökulmasta huomioiden<br />

eri käyttäjäryhmät. Paralympiakomitean<br />

aiemman luontoliikuntahankkeen,<br />

Esteettömän eräpolun, aikana<br />

kehitettyä reittien tiedonkeruu- ja<br />

kuvailutyökalua tullaan nyt testaamaan<br />

ja viemään sähköiselle alustalle.<br />

Luonto Kaikille Kainuu -hankkeen<br />

aikana kartoitetaan ja digitalisoidaan<br />

vähintään 15 esteetöntä retkeilyreittiä<br />

tai -käyntikohdetta esteettömyyskuvailtuna.<br />

Tärkeä pointti tehtävissä esteettömyyskuvailuissa<br />

on se, että niitä voi<br />

tehdä myös reiteille, jotka eivät täytä<br />

esteettömän reitin kriteerejä. Toimintarajoitteiselle<br />

liikkujalle oleellista tietoa<br />

voi olla myös se, millaisia haasteita<br />

reitti, joka ei esteettömän reitin kriteerejä<br />

täysin täytä, tarjoaa. l<br />

www.it-lehti.fi 57

lakia ja oikeutta // Elina Nieminen, lakimies<br />

Vammaisten aktiivisuutta<br />

hyvinvointialuevaaleissa tarvitaan<br />

Sanna Marinin hallitusohjelman<br />

mukainen<br />

mittava sosiaali- ja<br />

terveydenhuollon sekä<br />

pelastustoimen uudistuksen<br />

– ns. sote-uudistuksen –<br />

toimeenpano on alkanut monien<br />

vuosien valmistelun ja odottelun<br />

jälkeen. Uudistuksessa maahan<br />

perustettiin 21 hyvinvointialuetta,<br />

joille siirretään kunnista vastuu<br />

sosiaali- ja terveydenhuollon<br />

sekä pelastustoimen järjestämisestä.<br />

Tämä tarkoittaa myös vammaispalveluiden<br />

siirtymistä hyvinvointialueiden<br />

vastuulle. Laki<br />

hyvinvointialueesta tuli voimaan<br />

1.7.<strong>2021</strong>.<br />

Uudistus etenee vauhdilla, ja<br />

hyvinvointialuevaalit pidetään<br />

23.1.2022, ja aluevaltuustot aloittavat<br />

toimintansa 1.3.2022. Tällöin<br />

alkaa myös hyvinvointialueiden<br />

rooli sote-palveluiden ja<br />

pelastustoimen koordinoinnissa<br />

aluevaltuustojen aloittaessa toimintaansa.<br />

Aluevaltuusto saa linjattavakseen<br />

heti merkittäviä asioita, jotka<br />

koskevat hyvinvointialueen<br />

toiminnan reunaehtoja. On päätettävä<br />

muun muassa hyvinvointialueen<br />

organisoitumisesta, hyvinvointi-<br />

ja palvelustrategiasta sekä<br />

tuotannon tavoista: mitä sotepalveluita<br />

hyvinvointialue tuottaa<br />

itse, mitä yhdessä muiden toimijoiden<br />

kanssa ja mitä hankkii yrityksiltä<br />

tai yhdistyksiltä.<br />

Hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa<br />

käyttää aluevaltuusto,<br />

jonka jäsenet ja varajäsenet valitaan<br />

siis nyt aluevaaleilla. Valtuuston<br />

toimikausi on neljä vuotta.<br />

Hyvinvointialueilla ja sen valtuutetuilla<br />

tulee olemaan merkittävä<br />

rooli alueensa vammaispalveluiden<br />

ohjauksessa kuin muutoinkin<br />

sosiaali- ja terveyspalveluiden<br />

esteettömyyden ja saatavuuden<br />

”<br />

VAMMAISTEN IHMISTEN<br />

YHDENVERTAISTEN<br />

OIKEUKSIEN ON<br />

TOTEUDUTTAVA<br />

JOKAISELLA ALUEELLA.<br />

turvaamisessa myös vammaisille<br />

hyvinvointialueen asukkaille.<br />

Hyvinvointia rakentavilla toimintamalleilla<br />

ja niitä tukevilla<br />

strategisilla linjauksilla tulee olemaan<br />

entistä suurempi merkitys<br />

ja painoarvo. Hyvinvointialueet<br />

päättävät itse palveluistaan ja siten<br />

myös esimerkiksi palveluverkostaan.<br />

Hyvinvointialue vastaa<br />

siitä, että palveluja on oikeassa<br />

suhteessa alueen asukkaiden tarpeisiin<br />

nähden ja että palvelut<br />

ovat yhdenvertaisesti saatavilla.<br />

Jokainen hyvinvointialue suunnittelee<br />

itse toimintamallit sekä<br />

lähipalvelupisteet, sähköiset palvelut<br />

ja hyvinvointialueella mahdollisesti<br />

keskitettävät palvelut.<br />

Invalidiliitto on kiinnittänyt<br />

vuoden 2022 aluevaalikeskustelussa<br />

huomiota vammaisten ihmisten<br />

palveluihin. Myös vammaisten<br />

ihmisten yhdenvertaisten<br />

oikeuksien on toteuduttava jokaisella<br />

alueella. Aluevaalien keskeisin<br />

teema on riittävien ja oikea-aikaisten<br />

sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen<br />

turvaaminen alueen<br />

asukkaille heidän yksilölliset tarpeensa<br />

huomioiden.<br />

Vammaisten ihmisten oikeudet<br />

toteutuvat vaillinaisesti ja niiden<br />

toteutuminen on usein kiinni<br />

useamman organisaation ja osaalueen<br />

yhteen toimivuudesta.<br />

Kohtuuttomaan tilanteeseen vaikuttaa<br />

myös se, että vammaiset<br />

ihmiset ovat keskimääräistä kansalaista<br />

riippuvaisempia sosiaalija<br />

terveyspalveluista. Tästä syystä<br />

vammaisten ihmisten yhdenvertaiseen<br />

kohteluun on kiinnitettävä<br />

erityistä huomiota uusilla hyvinvointialueilla.<br />

On toki syytä huomioida, että<br />

vammaiset ihmiset ovat sote-palveluiden<br />

asiakkaita siinä missä<br />

muutkin. Vammaiset henkilöt voivat<br />

olla myös työntekijöitä, yrittäjiä<br />

tai hyvinvointialueen päätöksentekijöitä<br />

eivätkä vain palveluiden<br />

käyttäjiä, minkä vuoksi<br />

jokaisella työpaikalla ja kaikissa<br />

julkisissa tiloissa on huolehdittava<br />

esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden<br />

toteutumisesta.<br />

Pelkkä esteetön rakennus ei<br />

kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan<br />

myös esteettömiä hoito-, tutkimus-<br />

ja kuvantamislaitteita. Itse<br />

asiassa hoito-, tutkimus- ja kuvantamislaitteiden<br />

esteellisyys aiheuttaa<br />

tällä hetkellä jopa enemmän<br />

hoidotta jäämistä kuin rakennusten<br />

esteellisyys. Hoidotta jääminen<br />

lisää riskiä sairastua ja vähentää<br />

jopa odotettuja elinvuosia.<br />

Esteettömyys julkisissa tiloissa<br />

on taas merkittävästi parantunut<br />

viime vuosina. Monen vaikeavammaisen<br />

ihmisen ennaltaehkäisevät<br />

terveyskäynnit jäävät käymättä,<br />

kun perustasolla tai yksityisillä toimijoilla<br />

ei ole saavutettavia tutkimusvälineitä,<br />

kuten erikoisalojen<br />

esteettömiä silmänkuvantamislaitteita,<br />

saavutettavia ultraäänitutkimuksia<br />

esteellisten mammografioiden<br />

sijaan tai saavutettavia papa-seulontayksiköitä.<br />

Myös näistä asioista päätetään<br />

nyt tulevissa hyvinvointialueen<br />

valtuustoissa. Kannattaa siis olla<br />

aktiivinen vaikuttaja. l<br />

Lisätietoa: www.invalidiliitto.fi/invalidiliitto/yhteiskunnallinen-vaikuttaminen/sote-uudistus<br />

58 <strong>IT</strong> INVALIDILI<strong>IT</strong>TO

Liittouutiset<br />

Liittouutiset<br />

6066 Järjestöuutiset 61 64 68 Liittouutiset 64 61 65 Liittouutiset | 70 | 71 69 | 70 | Henkilöuutiset 67 | 67 | 69 Henkilöuutiset | 71 | 70 | 72 | 71 | 69 | Toimintakalenteri<br />

69 | 71 Toimintakalenteri<br />

<strong>Invalidiliiton</strong> liittovaltuusto: Taksipalvelut Kulttuuri kuntoon!<br />

Iisalmen <strong>Invalidiliiton</strong> uusi<br />

Tuntemattoman<br />

puheenjohtaja Vihiluodon Pertti luontopolulta kiinnostaa<br />

sotilaan Laajalahti kuvassa ojentaa Rusetille<br />

TAKSIPALVELUIDEN takana myönnetyn Sopivaa Pyöreitä esteet<br />

luutnantti palkintoshekin<br />

on oltava työtä luotettavat,<br />

turvalliset Kariluotoa<br />

Pirkko Justanderille,<br />

ja laadukkaat, katsoo tuskalustoon sivuutetaan. Tämä tilanlisiä<br />

tarpeita liittyen esimerkiksi kulje-<br />

pois<br />

esittävä joka<br />

kaikille<br />

Mika<br />

<strong>Invalidiliiton</strong> vuosia<br />

liittovaltuusto<br />

on yhdistyksen<br />

-kampanja<br />

julkilausune<br />

on korjattava pikaisesti. Vammaisia Pakollisen kuljettajakoulutuksen<br />

Sisäministeri<br />

otteeseen vaatinut erityisryhmien<br />

Paula Risikko<br />

kuljettajakoulutuksen<br />

INVALIDIYHDISTYKSET kirjaamista tapahtumassa lakiin. järjestä-<br />

oli Kortesjärven<br />

Tsemppikaveri tuo liikunnan vät runsaasti iloa matkoja ”kotikentällään” kulttuuritapahtumiin.<br />

Varsinkin että kuljetta-<br />

teatteri-<br />

Julkunen, varapuheenjohtajana.<br />

- syntyisin<br />

massaan. opikealla eversti<br />

ihmisiä on kohdeltava asiallisesti ja myötä varmistettaisiin,<br />

Vihiluodon kyläyhdistys Kempeleessä teki<br />

Ylihärmästä - ja<br />

”Taksipalveluiden Karjulana alkoi INVALIDILI<strong>IT</strong>ON on on turvattava liittovaltuuston<br />

Kauppinen,<br />

kunnioittavasti niin takseissa kuin kaikissa<br />

muissakin tilanteissa.<br />

maisia ihmisiä ja kyky avustaa asiajalla<br />

on taito reissut kohdata ovat suosittuja. eri kertoi tavoin kesäpäivien Ylä-Savon vam-<br />

Kyösti<br />

vammaisille EU-rahoituksen 2. varapuheenjohtaja Seija avulla kylän luontopolusta alueen yhdistykset yleisölle tekivät Kyläyhdistys mielenpainuvan<br />

ajoneuvoon reissun Juha Juha<br />

palkkaa<br />

vasemmalla<br />

ihmisille yhdenvertaiset<br />

Lehikoista INVALIDILI<strong>IT</strong>TO muistettiin on aloittanut valtuuston<br />

-kampanja liikuntavammaisia roolissa kevätkokouksen käynnistyi lapsia 28. yhte-<br />

lokakuuta. ja nuoria virtuaalisesti alkaneesta tuttavuu-<br />

Koljonvirran mahdollisuuksia teatteriin osallistuu osallistuu<br />

uuden kummi USA:ssa, ja olemme saaneet sia ja nuoria sekä muun luoda nuoria muassa kesätyösetelillä<br />

mahdollisuudet uudenlaisia<br />

luutnantti INVALIDILI<strong>IT</strong>ON<br />

esteettömän.<br />

itsenäiseen Sopivaa liikku-työtmiseen ja osallisuuteen sekä pääsyn<br />

kehitettäessä ja kilpailuttaessa ei pois sekä tarvittaessa saattaa Mikko Mattlar<br />

kaikille<br />

Oululainen<br />

Tiedossa on,<br />

Piia<br />

että<br />

Jolla<br />

kuljetuspalveluikas<br />

turvallisesti töihin.<br />

Perälä Iisalmeen<br />

vammaisia ja sieltä Perälä<br />

Axel Apuli (vas.)<br />

Lammion henkilöitä kokea ja oik. katsomaan myös onnistumisen<br />

myös<br />

Lauri ydessä. kannustavan Qvick asiakas<br />

testasi 70 vuotta pyörätuolilla, Tsemppikaveri-kampanjan.<br />

lausui valtuustolle tun-<br />

tsemppiä puolin ja toisin, kertoo Lem-<br />

purkaa asenteellisia palveluista luontopolun raja-aitoja, vierustaa Invali-<br />

täyttänyt miten desta hyvin uskomattoman paljon iloa ja hetkiä ja iloa Apuvälinemessuille<br />

haravoivat parannetun<br />

terveyspalveluihin. Kampanjan Tuntematonta arkeen. sotilasta. koskevista Tärkeää on myös<br />

edessä pastoria Jokaisen tavoitteena asiakkaan<br />

on voitava esittävä sisesti<br />

on parantaa aina fyy-<br />

ole kuultu vammaisneuvostoja ja määränpäähän. Tampereella<br />

Seija<br />

kunnostetulla luottaa vammaisten Tapani siihen, ihmisten että työllistymistäteikkaan<br />

Tsemppikaverissa Kampanja kiitosrunon. on osa urheilijat kokonaisuutta, ja metty.<br />

diliiton viestintäjohtaja ja<br />

polulla vammaisia pääsee ihmisiä, kuten liikkumaan. kuntalaki ja >> <strong>Invalidiliiton</strong> liittovaltuusto perjantaina perjantaina<br />

niitä viime koskevan muistuttaa,<br />

että YK:n vammaisyleissopi-<br />

kesäkuussa.<br />

9.11. 9.11.<br />

Lappalainen.<br />

lainsäädännön<br />

on ja tavattavissa<br />

on tavattavissa Sinikka Rantala<br />

kertoo. l<strong>Invalidiliiton</strong><br />

<strong>Invalidiliiton</strong><br />

etukäteen tilattu taksikyyti tulee oikeaan<br />

aikaan oikeaan paikkaan ja vastaa <strong>Invalidiliiton</strong> liittovaltuusto muistutmus<br />

on ratifioitu Suomessa osastolla osastolla vuonna klo klo 12–14. 12–14.<br />

YK:n vammaissopimus velvoittavat.<br />

KUVA jossa muut AULI Valtuuston <strong>Invalidiliiton</strong> VAALAMA tavoitteellista kokouksesta yhteistyökumppaneina<br />

liikuntaa harrastavat<br />

seuraavassa henkilöt sekä numerossa. liikuntavammaiset den tällaiselle hankkeelle, joka toteu-<br />

– Näin Suomessa mahdollisuu-<br />

uudistamisesta.<br />

lisää<br />

asiakkaan tarpeita.<br />

Sopivaa työtä kaikille -konseptin<br />

taa, että kuljetuspalveluita kilpailutettaessa<br />

tulee Yrityksille vammaisneuvostolta<br />

tarjotaan näkyvyyttä taa, posi-että turvallinen ja luotettava mat-<br />

2016. Se on laintasoisena voimassa<br />

kehittelyssä lapset tsemppaavat ovat työllistymisen toisiaan ja valmennuspalvelujdostavat<br />

Tsemppikaveriparin.<br />

tuottava Spring House Oy, vammattomien, liike-elämän ja yhdis-<br />

muotetaan<br />

yhteistyössä vammaisten ja<br />

Taksipalvelut ovat vammaisten<br />

oleva velvoite. Sopimuksen 20. artiklassa<br />

säädetään valtion velvollisuu-<br />

ihmisten arjen ja liikkumisen välttämätön<br />

tuki. Vammaisten<br />

”<br />

Ammattiopisto Ammattinyrkkeilijä Spesia Oy Eva sekä Wahlström<br />

lähti monen<br />

Work tysten kanssa – tavoitteena on hyvä<br />

ihmisten<br />

muun tavoin mieli sekä rikkoa vammaisuuteen<br />

desta<br />

liittyviä<br />

ennakkoluuloja.<br />

turvata henkilökohtainen liikkuminen:<br />

”Sopimuspuolet toteuttavat<br />

Pilots Oy.<br />

yksilölliset tarpeet<br />

mukaan<br />

on<br />

Tsemppikaverihankkeeseen,<br />

aina huomioitava<br />

ja matkan<br />

Kampanjan alkuna on videokampanja<br />

koska on oltava<br />

Periksen kokee turvallinen.<br />

Unelmaduuni olevansa etuoikeutettu 10.11. VAMMAISTEN<br />

Tsemppikaveri yhdistää urheilijat tehokkaat toimet varmistaakseen<br />

Sekä Kelan<br />

saakka.<br />

että ollessaan vammaispalvelulain<br />

Mediavaikuttaja sellaisessa Juha asemassa, että ja lapset ensin sähköisesti: mukaan vammaisille henkilöille mahdollisimman<br />

itsenäisen henkilökohtaisen<br />

IHMISTEN<br />

mukaisten<br />

”Peris”<br />

kuljetusten voi tsempata Perälä<br />

käyttäjien lapsia jututtaa ja on<br />

siinä nuoria.<br />

voi ilmoittautua nettilomakkeella<br />

voitava luottaa Gofore kuljetuspalveluihin.<br />

– Oy:ssä Minulle työskentelevää,<br />

tsemppi tarkoittaa kykyä TAKSIKYYD<strong>IT</strong><br />

osoitteessa www.tsemppikaveri.fi liikkumisen, ja muun muassa helpottamalla<br />

vammaisten henkilöiden hen-<br />

Liittovaltuusto pyörätuolia nähdä muistuttaa, positiivisia käyttävää että puolia Tea ilman Latvalaakin<br />

liikkumista asioissa, Periksen kykyä seikkailuja koskeva oppia voi virheistään löytämään Tsemppikaveri mahdollikilökohtaista<br />

liikkumista sillä tavalla<br />

vaikeissa-<br />

EIVÄT jokaiselle TOTEUDU ilmoittautuneelle pyritään<br />

taksipalveluita<br />

NYT KAIKIN OSIN<br />

perusoikeus seurata ei ja toteudu. kykyä nauraa itselleen. Toisaalsimman<br />

nopeasti.<br />

”Yhdessä<br />

sosiaalisessa mediassa<br />

kuin ja silloin kun he haluavat sekä<br />

Vammaisten hashtagien tsemppi ihmisten #periksenunelmaduuni<br />

olemme<br />

tukea nyt ja kaikin #sopivaatyötäkaikille<br />

muita, osin sekä asianmu-<br />

me-hengen raken-<br />

innostuneita ihmisiä ympäri Suomen. <strong>Invalidiliiton</strong> liittovaltuusto koros-<br />

on taksikyydit myös halua auttaa ja ASIANMUKAISESTI.<br />

Mukaan kutsutaan liikunnasta kohtuulliseen hintaan”.<br />

eivät toteudu<br />

kaisesti. Kuljetuspalvelun kautta. tamista, Wahlström tilausnumeroon<br />

voi enemmän!”<br />

Sopivaa kaveri-sivustolla.<br />

kohtuuttoman työtä kaikille pitkä pyytää lausunto. tiivisessa valossa ja mahdollisuuksia kaketju on Jäsenhankinta<br />

jokaisen ihmisen oikeus.<br />

tuumaa Tsemppi-<br />

jonotusaika. -kampanja Vammaiset Idean jatkuu esikuva ihmiset ensi on amerikkalainen<br />

saattavat<br />

joutua keväänä LÄNSI-SUOMEN odottamaan www.whoirun4.com. kiertueella autoa alueen useita Suomessa invalidi-kustusturvallisuudesta idean yhteistyöhön ja muiden asiallises-<br />

kumppaneiden luntuottajiin, onnistui<br />

jotta tilanne saadaan<br />

Onnistunut myös matka tapahtumamarkkinointiin rakentuu mat-<br />

Valtuusto ja vetoaa päättäjiin ja palve-<br />

tunteja. Vammaisten ympäri yhdistysten äitinä Suomea. on ihmisten 9-vuotiaan kesäpäivillä yksilöl-<br />

lihastautia nostettiitavan<br />

ta sairas-<br />

palvelusta. kanssa. Invalidiliitto on useaan korjattua pikaisesti.”<br />

esiin Peppi-tytön esteettömyyden, äiti Pia yhden-<br />

Lemmetty. – Haluamme Tsemppikaveri-kam-<br />

INVALIDILI<strong>IT</strong>TO palkitsi Järjesta<br />

vertaisuuden – Pepillä ja on yhteisöllisyyden<br />

ollut jo vuosia juoksijapanjalla<br />

tukea liikuntavammaisia laptöpäivillään<br />

jäsenhankintakilpailun<br />

tärkeys.<br />

parhaat. Yhdistyssarjan voitti<br />

Kortesjärvellä pidetyssä<br />

Rusetti – vammaisten naisten<br />

tapahtumassa luotiin katsaus<br />

valtakunnallinen yhdistys ry.<br />

myös uudistuksen alla olevaan<br />

Alle 30-vuotiaita uusia jäseniä<br />

vammaispalvelulakiin, josta kertoi<br />

keräsi suhteellisesti eniten Han-<br />

muun muassa sisäministeri<br />

kasalmen Invalidit ry. Kummatkin<br />

Paula Risikko.<br />

yhdistykset voittivat 1 000 euron<br />

palkinnon. ›<br />

”TSEMPPI ON PERIKSIANTAMATTOMUUTTA<br />

JA HALUA TEHDÄ ASIO<strong>IT</strong>A PAREMMIN JA<br />

LA<strong>IT</strong>TAA <strong>IT</strong>SENSÄ KOVILLE”, NYRKKEILIJÄ<br />

EVA WAHLSTRÖM TUUMAA.<br />

JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA<br />

Rauhaisaa<br />

Joulua!<br />

KUVA MATTI NISKANEN<br />

www.invalidiliittonyt.fi it-lehti.fi 61<br />

65 63 61 63 6165<br />

it-lehti.fi 65<br />

www.it-lehti.fi 59<br />

61 63 63 61 <strong>IT</strong> <strong>IT</strong> 6-2017 63 7-2017 2-2018 <strong>IT</strong> 4-2017 63 <strong>IT</strong> 3-2017 <strong>IT</strong> 2-2017 65 7-2016 liittouutiset_kansi.indd <strong>IT</strong> 6-2016 jarkkalahto.indd 61 63 61 636163 65<br />

07/09/17 19/10/17 1.3.2018 31/05/17 12.4.201 2.3.20 05/1<br />

0

liittouutiset<br />

Liittovaltuusto<br />

keskittyi<br />

valtuustokokouksen<br />

jälkeen<br />

strategiatyöhön<br />

Juha Heikkalan<br />

johdolla.<br />

Liittovaltuustokauden<br />

viimeinen kokous<br />

Liittovaltuuston nelivuotiskausi<br />

päättyi<br />

viimeiseen valtuustokokoukseen,<br />

joka järjestettiin<br />

marraskuussa<br />

Helsingissä.<br />

VALTUUSTOKOKOUKSEN alussa pitämässään<br />

katsauksessa <strong>Invalidiliiton</strong><br />

puheenjohtaja Pertti Laajalahti<br />

muisteli valtuustokauden alkua. Tuolloin<br />

vuonna 2018 Invalidiliitto vietti<br />

80-vuotisjuhliaan.<br />

– Nuo juhlat olivatkin meille monille<br />

varmasti ikimuistoiset. Meillä oli<br />

kunnia saada vieraaksemme kaksikin<br />

presidenttiä, tasavallan presidentti<br />

Sauli Niinistö ja presidentti Tarja<br />

Halonen. Juhlissa lanseerattiin myös<br />

Sopivaa työtä kaikille -konsepti erityisesti<br />

fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten<br />

ihmisten työllistämiseksi.<br />

Tämä on ollut liitolle tärkeä teema<br />

koko valtuustokautemme ajan. Aikaa<br />

on myös kulunut runsaasti muun<br />

muassa sote-uudistuksen ja vammaispalvelulain<br />

uudistamisen yhteydessä.<br />

Laajalahti totesi liiton toiminnan<br />

kehittyneen nelivuotiskauden aikana<br />

monin tavoin.<br />

– Alueilla toimivan henkilöstön<br />

määrää on lisätty. Tällä tavoin on vahvistettu<br />

yhdistyksille tarjottavaa tukea<br />

ja alueellista vaikuttamistyötä. Vaikuttamistyön<br />

toimintatapoja on myös<br />

kehitetty koko valtuustokauden ajan.<br />

Liiton vaikuttamistoiminta on kokonaisuus,<br />

joka muodostuu valtakunnallisen,<br />

alueellisen ja paikallisen tason<br />

työstä. Vapaaehtoisilla aktiiveilla on<br />

tässäkin toiminnassa tärkeä rooli.<br />

– Myös neuvontapalvelua on vahvistettu<br />

ja kehitetty. Neuvonnan avulla<br />

on pystytty tukemaan yhä useampia<br />

vammaisia ihmisiä ja muita tietoa<br />

tarvitsevia. Samalla saadaan liitolle<br />

paljon tietoa vammaisten ihmisten<br />

arjesta.<br />

Aktiivista jäsenistöä<br />

Yhdistykset tekivät kuluneella valtuustokaudella<br />

yhteensä 40 valtuustoaloitetta.<br />

– Se on hieno määrä! Se kertoo<br />

yhdistysten aktiivisuudesta ja kiinnostuksesta<br />

liiton toimintaa kohtaan.<br />

Myös valtuutettujen kysymyksissä<br />

on noussut esiin monia vammai-<br />

60 <strong>IT</strong> INVALIDILI<strong>IT</strong>TO

liittouutiset<br />

sille ihmisille tärkeitä asioita. Tällä<br />

valtuustokaudella niitä on esitetty<br />

yhteensä 20, ja niiden pohjalta on käyty<br />

keskustelua. Haluankin koko liittohallituksen<br />

puolesta kiittää valtuutettuja<br />

aktiivisuudesta ajankohtaisten<br />

asioiden esiin nostamisessa, sanoi<br />

Laajalahti.<br />

Puheenjohtaja muistutti myös tulevista<br />

aluevaaleista.<br />

– Kaikkien aikojen ensimmäiset<br />

hyvinvointialuevaalit käydään tammikuun<br />

23. päivänä. Kuten tiedämme,<br />

aluevaaleissa on kyse sosiaali- ja terveyspalveluista<br />

sekä pelastustoimesta.<br />

Eli siitä, missä palvelut sijaitsevat,<br />

miten niiden pariin pääsee, miten<br />

ne rahoitetaan, kuka niitä tarjoaa ja<br />

kenelle. <strong>Invalidiliiton</strong> aluevaalislogan<br />

on ”Yhdenvertaista palvelua kaikille”.<br />

Se viittaa nimenomaan siihen, että<br />

jokaisen ihmisen tulee päästä palveluiden<br />

ääreen yhdenvertaisesti. Palveluiden<br />

on oltava esteettömiä ja saavutettavia.<br />

– Vaaliohjelmassamme, joka löytyy<br />

liiton verkkosivuilta (invalidiliitto.fi/<br />

vaalit), tuodaan esiin palvelujen lisäksi<br />

vammaisten ihmisten osallisuuden<br />

merkitystä sekä järjestöjen että yhdistysten<br />

keskeistä roolia.<br />

Valtuustokauden<br />

tuotokset esiteltiin<br />

Liiton toimitusjohtaja Janne Juvakka<br />

esitteli valtuustolle laajan yhteenvedon<br />

liiton strategian toteutumisesta<br />

koko valtuustokautena. Liittovaltuusto<br />

käsitteli myös talousarvion vuodelle<br />

2022 sekä valtuuston jäsenten kirjalliset<br />

kysymykset. Ne koskivat avustajakoirien<br />

tilannetta lain valmistelussa,<br />

hyvinvointialueille annettavaa tukea<br />

sekä äänestämiseen kannustamista<br />

aluevaaleissa. Tällä kertaa yhdistyksiltä<br />

ei ollut tullut lainkaan aloitteita<br />

kokoukselle.<br />

Valtuusto keskusteli myös seuraavan<br />

valtuuston järjestäytymiskokouksen<br />

menettelytavoista. Uuden<br />

valtuuston henkilövalintoja valmistelemaan<br />

perustetaan vaalituloksen<br />

selvittyä valmisteluryhmä. Valtuusto<br />

kutsui ryhmän vetäjäksi Marja Pihnalan.<br />

Viimeisenä tehtävänä valtuustolla<br />

oli uuden strategian sisältöjen pohtiminen.<br />

Liiton päivitetty strategia tulee<br />

uudelle valtuustolle hyväksyttäväksi<br />

ensi vuoden kesäkuussa.<br />

Teksti Sinikka Rantala<br />

Kuvat Sinikka Rantala ja Eemeli Sarka<br />

”Valtuustossa oli hyvä henki”<br />

Liittovaltuustokausi on nyt päättynyt.<br />

Liittovaltuuston puheenjohtaja<br />

Pirkko Kuusela, kun katsot<br />

neljää vuotta taaksepäin, miten<br />

näet liittovaltuuston toimineen?<br />

Missä liittovaltuusto on onnistunut?<br />

– Valtuustokauteen mahtui monta<br />

historiallista tapahtumaa aina<br />

80-vuotisjuhlallisuuksista koronapandemian<br />

eristykseen. Alkukausi oli<br />

itselleni, kuten uusille valtuutetuille,<br />

mielenkiintoiseen tehtävään perehtymistä.<br />

Ja varmasti valtuustokonkareillakin<br />

oli minun tapoihini tottumista.<br />

– Yhtäkkiä koronapandemia pakotti<br />

meidät uusiin toimintatapoihin<br />

kokouksissa ja muutenkin uuden<br />

eteen elämässä. Valtuustokokouksiin<br />

niin oleellisesti kuuluvat kohtaamiset<br />

ja keskustelut jäivät pois, ja kaikki<br />

varmasti huomasivat, miten merkityksellinen<br />

osa kokousta ne ovatkaan.<br />

– Valtuusto onnistui kaudessaan<br />

erittäin hyvin. Valtuusto oli aktiivinen<br />

ja asiallinen, sopeutui pakollisiin<br />

muutoksiin ja oppi uudet toimintatavat.<br />

Valtuustossa oli hyvä henki ja<br />

voikin sanoa, että asiat riitelevät, jos<br />

nekään, eivät ihmiset.<br />

Mitä oppia mielestäsi tulevan liittovaltuuston<br />

kannattaisi ottaa<br />

tästä kaudesta?<br />

– Tämän vuoden kesäkuun valtuustokokouksessa<br />

keskustelimme<br />

siitä, miten valtuustokausi on mennyt<br />

ja miten parantaisimme toimintaa.<br />

Esiin nousi monia hyviä ideoita, joilla<br />

vuorovaikutusta eri toimijoiden kesken<br />

voitaisiin parantaa, ja miten voisimme<br />

lisätä tietämystämme <strong>Invalidiliiton</strong><br />

laajasta toiminnasta. Itse sitouduin<br />

viemään nämä ajatukset uudelle<br />

valtuustolle perinnöksi tältä kaudelta.<br />

– Nostan muutamia ehdotuksia<br />

tarkasteluun:<br />

1. Valtuuston ja hallituksen iltakoulu<br />

kaksi kertaa vuodessa etäkokouksena<br />

täydentämään valtuuston<br />

kokouksia. Iltakouluissa keskustellaan<br />

hallituksen tai valtuuston toivomista<br />

asioista. Näin saadaan aikaa keskustelulle<br />

ja eri näkemysten käsittelylle.<br />

2. Valtuuston toinen päivä pyhitetään<br />

innostaviin tapaamisiin ja esittelyihin,<br />

jotka palvelevat myös perehdytystä.<br />

Esimerkiksi voisi nostaa vaikka<br />

palvelutuotannon tai tutkimustoiminnan<br />

esittelyt taikka keskustelut kehittämisryhmien<br />

kanssa jne. Innostunut<br />

tunnelma tuo lisää puhtia ja jaksamista<br />

myös oman yhdistyksen toimintaan.<br />

Liittovaltuuston puheenjohtaja<br />

Pirkko Kuusela on myös<br />

Espoon Invalidien, Espin ry:n<br />

puheenjohtaja.<br />

3. Toimintaa tulee arvioida jo toisen<br />

valtuustovuoden kevätkokouksessa,<br />

jolloin korjaavia toimia voidaan tehdä<br />

heti ja parantaa kuluvan valtuustokauden<br />

toimintaa.<br />

– Koronapandemia toi mukanaan<br />

monenlaisia epämukavia vaikutuksia,<br />

mutta myös mahtavan digiloikan.<br />

Jatkossa voimme hyödyntää uusia<br />

harjoiteltuja digitaitoja. Tärkeää onkin<br />

hyödyntää etäyhteyksiä silloin, kun ne<br />

ovat järkeviä ja paikan päällä pidettäviä<br />

tapaamisia silloin, kun niille on<br />

selkeä tarve.<br />

www.it-lehti.fi 61

liittouutiset<br />

Raimo Lindberg -palkinto<br />

Sanna Kalmarille<br />

ENNEN valtuuston kokouksen<br />

virallista alkua jaettiin <strong>Invalidiliiton</strong><br />

Raimo Lindberg -palkinto.<br />

Tällä kertaa se myönnettiin<br />

esteettömän matkailun asiantuntija<br />

Sanna Kalmarille.<br />

Noin 10 vuotta sitten Sanna<br />

Kalmari totesi, että esteetön<br />

matkailu on vaikeaa ja ettei siitä<br />

saa tietoa juuri mistään. Vuonna<br />

2011 hän alkoi kirjoittaa ja<br />

toimittaa Palmuasema-nimistä<br />

blogia. Siinä hän kuvailee omakohtaisia<br />

kokemuksiaan eri kohteista<br />

ja matkustustavoista eri<br />

puolilla maapalloa.<br />

Blogin sisältö ulottuu kohteiden<br />

kuvailusta käytännön vinkkeihin.<br />

Samalla hän rohkaisee<br />

vammaisia ihmisiä lähtemään<br />

pois neljän seinän sisältä. Blogi<br />

vastaakin monenlaiseen tiedonpuutteeseen.<br />

Lukijat ovat<br />

todenneet, että blogissa on paljon<br />

tietoa, jota ei löydä mistään<br />

muualta.<br />

– Sanna Kalmari yhdistää<br />

matkailualaan omat aikaisemmat<br />

sosiaalialan koulutuksensa<br />

ja kokemuksensa. Siitä syntyy<br />

yhdistelmä, joka on arvokas niin<br />

yksittäiselle matkaajalle kuin<br />

alalla toimiville yrityksillekin.<br />

Viimeksi mainituille on tärkeää<br />

saada asiantuntevaa, monipuolista<br />

ja konkreettista opastusta,<br />

jotta ne oivaltavat, mitä käyttämättömiä<br />

mahdollisuuksia<br />

esteettömässä matkailussa<br />

vielä piilee. Uudet liiketoimintamahdollisuudet<br />

ovat parasta<br />

yritysten motivointia saada<br />

ne muuttamaan toimintaansa,<br />

toteaa <strong>Invalidiliiton</strong> entinen toimitusjohtaja<br />

Raimo Lindberg.<br />

Korona-aikana matkustaminen<br />

on ollut vaikeaa, aika ajoin<br />

mahdotonta. Sanna Kalmari on<br />

<strong>Invalidiliiton</strong> entinen<br />

toimitusjohtaja Raimo<br />

Lindberg palkitsi<br />

nimeään kantavalla<br />

palkinnolla Sanna<br />

Kalmarin tämän<br />

ansioista esteettömän<br />

matkailun edistäjänä.<br />

mahdollistanut monille nojatuolimatkailua<br />

ja toiveikkaita<br />

mielikuvia. Palmuaseman uusin<br />

tuotos on tänä keväänä alkanut<br />

Esteetön matka -talk show.<br />

Siinä Sanna Kalmari eri asiantuntijoiden<br />

kanssa keskustelee<br />

matkailun osa-alueiden toteuttamisesta<br />

ja toteutumisesta.<br />

Sanna Kalmari on myös mukana<br />

toisena perustajana Invaterassi-podcastissa.<br />

Raimo Lindberg -palkinto<br />

jaetaan joka toinen vuosi. Aiemmin<br />

palkinnon ovat saaneet<br />

muun muassa Kaisa Leka,<br />

Kalle Könkkölä ja Leo-Pekka<br />

Tähti.<br />

62 <strong>IT</strong> INVALIDILI<strong>IT</strong>TO

liittouutiset<br />

Kauhavalla kuuskymppiset<br />

Kauhavan Invalidit ry vietti 60-vuotisjuhlia Lehtopirtillä. Kuvassa yhdistyksen<br />

varapuheenjohtaja Kari Luostari, puheenjohtaja Seppo Lamminniemi sekä<br />

<strong>Invalidiliiton</strong> toimitusjohtaja Janne Juvakka.<br />

KAUHAVAN Invalidit ry juhli marraskuussa<br />

toimintansa 60-vuotispäivää.<br />

Juhlapaikkana toimi viime vuosina<br />

yhdistyksen voima- ja rahavaroja vaatinut<br />

toimintakeskus Lehtopirtti Ojutjärventien<br />

varressa.<br />

Kauhavan Invalidit ry perustettiin<br />

jo varhaisessa vaiheessa, 3.12.1961,<br />

jolloin 16.11.1938 perustettu Suomen<br />

Siviili- ja Asevelvollisuusinvalidien<br />

Liitto oli toiminut 23 vuotta. Vuonna<br />

1971 keskusjärjestön nimi muutettiin<br />

Invalidiliitoksi.<br />

Uusi keskusjärjestö otti tehtäväkseen<br />

mm. vammaislainsäädännön<br />

kehittämisen suhteellisen nuoressa<br />

itsenäisessä valtiossa. Sodan aikana<br />

myös invalidien etujen valvominen,<br />

ammattikasvatuksen edistäminen,<br />

valistustoiminta sekä invalidien<br />

hyväksi toimivien laitosten aikaansaaminen<br />

ja hätään joutuneiden invalidien<br />

tukeminen olivat keskusliiton toiminnan<br />

tavoitteita.<br />

– Kauhavan Invalidien toiminnan<br />

peruslähtökohtia ovat olleet jäsenten<br />

etujen ajaminen aina 60-luvulta lähtien.<br />

Esteettömyys niin rakentamisessa<br />

kuin tiedonjakamisessakin on ollut toimintamme<br />

ykkösasia kautta aikojen.<br />

Näkyvyyttä esteettömyysajatukselle<br />

olemme toteuttaneet mm. Kauhavan<br />

torilla vuonna 2012 yhdessä muiden<br />

vammaisjärjestöjen kanssa järjestetyssä<br />

Helppo liikkua -teemapäivässä,<br />

johon haastoimme kaupungin päättäjiä,<br />

palvelun tuottajia ja kaupunkilaisia<br />

testaamaan esteettömyyttä ja saavutettavuutta.<br />

Kokeilija saattoi eri apuvälineitä<br />

käyttäen todeta, miten vammaisuus<br />

vaikuttaa monen kauhavalaisen<br />

arjessa selviytymiseen, sanoi 60-vuotisjuhlissa<br />

yhdistyksen historiikkia esitellyt<br />

<strong>Invalidiliiton</strong> Länsi-Suomen liittovaltuuston<br />

jäsen Irja Pesonen.<br />

Irja Pesosen esittelemässä historiikissa<br />

viitattiin myös alkuaikojen toimiin,<br />

sillä kaikki toiminta lähtee nollasta.<br />

Toiminnan aloittamiseen ja sen<br />

jatkumiseen tarvitaan yhteistyötä,<br />

merkityksellistä toimintaa ja, totta<br />

kai, tarmokkaita toimijoita. Vuonna<br />

2007 tarmokas perustajajäsen Arvo<br />

Luoma kertoi 45-vuotishistoriikissa,<br />

miten hän vuonna 1961 kävi paikalsen<br />

Kauhava-lehden johtajan Aimo<br />

Lahden kanssa pitkän ja uuvuttavan<br />

keskustelun koskien ilmaista kahden<br />

palstan ilmoitusta. Ilmoitus tarvittiin<br />

yhdistyksen perustamiseksi. Ilmainen<br />

palstatila luvattiin, ja se on kuuleman<br />

mukaan vuosien myötä tullut myös<br />

maksetuksi.<br />

Alkuaikoina rahaa kerättiin myyjäisillä<br />

ja arpajaisilla. Tänä päivänä<br />

yhdistyksen tarmoa on hyödynnetty<br />

toimintakeskus Lehtopirttiä kunnostaen,<br />

mikä on ollut mahdollista yhdistysväen<br />

ahkeran talkooväen ja Aisaparin<br />

avun myötä.<br />

Yhdistykselle tuoduissa tervehdyspuheenvuoroissa<br />

tuli esille mm.<br />

keskusliiton perusperiaate. Invalidiliitto<br />

on halunnut muuttaa suomalaista<br />

yhteiskuntaa yhdenvertaiseksi myös<br />

vammaisille ihmisille sekä kehittää<br />

vammaisille ihmisille suunnattuja palveluja.<br />

Tervehdyksen toi <strong>Invalidiliiton</strong> toimitusjohtaja<br />

Janne Juvakka.<br />

Teksti T. Jokiaho<br />

Jouluruno<br />

Omppu punainen,<br />

Pyöreä ja kiiltävä,<br />

Joulun tunnelmaan kuljettaa,<br />

aatoksin lämpimin sinne<br />

sujahtaa.<br />

Pyöreä on kuin pukin maha,<br />

kiiltää kuin joulun tupa.<br />

Tuoksu kertoo hehkusta,<br />

ja väri jumalan rakkaudesta.<br />

Kiitos tästä vuodesta<br />

Tuokoon uusi vuosi 2022,<br />

onnenomenoita punaisia<br />

yhteisiä hetkiä, monen monta.<br />

Kauhavan Invalidit Ry toivottaa<br />

Uuteen vuoteen toimintaan<br />

riemullista mukavaa<br />

Kiitoksia, kun juhlitte meidän<br />

60-vuotisjuhlaa mukanamme<br />

Irja Pesonen,<br />

Kauhava<br />

www.it-lehti.fi 63

liittouutiset // Teksti Jaana Matikainen<br />

Järjestökentällä<br />

tarvitaan muutoksia<br />

toiminnan<br />

turvaamiseksi<br />

Toiminnan järjestäminen paikallisesti on haastavaa hyvin monissa<br />

yhdistyksissä, kun vapaaehtoisia ei tahdo löytyä edes pakollisen byrokratian<br />

hoitamiseen. Etelä-Savossa on lähdetty rakentamaan uudenlaista<br />

maakunnallista yhdistystä, jolla halutaan turvata vammaisten<br />

vaikuttamismahdollisuudet seutukunnalla ja tarjota vertaistukea.<br />

– MEILLÄKIN OLI useita pieniä paikkakuntia,<br />

joissa <strong>Invalidiliiton</strong> toiminta<br />

hiipui ja loppui, kun ihmiset ikääntyivät<br />

eikä nuorempaa polvea tahdo<br />

saada mukaan yhdistystoimintaan.<br />

Tämän takia päätimme perustaa<br />

vähän laajemmalle alueelle ulottuvan<br />

yhdistyksen, kertoo Yhdenvertainen<br />

Etelä-Savo ry:n puheenjohtaja Kauko<br />

Väisänen.<br />

Yhdistys on ensimmäinen maakunnallinen<br />

<strong>Invalidiliiton</strong> jäsenyhdistys.<br />

Se, ettei yhdistyksen nimessä käytetä<br />

sanaa “invalidi”, on Väisänen mukaan<br />

tietoinen valinta.<br />

– Ideanamme on tavoittaa kaikki<br />

vaikeasti liikuntavammaiset Etelä-<br />

Savon alueella. Emme myöskään<br />

edellytä jäsenyyttä, jotta voi osallistua<br />

tapahtumiimme, hän valottaa.<br />

Vuonna 2019 perustetussa yhdistyksessä<br />

on tällä hetkellä parisenkymmentä<br />

jäsentä. Väisänen uskoo<br />

jäsenmäärän kasvavan kunhan koronakurjimuksesta<br />

päästään eroon.<br />

Kauko Väisänen on<br />

Yhdenvertainen<br />

Etelä-Savo ry:n<br />

puheenjohtaja.<br />

– Korona latisti hienoja suunnitelmiamme,<br />

mutta olemme silti pitäneet<br />

yhteyttä etäyhteyksien avulla. Tulevaisuudessa<br />

on tarkoitus järjestää<br />

esimerkiksi liikunnallisia päiviä eri<br />

puolille maakuntaa. Myös vaikuttamispuolella<br />

riittää tekemistä, kertoo<br />

Väisänen, joka kuuluu Essoten kuntayhtymän<br />

vanhus- ja vammaisneuvostoon.<br />

Toiveissa on päästä kehittämään<br />

myös esteetöntä matkailua Saimaan<br />

alueella.<br />

– Itse olen liikkunut paljon muun<br />

muassa Italiassa, jossa oli helppo<br />

löytää netistä kootusti kunkin paikan<br />

soveltuvuus vaikeasti liikuntavammaiselle.<br />

Tarkoituksena on saada hankerahaa<br />

ja sitä kautta resursseja toimintaan,<br />

sillä kaikkea ei voida tehdä<br />

vapaaehtoisvoimin.<br />

Yhdenvertainen Etelä-Savo ry:n<br />

hallinnosta vastaa kuuden henkilön<br />

hallitus. Yhdistyksen kotipesä on Mikkelissä<br />

Estery-talolla, joka on Etelä-<br />

Savon hyvinvointijärjestöjen tuki ry:n<br />

toimipaikka. Se kokoaa yhteen kuu-<br />

64 <strong>IT</strong> INVALIDILI<strong>IT</strong>TO

liittouutiset<br />

tisenkymmentä sosiaali- ja terveysalalla<br />

tai hyvinvointialalla toimivaa<br />

yhdistystä.<br />

Vankkaa vaikuttamista<br />

Vastaava järjestöasiantuntija Mirva<br />

Kiiveri Invalidiliitosta näkee, että Etelä-Savon<br />

malli on hyvä ja tervetullut.<br />

– Joissakin tapauksissa yhdistysten<br />

yhdistyminen maakunnalliseksi<br />

yhdistykseksi voisi keventää hallinnollista<br />

taakkaa ja jättää resursseja itse<br />

perustehtävään, vammaisten oikeuksien<br />

edistämiseen, sanoo Kiiveri.<br />

Maakunnallinen ratkaisu vastaa<br />

myös sote-uudistuksen mukana tuleviin<br />

haasteisiin, joissa monet vammaisille<br />

tärkeät palvelut järjestetään vuodesta<br />

2023 alkaen maakunnallisilla<br />

hyvinvointialueilla.<br />

Kiiveri näkee, että maakunnallinen<br />

yhdistys voisi ottaa roolia hyvinvointialueeseen<br />

vaikuttamisessa sekä<br />

osallistua sote-palveluiden suunnitteluun,<br />

arviointiin ja kehittämiseen<br />

tehden toki yhteistyötä paikallisten<br />

yhdistysten ja <strong>Invalidiliiton</strong> kanssa.<br />

– <strong>Invalidiliiton</strong> järjestöasiantuntijat<br />

vaikuttavat alueellisesti; he esimerkiksi<br />

vaikuttavat hyvinvointialueiden<br />

valmisteluun ja palveluiden kehittämiseen<br />

yhteistyössä alueilla toimivien<br />

yhdistysten aktiivien kanssa.<br />

On todella tärkeää, että paikalliset<br />

toimijat ja palveluiden käyttäjät ovat<br />

vaikuttamassa heitä koskeviin asioihin,<br />

sillä heillä on paras kokemus siitä,<br />

miten palvelut toimivat alueella,<br />

kertoo Kiiveri. l<br />

Vertaistukea<br />

paikallisesti<br />

SEIJA VÄRE<br />

Merikarvian Invalidien Sinikka Siltanen (vas.), Marja-Leena Rantanen,<br />

Helena Lehtonen ja Seija Lehti. kunnanhuoneen edessä.<br />

VAIKUTTAMISEN lisäksi Mirva<br />

Kiiveri pitää tärkeänä lähellä<br />

jäsentä olevan vertaistoiminnan.<br />

Se voisi hänen mukaansa toteutua<br />

esimerkiksi maakunnallisen<br />

yhdistyksen alajaostona tai esimerkiksi<br />

paikallisyhdistyksen toimintaryhmänä.<br />

Tämän tyylinen esimerkki toiminnan<br />

viemisestä pienelle paikkakunnalle<br />

löytyy Satakunnasta,<br />

jossa Noormarkun Seudun Invalidien<br />

alaisuudessa aloitti tänä<br />

syksynä Merikarvian Invalidit.<br />

Byrokratia hoituu emoyhdistyksen<br />

kautta, mutta toiminta toteutuu<br />

lähellä jäsenistöä. Näin ollen<br />

merikarvialaisten ei tarvitse lähteä<br />

ajamaan noin 40 kilometrin<br />

päähän pääpaikalle saadakseen<br />

vertaistukea ja tietoa.<br />

Toimintaa Merikarvialla koordinoiva<br />

Seija Lehti kertoo, että ensi<br />

vuoden toimintaa suunnitellaan<br />

parhaillaan, ja sen on tarkoitus<br />

rakentua kerholaisten toiveiden<br />

mukaan. Kahvittelun lomassa on<br />

luvassa viihdettä, virikettä ja ajankohtaisia<br />

asioita.<br />

– Tähän mennessä meillä on<br />

ollut kaksi vähän virallisempaa<br />

kokoontumista, joissa on ollut<br />

vieraina Merikarvian sivistystoimenjohtaja<br />

ja järjestöasiantuntija<br />

Invalidiliitosta. Toiminnan käynnistyminen<br />

vie aikansa, mutta<br />

yritämme olla mahdollisimman<br />

monessa mukana ja tehdä itseämme<br />

tunnetuksi, sanoo Lehti.<br />

Tällä hetkellä Merikarvian<br />

Invalideissa on mukana vajaat<br />

parikymmentä ihmistä. Kokoontumisia<br />

on joka toinen viikko.<br />

Noormarkun Seudun Invalidien<br />

puheenjohtaja Lauri Levon toiveissa<br />

on, että Merikarvian innostus<br />

saadaan leviämään myös<br />

esimerkiksi Pomarkun ja Lavian<br />

suuntaan. Siellä kummassakin<br />

jäsenmäärät ovat kovin pienet.<br />

Vastaavanlaisia yhtälöitä löytyy<br />

eri puolelta Suomea, joten Mirva<br />

Kiiveri odottaa innolla yhdistyslain<br />

uudistamista, sillä se tulisi omalta<br />

osaltaan helpottamaan yhdistysbyrokratiaa.<br />

Suomen hallituksen<br />

on tarkoitus antaa siitä esitys<br />

eduskunnalle ensi vuonna.<br />

– Kannustan muitakin yhdistyksiä<br />

pohtimaan uudenlaisia<br />

organisoitumisen muotoja<br />

Yhdenvertaisen Etelä-Savon ja<br />

Noormarkun Seudun Invalidien<br />

esimerkkien mukaisesti. Vaikuttamistoimintaa<br />

tullaan tekemään<br />

jatkossa entistä enemmän maakunnallisella<br />

tasolla, mutta vertaistoiminnan<br />

on tärkeää olla<br />

lähellä jäsentä, muistuttaa Kiiveri.<br />

www.it-lehti.fi 65

liittovaalit<br />

Uusi liittovaltuusto<br />

valittu<br />

<strong>Invalidiliiton</strong> ylintä päätösvaltaa käyttää liittovaltuusto, joka<br />

valitaan liittoäänestyksessä joka neljäs vuosi. Liiton jäsenyhdistysten<br />

jäsenet ovat valinneet uudet liittovaltuuston jäsenet vuosille<br />

2022-25. Äänestysprosentti oli 38,3.<br />

LI<strong>IT</strong>TOVALTUUSTOON kuuluu 49<br />

jäsentä, jotka valittiin vaalipiireittäin<br />

enemmistövaaleilla liittovaltuuston<br />

vahvistaman vaalipiirien paikkajaon<br />

mukaisesti. Valituiksi tulivat eniten<br />

ääniä saaneet henkilöt kustakin vaalipiiristä.<br />

Täysin uusina valtuustoon<br />

valittiin 19 henkilöä sekä kolme entistä<br />

valtuutettua, jotka eivät olleet valtuutettuina<br />

nykyisellä valtuustokaudella.<br />

Valtuustoon valittiin 31 naista<br />

sekä 18 miestä.<br />

Uusi liittovaltuusto kokoontuu järjestäytymiskokoukseensa<br />

tammikuussa<br />

2022, jolloin se valitsee liiton<br />

hallituksen puheenjohtajiston, hallituksen<br />

jäsenet ja valtuuston puheenjohtajiston.<br />

SISÄ-SUOMEN VAALIPIIRI<br />

6 paikkaa, äänestysprosentti 37,7<br />

VAL<strong>IT</strong>UT<br />

Rautiainen Ville<br />

Saarijärven Invalidit ry, 222 Uusi*<br />

Rajala Joe<br />

Äetsän Invalidit ry , 171<br />

Seppälä Aila<br />

Valkeakosken Seudun<br />

Invalidit ry, 149 Uusi<br />

Vuorenmaa Kari<br />

Tampereen Seudun Invalidit ry, 135<br />

Mäkiranta Emilia<br />

Tampereen Seudun<br />

Invalidit ry, 86 Uusi<br />

Virtanen Satu-Maria<br />

Jyväskylän Seudun Invalidit ry, 72<br />

VARALLA<br />

Tukia Timo<br />

Mäntän Seudun Invalidit ry, 68<br />

Salonpää Hannu<br />

Tampereen Seudun Invalidit ry, 55<br />

Pasanen Sini<br />

Jyväskylän Seudun Invalidit ry, 50<br />

Talso Tiina<br />

Äänekosken Seudun Invalidit ry, 19<br />

Korhonen Jaakko<br />

Äänekosken Seudun Invalidit ry, 5<br />

LÄNSI-SUOMEN VAALIPIIRI<br />

5 paikkaa, äänestysprosentti 40,1<br />

VAL<strong>IT</strong>UT<br />

Valkama Sakari<br />

Kauhavan Invalidit ry, 206 Uusi<br />

Myllyniemi Esa<br />

Kauhajoen Invalidit ry, 202<br />

Yli-Hakuni Aino<br />

Kurikan Invalidit ry, 184<br />

Huhtamäki Merja<br />

Seinäjoen Seudun Invalidit ry, 124<br />

Riskumäki Sari<br />

Jalasjärven Invalidit ry, 97 Uusi<br />

VARALLA<br />

Järvi Kari<br />

Kokkolan Seudun Invalidit ry, 82<br />

Leppävuori Esa<br />

Suomenselän Invalidit ry, 76<br />

<strong>IT</strong>Ä-SUOMEN VAALIPIIRI<br />

6 paikkaa, äänestysprosentti 43,0<br />

VAL<strong>IT</strong>UT<br />

Nissinen Jenni<br />

Iisalmen Invalidit ry, 207 Uusi<br />

Korhonen Leena<br />

Siilinjärven Invalidit ry, 170<br />

Ilonen Hannu<br />

Varkauden Invalidit ry, 152<br />

Sourunjärvi Virpi<br />

Kuopion Invalidit ry, 144 Uusi<br />

Hirvonen Pentti<br />

Keski-Karjalan Invalidit ry, 138<br />

Toppinen Teuvo<br />

Iisalmen Invalidit ry, 125 Uusi<br />

VARALLA<br />

Tolvanen Jaana<br />

Joensuun Seudun Invalidit ry, 87<br />

Koivunen Juha<br />

Mikkelin Seudun Invalidit ry, 61<br />

Petäjämäki Timo<br />

Mikkelin Seudun Invalidit ry, 59<br />

Forssell Heikki<br />

Savonlinnan Seudun Invalidit ry, 44<br />

66 <strong>IT</strong> INVALIDILI<strong>IT</strong>TO

Timonen Osku<br />

Joensuun Seudun Invalidit ry, 38<br />

Korpinen Markku<br />

Lieksan Seudun Invalidit ry, 33<br />

LAPIN VAALIPIIRI<br />

2 paikkaa, äänestysprosentti 48,9<br />

VAL<strong>IT</strong>UT<br />

Muukkonen Minna<br />

Rovaniemen Invalidit ry, 124<br />

Toratti Raimo<br />

Tornion Invalidit ry, 109<br />

VARALLA<br />

Koivuranta Esko<br />

Luoteis-Lapin Invalidit ry, 89<br />

Ananin Krista<br />

Rovaniemen Invalidit ry, 36<br />

LOUNAIS-SUOMEN VAALIPIIRI<br />

6 paikkaa, äänestysprosentti 44,1<br />

VAL<strong>IT</strong>UT<br />

Sillanpää Anniina<br />

Rauman Invalidit ry, 266 Uusi<br />

Mansikkamäki Tellervo<br />

Harjavallan Seudun<br />

Invalidit ry, 249 Uusi<br />

Syrjälä Jussi<br />

Raision Seudun Invalidit ry, 203<br />

Levo Lauri<br />

Noormarkun Seudun Invalidit ry, 164<br />

Kumlander Sirpa<br />

Turun Seudun Invalidit ry, 139<br />

Kiviniitty Raija<br />

Porin Seudun Invalidit ry, 119 Uusi<br />

VARALLA<br />

Lehtinen Ari<br />

Ulvilan Seudun Invalidit ry, 101<br />

Virtanen Pirjo<br />

Salon Invalidit ry, 67<br />

Karjalainen Heli-Pirvi<br />

Kankaanpään Seudun Invalidit ry, 20<br />

ETELÄ-SUOMEN VAALIPIIRI<br />

8 paikkaa, äänestysprosentti 32,9<br />

VAL<strong>IT</strong>UT<br />

Karhos Kristiina<br />

Helsingin Invalidien Yhdistys ry, 150<br />

Lehikoinen Sari<br />

Riihimäen Seudun<br />

Invalidit ry, 135 Uusi<br />

Pitkänen Eeva<br />

Vantaan Invalidit VANIN ry, 130<br />

Kuusela Pirkko<br />

ESPIN ry , 102<br />

Tulander Taisto<br />

Forssan Seudun Invalidit ry , 95<br />

Patjas Sanna-Kaisa<br />

Hyvinkään Invalidit ry, 92<br />

Mononen Liisa<br />

Lohjan Seudun Invalidit ry, 87 Uusi<br />

Sinisaari Antti<br />

Porvoon Invalidit<br />

-Borgå Invalider ry, 78 Uusi<br />

VARALLA<br />

Peltoniemi Arto<br />

Helsingin Invalidien Yhdistys ry, 69<br />

Matikainen Sami<br />

Hyvinkään Invalidit ry, 62<br />

Väisänen Mika<br />

Järvenpään Seudun Invalidit ry, 61<br />

Mäkikara Kari<br />

Ekenäsnejdens Invalider -<br />

Tammisaaren Seudun Invalidit rf, 54<br />

keskinäinen järjestys arvottu<br />

Welling Viktoria<br />

Helsingin Invalidien Yhdistys ry, 54<br />

keskinäinen järjestys arvottu<br />

Vasica Katarina<br />

Lohjan Seudun Invalidit ry, 53<br />

Lampinen Reija<br />

Helsingin Invalidien Yhdistys ry, 50<br />

OULU-KAINUUN VAALIPIIRI<br />

4 paikkaa, äänestysprosentti 45,3<br />

VAL<strong>IT</strong>UT<br />

Qvist Arja<br />

Haapajärven Invalidit ry, 173 Uusi<br />

Rajaniemi Rauno<br />

Raahen Seudun Invalidit ry, 159<br />

Salmi Terttu<br />

Pudasjärven Invalidit ry, 81 Uusi<br />

Louhivirta Lauri<br />

Oulun Invalidien Yhdistys ry, 80 Uusi<br />

VARALLA<br />

Palola Jani<br />

Ylivieskan Invalidit ry, 79<br />

Pitkänen Liisa<br />

Kuusamon Invalidit ry, 56<br />

Patronen Kaija<br />

Kajaanin Seudun Invalidit ry, 52<br />

Nummela Johanna<br />

Oulun Invalidien Yhdistys ry, 50<br />

Huusko Tuija<br />

Kuhmon Invalidit ry, 35<br />

VALTAKUNNALLISTEN<br />

YHDISTYSTEN VAALIPIIRI<br />

8 paikkaa, äänestysprosentti 27,3<br />

VAL<strong>IT</strong>UT<br />

Kärpänen Jenna<br />

Suomen Ehlers-Danlos<br />

-yhdistys ry, 130<br />

Täckman Anni<br />

Selkäydinvammaiset Akson ry, 117<br />

Karttunen Karita<br />

Lyhytkasvuiset -<br />

Kortväxta ry, 86 Uusi<br />

Nirhamo Ellen<br />

Lyhytkasvuiset - Kortväxta ry, 82 Uusi<br />

Riekkinen Martti<br />

Suomen ME/CFS-yhdistys ry, 76 Uusi<br />

Johansson Jan<br />

Asevelvollisena vammautuneiden<br />

tuki ry, 75<br />

Linden Anna-Stina<br />

Vammaisten naisten valtakunnallinen<br />

yhdistys Rusetti ry, 50<br />

Ahtaanluoma Arja<br />

Suomen Amputoidut ry, 45 Uusi<br />

VARALLA<br />

Nykyri Elina<br />

Suomen Turner-yhdistys ry, 37<br />

Väisänen Kauko<br />

Selkäydinvammaiset Akson ry, 30<br />

Aatelo Maija<br />

Suomen Vammaisyrittäjät<br />

ry VamY, 23<br />

Tiiri Jaana<br />

AMC ry, 13<br />

KAAKKOIS-SUOMEN VAALIPIIRI<br />

4 paikkaa, äänestysprosentti 37,5<br />

VAL<strong>IT</strong>UT<br />

Mielikäinen Päivi<br />

Ruokolahden Invalidit ry, 273 Uusi<br />

Kaskiaho Keijo<br />

Kouvolan Seudun Invalidit ry, 150<br />

Korhonen Ritva<br />

Lahden Seudun Invalidit ry, 108<br />

Vaittinen Pirkko<br />

Lahden Seudun Invalidit ry, 79<br />

VARALLA<br />

Tervo Sami<br />

Kotkan Seudun Invalidit ry, 60<br />

Pitkäpaasi Anne<br />

Kuusankosken Invalidit ry, 55<br />

Peltola Jari<br />

Kuusankosken Invalidit ry, 44<br />

* Uusi= ei valtuutettuna tai liittohallituksen<br />

jäsenenä kaudella 2018-21<br />

www.it-lehti.fi 67

koulutus<br />

<strong>Invalidiliiton</strong> kevään<br />

2022 koulutukset<br />

UUSIEN<br />

PUHEENJOHTAJIEN<br />

PEREHDYTYS<br />

Aika: 13.1. ja 20.1.2022 klo 16:30-18:30<br />

Paikka: Verkossa<br />

Kohderyhmä: Uudet tai perehdytystä tarvitsevat<br />

liiton jäsenyhdistysten puheenjohtajat ja<br />

varapuheenjohtajat<br />

Tavoite: Perehdyt puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan<br />

tehtäviin ja toimenkuvaan, saat välineitä<br />

kehittää yhdistyksen toimintaa.<br />

Hinta: Maksuton<br />

Ilmoittautuminen: 10.1. mennessä<br />

ALUEIDEN AKTIIVIEN PÄIVÄT<br />

Aika: Viikolla 5<br />

Kohderyhmä: Kaksi edustajaa/alueen<br />

jäsenyhdistys<br />

Tavoite: Tarkentaa ja konkretisoida alueen yhteistoiminnan<br />

suunnitelmia vuodelle 2022.<br />

Hinta: Maksuton<br />

Ilmoittautuminen: Oman alueen<br />

järjestöasiantuntijalle<br />

Lisätietoja: Oman alueen järjestöasiantuntijalta<br />

SIVIKSEN YHDISTYSVIESTIJÄ<br />

-VERKKOKOULUTUS<br />

Aika: 28.2.-25.4.2022<br />

Paikka: Verkossa<br />

Kohderyhmä: Yhdistyksen viestintää suunnitteleville,<br />

toteuttaville ja kehittäville sekä muille viestinnästä<br />

kiinnostuneille hallituksen jäsenille<br />

Tavoite: Vahvistat osaamistasi viestinnän suunnittelussa<br />

ja kehittämisessä, laadit yhdistykselle vuositason<br />

viestintäsuunnitelman ja ennakoit yllättäviä<br />

viestintätilanteita.<br />

Hinta: Maksuton<br />

Ilmoittautuminen: 20.2.<br />

ESKEN EDISTÄ<br />

ESTEETTÖMYYTTÄ<br />

-VERKKOKOULUTUS<br />

Aika: 14.3.-10.4.2022<br />

Paikka: Verkossa<br />

Kohderyhmä: Kaikki esteettömyydestä kiinnostuneet<br />

ja esteettömyystietoa tarvitsevat.<br />

Tavoite: Opit tuntemaan rakennetun ympäristön<br />

esteettömyyden edistämiseen liittyviä mahdollisuuksia,<br />

esteettömyysasetuksen vaatimuksia ja niiden<br />

soveltamista koskevia ohjeita.<br />

Hinta: Jäsenetuhinta 10 €, vammaisneuvoston ja<br />

ESKEn verkoston jäsenet 20 €, muut 40€.<br />

Ilmoittautuminen: 3.3.mennessä<br />

Lisätietoja: Esteettömyysasiantuntija Ari Kurppa,<br />

ari.kurppa@invalidiliitto.fi, p. 050 430 7268<br />

VAMMAISTEN NAISTEN<br />

WOIMAVIIKONLOPPU<br />

Aika: 5.-6.3.2022<br />

Paikka: Scandic Eden, Paratiisikatu 2, Nokia<br />

Kohderyhmä: <strong>Invalidiliiton</strong> jäsenyhdistysten naisjäsenet<br />

sekä naiseksi itsensä kokevat jäsenet.<br />

Tavoite: Viettää kansainvälistä naisten päivää keskustellen<br />

ja kokemuksia jakaen erilaisIa vammaisia<br />

naisia koskettavista teemoista mm. kehopositiivisuus,<br />

ikä, naisiin kohdistuva väkivalta,<br />

voimaantuminen.<br />

Hinta: 50 €, sisältää täysihoidon<br />

Ilmoittautuminen: 13.2. mennessä<br />

68 <strong>IT</strong> INVALIDILI<strong>IT</strong>TO

VERTAISTUKIHENKILÖIDEN<br />

JA VERTAISRYHMIEN<br />

VETÄJIEN KOULUTUS<br />

Aika: Yhteinen verkkokoulutus 14.-27.3.2022 ja<br />

eriytetty lähikoulutus 9.-10.4.2022.<br />

Paikka: Kunnonpaikka, Jokiharjuntie 3, Siilinjärvi<br />

Kohderyhmä: Vertaistukihenkilökoulutuksessa<br />

aikuiset, joilla on harvinainen vamma tai sairaus ja<br />

harvinaisten lasten vanhemmat. Vertaisryhmänvetäjien<br />

koulutuksessa yhdistysten vertaisryhmien<br />

vetäjät tai vetäjiksi haluavat.<br />

Tavoite: Saat perustietoja <strong>Invalidiliiton</strong><br />

vertaistukihenkilönä ja yhdistyksen vertaisryhmän<br />

vetäjänä toimimiseen.<br />

Hinta: Vertaistukihenkilöiden koulutus on<br />

maksuton. Vertaisryhmän vetäjien koulutus 50 €<br />

sisältää täysihoidon.<br />

Hakemukset: Vertaistukihenkilöiden koulutukseen<br />

25.2. mennessä. Linkin löydät <strong>Invalidiliiton</strong><br />

tapahtumakalenterista.<br />

Ilmoittautuminen: Vertaisryhmänvetäjien<br />

koulutukseen 25.2. mennessä<br />

www.invalidiliitto.fi/koulutuksia<br />

Lisätietoja: Vertaistukihenkilöiden koulutuksesta<br />

suunnittelija Jenni Kuusela, jenni.kuusela@invalidiliitto.fi,<br />

p. 044 765 0410, vertaisryhmien vetäjien<br />

koulutuksesta koulutussuunnittelija Auli Tynkkynen,<br />

auli.tynkkynen@invalidiliitto.fi, p. 040 778 8690.<br />

INVALIDILI<strong>IT</strong>ON<br />

JÄSENYHDISTYSTEN<br />

PALKATTUJEN<br />

TYÖNTEKIJÖIDEN TAPAAMISET<br />

Aika: 2.2. ja 27.4.2022 klo 14:00-15:30<br />

Paikka: Verkossa<br />

Kohderyhmä: Liiton jäsenyhdistysten palkatut<br />

työntekijät<br />

Tavoite: Jakaa kokemuksia ja hyviä käytäntöjä,<br />

paneutua ajankohtaisiin teemoihin sekä verkostoitua<br />

ja saada vertaistukea.<br />

Hinta: Maksuton<br />

Ilmoittautuminen: Pari päivää ennen tilaisuutta<br />

INVALIDILI<strong>IT</strong>ON KOULUTETTUJEN<br />

KOKEMUSTOIMIJOIDEN<br />

TAPAAMISET<br />

Aika: 17.2. ja 4.5. klo 16:30-18:00<br />

Paikka: Verkossa<br />

Kohderyhmä: <strong>Invalidiliiton</strong> koulutetut<br />

kokemustoimijat<br />

Tavoite: Jakaa kokemuksia ja kokemustoiminnan<br />

hyviä käytäntöjä, paneutua ajankohtaisiin teemoihin<br />

sekä verkostoitua ja saada vertaistukea.<br />

Hinta: Maksuton<br />

Ilmoittautuminen: Pari päivää ennen tilaisuutta<br />

VALTAKUNNALLISET<br />

VERKKOTAPAAMISET:<br />

ALUEELLISTEN<br />

VAIKUTTAJAVERKOSTOJEN<br />

JÄSENTEN VALTAKUNNALLISET<br />

TAPAAMISET<br />

Aika: 16.2. ja 28.4.2022 klo 16:30-18:30<br />

Paikka: Verkossa<br />

Kohderyhmä: Alueiden vaikuttajaverkoston jäsenet<br />

Tavoite: Keskustella eri alueilla nousseista vaikuttamistoiminnan<br />

teemoista, jakaa kokemuksia ja hyviä<br />

käytäntöjä, verkostoitua ja saada vertaistukea.<br />

Hinta: Maksuton<br />

Ilmoittautuminen: Pari päivää ennen tilaisuutta<br />

ILMO<strong>IT</strong>TAUTUMISET<br />

KAIKKIIN KURSSEIHIN:<br />

www.invalidiliitto.fi/koulutuksia tai toimistosihteeri<br />

Tarja Lukjanov, tarja.lukjanov@invalidiliitto.fi,<br />

044 765 0668.<br />

Lisätietoja koulutussuunnittelija Auli Tynkkyseltä,<br />

auli.tynkkynen@invalidiliitto.fi, p. 040 778 8690.<br />

Koulutukset toteutetaan<br />

Opintokeskus Siviksen tuella.<br />

www.it-lehti.fi 69

henkilöuutiset<br />

Hei, olen Pinja Eskola<br />

ja kokoan <strong>IT</strong>-lehteen yhdistyksistä<br />

tulevat tiedot.<br />

Voit soittaa minulle<br />

puhelinaikana ma klo<br />

18–20 numeroon<br />

040 513 1925.<br />

Voit jättää myös<br />

soittopyynnön tai lähettää sähköpostia<br />

osoitteeseen<br />

it-lehti@invalidiliitto.fi.<br />

Seuraavan lehden (1/2022)<br />

aineistot 14.12. mennessä.<br />

ONNEA<br />

HYVINKÄÄ 85 Olavi Järvinen 9.11., Helena<br />

Vartia 23.11. – 80 Helvi Seppänen<br />

24.10, Matti Karhunen 19.11 – 75 Soili<br />

Andstén 29.10. – 70 Rauno Viisanen<br />

30.11. – 60 Kirsi Lax 18.11.<br />

KOUVOLA 90 Pertti Iskola 11.1. – 85 Eva-<br />

Lena Jääsmaa 13.12., Jaakko Nuppola 4.1.<br />

– 80 Marjatta Rasimus 15.12. – 75 Raili<br />

Hermunen 31.12., Ulla Mannonen 11.1.,<br />

Risto Väilä 19.1. – 70 Ilkka Seppälä 22.1. –<br />

65 Eeva-Leena Kääpä 8.11. – 50 Kati Koskiranta<br />

6.1.<br />

KORPILAHTI/JYVÄSKYLÄ<br />

60 Kari Sahala 7.1.<br />

KUOPIO 85 Beada Hartikainen 6.1. – 80<br />

Keijo Weman 28.1. – 75 Anja Niskanen<br />

31.12. – 70 Ritva Immonen 23.12., Irma<br />

Pääjärvi 3.1., Esko Koistinen 11.1. –<br />

60 Tapio Ulmanen 22.1.<br />

KURIKKA 90 Martti Mäenpää 18.11.<br />

KUUSANKOSKI 90 Reijo Mauno 27.10.<br />

– 85 Rainer Stenström 1.2. – 80 Pertti<br />

Hämäläinen 21.12. – 75 Kirsi Vainonen<br />

23.10., Terttu Hongisto 11.11., Sirkka Salovaara<br />

28.11., Seppo Räsänen 20.12. – 70<br />

Urpo Arola 24.11., Eeva Halonen 23.12. ,<br />

Eija Joutjärvi 16.1., Leila Hietanen 30.1. –<br />

65 Merja Paalanen 28.1. – 60 Jyrki Filppu<br />

22.11., 50 Tiina Saisto 20.1. , Ewa Kalajainen<br />

27.1.<br />

PORVOO 80 Kurt Larsson 22.12 – 65 Johanna<br />

Fransman 10.12.<br />

RAUMA 80 Aarno Erkamaa 27.1. – 70<br />

Lassi Jalonen 10.1., Matti Iso-Pärnä 19.1.<br />

– 60 Jari Lötjönen 23.1. – 50 Helena Lepistö<br />

23.1.<br />

VAASA 75 Juha Ikola 20.12., Pentti Ihanamäki<br />

22.12.– 70 Kari Fahler 14.12., Mikko<br />

Maunula 15.12<br />

VARKAUS 70 Jorma Peltonen 11.12.<br />

MYYDÄÄN<br />

2H + KT tilava, esteetön asunto Espanjan<br />

Torreviejassa. Kuvat, video ja tarkemmat<br />

tiedot: remecainvest.fi. Kohde 1766.<br />

Alber e-motion pyörätuoli. E-motion kelauksenkeventäjä.<br />

OffCarr Costa -käsipolkupyörä.<br />

Tee tarjous!<br />

Puh. 040 870 7462.<br />

YSTÄVÄPOSTI<br />

Hei. Olen Tiina Johanna<br />

Kaikkonen.<br />

Asun Validia-talossa<br />

Iisalmessa.<br />

Olen CP-vammainen<br />

pyörätuolilla<br />

liikkuva nainen, leski<br />

ja sinkku. Etsin<br />

noin 60-vuotiasta<br />

miestä, mieluiten Iisalmesta tai lähiseudulta.<br />

Toivon ettet käytä runsaasti päihteitä.<br />

Tykkään Popedasta, Haloo Helsingistä<br />

ja Abbasta ym. Tykkään kahvista ja jouluherkuista.<br />

Tykkään myös elokuvista ja joululahjoista.<br />

Katson TV:stä Kauniit ja rohkeat,<br />

Emmerdale, Salatut elämät, ym. Olisi<br />

kiva tavata myöhemmin. Soitathan minulle,<br />

numeroon 040 750 8216.<br />

KUOLLEET:<br />

Aarne Laitinen<br />

Hyvinkään Seudun Invalidit Ry<br />

Pirkko Salo, Martti Unkuri<br />

Härmäin Invalidit Ry<br />

Soja Repo<br />

Joensuun Seudun Invalidit Ry<br />

Maija Räty<br />

Mikkelin seudun Invalidit Ry<br />

Tuuli Niskavaara<br />

Kemin Seudun Invalidit Ry<br />

Unto Miettinen<br />

Siilinjärven Invalidit Ry<br />

Airi Katajisto<br />

Vaasan Seudun Invalidit Ry<br />

ETELÄ-SUOMI<br />

HELSINGIN INVALID<strong>IT</strong> RY<br />

Voudintie 6, 00600 Helsinki. Toimisto auki<br />

syys-toukokuussa ma, ti, to ja pe 9-15 ja ke<br />

9-19, puh. 09 7206 240, s-posti: toimisto@<br />

hiy.fi, www.hiy.fi.Toimisto on suljettu 23.12-<br />

9.1. Sp: etunimi.sukunimi@hiy.fi. Pj. Kristiina<br />

Karhos p. 050 463 5732, pj.hiy@hiy.fi. Tj.<br />

Pirjo Virtaintorppa, p. 09 7206 2415. HIY:n<br />

ajankohtaista: Uusien jäsenten ilta ke 2.2.<br />

klo 18-19. Tapahtuma järjestetään hybridinä<br />

(etäyhteys Teams-ohjelmalla). Paikka: Voudintie<br />

6, Helsinki. Tilaisuudessa saat tietoa<br />

yhdistyksen toiminnasta. Ilmoittaudu mukaan<br />

viimeistään 31.1. puh. 09 720 6240 tai<br />

s.posti toimisto@hiy.fi. Tervetuloa. Kaikkiin<br />

HIY:n ryhmiin on pakollinen ennakkoilmoittautuminen.<br />

Voudintiellä kokoontuvat<br />

kerhot ja liikuntaryhmät: Maalauskerho<br />

ma 12.30-15.30. Kausimaksu HIY:n jäsenille<br />

39 €, muille 78 €. Kevätkausi alkaa<br />

17.1. Ilm. toimisto@hiy.fi tai 09 7206 240.<br />

Boccia ti 12-15. Kevätkausi alkaa 18.1. Yht.<br />

Paula Talpia 040 514 3395. Tuolijooga ke<br />

19.1-27.4. klo 15-16. Ryhmään voi osallistua<br />

myös etäyhteydellä. Ilm. toimisto@hiy.fi<br />

tai 09 720 6240. Kausimaksu HIY:n jäsenille<br />

39 €, muille 78 €. Luova terapeuttinen<br />

tanssi ke 19.1.-27.4. klo 16.15-17.15. Ilm. toimisto@hiy.fi<br />

tai p. 09 7206 240. Kausimaksu<br />

HIY:n jäsenille 39 €, muille 78 €. Tuolijumppa<br />

to 20.1.-5.5. klo 11.45-12.45. Ilm. p.<br />

09 720 6240, s-posti: toimisto@hiy.fi. Ryh-<br />

70 <strong>IT</strong> INVALIDILI<strong>IT</strong>TO

mä on maksuton. Canasta<br />

ke 13-20. Yht. Seija<br />

Suominen 040 744 3209.<br />

Kevätkausi alkaa 19.1. Henkilökohtaisten<br />

avustajien työnantajat<br />

pe klo 18-20. Kevätkausi: 7.1., 4.2., 4.3.,<br />

1.4., 6.5. ja 3.6. Yht. Heikki Aulio, heikki.aulio@hiy.fi.<br />

Muualla kokoontuvat liikuntaryhmät:<br />

Lasten ja nuorten sulkapallokerho<br />

(10-22 v) la 15.1.-23.4. klo 10-12 Ruskeasuon<br />

liikuntahalli, Ratsastie 10. Ilm. Anja<br />

Kima, anja.kima@welho.com puh. 041 440<br />

5315. Ryhmä on maksuton. Istumalentopallo<br />

Siltakyläntie 7-9 to 13.1.-28.4. klo 19-<br />

21. Ilm. hiyhelsinki.nimenhuuto.com. Kuntosali<br />

to 20.1.-28.4. klo 18-20 Nordenskiöldinkatu<br />

18 B. Ilm. toimisto@hiy.fi tai 09 720<br />

6240. Pyörätuolikoripallo to 20.1.-28.4.<br />

18-20 (Nordenskiöldinkatu 18 B), yht. Jarmo<br />

Leppänen p. 040 8389 479. Pyörätuolirugby<br />

ke 19.1.-27.4. klo 18-20 (Nordenskiöldinkatu<br />

18 B). Yht. Tuukka Nisso, p. 050<br />

5299 192, tuukka.nisso@outlook.com. Pyörätuolisalibandy<br />

(Nordenskiöldinkatu<br />

18 B) ma 17.1.-2.5. klo 19-20.30. Yht. Matti<br />

Ropa, mattiropa@hotmail.com, p. 040 7272<br />

550, kausimaksu HIY:n jäsenille 39 €, muille<br />

78 €. Sisäcurling. Nordenskiöldinkatu<br />

18 B, ti 7.9.-14.12. klo 18-20. Yht. Seppo Pihnala<br />

045 3186 266. Kevätkausi 18.1.-26.4.<br />

Vammaissulkapallo. ti 18.1.-26.4. klo 18-<br />

20, Nordenskiöldinkatu 18 B. ja la 8.1.-30.4.<br />

klo 10-12 Ruskeasuon liikuntahalli, Ratsastie<br />

10. Yht. Anja Kima, anja.kima@welho.<br />

com puh. 041 440 5315. Kausimaksu HIY:n<br />

jäsenille (osallistuminen yhteen ryhmään)<br />

39 € ja 55 € (molemmat ryhmät) muille 78<br />

€ /100 €. Istumalentopallo, vesijumppa,<br />

lasten ja nuorten sulkapallokerho, jooga ja<br />

tuolijooga järjestetään yhteistyössä Helsingin<br />

kaupungin liikuntapalvelujen kanssa. Lisätietoja<br />

www.hiy.fi.<br />

Yhdistykset<br />

toivottavat jäsenilleen<br />

rauhaisaa joulua ja<br />

hyvää uutta vuotta sekä<br />

kiittävät kuluneesta<br />

vuodesta <strong>2021</strong>.<br />

SISÄ-SUOMI<br />

VANTAAN SEUDUN INVALID<strong>IT</strong><br />

Vaihdetaan kuulumisia ja tietovisa Länsi-Vantaan<br />

jaosto Ti 4.1 16.15-18.15. Myyrinkodissa.<br />

Askartelu to 6.1 klo 12 -14. Curling<br />

to 6.1 klo 17-19 Kuusikon koululla. Istumalentopallo<br />

ti 11.1. klo 17.30–19.30<br />

Kuusikon koululla. Askartelu to 13.1. klo<br />

12-14. Sisäboccia to klo 13.1. 17-19 Kuusikon<br />

koululla. Istumalentopallo ti 18.1. klo<br />

17.30–19.30 Kuusikon koululla. Naisryhmä<br />

ke 19.1. klo 12-14. Laulamme yhteislauluja.<br />

Askartelu klo to 20.1. klo 12-14. Sisäboccia<br />

to 20.1 klo 17-19 Kuusikon koululla. Istumalentopallo<br />

ti 25.1. 17.30–19.30 Kuusikon<br />

koululla. Hengellinen piiri ke 26.1. klo<br />

13-14.30. Askartelu to 27.1. klo 12-14. Sisäboccia<br />

to 27.1. klo<br />

17-19 Kuusikon koululla.<br />

Toimistomme on suljettu<br />

17.12.<strong>2021</strong> – 02.01.2022<br />

JYVÄSKYLÄN SEUDUN INVALID<strong>IT</strong><br />

Toimisto Matarankatu 6, 2.krs, huone B230<br />

ja p. 040 566 3340, jklinvat@gmail.com.<br />

Liity jäseneksi soittamalla tai laittamalla<br />

sähköpostia. Jäsenetuina valtakunnallinen<br />

<strong>IT</strong>-lehti, yhdistyksen jäsentiedote Jysi,<br />

kivoja tapahtumia ja vertaistukea. Uudet<br />

hallituksen jäsenet vuodelle 2022 ovat Satu-Maria<br />

Virtanen pj, Tuula Nyberg varapj,<br />

Sini Pasanen, Tarja Perkiö ja Kati Tasola.<br />

Voit seurata meitä somessa FB: Jyväskylän<br />

Seudun Invalidit ry tai Instagram: jysi 1945.<br />

TAMPEREEN SEUDUN INVALID<strong>IT</strong> RY<br />

Yhdistyksen joulujuhla su 12.12. klo 13-16<br />

Liisan Sali, Kuninkaankatu 36 B, ohj. juontaja-humoristi-trubaduuri<br />

Juhani Viita, Joulukahvit<br />

ja puuro. Ilmoittautuminen viimeistään<br />

lehden ilmestyttyä 9.12. p. 40 ensiksi<br />

varauksen tehnyttä mahtuu mukaan.<br />

ÄÄNEKOSKEN INVALID<strong>IT</strong> RY<br />

Hallitus: Tiina Talso pj./yhteyshenkilö, jäsenkirjuri,<br />

040 5646 341, talsotiina@gmail.<br />

com, Arvo Oranen, vpj. 040 7350 953, Hannu<br />

Kautto, 040 1734 491, hannu.v.kautto@<br />

gmail.com ,Tarmo Kinnunen sihteeri, mökkivaraukset<br />

045 8596 722, Tarja Pasanen,<br />

hallituksen jäsen, 0400 192 460, tarjaleppanen@outlook.com,<br />

Paavo Salminen, hallituksen<br />

jäsen, 040 5582 593, Riitta Salminen<br />

040 5732 889. Toimikunnat Pirkkolan<br />

”talkkarina” Tarmo Kinnunen. Retki-/huvitoimikunnan<br />

vastaava Hannu Kautto. Jäsenmaksu:<br />

varsinaisen ja kannatusjäsenen<br />

jäsenmaksu 15 euroa. Kesäkoti Pirkkolan<br />

vuokrat: 40 €/vrk liittoon kuuluva ja 50<br />

€/vrk ulkopuoliset. Tietoa toiminnasta: yleiset<br />

kokousilmoitukset julkaistaan Pikkukaupunkilaisessa.<br />

Lisäksi muista tapahtumista<br />

voi olla myös Sisä-Suomen lehdessä<br />

ja <strong>IT</strong>:ssä. Ilmainen uinti 1*kk Suolahden tai<br />

Äänekosken uimahalli.<br />

LOUNAIS-SUOMI<br />

toimintakalenteri<br />

HARJAVALLAN SEUDUN INVALID<strong>IT</strong> RY<br />

Toimisto avoinna ma klo 9-13.30. Pj. Liisa<br />

Leppäkorpi, 050 369 6234, vpj. Reijo Pajula,<br />

040 073 8262. Kerho koulukeskuksessa<br />

17.1.2022 klo 15. Askartelu toimistolla<br />

ti klo 12-15. Pelikerho toimistolla parillisina<br />

ma klo 12-16. Bocciaa pelataan Vinnaressa<br />

ti klo 13.30-15.30. Avoimet ovet,<br />

joulumyyjäiset ja glögitarjoilu toimistolla<br />

14.12. klo 10-13. Tietoa yhdistyksen<br />

ajankohtaisesta toiminnasta saa toimistosta<br />

sekä www.hsinva.fi ja Sydän-Satakuntalehdestä.<br />

Toimistolla myynnissä adresseja,<br />

pinssejä ja askartelukerhon tuotteita.<br />

NOORMARKUN SEUDUN INVALID<strong>IT</strong> RY<br />

Jäsenilta 12.1.2022 klo 18.30, kahvitus<br />

klo 18. Seurakuntatalolla, mukana seurakunnan<br />

edustaja. Talviteatteri Luvialla<br />

29.1.2022 klo14. Musiikkinäytelmä Hetki<br />

lyö. Ilm. Laurille 8.1.2022 mennessä, 040<br />

563 3286. Talvipäiväretki 8.2.2022, ilm.<br />

Laurille viim. 20.1.2022. Jäsenilta 24.2.22<br />

klo 18.30, kahvitus klo 18, yhteislaulua, laulattajana<br />

Jukka Virta, Seurakuntatalo. Vesijumppa<br />

jatkuu diakonialaitoksella tammikuussa<br />

ma klo 10.30 ja boccia-harjoitukset<br />

Noormarkun urheilutalolla pe klo 15.30-<br />

17, ei juhlapyhinä. Yhdistyksen adresseja<br />

myyvät Aili Kurppa puh. 040 779 3127, Liisa<br />

Suominen p. 050 466 0832, Hilkka Leppänen<br />

p. 040 0887 284, Lauri Levo p. 040 563<br />

3286, Raimo Virta p. 050 0539 995, K-market<br />

Noormarkku.<br />

PORIN INVALID<strong>IT</strong> RY<br />

Toimisto Pohjoispuisto 1, 28100 Pori, p. toimisto:<br />

02 633 4020 ja Soilille p. 040 735<br />

8526. porin.seudun.invalidit@dnainternet.<br />

net, porinseuduninvalidit.yhdistysavain.fi.<br />

Toimisto avoinna joka kk 1. ja 3. ti klo 11-14<br />

Jäsenpäivä 13.12, klo 12-15, tämänhetkistä<br />

ja tulevaa kanssamme pohtimassa vieraileva<br />

luennoitsija Milja Karjalainen yhteisökeskuksesta,<br />

juodaan torttukahvit ja poristaan<br />

ajankohtaisista asioista. Tervetuloa!<br />

Kuntosalilla jatketaan taas 11.1.2022<br />

ja 25.1.2022, klo 13, lisää päiviä seuraavassa<br />

lehdessä, osoite Verve Terapia Isolinnankatu<br />

22 28100 Pori. Vesijumppa jatkuu<br />

13.1.2022 to Diavireen tiloissa klo 11.45. Jäsenpäivän<br />

bingo 24.1.2022, klo 13. Tarkkaile<br />

tekstiviestejäsi, hallitus ilmoittaa tekstiviestillä,<br />

jos tapahtumissa on muutoksia.<br />

RAISION SEUDUN INVALID<strong>IT</strong> RY<br />

Kokoonnumme kerhoomme joka kk:n 2.<br />

ma Hulvelaan klo 16, kahvit klo 15.15. Kokoonnumme<br />

Raision seurakuntatalolle<br />

joka 4. ma klo 13: bingoa, arpajaisia, mahdollisia<br />

asiantuntijaluentoja tai muuta ohjelmaa.<br />

Hulvelassa on ma kuntosali klo 12,<br />

www.it-lehti.fi 71

toimintakalenteri<br />

ohjaaja paikalla ti klo 9-11 vesivoimistelu<br />

ja sauna. Olkkarissa pelikerho ma klo 11.<br />

Tornilassa pe käsityö- ja pulinakerho klo<br />

14-17, boccia klo 15-16 Jouluruokailu on<br />

Kiisanpirtillä 13.12 klo 14, ilm. ja info Terttu<br />

Pajukoski, p. 040 7386 751.<br />

RAUMAN INVALID<strong>IT</strong> RY<br />

Toimistomme os. Aittakarinkatu 1 on auki<br />

ti klo 9-11 ja ke klo 13-15, p. 02 824 1631.<br />

Huomioithan, että toimisto on suljettu aina<br />

kuukauden 1. ke. Toimisto joululomalla<br />

13.12.-10.1.2022. Jäsenasioissa soita Taina<br />

Saarinivalle, p. 050 433 4954. Toimistolla<br />

Makrameekerho ma 10.1. ja 24.1. klo 13-<br />

15, lisät. Sirpa Ruponen p. 044 0823 283.<br />

Kerhossa voit myös tehdä omaa käsityötä.<br />

Mökillä miesten äijäpiiri aina ke klo 10-12,<br />

lisät. Matti Nikkola p. 044 2549 494. Keilausta<br />

ma 3.1. ja 17.1. klo 13-14 Rauman keilahallilla,<br />

lisät. Sirpa Ruponen. Kuntosalivuoro<br />

Kunto Rauman tiloissa Potkurin yläkerrassa<br />

aina ti klo 10-11, hinta 3 €/hlö/kerta,<br />

lisät. Matti Arvo p. 040 0719 314. Curlingia<br />

TulesTalolla, os. Aittakarinkatu 14,<br />

aina ke klo 16-17, lisät. Sirpa Ruponen. Bocciaharjoituksista<br />

lisät. Marko Ylikleemola<br />

p. 045 1265 974. Kaupungin järjestämät kevennetyt<br />

vesijumpat ma, to ja pe klo 13-<br />

13.30 sekä ke klo 13.30-14, lisät. toimistolta.<br />

Vielä ehdit kysellä lippuja Porin Promenadisalissa<br />

14.1.2022 olevaan ”Muistan viisikymmenluvun”-<br />

konserttiin Taina Saarinivalta.<br />

Tehostamme tiedottamista ja perustamme<br />

jäsenten oman Whatsapp-ryhmän<br />

ja halukkaille myös sähköpostiryhmän.<br />

Ilmoita siis halukkuutesi Anniina Sillanpäälle,<br />

p. 040 5245 721, tai rauman.invalidit@<br />

outlook.com. Tarkemmat tiedot toiminnastamme<br />

löydät Raumalaisen yhdistyspalstalta<br />

sekä www.raumaninvalidit.fi<br />

KAAKKOIS-SUOMI<br />

LAHDEN SEUDUN INVALID<strong>IT</strong><br />

Toimisto LINK Lahden Järjestökeskus Hämeenkatu<br />

26 a 3 krs 15140 Lahti. Päivystys<br />

joka kk 1. ti klo 15-16 . Sp invalidit.lahti@phnet.fi.<br />

Vt. pj. Eero Nieminen p. 040<br />

0840 158. Neuvontapuhelin ma klo 15-16,<br />

p. 040 055 1884. Askartelukerho 2022<br />

to 27.1.-22.4. klo 12-14.30 Link Lahden Järjestökeskus,<br />

Hämeenkatu 26 a 3 krs. Pikkujoulut<br />

Parinpellon leirikeskus Hollola la<br />

18.12 klo 12-17. Seuraa ilmoituksia Linkin<br />

Lahden seudun invalidien netti-, ja FB-sivuilla<br />

ja Etelä Suomen Sanomissa.<br />

KOUVOLAN SEUDUN INVALID<strong>IT</strong> RY<br />

Seuraa tapahtumia ”Ajankohtaista -listasta<br />

osoitteessa www.ksiry.net sekä Kouvolan<br />

Sanomien järjestöpalstalta. Liikuntavuorot:<br />

Bocciaa ke klo 15.30–17, ja lentopalloa<br />

pe klo 15–16.30, Kaunisnurmen koulun<br />

liikuntasalissa, Pajaraitti 10, 45100 Kouvola.<br />

Kuntosalivuorot to klo 16–17, Kouvolan<br />

Lyseon lukion kuntosalilla, Palomäenkatu<br />

33, 45100 Kouvola.<br />

KUOPION INVALID<strong>IT</strong> RY<br />

Toimisto lomalla 22.12.- 31.12. Vaikuttamisryhmän<br />

kokous 12.1. klo 14–16. Voit<br />

osallistua joko toimistolla livenä tai Teamsin<br />

välityksellä. Ilmoittaudu toimistolle viimeistään<br />

11.1. Vesijumppa Suokadun toimintakeskuksella<br />

alkaa 11.1. klo 16–17.<br />

Vuonna 2020–<strong>2021</strong> liittyneille jäsenille pidetään<br />

tervetulijaistapahtuma 19.1. klo<br />

17 Mäntylän (Untamonkatu 5) ruokasalissa.<br />

Kutsu lähetetään heille henkilökohtaisesti.<br />

Ilmoittaudu mukaan viimeistään 17.1. mennessä<br />

toimistolle. Mindfulness-kurssi jatkuu<br />

vuonna 2022 ja uusia innokkaita mahtuu<br />

mukaan. Kysy toimistolta. Ajankohtaiset<br />

tiedot löydät yhdistyksen nettisivuilta ja Facebookista.<br />

Lähetämme myös sähköpostitse<br />

tietoa tulevista tapahtumista osoitteesta<br />

noreply@invalidiliitto.fi. Ilmoitamme nettisivuilla<br />

ja Facebookissa, mikä toimiston sijaitsevassa<br />

Validia-talossa on tilanne vierailurajoituksien<br />

suhteen. Toimiston työntekijän<br />

Sirpan tavoitat p. 044 0378 451 ja toimisto@kuopioninvalidit.fi.<br />

SAVONLINNAN SEUDUN INVALID<strong>IT</strong> RY<br />

Alkuvuoden 2022 toimintaa. Noudatamme<br />

viranomaisten koronaohjeistuksia kokoontumisten<br />

suhteen. Tapahtumien toteutumisiin<br />

voi tulla muutoksia. Bocciapelit<br />

ma Linnalassa Seniorikeskuksen liikuntasali<br />

(esteetön pääsy) klo 10-12, Pappilankatu<br />

6, 57100 Savonlinna, käynti sisäpihalta.<br />

Maksu 1 €/hlö (sis. kahvit ja kahvileipä)<br />

sekä ke klo 10-12 Savonlinnan seurakunnan<br />

palloilusali, Kirkkokatu 17, 57100 Savonlinna.<br />

Otetaan ohjelmaan mahdollisesti muutakin<br />

liikuntaa kuin boccia. Toiveita otetaan<br />

vastaan. Invakerhopäivät jatkuvat joka kk<br />

2. ke klo 12-14. Vuoden 1. invakerho pidetään<br />

Punkaharjulla, ke 12.1.2022 klo 12-14,<br />

aika ja paikka tarkentuvat myöhemmin. Invakerhoja<br />

pyritään pitämään myös muualla<br />

kuin Savonlinnassa Kolomosen tiloissa.<br />

Näistä ilmoitetaan myöhemmin. Lisäksi<br />

teatteri-, elokuva- tai konserttitapahtumia,<br />

raha- ja koronatilanteen niin salliessa.<br />

Yhdistyksen sähköpostiosoite muuttuu<br />

1.1.2022, uusi s-postiosoite on inva.savonlinna@gmail.com.<br />

Myös omat kotisivut<br />

ovat nyt avattu www.saseinva.fi, käykää tutustumassa<br />

ja laittakaa kehitysehdotuksia.<br />

Kevään toiminnasta ilmoitetaan myöhemmin<br />

jäsenkirjeessä ja <strong>IT</strong>-lehdissä. Seuraa<br />

lehti-ilmoituksia yhdistyspalstoilla Itä-Savo<br />

ja Savonmaa. Tapahtumista ja muutoksista<br />

ilmoitetaan myös tekstiviestein. Ilmoita, jos<br />

yhteystietosi muuttuvat. Yhteydenotot:<br />

044 0514 093, inva.savonlinna@gmail.com.<br />

<strong>IT</strong>Ä-SUOMI<br />

IISALMEN INVALID<strong>IT</strong> RY<br />

Joukolankatu 6, 74120 Iisalmi. puh,<br />

0440 824 455. Toimisto auki ma-ke klo 10-<br />

12. Sp: iisalmen.invalidit@meili.fi, www.iisalmeninvalidit.fi.<br />

Lämmin kiitos kaikille jäsenille,<br />

jotka käyttivät äänioikeuttaan <strong>Invalidiliiton</strong><br />

liittovaaleissa! Yhteislauluillat jatkuvat<br />

jouluun saakka to klo 17 Invatalolla.<br />

Ohjattu vesivoimistelu ma klo 14.30-<br />

15 Iisalmen uimahallilla. Keilavuoro keilahallilla<br />

to klo 13-14. Teemme käsin -kerho<br />

joka toinen ma klo 14-16.30 Invatalolla,<br />

seur. kerta tammikuussa 2022. Uutena<br />

toimintana jäsenille käytettävissä tammikuusta<br />

2022 alkaen Aurinkokellossa maksuton<br />

kuntosali joka viikko ti klo 15.30<br />

-16.30 ja ke 10-11. Osoite on Auringonkehrä<br />

10, 74120 Iisalmi. Parasta nuori -toiminta<br />

18-29-v. nuorille Teamsissa ja livenä<br />

sovittuina aikoina. Toiminta on rentoa ja<br />

lähtee nuorten toiveista. Ota yhteys sähköpostilla:<br />

parastanuori@gmail.com. Instagram<br />

#parasta_nuori_toiminta. Perinteinen<br />

joulujuhla- ja ruokailu la 11.12. klo 14 Iisalmen<br />

Kulttuurikeskuksessa jäsenille, jotka<br />

ovat ilmoittautuneet etukäteen, tervetuloa!<br />

Jäsenilta ohjatun kuntosalin merkeissä<br />

ti 11.1.2022 klo 15.30-16.30 Aurinkokellon<br />

kuntosalilla, Auringonkehrä 10, Iisalmi.<br />

Ohjaamassa kuntohoitaja Merja Sonninen<br />

Ylä-Savon Sotesta. Hengellinen kerho<br />

ti 18.1.2022 klo 13 Invatalolla. Vieraana<br />

diakonissa Raija Autio Iisalmen srk. Seuraa<br />

ilmoituksiamme su Iisalmen Sanomissa<br />

muistiopalstalla, kotisivuillamme sekä Facebookissa.<br />

JOENSUUN SEUDUN INVALID<strong>IT</strong> RY<br />

Koulukatu 24 B 23,80100 Joensuu, puh.<br />

0400 123 156 (puhelinpäivystys ma-pe klo<br />

10-16) Tapaamisen voit sopia puhelimitse.<br />

s-posti: joeninva@gmail.com, www.joeninva.fi<br />

Seuraa tiedotuksiamme, ota selvää tapahtumista<br />

yhdistyksen kotisivuilta, Facebookista<br />

tai soita p. 0400 123 156 ja kysy!<br />

72 <strong>IT</strong> INVALIDILI<strong>IT</strong>TO

toimintakalenteri<br />

Tule rohkeasti mukaan toimintaan! Neuvontapisteessä<br />

palvelevat yhdistyksen<br />

kokeneet vapaaehtoiset. Voit kysyä neuvoa<br />

vammaisuuteen liittyvissä asioissa, esim.<br />

vammaispalvelujen hakemiseen, hakemusten<br />

täyttämiseen ja avustamista oikaisupyyntöjen<br />

tekemiseen. Soita tai lähetä s-<br />

postia toimistollemme ja varaa aika asiasi<br />

käsittelyyn. Soita ja kysy rohkeasti kerhoista<br />

tarkemmin Jaana Tolvaselta p. 044 522<br />

6677 Jos haluat merkkipäiväsi <strong>IT</strong>-lehteen,<br />

ilmoita siitä 3 kk ennen Jaana Tolvaselle<br />

p. 044 522 6677 tai joeninva@gmail.com.<br />

Muussa tapauksessa sitä ei ilmoiteta. Peli-illat<br />

Kuntokeitaalla joka kk:n 1. ke klo 16-<br />

18! Seuraavat peli-illat ovat ke 1.12. ja 12.1.<br />

2022 klo 16-18 (boccia ja sulkapallo/biljardi<br />

+ keilaus). Kontakti-ryhmä kokoontuu<br />

joka kk:n 2. to klo 17-20 Vesselissä, Kouluk.<br />

24 B 23, Joensuu. Seuraava kokoontuminen<br />

on 9.12. Silloin on jouluinen kerta. Yhteyshenkilöinä<br />

Iiris Karvinen p. 0400 649 677, iiris_karvinen@hotmail.com,<br />

Mauri Pietilä<br />

p. 050 359 7713, pietilamauri@gmail.com.<br />

Kirjoittajapiiri kokoontuu seuraavat kerrat<br />

ke 15.12 ja 19.1.2022 klo 13-15. Vesselissä,<br />

Koulukatu 24 B 23. Kirjoittajapiirin ohjaaja<br />

Paula-Helena Moller p. 0440 511 111.<br />

Apuvälinemessumatka on Helsinkiin 12.-<br />

13.5.2022. Vapaita paikkoja matkalle voi tiedustella<br />

Jaanalta p. 0400 123 156 tai<br />

044 522 6677.<br />

PIEKSÄMÄEN INVALID<strong>IT</strong> RY<br />

Muutokset vuoden 2022 ennakkoinfoon<br />

mahd. Seuraa Pieksämäen Lehden ja Pieksämäen<br />

Seudun Paikallisen seurapalstoja<br />

sekä <strong>IT</strong>-lehden toimintakalenteria. Bocciaa<br />

(Hengitysyhdistyksen kanssa) ti ja to klo<br />

9-12, uimahallin alakerrassa. Vesijumppa<br />

uimahallilla jatkaa 13.1. klo 16.15. Kuntosalin<br />

jatkoa suunnitellaan ja asiasta tiedotetaan<br />

enemmän myöh. Naisten iltapäiväryhmä<br />

kokoontuu joka kk 1. ma , alkaen<br />

7.2. klo 15 Neuvokas Toimintakeskuksessa.<br />

Yhdistyksen jäsenilleen tarjoama 10 €<br />

kulttuuri- ja vapaa-aika KUVA-seteli on voimassa<br />

31.5.2022 saakka. Mikäli et ole vielä<br />

sellaista saanut, voit noutaa sen Neuvokas<br />

Toimintakeskuksesta tai hallituksen jäseniltä.<br />

Lisätiedot: Irma, p. 040 541 8453,<br />

irma.huuskonen@pp.inet.fi. Setelin voi käyttää<br />

johonkin Kulttuurikeskus Poleenin ohjelmiston<br />

esityksiin tai Seutuopiston kurssiin<br />

osaksi maksua, lipun oston tai kurssimaksun<br />

yhteydessä (kurssimaksu on maksettava<br />

opiston toimintoon, mikäli käyttää etuseteliä).<br />

Seteli on tarkoitettu vain yhdistyksen<br />

jäsenelle henkilökohtaisesti (1 kpl/jäsen),<br />

eikä sitä saa luovuttaa toiselle.<br />

VARKAUDEN INVALID<strong>IT</strong> RY<br />

Sulkapallo ti klo 15-16 0,50€/hlö Liikuntatalo<br />

Järvelänkatu 12. Keilaus ke klo 16.-<br />

17. 16 €/hlö, Liikuntatalon 2 krs, Järvelänkatu<br />

12. Salijumppaa, kuntosalia ja vesivoimistelua<br />

to klo 9.45 alkaen Varkauden<br />

Uimahallilla Ahlströminkatu 11. Uimahallivuoron<br />

kausimaksu 25 € jäseniltä, ei-jäseniltä<br />

30 €. Maksut toimistolle tai yhdistyksen<br />

tilille. Boccia pe klo 14-15:30, Maksuton,<br />

Kuoppakankaan työkeskus. Toimisto<br />

palvelee ma-ke klo 9-13 Yhdistystalo Warikolla,<br />

Ahlströminkatu 22, p. 040 7608 213,<br />

tai toimisto70@gmail.com, tavoitat toimistotyöntekijän<br />

puhelimitse myös to ja pe.<br />

LÄNSI-SUOMI<br />

SUOMENSELÄN INVALID<strong>IT</strong> RY<br />

Hyvän mielen kerho joka 2. ke klo 12 Saavutuksessa,<br />

Leppävuorentie 11, Ähtäri.<br />

Boccia ma klo 16-17.30 liikuntahallissa, Lukiontie<br />

1. Uintilippu Hotelli Mesikämmenessä<br />

alennettuun hintaan (2,50 €) 1x/vko.<br />

Jäsentarjouksena 20 €:n hyvitys jalkahoitomaksusta.<br />

1 krt/hlö. Voimassa vuoden loppuun.<br />

Kuitit Esalle 050 464 0398. Lisäätieto<br />

paikallislehtiemme (Ähtärinjärven Uutisnuotta<br />

ja Lakeuden Portti) järjestöpalstoilla.<br />

VAASAN SEUDUN INVALID<strong>IT</strong> RY<br />

Joulujuhla on peruutettu koronatilanteen<br />

vuoksi. Seuraa ilmoituksia Ilkka-Pohjalaisen,<br />

Vasabladetin ja Vaasa-lehden toimintapalstoilta<br />

sekä www.vaasanseuduninvalidit.<br />

yhdistysavain.fi.<br />

OULU-KAINUU<br />

OULUN INVALIDIEN YHDISTYS RY<br />

Kiviharjunlenkki 4, 90220 Oulu. Koronan<br />

vuoksi toimisto avoinna tarpeen mukaan,<br />

soita ja sovi tapaaminen. Normaalisti toimisto<br />

avoinna ma-pe klo 10-14, yhteydenotot<br />

toimisto@oiy.fi, p. 050 574 1567 tai toiminnanjohtaja<br />

p. 044 236 5338. Seuraa tapahtumakalenteria<br />

www.oiy.fi/tapahtumalenteri<br />

ja tiedotusta www.oiy.fi sekä facebook.com/ouluninvalidit.<br />

Jäsentapaamiset<br />

Aleksinkulmassa 2.2. alkaen joka toinen<br />

ke klo 10.30-12.30, kahvimaksu 2 €,<br />

Huom. aiemmin ilmoitettu 19.1. tapaaminen<br />

peruttu, tapaamiskerrat: 2.2, 16.2., 2.3.,<br />

16.3., 30.3., 13.4., 27.4., 11.5. ja 25.5. Ohjelma<br />

varmistuu myöhemmin. Amputoitujen<br />

vertaistapaamiset 12.1., 23.2., 23.3.,<br />

6.4. ja 4.5. klo 17-19 Rehapoliksessa ellei<br />

toisin mainita, aiheet ja vierailijatiedot päivittyvät<br />

www.oiy.fi/yhdistys/vertaistuki/amputoitujen-vertaistapaamiset/<br />

sekä tapahtumakalenteriin,<br />

lisät. Anni Mannelin p. 044<br />

236 5338, anni.mannelin@oiy.fi. Liikuntaryhmät<br />

alkavat 10.1.2022 Pyörätuolikoris<br />

la klo 17-19 Tuiran koulu, Koskitie 27, lisätietoa<br />

p. 041 436 5475, Sähköpyörätuolisalibandy<br />

ti ja pe klo 18-19.30 Kasarmin liikuntasali,<br />

Upseerinkatu 4. Kokeilu onnistuu<br />

joukkueen tuolilla, ilmoita tarpeesta joukkueenjohtajalle<br />

p. 044 530 1007. Hur-kuntosalivuoro<br />

amputoiduille ti klo 14.00-<br />

15.45 (aikavälillä tunti) kaupunginsairaala,<br />

Kiviharjuntie 5. Vesivoimistelu amputoiduille<br />

ja liikkumisen apuvälineitä käyttäville<br />

to klo 16-16.30 kaupunginsairaala, Kiviharjuntie<br />

5. Odota ohjaajaa ennen altaaseen<br />

menoa. Ilmoittautuminen on pakollista kaupunginsairaalan<br />

ryhmiin, p. 044 236 5338,<br />

anni.mannelin@oiy.fi. Boccia ma klo 14.30-<br />

16.00 Kasarmin liikuntasali, Upseerinkatu<br />

4. Erityisjärjestöjen yhteisvuoro ti klo<br />

16-17.30 Kempeleen lukion liikuntasali, ovi<br />

4. Vihiluodontie 580. Pe klo 14-16 Jatulin liikuntakeskus,<br />

Haukipudas. OIY osallistuu<br />

aluevaalien vaalipäivänä 23.1. Pieni ele -lipaskeräykseen.<br />

Tarvitsemme vapaaehtoisia<br />

lipasvahdeiksi! Tule mukaan auttamaan,<br />

pienikin apu on tarpeen! Voit osallistua yksin<br />

tai ystävän tai perheenjäsenen kanssa.<br />

Ilmoittaudu toimistolle! Koronan ja tarjoilujen<br />

vuoksi ilmoittaudu jokaiseen tapaamiseen<br />

Annille tai Kristalle, puh. 050 574<br />

1567, toimisto@oiy.fi ja p.uh. 044 236 5338<br />

anni.mannelin@oiy.fi. Saatamme koronarajoitusten<br />

vuoksi myös joutua rajoittamaan<br />

osanottoa.<br />

VALTA-<br />

KUNNALLISET<br />

YHDISTYKSET<br />

LYHYTKASVUISET - KORTVÄXTA RY<br />

Järjestämme monipuolisia tapahtumia<br />

niin etänä kuin livenä. Tapahtumia järjestävät<br />

yhdistyksen vapaaehtoiset ja haku ensi<br />

vuodelle on käynnissä. Lisätietoja www.lyhytkasvuiset.fi.<br />

Koulutus vapaaehtoisille<br />

22.-23.2.2022 Turengissa. Lisäksi järjestämme<br />

aluetapahtuman Heurekan tiedekeskukseen<br />

30.1. ja etäsuklaatastingin<br />

11.2. Yhdistyksen kevättapahtuma Hämeenlinnassa<br />

8-10.4. Lisätietoa www.lyhytkasvuiset.fi<br />

Seuraa meitä somessa (Instagram,<br />

Twitter, Facebook #lyhytkasvuiset.<br />

www.it-lehti.fi 73

tuetut lomat<br />

Jokaisella on<br />

oikeus lomaan<br />

Tuetulta lomalta vertaistukea ja voimavaroja arkeen!<br />

MAASEUDUN TERVEYS- JA LOMA-<br />

HUOLLON järjestämät tuetut lomat<br />

on tarkoitettu kaikille, joilla ei taloudellisista,<br />

terveydellisistä tai sosiaalisista<br />

syistä ole muuten mahdollisuutta<br />

lomaan. Lomat ovat ryhmämuotoisia<br />

täysihoitolomia, joita järjestetään<br />

eri puolella Suomea esteettömissä<br />

kylpylöissä, urheiluopistoissa, kuntoutuskeskuksissa<br />

ja hotelleissa.<br />

Lomat on kohdennettu omatoimisille<br />

ja apua tarvitseville vammaisille ihmisille<br />

sekä vammaisten lasten perheille.<br />

Lomien saaminen ei edellytä <strong>Invalidiliiton</strong><br />

jäsenyhdistyksen jäsenyyttä.<br />

› Voit hakea lomaa, jos asut Suomessa<br />

vakituisesti eikä sinulla muuten<br />

olisi mahdollisuutta lomailuun. Voit<br />

hakea yksin, ystävän tai perheen<br />

kanssa. Perustele hakemus hyvin.<br />

Puutteellisesti täytettyjä hakemuksia<br />

ei voida käsitellä.<br />

› Lomatuki myönnetään taloudellisin,<br />

terveydellisin ja sosiaalisin<br />

perustein.<br />

› Mikäli tarvitset henkilökohtaista<br />

apua päivittäistoimissa, hae lomaa<br />

oman avustavan henkilön kanssa.<br />

Työsuhteessa olevan henkilökohtaisen<br />

avustajan lomakulut (majoitus<br />

+ ruoka) maksaa MTLH. Avustajan<br />

tiedot lisätään avustettavan<br />

lomahakemukselle.<br />

› Eri taloudessa asuva omainen tai<br />

ystävä täyttää oman lomahakemuksen<br />

perusteluineen, omavastuuosuus<br />

on 100 €/5 vrk.<br />

› Lomatuen hakeminen ei edellytä<br />

<strong>Invalidiliiton</strong> jäsenyhdistyksen jäsenyyttä,<br />

mutta hakemuksessa tulee<br />

käydä ilmi, että kuulut kohderyhmään.<br />

› Lomahakemuksen voi täyttää<br />

MTLH:n verkkosivuilla www.<br />

mtlh.fi. Paperisen hakemuksen ja<br />

lomaesitteen voi tilata osoitteesta<br />

lomat@mtlh.fi tai 010 2193 460.<br />

› Lomien hakuajat päättyvät 3 kk<br />

ennen loman alkamispäivää. Kutsut<br />

lomalle valituille lähetetään n.<br />

2 kk ennen loman alkua. Kielteisestä<br />

lomapäätöksestä ei lähetetä<br />

ilmoitusta.<br />

› Lomilla on täysihoito: aamiainen,<br />

lounas ja päivällinen, lapsiperhelomilla<br />

myös iltapala. Jokaisella<br />

lomalla on lomateeman mukaista<br />

monipuolista, ohjattua, maksutonta<br />

ohjelmaa. Loma ei kuitenkaan ole<br />

kuntoutusta.<br />

› Loman omavastuuosuus aikuisilta<br />

ja 17 vuotta täyttäneiltä on 100 € /<br />

5 vrk. Lomailija maksaa itse matkakulunsa<br />

lomakohteeseen. Alle<br />

17-vuotiaat lomailevat maksutta.<br />

Mitä loma tarjoaa?<br />

› Lomalla voit unohtaa arjen huolet<br />

hetkeksi ja tutustua samankaltaisessa<br />

elämäntilanteessa oleviin.<br />

› Lomalla on mahdollisuus hengähtää<br />

arjen kiireistä ja kerätä yhteisiä<br />

muistoja.<br />

› Lomalta saa yhteisiä lomamuistoja,<br />

uusia kokemuksia ja ehkä uusia<br />

ystäviä.<br />

Lisätietoja puh. 010 2193 460,<br />

lomat@mtlh.fi,<br />

palveluaika ma–pe klo 9-13.<br />

Lisätietoa lomista sähköisesti<br />

mtlh.fi/lomatarjonta/erityisryhmille/<br />

Lomahakemukset sähköisesti:<br />

mtlh.fi/loman-hakeminen/<br />

VOIMAA<br />

VERTAISUUDESTA -LOMAT<br />

21.-26.3.2022<br />

Loma apua tarvitseville aikuisille,<br />

Kuntoutuskeskus Kankaanpää<br />

Hakuaika päättyy 21.12.<strong>2021</strong><br />

9.-14.4.2022<br />

Loma omatoimisille aikuisille,<br />

Kylpylähotelli Peurunka<br />

Hakuaika päättyy 9.1.2022<br />

16.-21.05.2022<br />

Loma apua tarvitseville aikuisille,<br />

Kruunupuisto Oy<br />

Hakuaika päättyy 16.2.2022<br />

3.-8.7.2022<br />

Loma lapsiperheille, Hotelli Kivitippu<br />

Hakuaika päättyy 3.4.2022<br />

14.-19.8.2022<br />

Loma omatoimisille aikuisille,<br />

Liikuntakeskus Pajulahti<br />

Hakuaika päättyy 14.5.2022<br />

11.-16.9.2022<br />

Loma apua tarvitseville aikuisille,<br />

Kyyhkylä/Mikkeli<br />

Hakuaika päättyy 11.6.2022<br />

13.-18.11.2022<br />

Loma apua tarvitseville aikuisille,<br />

Rokua Health & Spa<br />

Hakuaika päättyy 13.8.2022<br />

74 <strong>IT</strong> INVALIDILI<strong>IT</strong>TO

Sinikka Rantala, chefredaktör // ledare<br />

Vi skapar välbefinnande<br />

för varandra<br />

” UNDER<br />

JULTIDEN<br />

ACCENTUERAS<br />

OFTA<br />

ENSAMHETEN.<br />

V<br />

i vet att grundpelarna för vårt<br />

välbefinnande är en mångsidig<br />

och hälsosam kost, regelbunden<br />

motion och tillräcklig<br />

sömn. De här är säkert så pass<br />

bekanta saker för de flesta av oss att när<br />

vi hör talas om dem kan kunskapen om<br />

dem gå in genom det ena örat och ut genom<br />

det andra. Och ändå kan det vara<br />

överraskande svårt att omsätta den här<br />

kunskapen i praktiken och i den egna<br />

vardagen.<br />

Också ett stresslöst sinne, positiva tankar<br />

och sociala relationer påverkar vårt<br />

välbefinnande. De är ofta sammanflätade<br />

med varandra. I synnerhet om man<br />

upplever ensamhet, förmår humöret nödvändigtvis<br />

inte hålla sig på plussidan. Lätt<br />

kan man börja uppleva skuldkänslor över<br />

att man inte kan skaffa sig vänner eller<br />

ett lika omfattande socialt nätverk som<br />

andra har. Ensamhet kan man uppleva<br />

också i ett parförhållande.<br />

Då man är dyster till mods orkar man<br />

nödvändigtvis inte längre ens försöka<br />

bygga upp sociala relationer. Och de är<br />

inte ens lätta att bygga upp, de flesta av<br />

oss trivs nämligen bättre med glada och<br />

positiva människor. Den onda cirkeln är<br />

således sluten.<br />

Möjligheten att lära sig nytt och att använda<br />

sina egna färdigheter skapar ofta<br />

tillfredsställelse. Att syssla med olika<br />

fritidsintressen ger känslor av att lyckas<br />

och stärkt självförtroende. Också föreningsverksamheten<br />

bör, när den är som<br />

bäst, ge oss glädjekänslor av att träffas,<br />

att göra saker och ting tillsammans och<br />

att uppnå gemensamma mål. Det är bättre<br />

att koncentrera sig på andra än på sig<br />

själv. Via föreningsverksamhet kan vi ge<br />

varandra också uppmuntran, positiva<br />

tankar, kamratstöd, omsorg och till och<br />

med vänskap. Med andra ord, skapa välbefinnande<br />

för varandra.<br />

Allt sedan min ungdom har jag varit<br />

intresserad av att resa och det har varit<br />

en viktig del i min egen palett av välmående.<br />

Coronatiden har ändå gjort ett<br />

stort jack i paletten. Vilka kval har jag<br />

inte upplevt; det har känts som om livet<br />

rinner mellan fingrarna då jag inte<br />

har kunnat se nya kulturer och träffa nya<br />

människor, uppleva helt nya saker. Resande<br />

utvidgar vår förståelse för världen och<br />

förbättrar, enligt undersökningar, också<br />

vårt mentala och fysiska välbefinnande.<br />

Samtidigt ökar resande på vår tolerans<br />

och vårt godkännande av olikhet.<br />

Invalidförbundets Raimo Lindberg -pris<br />

tilldelades i år Sanna Kalmari, som redan<br />

i många års tid har främjat tillgängligt<br />

resande. Hon har också uppmuntrar<br />

människor att ta sig utanför hemmets fyra<br />

väggar. Och det är verkligen viktigt.<br />

Fast man inte skulle resa utomlands eller<br />

ens till andra ändan av Finland, är det inte<br />

skäl att stanna enbart hemma, hur god<br />

den platsen än må vara. I mindre skala<br />

kan redan ett par ord eller ett leende som<br />

man utbyter med butikskassan ibland vara<br />

något verkligen betydelsefullt och en<br />

överraskande viktig del av vårt välbefinnande<br />

i vardagen. Detta har coronatiden<br />

klart visat på.<br />

Under jultiden accentueras ofta ensamheten,<br />

i synnerhet om man inte har<br />

familj som man kan fira julhelgen med.<br />

Hur skulle det vara om vi den här julen,<br />

fast med ett telefonsamtal, kommer ihåg<br />

sådana bekanta, grannar eller våra föreningsmedlemmar<br />

som vi vet att är ensamma.<br />

Sist och slutligen tar det inte lång<br />

tid, men dess betydelse för den andra kan<br />

vara väldigt stor. Låt oss bry oss om varandra.<br />

Jag tackar alla läsare av <strong>IT</strong>-lehti för det<br />

gångna året och tillönskar er ett riktigt<br />

gott nytt år.<br />

God jul! l<br />

www.it-lehti.fi 75

på svenska // Text Anne Tarsalainen Foton Eemeli Sarka<br />

Den ortodoxe<br />

prästen är<br />

tacksam för<br />

allt som är bra<br />

Markku Salminen, kyrkoherde i Helsingfors ortodoxa församling,<br />

minns med ett leende sitt strövande, med plats för även stora<br />

vändningar. Han skulle inte själv ha valt alla livsändringar, men har<br />

accepterat dem som en del av sin egen väg.<br />

”<br />

MIN SJUKDOM<br />

HAR IBLAND VÄCKT<br />

MYCKET BEKYMMER<br />

HOS MIN FAMILJ.<br />

Hemkyrkan i prästhuset<br />

för Helsingfors<br />

ortodoxa församling<br />

på Elisabetsgatan<br />

badar i ljuset av förvintern.<br />

Lökkupolen<br />

och korset på taket<br />

till huset med fyra våningar berättar<br />

att det inte är fråga om ett helt vanligt<br />

höghus.<br />

– Det har även varit en överraskning<br />

för många lokala invånare att<br />

kyrkan finns i det här huset, berättar<br />

kyrkoherde Markku Salminen.<br />

Solstrålarna glittrar i ikonostasen<br />

med 19 ikoner målade av Alexander<br />

Emeljanovitsh Petrov 1905. Ikonen<br />

med Panteleimon Botaren<br />

bland de övriga ikonerna i kyrkan är<br />

kär för Salminen.<br />

– Sankt Panteleimon var en läkare,<br />

känd för sina underverk och för att<br />

han inte tog betalt av sina patienter.<br />

Markku Salminen faller i tystnad<br />

inför den kära ikonen. Efter en tyst<br />

bönestund är stunden lämplig för att<br />

berätta ett stycke om det egna livet.<br />

Hos familjen i barndomen<br />

lärde man sig<br />

ansvarsfullhet<br />

Markku Salminen, född i Kuusankoski<br />

1961, minns sin barndom och ungdomstid<br />

som lyckliga. Familjen med<br />

fem barn hade trygga gränser.<br />

– Jag kommer först att tänka på<br />

kärlek och förtroendefullhet. I den<br />

stora familjen lärde vi oss ansvarsfullhet.<br />

Farmor deltog även för sin<br />

del i uppfostringen av oss barnbarn.<br />

Unge Markku intresserade sig vid<br />

sidan av att läsa även för att spela teater.<br />

– Jag deltog i ungdomslinjen på<br />

Kouvola amatörteater och även i<br />

sommarteatern. Kulturen och dess<br />

många uttrycksformer har alltid intresserat<br />

mig.<br />

Han blev färdig merkonom 1983<br />

från Institutet för företagsekonomi<br />

och utrikeshandel i Kouvola.<br />

– Jag träffade Ulla, min blivande<br />

hustru, i kyrkan. Hon trodde sig bli<br />

gift med en liten statstjänsteman,<br />

men fick slutligen en präst till make.<br />

I armén började Salminen fundera<br />

på sin framtid. Trosfrågorna tycktes<br />

bli allt viktigare, och han blev intresserad<br />

av djupare frågor och sökte sig<br />

till att studera teologi. Salminen blev<br />

färdig 1988 från Finlands ortodoxa<br />

prästseminarium. När han blev färdig<br />

var han far till Andreas, 1 år.<br />

– Efter att jag blev färdig jobbade<br />

jag som vikarie för en ungdomspräst<br />

och sedan några år som sekreterare<br />

till kyrkoherden när prästen verkade<br />

i min nuvarande församling.<br />

Alla familjens tre barn föddes på<br />

olika orter.<br />

– Andreas föddes i Kuopio, Olga i<br />

Helsingfors 1989 och Anton i Sverige<br />

1994.<br />

76 <strong>IT</strong> INVALIDILI<strong>IT</strong>TO

Markku<br />

Salminen har<br />

varit kyrkoherde<br />

i Helsingfors<br />

ortodoxa<br />

församling sedan<br />

år 2009.<br />

Salminen flyttade med familjen<br />

1992 till Stockholm där jobbet som<br />

kyrkoherde i den finska ortodoxa<br />

församlingen i Sverige väntade på<br />

honom. Mer än fem år senare återvände<br />

han till prästämbetet i Helsingfors.<br />

Sedan 2009 har han varit<br />

kyrkoherde i Helsingfors ortodoxa<br />

församling.<br />

Du med<br />

sjukdomen<br />

Markku Salminen har nästan hela sitt<br />

liv lidit av olika problem med lederna.<br />

– I ungdomen märkte jag att jag inte<br />

är bra på till exempel kulstötning.<br />

Jag hade smärtor och sträckningar av<br />

olika slag, men upplevde inte någonsin<br />

att det skulle vara någon egentlig<br />

sjukdom.<br />

Problemen började försämras med<br />

åldern. Salminen fick innan han fyllt<br />

50 slutligen en diagnos som förklarade<br />

alla diffusa smärtor.<br />

– EDS, dvs. Ehlers-Danlos syndrom,<br />

är en genetisk bindvävssjukdom<br />

med karakteristisk skörhet respektive<br />

strukturella fel i bindväven.<br />

Den uppträder särskilt som löshet i<br />

lederna och att lederna lätt går ur led.<br />

När han för över tio år sedan fick<br />

diagnosen väckte den mångahanda<br />

känslor, där känslan av lättnad låg<br />

överst.<br />

– Nu förstod jag vad mina smärtor<br />

berodde på. Jag kände mig ett tag förvirrad<br />

och även sorgsen, då det är en<br />

sjukdom som inte kan botas.<br />

Familjen och även cheferna tog diagnosen<br />

lugnt.<br />

– Det var en lättnad också för dem<br />

att få höra vad mina symtom berodde<br />

på. Min sjukdom har ibland väckt<br />

mycket bekymmer hos min familj –<br />

särskilt när jag på grund av förlamningssymtom<br />

brådskande förts med<br />

ambulans till sjukhuset. Ett sådant<br />

symtom kan vara ett tecken på inre<br />

blödning. Till all lycka har dessa symtom<br />

den senaste tiden varit avsevärt<br />

färre.<br />

Rullstol till hjälp<br />

Salminen är tacksam för att den närmaste<br />

kretsen allt sedan början har<br />

förhållit sig naturlig till hans sjuk-<br />

VAD ÄR EDS<br />

Vid Ehlers-Danlos syndrom har<br />

kollagenbildningen rubbats. Kollagenet<br />

i kroppen verkar som ett lim.<br />

Det ger bindväven och kroppens<br />

olika strukturer mer flexibilitet och<br />

kraft.<br />

När kollagen inte bildas som<br />

normalt tar bindväven i senorna,<br />

lederna, ledbanden, blodkärlen och<br />

huden skada.<br />

Vävnad som stöds av skadad<br />

bindväv varken tål belastning eller<br />

återhämtar sig på samma sätt som<br />

en normal vävnad. Vävnad som blivit<br />

skörare gör bland annat lederna<br />

mer rörliga, ger större risk för att<br />

de går ur led, gör huden skörare,<br />

vävnaden svagare och musklerna<br />

tröttare. Smärtorna är mångformiga<br />

och varierar dagligen.<br />

› Källa och mer information (på<br />

finska): www.reumaliitto.fi /<br />

Ehlers-Danlosin oireyhtymä<br />

www.it-lehti.fi 77

på svenska<br />

dom, utan onödig dramatik. Salminen<br />

anser att det är viktigt att alla<br />

upplever sig vara mer än sin eventuella<br />

sjukdom, som är en egenskap<br />

bland alla andra.<br />

– Trots sjukdomen är jag fortfarande<br />

en make, far och präst, och jag kan<br />

säga mig vara en lycklig karl.<br />

Undersökningarna och diagnosen<br />

ökade självförståelsen hos Markku<br />

Salminen<br />

– Alla mina symtom kunde fastställas<br />

och ingen av dem var någon<br />

produkt av min fantasi.<br />

EDS-syndromet är en sällsynt<br />

sjukdom som ibland väcker misstankar<br />

hos medmänniskor.<br />

– Några har haft svårt att förstå att<br />

jag ibland behöver en rullstol, och sedan<br />

klarar mig en tid utan den.<br />

Markku Salminen är tacksam för<br />

att han har kunnat fortsätta med jobbet<br />

som kyrkoherde.<br />

– Fysioterapi har varit till hjälp.<br />

Min funktionsförmåga har tack vare<br />

rehabilitering blivit bättre. Det är<br />

harmfullt att FPA har minskat på rehabilitering,<br />

med vilken god funktionsförmåga<br />

alltjämt kunde garanteras.<br />

l<br />

Även de ensamma har skäl<br />

att hålla sig till traditionerna.<br />

JULEN anses främst vara en familjehögtid,<br />

som ensamstående kan uppleva<br />

vara beträngande.<br />

– Fastän man inte har någon<br />

familj omkring sig, är även livet för<br />

en ensam människa betydelsefullt<br />

och viktigt. Julen kommer även hem<br />

till denne, om hen så vill. Julprydnader,<br />

musik och läckerheter kan även<br />

hämta rätt stämning till ett litet hem,<br />

påminner Markku Salminen.<br />

– Det väsentliga är budskapet om<br />

Kristi födelse: det är lika för alla.<br />

Kyrkoherde Salminen säger att en<br />

ensam person har skäl att minnas sig<br />

vara en del av en större gemenskap.<br />

Han eller hon är alltid välkommen<br />

till församlingens tillfällen, allt efter<br />

egna möjligheter, och beroende på<br />

coronan.<br />

Kyrkoherde Salminen<br />

säger att en ensam<br />

person har skäl att<br />

minnas sig vara<br />

en del av en större<br />

gemenskap.<br />

Om man inte har kraft att ge sig av<br />

någonstans från sitt eget hem, kan<br />

musik och litteratur ge hjälp i ångesten.<br />

Markku Salminen framhäver att<br />

det är skäl att söka upp hjälp, om<br />

julen känns betryckande.<br />

– Det är inte någon upplevelse av<br />

misslyckande.<br />

Hjälp fås hos:<br />

› MIELI rf:s kristelefon 09 2525 0111<br />

› Helsingfors Mission Morgonörat,<br />

telefonjour 09 2312 0210 klockan<br />

5.00–8.00<br />

› Finlands Röda Kors 0800 100200<br />

› Ev. Luth. församlingarnas<br />

riksomfattande samtalstjänst<br />

0400 22 11 80<br />

Dags för<br />

stillhet<br />

DEN 15 NOVEMBER börjar<br />

julfastan för de ortodoxa, och<br />

den upphör på julaftonen.<br />

– Syftet med fastan är att<br />

göra livet enklare inför julen.<br />

Vi lämnar vissa animaliska<br />

produkter bort från vår diet.<br />

Under fastan framhävs det<br />

sociala ansvaret för bland<br />

annat att ge släkt och vänner<br />

mer av sin tid. Vi kommer<br />

särskilt ihåg de ensamma,<br />

berättar kyrkoherde Markku<br />

Salminen.<br />

Sankt Nikolaus högtid firas<br />

den sjätte december.<br />

– Då är det bra att minnas<br />

dem som behöver hjälp.<br />

Sankt Luciadagen den 13<br />

december är viktig också för<br />

de ortodoxa.<br />

– Då minns vi tidiga martyrer.<br />

På julaftonen fastar vi fortfarande<br />

och först på juldagen<br />

avnjuter vi den traditionella<br />

julmåltiden. Jultomten finns<br />

inte i den ortodoxa traditionen.<br />

– Vi har berättat för barnen<br />

att sagan om jultomten<br />

är förknippad med Sankt<br />

Nikolaus.<br />

Nu i jul är många bekymrade<br />

över den pågående klimatkrisen,<br />

och coronan fortfarande.<br />

– Det är bra att minnas<br />

att jag nu har denna stund,<br />

denna dag, morgondagens<br />

utmaningar kan jag nu inte<br />

lösa. Det räcker med att jag<br />

vet mig leva hälsotryggt, och<br />

jag väljer sådana alternativ<br />

som för sin del hjälper planeten.<br />

Det är bra till vardags att<br />

minnas tacksamhet för allt<br />

som är bra – då är det också<br />

lättare att leva med utmaningarna.<br />

78 <strong>IT</strong> INVALIDILI<strong>IT</strong>TO

Mirka Rautakoski // kolumni<br />

Hyvää kuuluu – vai kuuluuko?<br />

Eräänä päivänä kauppaan lähtiessäni tuli<br />

tuttu naapuri vastaan kysyen, ”mitä kuuluu”.<br />

Vastasin tietenkin heti, että ”hyväähän<br />

minulle”, sen enempää ajattelematta<br />

ja pohtimatta, ja melkeinpä jätin pysähtymättä,<br />

vaikka hän osoittikin merkkiä pysähtymisestä<br />

kohdalleni ja vuokseni. Muutama sananen<br />

siinä vielä juteltiin, jonka jälkeen jatkoimme tahoillamme<br />

matkaa hyvää päivän jatkoa toivottaen.<br />

Hissiin siirtyessäni aloin pohtia kohtaamisen<br />

alussa esitettyä kysymystä ja siihen<br />

antamaani vastausta vähän<br />

syvällisemmin. Oliko vastaukseni<br />

sittenkin vain kovin retorinen<br />

– niinhän naapurille kuuluu ohimennen<br />

vastatakin! Vai kuuluuko<br />

minulle oikeasti hyvää, kuten<br />

hänelle sanoin.<br />

Yleensä etenen asioissa suoraviivaisesti,<br />

joten vähän hämmästyin<br />

itseäni, kun asia jäikin pyörimään<br />

ajatuksiini. Aivoni alkoivat<br />

savuten miettiä, mitäpä minulle<br />

itse asiassa kuuluu. Voinko hyvin, vai olenko ehkä<br />

vähän stressaantunut töistä tai ylipäätään väsynyt<br />

marraskuun pimeistä aamuista ja kylmenevistä<br />

säistä? Kuljenko niin sanotusti laput silmillä<br />

yrittäen vain selviytyä jotenkuten päivästä toiseen?<br />

Olenko onnellinen tai tyytyväinen elämääni edes<br />

hetkittäin? Onko minulla ilon ja kiitoksen aiheita<br />

edes toisinaan? Isoja kysymyksiä ja toisinaan<br />

myös vaikeita.<br />

Tuollaisia kysymyksiä kun itselleen esittää, saattaa<br />

mielestä tulla vastauksia, joiden avulla huomaa<br />

tarvitsevansa ehkäpä muutoksia jollain elämänsä<br />

osa-alueella tai joissain tekemisissään. Tai voikin<br />

ehkä todeta, että tarvitsee esimerkiksi johonkin<br />

vaikeaan asiaan jonkinlaista ulkoista apua, joko<br />

fyysistä tai psyykkistä. Huomaa pään sisälle tulevista<br />

vastauksista, että ei nyt niin kovin hyvää<br />

kuulukaan, vaan jopa melko huonoa. Tai, hyvässä<br />

lykyssä huomaa, että ihan oikeasti, minullehan<br />

”<br />

AIVONI ALKOIVAT<br />

SAVUTEN MIETTIÄ,<br />

M<strong>IT</strong>ÄPÄ MINULLE <strong>IT</strong>SE<br />

ASIASSA KUULUU.<br />

kuuluukin tosiaan ihan hyvää! Sitä on vain ehkä<br />

jumiutunut miettimään, kuinka pimeää ja kylmää<br />

on (vaikka juuri eilen paistoi aurinko ja eipä ulkona<br />

ollut yhtään viimaakaan). Tai kuinka huonosti<br />

edellinen yö taas tuli nukuttua (vaikka sitä edeltävät<br />

viisi yötä olisikin nukkunut hyvin).<br />

Kun pienen tovin olin asiaa sitten mielessäni<br />

analysoinut ja pohtinut, itsekseni hymähtäen totesin,<br />

että ehkä olisin voinut vastata jotain muutakin<br />

kuin vain, että hyvää kuuluu. Koska asia jäi<br />

heti erottuamme vaivaamaan, minulle<br />

ei ehkä tällä kertaa kuulunutkaan<br />

pelkästään hyvää. Olisinhan<br />

voinut sanoa ”no, melko hyvää,<br />

mutta viime yönä uni oli vähän<br />

huonoa ja siksi väsyttää, eikä<br />

tämä pimeyskään oikein innosta”.<br />

Ja jatkoksi olisin hyvin voinut kyllä<br />

todeta vielä: ”mutta kuule, koska<br />

huomioit minut näin rappukäytävällä<br />

kohdatessamme ja halusit<br />

tietää kuulumisiani, mieleni<br />

ja olotilani parani heti – enköhän<br />

minä taas ensi yönä saa nukuttua, ja pitääpä hakea<br />

kirjastosta joku hyvä kirja ja rentoutua tänä iltana<br />

sen parissa unohtaen ressit”. Tuo pieni hetki<br />

naapurini kanssa lisäsi nimittäin himpun verran<br />

juuri sinä hetkenä omaa hyvinvointiani, ehkäpä<br />

myös hänen!<br />

Oletko muuten sinä toisinaan pysähtynyt miettimään,<br />

mitä sinulle kuuluu, miten voit? Oletko<br />

pysähtynyt havainnoimaan ja kuuntelemaan mieltäsi<br />

tai kroppaasi, onko kaikki ok? Itsensä ajatteleminen<br />

helposti unohtuu arjessa, joten jos niin<br />

käy, toivottavasti kohtaat joku päivä vastaavan tilanteen<br />

kuin minä naapurini kanssa. Viimeistään<br />

sen myötä saatat pysähtyä miettimään, miten itseasiassa<br />

juuri nyt voit.<br />

Nuo kaksi niin pientä, mutta merkitsevää sanaa<br />

voivat kenelle meistä tahansa joku tietty hetki olla<br />

päivän pelastus, joten kysytäänpä kaikki joskus<br />

naapurilta tai vastaantulijalta, mitä kuuluu? l<br />

www.it-lehti.fi 79

✃<br />

Parempi lehti?<br />

Hyvä lukija, auta meitä kehittämään <strong>IT</strong>-lehteä<br />

vielä paremmaksi. Vastaa seuraaviin kysymyksiin!<br />

Vastanneiden kesken arvotaan pieniä palkintoja.<br />

Tämän lehden kiinnostavin juttu oli<br />

Kenestä haluaisin lukea jutun lehdessä? Miksi?<br />

Virtuaalinen kotihoidon laitteen ja palvelun käyttöönotto on<br />

helppoa, mutta sen soveltuvuus asiakkaalle on yksilöllistä<br />

ja selviää aina parhaiten kokeilemalla. Laitteen käyttöön<br />

tutustutaan aina huolella asiakkaan kanssa.<br />

Virtuaalinen kotihoito<br />

kasvattaa suosiotaan<br />

Vastaajan nimi<br />

Osoite<br />

Puhelinnumero<br />

Sähköpostiosoite<br />

<strong>IT</strong>-lehden toimitus on pyytänyt lukijoiltaan<br />

mielipiteitä ja juttuehdotuksia lehden<br />

kehittämiseksi vielä paremmaksi.<br />

Onnettaren suosiossa olivat Ulla Jeronen<br />

Outukummusta, Ulla Mäntynen Harjavallasta ja<br />

Ritva Piili Imatralta, Palauta kuponki 20.1.2022<br />

mennessä osoitteella:<br />

<strong>IT</strong>-lehti / Parempi <strong>IT</strong>,<br />

Omnipress Oy, Väritehtaankatu 8,<br />

01300 Vantaa.<br />

Ratkaisu sivun 6 sudokuun<br />

Ratkaisu<br />

8 7 1 6 4 5 2 9 3<br />

6 4 3 1 2 9 8 7 5<br />

9 2 5 3 7 8 4 1 6<br />

7 6 8 5 3 4 9 2 1<br />

3 9 4 8 1 2 6 5 7<br />

1 5 2 9 6 7 3 4 8<br />

5 8 6 4 9 1 7 3 2<br />

2 1 9 7 8 3 5 6 4<br />

4 3 7 2 5 6 1 8 9<br />

TURUSSA järjestetään virtuaalista kotihoitoa 14 hoitajan voimin<br />

kahdessa vuorossa kaikkina viikonpäivinä. Kahden toimintavuoden<br />

jälkeen jo yli 150 Turun jo noin 2200 kotihoidon<br />

asiakkaasta käyttää palvelua.<br />

Virtuaalinen kotihoito tarkoittaa kotihoidon palvelua, jossa<br />

hoitaja ottaa kuva- ja ääniyhteyden asiakkaan kotiin toimitettuun<br />

tablettilaitteeseen. Videopuhelun aikana huolehditaan<br />

asiakkaan palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaisista tarpeista<br />

etäyhteyden avulla ennalta sovittuina aikoina. Virtuaalinen<br />

kotihoito on aina osa muuta kotihoidon palvelua.<br />

– Palvelu soveltuu hyvin asiakkaille, joilla on toiminnan<br />

varmistuksen, tuen, ohjauksen tai voinnin seurannan tarvetta.<br />

Avuntarve voi liittyä esimerkiksi ravitsemukseen tai lääkehoitoon,<br />

virtuaalisen kotihoidon lähijohtaja Kaisa Viitamäki<br />

kertoo.<br />

Virtuaalisen kotihoidon avulla voidaan tarvittaessa seurata<br />

asiakkaan terveydentilaa useampia kertoja päivän aikana<br />

ja näin tuoda lisäturvaa hoidon tarpeen kasvaessa tai esimerkiksi<br />

sairaalasta kotiutuvalle kotihoidon asiakkaalle. Sen<br />

avulla voidaan pitää vaikka yhteisiä aamunavauksia ja lukuhetkiä.<br />

Periaatteessa palvelu sopii lähes kaikille kotihoidon asiakkaille,<br />

edellyttäen että tarvittavia palveluja voidaan toteuttaa<br />

etäyhteyksien avulla.<br />

Palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaisten kuvapuheluiden<br />

lisäksi virtuaalinen kotihoito tuottaa virikkeellistä etäryhmätoimintaa<br />

kerrallaan maksimissaan 10 henkilön ryhmille.<br />

Asiakas voi osallistua tablettilaitteen kautta esimerkiksi virtuaalisiin<br />

aamunavauksiin, tuoli- ja aivojumppaan, bingoon<br />

sekä lukuhetkiin. Viriketoimintaa ovat järjestämässä myös<br />

vapaaehtoiset, kuten seurakunta, oppilaitokset ja eri järjestöt.<br />

Asiakas pystyy laitteen avulla pitämään virtuaalisesti<br />

yhteyttä myös läheisiinsä.<br />

Virtuaalinen kotihoito otettiin osaksi kotihoidon asiakkaiden<br />

palveluvalikoimaa vuoden 2019 aikana. Virtuaalisen<br />

kotihoidon palvelu tuotetaan VideoVisit® Home -järjestelmän<br />

avulla, johon kuuluu tablettilaite, mobiilidatayhteys, käyttöliittymä<br />

sekä palvelu, tuki ja etähallinta.<br />

80 <strong>IT</strong> INVALIDILI<strong>IT</strong>TO

makasiini<br />

Koiran läsnäolo rauhoittaa ja motivoi<br />

SOSIAALI- ja terveydenhuollon<br />

ammattilaisen ja koiran yhteinen<br />

työskentely tuottaa tutkitusti tuloksia<br />

vanhuksen elämänlaadun parantamiseksi.<br />

Työskentely auttaa liikkumaan,<br />

muistamaan ja kommunikoimaan.<br />

Koira voi olla suuri motivoiva tekijä<br />

arvokkaalle ja elämisen arvoiselle<br />

loppuelämälle.<br />

Koira-avusteisen toiminnan hyödyt<br />

vanhusten hoidossa ja kuntoutuksessa<br />

ovat todennettavissa ja mitattavissa.<br />

Ruotsissa kuntoutuskoiramenetelmä<br />

on standardisoitu ja koira-avusteisen<br />

toiminnan hyödyt on todistettu.<br />

– Koira-avusteinen toiminta rakentuu<br />

asiakkaan ja koiran väliseen suhteeseen<br />

ja hyödyntää kehon muistia<br />

tehdä eri harjoitteita arjessa. Koiran<br />

Eläkeliiton<br />

ensimmäinen<br />

kuntoutuskoira<br />

on labradoodle<br />

Cooper.<br />

kyky rauhoittaa ja tukea samalla kun<br />

sen läsnäolo motivoi vuorovaikutukseen<br />

ja toimintaan tekee koira-avusteista<br />

kuntoutuksesta ja toiminnastakorvaamattoman<br />

täydennyksen hoitoon<br />

sekä kuntoutukseen, toteaa Eläkeliiton<br />

koira-avusteisen toiminnan<br />

asiantuntija Nona Borgström.<br />

10 kysymystä<br />

VO<strong>IT</strong> kisata ystävien kanssa laittamalla oheiseen ruudukkoon vastausvaihtoehdot. Ja voit kokeilla vastata yksinkin ellei<br />

kavereita satu olemaan paikalla. Oikeat vastauskirjaimet löydät ylösalaisin tältä sivulta.<br />

1. 16. kesäparalympialaiset<br />

pidettiin viime elokuussa?<br />

A) Lontoossa<br />

B) Los Angelesissa<br />

C) Tokiossa<br />

2. Mitä tarkoittaa hypertonia?<br />

A) Lisääntynyttä lihasjänteyttä ja<br />

lihasten alentunutta venyvyyttä<br />

B) Ylivilkkautta, levottumuutta<br />

C) Aineenvaihduntahäiriöstä johtuvaa<br />

liikalihavuutta<br />

3. Kuka voitti vuoden <strong>2021</strong><br />

Iskelmä-Finlandia -palkinnon?<br />

A) Saija Tuupanen<br />

B) Arja Koriseva<br />

C) Markku Aro<br />

4. Kuka oli Suomen ensimmäinen<br />

nainen ministerinä 1926<br />

(apulaissosiaaliministeri)?<br />

A) Miina Sillanpää<br />

B) Tyyne Leivo-Larsson<br />

C) Hertta Kuusinen<br />

Oikeat vastaukset<br />

10 kysymykseen: 1. C / 2. A / 3. B /<br />

4. A / 5. C / 6. B / 7. A / 8. C / 9. A / 10. C<br />

5. Mistä on löydetty Suomen vanhimman<br />

kirkollisen rakennuksen<br />

(1100-luvulta) jäännökset?<br />

A) Espoosta<br />

B) Raumalta<br />

C) Kaarinasta<br />

6. Minkä paraurheilulajin<br />

huippunimi on Katja Karjalainen?<br />

A) Jousiammunta<br />

B) Ratsastus<br />

C) Pöytätennis<br />

7. Kuka oli vuoden <strong>2021</strong><br />

SOSTE-palkinnon saaja?<br />

A) Kansanedustaja Merja Mäkisalo-<br />

Ropponen<br />

B) Ex-valtiosihteeri Raimo Sailas<br />

C) Ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen<br />

8. Parhaan elokuvan 2020 Jussipalkinnon<br />

sai Tove. Kuka esitti<br />

pääosaa?<br />

A) Outi Mäenpää<br />

B) Krista Kosonen<br />

C) Alma Pöysti<br />

VASTAUKSET<br />

TÄNNE<br />

1<br />

2<br />

3<br />

4<br />

5<br />

6<br />

7<br />

8<br />

9<br />

10<br />

9. Mitä alkuainetta kuvaa<br />

kemiallinen merkki H?<br />

A) Vetyä<br />

B) Heliumia<br />

C) Hopeaa<br />

10. Minä vuonna syntyi arkkiatri<br />

Arvo Ylppö?<br />

A) 1900<br />

B) 1899<br />

C) 1887<br />

NIMI NIMI NIMI

istikko 8/<strong>2021</strong><br />

TUR-<br />

HA-<br />

PURO<br />

AHO<br />

HUOVI-<br />

NEN<br />

LEO-<br />

PEKAN<br />

VALT-<br />

TI<br />

KO-<br />

HOU-<br />

MA<br />

KUL-<br />

JET-<br />

TAA<br />

LÄHE-<br />

TYK-<br />

SIÄ<br />

SELI-<br />

TYS-<br />

PELI<br />

PIENI-<br />

KOKOI-<br />

SIA<br />

KOR-<br />

TEIS-<br />

TAKIN<br />

ILLAT<br />

LAPSU-<br />

KAI-<br />

SILLA<br />

VE-<br />

TÄY-<br />

TYVIÄ<br />

SY-<br />

VÄNNE<br />

TUUBI<br />

HAL-<br />

L<strong>IT</strong>SI<br />

EGYP-<br />

TIÄ<br />

VAM-<br />

MA<br />

USEIN<br />

SÄHKÖ-<br />

TER-<br />

MEJÄ<br />

"ISÄ"<br />

PYSYVÄSTI<br />

JÄÄSSÄ<br />

MÖH-<br />

LÄYS<br />

KÄRPÄ-<br />

SEN<br />

ÄÄNI<br />

LA<strong>IT</strong>-<br />

TEEN<br />

VÄL<strong>IT</strong>YK-<br />

SELLÄ<br />

URAT<br />

KAUPUS-<br />

TELUIHIN<br />

ISTU-<br />

TUK-<br />

SILLE<br />

PIKKU-<br />

LAP-<br />

SILLE<br />

NÄP-<br />

PÄILY-<br />

SO<strong>IT</strong>IN<br />

NUORET<br />

AIKUI-<br />

SET<br />

MAA-<br />

LÄNTTI<br />

MONI<br />

RAIMO<br />

"AN-<br />

TEEKSI"<br />

KALE-<br />

VIN<br />

SUKU<br />

"POLKU-<br />

PYÖ-<br />

RÄT"<br />

Laatinut Ahti Syrjälä<br />

VAIH-<br />

TUMA-<br />

TON<br />

LE-<br />

GEN-<br />

DA<br />

-LÄÄKE<br />

SA-<br />

HARA-<br />

KIN<br />

RU-<br />

KOILU<br />

LAS-<br />

TEN<br />

NALLE<br />

INVA-<br />

HE-<br />

SAN<br />

VÄYLÄ<br />

BRYGGARE<br />

JAPANIA<br />

TUPPU-<br />

RAI-<br />

NEN<br />

HANK-<br />

KEEL-<br />

LE<br />

KOROS-<br />

TUK-<br />

SET<br />

ISOISÄ<br />

AM-<br />

MATTI-<br />

SANA<br />

VAAKA-<br />

SUO-<br />

RAAN<br />

TIIBE-<br />

TIN<br />

KAUP.<br />

JAPA-<br />

NIN<br />

SUUR-<br />

KAUP.<br />

KUUS-<br />

TONEN<br />

LYYRI-<br />

SIÄ<br />

KIRJAN-<br />

TEON<br />

VAIHE<br />

SAVON<br />

TYTTÖ<br />

IDÄN<br />

TYÖ-<br />

LÄISIÄ<br />

RAS-<br />

KA<strong>IT</strong>A<br />

KANTAA<br />

EI<br />

AINA<br />

SUKUA<br />

PÄÄS-<br />

SÄ<br />

ISÄN-<br />

NÄLLÄ<br />

AU-<br />

TOKIN<br />

MONI<br />

RAU-<br />

NO<br />

VER-<br />

TAILU-<br />

SANA<br />

SU-<br />

VUN<br />

MIES<br />

VINKUA<br />

VÄHÄN<br />

VÄLIÄ<br />

NÄYTT.<br />

JUKAN<br />

SUKU<br />

TUR-<br />

KIS-<br />

ELÄIN<br />

Laatinut Ahti Syrjälä<br />

@S<br />

Oikein vastanneiden kesken arvotaan kivoja palkintoja. <strong>IT</strong> 7 / <strong>2021</strong> ristikosta saatiin<br />

tällä kertaa 88 ratkaisuvastausta. Niiden joukosta arvottiin seuraavat kuusi voittajaa:<br />

Merja Alku, Ähtäri / Riitta Haapanen, Kortela (Rauma) / Paavo Kolmonen, Vantaa<br />

/ Tuovi Laine, Tampere / Toivo Päivärinta, Harjavalta / Anja Tuomainen, Pöljä (Siilinjärvi).<br />

Onnittelumme voittajille! Ratkaistujen ristikoiden 8 / <strong>2021</strong> palautus 20.1. 2022<br />

mennessä osoitteeseen: <strong>IT</strong>-lehti, ”Ristikko”, Omnipress Oy, Väritehtaankatu 8, 4. krs,<br />

01300 Vantaa.<br />

RATKAISIJAN NIMI<br />

LÄHIOSO<strong>IT</strong>E<br />

POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA<br />

PUHELIN<br />

Ratkaisu edellisen numeron ristikkoon:<br />

ESTO JOTOS<br />

LUOT TORAJ A<br />

LOGO DAKAR<br />

ULOSMI TATA<br />

A O S<br />

H KLAS ARV I T<br />

TODELLA O I VA LA I TE<br />

UKUL I K I I HOTTAA K<br />

KAUPATA PAJA STOUT<br />

ARNOT TA I TAA MO I TE<br />

T I I T R L E E H<br />

I T P I AF OSANOT TO<br />

NAARA T I K I T OLAAT<br />

AVA I N LANA I P<br />

I VETEEN A I KOVAA<br />

TUOMI TA ENETÄ A N<br />

ASPO TARRA T I LASTO<br />

SAANEET ATHOS JUAN<br />

K I R I L A H T I R E S O R I T<br />

UN I ASUT ANN I T T I NA

makasiini<br />

Tampereen uuden<br />

monitoimiareenan hinta<br />

on hieman alle 120<br />

miljoonaa euroa. Koko<br />

rakennuskompleksin<br />

kustannusarvio on yli 500<br />

miljoonaa euroa.<br />

Nokia Arena sai kehuja<br />

TAMPEREEN jättimäisessä Nokia<br />

Arenassa on 15 000 katsojapaikkaa,<br />

mutta vain 500 parkkipaikkaa. Monitoimihalliin<br />

pääsee kuitenkin varsin<br />

hyvin julkisilla kulkuvälineillä. Se on<br />

600 metrin päässä rautatieasemalta<br />

ja linja-autoasemalta. Lisäksi lähiympäristössä<br />

on useita pysäköintilaitoksia.<br />

Paikallisbussit sekä raitiovaunukin<br />

kulkevat aivan areenan välittömässä<br />

läheisyydessä.<br />

– Tampereen kaupunki on järjestänyt<br />

kolme pysäköintipaikkaa Sorinkadulle<br />

hallin tasolle tuovan hissin<br />

viereen, josta esteetön 15-20 metrin<br />

reitti areenaan. Lisäksi tällä kohdalla<br />

on pysähtymispaikat usealle liikuntarajoitteisten<br />

käyttämälle taksille.<br />

Aimo-Park Areenassa Sorinkadulla<br />

on lisäksi 14 pysäköintipaikkaa, joilta<br />

on suora hissiyhteys areenan sisään,<br />

kiinteistö- ja turvallisuuspäällikkö<br />

Jani Helenius kertoo.<br />

Saattoliikenteelle on varattu Sorinkadulla<br />

hyvin tilaa. Saattoliikenteen<br />

pysähtymispaikalta tai sen läheisyydestä<br />

näkövammaisille tarkoitetut<br />

ohjaavat laatat johtavat hyvin sisäänkäynnille.<br />

Nokia Arenan kaikkiin kerroksiin<br />

pääsee hissillä. Katsomoissa on<br />

yhteensä 31 pyörätuolipaikkaa, jotka<br />

sijaitsevat monitoimiareenan parhailla<br />

paikoilla. Saattajien paikat ovat<br />

pyörätuolipaikkojen vieressä. LE-vessat<br />

ovat katsomoiden välittömässä<br />

läheisyydessä kuten myös tarjoilupisteet,<br />

joissa esteettömyys tullaan<br />

myös huomioimaan.<br />

Mietitty etukäteen<br />

Aspa-säätiön kokemustoimijat kävivät<br />

kartoittamassa Nokia Arenan estettömyyttä<br />

ja saavutettavuutta marraskuussa<br />

ennen hallin avajaisia.<br />

– Liikuntarajoitteiset on huomioitu<br />

Nokia Arenalla hyvin. Asioita on selvästi<br />

mietitty tarkkaan. Tapahtumien<br />

aikaan areenalla on järjestyksenvalvojia,<br />

jotka voivat auttaa ja neuvoa.<br />

Yhdessä esteettömässä wc-tilassa<br />

oli henkilönostin, se on ehdottomasti<br />

plussaa. Monessa paikassa ei nostinta<br />

ole, sähköpyörätuolia käyttävä<br />

Johanna Manninen kiitteli.<br />

– Hieman jäi mietityttämään katsomon<br />

esteettömien paikkojen tila,<br />

jos jonkun pitää päästä paikaltaan<br />

Johanna Manninen (vas.), Annami<br />

Poivaara, Johannan avustaja Jenna<br />

Helenius, Sanna Hakulinen ja<br />

kokemustoimija Jari Sartolahti pääsivät<br />

tutkailemaan hallia esteettömiltä<br />

paikoilta pohjoispäädyn pääkatsomossa.<br />

liikkumaan kesken esityksen vaikkapa<br />

vessaan. Saattaa olla, että muiden<br />

pyörätuolin käyttäjien täytyy siirtyä<br />

tieltä pois. On kuitenkin hienoa, että<br />

avustaja pääsee pyörätuolin käyttäjän<br />

viereen, eikä joudu istumaan takana.<br />

– Kaiken kaikkiaan halli on hyvä<br />

esimerkki siitä, miten esteettömyyteen<br />

liittyviä asioita voidaan ja pitää<br />

ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa,<br />

sanoo puolestaan Aspan hankekoordinaattori<br />

Jussi Paananen.<br />

– Nokia Arenalle on todella helppo<br />

tulla niin julkisilla kulkuneuvoilla kuin<br />

omalla autollakin.<br />

Teksti Tapio Rusanen<br />

Kuvat Nokia Arena ja Kirsikka Järvinen<br />

www.it-lehti.fi 83

PARAS VALIKOIMA ESTEETTÖMIÄ MATKOJA!<br />

IHANA KEVÄINEN KREETA<br />

– matkanjohtajana Sanna Kalmari. • 23.-30.5. alk. 1.495,-<br />

Malemen kylä on mainio paikka esteettömään lomailuun: maasto on tasaista, ja ihanalle rannalle<br />

sekä mereen uimaan pääsee myös pyörätuolilla. Lähellä on myös Hania, Kreetan sykkivä sydän!<br />

Matkalla opastettu retki Haniaan, sekä kreikkalaista tunnelmaa hotellin teemailloissa.<br />

Puolihoitoateriat. Esteetön hotelli Eria Resort uima-altaineen.<br />

Nivelterveys- ja liikuntaloma<br />

PORTUGALIN NAZARÉSSA<br />

• 14.-21.5. alk. 1.385,-<br />

Matkalla mukana matkanjohtaja, fysioterapeutti<br />

ja nivelterveyden asiantuntija Petri Eerola,<br />

joka järjestää jumppaohjelmaa. Hotelli Miramar Sul,<br />

puolihoitoateriat, kokopäiväretki Batalhaan ja Fatiman<br />

pyhiinvaelluskeskukseen.<br />

Lähellä myös Thalasso Portugal -merivesikylpylä<br />

erilaisine hoitomahdollisuuksineen.<br />

Huom! Tällä matkalla ei esteettömiä kuljetuksia,<br />

eikä täysin esteettömiä huoneita.<br />

Kysy lisää toimistostamme!<br />

FUENGIROLA<br />

– esteetön kaupunki<br />

Espanjan aurinkorannikolla<br />

• 11.-18.6. alk. 1.195,-<br />

Matkalla mukana matkanjohtaja,<br />

fysioterapeutti Outi Tuupanen,<br />

joka järjestää jumppa- ja luento-ohjelmaa.<br />

Hotelli Pyr Fuengirola rantakadun varrella.<br />

Myös retki Mijaksen kaupunkiin!<br />

MATKAILE MYÖS OMATOIMISESTI<br />

– pyydä meiltä tarjous esteettömästä omatoimimatkasta omaan toivekohteeseesi!<br />

matka-agentit.fi – myynti@matka-agentit.fi – puh. 09 2510 2080<br />

HELSINKI, Hämeentie 31 A – JOENSUU, Kirkkokatu 20 – PORVOO, Linnankoskenkatu 28<br />

TOSCANA<br />

– Italian ihastuttava sydän<br />

• 10.-17.9. alk. 1.295,-<br />

Pieni Lucignanon kylä Toscanassa<br />

ja mukava hotelli I Girasoli ovat miellyttävä<br />

vaihtoehto rentouttavaan lomailuun<br />

– esteettömästi.<br />

Myös retki taideaarteiden ja historian<br />

Firenzeen. Matkalla puolihoitoateriat.<br />

Matka<br />

agentit<br />

Suomalainen matkanjärjestäjä

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!