4/2011 - Yritysmaailma
4/2011 - Yritysmaailma
4/2011 - Yritysmaailma
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 1
Etelä-, Länsi- ja Itä-Suomen lääni
Osoitteellinen jakelu Syyskuu 4/2011
Niscayah Oy
Puhelin: 020 4705 | www.niscayah.fi
Täyden
palvelun
turvatalo
Alan parhaat ja kokeneimmat asiantuntijamme auttavat
yrityksiä ja yhteisöjä varmistamaan häiriöttömän toiminnan
jatkuvuuden tarjoamalla kustannustehokkaita, luotettavia
ja innovatiivisia ratkaisuja.
Niscayah takaa yrityksellenne huolettoman huomisen.
Sisällä:
s. 2-16
Palvelut/tarvikkeet
s. 17-23
Koulutus
s. 24-39
Hoiva-/hoitopalvelut
s. 40-43
Lastensuojelu
Kulunvalvonta • Työajanhallinta • Murtosuojaus • Kameravalvonta • Paloturva • Henkilöturva • Tuotesuojaus
2
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
POHJOLAN SENIORIKODIT
Ratkaisuja varttuneille ilman kunnan investointia.
Väestön nopea ikääntyminen ja kuntien palvelurakenne.
Kotona asumisen tukeminen. Nämä ovat ongelmallisia asioita.
Ratkaisu on Pohjolan Seniorikodit. Sen asukkaat ovat virkeitä,
aktiivisia senioreja. Asunnot ovat senioriasuntoja ja kevyitä palveluasuntoja
(tarpeen mukaan myös tehostetun palveluasumisen
ryhmäkoteja), ja ne voivat olla omistus- tai vuokra-asuntoja.
Asuntojen lisäksi Pohjolan Seniorikoteihin kuuluu liike- ja
toimitiloja: itsestään selvästi päivittäispalvelut ja laaja valikoima hyvinvointi-
ja terveyspalveluja.
Pohjolan Seniorikotien hyödyt
• Asukkaalle esteetön ja turvallinen ympäristö sekä monipuoliset
palvelut. Asunnot muunneltavissa elämäntilanteen muutoksiin.
• Kunnalle yksityisrahoitteinen ratkaisu ikääntyvien asumisongelmiin
sekä kotona asumisen aikaa pidentäviä ennaltaehkäiseviä
palveluita.
• Palveluyrityksille helposti ja keskitetysti tavoitettava riittävän
suuri asiakaskunta.
Itsenäisyydenkatu 17 A, PL 825
33101 Tampere
Puh. 020 775 9600
pohjola@pohjolarak.fi
www.pohjolarak.fi
Pohjola_SenKod_A4_2010_ei_osastoa.indd 1 30.4.2010 8.57
-On jossain määrin yllättävää,
että toimialamme näyttäytyy
edelleen viimeaikaistenkin
selvitysten mukaan monien
valveutuneidenkin asiakkaiden
mielissä ’pelkkänä’ turvatekniikkana.
Paras mahdollinen,
tai vähintään käyttötarkoituksesta
riippuvan minimilaadun
selkeästi ylittävä turvatekniikka
on keskeinen edellytys sille,
että turvallisuuden kokonaisratkaisut
toimivat. Tätä periaatetta
me niscayahilaiset olemme vaalineet
ja vaalimme jatkossakin.
Tämä onnistuu sekä osaavan
henkilökuntamme että kansainvälisenlaitetoimittajaverkostomme
ansiosta, vakuuttaa
myyntijohtaja Kim Starck.
Valtakunnallinen
toimija
-Se, että kenttähenkilökunta
hallitsee asiansa – laitteiden
asennukset, huollon ja
ylläpidon – on itsestään selvä
lähtökohta. Samalla haluamme
korostaa sitä, että kunnon
tekniikka on työkalu, jonka
avulla voimme tarjota asiakkaalle
juuri hänen tarvitsemansa
palvelut. Näiden palveluiden
tuottaminen asiakkaalle ajoissa
ja oikea-aikaisesti on meille
tärkeää.
Onnistumisen takeena on
Starckin mukaan toiminnan
valtakunnallisuus: paikkakunnasta
ja vuodenajasta riippu-
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 3
Valtakunnallisesta palvelutoimittajasta
on hyötyä asiakkaalle!
TURVASUOJAUSTOIMINTA ON toimiala, jossa näkyvä,
konkreettinen tekeminen laitteineen ja palveluineen
on vain pieni osa todellista kokonaisuutta. Tämä johtuu
luonnollisesti itse alan perusluonteesta: asennus-, huolto-
sekä käyttö- ja valvontapalvelut tapahtuvat paljolti yleisöltä
näkymättömissä. Tekniikka on kuitenkin jo pitkään
koettu tärkeäksi osaksi kun rakennetaan organisaation
kokonaisturvallisuutta, olipa sitten kyse hoitolaitoksen,
palvelutalon, tai julkisentilan turvallisuudesta.
matta, asiakkaan kohteeseen
saadaan nopeasti osaava henkilö
tarvittavine laitteineen.
-Tämä perinteinen turvatekninen
palvelutoiminta on meille
jatkossakin tärkeää perustyötä
asiakkaidemme parissa. Sen
lisäksi haluamme kehittää palveluitamme
niin, että ne ovat
yhä enemmän myös muuta kuin
ainoastaan turvallisuutta edistäviä.
Esimerkiksi nykyaikainen
kamerateknologia voi tuottaa
myös asiakkaan liiketoimintaa
tehostavaa informaatiota, vaikkapa
analysoimalla reaaliajassa
julkisten tilojen ihmisvirtoja ja
niiden hallintaa. Tässä kehityksessä
ovat mukana kaikki 17
toimipistettämme eri puolilla
Suomea. Palveleva turvallisuusasiantuntija
on lähempänä
kuin ehkä uskotkaan, Starck
muistuttaa.
Uusia ratkaisuita
IP-teknologiaa
hyödyntämällä
-IP-teknologia ei itsessään
ole ihmeellistä eikä uutta, mutta
se on kuitenkin avannut aivan
uuden maailman ja uudet
mahdollisuudet turvallisuusratkaisuille.
Se mahdollistaa
esimerkiksi älyn käyttöä jo
valvontakameroissa. Tämän
ansiosta voidaan jo kamerassa
päättää minkälaista tietoa lähettää
eteenpäin ja näin vähentää
tietoliikennevaatimuksia ja
Kim Starck korostaa, että turvallisuustekniikka edellyttää osaamista ja sen täysi hyödyntäminen turvallisuuspalveluiden toimittajalta
tiettyä kokoa ja teknistä valmiutta.
myös kuluja, Starck esittelee.
IP antaa jokaiselle laitteelle
yksilöllisen osoitteen. Turvalaitteen
yksilöllisen osoitteen
takia voidaan paremmin hyödyntää
erilaisia tekniikoita
turhien hälytysten minimoimiseksi,
jolloin oikean tilanteen
sattuessa voidaan reagoida
tehokkaammin. Esimerkkeinä
tästä voidaan pitää mm. tuplailmaisinhälytykset,sydämensykkäysten
monitorointi sekä
äänievakuoinnit.
-Uutta on myös turvajärjestelmien
entistä tehokkaampi integrointi
asiakkaan muiden järjestelmien
kesken – esimerkiksi
kassavalvonnassa. Uutuuksiin
lukeutuu myös tarjoamme palvelu
rikosilmoitinjärjestelmien
kehittämiseksi. Kyse ei ole
siitä, etteivätkö rikosilmoitinjärjestelmät
olisi ennenkin
kuortane
toimineet, vaan kyse on kustannustehokkuudesta.
Selvitysten
mukaan Suomessa jopa yli 90
prosenttia rikosilmoittimien
hälytyksistä voitaisiin käsitellä
tehokkaammin. Luonnollisesti
jokaiseen hälytykseen on suhtauduttava
vakavasti.
Starck kertoo, että korkeatasoisellaturvallisuusteknologialla
hälytyksen syy voidaan
usein todentaa luotettavasti
etänä.
-Olemme onnistuneet omalla
teknologiallamme ja analysointipalvelulla
säästämään
asiakkaidemme kustannuksia
juuri tätä kautta. Tämän vuoden
alkupuoliskon aikana hälytysajojen
määrä onkin vähentynyt
merkittävästi niillä asiakkailla,
joille tuotamme analysointipalvelua,
parhaimmillaan peräti 81
prosenttia.
Niscayah on täyden
palvelun turvatalo!
Niscayah Oy on toimialansa
johtava yritys, joka tuottaa
kokonaisvaltaisia turvaratkaisuja
yrityksille ja yhteisöille
kaikkialla Suomessa.
-Ratkaisumme perustuvat
asiakkaidemme yksilöllisiin
tarpeisiin ja rakentuvat nykyaikaisista
teknisistä järjestelmistä
sekä kattavista palveluista. Toimimme
lähellä asiakkaitamme.
Palveluhenkilöstömme tukeutuu
17 paikkakunnalla oleviin
toimipisteisiimme ja toimii
niiltä käsin koko valtakunnan
alueella, kertoo Starck.
Niscayah Oy on osa Tukholman
pörssissä noteerattua
kansainvälistä teknisiin turvallisuuspalveluihin
keskittynyttä
konsernia. Kansainvälinen
Huippuhetkiä - myös kokouksissa!
Liitä kokouksen lomaan huippuohjelmaa: kuntotesti, golfkierros, hohtokeilausta, jousiammuntaa,
seinäkiipeilyä tai muuta ohjattua liikuntaa huippuolosuhteissa.
Kokouspäivä huipentuu rantasaunan löylyihin kauniin Kuortaneenjärven rannalla.
Yön yli kokous saunallisissa Liikuntahotellin huoneissa majoittuen alk. 75 €/hlö
Katso lisää kokouspalveluistamme ja -paketeistamme kotisivuiltamme tai pyydä räätälöity tarjous!
KUORTANEEN URHEILUOPISTO
yhteistyö muiden Niscayahmaiden
yhtiöiden kanssa on
tiivistä ja määrätietoista.
-Viemme Suomesta muille
Niscayah maille osaamistamme
ja saamme koko konsernin
kautta tulevan ammattitaidon
ja kokemuksen asiakkaidemme
eduksi Suomessa. Olemme
oman toimialamme paras.
Strackin mukaan Niscayah
Oy:n panostaminen osaamisensa
jatkuvaan kehittämiseen
ja korkeaan laatuun näkyy
yhtiön kaikessa päivittäisessä
toiminnassa.
Yhteystiedot:
Kumpulantie 13 B, 5. krs
00520 Helsinki
Puhelin: 0204 705
Faksi: 0204 70 4101
Email:
kim.starck@niscayah.fi
www.niscayah.fi
Opistotie 1, 63100 Kuortane, puh. (06) 5166 111 / kokousmyynti, www.kuortane.com
4
HoviKoti käynnistää, pyörittää
ja osaomistaa hoivayksiköitä
yhdessä paikallisten
yrittäjiemme kanssa.
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
Yrittäjämme antavat toiminnalle
kasvot, tuntevat tilanteen
paikallisesti ja toimivat
hoivayksiköiden päivittäisessä
johdossa.
Yhdessä HoviKodin kanssa
yrittäjä voi keskittyä siihen,
missä on parhaimmillaan, eli
varsinaiseen hoivatyöhön.
Hopeaharju uskoo, että asukkaan
oma aktiivisuus lisää hänen elämänhallintaansa
ja parantaa arjesta
selviytymistä sekä luo onnistumisen
ja osaamisen kokemuksia. Näistä
syntyy hyvän kierre, joka näkyy
käytännössä.
Hopeaharju palvelee mielenterveyskuntoutujia
ja ikäihmisiä
Noormarkussa, Porin kupeessa.
SyysViirussa
uskotaan, että
parhaat yöunet
asiakkaamme saavat ruisleivällä ja
lasillisella maitoa. Konstailemattomuus
toiminnassamme tekee
meistä helposti lähestyttäviä ja pitää
huomiomme siinä olennaisessa:
asiakkaan hyvinvoinnissa.
SyysViiru toimii Sammatissa, Lohjalla
ja tarjoaa palvelujaan ikääntyville
ja muistihäiriöisille.
Yhdessä yrittäen
”Mielestämme avoimuus kaikessa
toiminnassa on valttia.
Silloin kenenkään ei tarvitse
arvailla missä mennään.”
Jussi Peltonen, toimitusjohtaja
HoviKoti
”Yhdessä suunnitellussa
uudisrakennuksemme on
sovellettu kaikkien parhaita
oivalluksia.”
Riitta Renard, toimitusjohtaja
Sofikylä
”Toiminnan käynnistämisessä
saamamme apu helpotti
liikkeelle lähtemistä.”
Raija Aalto, toimitusjohtaja
SyysViiru
Koko perheen
jaksamisen
tukeminen on
meille sydämen asia.
Pienet askeleet oppimisessa ovat
asiakkaillemme suuria. Toisille se
on syömään oppiminen toisille
jotain enemmän. Mutta se ilo
pienen askeleen ottamisessa on
meille kaikille yhteinen. Pienistä
syntyy jotain suurta…
Sofiakylä toimii Nokialla ja tarjoaa
asumispalveluja ja tilapäishoitoa
kehitysvammaisille ja muille
erityistä tukea tarvitseville.
HoviKoti on sitä
mieltä, että
paikallinen
yrittäjyys on voimavara, jolla
kykenemme tarjoamaan palvelut
kaikille niitä tarvitseville.
Yhteistyö avaa uusia näkökulmia ja
antaa mahdollisuuden jakaa muille
jo hyväksi koettuja toimintamalleja
sekä kehittää uutta.
Laadukkaaseen palveluun vaaditaan
sitoutunut henkilöstö ja johto.
Sitoumus syntyy molemminpuolisesta
luottamuksesta.
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 5
saamme aikaan paljon enemmän!
”Yhteinen toimintajärjestelmämme
antaa mahdollisuuden kerätä ja jakaa
hyviä käytäntöjä yli yritysrajojen”
Heini Koskensalo, laatujohtaja
HoviKoti
”On mukava että verkostosta
löytyy aina joku, jolle voi
soittaa tarvittaessa.”
Johanna Rosvall, vastaava hoitaja
Sofiakylä
Asiakaskeskeinen palveluideologia näkyy ja toimii
kolmella tasolla: yksilö, yhteisö ja ympäristö
”Hyvä hoito näkyy jo
henkilökunnan tavasta
koskettaa asiakasta.”
Päivi Vakkuri, palvelujohtaja
SyysViiru
”Yhteisissä koulutuksissa on ollut
kiinnostavaa vaihtaa keskenään
ajatuksia parhaista käytännöistä.”
Katja Uusitalo, vastaava hoitaja
Hopeaharju
Asiakas yksilönä
• Asiakkaan yksityisyys huomioidaan kaikessa toiminnassa
• Itsemääräämisoikeus säilyy ja sitä tuetaan
Asiakas aktiivisena yhteisön jäsenenä
• Ystäville löytyy mahdollisuuksia olla mukana arjessa
• Aktiivinen kanssakäyminen ystävien ja omaisten kanssa
jatkuu
Virikkeellinen ympäristö
• Virikkeellinen ympäristö tukee ja parantaa jaksamista
• Ympäristön mahdollisuudet käytetään aktiivisesti hyväksi
”Se, että HoviKoti on yhteiskunnallinen
yritys, nostaa rimaa myös omalle
toiminnallemme.”
Mari Kurppa
Palvelujohtaja, HoviKoti
Toimitusjohtaja, Hopeaharju
HoviKoti Hopeaharju Sofiakylä SyysViiru
Jussi Peltonen Mari Kurppa Riitta Renard Raija Aalto
040 9022477 040 5755095 050 4872282 050 5403342
Jussi.peltonen@hovikoti.fi mari.kurppa@hopeaharju.fi riitta.renard@sofiakyla.fi raija.aalto@syysviiru.fi
www.hovikoti.fi www.hopeaharju.fi www.sofiakyla.fi www.syysviiru.fi
6
Pitkään merkittävää
kuntoutustyötä tehneet
yllämainitut tuottajat
Kuntoutuskeskus Kankaanpää
ja Kruunupuisto
Oy ovat tämän vuoden
alussa yhteistyössä perustaneetvaltakunnallisen
kuntoutustoimintaa
harjoittavan yrityksen,
KK-Kunto Oy:n. Yritys
tarjoaa lähellä asiakasta
olevaa kokonaisvaltaista
kuntoutuspalvelua
yhden luukun periaatteella.
Uusi yritys vastaa
paremmin asiakkaiden
tarpeisiin ja yhteiskunnan
kehitykseen.
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
Kruunupuiston kuntoutuskeskus Punkaharjulla
on toiminut monella kuntoutuksen osa-alueella
edelläkävijänä koko Suomessa
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan
kautta suomalaisissakuntoutuskeskuksissa
hyödynnetään
Kruunupuistossa tehtyä
kehittämistyötä. Osaamisen
kautta saatu vankkumaton
ammattitaito tunnetaan
koko valtakunnan
kuntoutuskentässä.
Tällä hetkellä Kruunupuistossa
on meneillään
kahdeksan tutkimus- ja
kehittämishanketta, joiden
kokonaisbudjetti on
noin kolme miljoonaa
euroa.
Kuntoutustoiminta käynnistyi
Kruunupuistossa keväällä
1969. Alussa Fysioterapialii-
ton johtamaa toimintaa jatkamaan
perustettiin Punkaharjun
kuntoutussairaalasäätiö,
jonka perustajajäseniä olivat
Punkaharjun kunta, Sotainvalidien
Veljesliitto, Suomen
Sotaveteraaniliitto, Rintamaveteraaniliitto,
Invalidiliitto ja
Hengitysliitto Heli.
Nykyisin Punkaharjun kun-
toutussairaalasäätiö ylläpitää
kuntoutuskeskusta.
Kruunupuisto on alueensa
merkittävä yksityinen työllistäjä
tarjoten alihankkijoineen
vuosittain keskimäärin 150
henkilölle työpaikan. Vuosittain
kuntoutusvuorokausia
toteutuu Kruunupuistossa noin
50 000.
-Kruunupuiston palveluvalikoimaan
kuuluvat keskeisenä
osana korkealaatuiset kuntoutuspalvelut.Veteraanikuntoutus
on ollut yksi toiminnan
kulmakivistä kuntoutustoiminnan
käynnistymisestä lähtien.
Tänään Kruunupuisto tarjoaa
monipuolisia kuntoutuspalveluja
niin työikäisille kuin
ikäihmisille sekä vaikeavammaisille
asiakkaille – tarjoamme
erinomaiset puitteet mm.
neurologisten , reumaa sairastavien
ja selkäydinvammaisten
asiakkaiden kuntoutukselle.
Tämän lisäksi tarjoamme myös
erilaisia sairausryhmäkohtaisia
kuntoutuskursseja, esim. aivoverenkiertohäiriönsairastaneiden,
polio-, sydän-, reuma, diabetes-
ja kipukursseja. Uutena
palveluna on v.2010 aloitettu
aikuisten reumaa sairastavien
kuntouttava hoito. Toiminnan
Kuntoutuskeskus Kankaanpää
On Pohjois-Satakunnassa,
Kankaanpään
taidekaupungissa sijaitseva
uudistuva ja monipuolinen
kuntoutuksen
ja hyvinvoinnin valtakunnallinen
osaaja laitos-
ja avokuntoutuksen
saralla. Keskuksemme ja
lähiympäristömme toimivat
esteettömästi, olemme
huomioineet kaikki
asiakasryhmät toiminnassamme.Kuntoutustoimintamme
käynnistyi
huhtikuussa 1991, tänä
vuonna vietämmekin
20-vuotisjuhlavuottamme.
Juhlavuottamme
juhlistamme pitkin vuotta
erilaisin tapahtumin.
-Toimintamme vahva osaamisalueemme
on vaikeavammaisten
kuntoutus. Meillä voi
kuntoutua yksilöllisesti tai
sairausryhmittäin (AVH, MS,
ALS, selkäydinvamma, CP,
Parkinson, lihastaudit, reuma,
HMSN, aivovamma, nivel- ja
sydänsairaudet) kurssimuotoisena
kuntoutuksena.
Toteutamme myös työhön
suuntautuvaa sekä ikäihmisille
suuntautuvaa kuntoutusta.
Tarjoamme asiakkaan tavoitteisiin
ja tarpeisiin laadukasta
kuntoutusta, vertaistukea,
sosiaalisia tapaamisia, voimaantumista
ja viihtymistä,
markkinointivastaava Maria
Hakamäki kertoo.
-Kuntoutuskeskus Kankaanpää
on myös osaamiskeskus.
Teitä palvelee n. 170 ammattiosaajaa.
Panostamme kuntoutuksen
kehittämistyöhön sekä henkilökuntamme
hyvinvointiin ja
osaamiseen koko henkilökuntaa
kattavalla, monipuolisella,
jatkuvalla ja ajanmukaisella
koulutuksella sekä ennaltaehkäisevällä
työterveyshuollolla,
jotta kuntouttajina, osaamisemme
on ajanmukaista ja palvelu
laadukasta. Panostamme
myös välineisiin, laitteisiin
sekä esteettömän ympäristön
toimivuuteen ja viihtyvyyteen,
Hakamäki kuvailee.
-Tarjoamme kuntoutuksen
ohella virkistykseen ja hyvinvointiin
valmiita ja räätälöityjä
teema- ja juhlalomapalveluja,
kuntotestauksia, hemmotteluhoitoja,
hotelli- ja kokouspalveluja
sekä ruoka-, tanssi-
ja tilausravintolatoimintaa.
Asiakkailtamme saamamme
positiivinen ja kehittävä palaute
kannustaa ja motivoi meitä
kuntoutus- ja lomatoiminnan
jatkuvaan kehittämiseen asiakkaamme
parhaaksi, Marja
Hakamäki toteaa.
kulmakivenä on ammattitaitoinen,
työhönsä sitoutunut henkilökunta,
markkinointipäällikkö
Birgitta Ojasalo määrittelee
Kruunupuiston toimintaa.
Oman lisänsä kaikille Kruunupuiston
palveluille antaa
ainutlaatuinen harjuluonto vesistöineen.
- Kruunupuisto sijaitsee
Saimaan Pihlajaveden rannalla
ja harjun toisella puolella kimaltelee
muikuistaan kuuluisa
Puruvesi!
Kruunupuistossa voit yhdistää
kuntoutuksen ja loman
Valtakunnallinen KK-Kunto Oy www.kk-kunto.fi
Taustayhteisöillä on pitkä
ja ansiokas sekä laadullinen
että määrällinen kokemus kuntoutustyöstä.
Omistajatahojen
asiantuntemus ja voimavarat
ovat uuden yhtiön käytössä.
Toiminta kattaa avokuntoutus-,
työhönvalmennus-,
työhyvinvointi- ja työkyyvn
tutkimuspalveluita sekä Lappeenrannassa
myös laitoskuntoutusta.
KK-Kunto Oy osti Invalidiliitto
ry:n Jyväskylässä ja
Kuopiossa sijaitsevat kuntoutus-
ja työklinikat sekä SEE-
SAM Työhönvalmennuksen.
Invalidiliiton talousjohtaja Juha
Kotikankaan mukaan
avokuntoutuksella on pitkät
perinteet Invalidiliitossa. Palveluita
on tuotettu jo 1960-luvulta
lähtien. KK-Kunto Oy jatkaa
Lisätietoja palveluistamme antavat:
kuntoutustoimisto puh. 02-573 3250
tai tarja.lammi@kuntke.fi
markkinointivastaava Marja Hakamäki
puh. 02-573 3235,
marja.hakamaki@kuntke.fi
Lisätietoja palveluistamme antavat:
myyntipalvelu puh. 015 7750 91 tai
myyntipalvelu@kruunupuisto.fi
markkinointipäällikkö Birgitta Ojasalo
puh. 050 468 8421,
birgitta.ojasalo@kruunupuisto.fi
www.kruunupuisto.fi
Neurologinen kuntoutus
elementtejä, jotka lisäävät
mielen ja kehon hyvinvointia.
Jokainen tarvitsee lepoa ja
irtiottoja arjesta. Jokainen on
oikeutettu hyvään lomaan tai
kuntoutusjaksoon, liikummepa
kävellen, tuettuna tai pyörätuolilla.
Tarvitsemme niitä niin
perheenjäseninä, omaishoitajina,
tukijoina kuin autettavinakin.
Kruunupuistossa on
hyödynnetty yli 40-vuotinen
kuntoutusosaaminen myös
esteettömän hyvinvointimatkailun
kehittämiseen, Ojasalo
kertoo.
tätä ansiokasta kuntoutustyötä
sekä samalla kehittää uusia
palveluja..
KK-Kunto Oy:n kuntoutuspalveluja
on saatavissa Helsingissä,
Jyväskylässä, Kuopiossa,
Lappeenrannassa, Porissa ja
Tampereella. KK-Kunto Oy:n
osaavaa henkilökuntaa on n. 60
henkilöä.
Lisätietoja
palveluistamme antavat:
toimitusjohtaja
Raimo Kalliokoski
puh. 050 553 9111
Nettisivut:
www.kk-kunto.fi
sekä www.kuntke.fi
TERVETULOA
KK-KUNTO OY:n
TOIMIPISTEISIIN!
Työväen Akatemia on
yleissivistävää ja yliopiston
perusopetusta
tarjoava kansanopisto,
Kauniaisissa, Helsingin
kupeessa. Työväen Akatemiassa
on mahdollista
opiskella täysipainoisesti
vuoden ajan, valmistautua
jatko-opintoihin ja
kypsytellä uravalintaa.
Oppilaitokselta löytyy
myös upeat puitteet kokoustamiseen.
Työväen Akatemiassa järjestetään
opetusta kaikkiaan
yhdeksässä eri opinto-ohjelmassa.
Opetuksen painopiste
on asetettu selkeästi ylioppilastutkinnon
jälkeisen ensimmäisen
opiskeluvuoden opintojen
ohjaamiseen ja opiskelu- ja
uravalintojen selkiyttämiseen.
Työväen Akatemian opiskelun
keskiössä ovat avoimen yliopiston
ja ammattikorkeakoulun
opinnot.
-Olemme yleissivistävä ja
yliopiston perusopetusta tarjoava
kansanopisto, eli meillä
tehdään approja. Jokaisen meille
tulevan opiskelijan kanssa
tehdään opetussuunnitelma
tulevaksi lukuvuodeksi, käsittäen
syksy- ja kevätlukukauden.
Pääosin meillä tapahtuva
opiskelu on päätoimista, talouspäällikkö
Marja Haonperä
esittelee. Myös lyhytkursseja
järjestetään.
Jotkut Työväen Akatemian
linjoista ovat niin suosittua,
että niille joudutaan pitämään
erilliset valintakokeet. Kansanopisto
tekee vapaata sivis-
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 7
Koulutusta ja kokouspalveluita
Työväen Akatemia
tystyötä, jolloin kaikille pitää
antaa mahdollisuus opiskella
ja sivistää itseään.
Henkilökohtaiset
opetussuunnitelmat
-Meille tuleville opiskelijoille
tehdään opetussuunnitelmat
henkilökohtaisten kiinnostusten
mukaisesti. Meille tullaan
hyvin erilaisista syistä, jonka
vuoksi opetussuunnitelmaan
valitaan hyvin erilaisia opintoja.
Työväen Akatemiassa on
tarjolla monta linjaa: humanistinen,
kasvatustiede, psykologia,
kirjoittaminen, teatteri,
kansainvälinen, yhteiskunnallinen
ja kieli-ja kulttuurilinja.
Lisäksi opiskelijoille tarjotaan
henkilökohtaista uraohjausta.
Uraohjauksesta vastaa opiston
laillistettu psylogi.
-Uraohjauksen kautta moni
opiskelija on saanut idean itselleen
soveltuvasta ammatista.
Tarjoamme opiskelijoillemme
ns. kokonaispalvelua, Haonperä
toteaa.
Väylä yliopistoopiskeluun
Opinnot kestävät 36 opintoviikkoa
ja opintopisteitä suoritetaan
tyypillisesti 25.
-Moni opiskelee meillä montakin
vuotta. Mikäli henkilö
ei pääse yliopistoon, voi tämä
kerätä meillä opintopisteitä.
Yliopisto-opiskeluun on vaatimuksena
n.70 opintopistettä,
jotka on mahdollista suorittaa
täällä meillä. Sitä tietä voi
päästä suoraan yliopistoon,
Haonperä muistuttaa.
Työväen Akatemia toimii
näin ollen myös väylänä yliopistoon.
-Kaikki meillä suoritetut
opinnot hyväksytään yliopistoissa.
Teemme avoimen yliopiston
puitteissa yhteistyötä
Jyväskylän, Turun ja Helsingin
yliopistojen kanssa. Opiskelija
on siis tavallaan tehnyt jo etukäteen
opintopisteitä meillä ja
suoriutuu näin ollen yliopistoon
päästessään opinnoista hieman
nopeammin. Keväisin järjestämme
valmennuskursseja
yliopistoon aikoville.
Haonperä rohkaisee työelämässä
jo olevia mm. kieltenopiskeluun,
joita on vaivatonta
opiskella oman toimen
ohessa.
-Opetus tapahtuu suurimmaksi
osaksi paikanpäällä
Akatemiassa. Meillä on täällä
kahdeksan päätoimista opettajaa
sekä tuntiopettajia 40-60
sekä luennoitsijoita. Muuta
vakituista henkilökuntaa
on 12. Palkkalistoillamme
on yhteensä noin 140 henkilöä
vuositasolla. Pääkaupunkiseudulla
on helppoa saada hyviä
luennoitsijoita, joten käytämme
heitä mahdollisimman paljon.
Esim. teatterilinjalla käytämme
TEAK:in opettajia.
Viihtyisä ympäristö
kokoustaa
-Meillä käy täällä paljon
Kelankaari 4, 38700 Kankaanpää
puh. 02 57 333
www.kuntke.fi
Pori
Kankaanpää
Tampere
Helsinki
vakiintunutta kokousasiakaskuntaa,
joka pitää tästä oppilaitoksen
erittäin kauniista
miljööstä. Upea ympäristömme
saa kokoustajat tulemaan meille
uudestaankin. Isolla piha-alueella
ei ole paikoitusongelmia,
Haonperä toteaa.
Työväen Akatemian kokoustilat
ovat toimivia ja nykyaikaisella
kokoustekniikalla
varustettuja.
Opistolla onnistuu myös majoittuminen,
sillä kokousasiakkaita
palvelee 40 vuodepaikkaa
Jyväskylä
Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju
puh. 015 775 091
www.kruunupuisto.fi
Kuopio
Lappeenranta
Kruunupuisto Oy ja Kuntoutuskeskus Kankaanpää ovat
perustaneet valtakunnallisen kuntoutustoimintaa harjoittavan
yrityksen, KK-Kunto Oy:n. Yritys tarjoaa avokuntoutus-,
työhönvalmennus-, työhyvinvointi- ja työkyvyn
tutkimuspalveluita. Lappeenrannan Kylpylä tarjoaa myös
laitoskuntoutusta. KK-Kunto Oy:n kuntoutuspalveluja on
saatavissa vieressä olevista kaupungeista.
Ota yhteyttä!
ETUSETELI
Tällä etusetelillä saat mistä tahansa KK-Kunto Oy:n
toimipisteen palveluista 10 euron alennuksen.
Voimassa 31.12.2011 saakka. (1 seteli/asiakas)
Punkaharju
käsittävä hotellisiipi.
-Meillä saa olla rauhassa,
koska täällä on tyypillisesti
yksi isompi ryhmä kerrallaan.
Kokouspuoli on rauhoitettu
pelkästään kokousasiakkaille.
Meillä on täällä erillinen kokoustilojen
siipi, jossa kokoustila,
hotellihuoneet, saunat ja takkahuone
sijaitsevat. Suurimpaan
kokoustilaan mahtuu 150-200
henkilöä kerralla kalustuksesta
riippuen. Pienimmät ovat noin
30 hengen luokkia ja lisäksi on
erillisiä ryhmätyötiloja.
Kokousasiakkaille tarjotaan
valmiita kokouspaketteja, majoituksineen
ja ruokailuineen,
mutta kaikki osa-alueet voidaan
myös räätälöidä tapauskohtaisesti
asiakkaan tarpeen mukaan.
-Kokousten lisäksi meillä
järjestetään paljon erilaisia
juhlatilaisuuksia. Kauniainen
on keskellä pääkaupunkiseutua,
joten meille on helppoa tulla
joka suunnasta. Ympäristömme
tarjoaa mahdollisuuden unohtaa
pääkaupunkiseudun ”vilinä”;
keskellä pääkaupunkiseutua,
rauhassa, keskittyneenä vain
oppimiseen, Haonperä toteaa
loppuun.
10€
TAMPERE: Kuninkaankatu 30 A
Puh. 03 2144 207
HELSINKI: Mannerheimintie 97
Puh. 040 589 5299
HELSINKI: Kumpulantie 1 A
Puh. 09 756 28725
PORI: Itsenäisyydenkatu 42
Puh. 02 5374 993
LAPPEENRANTA: Ainonkatu 17
Puh. 020 761 3761
JYVÄSKYLÄ: Betonitie 4
Puh. 014 3384 100
KUOPIO: Puijonkatu 19 B
Puh. 017 288 7250
www.kk-kunto.fi
✁
8
Keski-Pohjanmaan Hoitopalvelu
Oy on puskenut
läpi talven uusia tuulia
mielessään. Kaksi yksiköistä,
Terveysasema
ChydAntti ja Kotihoito
ovat muuttaneet uusiin
tiloihin Kauppakeskus
Chydenia III:een Kokkolan
ydinkeskustassa.
Yritys on parhaillaan etsimässä
uusia ratkaisuja
myös palveluasumisen
puolella oleville asiakkailleen.
”Olemme toimineet helmikuusta
2010 lähtien uusissa
tiloissamme, jotka ovat
osoitteessa Rantakatu 2 B.
Muutimme tänne saman kadun
toisesta päästä. Meillä on nyt
oikein hyvät ja toimivat tilat,
sillä pääsimme vaikuttamaan
ratkaisuihin jo suunnitteluvaiheessa”,
kertoo toimitusjohtaja
Reijo Niemelä.
Terveysasema ChydAntin
ja Kotihoidon lisäksi samassa
kerroksessa ovat myös yrityksen
hallinnolliset tilat.
ChydAntti on kaikille
avoin terveysasema
Terveysasema ChydAntti sai
uuden nimensä, kun toiminnat
siirrettiin Kauppakeskus Chy-
deniaan.
”Olemme nyt valmiita palvelemaan
entistä laajempaa
asiakaskuntaa, emmekä enää
keskity pelkästään työterveyshuoltoon.
ChydAntti on
kaikille avoin terveysasema.
Toiminta-ajatuksenamme on
tarjota myös yksityisvastaanottopalveluja
vaihtoehtona julkisen
terveydenhuollon avosairaanhoidon
palveluille.”
Terveysasemalle voi kuka
tahansa tulla vastaanotolle ilman
ajanvarausta arkiaamuisin
klo 8 – 10.
”Haluamme tarjota mahdollisuuden
päästä nopeasti lääkärin
puheille. Nythän ongelmana
on usein se, että lääkärille
pääsee vasta viikkojen kuluttua.
Meillä ajan saa seuraavaksi
tai viimeistään sitä seuraavaksi
päiväksi”, Niemelä lupaa.
Palveluiden nopea saatavuus
on hänen mukaansa kaikkien
osapuolten etu.
Yleislääketieteen erikoislääkärin
vastaanoton lisäksi
terveysasemalla on saatavilla
terveydenhoitajan, fysioterapeutin
ja psykologin palveluja
sekä laboratoriopalveluja. ”Jatkohoitoa
edellyttävissä tapauksissa
ohjaamme asiakkaamme
asianmukaisen hoidon piiriin”,
Niemelä mainitsee.
Terveysasemalla hoituvat
myös kaikki matkailijan tarvitsemat
rokotukset ja allergian
siedätyshoidot, haavahoidot,
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
Keski-Pohjanmaan Hoitopalvelu Oy
on lähellä ihmistä
näytteenotot, verenpaineen
seuranta ja muut pienimuotoiset
toimenpiteet.
"Yrityksemme tunnetaan
aivan erityisesti jokakeväisestä
punkkirokotuskampanjasta.
Kampanja toteutetaan erityisesti
rokotuksia varten varustellun
Punkkibussin avustamana.
Yrityksemme oli ensimmäisenä
Suomessa aloittamassa
tämänkaltaista palvelua vuonna
2005."
Uusimpana toimintamuotona
yhtiö aloitti vatsan alueen
tähystyspalvelut, eli skopiat,
marraskuussa 2010.
Tasokasta
työterveyshuoltoa
Yksityisvastaanottopalvelujen
lisäksi Terveysasema
Chyd¬Antti tuottaa laadukkaita,
kilpailukykyisiä ja joustavia
asiakkaiden tarpeista lähteviä
työterveyshuollon palveluja
Keski-Pohjanmaan alueen yrityksille
ja yrittäjille.
ChydAntin vahvuuteen kuuluu
kolme lääkäriä, viisi työterveyshoitajaa,
kaksi työfysioterapeuttia
ja työpsykologi.
”Tarjoamme asiakkaillemme
kokonaisvaltaisia, hyvän
työterveyshuoltokäytännön
mukaisia palveluja. Asiakaskuntaamme
kuuluu nyt noin
200 yritystä ja noin 3500 henkilöasiakasta.”
Niemelä muistuttaa, että
työntekijöiden hyvinvoinnista
huolehtiminen on tärkeä osa
yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä.
”ChydAntissa työterveyshuollon
palvelujen tuottamisesta
vastaa ammattitaitoinen
ja hyvään palveluun sitoutunut
henkilökunta. Korostamme
työssämme moniammatillisuutta
ja yhteistyötä asiakasyritysten
johdon ja henkilöstön
kanssa.”
Kotihoito on
vaihtoehto
laitoshoidolle
Yrityksen alkuperäisimpiä
palvelumuotoja ovat kotisairaanhoito
ja kotipalvelu.
”Olemme yhdistäneet nämä
palvelut Kotihoito-nimen alle.
Hoidamme lähes kaikkia sairauksia
aina syöpähoitoihin ja
saattohoitoon saakka. Palveluksessamme
on sairaanhoitajan,
terveydenhoitajan, lähihoitajan,
perushoitajan, kodinhoitajan
ja kotiavustajan ammatillisen
koulutuksen saaneita työntekijöitä”,
Niemelä selvittää.
Varsinaisen hoitotyön ohella
hoitajat auttavat kodin perustehtävissä,
laittavat ruokaa,
siivoavat, asioivat kaupassa ja
virastoissa sekä hoitavat muitakin
erikseen sovittuja tehtäviä.
Uusimpana kotihoidonpalveluna
yhtiö on aloittanut valmiiden
aterioiden kuljetuksen asiakkaille.
Palvelu on suunnattu asiakkaille,
jotka eivät itse kykene
laittamaan ruokaa, mutta eivät
kuitenkaan tarvitse muita vielä
tukipalveluita. Hoitotyön periaatteena
on kokonaisvaltainen
auttaminen.
”Palvelumme lähtökohta on
asiakkaan kokema tarve. Jos
asiakas haluaa sairastaa kotona,
pyrimme toteuttamaan hoidon
kotiin tuttuun ja turvalliseen
ympäristöön.”
Intervallihoitoa ja
palveluasumista
Keski-Pohjanmaan Hoitopalvelu
Oy:n toimintaan on
vuodesta 2006 lähtien kuulunut
Palvelukoti Kokkolan
Terapiatalo, jossa sijaitseva
18-paikkainen hoito-osasto
Kotipolku on lyhytaikaisen
hoidon ja saattohoidon keskus.
Vuoden 2011 alusta yksikkö sai
ns. laitosluvat, joten palvelutarjontaa
sisältyvät nyt myös sairaalatoiminnan
palvelut esim.
leikkauspotilaille ja kuntoutuslaitospalvelut
mm. sotainvalideille.
Terapiatalossa on myös
omistus- ja vuokrahuoneistoja
sekä keittiö-ruokala.
”Suunnittelemme Palvelukodin
jatkeeksi uutta rakennusta,
johon sijoittuvat tehostetun
palveluasumisen osasto ja dementiaosasto.
Uuteen osaan
tulee myös tilavia ja laadukkaita
vuokra-asuntoja. Hanke on
tarkoitus toteuttaa vuosina 2012
– 2013”, Niemelä valottaa.
Yrityksen sosiaalipalvelutoimintaa
edustaa puolestaan
9-paikkainen Karelia-koti, joka
on tehostetun palveluasumisen
yksikkö.
”Karelia-koti toimii toistaiseksi
omakotitalotyyppisessä
kiinteistössä. Tavoitteenamme
on saada Karelia-kodille uudet
tilat vuoden 2013 aikana.”
Sertifioitua laatua
Keski-Pohjanmaan Hoitopalvelu
Oy on sertifioitu maaliskuussa
2008 ISO 9001:2008
–laatustandardin vaatimusten
mukaisesti.
Sertifiointi koskee Terveysasema
ChydAntin lisäksi yrityksen
kotihoitoa ja palvelukoti
Kokkolan Terapiatalon hoitoosastotoimintaa.
Sertifioinnin
on suorittanut SGS Fimko Oy.
”Olemme alusta lähtien pa-
nostaneet siihen, että laatu
näkyy kaikilla toimintamme
tasoilla.”
Tavoitteena
maltillinen, mutta
tietoinen kasvu
Reijo Niemelän mukaan Keski-Pohjanmaan
Hoitopalvelu
Oy:n tavoitteena on jatkossakin
maltillinen, hallittu kasvu.
”Kehitämme koko ajan toimintaamme
ja etsimme uusia
ratkaisuja asiakkaiden muuttuviin
tarpeisiin. Kasvu on
meille kuitenkin ennen kaikkea
toiminnan kehittämisen väline,
eikä itseisarvo. Tärkein on aina
asiakas.”
Parhaillaan yhtiöllä on ainakin
kolme merkittävää kehitysprojekteja
meneillään.
Kyseessä on jo käytössä olevien
hyväksi koettujen palvelumuotojen
“monistaminen” ja ihmisten
“luokse hakeutumisen”
periaatteen toteuttaminen mm.
data-, kuva- ym. nykytekniikan
avulla.
Yhteystiedot:
Keski-Pohjanmaan
Hoitopalvelu Oy
Osoite: Rantakatu 2 B
(Kauppakeskus
Chydenia III),
67100 Kokkola
Puhelin: 06-8220345
Fax: 06-8349080
Sähköposti:
kp-hoitopalvelu@kphoi.fi
Internet: www.kphoi.fi
Taitotuote valmistaa portaat
mielikuvasi mukaisesti.
Yksilöllinen portaikko
kruunaa tilan,
huomioiden samalla jokaisen
halutun yksityiskohdan
- enää on rajana
vain mielikuvituksesi.
Taitotuote Oy:n päätuotteena
ovat metallirunkoiset
portaat sisä- tai
ulkokäyttöön ja ne suunnitellaan
aina asiakkaan
toiveet huomioiden,
unohtamatta turvallisuusmääräyksiä.
-Portaamme ovat yksilöllisiä
design-tuotteita, jotka ovat kuin
kotonaan nykypäivän kodissa.
Askelmien puulajit ovat mänty,
koivu, lehtikuusi, pyökki,
tammi, merbau, kirsikka, pähkinä,
tiikki, zebrano, saarni,
lämpökäsitelty koivu, mahonki,
jalava ja vaahtera, myöskin
muut puulajit ja materiaalit ovat
mahdollisia, kertoo toimitusjohtaja
Perttu Heiskanen.
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 9
Taitotuote Oy
Design-portaat sisä- ja ulkotiloihin
Veljekset yrittäjinä
Metallirungon väri on vapaasti
valittavissa värikartoista
ja kaidelaseissakin on tarjolla
useita eri vaihtoehtoja. Portaiden
lisäksi yritys toimittaa rakennuskohteisiin
myös muita
teräsrakenteita, kuten terassikaiteita
lasituksineen. Heiskanen
vastaa itse portaiden suunnittelusta
ja hänen veljensä puolestaan
teräshommista. Puusepän
töistä vastaa yrityksen luotettava
alihankkija.
-Kaikki myynti- ja markkinointityö
tehdään allekirjoittaneen
toimesta. Teemme toimeksiantoja
rakennusliikkeille sekä
suoraan yksityisasiakkaille,
joista samalla koostuu suurin
osa urakoistamme.
Virallisesti Taitotuotteen toiminta
käynnistyi vuoden 2008
alussa. Toimeksiantoja on ollut
todella hyvin ja suurin osa töistä
tehdään Etelä-Suomeen.
Kaikki kohteet toteutetaan mittatilaustyönä
ilman välikäsiä.
Yksilöllisyyttä
askelmia myöten
- Askelmat voivat puun lisäk-
si olla vaikkapa lasia tai kiveä,
tarjolla on monia erilaisia vaihtoehtoja.
Yleisimpiä askelmamateriaaleja
ovat koivu ja
tammi kestävyyden vuoksi.
Koska koivu on vaalea puu, sen
sävyttäminen sisustukseen sopivaksi
on helppoa. Se voidaan
käsitellä vaikkapa pähkinän väriseksi,
mustaksi tai valkeaksi.
Olemme tehneet koivusta esimerkiksi
ebenpuun näköistä,
mutta hinta on toki sitten todella
paljon edullisempi kuin aito
vastaava, Heiskanen toteaa.
Kevyen näköinen ja
kestävä
Teräsrakenteinen runko on
Heiskasen mukaan todella jämäkkä
ja käytössä kestävä. Siinä
ei vuosien saatossa tapahdu
mitään kulumista, eivätkä portaat
ala narisemaan missään vaiheessa.
Metallirunkoisista por-
taista saadaan tehtyä todella
kevyen näköisiä rakenteita.
-Teemme sekä kaksirunkoisia
että yksirunkoisia malleja, joissa
ns. reisipuuosuus kulkee portaiden
keskellä. Askelmakannakemalleja
on lukuisia ja toteutamme
niitä myös asiakkaan
ideoiden pohjalta. Vesileikkauksella
pystymme toteuttamaan
käytännössä lähes kaikki asiakkaan
toiveet.
Teräsrunkojen värit valitaan
värikartasta ja ellei väriä löydy
hyllystä se tilataan. Käsittelyt
tehdään pulveripoltto- eli jauhemaalauksella.
Kysymyksessä
on todella kestävä maalausmenetelmä.
-Ulkokohteissamme käytämme
aina säänkestäviä materialiaaleja
sekä pinnoitteita. Hyviä
vaihtoehtoja ovat ruostumaton
teräs ja esimerkiksi lehtikuusi,
joka kestää hyvin sääolosuhteita
ja on niin ikään sävytettävis-
sä moniin eri väreihin. Sisätilojen
laseissa asiakkaat suosivat
kirkkaita vaihtoehtoja kun taas
ulkona värikalvolliset sekä maitolasit
ovat suosittuja niiden
tarjoaman näkösuojan vuoksi,
Heiskanen toteaa.
Erikoisempia Taitotuote Oy:n
toteutuksia edustavat väreissä
Teräsrunkoiset
design-portaat
sekä
lasikaiteet
antiikkikupari ja -hopea, joista
on saatu todella näyttäviä
yhdistelmiä.
Taitotuote Oy
Perttu Heiskanen
p. 040 5383 990
perttu.heiskanen@taitotuote.fi
www.taitotuote.fi
Taitotuote Oy
Leijukuja 5, 78210 Varkaus
perttu.heiskanen@taitotuote.fi
p. 040 538 3990
www.taitotuote.fi
10
Laastari Lähiklinikka
tuo yleisten akuuttisairauksien
hoidon lähelle
asiakasta. Täysin uuden
toimintakonseptin taustalla
on oma tietojärjestelmä
sekä hoitaja-lääkärityöparimalli,
jotka
yhdessä mahdollistavat
laadukkaan ja nopean
palvelun. Malli soveltuu
erinomaisesti myös kuntien
terveydenhuollon
palveluverkon tehostamiseen.
Ensimmäinen Laastari Lähiklinikka
avattiin tammikuussa
Keravan Citymarketin yhteyteen
ja toinen avautui helmikuussa
Lahden kauppakeskus
Triossa. Kolmas toimipiste
käynnisti toimintansa elokuussa
Helsingin Tapulinkaupungissa,
Puistolan terveyskeskuksen
vieressä. Vastaavia klinikoita
tullaan avaamaan lisää kautta
Suomen.
Laastari Lähiklinikka ei ole
Terveyskioski-periaatteella
toimiva, vaikka molemmat
sijaitsevatkin tyypillisesti kauppakeskusten
yhteydessä ja ovat
tiloiltaan hyvin pieniä. Palvelusisällöt
ja asiakasryhmät ovat
näissä kahdessa täysin erilaisia.
-Terveyskioskeissa tehdään
erilaisia mittauksia ja annetaan
terveysneuvontaa, kun meillä
taas hoidetaan sairauksia.
Meidät sekoitetaan helposti
keskenään saman kokoisten
tilojemme vuoksi, huomauttaa
Laastari Lähiklinikan johtava
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
Laastari Lähiklinikka
Parempaa akuuttisairauksien hoitoa edullisemmin
lääkäri Ville Öhman.
Laastari Lähiklinikoilta saa
myös rokotukset sekä jatkossa
reseptien uusintapalvelut.
Hoito tapahtuu aina käypähoitosuositusten
mukaisesti, jonka
toteutumista valvoo yhtiön oma
tietojärjestelmä.
Laastari Lähiklinikka on keskittynyt
perusterveydenhuollon
sekä yleisiin akuuttisairauksiin.
Lisätietoja hoidoista ja
palveluista löydät oheisesta
infoboksista.
iPad osana
hoitotyötä
Kun lääkäri ja hoitaja työskentelevät
työparina, asiakkaan
hoitoprosessi tehostuu.
Mallissa pystytään käyttämään
molempien ammattiryhmien
osaaminen potilaan hoidossa.
Hoito on myös laadukkaampaa,
kuin jos kyseessä olisi pelkästään
hoitajan vastaanotto. Laastari
Lähiklinikoilla diagnoosin
tekee lääkäri. Keskeistä mallissa
on hoitaja-lääkäri-työparin
riittävän tehokas ja kattava
keskinäinen kommunikointi.
-Voimme tehdä esimerkiksi
niin, että klinikan hoitaja laittaa
otoskoopin potilaan korvaan, ja
kuva korvan sisältä näkyy heti
lääkärin iPadillä. Näin myös,
vaikka lääkäri ei olisikaan fyysisesti
klinikalla. Näin molemmat
pystyvät reaaliaikaisesti
katsomaan korvaa ja toteamaan
esim. mahdollisen korvatulehduksen,
jota hoidetaan sitten
tarpeen mukaan.
Öhman kertoo, että tämän
tyylinen työparityöskentely
edellyttää teknologiaa, joka
tukee reaaliaikaista ja tietoturvallista
tiedonjakoa lääkärin ja
hoitajan välillä.
-Olemme luoneet oman tietojärjestelmämme
juuri tämän
kyseisen seikan vuoksi. Toinen
syy oli se, että teimme järjestelmän
iPadille. iPadin käyttö
potilastilanteessa on myös
huomattavasti miellyttävämpi
asiakaspalvelukokemuksen
näkökulmasta.
Yhtiön oma tietojärjestelmä
ohjaa tekemään tutkimukset
aina sairauksien käypähoitosuositusten
mukaisesti, joka
on ainutlaatuinen ominaisuus.
100 % ASIAKKAISTAMME
SUOSITTELEE MEITÄ
Haluamme olla mukana tuomassa laadukkaita terveydenhuoltopalveluita
jokaisen ulottuville. Laastari Lähiklinikka turvaa nopean hoitoon pääsyn
ja tarjoaa edullisia lähipalveluita kuntalaisille.
Hoitoon ilman ajanvarausta arkisin 10 - 20, viikonloppuisin 12 -18
Kerava, Citymarket, Nikonkatu 1, Lahti, Kauppakeskus Trio, Aleksanterinkatu 18,
Helsinki, Tapuli Apteekki, Ajurinaukio 5, www.laastari.fi
Järjestelmä varmistaa sen, että
hoito tehdään aina parhaalla
mahdollisella tavalla.
-Käypähoitosuositukset perustuvat
lääketieteellisen tutkimuksen
osoittamiin parhaisiin
hoitotapoihin. Siellä on viimeisin
tieto jatkuvasti käytettävissä
- eli miten potilasta kannattaa
tutkia ja hoitaa, jotta päästään
parhaisiin lääketieteellisiin
lopputuloksiin. Olemme tukeutuneet
aina viimeisimpään
tutkimustietoon, jolloin potilaamme
saavat aina laadukasta
hoitoa. Tätä kautta myös potilasturvallisuus
paranee, Öhman
vakuuttaa.
Modernissa hoitomallissa
on taustalla toimintafilosofinen
kysymys. Lääketiede
on Öhmanin mukaan hyvin
pitkälle tiimityötä, tiedonhallintaa,
potilastiedon keräämistä
sekä sen analysoimista, jolloin
näissä asioissa on hyvä olla
myös vahva yrityksen sisäinen
osaaminen.
Edullinen ja selkeä
hinnoittelu
-Käynnit ovat aina 45 euroa.
Laboratoriotutkimukset, todistukset
sekä reseptit kuuluvat
hintaan, eli niistä ei veloiteta
erikseen. Meillä ei myöskään
ole toimistomaksua. Hintaa
voidaan verrata käyntiin yksityislääkärillä
tai kunnallisella
puolella. Yksityisellä puolella
käynti maksaa helposti kaksinkertaisesti,
verrattuna meidän
hinnoitteluumme.
Öhman kertoo, että THL:n
statistiikan mukaan yksi terveyskeskuskäynti
maksaa kunnalle
keskimäärin 107 euroa.
Osa näistä terveyskeskuskäynneistä
voitaisiin kuitenkin hoitaa
myös Laastari Lähiklinikan
tyylisessä palveluyksikössä,
jolloin hinta olisi jälleen noin
puolet tehokkaampi.
-Tehokkuus syntyy siitä, että
koko hoitoympäristön kustannukset
ovat paljon korkeammat
terveyskeskuksissa, kuin mitä
ne ovat meidän klinikoissamme.
Myös lääkäriltä ja hoitajalta
kuluvan suhteellisen työajan
osuus on meillä kunnallis, eli
lääkärin kallis aika on meillä
paljon tehokkaammassa käytössä.
Näiden kahden asian
Hoidamme
• Flunssat
• Kurkkukivut
• Nielun streptokokkitulehdukset
• Korvatulehdukset
• Poskiontelotulehdukset
• Silmätulehdukset
• Allergiat
• Huuliherpekset
• Ihon sieni-infektiot
• Virtsatietulehdukset
• Korvahuuhtelut
Rokotamme
• A ja B Hepatiitti
• HPV
• Kausi-inluenssa
• Puutiaisaivokuume
• Jäykkäkouristus ja kurkkumätä
Hinta ja maksaminen
• Kaikki käynnit 45 euroa
• Tarvittavat laboratoriokokeet ilman erillistä lisämaksua
• Hyväksymme maksuvälineeksi:
• Pankki- ja luottokortit
• Käteisen rahan
• Palvelusetelit
• Yritysasiakkaille ja vakuutusyhtiöille laskutus
kombinaatiosta syntyy aivan
erilainen hintataso.
Laastari Lähiklinikan keräämä
asiakaspalaute enteilee
hyvää, sillä puolen vuoden
toiminnan jälkeen 93% asiakkaista
on antanut hoidoista
korkeimman mahdollisen laatuarvosanan.
Puolen vuoden
keskiarvoksi on muodostunut
4,9/5, joka kertoo erinomaisesta
asiakastyytyväisyydestä.
-Meille pääsee nopeasti,
koska meillä ei ole lainkaan
ajanvarausta, kokemus on siis
hyvin erilainen verrattuna terveyskeskus-
tai yksityislääkärikäyntiin.
Klinikat sijaitsevat
asiakkaalle helposti saavutettavissa
paikoissa, joissa nämä
muutenkin kävisivät. Olemme
siellä missä ihmiset muutoinkin
päivittäin ovat. Meillä asioiminen
on kätevää.
Ratkaisu kuntien
resurssivajeeseen?
Nykyisessä tilanteessa kunti-
en on Öhmanin mukaan pakko
löytää tehokkaampia terveydenhuollon
toimintamalleja.
-Esim. palveluseteli on yksinkertainen
tapa hyödyntää
tämä mahdollisuus meidän
kanssamme. Jos kunta ostaa
akuuttisairauksien hoidon
ja vaikkapa reseptinuusinnat
meiltä, säästyy terveyskeskuksen
rajallisia lääkäriresursseja
vaikeampien ja monisairaiden
potilaiden hoitoon. Tämä puolestaan
vähentää lähetemäärää
erikoissairaanhoitoon ja säästää
tätä kautta edelleen lisää rahaa
kunnalle. Yleinen trendi on
ollut nyt toisen suuntainen, jolloin
pieniä yksiköitä suljetaan
ja keskitetään kunnan tai kuntayhtymän
yhteisiin paikkoihin.
Me teemme juuri päinvastoin,
jolloin palvelun saatavuus paranee.
Tämä on myös yksi iso
arvo kuntalaisille, painottaa
Öhman.
Hyvinvointi on olemassa
niin työssä kuin vapaaajalla.
Työelämän lisääntyvät
vaatimukset näkyvät
vapaa-ajalla ja myös
toisinpäin. Ei ole ihme,
että olemme huolissamme
omasta jaksamisesta.
Sama huolenaihe on
myös yhteiskunnassa,
jossa keskustellaan työurien
pidentämisestä
ja työssä jaksamisesta.
Selvää on, että työurat
pitenevät vain, mikäli
työntekijöillä on intoa
jatkaa työssään sekä riittävän
hyvä henkinen ja
fyysinen terveys. Kaukaa
viisas työnantaja panostaakin
entistä enemmän
työntekijöidensä hyvinvointiin.
Hyvinvoinnin haasteet ovat
ihmisen arjessa eri tavalla painottuneita.
Useille on tuttua
kiireisen elämän tai työrytmin
ja vähäisen palautumisen aiheuttama
kuormitus, omaatuntoa
kolkuttaa vähäinen aika oman
fyysisen kunnon huoltoon tai
vuosien saatossa vaaka näyttää
vähitellen nousevaa suuntaa.
Hyvinvointiin vaikuttavat myös
toimintakykyä rajoittavat tuki-
ja liikuntaelinten vaivat.
Kuortaneen Urheiluopistolla
asiakkaiden hyvinvointia lähestytään
aina heidän omista lähtökohdistaan
käsin, hyvinvoinnin
kokonaisuus huomioon ottaen.
Opisto on yksi Suomen johtavista
urheilun koulutuskeskuksista
ja monipuolinen liikunnan
ja hyvinvoinnin asiantuntija.
Opisto tarjoaa yrityksille ja
muille työyhteisöille laajan
kirjon erilaisia työhyvinvointiin
liittyviä palveluita. Toiminnan
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 11
Tie hyvinvointiin löytyy
Kuortaneen Urheiluopistolta
Kuortaneella on monipuoliset majoitustilat. Liikuntahotelli ja sen huoneistot ovat saaneet asiakkailta
kiittävää palautetta.
lähtökohtana on asiantuntemus,
ja tapahtumat toteutetaan
mukavan yhdessä tekemisen
kautta. Positiivinen ja asiakaslähtöinen
ote tuodaan esille
rennossa tunnelmassa.
Kuntoremonttitoiminta
remontissa
Kuntoremonttitoimintaa on
ollut Suomessa jo 20 vuotta.
Myös Kuortaneen Urheiluopistolla
on pitkä kokemus Kuntoremonttien
järjestämisestä, ja
mm. Helsingin ja Tampereen
kaupunkien henkilöstö on hyödyntänyt
opiston kuntoremontteja
jo usean vuoden ajan.
Nyt Kuntoremonttitoimintaa
ollaan kehittämässä paremmin
työelämän vaatimuksia vastaavaksi.
Kuortaneen Urheiluopisto
on ainoana urheiluopistona
mukana nk. pilottiprojektissa,
jossa kokeillaan uusia hyvinvointiin
vaikuttamisen keinoja.
Pilottiprojekti toteutetaan
yhteistyössä kolmen palkan-
saajalomajärjestön kesken.
Asiantuntijana uudistuvan
kuntoremontin sisällön kehittämisessä
toimii Liikunnan ja
kansanterveyden edistämissäätiö
LIKES. Projektia rahoittaa
Raha-automaattiyhdistys.
Ensimmäisten kuntoremonttipilottien
kokemukset kesältä
2011 ovat olleet erittäin myönteisiä.
Kuortaneen Urheiluopiston
pilottiohjelma sisälsi mm.
tietoa liikunnasta, ravitsemuksesta
ja levon merkityksestä.
Osallistujat saivat tietoa omasta
kehostaan ja kunnostaan kuntotestein,
ja heidät tutustutettiin
erilaisiin liikuntamuotoihin ja
arkiliikunnan mahdollisuuksiin.
Keskeisessä roolissa olivat
ohjaajien kanssa käytävät
henkilökohtaiset omavalmentajakeskustelut
itselle tärkeistä
elämäntapoihin ja terveyteen
liittyvistä asioista sekä omista
tavoitteista. Päivien aikana
Kuortaneen Urheiluopistoa ympäröivä
elämyksellinen luonto
ja ryhmän tuoma kannustus
Urheiluopisto sijaitsee mäntyisellä kankaalla, jossa on mukavat luontopolut mm. sauvakävelylle.
saivat osallistujat motivoituneiksi
muutoksen tiellä kohti
parempaa hyvinvointia.
KiireenKesytystä ja
Liikkujan Profiili
Kuortaneella asioiden omaksumiseen
tuovat lisäpotkua
uudet toimintamallit Kiireen-
Kesytys ja Liikkujan profiili.
KiireenKesytyksessä tutustutaan
eri kiirehtijätyyppeihin,
laitetaan oman elämän tärkeitä
asioita järjestykseen HyvinvointiOsakePörssin
avulla ja
keskustellaan kiireestä työyhteisössä
tai vapaa-aikana.
Kokemuksia peilataan omaan
arkeen, ja samalla pohditaan
millaisin keinoin voidaan löytää
aikaa ja tilaa omasta hyvinvoinnista
huolehtimiseen.
Liikkujan huco sport -profiilin
avulla asiakkaat löytävät
luontaisesti motivoivan tavan
harrastaa liikuntaa. Henkilökohtainen
profiili auttaa löytämään
liikunnan ilon sekä sellaiset
tavoitteet ja keinot, joiden
avulla motivaatio pysyy yllä ja
liikunnan harrastamisesta tulee
pysyvää. Profiili antaa mielenkiintoista
lisätietoa omasta
liikkumisesta niin aloittavalle
kuin aktiiviselle liikkujalle.
KiireenKesytys ja Liikkujan
profiili ovat tarjolla Kuntoremonttitoiminnan
lisäksi myös
muihin työyhteisöjen palveluihin.
Rennosti Raameihin
-kurssit sopivat
työyhteisöille
Kehittämistyö on tuttua
Kuortaneen Urheiluopistolle
myös ’Hyvään Oloon porukassa’
-hankkeessa. HOP -toiminnassa
kokeiltiin 1,5 vuoden
mittaista moniammatillista
interventiota, jossa oli mukana
90 osallistujaa yhdeksästä eri
kuntaorganisaatiosta. Tulokset
olivat hyviä, ja hankkeesta saadut
kokemukset ovat synnyttäneet
vuoden 2011 uutuuden,
Rennosti Raameihin -kurssin.
Kurssin tavoitteena on aiempaa
paremmin pysyvä ote
painonhallintaan terveellisen
ravitsemuksen, monipuolisen
liikunnan ja riittävän levon
keinoin. Rennosti Raameihin
-kurssi sisältää neljä lähijaksoa
Kuortaneen Urheiluopistolla.
Jakson kesto on kolme päivää.
Jaksot järjestetään joka
toinen kuukausi. Näin kurssi
kestää kokonaisuudessaan 7-8
kuukautta. Välijaksoilla Kuortaneella
opittuja eri teemoja
sovelletaan omaan toimintaan,
jolloin asioista tulee osa arkipäivää.
Rennosti Raameihin -kurssit
ovat tarkoitettu kaikille, jotka
haluavat tukea elämäntapamuutoksessaan.
Ne sopivat erittäin
hyvin työyhteisöjen hyvinvoinnin
edistämiseen esimerkiksi
kunta-alalla.
Toimivat kokouspalveluterikokoisille
ryhmille
Kuortaneen Urheiluopisto
sopii erinomaisesti myös erilaisten
kokousten, yritystapaamisten,
koulutustilaisuuksien
ja edustustilaisuuksien pitopaikaksi.
Sijainti Kuortanejärven
rannalla on rauhallinen ja
luonnonläheinen, jota asiakkaat
arvostavat. Kattavat kokous- ja
majoitustilat sekä monipuoliset
oheispalvelut ovat Urheiluopiston
yritystilaisuuksien suuri
vahvuus: kolme rantasaunaa,
uimahallin allasosasto, keilailu,
golf, tennis ja erilaiset ammattilaisten
ohjaamat liikuntahetket
varmistavat tilaisuuksien onnistumisen.
Kuntoremonttiryhmä Kuortaneen järvimaisemissa onnistuneen viikon jälkeen.
12
10 vuotta sitten kesäkuussa
Vaasan kaupunki,
Mustasaaren kunta,
Vaasan seurakuntayhtymä,
Oy Stormossen
Ab, Vaasan Invalidit ry,
Vaasan Setlementtiyhdistys
ry, Vaasan Seudun
Työnhakijat ry sekä
Vaasanseudun Sosiaalipsykiatrinen
yhdistys ry
perustivat Jupiter-säätiön,
jonka tarkoitukseksi
määriteltiin seuraavaa:
"Jupiter-säätiön tarkoituksena
on työllistää nuoria, pitkäaikaistyöttömiä
ja muita
vaikeasti työllistettäviä henkilöitä,
järjestää työtoimintaa
vajaatyökykyisten henkilöiden
kuntouttamiseksi sekä järjestää
ja kehittää muuta tähän liittyvää
toimintaa. Työn lisäksi henkilöille
tarjotaan kuntoutusta,
koulutusta ja muita elämänhallintaa
ja työllistymistä tukevia
palveluja."
Kolmen projektin turvin alkanut
toiminta Meijerinkadulla
Vaasassa laajeni vähitellen
oppilaitosyhteistyöhön, sosiaalitoimen
sektorille, sekä mm.
Kelan palveluihin. Kymmenen
vuoden aikana Jupiterissa on
toiminut kymmeniä projekteja
tai ostopalveluja, joiden kautta
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
Jupiter-säätiö
10 vuotta työvalmennusta Jupiterissa
yli 4000 asiakasta on valmentautunut
työhön, koulutukseen
tai löytänyt jotain muuta positiivista
elämäntilanteeseensa.
Jupiter tarjoaa nykyään monipuolista
työvalmennusta,
työhön kuntoutusta ja työ- ja
toimintakyvyn arviointia sekä
laajasti nuoria palvelevia valmennuspalveluja.
Jupiter juhlisti 10-vuotista
taivaltaan järjestämällä toukokuussa
yleisölle avoimet ovet
säätiön toimitiloissa. Loppuvuodesta
järjestetään säätiön
menneisyyttä muisteleva ja
tulevaisuutta visioiva juhlaseminaari.
Valmennukset
Valmennus koostuu työhön
tai koulutukseen tähtäävästä
valmennuksesta, työelämään
kuntouttavasta valmennuksesta
sekä työkykyä edistävästä ja
arvioivasta valmennustoiminnasta.
Valmennuksen tavoitteena on
edistää henkilön työ- ja toimin-
takykyä, menetelminä yksin tai
yhdistelminä yksilövalmennus,
ryhmävalmennus ja ohjattu työ.
Jupiter-säätiön tavoitteellisen
valmennustoiminnan tarkoituksena
on toimia väliportaana
työhön, koulutukseen, kuntoutukseen
tai muuhun toimintaan
siirryttäessä.
Palvelua tarjotaan
sekä nuorille
että aikuisille.
-Valmennus on toimialallamme
ensisijainen tehtävä, joten
työ on pyritty muokkaamaan
sellaiseksi, että se veisi ihmistä
eteenpäin kohti työmarkkinoita
ja työllistymistä, säätiön tiedottaja
Jyri Luoma kertoo.
Kierrätystoimintaa
-Meillä on kaksi kierrätykseen
liittyvää yksikköä, joista
toinen on Ekocenter, joka on
sähkö- ja elektroniikkaromun
ja -laitteiden vastaanottopiste.
Yksikön kautta tulee myös ihan
toimivia laitteita, jotka tarvittaessa
huollamme ja myymme
eteenpäin kuluttajille, kertoo
Luoma.
Toimivat tuotteet myydään
kierrätysmyymälän kautta.
Suoraan kierrätysmyymälään
vastaanotetaan ehjää kodin
käyttötavaraa, huonekaluja
ym. Myös noutopalvelu on
käytettävissä niin tavaraa vastaanotettaessa
kuin ostajille
kuljetettaessa.
-Valikoima vaihtuu aika vikkelästikin
myymälän puolella,
Luoma toteaa.
Toiminnalla
aktivoiva vaikutus
-Pitkäaikaistyöttömille, nuorille
ja muille vaikeasti työllistyville
säätiön valmennuspalvelut
ovat tuoneet aktivoivan ja
elämäntilannetta selkeyttävän
tilaisuuden, Luoma toteaa.
Huonona kehityssuuntana
Luoma mainitsee tehokkuusvaatimukset,
joiden seurauksena
valmennusten kestot ovat
lyhentyneet. Yksilöllisen, rää-
tälöidyn palvelun tarjoamiselle
tämä on tuonut haasteita.
-Henkilöillä, joilla ongelmat
ovat kasautuneet, voi kuntouttavan
tuen tarve olla hyvinkin
pitkä. Muutama kuukausi ei
välttämättä riitä siihen, että
elämässä päästään eteenpäin.
Valmennusjaksot ovat selkeästi
lyhentyneet, esim. vuonna 2010
vain alle kolmannes asiakkuuksista
kesti yli 6 kuukautta.
Hyviä tuloksia
Niissä palveluissa, joissa
tavoitteena oli vuonna 2010
työllistyminen tai koulutukseen
siirtyminen, yli puolet löysi
selkeästi positiivisen ratkaisun.
-Aina työttömyys ei ole välttämättä
huonoin mahdollinen
lopputulos, jos lähtötilanteessa
ei ole ollut minkäänlaisia
työllistymisen mahdollisuuksia.
Tulosten mittauksissa on
huomioitava kunkin henkilön
lähtökohdat, Luoma toteaa.
Lähettävänä tahona ovat
tyypillisesti olleet viranomai-
set, kuten sosiaalitoimisto,
TE-toimisto tai Kela. Jonkin
verran asiakkaita tulee säätiön
palveluiden piiriin myös omatoimisesti.
-Monitahoiset valmennuspalvelut
voidaan karkeasti
jakaa kolmeen: ensimmäisessä
tähdätään suoraan työllistymiseen
tai koulutukseen. Tällöin
henkilöllä tulee jo olla riittävät
edellytykset työllistymiselle
tai koulutukseen siirtymiselle.
Toinen on työelämään kuntouttava
valmennus, jolloin
polku työelämään voi olla
jo hieman pidempikin, eikä
lähtötilanteessa välttämättä
valmiuksia työllistymiselle ole.
Kolmantena tulee vielä työ- ja
toimintakyvyn arviointi.
Työtoiminnan tuloilla rahoitetaan
reilu viidennes toiminnasta.
Jupiter-säätiö palvelee vuosittain
noin 600 asiakasta. Välillä
sama ihminen voi olla mukana
useammassakin palvelussa,
joka saattaa nostaa luvun jopa
800:aan.
Kevama Oy on osakeyhtiömuotoinentyökuntoutuspalveluiden
tuottaja, jonka toiminnan
perustana on yritysmuotoinenammatillinen
ja sosiaalinen
työkuntoutus. Kevama
on perustettu jo 1965
ja yhtiön omistaa kokonaisuudessaanKuopion
kaupunki. Tänä
päivänä Kevama toimii
usealla eri tuotanto-
ja palveluosastoilla:
puu-, kalusteiden kunnostus-,
kirjapaino-,
seripaino -ja vaatetusosasto,
kädentaidot,
ulkotyöt, siivous, ruokala
sekä laitoshuolto.
Tarjoamme monipuolisia
ja mielekkäitä
työkuntoutuspalveluja.
Henkilöstön määrä
on yhteensä noin 180
henkilöä.
Kevaman tuotannollisen toiminnan
lähtökohdan muodostavat
asiakaslähtöisyys, tuotteiden
hyvä laatu, kotimaisuus,
luotettavuus sekä toimitusvarmuus.
Toiminta on keskittynyt
Kuopioon Itkonniemenkatu
65:een, missä käytettävissä on
osaavan henkilöstön lisäksi
laaja konekanta ja noin 2700
m2:n tuotanto- ja toimistotilat.
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 13
Kevama on vahva osaaja monella eri sektorilla
Portaat, paljut,
saunakalusteet,
saunat, leikkimökit
Kevamalta
– Puuosasto on yksi Kevaman
suurimmista tuotantoosastoista.
Toiminta on lähinnä
uustuotantoa, jonka näkyvimpänä
keulakuvana on Kevama -
portaat. Portaat tehdään mittatilaustyönä
jokaiselle asiakkaalle
sopiviksi. Useimmiten materiaali
on puu monine vaihtoehtoineen.
Kevamalla tehdään myös
perinteisellä puusepän taidolla
massiivipuisia mittatilaus kalusteita
ja huonekaluja joissa
kuvastuu ammattipuuseppiemme
perinnetyön kädentaidot ja
huonekalujen laatu joka kestää
vuosikymmenestä toiseen.
Muuta sarjatuotantoa ovat
muun muassa kylpytynnyrit,
paljut, leikkimökit, Tölkkisaunat
ja saunakalusteet. Puuosastolla
valmistetaan myös
paljon alihankintatöitä sarjatuotantona,
kuten kuljetuslavoja,
sekä erilaisia laatikoita puu- ja
rakennusteollisuudelle kuten
myös erilaisia aita yms. säleköitä
toteaa myyntipäällikkö
Pekka Hätinen.
– Toimintamme perustuu
asiakaslähtöisyyteen ja pyrimme
vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin
parhaalla mahdollisella
tavalla, Hätinen kertoo.
Vanhat kalusteet
kunnostetaan
ja verhoillaan
-Verhoiluosasto on toinen
Kevaman lippulaivoista. Verhoiluosastolla
kunnostetaan
muun muassa vanhoja huonekaluja,
joiden verhoilu on viime
vuosina noussut arvoonsa.
Meillä on laaja valikoima kankaita,
joista löytyy vaihtoehtoja
lähes jokaiselle. Verhoilun
lisäksi puupintojen petsaus, lakkaus
ja maalaaminen kuuluvat
taitoihimme, myyntipäällikkö
Pentti Nyyssönen kuvailee
verhoilu-osaston toimintaa.
– Olemme erikoistuneet
ravintoloiden, toimistojen,
koulujen ym. julkisten tilojen
kalusteiden kunnostukseen.
Kunnostamme myös yksityisten
asiakkaiden kalusteita:
nojatuoleja, sohvia, pöytiä,
lipastoja ym. Väliovet ja kaapistot
esimerkiksi kannattaa
pintakäsitellä uudestaan. Kalusteiden
puuosat voidaan käsitellä
petsaamalla, maalaamalla,
lakkaamalla tai vahaamalla.
Korjaamme tai uusimme samalla
kalusteiden rikkoutuneet
osat. Plus-puolena on tietenkin
myös ekologisuus, Nyyssönen
korostaa.
- Olemme tehneet suuria projekteja
muun muassa julkisten
tilojen verhoilussa. Meiltä kannattaa
kysyä tarjousta. Yhdessä
varmasti löydämme toimivan
ratkaisun, Pentti Nyyssönen
vakuuttaa.
asut tulleet
tutuiksi monille
Tekstiilien ja asujen valmistus
on myös yksi perinteisistä
tuotantoaloista Kevamalla,
kertoo tuoteryhmäpäällikkö
Arto Korhonen.
– Kevama markkinoi ja valmistaa
urheilu ja vapaa-ajan
asut omalla tuotemerkillä.
Asuja myydään ja
markkinoidaan mm. seuroille,
yhdistyksille ja työpaikoille.
Tuotemerkki takaa asiakkaalle
yksilölliset, toimivat ja laadukkaista
materiaaleista valmistetut
tuotteet. Tämän lisäksi
tuotteet on mahdollista painaa
asiakaan haluamilla painatuksilla
Kevaman silkkipainossa,
joten asiakas saa kokonaisvaltaisen
palvelun yhdestä ja
samasta paikasta. Tuotteiden
jatkosaatavuus on myös mahdollista,
koska kaikki asut
valmistetaan omalla tehtaalla
Kuopiossa. Tämä on suoraan
säästöä asiakaan kannalta, koska
aina ei tarvitse tilata esim.
koko joukkueella uusia asuja.
– Tekstiili - ja vaatetusosastolla
on kymmenien vuosien
kokemus alihankintatöistä
teollisuuteen, julkishallinnolle
ja yrityksille. Valmistamme
monia erilaisia alihankintatöitä
teollisuuteen esimerkkeinä mm.
rullakonsuojat ja pesusäkit
pesulateollisuuteen, erilaiset
suojakotelot elektroniikkateollisuuteen,
sekä pölypussit ja
suodatinpussit rakennusteollisuuteen.
Myös erilaiset kokoonpanotyöt
kuuluvat Kevaman
vahvuuksiin.
– Vaatetusosaston toiminta
perustuu pääosin sarjatuotantoon.
Tekstiili- ja vaatetusosastolla
suunnitellaan ja
valmistetaan myös laadukkaita
ja paloturvallisia sisustusteks-
tiilejä julkisiin tiloihin, kuten
mm. kouluihin, päiväkoteihin,
toimistoihin ja hotelleihin asiakkaiden
tarpeiden mukaan.
Toimintamme on hyvin monipuolista
jotta pystyisimme vastaamaan
asiakkaiden tarpeisiin
mahdollisimman hyvin.
– Markkinoinnissa panostamme
entistä enemmän saamaan
jatkossa erilaisia alihankintatöitä
Kevamalle. Meillä
löytyy osaamista monilta sektoreilta
ja samalla voimme antaa
kuntoutettavillemme ammattitaitoa
ja mahdollisuuden päästä
takaisin työelämään. Kevamalla
kuntoutuksessa olevista
peräti 30 prosenttia on päässyt
avoimille työmarkkinoille.
Ammattitaitoinen henkilökuntamme
varmistaa valmistamiemme
tuotteidemme ja
palvelujen laatutason, joka on
itsestään selvyys myös Kevamalla.
Lopuksi tuoteryhmäpäällikkö
kehottaa asiakkaita
vierailemaan Kevaman kotisivuilla
Kevama.fi. Sivuilta
löytyy lisää tietoja Kevaman
tarjoamista monipuolisista palveluista.
14
Taloterveys Lajunen Oy
on kysytty asiantuntijayritys,
joka on keskittynyt
rakennusongelmien
oikeaoppiseen selvittämiseen
ja ratkaisemiseen.
Taloterveys Lajunen Oy:n
palveluihin kuuluvat sisäilmastotutkimusten
lisäksi rakenne-
ja kuntotutkimukset,
vauriokohteiden korjaus- ja
suunnitteluselvitykset, kustannuslaskenta,
projektinjohto,
lattia- ja julkisivukorjaukset,
erikoiskorjaukset, rakennusten
desinfioinnit, lämpökameramittaukset
ja rakennusten tiiveysmittaukset.
Yrityksen asiakaskuntaan
kuuluu niin yksityisiä kotitalouksia,
yrityksiä kuin julkisen
sektorin toimijoitakin.
”Tieto palveluistamme on
levinnyt, ja asiakkaita on ympäri
maata. Työsarkaa riittää,
sillä ongelmarakennuksia on
koko Suomi pullollaan”, toteaa
toimitusjohtaja Raimo Lajunen.
Taloterveys Lajunen Oy:n
henkilöstöllä on alalta pitkäaikaista
ja monipuolista kokemusta
sekä koulutusta. Raimo
Lajunen on itse toiminut vuodesta
2004 VTT:n sertifioimana
rakennusterveysasiantuntijana
ja vuodesta 2006 myös työterveyshuollon
teknisenä asian-
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
Taloterveys Lajunen
tarjoaa toimivat ratkaisut rakennusongelmiin
tuntijana. Kuopion yliopistossa
sisäilmaongelmien ratkaisemiseen
kouluttautunut Lajunen
on ollut mukana myös useissa
tutkimusprojekteissa.
Huippuluokan
kalusto käytettävissä
Yrityksellä on käytettävissä
huippuluokan kalusto, johon
on panostettu paljon.
”Olemme lisänneet rajusti
kalustoa. Nyt pystymme tarjoamaan
entistäkin laaja-alaisempia
ja tasokkaampia palveluja,
sillä käytettävissämme on
todennäköisesti alan kattavin
ja nykyaikaisin kalusto koko
Suomessa”, Lajunen sanoo.
Tiiveysmittauslaitteistolla
pystytään mittaamaan, miten
tiivis rakennuksen vaippa on.
”Laitteistoa voidaan hyödyntää
myös vauriokohtien paikantamisessa.
Kun mittauksen
yhteydessä käytetään merkkisavuja,
nähdään konkreettisesti,
missä ongelmat ovat.”
Yritykseen on hankittu myös
tehokkaita sisäilmaston puhdistuslaitteistoja,
joita vuokrataan
asiakkaille siksi ajaksi, kunnes
sisäilmaongelmat saadaan korjattua.
Desinfiontikäsittelyn
avulla iso kustannussäästö
Taloterveys Lajusen viimeaikaisiin
työkohteisiin kuu-
Rakennusten tiiveysmittauskalusto toimintavalmiudessa.
luu ison liikuntahallin lattian
desinfiointikäsittely, joka on
hyvä esimerkki yrityksen tarjoamista
kustannustehokkaista
ratkaisuista.
”Hallissa oli sattunut vesivahinko,
ja korjauskustannuksien
arvioitiin olevan yli 200 000
euroa. Me saimme lattian kuntoon
desinfiointikäsittelyllä yhdessä
päivässä, ja koko homma
maksoi asiakkaalle vain 4 000
euroa”, Lajunen valottaa.
Patentoitu julkisivujenkorjausmenetelmä
toimii
moitteettomasti
Taloterveys Lajunen Oy on
kehittänyt yhteistyössä Microbe
Control Finland Oy:n kanssa
uuden, patentoidun julkisivujen
korjausmenetelmän, jonka
avulla suurienkin rakennusten
julkisivukorjaus voidaan tehdä
rakenteita rikkomatta erittäin
nopeasti ja kustannustehokkaasti
jopa parissa viikossa.
”Korjaaminen tällä menetelmällä
on kannattava ratkaisu,
sillä kustannukset jäävät jopa
kolmannekseen aiempiin menetelmiin
verrattuna. Samaa
menetelmää voidaan käyttää
myös tiilikattoihin”, Lajunen
selvittää.
Julkisivukorjausmenetelmäs-
Lattiarakenteen desinfiointi menossa.
tä on saatu Lajusen mukaan
hyviä käyttäjäkokemuksia.
”Olemme käyneet tarkistamassa
korjaamiamme kohteita,
ja ne ovat olleet erinomaisessa
kunnossa. Kaikki seurantatulokset
osoittavat, että menetelmä
toimii moitteettomasti.”
Lajunen muistuttaa, että korjauskustannukset
kuolettuvat
nopeasti, sillä laskelmien mukaan
lämmityskuluissa saadaan
huomattavia säästöjä.
Tehokkaat ratkaisut
lattianongelmiin
Lattiaongelmien ratkaisujen
kehittäjänä Taloterveys Oy
kuuluu alan edelläkävijöihin.
”Olemme tutkineet hyvin
paljon diffuusiosuojamenetelmää,
ja olemme onnistuneet
luomaan tehokkaita, edullisia
ja nopeasti toteutettavia erikoismenetelmiä
lattiaongelmien
ratkaisuun. Käyttökokemukset
ovat osoittaneet, että vaikka alla
olisi järvi, kosteus ei enää tule
lattiasta läpi”, Lajunen sanoo.
Mittaukset
rakenteista
Taloterveys Lajunen Oy
on toteuttanut tutkimuksen,
joka osoittaa Lajusen mukaan
kiistattomasti, että nykyiset
Julkisivurakenteen desinfiointi meneillään.
sisäilman laatuvaatimuksille
asetetut raja-arvot ovat aivan
liian korkeat.
”Tutkimuksessamme ilmeni,
että ihmiset saivat oireita
tiloissa, joissa raja-arvot olivat
huomattavasti alemmat.
Tutkimuksemme perusteella
ja toteutuneilla korjauksilla
tiedämme rajapinnat, joissa
terveyshaittoja alkaa esiintyä.”
Lajunen painottaa, että ilmamittauksista
pitäisi luopua
kokonaan ja mittaukset pitäisi
tehdä aina rakenteista.
”Yhdeksi erityisesti työpaikoilla
ilmeneväksi ongelmaksi
on osoittautunut lattioiden
pintarakenteiden kemiallinen
hajoaminen.”
Raimo Lajusta kiinnostaa
asian tarkempi tutkiminen, ja
hän hakeekin kumppania jatkotutkimukseen.
”On ehdottoman tärkeää,
että ongelmiin löydetään juuri
oikea syy. Muuten korjaustöissä
menetetään vain turhaan rahaa.
Sairastumisten aiheuttamia inhimillisiä
kärsimyksiä ei tietysti
voi edes rahalla mitata. Kyse
on isosta asiasta. Jos terveyshaittoja
nykyisistä raja-arvoista
huolimatta esiintyy, ongelma on
aivan varmasti olemassa. Omilla
raja-arvoillamme terveyshaitat
ovat poistuneet joka ikisessä
lattiaongelmakohteessa.”
Rakennusten perustukset
ja kellaritilat muodostavat
rakennuksen terveyden
perustan. Oikein
tehty ja mitoitettu eristys
on koko rakennuksen
laadun ja käyttöiän kannalta
ratkaisevaa. Huokoisena
materiaalina
betoni altistuu niin maakosteudelle
kuin sään
rasituksillekin. Betoniin
tunkeutuva vesi lisää
pakkasvaurioita, terästen
korroosioriskiä ja
mahdollistaa mikrobikasvun
betoniin yhteydessä
olevissa orgaanisissarakennusmateriaaleissa.
Ab ASB-Consult Oy:n maahantuoma
Penetron® on beto-
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 15
Penetronin® syvällinen vaikutus suojaa
koko betonirakenteen täydellisesti
nin huokoisuuteen perustuva
vedeneristysjärjestelmä, josta
löytyy ratkaisu niin vanhojen
kuin uusien, valuvaiheessa
olevien betonirakenteiden vedeneristämiseen
ja ruiskubetonnointiin.
Menetelmä säästää rakenteet
purkamiselta tai kalliilta
korjaukselta ajoissa käytettynä.
Vedeneristyskäsittelyn voi
tilanteen mukaan tehdä betonirakenteessa
kummalle puolelle
tahansa ja käsittely soveltuu
niin pieniin kuin suuriinkin
korjaus- ja uudisrakennuskohteisiin.
Penetron® -tuoteperhe on
vakiinnuttanut asemansa vaativissa
olosuhteissa eri puolilla
maailmaa - aina Norjan ja
Venäjän arktisesta kylmyydestä
Saudi-Arabian polttavaan kuumuuteen.
Penetron® kehittää
jatkuvasti parempia tuotteita
uusinta materiaalitutkimusta ja
rakennusalan parasta tietämystä
hyödyntäen.
ASB-Yhtiöiden emoyhtiö Ab ASB-Consult Oy on perustettu
vuonna 1989. Sen ympärille on rakennettu konsernin
tytäryhtiöt. Aluksi toiminta keskittyi etupäässä asbestipurkuun
ja -kartoituksiin, asbestitöissä käytettävien koneiden
ja laitteiden sekä suojavarusteiden ja kulutusmateriaalien
maahantuontiin ja myyntiin.
ASB-Yhtiöiden kehitys rakennusalan erikoisosaajaksi
alkoi jo varhaisessa vaiheessa. Ilmanvaihtojärjestelmien
puhdistus ja työssä käytettävien koneiden ja laitteiden kehitys
on ollut mukana toiminnassa lähes alusta asti.
Sittemmin ovat mukaan tulleet korjausrakentaminen,
vesivahinkojen kuivatus ja jälkivahinkojen torjunta, ilmanvaihtojärjestelmien
asennus, -mittaus, -säätö ja -huoltotyöt.
ammattitaitoisesti.
ASB-Yhtiöiden asiakkaita ovat kaupungit, kunnat, teollisyritykset,
talo- ja kiinteistöyhtiöt, rakenusliikkeet ja vakuutusyhtiöt.
ASB-Yhtiöiden pääkonttori sijaitsee Helsingissä,
lisäksi konsernilla on aluekonttori Tampereella.
-ASB-Yhtiöt on kehittänyt määrätietoisesti palvelutarjontaansa,
ja olemme monessa asiassa alan edelläkävijöitä.
Yhtiössämme on pitkän kokemuksen tuomaa osaamista, jota
täydennetään jatkuvasti henkilökunnan koulutuksella, Jan
Stensblom mainitsee.
-Jatkuvasti kasvavaan ASB-yhtiöiden toimialaan on kuulunut
jo useita vuosia myös sisäilmamittaukset ja vaarallisten
rakennusmateriaalien kartoitukset. ASB-Consult Oy Ab
on erikoistunut tutkimaan, selvittämään ja ratkaisemaan
rakennusten ongelmia. Kosteusvaurioiden, homeiden,
asbestin sekä muiden vaarallisten rakennusmateriaalien
(PCB, lyijy ja kreosootti) kartoitukset ja tutkimukset sekä
sisäilmatutkimukset ovat erikoisalaamme.
Oy Scan Clean Ab on korjausrakentamisen sekä kosteiden
ja mikrobien vahingoittamien rakenteiden korjauksen,
rakennekuivatuksen ja jälkivahinkotöiden erikoisosaaja,
jonka palveluihin kuuluu myös pienimuotoinen uudisrakentaminen.
ICS/Penetron
International
Ltd on betonin
vedeneristyksen
kansainvälinen
markkinajohtaja
- Penetron® -tuotteet ovat
maailmanlaajuisesti käytössä
betonin korjausrakentamisessa
sekä uudistuotantopuolella
kallio- ja pohjavalurakentamisessa.
Penetron® - tuotteille
ominaista on korkea laatu ja
jatkuva kehitys uusinta teknologiaa
hyväksikäyttäen, mikä
takaa että laatu ja toimivuus
ovat parhaalla mahdollisella
tasolla. Tuotteiden tehokkuus
ja luotettavuus betonin vedeneristyksessä
riittää vaativimmissakin
olosuhteissa kuten
ydinreaktoreissa, kemikaalien
varastoinnissa ja joukkoliikennetunneleissa.
Penetron®
sietää kemikaaleja pH-alueella
3-11 jatkuvasti ja tilapäisesti
väkevämpinäkin pitoisuuksina.
Rakenteen hengittävyys säilyy
vesieristeestä huolimatta, Scan-
Clean Oy:n ja Ab ASB-Consult
Oy:n toimitusjohtaja Jan Stensblom
kertoo.
Penetron® täyttää
kaikki betonin vedeneristystarpeet.
Penetron® -vedeneristystuotteet
koostuvat tavallisesta
sementistä, hyvin hienosta
kvartsihiekasta ja aktiivisista
kemikaaleista, miedoista orgaanisista
hapoista ja soodasta.
Penetron® tunkeutuu betonin
huokosiin ja kapillaarikäytäviin
ja reagoi betonissa
olevan veden kanssa muodostaen
kiteitä, jotka syrjäyttävät
betonissa olevan kosteuden.
Penetron® estää kapillaarisen
veden liikkeen, mutta läpäisee
ilmaa, eikä vesihöyryn paineeroja
pääse syntymään. Aine
tunkeutuu syvälle betoniin
samalla lisäten sen lujuutta ja
kestävyyttä. Penetron® on
erittäin tehokas suoja korkeaa
hydrostaattista painetta vastaan,
se kestää kemikaaleja ja suojaa
betoniterästä. Vedeneristävyys
ja kemikaalien kestävyys säilyy,
vaikka pinta vaurioituisi.
Penetronia® voidaan käyttää
kosteaan ja vastavalettuun betoniin
sekä vedenpaineseinän
märällä tai kuivalla puolella,
Jan Stensblom selvittää.
-Kostuneiden betonirakenteiden
Penetron® käsittelyn jälkeen
on myöhemmin tehdyissä
tutkimuksissa havaittu kiteiden
muodostumista jopa yli metrin
syvyydessä käyttöpinnasta,
Stensblom korostaa.
Penetron®
-tuoteperhe toimii
vaikeissakin
olosuhteissa ja sen
vaikutus rakenteessa
on pysyvä
Penetron® -tuotteet toimivat
sekä vedenpaineen kohdistuessa
korjattavaan pintaan
(vesisäiliöt ja uima-altaat) että
kuivalta puolelta (maanpaineseinät).
Ne sallivat kuitenkin
vesihöyryn kulkemisen rakenteen
lävitse. Penetron® suojaa
betonirakennetta myös merive-
deltä, jätevesiltä, aggressiiviselta
pohjavedeltä, klorideilta,
sulfaateilta ja nitraateilta
-Suosittelemme Penetron®
-vedeneristystuotteita käytettäväksi
sekä betoni- että
muuratuissa rakenteissa, joissa
veden on pysyttävä joko sisällä
tai ulkona. Penetron® sopii
myös betoni-, tiili-, laasti- ja
kivirakenteisiin, jotka ovat
alttiina kastumiselle tai kemikaaleille.
Penetron® -käsittelyn
käyttökohteita ovat mm.
pysäköintitilat, autokannet,
betonimuurit, maanpaineseinät,
rakennusten perusmuurit, kellarin
lattiat, parvekkeet, vedenkäsittelylaitokset,
saostusaltaat,
liittymäkohtien tiivistäminen,
kapilaarikatkot, hissikuilut,
jne., Stensblom luettelee.
-Lisäksi Penetron® on
myrkytön ja se on hyväksytty
juomavesikäyttöön. Tuotteita
on käytetty muun muassa
lukuisissa akvaario- säiliö- ja
patoprojekteissa, Stensblom
mainitsee.
-Kohteissa joissa Penetronia
on käytetty betonin lisäaineena
uudisvaluissa ja ruiskubetonissa
Suomessa on lukuisia.
Suurimpia kohteita ovat olleet
kuparisakkasiilojen
pohjavalut Outotec Oyj Harjavallassa,
Laakasiilojen pohjavalut
Porissa, Lukkarinsannan
varavesilaitoksen allasvalut
Porissa, Pesuhallin lattiavalu
Sata Maito Porissa, Pohjavalut
Atomivoimalaitoksessa Olkiluodossa,
Luolastojen ruiskubetonointi
Atomivoimalaitoksen
tunnelistossa Loviisassa, Parkkiluolaston
ruiskubetonointi
Töölönlahden pysäköintilaitoksessa
Helsingissä, jne., Stensblom
kertoo.
Ab ASB-Consult Oy aloitti
korkealaatuisten Penetron®
vedeneristystuotteiden maahantuonnin
ja myynnin vuonna
2008 . Oy Scan-Clean Ab:n
toimialaan kuuluu Penetron®
-vedeneristystöiden suorittaminen.
Penetron on luotettava ja pysyvä betonin
huokoisuuteen perustuva vedeneristysjärjestelmä.
Se tunkeutuu syvälle betoniin ja kiviaineksiin tiivistäen huokoset
ja halkeamat. Penetron kestää vettä mutta läpäisee ilmaa, joten
rakenne hengittää. Tutustu tarkemmin: www.penetron.fi
Maahantuonti ja myynti • Urakointi • Koulutus
Korjausrakentamisen moniosaaja.
päivystys
Kuivaus ja jälkivahinkojen torjunta
Pirkanmaa 040 560 7300, Suur-Helsinki 040 717 9330
• Tutkimukset ja kartoitukset • Korjausrakentaminen • Asbestityöt
• Rakennuspurku • Ilmanvaihdon puhdistukset, huolto ja asennukset
16
Valopaa Oy on suomalainen
yritys, joka kehittää
ja valmistaa led-valai-
simia. Asiakaskunnan
muodostavat julkiset organisaatiot
ja yritykset,
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
”Raatin stadionin muurivalaistus”
jotka tarvitsevat valaisintuotteita
kovaan käyttöön
ja vaativiin olosuhtei-
ENERGIATEHOKKAAT,
KOTIMAISET, PITKÄIKÄISET
LED-VALAISIMET
Katu-, alue-, kohde- ja teollisuusvalaistukseen
Älykkäät led-valaistusjärjestelmät
Case: Torpparinmäen peruskoulu, Helsinki
www.valopaa.com | puh. 010 470 8890
siin. Ledeillä on kätevää
hoitaa esim. katuvalaistus,
tievalaistus, silta- ja
alikäytävävalaisu sekä
kohde- ja aluevalaisu.
Kaikki Valopaa Oy:n
tuotteet ovat Avainlipputuotteita.
Led-valaisimet -
energiatehokkuus
- säästö
Valopaa Oy:llä on oma tuotealusta,
jolle kaikki yhtiön
tuoteratkaisut perustuvat. Tuotealustaa,
eli led-moduleita ja
liitäntälaitteita, käytetään myös
asiakasräätälöityihin tuotteisiin.
-Tuotealustamme mahdollistaa
sen, että pystymme toteuttamaan
kohteita, joihin ei
ole olemassa valmista valaisinratkaisua.
Olemme ainoa
suomalainen valmistaja, jonka
led-valaisutuotteet ovat Liikenneviraston
tievalaisuun hyväksymiä.
Tuotteiden on täytettävä
tietyt valaistusvaatimukset ja
niiden on oltava mekaanisesti
niin kestäviä, että tuote kestää
vähintään 30 vuotta. Tätä samaa
tekniikkaa hyödynnämme kaikissa
muissakin tuotteissamme,
kertoo toimitusjohtaja Toivo
Vilmi.
Tuotteet ovat energiatehokkaita,
jonka lisäksi ne on saatu
myös pitkäikäisiksi ja luotettaviksi.
-Valopaan tuotekehityksessä
yksi keskeinen seikka on, että
valaisimet toimivat Suomen
vaativissa olosuhteissa. Kun
tuotteeseen valitaan hyvä led
ja sitä käytetään oikein, kestää
valaisin 30 vuotta. Säästöt syntyvät
pääasiassa energiansäästönä
sekä siitä, että lamppuja
ei tarvitse vaihtaa.
Muutenkin vikaantumisten
määrä on huomattavasti
Valopaa Oy
Kotimaiset
led-valaisimet
vaativiin
olosuhteisiin
pienempää, kuin perinteisillä
valaisimilla, toteaa Vilmi.
Nopea takaisinmaksuaika
-Takaisinmaksuaika on tyypillisesti
vain muutama vuosi,
jonka jälkeen investointi
tuottaa pelkästään säästöä.
Led-valaisussa energiaa kuluu
tyypillisesti vain 1/5 siitä, mitä
vaikkapa elohopeahöyrylamppu
kuluttaa. Jos otetaan esimerkiksi
kuntorata tai pyörätie,
joiden valaisuun on aiemmin
käytetty 125-wattisia elohopeahöyrylamppuja,
voidaan
ne nyt toteuttaa 22-wattisella
led-valaisulla.
Moduulirakaisut
tekevät
toteutuksesta
helpompaa
Kun käytetään Valopaa Oy:n
olemassa olevia moduuleja,
tulee asiakastoteutuksesta luotettava
ja ns. koeponnistettu ratkaisu,
joka saadaan toteutettua
kohtuullisella suunnittelutyöllä.
Kohteen ei tarvitse olla suuri,
joten pienempiinkin kohteisiin
voidaan toteuttaa yksilöllisiä
ratkaisuja.
-Oulussa hyvä referenssikohde
on Raatin muuri, eli
urheilukentän ympäri menevä
valaistusratkaisu, joka käsittää
yhteensä 180 valaisinta. Kyseinen
ratkaisu on suunniteltu
asiakkaan tarpeeseen, Vilmi
esittelee.
Valopaa Oy:n toteuttamia katuvalaisukohteita
on kymmeniä
ja alikulku- / siltavalaisukohteitakin
satoja.
Valaisinten leasingsopimukset
-Valaisimia ei ole pakko
ostaa, vaan ne voi hankkia
myös leasing-sopimuksella.
Leasing-ajan pituuden voi mitoittaa
niin, että kustannukset
pysyvät samalla tasolla kuin
aiemminkin, mutta valaisimet
saadaan maksettua. 5–7 vuoden
leasingajan jälkeen kulut
laskevat huomattavasti, koska
energiankulutus ja ylläpito ovat
paljon nykyistä edullisempaa.
Vilmi kertoo, että Valopaa
on tuonut valaisuun myös älykkyyttä.
Katuvalaisimet pystytään
varustamaan muuntuvalla
valaisulla, jolloin valaisutehoa
säädetään radio-ohjauksella
portaattomasti. Valaisuteho
säätyy älykkäästi ennalta määriteltyjen
asetusten ja anturidatan
mukaan.
-Mm. huoltoasemien mittarikentille
olemme toimittaneet
ratkaisuita, jossa valaistuksen
määrä määräytyy sen mukaan
onko tontilla asiakkaita vai ei.
Kun valaistusta ohjataan radioyhteyden
avulla, ei sähköverkkoon
tarvitse rakentaa mitään
fyysistä ohjainlaitteistoa.
Ledeissä on eroja
-Pieni varoituksen sana siitä,
että led-valaisinten laatutaso ja
valaisuteho vaihtelevat hurjasti,
koska tarjonta on markkinoilla
kirjavaa. Kannattaa varmistua
siitä, että toimittajalta löytyy
laatutietoa valaisimista, että
niissä on käytetty hyviä ledejä
ja niiden käyttöikä on tiedossa,
Vilmi opastaa.
Valopaa Oy:n valaisimet ovat
rakenteeltaan kestäviä (alumiinia
ja ruostumatonta terästä) ja
tarvittaessa myös korjattavissa.
-Normaali takuu meillä on
kaksi vuotta, mutta jos asiakas
rekisteröi tuotteet ja vahvistaa
että niitä käytetään siinä käytössä,
johon ne on suunniteltu,
annamme valaisimillemme
viiden vuoden takuun.
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 17
Rautaisia ammattilaisia perusterveydenhuoltoon
Rautaisia ammattilaisiaperusterveydenhuoltoon
–hankkeessa
(RAMPE) kehitetään ja
levitetään uudenlaista
koulutusmallia lääkäreidenperusterveydenhuollon
lisäkoulutukseen,
akuuttisten ja kroonisten
tautien vastaanottotoimintaaperusterveydenhuollossa
sekä terveyshyötymallin
osa-alueita
siten, että kehittäminen
integroidaan vastaanottotoiminnankehittämiseen.
Kehittämistyötä
tehdään kiinteästi yhteistyössä
käytännön työntekijöiden
kanssa.
RAMPE-hanke kuuluu sosiaali-
ja terveydenhuollon
kansalliseen kehittämisohjelmaan.
Hanketta hallinnoi Keski-Suomen
sairaanhoitopiiri.
Hankkeessa ovat mukana myös
Pohjois-Karjalan sairaanhoito-
ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä,
Etelä-Savon sairaanhoitopiirin
kuntayhtymä, Ylä-Savon
SOTE-kuntayhtymä ja Kainuun
maakunta-kuntayhtymä. Hanke
käynnistyi syksyllä 2010.
Monissa terveyskeskuksissa
työtä tekevät nuoret vasta valmistuneet
lääkärit, joille monisairaiden
ja päivystyksellisten
potilaiden hoitaminen saattaa
tuntua haastavalta tehtävältä.
Nuorten lääkäreiden päivystykselliset
taidot olisi hyvä
varmistaa työn alkuvaiheessa
systemaattisesti. Tällöin nuori
lääkäri saisi varmuuden siitä,
että hän pärjää terveyskeskustyössään.
Samalla varmistetaan
yhteistyön sujuminen paikallisessa
työyhteisössä sekä alueellisessa
terveydenhuollossa.
Jotta perusterveydenhuolto
muodostuisi nuorille lääkäreille
jatkossa houkuttelevaksi ja
vetovoimaiseksi työpaikaksi,
työntekijöiden ammatillisesta
osaamisesta, mielekkäistä tehtävistä
ja toimivasta yhteistyöstä
eri ammattiryhmien kesken
olisi pidettävä hyvää huolta.
Kokemukset terveyskeskuslääkärin
työstä tarjoavat
hyvän pohjan myös muille
aloille erikoistuville. Toimiva
perusterveydenhuolto on tärkeä
ja välttämätön edellytys myös
järkevälle erikoissairaanhoidon
käytölle.
”Sellainen työpaikka, jossa
työtä tehdään joustavasti ja
hyvällä yhteispelillä ja joka
tarjoaa työntekijöilleen hyvää
koulutusta säännöllisesti,
kiinnostaa työntekijöitä”,
hankejohtaja Minna Ruoranen
muistuttaa.
Uusi lääkärikoulutuksen
malli
pilotointivaiheessa
Keski- ja Itä-Suomessa sekä
Kainuussa ollaan pilotoimassa
uutta lääkärikoulutuksen
mallia, niin sanottua koulutusputkea,
jossa erikoistumassa
olevista lääkäreistä huolehditaan
vaihe vaiheelta ja tärkeät
perustaidot varmistetaan joka
jaksolla systemaattisesti.
”Koulutusputken ideana on
valmentaa nuoria lääkäreitä
hoitamaan sekä akuutit tilanteet
että pitkäaikaissairaat potilaat
tiimityössä muun henkilöstön
kanssa”, kuvailee koulutusylilääkäri
Jouko Hänninen.
Koulutettavat hakeutuvat
terveyskeskuksissa ja sairaaloissa
koulutusmalliin, jossa
heille suunnitellaan ja sovitaan
yksilölliset ja joustavat, putkimaisesti
etenevät työjaksot
koulutettavan valitseman erikoisalan
vaatimusten mukaisesti.
Koulutettavista saadaan
muodostettua syklimäisesti
eteneviä ryhmiä, joille voidaan
tarjota yhtenäisesti räätälöityjä
koulutuksia ja mahdollisuudet
verkostoitumiseen ja lääkäriksi
kasvamiseen vertaistuen avulla.
”Kouluttaminen työn ohessa
on tuttua monissa ammateissa,
ja oppimisen kannalta menetelmä
on toimiva. Koulutettavan
oppimisen kannalta
olisi olennaista keskittyä myös
ongelmanratkaisun keinoihin
ja tapoihin sekä päätöksenteon
prosesseihin”, Hänninen toteaa.
Verkkoetäyhteyksien
hyödyntäminen
säästää aikaa
ja rahaa
Koulutusten järjestämisessä
Rampe- hankkeessa hyödynnetään
uutta opetusteknologiaa,
jolla säästetään matkustuskuluja
ja matkustamiseen kuluvaa
työaikaa. Koulutuksia voidaan
välittää sähköisesti yhdestä
paikasta useaan työpisteeseen
joko online-koulutustilanteena
tai tallenteena.
Verkkoetäyhteydellä koulutus
välitetään suoraan internetin
kautta, ja sitä on siis
mahdollista seurata vaikka
kotikoneelta tai suoraan omasta
työpisteestä. Koulutusten
tarjoaminen yhteisvoimin eri
terveyskeskusten, sairaaloiden
ja yliopistonkouluttajien kesken
helpottaa myös kouluttavan tahon
resursseja ja varmistaa sitä,
että jokainen saa samanlaatuista
koulutusta.
”Video/verkkoetäyhteyksiä
voitaisiin kunnissa käyttää entistä
enemmän myös kokousten
järjestämisessä. Tällöin työntekijöiden
ei tarvitsisi matkustaa
pitkiä matkoja, vaan he voisivat
istahtaa koneelleen ja kirjautua
verkkoon. Työntekijöillä voisi
olla myös mahdollisuus hakea
omaan osaamiseensa tukea
videoyhteyksiä hyödyntäen
esimerkiksi potilashoidossa,
ja näin vältyttäisiin potilaiden
lähettämiseltä erikoissairaanhoitoon”,
Ruoranen selvittää.
”Uuden teknologian käyttöönotto
koulutus- ja kokouskäytännöissä
edellyttää tietenkin
kunnissa vastuuhenkilöiden
nimeämistä ja esimerkiksi koulutusten
koordinointia laajaalaisemmin.
Teknisesti verkkoetäyhteyksien
rakentaminen
ei ole hankalaa”, toteaa vastaanoton
asiantuntija Vuokko
Hämäläinen.
Nuoret lääkärit
tyytyväisiä tukeen
Koulutusputki-mallia on
alkujaan kehitetty Keski-Suomessa,
josta idea on otettu
käyttöön laajemmaltikin. Koulutusmalliin
hakeutuneet nuoret
lääkärit ovat olleet tyytyväisiä
heille tarjottuun tukeen, ja he
ovat pystyneet kiinnittymään
alueelle työhön pitkäksi aikaa
- ainakin kahdeksi vuodeksi.
Koulutukseen liittyvät päivystysjaksot
opetuksineen ovat
tarjonneet vahvan osaamisen
päivystystyöhön ja käden
taitoihin. Eri työpisteissä on
päässyt tutustumaan lääkärin
työn eri mahdollisuuksiin ja
myös tulevaan erikoisalaan.
Putken päätyttyä on ollut mahdollisuus
jatkaa erikoistumista
alueen keskussairaalassa tai
terveyskeskuksissa.
”Lääkärikoulutuksessa keväällä
tapahtuneiden muutosten
jälkeen koulutusmallia on räätälöity
uudestaan erikoistumisen
runkokoulutusputkeksi, ja
lisäksi on syntymässä erillisiä
erikoisalakohtaisia putkia”,
kertoo asiantuntijalääkäri Anneli
Kuusinen Keski-Suomen
sairaanhoitopiiristä.
Työvoimapulaan
puututtava työn
kehittämisen
näkökulmasta
Perusterveydenhuollon ongelmana
on jatkuva työvoimapula.
”Siihen on puututtava työn
kehittämisen näkökulmasta.
Kuntien ja terveyskeskusten
tulisi jatkossa pitää huolta
henkilöstön osaamisesta ja
tehtävien organisoimisesta
siten, että henkilöstö kokee
selviävänsä työstä hyvin. Perusterveydenhuollon
avovastaan-
Sekä työelämän että koulutusorganisaatioiden edustajia oli
suunnittelemassa perusterveydenhuollon avovastaanoton
osaamisen kehittämistä hankkeen järjestämässä koko päivän
seminaarissa toukokuussa 2011.
Runkokoulutusputkimalli/ Keski-Suomi
1.5.2011 alkaen
Perusterveydenhuollon
runkokoulutus
malli
Lisätietoja hankkeesta:
Jouko Hänninen, puh. 044 794 4316, jouko.hanninen@mikkeli.fi (Etelä-Savon osahanke)
Vuokko Hämäläinen, puh. 050 351 0067, vuokko.hamalainen@esshp.fi (Etelä-Savon osahanke)
Arja Muranen, puh. 044 797 4202, arja.muranen@kainuu.fi (Kainuun osahanke)
Päivi Koikkalainen, puh. 050 319 8536, paivi.koikkalainen@ksshp.fi (Keski-Suomen osahanke)
Sari Salminen, puh. 050 571 6683, sari.salminen@pkssk.fi (Pohjois-Karjalan osahanke)
Tuulikki Lämsä, puh. 040 772 8578, tuulikki.lamsa@ylasavonsote.fi (Ylä-Savon osahanke)
Minna Ruoranen, puh. 040 594 6212, minna.ruoranen@ksshp.fi (hankejohtaja)
Rautaisannos
ammattilaisuutta
www.rampe.fi
– Lääkäreiden erikoistumisen runkokoulutusputki
Mahdollista kunnassasi yhtenäinen ja joustavasti
etenevä koulutusputki lääkäreille. Putki sisältää
suunnitelmallisen koulutuksen ja tuen järjestämistä
koulutettavalle sekä sovittuja suoria työsopimuksia
kuntatyönantajan kanssa.
Päivystysjakso I Lääkäri perehdytetään perusterveydenhuollon
etupäivystyksen tutkimuksiin ja toimenpiteisiin sekä yhteistyöhön
alueen muiden sosiaali- ja terveyshuollon toimijoiden kanssa.
Terveyskeskusjakso Lääkäri työskentelee kaupunki- ja maaseutumaisessa
terveyskeskuksessa ja jossa opetetaan lääkärille
peruslääkärin taidot.
Päivystysjakso II Lääkäri perehdytetään erikoissairaanhoidon
etupäivystyksen tutkimuksiin ja toimenpiteisiin sekä yhteistyöhön
alueen muiden sosiaali- ja terveyshuollon toimijoiden kanssa.
Sairaalajakso Lääkäri pääsee tutustumaan eri erikoisaloihin ja
suuntautumaan valitsemalleen erikoisalalle.
Vapaavalintainen työskentely Tarjotaan mahdollisuutta tehdä
esimerkiksi tutkimusta yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa.
Varaa
paikkasi
ajoissa!
www.rampe.fi
Päivystys-jakso
perusterveyden
huollon
2-4 kk
ottotoimintaa voidaan miettiä
uudestaan siitä näkökulmasta,
kuka vastaa ja miten vastataan
asiakkaiden puheluihin, kuka
arvioi potilaan hoidon tarvetta,
miten pitkäaikaissairaat potilaat
saadaan hoidettua kokonaisval-
Tk-palvelu
maakunnan
terveyskeskuksissa
5-6 kk
Päivystys
jakso
eshpäivystyk
sessä
1-3 kk
taisesti siten, etteivät he joudu
asioimaan vastaanotolla tai
päivystyksessä useaan kertaan
yksittäisten asioiden takia. Potilaat
tarvitsevat pitkäkestoisen
hoito- ja kuntoutussuunnitelman,
joka luodaan ja jota toteu-
Erikoisa
lojen
reuna
palvelut
ad n. 2 v
sis.
mahd.
muut
palvelut
esim.
tutkimu
sta tms.
Erikoistumiskoulutus
jatkuu omalla
erikoisalalla
tetaan moniammatillisesti, eikä
kukaan joudu kantamaan yksin
liian suurta taakkaa moniongelmaisten
potilaiden hoidossa”,
hankejohtaja Minna Ruoranen
summaa.
Rautaisia ammattilaisia perusterveydenhuoltoon –hanke
• Hankejohtaja Minna Ruoranen p. 040 594 6212
minna.ruoranen@ksshp.fi Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
18
Parhaillaan 30-vuotisjuhlavuottaan
viettävä
Keski-Pohjanmaan aikuisopisto
on nykyään
alueen keskeisin kysyntälähtöistenaikuiskoulutus-
ja kehittämispalvelujen
tuottaja.
”Työttömien kouluttajana
toimintansa aloittaneesta Keski-Pohjanmaan
aikuisopistosta
on ajan mittaan tullut merkittävä
elinkeinoelämän kehittäjä.
Oppilaitoksessamme työskentelee
nyt organisaatioiden
osaamisen ja liiketoiminnan
kehittämisen piirissä 20 henkilöä,
ja käytettävissämme on
koko maan laajuinen asiantuntijaverkosto.
Olemme mukana
myös useissa kansainvälisissä
hankkeissa. Asiakkainamme
on työyhteisöjä eri toimialoilta
laidasta laitaan”, kertoo projektipäällikkö,
yrityskehittäjä Ulla
Kauppila.
Yhteistyöorganisaatioita on
vuosittain noin 500. Alueen
yritysten lisäksi oppilaitoksen
asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin
kuuluvat julkiset organisaatiot
ja niiden henkilöstö
sekä ammattitaitoaan kehittävät
Työelämän, yritysten ja yksilöiden
aktiivista kehittämistä
Keski-Pohjanmaan aikuisopisto tukee vahvasti alueemme yritysten kasvua. Välitämme uusinta
osaamista ja teknologiaa maailmalta, ja edistämme yritysten liiketoiminnan kehittämistä.
Rakennamme palvelut kysynnän mukaan ja etsimme parhaat ratkaisut asiakkaidemme
tarpeisiin – yrityslähtöisesti ja yksilöllisesti.
Yrittäjyys
• yrityksen suunnittelu ja perustaminen
• liiketoimintasuunnitelma
• yrittäjyys ja kehittyminen yrittäjänä
• yrittäjäkurssit ja -tutkinnot
Johtaminen
• henkilöstöjohtaminen
• osaamisen johtaminen
• johtamisarvioinnit
• itsensä johtaminen
• johtamisen erikoisammattitutkinto
Keski-Pohjanmaan aikuisopiston yrityspalvelut, Rantakatu 16, 67100 Kokkola, puh. 044 725 0271
www.kpakk.fi
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
Valmiina vastaamaan työelämän haasteisiin
Keski-Pohjanmaan aikuisopisto palvelee
monipuolisesti alueen elinkeinoelämää
tai uutta osaamista hankkivat
aikuisopiskelijat.
Useita hankkeita
käynnissä
Keski-Pohjanmaan aikuisopisto
tukee vahvasti alueen
yritysten kasvua välittämällä
maailmalta uusinta osaamista
ja teknologiaa, edistämällä
konkreettisilla toimenpiteillä
liiketoiminnan kehittämistä ja
tukemalla haastavissa muutostilanteissa.
Koulutukset ja palvelut räätälöidään
aina asiakkaan tarpeiden
mukaan.
”Periaatteenamme on, että
koulutus ei ole itseisarvo, vaan
tavoitteena on aina asiakkaan
liiketoiminnan ja osaamisen
kehittäminen niin, että siitä on
yritykselle todellista hyötyä”,
Kauppila toteaa.
Keski-Pohjanmaan aikuisopisto
toteuttaa koulutus- ja
kehityspalveluissaan EU:n
aluekehitysrahaston ja EU:n
sosiaalirahaston rahoittamia
hankkeita.
”Näin voidaan varmistaa
koulutus- ja kehitystyön suunnitelmallisuus,kokonaisvaltaisuus
ja pitkäjänteisyys. EUrahoituksen
avulla on myös
Liiketoiminta
• asiakaskartoitukset
• henkilöstöhallinto
• laadun kehittäminen
• myynti ja markkinointi
• taloushallinto
Työyhteisö
• rekrytointi
• osaamisen kehittäminen
• tiimityöskentely
• työyhteisökartoitukset
• ammatilliset tutkinnot
Yrityslähtöiset koulutus- ja kehittämishankkeet
Toteutamme innovatiivisia projekteja, joilla on tapana olla askeleen aikaansa edellä. Haluamme olla
mukana tuomassa uutta osaamista alueellemme ja tuottaa osallistuville yrityksille selkeää,
konkreettista bisneshyötyä. Hyvä projekti on kuin onnistunut matka – tekee mieli lähteä uudestaan.
”Vakioasiakaskuntaamme kuuluu reilut 400 yritystä ja julkista
organisaatiota. Haemme jatkuvasti myös uusia asiakkaita”,
kertoo Keski-Pohjanmaan aikuisopiston projektipäällikkö,
yrityskehittäjä Ulla Kauppila.
mahdollista hinnoitella koulutukset
niin, että pienimmilläkin
yrityksillä on mahdollisuus
hyödyntää niitä.”
Kauppilan mukaan kehittämistoimenpiteet
toteutetaan
pääasiassa asiakkaan luona.
”Tarkoituksena on, että työyhteisön
normaalia toimintaa häiritään
mahdollisimman vähän.”
Parhaillaan käynnissä olevia
hankkeita ovat e-pakki, Konepaja
2010, Opin Ovi SME,
Protek, Start Up, Vaihtovalmennusohjelma
sekä Verkko ja
media 2013.
”Olemme valmiina vastaamaan
kaikkiin työelämän haasteisiin.
Hankkeemme tarjoavat
koulutus- ja asiantuntijapalveluja
henkilöstön osaamiseen ja
kehittämiseen sekä rekrytointi-
ja lomautustilanteisiin. Uutena
alueena olemme kehittämässä
palveluja yrityksen innovaatioprosessien
kehittämiseen ja
liiketoiminnan uudistamiseen”,
Kauppila selvittää.
Yksilöasiakkaan näkökulmasta
Keski-Pohjanmaan aikuisopiston
hankkeet tukevat
koulutus- ja työllistymispolun
rakentamista tarjoamalla tieto-,
arviointi-, ohjaus- ja koulutuspalveluja.
Myös yrittäjän
ammattitutkintoon
ja yritysjohtamisen
erikoisammattitutkintoon
valmistavaa
koulutusta tarjolla
Yrityspalvelujen ja EUhankkeiden
lisäksi Keski-Pohjanmaan
aikuisopisto toteuttaa
joustavasti ja työelämälähtöisesti
aikuiskoulutusta, josta
valtaosa on tutkintopainotteista.
Koulutusaloja on11, ja koulutuksiin
osallistuu vuosittain
noin 3000 opiskelijaa.
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymään
kuuluvan oppilaitoksen
toimipisteet ovat Kokkolassa,
Kaustisella, Kannuksessa,
Pietarsaaressa ja Ylivieskassa.
”Tarjoamme myös yrittäjän
ammattitutkintoon ja yritysjohtamisenerikoisammattitutkintoon
valmistavaa koulutusta
non stop -tyyppisesti useilla
paikkakunnilla. Palveluihimme
kuuluvat myös muun muassa
asiakkaan tarpeiden mukaan
räätälöidyt lähiesimieskoulutukset
sekä erilaiset johtamisvalmennukset
ja -arvioinnit”,
Ulla Kauppila esittelee.
”Vahvalla aikuiskoulutusorganisaatiolla
on erittäin tärkeä
merkitys elinkeinoelämän
kehittämisessä. AIKOPA on
toiminta-alueidensa yritysten
ja työyhteisöjen voimavara.
Työelämän muuttuessa tarvitaan
entistäkin tiiviimpää ja
saumattomampaa yhteistyötä
aikuiskoulutuksen ja yritysten
välillä. AIKOPA vastaa alueen
kasvavaan aikuiskoulutustarpeeseen
ja toivomme, että
yritykset ennakoisivat tulevia
koulutustarpeitaan ja ottaisivat
yhteyttä, jolloin voisimme
suunnitella yhteistyötä pitkäjänteisesti”,
toteaa AIKOPAN
johtaja Tuula Honkanen.
”AIKOPA toimii asiakkaitaan
varten. Aikuiskoulutusta
toteutetaan pitkälti maksupalveluperiaatteella
ja on erittäin
tärkeää, että asiakkaat saavat
sellaisia palveluita, joita he
todella tarvitsevat.”
Yliopiston ja ammattikorkeakoulun
yhteinen aikuiskoulutusyksikkö
Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut
AIKOPA on Oulun
yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen
ja Kajaanin ammattikorkeakoulun
yhteinen
aikuiskoulutusyksikkö.
Se tarjoaa työelämän tarpeita
vastaavia korkeakoulutasoisia
täydennyskoulutus- ja kehittämispalveluja
Kainuun, Pohjois-
Suomen ja Ylä-Savon alueelle
ja myös valtakunnallisesti ja
kansainvälisesti.
AIKOPAn koulutusalat ovat
kielet ja kulttuuri, liiketalous,
hallinto ja juridiikka, matkailu-,
ravitsemis- ja talousala, opetus
ja kasvatus, sosiaali-, terveys-
ja liikunta-ala, tekniikka,
tietojenkäsittely, työelämä sekä
aluetutkimus ja – kehitys.
Koulutuksia toteutetaan erikoistumisopintoina,maksupalveluna,
hankkeina ja avoimena
yliopisto ja ammattikorkeakoulu
opintoina. Avoimina
yliopisto-opintoina tuodaan
Oulun yliopiston tiedekuntien
opetusta.
Koulutuksen lisäksi AIKOPA
järjestää ja koordinoi erilaisia
hankkeita ja tarjoaa monimuotoisia
työyhteisöpalveluja.
Ainutlaatuinen
aikuiskoulutuskonsortio
Suomessa
”AIKOPA on tässä muodossa
ainutlaatuinen aikuiskoulutuskonsortio
Suomessa. Sen johtaja
vastaa molempien emo-organisaatioiden
aikuiskoulutuksen
hallinnon ja talouden suunnittelusta
ja päätöksenteosta. Yhteistyön
molemmat osapuolet
ovat sitoutuneet vahvasti aikuiskoulutuksen
kehittämiseen.
Kahden korkeakoulun kannatti
kainuulaisittain sanoen lyödä
hynttyyt yhteen. Pystymme
palvelemaan asiakkaitamme ja
vastaamaan koulutustarpeisiin
paremmin saman organisaation
sisällä. Tavoitteena on, että vuoden
2015 alussa myös toisen
asteen aikuiskoulutus toimisi
samoissa tiloissa. Ei välttä-
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 19
AIKOPA on elinkeinoelämän voimavara
”AIKOPA toimii asiakkaitaan
varten. Tavoitteena on asiakkaiden
ammattitaidon, osaamisen
ja asiantuntijuuden
kehittäminen työyhteisöjen
kilpailukyvyn parantamiseksi
alueellisesti ja kansainvälisesti”,
kertoo johtaja Tuula
Honkanen.
mättä AIKOPAn kaltaisessa
kiinteässä toiminnallisessa
konsortiossa, mutta niin, että
vuorovaikutus lisääntyisi ja
yhteistyö tiivistyisi.”
AIKOPA ylittänyt
tavoitteensa
AIKOPA perustettiin vuonna
2009 ja ensimmäisen täyden
toimintavuoden aikana saavutettiin
erinomaisia tuloksia.
Koulutuksiin osallistuneiden
määrä kasvoi yli 60 prosenttia,
kaikkiaan heitä oli 4516. Myös
järjestettyjen koulutusten määrä
kasvoi 95:stä 139:ään. Viime
vuonna AIKOPAn liikevaihto
oli noin kaksi miljoonaa euroa.
”Asetetut tavoitteet ylittyivät
reilusti ja yhteistyö on sujunut
erittäin myönteisessä hengessä.
Haluan tuoda esille AIKOPAn
henkilöstön voimakkaan työpanoksen
positiivisen tuloksen
aikaansaamisessa. Mikään ei
onnistu, ellei henkilöstö sitoudu
toiminnalliseen yhteistyöhön.
AIKOPAn henkilöstö on osaavaa,
innostunutta ja tiimityöskentelyyn
sitoutunutta. He
haluavat luoda yhteistyöllä ja
avoimella keskustelulla uudenlaisen
toimintakulttuurin.”
Koulutuskonsortio
on tuonut uutta
vauhtia yritysyhteistyöhön
AIKOPA tekee tiivistä yhteistyötä
yritysten kanssa.
”Koulutuskonsortio on tuonut
uutta vauhtia ja joustavuutta
aikuiskoulutustoimintaan.
Voimme suunnata koulutuksia
entistäkin paremmin yritysten
tarpeiden mukaisesti.
Koulutukset järjestetään
mahdollisimman joustavasti
ja suunnittelu tehdään kolmikantaperiaatteella,
jossa
huomioidaan opiskelijoiden,
kouluttajan ja yritysten näkemykset.
Pohdimme yhdessä
millaista koulutusta tarvitaan,
mikä on sen sisältö ja kuinka
koulutus voidaan järjestää
mahdollisimman joustavasti ja
järkevällä tavalla. AIKOPA on
koulutusten toteuttamisen lisäksi
myös työyhteisön kehittämisen
ja rahoituksen asiantuntija,
voimme etsiä toimivimmat ja
edullisimmat ratkaisut työyh-
teisöjen hyväksi.”
Tuula Honkonen kertoo, että
yritysten lisäksi erilaiset julkishallinnon
yksiköt ja muut työyhteisöt
ovat tärkeitä AIKOPAn
yhteistyökumppaneita.
”Esimerkiksi monet Kainuun
kunnat käyttävät hyväkseen
AIKOPAn koulutusten koordinointipalveluja,
esimerkiksi silloin
kun ne hakevat rahoitusta
erilaisiin koulutushankkeisiin
tai muihin projekteihin. Myös
Kainuun maakuntayhtymä on
meille tärkeä kumppani.”
AIKOPA kehittää
uusia aikuisten
opintopolkuja
Tuula Honkanen kertoo, että
AIKOPA kehittää uusia mahdollisimman
joustavia aikuisten
opintopolkuja ja opintojen
suorittamismahdollisuuksia
opiskelijoiden ja elinkeinoelämän
tarpeisiin. Esimerkiksi
ajasta ja paikasta riippumattomat
verkko-opinnot ovat
tärkeä koulutusmahdollisuus
sellaisille opiskelijoille, jotka
haluavat kehittää ammattitaitoaan,
edetä urallaan tai hankkia
toisen koulutuksen ja joille
lähiopetukseen osallistuminen
on työlästä ja hankalaa.
Yritysten toimintaa kehitetään
nykyään ja tulevaisuudessa
erilaisten hankkeiden kautta.
”AIKOPA pystyy tarjoamaan
kehittämistyöhön koulutusosiot
ja tukemaan yrityksiä
muutenkin hankkimalla ja välittämällä
uusinta tietoa. Meillä
on toimiva yhteistyöverkosto,
esimerkiksi Kajaanin Yliopistokeskukseen
kuuluvat Oulun
yliopiston lisäksi Itä-Suomen,
Lapin ja Jyväskylän yliopistot,
joista alueelle voidaan tuoda
osaamista. Myös oppisopimustyyppinen
täydennyskoulutus
korkeakouluissa tarjoaa uusia
mahdollisuuksia erityisosaamisen
lisäämiseen yrityksissä.”
Avoin ammattikorkeakoulu
on
yritysten yhteistyökumppani
”Avoimen ammattikorkeakoulun
opinnot sopivat erittäin
hyvin yrittäjille ja yritysten
työntekijöille. Ne ovat edullista
täydennyskoulutusta; hinta
on 10 euroa opintopisteeltä,
joka tarkoittaa noin 27 tuntia
opiskelijan työtä lähi- ja etäopetuksessa.
Yritykset käyttävät
mielellään avoimen ammattikorkeakoulun
mahdollisuuksia
hyödykseen henkilöstönsä kouluttamisessa”,
kertoo AIKOPAn
avoimen ammattikorkeakoulun
ja liiketalouden koulutuksista
vastaava koulutussuunnittelija
Tuula Rajander.
Opiskelu avoimessa ammattikorkeakoulussa
sopii kaikille,
jotka haluavat syventää tai
päivittää asiantuntijuuttaan tai
kehittää itseään uusilla osaamisalueilla.
Avoin ammattikorkeakouluopiskelu
on avointa kaikille
iästä ja pohjakoulutuksesta
riippumatta. Opinnot toteutetaan
monimuoto-opetuksena
(päivisin, iltaisin, viikonloppuisin
tai verkko-opintoina), joten
ne soveltuvat hyvin esimerkiksi
yrittäjille ja yritysten henkilöstölle,
julkishallinnon alalla toimiville,
opiskelijoille ja kaikille
itsensä kehittämisestä ja oman
osaamistasonsa lisäämisestä
kiinnostuneille. Kajaanin avoin
ammattikorkeakoulu rakentaa
myös yritysten tarpeisiin soveltuvia
opintokokonaisuuksia.
Yritysten
käytössä laaja
koulutustarjonta
Avoin ammattikorkeakoulu
järjestää koulutuksia kaikilla
Kajaanin ammattikorkeakoulun
koulutusaloilla. Niitä ovat
yhteiskuntatieteiden, liiketalouden-
ja hallinnon ala,
Koulutussuunnittelija
Tuula Rajander toteaa,
että ammattikorkeakoulun
ja yliopiston rajapinnassa
toimiva AIKOPA on vahva,
monialainen, pätevä ja
joustava aikuiskouluttaja.
”Pystymme reagoimaan
nopeasti elinkeinoelämän
ja yhteiskunnan muuttuviin
koulutustarpeisiin. Kiinteät
työelämäyhteydet auttavat
meitä suuntaamaan koulutuksia
niin, että ne parhaalla
mahdollisella tavalla vastaavat
asiakkaidemme konkreettisia
tarpeita”
tietojenkäsittely, sosiaali-, terveys-
ja liikunta-ala, tekniikan
ja liikenteen ala sekä matkailu-,
ravitsemis- ja talousala.
Ensi syksynä järjestetään
esimerkiksi johtamiseen ja esimiestyöhön,
asiakaspalveluun,
markkinointiin ja viestintään,
laatutekniikkaan ja laatujärjestelmiin,
rahoitukseen, yritysten
kansainvälistymiseen ja vientikauppaan,
liittyviä koulutuksia.
”Esimerkiksi johtamiseen ja
esimiestyöhön liittyvät koulutukset
kiinnostavat yrityksiä.
Järjestimme viime vuonna mm.
Verkostoidu ja menesty -opintokokonaisuuden,
joka uusitaan
myös tulevana lukuvuonna.
Tietotekniikka- ja kielikoulutukset
sopivat kaikenlaisten
yritysten henkilökunnalle. Tarjoamme
myös erityisalojen ku-
Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPAn muodostavat Kajaanin ammattikorkeakoulun ja
Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen aikuiskoulutusyksiköt. AIKOPAn viralliset
avajaiset järjestettiin 1.9.2010. .
ten geologian, kaivostoiminnan
ja matkailun koulutuksia.”
Lisäksi avoin ammattikorkeakoulu
tarjoaa laajan valikoiman
verkko-opintoja ja
itseopiskelupaketteja. Ne sopivat
erinomaisesti sellaisille
henkilöille, joille lähiopetukseen
osallistuminen on työlästä
ja hankalaa tai jotka haluavat
opiskella omaan tahtiinsa ajasta
tai paikasta riippumatta.
Joustava
aikuiskouluttaja
Tuula Rajander toteaa, että
ammattikorkeakoulun ja yliopiston
rajapinnassa toimiva
AIKOPA on vahva, monialainen,
pätevä ja joustava aikuiskouluttaja.
”Pystymme reagoimaan
nopeasti elinkeinoelämän ja
yhteiskunnan muuttuviin koulutustarpeisiin.
Kiinteät työelämäyhteydet
auttavat meitä
suuntaamaan koulutuksia niin,
että ne parhaalla mahdollisella
tavalla vastaavat asiakkaidemme
konkreettisia tarpeita”
”AIKOPAn periaatteena on
se, että kaikki yritysten tarvitsemat
koulutusinstrumentit
voi saada yhdestä paikasta.
Yritysten ei tarvitse pohtia
mikä on oikea koulutuksen
sisältö, järjestämismuoto tai
rahoituslähde. AIKOPA tarjoaa
paitsi maksullista henkilöstökoulutusta
myös avoimen
ammattikorkeakoulun ja ammatillisten
erikoisopintojen
koulutusta, joihin suurin osa
rahoituksesta tulee Opetus- ja
kulttuuriministeriöstä. Myös
Oulun avoin yliopisto Kainuun
alueella toimii meidän suojissamme.
Kun yritys ottaa yhteyttä,
voimme suunnitella sille
parhaiten soveltuvan, joustavan
koulutusvaihtoehdon.”
Avoin ammattikorkeakoulu
on elinkeinoelämän
kehittäjä
Rajanderin mukaan avoimella
ammattikorkeakoulutuksella
on oma tärkeä osansa toimintaalueidensa
elinkeinoelämän ja
yritystoiminnan kehittämisessä.
”Maailma muuttuu nopeasti
ja se vaikuttaa liiketalouteen,
elinkeinoelämään ja teollisuuteen.
Yritykset tulevat tarvitsemaan
yhä enemmän osaamista
ja niiden on kehitettävä jatkuvasti
ammattitaitoaan. Pötkölleen
makaamaan ei menestyvä
yritys voi jäädä. AIKOPAlla
on laajat mahdollisuudet tehdä
koulutusyhteistyötä yritysten
kanssa ja osallistua niiden
kehityshankkeisiin. Meillä
on käytettävissämme ammattikorkeakoulun
ja yliopiston
opintoalat ja runsaasti erilaista
asiantuntemusta. AIKOPA toimii
myös välittäjäorganisaationa:
voimme tuoda alueelle
yritysten tarvitsemaa koulutusta
myös muualta, jos omat
resurssimme eivät siihen riitä.
Painotan yhteistyön merkitystä.
Toivomme, että yritykset ottavat
meihin yhteyttä ja pyrimme
tietenkin itse aktiivisesti verkostoitumaan
elinkeinoelämään
päin. Näin voimme kehittää
yhteistyön mahdollisimman
luontevaksi ja hedelmälliseksi.”
sia
-
soit-
tu-
äkeja
u.fi
20
SYKSY 2011
Lääkehoidon vastuut, turvallisuus ja moniammatillinen yhteistyö – seminaari
31.10.2011 Jyväskylä
11.11.2011 Helsinki
25.11.2011 Oulu
Seminaarin kohderyhmänä on sosiaali- ja terveysalan yksiköiden ja palveluyritysten henkilöstö, lääkehoidon vastuuhenkilöt,
farmasian ammattilaiset, ylihoitajat, osastonhoitajat, esimiehet ja vastuulääkärit.
Seminaari koskee myös kuntien sosiaali- ja terveysalan luottamushenkilöitä, sekä sairaaloiden ja terveyskeskusten johtoa.
Tavoitteena on selventää kuulijakunnalle säädösten ja ohjeistusten velvoitteet ja vastuut koskien henkilökunnan osaamista
mm. lääkelupamenettelyissä. Seminaarissa korostuu myös moniammatillisen yhteistyön merkitys. Toivomme vilkasta keskustelua
ja etukäteiskysymyksiä. Luennoimassa ovat mm. lääkintöneuvos Pirjo Pennanen ja ylitarkastaja Helena Mönttinen
Valvirasta sekä aluehallintovirastojen edustajia.
Lääkelupakoulutus
10.10.2011 – 11.10.2011 Jyväskylä
20.10.2011 – 21.10.2011 Tampere
27.10.2011 – 28.10.2011 Helsinki
16.11.2011 – 17.11.2011 Turku
30.11.2011 – 01.12.2011 Lappeenranta
08.12.2011 – 09.12.2011 Oulu
Koulutuksen tavoitteet
Koulutuksen tavoitteena on antaa teoreettiset valmiudet lääkkeen antamiseen potilaalle luonnollista tietä, lääkkeen jakamiseen
dosettiin potilaan kotona sekä injektioiden antamiseen ihon alle. Luvan saamisen edellytys on, että koulutukseen
osallistunut antaa tai on jo antanut näytön osaamisestaan työpaikallaan.
Koulutukseen osallistunut saa ohjeen ennakkolukemisesta pari viikkoa ennen koulutusta.
Koulutuksen kokonaislaajuus on 2 opintoviikkoa.
Kouluttaja: Pauli Puirava, farmaseutti, LHKA - erityispätevyys, ProEdu Oy
Hammashoidon kliinistä farmakologiaa osa 3
14.10.2011 Turku
04.11.2011 Tampere
02.12.2011 Oulu
09.12.2011 Helsinki
Koulutuksen tavoitteet
Koulutuksen tavoitteena on parantaa hammaslääkäreiden valmiuksia mahdollisimman optimaaliseen lääkkeiden määräämiseen
asiakkailleen. Optimaalinen lääkehoito huomioi potilaan yksilöllisyyden ja pyrkii mahdollisimman hyvään tasapainoon
lääkkeen turvallisuuden, tehon, taloudellisuuden, tarkoituksenmukaisuuden ja toteutettavuuden suhteen. Koulutusaiheita
käsitellään hammaslääketieteessä käytettävien lääkkeiden näkökulmasta. Huom! Koulutukseen voi osallistua, vaikka
ei olisi käynyt Hammashoidon kliinistä farmakologiaa -koulutuksen edellisiä osia.
Kouluttajat:
Jouni SEMINAARIT Ahonen, proviisori, Kuopion yliopistollinen sairaala JA KOULUTUKSET
Alli Puirava, farmaseutti, lääkehuollon lehtori, näyttötutkintomestari, ProEdu Oy
Ikäihmisten masennus: tunnistaminen, hoitovaihtoehdot ja ehkäisy
11.10.2011 Helsinki
Kuva: Olavi Holmala
03.11.2011 Turku
01.12.2011 Oulu
Koulutuksen ProEdu Oy tavoitteet • Lars Sonckin kaari 14, 02600 Espoo • puh. (09) 4395 2781 • www.proedu.fi • toimisto@proedu.fi
• lisätä ymmärrystä mielialahäiriöiden - erityisesti masennuksen - luonteesta ja erityispiirteistä iäkkäillä ihmisillä
• antaa uusinta tietoa ikäihmisten masennuksen hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikuttavuudesta
• antaa välineitä masentuneen ikäihmisen kohtaamiseen ja tukemiseen vanhustyössä
• antaa välineitä psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseen ja sitä kautta masennuksen ehkäisyyn
Kouluttaja: Marja Saarenheimo, FT, psykologi
Esimiestyössä haastavien ihmissuhteiden kohtaaminen
21.09.2011 Helsinki
Koulutuksen tavoitteet
• laajentaa ja syventää esimiehen tietoja ja taitoja ohjata työyhteisönsä ryhmäprosesseja perustehtäväsuuntautuneisuuteen
• paneutua haastaviin esimies – alaissuhteiden prosesseihin
• tukea esimiestä työryhmän ja asiakkaan / omaisten välisissä ristiriitatilanteissa
• auttaa esimiestä oman fl ownsa löytämisessä
Kouluttaja: Maj-Lis Kartano, esh-kätilö, psykoterapeutti, ryhmäpsykoterapeutti (KELA), ryhmäpsykoanalyytti
koulutuksessa, työnohjaaja (sos.ped., SCLE (johdon työnohjaaja ja mentori)), T:mi Oivallus
Toimiva työyhteisö - kehittyvä henkilöstö
21.11.2011 Helsinki
Koulutuksen tavoitteet
Laadukkaan perustehtävän suorittaminen edellyttää toimivaa työyhteisön ryhmädynamiikkaa ja työntekijän riittävän hyvää
suhdetta itseensä, työtovereihin ja työyhteisöön. Päivän tavoitteena on selventää ja avata näitä teemoja.
Kouluttaja: Maj-Lis Kartano, esh-kätilö, psykoterapeutti, ryhmäpsykoterapeutti (KELA), ryhmäpsykoanalyytti
koulutuksessa, työnohjaaja (sos.ped., SCLE (johdon työnohjaaja ja mentori)), T:mi Oivallus
Tavoitteena onnistunut työvuoro
21.10.2011 Helsinki
30.11.2011 Turku
Koulutuksen tavoitteet
• pohtia, kuinka luodaan rakenteita työn sujuvuutta edistävälle ja hoitajan perustehtävää vapauttavalle työvuorolle
• paneutua tarkastelemaan hoitajan työvuoronaikaisia vuorovaikutuksellisia ja ryhmädynaamisia kohtaamisia työtoveruudessa,
hoitosuhteessa sekä potilaan ja omaisten kanssa
• avartaa ymmärrystä työryhmädynamiikan vaikutuksesta hoitajan ammatilliseen kehittymiseen ja jaksamiseen
Kouluttaja: Maj-Lis Kartano, esh-kätilö, psykoterapeutti, ryhmäpsykoterapeutti (KELA), ryhmäpsykoanalyytti
koulutuksessa, työnohjaaja (sos.ped., SCLE (johdon työnohjaaja ja mentori)), T:mi Oivallus
Rikastava viestintä ja vuorovaikutus - parasta potentiaalia esiin!
06.10.2011 Helsinki
25.10.2011 Tampere
08.11.2011 Turku
Koulutuksen tavoitteet
Koulutuksen tavoitteena on hioa ja päivittää kirjallisen ja suullisen viestinnän taitoja sekä löytää vahvuuksia ja uutta virettä
työyhteisöviestintään.
Kouluttaja: Marja Puirava-Hanhela, KM, pedagoginen pätevyys, ratkaisukeskeinen työnohjaaja ja valmentaja,
Inno & Vire Oy
ProEdun koulutukset verkossa
ProEdu järjestää koulutuksia myös verkossa. Verkko-oppimisympäristössä opiskelu käy kätevästi ajasta ja paikasta
riippumatta. Opiskelu verkko-oppimisympäristössä on helppoa ja vaivatonta. Opiskelija saa kurssin alussa käyttäjätunnuksen
ja salasanan, jonka jälkeen opiskelu sujuu milloin ja missä vain. Tarvitset vain oman sähköpostiosoitteen ja käyttöösi
tietokoneen, niin voit aloittaa opiskelun.
Opiskelijan käytössä on laaja oppimateriaali, joka on käytössä neljä kuukautta ensimmäisestä sisäänkirjautumisesta. Mikäli
suoritat verkkokoulutuksen työpaikkasi kautta, kurssin tentit valvoo yksikkönne vastuuhenkilö, joka saa oman salasanansa
verkko-oppimisympäristöön. Verkkokurssille ei ole aloituspäivämäärää, joten opiskelun voi aloittaa milloin itselle parhaiten
sopii.
PKV -lääkelupaan valmentava koulutus
Kohderyhmä
Koulutus on tarkoitettu kaikille, jotka osallistuvat PKV -lääkehoitoon ja/tai ottavat näyttöjä vastaan sekä osallistuvat lupaprosesseihin
työpaikalla. Sosiaali- ja terveysministeriön vaatimusten mukaan PKV -lääkehoitoon osallistuvat nimikesuojatut
terveydenhuollon ammattihenkilöt (mm. lähi- ja perushoitajat) ja muut lääkehoitoon osallistuvat tarvitsevat lisäkoulutuksen
ja kirjallisen luvan toteuttaakseen PKV -lääkehoitoa. Koulutus sopii kaikille, jotka haluavat päivittää tietonsa PKV
-lääkehoidossa.
Kurssin sisältö
PKV -lääkehoidon koulutus sisältää tietoa PKV -lääkehoidon säädöksistä, lupamenettelyistä ja vastuukysymyksistä.
Farmakologian osuudessa käydään läpi lääkeaineet, ominaisuudet, käyttö-, yhteis- ja haittavaikutukset sekä mahdolliset
vaaratilanteet.
Ilmoittautumiset ja lisätiedot, www.proedu.fi,
toimisto@proedu.fi, puh. (09) 4395 2781
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
Ammatillinen
täydennyskoulutus
Ruskeasuon koulu tarjoaa tilauskoulutusta ajankohtaisista aiheista mm. perusopetuksen uudet tuulet,
opetus suunnitelman perusteet ja oppilashuollon näkökulma. Erityisalaamme ovat vammaisen oppilaan
koulunkäynnin ja oppimisen tukeminen, esteetön oppimisympäristö ja apuvälineiden käyttö, neuropsykologinen
tieto opettajan tukena, puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin keinot (AAC),
soveltava liikunta ja uinnin opetus. Kokoamme myös koulutusprosesseja tilaajan tarpeiden mukaan.
Opi uutta. Jaksat paremmin.
Ruskiksen koulutustilaisuudet syksyllä 2011
22.8. Uinti- ja allasterapiakoulutuspäivä (Huom! 29.8. ryhmä on jo täynnä)
6.9. Liikunta – osallistuminen mahdolliseksi
13.9. Kohti kokonaista koulupäivää – konduktiivisen opetuksen perusteita
27.9. Kompassi käteen ja liikkeelle – liikkumistaitoa liikuntavammaiselle lapselle
ja nuorelle, jolla on näkövamma tai näkötiedon käsittelyn vaikeuksia
4.10. Aistien merkitys oppimiselle
25.10. Käsityö – osallistuminen mahdolliseksi
8.11. Musiikki – osallistuminen mahdolliseksi
22.11. Neuropsykologinen näkökulma lukitaitoihin
29.11. Kotitalous – osallistuminen mahdolliseksi
Koulutukset järjestetään Ruskeasuon koululla klo 12.00–16.00.
Lisätietoa koulutuksista, koulutustilaisuuksien kuvaukset, ohjelmat ja ilmoittautumisohjeet www.ruskis.fi/koulutukset
ja Valteri-palveluverkoston koulutuskalenterista www.valteri.fi/koulutukset.
Tiedotamme koulutustilaisuuksistamme myös sähköpostijakeluilla asiakasrekisterimme yhteysosoitteisiin.
Oppimis-, osaamis- ja kehittämiskeskus
Tenholantie 15, 00280 Helsinki • www.ruskis.fi
Valteri on Opetushallituksen
alainen valtakunnallinen
erityisen
tuen palveluverkosto. Se
muodostuu valtion yleissivistävienerityiskoulujen
ja ruotsinkielisen
resurssikeskuksen palveluverkostosta.
Valtion
erityiskoulujen tehtävänä
on huolehtia erityisopetuksen
yhteydessä
annettavasta kuntoutuksesta
sekä opetukseen
liittyvistä kehittämis-,
ohjaus- ja tukitehtävistä.
-Toivoisimme koulujen ja
kuntien käyttävän Valteripalvelun
tarjoamia ohjauspalveluita
enenevissä määrin. Etelä-Suomen
alueella Valterin tarjoamia
palveluita saa koulumme kautta.
Opettajamme/ terapeuttimme
voi tulla koululle opettajan
tueksi keskustelemaan mahdollisista
ongelmakohdista ja
mahdollisuuksista. Samalla
voidaan keskustella ratkaisuista
pulmatilanteisiin, jotta kyseisen
koulun arkea saataisiin pyörimään
paremmin, kertoo Ruskeasuon
koulun rehtori Leena
Airaksinen.
Ruskeasuon koulun kohderyhmän
muodostavat liikunta-
ja monivammaiset sekä pitkäaikaissairaat
lapset sekä nuoret.
Osaamista löytyy kuitenkin
huomattavasti laajemmalta alueelta,
liittyen mm. kielellisiin ja
tarkkaavaisuusongelmiin.
-Toivoisimme, että kunnat ja
koulut pystyisivät valmistautumaan
jo ennakolta mahdollisiin
ongelmatilanteisiin. Kun tiedetään
kouluun tulossa olevasta
koulunkäynnin erityistarpeita
omaavasta lapsesta, olisi hyvä
miettiä jo etukäteen mahdollisia
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 21
Ruskeasuon koulu
Valteri-verkosto tarjoaa ohjauspalveluita
ongelmatilanteiden ehkäisyyn
toimenpiteitä, jotka mahdollisesti
helppottaisivat työtä ja tekisivät
arjesta laadukkaampaan
heti opiskelun alusta saakka,
Airaksinen perustelee.
Ruskeasuon koulun kehittämispäällikkö
Leea Paija jatkaa,
kertoen, että toimijoiden
olisi tärkeä tunnistaa, ettei
tuen osalta puhuta pelkästään
opetustoimesta, vaan myös
päivähoidon- ja esiopetuksen
vaiheista.
-Tätä kautta voitaisiin asioihin
vaikuttaa jo varhaisessa vaiheessa,
käsittäen ohjauskäynnit
ja konsultaatiot. Olisi tärkeää,
että kunnilla olisi oikeat ennakoivan
toiminnan painopisteet.
Valtion tukemaa
toimintaa
-Jos puhutaan Ruskeasuon
koulun toiminta-alueesta, eli
Etelä-Suomesta, ovat tilanteet
eri kuntien välillä hyvin erilaisia,
jonka lisäksi eroavaisuuksia
löytyy vielä kuntien sisältäkin
eri päivähoitoyksiköiden ja
koulujen välillä. Viestimme
kunnille on se, että tarjoamamme
palvelu on valtion tarjoamaa
tukea erityiskouluille ja kouluille.
Tähän kannattaa tarttua,
rohkaisee Airaksinen.
Valtiolta saa 50 % kuluista
ja koulu maksaa 50 % kuluista
itse. Tällä tavoin valtio on
halunnut tukea lähikoulun periaatetta
sekä lasten ja nuorten
oikeutta opiskella ensisijaisesti
omassa koulussaan.
-Yksi palvelumme on Ruskeasuon
koulun erikoiskoulupaikka,
mutta tavoitteenamme
on pitää oppilasmäärämme
mahdollisimman pienenä ja
tehdä ohjaustyötä enemmän
kentällä.
Tämä on myöskin perusopetuslain
ja hallitusohjelman
linjausten mukaista toimintaa,
Paija toteaa.
Kun erikoiskoulupaikan hintaa
verrataan ohjauskäynteihin,
saa koulupaikan hinnalla aika
monta ohjauskäyntiä.
-Ohjauskäynnistä voi lisäksi
hyötyä koko kouluyhteisö ja
kaikki koulun opettajat, tai
vaikka laajemminkin kuntatasolla,
riippuen kuinka ohjauskäynnit
organisoidaan, Paija
muistuttaa.
Ohjausjakson kesto voi olla
puolipäivää tai kokonainen
päivä. Mukana on tyypillisesti
oppilas, oppilaan huoltajat,
avustajat, opettaja / opettajat
/ koulun johtaja / mahdolliset
koulujen johtajat, joten yksi ohjauskäynti
on todella tehokasta
toimintaa.
Valteripalveluverkosto
kattaa
koko Suomen
-Olemme vieneet koko Suomen
alueelle näitä vaihtoehtoisia
kommunikointimenetelmiä,
vaikka pääsääntöisesti toiminta-aluettamme
on Etelä-Suomi.
Oulussa on Terveväylän koulu,
jossa on liikuntavammaisten,
kuulo- ja kielihäiriöisten osaamista,
Kuopiossa on puolestaan
liikuntavammaisten yksikkö,
Mikkelissä kielihäiriöisten
yksikkö ja Jyväskylässä on kuulovammaisille
kielihäiriöisille
sekä näkövammaisille suunnattua
osaamista. Helsingissä
on lisäksemme ruotsinkielisten
Svenska Skolan för Synskada-
de, joka tekee tätä ohjaustyötä
ruotsinkielisellä alueella.
Edellä mainituista muodostuu
Valteri-palveluverkosto koko
Suomen alueella, Airaksinen
esittelee.
Ongelmat tulisi
ennakoida
Yksittäisen oppilaan kohdalla
ongelmatilanteista voivat
viestiä hidas ja vastentahtoinen
oppiminen tai kouluun tulemisen
ongelmat. Tärkeä signaali
on myös se, että oppilas ei pysy
mukana opetuksessa.
-Tällaisessa tilanteessa aletaan
puhumaan jo hälyttävistä
signaaleista. Tämän vuoksi
kunta- ja koulutasolla olisi
hyvä miettiä tuen tarpeen tunnistamista
ja ennakointia sekä
varhaista puuttumista asioihin.
Eli vastata kysymykseen: ”mitä
laadukas perusopetus omassa
koulussa ja kunnassa on”, Airaksinen
opastaa.
Jos opettajalla ei ole enää
keinoja puuttua asioihin, tai
tämä ei saa oppilasta oppimaan,
kannattaa ottaa yhteyttä
Valteri-tukiverkostoon mahdollisimman
aikaisessa vaiheessa.
Tämän kaltaiset tilanteet
kuluttavat oppilasta, tämän
perhettä, mutta myös koulun
henkilökuntaa.
-Ongelmiin kannattaisi puuttua
vähän etupainotteisesti ja
vähintääkin kartoittaa näitä
tukimahdollisuuksia mahdollisten
ongelmatilanteiden varalle.
Viime vuosina olemme tarjonneet
myös työnohjausta, joka
on mainio keino pohtia arjen eri
pulmatilanteita henkilökunnan
kesken, Paija toteaa.
Kun herää tarve ohjauskäyntiin,
kaikki asiaan liittyvät tahot
voivat olla aloitteellisia. Tämän
jälkeen voidaan tehdä aloite
ohjauskäynnin tilaamisesta,
jolloin tarvitaan oman kunnan
opetustoimesta maksusitoumus.
Valteri kouluille
tuntematon
Syksyllä 2010 tehty selvitys
osoitti etteivät opetuksen
järjestäjät tunne valtion erityskoulujen
palveluverkostoa
ja sen seurauksena eivät osaa
hakea palveluja oman toimintansa
tueksi (Opetushallitus ja
Valteri-verkosto)
-Toiminnoistamme saa lisätietoja
osoitteesta: www.valteri.
fi. Samassa osoitteessa toimii
toimijoiden yhteinen verkkokauppa,
Valteripuoti, jossa on
myynnissä materiaalejamme
ja julkaisujamme. Samasta
osoitteesta löytyy myös koulutuskalenterimme,
muistuttaa
Airaksinen.
Valteriverkoston on Paijan
mukaan tiivistänyt keskinäistä
yhteistyötään ja yhdistänyt
työprosessejaan ja palveluitaan.
- Tiedottaminen verkoston
eri mahdollisuuksista kuuluu
olennaisesti toimintaamme.
Tarvitaan moniosaamista ja
erilaisten osaamisalueiden yhdistämistä
niin, että pystymme
tarjoamaan tasalaatuista palvelua
koko maan kattavasti ja
linkittämään erikoisosaamista,
jota verkostolla on tarjottavanaan.
Airaksinen jatkaa todeten,
että kaikissa Valteriverkoston
yksiköissä on todella paljon
osaamista. -Verkostossa on niin
monipuolista osaamista, että
olisi vaikea kuvitella löytyvän
jokin ratkaisematon koulupuolen
pulma. Voimien yhdistäminen
on todella hyvä asia.
Lisätietoja: www.valteri.fi
22
Pohjois-Karjalan aikuisopisto on aikuiskoulutukseen
ja työelämän kehittämiseen erikoistunut maakunnallinen
ja monialainen oppilaitos, joka järjestää
aikuiskoulutusta ja näyttötutkintoperusteisia
tutkintoja hyvinvoinnin, palvelujen ja tekniikan
toimialoilla. Työelämän kehittäminen ja palvelu
on myös merkittävä osa aikuisopiston toimintaa.
Pohjois-Karjalan aikuisopistolla on toimintaa Joensuussa,
Kiteellä, Lieksassa, Nurmeksessa, Niittylahdessa, Outokummussa
ja Valtimolla. Tarvittaessa toimintaa on maakunnan eri
puolella, mm. Ilomantsissa, Polvijärvellä ja Tohmajärvellä.
Lisäksi Joensuussa sijaitsevat Pohjois-Karjalan kesäyliopisto ja
Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus kuuluvat aikuisopistoon.
Lukuisia ammattitutkintovaihtoehtoja
-Hyvinnoinin koulutusalalla meiltä löytyy sosiaali- ja terveysalan
tutkinnot. Ylivoimaisesti suurin ryhmä tulee työmarkkinoille
sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon kautta, josta valmistuu
lähihoitajia. Lisäksi meillä on kymmenen ammatti- ja erikoisammattitutkintoa.
Tarjoamme myös henkilöstökoulutusta, joka
on niin ikään hyvin monimuotoista, aikuiskoulutusjohtaja Riikka
Korkalainen-Taponen kertoo.
Ammatillista lisäkoulusta
-Monet ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista on ammatillista
lisäkoulusta, joka vastaa henkilöstön lisäkouluttamistarpeeseen.
Henkilöstökoulutukset räätälöidään ihan työyksikön tai
työpaikan tarpeen mukaisesti, jolloin työpaikka ja -yksikkö saa
vaikuttaa koulutuksen sisältöön. Valtaosa näistä toteutuksista on
lyhytkursseja, Korkalainen-Taponen toteaa.
Mielenterveyspuolella oli Ylä-Karjalan alueella liki vuoden
mittainen henkilöstökoulutus, joka oli täsmäkoulutusta.
Kehitysvamma-alan
ammattitutkinto käynnistyi
Raudaskylän
kristillisellä opistolla
Ylivieskassa vuoden
alussa. Nyt ensimmäinen
tutkinnon osa on
osalla opiskelijoista
suoritettuna ja toista
tutkinnon osaa aletaan
pakertamaan.
-Kehitysvamma-alan ammattitutkintoa
on odotettu ja
se näyttää vastaavan kipeään
tarpeeseen, iloitsee lehtori Tarja
Myllylahti.
-Opiskelijat ovat todella motivoituneita.
Lähijaksojen jälkeen
opittua ja kuultua viedään
kiiruusti jaettavaksi omiin työpaikkoihin.Vaikka
lähijaksot
eivät ole pakollisiakaan, kaikki
haluavat olla paikalla ja saada
joka tiedon pisaran itselleen,
Myllylahti sanoo.
Ammattitutkinto on erittäin
käytännönläheinen. Koulutus
on Myllylahden mukaan
suunniteltu niin, että se todella
vastaisi työelämän tarpeeseen.
Suurin osa opiskelijoista on lähihoitajia
tai entisiä perushoitajia,
jotka jo ovat työssä kehitysvamma-alalla.
Koulutuksesta
he hakevat uusinta tietoa ja
ammattiosaamisensa täydennystä.
Tärkeä osa koulutusta on
yhteiskunnan palvelurakenteen
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
Pohjois-Karjalan aikuisopisto
Hyvinvointialan koulutuksia
Kehitysvamma-alan ammattitutkinto
tullut tarpeeseen
ja palvelujärjestelmän tunteminen.
Kaikille ja kaikentasoisille
kehitysvammaisille laki takaa
palveluja, mutta useinkaan
niistä ei tiedetä tarpeeksi.
-Kehitysvammaisen ja hänen
läheistensä kanssa työskentelevä
on tärkeä osa tukiverkkoa,
kehitysvammaisten etujen ”äänitorvi”.
Siksikin palvelujärjestelmän
tunteminen ja uusin
tieto on tärkeää, sanoo Tarja
Myllylahti.
Raudaskylän opisto tarjoaa
kehitysvamma-alan työntekijöille
myös lyhyempiä alan
täydennyskoulutuksia .
Uusia menetelmiä ja
kokemusten vaihtoa
Raudaskylän opistossa erityislinjalla
työskentelevä Marja
Hirvelä on aloittanut kehitysvamma-alan
ammattitutkintoon
valmistavat opinnot työnsä
ohessa oppisopimuksella. Vaikka
opinnot ovat vasta alussa,
Hirvelä sanoo saaneensa jo nyt
paljon uutta tietoa. Usein helposti
kehitysvammaiset niputetaan
samaan, vaikka eroja vaikkapa
kehitysvamman asteessa
on paljon. Kaikki ihmiset,
niin myös kehitysvammaiset,
ovat erilaisia ja ennen kaikkea
yksilöitä. Kehitysvammatyön
arkeen teoriatiedon, käsitteiden
ja menetelmien tuntemus ja ennen
kaikkea kokemusten vaihto
toisten alalla työskentelevien
kanssa on antoisaa.
-Kyllä tässä tietyllä tavalla
nälkä kasvaa syödessä. Teoria-
-Asiakkaan kanssa sovittiin, että meidän organisaatiosta tuli tietty
osa asiantuntemuksesta ja yrityksen sisältä loppuosa. Tyypillisesti
tämän kaltaiset yritys- ja julkisyhteisön koulutukset järjestetään
kyseisen paikkakunnan terveyskeskuksen tiloissa.
Koulutuksissa käytetään myös paljon oppilaitoksen ulkopuolisia
asiantuntijoita ja luennoitsijoita.
-Heidän kanssaan tehdään sivutoimisia työsopimuksia tai tuntityösopimuksia.
Monesti työyhteisöllä / -yksiköllä on selkeä toive kouluttajasta,
jonka pyrimme järjestämään.
Yksi vahvuus tässä aikuisopistolla on Kesäyliopiston läsnäolo,
jonka kanssa teemme varsin paljon yhteistyötä ja järjestämme
yhteisiä koulutuksia, Korkalainen-Taponen esittelee.
Laaja-alaisuudesta hyötyä
-Pohjois-Karjalan aikuisopisto on aika iso toimija tässä kuntayhtymän
sisällä. Meillä on vain yksi aikuisopisto, joka on lisäksi varsin
monialainen. Aikuisopistostamme löytyy todella paljon osaamisaloja:
tekniikka, palvelut ja hyvinvointi, joiden lisäksi meillä on
käytettävissämme oppisopimuskeskus ja kesäyliopisto. Olemme
erikoistuneet näyttötutkintojen järjestämiseen, eli aikuisten kouluttamiseen,
joten meillä on siihen varmasti paras mahdollinen
asiantuntemus tällä alueella, Korkalainen-Taponen lupaa.
Yhden merkittävän vahvuuden muodostaa yli tiimien menevä
osaaminen, jota tarvitaan myös työelämässä.
-Vaikka henkilö kouluttautuisikin ”vain” jalkojenhoitajaksi,
täytyy tämän omata muunkinlaista osaamista. Ihmisten olisi hyvä
katsoa opintojaan paljon laajemmasta vinkkelistä, kuin pelkän
tutkinnon näkökulmasta.
Yritysasiamies auttaa koulutusten
suunnittelussa
-Meillä on aikuisopistossa oma yritysasiamies, joka palvelee
kaikkia koulutusaloja. Hänen tehtävänään on auttaa mm. kou-
Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon voi suorittaa Raudaskylän opistossa monimuoto- ja oppisopimuskoulutuksena. Lehtori
Tarja Myllylahti ja erityislinjan ohjaaja Marja Hirvelä juttutuokiolla Miika Jokisen, Sisko Pyörälän ja Jussi Kurkelan kanssa.
kuva: Anna Katajala
tieto karttuu ja se tuo arkipäivän
käytännön työhön uusia
näkökulmia. Tilanteita miettii
ihan eri tavalla ja on todella
hyödyllistä, kun saa toisilta
opiskelijoilta vertaistukea ja
uusia konsteja työhön, kertoo
Hirvelä.
lutuspalveluidemme markkinoinnissa. Hän kiertää yrityksiä,
julkista sektoria ja kolmatta sektoria. Ilpo Tuonoseen kannattaa
olla yhteydessä koulutustarpeissa.
Yhteydet: ilpo.tuononen@tkky.fi, p. 050 311 5782 / 013 244
2399. Yhteyttä voi ottaa myös suoraan koulutusaloihin, tiimeihin
ja opettajiinkin, Korkalainen-Taponen opastaa.
Yhteystiedot:
Pohjois-Karjalan aikuisopisto
Kaislakatu 3, Joensuu
PL 199, 80101 Joensuu
p.013 244 2360
fax 013 244 2307
www.pkky.fi
Hyvinvointialan tutkintoja:
- Jalkojenhoitajan ammattitutkinto
- Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan
ohjaajan ammattitutkinto
- Kehitysvamma-alan ammattitutkinto
- Välinehuoltajan ammattitutkinto
- Päihdetyön ammattitutkinto
- Perhepäivähoitajan ammattitutkinto
- Psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinto
- Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto
- Vanhustyön erikoisammattitutkinto
- Kehitysvamma-alan erikoisammattitutkinto
lisätiedot Pohjois-Karjalan aikuisopisto
Lisätiedot:
Raudaskylän
kristillinen opisto
Kristiina Parkkila
Ylivieska
p. 08 4276 200
www.rko.fi
Ihmisen elinkaaren pidentyessä
yhä harvempi
meistä pystyy asumaan
mielekkäästi ja turvallisesti
omassa kodissaan
elämänsä loppuun asti.
Silloin asuminen yksityisessä
hoitokodissa on
usein elämisen laadun
kannalta sopiva ratkaisu,
kun selviytyminen kotona
ei ole enää mahdollista.
Laadukas vanhuus
on taattava palveluilla,
jotka tukevat parhaiten
ihmisen virikkeellistä
mutta riittävän hoivaavaa
ympäristöä.
Kauhavan Mummola on toiminut
Kauhavalla 4 vuotta yk-
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 23
Opintorilta hyvät eväät aikuisopiskeluun
Harmittavatko kesken
jääneet opinnot tai
onko tullut aika vaihtaa
ammattia? Opintorilta
löytyvät hyvät eväät aikuisopiskeluun.
Vaasan TE-toimistossa osoitteessa
Wolffintie 35 B avattiin
maaliskuussa 2011 Opintoripalvelupiste,
joka tarjoaa tietoa,
neuvontaa ja ohjausta aikuisopiskelusta
kiinnostuneille.
”Opintori on kohtaamispaikka,
josta saa keskitetysti
tietoa koulutusvaihtoehdoista,
opintojen rahoituksesta ja
opiskelusta eri aikuisoppilaitoksissa”,
kertoo asiakkuusjohtaja
ja Opinpolku –projektin
projektipäällikkö Jukka-Pekka
Suoraniemi Vaasan aikuiskoulutuskeskuksesta.
Opintorilla ovat Vaasan aikuiskoulutuskeskuksenlisäksi
edustettuina mm. Vaasan
ammattikorkeakoulu, Yrkesakademin
i Österbotten, Yrkeshögskolan
Novia, Vaasan
yliopiston avoin yliopisto, Kesäyliopisto,
Vaasan Lyseon
lukion aikuislinja, Mustasaaren
aikuisopisto, Vaasa Opisto sekä
Vaasan rannikkoseudun oppisopimustoimisto.
Opintorin toiminnassa ovat
mukana myös Opinpolku-,
Lähde- ja EDUVUXEN –hankkeet,
joita rahoitetaan Euroopan
sosiaalirahaston kautta.
Ohjausta ja
neuvontaa yhdeltä
luukulta
Opintorilla palvelevat Vaasan
TE-toimiston koulutusneuvojat
sekä vuoroviikoin eri
aikuiskoulutusorganisaatioiden
opinto-ohjaajat, opintoneuvojat
tai kouluttajat.
”Ohjausta ja neuvontaa on
nyt tarjolla kätevästi yhdeltä
luukulta, mikä säästää aikaa
ja vaivaa”, Suoraniemi huomauttaa.
Aikuiskoulutusorganisaatiot
päivystävät Opintorilla aina
tiistaisin klo 13.00 – 15.45.
Muina aikoina neuvonnasta
vastaa Vaasan TE-toimiston
koulutusneuvonta, josta voi
varata ajan myös henkilökoh-
Kauhavan Mummola
Yksilöllistä, tehostettua palveluasumista
vanhuksille
sityisenä sosiaalialan palveluntuottajana
tarjoten ikä- ihmisille
tehostettua palveluasumista.
Mummolan toiminnasta vastaavat
kaksi yrittäjää, sairaanhoitaja
Ulla Kukkola ja perushoitaja
Helena Rintamäki.
-Tarjoamme palvelujamme
myös henkilöille, jotka psyykkisen
tai somaattisen sairauden
vuoksi tarvitsevat yöhoitoa,
Kukkola mainitsee.
Vanhusten parissa työskentelevältä
henkilöstöltä vaaditaan
taitoja hoidon, etiikan
ja elämänkatsomuksen alalla
samoin kuin eläytymisen kykyä.
Asiakaslähtöisyyden ja
yhteistyön vanhusten kanssa on
oltava lähtökohtana. Asiakaslähtöisyys
auttaa myös hoitoon
sitoutumisessa.
taiseen neuvontaan.
Suoraniemi korostaa, että
Opintorin palvelut on tarkoitettu
kaikille aikuiskoulutuksesta
kiinnostuneille - niin työttömille
kuin työssä käyvillekin.
”Monet haluavat saattaa keskenjääneet
opintonsa loppuun,
täydentää muuten osaamistaan
tai opiskella kokonaan uuteen
ammattiin. Opintorin palveluja
käyttääkseen ei tarvitse olla
työtön ja työttömyysuhan alla.”
Asiakaslähtöistä
koulutusneuvontaa
Jukka-Pekka Suoraniemen
mukaan alueella tehtävän yhteistyön
avulla on tarkoitus
tuoda aikuiskoulutusorganisaatioiden
sekä TE-toimiston
toimintatapoja tutuksi eri toimijoille.
”Tehostamalla yhteistyötään
verkosto voi tulevaisuudessa
tuottaa entistä asiakaslähtöisempää
koulutusneuvontaa.
Kokemukset ovat jo nyt olleet
positiivisia. Verkostossa on
voimaa, ja meillä on täällä hyvä
tekemisen meininki.”
-Meille palveluhenkisyys on
todella tärkeää – aito välittäminen
ja hoiva. Se on mittatikkuna
kun valitsemme meille työntekijöitä,
sanoo Ulla Kukkola.
Kauhavan Mummolan toimintamallin
muodostavat moniammatillinen,
koulutettu
henkilökunta, kodinomainen
asuminen, turvallinen hoitoympäristö,
kuntouttava työote
ja tavoitteen asukkaan hyvä
elämä.
Kodin hoivaa
-Mummolaa perustaessamme
halusimme ottaa huomioon
asukkaiden yksilölliset
tarpeet. Asukkaiden omaiset
ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita.
He voivat halutessaan
osallistua läheistensä huolenpitoon
haluamallaan tavalla
asukkaan arjessa, Ulla Kukkola
kertoo.
-Kodin ruokailuhetkiin kokoonnutaan
yhteisen pöydän
ääreen ja "meidän perhe" on
koolla. Näistä pienistä asioista
syntyy hyvä olo ja turvallisuuden
tunne, Kukkola korostaa.
-.Palvelukodissamme asutaan
kuten omassa kodissa konsanaan.
Yksin ei tarvitse selviytyä
jokapäiväisistä toimistaan.
Yhteisöllisyyttä sekä virikkeitä
tarjoaa päivittäinen yhteisissä
tiloissa tapahtuva sosiaalinen
toiminta. Asukkaiden kanssa
asioidaan myös kodin ulkopuolella
sekä avustetaan ulkoilussa
yms. arjen toiminnoissa.
Kunnioitamme jokaisen
yksilöllisyyttä ja huomioimme
jokaisen omaa tahtoa. Ymmärrämme
ja hyväksymme
yhteisössämme ihmisten erilaisuudet,
niin asukkaiden kuin
henkilökunnankin. Pyrimme
kiireettömän elämänrytmiin ja
joustavaan aikatauluun, Meillä
päivärytmi syntyy asiakkaiden
tarpeiden mukaan – mennään
oman kellon ajassa eikä laitosrytmissä.
Mennään vaikka saunaan
silloin kun hyvältä tuntuu
ja syödään silloin kun hyvältä
tuntuu, Kukkola määrittelee
palvelukodin toimintaa.
-Meillä ei ole mitään vierailuaikoja.
Kyläilemään saa tulla
koska vain, toivotamme aina
omaiset ja ystävät tervetulleik-
Kuva: Mega/Tero Nurmi
si, Kukkola sanoo.
-Mummola toimii vastikään
remontoiduissa rivitalotiloissa.
Mummola on suunniteltu
kodinomaiseksi ison olohuoneen
ympärille. Ravitsevat ja
terveelliset kotiruoka-ateriat
valmistuvat omassa keittiössä.
Viihtyvyyttä tuovat yhteinen
oleskelutila, saunaosasto ja
kesäisin myös terassi.
Tilavia asukashuoneita (19 -
24 neliötä) mummolassa on 16.
Mummolaan voi tulla omien
huonekalujen kanssa aivan
kuin omaan kotiin muuttaessa.
Jokaisessa huoneessa on myös
oma, turvavarustettu kylpyhuone,
Ulla Kukkola kuvailee
palvelukodin tiloja
24
Paperplast Oy valmistaa
ja myy hygieniatuotteita
erilaisiin käyttökohteisiin,
kuten hoivapalveluihin,
fysioterapiaan,
hierontaan sekä henkilöhygieniaan.
Yhtiö myös
valmistaa erilaisista pehmopapereista
mm. lau-
hygieniatuotteet - ihonhoitotuotteet - inkontinenssituotteet
Kätevästi
verkkokaupasta:
www.paperplast.fi
)
' '
Lekatie 1, Mänttä • Puh. 0207 479 990 • info@paperplast.fi • www.paperplast.fi
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
Laadukkaat hygienia ja inkontinessituotteet
Paperplast Oy
desuojia, suojalakanoita,
tutkimuspöytärullia,
hierontapöytien kasvoaukon
suojia ja softpyyhinpapereita.
Yhtiön
erikoisalaa on kosteutta
läpäisemättömien pehmopaperilaminaattien
valmistus.
-Toimitamme myös desinfiointiaineet
ja muut puhdistustuotteet
ammattikäyttöön.
Tuotevalikoimaamme kuuluvat
myös tutut ja turvalliset TENAtuotteet.
Tuotteitamme on kätevä
ostaa verkkokaupastamme,
puhelimitse tai sähköpostilla.
Tuotteita voi ostaa myös alan
jälleenmyyjiltä kautta maan,
opastaa toimitusjohtaja Sami
Kouvonen.
Paperplastin vahvuuksiin
kuuluvat kattava tuotevalikoima,
luotettava palvelu sekä
joustava ja nopea toimitus.
-Myös tuotteiden hinnoittelu
on meillä kohdallaan, joten
kauttamme saa laadukkaat tuotteet
vieläpä edulliseen hintaan.
Postitamme vuosittain tuotekatalogimme
alan yrityksiin, jonka
kautta on helppoa tutustua
tuotevalikoimaamme ja tehdä
tilauksia, Kouvonen kertoo.
• poikkilakanat
• vuoteensuojat
• pesukintaat
• suoja-alustat
”Laaja tuotevarasto mahdollistaa nopeat toimitukset”
”Tiina Kouvonen ja taustalla Riitta-Liisa Kouvonen työn touhussa”.
Yhtiön oma tuotemerkki on
PaplaSet, jonka lisäksi valikoimista
löytyy mm. Bernerin,
Relaxantin ja Katrinin tuotteet.
Paperplastilla on asiakkainaan
alan tukkuja ympäri Suomen,
jotka myöskin ostavat yhtiön
edustamia tavaroita ja toimittavat
niitä edelleen alan
toimijoille.
Joustavat toimitukset
haluttuun
kohteeseen
Paperplast toimittaa niin
pienet paketit kuin isommatkin
lavatilaukset asiakkaan haluamaan
kohteeseen. Toimitusaika
yhtiön varastotuotteille on ainoastaan
1-4 työpäivää.
-Rahtikustannuksissa on
mahdollista säästää, kun tilaus
tehdään useammalle palvelukodin
asukkaalle yhtä aikaa,
Monipuolista koulutusta,
projekti- ja
hanketukea sekä
työnohjausta sosiaalija
terveyspalveluihin.
Lisätietoja
www.moodhouse.fi
laskutus voidaan kuitenkin
kohdistaa halutulla tavalla, yhteislaskutuksena
yritykselle tai
jokaiselle palvelukodin asukkaalle
erikseen. Emme veloita
laskutuslisiä, Kouvonen lupaa.
Koska tarpeet ovat aina hyvin
erilaiset, sovitaan yhdessä
asiakkaan kanssa sopiva toimitus-
ja laskutusvaihtoehto.
Paperplast tarjoaa asiakkailleen
räätälöityjä tarjouslaskelmia,
mikäli kyseessä on todella iso
kohde.
-Meille voi soittaa numeroon:
0207 479 990, autamme
mielellämme, toteaa Kouvonen
loppuun.
lisätietoja:
www.paperplast.fi
Pyhäsalmella sijaitseva
Aurinkoranta-Koti on
lämminhenkistä asumista,
kuntoutusta, ohjausta
ja huolenpitoa kodinomaisessa
ympäristössä
koulutetun henkilökunnan
tuella. Aurinkoranta-Koti
tarjoaa asumis-ja
kuntoutuspalvelua 28
mielenterveys-kuntouttajalle
ja lievästi päihdeongelmaisille.
Yrityksellä on käytössä on
kolme erityyppistä osastoa,
joka tarjoaa tehostettua palveluasumista.
Palveluasuminen
näissä osastoilla mahdollistaa
yksilöllisen ja kodinomaisen
asumisen. Lisäksi pihapiirissä
sijaitsee 9 henkilölle tarkoitettu
palveluasumis-yksikkö, johon
on mahdollisuus muuttaa kuntoutumisen
edetessä harjoittelemaan
itsenäisempää asumista.
- Toimintamme perustuu
yhteisöllisyyteen. Asukkaiden
kanssa laaditaan yhteiset säännöt,
joihin jokainen pääsee vaikuttamaan.
Ryhmän yhteisellä
toiminnalla lisätään me-henkeä,
johtaja Sirpa Pesonen-Vuorisalo
toteaa.
-Ihmisen ainutlaatuisuus
ja -kertaisuus ohjaa työskentelyämme
ja siksi jokaisen
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 25
Aurinkoranta-Koti on tukeva silta
laitoshoidosta itsenäisyyteen
asukkaan tarpeet huomioidaan
yksilöllisesti. Tavoitteenamme
on, että jokainen asukas huomaisi
itsessään terveet ja vahvat
puolensa. Näin hän löytäisi
mahdollisuuden elämänmyönteisempään
suuntaan. Niin,
että hän kokee olevansa tärkeä
ja tuntee jonkun olevan läsnä,
tässä ja nyt, Pesonen-Vuorisalo
täsmentää.
- Aurinkoranta-koti sijaitsee
luonnon keskellä kauniin Pyhäjärven
rannalla. Rauhallinen
ympäristö tarjoaa asukkaille
monenlaisia harrastusmahdollisuuksia,
esimerkiksi veneilyn
ja kalastuksen sekä
mainiot ulkoilumahdollisuudet.
Keväällä 2008 valmistuneet
uudet tilamme ovat viihtyisät
ja kodinomaiset niin yleisten
tilojen, kuin asukkaiden omien
huoneiden osalta. Asukkailla
on myös mahdollisuus halutessaan
sisustaa huoneensa omilla
huonekaluillaan Kodinomainen
asuminen innostaa omaehtoiseen
toimintaan ja auttaa
tekemään arjesta aurinkoisen,
Pesonen-Vuorisalo kuvailee
Aurinkorannan toimintaa.
Moniammatillinen
tiimi
-Kaikki tehtävät ja toiminnot
pyritään tekemään "Kaikki
tekee kaikkea" -periaatteella.
Henkilökunta auttaa ja tukee
Päihdepalvelu Hemma / logo-ohjeet
tarvittaessa. Näin asukkaat oppivat
nopeammin itsenäisessä
elämässä tarvittavat valmiudet.
Henkilökunnalla on erityistaitoja,
joita hyödynnämme
ammatillisesti asukkaiden
kuntouttamisessa. Jokaisella
Aurinkoranta-kodin ohjaajalla
on sosiaali ja/tai terveydenhuoltoalan
sekä päihdetyön koulutus
sekä tietotaitoa psykiatrian
alalta. Vastaava ohjaajamme on
psykiatrian erikoissairaanhoitaja
sekä psykoterapeutti.
Toiminnassamme korostetaan
yhteisöhoidollisia periaatteita.
Toiminta perustuu fyysistä,
psyykkistä ja sosiaalista
kuntoutusta edistävään ja ylläpitäväänpalvelukokonaisuuteen.
Jokaisen asukkaan yksilöllinen
kuntoutussuunnitelma
tekee asumisesta kehittävää ja
elämämyönteistä, Pesonen-
Vuorisalo vakuuttaa.
Aktiivinen osallistuminen
arkirutiineihin
auttaa valmistautumisessaitsenäiseen
elämään
Aurinkoranta-Kodin päivää
rytmittävät tavalliset kodin
jokapäiväiset askareet. Esimerkiksi
ruuanlaiton, siivoamisen
ja hygieniahoidon opettelu
kuuluvat arjen toimintaan. Päivittäisten
toimintojen lisäksi
LAADUKKAITA AVOPALVELUJA
KOTIKÄYNTEINÄ JA
VASTAANOTTOPALVELUINA
Palvelumme pitävät sisällään:
Päihteidenkäytön kartoituksesta pitkäkestoiseen
hoitosuhdetyöhön, jatkossa myös psykoterapia.
Perheen huomioiminen eri tilanteissa.
Yksilöllisesti suunnitellut palvelukokonaisuudet
Värillinen
CMYK RGB
kunnille Violetti ja 50/50/0/0 yhteistyötahoille. 144/129/186
Harmaa 30/20/20/0 191/193/195
Asiantuntijapalvelut, koulutus, konsultointi ja
Mustavalkoinen työnohjaus
Tumma harmaa 60% musta
Vaalea harmaa 30% musta
Koti talousvähennysoikeus
yksityishenkilöille koti käynneistä
- Yksityisiä palveluja luott amuksellisesti Savon alueella -
WWW.PAIHDEPALVELUHEMMA.FI
asiakkailla on mahdollisuus
asioida kylällä, osallistua ret-
kille sekä työtoimintaan talon
omassa puutyöverstaassa, Sirpa
Aurinkorannan toimintaan liittyy hyvin olennaisesti
monipuolinen yhteistyö Lumokuun kanssa
Lumokuun tukiasunto on 5-paikkainen ja sijaitsee noin 6 km päässä Pyhäjärven keskustasta.
Lumokuu tarjoaa voimakkaasti tuettua tukiasumista mielenterveyskuntoutujille viihtyisässä
tilavassa omakotitalossa.
Tukiasunnossa käy ohjaaja päivittäin useita kertoja ja auttaa asukkaita kaikissa kodin askareissa
sekä arjen elämässä. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta on nimenomaan sosiaalipedagogista työtä,
ei hevosharrastelua ja ratsastusta. Hevonen on erittäin tärkeä osa tässä työssä, keskeisin työväline.
-Tätä työmuotoa hyödyntävät henkilöt ovat saaneet juuri tähän työskentelymuotoon tarvittavan
koulutuksen. Lisäksi meillä onb vahva kokemus hevosten kanssa työskentelystä ja hyvä hevosmiestaito.
Myös tarvittava koulutus opetus-, sosiaali- tai terveysalalta on oltava, jotta henkilöllä
on valmiudet työskennellä teoriapohjana sosiaalipedagogiikkaa käyttäen, Minna Niemetmaa
määrittelee Lumokuun toimintaa.Minna omistaa yhdessä Heidi Haikolan kanssa Lumokuun
-Työn tavoitteena on korjaava työ, sosiaalinen kuntoutuminen ja ongelmien ennaltaehkäisy.
Tarkoituksena on sosiaalisen kasvun ja hyvinvoinnin tukeminen. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta
sopii hyvin opetus-, sosiaali- ja terveysalan asiakkaille ja sitä voi soveltaa monenlaisille
persoonille. Erityisopettaja voi hyödyntää sitä työssään oppilaittensa kanssa tai henkilö voi tarjota
palveluaan yrittäjänä, Minna kertoo.
- Asiakkaana voi olla minkä ikäinen ihminen tahansa. Asiakkaina voi olla esimerkiksi lastensuojelulapsia,
päihde- ja mielenterveysasiakkaita, kouluongelmista kärsiviä tai vaikkapa yksinäisiä
nuoria. Toiminnan tavoite on aina asiakkaasta lähtevä, joten tavoite voi olla esimerkiksi
sosiaalistava, vastuunottoon tähtäävä tai elämyksiä tuova, jolloin korvataan päihteiden käyttöön
tähtäävät hetket, Heidi selvittää.
Talliympäristö ja hevonen luovat yhteenkuuluvuutta
ja auttavat oppimaan vastuunkantoa
-Hevonen ei arvostele ulkonäköä tai älyä mutta vaatii luottamuksen, jotta yhteistyö toimii.
Jokainen henkilö on hevosen silmissä samalla lähtöviivalla, Minna korostaa.
-Lumokuu on alkuvuodesta 2009 perustettu avoin yhtiö, joka on tarjoaa mm. monenlaista
tallitoimintaa. Lumokuun talliksi on remontoitu 1980-luvulla rakennettu navetta, joka sijaitsee
maalaismaisemassa Komujärven rannalla. Tallin kunnostuksen yhteydessä tallin läheisyyteen on
uusittu sekä valaistu ratsastuskenttä. Tallilla on myös monenlaisia metsäreittejä ratsastukseen.
Erityisryhmien sekä sosiaalipedagogisen hevostoiminnan lisäksi tarjolla on kaikille halukkaille
myös säännöllisesti ratsastustunteja sekä leirejä. Tallille on tervetullut sovitusti kuka vain nauttimaan
hevosten kanssa touhuilusta, Minna ja Heidi sanovat.
Aurinkoranta-koti Oy
Mielenterveyskuntoutujien
ja ja kehitysvammaisten
lievästi päihdeongelmaisten
kuntoutuskeskus tehostettu
asumispalveluyksikkö
- Yövalvonnallinen asumisyksikkö
- Yövalvonnallinen - Tukiasuntopalvelut asumisyksikkö
- Yksilö, - Tukiasuntopalvelut
pari- ja perheterapia
- Yksilö, - Fysioakustinen pari- ja perheterapia hoito
- Koulutus- - Fysioakustinen ja kokoustilat hoito
- Koulutus- - Päivätoiminta ja kokoustilat
- Päivätoiminta - Puutyöt
- Sosiaalinen työtoiminta ja ratsastus
- Puutyöt
- Sosiaalinen työtoiminta ja ratsastus
Tiedustelut p. 044-278 7084
Tiedustelut p. 044-278 7084
www.aurinkorantakoti.net
www.aurinkorantakoti.net
Pesonen-Vuorisalo kuvailee
Aurinkoranta-Kodin toiminta.
26
Elämä On Parasta Huumetta
ry on toteuttamassa
viisivuotista (2009
– 2013) Mobiiliapuhanketta,
jossa kehitetäänMobiilivinkki®tekstiviestipalvelua.Mobiilivinkki®
on anonyymi,
matalakynnyksinen
ja ympärivuorokautinen
palvelu ruiskuhuumeita
käyttäville ja muille
haavoittuvassa asemassa
oleville. Palvelu toimii
myös työkaluna alan
ammattilaisille. Teksti-
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
Mobiilivinkki®-palvelu laajenee valtakunnalliseksi
viestipalvelun rinnalle
on nyt tulossa uusia palvelumuotoja.
Mobiilivinkki®-palvelun
kautta saa tekstiviesteinä tietoja,
joiden tavoitteena on
ehkäistä huumeiden käytöstä
aiheutuvia haittoja.
Raha-automaattiyhdistyksen
rahoittaman Mobiiliapu- hankkeen
keskeisenä tavoitteena
on laajentaa Mobiilivinkki®palvelu
valtakunnalliseksi.
Toisena päälinjana on tietojärjestelmän
kehittäminen.
”Mobiilivinkki®-palvelusta
on apua paitsi käyttäjille, myös
sosiaali- ja terveyspalveluja tar-
Hankkeen posteri International Harm Reduction Association
konferenssissa Englannissa Liverpoolissa 2010
joaville kunnille ja kaupungeille.
Palvelu onkin otettu innostuneesti
vastaan. Hankkeessa
ovat jo mukana kaikki Suomen
terveysneuvontapisteet ympäri
Suomea Hangosta Rovaniemelle
ja Joensuusta Poriin”, kertoo
palvelun valtakunnallistamisesta
vastaava hankesuunnittelija
Karita Niittymäki.
Laadukasta
palvelua 24 tuntia
vuorokaudessa
Tekstiviestipalvelun etuna
on, että kaikki käyttäjät ovat
tasa-arvoisia ajasta ja paikasta
riippumatta ja asiakkaiden tavoittaminen
on helppoa.
”Nykyään käytännössä jokaisella
on käytössä kännykkä,
joten neuvontapalvelua
voi saada sinnekin, missä sitä
ei ole aiemmin ollut tarjolla.
Mobiilivinkki®-palvelu
toimii kaikilla liittymillä, ja
se on käytettävissä 24 tuntia
vuorokaudessa ajasta ja paikasta
riippumatta. Anonyymi
ja reaaliaikainen palvelu on
avun tarvitsijalle ilmaista. Kun
kynnys on matala, kasvaa mahdollisuus,
että apua haetaan jo
ennen kuin isompia ongelmia
on ehtinyt tullakaan”, Niittymäki
selvittää.
Niittymäki korostaa, että
Mobiilivinkki®-palvelu ei
korvaa henkilökohtaista neuvontaa.
”Se sopii kuitenkin
erinomaisesti tukemaan muita
sosiaali- ja terveyspalveluja.”
Mobiilivinkki® on toiminut
menestyksekkäästi pääkaupunkiseudulla
jo vuodesta 2005.
Palvelusta on tehty muutamia
kyselytutkimuksia, ja palaute
on Niittymäen mukaan ollut
positiivista.
”Meneillään olevan hankkeen
aikana kaikki vanhat
sisällöt on päivitetty ja uusia
hakusanoja päivitetään koko
ajan. Palvelu tunnistaa nyt jo
yli 1000 hakusanaa, joiden joukossa
ovat myös slangitermit.”
Hakusanojen avulla tietoa
löytyy esimerkiksi terveysneuvontapisteiden
aukioloajoista
ja palveluista sekä pistämiseen,
ensiapuun ja seksitauteihin
liittyvistä asioista.
”Tarkoituksena on, että kun
joku kysymys tulee mieleen,
tietoa löytyy heti helposti ja
nopeasti.”
Mobiilivinkki®-palvelu on
Niittymäen mukaan tarkoitus
juurruttaa sosiaali- ja terveystoimen
yhdeksi osaksi ainakin
ennalta ehkäisevän ja haittoja
vähentävän päihdetyön sektoreilla.
”Tietoa levitetään koko ajan
aktiivisesti. Nytkin syyskaudella
ohjelmassa on messutapahtumia
ja seminaareja,
joissa asia on esillä. Olemme
myös yhteydessä muun muassa
Elämä On Parasta Huumetta ry (EOPH) toteuttaa viisivuotisen (2009–2013) Mobiiliapu-hankkeen. Hanke on Raha-automaattiyhdistyksen (RAY)
rahoittama.
Hankkeessa kehitetään Mobiilivinkki® tekstiviestipalvelua, joka on suunnattu vaativissa elämäntilanteissa oleville. Mobiilivinkki® on asiakkaalle ilmainen,
anonyymi ja ympärivuorokautinen palvelu. Se toimii numerossa 18182. Hakusanojen avulla saa puhelimeensa päihdetietoutta, terveysneuvontaa ja
yhteystietoja.
Hankkeen tavoitteet:
Tietojärjestelmän mobiili- ja internetpalveluiden sisältöjen kehittäminen
Luoda uusia työkaluja haittojen vähentämistyöhön
Etsivän työn elementti – palveluja kiinteiden pisteiden ulkopuolelle
Tiedon saamisen kynnys madaltuu
Päihteidenkäyttäjien terveysneuvontatietoisuus lisääntyy ja päihdehaitat vähenevät
Terveysneuvontapisteiden käyttö tehostuu
Kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden tavoittaminen helpottuu
Asiakkaiden valtakunnallinen tasa-arvoisuus lisääntyy
Uudet palvelut:
Mobiiliapu-hankkeen uudet palvelut saadaan käyttöön vuoden 2012 alusta. Palvelut toimivat sekä matkapuhelimen että Internetin välityksellä.
Hakusanapalvelu
Uutispalvelu
Kysy-vastaa neuvontapalvelu
Ryhmäviestipalvelu
Vertaistukipalvelu
www.mobiiliapu.fi
www.mobiilivinkki.fi
Hankesuunnittelija Tuomo Varis (vasemmalla), hankepäällikkö Iina Järvi ja hankesuunnittelija
Karita Niittymäki opintomatkalla Pietarissa 2009.
sairaanhoitopiireihin ja aluehallintoviranomaisiin
eri puolilla
maata”, Niittymäki mainitsee.
Mobiilivinkki®-palvelusta
tulee tänä syksynä myös taskuesite
apteekeissa jaettaviin
ruiskujen ja neulojen päivystyspakkauksiin.
”Esitteitä painetaan yhteensä
70 000 kappaletta. Odotamme
mielenkiinnolla, mikä vaikutus
tällä kampanjalla on”, Karita
Niittymäki sanoo.
Uusien palvelujen
pilotointi meneillään
Hankkeen aikana on kehitetty
uusia palveluita tietojärjestelmään.
Tekstiviestipalvelun
rinnalle tulevat erilaiset vertaisvaroitusjärjestelmät,tsemppariryhmät,
uutiset, infoviestit,
täsmätieto/tietoiskut, aktiivinen
jonohoito, hoitoonohjauksen
tiedot, palveluohjaus, muistutukset,
kriisiyhteystiedot ja
neuvontapalvelu.
”Palvelut toimivat sekä matkapuhelimella
että netissä.
Olemme kehittäneet tietojärjestelmää
ja uusien palvelujen
pilotointi on nyt viimeistelyvaiheessa.
Käytössä palvelut
ovat vuoden vaihteessa”, kertoo
teknisestä kehityksestä ja ylläpidosta
vastaava hankesuunnittelija
Tuomo Varis.
Uudet palvelut toimivat
myös älypuhelimissa.”Olemme
kehittäneet mobiilisovellukset
iPhone-puhelimia ja Androidkäyttöjärjestelmän
puhelimia
varten. Näissä sovelluksissa
toimivat aluksi hakusana- ja
karttapalvelut.”
Kustannustehokas
ratkaisu
Tietojärjestelmän palveluita
voivat hyödyntää kaikki sosiaali-
ja terveystoimen organisaatiot
ja järjestöt.
Varis muistuttaa, että yhteinen
viestijärjestelmä on
synergiaetujen myötä kustannustehokas
ratkaisu. Koska
päällekkäistä järjestelmää ei
tarvitse tuottaa itse, henkilöstön
resursseja vapautuu muihin
asiakaspalvelutehtäviin.
”Mobiilivinkki®-palvelun
perustana on tietopankki, jonka
sisällöstä vastaavat eri alojen
asiantuntijat. Jokainen organisaatio
ja palvelunkäyttäjä voi
valita palveluvalikosta asiakaskuntansa
tarpeita vastaavan
toiminnon. Tietojärjestelmä
mahdollistaa monipuolisen
käytön. Esimerkiksi erilaisten
ryhmien perustaminen on
helppoa.”
Hankkeen ajan vuoden 2013
loppuun asti kustannuksista
vastaa Mobiiliapu-hanke. Sen
jälkeen palvelun hinta määräytyy
ja jyvittyy mukana olevien
palvelunkäyttäjien kesken.
Hankkeessa kehitettävät uudet
lisäpalvelut hinnoitellaan voimassa
olevien palveluhintojen
pohjalta.
”Olen tyytyväinen siihen,
että tietojärjestelmän kehittäminen
on edennyt hankeaikataulun
mukaan. Palveluja
kehitetään jatkossakin teknologian
muutosten tarjoamien
mahdollisuuksien myötä niin,
että palvelut ovat asiakkaille
mahdollisimman helppokäyttöisiä”,
Tuomo Varis lupaa.
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 27
Asumispalvelusäätiö ASPA
Tandem-projekti kehittää käyttäjäkeskeisiä
mielenterveyspalveluita
Tandem (2011- 2015)
on Asumispalvelusäätiö
ASPAn valtakunnallinen
mielenterveystyöhön
liittyvä projekti, jonka
tavoitteena on vahvistaa
mielenterveyskuntoutujien
asemaa kokemusasiantuntijoina.Kokemuksellisuuden
kautta
pyritään parantamaan
mielenterveyskuntoutujien
palvelujen kattavuutta,
saatavuutta
ja tuloksellisuutta sekä
monipuolistamaan palveluja
tuoden myös eiviralliset
palvelut osaksi
palvelujärjestelmää.
Tandem-projekti tähtää mielenterveyskuntoutujien
arkea
tukevaan, syrjäytymistä ehkäisevään
ja virallista hoitomallia
laajentavaan toimintaan. Projekti
toimii RAY:n tuella.
Toiminta etenee
kolmella tasolla
Projektin ensimmäinen vaihe
käsittää kokemusasiantuntijoiden
työskentelyä ja ei-virallisten
palvelujen tunnistamista.
Palvelujen käyttäjät määrittelevät
omasta näkökulmastaan
keskeisimmät toiminnat ja
palvelut, jotka tunnistetaan
ja määritellään. Ei-virallisen
palvelujärjestelmän ulkopuoliseen
toimintaan ja sen arvoon
kiinnitetään erityistä huomiota.
Toisessa vaiheessa seutukunnalliset
toimintajärjestelmät
kuvataan pilottialueilla yhdenmukaisella
ja vertailun mahdollistavalla
tavalla. Toimintajärjestelmän
kuvaamisessa kiinnitetään
huomiota palvelujen
tunnistamiseen ja kuvaamiseen
myös kattavuuden äärialueilla
asiakkuuden alkuvaiheesta
(ei-kenenkään asiakkaat, matalan
kynnyksen palvelut jne.)
siirtymävaiheeseen, jolloin
joudutaan muuttamaan pois
omasta kodista avopalvelujen
riittämättömyyden vuoksi.
Kolmannessa vaiheessa tapahtuu
tulosten vertailu ja
tietojen yhdistäminen. Seutukunnallisten
toimintojen
vertailukehittäminen siten,
että kokemusasiantuntijoiden
näkemykset ja esimerkiksi
yhteistoimintamallit, kuten ko-
kemusasiantuntijuuteen ja kansalais-
sekä järjestötoimintaan
sisältyvät keinot, huomioidaan
työssä.
Mielenterveyskuntoutujat
toimivat projektissa omien
palvelujen asiantuntijoina ja aktiivisina
toimijoina yhdessä eri
alojen ammattilaisten kanssa.
-Asumispalvelusäätiö ASPA
toimii organisaationa eri tavalla
vammaisten ihmisten
puolestapuhujana ja asumisen
ja asumispalvelujen kehittäjänä.
Aiemmin toiminnassa on
keskitytty enemmän kehitysvammaisten
ihmisten ja muuten
vammautuneiden ihmisten asioiden
ajamiseen, jossa kyljessä
ovat kulkeneet myös mielenterveysasiakkaat.
Nyt pääpaino
alkaa kallistua mielenterveysasiakkaiden
puoleen. Kyseessä
on ASPA:n ensimmäinen pitkä
ja erityisesti mielenterveysasiakkaille
kohdistettu projekti,
kertoo projektipäällikkö Päivi
Kirjavainen.
Suurimmat taustavaikutteet
löytyvät sosiaali- ja terveysministeriön
Mieli 2009-hankkeesta.
Mieli 2009 antaa ns. taustaohjeita
siitä, että ensimmäisenä
kehittämispainopisteenä on asiakkaan
aseman vahvistaminen,
jonka pohjalta Tandem-projekti
on lähtenyt liikkeelle. Eli
Tandem-projektissa pyritään
kehittämään käyttäjäkeskeisiä
mielenterveyspalveluita.
-Mielenterveyskentällä on
tapahtunut aika paljon muutoksia.
Sairaalapaikkoja on
vähennetty vuosien saatossa
aika paljonkin ja avohuoltoa
on puolestaan kehitetty, joka ei
ole kuitenkaan kehittynyt asiakkaiden
tarpeiden edellyttämässä
tahdissa, toteaa Kirjavainen.
Maaliskuussa 2011 alkanut
hanke ja tulee jatkumaan 2015
vuoden loppuun.
-Olen alkuvaiheessa kartoittanut
verkostoja ja yhteistyökumppaneita
sekä toimintaympäristöä
yleisemmin. Elokuun
alussa aloitti työskentelynsä
kaksi projektityöntekijää, eli
meitä on nyt yhteensä kolme
tässä projektissa.
Ensimmäisessä vaiheessa
lähdetään kuulemaan mielenterveyskuntoutujien
omaa
ääntä.
-Olemme esillä aika paljon
erilaisissa tapahtumissa,
lähdemme mm. Tampereelle
Päihde- ja Mielenterveyspäiville,
olemme mukana myös
Mielenterveysmessuilla Wanhassa
Satamassa.
Järjestämme kaksi projektin
avaustapahtumaa, joista ensimmäinen
on 26.10. Paimiossa ja
toinen 1.11. Joensuussa.
Avaustapahtumat ovat avoimia
ja maksuttomia kaikille
mielenterveystyön kehittämisestä
kiinnostuneille. Mukana
on puhujia eri sektoreilta ja
siellä kuullaan myös kokemusasiantuntijan
ääntä.
-ASPA:lta ilmestyi kesäkuun
alussa mielenterveyskuntoutujien
asuminen 2010-selvitys,
jonka pohjalta selvityksen tekijä,
Reetta Kettunen, tulee puhumaan
selvityksensä tuloksista.
Mukana on myös Sosiaalityön
ja terveystoimen edustusta,
jotka meillä on halu saada
keskustelemaan keskenään ja
tekemään tiiviimpää yhteistyötä,
jotta vastuualueet olisivat
jatkossa selkeämpiä, Kirjavainen
toteaa.
Pyrkimyksenä
sairaalakierteen
katkaisu
ASPA on ollut perustamassa
Mielenterveys- ja Päihdetyön
yhteistyöverkostoa, jonka jäsenjärjestöt
ovat myös hankkeen
yhteistyökumppaneita.
-Asiakkaiden kokemuksia
yritetään saada erilaisin toiminnallisin
menetelmin selville.
Mitkä palvelut ovat oikeasti
auttaneet. Samalla selvitetään
pystytäänkö sairaalakierrettä
katkaisemaan kotiin suunnatuilla
ja hyvin kohdennetuilla
palveluilla. Haemme asiakkaita
parhaiten auttaneet palvelut ja
pyrimme vahvistamaan näiden
tarjontaa, Kirjavainen kertoo.
Kehittämiskumppaneina
Tandem-projektissa ovat
Mielenterveyden Keskusliitto,
Suomen Mielenterveysseura,
Nuorten Ystävät ry, Sosiaalipedagogiikan
säätiö, Omaiset
mielenterveystyön tukena Uudenmaan
yhdistys ja Palveluyhdistys
Kaseva ry.
-Meidän oma viritteemme
Tandemissa ovat sosiaali- ja
terveydenhuollon kentällä toimivat
ns. ei-viralliset palveluiden
tuottajat, joista mielenterveyskuntoutujat
hakevat apua,
seuraa tai tukea silloin, kun
virallinen palvelujärjestelmä
ei sitä tarjoa.
Kyselyissä on Kirjavaisen
mukaan tullut esille mm. erilai-
sia baareja, linja-autoasemien
kahviota, kampaamoyrittäjiä
ja lisäksi vapaaehtois- ja kansalaistoimintaa,
joka ei ole sosiaali-
ja terveydenhuoltokentällä
tunnustettua toimintaa.
-Tavoitteenamme on saattaa
näitä ei-virallisia toimijoita
yhteisen pöydän ääreen ns.
virallisten toimijoiden kanssa.
Kaikki selville saadut tukimuodot
otetaan huomioon.
Tavoitteena
mielenterveyskuntoutujan
syrjäytymistä
ehkäisevä
palveluverkosto
-Ensimmäisessa vaiheessa
tulee mielenterveyskuntoutu-
jien oman äänen kuuleminen,
toisessa vaiheessa valitaan
6–8 seutukuntaa tarkastelualueeksi,
joilla kuvataan palvelu-
ja toimintajärjestelmät
yhdessä toimijoiden kanssa.
Projekti pyrkii saamaan kaikki
palveluiden tuottajat, myös
epäviralliset, saman pöydän
ääreen, jolloin he keskenään
kuvaavat palvelurakenteen. Samalla
nämä kuvaukset voisivat
toimia palveluoppaina alueen
mielenterveyskuntoutujille,
Kirjavainen esittelee.
Kolmas vaihe, eli lopullinen
pyrkimys on se, että asiakkaan
ääni ja palvelurakenteen kuvaus
yhdistetään, jolloin saataisiin
yhteistoiminnallisia palveluita.
Palveluita olisivat suunnittelemassa
ja niistä päättämässä
alueen toimijat sekä mielenter-
Lähde mukaan
rohkeaan hyppyyn!
Tandem-projekti (2011-2015) on Asumispalvelusäätiö
ASPAn valtakunnallinen mielenterveystyöhön liittyvä
projekti.
Projektin päämääränä on mielenterveyskuntoutujien
syrjäytymista ehkäisevä ja virallista hoitomallia laajentava
toiminta. Projektissa on tarkoitus kehittää yhteis-
tuotannollisia palvelumalleja, joilla nykyaikaistetaan ja
monipuolistetaan mielenterveyskuntoutujien asumis- ja
palvelupolkuja.
Tandem järjestää kaksi aloitustapahtumaa syksyn 2011
aikana
• Paimiossa 26.10.2011 klo 8:30-15:30,
Paimiosali, Vistantie 18, 21531 Paimio
• Joensuussa 1.11.2011 klo 8:30-15:30,
Konservatorion auditorio, Rantakatu 31, 80100
Joensuu.
Tapahtumat ovat avoimia ja maksuttomia kaikille
mielenterveystyön kehittämisestä kiinnostuneille.
Tapahtumien tarkempi ohjelma löytyy osoitteesta
www.aspa.fi/tandem.
veyskuntoutujat itse.
-Lopulta tulokset yhdistetään
ja analysoidaan. Mielenterveyskuntoutujan
näkökulmasta
tällä pyritään arkea tukevaan
ja syrjäytymistä ehkäisevän
palveluverkoston luomiseen.
Yhteystiedot:
Päivi Kirjavainen,
projektipäällikkö
Asumispalvelusäätiö ASPA
Viljatie 4 A, 00700 Helsinki
GSM 045 6579 736
www.aspa.fi/tandem
28
Active Balance
Tuolin keinumekanismin ansiosta
vahvistat vatsa- ja selkälihaksia istumalla.
Liike on
paras lääke
Myynti: KYSY LÄHIN JÄLLEENMYYJÄ
Irma Partasesta tuli puolittain vahingossa
Palvelutalo Kotikuistin emäntä. Yritystoiminnan
kotipalvelupuolella aloittanut Irma
Partanen etsi maaseudun rauhasta perheelleen
ja vanhemmilleen uutta kotia, jossa oli sitten
tarkoitus viettää loppuelämä. Talo löytyikin
Hammaslahdesta. Vanha 1800-luvun lopulla
Terijoelta tuotu huvila tuntui omalta heti alussa.
”Ostimme kiinteistön ja peruskorjaus alkoi
1995. Purettiin oikeastaan kaikki hirsiseiniin
saakka. Taisi siinä mennä yksi omakotitalon
hinta”, Irma Partanen muisteli. Ensimmäinen
vaihe valmistui parin vuoden päästä. Rakennusvaiheen
aikana mielikin oli muuttunut.
”Asiakkaani kotipalvelun saralta ottivat yhteyttä
ja kyselivät, ethän sinä meitä hylkää. Siinä
sitten mietittiin, että kunnostettu talo on iso ja
miksipä siihen ei voisi perustaa palvelutaloa.
Näin tehtiin ja ensimmäiset asukkaat tulivat
Palvelutalo Kotikuistiin 1997”, talon hengetär
Irma Partanen kertoi. Toinen vaihe valmistui
vuotta myöhemmin ja tällä hetkellä palvelutalossa
on 16 asuinpaikkaa.
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
Turvallinen ja ergonominen työympäristö
Paras tietokonehiiri koskaan.
Entistä matalampi, tarkempi ja helpompi käyttää.
Parempi ergonomia säästää sairaskuluissa.
Kodinomaista asumista
Palvelutalo Kotikuistissa
Lämminhenkinen yksityinen
Palvelutalo Kotikuisti on tarkoitettu
vanhuksille sekä kehitysvammaisille
joko pysyväis-
tai sijaiskodiksi esimerkiksi
hoitavan omaisen loman tai
viikonlopun ajaksi. Valittavissa
on joko yhden tai kahden hengen
huoneita. Huoneet sopivat
myös liikuntarajoitteisille. Jokaisessa
huoneessa on oma wc
ja suihku. Asiakkaiden käytössä
ovat lisäksi yhteiset ruokailu- ja
saunatilat sekä kirjasto ja oleskelutilat
auloineen ja valoisine
kuisteineen. Talossa on hissi.
Keittiössä on mm. mahdollisuus
osallistua ruoanvalmistukseen
pyörätuolista käsin.
Luonnon kaunis
lammen rannalla
Piha-alueena on kaunis tontti
Haukilammen rannalla, jonne
asukkaille on luotu turvallinen
ja viihtyisä ulkoilutila.
Palvelutalo Kotikuistiin voi
tulla asumaan joko kotikunnan
maksusitoumuksella tai omalla
kustannuksella. Suurin osa
asukkaista on tällä hetkellä Joensuun
alueelta tai lähikunnista.
Ammattihenkilökunta
paikalla
24 tuntia/vrk
Talon henkilökuntaa on
paikalla ympärivuorokautisesti.
Asukkaita avustaa talon
lääkäri, joka käy tarvittaessa
ja konsultoi puhelimitse.
Asukkaiden lääkkeet tilataan
tarpeen mukaan lähiapteekista,
joista tehdään maksusitoumus.
Lääkkeet jaetaan viikoittain
annostelijoihin, joista vuorossa
oleva hoitohenkilökunta
jakaa ne edelleen asukkaille.
Lisälääkitystä saa toiveiden ja
tarpeiden mukaan. Sairaanhoitajan
lisäksi henkilökuntaan
kuuluu perus- ja lähihoitajia
sekä hoitoapulaisia. Yhteensä
tällä hetkellä ”kuistin”, kuten
paikan nimi on muotoutunut
kansan suussa, henkilökuntaa
on 11 vakituista työntekijää.
Heidän lisäksi on muutama
niin sanottu keikkatyöntekijä
ja talonmies. Hoitopalvelun
laajuus suunnitellaan yksilöllisesti
kunkin asiakkaan tarpeiden
mukaisesti. Asukkaita
viihdyttävät myös talon kissa
ja kaksi koiraa.
Yksilöllistä asumista
Kotipalvelu Kotikuistissa
asunnot ovat joko yhden,
kahden tai kolmen hengen
huoneita. Huoneet sijaitsevat
kahdessa kerroksessa. Asukkaiden
käytössä on myös hissi.
Jokaisessa huoneessa ovat omat
wc/suihkutilat sekä televisiot ja
lankapuhelinpistokkeet. Yhden
hengen huoneet voi sisustaa
joko itse omilla kalusteillaan
tai tarvittaessa talon peruskalusteilla.
Kahden ja kolmen
hengen huoneisiin voi tuoda
omia kalusteita käytettävissä
olevan tilan puitteissa.
Talossa on kaksi lasitettua
oleskeluparveketta.
Ruokailu omin
ehdoin
Talon päiväohjelmaan kuu-
Maahantuonti:
LED-työpistevalaisimet
Green-IT
• Säästää sähkön kulutuksessa
• Ei lampun vaihtoja
• Värinätön valaistus vähentää
silmien rasitusta
Avaintieto Oy
luu aamupala, lounas päiväkahveineen,
päivällinen sekä
iltapala.
Ruokailu tapahtuu pääsääntöisesti
yhteisissä tiloissa tai
vaihtoehtoisesti omassa huoneessa.
Erikoisruokavaliot huomioidaan.
”Meillä ei välttämättä ole
kiveen hakattuja ruokailuaikoja
vaan niissä joustetaan tarpeen
mukaan kuten normaaleissa
kotioloissakin”, Irma Partanen
kertoi. ”Tässä onkin yksi syy,
miksi haluamme pitää toimintamme
tämän suuruisena.
Laitostumista emme halua”,
Partanen jatkoi.
Omat tutut koltut ja
nutut huolletaan
Talossa käytetään talon omia
liinavaatteita. Vaatteet ja asusteet
ovat henkilökohtaisia ja
niiden pesu suoritetaan talossa.
”Talossa on asukkaiden käytössä
myös yhteinen sauna- ja
ammetila. Peseytymisissä avustamme
tarvittaessa. Huoneiden
ja wc-tilojen siivous suoritetaan
tarpeen mukaan, vähintään ker-
www.avaintieto.fi
P. 09-759 7330
ran viikossa”, Partanen kertoi.
Hyvä ympäristö
liikuntaan
Asukkailla on mahdollisuus
itsenäiseen tai valvottuun ulkoiluun.
Talossa käy myös
yrttikylvettäjä sekä intialaista
päähierontaa osaava terapeutti.
Talo tarjoaa asukkaille kerran
kuussa ilmaisen yrttikylvyn,
asukkaan näin halutessa.
Muista hoidoista aiheutuvista
kustannuksista vastaavat asukkaat
itse.
Talossa vierailee myös fysioterapeutti
ja kuntojumppari,
joka ohjaa ryhmäjumpat sekä
tekee lähetteiden pohjalta fysioterapeuttisia
hoitoja.
Ryhmäjumpat tarjoaa talo
asukkaille, lähetepohjaiset
hoidot korvataan omavastuuosuudella.
Lisäksi talossa käy jalkahoitaja,
parturi-kampaaja, musiikkiterapeutti
ja toimintaterapeutti.
Talossa vierailee myös erilaisia
ryhmiä, mm. seurakunnat
vierailevat kuukausittain.
Mielenterveyskuntoutus
turvaa mielenterveyden
ongelmista kärsivän
kuntoutuksen jatkuvuuden
yhdessä kuntoutujan,
hänen läheistensä
sekä moniammatillisen
hoitotiimin kanssa. Tavoitteena
on arkielämän
sujuminen kuntoutujan
voimavaroja tukien.
Lämminhenkinen Mikkelin
Palvelukoti tarjoaa eri ikäisille
mielenterveyskuntoutujille
kuntouttavia asumispalveluja
itsenäiseen ja ihmisarvoiseen
elämään. Kuntoutuksessa keskitytään
asukkaan vahvuuksiin
ja painotetaan oman elämänhallinnan
kehittämistä ja kohdalleen
saamista pienin askelin.
Palvelukoti toimii kodinomaisena
ja kuntouttavana asumispalvelumuotona
sellaisille mielenterveyskuntoutujille,
joilla
ei ole itsenäistä asumiskykyä,
tai joiden sosiaalinen verkosto
on pieni.
-Asukkaat voivat asua palvelukodissa
pidempiäkin aikoja ja
pitää palveluyksikköä kotinaan.
Palvelukodissamme on myös
paikkoja lyhytaikaiseen kuntoutumiseen,
yrittäjä, psykiatrinen
erikoissairaanhoitaja Seija
Niiranen kuvailee Palvelukodin
toimintaa.
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 29
Mikkelin Palvelukodissa yhteisöllisyys luo
turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta
Mikkelin Palvelukodin henkilökuntaan
kuuluu Seija Niirasen
lisäksi kolme lähihoitajaa,
yksi kodinhoitaja ja suurtalouskokki.
-Hoitohenkilökuntaan
kuuluvilla on hoitoalan koulutus.
Lisäksi käytössämme on
myös psykiatrian erikoislääkärinpalvelut,
Niiranen kertoo.
-Vuonna 1985 perustettu
Mikkelin Palvelukoti on
15-paikkainen, yksityinen asumispalveluyksikkö,
jolta kunnat
ostavat asumispalveluita
ostopalvelusopimuksella tai
maksusitoumuksella. Meillä
on käytössä laskutuksen tukena
psyykkisen toiminnan indeksointijärjestelmä.
-Palvelukotimme sijaitsee
omakotialueella Pitkäjärven
uimarannan läheisyydessä.
Mikkelin keskustaan on matkaa
2,5 kilometriä. Kahdessa
kiinteistössä on asuintiloina
12 huonetta, joista 9 on yhden
ja 3 kahden hengen huonetta,
lisäksi on pienkotina toimiva
omakotitalo jossa asuu 3 asukasta,
sekä pieni yksiö. Huoneet
ovat peruskalustettuja. Omia
huonekaluja saa myös halutessaan
tuoda, ja huoneensa voi
sisustaa omilla tavaroillaan
mieleiseksi. Lisäksi käytössä
ovat yhteinen keittiö, olohuone
ja uusi, viihtyisä saunaosasto,
Seija Niiranen kuvailee.
Yksilöllistä
tukea, ohjausta
ja huolenpitoa
-Jokaiselle asukkaalle laaditaan
yksilöllinen kuntoutus- ja
palvelusuunnitelma, joka on
joustava ja vastaa asukkaan
sen hetkisiä tarpeita. Säännöt
ja sopimukset luodaan yhdessä,
jotta niiden noudattaminen
koettaisiin mielekkääksi. Kun
suunnitelman mukaiset tavoitteet
on saavutettu, kodeista
ja tukiasunnosta muutetaan
eteenpäin joko omaan asuntoon
tai muuhun tuettuun asumiseen.
Viihtyvyys ja virikkeellisyys
ovat merkittäviä asioita asukkaiden
arjessa, näihin kodissa
myös panostetaan.
-Päämääränä on aktivoida
asukkaita ja saada heitä
mukaan tekemään ratkaisuja
omasta ja yhteisön elämästä.
Osallistuminen tukee asuk-
kaan selviytymistä erilaisissa
vastaantulevissa toimissa, antaa
vastuuntunnetta ja myös
onnistumisen kokemuksia ja
täten tukee tunnetta hallita
omaa elämää, Seija Niiranen
vakuuttaa.
Mikkelin palvelukoti Ky
Pitkäjärvenkatu 28
50100 Mikkeli
puh: 015 150433
www.mikkelinpalvelukoti.fi
sähköposti: palvis@surffi.fi
Liikkumisen iloa.
Haluatko löytää uudelleen liikkumisen riemun?
Coxa on erikoistunut tekonivelleikkauksiin.
Pidämme hyvää huolta potilaistamme:
lue heidän kertomuksiaan nettisivuiltamme.
30
”Syvälammen palvelukoti
tarjoaa asukkailleen viihtyisän,
turvallisen, maalaishenkisen
ympäristön ja aitoa elämisen
mallia. Syvälammella eletään
kuin isossa mummolassa, johon
toki kuuluvat myös ukit”,
kertoo Tarja Heiskanen.
Ympärivuorokautista
hoivaa
ja huolenpitoa
Syvälammen palvelukoti on
tarkoitettu vanhuksille, jotka
tarvitsevat ympärivuorokautista
hoivaa ja huolenpitoa iän mukana
tuomien muistisairauksien ja
liikuntarajoitteiden vuoksi.
”Asukkaidemme keski-ikä
on nykyään yli 80 vuotta. Suurin
osa heistä on tullut maakuntayhtymänmaksusitoumuksella.”
Toimintaa upeassa
luontoympäristössä
Tarja ja Hannu Heiskanen
perustivat palvelukodin 1998,
silloin yhdeksänpaikkaisena.
2001 toimintaa laajennettiin ja
rakennettiin toiseen kerrokseen
seitsemän asiakaspaikkaa lisää.
Viihtyisässä puutalossa kaikilla
asukkaissa on omat huoneet,
jotka he voivat halutessaan
kalustaa itse.
”Pyrimme mahdollisimman
viihtyisiin tiloihin asukkaiden
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
Syvälammen Palvelukodissa
eletään kuin isossa mummolassa
omien mieltymysten mukaisesti.”
Palvelukoti toimii Kajaanin
Salmijärvellä; viihtyisässä
luontoympäristössä, harjanteella
kahden lammen välissä.
”Luonto on meille alituinen
ilon ja virkistyksen lähde. Nytkin
Matalalammen pinnasta
heijastuu upea syksyinen ruskamaisema.”
Säännöllistä, yksilöllistä
ja kodinomaista
arkielämää
Tarja Heiskanen kertoo, että
Syvälampi rohkaisee asukkaitaan
omatoimisuuteen ja luo
heille turvallisen ympäristön,
jossa on mahdollisuus elää
Lauttasaaren vanhustentalo, jonka toimintaa ylläpitää
yksityinen Lauttasaaren vanhustentalosäätiö, on
tarjonnut palveluasumista ikääntyneille helsinkiläisille
jo vuodesta 1975 lähtien. Toiminnan tavoitteena
on tukea, ylläpitää ja edistää asukkaiden voimavaroja
ja omatoimisuuden säilymistä sekä itsenäistä kotona
asumista tarpeen mukaisten palvelujen avulla.
-Asukkaiden käytettävissä on ammattitaitoisen henkilökunnan
päivittäinen apu ja huolenpito, talon oman keittiön valmistama
ravitseva ruoka sekä monipuolisesti toimintakykyä tukevat palvelut
ja mm. ohjatut liikunta- ja viriketoiminnan ryhmät, jotka sisältyvät
palvelupakettiin, toiminnanjohtaja Tarja Piironen määrittelee
Lauttasaaren vanhustentalon toimintaa.
TYKES-hanke”Kannattavaa kumppanuutta
kuntouttavalla työotteella”
-Lauttasaaren vanhustentalon henkilökunta ja asukkaat osallistuivat
Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella -Työelämän
kehittämishankkeeseen, joka alkoi marraskuussa-2009 ja
päättyi keväällä 2011. Hankkeen tavoitteena oli edistää hoivapalveluyritysten
toimintaedellytyksiä, alalla toimijoiden verkostoitumista
sekä tilaajan ja tuottajan välistä vuoropuhelua niin, että palvelut ja
tarpeet saadaan vastaamaan toisiaan ja palveluntuottajat pystyvät
pitkäjännitteisesti kehittämään toimintaansa ja sen laatua kannattavalla
tavalla. Palvelutalon asukkaan näkökulmasta tavoitteena
oli toimintakyvyn säilyminen ja edistämisen tukien osallisuutta,
omatoimisuutta ja aktiivisuutta, Piironen kuvailee hanketta.
-Hankkeeseen osallistui 9 pääkaupunkiseudulla toimivaa vanhusten
hoivapalveluita tuottavaa pienyritystä. Hankkeen taustalla
oli ajatus että väestön ikääntyessä hoivapalvelujen tarve kasvaa.
Samaan aikaan työvoiman saatavuus, riittävyys ja pysyvyys on
haaste. Lisäksi työ on kuormittavaa. Kuntouttava työote vähentää
työntekijöiden kuormitusta, lisää työn mielekkyyttä ja sujuvuutta.
Samalla tuetaan asukkaan toiminta- ja liikuntakyvyn säilymistä ja
elämänlaatua, Piironen sanoo.
-Hanke toteutui hyvin ja rakentui alkuselvitysten ja -mittausten
säännöllistä, yksilöllistä ja kodinomaista
arkielämää elämän
loppuun saakka. Saattohoito on
meille kunnia-asia.
”Tutut arjen askareet ja päivärytmit
sekä lähellä oleva
luonto virkistävät ja luovat
turvallisuutta asukkaillemme.
Kaikki voivat halutessaan
osallistua jokapäiväisiin kotitöihin
oman kuntonsa mukaan.
Maukas kotiruoka valmistuu
Syvälammen omassa keittiössä,
jossa käytämme paikallisten
tuottajien raaka-aineita.”
”Tavoitteemme on se, että
asukkaamme pystyvät elämään
fyysisesti ja henkisesti virikkeellistä
elämää. Tätä tuemme
viikoittaisella fysioterapeutin
ohjauksella ja koko henkilös-
tön kuntouttavalla työotteella.
Turvalliseen arkeen tuovat
vaihtelua esimerkiksi Kajaanin
kaupunginteatterin vierailut,
musiikkiesitykset, seurakunnan
ja läheisen päiväkodin lasten
vierailut ja omat laulutuokiot.
Perinteiset juhlapyhät vietetään
perinteitä kunnioittaen ja
syntymäpäivät huomioidaan
herkutellen. Kesäpihalla pidetään
juhlia kesäaikaan ja sauna
lämpiää muutaman kerran viikossa.
”
Asukkaiden tukena
pätevä ja monitaitoinen
henkilökunta
Heiskasten lisäksi Syvälammen
henkilökuntaan kuuluu
Nauti elämän arjesta omassa
turvallisessa kodissa meren rannalla
jälkeen 10 yhteistyöseminaarin ympärille sekä seminaarien välillä
yrityksissä tehtäviin välitehtäviin. Osaa aiheista kuten kuntouttava
työote, saattohoito ja yrittäjyys, käsiteltiin yhteisissä työpajoissa.
Kuntouttavan työotteen työpajassa työstettiin kunkin yrityksen
toiminta-ajatusta ja kuntouttavan työotteen hyviä käytäntöjä. Työn
tuloksena koottiin hyvät käytännöt -artikkeli kaikkien käyttöön,
Piironen kertoo.
Avain omatoimisen ja virikkeellisen
elämän jatkumiselle palvelutalossa
-Lauttasaaren vanhustentalon kuntouttava työote kuvattiin puun
muotoon: Puu saa voimansa maaperästä, jossa ovat toimintaa ohjaavat
arvot, johtaminen ja esimiestyö, toimivat prosessit, työilmapiiri
ja –olosuhteet, tiedottaminen jne. Puun runko kuvaa kuntouttavaa
palveluasumista ja palveluita, jotka ovat avain omatoimisen ja
virikkeellisen elämän jatkumiselle palvelutalossa. Lehvästössä
yksi sairaanhoitaja ja seitsemän
lähihoitajaa.
”Asukkaiden tukena ja apuna
on laadukkaaseen hoitotyöhön
sitoutunut, ammattitaitoinen
henkilökunta. Meillä työskentelee
monitaitoisia, hyvin koulutettuja
ihmisiä, joilla on paljon
elämänkokemusta. Palvelukodissa
on hyvä työskentelyilmapiiri,
tunnemme asiakkaamme,
heidän omaisensa ja olemme
saaneet paljon kiitosta siitä,
että pidämme säännöllisesti
yhteyttä omaisiin. Heilläkin
on turvallinen olo, koska he
tietävät omaisistaan pidettävän
huolta.”
Toiminnan laatua ja
asumisturvallisuutta
Tarja Heiskanen kertoo, että
ovat hedelmät, jotka syntyvät
talon palvelujen, tuen ja ilmapiirin
vaikutuksesta ja jotka ovat
jokaisella yksittäisellä asukkaalla
omanlaisensa, Piironen kuvailee.
Kuntouttavan
työotteen tunnusmerkit
Lauttasaaren
vanhustentalossa
- Asukkaan palvelu- ja kuntoutussuunnitelman
tavoitteet ovat
realistisia. Tavoitteet sovitaan
asukkaan kanssa yhdessä ja
suunnitelmaa arvioidaan säännöllisesti,
Piironen määrittelee
suunnitelman tavoitteita.
-Asukkaalle on nimetty vastuuhoitaja.
Asukkaan tullessa taloon
kuntohoitaja tekee toimintatestin,
joka uusitaan vuosittain. Meillä
on myös mahdollista saada yksilöohjausta
kuntohoitajalta sekä
osallistua liikuntaryhmiin, joita järjestetään säännöllisesti. Hyvä ravitsemus
ja nestetasapaino huomioidaan ja sitä arvioidaan. Talossa
on monipuolinen päivittäinen virkistystoiminta, jota henkilökunta,
ulkopuoliset yhteistyökumppanit ja talon asukkaat järjestävät, Tarja
Piironen kertoo.
Yhteystiedot:
Tarja Piironen toiminnanjohtaja
Lauttasaaren vanhustentalo
Pohjoiskaari 1-3
00200 Helsinki
puh. 09 682 90722, 040 545 2629
tarja.piironen@lauttasaarenvanhustentalo.fi
www. lauttasaarenvanhustentalo.fi
Syvälammen Palvelukoti on
kiinnittänyt paljon huomiota
toiminnan laatuun ja asiakkaiden
turvallisuuteen.
”Turvallisuus on meille erittäin
tärkeä seikka. Olemme
esimerkiksi hankkineet paloturvallisuuden
takeeksi sprinklerijärjestelmän.
Henkilökunnan
laatukoulutus aloitettiin jo
vuonna 2001 ja 2005–2007
olimme mukana pilottihankkeessa
kehittämässä Suomen
hoiva-alan EFQM-laatujärjestelmää,
joka auditoitiin meillä
2006. Meillä on johdonmukainen
toimintatapa, joka kattaa
kaikki toimintaprosessit ja
vastuualueet on jaettu henkilöstölle.
Tällä mahdollistetaan
kaikille osapuolille joustava ja
turvallinen yhteiselo”
Hoivakymppi Oy on
kahdeksan suomalaisen
hoiva-alan asiantuntijayrityksen
tapa tehdä
yhteistyötä. Hoivakympin
omistavat yritykset
ovat itsenäisiä alan asiantuntijoita
ja palveluntuottajia,
jotka toimivat
verkostomaisesti Hoivakymppi
Oy:ssä ja tuottavat
valtakunnallisesti
hoiva- ja asumispalveluita.
Hoivakymppi on koonnut
yhteen pitkänlinjan osaajia
eri terveys- ja sosiaalialan
sektoreilta - näin syntynyt
osaamiskeskittymä on ainutlaatuinen
lähtökohta jatkuvalle
laadun parantamiselle ja
asiakaslähtöisten palveluiden
tuottamiselle.
Hoivakymppi Oy tuottaa
hoiva- ja asumispalveluja palvelukodeissa.
H10 Kymppipalvelut
Oy on Hoivakymppi
Oy:n tytäryritys, joka tuottaa
kotipalvelua ja -sairaanhoitoa.
Tehostettua asumispalvelua
kolmessa
eri yksikössä
-Tuotamme hoiva- ja asumispalveluita.
Tehostettua palveluasumista
tarjotaan vanhuksille,
kehitysvammaisille, vammautuneille
sekä mielenterveyskuntoutujille.
Meillä on nyt
103 tehostetun palveluasumisen
paikkaa, jotka sijaitsevat
Savonlinnassa ja Tyrnävällä,
toimitusjohtaja Aila Pärnänen
esittelee.
Keväällä 2009 valmistunut
Villa Saimaa tarjoaa kodikkaat
ja turvalliset elämisen puitteet
Savonlinnassa. Se sijaitsee
saimaan rannalla, keskusssairaalan,
terveysaseman ja
alan oppilaitosten välittömässä
läheisyydessä. Villa Saimaa
muodostuu kahdesta tehostetun
palveluasumisen kokonaisuudesta,
joista toisessa asukkaat
ovat vanhuksia ja muistihäiriöisiä,
toisen kokonaisuuden
asukkaiden ollessa kehitysvam-
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 31
Hoivakymppi Oy
Ihmisläheisemmän hoitotyön puolesta
maisia. Villa Saimaan nykyaikaisissa
tiloissa asukkaiden on
helppo liikkua päivittäisissä
toiminnoissaan ja nauttia vaikkapa
Saimaan maisemista takkatulen
kajossa. Villa Saimaan
henkilökunta tarjoaa taattua
Hoivakymppi-laatua niin ympärivuorokautisen
hoivan kuin
talon emännän maistuvien
aterioiden muodossa.
Villa Tyrni sijaitsee puolestaan
Tyrnävän hyvinvointikeskittymässä
Villentiellä. Villa
Tyrni on aloittanut toimintansa
joulukuun alussa 2009. Talossa
on 24 tehostetun palveluasumisen
paikkaa vanhuksille ja
13 tehostetun palveluasumisen
paikkaa kehitysvammaisille
henkilöille. Villa Tyrnin
suunnittelun lähtökohtana on
kodinomaisuus ja esteettömyys.
Talossa on useita pieniä oleskelutiloja
ja ruokailutiloja. Kullakin
asukkaalla on oma huone
ja jokaisessa huoneessa on
oma wc-/suihkutila. Värisuunnittelussa
on huomioitu muun
muassa muistisairaiden elämää
helpottavat ratkaisut. Kodinomaisuutta
luodaan taloon
myös toimintatavoilla. Henkilökunta
toimii Hoivakympin
arvojen ja toimintatapojen
mukaisesti. Henkilökunnalle
mahdollistetaan työnsä toteuttaminen
kodinomaisesti.
-Vuosi sitten Savonlinnassa
avautui uusin palvelukotimme,
Villa Olavi, jossa asuu vammautuneita
sekä mielenterveyskuntoutujia.
Villa Olavi sijaitsee Savonlinnanhyvinvointikeskittymässä
terveysaseman ja
keskusairaalan palveluiden
läheisyydessä, viihtyisällä omakotitaloalueella.
Palvelukoti
Villa Olavissa tarjotaan tehostettua
palveluasumista 20:lle
eri tavoin vammAutuneelle ja
10:lle mielenterveyskuntoutujalle.
Villa Olavi on täysin uusi
ja ajanmukainen palvelukoti,
jossa kyseisten erityisryhmien
tarpeet on huomioitu.
-Hoivakympin omistaa ns.
verkostoyritys. Hoivakymppi
Oy on perustettu vuonna 2007
ja sen on perustaneet hoivaalan
yritykset yhdessä, joten
taustalla on useampi yritys ja
samalla yrittäjä.
Hoivakympin ensimmäinen
työntekijä aloitti 2008
syyskuussa, josta on lähdetty
pikkuhiljaa kasvamaan. Tällä
hetkellä Hoivakympissä työskentelee
noin 100 työntekijää.
Päätökset tehdään
inhimillisesti
-Hoivakympissä on joka
tasolla sosiaali- ja terveysalan
koulutuksen saaneita ammattilaisia.
Päätöksenteko on näin
ollen varmasti niin, että ne
tehdään yksittäistä ihmistä
ajatellen. Ajatellaan asioita
inhimillisesti, yksilön näkökulmasta.
Halusimme lähteä
yhdessä kehittämään laadukasta
ja inhimillistä palvelua, ilman
ulkopuolista sijoittajakuntaa,
joka hakee pelkkiä voittoja
ja tekee sen varjolla ns. kylmiä
päätöksiä. Toimintamme
tuottamat voitot käytetään toiminnan
sekä henkilökunnan
ammattitaidon kehittämiseen,
Pärnänen lupaa.
Vahvaa laatutyötä
ja sertifikaatteja
Pärnänen kertoo, että Hoivakympissä
on tehty todella vahvaa
laatutyötä. Palvelukoti Villa
Saimaa on saanut DNV (Det
Norske Veritas) -sertifikaatin,
käsittäen johtamisjärjestelmän
ja tarjottavat palvelut. yrityksen
muut palvelut sertifipoidaan
ensi vuonna.
-Uskon, että Villa Saimaan
malli saadaan siirrettyä myös
muihin palvelukoteihimme.
Kotipalveluita ja
kotisairaanhoitoa
Hoivakympin tytäryritys,
H10 Kymppipalvelut on perustettu
kotipalveluita ja kotisairaanhoitoa
varten. Yritys
toimii Savonlinnan, Mikkelin
ja Oulun seuduilla.
-Kyseisessä yrityksessä meillä
on tällä hetkellä reilu 30
työntekijää. Uskomme kotipalvelupuolen
kehittyvän ja kasvavan
tulevaisuudessa entisestään.
Ajatuksenamme on edelleenkin
laajentaa kotipalvelua.
Asiakaskunnan muodostavat
pääasiassa kunnat, mutta myös
yksityisasiakkaita on lukuisia.
20 % asiakkuuksistamme on
yksityisiä, Pärnänen toteaa.
Kotipalvelut käsittävät mm.
lääkkeiden jakoa, haavanhoitoa,
henkilökohtaista hoivaa:
hygieniaa, ravintoa sekä virkistysasioista
huolehtimista. Palvelut
käsittävät siivousapuakin.
-Kotipalvelu on huomattavasti
halvempi ratkaisu mones-
sa tilanteessa, kun sitä verrataan
palvelukodissa tapahtuvaan
ympärivuorokautiseen hoivaan.
Palvelukodeissa on jo paljon
huonokuntoisempia asiakkaita,
jotka tarvitsevat jatkuvaa
valvontaa.
Teknisiä sovelluksia
kotiturvallisuuden
parantamiseksi
Entistä heikkokuntoisempia
ihmisiä hoidetaan Pärnäsen
mukaan kotona, jonka mahdollistaa
osaltaan koko ajan
kehittyvä turvatekniikka.
-Olemme kehitelleen BLC
Blue Lake Communications
-yhtiön kanssa kotiturvaa sekä
erilaisia asiakkaan kotiin asennettavia
hälytysjärjestelmiä,
jolloin ihmisen elämä on seuratumpaa
ja sitä kautta huomattavasti
turvallisempaa, Pärnänen
toteaa.
Vahvaa, 100 %
suomalaista
osaamista
- Haluamme painottaa arvojamme,
jotka ovat inhimillisyys
ja turvallisuus, joita
sovelletaan niin asiakas- kuin
työntekijäpuolellakin. Kehitämme
toimintaamme yhdessä
henkilökuntamme kanssa ja
kaikki esimiehemme ovat johtamiskoulutuksen
käyneitä.
Olemme 100 % suomalainen
yritys, meillä on joka tasolla
sosiaali- ja terveydenhuollon
näkemys (joka tasolla). Panostamme
laatuasiaamme, joten
se on liittyy hyvin vahvasti
jokaiseen päivään. Olemme
nyt sertifikaatin myötä myös
ulkopuolisen silmin laadukas
palveluiden tuottaja, Pärnänen
toteaa.
Alan kilpailutilanne
huolestuttaa
Pärnänen on yrittäjänä, kuntalisena
ja suomalaisena huolissaan
alan kilpailutilanteesta,
joka on voimakkaasti polarisoitumassa
kansainvälisille toimijoille.
Kansainväliset toimijat
ovat pörssiyhtiöitä ja näin ollen
pääomasijoittajien rahoittamia.
Kolmesta neljään suurta palveluiden
tuottajaa voittavat tällä
hetkellä yli puolet sosiaali- ja
terveysalan kilpailutuksista.
-Tällaisen kehityksen jatkuessa
pienet ja keskisuuret
suomalaisyritykset alkavat
kaatua, koska kilpailutuksissa
ei enää pärjätä. Kohta ollaan
siinä tilanteessa, että kansainväliset
toimijat ovat ainoita
hoivapalveluntuottajia suomessa.
Kuntapäättäjien pitäisi
tarttua hyvin vahvasti tähän
ongelmaan. Koska se ei voi olla
kuntalaisten tai suomalaisten
etu, että alan kilpailu vähenee
nykyisen kehityksen jatkuessa,
Pärnänen painottaa.
Pärnänen toivoo, että mukana
olisi pieniä ja suuria yrityksiä,
mutta myöskin yhdistyksiä.
-Kuntien kannattaisi pitää
myös omia vanhuspuolen palveluita
yllä edes jonkin verran.
Näin voidaan nähdä ja todeta
käytännössä taloudellisesti
sekä laadullisesti parhaat toimintamallit.
pärnänen uskoo
pienten ja keskisuurten yritysten
kykyyn tuottaa erittäin
kilpailukykyisiä palveluja.
Pelkästään kolme isoa toimijaa
markkinoilla tarkoittaisi
Pärnäsen mukaan sitä, että se
tulisi enemmin tai myöhemmin
vaikuttamaan palveluiden
hintaan ja laatuun hintoja nostavasti.
-Isoilla toimijoilla on mahdollisuus
tulla markkinoille
hyvinkin alhaisilla hinnoilla,
jota pienillä yrityksillä taas ei
ole. Tappiollakin toimiminen
on heille jonkin aikaa mahdollista,
jonka jälkeen hinnat
nostetaan todelliselle tasolle.
Onhan se ihan eri asia, jos
toimija on paikallinen yritys,
eikä ulkopaikkakuntalainen tai
ulkomainen toimija. Toiminnan
inhimillisyys ja yksittäisen
ihmisen asian ajatteleminen
on varmasti ihan eri tasolla
kun päätökset tehdään lähellä
tai vaihtoehtoisesti tuhansien
kilometrien päässä.
Yhteystiedot:
Hoivakymppi Oy/
H10 Kymppipalvelut Oy
Toimisto:
Olavinkatu 42 A/Puikkari
57100 Savonlinna
sähköposti:
aila.parnanen@
hoivakymppi.fi
puh. 0440 640 670 /
Aila Pärnänen
www.hoivakymppi.fi
32
Kontiolahden Paiholankylässä
toimiva kuntoutusyksikkö
Kuurnan
kartanot laajentaa toimintaansa.
Tänä syksynä
yritys perustaa uuden
tukiasuntoyksikön, joka
aloittaa toimintansa vuoden
loppuun mennessä.
”10-paikkainen tukiasuntoyksikkörakennetaan
toimitilojemme
toiseen kerrokseen. Tukiasumisyksikössäasukkaat
saavat hoivaa ympäri
vuorokauden, vaikka
hoitajat eivät olekaan jatkuvasti
läsnä. Asukkaat
ovat vuokrasuhteessa ja
hoivan tarve määritellään
yksilöllisesti kunkin
kohdalla erikseen”, kertoo
Kuurnan Kartanot
Oy:n toiminnanjohtaja
Paavo Örn.
Örnin mukaan tavoitteena on
portaittainen hoitojärjestelmä,
jossa asiakkaat voivat siirtyä
mahdollisuuksiensa mukaan
vähitellen itsenäisempään asumismuotoon.
”Sopeutuminen itsenäiseen
asumiseen ja yhteiskuntaan sujuu
paremmin, kun siirtyminen
eri hoivamuotojen välillä ei ole
liian jyrkkä. Olemme kokemuksen
perusteella todenneet, että
ympärivuorokautisen hoivan ja
täysin itsenäisen asumisen välille
tarvitaan välimuoto, jossa
palveluja suunnataan asukkaiden
hoivan tarpeen mukaan.”
Kuntoutusyksikkömme sijaitsee
luonnonkauniissa ympäristössä
Pielisjoen välittömässä läheisyydessä, Paiholankylässä
Kontiolahdessa.
Yritys toimii entisissä “Kuurnan sairaalan”
tiloissa, jonne olemme remontoineet
viihtyisät tilat.
Yksikkömme on 25-paikkainen ja hoito
on ympärivuorokautista.
Kuurnan Kartanot toimii ns. väliportaana
laitoshoidon ja itsenäisen asumisen välillä.
Tarjoamme yksityisiä sosiaali-ja terveysalan
palveluja psykiatrisille asiakkaille, joiden
henkiset ja/tai toiminnalliset valmiudet eivät
vielä riitä itsenäiseen asumiseen omassa kodissa
tai tuetussa asumismuodossa
KUURNAN KARTANOT
Sairaalatie 6B 80850 PAIHOLA
puh. 013 - 824 523 | puh. 050 - 3255562
kk@kuurnankartanot.fi
www.kuurnankartanot.fi
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
Kuurnan Kartanot
perustaa uuden tukiasuntoyksikön
”Tällainen tukiasumisyksikkö
on myös yhteiskunnallisesti
järkevä ratkaisu: asukkaat
saavat tarvitsemansa palvelut
ja koska hoivan tarve on vähäisempi,
myös kustannukset
asukasta kohden ovat selvästi
pienemmät.”
Yksilöllisen,
laadukkaan hoidon
kuntoutusyksikkö
”Kuurnan Kartanoiden vahvuus
on yksilöllinen kuntouttava
toiminta ja psykiatrisen
hoidon asiantuntemus. Teemme
hoitotyötä sydämellä ja ammattitaidolla
ja olemme saavuttaneet
kuntoutuksella hyviä
tuloksia vaikeahoitoisten ihmisten
parissa. Erikoisvahvuutemme
on oikeuspsykiatrisen
jatkohoidon järjestäminen, joka
on tällä alueella ainutlaatuista”,
toteaa Paavo Örn.
Toimintaa
luonnonkauniissa
ympäristössä
Paiholankylässä
Kuurnan Kartanot Oy aloitti
toimintansa 2007. Kuntoutus-
yksikkö toimii luonnonkauniissa
ja viihtyisässä ympäristössä
entisissä Kuurnan sairaalan
tiloissa, jonne on remontoitu
viihtyisät toimitilat. Yksikössä
on 25 asiakaspaikkaa ja sen
järjestämä hoito on ympärivuorokautista.
”Olemme vaikeahoitoisten
psykiatristen asiakkaiden
hoitoon profiloitunut kuntoutusyksikkö.
Yksi yrityksen
päätoiminta-alue on oikeuspsykiatristen
asiakkaiden jatkohoidon
järjestäminen”,
Väliporras laitoshoidon
ja itsenäisen
asumisen välillä
Kuurnan Kartanot toimii
väliportaana laitoshoidon ja
itsenäisen asumisen välillä.
Yksikkö tarjoaa yksityisiä
sosiaali- ja terveysalan palveluja
psykiatrisille asiakkaille,
joiden henkiset ja/tai toiminnalliset
valmiudet eivät vielä
riitä itsenäiseen asumiseen
omassa kodissa tai tuetussa
asumismuodossa.
”Ympärivuorokautinen toimintamme
antaa mahdollisuuden
hoitaa vaikeahoitoisia
ihmisiä, jotka eivät vielä tule
toimeen perinteisessä kuntou-
tuskodeissa”, toteaa Paavo Örn.
Asiakkaat hakeutuvat Kuurnan
Kartanoihin enimmäkseen
Pohjois-Karjalan maakunnan
alueelta. Suurin osa heistä tulee
sairaaloiden kautta ja myös
suoraan ympäristökuntien lähettämänä.
”Kun sairaaloissa katsotaan,
että asiakkaat voivat siirtyä
kevyemmän hoidon piiriin,
ne ovat yhteydessä meihin.
Suunnittelemme jokaiselle
asiakkaille yksilöllisen siirtymismahdollisuuden.
Täällä
asiakkaat voivat aloittaa jopa
muutamalla tunnilla päivässä ja
jatkaa sitten tilanteen mukaan.”
Sertifioitua
toiminnan laatua
Kuurnan Kartanoissa työskentelee
12 terveydenhuollon
ammattilaista.
”Periaatteemme on toiminnan
alusta saakka ollut se, että
kaikki työntekijämme ovat terveydenhuollonammattitutkinnon
suorittaneita, psykiatriaan
erikoistuneita ihmisiä: psykiatrisia
sairaanhoitajia, mielenterveyshoitajia,
mielenterveyteen
suuntautuneita lähihoitajia ja
yksi lähihoitaja-sosionomi.”
Kuurnan Kartanot Oy on
kiinnittänyt suurta huomiota
toimintansa laatuun ja yritykselle
on myönnetty virallinen
ISO - 9001:2008 standardin
mukainen laatusertifikaatti
kesäkuussa 2009. Sertifikaatti
kattaa Kuurnan Kartanot Oy:n
mielenterveyskuntoutujien tehostettujen
asumispalvelujen
markkinointiin ja myyntiin,
palvelujen tuottamiseen sekä
oikeuspsykiatristen palvelujen
tuottamisen.
”Sertifioitu järjestelmä on
asiakkaiden ja yhteistyökumppanien
suuntaan takuu toiminnan
laadusta. Toisaalta se on
yrityksen toiminnan jatkuvan
kehittämisen työkalu. Yrityksen
perustamisesta lähtien meillä
on ollut valmiiksi tarkkaan
mietityt toimintamallit, joita
laatusertifikaattityö tarkensi ja
kohdensi. Laatujärjestelmä tuo
särmää toiminnan arviointiin ja
kehittämiseen. Toisaalta todistetusti
laadukas työ on tälläkin
alalla yrityksen merkittävä
kilpailutekijä. Yhteistyökumppanimme
arvostavat sertifikaattia”,
sanoo Paavo Örn.
Yksilöllistä
kuntoutusta
Kuurnan Kartanoissa jokaiselle
asiakkaalle laaditaan
yhdessä asiakkaan, lähettävän
tahon sekä muiden kuntoutusprosessiin
liittyvien tahojen
kanssa yksilöllinen kuntoutussuunnitelma
jota sitten lähdetään
aktiivisesti toteuttamaan.
Jokaiselle asiakkaalle on nimetty
oma hoitaja ja kuntoutusta
viedään yksilöllisesti eteenpäin.
Arviota kuntoutuksen etenemisestä
tehdään säännöllisesti
koko kuntoutusprosessin ajan.
Kuntoutusprosessin arvioinnissa
pääpaino on henkilökunnan
havainnoissa sekä asiakkaan
subjektiivisen arvioinnissa.
”Apuna tässä arvioinnissa
käytämme myös mm. erilaisia
yleisesti käytössä olevia ja hyväksyttyjä
kyselykaavakkeita
ja mittareita. Toimintamme
viitekehykset tulevat vahvasti
kognitiivisen käyttäytymisterapian
teorioista ja menetelmistä.
Koulutetun KKT-terapeutin
läsnäolo antaa mahdollisuuden
soveltaa tällaisen terapian eri
menetelmiä kuntoutusprosessin
suunnittelussa, toteutuksessa
ja arvioinnissa. Kognitiivista
käyttäytymisterapiaa voisi
kuvata mm. sanoilla; järjestelmällinen,
tavoitteellinen, aktiivinen,
sekä käytännönläheinen.
Kuntoutuksessa pääpaino on
nimenomaan näissä seikoissa
ja voisi sanoa, että miltei kaikki
toiminta on suunniteltua ja sillä
on tavoite.”
”Toiminnallista kuntoutusta
voidaan yksikössämme toteuttaa
niin sisätiloissa tapahtuvien
aktiviteettien kuin myös ulkoalueilla
toteutettavien toimintojen
avulla.”
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 33
Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevat Hoivakoti Hella ja
Hoivakartano osana Mehiläisen kuntapalveluita
Härmän Palvelukeskuksen
alueella Kauhavalla
sijaitsee Mehiläisen
omistama laajatarjontainen
asumispalveluyk-
Asukkaiden vesiväriterapia-hetki
© Koskee Yritysmaailma -lehden valmistamaa aineistoa
www.yritma.fi
Koirakaverit vierailulla.
sikkö. Yksikkö koostuu
29-paikkaisesta Hoivakoti
Hellasta ja 13 sekä
14-paikkaisesta Hoivakartanosta.
Molemmat
Julkaisija:
Joensuun Kustannus Oy
Yritysmaailma
Suokatu 22 B, 5. krs
70100 Kuopio
yksiköt ovat aiemmin
toimineet omina yrityksinä
Etelä-Pohjanmaalla;
Hoivakoti-Hella jo vuodesta
1991 ja Hoivakartano
vuodesta 2006.
Hoivakoti Hella tarjoaa palveluita
mielenterveys asiakkaille
sekä alkoholikuntoutujille ja
Hoivakartano on erikoistunut
muistisairaiden hoitoon. Yksiköissä
tarjotaan pitkäaikaisasumisen
lisäksi mahdollisuuksien
mukaan myös vuorohoitoa
sekä päivähoivaa ja kuntouttavia
hoitojaksoja. Mehiläisen
iso organisaatio ja yksiköiden
välinen yhteistyö mahdollistaa
toiminnan kehittämisen ja
uusien palveluiden luomisen
jatkossakin.
Yksiköissä on turvalliset,
kodinomaiset ja viihtyisät tilat
palvelujen tarvitsijoille. Asiakkaiden
yksilölliset tarpeet
huomioiva virikkeellinen arki,
kuntouttava ja kuntoa ylläpitävä
toiminta on tärkeää ja sitä
toteuttaa kokenut ja moniammatillinen
henkilökunta.
Mehiläinen toimii joustavassa
yhteistyössä kuntien kanssa
ja kuuntelee kuntien palveluiden
tarpeita. Palvelupäällikkö,
entinen Hoivakartanon
osakkeen omistaja Sari Autio
kertoo, että Mehiläisen kanssa
yhteistyöhön vaikutti eritoten
Mehiläisen arvopohja.
-Arvoissa korostetaan yrittäjille
tuttuja elementtejä kuten
vastuullisuus, johon sisältyy
luottamus, turvallisuus ja välittäminen.
Jokainen asiakas
on meille tärkeä ja hänet koh-
Sivunvalmistus:
Joensuun Kustannus Oy
Yritysmaailma
E-mail: kuopio.kustannus@
yritma.fi
dataan yksilöllisenä ja ainutkertaisena.
Lupauksien pitäminen
ja asioiden loppuun asti hoitaminen
on niin ikään tärkeää.
Myös työpaikkana Mehiläinen
pyrkii luomaan erinomaiset
Hoivakoti-Hella
Päätoimittaja:
Risto Käyhkö
Puh: 010 820 5700,
050 521 5656
Fax. 013-312 199
Toimittajat:
Eini Kettunen puh. 010 820 5715
Toni Valha puh. 050 439 2281
Ulkona pelaillaan bingoa
edellytykset työntekijöiden onnistumiselle,
Autio määrittelee.
-Työnantajana Mehiläinen
arvostaa työntekijöiden ammattitaitoa,
ansiantuntijuutta
ja osaamista. Kokemusten jaka-
Mäntyhovintie 2 A1 3-4krs
62370 KANGASTO
Puh: 06 484 8609
Ilmoitukset:
Liisa Kinnunen
Puh. 010 820 5722
Ani Tiirikainen
Puh. 010 820 5717
Sirpa Törrönen
Puh. 010 820 5723
minen on tärkeää toimittaessa
yhdessä asiakkaan parhaaksi.
Mehiläinen myös kannustaa ja
tukee työntekijöiden jatkuvaan
itseensä kehittämiseen ja työssä
oppimiseen, Sari Autio sanoo.
Paino:
Lehtisepät Oy
Pieksämäki
Osoitelähde:
Itella,
TGM Yrityskohderyhmät
34
”Lahdensivun kodissa
arvostetaan ikäihmisiä.
Se näkyy kaikkien
työntekijöidemme ja
vapaaehtoisten yhteistyökumppaneidemme
toiminnassa. Hoitotyö
voi olla vaativaa, mutta
samalla se on myös palkitsevaa.
Haluamme vaalia
perinteiden saatossa
kertyneitä hyvän hoidon
periaatteita ja kehittää
yksilöllistä hoivatyötä
siltä pohjalta edelleen”,
kertoo Lahdensivun kodin
johtaja Irmeli Salonen.
Tampereen Naisyhdistys
tuottaa Lahdensivun kodissa
laadukkaita ja turvallisia
asumis- ja hoitopalveluja 63
ikäihmiselle. Koti on toiminut
Ruotulan vehreässä kaupunginosassa
puiston keskellä
vuodesta 1984 alkaen.
”Toimimme viime vuodenvaihteeseen
saakka vanhainkotina.
Nyt olemme monipuolinen
vanhusten palvelutalo. Ympärivuorokautistenasumispalveluiden
lisäksi järjestämme
tiloissamme erilaista toimintaa
lähialueen ikäihmisille”
Kodissa on neljä viihtyisää
ja omaleimaista tehostetun
palveluasumisen yksikköä.
Kaksi niistä on erikoistunut
huolehtimaan dementoituneista
asukkaista.
”Suurin osa asukkaistamme
hakeutuu palvelun piiriin
kaupungin asiakasohjauksen
kautta. Asumispaikoista kahdeksan
on tarkoitettu yksityiseen
lyhyt- tai pitkäaikaiseen
palveluasumiseen.”
Kodinomainen
palvelu turvallisessa
asuinympäristössä
Lahdensivun kodissa on tehty
täydellinen peruskorjaus
vuonna 2005.
Kodin avarat tilat mahdollistavat
esteettömän liikkumisen
ja apuvälineiden käytön.
Asukkaat voivat sisustaa oman
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
Lahdensivun kodissa arvostetaan ikäihmisiä
Kissa mukana asukkaiden arjessa
valoisan huoneensa tutuilla esineillä
ja huonekaluilla. Kodissa
on asukaskohtaiset kylpytilat.
Asukastilat sijoittuvat kahteen
asuinkerrokseen, joista on hissillä
mahdollisuus siirtyä kellarikerroksen
sauna-, kylpy- ja
kuntoutustiloihin.
Asukkaiden turvallisuuteen
on kiinnitetty paljon huomiota
ja rakennus on varustettu automaattisellasammutusjärjestelmällä
sekä huonekohtaisella
Miratel-hälytysjärjestelmällä.
”Yhdistys on huolehtinut kodin
tiloista kiitettävällä tavalla.
Asukkaat viihtyvät täällä ja
heidän liikkumisensa helpottamiseen
on kiinnitetty paljon
huomiota. Tunnelma on kodikas
ja lähellä sijaitseva puisto ja
puutarhapiha luovat rauhallisen
ilmapiirin.”
Moniammatillinen
henkilökunta
huolehtii asukkaiden
hyvinvoinnista
Moniammatillinen, vanhus-
työhön perehtynyt henkilökunta
huolehtii asukkaiden hoidosta
päiväsaleissa. Henkilökuntaan
kuuluu 56 hoito- ja hoiva-alan
ammattilaista: lähihoitajia,
sairaanhoitajia, kuntohoitajia
ja fysioterapeutti.
”Tarjoamme asiakkaillemme
monipuolista ja henkilökohtaista
hoitoa. Olen ylpeä
työntekijöidemme hyvästä ammatillisesta
osaamisesta. Meillä
on myös oma keittiö, jonka
henkilöstö valmistaa herkullista
kotiruokaa ja ottaa huomioon
erikoisruokavalioiden lisäksi
asukkaiden yksilölliset toiveet,
toteaa Irmeli Salonen.
”Yhdistyksen jäsenyys kymmenen
yhdistyksen Nääsville
ry:ssä tarjoaa myös kotona
asuville ikäihmisille mahdollisuuden
käydä kodin tiloissa ohjatuissa
fysioterapiaryhmissä.”
Yhteistyön voimaa
vanhustyössä
Lahdensivun koti tekee tiivistä
yhteistyötä asukkaiden
omaisten kanssa. He osallistu-
Hyvää elämänlaatua
ikäihmisille!
Lahdensivun koti Tampereella tarjoaa asukkailleen virikkeellisen
asuinympäristön ja ympärivuorokautisen huolenpidon
luonnonläheisessä ympäristössä.
Koti tarjoaa myös lähialueen ikäihmisille suunnattuja hyvää
ikääntymistä tukevia virike- ja asumispalveluja. Yksityisessä palveluasumisessa
on mahdollisuus lyhyt-, ja pitkäaikaiseen asumiseen.
Tiedustelut ja varaukset
Sosiaalityöntekijä puh.050-917 7478
Toimisto puh. 253 8122
Jaakonmäenkatu 5, 33560 Tampere
www.lahdensivunkoti.fi
vat kodin viriketoimintaan ja
muihin tapahtumiin.
”Meillä on myös pitkät yhteistyön
perinteet kaupungin
viranomaisten ja muiden Tampereella
toimivien yhdistysten
kanssa. Yhdistykset järjestävät
esimerkiksi koulutuksia ja ajavat
tamperelaisten ikäihmisten
asiaa yhteisin voimin. Hyvä
esimerkki on äskettäin käynnistynyt
Tampere Senior-hanke,
jossa järjestöt, yritykset ja viranomaiset
toimivat yhdessä.”
”Lahdensivun koti haluaa
olla edelleen mukana Tampereen
vanhuspalveluiden kehittämisessä.
Haasteita on paljon
edessä, mutta uskon, että niihin
pystytään vastaamaan.”
Vilkasta
vapaaehtoistyötä ja
virkistystoimintaa
”Vapaaehtoistyö on olennainen
osa toimintaamme.
Vapaaehtoiset toimivat luku- ja
kuntopiirien vetäjinä, ulkoilu-
ja puutarhatoiminnassa,
päiväsalien kummeina, retkien
ja muiden tapahtumien järjestäjinä
ja he vastaavat myös
kioskitoiminnan vetämisestä.
Omaystävätoiminta on joillekin
asukkaille kerrassaan korvaamatonta.
Tampereen Naisyhdistyksen
jäsenet ovat erittäin
aktiivisia vapaaehtoistyössä.
Se tuottaa iloa meidän asukkaillemme
ja synnyttää vapaaehtoisille
uusia ystäväpiirejä”, toteaa
Lahdensivun kodin sosiaalityöntekijä
Heini Virtanen, joka
työnsä ohella koordinoi kodin
vapaaehtoistyötä ja järjestää
monimuotoista virkistys- ja
viriketoimintaa asukkaille ja
heidän omaisilleen.
Lahdensivu-toimikunta on
12-jäseninen vapaaehtoistoimijoista
muodostuva ydinryhmä,
joka suunnittelee, ideoi ja kehittää
kodin vapaaehtoistoimintaa
yhteistyössä vapaaehtoistoiminnan
yhteyshenkilön kanssa.
Lahdensivun kodin viriketoiminta
on myös vilkasta.
Heini Virtanen kertoo, että
myös tänä syksynä järjestetään
musiikkitapahtumia, kuten
kuorovierailuja ja yhteislaulutilaisuuksia
sekä seurakuntien
Lahdensivun kodin vapaaehtois- ja viriketoiminta on vilkasta.
tilaisuuksia: hartaus- raamattupiirejä.
Lisäksi päiväsalit
järjestävät asukkailleen omaa
viriketoimintaa.
”Pyrin rakentamaan viriketoiminnanohjelmakalenterin
niin, että jokainen asukas
löytäisi itselleen mielekästä
tekemistä ja saisi sisältöä elämäänsä.
Tapahtumia odotetaan
innokkaasti ja myös asukkaiden
omaiset osallistuvat niihin
aktiivisesti. Vuoden kiertoon
liittyvät juhlat ovat erityisen
tärkeitä kodin toiminnassa.
Niitä vietetään perinteitä kunnioittaen,
mutta myös uusia
muotoja etsien.”
Perinteikkäin tamperelainen
naisjärjestö
toimii aktiivisesti
Tampereen Naisyhdistys ry
on vanhin Tampereella toimiva
naisjärjestö. Sen päämääränä
on tuottaa laadukasta, fyysistä
ja henkistä hyvinvointia tukeva
hoitoa ikäihmisille
Yhdistys täytti 120 vuotta
marraskuussa 2010.
”Yhdistyksellä on mielenkiintoinen
historia. Se perustettiin
naisten ja lasten tukemiseksi
ja yhdistys on aloittanut
Suomessa monia merkittäviä
sosiaalialan toimintoja ja tukimuotoja,
kuten lastenseimi- ja
kesäsiirtolatoiminta sekä äitiyspakkausten
jakaminen. Yhdistys
kiinnitti alkuaikoinaan
paljon huomiota myös naisten
lukutaidon parantamiseen, ruokaneuvontaan
ja kodinhoidon
edistämiseen. Vanhainkotitoimintaan
yhdistys lähti mukaan
jo 1920-luvun lopulla ja tälläkin
alalla perinteet ovat vahvat”,
kertoo Irmeli Salonen.
Nykyään vireässä yhdistyksessä
toimii noin 350 jäsentä,
jotka järjestävät monipuolista
toimintaa kuten jäseniltoja,
luentoja ja virkistystapahtumia.
Vuoden kiertoon liittyvät juhlat ovat erityisen tärkeitä kodin toiminnassa.
Lahdensivun juhannus.
Kajaanin Arvolakoti
ry tuottaa ympärivuorokautista
tehostettua palveluasumista,dementiahoitoa
ja kotihoitoa
viihtyisissä,
kodinomaisissa ja
turvallisissa olosuhteissa.
Kajaanin Arvola-koti ry on
vuonna 1964 perustettu yhdistys,
jonka tavoitteena on
edistää ja tukea vanhusten
hyvinvointia.
Ensimmäinen Arvola-kodin
taloista valmistui vuonna 1968.
Nyt yhdistys omistaa Kajaanin
keskustassa neljä kiinteistöä,
joissa on yhteensä 129 asuntoa.
Ympärivuorokautista tehostettua
palveluasumista sekä dementiahoitoa
tuotetaan Arvola
I:ssä (Seminaarinkatu/Osmonkatu).
Kotihoitoa on puolestaan
tarjolla Arvola II:ssa (Sissikatu
12) Arvola IV:ssä (Tehdaskatu
4) ja Fräntissä (Tehdaskatu 3).
”Tehostetun palveluasumisen
puolella on 16 asukasta, dementiaryhmäkodeissa
24 asukasta
ja vuokrataloissa 89 asukasta”,
kertoo johtaja Sirkku Sadonoja-
Salminen.
Tehostetun palveluasumisen
piiriin kuuluvat asiakkaat
asuvat omissa kodeissaan. Yhden
huoneen ja tupakeittiön
asunnoissa on tilaa 32 neliöstä
51,5 neliöön. Kahden huoneen
ja tupakeittiön asunnot ovat
kooltaan 48,5 neliötä. Asukkaat
voivat halutessaan ruokailla ja
oleskella yhteisessä tilassakin.
”Palvelutalossa on kolme
dementiaryhmäkotia, Alatalo,
Välitalo ja Ylätalo. Jokaisella
asiakkaalla on oma huone,
jossa on vessa ja suihku. Käytettävissä
ovat myös yhteiset
oleskelu- ja ruokailutilat”,
Sadonoja-Salminen esittelee.
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 35
Kajaanin Arvola-kodeissa
pidetään ikäihmisistä hyvää huolta
Arvola II:ssa, Arvola IV:ssä
ja Fräntissä sijaitsevat vuokraasunnot
on tarkoitettu vanhuksille,
jotka tarvitsevat koti- ja/
tai ateriapalveluja, mutta eivät
jatkuvaa yöhoitoa. Vuokralaiseksi
voivat hakeutua myös
vanhukset, jotka eivät tarvitse
hoitohenkilökunnan palveluja.
Vuokratalojen huoneistot
ovat yksiöitä ja kaksioita, joiden
koot vaihtelevat 30,5 neliöstä
65 neliöön. Kaikissa vuokrataloissa
on hissi, ja jokaiseen
huoneistoon kuuluu lasitettu
parveke.
”Vuokratalojen asiakkaat
voivat käyttää palveluseteleitä
hoivapalveluja ostamiseen tai
he voivat maksaa palvelut
kokonaan itse. Palvelusetelit
ovat olleet käytössä jo useita
vuosia, ja niitä on käyttänyt
lähes puolet vuokratalojemme
asiakkaista.”
Perusajatuksena
asiakkaan oman
tahdon kunnioittaminen
Arvola-kodin henkilökunnan
määrä ja koulutus vastaavat
valtakunnallisen ikäihmisten
hoitoa ja palveluja koskevan
laatusuosituksen tavoitteita.
Ulkoinen laadunarviointi on
tehty vuonna 2009 EFQMmallin
mukaan.
”Haluamme pitää ikäihmisistä
kaikin tavoin hyvää
huolta. Perusajatuksenamme
on asiakkaan oman tahdon
kunnioittaminen. Arvoihimme
ja eettisiin periaatteisiimme
kuuluvat asiakaskeskeisyys ja
itsemääräämisoikeus. Meillä
ei esimerkiksi kaikkien tarvitse
mennä nukkumaan samaan
aikaan, vaan jokainen voi elää
mahdollisimman pitkälti oman
totutun rytminsä mukaan. Meiltä
vanhuksen ei myöskään tarvitse
enää muuttaa minnekään,
vaan hän voi asua kodissaan
loppuun asti, ellei sairaalahoidon
tarvetta ilmene”, Sadonoja-
Salminen selvittää.
Kajaanin Arvola-kodit tarjoavat ikäihmisille viihtyisän asuinympäristön.
Sadonoja-Salminen pitää Arvola-kotien
vahvuutena myös
henkilöstön pysyvyyttä.
”Pyrimme luomaan kodinomaisen,
viihtyisän ja lämminhenkisen
ilmapiirin. Teemme
paljon sen eteen, että asukkaat
voisivat tuntea olonsa turvalliseksi.
Tärkeä tekijä tässä
asiassa on tutuksi tullut henkilökunta.”
Vapaita paikkoja
itsemaksaville
asiakkaille
Arvola-kodeissa on nyt vapaita
paikkoja itsemaksaville
asiakkaille.
”Asukkaistamme 90 prosenttia
on ollut Kainuun maakuntakuntayhtymän
sijoittamia, mutta
viimeisessä kilpailutuksessa
Arvola-kotia ei valittu palveluntuottajaksi.
Niinpä meillä
onkin tilaa itsemaksaville asiakkaille”,
Sadonoja-Salminen
sanoo.
Sadonoja-Salminen muistuttaa,
että asumispalvelujen
kustannuksiin voi hakea kotitalousvähennystä
verohallinnon
ohjeen mukaan silloin, kun
palveluseteli ei ole maksuvälineenä.
”Lapsetkin voivat hyödyntää
kotitalousvähennystä tilaamalla
vanhemmilleen hoiva- ja hyvinvointipalveluja.
”
Kehityksen kärjessä
jatkossakin
Sirkku Sadonoja-Salmisen
mukaan Arvola-kodeissa mennään
kilpailutilanteen tuomista
muutoksista huolimatta luottavaisesti
eteenpäin.
Tuotamme asumis- ja hoivapalveluja vanhuksille.
Kaikki neljä taloamme sijaitsevat
Kajaanin keskustassa.
Tarjoamme
- ympärivuorokautista hoitoa ja turvaa
- palveluja asiakkaiden tarpeen mukaan
”Seuraamme aikaamme, ja
tutkailemme, mitä odotuksia
ihmisillä on vanhuspalveluista
tulevaisuudessa. Meillä on
ollut jo kauan hyvä ja toimiva
yhteistyökumppanuus Kainuun
maakunta-kuntayhtymän kanssa.
Toivomme tietysti, että asialla
olisi jokin painoarvo, eikä
jatkossa katsottaisi vain euroja,
vaan kokonaisuutta.”
Kajaanin Arvola-koti ry on
edelläkävijä vanhuspalvelun
sähköisen kirjaamisen ja asioinnin
kehittämisessä.
”Jatkamme ihan hyvillä mielin
toimintamme kehittämistä.
Olemme iloisia siitä, että meille
on ollut aina paljon hakijoita,
ja uusia hakemuksia tulee
jatkuvasti”, Sirkku Sadonoja-
Salminen toteaa.
Meillä on
vapaita paikkoja
ympärivuorokautisessa
hoidossa
Ota yhteyttä p. (08) 6180018
tai 050 413 5650
36
Linnea Koti on lämminhenkinen,
kodinomainen
ja turvallinen hoitopaikka
silloin, kun asuminen
omassa kodissa tai palveluasunnossa
ei ole enää
mahdollista. Tarjolla on
ympärivuorokautista,
tehostettua palveluasumista
ensisijaisesti ikäihmisten
tarpeisiin.
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
Tehostettua palveluasumista ikäihmisille
Linnea Koti on lämminhenkinen, kodinomainen ja
turvallinen hoitopaikka
Gerocare Oy:n omistaman
Linnea Kodin ensimmäinen
ryhmäkoti aloitti toimintansa
Pikonlinnaan remontoiduissa
avarissa tiloissa elokuussa
2009. Palvelut ovat olleet kysyttyjä
ja toiminta on laajentunut
ripeästi.
”Vuonna 2010 toteutettiin
kaksi laajennusta. Nyt Pikonlinnassa
on kaikkiaan kolme
ryhmäkotia, joissa on yhteensä
56 tehostetun palveluasumisen
TURVAHÄLYTYS OTETAAN
VASTAAN HÄLYTYSKESKUKSESSA
Lisätietoja osoitteessa
www.securicare.fi
Puhelinvaihde 029 001 3000
paikkaa. Nyt lokakuussa Linnea
Kodille valmistuu Pikonlinnaan
uusi 22-paikkainen yksikkö”,
kertoo johtaja Leena Laranne.
Joulukuussa 2010 Linnea
Koti laajentui Tampereen keskustaan,
jossa on kaksi uutta
ryhmäkotia, Frans Eemil ja
Maria. Peruskorjatun, historiallisen
Marjatan sairaalan miljöössä
F.E. Sillanpään kadulla
sijaitsevissa ryhmäkodeissa on
lähes 30 hoitopaikkaa.
Securi Care BASIC
Kauniisti
sisustetut tilat
Linnea Kodissa on kiinnitetty
erityisen paljon huomiota
sisustuksen viihtyisyyteen ja
kodinomaisuuteen.
”Sisustuksessa on käytetty
vaaleita värejä ja vanhoja ja
uusia huonekaluja on yhdistetty
kauniisti. Oman huoneensa
jokainen asukas voi sisustaa
mieleisekseen omilla huonekaluillaan”,
Laranne selvittää.
Pitkäaikaista ja
intervallihoitoa
Linnea Kodin asukkaaksi
voi hakeutua joko oman kunnan
maksusitoumuksella tai
yksityisesti.
”Meillä on käytössämme
tehostetun palveluasumisen
palveluseteli. Palvelusetelijärjestelmästä
on saatu valtavan
positiivisia kokemuksia, sillä
sen avulla asukkaat ja omaiset
voivat itse valita mieleisensä
hoitopaikan”, Laranne sanoo.
Linnea Kotiin on mahdollista
tulla pitkäaikaiseen hoitoon ja
intervallihoitoon, jolloin kotona
pärjäämistä voidaan tukea
kuntouttavalla hoitojaksolla ja
samalla omaishoitaja saa tilai-
on perinteinen turvapuhelinpalvelu rannekkeella.
Palvelu mahdollistaa turvallisen kotona
asumisen. Turvarannekkeen nappia painamalla
syntyy puheyhteys hälytyskeskukseen.
Hälytyskeskus
valvoo 24/7 vuoden
jokaisena päivänä
AVUNTARVITSIJA
VOIDAAN PAIKANTAA
suuden vapaa-aikaan ja lepoon.
”Asukkaita on Tampereen ja
ympäristökuntien lisäksi muun
muassa Helsingistä ja Turusta.
Suurin osa paikoistamme on
pitkäaikaisia.”
Laadukasta
palvelua, laajaalaista
osaamista
Leena Laranne pitää Linnea
Kodin tärkeimpänä vahvuutena
voimakasta panostusta palvelujen
laatuun.
Asukkaista huolehtii moniammatillinen
työryhmä, johon
kuuluu geriatri, sairaanhoitajia,
monipuoliseen virikeohjaukseen
perehtyneitä lähihoitajia
Securi Care MOBILE
ja fysioterapeutti.
”Asukkaista pidetään kaikin
puolin hyvää huolta. Tavoitteena
on pyrkimys parhaaseen
mahdolliseen elämänlaatuun.
Vaikeaakin muistisairautta sairastava
ja paljon apua tarvitseva
asukas voidaan hoitaa
tarvittaessa loppuun asti Linnea
Kodissa.”
Linnea Koti
Pikonlinnantie 240
36280 Pikonlinna
Puh. 0400 638 902
/johtaja Leena Laranne
leena.laranne@linneakoti.fi
www.gerocare.fi
on GSM-pohjainen mukana kannettava turvalaite.
Palvelu soveltuu sekä turvapuhelin- että
henkilöturvakäyttöön. Laite voidaan tarvittaessa
GSM-verkkopaikantaa.
YHTEYS LÄHIOMAISEEN
TAI AMMATTIAUTTAJALLE
Vanhustyön vastuunkantajat kansallinen kongressi
Helsingin Marina Congress Centerissä 13.-
14.10.2011 kokoaa yhteen sosiaali- ja terveydenhuollon
ammattilaisia ja alan opiskelijoita sekä
päättäjiä, tutkijoita ja opettajia. Vanhustenhoidon
kehittämiseksi tarvitaan eri ammattilaisten välistä
vuoropuhelua, verkostoitumista ja laaja-alaista
yhteistyötä. Yksi kongressin päätarkoituksista
on osaltaan lisätä vanhustyön arvostusta yhteiskunnassa
ja käytännön toiminnassa.
Tämän ensimmäisen kongressin käytännön järjestelyistä vastaa
Tehy. Ohjelman sisällöt on tuotettu yhteistyössä Suomen Lääkäriliiton,
Suomen Hammaslääkäriliiton, Suomen Farmasialiiton ja
kahdeksan Tehyn yhteistyöjäsenjärjestön kanssa. Tehyn jäsenjärjestöistä
mukana ovat Suomen Bioanalyytikkoliitto, Suomen
Ensihoitoalan Liitto, Suomen Fysioterapeutit, Suomen Mielenterveyshoitoalan
Liitto, Suomen röntgenhoitajaliitto, Suomen
sairaanhoitajaliitto, Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto sekä
Suomen Lähihoitajat.
Kongressin luennot on jaettu neljään teemaan ja aihepiiriin:
turvallinen vanhuus, saumaton yhteistyö vanhustenhoidossa, toimintakykyinen
vanhuus sekä vanhusten terveyden edistäminen.
Luennoitsijat ovat arvostettuja alansa ammattilaisia mm. sosiaali- ja
terveysministeriöstä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta, tiedemaailmasta,
vanhustyön järjestöistä ja käytännön vanhustyöstä.
-Kyseessä on historiassaan ensimmäinen Vanhustyön Vastuunkantajat
-kongressi, joka on syntynyt eri järjestöjen yhteistyönä.
Aihepiirejä on voitu lähestyä hiukan eri näkökulmasta kuin kaupallisissa
koulutuksissa. Pyrkimyksenämme on luoda alan säännöllisesti
toistuva tapahtuma, joka pidettäisiin 2–4 vuoden välein,
toteaa kongressin yhteyshenkilö Tuulariitta Ruontimo.
Kongressissa käsitellään vanhustyötä ja vanhusten hoitoa
väestön ja ikääntymisen laaja-alaisena ja moniammatillisena
kokonaisuutena.
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 37
Vanhustyön vastuunkantajat
-kansallinen kongressi
Kattava koulutustilaisuus- ja
runsaasti tietoiskuja
- Alan järjestöissä koettiin että vanhustenhoidon koulutustarjontaa
on useilta kapeilta sektoreilta hyvinkin paljon, mutta tarjolla ei
ole ollut sellaista koulutuskokonaisuutta, jossa koko palveluketju ja
sen erilaiset toimijat olisivat samanaikaisesti edustettuina. Päämääränämme
oli järjestää kattavampaa ja useampaa erilaista toimintaa
ja palvelunjärjestämistapaa edustavaa koulutusta ja tiedonvälitystä,
Ruontimo kuvailee.
Teemoja kongressin ohjelmassa on neljä ja niiden sisällä yhteensä
40 asiantuntijaluennoitsijaa puhumassa omilta erityisalueiltaan.
Kongressissa pyritään käsittelemään vanhustenhoidon asioita
monipuolisesti sekä avo-, laitos- että ennaltaehkäisevän toiminnan
näkökulmasta.
-Teemasessioiden lisäksi kongressiin liittyy näyttely, jossa on
esillä alan materiaaleja, laitteita, eri toimijoita ja toimintaideoita.
Näyttelyalueella on esillä yli 20 kirjallista posteria, jotka esittelevät
erilaisia työpaikoilla tehtyjä kehittämishankkeita sekä 20 suullista
esitystä alan tutkimus- ja muista hankkeista.
Täydennyskoulutusta järkihintaan
-Vanhustyön vastuunkantajat kongressi on mitoitettu maksimissaan
700 hengelle ja selkeä tavoitteemme on saada paikalle
ainakin 500 osallistujaa. Kaikki vanhustenhoidon kanssa toimivat
saavat kongressista varmasti käytännön työhön sovellettavaa
ajankohtaista tietoa. Kongressi täyttää terveydenhuoltohenkilöstön
täydennyskoulutusvaatimukset, joten työnantajat voivat täydentää
sillä koulutusvelvoitetta taloudellisesti ja monipuolisesti. Olemme
voittoa tavoittelematon kongressijärjestäjä, joten osallistumismaksu
on merkittävästi kaupallista tarjontaa edullisempi. Kongressi on
hyvä mahdollisuus käyttää koulutusrahoja tehokkaasti, huomauttaa
Ruontimo.
Ideoita ja kehitystyön tuloksia
- Turvallinen vanhuus teemassa käsitellään palveluketjua ja
esimerkiksi potilas- ja lääketurvallisuutta. Tavoitteena on esitellä
hyviä käytäntöjä, joita on tarjolla ja joista on hyviä tuloksia. Hyviä
ideoita ja kehitystyön tuloksia levitetään mahdollisimman laajalti.
- Saumaton yhteistyö teemassa on tarjolla vanhustyön näkökulma
yli sektorirajojen ja eri toimijoiden verkostoina.
- Toimintakykyinen vanhuus teemassa korostuu palvelutarjonnan
tarpeet, moniammatillinen toiminta ja sen uudet toimijat ja
toimintatavat.
- Vanhusten terveyden edistäminen tulee nähdä eri alojen, toimintojen
ja asiantuntijoiden yhteistyöstä syntyvänä yksilöllisenä
toimintaohjelmana ja erilaisten osatekijöiden summana.
Ruontimon mukaan Suomessa pieni joukko asiantuntijoita on
toistuvasti esillä ja tunnettuja ja suuri joukko alan merkittävistäkin
toimijoista jää tuntemattomiksi. Vanhustyön Vastuunkantajat –
kongressissa tunnettuja nimiä edustavat mm. Kivelä, Voutilainen,
Isola ja Rantanen.
-Olemme pyrkineet saamaan kongressin asiantuntijoiksi myös
uudempia ja vasta tietoisuuteen tulleita sekä ihan tavallisia toimijoita.
Kaikki ovat tehneet omilla alueillaan merkittäviä uudistuksia
ja saaneet hyviä tuloksia aikaan, Ruontimo toteaa.
Luvassa ei siis ole pitkiä tai puuduttavia asiantuntijaluentoja,
vaan lyhyempiä puheenvuoroja useammasta eri aihepiiristä. Olemme
yrittäneet löytää kongressiin uusia tavanomaisesta poikkeavia
aktiivisen osallistumisen muotoja, joista kongressissa kokeillaan
mm. sähköisen viestinnän avulla toteutettavaa luennoitsijalle esitettävien
yleisökysymysten välittämistä.
-Ammattihenkilön ja toimijan kannalta kongressissa on mahdollisuus
saada uutta tietoa ja tavata kollegoja ja päivittää ammattitaitoaan.
On mahdollisuus saada uusia virikkeitä ja ideoita
omaan käytännön arkityöhön. Internetsivuillamme on lisätietoja
ja päivitetty ohjelma, jossa Vanhustyön vastuunkantajat kongressin
alkuperäiset teemat ja aihepiirit ovat säilyneet muuttumattomina
vaikka joidenkin luentojen kohdalla asiantuntijan nimi onkin vaihtunut
toiseksi, toteaa Ruontimo loppuun.
Kongressin osallistumismaksu
2 päivää 380 euroa
1 päivä 200 euroa
Näyttelyalue maksuton
Lisätiedot:
www.vanhustyonvastuunkantajat.fi
38
Kössi-säätiön tarkoituksena
on parantaa hämeenlinnalaistenvanhusten,
vammaisten
ja muiden vastaavien
ryhmien tuki- ja lähimmäispalveluja.
Säätiöllä
on kaksi palvelutaloa,
joista toisessa on myös
hoitokoti muistisairaille
asukkaille.
Kössi-säätiön perustamisesta
päätettiin Hämeenlinnan työväenyhdistyksen100-vuotiskokouksessa
vuonna 1988. Säätiön
nimi on annettu hämeenlinnalaisen
kunnallispoliitikon ja
kansanedustajan Eero ”Kössi”
Salon (1921 – 1975) mukaan.
Säätiön omistamista Kaurialan
palvelutaloista ensimmäinen
aloitti toimintansa 1.1.1991.
Parolantie 22:ssa sijaitsevassa
kiinteistössä on yhteensä 12
palveluasuntoa, dementiahoitokoti
sekä Palvelukeskus, jossa
tuotetaan sydänystävällisiä ja
erityisruokavaliot huomioivia
ateriapalveluja talon asukkaille
ja ulkopuolisille ruokailijoille.
Kaurialan palvelutaloista toinen
on Larin Kyösti koti, jonka
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
Kössi-säätiön Kaurialan palvelutaloissa
eletään hyvää elämää
toiminta alkoi 1.1.1997. Osoitteessa
Larin Kyöstin katu 29
sijaitsevassa palvelutalossa on
29 palveluasuntoa kolmessa eri
kerroksessa sekä jakelukeittiö
ruokailutiloineen. Myös kaikki
Palvelukeskuksen palvelut ovat
asukkaiden käytettävissä.
Kössi-säätiöllä on toimintansa
alusta lähtien ollut ostopalvelusopimus
Hämeenlinnan
kaupungin kanssa.
”Asuntomme ovat olleet
kysyttyjä. Nytkin meillä on sellainen
tilanne, että kaikki paikat
on täytetty”, kertoo toimitusjohtaja
Anne Ulma-Jokikunnas.
Kauniit, kodikkaat
ja viihtyisät tilat
Palvelukodeissa on yhteensä
49 asukaspaikkaa.
”Olemme yrittäneet tehdä
myös yhteisistä tiloista mahdollisimman
kauniita, kodikkaita
ja viihtyisiä. Tiloissa on tehty
pintaremonttia, ja seiniin on
laitettu kauniita tapetteja. Taulujakin
on saatu lahjoituksina.
Sisustuksen uusimisessa ja
täydentämisessä olemme noudattaneet
kestävän kehityksen
periaatetta. Olemme esimerkiksi
hankkineet ja saaneet
Leena johtaa perjantaijumppaa. Mukana on myös 91-vuotias
Saara (takana kolmantena vasemmalta).
Kössi-säätiö
Kaurialan palvelutalot
hyväkuntoisia huonekaluja
käytettyinä ja kunnostaneet niitä”,
Ulma-Jokikunnas selvittää.
Myös värimaailmaan on
kiinnitetty huomiota.
”Muistisairauksien myötä
värien erottamiskyky heikkenee.
Dementikkojen on vaikea
erottaa esimerkiksi sinistä ja
vihreää. Meillä onkin käytetty
iloisia ja lämpöisiä punaisia ja
keltaisia”, mainitsee vastaava
sairaanhoitaja Mari Karjalainen.
Tilojen toimivuuteen on
kiinnitetty huomiota jo taloja
suunniteltaessa.
”Olemme tietysti päivittäneet
tiloja vastaamaan nykypäivän
tarpeita. Olemme esimerkiksi
laittaneet porrasportteja ja
lisätty erilaisia turvalaitteita
niin, että asuinympäristö olisi
mahdollisimman turvallinen”,
Ulma-Jokikunnas sanoo.
Osaava henkilöstö
Palvelukodeissa työsken-
Kössi-säätiö tuottaa hämeenlinnalaisille vanhuksille ja vammaisille asumis-,
kotisairaanhoito-, tuki- ja ateriapalveluja.
Toiminta-ajatuksemme on asukasta arvostava ja omatoimisuutta edistävä kuntouttava
hoitotyö. Säätiöllä on kaksi palvelutaloa Hämeenlinnan Kaurialassa.
Haemme hoitajia eripituisiin sijaisuuksiin kolmivuorotyöhön.
Hoitaja työskentelee osana moniammatillista työryhmää eri yksiköissä;
dementiahoitokodissa, tehostetussa palveluasumisessa ja palveluasumisessa.
Arvostamme kokemusta vanhustyöstä, joustavuutta, luotettavuutta sekä
viriketoiminnan, musiikin ja luovan toiminnan taitoja.
Jos Sinua kiinnostaa vanhustyö motivoituneessa ja iloisessa
joukossamme laita hakemus!
Kössi-säätiö
Parolantie 22, 13130 Hämeenlinna, p. 03-6179041
anne.ulma-jokikunnas@kossisaatio.fi
Pelaamisen iloa.
telee yhteensä 34 henkilöä.
Henkilökunnan osaaminen on
monipuolista.
”Toinen vastaavista sairaanhoitajista
on erikoistunut kuntouttavaan
hoitotyöhön ja esimerkiksi
yhdellä lähihoitajalla
on ohjaustoiminnan artenomin
koulutus ja yhdellä liikuntapuolen
koulutusta. Hoitajat
päivittävät osaamistaan mm.
dementian erityisvaatimuksista
ja saattohoidosta. Mitä tahansa
erityisosaamista henkilöstöllä
onkin, sitä pyritään käyttämään
asukkaiden hyväksi”, Ulma-
Jokikunnas toteaa.
Toimintaa toteutetaan kuntouttavalla
työotteella.
”Asukkaiden puolesta ei
tehdä sellaisia asioita, mitä he
pystyvät vielä itse tekemään,
vaan heidät otetaan mukaan
toimintaan itse kunkin voimien
ja kykyjen mukaan”, Karjalainen
kertoo.
”Olemme alusta lähtien
panostaneet perushoitoon ja
hoito suunnitellaan yksilöllisesti.
Erityisesti olemme pyrkineet
huolehtimaan siitä, että
ympäristö ja palvelut eivät ole
laitosmaisia, vaan asukkaat voivat
elää tavallista hyvää elämää
kodeissaan, jotka he tuntevat
omikseen”, Ulma-Jokikunnas
kuvailee.
Viihtyvyyttä ja hyvinvointia
lisää vilkas viriketoiminta.
”Ohjelmassa on musiikkihetkiä
ja askartelua ja paljon muuta.
Meillä on ihania yhteistyökumppaneita,
jotka tuovat vaihtelua
toimintaan. Esimerkiksi
Vapaaehtoiskeskus Pysäkiltä ja
seurakunnasta käydään meillä
Laulua ja mansikkakakkua.
säännöllisesti”, Ulma-Jokikunnas
kertoo.
Ulma-Jokikunnas ja Karjalainen
pitävät ensiarvoisen
tärkeänä sitä, että ikäihmisille
on tarjolla sellaista toimintaa,
että he voivat kokea elämänsä
laadukkaaksi.”Jos päivä on
mielekäs, ajatukset eivät pyöri
liikaa kremppojen ympärillä ja
vointikin tuntuu paremmalta.”
Tulevaisuuden haasteisiinkin
ollaan valmiita vastaamaan.
”Olemme tehneet kovasti
tuotteistamistyötä. Kehityskeskusteluissa
olemme miettineet,
miten voisimme kehittää
toimintatapojamme entistäkin
laadukkaimmiksi. Tavoitteenamme
on, että palvelumme
ovat sellaisia, että itsekin
ikäännyttyämme haluaisimme
hakeutua nimenomaan tänne”,
Anne Ulma-Jokikunnas sanoo.
91-vuotias Saara
viihtyy uudessa
kodissaan
Yksi Kaurialan palvelukotien
tyytyväisistä asukkaista
on 91-vuotias Saara. Pitkään
elämään mahtuu monenlaisia
vaiheita, jotka ovat hyvämuistisella
Saaralla kirkkaina
mielessä.
”Olen punikin kakara. Isäni
oli kivityömies, joka teki
kivinavettoja kartanoihinkin.
Hänen töidensä mukana kuljettiin
ympäri Suomea. Koulutkin
vaihtuivat sitä mukaa”, Helsingin
pitäjässä vuonna 1920
syntynyt Saara muistelee.
Koulussa teräväpäinen tyttö
menestyi niin hyvin, että hän
selvitti kaksi luokkaa yhden lukuvuoden
aikana niin ala- kuin
yläkoulussakin.
Asuinpaikat vaihtelivat
Tyrvännöltä Tampereelle ja
Hattulaan. Tampereella oltiin
useampaankin otteeseen.
Kun Saara oli 14-vuotias,
hänen isänsä kuoli kivipölyn
aiheuttamaan sairauteen.
Vajaan vuoden päästä kuoli
pikkuveli. Saara meni äitinsä
kanssa Tampereelle. Heti, kun
ikä antoi myöten, Saara aloitti
työt Suomen Trikoolla.
”Tein siellä kaikenlaisia töitä.
Kesällä 1939 menin töihin
Aulangon puutarhalle. Talvella
alkoikin sitten sota.”
Vuonna 1940 Saara vihittiin
avioliittoon. Mies oli lennätintehtävissä,
ja kun Saaralle tuli
ikävä, hän meni tapaamaan
miestään sotatoimialueellekin.
”Mies pääsi pois sodasta
viimeisten joukossa, sillä hän
oli mukana Lapin sodassakin”,
Saara mainitsee.
Sodan jälkeen pariskunta
asettui Hämeenlinnaan, jonne
rakennettiin omakotitalo
vuonna 1953. Saara kävi töissä
Mensan keittiössä. Sen jälkeen
hän työskenteli liimauskoneen
hoitajana Huhtamäen palveluksessa.
”Kun täytin 60 vuotta, jouduin
jäämään eläkkeelle, sillä
Huhtamäellä oli tuolloin käytäntönä,
että sen ikäisten naisten
oli jätettävä työt. Työhaluja
minulla olisi kyllä ollut.”
Saara joutui sinnittelemään
viisi vuotta erilaisten pienten
töiden, kuten muun muassa
siivousten, avulla ennen kuin
varsinainen eläkeikä koitti.
Leskeksi Saara jäi 47-vuotiaana.
Aikanaan löytyi uusi
elämänkumppani, jonka kanssa
Saara ehti olla yhdessä 35
vuotta.
”Paremmin ei
voisi olla!”
Kumppanin menetyksen jälkeen
Saara joutui lähtemään
omasta kodistaan. ”Olin muutamia
vuosia tuuliajolla. Elin
jotenkuten itsekseni, kävin
kaupassa ja laittelin ruoat.”
Vanhus tunsi välillä joutuvansa
välillä tylysti kohdelluksi.
Täyskäännös parempaan
tapahtui, kun Saara pääsi yllätyksekseen
Kössi-säätiön asuntoon.
Tupaantuliaisia vietettiin
12.1.2011. ”Elämäni onnellisin
hetki oli se, kun kirkkoherra
siunasi kotini.”
Korkeasta iästään huolimatta
Saara elää nyt täyttä elämää.
Hän osallistuu edelleen ammattiyhdistystoimintaan
ja
kirjoittelee lehtiin. Käynnit
Hämeenlinnan Kisan vesijumpassakin
kuuluvat ohjelmaan.
Lukeminen ja teatterikin kiinnostavat.
Saara viihtyy uudessa kodissaan
erinomaisesti. ”Olen nyt
hyvin onnellinen. Tämä tuntuu
oikealta kodilta, ja ystävälliset
ihmiset pitävät minusta yötä
päivää hyvää huolta. Olen nyt
terveempikin, kun elämänhalu
on palautunut. Paremmin ei
voisi olla!”
Seniortek Oy tarjoaa
monipuolisia, luotettavia
ja joustavia turvallisuusja
hälytysjärjestelmiä eri
kohteisiin ja tarpeisiin
uudella ja yksinkertaisella
Rovaniemeläisen tavalla. Tuotteiden Seniortek
Oy:n kehittämä HoivaTurva-
kehitystyön tavoitteet
järjestelmä sai erinomaisen
ovat vastaanoton hyvin ihmisläheisiä,
Kokkolan Asun-
unohtamatta tomessuilla. tekniikan
helppokäyttöisyyttä ”Järjestelmää esiteltiin YIT:n tai
taloudellisia rakentamassa Seniorikodissa realiteetteja.
ja siihen kävi tutustumassa
Yrityksen tuotekehitystä
5000–6000 messuvierasta. Hoi-
ohjaa vaTurva-järjestelmäelinkaariajatte- kiinnosti
lu, kävijöitä joten ja saimme turvallisuus- myönteistä
tuotteita palautetta sen kehitetään
toiminnasta”,
kertoo toimitusjohtaja Pasi
eri-ikäisten tarpeisiin
Nurmela.
ja niillä on pitkä käyttöikä.
Vanhusten Tuotteissa asumista on
huomioitu tukeva uudenlainen asukkaan ja
tekniikan turvaratkaisu käyttäjän etu.
Ratkaisut toimi¬tetaan
HoivaTurva on palveluta-
aina lokäyttöönasiakaslähtöi- tarkoitetun Senisesti,oriTurva-järjestelmän
luo¬tettavasti kotiso- ja
kustannuste¬hok-kaasti.
vellus.
Sekä SenioriTurva että HoivaTurva
”Tarjoamamme perustuvat palvelutalo- Seniortekin
konsepti kehittämään rakentuu ja patentoimaan kahdeksasta
eri Kodin järjestelmästä, turvapylvääseen. joten kokonaisuus
”HoivaTurva rakentuu on aina vanhusasiakkaanten kotona tarpeen asumista mukaan. tukeva Tähän
mennessä turvaratkaisu, olemme joka toimittaneet soveltuu
järjestelmän helppoutensa kaikkiaan ansiosta 22 myös pal-
muistisairaiden henkilöiden
käyttöön.”
”Turvapylväs voidaan asentaa
mihin tahansa huoneistoon
ilman rakenteellisia muutoksia.
Sen toiminta perustuu liiketietojen
ja älyteknologian
avulla saatujen tietojen yhdistämiseen.
Turvapylväs on
helppokäyttöinen järjestelmä,
joka toimii huomaamattomien
liiketunnistimien avulla. Asukas
ei tarvitse ranneketta tai
anturia, joten valvonta on inhimillistä
ja kunnioittaa asukkaan
yksityisyyttä.”
HoivaTurva järjestelmä on
aiemmin ollut käytössä Ristijärven
Seniorpoliksessa lähes vuovelutaloon,den
ja kokemukset joiden ovat puitteissa olleet
on sielläkin katettu erittäin yhteensä myönteisiä. 800 asiakaspaikkaa,
”Seniorpoliksen uusimpana henkilökohteenakunta Ristijärven ja asukkaat Seniorpolis. ovat olleet
Asiakaspaikoista tyytyväisiä järjestelmän noin 500 help- on
ollut pokäyttöisyyteen, dementiapaikkoja. turvallisuu- Vanhin
järjestelmä teen ja toimintavarmuuteen”,
on ollut käytössä jo
runsaat toteaa Pasi 5 vuotta, Nurmela. joten käyttökokemustakin
järjestelemästä
on Senioriturva
ehtinyt kertymään”, kertoo
Pasi yhdistää Nurmela. valvonta- Uusia kohteita ja
on pohjoisessa rakenteilla neljä
hälytysjärjestelmät
ja eteläisessäkin Suomessa
olemme Seniortek päässeet Oy on toimittanut vauhtiin.
Lisenssillä palvelutaloihin Etelä-Suomessa
ja -koteihin
asiakkaita tarkoitettuja palvelee Senioriturva-järTurvakolmio.jestelmiä ”Posiolla ympäri Suomea. meillä oli
varsin Senioriturva haastava kokonaisuus,
yhdistää eri
johon valvonta- kuuluivat ja hälytysjärjestelmät
palvelukeskus,
vanhainkoti yhdeksi, helppokäyttöiseksi ja terveyskeskus. ko-
Olimme konaisuudeksi. yhtenä Järjestelmään
tekijänä, kun
Posio kuuluvat valittiin dementia- viime ja hoivaval- vuonna
turvallisimmaksi vonta, hoitajakutsujärjestelmä, kunnaksi”,
Nurmela kulunvalvonta, kertoi. videovalvonta,
hoivakutsu- ja paloilmoitinjär-
Turvatolppa
jestelmä. Järjestelmää voidaan
hallita atk-verkon kautta ja
uusinta uutta
Dect-puhelimen avulla. Kaikkien
Seniorpoliksessa järjestelmien käyttö testataan hoituu
vanhusten yhdellä, asiakaskohtaisella
turvateknologiaa.
esimerkiksi käyttöliittymällä. kukkatolppaan Järjestelmän piilotettu
huoltokustannukset laite havannoi vanhusten ovat erit-
liikkeet. täin pienet, Seniortekin toimitusjohtaja
Pasi Nurmela kertoi, että
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 39 9
Seniortek – Turvallisuuden edelläkävijä
Seniortek Oy:n HoivaTurva-järjestelmä
sai erinomaisen vastaanotot
Kokkolan asuntomessuilla
”Käyttäjät ovat olleet järjestelmään
tyytyväisiä, koska
turvallisissa taloissa karkaamiset
ja kaatumiset, sängystä
putoamiset sekä näiden myötä
sairaalakäynnit ovat vähentyneet
ja henkilökunnalla on
enemmän aikaa varsinaiseen
työhön.”
Senioriturva-järjestelmiä
käytetään
palvelutaloissa
ympäri Suomea
”Olemme toimittaneet turvajärjestelmiä
yli
Timo
kahteenkym-
Lehtinen ja Pasi Nurmela
meneen palvelutaloon ympäri
laite
Suomea.
antaa
Dementiapotilaspaik-
signaalin, jos vanhus Rannekkeisiin
esimerkiksi
koja, joissa järjestelmäämme
kaatuu, poistuu
luvatta
käytetään,
huoneesta,
on nykyään
nukkuu
yli
liian
800 nähden paljon
pitkään
ja kokonaisuudessaan
tai on liikkumatta
vuode-
liian hyötyjä
kauan.
paikkoja
Profiilia
noin 1300.
voi tarpeitten
Järjestel-
Mukana kannettavat turva-
mukaan
mä sopii
muuttaa.
erittäin
Tällä
hyvin
hetkellä
myös
rannekkeet voivat kaatuessa
laite
sellaisiin
on käytössä
kohteisiin,
Ristijärvellä
joissa on
rikkoutua tai ihminen voi kaatu-
hoivayrityksissä
yhdistetty terveyskeskusja
yhdessä
ja
essaan loukata itsensä eikä pys-
senioriasunnossa.
vanhainkotipalvelut
Hoivakoti
saman
ty hälyttämään apua. ”Tämän
Willa
organisaation
Wanhassa
alle.”
hälytykset hetken laitteet ovat asennettu
menevät
”Olemme
hoitajille
rovaniemeläinen
ja seniori- kattoon ja seinään ja ovat näin
asunnon
yritys, joten
signaali
merkittävä
toistaiseksi
osa re-
kiinteitä. Ristijärvellä kokeil-
omaiselle.
ferensseistämme on toistaiseksi
tava versio on liikuteltava ja se
ollut pohjoisessa Suomessa.
käy vaikkapa sisustuselemen-
Olemme kuitenkin laajentaneet
tistä ja siirreltävissä asiakkaalta
toimintaamme ympäri maata.
toiselle”, Nurmela totesi.
Tänä syksynä Senioriturvajärjestelmiä
toimitetaan esimerkiksi
Länkipohjaan, Sonkajär- Palaute ollut
velle ja Tervolaan. Seniortekillä erittäin hyvää
on myös lisenssillä toimivia Saatu palaute on Nurmelan
yhteistyökumppaneita kuten mukaan ollut erittäin hyvää, sil-
Lapissa Turvacenter Oy ja lä erityispiirteisiin, järjestelmä on ollut asukkaiden mm. erit-
Järvenpäässä Turvakolmio Oy.” täin elämään toimintavarma. ja henkilökunnan Järjestelmä työ-
on hön. myös Suunnittelemme erittäin helppokäyt- yhdessä
Seniortekin toiminta töinen. sopivan ”Kyseessä järjestelmän on ja tietokotoimi- perustuu asiaknepohjainentamme sen kokonaispalveluna,
järjestelmä, jossa
hoitaja yleensä tarvitsee niin, että vain sähköurakoit- puhelimen
kaiden tarpeisiin
johon sija toimittaa järjestelmän kaapeloinnit hälytykset ja me
”Perehdymme kunkin pal- tulevat kaikki muut selkokielisinä järjestelmät.” viesteinä.
velutalon toimintaan ja sen Pasi Nurmela toteaa, että
Senioriturva
Tehokkaamman työn konsepti
laadukasta senioriasumista tarjoaville
Senioriturva tuo laatua ja mielekkyyttä hoitotyöhön
tekniikan avulla luodaan hoitajille turvallisempi työympäristö
hoitajille jää aikaa hoitoon ja huolenpitoon, kun turhat tarkastuskäynnit vähenevät
turvallisuuden varmistaminen vähentää hoitajien stressiä
Senioreille turvallinen ja laadukas elämä
järjestelmä on räätälöitävissä asiakkaan tarpeen mukaan
henkilön turvallisuutta valvotaan hienotunteisesti
Tarvittaessa asukas saa nopean puheyhteyden hoitajaan
Seniortekin kotisovellus
järjestelmä asennetaan kotiympäristöön
kotihoito säätää asukaskohtaisesti valvonnan tasoa ja hälytysrajoja
toimipisteestään käsin
kotihoito vastaanottaa hälytykset ennalta sovitun mukaisesti
järjestelmä mm. hälyttää jos: asukas putoaa sängystä, on ollut liian kauan pois sängystä
yöaikaan, kaatuu tai jos asunnossa ei ole liikuttu ennalta määriteltyyn aikarajaan mennessä
Yhteystiedot:
Kaikki järjestelmät on tehty
avaimet käteen -toimituksina.”
Järjestelmä rakentuu eri osista,
joita ovat kulunvalvonta,
videovalvonta, hoivakutsu,
hoitajakutsu, asukasdementiavalvonta,
käyttöliittymä,
DECT-puhelinjärjestelmä ja
paloilmoitinjärjestelmä.
Kohteet voivat olla vaikka
eri puolilla Suomea, eikä se
muodosta toiminnan kannalta
mitään ongelmia tai lisäkustannuksia.
”Laitosympäristössä
ei ole verkko-ongelmia, koska
siellä on kiinteä verkko. Kotoa
käsin liikutaan mobiiliverkoissa,”,
Nurmela totesi.
Kustannustehokas
järjestelmä
Järjestelmä on toteutettu
liikeilmaisimilla ja hoitajakutsun
kautta on käytettävissä
myös puheyhteys. ”Järjestelmän
avustuksella noin 50 %
yöllisistä turhista juoksemisista
jää pois, jolloin säästetty aika
siirtyy hoitotyöhön ja samalla
vähentää hoitohenkilökunnan
stressiä.”
Järjestelmän suurimmat hyödyt
tulevat käyttäjäystävällisyyden
kautta, sillä järjestelmässä
ei ole ns. pääkäyttäjää, vaan
järjestelmää käyttävät kaikki
osapuolet.
Palvelutalokonseptissa ei
ole ulkopuolisia teleoperaattoreita,
joten sisäiset hälytykset
toimivat normaaliin tapaan
mahdollisten sähkö- tai puhelinyhteyksienkin
katketessa.
Laitteessa on myös päällekarkaustoiminto,
jolloin laitteisto
toimii myös henkilökunnan
turvana.
Seniortek on kiinnittänyt erityistä
huomiota järjestelmien
Seniortek käyttökoulutukseen. huolehtii
lähes ”Käyttöönottoprosessimme
kaikesta
alkaa Asiakas yleensä teettää kolme ainoastaan kuukautta
tarvittavan ennen järjestelmän kaapeloinnin, valmistumuustamista. järjestelmän Keskustelemme toimitukseen käyttä-
liittyvästä jien kanssa huolehtii talon toiminnasta Seniortek.
ja turvatarpeista ja kokonaisuus
Rantavitikantie 33 2. krs 96300 Rovaniemi
Kankaantaankatu 93 | 37150 Nokia
Pohjantie 3 | 02100 Espoo
www.seniortek.fi
”Meillä on kapasiteettia
tarjota kokonaistoimituksia.
Käymme asiakkaan kanssa
läpi järjestelmälle asetettavat
vaatimukset.”
Seniortek myös kouluttaa
palvelukodin henkilökunnan
laitteiston käyttöön, joten jokainen
henkilökuntaan kuuluva
osaa varmasti käyttää järjestelmää.
”Järjestelmä maksaa itsensä
takaisin noin neljässä vuodessa,
riippuen aina kohteesta ja sen
avulla ehkäistyistä haavereista.
hioutuu prosessin myötä. Kaikki
asiakkaiden tarpeet tulevat
huomioon otetuiksi. Annamme
henkilökunnalle perusteellisen
koulutuksen järjestelmän käyttöön.
Kun viimeinen koulutus
annetaan yleensä kaksi kuukautta
järjestelmän luovutuksen
jälkeen, käyttäjät voivat olla
etunimi.sukunimi@seniortek.fi
Pasi Nurmela, Gsm: +358 44 5400 451
Sami Nurmela, Gsm: +358 44 5400 462
Kaarlo Aho, Gsm: +358 44 5400 461
varmoja siitä, että ne toimivat.
Jos ongelmia syntyy, asiakas
voi soittaa meille ja saada
kaikki tarvitsemansa tiedot yhdestä
numerosta. Seniortekissä
järjestelmän käyttökouluttaja
vastaa sen toiminnasta. Hän on
käyttäjille tuttu henkilö, tuntee
järjestelmän läpikotaisin ja pystyy
antamaan apua nopeasti.”
Ihmisläheistä tuotekehitystyötä
Kokeneet turva-alan ammattilaiset
Pasi ja Sami Nurmela
perustivat Seniortek Oy:n
vuonna 2005 Rovaniemellä.
”Kokemuksen ja asiakasyhteistyön
kautta meille oli
syntynyt selkeä näkemys siitä,
millaisia järjestelmiä hoivaalalla
tarvitaan. Tuotekehitystyön
tavoitteet ovat olleet
Järjestelmä alusta asti hyvin ehkäisee ihmisläheisiä, kalliita
potilaiden unohtamatta kaatumisia, tekniikan se helpposäästääkäyttöisyyttä myös mm. tai henkilökunnan
taloudellisia
sairaslomissa”, realiteetteja. Järjestelmissämme
Nurmela lupaa.
on otettu huomioon asukkaiden
ja tekniikan käyttäjien edut ja
myös HUOM yhteiskunnan MUUTTUNUT kannalta
mahdollisimman OSOITTEEMME taloudellinen
lopputulos. Seniortek Järjestelmien Oy käyttökoulutus
Pasi Nurmela ja asiakkailta saadut
kokemukset Toimitusjohtaja ovat olennainen
osa RAntavitikantie tuotekehitystyötämme.” 33 2 krs
96300 ”Olemme Rovaniemi kehittäneet uudenlaisia
www.seniortek.fi
toimintamalleja. Meillä
on Puh: järjestelmillemme +358445400451 suomalaiset
patentit ja olemme tänä
vuonna saaneet palvelutalojärjestelmällemme
myös USA:n
patenttiviraston myöntämän
patentin”, kertoo Pasi Nurmela.
”Seniortek tulee laajentaa
toimintaansa kotimaan markkinoilla
ja käymme neuvotteluja
järjestelmien toimittamiseksi
myös Ruotsiin.”
Käyttökokemuksia
jo
yli 500 dementiapaikasta
Kotisovellus
otettu käytöön
Kysy lisää!
S E N I O RT E K
40
Kurrekodin kasvatusjohtaja
Maarika Karjalainen muistuttaa,
että vaikka kunnat ovat
taloutensa kanssa tiukoilla, kannattaisi
vähäisetkin rahat sijoittaa
tulevaisuuteen ja nuoriin.
”Jo muutaman kuukauden,
saati vuoden lykkäys hoidossa
pidentää toipumista ja paluuta
raiteille merkittävästi. Olemme
kodinomainen yksikkö, jossa
sekä lapsilla, nuorilla että aikuisilla
on hyvä olla.”
Kurrekodissa nuoret voivat
olla joko pidempiaikaisessa tai
lyhytkestoisessa sijoituksessa.
”Lähtökohtanamme on aina
lapsen ja nuoren etu. Tavoittee-
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
Välittäminen on rajojen asettamista ja niistä kiinni pitämistä!
Kurrekoti tarjoaa
neuropsykiatrista kuntoutusta arjessa
”Olemme parivetoinen pienryhmäkoti
ja tarjoamme kodin 5-18 (21) -vuotiaalle
nuorelle.
Palveluumme kuuluvat sijoituspaikkojen
lisäksi itsenäistyvät, jälkihuolto
Kurrekodin yksiössä tai soluasunnossa
sekä ADHD/neuropsykiatrinen
valmennus.
Kotikoulua nuoremme käyvät Kurrekodin
tiloissa niin kauan, kunnes ovat
valmiita kohtaamaan perusopetuksen
arjen yleis- tai erityisopetuksessa.”
namme on tukea kotia ja nuorta
siten, että kodin ulkopuolinen
sijoitusaika olisi mahdollisimman
lyhyt”, Karjalainen kertoo.
Yrittäjäpariskunnalla on yhteistä
taivalta takanaan lähes 25
vuotta, ja tällä kokemuksella he
voivat taata pysyvyyttä sekä
arjessa selviytymisen taitoja
myös Kurrekotiin sijoitetuille
lapsille ja nuorille.
”Toiminnallamme tuemme ja
ohjaamme nuorta kohti tasapainoista
aikuisuutta. Välittäminen
on rajojen asettamista ja niistä
kiinni pitämistä”, Karjalainen
korostaa.
ADHD/neuropsykiatrinen
valmennus
osana työtämme
”Edellytämme henkilökunnaltammeADHD/neuropsykiatrisen
valmentajan tutkintoa.
Sikäli jos sitä ei ole työhön tullessa,
se hankitaan. Työotteemme
on valmentava, ja jokaiselle
Kurrekotiin sijoitetulle nuorelle
tehdään henkilökohtainen,
tavoitteellinen suunnitelma,
jonka tarkoituksena on löytää
yhdessä nuoren paras toimintakyky
arjen tilanteisiin.”
”Hoidamme Etelä-Suomen
alueella Valmennustaito ry:n
jäsenistön asioita. Etsimme
valmennettavalle sopivan valmentajan
ja tarjoamme myös
tarvittaessa valmentajalle tiloja
valmennukseen”, Maarika Karjalainen
valottaa.
Erityisopetusta
kotikoulussa
Kurrekodin kotikoulussa voivat
opiskella niin talon omat,
kuin muualtakin tulevat lapset.
”Kotikoulumme oppilas-
määrä vaihtelee tilanteiden ja
nuortemme voinnin mukaan,
tällä hetkellä kotikoulussamme
ei opiskele kukaan. Olemme
saaneet nuoremme koulukuntoisiksi
siten, että he pystyvät
osallistumaan yleis- tai
erityisopetukseen Nastolan
kunnan tarjoamissa kouluissa.
Tilanne saattaa kuitenkin vaihtua
nopeastikin lukuvuoden
aikana. Olemme jatkuvassa
valmiudessa tarjoamaan omille
nuorillemme tarvittavaa tukea,
lapsen edun mukaista tukea”,
Karjalainen kertoo.
Kotikoulussamme opetus
painottuu itseohjautuvaan oppimiseen.
Opiskelun turvaamiseen
tarvittava tuki varmennetaan
siten, että ryhmäkoko
on pieni. Opetus ja arviointi
tapahtuvat Nastolan kunnan
opetussuunnitelman mukaisesti.”
Täysi-ikäiselle
nuorelle tilaa
ja tukea jälkihuollon
avulla
Kun aika on kypsä nuoren
”omien siipien kokeiluun”
jälkihuollon piirissä, Kurrekoti
tarjoaa nuorelle mahdollisuuden
erilliseen yksiöön tai
vaihtoehtoisesti kahden hengen
soluasuntoon, jota kautta omaa
elämää voi alkaa turvallisesti
harjoitella Kurrekodin henkilökunnan
tuella vielä kuitenkin
saman katon alla.
Kurrekodissa kasvatamme
nuorta yksilöllisesti, päämääränä
elämänhallinta ja eheytyminen!
Lisä-/yhteystiedot:
Maarika Karjalainen
Puh. 040 838 9791
Jarmo Karjalainen
Puh. 0400 843 268
www.kurrekoti.fi
www.valmennustaito.com
V. -99 perustettu 6-paikkainen
Himaharjun perhekoti
on nykyään kahdessa
yksikössä toimiva
13-paikkainen kouluikäisille
lapsille tarkoitettu
lastensuojelulaitos.
Himaharjun ja Elinantalon
yksiköt sijaitsevat
Harjun maatilalla
17 kilometrin päässä
Kiuruveden taajamasta
ja Lähteentien harjoitteluyksikkötaajamassa.
Jälkihuoltoa varten
Himaharjulla on tukiasuntoja
Kiuruvedellä ja
Iisalmessa.
Vaikka toiminta onkin lähes
13 vuoden aikana laajentunut
ja Himaharjulla on laitosluvat,
haluaa isäntäpariskunta puhua
perhekodista. – Mielestämme
kyseessä on perhekoti, kun
laitoksen yhteydessä asuvat
vakituiset ”vanhemmat”. Sillä
on suuri merkitys siitä huolimatta,
vaikka emme olekaan
lasten käytettävissä 24/7. Pysyvien
vanhempien läsnäolo
luo turvaa, eheyttää toimintaa
sekä edesauttaa pitkäjänteistä
itsenäistyvän nuoren sekä perheen
tukemista, Terttu ja Kari
Röntynen vakuuttavat.
Perheessä on neljä biologisesti
omaa lasta, joista kaksi
työskentelee ajoittain Himaharjussa.
Isäntäperheen arkielämään
liittyvät läheisesti luonto,
eläimet, lukeminen ja musiikki.
Terttu, toiminnanjohtaja ja
perhekodin äiti on koulutukseltaan
psykiatrian sairaanhoitaja
ja seksuaaliterapeutti sekä
voimavara-ratkaisukeskeinen
työnohjaaja. Ennen perhekodin
perustamista hän työskenteli
mm. psykiatrian puolen eri
yksiköissä sekä esimiehenä
vanhustyössä.
-Kokemukseni erilaisilla työkentillä
on auttanut nuorten ja
perheiden kokonaisvaltaisessa
ymmärtämisessä sekä myös
henkilöstötyöskentelyssä.
Karin, kasvatusjohtajan ja
perhekodin isän aikaisempi
päätyö oli maanviljely. Myös
Kari on koulutukseltaan psykiatrian
sairaanhoitaja ja lisää
eväitä lastensuojelutyöhön Kari
on hakenut kouluttautumalla
perheterapeutiksi. Myös Kari
työskenteli jonkin aikaa psykiatrian
parissa ennen perhekodin
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 41
Yhteisössä vastuut hoitamalla ja ihmisiksi olemalla
kasvaa yhteiskunnan tasavertaiseksi jäseneksi
perustamista.
Perhekodin vanhemmat ovat
olleet perustamassa valtakunnallista
Yksityisten perhekotien
ja lastensuojelulaitosten yhdistys
LUJA ry:tä kehittämään
perhekotien ja lastensuojelulaitosten
toimintaa. - Suuri merkitys
työssä jaksamiselle ovat
omien lastemme tuki, pitkäaikaiset
työntekijät sekä myös
LUJA:laisilta kollegoiltamme
saamamme apu ja kannustus.
Mikäli joku näistä puuttuisi,
emme tiedä millä sen korvaisi,
Röntyset pohtivat.
Ensin on opittava
tekemään töitä ja
elämään ihmisiksi
Himaharjun toiminta on vuosien
saatossa rakentunut paitsi
yrittäjien niin myös pitkäaikaisten
työntekijöiden persoonien
kautta ja perustuu systeemiseen
(=ihminen on elämänsä summa)
ajatteluun sekä ratkaisu- ja
voimavarakeskeiseen arkeen.
– Toimintaamme ohjaavat sosiaalipedagoginen
viitekehys
ja ennen kaikkea yhteisökasvatuksen
periaatteet, kiteyttää
Terttu. – Ei tämä ole mitään
monimutkaista matematiikkaa,
vaan sitä että pitää oppia
hoitamaan vastuut ja elämään
ihmisiksi näissä ympyröissä –
suorittaa ikään kuin ajokortti
– sitten voi lähteä suurempiin
ympyröihin.
Paitsi että arjen käytännöt
ovat hioutuneet, niin myös
timantit ovat löytyneet. Käytännössä
tämä tarkoittaa koulun-
käynnin tukemisen, perhetyön
ja sosiaalipedagogisen hevostoiminnan
tulemista haastaviksi
ja tärkeiksi osa-alueiksi.
Psykiatrinen
osaaminen on
vahvaa ja lähikasvattajien
rooli on
vahvistumassa
-Meillä puhutaan lähikasvattajista,
ettei aikuinen-lapsi
-suhteisiin muodostuisi liian
omistavaa sävyä, toteaa Terttu.
– Tämä on vaarana etenkin
nyt, kun lähikasvattajien työnkuvaa
on ja ollaan edelleen
laajentamassa koskemaan myös
perhetyötä.
- Kasvattajien työnkuvan
laajentaminen on lähtöisin
heidän omasta halustaan. Esim.
tieto siitä, mitä kotijaksolla oli
tapahtunut, ei välttämättä aina
saavuttanut lähikasvattajaa,
kun vanhemmat olivat pääsääntöisesti
yhteydessä meihin,
muistelee Kari aikaisempia
tilanteita.
Kun lapsen kaikista asioista
on vastuussa tietty ihminen,
niin tiedonkulku paranee ja
asiat pysyvät paremmin kasassa.
– Tämä tietysti edellyttää,
että kaikki yhteisön aikuiset
ovat vilpittömän sitoutuneita
työhönsä ja tietoisia yhteisistä
toimintatavoista ja päämääristä,
jatkaa Kari.
Perhekodissa työskentelee 13
vakinaista sekä kolme ostopalveluna
toimivaa ulkopuolista
työntekijää. Työryhmässä korostuu
psykiatrinen osaaminen
(5) ja sen lisäksi on monenlaista
osaamista rakennustyöstä opettajan
ja bändityön asiantuntemukseen.
Kaikilla kasvattajilla
on sosiaali- tai terveydenhuollon
koulutus, mutta avustavina
kasvattajina toimivat myös
toimistohenkilö, keittäjä ja
koulunkäyntiavustaja.
Hevostoiminnasta
monipuolista
hyötyä asiakkaille
Hevostoiminta sai alun perin
alkunsa Marian (nuorin omista
lapsista) ratsastusharrastuksen
kautta. Maria valmistui juuri
ratsastuksen ohjaajaksi.
-Vuosien saatossa toimien
sekä myös kollegojen kanssa
tietoja vaihtaen hevostoimintaa
on kehitetty ja nyt yksi työntekijöistämme
on sosiaalipedagogisen
hevostoiminnan perusteet
-koulutuksessa. Tavoitteena on
saada hevostoiminnalle viitekehys
ja vakaa perusta, jonka
avulla asiakkaiden sosiaalista
kasvua ja hyvinvointia voidaan
tukea.
Sosiaalipedagoginen hevostoiminta
parhaimmillaan
toteutuessaan auttaa asiakkaita
oppimaan ja kokemaan
vuorovaikutusta, osallisuutta
ja osallistumista, seikkailua,
yhteistoimintaa, vastuunkantoa,
kokemusten jakamista. – Hevosissa
piilee valtava potentiaali
kasvun välineenä. Tallitoiminta
jo sinänsä vie ihmisen eri ympäristöön,
jossa rauhoitutaan ja
tehdään hevosten hyväksi jotain
- eli opetellaan tekemään hyviä
asioita toisten hyväksi.
-Röntysen mielestä paljon
perustuu siihen, että hevosta
on mahdotonta hallita muutoin,
kuin menemällä sen pään sisälle,
yrittämällä ajatella ja tuntea
niin kuin hevonen – se vaatii
suurta keskittymistä.
-Mieleeni tulee tilanne, jolloin
ohjaaja oivalsi hevostoiminnan
monipuoliset ja yksilöä
palvelevat mahdollisuudet.
Lapsi oli väsynyt ja levoton
tallitunnille mennessään. Ohjaaja
laittoi lapsen lepäämään
hevosen selkään ja lapsi keskittyi
kuuntelemaan hevosen
hengitystä ja aisti sen reaktiot.
Levottomuus oli tunnin jälkeen
poissa ja takana oli onnistunut
tallitunti. - Lapsi saa itse vaikuttaa
siihen, mitä tallitunnilla
tehdään; joskus se on hevosten
tunnetilojen seurantaa tai hoitoa,
mutta usein halutaan mennä
ratsastamaan tai ajamaan,
kertoo toiminnanjohtaja Terttu
Röntynen.
Erityisopetuksen
yksikkö pihapiirissä
-Tällä hetkellä meille sijoi-
DDP
Vuorovaikutteisen kehityspsykoterapia, DDP, on tarkoitettu
niille terapeuteille ja terapiatyötä tekeville, jotka
työskentelevät eri konteksteissa traumaperäisistä kiintymyshäiriöistä
ja kompleksisista ihmissuhdetraumoista
kärsivien lasten ja nuorten parissa. DDP on lyhenne Dr.
Daniel Hughesin kehittämästä Dyadic Developmental
Psychotherapy´sta. Hän kehitti DDPn traumaperäisten
kiintymyshäiriöiden hoitamiseen, koska perinteiset terapiamenetelmät
olivat varsin tehottomia. DDP pureutuu häiriön
ytimeen, vaurioituneeseen kiintymysmalliin, joka estää uusien
parantavien ihmissuhteiden tervehdyttävää vaikutusta.
Siksi DDP kohdistuu kiintymysparikkiin, lapseen ja häntä
hoitavaan aikuiseen/hoitaviin aikuisiin, jotta vääristyneet
vuorovaikutusmallit voitaisiin korjata parantavissa tunnesuhteissa.
Hoitavat aikuiset ovat aina avainasemassa ja
siksi heidän terapeuttisia valmiuksiaan täytyy lisätä koska
arki täytyy saada kuntouttavaksi.
tettujen lasten opetustilanne
on erinomainen, sillä pihapiirissämme
toimii Kiuruveden
kunnan erityisopetusyksikkö,
jossa on kuusi oppilasta. Tarvittaessa
luokka toimii myös
ns. ”time out” –paikkana, Röntynen
toteaa.
Kunnan palkkaama opettaja
on ehdoton edellytys kouluyksikön
toiminnalle, sillä ilman
OPM:n myöntämää opetusoikeutta
omaavan yksikön
hallinnointia opettajalla ei ole
numeronanto-oikeutta.
Kunta maksaa tässä kyseisessä
mallissa palkan ja saa näin
ollen myös valtionosuudet ja
voi hakea sen ylittävältä osin
korvauksia sijoittavien kuntien
opetustoimilta.
Vuorovaikutuksen
taidot ovat tärkein
arjen työväline
-Kokemukset DDP-menetelmän
käytöstä ovat olleet ainoastaan
positiivisia. Tutustuin
siihen neljä vuotta sitten Tampereella.
Malli ei ole mukana
pelkästään kodin arjessa, vaan
myös terapiassa, Röntynen
toteaa.
Mentelmässä on Röntysen
mukaan joitain samoja elementtejä
kuin Theraplay-menetelmässäkin.
DDP terapiassa
käymme läpi arjen tilanteita - ei
syyllistäen lasta eikä aikuista.
Mietitään miten aikuinen tai
lapsi olisi voinut toimia toisin,
jotta lopputulos olisi ollut molemmille
mukavampi.
-Myös aikuisten kanssa käydään
purkutilanteita tarvittaessa.
Ajatteleva mieli, valtataistelun
välttäminen ja tunteiden
pohdinta liittyvät kaikkeen
toimintaan.
Silloin kun vastakkainasettelua
ja valtataistelua ei tule, on
lapsen myös helpompi hyväksyä
säännöt ja rajat.
-Esimerkiksi kysymykseen:
"Saanko uuden auton?", vastaus
voisi olla: "Kyllä toki, mietitään
vaan ensin miten saadaan
rahat?" Kaikkiin kysymyksiin
voidaan siis vastata sanalla
kyllä, jolloin vältytään tyrmäysmallilta:
"Ei käy, älä edes
ota asiaa puheeksi” tai mentäessä
huoneeseen, jossa lapsi on
purkanut aggressiivisuuttaan
tavaroihinsa, kommentti voisi
olla (rauhallisella äänellä)
-Minusta näyttää, että olet
jostain syystä tosi vihainen,
haluatko kertoa minulle miksi –
eikä provosoida tilannetta esim.
huutamalla.
Aggressiiviset tilanteet ovat
vähentyneet Röntysten mukaan
menetelmän käyttöönoton
jälkeen.
-Menetelmän opettelu – niin
onnistumiset kuin epäonnistumisten
syiden pohtiminenkin –
tekevät työstä mielenkiintoista,
Röntyset vakuuttavat.
Estetiikalla ehdottomastiterapeuttinen
vaikutus
Himaharju sijaitsee luonnonkauniilla
paikalla metsien
ja peltojen keskellä ja on jo
sinällään viihtyisä ja virikkeitä
herättävä. Lisäksi kauneuteen
ja viihtyvyyteen satsataan vuosittain
palkkaamalla kesäksi
osa-aikainen puutarhatyöntekijä.
– Esteettinen ympäristö
on ehdottomasti lasta kunnioittava,
rauhoittava ja sitä kautta
kuntouttava elementti ja siksi
myös sisätilojen suunnittelussa
tärkeitä ovat olleet tilavuus,
viihtyvyys ja värit.
Yhteystiedot:
Himaharju Oy
Harjuntie 40
74840 Koppeloharju
Puhelinnumerot;
kasvattajat / nuoret;
päätalo ja toimisto
(tyttöjen yksikkö)
017-759216
tai 050-9190 139
Elinantalo (poikien yksikkö)
045-1247 622
Kari 050-322 5258
Terttu 050-342 0730
sähköposti: terttu.rontunen@
himaharju.fi
42
Pohjois-Savon lastensuojelunkehittämisyksikkö,
hallinnoijana
Liikelaitos Siiliset – peruspalvelukeskus
ja Siilinjärven
kunta on käynnistänyt
Pohjois-Savon
elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskuksen
myöntämällä tuella Perhehoitoverkosto
kantaa
-hankkeen Pohjois-Savon
alueella 16.3.2011
– 31.7.2012.
Hankkeella vahvistetaan
lastensuojelun perhehoidonhenkilöstövoimavaroja
Pohjois-Savossa.
Hanke rahoitetaan ESR–
avustuksella sekä Pohjois-Savonlastensuojelun
kehittämisyksikön
kuntien maksuosuuksin.
Hanke on erittäin ajankohtainen,
siinä kehitetään uutta
toimintamallia perhehoidon
vahvistamiseen perhehoidon
lainsäädännön uudistuessa.
Eduskunnan helmikuussa 2011
hyväksymä ja vuoden 2012
alusta käytäntöön vietävä lastensuojelulain
50§ muutos nostaa
perhehoidon ensisijaiseksi
lastensuojelun sijaishuollon
muodoksi. Samalla eduskunta
on hyväksynyt perhehoitajalakiin
pykälämuutoksia, joilla on
tarkoitus varmistaa laadukkaan
perhehoidon edellytyksiä. Elokuulta
2011 voimaan tulleella
perhehoitolain 6a§: n muutoksella
on tarkoitus turvata vaativaa
lastensuojelun perhehoitoa
toteuttaville oikeus vapaan
toteutumiseen.
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
Perhehoitoverkosto kantaa ja tukee
Pohjois-Savossa
Kohderyhmänä tukija
sijaisvanhemmat
Hankkeen kohderyhmänä
ovat lastensuojelun tuki- ja
sijaisvanhemmat, jotka toimeksiantosopimussuhteisina
perhehoitajina tarjoavat ympärivuorokautista
lyhytaikaista
tukiperhehoitoa tai pidempikestoista
perhehoitoa lapsille
ja nuorille yksityiskodeissaan.
Välillisenä kohderyhmänä ovat
kuntien lastensuojelun sekä
kunnallisten ja yksityisten ammatillisten
perhekotien ja lastensuojelulaitosten
henkilöstö.
Hankkeen tavoitteena on
selvittää perheiden luontaisten
verkostojen mahdollisuudet
edistää perhehoitajien jaksamista
ja kehittää tuki- ja
sijaisperheiden seudullisia
verkostoja sekä virkistystoimintaa
edistämään perheiden
ja lasten hyvinvointia. Lisäksi
pyritään edistämään perheiden
hyvinvointia, turvallisuutta ja
valmiuksia toimia yllättävissä
vaaratilanteissa sekä luoda
vertaishoitorinkejä alueella toimivista
tuki- ja sijaisperheistä.
Hankkeessa suunnitellaan
ja käynnistetään lomitusjärjestelmää
yhteistyössä kuntien
lastensuojelun työntekijöiden,
perheiden sekä lastensuojelulaitosten
kanssa siten, että perhehoitajien
oikeus vapaaseen
voi toteutua. Lisäksi tavoitteena
on koota eri osapuolien kokemuksia
lomitusjärjestelmän
toimivuudesta.
Seudulliset ja perhekohtaiset
tarpeet
Hankkeessa kartoitetaan
seudulliset ja perhekohtaiset
tarpeet perhehoitajien vapaan
järjestämiseen. Luontaisten
Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikön henkilöstö
vasemmalta ylhäältä alkaen Tuija Raitanen, Sirkka Huusko,
Teemu Kirjavainen Tarja Pitkänen ja Marjut Voutilainen
Kuva Hanna Holopainen.
verkostojen mahdollisuudet vapaan
järjestämisessä selvitetään
ja lapselle hoitopaikkaa tarvitsevista
perhehoitoperheistä
sekä hoitoa tarjoavista tukiperheistä
kootaan vertaishoitorinkejä.
Hankkeessa kehitetään
seudullista ankkurilaitostoimintaa
hoidon, konsultoinnin,
tuen ja kokoontumispaikan tarjoajana.
Alueelle organisoidaan
lomitusta kiertävän lomittajan
avulla sekä viritetään tuki- ja
sijaisperheiden virkistystoimintaa
hyvinvoinnin edistämiseksi.
Hankkeessa järjestetään kodin
yllättävien vaaratilanteiden
ennakointikoulutusta sekä
vakuutusturvavuoropuhelua.
Perhehoitoverkoston toiminnan
vahvistamiseksi järjestetään
koulutuksia, konsultaatiota ja
työnohjausta toimijoille. Palautteita
ja kokemuksia kootaan
koko kehittämistyön ajan. Syntyvät
toimintamallit kuvataan,
raportoidaan ja toimintamallien
juurruttaminen varmistetaan
hankkeen päättyessä. Perhehoitajat
ovat koko hankkeen
ajan kehittämistyön keskeisiä
ja aktiivisia toimijoita. Kehittämishanke
toteutetaan kehittämisdialogissa
alueellisesti ja
valtakunnallisesti. Hankkeen
vaiheista sekä tuloksista tiedotetaan
alan asiantuntijoille ja
päätöksentekijöille.
Kehittämishankkeen odotetaan
kohentavan lastensuojelun
perhehoitajien elämänlaatua,
hyvinvointia ja työssä
jaksamista. Perhehoitajien
sitoutumisen lastensuojelun
pitkäjänteiseen toteutukseen
toivotaan vahvistuvan ja heidän
valmiutensa toimia yllättävissä
vaaratilanteissa paranevan.
Kehittämistyön vaikutuksesta
odotetaan sijaisvanhempien
sekä sijoitettujen lasten ja nuorten
elämänlaadun paranevan;
perheessä hyvän lapsuuden
kokeneilla on parhaat mahdollisuudet
kasvaa yhteiskunnan
vastuullisiksi jäseniksi.
Hankkeen vaikutuksesta perhehoidon
laadun ja määrän
odotetaan vahvistuvan Pohjois-
Savossa. Kehittämishankkeen
tuloksena organisoidu perhehoitajien
vapaan järjestämisen
toimintamallin toivotaan jäävän
käyttöön alueelle ja mallin
POHJOIS-SAVON LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ
Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikön tavoitteena on tuottaa ja kehittää lastensuojelulain mukaisia palveluja alueen
lasten ja perheiden tarpeisiin. Kehittämisyksikön toiminnassa on mukana 15 Pohjois-Savon kuntaa, jotka kuntaosuuksin mahdollistavat
alueelliset palvelut ja kehittämistoiminnan. Väestöpohja on 109 000 asukasta. Yksikkö toimii yhteistyössä kuntien lapsi- ja
perhepalveluiden sekä alueellisten ja valtakunnallisten yhteistyötahojen kanssa.
PALVELUKESKUSTOIMINTA:
• Sijais- ja tukiperheiden rekrytointi, valmennus, valinta ja tuki
• Sijaishuollon hoitopaikkojen päivitys
• Lapsen tarpeiden mukaisen sijoituspaikan etsiminen
• Vertaistukiryhmien kokoaminen lapsille, vanhemmille sekä tuki- ja sijaisperheille
• Lastensuojelun arkityötä tukeva koulutus ja konsultaatio
KEHITTÄMISTOIMINTA:
Sosiaali- ja terveysministeriö tukee KATSE LAPSEEN – hanketta osana Itä- ja Keski-Suomen lapset ja perheet II Kaste -hanketta.
PERHEHOITOVERKOSTO KANTAA -hanke rahoitetaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen myöntämällä Es-ravustuksella
sekä Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikön toiminnassa mukana olevien kuntien maksuosuuksilla.
Lasten ja perheiden hyvinvointi palveluiden kehittämishanke Itä- ja Keski-Suomessa
olevan hyödynnettävissä valtakunnallisestikin.
Hankkeen
esiselvityksenä on valmistunut
Savonia AMK:n opiskelijoiden
opinnäytetyö ”Tärkein jaksamisen
tuki on varmistettu vapaa”
Teksti:
Tarja Pitkänen,
projektipäällikkö ja
Marjut Voutilainen,
projektisuunnittelija
Perhehoitoverkosto kantaa
-hanke
Lisätietoja antavat
projektipäällikkö
Tarja Pitkänen
puh. 044 740 1991 ja
projektisuunnittelija
Marjut Voutilainen
puh. 044 740 1994
LAPSET JA PERHEET II – KASTE- hanke
Tavoitteet:
• Lasten, nuorten ja perheiden palveluita kehitetään vastaamaan tarpeisiin joustavasti ja vaikuttavasti. Palveluiden kehittämisessä
painotetaan lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä varhaista puuttumista ja tukemista. Palvelujärjestelmää
kehitetään siten, ett ä monniammatillinen ja laaja-alainen yhteistyö toteutuu yli organisaatiorajojen.
• Erityisesti huomioidaan palvelujen nivelkohdat. Työntekijöiden osaamista vahvistetaan varmistamaan palveluiden oikeaaikaisuutta,
laatua ja vaikuttavuutta.
• Lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia lisätään palvelujärjestelmässä.
Katse lapseen II–osahankkeen tavoitteet:
• Vaativan perhehoidon vahvistaminen ja vakiinnuttaminen
• Perhehoidon pysyvyyttä tukevien asiantuntija- ja konsultaatiopalveluiden juurruttaminen
• Kumppanuusverkostojen yhteistoiminnan vahvistaminen
Tuloksena:
• Lastensuojelun perhehoidon alueellinen tukipaletti
PERHEHOITOVERKOSTO KANTAA – hanke lastensuojelun perhehoidon henkilöstövoimavarojen vahvistamiseen Pohjois-
Savossa
Tavoitteet:
• Selvittää perheiden luontaisten verkostojen mahdollisuudet edistää perhehoitajien jaksamista
• Kehittää tuki- ja sijaisperheiden seudullisia verkostoja sekä virkistystoimintaa edistämään
perheiden ja lasten hyvinvointia
• Edistää perheiden hyvinvointi a, turvallisuutta ja valmiuksia toimia yllättävissä vaaratilanteissa
• Luoda vertaishoitorinkejä alueella toimivista tuki- ja sijaisperheistä
• Suunnitella ja käynnistää lomitusjärjestelmää yhteistyössä kuntien lastensuojelun työntekijöiden,
perheiden sekä lastensuojelulaitosten kanssa siten, että perhehoitajien oikeus vapaaseen voi toteutua
• Koota eri osapuolien kokemuksia lomitusjärjestelmän toimivuudesta Palveluiden laatua ja vaikuttavuutta seurataan, arvioidaan
ja tutkitaan yhteistyössä yliopistojen ja oppilaitosten kanssa.
Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikön toiminnasta löytyy lisätietoa osoitteesta:
www.pslastensuojelu.fi
OIVA Riihi Oy on toiminut
10 vuotta lastensuojelu
- ja mielenterveysasiakkaiden
ja perheiden
tukena tarjoamalla psykiatrisia,
sosiaalisia ja
ammatillisia kuntoutus-,
asumis-, ja ohjauspalveluja.
-Toimimme myös työnhakijoiden
ja opiskelijoiden
apuna tarjoamalla
ohjauspalveluita.
Neljä yksikköämme sijaitsevat
Kuopiossa ja
Iisalmessa, lisäksi teemme
jalkautuvaa työtä
Pohjois-Savon alueella.
Ammattitaidon takaa 50
sosiaali- ja terveydenhuollon,
psykiatrisen
kuntoutuksen, työhönvalmennuksen,erityisopetuksen
ja alaamme
liittyvän kouluttamisen
osaajaa, toimitusjohtaja
Merja Huttunen kertoo.
-Vaikka meillä Oivassa on
paljon ammatillista osaamista
sekä hoidollista ammattitaitoa,
ei meillä ”hukuta” ammatillisiin
ja terapeuttisiin menetelmiin.
Meillä myös leikitään,
ihan tavallisia leikkejä. Ulkona
lamppusta ja piilosta, pallopelejä
ja hippasta. Meillä on
rakennettu kummituslinnaa ja
tehty rosvopaistia. Juhlapyhiä
vietetään meillä ihan niin kuin
kotona konsanaan.
Haastetta riittääkin yhteisöllisyyden
ja lapsen/nuoren
psyykkisen ja/tai sosiaalisen
problematiikan työstämiseen
arkielämän hoito- ja kasvatusprosessissa,
Huttunen määrittelee.
Perhe- ja verkostotyö
on keskeinen
osa kuntoutusprosessia
-Nuorten yksiköissä kuntoutus
työtämme ohjaa aito
välittäminen, kuntoutusjohtaja
Elisa Karvonen korostaa.
Kuntoutujalle laaditaan yksilöllinen
kuntoutussuunnitelma
yhdessä kuntoutujan, hänen
perheensä sekä muun verkoston
kanssa. Nuorelle räätälöidään
yksilöllinen opetussuunnitelma
yhdessä oppilaitosten kanssa.
Opetusta järjestetään tarvittaessa
myös kuntoutuskodissa.
Lastenkodin yhteydessä Iisalmessa
on tilat kotiopetusta
varten. Kotiopetuksessa on
kaksi työntekijää, joilla on
vuosien kokemus opetustyöstä
erityislasten kanssa. Oppivelvollisuuden
suorittaneille kuntoutujille
laaditaan yksilölliset
ammatilliset suunnitelmat, joita
tuetaan esimerkiksi työharjoitteluiden
kautta.
Kuntoutusjakso tähtää nuoren
kokonaisvaltaiseen kuntoutumiseen.
Tavoitteena on tukea
nuorta iänmukaisten kehitystehtävien
käynnistämisessä ja
työstämisessä. Kuntoutustavoitteet
jakautuvat psyykki-
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 43
OIVA Riihi Oy - Oivalluksia elämään
seen jaksamiseen, sosiaalisiin
suhteisiin, ammatillisiin ja
opiskeluun liittyviin tavoitteisiin.
Yhtä tärkeitä tavoitteita
ovat arkiaskareisiin ja jokapäiväisiin
toimiin, asiointiin
ja harrastuksiin, sekä muihin
itsenäiseen selviytymiseen liittyvät
tavoitteet, Elisa Karvonen
määrittelee.
Lastenkodin arjessa jaksava
aikuinen välittää aidosti
-Kehityksen ja kasvun kannalta
tärkeitä ovat pysyvät
ihmissuhteet, pitkäjänteisyys,
ennakoitavuus ja toistuvat päivä-
ja viikkorytmit. Haluamme
taata lapselle lämpimän kodin
ilmapiirin ja jaksavan aikuisen
turvallisen hoivan. Kodin
arkielämä perustuu tavallisen
kodin arkeen, jossa kuitenkin
työntekijöiden ammattitaidolla
on ratkaiseva merkitys lapsen
kasvun ja kehityksen oikealle
ja hyvälle etenemiselle, Merja
Huttunen kuvailee Lasten Koti
Oivan toimintaa.
-Keskeisiä menetelmiä Lasten
Koti OIVAssa ovat yksilöllinen
hoito- ja kasvatuskohtaaminen,
perhe- ja verkostotyö
sekä erilaiset toiminnalliset ja
terapeuttiset menetelmät, Huttunen
jatkaa.
OIVA Alku- tutkimusjakuntoutuspalvelua
lapselle ja
perheelle kotiin
-OIVA Alku on tarkoitettu
edistämään psyykkisissä ja sosiaalisissa
vaikeuksissa olevien
lasten ja nuorten, sekä heidän
perheidensä mahdollisuuksia
tasavertaiseen ja hyvään elämään.
Tutkimus- ja kuntoutustyö
tehdään lapsen, nuoren ja
perheen kotona ja luontaisessa
kasvuympäristössä. Perhe saa
välittömän, joustavan ja yksilöllisen
tuen. OIVA Alussa
yhdistyvät psykiatrinen, psykologinen
sekä sosiaalityön
tutkimus. OIVA Alku sisältää
myös erityisopettajan palvelut.
OIVA Alku palveluun hakeudutaan
oman kunnan sosiaali- tai
terveyspalveluiden kautta, Elisa
Karvonen selvittää.
Työelämäpalvelut
- työnhakijan
mahdollisuus
edistää työelämään
sijoittumista
-Työelämäpalvelut on suunnattu
työhallinnon työnhakijaja
opiskelija-asiakkaille sekä
vakuutusyhtiön kuntoutusasiakkaille.
Palvelu toteutetaan
yksilöohjauksena, yhdessä
sovittuina ohjaustapaamisina.
Asiakasta tuetaan työelämään
uudelleen kiinnittymisessä
tai opintojen etenemisessä ja
opiskelun nivoutumista työelämään,
Karvonen kertoo.
3.OIVA –Tuki,
työelämään suuntautuvalle
nuorelle
-OIVA-Tuki on avopalveluna
toteutuva itsenäisen elämänhallinnan
ja ammatillisen
etenemisen tukijakso. OIVA
-Tuki edistää psyykkisissä ja
sosiaalisissa sekä ammatillisen
etenemisen haasteellisissa
tilanteissa olevien nuorten
mahdollisuuksia siirtyä tuetusti
kohti opiskelua ja työelämää.
Nuori saa välittömän, joustavan
ja yksilöllisen ohjauksen arjen
haasteisiin ja ammatillisen
etenemisen toteuttamiseen,
Karvonen kertoo.
- OIVA -Tuki –palvelussa
yhdistyy sosiaalisen ja psyykkisen
kuntoutumisen tarpeiden
selvittely ja asiakkaan konkreettinen
saattaminen tarpeenmukaisten
tukien/palveluiden
piiriin esim. julkisiin palveluihin
tai hoidon käynnistäminen.
Samanaikaisesti ohjauksessa
selvitetään ja haetaan soveltuvan
ammatillisen etenemisen
vaihtoehtoja. Siirtyminen opintoihin,
työelämään tai muihin
työllistymistä edistäviin jatkosuunnitelmiin
toteutetaan
tuetusti (esim. koulutuskokeilu,
työkokeilu, työharjoittelu, opis-
Kalaretkellä
kelu, palkkatyö).OIVA Tukipalvelu
on suunnattu sosiaali- ja
terveydenhuollon asiakkaiden
elämänhallinnan tukemisen ja
ammatillisen etenemisen tilanteisiin,
Karvonen toteaa.
OIVA Avotuki -
Avokuntoutus
toteutuu kuntoutusjakson
jälkeen
jälkihuoltona tai
terveydenhuollon
palveluna
-Suunnittelu tehdään hyvissä
ajoin kuntoutusjakson aikana.
Kuntoutusjakson lähestyessä
suunniteltua loppuaan, työryhmä
arvioi tiimissä avokuntoutuksen
tarvetta ja laatii yhdessä
asiakkaan ja tämän perheen
kanssa alustavan suunnitelman.
Sosiaaliasioista vastaava on
yhteydessä sosiaalitoimeen /
terveystoimeen. Asiakassuun-
POHJOIS-SAVON
LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ
etsii leikki-, koulu- ja
nuoruusikäisille lapsille
TUKI- JA SIJAISPERHEITÄ
Voisiko Sinun perheesi tarjota
turvallisen kodin?
Ota yhteyttä, kerromme lisää.
sosiaalityöntekijä
Sirkka Huusko
p. 044 740 1992
johtava sosiaalityöntekijä
Tarja Pitkänen
p. 044 740 1991
s-posti : etunimi.sukunimi@siilinjarvi.�
www.pslastensuojelu.�
nitelmapalaverissa / muussa
vastaavassa kokouksessa sovitaan
avokuntoutuksen järjestelyistä.
Asiakkaan / asiakkaan perheen
kanssa laadittu alustava
suunnitelma avokuntoutuksen
toteutumisesta tarkennetaan
ja sovitaan tapaamisista ja
aikatauluista. Kuntoutuksen
aikana asiakkaan oma ohjaaja
jatkaa työskentelyä OIVA
Avotuen työntekijän kanssa.
Myös muu työryhmä on mukana
niin aloittamisessa kuin
kuntoutuksen järjestämisessäkin.
Asiakas säilyy asiakastietojärjestelmässä,
jonne
laaditaan merkinnät käynneistä.
Kuntoutussuunnitelmaa tarkennetaan
avokuntoutuksen osalta.
Sovitaan myös tarvittavat palaverit
verkoston kanssa. Tiimit
aikataulutetaan työryhmään
hyvissä ajoin.
Tapaamiset toteutetaan yksilöllisen
suunnitelman mukaan
yksikössä, asiakkaan kotona,
asioinnin tukena, koulussa jne.
Myös palavereihin osallistutaan.
Perhettä / muuta verkostoa
tavataan suunnitelman mukaisesti,
Merja Huttunen kuvailee
avokuntoutusta.
OIVA Tieto yksiköstä
on saatavilla
psykologi-, terapiajatyönohjauspalveluita
nopeasti, ilman
pitkitä odotusaikoja
-Asiakaslähtöisesti voimme
tarjota palveluitamme myös
ilta-aikaan. Palvelualueemme
lämpöä
hellyytt ä
syliä
rajoja
on Pohjois-Savo. Psykologin
tutkimukset nuorille ja
aikuisille kattaa kognition,
persoonallisuuden ja / tai muu
rajatulla kysymysasettelulla
määritellyn erityistutkimuksen
liittyen esimerkiksi muistiin,
työkykyyn tai kuntoutumisedellytysten
arvioon. Tutkimus
sisältää 1-3 käyntiä, joiden
perusteella tehdään lausunto,
Elisa Karvonen kertoo.
-Psykologin tutkimus lapsille
kattaa kognitiivisen kyvykkyyden
kehitystason arvion
sisältäen opiskeluun ja sosiaaliseen
ikätasoiseen kehitykseen
ja suoriutumiseen liittyvien
tekijöiden arvion. Neuropsykologinen
tutkimus tehdään
nuorille ja aikuisille neuropsykologisten
erityishäiriöiden
selvittelemiseksi.
Psykoterapia ja muita terapiapalvelujamme
ovat mm.
Yksilöterapia, Perheterapia,
Pariterapia ja Seksuaaliterapia.
Lisäksi meillä on työnohjausta,
Laadunhallinnan ohjausta sekä
AVEKKI toimintatapamalliohjausta
väkivaltaisen ja aggressiivisen
henkilön kohtaamiseen,
Merja Huttunen selvittää.
Yhteystiedot:
Oiva Riihi Oy
Merja Huttunen
toimitusjohtaja
puh. 040 703 7442
Elisa Karvonen
kuntoutusjohtaja
puh. 040 866 8213
www.oivariihi.fi
iloa
turvaa
kiintymystä
Löytyisikö minulle
koti?
kannustusta
tukea
rohkaisua
44
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
UUTUUS!
-kalusteet
AVA-tuotteet helpompaan arkeen!
Tutustu tuotteisiimme www.avaroom.fi tai soita p. 045 651 2503
AVA Room Oy on suomalainen yritys,
joka suunnittelee, valmistaa ja markkinoi
Suomessa AVA-tuotemerkillä korkealuokkaisia
kodin sisustustuotteita.
JOS LAPSET
SAISIVAT VALITA
PÄIVÄPEITTEET • SÄNGYT • KERROSSÄNGYT • PINNASÄNGYT • SÄNGYNPÄÄDYT
ROOM
Hyvin pedattu.
Taide&design_AVAkalusteet_230x297.indd 1 11.8.2010 15.09
Laitetaan yrityksesi
prosessit kuntoon
kokonaisvaltaisesti
yhteistyössä
Hoivaykkönen-konsultointi Oy
Laukaantie 13 C 15
41349 Laukaa
0400 619 746
matti.autio@cryst.fi