21.02.2013 Views

4/2011 - Yritysmaailma

4/2011 - Yritysmaailma

4/2011 - Yritysmaailma

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 1

Etelä-, Länsi- ja Itä-Suomen lääni

Osoitteellinen jakelu Syyskuu 4/2011

Niscayah Oy

Puhelin: 020 4705 | www.niscayah.fi

Täyden

palvelun

turvatalo

Alan parhaat ja kokeneimmat asiantuntijamme auttavat

yrityksiä ja yhteisöjä varmistamaan häiriöttömän toiminnan

jatkuvuuden tarjoamalla kustannustehokkaita, luotettavia

ja innovatiivisia ratkaisuja.

Niscayah takaa yrityksellenne huolettoman huomisen.

Sisällä:

s. 2-16

Palvelut/tarvikkeet

s. 17-23

Koulutus

s. 24-39

Hoiva-/hoitopalvelut

s. 40-43

Lastensuojelu

Kulunvalvonta • Työajanhallinta • Murtosuojaus • Kameravalvonta • Paloturva • Henkilöturva • Tuotesuojaus


2

SOSIAALI- JA KUNTATALOUS

POHJOLAN SENIORIKODIT

Ratkaisuja varttuneille ilman kunnan investointia.

Väestön nopea ikääntyminen ja kuntien palvelurakenne.

Kotona asumisen tukeminen. Nämä ovat ongelmallisia asioita.

Ratkaisu on Pohjolan Seniorikodit. Sen asukkaat ovat virkeitä,

aktiivisia senioreja. Asunnot ovat senioriasuntoja ja kevyitä palveluasuntoja

(tarpeen mukaan myös tehostetun palveluasumisen

ryhmäkoteja), ja ne voivat olla omistus- tai vuokra-asuntoja.

Asuntojen lisäksi Pohjolan Seniorikoteihin kuuluu liike- ja

toimitiloja: itsestään selvästi päivittäispalvelut ja laaja valikoima hyvinvointi-

ja terveyspalveluja.

Pohjolan Seniorikotien hyödyt

• Asukkaalle esteetön ja turvallinen ympäristö sekä monipuoliset

palvelut. Asunnot muunneltavissa elämäntilanteen muutoksiin.

• Kunnalle yksityisrahoitteinen ratkaisu ikääntyvien asumisongelmiin

sekä kotona asumisen aikaa pidentäviä ennaltaehkäiseviä

palveluita.

• Palveluyrityksille helposti ja keskitetysti tavoitettava riittävän

suuri asiakaskunta.

Itsenäisyydenkatu 17 A, PL 825

33101 Tampere

Puh. 020 775 9600

pohjola@pohjolarak.fi

www.pohjolarak.fi

Pohjola_SenKod_A4_2010_ei_osastoa.indd 1 30.4.2010 8.57


-On jossain määrin yllättävää,

että toimialamme näyttäytyy

edelleen viimeaikaistenkin

selvitysten mukaan monien

valveutuneidenkin asiakkaiden

mielissä ’pelkkänä’ turvatekniikkana.

Paras mahdollinen,

tai vähintään käyttötarkoituksesta

riippuvan minimilaadun

selkeästi ylittävä turvatekniikka

on keskeinen edellytys sille,

että turvallisuuden kokonaisratkaisut

toimivat. Tätä periaatetta

me niscayahilaiset olemme vaalineet

ja vaalimme jatkossakin.

Tämä onnistuu sekä osaavan

henkilökuntamme että kansainvälisenlaitetoimittajaverkostomme

ansiosta, vakuuttaa

myyntijohtaja Kim Starck.

Valtakunnallinen

toimija

-Se, että kenttähenkilökunta

hallitsee asiansa – laitteiden

asennukset, huollon ja

ylläpidon – on itsestään selvä

lähtökohta. Samalla haluamme

korostaa sitä, että kunnon

tekniikka on työkalu, jonka

avulla voimme tarjota asiakkaalle

juuri hänen tarvitsemansa

palvelut. Näiden palveluiden

tuottaminen asiakkaalle ajoissa

ja oikea-aikaisesti on meille

tärkeää.

Onnistumisen takeena on

Starckin mukaan toiminnan

valtakunnallisuus: paikkakunnasta

ja vuodenajasta riippu-

SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 3

Valtakunnallisesta palvelutoimittajasta

on hyötyä asiakkaalle!

TURVASUOJAUSTOIMINTA ON toimiala, jossa näkyvä,

konkreettinen tekeminen laitteineen ja palveluineen

on vain pieni osa todellista kokonaisuutta. Tämä johtuu

luonnollisesti itse alan perusluonteesta: asennus-, huolto-

sekä käyttö- ja valvontapalvelut tapahtuvat paljolti yleisöltä

näkymättömissä. Tekniikka on kuitenkin jo pitkään

koettu tärkeäksi osaksi kun rakennetaan organisaation

kokonaisturvallisuutta, olipa sitten kyse hoitolaitoksen,

palvelutalon, tai julkisentilan turvallisuudesta.

matta, asiakkaan kohteeseen

saadaan nopeasti osaava henkilö

tarvittavine laitteineen.

-Tämä perinteinen turvatekninen

palvelutoiminta on meille

jatkossakin tärkeää perustyötä

asiakkaidemme parissa. Sen

lisäksi haluamme kehittää palveluitamme

niin, että ne ovat

yhä enemmän myös muuta kuin

ainoastaan turvallisuutta edistäviä.

Esimerkiksi nykyaikainen

kamerateknologia voi tuottaa

myös asiakkaan liiketoimintaa

tehostavaa informaatiota, vaikkapa

analysoimalla reaaliajassa

julkisten tilojen ihmisvirtoja ja

niiden hallintaa. Tässä kehityksessä

ovat mukana kaikki 17

toimipistettämme eri puolilla

Suomea. Palveleva turvallisuusasiantuntija

on lähempänä

kuin ehkä uskotkaan, Starck

muistuttaa.

Uusia ratkaisuita

IP-teknologiaa

hyödyntämällä

-IP-teknologia ei itsessään

ole ihmeellistä eikä uutta, mutta

se on kuitenkin avannut aivan

uuden maailman ja uudet

mahdollisuudet turvallisuusratkaisuille.

Se mahdollistaa

esimerkiksi älyn käyttöä jo

valvontakameroissa. Tämän

ansiosta voidaan jo kamerassa

päättää minkälaista tietoa lähettää

eteenpäin ja näin vähentää

tietoliikennevaatimuksia ja

Kim Starck korostaa, että turvallisuustekniikka edellyttää osaamista ja sen täysi hyödyntäminen turvallisuuspalveluiden toimittajalta

tiettyä kokoa ja teknistä valmiutta.

myös kuluja, Starck esittelee.

IP antaa jokaiselle laitteelle

yksilöllisen osoitteen. Turvalaitteen

yksilöllisen osoitteen

takia voidaan paremmin hyödyntää

erilaisia tekniikoita

turhien hälytysten minimoimiseksi,

jolloin oikean tilanteen

sattuessa voidaan reagoida

tehokkaammin. Esimerkkeinä

tästä voidaan pitää mm. tuplailmaisinhälytykset,sydämensykkäysten

monitorointi sekä

äänievakuoinnit.

-Uutta on myös turvajärjestelmien

entistä tehokkaampi integrointi

asiakkaan muiden järjestelmien

kesken – esimerkiksi

kassavalvonnassa. Uutuuksiin

lukeutuu myös tarjoamme palvelu

rikosilmoitinjärjestelmien

kehittämiseksi. Kyse ei ole

siitä, etteivätkö rikosilmoitinjärjestelmät

olisi ennenkin

kuortane

toimineet, vaan kyse on kustannustehokkuudesta.

Selvitysten

mukaan Suomessa jopa yli 90

prosenttia rikosilmoittimien

hälytyksistä voitaisiin käsitellä

tehokkaammin. Luonnollisesti

jokaiseen hälytykseen on suhtauduttava

vakavasti.

Starck kertoo, että korkeatasoisellaturvallisuusteknologialla

hälytyksen syy voidaan

usein todentaa luotettavasti

etänä.

-Olemme onnistuneet omalla

teknologiallamme ja analysointipalvelulla

säästämään

asiakkaidemme kustannuksia

juuri tätä kautta. Tämän vuoden

alkupuoliskon aikana hälytysajojen

määrä onkin vähentynyt

merkittävästi niillä asiakkailla,

joille tuotamme analysointipalvelua,

parhaimmillaan peräti 81

prosenttia.

Niscayah on täyden

palvelun turvatalo!

Niscayah Oy on toimialansa

johtava yritys, joka tuottaa

kokonaisvaltaisia turvaratkaisuja

yrityksille ja yhteisöille

kaikkialla Suomessa.

-Ratkaisumme perustuvat

asiakkaidemme yksilöllisiin

tarpeisiin ja rakentuvat nykyaikaisista

teknisistä järjestelmistä

sekä kattavista palveluista. Toimimme

lähellä asiakkaitamme.

Palveluhenkilöstömme tukeutuu

17 paikkakunnalla oleviin

toimipisteisiimme ja toimii

niiltä käsin koko valtakunnan

alueella, kertoo Starck.

Niscayah Oy on osa Tukholman

pörssissä noteerattua

kansainvälistä teknisiin turvallisuuspalveluihin

keskittynyttä

konsernia. Kansainvälinen

Huippuhetkiä - myös kokouksissa!

Liitä kokouksen lomaan huippuohjelmaa: kuntotesti, golfkierros, hohtokeilausta, jousiammuntaa,

seinäkiipeilyä tai muuta ohjattua liikuntaa huippuolosuhteissa.

Kokouspäivä huipentuu rantasaunan löylyihin kauniin Kuortaneenjärven rannalla.

Yön yli kokous saunallisissa Liikuntahotellin huoneissa majoittuen alk. 75 €/hlö

Katso lisää kokouspalveluistamme ja -paketeistamme kotisivuiltamme tai pyydä räätälöity tarjous!

KUORTANEEN URHEILUOPISTO

yhteistyö muiden Niscayahmaiden

yhtiöiden kanssa on

tiivistä ja määrätietoista.

-Viemme Suomesta muille

Niscayah maille osaamistamme

ja saamme koko konsernin

kautta tulevan ammattitaidon

ja kokemuksen asiakkaidemme

eduksi Suomessa. Olemme

oman toimialamme paras.

Strackin mukaan Niscayah

Oy:n panostaminen osaamisensa

jatkuvaan kehittämiseen

ja korkeaan laatuun näkyy

yhtiön kaikessa päivittäisessä

toiminnassa.

Yhteystiedot:

Kumpulantie 13 B, 5. krs

00520 Helsinki

Puhelin: 0204 705

Faksi: 0204 70 4101

Email:

kim.starck@niscayah.fi

www.niscayah.fi

Opistotie 1, 63100 Kuortane, puh. (06) 5166 111 / kokousmyynti, www.kuortane.com


4

HoviKoti käynnistää, pyörittää

ja osaomistaa hoivayksiköitä

yhdessä paikallisten

yrittäjiemme kanssa.

SOSIAALI- JA KUNTATALOUS

Yrittäjämme antavat toiminnalle

kasvot, tuntevat tilanteen

paikallisesti ja toimivat

hoivayksiköiden päivittäisessä

johdossa.

Yhdessä HoviKodin kanssa

yrittäjä voi keskittyä siihen,

missä on parhaimmillaan, eli

varsinaiseen hoivatyöhön.

Hopeaharju uskoo, että asukkaan

oma aktiivisuus lisää hänen elämänhallintaansa

ja parantaa arjesta

selviytymistä sekä luo onnistumisen

ja osaamisen kokemuksia. Näistä

syntyy hyvän kierre, joka näkyy

käytännössä.

Hopeaharju palvelee mielenterveyskuntoutujia

ja ikäihmisiä

Noormarkussa, Porin kupeessa.

SyysViirussa

uskotaan, että

parhaat yöunet

asiakkaamme saavat ruisleivällä ja

lasillisella maitoa. Konstailemattomuus

toiminnassamme tekee

meistä helposti lähestyttäviä ja pitää

huomiomme siinä olennaisessa:

asiakkaan hyvinvoinnissa.

SyysViiru toimii Sammatissa, Lohjalla

ja tarjoaa palvelujaan ikääntyville

ja muistihäiriöisille.

Yhdessä yrittäen

”Mielestämme avoimuus kaikessa

toiminnassa on valttia.

Silloin kenenkään ei tarvitse

arvailla missä mennään.”

Jussi Peltonen, toimitusjohtaja

HoviKoti

”Yhdessä suunnitellussa

uudisrakennuksemme on

sovellettu kaikkien parhaita

oivalluksia.”

Riitta Renard, toimitusjohtaja

Sofikylä

”Toiminnan käynnistämisessä

saamamme apu helpotti

liikkeelle lähtemistä.”

Raija Aalto, toimitusjohtaja

SyysViiru

Koko perheen

jaksamisen

tukeminen on

meille sydämen asia.

Pienet askeleet oppimisessa ovat

asiakkaillemme suuria. Toisille se

on syömään oppiminen toisille

jotain enemmän. Mutta se ilo

pienen askeleen ottamisessa on

meille kaikille yhteinen. Pienistä

syntyy jotain suurta…

Sofiakylä toimii Nokialla ja tarjoaa

asumispalveluja ja tilapäishoitoa

kehitysvammaisille ja muille

erityistä tukea tarvitseville.

HoviKoti on sitä

mieltä, että

paikallinen

yrittäjyys on voimavara, jolla

kykenemme tarjoamaan palvelut

kaikille niitä tarvitseville.

Yhteistyö avaa uusia näkökulmia ja

antaa mahdollisuuden jakaa muille

jo hyväksi koettuja toimintamalleja

sekä kehittää uutta.

Laadukkaaseen palveluun vaaditaan

sitoutunut henkilöstö ja johto.

Sitoumus syntyy molemminpuolisesta

luottamuksesta.


SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 5

saamme aikaan paljon enemmän!

”Yhteinen toimintajärjestelmämme

antaa mahdollisuuden kerätä ja jakaa

hyviä käytäntöjä yli yritysrajojen”

Heini Koskensalo, laatujohtaja

HoviKoti

”On mukava että verkostosta

löytyy aina joku, jolle voi

soittaa tarvittaessa.”

Johanna Rosvall, vastaava hoitaja

Sofiakylä

Asiakaskeskeinen palveluideologia näkyy ja toimii

kolmella tasolla: yksilö, yhteisö ja ympäristö

”Hyvä hoito näkyy jo

henkilökunnan tavasta

koskettaa asiakasta.”

Päivi Vakkuri, palvelujohtaja

SyysViiru

”Yhteisissä koulutuksissa on ollut

kiinnostavaa vaihtaa keskenään

ajatuksia parhaista käytännöistä.”

Katja Uusitalo, vastaava hoitaja

Hopeaharju

Asiakas yksilönä

• Asiakkaan yksityisyys huomioidaan kaikessa toiminnassa

• Itsemääräämisoikeus säilyy ja sitä tuetaan

Asiakas aktiivisena yhteisön jäsenenä

• Ystäville löytyy mahdollisuuksia olla mukana arjessa

• Aktiivinen kanssakäyminen ystävien ja omaisten kanssa

jatkuu

Virikkeellinen ympäristö

• Virikkeellinen ympäristö tukee ja parantaa jaksamista

• Ympäristön mahdollisuudet käytetään aktiivisesti hyväksi

”Se, että HoviKoti on yhteiskunnallinen

yritys, nostaa rimaa myös omalle

toiminnallemme.”

Mari Kurppa

Palvelujohtaja, HoviKoti

Toimitusjohtaja, Hopeaharju

HoviKoti Hopeaharju Sofiakylä SyysViiru

Jussi Peltonen Mari Kurppa Riitta Renard Raija Aalto

040 9022477 040 5755095 050 4872282 050 5403342

Jussi.peltonen@hovikoti.fi mari.kurppa@hopeaharju.fi riitta.renard@sofiakyla.fi raija.aalto@syysviiru.fi

www.hovikoti.fi www.hopeaharju.fi www.sofiakyla.fi www.syysviiru.fi


6

Pitkään merkittävää

kuntoutustyötä tehneet

yllämainitut tuottajat

Kuntoutuskeskus Kankaanpää

ja Kruunupuisto

Oy ovat tämän vuoden

alussa yhteistyössä perustaneetvaltakunnallisen

kuntoutustoimintaa

harjoittavan yrityksen,

KK-Kunto Oy:n. Yritys

tarjoaa lähellä asiakasta

olevaa kokonaisvaltaista

kuntoutuspalvelua

yhden luukun periaatteella.

Uusi yritys vastaa

paremmin asiakkaiden

tarpeisiin ja yhteiskunnan

kehitykseen.

SOSIAALI- JA KUNTATALOUS

Kruunupuiston kuntoutuskeskus Punkaharjulla

on toiminut monella kuntoutuksen osa-alueella

edelläkävijänä koko Suomessa

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan

kautta suomalaisissakuntoutuskeskuksissa

hyödynnetään

Kruunupuistossa tehtyä

kehittämistyötä. Osaamisen

kautta saatu vankkumaton

ammattitaito tunnetaan

koko valtakunnan

kuntoutuskentässä.

Tällä hetkellä Kruunupuistossa

on meneillään

kahdeksan tutkimus- ja

kehittämishanketta, joiden

kokonaisbudjetti on

noin kolme miljoonaa

euroa.

Kuntoutustoiminta käynnistyi

Kruunupuistossa keväällä

1969. Alussa Fysioterapialii-

ton johtamaa toimintaa jatkamaan

perustettiin Punkaharjun

kuntoutussairaalasäätiö,

jonka perustajajäseniä olivat

Punkaharjun kunta, Sotainvalidien

Veljesliitto, Suomen

Sotaveteraaniliitto, Rintamaveteraaniliitto,

Invalidiliitto ja

Hengitysliitto Heli.

Nykyisin Punkaharjun kun-

toutussairaalasäätiö ylläpitää

kuntoutuskeskusta.

Kruunupuisto on alueensa

merkittävä yksityinen työllistäjä

tarjoten alihankkijoineen

vuosittain keskimäärin 150

henkilölle työpaikan. Vuosittain

kuntoutusvuorokausia

toteutuu Kruunupuistossa noin

50 000.

-Kruunupuiston palveluvalikoimaan

kuuluvat keskeisenä

osana korkealaatuiset kuntoutuspalvelut.Veteraanikuntoutus

on ollut yksi toiminnan

kulmakivistä kuntoutustoiminnan

käynnistymisestä lähtien.

Tänään Kruunupuisto tarjoaa

monipuolisia kuntoutuspalveluja

niin työikäisille kuin

ikäihmisille sekä vaikeavammaisille

asiakkaille – tarjoamme

erinomaiset puitteet mm.

neurologisten , reumaa sairastavien

ja selkäydinvammaisten

asiakkaiden kuntoutukselle.

Tämän lisäksi tarjoamme myös

erilaisia sairausryhmäkohtaisia

kuntoutuskursseja, esim. aivoverenkiertohäiriönsairastaneiden,

polio-, sydän-, reuma, diabetes-

ja kipukursseja. Uutena

palveluna on v.2010 aloitettu

aikuisten reumaa sairastavien

kuntouttava hoito. Toiminnan

Kuntoutuskeskus Kankaanpää

On Pohjois-Satakunnassa,

Kankaanpään

taidekaupungissa sijaitseva

uudistuva ja monipuolinen

kuntoutuksen

ja hyvinvoinnin valtakunnallinen

osaaja laitos-

ja avokuntoutuksen

saralla. Keskuksemme ja

lähiympäristömme toimivat

esteettömästi, olemme

huomioineet kaikki

asiakasryhmät toiminnassamme.Kuntoutustoimintamme

käynnistyi

huhtikuussa 1991, tänä

vuonna vietämmekin

20-vuotisjuhlavuottamme.

Juhlavuottamme

juhlistamme pitkin vuotta

erilaisin tapahtumin.

-Toimintamme vahva osaamisalueemme

on vaikeavammaisten

kuntoutus. Meillä voi

kuntoutua yksilöllisesti tai

sairausryhmittäin (AVH, MS,

ALS, selkäydinvamma, CP,

Parkinson, lihastaudit, reuma,

HMSN, aivovamma, nivel- ja

sydänsairaudet) kurssimuotoisena

kuntoutuksena.

Toteutamme myös työhön

suuntautuvaa sekä ikäihmisille

suuntautuvaa kuntoutusta.

Tarjoamme asiakkaan tavoitteisiin

ja tarpeisiin laadukasta

kuntoutusta, vertaistukea,

sosiaalisia tapaamisia, voimaantumista

ja viihtymistä,

markkinointivastaava Maria

Hakamäki kertoo.

-Kuntoutuskeskus Kankaanpää

on myös osaamiskeskus.

Teitä palvelee n. 170 ammattiosaajaa.

Panostamme kuntoutuksen

kehittämistyöhön sekä henkilökuntamme

hyvinvointiin ja

osaamiseen koko henkilökuntaa

kattavalla, monipuolisella,

jatkuvalla ja ajanmukaisella

koulutuksella sekä ennaltaehkäisevällä

työterveyshuollolla,

jotta kuntouttajina, osaamisemme

on ajanmukaista ja palvelu

laadukasta. Panostamme

myös välineisiin, laitteisiin

sekä esteettömän ympäristön

toimivuuteen ja viihtyvyyteen,

Hakamäki kuvailee.

-Tarjoamme kuntoutuksen

ohella virkistykseen ja hyvinvointiin

valmiita ja räätälöityjä

teema- ja juhlalomapalveluja,

kuntotestauksia, hemmotteluhoitoja,

hotelli- ja kokouspalveluja

sekä ruoka-, tanssi-

ja tilausravintolatoimintaa.

Asiakkailtamme saamamme

positiivinen ja kehittävä palaute

kannustaa ja motivoi meitä

kuntoutus- ja lomatoiminnan

jatkuvaan kehittämiseen asiakkaamme

parhaaksi, Marja

Hakamäki toteaa.

kulmakivenä on ammattitaitoinen,

työhönsä sitoutunut henkilökunta,

markkinointipäällikkö

Birgitta Ojasalo määrittelee

Kruunupuiston toimintaa.

Oman lisänsä kaikille Kruunupuiston

palveluille antaa

ainutlaatuinen harjuluonto vesistöineen.

- Kruunupuisto sijaitsee

Saimaan Pihlajaveden rannalla

ja harjun toisella puolella kimaltelee

muikuistaan kuuluisa

Puruvesi!

Kruunupuistossa voit yhdistää

kuntoutuksen ja loman

Valtakunnallinen KK-Kunto Oy www.kk-kunto.fi

Taustayhteisöillä on pitkä

ja ansiokas sekä laadullinen

että määrällinen kokemus kuntoutustyöstä.

Omistajatahojen

asiantuntemus ja voimavarat

ovat uuden yhtiön käytössä.

Toiminta kattaa avokuntoutus-,

työhönvalmennus-,

työhyvinvointi- ja työkyyvn

tutkimuspalveluita sekä Lappeenrannassa

myös laitoskuntoutusta.

KK-Kunto Oy osti Invalidiliitto

ry:n Jyväskylässä ja

Kuopiossa sijaitsevat kuntoutus-

ja työklinikat sekä SEE-

SAM Työhönvalmennuksen.

Invalidiliiton talousjohtaja Juha

Kotikankaan mukaan

avokuntoutuksella on pitkät

perinteet Invalidiliitossa. Palveluita

on tuotettu jo 1960-luvulta

lähtien. KK-Kunto Oy jatkaa

Lisätietoja palveluistamme antavat:

kuntoutustoimisto puh. 02-573 3250

tai tarja.lammi@kuntke.fi

markkinointivastaava Marja Hakamäki

puh. 02-573 3235,

marja.hakamaki@kuntke.fi

Lisätietoja palveluistamme antavat:

myyntipalvelu puh. 015 7750 91 tai

myyntipalvelu@kruunupuisto.fi

markkinointipäällikkö Birgitta Ojasalo

puh. 050 468 8421,

birgitta.ojasalo@kruunupuisto.fi

www.kruunupuisto.fi

Neurologinen kuntoutus

elementtejä, jotka lisäävät

mielen ja kehon hyvinvointia.

Jokainen tarvitsee lepoa ja

irtiottoja arjesta. Jokainen on

oikeutettu hyvään lomaan tai

kuntoutusjaksoon, liikummepa

kävellen, tuettuna tai pyörätuolilla.

Tarvitsemme niitä niin

perheenjäseninä, omaishoitajina,

tukijoina kuin autettavinakin.

Kruunupuistossa on

hyödynnetty yli 40-vuotinen

kuntoutusosaaminen myös

esteettömän hyvinvointimatkailun

kehittämiseen, Ojasalo

kertoo.

tätä ansiokasta kuntoutustyötä

sekä samalla kehittää uusia

palveluja..

KK-Kunto Oy:n kuntoutuspalveluja

on saatavissa Helsingissä,

Jyväskylässä, Kuopiossa,

Lappeenrannassa, Porissa ja

Tampereella. KK-Kunto Oy:n

osaavaa henkilökuntaa on n. 60

henkilöä.

Lisätietoja

palveluistamme antavat:

toimitusjohtaja

Raimo Kalliokoski

puh. 050 553 9111

Nettisivut:

www.kk-kunto.fi

sekä www.kuntke.fi

TERVETULOA

KK-KUNTO OY:n

TOIMIPISTEISIIN!


Työväen Akatemia on

yleissivistävää ja yliopiston

perusopetusta

tarjoava kansanopisto,

Kauniaisissa, Helsingin

kupeessa. Työväen Akatemiassa

on mahdollista

opiskella täysipainoisesti

vuoden ajan, valmistautua

jatko-opintoihin ja

kypsytellä uravalintaa.

Oppilaitokselta löytyy

myös upeat puitteet kokoustamiseen.

Työväen Akatemiassa järjestetään

opetusta kaikkiaan

yhdeksässä eri opinto-ohjelmassa.

Opetuksen painopiste

on asetettu selkeästi ylioppilastutkinnon

jälkeisen ensimmäisen

opiskeluvuoden opintojen

ohjaamiseen ja opiskelu- ja

uravalintojen selkiyttämiseen.

Työväen Akatemian opiskelun

keskiössä ovat avoimen yliopiston

ja ammattikorkeakoulun

opinnot.

-Olemme yleissivistävä ja

yliopiston perusopetusta tarjoava

kansanopisto, eli meillä

tehdään approja. Jokaisen meille

tulevan opiskelijan kanssa

tehdään opetussuunnitelma

tulevaksi lukuvuodeksi, käsittäen

syksy- ja kevätlukukauden.

Pääosin meillä tapahtuva

opiskelu on päätoimista, talouspäällikkö

Marja Haonperä

esittelee. Myös lyhytkursseja

järjestetään.

Jotkut Työväen Akatemian

linjoista ovat niin suosittua,

että niille joudutaan pitämään

erilliset valintakokeet. Kansanopisto

tekee vapaata sivis-

SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 7

Koulutusta ja kokouspalveluita

Työväen Akatemia

tystyötä, jolloin kaikille pitää

antaa mahdollisuus opiskella

ja sivistää itseään.

Henkilökohtaiset

opetussuunnitelmat

-Meille tuleville opiskelijoille

tehdään opetussuunnitelmat

henkilökohtaisten kiinnostusten

mukaisesti. Meille tullaan

hyvin erilaisista syistä, jonka

vuoksi opetussuunnitelmaan

valitaan hyvin erilaisia opintoja.

Työväen Akatemiassa on

tarjolla monta linjaa: humanistinen,

kasvatustiede, psykologia,

kirjoittaminen, teatteri,

kansainvälinen, yhteiskunnallinen

ja kieli-ja kulttuurilinja.

Lisäksi opiskelijoille tarjotaan

henkilökohtaista uraohjausta.

Uraohjauksesta vastaa opiston

laillistettu psylogi.

-Uraohjauksen kautta moni

opiskelija on saanut idean itselleen

soveltuvasta ammatista.

Tarjoamme opiskelijoillemme

ns. kokonaispalvelua, Haonperä

toteaa.

Väylä yliopistoopiskeluun

Opinnot kestävät 36 opintoviikkoa

ja opintopisteitä suoritetaan

tyypillisesti 25.

-Moni opiskelee meillä montakin

vuotta. Mikäli henkilö

ei pääse yliopistoon, voi tämä

kerätä meillä opintopisteitä.

Yliopisto-opiskeluun on vaatimuksena

n.70 opintopistettä,

jotka on mahdollista suorittaa

täällä meillä. Sitä tietä voi

päästä suoraan yliopistoon,

Haonperä muistuttaa.

Työväen Akatemia toimii

näin ollen myös väylänä yliopistoon.

-Kaikki meillä suoritetut

opinnot hyväksytään yliopistoissa.

Teemme avoimen yliopiston

puitteissa yhteistyötä

Jyväskylän, Turun ja Helsingin

yliopistojen kanssa. Opiskelija

on siis tavallaan tehnyt jo etukäteen

opintopisteitä meillä ja

suoriutuu näin ollen yliopistoon

päästessään opinnoista hieman

nopeammin. Keväisin järjestämme

valmennuskursseja

yliopistoon aikoville.

Haonperä rohkaisee työelämässä

jo olevia mm. kieltenopiskeluun,

joita on vaivatonta

opiskella oman toimen

ohessa.

-Opetus tapahtuu suurimmaksi

osaksi paikanpäällä

Akatemiassa. Meillä on täällä

kahdeksan päätoimista opettajaa

sekä tuntiopettajia 40-60

sekä luennoitsijoita. Muuta

vakituista henkilökuntaa

on 12. Palkkalistoillamme

on yhteensä noin 140 henkilöä

vuositasolla. Pääkaupunkiseudulla

on helppoa saada hyviä

luennoitsijoita, joten käytämme

heitä mahdollisimman paljon.

Esim. teatterilinjalla käytämme

TEAK:in opettajia.

Viihtyisä ympäristö

kokoustaa

-Meillä käy täällä paljon

Kelankaari 4, 38700 Kankaanpää

puh. 02 57 333

www.kuntke.fi

Pori

Kankaanpää

Tampere

Helsinki

vakiintunutta kokousasiakaskuntaa,

joka pitää tästä oppilaitoksen

erittäin kauniista

miljööstä. Upea ympäristömme

saa kokoustajat tulemaan meille

uudestaankin. Isolla piha-alueella

ei ole paikoitusongelmia,

Haonperä toteaa.

Työväen Akatemian kokoustilat

ovat toimivia ja nykyaikaisella

kokoustekniikalla

varustettuja.

Opistolla onnistuu myös majoittuminen,

sillä kokousasiakkaita

palvelee 40 vuodepaikkaa

Jyväskylä

Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju

puh. 015 775 091

www.kruunupuisto.fi

Kuopio

Lappeenranta

Kruunupuisto Oy ja Kuntoutuskeskus Kankaanpää ovat

perustaneet valtakunnallisen kuntoutustoimintaa harjoittavan

yrityksen, KK-Kunto Oy:n. Yritys tarjoaa avokuntoutus-,

työhönvalmennus-, työhyvinvointi- ja työkyvyn

tutkimuspalveluita. Lappeenrannan Kylpylä tarjoaa myös

laitoskuntoutusta. KK-Kunto Oy:n kuntoutuspalveluja on

saatavissa vieressä olevista kaupungeista.

Ota yhteyttä!

ETUSETELI

Tällä etusetelillä saat mistä tahansa KK-Kunto Oy:n

toimipisteen palveluista 10 euron alennuksen.

Voimassa 31.12.2011 saakka. (1 seteli/asiakas)

Punkaharju

käsittävä hotellisiipi.

-Meillä saa olla rauhassa,

koska täällä on tyypillisesti

yksi isompi ryhmä kerrallaan.

Kokouspuoli on rauhoitettu

pelkästään kokousasiakkaille.

Meillä on täällä erillinen kokoustilojen

siipi, jossa kokoustila,

hotellihuoneet, saunat ja takkahuone

sijaitsevat. Suurimpaan

kokoustilaan mahtuu 150-200

henkilöä kerralla kalustuksesta

riippuen. Pienimmät ovat noin

30 hengen luokkia ja lisäksi on

erillisiä ryhmätyötiloja.

Kokousasiakkaille tarjotaan

valmiita kokouspaketteja, majoituksineen

ja ruokailuineen,

mutta kaikki osa-alueet voidaan

myös räätälöidä tapauskohtaisesti

asiakkaan tarpeen mukaan.

-Kokousten lisäksi meillä

järjestetään paljon erilaisia

juhlatilaisuuksia. Kauniainen

on keskellä pääkaupunkiseutua,

joten meille on helppoa tulla

joka suunnasta. Ympäristömme

tarjoaa mahdollisuuden unohtaa

pääkaupunkiseudun ”vilinä”;

keskellä pääkaupunkiseutua,

rauhassa, keskittyneenä vain

oppimiseen, Haonperä toteaa

loppuun.

10€

TAMPERE: Kuninkaankatu 30 A

Puh. 03 2144 207

HELSINKI: Mannerheimintie 97

Puh. 040 589 5299

HELSINKI: Kumpulantie 1 A

Puh. 09 756 28725

PORI: Itsenäisyydenkatu 42

Puh. 02 5374 993

LAPPEENRANTA: Ainonkatu 17

Puh. 020 761 3761

JYVÄSKYLÄ: Betonitie 4

Puh. 014 3384 100

KUOPIO: Puijonkatu 19 B

Puh. 017 288 7250

www.kk-kunto.fi


8

Keski-Pohjanmaan Hoitopalvelu

Oy on puskenut

läpi talven uusia tuulia

mielessään. Kaksi yksiköistä,

Terveysasema

ChydAntti ja Kotihoito

ovat muuttaneet uusiin

tiloihin Kauppakeskus

Chydenia III:een Kokkolan

ydinkeskustassa.

Yritys on parhaillaan etsimässä

uusia ratkaisuja

myös palveluasumisen

puolella oleville asiakkailleen.

”Olemme toimineet helmikuusta

2010 lähtien uusissa

tiloissamme, jotka ovat

osoitteessa Rantakatu 2 B.

Muutimme tänne saman kadun

toisesta päästä. Meillä on nyt

oikein hyvät ja toimivat tilat,

sillä pääsimme vaikuttamaan

ratkaisuihin jo suunnitteluvaiheessa”,

kertoo toimitusjohtaja

Reijo Niemelä.

Terveysasema ChydAntin

ja Kotihoidon lisäksi samassa

kerroksessa ovat myös yrityksen

hallinnolliset tilat.

ChydAntti on kaikille

avoin terveysasema

Terveysasema ChydAntti sai

uuden nimensä, kun toiminnat

siirrettiin Kauppakeskus Chy-

deniaan.

”Olemme nyt valmiita palvelemaan

entistä laajempaa

asiakaskuntaa, emmekä enää

keskity pelkästään työterveyshuoltoon.

ChydAntti on

kaikille avoin terveysasema.

Toiminta-ajatuksenamme on

tarjota myös yksityisvastaanottopalveluja

vaihtoehtona julkisen

terveydenhuollon avosairaanhoidon

palveluille.”

Terveysasemalle voi kuka

tahansa tulla vastaanotolle ilman

ajanvarausta arkiaamuisin

klo 8 – 10.

”Haluamme tarjota mahdollisuuden

päästä nopeasti lääkärin

puheille. Nythän ongelmana

on usein se, että lääkärille

pääsee vasta viikkojen kuluttua.

Meillä ajan saa seuraavaksi

tai viimeistään sitä seuraavaksi

päiväksi”, Niemelä lupaa.

Palveluiden nopea saatavuus

on hänen mukaansa kaikkien

osapuolten etu.

Yleislääketieteen erikoislääkärin

vastaanoton lisäksi

terveysasemalla on saatavilla

terveydenhoitajan, fysioterapeutin

ja psykologin palveluja

sekä laboratoriopalveluja. ”Jatkohoitoa

edellyttävissä tapauksissa

ohjaamme asiakkaamme

asianmukaisen hoidon piiriin”,

Niemelä mainitsee.

Terveysasemalla hoituvat

myös kaikki matkailijan tarvitsemat

rokotukset ja allergian

siedätyshoidot, haavahoidot,

SOSIAALI- JA KUNTATALOUS

Keski-Pohjanmaan Hoitopalvelu Oy

on lähellä ihmistä

näytteenotot, verenpaineen

seuranta ja muut pienimuotoiset

toimenpiteet.

"Yrityksemme tunnetaan

aivan erityisesti jokakeväisestä

punkkirokotuskampanjasta.

Kampanja toteutetaan erityisesti

rokotuksia varten varustellun

Punkkibussin avustamana.

Yrityksemme oli ensimmäisenä

Suomessa aloittamassa

tämänkaltaista palvelua vuonna

2005."

Uusimpana toimintamuotona

yhtiö aloitti vatsan alueen

tähystyspalvelut, eli skopiat,

marraskuussa 2010.

Tasokasta

työterveyshuoltoa

Yksityisvastaanottopalvelujen

lisäksi Terveysasema

Chyd¬Antti tuottaa laadukkaita,

kilpailukykyisiä ja joustavia

asiakkaiden tarpeista lähteviä

työterveyshuollon palveluja

Keski-Pohjanmaan alueen yrityksille

ja yrittäjille.

ChydAntin vahvuuteen kuuluu

kolme lääkäriä, viisi työterveyshoitajaa,

kaksi työfysioterapeuttia

ja työpsykologi.

”Tarjoamme asiakkaillemme

kokonaisvaltaisia, hyvän

työterveyshuoltokäytännön

mukaisia palveluja. Asiakaskuntaamme

kuuluu nyt noin

200 yritystä ja noin 3500 henkilöasiakasta.”

Niemelä muistuttaa, että

työntekijöiden hyvinvoinnista

huolehtiminen on tärkeä osa

yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä.

”ChydAntissa työterveyshuollon

palvelujen tuottamisesta

vastaa ammattitaitoinen

ja hyvään palveluun sitoutunut

henkilökunta. Korostamme

työssämme moniammatillisuutta

ja yhteistyötä asiakasyritysten

johdon ja henkilöstön

kanssa.”

Kotihoito on

vaihtoehto

laitoshoidolle

Yrityksen alkuperäisimpiä

palvelumuotoja ovat kotisairaanhoito

ja kotipalvelu.

”Olemme yhdistäneet nämä

palvelut Kotihoito-nimen alle.

Hoidamme lähes kaikkia sairauksia

aina syöpähoitoihin ja

saattohoitoon saakka. Palveluksessamme

on sairaanhoitajan,

terveydenhoitajan, lähihoitajan,

perushoitajan, kodinhoitajan

ja kotiavustajan ammatillisen

koulutuksen saaneita työntekijöitä”,

Niemelä selvittää.

Varsinaisen hoitotyön ohella

hoitajat auttavat kodin perustehtävissä,

laittavat ruokaa,

siivoavat, asioivat kaupassa ja

virastoissa sekä hoitavat muitakin

erikseen sovittuja tehtäviä.

Uusimpana kotihoidonpalveluna

yhtiö on aloittanut valmiiden

aterioiden kuljetuksen asiakkaille.

Palvelu on suunnattu asiakkaille,

jotka eivät itse kykene

laittamaan ruokaa, mutta eivät

kuitenkaan tarvitse muita vielä

tukipalveluita. Hoitotyön periaatteena

on kokonaisvaltainen

auttaminen.

”Palvelumme lähtökohta on

asiakkaan kokema tarve. Jos

asiakas haluaa sairastaa kotona,

pyrimme toteuttamaan hoidon

kotiin tuttuun ja turvalliseen

ympäristöön.”

Intervallihoitoa ja

palveluasumista

Keski-Pohjanmaan Hoitopalvelu

Oy:n toimintaan on

vuodesta 2006 lähtien kuulunut

Palvelukoti Kokkolan

Terapiatalo, jossa sijaitseva

18-paikkainen hoito-osasto

Kotipolku on lyhytaikaisen

hoidon ja saattohoidon keskus.

Vuoden 2011 alusta yksikkö sai

ns. laitosluvat, joten palvelutarjontaa

sisältyvät nyt myös sairaalatoiminnan

palvelut esim.

leikkauspotilaille ja kuntoutuslaitospalvelut

mm. sotainvalideille.

Terapiatalossa on myös

omistus- ja vuokrahuoneistoja

sekä keittiö-ruokala.

”Suunnittelemme Palvelukodin

jatkeeksi uutta rakennusta,

johon sijoittuvat tehostetun

palveluasumisen osasto ja dementiaosasto.

Uuteen osaan

tulee myös tilavia ja laadukkaita

vuokra-asuntoja. Hanke on

tarkoitus toteuttaa vuosina 2012

– 2013”, Niemelä valottaa.

Yrityksen sosiaalipalvelutoimintaa

edustaa puolestaan

9-paikkainen Karelia-koti, joka

on tehostetun palveluasumisen

yksikkö.

”Karelia-koti toimii toistaiseksi

omakotitalotyyppisessä

kiinteistössä. Tavoitteenamme

on saada Karelia-kodille uudet

tilat vuoden 2013 aikana.”

Sertifioitua laatua

Keski-Pohjanmaan Hoitopalvelu

Oy on sertifioitu maaliskuussa

2008 ISO 9001:2008

–laatustandardin vaatimusten

mukaisesti.

Sertifiointi koskee Terveysasema

ChydAntin lisäksi yrityksen

kotihoitoa ja palvelukoti

Kokkolan Terapiatalon hoitoosastotoimintaa.

Sertifioinnin

on suorittanut SGS Fimko Oy.

”Olemme alusta lähtien pa-

nostaneet siihen, että laatu

näkyy kaikilla toimintamme

tasoilla.”

Tavoitteena

maltillinen, mutta

tietoinen kasvu

Reijo Niemelän mukaan Keski-Pohjanmaan

Hoitopalvelu

Oy:n tavoitteena on jatkossakin

maltillinen, hallittu kasvu.

”Kehitämme koko ajan toimintaamme

ja etsimme uusia

ratkaisuja asiakkaiden muuttuviin

tarpeisiin. Kasvu on

meille kuitenkin ennen kaikkea

toiminnan kehittämisen väline,

eikä itseisarvo. Tärkein on aina

asiakas.”

Parhaillaan yhtiöllä on ainakin

kolme merkittävää kehitysprojekteja

meneillään.

Kyseessä on jo käytössä olevien

hyväksi koettujen palvelumuotojen

“monistaminen” ja ihmisten

“luokse hakeutumisen”

periaatteen toteuttaminen mm.

data-, kuva- ym. nykytekniikan

avulla.

Yhteystiedot:

Keski-Pohjanmaan

Hoitopalvelu Oy

Osoite: Rantakatu 2 B

(Kauppakeskus

Chydenia III),

67100 Kokkola

Puhelin: 06-8220345

Fax: 06-8349080

Sähköposti:

kp-hoitopalvelu@kphoi.fi

Internet: www.kphoi.fi


Taitotuote valmistaa portaat

mielikuvasi mukaisesti.

Yksilöllinen portaikko

kruunaa tilan,

huomioiden samalla jokaisen

halutun yksityiskohdan

- enää on rajana

vain mielikuvituksesi.

Taitotuote Oy:n päätuotteena

ovat metallirunkoiset

portaat sisä- tai

ulkokäyttöön ja ne suunnitellaan

aina asiakkaan

toiveet huomioiden,

unohtamatta turvallisuusmääräyksiä.

-Portaamme ovat yksilöllisiä

design-tuotteita, jotka ovat kuin

kotonaan nykypäivän kodissa.

Askelmien puulajit ovat mänty,

koivu, lehtikuusi, pyökki,

tammi, merbau, kirsikka, pähkinä,

tiikki, zebrano, saarni,

lämpökäsitelty koivu, mahonki,

jalava ja vaahtera, myöskin

muut puulajit ja materiaalit ovat

mahdollisia, kertoo toimitusjohtaja

Perttu Heiskanen.

SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 9

Taitotuote Oy

Design-portaat sisä- ja ulkotiloihin

Veljekset yrittäjinä

Metallirungon väri on vapaasti

valittavissa värikartoista

ja kaidelaseissakin on tarjolla

useita eri vaihtoehtoja. Portaiden

lisäksi yritys toimittaa rakennuskohteisiin

myös muita

teräsrakenteita, kuten terassikaiteita

lasituksineen. Heiskanen

vastaa itse portaiden suunnittelusta

ja hänen veljensä puolestaan

teräshommista. Puusepän

töistä vastaa yrityksen luotettava

alihankkija.

-Kaikki myynti- ja markkinointityö

tehdään allekirjoittaneen

toimesta. Teemme toimeksiantoja

rakennusliikkeille sekä

suoraan yksityisasiakkaille,

joista samalla koostuu suurin

osa urakoistamme.

Virallisesti Taitotuotteen toiminta

käynnistyi vuoden 2008

alussa. Toimeksiantoja on ollut

todella hyvin ja suurin osa töistä

tehdään Etelä-Suomeen.

Kaikki kohteet toteutetaan mittatilaustyönä

ilman välikäsiä.

Yksilöllisyyttä

askelmia myöten

- Askelmat voivat puun lisäk-

si olla vaikkapa lasia tai kiveä,

tarjolla on monia erilaisia vaihtoehtoja.

Yleisimpiä askelmamateriaaleja

ovat koivu ja

tammi kestävyyden vuoksi.

Koska koivu on vaalea puu, sen

sävyttäminen sisustukseen sopivaksi

on helppoa. Se voidaan

käsitellä vaikkapa pähkinän väriseksi,

mustaksi tai valkeaksi.

Olemme tehneet koivusta esimerkiksi

ebenpuun näköistä,

mutta hinta on toki sitten todella

paljon edullisempi kuin aito

vastaava, Heiskanen toteaa.

Kevyen näköinen ja

kestävä

Teräsrakenteinen runko on

Heiskasen mukaan todella jämäkkä

ja käytössä kestävä. Siinä

ei vuosien saatossa tapahdu

mitään kulumista, eivätkä portaat

ala narisemaan missään vaiheessa.

Metallirunkoisista por-

taista saadaan tehtyä todella

kevyen näköisiä rakenteita.

-Teemme sekä kaksirunkoisia

että yksirunkoisia malleja, joissa

ns. reisipuuosuus kulkee portaiden

keskellä. Askelmakannakemalleja

on lukuisia ja toteutamme

niitä myös asiakkaan

ideoiden pohjalta. Vesileikkauksella

pystymme toteuttamaan

käytännössä lähes kaikki asiakkaan

toiveet.

Teräsrunkojen värit valitaan

värikartasta ja ellei väriä löydy

hyllystä se tilataan. Käsittelyt

tehdään pulveripoltto- eli jauhemaalauksella.

Kysymyksessä

on todella kestävä maalausmenetelmä.

-Ulkokohteissamme käytämme

aina säänkestäviä materialiaaleja

sekä pinnoitteita. Hyviä

vaihtoehtoja ovat ruostumaton

teräs ja esimerkiksi lehtikuusi,

joka kestää hyvin sääolosuhteita

ja on niin ikään sävytettävis-

sä moniin eri väreihin. Sisätilojen

laseissa asiakkaat suosivat

kirkkaita vaihtoehtoja kun taas

ulkona värikalvolliset sekä maitolasit

ovat suosittuja niiden

tarjoaman näkösuojan vuoksi,

Heiskanen toteaa.

Erikoisempia Taitotuote Oy:n

toteutuksia edustavat väreissä

Teräsrunkoiset

design-portaat

sekä

lasikaiteet

antiikkikupari ja -hopea, joista

on saatu todella näyttäviä

yhdistelmiä.

Taitotuote Oy

Perttu Heiskanen

p. 040 5383 990

perttu.heiskanen@taitotuote.fi

www.taitotuote.fi

Taitotuote Oy

Leijukuja 5, 78210 Varkaus

perttu.heiskanen@taitotuote.fi

p. 040 538 3990

www.taitotuote.fi


10

Laastari Lähiklinikka

tuo yleisten akuuttisairauksien

hoidon lähelle

asiakasta. Täysin uuden

toimintakonseptin taustalla

on oma tietojärjestelmä

sekä hoitaja-lääkärityöparimalli,

jotka

yhdessä mahdollistavat

laadukkaan ja nopean

palvelun. Malli soveltuu

erinomaisesti myös kuntien

terveydenhuollon

palveluverkon tehostamiseen.

Ensimmäinen Laastari Lähiklinikka

avattiin tammikuussa

Keravan Citymarketin yhteyteen

ja toinen avautui helmikuussa

Lahden kauppakeskus

Triossa. Kolmas toimipiste

käynnisti toimintansa elokuussa

Helsingin Tapulinkaupungissa,

Puistolan terveyskeskuksen

vieressä. Vastaavia klinikoita

tullaan avaamaan lisää kautta

Suomen.

Laastari Lähiklinikka ei ole

Terveyskioski-periaatteella

toimiva, vaikka molemmat

sijaitsevatkin tyypillisesti kauppakeskusten

yhteydessä ja ovat

tiloiltaan hyvin pieniä. Palvelusisällöt

ja asiakasryhmät ovat

näissä kahdessa täysin erilaisia.

-Terveyskioskeissa tehdään

erilaisia mittauksia ja annetaan

terveysneuvontaa, kun meillä

taas hoidetaan sairauksia.

Meidät sekoitetaan helposti

keskenään saman kokoisten

tilojemme vuoksi, huomauttaa

Laastari Lähiklinikan johtava

SOSIAALI- JA KUNTATALOUS

Laastari Lähiklinikka

Parempaa akuuttisairauksien hoitoa edullisemmin

lääkäri Ville Öhman.

Laastari Lähiklinikoilta saa

myös rokotukset sekä jatkossa

reseptien uusintapalvelut.

Hoito tapahtuu aina käypähoitosuositusten

mukaisesti, jonka

toteutumista valvoo yhtiön oma

tietojärjestelmä.

Laastari Lähiklinikka on keskittynyt

perusterveydenhuollon

sekä yleisiin akuuttisairauksiin.

Lisätietoja hoidoista ja

palveluista löydät oheisesta

infoboksista.

iPad osana

hoitotyötä

Kun lääkäri ja hoitaja työskentelevät

työparina, asiakkaan

hoitoprosessi tehostuu.

Mallissa pystytään käyttämään

molempien ammattiryhmien

osaaminen potilaan hoidossa.

Hoito on myös laadukkaampaa,

kuin jos kyseessä olisi pelkästään

hoitajan vastaanotto. Laastari

Lähiklinikoilla diagnoosin

tekee lääkäri. Keskeistä mallissa

on hoitaja-lääkäri-työparin

riittävän tehokas ja kattava

keskinäinen kommunikointi.

-Voimme tehdä esimerkiksi

niin, että klinikan hoitaja laittaa

otoskoopin potilaan korvaan, ja

kuva korvan sisältä näkyy heti

lääkärin iPadillä. Näin myös,

vaikka lääkäri ei olisikaan fyysisesti

klinikalla. Näin molemmat

pystyvät reaaliaikaisesti

katsomaan korvaa ja toteamaan

esim. mahdollisen korvatulehduksen,

jota hoidetaan sitten

tarpeen mukaan.

Öhman kertoo, että tämän

tyylinen työparityöskentely

edellyttää teknologiaa, joka

tukee reaaliaikaista ja tietoturvallista

tiedonjakoa lääkärin ja

hoitajan välillä.

-Olemme luoneet oman tietojärjestelmämme

juuri tämän

kyseisen seikan vuoksi. Toinen

syy oli se, että teimme järjestelmän

iPadille. iPadin käyttö

potilastilanteessa on myös

huomattavasti miellyttävämpi

asiakaspalvelukokemuksen

näkökulmasta.

Yhtiön oma tietojärjestelmä

ohjaa tekemään tutkimukset

aina sairauksien käypähoitosuositusten

mukaisesti, joka

on ainutlaatuinen ominaisuus.

100 % ASIAKKAISTAMME

SUOSITTELEE MEITÄ

Haluamme olla mukana tuomassa laadukkaita terveydenhuoltopalveluita

jokaisen ulottuville. Laastari Lähiklinikka turvaa nopean hoitoon pääsyn

ja tarjoaa edullisia lähipalveluita kuntalaisille.

Hoitoon ilman ajanvarausta arkisin 10 - 20, viikonloppuisin 12 -18

Kerava, Citymarket, Nikonkatu 1, Lahti, Kauppakeskus Trio, Aleksanterinkatu 18,

Helsinki, Tapuli Apteekki, Ajurinaukio 5, www.laastari.fi

Järjestelmä varmistaa sen, että

hoito tehdään aina parhaalla

mahdollisella tavalla.

-Käypähoitosuositukset perustuvat

lääketieteellisen tutkimuksen

osoittamiin parhaisiin

hoitotapoihin. Siellä on viimeisin

tieto jatkuvasti käytettävissä

- eli miten potilasta kannattaa

tutkia ja hoitaa, jotta päästään

parhaisiin lääketieteellisiin

lopputuloksiin. Olemme tukeutuneet

aina viimeisimpään

tutkimustietoon, jolloin potilaamme

saavat aina laadukasta

hoitoa. Tätä kautta myös potilasturvallisuus

paranee, Öhman

vakuuttaa.

Modernissa hoitomallissa

on taustalla toimintafilosofinen

kysymys. Lääketiede

on Öhmanin mukaan hyvin

pitkälle tiimityötä, tiedonhallintaa,

potilastiedon keräämistä

sekä sen analysoimista, jolloin

näissä asioissa on hyvä olla

myös vahva yrityksen sisäinen

osaaminen.

Edullinen ja selkeä

hinnoittelu

-Käynnit ovat aina 45 euroa.

Laboratoriotutkimukset, todistukset

sekä reseptit kuuluvat

hintaan, eli niistä ei veloiteta

erikseen. Meillä ei myöskään

ole toimistomaksua. Hintaa

voidaan verrata käyntiin yksityislääkärillä

tai kunnallisella

puolella. Yksityisellä puolella

käynti maksaa helposti kaksinkertaisesti,

verrattuna meidän

hinnoitteluumme.

Öhman kertoo, että THL:n

statistiikan mukaan yksi terveyskeskuskäynti

maksaa kunnalle

keskimäärin 107 euroa.

Osa näistä terveyskeskuskäynneistä

voitaisiin kuitenkin hoitaa

myös Laastari Lähiklinikan

tyylisessä palveluyksikössä,

jolloin hinta olisi jälleen noin

puolet tehokkaampi.

-Tehokkuus syntyy siitä, että

koko hoitoympäristön kustannukset

ovat paljon korkeammat

terveyskeskuksissa, kuin mitä

ne ovat meidän klinikoissamme.

Myös lääkäriltä ja hoitajalta

kuluvan suhteellisen työajan

osuus on meillä kunnallis, eli

lääkärin kallis aika on meillä

paljon tehokkaammassa käytössä.

Näiden kahden asian

Hoidamme

• Flunssat

• Kurkkukivut

• Nielun streptokokkitulehdukset

• Korvatulehdukset

• Poskiontelotulehdukset

• Silmätulehdukset

• Allergiat

• Huuliherpekset

• Ihon sieni-infektiot

• Virtsatietulehdukset

• Korvahuuhtelut

Rokotamme

• A ja B Hepatiitti

• HPV

• Kausi-inluenssa

• Puutiaisaivokuume

• Jäykkäkouristus ja kurkkumätä

Hinta ja maksaminen

• Kaikki käynnit 45 euroa

• Tarvittavat laboratoriokokeet ilman erillistä lisämaksua

• Hyväksymme maksuvälineeksi:

• Pankki- ja luottokortit

• Käteisen rahan

• Palvelusetelit

• Yritysasiakkaille ja vakuutusyhtiöille laskutus

kombinaatiosta syntyy aivan

erilainen hintataso.

Laastari Lähiklinikan keräämä

asiakaspalaute enteilee

hyvää, sillä puolen vuoden

toiminnan jälkeen 93% asiakkaista

on antanut hoidoista

korkeimman mahdollisen laatuarvosanan.

Puolen vuoden

keskiarvoksi on muodostunut

4,9/5, joka kertoo erinomaisesta

asiakastyytyväisyydestä.

-Meille pääsee nopeasti,

koska meillä ei ole lainkaan

ajanvarausta, kokemus on siis

hyvin erilainen verrattuna terveyskeskus-

tai yksityislääkärikäyntiin.

Klinikat sijaitsevat

asiakkaalle helposti saavutettavissa

paikoissa, joissa nämä

muutenkin kävisivät. Olemme

siellä missä ihmiset muutoinkin

päivittäin ovat. Meillä asioiminen

on kätevää.

Ratkaisu kuntien

resurssivajeeseen?

Nykyisessä tilanteessa kunti-

en on Öhmanin mukaan pakko

löytää tehokkaampia terveydenhuollon

toimintamalleja.

-Esim. palveluseteli on yksinkertainen

tapa hyödyntää

tämä mahdollisuus meidän

kanssamme. Jos kunta ostaa

akuuttisairauksien hoidon

ja vaikkapa reseptinuusinnat

meiltä, säästyy terveyskeskuksen

rajallisia lääkäriresursseja

vaikeampien ja monisairaiden

potilaiden hoitoon. Tämä puolestaan

vähentää lähetemäärää

erikoissairaanhoitoon ja säästää

tätä kautta edelleen lisää rahaa

kunnalle. Yleinen trendi on

ollut nyt toisen suuntainen, jolloin

pieniä yksiköitä suljetaan

ja keskitetään kunnan tai kuntayhtymän

yhteisiin paikkoihin.

Me teemme juuri päinvastoin,

jolloin palvelun saatavuus paranee.

Tämä on myös yksi iso

arvo kuntalaisille, painottaa

Öhman.


Hyvinvointi on olemassa

niin työssä kuin vapaaajalla.

Työelämän lisääntyvät

vaatimukset näkyvät

vapaa-ajalla ja myös

toisinpäin. Ei ole ihme,

että olemme huolissamme

omasta jaksamisesta.

Sama huolenaihe on

myös yhteiskunnassa,

jossa keskustellaan työurien

pidentämisestä

ja työssä jaksamisesta.

Selvää on, että työurat

pitenevät vain, mikäli

työntekijöillä on intoa

jatkaa työssään sekä riittävän

hyvä henkinen ja

fyysinen terveys. Kaukaa

viisas työnantaja panostaakin

entistä enemmän

työntekijöidensä hyvinvointiin.

Hyvinvoinnin haasteet ovat

ihmisen arjessa eri tavalla painottuneita.

Useille on tuttua

kiireisen elämän tai työrytmin

ja vähäisen palautumisen aiheuttama

kuormitus, omaatuntoa

kolkuttaa vähäinen aika oman

fyysisen kunnon huoltoon tai

vuosien saatossa vaaka näyttää

vähitellen nousevaa suuntaa.

Hyvinvointiin vaikuttavat myös

toimintakykyä rajoittavat tuki-

ja liikuntaelinten vaivat.

Kuortaneen Urheiluopistolla

asiakkaiden hyvinvointia lähestytään

aina heidän omista lähtökohdistaan

käsin, hyvinvoinnin

kokonaisuus huomioon ottaen.

Opisto on yksi Suomen johtavista

urheilun koulutuskeskuksista

ja monipuolinen liikunnan

ja hyvinvoinnin asiantuntija.

Opisto tarjoaa yrityksille ja

muille työyhteisöille laajan

kirjon erilaisia työhyvinvointiin

liittyviä palveluita. Toiminnan

SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 11

Tie hyvinvointiin löytyy

Kuortaneen Urheiluopistolta

Kuortaneella on monipuoliset majoitustilat. Liikuntahotelli ja sen huoneistot ovat saaneet asiakkailta

kiittävää palautetta.

lähtökohtana on asiantuntemus,

ja tapahtumat toteutetaan

mukavan yhdessä tekemisen

kautta. Positiivinen ja asiakaslähtöinen

ote tuodaan esille

rennossa tunnelmassa.

Kuntoremonttitoiminta

remontissa

Kuntoremonttitoimintaa on

ollut Suomessa jo 20 vuotta.

Myös Kuortaneen Urheiluopistolla

on pitkä kokemus Kuntoremonttien

järjestämisestä, ja

mm. Helsingin ja Tampereen

kaupunkien henkilöstö on hyödyntänyt

opiston kuntoremontteja

jo usean vuoden ajan.

Nyt Kuntoremonttitoimintaa

ollaan kehittämässä paremmin

työelämän vaatimuksia vastaavaksi.

Kuortaneen Urheiluopisto

on ainoana urheiluopistona

mukana nk. pilottiprojektissa,

jossa kokeillaan uusia hyvinvointiin

vaikuttamisen keinoja.

Pilottiprojekti toteutetaan

yhteistyössä kolmen palkan-

saajalomajärjestön kesken.

Asiantuntijana uudistuvan

kuntoremontin sisällön kehittämisessä

toimii Liikunnan ja

kansanterveyden edistämissäätiö

LIKES. Projektia rahoittaa

Raha-automaattiyhdistys.

Ensimmäisten kuntoremonttipilottien

kokemukset kesältä

2011 ovat olleet erittäin myönteisiä.

Kuortaneen Urheiluopiston

pilottiohjelma sisälsi mm.

tietoa liikunnasta, ravitsemuksesta

ja levon merkityksestä.

Osallistujat saivat tietoa omasta

kehostaan ja kunnostaan kuntotestein,

ja heidät tutustutettiin

erilaisiin liikuntamuotoihin ja

arkiliikunnan mahdollisuuksiin.

Keskeisessä roolissa olivat

ohjaajien kanssa käytävät

henkilökohtaiset omavalmentajakeskustelut

itselle tärkeistä

elämäntapoihin ja terveyteen

liittyvistä asioista sekä omista

tavoitteista. Päivien aikana

Kuortaneen Urheiluopistoa ympäröivä

elämyksellinen luonto

ja ryhmän tuoma kannustus

Urheiluopisto sijaitsee mäntyisellä kankaalla, jossa on mukavat luontopolut mm. sauvakävelylle.

saivat osallistujat motivoituneiksi

muutoksen tiellä kohti

parempaa hyvinvointia.

KiireenKesytystä ja

Liikkujan Profiili

Kuortaneella asioiden omaksumiseen

tuovat lisäpotkua

uudet toimintamallit Kiireen-

Kesytys ja Liikkujan profiili.

KiireenKesytyksessä tutustutaan

eri kiirehtijätyyppeihin,

laitetaan oman elämän tärkeitä

asioita järjestykseen HyvinvointiOsakePörssin

avulla ja

keskustellaan kiireestä työyhteisössä

tai vapaa-aikana.

Kokemuksia peilataan omaan

arkeen, ja samalla pohditaan

millaisin keinoin voidaan löytää

aikaa ja tilaa omasta hyvinvoinnista

huolehtimiseen.

Liikkujan huco sport -profiilin

avulla asiakkaat löytävät

luontaisesti motivoivan tavan

harrastaa liikuntaa. Henkilökohtainen

profiili auttaa löytämään

liikunnan ilon sekä sellaiset

tavoitteet ja keinot, joiden

avulla motivaatio pysyy yllä ja

liikunnan harrastamisesta tulee

pysyvää. Profiili antaa mielenkiintoista

lisätietoa omasta

liikkumisesta niin aloittavalle

kuin aktiiviselle liikkujalle.

KiireenKesytys ja Liikkujan

profiili ovat tarjolla Kuntoremonttitoiminnan

lisäksi myös

muihin työyhteisöjen palveluihin.

Rennosti Raameihin

-kurssit sopivat

työyhteisöille

Kehittämistyö on tuttua

Kuortaneen Urheiluopistolle

myös ’Hyvään Oloon porukassa’

-hankkeessa. HOP -toiminnassa

kokeiltiin 1,5 vuoden

mittaista moniammatillista

interventiota, jossa oli mukana

90 osallistujaa yhdeksästä eri

kuntaorganisaatiosta. Tulokset

olivat hyviä, ja hankkeesta saadut

kokemukset ovat synnyttäneet

vuoden 2011 uutuuden,

Rennosti Raameihin -kurssin.

Kurssin tavoitteena on aiempaa

paremmin pysyvä ote

painonhallintaan terveellisen

ravitsemuksen, monipuolisen

liikunnan ja riittävän levon

keinoin. Rennosti Raameihin

-kurssi sisältää neljä lähijaksoa

Kuortaneen Urheiluopistolla.

Jakson kesto on kolme päivää.

Jaksot järjestetään joka

toinen kuukausi. Näin kurssi

kestää kokonaisuudessaan 7-8

kuukautta. Välijaksoilla Kuortaneella

opittuja eri teemoja

sovelletaan omaan toimintaan,

jolloin asioista tulee osa arkipäivää.

Rennosti Raameihin -kurssit

ovat tarkoitettu kaikille, jotka

haluavat tukea elämäntapamuutoksessaan.

Ne sopivat erittäin

hyvin työyhteisöjen hyvinvoinnin

edistämiseen esimerkiksi

kunta-alalla.

Toimivat kokouspalveluterikokoisille

ryhmille

Kuortaneen Urheiluopisto

sopii erinomaisesti myös erilaisten

kokousten, yritystapaamisten,

koulutustilaisuuksien

ja edustustilaisuuksien pitopaikaksi.

Sijainti Kuortanejärven

rannalla on rauhallinen ja

luonnonläheinen, jota asiakkaat

arvostavat. Kattavat kokous- ja

majoitustilat sekä monipuoliset

oheispalvelut ovat Urheiluopiston

yritystilaisuuksien suuri

vahvuus: kolme rantasaunaa,

uimahallin allasosasto, keilailu,

golf, tennis ja erilaiset ammattilaisten

ohjaamat liikuntahetket

varmistavat tilaisuuksien onnistumisen.

Kuntoremonttiryhmä Kuortaneen järvimaisemissa onnistuneen viikon jälkeen.


12

10 vuotta sitten kesäkuussa

Vaasan kaupunki,

Mustasaaren kunta,

Vaasan seurakuntayhtymä,

Oy Stormossen

Ab, Vaasan Invalidit ry,

Vaasan Setlementtiyhdistys

ry, Vaasan Seudun

Työnhakijat ry sekä

Vaasanseudun Sosiaalipsykiatrinen

yhdistys ry

perustivat Jupiter-säätiön,

jonka tarkoitukseksi

määriteltiin seuraavaa:

"Jupiter-säätiön tarkoituksena

on työllistää nuoria, pitkäaikaistyöttömiä

ja muita

vaikeasti työllistettäviä henkilöitä,

järjestää työtoimintaa

vajaatyökykyisten henkilöiden

kuntouttamiseksi sekä järjestää

ja kehittää muuta tähän liittyvää

toimintaa. Työn lisäksi henkilöille

tarjotaan kuntoutusta,

koulutusta ja muita elämänhallintaa

ja työllistymistä tukevia

palveluja."

Kolmen projektin turvin alkanut

toiminta Meijerinkadulla

Vaasassa laajeni vähitellen

oppilaitosyhteistyöhön, sosiaalitoimen

sektorille, sekä mm.

Kelan palveluihin. Kymmenen

vuoden aikana Jupiterissa on

toiminut kymmeniä projekteja

tai ostopalveluja, joiden kautta

SOSIAALI- JA KUNTATALOUS

Jupiter-säätiö

10 vuotta työvalmennusta Jupiterissa

yli 4000 asiakasta on valmentautunut

työhön, koulutukseen

tai löytänyt jotain muuta positiivista

elämäntilanteeseensa.

Jupiter tarjoaa nykyään monipuolista

työvalmennusta,

työhön kuntoutusta ja työ- ja

toimintakyvyn arviointia sekä

laajasti nuoria palvelevia valmennuspalveluja.

Jupiter juhlisti 10-vuotista

taivaltaan järjestämällä toukokuussa

yleisölle avoimet ovet

säätiön toimitiloissa. Loppuvuodesta

järjestetään säätiön

menneisyyttä muisteleva ja

tulevaisuutta visioiva juhlaseminaari.

Valmennukset

Valmennus koostuu työhön

tai koulutukseen tähtäävästä

valmennuksesta, työelämään

kuntouttavasta valmennuksesta

sekä työkykyä edistävästä ja

arvioivasta valmennustoiminnasta.

Valmennuksen tavoitteena on

edistää henkilön työ- ja toimin-

takykyä, menetelminä yksin tai

yhdistelminä yksilövalmennus,

ryhmävalmennus ja ohjattu työ.

Jupiter-säätiön tavoitteellisen

valmennustoiminnan tarkoituksena

on toimia väliportaana

työhön, koulutukseen, kuntoutukseen

tai muuhun toimintaan

siirryttäessä.

Palvelua tarjotaan

sekä nuorille

että aikuisille.

-Valmennus on toimialallamme

ensisijainen tehtävä, joten

työ on pyritty muokkaamaan

sellaiseksi, että se veisi ihmistä

eteenpäin kohti työmarkkinoita

ja työllistymistä, säätiön tiedottaja

Jyri Luoma kertoo.

Kierrätystoimintaa

-Meillä on kaksi kierrätykseen

liittyvää yksikköä, joista

toinen on Ekocenter, joka on

sähkö- ja elektroniikkaromun

ja -laitteiden vastaanottopiste.

Yksikön kautta tulee myös ihan

toimivia laitteita, jotka tarvittaessa

huollamme ja myymme

eteenpäin kuluttajille, kertoo

Luoma.

Toimivat tuotteet myydään

kierrätysmyymälän kautta.

Suoraan kierrätysmyymälään

vastaanotetaan ehjää kodin

käyttötavaraa, huonekaluja

ym. Myös noutopalvelu on

käytettävissä niin tavaraa vastaanotettaessa

kuin ostajille

kuljetettaessa.

-Valikoima vaihtuu aika vikkelästikin

myymälän puolella,

Luoma toteaa.

Toiminnalla

aktivoiva vaikutus

-Pitkäaikaistyöttömille, nuorille

ja muille vaikeasti työllistyville

säätiön valmennuspalvelut

ovat tuoneet aktivoivan ja

elämäntilannetta selkeyttävän

tilaisuuden, Luoma toteaa.

Huonona kehityssuuntana

Luoma mainitsee tehokkuusvaatimukset,

joiden seurauksena

valmennusten kestot ovat

lyhentyneet. Yksilöllisen, rää-

tälöidyn palvelun tarjoamiselle

tämä on tuonut haasteita.

-Henkilöillä, joilla ongelmat

ovat kasautuneet, voi kuntouttavan

tuen tarve olla hyvinkin

pitkä. Muutama kuukausi ei

välttämättä riitä siihen, että

elämässä päästään eteenpäin.

Valmennusjaksot ovat selkeästi

lyhentyneet, esim. vuonna 2010

vain alle kolmannes asiakkuuksista

kesti yli 6 kuukautta.

Hyviä tuloksia

Niissä palveluissa, joissa

tavoitteena oli vuonna 2010

työllistyminen tai koulutukseen

siirtyminen, yli puolet löysi

selkeästi positiivisen ratkaisun.

-Aina työttömyys ei ole välttämättä

huonoin mahdollinen

lopputulos, jos lähtötilanteessa

ei ole ollut minkäänlaisia

työllistymisen mahdollisuuksia.

Tulosten mittauksissa on

huomioitava kunkin henkilön

lähtökohdat, Luoma toteaa.

Lähettävänä tahona ovat

tyypillisesti olleet viranomai-

set, kuten sosiaalitoimisto,

TE-toimisto tai Kela. Jonkin

verran asiakkaita tulee säätiön

palveluiden piiriin myös omatoimisesti.

-Monitahoiset valmennuspalvelut

voidaan karkeasti

jakaa kolmeen: ensimmäisessä

tähdätään suoraan työllistymiseen

tai koulutukseen. Tällöin

henkilöllä tulee jo olla riittävät

edellytykset työllistymiselle

tai koulutukseen siirtymiselle.

Toinen on työelämään kuntouttava

valmennus, jolloin

polku työelämään voi olla

jo hieman pidempikin, eikä

lähtötilanteessa välttämättä

valmiuksia työllistymiselle ole.

Kolmantena tulee vielä työ- ja

toimintakyvyn arviointi.

Työtoiminnan tuloilla rahoitetaan

reilu viidennes toiminnasta.

Jupiter-säätiö palvelee vuosittain

noin 600 asiakasta. Välillä

sama ihminen voi olla mukana

useammassakin palvelussa,

joka saattaa nostaa luvun jopa

800:aan.


Kevama Oy on osakeyhtiömuotoinentyökuntoutuspalveluiden

tuottaja, jonka toiminnan

perustana on yritysmuotoinenammatillinen

ja sosiaalinen

työkuntoutus. Kevama

on perustettu jo 1965

ja yhtiön omistaa kokonaisuudessaanKuopion

kaupunki. Tänä

päivänä Kevama toimii

usealla eri tuotanto-

ja palveluosastoilla:

puu-, kalusteiden kunnostus-,

kirjapaino-,

seripaino -ja vaatetusosasto,

kädentaidot,

ulkotyöt, siivous, ruokala

sekä laitoshuolto.

Tarjoamme monipuolisia

ja mielekkäitä

työkuntoutuspalveluja.

Henkilöstön määrä

on yhteensä noin 180

henkilöä.

Kevaman tuotannollisen toiminnan

lähtökohdan muodostavat

asiakaslähtöisyys, tuotteiden

hyvä laatu, kotimaisuus,

luotettavuus sekä toimitusvarmuus.

Toiminta on keskittynyt

Kuopioon Itkonniemenkatu

65:een, missä käytettävissä on

osaavan henkilöstön lisäksi

laaja konekanta ja noin 2700

m2:n tuotanto- ja toimistotilat.

SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 13

Kevama on vahva osaaja monella eri sektorilla

Portaat, paljut,

saunakalusteet,

saunat, leikkimökit

Kevamalta

– Puuosasto on yksi Kevaman

suurimmista tuotantoosastoista.

Toiminta on lähinnä

uustuotantoa, jonka näkyvimpänä

keulakuvana on Kevama -

portaat. Portaat tehdään mittatilaustyönä

jokaiselle asiakkaalle

sopiviksi. Useimmiten materiaali

on puu monine vaihtoehtoineen.

Kevamalla tehdään myös

perinteisellä puusepän taidolla

massiivipuisia mittatilaus kalusteita

ja huonekaluja joissa

kuvastuu ammattipuuseppiemme

perinnetyön kädentaidot ja

huonekalujen laatu joka kestää

vuosikymmenestä toiseen.

Muuta sarjatuotantoa ovat

muun muassa kylpytynnyrit,

paljut, leikkimökit, Tölkkisaunat

ja saunakalusteet. Puuosastolla

valmistetaan myös

paljon alihankintatöitä sarjatuotantona,

kuten kuljetuslavoja,

sekä erilaisia laatikoita puu- ja

rakennusteollisuudelle kuten

myös erilaisia aita yms. säleköitä

toteaa myyntipäällikkö

Pekka Hätinen.

– Toimintamme perustuu

asiakaslähtöisyyteen ja pyrimme

vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin

parhaalla mahdollisella

tavalla, Hätinen kertoo.

Vanhat kalusteet

kunnostetaan

ja verhoillaan

-Verhoiluosasto on toinen

Kevaman lippulaivoista. Verhoiluosastolla

kunnostetaan

muun muassa vanhoja huonekaluja,

joiden verhoilu on viime

vuosina noussut arvoonsa.

Meillä on laaja valikoima kankaita,

joista löytyy vaihtoehtoja

lähes jokaiselle. Verhoilun

lisäksi puupintojen petsaus, lakkaus

ja maalaaminen kuuluvat

taitoihimme, myyntipäällikkö

Pentti Nyyssönen kuvailee

verhoilu-osaston toimintaa.

– Olemme erikoistuneet

ravintoloiden, toimistojen,

koulujen ym. julkisten tilojen

kalusteiden kunnostukseen.

Kunnostamme myös yksityisten

asiakkaiden kalusteita:

nojatuoleja, sohvia, pöytiä,

lipastoja ym. Väliovet ja kaapistot

esimerkiksi kannattaa

pintakäsitellä uudestaan. Kalusteiden

puuosat voidaan käsitellä

petsaamalla, maalaamalla,

lakkaamalla tai vahaamalla.

Korjaamme tai uusimme samalla

kalusteiden rikkoutuneet

osat. Plus-puolena on tietenkin

myös ekologisuus, Nyyssönen

korostaa.

- Olemme tehneet suuria projekteja

muun muassa julkisten

tilojen verhoilussa. Meiltä kannattaa

kysyä tarjousta. Yhdessä

varmasti löydämme toimivan

ratkaisun, Pentti Nyyssönen

vakuuttaa.

asut tulleet

tutuiksi monille

Tekstiilien ja asujen valmistus

on myös yksi perinteisistä

tuotantoaloista Kevamalla,

kertoo tuoteryhmäpäällikkö

Arto Korhonen.

– Kevama markkinoi ja valmistaa

urheilu ja vapaa-ajan

asut omalla tuotemerkillä.

Asuja myydään ja

markkinoidaan mm. seuroille,

yhdistyksille ja työpaikoille.

Tuotemerkki takaa asiakkaalle

yksilölliset, toimivat ja laadukkaista

materiaaleista valmistetut

tuotteet. Tämän lisäksi

tuotteet on mahdollista painaa

asiakaan haluamilla painatuksilla

Kevaman silkkipainossa,

joten asiakas saa kokonaisvaltaisen

palvelun yhdestä ja

samasta paikasta. Tuotteiden

jatkosaatavuus on myös mahdollista,

koska kaikki asut

valmistetaan omalla tehtaalla

Kuopiossa. Tämä on suoraan

säästöä asiakaan kannalta, koska

aina ei tarvitse tilata esim.

koko joukkueella uusia asuja.

– Tekstiili - ja vaatetusosastolla

on kymmenien vuosien

kokemus alihankintatöistä

teollisuuteen, julkishallinnolle

ja yrityksille. Valmistamme

monia erilaisia alihankintatöitä

teollisuuteen esimerkkeinä mm.

rullakonsuojat ja pesusäkit

pesulateollisuuteen, erilaiset

suojakotelot elektroniikkateollisuuteen,

sekä pölypussit ja

suodatinpussit rakennusteollisuuteen.

Myös erilaiset kokoonpanotyöt

kuuluvat Kevaman

vahvuuksiin.

– Vaatetusosaston toiminta

perustuu pääosin sarjatuotantoon.

Tekstiili- ja vaatetusosastolla

suunnitellaan ja

valmistetaan myös laadukkaita

ja paloturvallisia sisustusteks-

tiilejä julkisiin tiloihin, kuten

mm. kouluihin, päiväkoteihin,

toimistoihin ja hotelleihin asiakkaiden

tarpeiden mukaan.

Toimintamme on hyvin monipuolista

jotta pystyisimme vastaamaan

asiakkaiden tarpeisiin

mahdollisimman hyvin.

– Markkinoinnissa panostamme

entistä enemmän saamaan

jatkossa erilaisia alihankintatöitä

Kevamalle. Meillä

löytyy osaamista monilta sektoreilta

ja samalla voimme antaa

kuntoutettavillemme ammattitaitoa

ja mahdollisuuden päästä

takaisin työelämään. Kevamalla

kuntoutuksessa olevista

peräti 30 prosenttia on päässyt

avoimille työmarkkinoille.

Ammattitaitoinen henkilökuntamme

varmistaa valmistamiemme

tuotteidemme ja

palvelujen laatutason, joka on

itsestään selvyys myös Kevamalla.

Lopuksi tuoteryhmäpäällikkö

kehottaa asiakkaita

vierailemaan Kevaman kotisivuilla

Kevama.fi. Sivuilta

löytyy lisää tietoja Kevaman

tarjoamista monipuolisista palveluista.


14

Taloterveys Lajunen Oy

on kysytty asiantuntijayritys,

joka on keskittynyt

rakennusongelmien

oikeaoppiseen selvittämiseen

ja ratkaisemiseen.

Taloterveys Lajunen Oy:n

palveluihin kuuluvat sisäilmastotutkimusten

lisäksi rakenne-

ja kuntotutkimukset,

vauriokohteiden korjaus- ja

suunnitteluselvitykset, kustannuslaskenta,

projektinjohto,

lattia- ja julkisivukorjaukset,

erikoiskorjaukset, rakennusten

desinfioinnit, lämpökameramittaukset

ja rakennusten tiiveysmittaukset.

Yrityksen asiakaskuntaan

kuuluu niin yksityisiä kotitalouksia,

yrityksiä kuin julkisen

sektorin toimijoitakin.

”Tieto palveluistamme on

levinnyt, ja asiakkaita on ympäri

maata. Työsarkaa riittää,

sillä ongelmarakennuksia on

koko Suomi pullollaan”, toteaa

toimitusjohtaja Raimo Lajunen.

Taloterveys Lajunen Oy:n

henkilöstöllä on alalta pitkäaikaista

ja monipuolista kokemusta

sekä koulutusta. Raimo

Lajunen on itse toiminut vuodesta

2004 VTT:n sertifioimana

rakennusterveysasiantuntijana

ja vuodesta 2006 myös työterveyshuollon

teknisenä asian-

SOSIAALI- JA KUNTATALOUS

Taloterveys Lajunen

tarjoaa toimivat ratkaisut rakennusongelmiin

tuntijana. Kuopion yliopistossa

sisäilmaongelmien ratkaisemiseen

kouluttautunut Lajunen

on ollut mukana myös useissa

tutkimusprojekteissa.

Huippuluokan

kalusto käytettävissä

Yrityksellä on käytettävissä

huippuluokan kalusto, johon

on panostettu paljon.

”Olemme lisänneet rajusti

kalustoa. Nyt pystymme tarjoamaan

entistäkin laaja-alaisempia

ja tasokkaampia palveluja,

sillä käytettävissämme on

todennäköisesti alan kattavin

ja nykyaikaisin kalusto koko

Suomessa”, Lajunen sanoo.

Tiiveysmittauslaitteistolla

pystytään mittaamaan, miten

tiivis rakennuksen vaippa on.

”Laitteistoa voidaan hyödyntää

myös vauriokohtien paikantamisessa.

Kun mittauksen

yhteydessä käytetään merkkisavuja,

nähdään konkreettisesti,

missä ongelmat ovat.”

Yritykseen on hankittu myös

tehokkaita sisäilmaston puhdistuslaitteistoja,

joita vuokrataan

asiakkaille siksi ajaksi, kunnes

sisäilmaongelmat saadaan korjattua.

Desinfiontikäsittelyn

avulla iso kustannussäästö

Taloterveys Lajusen viimeaikaisiin

työkohteisiin kuu-

Rakennusten tiiveysmittauskalusto toimintavalmiudessa.

luu ison liikuntahallin lattian

desinfiointikäsittely, joka on

hyvä esimerkki yrityksen tarjoamista

kustannustehokkaista

ratkaisuista.

”Hallissa oli sattunut vesivahinko,

ja korjauskustannuksien

arvioitiin olevan yli 200 000

euroa. Me saimme lattian kuntoon

desinfiointikäsittelyllä yhdessä

päivässä, ja koko homma

maksoi asiakkaalle vain 4 000

euroa”, Lajunen valottaa.

Patentoitu julkisivujenkorjausmenetelmä

toimii

moitteettomasti

Taloterveys Lajunen Oy on

kehittänyt yhteistyössä Microbe

Control Finland Oy:n kanssa

uuden, patentoidun julkisivujen

korjausmenetelmän, jonka

avulla suurienkin rakennusten

julkisivukorjaus voidaan tehdä

rakenteita rikkomatta erittäin

nopeasti ja kustannustehokkaasti

jopa parissa viikossa.

”Korjaaminen tällä menetelmällä

on kannattava ratkaisu,

sillä kustannukset jäävät jopa

kolmannekseen aiempiin menetelmiin

verrattuna. Samaa

menetelmää voidaan käyttää

myös tiilikattoihin”, Lajunen

selvittää.

Julkisivukorjausmenetelmäs-

Lattiarakenteen desinfiointi menossa.

tä on saatu Lajusen mukaan

hyviä käyttäjäkokemuksia.

”Olemme käyneet tarkistamassa

korjaamiamme kohteita,

ja ne ovat olleet erinomaisessa

kunnossa. Kaikki seurantatulokset

osoittavat, että menetelmä

toimii moitteettomasti.”

Lajunen muistuttaa, että korjauskustannukset

kuolettuvat

nopeasti, sillä laskelmien mukaan

lämmityskuluissa saadaan

huomattavia säästöjä.

Tehokkaat ratkaisut

lattianongelmiin

Lattiaongelmien ratkaisujen

kehittäjänä Taloterveys Oy

kuuluu alan edelläkävijöihin.

”Olemme tutkineet hyvin

paljon diffuusiosuojamenetelmää,

ja olemme onnistuneet

luomaan tehokkaita, edullisia

ja nopeasti toteutettavia erikoismenetelmiä

lattiaongelmien

ratkaisuun. Käyttökokemukset

ovat osoittaneet, että vaikka alla

olisi järvi, kosteus ei enää tule

lattiasta läpi”, Lajunen sanoo.

Mittaukset

rakenteista

Taloterveys Lajunen Oy

on toteuttanut tutkimuksen,

joka osoittaa Lajusen mukaan

kiistattomasti, että nykyiset

Julkisivurakenteen desinfiointi meneillään.

sisäilman laatuvaatimuksille

asetetut raja-arvot ovat aivan

liian korkeat.

”Tutkimuksessamme ilmeni,

että ihmiset saivat oireita

tiloissa, joissa raja-arvot olivat

huomattavasti alemmat.

Tutkimuksemme perusteella

ja toteutuneilla korjauksilla

tiedämme rajapinnat, joissa

terveyshaittoja alkaa esiintyä.”

Lajunen painottaa, että ilmamittauksista

pitäisi luopua

kokonaan ja mittaukset pitäisi

tehdä aina rakenteista.

”Yhdeksi erityisesti työpaikoilla

ilmeneväksi ongelmaksi

on osoittautunut lattioiden

pintarakenteiden kemiallinen

hajoaminen.”

Raimo Lajusta kiinnostaa

asian tarkempi tutkiminen, ja

hän hakeekin kumppania jatkotutkimukseen.

”On ehdottoman tärkeää,

että ongelmiin löydetään juuri

oikea syy. Muuten korjaustöissä

menetetään vain turhaan rahaa.

Sairastumisten aiheuttamia inhimillisiä

kärsimyksiä ei tietysti

voi edes rahalla mitata. Kyse

on isosta asiasta. Jos terveyshaittoja

nykyisistä raja-arvoista

huolimatta esiintyy, ongelma on

aivan varmasti olemassa. Omilla

raja-arvoillamme terveyshaitat

ovat poistuneet joka ikisessä

lattiaongelmakohteessa.”


Rakennusten perustukset

ja kellaritilat muodostavat

rakennuksen terveyden

perustan. Oikein

tehty ja mitoitettu eristys

on koko rakennuksen

laadun ja käyttöiän kannalta

ratkaisevaa. Huokoisena

materiaalina

betoni altistuu niin maakosteudelle

kuin sään

rasituksillekin. Betoniin

tunkeutuva vesi lisää

pakkasvaurioita, terästen

korroosioriskiä ja

mahdollistaa mikrobikasvun

betoniin yhteydessä

olevissa orgaanisissarakennusmateriaaleissa.

Ab ASB-Consult Oy:n maahantuoma

Penetron® on beto-

SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 15

Penetronin® syvällinen vaikutus suojaa

koko betonirakenteen täydellisesti

nin huokoisuuteen perustuva

vedeneristysjärjestelmä, josta

löytyy ratkaisu niin vanhojen

kuin uusien, valuvaiheessa

olevien betonirakenteiden vedeneristämiseen

ja ruiskubetonnointiin.

Menetelmä säästää rakenteet

purkamiselta tai kalliilta

korjaukselta ajoissa käytettynä.

Vedeneristyskäsittelyn voi

tilanteen mukaan tehdä betonirakenteessa

kummalle puolelle

tahansa ja käsittely soveltuu

niin pieniin kuin suuriinkin

korjaus- ja uudisrakennuskohteisiin.

Penetron® -tuoteperhe on

vakiinnuttanut asemansa vaativissa

olosuhteissa eri puolilla

maailmaa - aina Norjan ja

Venäjän arktisesta kylmyydestä

Saudi-Arabian polttavaan kuumuuteen.

Penetron® kehittää

jatkuvasti parempia tuotteita

uusinta materiaalitutkimusta ja

rakennusalan parasta tietämystä

hyödyntäen.

ASB-Yhtiöiden emoyhtiö Ab ASB-Consult Oy on perustettu

vuonna 1989. Sen ympärille on rakennettu konsernin

tytäryhtiöt. Aluksi toiminta keskittyi etupäässä asbestipurkuun

ja -kartoituksiin, asbestitöissä käytettävien koneiden

ja laitteiden sekä suojavarusteiden ja kulutusmateriaalien

maahantuontiin ja myyntiin.

ASB-Yhtiöiden kehitys rakennusalan erikoisosaajaksi

alkoi jo varhaisessa vaiheessa. Ilmanvaihtojärjestelmien

puhdistus ja työssä käytettävien koneiden ja laitteiden kehitys

on ollut mukana toiminnassa lähes alusta asti.

Sittemmin ovat mukaan tulleet korjausrakentaminen,

vesivahinkojen kuivatus ja jälkivahinkojen torjunta, ilmanvaihtojärjestelmien

asennus, -mittaus, -säätö ja -huoltotyöt.

ammattitaitoisesti.

ASB-Yhtiöiden asiakkaita ovat kaupungit, kunnat, teollisyritykset,

talo- ja kiinteistöyhtiöt, rakenusliikkeet ja vakuutusyhtiöt.

ASB-Yhtiöiden pääkonttori sijaitsee Helsingissä,

lisäksi konsernilla on aluekonttori Tampereella.

-ASB-Yhtiöt on kehittänyt määrätietoisesti palvelutarjontaansa,

ja olemme monessa asiassa alan edelläkävijöitä.

Yhtiössämme on pitkän kokemuksen tuomaa osaamista, jota

täydennetään jatkuvasti henkilökunnan koulutuksella, Jan

Stensblom mainitsee.

-Jatkuvasti kasvavaan ASB-yhtiöiden toimialaan on kuulunut

jo useita vuosia myös sisäilmamittaukset ja vaarallisten

rakennusmateriaalien kartoitukset. ASB-Consult Oy Ab

on erikoistunut tutkimaan, selvittämään ja ratkaisemaan

rakennusten ongelmia. Kosteusvaurioiden, homeiden,

asbestin sekä muiden vaarallisten rakennusmateriaalien

(PCB, lyijy ja kreosootti) kartoitukset ja tutkimukset sekä

sisäilmatutkimukset ovat erikoisalaamme.

Oy Scan Clean Ab on korjausrakentamisen sekä kosteiden

ja mikrobien vahingoittamien rakenteiden korjauksen,

rakennekuivatuksen ja jälkivahinkotöiden erikoisosaaja,

jonka palveluihin kuuluu myös pienimuotoinen uudisrakentaminen.

ICS/Penetron

International

Ltd on betonin

vedeneristyksen

kansainvälinen

markkinajohtaja

- Penetron® -tuotteet ovat

maailmanlaajuisesti käytössä

betonin korjausrakentamisessa

sekä uudistuotantopuolella

kallio- ja pohjavalurakentamisessa.

Penetron® - tuotteille

ominaista on korkea laatu ja

jatkuva kehitys uusinta teknologiaa

hyväksikäyttäen, mikä

takaa että laatu ja toimivuus

ovat parhaalla mahdollisella

tasolla. Tuotteiden tehokkuus

ja luotettavuus betonin vedeneristyksessä

riittää vaativimmissakin

olosuhteissa kuten

ydinreaktoreissa, kemikaalien

varastoinnissa ja joukkoliikennetunneleissa.

Penetron®

sietää kemikaaleja pH-alueella

3-11 jatkuvasti ja tilapäisesti

väkevämpinäkin pitoisuuksina.

Rakenteen hengittävyys säilyy

vesieristeestä huolimatta, Scan-

Clean Oy:n ja Ab ASB-Consult

Oy:n toimitusjohtaja Jan Stensblom

kertoo.

Penetron® täyttää

kaikki betonin vedeneristystarpeet.

Penetron® -vedeneristystuotteet

koostuvat tavallisesta

sementistä, hyvin hienosta

kvartsihiekasta ja aktiivisista

kemikaaleista, miedoista orgaanisista

hapoista ja soodasta.

Penetron® tunkeutuu betonin

huokosiin ja kapillaarikäytäviin

ja reagoi betonissa

olevan veden kanssa muodostaen

kiteitä, jotka syrjäyttävät

betonissa olevan kosteuden.

Penetron® estää kapillaarisen

veden liikkeen, mutta läpäisee

ilmaa, eikä vesihöyryn paineeroja

pääse syntymään. Aine

tunkeutuu syvälle betoniin

samalla lisäten sen lujuutta ja

kestävyyttä. Penetron® on

erittäin tehokas suoja korkeaa

hydrostaattista painetta vastaan,

se kestää kemikaaleja ja suojaa

betoniterästä. Vedeneristävyys

ja kemikaalien kestävyys säilyy,

vaikka pinta vaurioituisi.

Penetronia® voidaan käyttää

kosteaan ja vastavalettuun betoniin

sekä vedenpaineseinän

märällä tai kuivalla puolella,

Jan Stensblom selvittää.

-Kostuneiden betonirakenteiden

Penetron® käsittelyn jälkeen

on myöhemmin tehdyissä

tutkimuksissa havaittu kiteiden

muodostumista jopa yli metrin

syvyydessä käyttöpinnasta,

Stensblom korostaa.

Penetron®

-tuoteperhe toimii

vaikeissakin

olosuhteissa ja sen

vaikutus rakenteessa

on pysyvä

Penetron® -tuotteet toimivat

sekä vedenpaineen kohdistuessa

korjattavaan pintaan

(vesisäiliöt ja uima-altaat) että

kuivalta puolelta (maanpaineseinät).

Ne sallivat kuitenkin

vesihöyryn kulkemisen rakenteen

lävitse. Penetron® suojaa

betonirakennetta myös merive-

deltä, jätevesiltä, aggressiiviselta

pohjavedeltä, klorideilta,

sulfaateilta ja nitraateilta

-Suosittelemme Penetron®

-vedeneristystuotteita käytettäväksi

sekä betoni- että

muuratuissa rakenteissa, joissa

veden on pysyttävä joko sisällä

tai ulkona. Penetron® sopii

myös betoni-, tiili-, laasti- ja

kivirakenteisiin, jotka ovat

alttiina kastumiselle tai kemikaaleille.

Penetron® -käsittelyn

käyttökohteita ovat mm.

pysäköintitilat, autokannet,

betonimuurit, maanpaineseinät,

rakennusten perusmuurit, kellarin

lattiat, parvekkeet, vedenkäsittelylaitokset,

saostusaltaat,

liittymäkohtien tiivistäminen,

kapilaarikatkot, hissikuilut,

jne., Stensblom luettelee.

-Lisäksi Penetron® on

myrkytön ja se on hyväksytty

juomavesikäyttöön. Tuotteita

on käytetty muun muassa

lukuisissa akvaario- säiliö- ja

patoprojekteissa, Stensblom

mainitsee.

-Kohteissa joissa Penetronia

on käytetty betonin lisäaineena

uudisvaluissa ja ruiskubetonissa

Suomessa on lukuisia.

Suurimpia kohteita ovat olleet

kuparisakkasiilojen

pohjavalut Outotec Oyj Harjavallassa,

Laakasiilojen pohjavalut

Porissa, Lukkarinsannan

varavesilaitoksen allasvalut

Porissa, Pesuhallin lattiavalu

Sata Maito Porissa, Pohjavalut

Atomivoimalaitoksessa Olkiluodossa,

Luolastojen ruiskubetonointi

Atomivoimalaitoksen

tunnelistossa Loviisassa, Parkkiluolaston

ruiskubetonointi

Töölönlahden pysäköintilaitoksessa

Helsingissä, jne., Stensblom

kertoo.

Ab ASB-Consult Oy aloitti

korkealaatuisten Penetron®

vedeneristystuotteiden maahantuonnin

ja myynnin vuonna

2008 . Oy Scan-Clean Ab:n

toimialaan kuuluu Penetron®

-vedeneristystöiden suorittaminen.

Penetron on luotettava ja pysyvä betonin

huokoisuuteen perustuva vedeneristysjärjestelmä.

Se tunkeutuu syvälle betoniin ja kiviaineksiin tiivistäen huokoset

ja halkeamat. Penetron kestää vettä mutta läpäisee ilmaa, joten

rakenne hengittää. Tutustu tarkemmin: www.penetron.fi

Maahantuonti ja myynti • Urakointi • Koulutus

Korjausrakentamisen moniosaaja.

päivystys

Kuivaus ja jälkivahinkojen torjunta

Pirkanmaa 040 560 7300, Suur-Helsinki 040 717 9330

• Tutkimukset ja kartoitukset • Korjausrakentaminen • Asbestityöt

• Rakennuspurku • Ilmanvaihdon puhdistukset, huolto ja asennukset


16

Valopaa Oy on suomalainen

yritys, joka kehittää

ja valmistaa led-valai-

simia. Asiakaskunnan

muodostavat julkiset organisaatiot

ja yritykset,

SOSIAALI- JA KUNTATALOUS

”Raatin stadionin muurivalaistus”

jotka tarvitsevat valaisintuotteita

kovaan käyttöön

ja vaativiin olosuhtei-

ENERGIATEHOKKAAT,

KOTIMAISET, PITKÄIKÄISET

LED-VALAISIMET

Katu-, alue-, kohde- ja teollisuusvalaistukseen

Älykkäät led-valaistusjärjestelmät

Case: Torpparinmäen peruskoulu, Helsinki

www.valopaa.com | puh. 010 470 8890

siin. Ledeillä on kätevää

hoitaa esim. katuvalaistus,

tievalaistus, silta- ja

alikäytävävalaisu sekä

kohde- ja aluevalaisu.

Kaikki Valopaa Oy:n

tuotteet ovat Avainlipputuotteita.

Led-valaisimet -

energiatehokkuus

- säästö

Valopaa Oy:llä on oma tuotealusta,

jolle kaikki yhtiön

tuoteratkaisut perustuvat. Tuotealustaa,

eli led-moduleita ja

liitäntälaitteita, käytetään myös

asiakasräätälöityihin tuotteisiin.

-Tuotealustamme mahdollistaa

sen, että pystymme toteuttamaan

kohteita, joihin ei

ole olemassa valmista valaisinratkaisua.

Olemme ainoa

suomalainen valmistaja, jonka

led-valaisutuotteet ovat Liikenneviraston

tievalaisuun hyväksymiä.

Tuotteiden on täytettävä

tietyt valaistusvaatimukset ja

niiden on oltava mekaanisesti

niin kestäviä, että tuote kestää

vähintään 30 vuotta. Tätä samaa

tekniikkaa hyödynnämme kaikissa

muissakin tuotteissamme,

kertoo toimitusjohtaja Toivo

Vilmi.

Tuotteet ovat energiatehokkaita,

jonka lisäksi ne on saatu

myös pitkäikäisiksi ja luotettaviksi.

-Valopaan tuotekehityksessä

yksi keskeinen seikka on, että

valaisimet toimivat Suomen

vaativissa olosuhteissa. Kun

tuotteeseen valitaan hyvä led

ja sitä käytetään oikein, kestää

valaisin 30 vuotta. Säästöt syntyvät

pääasiassa energiansäästönä

sekä siitä, että lamppuja

ei tarvitse vaihtaa.

Muutenkin vikaantumisten

määrä on huomattavasti

Valopaa Oy

Kotimaiset

led-valaisimet

vaativiin

olosuhteisiin

pienempää, kuin perinteisillä

valaisimilla, toteaa Vilmi.

Nopea takaisinmaksuaika

-Takaisinmaksuaika on tyypillisesti

vain muutama vuosi,

jonka jälkeen investointi

tuottaa pelkästään säästöä.

Led-valaisussa energiaa kuluu

tyypillisesti vain 1/5 siitä, mitä

vaikkapa elohopeahöyrylamppu

kuluttaa. Jos otetaan esimerkiksi

kuntorata tai pyörätie,

joiden valaisuun on aiemmin

käytetty 125-wattisia elohopeahöyrylamppuja,

voidaan

ne nyt toteuttaa 22-wattisella

led-valaisulla.

Moduulirakaisut

tekevät

toteutuksesta

helpompaa

Kun käytetään Valopaa Oy:n

olemassa olevia moduuleja,

tulee asiakastoteutuksesta luotettava

ja ns. koeponnistettu ratkaisu,

joka saadaan toteutettua

kohtuullisella suunnittelutyöllä.

Kohteen ei tarvitse olla suuri,

joten pienempiinkin kohteisiin

voidaan toteuttaa yksilöllisiä

ratkaisuja.

-Oulussa hyvä referenssikohde

on Raatin muuri, eli

urheilukentän ympäri menevä

valaistusratkaisu, joka käsittää

yhteensä 180 valaisinta. Kyseinen

ratkaisu on suunniteltu

asiakkaan tarpeeseen, Vilmi

esittelee.

Valopaa Oy:n toteuttamia katuvalaisukohteita

on kymmeniä

ja alikulku- / siltavalaisukohteitakin

satoja.

Valaisinten leasingsopimukset

-Valaisimia ei ole pakko

ostaa, vaan ne voi hankkia

myös leasing-sopimuksella.

Leasing-ajan pituuden voi mitoittaa

niin, että kustannukset

pysyvät samalla tasolla kuin

aiemminkin, mutta valaisimet

saadaan maksettua. 5–7 vuoden

leasingajan jälkeen kulut

laskevat huomattavasti, koska

energiankulutus ja ylläpito ovat

paljon nykyistä edullisempaa.

Vilmi kertoo, että Valopaa

on tuonut valaisuun myös älykkyyttä.

Katuvalaisimet pystytään

varustamaan muuntuvalla

valaisulla, jolloin valaisutehoa

säädetään radio-ohjauksella

portaattomasti. Valaisuteho

säätyy älykkäästi ennalta määriteltyjen

asetusten ja anturidatan

mukaan.

-Mm. huoltoasemien mittarikentille

olemme toimittaneet

ratkaisuita, jossa valaistuksen

määrä määräytyy sen mukaan

onko tontilla asiakkaita vai ei.

Kun valaistusta ohjataan radioyhteyden

avulla, ei sähköverkkoon

tarvitse rakentaa mitään

fyysistä ohjainlaitteistoa.

Ledeissä on eroja

-Pieni varoituksen sana siitä,

että led-valaisinten laatutaso ja

valaisuteho vaihtelevat hurjasti,

koska tarjonta on markkinoilla

kirjavaa. Kannattaa varmistua

siitä, että toimittajalta löytyy

laatutietoa valaisimista, että

niissä on käytetty hyviä ledejä

ja niiden käyttöikä on tiedossa,

Vilmi opastaa.

Valopaa Oy:n valaisimet ovat

rakenteeltaan kestäviä (alumiinia

ja ruostumatonta terästä) ja

tarvittaessa myös korjattavissa.

-Normaali takuu meillä on

kaksi vuotta, mutta jos asiakas

rekisteröi tuotteet ja vahvistaa

että niitä käytetään siinä käytössä,

johon ne on suunniteltu,

annamme valaisimillemme

viiden vuoden takuun.


SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 17

Rautaisia ammattilaisia perusterveydenhuoltoon

Rautaisia ammattilaisiaperusterveydenhuoltoon

–hankkeessa

(RAMPE) kehitetään ja

levitetään uudenlaista

koulutusmallia lääkäreidenperusterveydenhuollon

lisäkoulutukseen,

akuuttisten ja kroonisten

tautien vastaanottotoimintaaperusterveydenhuollossa

sekä terveyshyötymallin

osa-alueita

siten, että kehittäminen

integroidaan vastaanottotoiminnankehittämiseen.

Kehittämistyötä

tehdään kiinteästi yhteistyössä

käytännön työntekijöiden

kanssa.

RAMPE-hanke kuuluu sosiaali-

ja terveydenhuollon

kansalliseen kehittämisohjelmaan.

Hanketta hallinnoi Keski-Suomen

sairaanhoitopiiri.

Hankkeessa ovat mukana myös

Pohjois-Karjalan sairaanhoito-

ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä,

Etelä-Savon sairaanhoitopiirin

kuntayhtymä, Ylä-Savon

SOTE-kuntayhtymä ja Kainuun

maakunta-kuntayhtymä. Hanke

käynnistyi syksyllä 2010.

Monissa terveyskeskuksissa

työtä tekevät nuoret vasta valmistuneet

lääkärit, joille monisairaiden

ja päivystyksellisten

potilaiden hoitaminen saattaa

tuntua haastavalta tehtävältä.

Nuorten lääkäreiden päivystykselliset

taidot olisi hyvä

varmistaa työn alkuvaiheessa

systemaattisesti. Tällöin nuori

lääkäri saisi varmuuden siitä,

että hän pärjää terveyskeskustyössään.

Samalla varmistetaan

yhteistyön sujuminen paikallisessa

työyhteisössä sekä alueellisessa

terveydenhuollossa.

Jotta perusterveydenhuolto

muodostuisi nuorille lääkäreille

jatkossa houkuttelevaksi ja

vetovoimaiseksi työpaikaksi,

työntekijöiden ammatillisesta

osaamisesta, mielekkäistä tehtävistä

ja toimivasta yhteistyöstä

eri ammattiryhmien kesken

olisi pidettävä hyvää huolta.

Kokemukset terveyskeskuslääkärin

työstä tarjoavat

hyvän pohjan myös muille

aloille erikoistuville. Toimiva

perusterveydenhuolto on tärkeä

ja välttämätön edellytys myös

järkevälle erikoissairaanhoidon

käytölle.

”Sellainen työpaikka, jossa

työtä tehdään joustavasti ja

hyvällä yhteispelillä ja joka

tarjoaa työntekijöilleen hyvää

koulutusta säännöllisesti,

kiinnostaa työntekijöitä”,

hankejohtaja Minna Ruoranen

muistuttaa.

Uusi lääkärikoulutuksen

malli

pilotointivaiheessa

Keski- ja Itä-Suomessa sekä

Kainuussa ollaan pilotoimassa

uutta lääkärikoulutuksen

mallia, niin sanottua koulutusputkea,

jossa erikoistumassa

olevista lääkäreistä huolehditaan

vaihe vaiheelta ja tärkeät

perustaidot varmistetaan joka

jaksolla systemaattisesti.

”Koulutusputken ideana on

valmentaa nuoria lääkäreitä

hoitamaan sekä akuutit tilanteet

että pitkäaikaissairaat potilaat

tiimityössä muun henkilöstön

kanssa”, kuvailee koulutusylilääkäri

Jouko Hänninen.

Koulutettavat hakeutuvat

terveyskeskuksissa ja sairaaloissa

koulutusmalliin, jossa

heille suunnitellaan ja sovitaan

yksilölliset ja joustavat, putkimaisesti

etenevät työjaksot

koulutettavan valitseman erikoisalan

vaatimusten mukaisesti.

Koulutettavista saadaan

muodostettua syklimäisesti

eteneviä ryhmiä, joille voidaan

tarjota yhtenäisesti räätälöityjä

koulutuksia ja mahdollisuudet

verkostoitumiseen ja lääkäriksi

kasvamiseen vertaistuen avulla.

”Kouluttaminen työn ohessa

on tuttua monissa ammateissa,

ja oppimisen kannalta menetelmä

on toimiva. Koulutettavan

oppimisen kannalta

olisi olennaista keskittyä myös

ongelmanratkaisun keinoihin

ja tapoihin sekä päätöksenteon

prosesseihin”, Hänninen toteaa.

Verkkoetäyhteyksien

hyödyntäminen

säästää aikaa

ja rahaa

Koulutusten järjestämisessä

Rampe- hankkeessa hyödynnetään

uutta opetusteknologiaa,

jolla säästetään matkustuskuluja

ja matkustamiseen kuluvaa

työaikaa. Koulutuksia voidaan

välittää sähköisesti yhdestä

paikasta useaan työpisteeseen

joko online-koulutustilanteena

tai tallenteena.

Verkkoetäyhteydellä koulutus

välitetään suoraan internetin

kautta, ja sitä on siis

mahdollista seurata vaikka

kotikoneelta tai suoraan omasta

työpisteestä. Koulutusten

tarjoaminen yhteisvoimin eri

terveyskeskusten, sairaaloiden

ja yliopistonkouluttajien kesken

helpottaa myös kouluttavan tahon

resursseja ja varmistaa sitä,

että jokainen saa samanlaatuista

koulutusta.

”Video/verkkoetäyhteyksiä

voitaisiin kunnissa käyttää entistä

enemmän myös kokousten

järjestämisessä. Tällöin työntekijöiden

ei tarvitsisi matkustaa

pitkiä matkoja, vaan he voisivat

istahtaa koneelleen ja kirjautua

verkkoon. Työntekijöillä voisi

olla myös mahdollisuus hakea

omaan osaamiseensa tukea

videoyhteyksiä hyödyntäen

esimerkiksi potilashoidossa,

ja näin vältyttäisiin potilaiden

lähettämiseltä erikoissairaanhoitoon”,

Ruoranen selvittää.

”Uuden teknologian käyttöönotto

koulutus- ja kokouskäytännöissä

edellyttää tietenkin

kunnissa vastuuhenkilöiden

nimeämistä ja esimerkiksi koulutusten

koordinointia laajaalaisemmin.

Teknisesti verkkoetäyhteyksien

rakentaminen

ei ole hankalaa”, toteaa vastaanoton

asiantuntija Vuokko

Hämäläinen.

Nuoret lääkärit

tyytyväisiä tukeen

Koulutusputki-mallia on

alkujaan kehitetty Keski-Suomessa,

josta idea on otettu

käyttöön laajemmaltikin. Koulutusmalliin

hakeutuneet nuoret

lääkärit ovat olleet tyytyväisiä

heille tarjottuun tukeen, ja he

ovat pystyneet kiinnittymään

alueelle työhön pitkäksi aikaa

- ainakin kahdeksi vuodeksi.

Koulutukseen liittyvät päivystysjaksot

opetuksineen ovat

tarjonneet vahvan osaamisen

päivystystyöhön ja käden

taitoihin. Eri työpisteissä on

päässyt tutustumaan lääkärin

työn eri mahdollisuuksiin ja

myös tulevaan erikoisalaan.

Putken päätyttyä on ollut mahdollisuus

jatkaa erikoistumista

alueen keskussairaalassa tai

terveyskeskuksissa.

”Lääkärikoulutuksessa keväällä

tapahtuneiden muutosten

jälkeen koulutusmallia on räätälöity

uudestaan erikoistumisen

runkokoulutusputkeksi, ja

lisäksi on syntymässä erillisiä

erikoisalakohtaisia putkia”,

kertoo asiantuntijalääkäri Anneli

Kuusinen Keski-Suomen

sairaanhoitopiiristä.

Työvoimapulaan

puututtava työn

kehittämisen

näkökulmasta

Perusterveydenhuollon ongelmana

on jatkuva työvoimapula.

”Siihen on puututtava työn

kehittämisen näkökulmasta.

Kuntien ja terveyskeskusten

tulisi jatkossa pitää huolta

henkilöstön osaamisesta ja

tehtävien organisoimisesta

siten, että henkilöstö kokee

selviävänsä työstä hyvin. Perusterveydenhuollon

avovastaan-

Sekä työelämän että koulutusorganisaatioiden edustajia oli

suunnittelemassa perusterveydenhuollon avovastaanoton

osaamisen kehittämistä hankkeen järjestämässä koko päivän

seminaarissa toukokuussa 2011.

Runkokoulutusputkimalli/ Keski-Suomi

1.5.2011 alkaen

Perusterveydenhuollon

runkokoulutus

malli

Lisätietoja hankkeesta:

Jouko Hänninen, puh. 044 794 4316, jouko.hanninen@mikkeli.fi (Etelä-Savon osahanke)

Vuokko Hämäläinen, puh. 050 351 0067, vuokko.hamalainen@esshp.fi (Etelä-Savon osahanke)

Arja Muranen, puh. 044 797 4202, arja.muranen@kainuu.fi (Kainuun osahanke)

Päivi Koikkalainen, puh. 050 319 8536, paivi.koikkalainen@ksshp.fi (Keski-Suomen osahanke)

Sari Salminen, puh. 050 571 6683, sari.salminen@pkssk.fi (Pohjois-Karjalan osahanke)

Tuulikki Lämsä, puh. 040 772 8578, tuulikki.lamsa@ylasavonsote.fi (Ylä-Savon osahanke)

Minna Ruoranen, puh. 040 594 6212, minna.ruoranen@ksshp.fi (hankejohtaja)

Rautaisannos

ammattilaisuutta

www.rampe.fi

– Lääkäreiden erikoistumisen runkokoulutusputki

Mahdollista kunnassasi yhtenäinen ja joustavasti

etenevä koulutusputki lääkäreille. Putki sisältää

suunnitelmallisen koulutuksen ja tuen järjestämistä

koulutettavalle sekä sovittuja suoria työsopimuksia

kuntatyönantajan kanssa.

Päivystysjakso I Lääkäri perehdytetään perusterveydenhuollon

etupäivystyksen tutkimuksiin ja toimenpiteisiin sekä yhteistyöhön

alueen muiden sosiaali- ja terveyshuollon toimijoiden kanssa.

Terveyskeskusjakso Lääkäri työskentelee kaupunki- ja maaseutumaisessa

terveyskeskuksessa ja jossa opetetaan lääkärille

peruslääkärin taidot.

Päivystysjakso II Lääkäri perehdytetään erikoissairaanhoidon

etupäivystyksen tutkimuksiin ja toimenpiteisiin sekä yhteistyöhön

alueen muiden sosiaali- ja terveyshuollon toimijoiden kanssa.

Sairaalajakso Lääkäri pääsee tutustumaan eri erikoisaloihin ja

suuntautumaan valitsemalleen erikoisalalle.

Vapaavalintainen työskentely Tarjotaan mahdollisuutta tehdä

esimerkiksi tutkimusta yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa.

Varaa

paikkasi

ajoissa!

www.rampe.fi

Päivystys-jakso

perusterveyden

huollon

2-4 kk

ottotoimintaa voidaan miettiä

uudestaan siitä näkökulmasta,

kuka vastaa ja miten vastataan

asiakkaiden puheluihin, kuka

arvioi potilaan hoidon tarvetta,

miten pitkäaikaissairaat potilaat

saadaan hoidettua kokonaisval-

Tk-palvelu

maakunnan

terveyskeskuksissa

5-6 kk

Päivystys

jakso

eshpäivystyk

sessä

1-3 kk

taisesti siten, etteivät he joudu

asioimaan vastaanotolla tai

päivystyksessä useaan kertaan

yksittäisten asioiden takia. Potilaat

tarvitsevat pitkäkestoisen

hoito- ja kuntoutussuunnitelman,

joka luodaan ja jota toteu-

Erikoisa

lojen

reuna

palvelut

ad n. 2 v

sis.

mahd.

muut

palvelut

esim.

tutkimu

sta tms.

Erikoistumiskoulutus

jatkuu omalla

erikoisalalla

tetaan moniammatillisesti, eikä

kukaan joudu kantamaan yksin

liian suurta taakkaa moniongelmaisten

potilaiden hoidossa”,

hankejohtaja Minna Ruoranen

summaa.

Rautaisia ammattilaisia perusterveydenhuoltoon –hanke

• Hankejohtaja Minna Ruoranen p. 040 594 6212

minna.ruoranen@ksshp.fi Keski-Suomen sairaanhoitopiiri


18

Parhaillaan 30-vuotisjuhlavuottaan

viettävä

Keski-Pohjanmaan aikuisopisto

on nykyään

alueen keskeisin kysyntälähtöistenaikuiskoulutus-

ja kehittämispalvelujen

tuottaja.

”Työttömien kouluttajana

toimintansa aloittaneesta Keski-Pohjanmaan

aikuisopistosta

on ajan mittaan tullut merkittävä

elinkeinoelämän kehittäjä.

Oppilaitoksessamme työskentelee

nyt organisaatioiden

osaamisen ja liiketoiminnan

kehittämisen piirissä 20 henkilöä,

ja käytettävissämme on

koko maan laajuinen asiantuntijaverkosto.

Olemme mukana

myös useissa kansainvälisissä

hankkeissa. Asiakkainamme

on työyhteisöjä eri toimialoilta

laidasta laitaan”, kertoo projektipäällikkö,

yrityskehittäjä Ulla

Kauppila.

Yhteistyöorganisaatioita on

vuosittain noin 500. Alueen

yritysten lisäksi oppilaitoksen

asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin

kuuluvat julkiset organisaatiot

ja niiden henkilöstö

sekä ammattitaitoaan kehittävät

Työelämän, yritysten ja yksilöiden

aktiivista kehittämistä

Keski-Pohjanmaan aikuisopisto tukee vahvasti alueemme yritysten kasvua. Välitämme uusinta

osaamista ja teknologiaa maailmalta, ja edistämme yritysten liiketoiminnan kehittämistä.

Rakennamme palvelut kysynnän mukaan ja etsimme parhaat ratkaisut asiakkaidemme

tarpeisiin – yrityslähtöisesti ja yksilöllisesti.

Yrittäjyys

• yrityksen suunnittelu ja perustaminen

• liiketoimintasuunnitelma

• yrittäjyys ja kehittyminen yrittäjänä

• yrittäjäkurssit ja -tutkinnot

Johtaminen

• henkilöstöjohtaminen

• osaamisen johtaminen

• johtamisarvioinnit

• itsensä johtaminen

• johtamisen erikoisammattitutkinto

Keski-Pohjanmaan aikuisopiston yrityspalvelut, Rantakatu 16, 67100 Kokkola, puh. 044 725 0271

www.kpakk.fi

SOSIAALI- JA KUNTATALOUS

Valmiina vastaamaan työelämän haasteisiin

Keski-Pohjanmaan aikuisopisto palvelee

monipuolisesti alueen elinkeinoelämää

tai uutta osaamista hankkivat

aikuisopiskelijat.

Useita hankkeita

käynnissä

Keski-Pohjanmaan aikuisopisto

tukee vahvasti alueen

yritysten kasvua välittämällä

maailmalta uusinta osaamista

ja teknologiaa, edistämällä

konkreettisilla toimenpiteillä

liiketoiminnan kehittämistä ja

tukemalla haastavissa muutostilanteissa.

Koulutukset ja palvelut räätälöidään

aina asiakkaan tarpeiden

mukaan.

”Periaatteenamme on, että

koulutus ei ole itseisarvo, vaan

tavoitteena on aina asiakkaan

liiketoiminnan ja osaamisen

kehittäminen niin, että siitä on

yritykselle todellista hyötyä”,

Kauppila toteaa.

Keski-Pohjanmaan aikuisopisto

toteuttaa koulutus- ja

kehityspalveluissaan EU:n

aluekehitysrahaston ja EU:n

sosiaalirahaston rahoittamia

hankkeita.

”Näin voidaan varmistaa

koulutus- ja kehitystyön suunnitelmallisuus,kokonaisvaltaisuus

ja pitkäjänteisyys. EUrahoituksen

avulla on myös

Liiketoiminta

• asiakaskartoitukset

• henkilöstöhallinto

• laadun kehittäminen

• myynti ja markkinointi

• taloushallinto

Työyhteisö

• rekrytointi

• osaamisen kehittäminen

• tiimityöskentely

• työyhteisökartoitukset

• ammatilliset tutkinnot

Yrityslähtöiset koulutus- ja kehittämishankkeet

Toteutamme innovatiivisia projekteja, joilla on tapana olla askeleen aikaansa edellä. Haluamme olla

mukana tuomassa uutta osaamista alueellemme ja tuottaa osallistuville yrityksille selkeää,

konkreettista bisneshyötyä. Hyvä projekti on kuin onnistunut matka – tekee mieli lähteä uudestaan.

”Vakioasiakaskuntaamme kuuluu reilut 400 yritystä ja julkista

organisaatiota. Haemme jatkuvasti myös uusia asiakkaita”,

kertoo Keski-Pohjanmaan aikuisopiston projektipäällikkö,

yrityskehittäjä Ulla Kauppila.

mahdollista hinnoitella koulutukset

niin, että pienimmilläkin

yrityksillä on mahdollisuus

hyödyntää niitä.”

Kauppilan mukaan kehittämistoimenpiteet

toteutetaan

pääasiassa asiakkaan luona.

”Tarkoituksena on, että työyhteisön

normaalia toimintaa häiritään

mahdollisimman vähän.”

Parhaillaan käynnissä olevia

hankkeita ovat e-pakki, Konepaja

2010, Opin Ovi SME,

Protek, Start Up, Vaihtovalmennusohjelma

sekä Verkko ja

media 2013.

”Olemme valmiina vastaamaan

kaikkiin työelämän haasteisiin.

Hankkeemme tarjoavat

koulutus- ja asiantuntijapalveluja

henkilöstön osaamiseen ja

kehittämiseen sekä rekrytointi-

ja lomautustilanteisiin. Uutena

alueena olemme kehittämässä

palveluja yrityksen innovaatioprosessien

kehittämiseen ja

liiketoiminnan uudistamiseen”,

Kauppila selvittää.

Yksilöasiakkaan näkökulmasta

Keski-Pohjanmaan aikuisopiston

hankkeet tukevat

koulutus- ja työllistymispolun

rakentamista tarjoamalla tieto-,

arviointi-, ohjaus- ja koulutuspalveluja.

Myös yrittäjän

ammattitutkintoon

ja yritysjohtamisen

erikoisammattitutkintoon

valmistavaa

koulutusta tarjolla

Yrityspalvelujen ja EUhankkeiden

lisäksi Keski-Pohjanmaan

aikuisopisto toteuttaa

joustavasti ja työelämälähtöisesti

aikuiskoulutusta, josta

valtaosa on tutkintopainotteista.

Koulutusaloja on11, ja koulutuksiin

osallistuu vuosittain

noin 3000 opiskelijaa.

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymään

kuuluvan oppilaitoksen

toimipisteet ovat Kokkolassa,

Kaustisella, Kannuksessa,

Pietarsaaressa ja Ylivieskassa.

”Tarjoamme myös yrittäjän

ammattitutkintoon ja yritysjohtamisenerikoisammattitutkintoon

valmistavaa koulutusta

non stop -tyyppisesti useilla

paikkakunnilla. Palveluihimme

kuuluvat myös muun muassa

asiakkaan tarpeiden mukaan

räätälöidyt lähiesimieskoulutukset

sekä erilaiset johtamisvalmennukset

ja -arvioinnit”,

Ulla Kauppila esittelee.


”Vahvalla aikuiskoulutusorganisaatiolla

on erittäin tärkeä

merkitys elinkeinoelämän

kehittämisessä. AIKOPA on

toiminta-alueidensa yritysten

ja työyhteisöjen voimavara.

Työelämän muuttuessa tarvitaan

entistäkin tiiviimpää ja

saumattomampaa yhteistyötä

aikuiskoulutuksen ja yritysten

välillä. AIKOPA vastaa alueen

kasvavaan aikuiskoulutustarpeeseen

ja toivomme, että

yritykset ennakoisivat tulevia

koulutustarpeitaan ja ottaisivat

yhteyttä, jolloin voisimme

suunnitella yhteistyötä pitkäjänteisesti”,

toteaa AIKOPAN

johtaja Tuula Honkanen.

”AIKOPA toimii asiakkaitaan

varten. Aikuiskoulutusta

toteutetaan pitkälti maksupalveluperiaatteella

ja on erittäin

tärkeää, että asiakkaat saavat

sellaisia palveluita, joita he

todella tarvitsevat.”

Yliopiston ja ammattikorkeakoulun

yhteinen aikuiskoulutusyksikkö

Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut

AIKOPA on Oulun

yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen

ja Kajaanin ammattikorkeakoulun

yhteinen

aikuiskoulutusyksikkö.

Se tarjoaa työelämän tarpeita

vastaavia korkeakoulutasoisia

täydennyskoulutus- ja kehittämispalveluja

Kainuun, Pohjois-

Suomen ja Ylä-Savon alueelle

ja myös valtakunnallisesti ja

kansainvälisesti.

AIKOPAn koulutusalat ovat

kielet ja kulttuuri, liiketalous,

hallinto ja juridiikka, matkailu-,

ravitsemis- ja talousala, opetus

ja kasvatus, sosiaali-, terveys-

ja liikunta-ala, tekniikka,

tietojenkäsittely, työelämä sekä

aluetutkimus ja – kehitys.

Koulutuksia toteutetaan erikoistumisopintoina,maksupalveluna,

hankkeina ja avoimena

yliopisto ja ammattikorkeakoulu

opintoina. Avoimina

yliopisto-opintoina tuodaan

Oulun yliopiston tiedekuntien

opetusta.

Koulutuksen lisäksi AIKOPA

järjestää ja koordinoi erilaisia

hankkeita ja tarjoaa monimuotoisia

työyhteisöpalveluja.

Ainutlaatuinen

aikuiskoulutuskonsortio

Suomessa

”AIKOPA on tässä muodossa

ainutlaatuinen aikuiskoulutuskonsortio

Suomessa. Sen johtaja

vastaa molempien emo-organisaatioiden

aikuiskoulutuksen

hallinnon ja talouden suunnittelusta

ja päätöksenteosta. Yhteistyön

molemmat osapuolet

ovat sitoutuneet vahvasti aikuiskoulutuksen

kehittämiseen.

Kahden korkeakoulun kannatti

kainuulaisittain sanoen lyödä

hynttyyt yhteen. Pystymme

palvelemaan asiakkaitamme ja

vastaamaan koulutustarpeisiin

paremmin saman organisaation

sisällä. Tavoitteena on, että vuoden

2015 alussa myös toisen

asteen aikuiskoulutus toimisi

samoissa tiloissa. Ei välttä-

SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 19

AIKOPA on elinkeinoelämän voimavara

”AIKOPA toimii asiakkaitaan

varten. Tavoitteena on asiakkaiden

ammattitaidon, osaamisen

ja asiantuntijuuden

kehittäminen työyhteisöjen

kilpailukyvyn parantamiseksi

alueellisesti ja kansainvälisesti”,

kertoo johtaja Tuula

Honkanen.

mättä AIKOPAn kaltaisessa

kiinteässä toiminnallisessa

konsortiossa, mutta niin, että

vuorovaikutus lisääntyisi ja

yhteistyö tiivistyisi.”

AIKOPA ylittänyt

tavoitteensa

AIKOPA perustettiin vuonna

2009 ja ensimmäisen täyden

toimintavuoden aikana saavutettiin

erinomaisia tuloksia.

Koulutuksiin osallistuneiden

määrä kasvoi yli 60 prosenttia,

kaikkiaan heitä oli 4516. Myös

järjestettyjen koulutusten määrä

kasvoi 95:stä 139:ään. Viime

vuonna AIKOPAn liikevaihto

oli noin kaksi miljoonaa euroa.

”Asetetut tavoitteet ylittyivät

reilusti ja yhteistyö on sujunut

erittäin myönteisessä hengessä.

Haluan tuoda esille AIKOPAn

henkilöstön voimakkaan työpanoksen

positiivisen tuloksen

aikaansaamisessa. Mikään ei

onnistu, ellei henkilöstö sitoudu

toiminnalliseen yhteistyöhön.

AIKOPAn henkilöstö on osaavaa,

innostunutta ja tiimityöskentelyyn

sitoutunutta. He

haluavat luoda yhteistyöllä ja

avoimella keskustelulla uudenlaisen

toimintakulttuurin.”

Koulutuskonsortio

on tuonut uutta

vauhtia yritysyhteistyöhön

AIKOPA tekee tiivistä yhteistyötä

yritysten kanssa.

”Koulutuskonsortio on tuonut

uutta vauhtia ja joustavuutta

aikuiskoulutustoimintaan.

Voimme suunnata koulutuksia

entistäkin paremmin yritysten

tarpeiden mukaisesti.

Koulutukset järjestetään

mahdollisimman joustavasti

ja suunnittelu tehdään kolmikantaperiaatteella,

jossa

huomioidaan opiskelijoiden,

kouluttajan ja yritysten näkemykset.

Pohdimme yhdessä

millaista koulutusta tarvitaan,

mikä on sen sisältö ja kuinka

koulutus voidaan järjestää

mahdollisimman joustavasti ja

järkevällä tavalla. AIKOPA on

koulutusten toteuttamisen lisäksi

myös työyhteisön kehittämisen

ja rahoituksen asiantuntija,

voimme etsiä toimivimmat ja

edullisimmat ratkaisut työyh-

teisöjen hyväksi.”

Tuula Honkonen kertoo, että

yritysten lisäksi erilaiset julkishallinnon

yksiköt ja muut työyhteisöt

ovat tärkeitä AIKOPAn

yhteistyökumppaneita.

”Esimerkiksi monet Kainuun

kunnat käyttävät hyväkseen

AIKOPAn koulutusten koordinointipalveluja,

esimerkiksi silloin

kun ne hakevat rahoitusta

erilaisiin koulutushankkeisiin

tai muihin projekteihin. Myös

Kainuun maakuntayhtymä on

meille tärkeä kumppani.”

AIKOPA kehittää

uusia aikuisten

opintopolkuja

Tuula Honkanen kertoo, että

AIKOPA kehittää uusia mahdollisimman

joustavia aikuisten

opintopolkuja ja opintojen

suorittamismahdollisuuksia

opiskelijoiden ja elinkeinoelämän

tarpeisiin. Esimerkiksi

ajasta ja paikasta riippumattomat

verkko-opinnot ovat

tärkeä koulutusmahdollisuus

sellaisille opiskelijoille, jotka

haluavat kehittää ammattitaitoaan,

edetä urallaan tai hankkia

toisen koulutuksen ja joille

lähiopetukseen osallistuminen

on työlästä ja hankalaa.

Yritysten toimintaa kehitetään

nykyään ja tulevaisuudessa

erilaisten hankkeiden kautta.

”AIKOPA pystyy tarjoamaan

kehittämistyöhön koulutusosiot

ja tukemaan yrityksiä

muutenkin hankkimalla ja välittämällä

uusinta tietoa. Meillä

on toimiva yhteistyöverkosto,

esimerkiksi Kajaanin Yliopistokeskukseen

kuuluvat Oulun

yliopiston lisäksi Itä-Suomen,

Lapin ja Jyväskylän yliopistot,

joista alueelle voidaan tuoda

osaamista. Myös oppisopimustyyppinen

täydennyskoulutus

korkeakouluissa tarjoaa uusia

mahdollisuuksia erityisosaamisen

lisäämiseen yrityksissä.”

Avoin ammattikorkeakoulu

on

yritysten yhteistyökumppani

”Avoimen ammattikorkeakoulun

opinnot sopivat erittäin

hyvin yrittäjille ja yritysten

työntekijöille. Ne ovat edullista

täydennyskoulutusta; hinta

on 10 euroa opintopisteeltä,

joka tarkoittaa noin 27 tuntia

opiskelijan työtä lähi- ja etäopetuksessa.

Yritykset käyttävät

mielellään avoimen ammattikorkeakoulun

mahdollisuuksia

hyödykseen henkilöstönsä kouluttamisessa”,

kertoo AIKOPAn

avoimen ammattikorkeakoulun

ja liiketalouden koulutuksista

vastaava koulutussuunnittelija

Tuula Rajander.

Opiskelu avoimessa ammattikorkeakoulussa

sopii kaikille,

jotka haluavat syventää tai

päivittää asiantuntijuuttaan tai

kehittää itseään uusilla osaamisalueilla.

Avoin ammattikorkeakouluopiskelu

on avointa kaikille

iästä ja pohjakoulutuksesta

riippumatta. Opinnot toteutetaan

monimuoto-opetuksena

(päivisin, iltaisin, viikonloppuisin

tai verkko-opintoina), joten

ne soveltuvat hyvin esimerkiksi

yrittäjille ja yritysten henkilöstölle,

julkishallinnon alalla toimiville,

opiskelijoille ja kaikille

itsensä kehittämisestä ja oman

osaamistasonsa lisäämisestä

kiinnostuneille. Kajaanin avoin

ammattikorkeakoulu rakentaa

myös yritysten tarpeisiin soveltuvia

opintokokonaisuuksia.

Yritysten

käytössä laaja

koulutustarjonta

Avoin ammattikorkeakoulu

järjestää koulutuksia kaikilla

Kajaanin ammattikorkeakoulun

koulutusaloilla. Niitä ovat

yhteiskuntatieteiden, liiketalouden-

ja hallinnon ala,

Koulutussuunnittelija

Tuula Rajander toteaa,

että ammattikorkeakoulun

ja yliopiston rajapinnassa

toimiva AIKOPA on vahva,

monialainen, pätevä ja

joustava aikuiskouluttaja.

”Pystymme reagoimaan

nopeasti elinkeinoelämän

ja yhteiskunnan muuttuviin

koulutustarpeisiin. Kiinteät

työelämäyhteydet auttavat

meitä suuntaamaan koulutuksia

niin, että ne parhaalla

mahdollisella tavalla vastaavat

asiakkaidemme konkreettisia

tarpeita”

tietojenkäsittely, sosiaali-, terveys-

ja liikunta-ala, tekniikan

ja liikenteen ala sekä matkailu-,

ravitsemis- ja talousala.

Ensi syksynä järjestetään

esimerkiksi johtamiseen ja esimiestyöhön,

asiakaspalveluun,

markkinointiin ja viestintään,

laatutekniikkaan ja laatujärjestelmiin,

rahoitukseen, yritysten

kansainvälistymiseen ja vientikauppaan,

liittyviä koulutuksia.

”Esimerkiksi johtamiseen ja

esimiestyöhön liittyvät koulutukset

kiinnostavat yrityksiä.

Järjestimme viime vuonna mm.

Verkostoidu ja menesty -opintokokonaisuuden,

joka uusitaan

myös tulevana lukuvuonna.

Tietotekniikka- ja kielikoulutukset

sopivat kaikenlaisten

yritysten henkilökunnalle. Tarjoamme

myös erityisalojen ku-

Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPAn muodostavat Kajaanin ammattikorkeakoulun ja

Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen aikuiskoulutusyksiköt. AIKOPAn viralliset

avajaiset järjestettiin 1.9.2010. .

ten geologian, kaivostoiminnan

ja matkailun koulutuksia.”

Lisäksi avoin ammattikorkeakoulu

tarjoaa laajan valikoiman

verkko-opintoja ja

itseopiskelupaketteja. Ne sopivat

erinomaisesti sellaisille

henkilöille, joille lähiopetukseen

osallistuminen on työlästä

ja hankalaa tai jotka haluavat

opiskella omaan tahtiinsa ajasta

tai paikasta riippumatta.

Joustava

aikuiskouluttaja

Tuula Rajander toteaa, että

ammattikorkeakoulun ja yliopiston

rajapinnassa toimiva

AIKOPA on vahva, monialainen,

pätevä ja joustava aikuiskouluttaja.

”Pystymme reagoimaan

nopeasti elinkeinoelämän ja

yhteiskunnan muuttuviin koulutustarpeisiin.

Kiinteät työelämäyhteydet

auttavat meitä

suuntaamaan koulutuksia niin,

että ne parhaalla mahdollisella

tavalla vastaavat asiakkaidemme

konkreettisia tarpeita”

”AIKOPAn periaatteena on

se, että kaikki yritysten tarvitsemat

koulutusinstrumentit

voi saada yhdestä paikasta.

Yritysten ei tarvitse pohtia

mikä on oikea koulutuksen

sisältö, järjestämismuoto tai

rahoituslähde. AIKOPA tarjoaa

paitsi maksullista henkilöstökoulutusta

myös avoimen

ammattikorkeakoulun ja ammatillisten

erikoisopintojen

koulutusta, joihin suurin osa

rahoituksesta tulee Opetus- ja

kulttuuriministeriöstä. Myös

Oulun avoin yliopisto Kainuun

alueella toimii meidän suojissamme.

Kun yritys ottaa yhteyttä,

voimme suunnitella sille

parhaiten soveltuvan, joustavan

koulutusvaihtoehdon.”

Avoin ammattikorkeakoulu

on elinkeinoelämän

kehittäjä

Rajanderin mukaan avoimella

ammattikorkeakoulutuksella

on oma tärkeä osansa toimintaalueidensa

elinkeinoelämän ja

yritystoiminnan kehittämisessä.

”Maailma muuttuu nopeasti

ja se vaikuttaa liiketalouteen,

elinkeinoelämään ja teollisuuteen.

Yritykset tulevat tarvitsemaan

yhä enemmän osaamista

ja niiden on kehitettävä jatkuvasti

ammattitaitoaan. Pötkölleen

makaamaan ei menestyvä

yritys voi jäädä. AIKOPAlla

on laajat mahdollisuudet tehdä

koulutusyhteistyötä yritysten

kanssa ja osallistua niiden

kehityshankkeisiin. Meillä

on käytettävissämme ammattikorkeakoulun

ja yliopiston

opintoalat ja runsaasti erilaista

asiantuntemusta. AIKOPA toimii

myös välittäjäorganisaationa:

voimme tuoda alueelle

yritysten tarvitsemaa koulutusta

myös muualta, jos omat

resurssimme eivät siihen riitä.

Painotan yhteistyön merkitystä.

Toivomme, että yritykset ottavat

meihin yhteyttä ja pyrimme

tietenkin itse aktiivisesti verkostoitumaan

elinkeinoelämään

päin. Näin voimme kehittää

yhteistyön mahdollisimman

luontevaksi ja hedelmälliseksi.”


sia

-

soit-

tu-

äkeja

u.fi

20

SYKSY 2011

Lääkehoidon vastuut, turvallisuus ja moniammatillinen yhteistyö – seminaari

31.10.2011 Jyväskylä

11.11.2011 Helsinki

25.11.2011 Oulu

Seminaarin kohderyhmänä on sosiaali- ja terveysalan yksiköiden ja palveluyritysten henkilöstö, lääkehoidon vastuuhenkilöt,

farmasian ammattilaiset, ylihoitajat, osastonhoitajat, esimiehet ja vastuulääkärit.

Seminaari koskee myös kuntien sosiaali- ja terveysalan luottamushenkilöitä, sekä sairaaloiden ja terveyskeskusten johtoa.

Tavoitteena on selventää kuulijakunnalle säädösten ja ohjeistusten velvoitteet ja vastuut koskien henkilökunnan osaamista

mm. lääkelupamenettelyissä. Seminaarissa korostuu myös moniammatillisen yhteistyön merkitys. Toivomme vilkasta keskustelua

ja etukäteiskysymyksiä. Luennoimassa ovat mm. lääkintöneuvos Pirjo Pennanen ja ylitarkastaja Helena Mönttinen

Valvirasta sekä aluehallintovirastojen edustajia.

Lääkelupakoulutus

10.10.2011 – 11.10.2011 Jyväskylä

20.10.2011 – 21.10.2011 Tampere

27.10.2011 – 28.10.2011 Helsinki

16.11.2011 – 17.11.2011 Turku

30.11.2011 – 01.12.2011 Lappeenranta

08.12.2011 – 09.12.2011 Oulu

Koulutuksen tavoitteet

Koulutuksen tavoitteena on antaa teoreettiset valmiudet lääkkeen antamiseen potilaalle luonnollista tietä, lääkkeen jakamiseen

dosettiin potilaan kotona sekä injektioiden antamiseen ihon alle. Luvan saamisen edellytys on, että koulutukseen

osallistunut antaa tai on jo antanut näytön osaamisestaan työpaikallaan.

Koulutukseen osallistunut saa ohjeen ennakkolukemisesta pari viikkoa ennen koulutusta.

Koulutuksen kokonaislaajuus on 2 opintoviikkoa.

Kouluttaja: Pauli Puirava, farmaseutti, LHKA - erityispätevyys, ProEdu Oy

Hammashoidon kliinistä farmakologiaa osa 3

14.10.2011 Turku

04.11.2011 Tampere

02.12.2011 Oulu

09.12.2011 Helsinki

Koulutuksen tavoitteet

Koulutuksen tavoitteena on parantaa hammaslääkäreiden valmiuksia mahdollisimman optimaaliseen lääkkeiden määräämiseen

asiakkailleen. Optimaalinen lääkehoito huomioi potilaan yksilöllisyyden ja pyrkii mahdollisimman hyvään tasapainoon

lääkkeen turvallisuuden, tehon, taloudellisuuden, tarkoituksenmukaisuuden ja toteutettavuuden suhteen. Koulutusaiheita

käsitellään hammaslääketieteessä käytettävien lääkkeiden näkökulmasta. Huom! Koulutukseen voi osallistua, vaikka

ei olisi käynyt Hammashoidon kliinistä farmakologiaa -koulutuksen edellisiä osia.

Kouluttajat:

Jouni SEMINAARIT Ahonen, proviisori, Kuopion yliopistollinen sairaala JA KOULUTUKSET

Alli Puirava, farmaseutti, lääkehuollon lehtori, näyttötutkintomestari, ProEdu Oy

Ikäihmisten masennus: tunnistaminen, hoitovaihtoehdot ja ehkäisy

11.10.2011 Helsinki

Kuva: Olavi Holmala

03.11.2011 Turku

01.12.2011 Oulu

Koulutuksen ProEdu Oy tavoitteet • Lars Sonckin kaari 14, 02600 Espoo • puh. (09) 4395 2781 • www.proedu.fi • toimisto@proedu.fi

• lisätä ymmärrystä mielialahäiriöiden - erityisesti masennuksen - luonteesta ja erityispiirteistä iäkkäillä ihmisillä

• antaa uusinta tietoa ikäihmisten masennuksen hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikuttavuudesta

• antaa välineitä masentuneen ikäihmisen kohtaamiseen ja tukemiseen vanhustyössä

• antaa välineitä psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseen ja sitä kautta masennuksen ehkäisyyn

Kouluttaja: Marja Saarenheimo, FT, psykologi

Esimiestyössä haastavien ihmissuhteiden kohtaaminen

21.09.2011 Helsinki

Koulutuksen tavoitteet

• laajentaa ja syventää esimiehen tietoja ja taitoja ohjata työyhteisönsä ryhmäprosesseja perustehtäväsuuntautuneisuuteen

• paneutua haastaviin esimies – alaissuhteiden prosesseihin

• tukea esimiestä työryhmän ja asiakkaan / omaisten välisissä ristiriitatilanteissa

• auttaa esimiestä oman fl ownsa löytämisessä

Kouluttaja: Maj-Lis Kartano, esh-kätilö, psykoterapeutti, ryhmäpsykoterapeutti (KELA), ryhmäpsykoanalyytti

koulutuksessa, työnohjaaja (sos.ped., SCLE (johdon työnohjaaja ja mentori)), T:mi Oivallus

Toimiva työyhteisö - kehittyvä henkilöstö

21.11.2011 Helsinki

Koulutuksen tavoitteet

Laadukkaan perustehtävän suorittaminen edellyttää toimivaa työyhteisön ryhmädynamiikkaa ja työntekijän riittävän hyvää

suhdetta itseensä, työtovereihin ja työyhteisöön. Päivän tavoitteena on selventää ja avata näitä teemoja.

Kouluttaja: Maj-Lis Kartano, esh-kätilö, psykoterapeutti, ryhmäpsykoterapeutti (KELA), ryhmäpsykoanalyytti

koulutuksessa, työnohjaaja (sos.ped., SCLE (johdon työnohjaaja ja mentori)), T:mi Oivallus

Tavoitteena onnistunut työvuoro

21.10.2011 Helsinki

30.11.2011 Turku

Koulutuksen tavoitteet

• pohtia, kuinka luodaan rakenteita työn sujuvuutta edistävälle ja hoitajan perustehtävää vapauttavalle työvuorolle

• paneutua tarkastelemaan hoitajan työvuoronaikaisia vuorovaikutuksellisia ja ryhmädynaamisia kohtaamisia työtoveruudessa,

hoitosuhteessa sekä potilaan ja omaisten kanssa

• avartaa ymmärrystä työryhmädynamiikan vaikutuksesta hoitajan ammatilliseen kehittymiseen ja jaksamiseen

Kouluttaja: Maj-Lis Kartano, esh-kätilö, psykoterapeutti, ryhmäpsykoterapeutti (KELA), ryhmäpsykoanalyytti

koulutuksessa, työnohjaaja (sos.ped., SCLE (johdon työnohjaaja ja mentori)), T:mi Oivallus

Rikastava viestintä ja vuorovaikutus - parasta potentiaalia esiin!

06.10.2011 Helsinki

25.10.2011 Tampere

08.11.2011 Turku

Koulutuksen tavoitteet

Koulutuksen tavoitteena on hioa ja päivittää kirjallisen ja suullisen viestinnän taitoja sekä löytää vahvuuksia ja uutta virettä

työyhteisöviestintään.

Kouluttaja: Marja Puirava-Hanhela, KM, pedagoginen pätevyys, ratkaisukeskeinen työnohjaaja ja valmentaja,

Inno & Vire Oy

ProEdun koulutukset verkossa

ProEdu järjestää koulutuksia myös verkossa. Verkko-oppimisympäristössä opiskelu käy kätevästi ajasta ja paikasta

riippumatta. Opiskelu verkko-oppimisympäristössä on helppoa ja vaivatonta. Opiskelija saa kurssin alussa käyttäjätunnuksen

ja salasanan, jonka jälkeen opiskelu sujuu milloin ja missä vain. Tarvitset vain oman sähköpostiosoitteen ja käyttöösi

tietokoneen, niin voit aloittaa opiskelun.

Opiskelijan käytössä on laaja oppimateriaali, joka on käytössä neljä kuukautta ensimmäisestä sisäänkirjautumisesta. Mikäli

suoritat verkkokoulutuksen työpaikkasi kautta, kurssin tentit valvoo yksikkönne vastuuhenkilö, joka saa oman salasanansa

verkko-oppimisympäristöön. Verkkokurssille ei ole aloituspäivämäärää, joten opiskelun voi aloittaa milloin itselle parhaiten

sopii.

PKV -lääkelupaan valmentava koulutus

Kohderyhmä

Koulutus on tarkoitettu kaikille, jotka osallistuvat PKV -lääkehoitoon ja/tai ottavat näyttöjä vastaan sekä osallistuvat lupaprosesseihin

työpaikalla. Sosiaali- ja terveysministeriön vaatimusten mukaan PKV -lääkehoitoon osallistuvat nimikesuojatut

terveydenhuollon ammattihenkilöt (mm. lähi- ja perushoitajat) ja muut lääkehoitoon osallistuvat tarvitsevat lisäkoulutuksen

ja kirjallisen luvan toteuttaakseen PKV -lääkehoitoa. Koulutus sopii kaikille, jotka haluavat päivittää tietonsa PKV

-lääkehoidossa.

Kurssin sisältö

PKV -lääkehoidon koulutus sisältää tietoa PKV -lääkehoidon säädöksistä, lupamenettelyistä ja vastuukysymyksistä.

Farmakologian osuudessa käydään läpi lääkeaineet, ominaisuudet, käyttö-, yhteis- ja haittavaikutukset sekä mahdolliset

vaaratilanteet.

Ilmoittautumiset ja lisätiedot, www.proedu.fi,

toimisto@proedu.fi, puh. (09) 4395 2781

SOSIAALI- JA KUNTATALOUS

Ammatillinen

täydennyskoulutus

Ruskeasuon koulu tarjoaa tilauskoulutusta ajankohtaisista aiheista mm. perusopetuksen uudet tuulet,

opetus suunnitelman perusteet ja oppilashuollon näkökulma. Erityisalaamme ovat vammaisen oppilaan

koulunkäynnin ja oppimisen tukeminen, esteetön oppimisympäristö ja apuvälineiden käyttö, neuropsykologinen

tieto opettajan tukena, puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin keinot (AAC),

soveltava liikunta ja uinnin opetus. Kokoamme myös koulutusprosesseja tilaajan tarpeiden mukaan.

Opi uutta. Jaksat paremmin.

Ruskiksen koulutustilaisuudet syksyllä 2011

22.8. Uinti- ja allasterapiakoulutuspäivä (Huom! 29.8. ryhmä on jo täynnä)

6.9. Liikunta – osallistuminen mahdolliseksi

13.9. Kohti kokonaista koulupäivää – konduktiivisen opetuksen perusteita

27.9. Kompassi käteen ja liikkeelle – liikkumistaitoa liikuntavammaiselle lapselle

ja nuorelle, jolla on näkövamma tai näkötiedon käsittelyn vaikeuksia

4.10. Aistien merkitys oppimiselle

25.10. Käsityö – osallistuminen mahdolliseksi

8.11. Musiikki – osallistuminen mahdolliseksi

22.11. Neuropsykologinen näkökulma lukitaitoihin

29.11. Kotitalous – osallistuminen mahdolliseksi

Koulutukset järjestetään Ruskeasuon koululla klo 12.00–16.00.

Lisätietoa koulutuksista, koulutustilaisuuksien kuvaukset, ohjelmat ja ilmoittautumisohjeet www.ruskis.fi/koulutukset

ja Valteri-palveluverkoston koulutuskalenterista www.valteri.fi/koulutukset.

Tiedotamme koulutustilaisuuksistamme myös sähköpostijakeluilla asiakasrekisterimme yhteysosoitteisiin.

Oppimis-, osaamis- ja kehittämiskeskus

Tenholantie 15, 00280 Helsinki • www.ruskis.fi


Valteri on Opetushallituksen

alainen valtakunnallinen

erityisen

tuen palveluverkosto. Se

muodostuu valtion yleissivistävienerityiskoulujen

ja ruotsinkielisen

resurssikeskuksen palveluverkostosta.

Valtion

erityiskoulujen tehtävänä

on huolehtia erityisopetuksen

yhteydessä

annettavasta kuntoutuksesta

sekä opetukseen

liittyvistä kehittämis-,

ohjaus- ja tukitehtävistä.

-Toivoisimme koulujen ja

kuntien käyttävän Valteripalvelun

tarjoamia ohjauspalveluita

enenevissä määrin. Etelä-Suomen

alueella Valterin tarjoamia

palveluita saa koulumme kautta.

Opettajamme/ terapeuttimme

voi tulla koululle opettajan

tueksi keskustelemaan mahdollisista

ongelmakohdista ja

mahdollisuuksista. Samalla

voidaan keskustella ratkaisuista

pulmatilanteisiin, jotta kyseisen

koulun arkea saataisiin pyörimään

paremmin, kertoo Ruskeasuon

koulun rehtori Leena

Airaksinen.

Ruskeasuon koulun kohderyhmän

muodostavat liikunta-

ja monivammaiset sekä pitkäaikaissairaat

lapset sekä nuoret.

Osaamista löytyy kuitenkin

huomattavasti laajemmalta alueelta,

liittyen mm. kielellisiin ja

tarkkaavaisuusongelmiin.

-Toivoisimme, että kunnat ja

koulut pystyisivät valmistautumaan

jo ennakolta mahdollisiin

ongelmatilanteisiin. Kun tiedetään

kouluun tulossa olevasta

koulunkäynnin erityistarpeita

omaavasta lapsesta, olisi hyvä

miettiä jo etukäteen mahdollisia

SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 21

Ruskeasuon koulu

Valteri-verkosto tarjoaa ohjauspalveluita

ongelmatilanteiden ehkäisyyn

toimenpiteitä, jotka mahdollisesti

helppottaisivat työtä ja tekisivät

arjesta laadukkaampaan

heti opiskelun alusta saakka,

Airaksinen perustelee.

Ruskeasuon koulun kehittämispäällikkö

Leea Paija jatkaa,

kertoen, että toimijoiden

olisi tärkeä tunnistaa, ettei

tuen osalta puhuta pelkästään

opetustoimesta, vaan myös

päivähoidon- ja esiopetuksen

vaiheista.

-Tätä kautta voitaisiin asioihin

vaikuttaa jo varhaisessa vaiheessa,

käsittäen ohjauskäynnit

ja konsultaatiot. Olisi tärkeää,

että kunnilla olisi oikeat ennakoivan

toiminnan painopisteet.

Valtion tukemaa

toimintaa

-Jos puhutaan Ruskeasuon

koulun toiminta-alueesta, eli

Etelä-Suomesta, ovat tilanteet

eri kuntien välillä hyvin erilaisia,

jonka lisäksi eroavaisuuksia

löytyy vielä kuntien sisältäkin

eri päivähoitoyksiköiden ja

koulujen välillä. Viestimme

kunnille on se, että tarjoamamme

palvelu on valtion tarjoamaa

tukea erityiskouluille ja kouluille.

Tähän kannattaa tarttua,

rohkaisee Airaksinen.

Valtiolta saa 50 % kuluista

ja koulu maksaa 50 % kuluista

itse. Tällä tavoin valtio on

halunnut tukea lähikoulun periaatetta

sekä lasten ja nuorten

oikeutta opiskella ensisijaisesti

omassa koulussaan.

-Yksi palvelumme on Ruskeasuon

koulun erikoiskoulupaikka,

mutta tavoitteenamme

on pitää oppilasmäärämme

mahdollisimman pienenä ja

tehdä ohjaustyötä enemmän

kentällä.

Tämä on myöskin perusopetuslain

ja hallitusohjelman

linjausten mukaista toimintaa,

Paija toteaa.

Kun erikoiskoulupaikan hintaa

verrataan ohjauskäynteihin,

saa koulupaikan hinnalla aika

monta ohjauskäyntiä.

-Ohjauskäynnistä voi lisäksi

hyötyä koko kouluyhteisö ja

kaikki koulun opettajat, tai

vaikka laajemminkin kuntatasolla,

riippuen kuinka ohjauskäynnit

organisoidaan, Paija

muistuttaa.

Ohjausjakson kesto voi olla

puolipäivää tai kokonainen

päivä. Mukana on tyypillisesti

oppilas, oppilaan huoltajat,

avustajat, opettaja / opettajat

/ koulun johtaja / mahdolliset

koulujen johtajat, joten yksi ohjauskäynti

on todella tehokasta

toimintaa.

Valteripalveluverkosto

kattaa

koko Suomen

-Olemme vieneet koko Suomen

alueelle näitä vaihtoehtoisia

kommunikointimenetelmiä,

vaikka pääsääntöisesti toiminta-aluettamme

on Etelä-Suomi.

Oulussa on Terveväylän koulu,

jossa on liikuntavammaisten,

kuulo- ja kielihäiriöisten osaamista,

Kuopiossa on puolestaan

liikuntavammaisten yksikkö,

Mikkelissä kielihäiriöisten

yksikkö ja Jyväskylässä on kuulovammaisille

kielihäiriöisille

sekä näkövammaisille suunnattua

osaamista. Helsingissä

on lisäksemme ruotsinkielisten

Svenska Skolan för Synskada-

de, joka tekee tätä ohjaustyötä

ruotsinkielisellä alueella.

Edellä mainituista muodostuu

Valteri-palveluverkosto koko

Suomen alueella, Airaksinen

esittelee.

Ongelmat tulisi

ennakoida

Yksittäisen oppilaan kohdalla

ongelmatilanteista voivat

viestiä hidas ja vastentahtoinen

oppiminen tai kouluun tulemisen

ongelmat. Tärkeä signaali

on myös se, että oppilas ei pysy

mukana opetuksessa.

-Tällaisessa tilanteessa aletaan

puhumaan jo hälyttävistä

signaaleista. Tämän vuoksi

kunta- ja koulutasolla olisi

hyvä miettiä tuen tarpeen tunnistamista

ja ennakointia sekä

varhaista puuttumista asioihin.

Eli vastata kysymykseen: ”mitä

laadukas perusopetus omassa

koulussa ja kunnassa on”, Airaksinen

opastaa.

Jos opettajalla ei ole enää

keinoja puuttua asioihin, tai

tämä ei saa oppilasta oppimaan,

kannattaa ottaa yhteyttä

Valteri-tukiverkostoon mahdollisimman

aikaisessa vaiheessa.

Tämän kaltaiset tilanteet

kuluttavat oppilasta, tämän

perhettä, mutta myös koulun

henkilökuntaa.

-Ongelmiin kannattaisi puuttua

vähän etupainotteisesti ja

vähintääkin kartoittaa näitä

tukimahdollisuuksia mahdollisten

ongelmatilanteiden varalle.

Viime vuosina olemme tarjonneet

myös työnohjausta, joka

on mainio keino pohtia arjen eri

pulmatilanteita henkilökunnan

kesken, Paija toteaa.

Kun herää tarve ohjauskäyntiin,

kaikki asiaan liittyvät tahot

voivat olla aloitteellisia. Tämän

jälkeen voidaan tehdä aloite

ohjauskäynnin tilaamisesta,

jolloin tarvitaan oman kunnan

opetustoimesta maksusitoumus.

Valteri kouluille

tuntematon

Syksyllä 2010 tehty selvitys

osoitti etteivät opetuksen

järjestäjät tunne valtion erityskoulujen

palveluverkostoa

ja sen seurauksena eivät osaa

hakea palveluja oman toimintansa

tueksi (Opetushallitus ja

Valteri-verkosto)

-Toiminnoistamme saa lisätietoja

osoitteesta: www.valteri.

fi. Samassa osoitteessa toimii

toimijoiden yhteinen verkkokauppa,

Valteripuoti, jossa on

myynnissä materiaalejamme

ja julkaisujamme. Samasta

osoitteesta löytyy myös koulutuskalenterimme,

muistuttaa

Airaksinen.

Valteriverkoston on Paijan

mukaan tiivistänyt keskinäistä

yhteistyötään ja yhdistänyt

työprosessejaan ja palveluitaan.

- Tiedottaminen verkoston

eri mahdollisuuksista kuuluu

olennaisesti toimintaamme.

Tarvitaan moniosaamista ja

erilaisten osaamisalueiden yhdistämistä

niin, että pystymme

tarjoamaan tasalaatuista palvelua

koko maan kattavasti ja

linkittämään erikoisosaamista,

jota verkostolla on tarjottavanaan.

Airaksinen jatkaa todeten,

että kaikissa Valteriverkoston

yksiköissä on todella paljon

osaamista. -Verkostossa on niin

monipuolista osaamista, että

olisi vaikea kuvitella löytyvän

jokin ratkaisematon koulupuolen

pulma. Voimien yhdistäminen

on todella hyvä asia.

Lisätietoja: www.valteri.fi


22

Pohjois-Karjalan aikuisopisto on aikuiskoulutukseen

ja työelämän kehittämiseen erikoistunut maakunnallinen

ja monialainen oppilaitos, joka järjestää

aikuiskoulutusta ja näyttötutkintoperusteisia

tutkintoja hyvinvoinnin, palvelujen ja tekniikan

toimialoilla. Työelämän kehittäminen ja palvelu

on myös merkittävä osa aikuisopiston toimintaa.

Pohjois-Karjalan aikuisopistolla on toimintaa Joensuussa,

Kiteellä, Lieksassa, Nurmeksessa, Niittylahdessa, Outokummussa

ja Valtimolla. Tarvittaessa toimintaa on maakunnan eri

puolella, mm. Ilomantsissa, Polvijärvellä ja Tohmajärvellä.

Lisäksi Joensuussa sijaitsevat Pohjois-Karjalan kesäyliopisto ja

Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus kuuluvat aikuisopistoon.

Lukuisia ammattitutkintovaihtoehtoja

-Hyvinnoinin koulutusalalla meiltä löytyy sosiaali- ja terveysalan

tutkinnot. Ylivoimaisesti suurin ryhmä tulee työmarkkinoille

sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon kautta, josta valmistuu

lähihoitajia. Lisäksi meillä on kymmenen ammatti- ja erikoisammattitutkintoa.

Tarjoamme myös henkilöstökoulutusta, joka

on niin ikään hyvin monimuotoista, aikuiskoulutusjohtaja Riikka

Korkalainen-Taponen kertoo.

Ammatillista lisäkoulusta

-Monet ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista on ammatillista

lisäkoulusta, joka vastaa henkilöstön lisäkouluttamistarpeeseen.

Henkilöstökoulutukset räätälöidään ihan työyksikön tai

työpaikan tarpeen mukaisesti, jolloin työpaikka ja -yksikkö saa

vaikuttaa koulutuksen sisältöön. Valtaosa näistä toteutuksista on

lyhytkursseja, Korkalainen-Taponen toteaa.

Mielenterveyspuolella oli Ylä-Karjalan alueella liki vuoden

mittainen henkilöstökoulutus, joka oli täsmäkoulutusta.

Kehitysvamma-alan

ammattitutkinto käynnistyi

Raudaskylän

kristillisellä opistolla

Ylivieskassa vuoden

alussa. Nyt ensimmäinen

tutkinnon osa on

osalla opiskelijoista

suoritettuna ja toista

tutkinnon osaa aletaan

pakertamaan.

-Kehitysvamma-alan ammattitutkintoa

on odotettu ja

se näyttää vastaavan kipeään

tarpeeseen, iloitsee lehtori Tarja

Myllylahti.

-Opiskelijat ovat todella motivoituneita.

Lähijaksojen jälkeen

opittua ja kuultua viedään

kiiruusti jaettavaksi omiin työpaikkoihin.Vaikka

lähijaksot

eivät ole pakollisiakaan, kaikki

haluavat olla paikalla ja saada

joka tiedon pisaran itselleen,

Myllylahti sanoo.

Ammattitutkinto on erittäin

käytännönläheinen. Koulutus

on Myllylahden mukaan

suunniteltu niin, että se todella

vastaisi työelämän tarpeeseen.

Suurin osa opiskelijoista on lähihoitajia

tai entisiä perushoitajia,

jotka jo ovat työssä kehitysvamma-alalla.

Koulutuksesta

he hakevat uusinta tietoa ja

ammattiosaamisensa täydennystä.

Tärkeä osa koulutusta on

yhteiskunnan palvelurakenteen

SOSIAALI- JA KUNTATALOUS

Pohjois-Karjalan aikuisopisto

Hyvinvointialan koulutuksia

Kehitysvamma-alan ammattitutkinto

tullut tarpeeseen

ja palvelujärjestelmän tunteminen.

Kaikille ja kaikentasoisille

kehitysvammaisille laki takaa

palveluja, mutta useinkaan

niistä ei tiedetä tarpeeksi.

-Kehitysvammaisen ja hänen

läheistensä kanssa työskentelevä

on tärkeä osa tukiverkkoa,

kehitysvammaisten etujen ”äänitorvi”.

Siksikin palvelujärjestelmän

tunteminen ja uusin

tieto on tärkeää, sanoo Tarja

Myllylahti.

Raudaskylän opisto tarjoaa

kehitysvamma-alan työntekijöille

myös lyhyempiä alan

täydennyskoulutuksia .

Uusia menetelmiä ja

kokemusten vaihtoa

Raudaskylän opistossa erityislinjalla

työskentelevä Marja

Hirvelä on aloittanut kehitysvamma-alan

ammattitutkintoon

valmistavat opinnot työnsä

ohessa oppisopimuksella. Vaikka

opinnot ovat vasta alussa,

Hirvelä sanoo saaneensa jo nyt

paljon uutta tietoa. Usein helposti

kehitysvammaiset niputetaan

samaan, vaikka eroja vaikkapa

kehitysvamman asteessa

on paljon. Kaikki ihmiset,

niin myös kehitysvammaiset,

ovat erilaisia ja ennen kaikkea

yksilöitä. Kehitysvammatyön

arkeen teoriatiedon, käsitteiden

ja menetelmien tuntemus ja ennen

kaikkea kokemusten vaihto

toisten alalla työskentelevien

kanssa on antoisaa.

-Kyllä tässä tietyllä tavalla

nälkä kasvaa syödessä. Teoria-

-Asiakkaan kanssa sovittiin, että meidän organisaatiosta tuli tietty

osa asiantuntemuksesta ja yrityksen sisältä loppuosa. Tyypillisesti

tämän kaltaiset yritys- ja julkisyhteisön koulutukset järjestetään

kyseisen paikkakunnan terveyskeskuksen tiloissa.

Koulutuksissa käytetään myös paljon oppilaitoksen ulkopuolisia

asiantuntijoita ja luennoitsijoita.

-Heidän kanssaan tehdään sivutoimisia työsopimuksia tai tuntityösopimuksia.

Monesti työyhteisöllä / -yksiköllä on selkeä toive kouluttajasta,

jonka pyrimme järjestämään.

Yksi vahvuus tässä aikuisopistolla on Kesäyliopiston läsnäolo,

jonka kanssa teemme varsin paljon yhteistyötä ja järjestämme

yhteisiä koulutuksia, Korkalainen-Taponen esittelee.

Laaja-alaisuudesta hyötyä

-Pohjois-Karjalan aikuisopisto on aika iso toimija tässä kuntayhtymän

sisällä. Meillä on vain yksi aikuisopisto, joka on lisäksi varsin

monialainen. Aikuisopistostamme löytyy todella paljon osaamisaloja:

tekniikka, palvelut ja hyvinvointi, joiden lisäksi meillä on

käytettävissämme oppisopimuskeskus ja kesäyliopisto. Olemme

erikoistuneet näyttötutkintojen järjestämiseen, eli aikuisten kouluttamiseen,

joten meillä on siihen varmasti paras mahdollinen

asiantuntemus tällä alueella, Korkalainen-Taponen lupaa.

Yhden merkittävän vahvuuden muodostaa yli tiimien menevä

osaaminen, jota tarvitaan myös työelämässä.

-Vaikka henkilö kouluttautuisikin ”vain” jalkojenhoitajaksi,

täytyy tämän omata muunkinlaista osaamista. Ihmisten olisi hyvä

katsoa opintojaan paljon laajemmasta vinkkelistä, kuin pelkän

tutkinnon näkökulmasta.

Yritysasiamies auttaa koulutusten

suunnittelussa

-Meillä on aikuisopistossa oma yritysasiamies, joka palvelee

kaikkia koulutusaloja. Hänen tehtävänään on auttaa mm. kou-

Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon voi suorittaa Raudaskylän opistossa monimuoto- ja oppisopimuskoulutuksena. Lehtori

Tarja Myllylahti ja erityislinjan ohjaaja Marja Hirvelä juttutuokiolla Miika Jokisen, Sisko Pyörälän ja Jussi Kurkelan kanssa.

kuva: Anna Katajala

tieto karttuu ja se tuo arkipäivän

käytännön työhön uusia

näkökulmia. Tilanteita miettii

ihan eri tavalla ja on todella

hyödyllistä, kun saa toisilta

opiskelijoilta vertaistukea ja

uusia konsteja työhön, kertoo

Hirvelä.

lutuspalveluidemme markkinoinnissa. Hän kiertää yrityksiä,

julkista sektoria ja kolmatta sektoria. Ilpo Tuonoseen kannattaa

olla yhteydessä koulutustarpeissa.

Yhteydet: ilpo.tuononen@tkky.fi, p. 050 311 5782 / 013 244

2399. Yhteyttä voi ottaa myös suoraan koulutusaloihin, tiimeihin

ja opettajiinkin, Korkalainen-Taponen opastaa.

Yhteystiedot:

Pohjois-Karjalan aikuisopisto

Kaislakatu 3, Joensuu

PL 199, 80101 Joensuu

p.013 244 2360

fax 013 244 2307

www.pkky.fi

Hyvinvointialan tutkintoja:

- Jalkojenhoitajan ammattitutkinto

- Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan

ohjaajan ammattitutkinto

- Kehitysvamma-alan ammattitutkinto

- Välinehuoltajan ammattitutkinto

- Päihdetyön ammattitutkinto

- Perhepäivähoitajan ammattitutkinto

- Psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinto

- Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto

- Vanhustyön erikoisammattitutkinto

- Kehitysvamma-alan erikoisammattitutkinto

lisätiedot Pohjois-Karjalan aikuisopisto

Lisätiedot:

Raudaskylän

kristillinen opisto

Kristiina Parkkila

Ylivieska

p. 08 4276 200

www.rko.fi


Ihmisen elinkaaren pidentyessä

yhä harvempi

meistä pystyy asumaan

mielekkäästi ja turvallisesti

omassa kodissaan

elämänsä loppuun asti.

Silloin asuminen yksityisessä

hoitokodissa on

usein elämisen laadun

kannalta sopiva ratkaisu,

kun selviytyminen kotona

ei ole enää mahdollista.

Laadukas vanhuus

on taattava palveluilla,

jotka tukevat parhaiten

ihmisen virikkeellistä

mutta riittävän hoivaavaa

ympäristöä.

Kauhavan Mummola on toiminut

Kauhavalla 4 vuotta yk-

SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 23

Opintorilta hyvät eväät aikuisopiskeluun

Harmittavatko kesken

jääneet opinnot tai

onko tullut aika vaihtaa

ammattia? Opintorilta

löytyvät hyvät eväät aikuisopiskeluun.

Vaasan TE-toimistossa osoitteessa

Wolffintie 35 B avattiin

maaliskuussa 2011 Opintoripalvelupiste,

joka tarjoaa tietoa,

neuvontaa ja ohjausta aikuisopiskelusta

kiinnostuneille.

”Opintori on kohtaamispaikka,

josta saa keskitetysti

tietoa koulutusvaihtoehdoista,

opintojen rahoituksesta ja

opiskelusta eri aikuisoppilaitoksissa”,

kertoo asiakkuusjohtaja

ja Opinpolku –projektin

projektipäällikkö Jukka-Pekka

Suoraniemi Vaasan aikuiskoulutuskeskuksesta.

Opintorilla ovat Vaasan aikuiskoulutuskeskuksenlisäksi

edustettuina mm. Vaasan

ammattikorkeakoulu, Yrkesakademin

i Österbotten, Yrkeshögskolan

Novia, Vaasan

yliopiston avoin yliopisto, Kesäyliopisto,

Vaasan Lyseon

lukion aikuislinja, Mustasaaren

aikuisopisto, Vaasa Opisto sekä

Vaasan rannikkoseudun oppisopimustoimisto.

Opintorin toiminnassa ovat

mukana myös Opinpolku-,

Lähde- ja EDUVUXEN –hankkeet,

joita rahoitetaan Euroopan

sosiaalirahaston kautta.

Ohjausta ja

neuvontaa yhdeltä

luukulta

Opintorilla palvelevat Vaasan

TE-toimiston koulutusneuvojat

sekä vuoroviikoin eri

aikuiskoulutusorganisaatioiden

opinto-ohjaajat, opintoneuvojat

tai kouluttajat.

”Ohjausta ja neuvontaa on

nyt tarjolla kätevästi yhdeltä

luukulta, mikä säästää aikaa

ja vaivaa”, Suoraniemi huomauttaa.

Aikuiskoulutusorganisaatiot

päivystävät Opintorilla aina

tiistaisin klo 13.00 – 15.45.

Muina aikoina neuvonnasta

vastaa Vaasan TE-toimiston

koulutusneuvonta, josta voi

varata ajan myös henkilökoh-

Kauhavan Mummola

Yksilöllistä, tehostettua palveluasumista

vanhuksille

sityisenä sosiaalialan palveluntuottajana

tarjoten ikä- ihmisille

tehostettua palveluasumista.

Mummolan toiminnasta vastaavat

kaksi yrittäjää, sairaanhoitaja

Ulla Kukkola ja perushoitaja

Helena Rintamäki.

-Tarjoamme palvelujamme

myös henkilöille, jotka psyykkisen

tai somaattisen sairauden

vuoksi tarvitsevat yöhoitoa,

Kukkola mainitsee.

Vanhusten parissa työskentelevältä

henkilöstöltä vaaditaan

taitoja hoidon, etiikan

ja elämänkatsomuksen alalla

samoin kuin eläytymisen kykyä.

Asiakaslähtöisyyden ja

yhteistyön vanhusten kanssa on

oltava lähtökohtana. Asiakaslähtöisyys

auttaa myös hoitoon

sitoutumisessa.

taiseen neuvontaan.

Suoraniemi korostaa, että

Opintorin palvelut on tarkoitettu

kaikille aikuiskoulutuksesta

kiinnostuneille - niin työttömille

kuin työssä käyvillekin.

”Monet haluavat saattaa keskenjääneet

opintonsa loppuun,

täydentää muuten osaamistaan

tai opiskella kokonaan uuteen

ammattiin. Opintorin palveluja

käyttääkseen ei tarvitse olla

työtön ja työttömyysuhan alla.”

Asiakaslähtöistä

koulutusneuvontaa

Jukka-Pekka Suoraniemen

mukaan alueella tehtävän yhteistyön

avulla on tarkoitus

tuoda aikuiskoulutusorganisaatioiden

sekä TE-toimiston

toimintatapoja tutuksi eri toimijoille.

”Tehostamalla yhteistyötään

verkosto voi tulevaisuudessa

tuottaa entistä asiakaslähtöisempää

koulutusneuvontaa.

Kokemukset ovat jo nyt olleet

positiivisia. Verkostossa on

voimaa, ja meillä on täällä hyvä

tekemisen meininki.”

-Meille palveluhenkisyys on

todella tärkeää – aito välittäminen

ja hoiva. Se on mittatikkuna

kun valitsemme meille työntekijöitä,

sanoo Ulla Kukkola.

Kauhavan Mummolan toimintamallin

muodostavat moniammatillinen,

koulutettu

henkilökunta, kodinomainen

asuminen, turvallinen hoitoympäristö,

kuntouttava työote

ja tavoitteen asukkaan hyvä

elämä.

Kodin hoivaa

-Mummolaa perustaessamme

halusimme ottaa huomioon

asukkaiden yksilölliset

tarpeet. Asukkaiden omaiset

ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita.

He voivat halutessaan

osallistua läheistensä huolenpitoon

haluamallaan tavalla

asukkaan arjessa, Ulla Kukkola

kertoo.

-Kodin ruokailuhetkiin kokoonnutaan

yhteisen pöydän

ääreen ja "meidän perhe" on

koolla. Näistä pienistä asioista

syntyy hyvä olo ja turvallisuuden

tunne, Kukkola korostaa.

-.Palvelukodissamme asutaan

kuten omassa kodissa konsanaan.

Yksin ei tarvitse selviytyä

jokapäiväisistä toimistaan.

Yhteisöllisyyttä sekä virikkeitä

tarjoaa päivittäinen yhteisissä

tiloissa tapahtuva sosiaalinen

toiminta. Asukkaiden kanssa

asioidaan myös kodin ulkopuolella

sekä avustetaan ulkoilussa

yms. arjen toiminnoissa.

Kunnioitamme jokaisen

yksilöllisyyttä ja huomioimme

jokaisen omaa tahtoa. Ymmärrämme

ja hyväksymme

yhteisössämme ihmisten erilaisuudet,

niin asukkaiden kuin

henkilökunnankin. Pyrimme

kiireettömän elämänrytmiin ja

joustavaan aikatauluun, Meillä

päivärytmi syntyy asiakkaiden

tarpeiden mukaan – mennään

oman kellon ajassa eikä laitosrytmissä.

Mennään vaikka saunaan

silloin kun hyvältä tuntuu

ja syödään silloin kun hyvältä

tuntuu, Kukkola määrittelee

palvelukodin toimintaa.

-Meillä ei ole mitään vierailuaikoja.

Kyläilemään saa tulla

koska vain, toivotamme aina

omaiset ja ystävät tervetulleik-

Kuva: Mega/Tero Nurmi

si, Kukkola sanoo.

-Mummola toimii vastikään

remontoiduissa rivitalotiloissa.

Mummola on suunniteltu

kodinomaiseksi ison olohuoneen

ympärille. Ravitsevat ja

terveelliset kotiruoka-ateriat

valmistuvat omassa keittiössä.

Viihtyvyyttä tuovat yhteinen

oleskelutila, saunaosasto ja

kesäisin myös terassi.

Tilavia asukashuoneita (19 -

24 neliötä) mummolassa on 16.

Mummolaan voi tulla omien

huonekalujen kanssa aivan

kuin omaan kotiin muuttaessa.

Jokaisessa huoneessa on myös

oma, turvavarustettu kylpyhuone,

Ulla Kukkola kuvailee

palvelukodin tiloja


24

Paperplast Oy valmistaa

ja myy hygieniatuotteita

erilaisiin käyttökohteisiin,

kuten hoivapalveluihin,

fysioterapiaan,

hierontaan sekä henkilöhygieniaan.

Yhtiö myös

valmistaa erilaisista pehmopapereista

mm. lau-

hygieniatuotteet - ihonhoitotuotteet - inkontinenssituotteet

Kätevästi

verkkokaupasta:

www.paperplast.fi

)

' '

Lekatie 1, Mänttä • Puh. 0207 479 990 • info@paperplast.fi • www.paperplast.fi

SOSIAALI- JA KUNTATALOUS

Laadukkaat hygienia ja inkontinessituotteet

Paperplast Oy

desuojia, suojalakanoita,

tutkimuspöytärullia,

hierontapöytien kasvoaukon

suojia ja softpyyhinpapereita.

Yhtiön

erikoisalaa on kosteutta

läpäisemättömien pehmopaperilaminaattien

valmistus.

-Toimitamme myös desinfiointiaineet

ja muut puhdistustuotteet

ammattikäyttöön.

Tuotevalikoimaamme kuuluvat

myös tutut ja turvalliset TENAtuotteet.

Tuotteitamme on kätevä

ostaa verkkokaupastamme,

puhelimitse tai sähköpostilla.

Tuotteita voi ostaa myös alan

jälleenmyyjiltä kautta maan,

opastaa toimitusjohtaja Sami

Kouvonen.

Paperplastin vahvuuksiin

kuuluvat kattava tuotevalikoima,

luotettava palvelu sekä

joustava ja nopea toimitus.

-Myös tuotteiden hinnoittelu

on meillä kohdallaan, joten

kauttamme saa laadukkaat tuotteet

vieläpä edulliseen hintaan.

Postitamme vuosittain tuotekatalogimme

alan yrityksiin, jonka

kautta on helppoa tutustua

tuotevalikoimaamme ja tehdä

tilauksia, Kouvonen kertoo.

• poikkilakanat

• vuoteensuojat

• pesukintaat

• suoja-alustat

”Laaja tuotevarasto mahdollistaa nopeat toimitukset”

”Tiina Kouvonen ja taustalla Riitta-Liisa Kouvonen työn touhussa”.

Yhtiön oma tuotemerkki on

PaplaSet, jonka lisäksi valikoimista

löytyy mm. Bernerin,

Relaxantin ja Katrinin tuotteet.

Paperplastilla on asiakkainaan

alan tukkuja ympäri Suomen,

jotka myöskin ostavat yhtiön

edustamia tavaroita ja toimittavat

niitä edelleen alan

toimijoille.

Joustavat toimitukset

haluttuun

kohteeseen

Paperplast toimittaa niin

pienet paketit kuin isommatkin

lavatilaukset asiakkaan haluamaan

kohteeseen. Toimitusaika

yhtiön varastotuotteille on ainoastaan

1-4 työpäivää.

-Rahtikustannuksissa on

mahdollista säästää, kun tilaus

tehdään useammalle palvelukodin

asukkaalle yhtä aikaa,

Monipuolista koulutusta,

projekti- ja

hanketukea sekä

työnohjausta sosiaalija

terveyspalveluihin.

Lisätietoja

www.moodhouse.fi

laskutus voidaan kuitenkin

kohdistaa halutulla tavalla, yhteislaskutuksena

yritykselle tai

jokaiselle palvelukodin asukkaalle

erikseen. Emme veloita

laskutuslisiä, Kouvonen lupaa.

Koska tarpeet ovat aina hyvin

erilaiset, sovitaan yhdessä

asiakkaan kanssa sopiva toimitus-

ja laskutusvaihtoehto.

Paperplast tarjoaa asiakkailleen

räätälöityjä tarjouslaskelmia,

mikäli kyseessä on todella iso

kohde.

-Meille voi soittaa numeroon:

0207 479 990, autamme

mielellämme, toteaa Kouvonen

loppuun.

lisätietoja:

www.paperplast.fi


Pyhäsalmella sijaitseva

Aurinkoranta-Koti on

lämminhenkistä asumista,

kuntoutusta, ohjausta

ja huolenpitoa kodinomaisessa

ympäristössä

koulutetun henkilökunnan

tuella. Aurinkoranta-Koti

tarjoaa asumis-ja

kuntoutuspalvelua 28

mielenterveys-kuntouttajalle

ja lievästi päihdeongelmaisille.

Yrityksellä on käytössä on

kolme erityyppistä osastoa,

joka tarjoaa tehostettua palveluasumista.

Palveluasuminen

näissä osastoilla mahdollistaa

yksilöllisen ja kodinomaisen

asumisen. Lisäksi pihapiirissä

sijaitsee 9 henkilölle tarkoitettu

palveluasumis-yksikkö, johon

on mahdollisuus muuttaa kuntoutumisen

edetessä harjoittelemaan

itsenäisempää asumista.

- Toimintamme perustuu

yhteisöllisyyteen. Asukkaiden

kanssa laaditaan yhteiset säännöt,

joihin jokainen pääsee vaikuttamaan.

Ryhmän yhteisellä

toiminnalla lisätään me-henkeä,

johtaja Sirpa Pesonen-Vuorisalo

toteaa.

-Ihmisen ainutlaatuisuus

ja -kertaisuus ohjaa työskentelyämme

ja siksi jokaisen

SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 25

Aurinkoranta-Koti on tukeva silta

laitoshoidosta itsenäisyyteen

asukkaan tarpeet huomioidaan

yksilöllisesti. Tavoitteenamme

on, että jokainen asukas huomaisi

itsessään terveet ja vahvat

puolensa. Näin hän löytäisi

mahdollisuuden elämänmyönteisempään

suuntaan. Niin,

että hän kokee olevansa tärkeä

ja tuntee jonkun olevan läsnä,

tässä ja nyt, Pesonen-Vuorisalo

täsmentää.

- Aurinkoranta-koti sijaitsee

luonnon keskellä kauniin Pyhäjärven

rannalla. Rauhallinen

ympäristö tarjoaa asukkaille

monenlaisia harrastusmahdollisuuksia,

esimerkiksi veneilyn

ja kalastuksen sekä

mainiot ulkoilumahdollisuudet.

Keväällä 2008 valmistuneet

uudet tilamme ovat viihtyisät

ja kodinomaiset niin yleisten

tilojen, kuin asukkaiden omien

huoneiden osalta. Asukkailla

on myös mahdollisuus halutessaan

sisustaa huoneensa omilla

huonekaluillaan Kodinomainen

asuminen innostaa omaehtoiseen

toimintaan ja auttaa

tekemään arjesta aurinkoisen,

Pesonen-Vuorisalo kuvailee

Aurinkorannan toimintaa.

Moniammatillinen

tiimi

-Kaikki tehtävät ja toiminnot

pyritään tekemään "Kaikki

tekee kaikkea" -periaatteella.

Henkilökunta auttaa ja tukee

Päihdepalvelu Hemma / logo-ohjeet

tarvittaessa. Näin asukkaat oppivat

nopeammin itsenäisessä

elämässä tarvittavat valmiudet.

Henkilökunnalla on erityistaitoja,

joita hyödynnämme

ammatillisesti asukkaiden

kuntouttamisessa. Jokaisella

Aurinkoranta-kodin ohjaajalla

on sosiaali ja/tai terveydenhuoltoalan

sekä päihdetyön koulutus

sekä tietotaitoa psykiatrian

alalta. Vastaava ohjaajamme on

psykiatrian erikoissairaanhoitaja

sekä psykoterapeutti.

Toiminnassamme korostetaan

yhteisöhoidollisia periaatteita.

Toiminta perustuu fyysistä,

psyykkistä ja sosiaalista

kuntoutusta edistävään ja ylläpitäväänpalvelukokonaisuuteen.

Jokaisen asukkaan yksilöllinen

kuntoutussuunnitelma

tekee asumisesta kehittävää ja

elämämyönteistä, Pesonen-

Vuorisalo vakuuttaa.

Aktiivinen osallistuminen

arkirutiineihin

auttaa valmistautumisessaitsenäiseen

elämään

Aurinkoranta-Kodin päivää

rytmittävät tavalliset kodin

jokapäiväiset askareet. Esimerkiksi

ruuanlaiton, siivoamisen

ja hygieniahoidon opettelu

kuuluvat arjen toimintaan. Päivittäisten

toimintojen lisäksi

LAADUKKAITA AVOPALVELUJA

KOTIKÄYNTEINÄ JA

VASTAANOTTOPALVELUINA

Palvelumme pitävät sisällään:

Päihteidenkäytön kartoituksesta pitkäkestoiseen

hoitosuhdetyöhön, jatkossa myös psykoterapia.

Perheen huomioiminen eri tilanteissa.

Yksilöllisesti suunnitellut palvelukokonaisuudet

Värillinen

CMYK RGB

kunnille Violetti ja 50/50/0/0 yhteistyötahoille. 144/129/186

Harmaa 30/20/20/0 191/193/195

Asiantuntijapalvelut, koulutus, konsultointi ja

Mustavalkoinen työnohjaus

Tumma harmaa 60% musta

Vaalea harmaa 30% musta

Koti talousvähennysoikeus

yksityishenkilöille koti käynneistä

- Yksityisiä palveluja luott amuksellisesti Savon alueella -

WWW.PAIHDEPALVELUHEMMA.FI

asiakkailla on mahdollisuus

asioida kylällä, osallistua ret-

kille sekä työtoimintaan talon

omassa puutyöverstaassa, Sirpa

Aurinkorannan toimintaan liittyy hyvin olennaisesti

monipuolinen yhteistyö Lumokuun kanssa

Lumokuun tukiasunto on 5-paikkainen ja sijaitsee noin 6 km päässä Pyhäjärven keskustasta.

Lumokuu tarjoaa voimakkaasti tuettua tukiasumista mielenterveyskuntoutujille viihtyisässä

tilavassa omakotitalossa.

Tukiasunnossa käy ohjaaja päivittäin useita kertoja ja auttaa asukkaita kaikissa kodin askareissa

sekä arjen elämässä. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta on nimenomaan sosiaalipedagogista työtä,

ei hevosharrastelua ja ratsastusta. Hevonen on erittäin tärkeä osa tässä työssä, keskeisin työväline.

-Tätä työmuotoa hyödyntävät henkilöt ovat saaneet juuri tähän työskentelymuotoon tarvittavan

koulutuksen. Lisäksi meillä onb vahva kokemus hevosten kanssa työskentelystä ja hyvä hevosmiestaito.

Myös tarvittava koulutus opetus-, sosiaali- tai terveysalalta on oltava, jotta henkilöllä

on valmiudet työskennellä teoriapohjana sosiaalipedagogiikkaa käyttäen, Minna Niemetmaa

määrittelee Lumokuun toimintaa.Minna omistaa yhdessä Heidi Haikolan kanssa Lumokuun

-Työn tavoitteena on korjaava työ, sosiaalinen kuntoutuminen ja ongelmien ennaltaehkäisy.

Tarkoituksena on sosiaalisen kasvun ja hyvinvoinnin tukeminen. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta

sopii hyvin opetus-, sosiaali- ja terveysalan asiakkaille ja sitä voi soveltaa monenlaisille

persoonille. Erityisopettaja voi hyödyntää sitä työssään oppilaittensa kanssa tai henkilö voi tarjota

palveluaan yrittäjänä, Minna kertoo.

- Asiakkaana voi olla minkä ikäinen ihminen tahansa. Asiakkaina voi olla esimerkiksi lastensuojelulapsia,

päihde- ja mielenterveysasiakkaita, kouluongelmista kärsiviä tai vaikkapa yksinäisiä

nuoria. Toiminnan tavoite on aina asiakkaasta lähtevä, joten tavoite voi olla esimerkiksi

sosiaalistava, vastuunottoon tähtäävä tai elämyksiä tuova, jolloin korvataan päihteiden käyttöön

tähtäävät hetket, Heidi selvittää.

Talliympäristö ja hevonen luovat yhteenkuuluvuutta

ja auttavat oppimaan vastuunkantoa

-Hevonen ei arvostele ulkonäköä tai älyä mutta vaatii luottamuksen, jotta yhteistyö toimii.

Jokainen henkilö on hevosen silmissä samalla lähtöviivalla, Minna korostaa.

-Lumokuu on alkuvuodesta 2009 perustettu avoin yhtiö, joka on tarjoaa mm. monenlaista

tallitoimintaa. Lumokuun talliksi on remontoitu 1980-luvulla rakennettu navetta, joka sijaitsee

maalaismaisemassa Komujärven rannalla. Tallin kunnostuksen yhteydessä tallin läheisyyteen on

uusittu sekä valaistu ratsastuskenttä. Tallilla on myös monenlaisia metsäreittejä ratsastukseen.

Erityisryhmien sekä sosiaalipedagogisen hevostoiminnan lisäksi tarjolla on kaikille halukkaille

myös säännöllisesti ratsastustunteja sekä leirejä. Tallille on tervetullut sovitusti kuka vain nauttimaan

hevosten kanssa touhuilusta, Minna ja Heidi sanovat.

Aurinkoranta-koti Oy

Mielenterveyskuntoutujien

ja ja kehitysvammaisten

lievästi päihdeongelmaisten

kuntoutuskeskus tehostettu

asumispalveluyksikkö

- Yövalvonnallinen asumisyksikkö

- Yövalvonnallinen - Tukiasuntopalvelut asumisyksikkö

- Yksilö, - Tukiasuntopalvelut

pari- ja perheterapia

- Yksilö, - Fysioakustinen pari- ja perheterapia hoito

- Koulutus- - Fysioakustinen ja kokoustilat hoito

- Koulutus- - Päivätoiminta ja kokoustilat

- Päivätoiminta - Puutyöt

- Sosiaalinen työtoiminta ja ratsastus

- Puutyöt

- Sosiaalinen työtoiminta ja ratsastus

Tiedustelut p. 044-278 7084

Tiedustelut p. 044-278 7084

www.aurinkorantakoti.net

www.aurinkorantakoti.net

Pesonen-Vuorisalo kuvailee

Aurinkoranta-Kodin toiminta.


26

Elämä On Parasta Huumetta

ry on toteuttamassa

viisivuotista (2009

– 2013) Mobiiliapuhanketta,

jossa kehitetäänMobiilivinkki®tekstiviestipalvelua.Mobiilivinkki®

on anonyymi,

matalakynnyksinen

ja ympärivuorokautinen

palvelu ruiskuhuumeita

käyttäville ja muille

haavoittuvassa asemassa

oleville. Palvelu toimii

myös työkaluna alan

ammattilaisille. Teksti-

SOSIAALI- JA KUNTATALOUS

Mobiilivinkki®-palvelu laajenee valtakunnalliseksi

viestipalvelun rinnalle

on nyt tulossa uusia palvelumuotoja.

Mobiilivinkki®-palvelun

kautta saa tekstiviesteinä tietoja,

joiden tavoitteena on

ehkäistä huumeiden käytöstä

aiheutuvia haittoja.

Raha-automaattiyhdistyksen

rahoittaman Mobiiliapu- hankkeen

keskeisenä tavoitteena

on laajentaa Mobiilivinkki®palvelu

valtakunnalliseksi.

Toisena päälinjana on tietojärjestelmän

kehittäminen.

”Mobiilivinkki®-palvelusta

on apua paitsi käyttäjille, myös

sosiaali- ja terveyspalveluja tar-

Hankkeen posteri International Harm Reduction Association

konferenssissa Englannissa Liverpoolissa 2010

joaville kunnille ja kaupungeille.

Palvelu onkin otettu innostuneesti

vastaan. Hankkeessa

ovat jo mukana kaikki Suomen

terveysneuvontapisteet ympäri

Suomea Hangosta Rovaniemelle

ja Joensuusta Poriin”, kertoo

palvelun valtakunnallistamisesta

vastaava hankesuunnittelija

Karita Niittymäki.

Laadukasta

palvelua 24 tuntia

vuorokaudessa

Tekstiviestipalvelun etuna

on, että kaikki käyttäjät ovat

tasa-arvoisia ajasta ja paikasta

riippumatta ja asiakkaiden tavoittaminen

on helppoa.

”Nykyään käytännössä jokaisella

on käytössä kännykkä,

joten neuvontapalvelua

voi saada sinnekin, missä sitä

ei ole aiemmin ollut tarjolla.

Mobiilivinkki®-palvelu

toimii kaikilla liittymillä, ja

se on käytettävissä 24 tuntia

vuorokaudessa ajasta ja paikasta

riippumatta. Anonyymi

ja reaaliaikainen palvelu on

avun tarvitsijalle ilmaista. Kun

kynnys on matala, kasvaa mahdollisuus,

että apua haetaan jo

ennen kuin isompia ongelmia

on ehtinyt tullakaan”, Niittymäki

selvittää.

Niittymäki korostaa, että

Mobiilivinkki®-palvelu ei

korvaa henkilökohtaista neuvontaa.

”Se sopii kuitenkin

erinomaisesti tukemaan muita

sosiaali- ja terveyspalveluja.”

Mobiilivinkki® on toiminut

menestyksekkäästi pääkaupunkiseudulla

jo vuodesta 2005.

Palvelusta on tehty muutamia

kyselytutkimuksia, ja palaute

on Niittymäen mukaan ollut

positiivista.

”Meneillään olevan hankkeen

aikana kaikki vanhat

sisällöt on päivitetty ja uusia

hakusanoja päivitetään koko

ajan. Palvelu tunnistaa nyt jo

yli 1000 hakusanaa, joiden joukossa

ovat myös slangitermit.”

Hakusanojen avulla tietoa

löytyy esimerkiksi terveysneuvontapisteiden

aukioloajoista

ja palveluista sekä pistämiseen,

ensiapuun ja seksitauteihin

liittyvistä asioista.

”Tarkoituksena on, että kun

joku kysymys tulee mieleen,

tietoa löytyy heti helposti ja

nopeasti.”

Mobiilivinkki®-palvelu on

Niittymäen mukaan tarkoitus

juurruttaa sosiaali- ja terveystoimen

yhdeksi osaksi ainakin

ennalta ehkäisevän ja haittoja

vähentävän päihdetyön sektoreilla.

”Tietoa levitetään koko ajan

aktiivisesti. Nytkin syyskaudella

ohjelmassa on messutapahtumia

ja seminaareja,

joissa asia on esillä. Olemme

myös yhteydessä muun muassa

Elämä On Parasta Huumetta ry (EOPH) toteuttaa viisivuotisen (2009–2013) Mobiiliapu-hankkeen. Hanke on Raha-automaattiyhdistyksen (RAY)

rahoittama.

Hankkeessa kehitetään Mobiilivinkki® tekstiviestipalvelua, joka on suunnattu vaativissa elämäntilanteissa oleville. Mobiilivinkki® on asiakkaalle ilmainen,

anonyymi ja ympärivuorokautinen palvelu. Se toimii numerossa 18182. Hakusanojen avulla saa puhelimeensa päihdetietoutta, terveysneuvontaa ja

yhteystietoja.

Hankkeen tavoitteet:

Tietojärjestelmän mobiili- ja internetpalveluiden sisältöjen kehittäminen

Luoda uusia työkaluja haittojen vähentämistyöhön

Etsivän työn elementti – palveluja kiinteiden pisteiden ulkopuolelle

Tiedon saamisen kynnys madaltuu

Päihteidenkäyttäjien terveysneuvontatietoisuus lisääntyy ja päihdehaitat vähenevät

Terveysneuvontapisteiden käyttö tehostuu

Kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden tavoittaminen helpottuu

Asiakkaiden valtakunnallinen tasa-arvoisuus lisääntyy

Uudet palvelut:

Mobiiliapu-hankkeen uudet palvelut saadaan käyttöön vuoden 2012 alusta. Palvelut toimivat sekä matkapuhelimen että Internetin välityksellä.

Hakusanapalvelu

Uutispalvelu

Kysy-vastaa neuvontapalvelu

Ryhmäviestipalvelu

Vertaistukipalvelu

www.mobiiliapu.fi

www.mobiilivinkki.fi

Hankesuunnittelija Tuomo Varis (vasemmalla), hankepäällikkö Iina Järvi ja hankesuunnittelija

Karita Niittymäki opintomatkalla Pietarissa 2009.

sairaanhoitopiireihin ja aluehallintoviranomaisiin

eri puolilla

maata”, Niittymäki mainitsee.

Mobiilivinkki®-palvelusta

tulee tänä syksynä myös taskuesite

apteekeissa jaettaviin

ruiskujen ja neulojen päivystyspakkauksiin.

”Esitteitä painetaan yhteensä

70 000 kappaletta. Odotamme

mielenkiinnolla, mikä vaikutus

tällä kampanjalla on”, Karita

Niittymäki sanoo.

Uusien palvelujen

pilotointi meneillään

Hankkeen aikana on kehitetty

uusia palveluita tietojärjestelmään.

Tekstiviestipalvelun

rinnalle tulevat erilaiset vertaisvaroitusjärjestelmät,tsemppariryhmät,

uutiset, infoviestit,

täsmätieto/tietoiskut, aktiivinen

jonohoito, hoitoonohjauksen

tiedot, palveluohjaus, muistutukset,

kriisiyhteystiedot ja

neuvontapalvelu.

”Palvelut toimivat sekä matkapuhelimella

että netissä.

Olemme kehittäneet tietojärjestelmää

ja uusien palvelujen

pilotointi on nyt viimeistelyvaiheessa.

Käytössä palvelut

ovat vuoden vaihteessa”, kertoo

teknisestä kehityksestä ja ylläpidosta

vastaava hankesuunnittelija

Tuomo Varis.

Uudet palvelut toimivat

myös älypuhelimissa.”Olemme

kehittäneet mobiilisovellukset

iPhone-puhelimia ja Androidkäyttöjärjestelmän

puhelimia

varten. Näissä sovelluksissa

toimivat aluksi hakusana- ja

karttapalvelut.”

Kustannustehokas

ratkaisu

Tietojärjestelmän palveluita

voivat hyödyntää kaikki sosiaali-

ja terveystoimen organisaatiot

ja järjestöt.

Varis muistuttaa, että yhteinen

viestijärjestelmä on

synergiaetujen myötä kustannustehokas

ratkaisu. Koska

päällekkäistä järjestelmää ei

tarvitse tuottaa itse, henkilöstön

resursseja vapautuu muihin

asiakaspalvelutehtäviin.

”Mobiilivinkki®-palvelun

perustana on tietopankki, jonka

sisällöstä vastaavat eri alojen

asiantuntijat. Jokainen organisaatio

ja palvelunkäyttäjä voi

valita palveluvalikosta asiakaskuntansa

tarpeita vastaavan

toiminnon. Tietojärjestelmä

mahdollistaa monipuolisen

käytön. Esimerkiksi erilaisten

ryhmien perustaminen on

helppoa.”

Hankkeen ajan vuoden 2013

loppuun asti kustannuksista

vastaa Mobiiliapu-hanke. Sen

jälkeen palvelun hinta määräytyy

ja jyvittyy mukana olevien

palvelunkäyttäjien kesken.

Hankkeessa kehitettävät uudet

lisäpalvelut hinnoitellaan voimassa

olevien palveluhintojen

pohjalta.

”Olen tyytyväinen siihen,

että tietojärjestelmän kehittäminen

on edennyt hankeaikataulun

mukaan. Palveluja

kehitetään jatkossakin teknologian

muutosten tarjoamien

mahdollisuuksien myötä niin,

että palvelut ovat asiakkaille

mahdollisimman helppokäyttöisiä”,

Tuomo Varis lupaa.


SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 27

Asumispalvelusäätiö ASPA

Tandem-projekti kehittää käyttäjäkeskeisiä

mielenterveyspalveluita

Tandem (2011- 2015)

on Asumispalvelusäätiö

ASPAn valtakunnallinen

mielenterveystyöhön

liittyvä projekti, jonka

tavoitteena on vahvistaa

mielenterveyskuntoutujien

asemaa kokemusasiantuntijoina.Kokemuksellisuuden

kautta

pyritään parantamaan

mielenterveyskuntoutujien

palvelujen kattavuutta,

saatavuutta

ja tuloksellisuutta sekä

monipuolistamaan palveluja

tuoden myös eiviralliset

palvelut osaksi

palvelujärjestelmää.

Tandem-projekti tähtää mielenterveyskuntoutujien

arkea

tukevaan, syrjäytymistä ehkäisevään

ja virallista hoitomallia

laajentavaan toimintaan. Projekti

toimii RAY:n tuella.

Toiminta etenee

kolmella tasolla

Projektin ensimmäinen vaihe

käsittää kokemusasiantuntijoiden

työskentelyä ja ei-virallisten

palvelujen tunnistamista.

Palvelujen käyttäjät määrittelevät

omasta näkökulmastaan

keskeisimmät toiminnat ja

palvelut, jotka tunnistetaan

ja määritellään. Ei-virallisen

palvelujärjestelmän ulkopuoliseen

toimintaan ja sen arvoon

kiinnitetään erityistä huomiota.

Toisessa vaiheessa seutukunnalliset

toimintajärjestelmät

kuvataan pilottialueilla yhdenmukaisella

ja vertailun mahdollistavalla

tavalla. Toimintajärjestelmän

kuvaamisessa kiinnitetään

huomiota palvelujen

tunnistamiseen ja kuvaamiseen

myös kattavuuden äärialueilla

asiakkuuden alkuvaiheesta

(ei-kenenkään asiakkaat, matalan

kynnyksen palvelut jne.)

siirtymävaiheeseen, jolloin

joudutaan muuttamaan pois

omasta kodista avopalvelujen

riittämättömyyden vuoksi.

Kolmannessa vaiheessa tapahtuu

tulosten vertailu ja

tietojen yhdistäminen. Seutukunnallisten

toimintojen

vertailukehittäminen siten,

että kokemusasiantuntijoiden

näkemykset ja esimerkiksi

yhteistoimintamallit, kuten ko-

kemusasiantuntijuuteen ja kansalais-

sekä järjestötoimintaan

sisältyvät keinot, huomioidaan

työssä.

Mielenterveyskuntoutujat

toimivat projektissa omien

palvelujen asiantuntijoina ja aktiivisina

toimijoina yhdessä eri

alojen ammattilaisten kanssa.

-Asumispalvelusäätiö ASPA

toimii organisaationa eri tavalla

vammaisten ihmisten

puolestapuhujana ja asumisen

ja asumispalvelujen kehittäjänä.

Aiemmin toiminnassa on

keskitytty enemmän kehitysvammaisten

ihmisten ja muuten

vammautuneiden ihmisten asioiden

ajamiseen, jossa kyljessä

ovat kulkeneet myös mielenterveysasiakkaat.

Nyt pääpaino

alkaa kallistua mielenterveysasiakkaiden

puoleen. Kyseessä

on ASPA:n ensimmäinen pitkä

ja erityisesti mielenterveysasiakkaille

kohdistettu projekti,

kertoo projektipäällikkö Päivi

Kirjavainen.

Suurimmat taustavaikutteet

löytyvät sosiaali- ja terveysministeriön

Mieli 2009-hankkeesta.

Mieli 2009 antaa ns. taustaohjeita

siitä, että ensimmäisenä

kehittämispainopisteenä on asiakkaan

aseman vahvistaminen,

jonka pohjalta Tandem-projekti

on lähtenyt liikkeelle. Eli

Tandem-projektissa pyritään

kehittämään käyttäjäkeskeisiä

mielenterveyspalveluita.

-Mielenterveyskentällä on

tapahtunut aika paljon muutoksia.

Sairaalapaikkoja on

vähennetty vuosien saatossa

aika paljonkin ja avohuoltoa

on puolestaan kehitetty, joka ei

ole kuitenkaan kehittynyt asiakkaiden

tarpeiden edellyttämässä

tahdissa, toteaa Kirjavainen.

Maaliskuussa 2011 alkanut

hanke ja tulee jatkumaan 2015

vuoden loppuun.

-Olen alkuvaiheessa kartoittanut

verkostoja ja yhteistyökumppaneita

sekä toimintaympäristöä

yleisemmin. Elokuun

alussa aloitti työskentelynsä

kaksi projektityöntekijää, eli

meitä on nyt yhteensä kolme

tässä projektissa.

Ensimmäisessä vaiheessa

lähdetään kuulemaan mielenterveyskuntoutujien

omaa

ääntä.

-Olemme esillä aika paljon

erilaisissa tapahtumissa,

lähdemme mm. Tampereelle

Päihde- ja Mielenterveyspäiville,

olemme mukana myös

Mielenterveysmessuilla Wanhassa

Satamassa.

Järjestämme kaksi projektin

avaustapahtumaa, joista ensimmäinen

on 26.10. Paimiossa ja

toinen 1.11. Joensuussa.

Avaustapahtumat ovat avoimia

ja maksuttomia kaikille

mielenterveystyön kehittämisestä

kiinnostuneille. Mukana

on puhujia eri sektoreilta ja

siellä kuullaan myös kokemusasiantuntijan

ääntä.

-ASPA:lta ilmestyi kesäkuun

alussa mielenterveyskuntoutujien

asuminen 2010-selvitys,

jonka pohjalta selvityksen tekijä,

Reetta Kettunen, tulee puhumaan

selvityksensä tuloksista.

Mukana on myös Sosiaalityön

ja terveystoimen edustusta,

jotka meillä on halu saada

keskustelemaan keskenään ja

tekemään tiiviimpää yhteistyötä,

jotta vastuualueet olisivat

jatkossa selkeämpiä, Kirjavainen

toteaa.

Pyrkimyksenä

sairaalakierteen

katkaisu

ASPA on ollut perustamassa

Mielenterveys- ja Päihdetyön

yhteistyöverkostoa, jonka jäsenjärjestöt

ovat myös hankkeen

yhteistyökumppaneita.

-Asiakkaiden kokemuksia

yritetään saada erilaisin toiminnallisin

menetelmin selville.

Mitkä palvelut ovat oikeasti

auttaneet. Samalla selvitetään

pystytäänkö sairaalakierrettä

katkaisemaan kotiin suunnatuilla

ja hyvin kohdennetuilla

palveluilla. Haemme asiakkaita

parhaiten auttaneet palvelut ja

pyrimme vahvistamaan näiden

tarjontaa, Kirjavainen kertoo.

Kehittämiskumppaneina

Tandem-projektissa ovat

Mielenterveyden Keskusliitto,

Suomen Mielenterveysseura,

Nuorten Ystävät ry, Sosiaalipedagogiikan

säätiö, Omaiset

mielenterveystyön tukena Uudenmaan

yhdistys ja Palveluyhdistys

Kaseva ry.

-Meidän oma viritteemme

Tandemissa ovat sosiaali- ja

terveydenhuollon kentällä toimivat

ns. ei-viralliset palveluiden

tuottajat, joista mielenterveyskuntoutujat

hakevat apua,

seuraa tai tukea silloin, kun

virallinen palvelujärjestelmä

ei sitä tarjoa.

Kyselyissä on Kirjavaisen

mukaan tullut esille mm. erilai-

sia baareja, linja-autoasemien

kahviota, kampaamoyrittäjiä

ja lisäksi vapaaehtois- ja kansalaistoimintaa,

joka ei ole sosiaali-

ja terveydenhuoltokentällä

tunnustettua toimintaa.

-Tavoitteenamme on saattaa

näitä ei-virallisia toimijoita

yhteisen pöydän ääreen ns.

virallisten toimijoiden kanssa.

Kaikki selville saadut tukimuodot

otetaan huomioon.

Tavoitteena

mielenterveyskuntoutujan

syrjäytymistä

ehkäisevä

palveluverkosto

-Ensimmäisessa vaiheessa

tulee mielenterveyskuntoutu-

jien oman äänen kuuleminen,

toisessa vaiheessa valitaan

6–8 seutukuntaa tarkastelualueeksi,

joilla kuvataan palvelu-

ja toimintajärjestelmät

yhdessä toimijoiden kanssa.

Projekti pyrkii saamaan kaikki

palveluiden tuottajat, myös

epäviralliset, saman pöydän

ääreen, jolloin he keskenään

kuvaavat palvelurakenteen. Samalla

nämä kuvaukset voisivat

toimia palveluoppaina alueen

mielenterveyskuntoutujille,

Kirjavainen esittelee.

Kolmas vaihe, eli lopullinen

pyrkimys on se, että asiakkaan

ääni ja palvelurakenteen kuvaus

yhdistetään, jolloin saataisiin

yhteistoiminnallisia palveluita.

Palveluita olisivat suunnittelemassa

ja niistä päättämässä

alueen toimijat sekä mielenter-

Lähde mukaan

rohkeaan hyppyyn!

Tandem-projekti (2011-2015) on Asumispalvelusäätiö

ASPAn valtakunnallinen mielenterveystyöhön liittyvä

projekti.

Projektin päämääränä on mielenterveyskuntoutujien

syrjäytymista ehkäisevä ja virallista hoitomallia laajentava

toiminta. Projektissa on tarkoitus kehittää yhteis-

tuotannollisia palvelumalleja, joilla nykyaikaistetaan ja

monipuolistetaan mielenterveyskuntoutujien asumis- ja

palvelupolkuja.

Tandem järjestää kaksi aloitustapahtumaa syksyn 2011

aikana

• Paimiossa 26.10.2011 klo 8:30-15:30,

Paimiosali, Vistantie 18, 21531 Paimio

• Joensuussa 1.11.2011 klo 8:30-15:30,

Konservatorion auditorio, Rantakatu 31, 80100

Joensuu.

Tapahtumat ovat avoimia ja maksuttomia kaikille

mielenterveystyön kehittämisestä kiinnostuneille.

Tapahtumien tarkempi ohjelma löytyy osoitteesta

www.aspa.fi/tandem.

veyskuntoutujat itse.

-Lopulta tulokset yhdistetään

ja analysoidaan. Mielenterveyskuntoutujan

näkökulmasta

tällä pyritään arkea tukevaan

ja syrjäytymistä ehkäisevän

palveluverkoston luomiseen.

Yhteystiedot:

Päivi Kirjavainen,

projektipäällikkö

Asumispalvelusäätiö ASPA

Viljatie 4 A, 00700 Helsinki

GSM 045 6579 736

www.aspa.fi/tandem


28

Active Balance

Tuolin keinumekanismin ansiosta

vahvistat vatsa- ja selkälihaksia istumalla.

Liike on

paras lääke

Myynti: KYSY LÄHIN JÄLLEENMYYJÄ

Irma Partasesta tuli puolittain vahingossa

Palvelutalo Kotikuistin emäntä. Yritystoiminnan

kotipalvelupuolella aloittanut Irma

Partanen etsi maaseudun rauhasta perheelleen

ja vanhemmilleen uutta kotia, jossa oli sitten

tarkoitus viettää loppuelämä. Talo löytyikin

Hammaslahdesta. Vanha 1800-luvun lopulla

Terijoelta tuotu huvila tuntui omalta heti alussa.

”Ostimme kiinteistön ja peruskorjaus alkoi

1995. Purettiin oikeastaan kaikki hirsiseiniin

saakka. Taisi siinä mennä yksi omakotitalon

hinta”, Irma Partanen muisteli. Ensimmäinen

vaihe valmistui parin vuoden päästä. Rakennusvaiheen

aikana mielikin oli muuttunut.

”Asiakkaani kotipalvelun saralta ottivat yhteyttä

ja kyselivät, ethän sinä meitä hylkää. Siinä

sitten mietittiin, että kunnostettu talo on iso ja

miksipä siihen ei voisi perustaa palvelutaloa.

Näin tehtiin ja ensimmäiset asukkaat tulivat

Palvelutalo Kotikuistiin 1997”, talon hengetär

Irma Partanen kertoi. Toinen vaihe valmistui

vuotta myöhemmin ja tällä hetkellä palvelutalossa

on 16 asuinpaikkaa.

SOSIAALI- JA KUNTATALOUS

Turvallinen ja ergonominen työympäristö

Paras tietokonehiiri koskaan.

Entistä matalampi, tarkempi ja helpompi käyttää.

Parempi ergonomia säästää sairaskuluissa.

Kodinomaista asumista

Palvelutalo Kotikuistissa

Lämminhenkinen yksityinen

Palvelutalo Kotikuisti on tarkoitettu

vanhuksille sekä kehitysvammaisille

joko pysyväis-

tai sijaiskodiksi esimerkiksi

hoitavan omaisen loman tai

viikonlopun ajaksi. Valittavissa

on joko yhden tai kahden hengen

huoneita. Huoneet sopivat

myös liikuntarajoitteisille. Jokaisessa

huoneessa on oma wc

ja suihku. Asiakkaiden käytössä

ovat lisäksi yhteiset ruokailu- ja

saunatilat sekä kirjasto ja oleskelutilat

auloineen ja valoisine

kuisteineen. Talossa on hissi.

Keittiössä on mm. mahdollisuus

osallistua ruoanvalmistukseen

pyörätuolista käsin.

Luonnon kaunis

lammen rannalla

Piha-alueena on kaunis tontti

Haukilammen rannalla, jonne

asukkaille on luotu turvallinen

ja viihtyisä ulkoilutila.

Palvelutalo Kotikuistiin voi

tulla asumaan joko kotikunnan

maksusitoumuksella tai omalla

kustannuksella. Suurin osa

asukkaista on tällä hetkellä Joensuun

alueelta tai lähikunnista.

Ammattihenkilökunta

paikalla

24 tuntia/vrk

Talon henkilökuntaa on

paikalla ympärivuorokautisesti.

Asukkaita avustaa talon

lääkäri, joka käy tarvittaessa

ja konsultoi puhelimitse.

Asukkaiden lääkkeet tilataan

tarpeen mukaan lähiapteekista,

joista tehdään maksusitoumus.

Lääkkeet jaetaan viikoittain

annostelijoihin, joista vuorossa

oleva hoitohenkilökunta

jakaa ne edelleen asukkaille.

Lisälääkitystä saa toiveiden ja

tarpeiden mukaan. Sairaanhoitajan

lisäksi henkilökuntaan

kuuluu perus- ja lähihoitajia

sekä hoitoapulaisia. Yhteensä

tällä hetkellä ”kuistin”, kuten

paikan nimi on muotoutunut

kansan suussa, henkilökuntaa

on 11 vakituista työntekijää.

Heidän lisäksi on muutama

niin sanottu keikkatyöntekijä

ja talonmies. Hoitopalvelun

laajuus suunnitellaan yksilöllisesti

kunkin asiakkaan tarpeiden

mukaisesti. Asukkaita

viihdyttävät myös talon kissa

ja kaksi koiraa.

Yksilöllistä asumista

Kotipalvelu Kotikuistissa

asunnot ovat joko yhden,

kahden tai kolmen hengen

huoneita. Huoneet sijaitsevat

kahdessa kerroksessa. Asukkaiden

käytössä on myös hissi.

Jokaisessa huoneessa ovat omat

wc/suihkutilat sekä televisiot ja

lankapuhelinpistokkeet. Yhden

hengen huoneet voi sisustaa

joko itse omilla kalusteillaan

tai tarvittaessa talon peruskalusteilla.

Kahden ja kolmen

hengen huoneisiin voi tuoda

omia kalusteita käytettävissä

olevan tilan puitteissa.

Talossa on kaksi lasitettua

oleskeluparveketta.

Ruokailu omin

ehdoin

Talon päiväohjelmaan kuu-

Maahantuonti:

LED-työpistevalaisimet

Green-IT

• Säästää sähkön kulutuksessa

• Ei lampun vaihtoja

• Värinätön valaistus vähentää

silmien rasitusta

Avaintieto Oy

luu aamupala, lounas päiväkahveineen,

päivällinen sekä

iltapala.

Ruokailu tapahtuu pääsääntöisesti

yhteisissä tiloissa tai

vaihtoehtoisesti omassa huoneessa.

Erikoisruokavaliot huomioidaan.

”Meillä ei välttämättä ole

kiveen hakattuja ruokailuaikoja

vaan niissä joustetaan tarpeen

mukaan kuten normaaleissa

kotioloissakin”, Irma Partanen

kertoi. ”Tässä onkin yksi syy,

miksi haluamme pitää toimintamme

tämän suuruisena.

Laitostumista emme halua”,

Partanen jatkoi.

Omat tutut koltut ja

nutut huolletaan

Talossa käytetään talon omia

liinavaatteita. Vaatteet ja asusteet

ovat henkilökohtaisia ja

niiden pesu suoritetaan talossa.

”Talossa on asukkaiden käytössä

myös yhteinen sauna- ja

ammetila. Peseytymisissä avustamme

tarvittaessa. Huoneiden

ja wc-tilojen siivous suoritetaan

tarpeen mukaan, vähintään ker-

www.avaintieto.fi

P. 09-759 7330

ran viikossa”, Partanen kertoi.

Hyvä ympäristö

liikuntaan

Asukkailla on mahdollisuus

itsenäiseen tai valvottuun ulkoiluun.

Talossa käy myös

yrttikylvettäjä sekä intialaista

päähierontaa osaava terapeutti.

Talo tarjoaa asukkaille kerran

kuussa ilmaisen yrttikylvyn,

asukkaan näin halutessa.

Muista hoidoista aiheutuvista

kustannuksista vastaavat asukkaat

itse.

Talossa vierailee myös fysioterapeutti

ja kuntojumppari,

joka ohjaa ryhmäjumpat sekä

tekee lähetteiden pohjalta fysioterapeuttisia

hoitoja.

Ryhmäjumpat tarjoaa talo

asukkaille, lähetepohjaiset

hoidot korvataan omavastuuosuudella.

Lisäksi talossa käy jalkahoitaja,

parturi-kampaaja, musiikkiterapeutti

ja toimintaterapeutti.

Talossa vierailee myös erilaisia

ryhmiä, mm. seurakunnat

vierailevat kuukausittain.


Mielenterveyskuntoutus

turvaa mielenterveyden

ongelmista kärsivän

kuntoutuksen jatkuvuuden

yhdessä kuntoutujan,

hänen läheistensä

sekä moniammatillisen

hoitotiimin kanssa. Tavoitteena

on arkielämän

sujuminen kuntoutujan

voimavaroja tukien.

Lämminhenkinen Mikkelin

Palvelukoti tarjoaa eri ikäisille

mielenterveyskuntoutujille

kuntouttavia asumispalveluja

itsenäiseen ja ihmisarvoiseen

elämään. Kuntoutuksessa keskitytään

asukkaan vahvuuksiin

ja painotetaan oman elämänhallinnan

kehittämistä ja kohdalleen

saamista pienin askelin.

Palvelukoti toimii kodinomaisena

ja kuntouttavana asumispalvelumuotona

sellaisille mielenterveyskuntoutujille,

joilla

ei ole itsenäistä asumiskykyä,

tai joiden sosiaalinen verkosto

on pieni.

-Asukkaat voivat asua palvelukodissa

pidempiäkin aikoja ja

pitää palveluyksikköä kotinaan.

Palvelukodissamme on myös

paikkoja lyhytaikaiseen kuntoutumiseen,

yrittäjä, psykiatrinen

erikoissairaanhoitaja Seija

Niiranen kuvailee Palvelukodin

toimintaa.

SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 29

Mikkelin Palvelukodissa yhteisöllisyys luo

turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta

Mikkelin Palvelukodin henkilökuntaan

kuuluu Seija Niirasen

lisäksi kolme lähihoitajaa,

yksi kodinhoitaja ja suurtalouskokki.

-Hoitohenkilökuntaan

kuuluvilla on hoitoalan koulutus.

Lisäksi käytössämme on

myös psykiatrian erikoislääkärinpalvelut,

Niiranen kertoo.

-Vuonna 1985 perustettu

Mikkelin Palvelukoti on

15-paikkainen, yksityinen asumispalveluyksikkö,

jolta kunnat

ostavat asumispalveluita

ostopalvelusopimuksella tai

maksusitoumuksella. Meillä

on käytössä laskutuksen tukena

psyykkisen toiminnan indeksointijärjestelmä.

-Palvelukotimme sijaitsee

omakotialueella Pitkäjärven

uimarannan läheisyydessä.

Mikkelin keskustaan on matkaa

2,5 kilometriä. Kahdessa

kiinteistössä on asuintiloina

12 huonetta, joista 9 on yhden

ja 3 kahden hengen huonetta,

lisäksi on pienkotina toimiva

omakotitalo jossa asuu 3 asukasta,

sekä pieni yksiö. Huoneet

ovat peruskalustettuja. Omia

huonekaluja saa myös halutessaan

tuoda, ja huoneensa voi

sisustaa omilla tavaroillaan

mieleiseksi. Lisäksi käytössä

ovat yhteinen keittiö, olohuone

ja uusi, viihtyisä saunaosasto,

Seija Niiranen kuvailee.

Yksilöllistä

tukea, ohjausta

ja huolenpitoa

-Jokaiselle asukkaalle laaditaan

yksilöllinen kuntoutus- ja

palvelusuunnitelma, joka on

joustava ja vastaa asukkaan

sen hetkisiä tarpeita. Säännöt

ja sopimukset luodaan yhdessä,

jotta niiden noudattaminen

koettaisiin mielekkääksi. Kun

suunnitelman mukaiset tavoitteet

on saavutettu, kodeista

ja tukiasunnosta muutetaan

eteenpäin joko omaan asuntoon

tai muuhun tuettuun asumiseen.

Viihtyvyys ja virikkeellisyys

ovat merkittäviä asioita asukkaiden

arjessa, näihin kodissa

myös panostetaan.

-Päämääränä on aktivoida

asukkaita ja saada heitä

mukaan tekemään ratkaisuja

omasta ja yhteisön elämästä.

Osallistuminen tukee asuk-

kaan selviytymistä erilaisissa

vastaantulevissa toimissa, antaa

vastuuntunnetta ja myös

onnistumisen kokemuksia ja

täten tukee tunnetta hallita

omaa elämää, Seija Niiranen

vakuuttaa.

Mikkelin palvelukoti Ky

Pitkäjärvenkatu 28

50100 Mikkeli

puh: 015 150433

www.mikkelinpalvelukoti.fi

sähköposti: palvis@surffi.fi

Liikkumisen iloa.

Haluatko löytää uudelleen liikkumisen riemun?

Coxa on erikoistunut tekonivelleikkauksiin.

Pidämme hyvää huolta potilaistamme:

lue heidän kertomuksiaan nettisivuiltamme.


30

”Syvälammen palvelukoti

tarjoaa asukkailleen viihtyisän,

turvallisen, maalaishenkisen

ympäristön ja aitoa elämisen

mallia. Syvälammella eletään

kuin isossa mummolassa, johon

toki kuuluvat myös ukit”,

kertoo Tarja Heiskanen.

Ympärivuorokautista

hoivaa

ja huolenpitoa

Syvälammen palvelukoti on

tarkoitettu vanhuksille, jotka

tarvitsevat ympärivuorokautista

hoivaa ja huolenpitoa iän mukana

tuomien muistisairauksien ja

liikuntarajoitteiden vuoksi.

”Asukkaidemme keski-ikä

on nykyään yli 80 vuotta. Suurin

osa heistä on tullut maakuntayhtymänmaksusitoumuksella.”

Toimintaa upeassa

luontoympäristössä

Tarja ja Hannu Heiskanen

perustivat palvelukodin 1998,

silloin yhdeksänpaikkaisena.

2001 toimintaa laajennettiin ja

rakennettiin toiseen kerrokseen

seitsemän asiakaspaikkaa lisää.

Viihtyisässä puutalossa kaikilla

asukkaissa on omat huoneet,

jotka he voivat halutessaan

kalustaa itse.

”Pyrimme mahdollisimman

viihtyisiin tiloihin asukkaiden

SOSIAALI- JA KUNTATALOUS

Syvälammen Palvelukodissa

eletään kuin isossa mummolassa

omien mieltymysten mukaisesti.”

Palvelukoti toimii Kajaanin

Salmijärvellä; viihtyisässä

luontoympäristössä, harjanteella

kahden lammen välissä.

”Luonto on meille alituinen

ilon ja virkistyksen lähde. Nytkin

Matalalammen pinnasta

heijastuu upea syksyinen ruskamaisema.”

Säännöllistä, yksilöllistä

ja kodinomaista

arkielämää

Tarja Heiskanen kertoo, että

Syvälampi rohkaisee asukkaitaan

omatoimisuuteen ja luo

heille turvallisen ympäristön,

jossa on mahdollisuus elää

Lauttasaaren vanhustentalo, jonka toimintaa ylläpitää

yksityinen Lauttasaaren vanhustentalosäätiö, on

tarjonnut palveluasumista ikääntyneille helsinkiläisille

jo vuodesta 1975 lähtien. Toiminnan tavoitteena

on tukea, ylläpitää ja edistää asukkaiden voimavaroja

ja omatoimisuuden säilymistä sekä itsenäistä kotona

asumista tarpeen mukaisten palvelujen avulla.

-Asukkaiden käytettävissä on ammattitaitoisen henkilökunnan

päivittäinen apu ja huolenpito, talon oman keittiön valmistama

ravitseva ruoka sekä monipuolisesti toimintakykyä tukevat palvelut

ja mm. ohjatut liikunta- ja viriketoiminnan ryhmät, jotka sisältyvät

palvelupakettiin, toiminnanjohtaja Tarja Piironen määrittelee

Lauttasaaren vanhustentalon toimintaa.

TYKES-hanke”Kannattavaa kumppanuutta

kuntouttavalla työotteella”

-Lauttasaaren vanhustentalon henkilökunta ja asukkaat osallistuivat

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella -Työelämän

kehittämishankkeeseen, joka alkoi marraskuussa-2009 ja

päättyi keväällä 2011. Hankkeen tavoitteena oli edistää hoivapalveluyritysten

toimintaedellytyksiä, alalla toimijoiden verkostoitumista

sekä tilaajan ja tuottajan välistä vuoropuhelua niin, että palvelut ja

tarpeet saadaan vastaamaan toisiaan ja palveluntuottajat pystyvät

pitkäjännitteisesti kehittämään toimintaansa ja sen laatua kannattavalla

tavalla. Palvelutalon asukkaan näkökulmasta tavoitteena

oli toimintakyvyn säilyminen ja edistämisen tukien osallisuutta,

omatoimisuutta ja aktiivisuutta, Piironen kuvailee hanketta.

-Hankkeeseen osallistui 9 pääkaupunkiseudulla toimivaa vanhusten

hoivapalveluita tuottavaa pienyritystä. Hankkeen taustalla

oli ajatus että väestön ikääntyessä hoivapalvelujen tarve kasvaa.

Samaan aikaan työvoiman saatavuus, riittävyys ja pysyvyys on

haaste. Lisäksi työ on kuormittavaa. Kuntouttava työote vähentää

työntekijöiden kuormitusta, lisää työn mielekkyyttä ja sujuvuutta.

Samalla tuetaan asukkaan toiminta- ja liikuntakyvyn säilymistä ja

elämänlaatua, Piironen sanoo.

-Hanke toteutui hyvin ja rakentui alkuselvitysten ja -mittausten

säännöllistä, yksilöllistä ja kodinomaista

arkielämää elämän

loppuun saakka. Saattohoito on

meille kunnia-asia.

”Tutut arjen askareet ja päivärytmit

sekä lähellä oleva

luonto virkistävät ja luovat

turvallisuutta asukkaillemme.

Kaikki voivat halutessaan

osallistua jokapäiväisiin kotitöihin

oman kuntonsa mukaan.

Maukas kotiruoka valmistuu

Syvälammen omassa keittiössä,

jossa käytämme paikallisten

tuottajien raaka-aineita.”

”Tavoitteemme on se, että

asukkaamme pystyvät elämään

fyysisesti ja henkisesti virikkeellistä

elämää. Tätä tuemme

viikoittaisella fysioterapeutin

ohjauksella ja koko henkilös-

tön kuntouttavalla työotteella.

Turvalliseen arkeen tuovat

vaihtelua esimerkiksi Kajaanin

kaupunginteatterin vierailut,

musiikkiesitykset, seurakunnan

ja läheisen päiväkodin lasten

vierailut ja omat laulutuokiot.

Perinteiset juhlapyhät vietetään

perinteitä kunnioittaen ja

syntymäpäivät huomioidaan

herkutellen. Kesäpihalla pidetään

juhlia kesäaikaan ja sauna

lämpiää muutaman kerran viikossa.


Asukkaiden tukena

pätevä ja monitaitoinen

henkilökunta

Heiskasten lisäksi Syvälammen

henkilökuntaan kuuluu

Nauti elämän arjesta omassa

turvallisessa kodissa meren rannalla

jälkeen 10 yhteistyöseminaarin ympärille sekä seminaarien välillä

yrityksissä tehtäviin välitehtäviin. Osaa aiheista kuten kuntouttava

työote, saattohoito ja yrittäjyys, käsiteltiin yhteisissä työpajoissa.

Kuntouttavan työotteen työpajassa työstettiin kunkin yrityksen

toiminta-ajatusta ja kuntouttavan työotteen hyviä käytäntöjä. Työn

tuloksena koottiin hyvät käytännöt -artikkeli kaikkien käyttöön,

Piironen kertoo.

Avain omatoimisen ja virikkeellisen

elämän jatkumiselle palvelutalossa

-Lauttasaaren vanhustentalon kuntouttava työote kuvattiin puun

muotoon: Puu saa voimansa maaperästä, jossa ovat toimintaa ohjaavat

arvot, johtaminen ja esimiestyö, toimivat prosessit, työilmapiiri

ja –olosuhteet, tiedottaminen jne. Puun runko kuvaa kuntouttavaa

palveluasumista ja palveluita, jotka ovat avain omatoimisen ja

virikkeellisen elämän jatkumiselle palvelutalossa. Lehvästössä

yksi sairaanhoitaja ja seitsemän

lähihoitajaa.

”Asukkaiden tukena ja apuna

on laadukkaaseen hoitotyöhön

sitoutunut, ammattitaitoinen

henkilökunta. Meillä työskentelee

monitaitoisia, hyvin koulutettuja

ihmisiä, joilla on paljon

elämänkokemusta. Palvelukodissa

on hyvä työskentelyilmapiiri,

tunnemme asiakkaamme,

heidän omaisensa ja olemme

saaneet paljon kiitosta siitä,

että pidämme säännöllisesti

yhteyttä omaisiin. Heilläkin

on turvallinen olo, koska he

tietävät omaisistaan pidettävän

huolta.”

Toiminnan laatua ja

asumisturvallisuutta

Tarja Heiskanen kertoo, että

ovat hedelmät, jotka syntyvät

talon palvelujen, tuen ja ilmapiirin

vaikutuksesta ja jotka ovat

jokaisella yksittäisellä asukkaalla

omanlaisensa, Piironen kuvailee.

Kuntouttavan

työotteen tunnusmerkit

Lauttasaaren

vanhustentalossa

- Asukkaan palvelu- ja kuntoutussuunnitelman

tavoitteet ovat

realistisia. Tavoitteet sovitaan

asukkaan kanssa yhdessä ja

suunnitelmaa arvioidaan säännöllisesti,

Piironen määrittelee

suunnitelman tavoitteita.

-Asukkaalle on nimetty vastuuhoitaja.

Asukkaan tullessa taloon

kuntohoitaja tekee toimintatestin,

joka uusitaan vuosittain. Meillä

on myös mahdollista saada yksilöohjausta

kuntohoitajalta sekä

osallistua liikuntaryhmiin, joita järjestetään säännöllisesti. Hyvä ravitsemus

ja nestetasapaino huomioidaan ja sitä arvioidaan. Talossa

on monipuolinen päivittäinen virkistystoiminta, jota henkilökunta,

ulkopuoliset yhteistyökumppanit ja talon asukkaat järjestävät, Tarja

Piironen kertoo.

Yhteystiedot:

Tarja Piironen toiminnanjohtaja

Lauttasaaren vanhustentalo

Pohjoiskaari 1-3

00200 Helsinki

puh. 09 682 90722, 040 545 2629

tarja.piironen@lauttasaarenvanhustentalo.fi

www. lauttasaarenvanhustentalo.fi

Syvälammen Palvelukoti on

kiinnittänyt paljon huomiota

toiminnan laatuun ja asiakkaiden

turvallisuuteen.

”Turvallisuus on meille erittäin

tärkeä seikka. Olemme

esimerkiksi hankkineet paloturvallisuuden

takeeksi sprinklerijärjestelmän.

Henkilökunnan

laatukoulutus aloitettiin jo

vuonna 2001 ja 2005–2007

olimme mukana pilottihankkeessa

kehittämässä Suomen

hoiva-alan EFQM-laatujärjestelmää,

joka auditoitiin meillä

2006. Meillä on johdonmukainen

toimintatapa, joka kattaa

kaikki toimintaprosessit ja

vastuualueet on jaettu henkilöstölle.

Tällä mahdollistetaan

kaikille osapuolille joustava ja

turvallinen yhteiselo”


Hoivakymppi Oy on

kahdeksan suomalaisen

hoiva-alan asiantuntijayrityksen

tapa tehdä

yhteistyötä. Hoivakympin

omistavat yritykset

ovat itsenäisiä alan asiantuntijoita

ja palveluntuottajia,

jotka toimivat

verkostomaisesti Hoivakymppi

Oy:ssä ja tuottavat

valtakunnallisesti

hoiva- ja asumispalveluita.

Hoivakymppi on koonnut

yhteen pitkänlinjan osaajia

eri terveys- ja sosiaalialan

sektoreilta - näin syntynyt

osaamiskeskittymä on ainutlaatuinen

lähtökohta jatkuvalle

laadun parantamiselle ja

asiakaslähtöisten palveluiden

tuottamiselle.

Hoivakymppi Oy tuottaa

hoiva- ja asumispalveluja palvelukodeissa.

H10 Kymppipalvelut

Oy on Hoivakymppi

Oy:n tytäryritys, joka tuottaa

kotipalvelua ja -sairaanhoitoa.

Tehostettua asumispalvelua

kolmessa

eri yksikössä

-Tuotamme hoiva- ja asumispalveluita.

Tehostettua palveluasumista

tarjotaan vanhuksille,

kehitysvammaisille, vammautuneille

sekä mielenterveyskuntoutujille.

Meillä on nyt

103 tehostetun palveluasumisen

paikkaa, jotka sijaitsevat

Savonlinnassa ja Tyrnävällä,

toimitusjohtaja Aila Pärnänen

esittelee.

Keväällä 2009 valmistunut

Villa Saimaa tarjoaa kodikkaat

ja turvalliset elämisen puitteet

Savonlinnassa. Se sijaitsee

saimaan rannalla, keskusssairaalan,

terveysaseman ja

alan oppilaitosten välittömässä

läheisyydessä. Villa Saimaa

muodostuu kahdesta tehostetun

palveluasumisen kokonaisuudesta,

joista toisessa asukkaat

ovat vanhuksia ja muistihäiriöisiä,

toisen kokonaisuuden

asukkaiden ollessa kehitysvam-

SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 31

Hoivakymppi Oy

Ihmisläheisemmän hoitotyön puolesta

maisia. Villa Saimaan nykyaikaisissa

tiloissa asukkaiden on

helppo liikkua päivittäisissä

toiminnoissaan ja nauttia vaikkapa

Saimaan maisemista takkatulen

kajossa. Villa Saimaan

henkilökunta tarjoaa taattua

Hoivakymppi-laatua niin ympärivuorokautisen

hoivan kuin

talon emännän maistuvien

aterioiden muodossa.

Villa Tyrni sijaitsee puolestaan

Tyrnävän hyvinvointikeskittymässä

Villentiellä. Villa

Tyrni on aloittanut toimintansa

joulukuun alussa 2009. Talossa

on 24 tehostetun palveluasumisen

paikkaa vanhuksille ja

13 tehostetun palveluasumisen

paikkaa kehitysvammaisille

henkilöille. Villa Tyrnin

suunnittelun lähtökohtana on

kodinomaisuus ja esteettömyys.

Talossa on useita pieniä oleskelutiloja

ja ruokailutiloja. Kullakin

asukkaalla on oma huone

ja jokaisessa huoneessa on

oma wc-/suihkutila. Värisuunnittelussa

on huomioitu muun

muassa muistisairaiden elämää

helpottavat ratkaisut. Kodinomaisuutta

luodaan taloon

myös toimintatavoilla. Henkilökunta

toimii Hoivakympin

arvojen ja toimintatapojen

mukaisesti. Henkilökunnalle

mahdollistetaan työnsä toteuttaminen

kodinomaisesti.

-Vuosi sitten Savonlinnassa

avautui uusin palvelukotimme,

Villa Olavi, jossa asuu vammautuneita

sekä mielenterveyskuntoutujia.

Villa Olavi sijaitsee Savonlinnanhyvinvointikeskittymässä

terveysaseman ja

keskusairaalan palveluiden

läheisyydessä, viihtyisällä omakotitaloalueella.

Palvelukoti

Villa Olavissa tarjotaan tehostettua

palveluasumista 20:lle

eri tavoin vammAutuneelle ja

10:lle mielenterveyskuntoutujalle.

Villa Olavi on täysin uusi

ja ajanmukainen palvelukoti,

jossa kyseisten erityisryhmien

tarpeet on huomioitu.

-Hoivakympin omistaa ns.

verkostoyritys. Hoivakymppi

Oy on perustettu vuonna 2007

ja sen on perustaneet hoivaalan

yritykset yhdessä, joten

taustalla on useampi yritys ja

samalla yrittäjä.

Hoivakympin ensimmäinen

työntekijä aloitti 2008

syyskuussa, josta on lähdetty

pikkuhiljaa kasvamaan. Tällä

hetkellä Hoivakympissä työskentelee

noin 100 työntekijää.

Päätökset tehdään

inhimillisesti

-Hoivakympissä on joka

tasolla sosiaali- ja terveysalan

koulutuksen saaneita ammattilaisia.

Päätöksenteko on näin

ollen varmasti niin, että ne

tehdään yksittäistä ihmistä

ajatellen. Ajatellaan asioita

inhimillisesti, yksilön näkökulmasta.

Halusimme lähteä

yhdessä kehittämään laadukasta

ja inhimillistä palvelua, ilman

ulkopuolista sijoittajakuntaa,

joka hakee pelkkiä voittoja

ja tekee sen varjolla ns. kylmiä

päätöksiä. Toimintamme

tuottamat voitot käytetään toiminnan

sekä henkilökunnan

ammattitaidon kehittämiseen,

Pärnänen lupaa.

Vahvaa laatutyötä

ja sertifikaatteja

Pärnänen kertoo, että Hoivakympissä

on tehty todella vahvaa

laatutyötä. Palvelukoti Villa

Saimaa on saanut DNV (Det

Norske Veritas) -sertifikaatin,

käsittäen johtamisjärjestelmän

ja tarjottavat palvelut. yrityksen

muut palvelut sertifipoidaan

ensi vuonna.

-Uskon, että Villa Saimaan

malli saadaan siirrettyä myös

muihin palvelukoteihimme.

Kotipalveluita ja

kotisairaanhoitoa

Hoivakympin tytäryritys,

H10 Kymppipalvelut on perustettu

kotipalveluita ja kotisairaanhoitoa

varten. Yritys

toimii Savonlinnan, Mikkelin

ja Oulun seuduilla.

-Kyseisessä yrityksessä meillä

on tällä hetkellä reilu 30

työntekijää. Uskomme kotipalvelupuolen

kehittyvän ja kasvavan

tulevaisuudessa entisestään.

Ajatuksenamme on edelleenkin

laajentaa kotipalvelua.

Asiakaskunnan muodostavat

pääasiassa kunnat, mutta myös

yksityisasiakkaita on lukuisia.

20 % asiakkuuksistamme on

yksityisiä, Pärnänen toteaa.

Kotipalvelut käsittävät mm.

lääkkeiden jakoa, haavanhoitoa,

henkilökohtaista hoivaa:

hygieniaa, ravintoa sekä virkistysasioista

huolehtimista. Palvelut

käsittävät siivousapuakin.

-Kotipalvelu on huomattavasti

halvempi ratkaisu mones-

sa tilanteessa, kun sitä verrataan

palvelukodissa tapahtuvaan

ympärivuorokautiseen hoivaan.

Palvelukodeissa on jo paljon

huonokuntoisempia asiakkaita,

jotka tarvitsevat jatkuvaa

valvontaa.

Teknisiä sovelluksia

kotiturvallisuuden

parantamiseksi

Entistä heikkokuntoisempia

ihmisiä hoidetaan Pärnäsen

mukaan kotona, jonka mahdollistaa

osaltaan koko ajan

kehittyvä turvatekniikka.

-Olemme kehitelleen BLC

Blue Lake Communications

-yhtiön kanssa kotiturvaa sekä

erilaisia asiakkaan kotiin asennettavia

hälytysjärjestelmiä,

jolloin ihmisen elämä on seuratumpaa

ja sitä kautta huomattavasti

turvallisempaa, Pärnänen

toteaa.

Vahvaa, 100 %

suomalaista

osaamista

- Haluamme painottaa arvojamme,

jotka ovat inhimillisyys

ja turvallisuus, joita

sovelletaan niin asiakas- kuin

työntekijäpuolellakin. Kehitämme

toimintaamme yhdessä

henkilökuntamme kanssa ja

kaikki esimiehemme ovat johtamiskoulutuksen

käyneitä.

Olemme 100 % suomalainen

yritys, meillä on joka tasolla

sosiaali- ja terveydenhuollon

näkemys (joka tasolla). Panostamme

laatuasiaamme, joten

se on liittyy hyvin vahvasti

jokaiseen päivään. Olemme

nyt sertifikaatin myötä myös

ulkopuolisen silmin laadukas

palveluiden tuottaja, Pärnänen

toteaa.

Alan kilpailutilanne

huolestuttaa

Pärnänen on yrittäjänä, kuntalisena

ja suomalaisena huolissaan

alan kilpailutilanteesta,

joka on voimakkaasti polarisoitumassa

kansainvälisille toimijoille.

Kansainväliset toimijat

ovat pörssiyhtiöitä ja näin ollen

pääomasijoittajien rahoittamia.

Kolmesta neljään suurta palveluiden

tuottajaa voittavat tällä

hetkellä yli puolet sosiaali- ja

terveysalan kilpailutuksista.

-Tällaisen kehityksen jatkuessa

pienet ja keskisuuret

suomalaisyritykset alkavat

kaatua, koska kilpailutuksissa

ei enää pärjätä. Kohta ollaan

siinä tilanteessa, että kansainväliset

toimijat ovat ainoita

hoivapalveluntuottajia suomessa.

Kuntapäättäjien pitäisi

tarttua hyvin vahvasti tähän

ongelmaan. Koska se ei voi olla

kuntalaisten tai suomalaisten

etu, että alan kilpailu vähenee

nykyisen kehityksen jatkuessa,

Pärnänen painottaa.

Pärnänen toivoo, että mukana

olisi pieniä ja suuria yrityksiä,

mutta myöskin yhdistyksiä.

-Kuntien kannattaisi pitää

myös omia vanhuspuolen palveluita

yllä edes jonkin verran.

Näin voidaan nähdä ja todeta

käytännössä taloudellisesti

sekä laadullisesti parhaat toimintamallit.

pärnänen uskoo

pienten ja keskisuurten yritysten

kykyyn tuottaa erittäin

kilpailukykyisiä palveluja.

Pelkästään kolme isoa toimijaa

markkinoilla tarkoittaisi

Pärnäsen mukaan sitä, että se

tulisi enemmin tai myöhemmin

vaikuttamaan palveluiden

hintaan ja laatuun hintoja nostavasti.

-Isoilla toimijoilla on mahdollisuus

tulla markkinoille

hyvinkin alhaisilla hinnoilla,

jota pienillä yrityksillä taas ei

ole. Tappiollakin toimiminen

on heille jonkin aikaa mahdollista,

jonka jälkeen hinnat

nostetaan todelliselle tasolle.

Onhan se ihan eri asia, jos

toimija on paikallinen yritys,

eikä ulkopaikkakuntalainen tai

ulkomainen toimija. Toiminnan

inhimillisyys ja yksittäisen

ihmisen asian ajatteleminen

on varmasti ihan eri tasolla

kun päätökset tehdään lähellä

tai vaihtoehtoisesti tuhansien

kilometrien päässä.

Yhteystiedot:

Hoivakymppi Oy/

H10 Kymppipalvelut Oy

Toimisto:

Olavinkatu 42 A/Puikkari

57100 Savonlinna

sähköposti:

aila.parnanen@

hoivakymppi.fi

puh. 0440 640 670 /

Aila Pärnänen

www.hoivakymppi.fi


32

Kontiolahden Paiholankylässä

toimiva kuntoutusyksikkö

Kuurnan

kartanot laajentaa toimintaansa.

Tänä syksynä

yritys perustaa uuden

tukiasuntoyksikön, joka

aloittaa toimintansa vuoden

loppuun mennessä.

”10-paikkainen tukiasuntoyksikkörakennetaan

toimitilojemme

toiseen kerrokseen. Tukiasumisyksikössäasukkaat

saavat hoivaa ympäri

vuorokauden, vaikka

hoitajat eivät olekaan jatkuvasti

läsnä. Asukkaat

ovat vuokrasuhteessa ja

hoivan tarve määritellään

yksilöllisesti kunkin

kohdalla erikseen”, kertoo

Kuurnan Kartanot

Oy:n toiminnanjohtaja

Paavo Örn.

Örnin mukaan tavoitteena on

portaittainen hoitojärjestelmä,

jossa asiakkaat voivat siirtyä

mahdollisuuksiensa mukaan

vähitellen itsenäisempään asumismuotoon.

”Sopeutuminen itsenäiseen

asumiseen ja yhteiskuntaan sujuu

paremmin, kun siirtyminen

eri hoivamuotojen välillä ei ole

liian jyrkkä. Olemme kokemuksen

perusteella todenneet, että

ympärivuorokautisen hoivan ja

täysin itsenäisen asumisen välille

tarvitaan välimuoto, jossa

palveluja suunnataan asukkaiden

hoivan tarpeen mukaan.”

Kuntoutusyksikkömme sijaitsee

luonnonkauniissa ympäristössä

Pielisjoen välittömässä läheisyydessä, Paiholankylässä

Kontiolahdessa.

Yritys toimii entisissä “Kuurnan sairaalan”

tiloissa, jonne olemme remontoineet

viihtyisät tilat.

Yksikkömme on 25-paikkainen ja hoito

on ympärivuorokautista.

Kuurnan Kartanot toimii ns. väliportaana

laitoshoidon ja itsenäisen asumisen välillä.

Tarjoamme yksityisiä sosiaali-ja terveysalan

palveluja psykiatrisille asiakkaille, joiden

henkiset ja/tai toiminnalliset valmiudet eivät

vielä riitä itsenäiseen asumiseen omassa kodissa

tai tuetussa asumismuodossa

KUURNAN KARTANOT

Sairaalatie 6B 80850 PAIHOLA

puh. 013 - 824 523 | puh. 050 - 3255562

kk@kuurnankartanot.fi

www.kuurnankartanot.fi

SOSIAALI- JA KUNTATALOUS

Kuurnan Kartanot

perustaa uuden tukiasuntoyksikön

”Tällainen tukiasumisyksikkö

on myös yhteiskunnallisesti

järkevä ratkaisu: asukkaat

saavat tarvitsemansa palvelut

ja koska hoivan tarve on vähäisempi,

myös kustannukset

asukasta kohden ovat selvästi

pienemmät.”

Yksilöllisen,

laadukkaan hoidon

kuntoutusyksikkö

”Kuurnan Kartanoiden vahvuus

on yksilöllinen kuntouttava

toiminta ja psykiatrisen

hoidon asiantuntemus. Teemme

hoitotyötä sydämellä ja ammattitaidolla

ja olemme saavuttaneet

kuntoutuksella hyviä

tuloksia vaikeahoitoisten ihmisten

parissa. Erikoisvahvuutemme

on oikeuspsykiatrisen

jatkohoidon järjestäminen, joka

on tällä alueella ainutlaatuista”,

toteaa Paavo Örn.

Toimintaa

luonnonkauniissa

ympäristössä

Paiholankylässä

Kuurnan Kartanot Oy aloitti

toimintansa 2007. Kuntoutus-

yksikkö toimii luonnonkauniissa

ja viihtyisässä ympäristössä

entisissä Kuurnan sairaalan

tiloissa, jonne on remontoitu

viihtyisät toimitilat. Yksikössä

on 25 asiakaspaikkaa ja sen

järjestämä hoito on ympärivuorokautista.

”Olemme vaikeahoitoisten

psykiatristen asiakkaiden

hoitoon profiloitunut kuntoutusyksikkö.

Yksi yrityksen

päätoiminta-alue on oikeuspsykiatristen

asiakkaiden jatkohoidon

järjestäminen”,

Väliporras laitoshoidon

ja itsenäisen

asumisen välillä

Kuurnan Kartanot toimii

väliportaana laitoshoidon ja

itsenäisen asumisen välillä.

Yksikkö tarjoaa yksityisiä

sosiaali- ja terveysalan palveluja

psykiatrisille asiakkaille,

joiden henkiset ja/tai toiminnalliset

valmiudet eivät vielä

riitä itsenäiseen asumiseen

omassa kodissa tai tuetussa

asumismuodossa.

”Ympärivuorokautinen toimintamme

antaa mahdollisuuden

hoitaa vaikeahoitoisia

ihmisiä, jotka eivät vielä tule

toimeen perinteisessä kuntou-

tuskodeissa”, toteaa Paavo Örn.

Asiakkaat hakeutuvat Kuurnan

Kartanoihin enimmäkseen

Pohjois-Karjalan maakunnan

alueelta. Suurin osa heistä tulee

sairaaloiden kautta ja myös

suoraan ympäristökuntien lähettämänä.

”Kun sairaaloissa katsotaan,

että asiakkaat voivat siirtyä

kevyemmän hoidon piiriin,

ne ovat yhteydessä meihin.

Suunnittelemme jokaiselle

asiakkaille yksilöllisen siirtymismahdollisuuden.

Täällä

asiakkaat voivat aloittaa jopa

muutamalla tunnilla päivässä ja

jatkaa sitten tilanteen mukaan.”

Sertifioitua

toiminnan laatua

Kuurnan Kartanoissa työskentelee

12 terveydenhuollon

ammattilaista.

”Periaatteemme on toiminnan

alusta saakka ollut se, että

kaikki työntekijämme ovat terveydenhuollonammattitutkinnon

suorittaneita, psykiatriaan

erikoistuneita ihmisiä: psykiatrisia

sairaanhoitajia, mielenterveyshoitajia,

mielenterveyteen

suuntautuneita lähihoitajia ja

yksi lähihoitaja-sosionomi.”

Kuurnan Kartanot Oy on

kiinnittänyt suurta huomiota

toimintansa laatuun ja yritykselle

on myönnetty virallinen

ISO - 9001:2008 standardin

mukainen laatusertifikaatti

kesäkuussa 2009. Sertifikaatti

kattaa Kuurnan Kartanot Oy:n

mielenterveyskuntoutujien tehostettujen

asumispalvelujen

markkinointiin ja myyntiin,

palvelujen tuottamiseen sekä

oikeuspsykiatristen palvelujen

tuottamisen.

”Sertifioitu järjestelmä on

asiakkaiden ja yhteistyökumppanien

suuntaan takuu toiminnan

laadusta. Toisaalta se on

yrityksen toiminnan jatkuvan

kehittämisen työkalu. Yrityksen

perustamisesta lähtien meillä

on ollut valmiiksi tarkkaan

mietityt toimintamallit, joita

laatusertifikaattityö tarkensi ja

kohdensi. Laatujärjestelmä tuo

särmää toiminnan arviointiin ja

kehittämiseen. Toisaalta todistetusti

laadukas työ on tälläkin

alalla yrityksen merkittävä

kilpailutekijä. Yhteistyökumppanimme

arvostavat sertifikaattia”,

sanoo Paavo Örn.

Yksilöllistä

kuntoutusta

Kuurnan Kartanoissa jokaiselle

asiakkaalle laaditaan

yhdessä asiakkaan, lähettävän

tahon sekä muiden kuntoutusprosessiin

liittyvien tahojen

kanssa yksilöllinen kuntoutussuunnitelma

jota sitten lähdetään

aktiivisesti toteuttamaan.

Jokaiselle asiakkaalle on nimetty

oma hoitaja ja kuntoutusta

viedään yksilöllisesti eteenpäin.

Arviota kuntoutuksen etenemisestä

tehdään säännöllisesti

koko kuntoutusprosessin ajan.

Kuntoutusprosessin arvioinnissa

pääpaino on henkilökunnan

havainnoissa sekä asiakkaan

subjektiivisen arvioinnissa.

”Apuna tässä arvioinnissa

käytämme myös mm. erilaisia

yleisesti käytössä olevia ja hyväksyttyjä

kyselykaavakkeita

ja mittareita. Toimintamme

viitekehykset tulevat vahvasti

kognitiivisen käyttäytymisterapian

teorioista ja menetelmistä.

Koulutetun KKT-terapeutin

läsnäolo antaa mahdollisuuden

soveltaa tällaisen terapian eri

menetelmiä kuntoutusprosessin

suunnittelussa, toteutuksessa

ja arvioinnissa. Kognitiivista

käyttäytymisterapiaa voisi

kuvata mm. sanoilla; järjestelmällinen,

tavoitteellinen, aktiivinen,

sekä käytännönläheinen.

Kuntoutuksessa pääpaino on

nimenomaan näissä seikoissa

ja voisi sanoa, että miltei kaikki

toiminta on suunniteltua ja sillä

on tavoite.”

”Toiminnallista kuntoutusta

voidaan yksikössämme toteuttaa

niin sisätiloissa tapahtuvien

aktiviteettien kuin myös ulkoalueilla

toteutettavien toimintojen

avulla.”


SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 33

Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevat Hoivakoti Hella ja

Hoivakartano osana Mehiläisen kuntapalveluita

Härmän Palvelukeskuksen

alueella Kauhavalla

sijaitsee Mehiläisen

omistama laajatarjontainen

asumispalveluyk-

Asukkaiden vesiväriterapia-hetki

© Koskee Yritysmaailma -lehden valmistamaa aineistoa

www.yritma.fi

Koirakaverit vierailulla.

sikkö. Yksikkö koostuu

29-paikkaisesta Hoivakoti

Hellasta ja 13 sekä

14-paikkaisesta Hoivakartanosta.

Molemmat

Julkaisija:

Joensuun Kustannus Oy

Yritysmaailma

Suokatu 22 B, 5. krs

70100 Kuopio

yksiköt ovat aiemmin

toimineet omina yrityksinä

Etelä-Pohjanmaalla;

Hoivakoti-Hella jo vuodesta

1991 ja Hoivakartano

vuodesta 2006.

Hoivakoti Hella tarjoaa palveluita

mielenterveys asiakkaille

sekä alkoholikuntoutujille ja

Hoivakartano on erikoistunut

muistisairaiden hoitoon. Yksiköissä

tarjotaan pitkäaikaisasumisen

lisäksi mahdollisuuksien

mukaan myös vuorohoitoa

sekä päivähoivaa ja kuntouttavia

hoitojaksoja. Mehiläisen

iso organisaatio ja yksiköiden

välinen yhteistyö mahdollistaa

toiminnan kehittämisen ja

uusien palveluiden luomisen

jatkossakin.

Yksiköissä on turvalliset,

kodinomaiset ja viihtyisät tilat

palvelujen tarvitsijoille. Asiakkaiden

yksilölliset tarpeet

huomioiva virikkeellinen arki,

kuntouttava ja kuntoa ylläpitävä

toiminta on tärkeää ja sitä

toteuttaa kokenut ja moniammatillinen

henkilökunta.

Mehiläinen toimii joustavassa

yhteistyössä kuntien kanssa

ja kuuntelee kuntien palveluiden

tarpeita. Palvelupäällikkö,

entinen Hoivakartanon

osakkeen omistaja Sari Autio

kertoo, että Mehiläisen kanssa

yhteistyöhön vaikutti eritoten

Mehiläisen arvopohja.

-Arvoissa korostetaan yrittäjille

tuttuja elementtejä kuten

vastuullisuus, johon sisältyy

luottamus, turvallisuus ja välittäminen.

Jokainen asiakas

on meille tärkeä ja hänet koh-

Sivunvalmistus:

Joensuun Kustannus Oy

Yritysmaailma

E-mail: kuopio.kustannus@

yritma.fi

dataan yksilöllisenä ja ainutkertaisena.

Lupauksien pitäminen

ja asioiden loppuun asti hoitaminen

on niin ikään tärkeää.

Myös työpaikkana Mehiläinen

pyrkii luomaan erinomaiset

Hoivakoti-Hella

Päätoimittaja:

Risto Käyhkö

Puh: 010 820 5700,

050 521 5656

Fax. 013-312 199

Toimittajat:

Eini Kettunen puh. 010 820 5715

Toni Valha puh. 050 439 2281

Ulkona pelaillaan bingoa

edellytykset työntekijöiden onnistumiselle,

Autio määrittelee.

-Työnantajana Mehiläinen

arvostaa työntekijöiden ammattitaitoa,

ansiantuntijuutta

ja osaamista. Kokemusten jaka-

Mäntyhovintie 2 A1 3-4krs

62370 KANGASTO

Puh: 06 484 8609

Ilmoitukset:

Liisa Kinnunen

Puh. 010 820 5722

Ani Tiirikainen

Puh. 010 820 5717

Sirpa Törrönen

Puh. 010 820 5723

minen on tärkeää toimittaessa

yhdessä asiakkaan parhaaksi.

Mehiläinen myös kannustaa ja

tukee työntekijöiden jatkuvaan

itseensä kehittämiseen ja työssä

oppimiseen, Sari Autio sanoo.

Paino:

Lehtisepät Oy

Pieksämäki

Osoitelähde:

Itella,

TGM Yrityskohderyhmät


34

”Lahdensivun kodissa

arvostetaan ikäihmisiä.

Se näkyy kaikkien

työntekijöidemme ja

vapaaehtoisten yhteistyökumppaneidemme

toiminnassa. Hoitotyö

voi olla vaativaa, mutta

samalla se on myös palkitsevaa.

Haluamme vaalia

perinteiden saatossa

kertyneitä hyvän hoidon

periaatteita ja kehittää

yksilöllistä hoivatyötä

siltä pohjalta edelleen”,

kertoo Lahdensivun kodin

johtaja Irmeli Salonen.

Tampereen Naisyhdistys

tuottaa Lahdensivun kodissa

laadukkaita ja turvallisia

asumis- ja hoitopalveluja 63

ikäihmiselle. Koti on toiminut

Ruotulan vehreässä kaupunginosassa

puiston keskellä

vuodesta 1984 alkaen.

”Toimimme viime vuodenvaihteeseen

saakka vanhainkotina.

Nyt olemme monipuolinen

vanhusten palvelutalo. Ympärivuorokautistenasumispalveluiden

lisäksi järjestämme

tiloissamme erilaista toimintaa

lähialueen ikäihmisille”

Kodissa on neljä viihtyisää

ja omaleimaista tehostetun

palveluasumisen yksikköä.

Kaksi niistä on erikoistunut

huolehtimaan dementoituneista

asukkaista.

”Suurin osa asukkaistamme

hakeutuu palvelun piiriin

kaupungin asiakasohjauksen

kautta. Asumispaikoista kahdeksan

on tarkoitettu yksityiseen

lyhyt- tai pitkäaikaiseen

palveluasumiseen.”

Kodinomainen

palvelu turvallisessa

asuinympäristössä

Lahdensivun kodissa on tehty

täydellinen peruskorjaus

vuonna 2005.

Kodin avarat tilat mahdollistavat

esteettömän liikkumisen

ja apuvälineiden käytön.

Asukkaat voivat sisustaa oman

SOSIAALI- JA KUNTATALOUS

Lahdensivun kodissa arvostetaan ikäihmisiä

Kissa mukana asukkaiden arjessa

valoisan huoneensa tutuilla esineillä

ja huonekaluilla. Kodissa

on asukaskohtaiset kylpytilat.

Asukastilat sijoittuvat kahteen

asuinkerrokseen, joista on hissillä

mahdollisuus siirtyä kellarikerroksen

sauna-, kylpy- ja

kuntoutustiloihin.

Asukkaiden turvallisuuteen

on kiinnitetty paljon huomiota

ja rakennus on varustettu automaattisellasammutusjärjestelmällä

sekä huonekohtaisella

Miratel-hälytysjärjestelmällä.

”Yhdistys on huolehtinut kodin

tiloista kiitettävällä tavalla.

Asukkaat viihtyvät täällä ja

heidän liikkumisensa helpottamiseen

on kiinnitetty paljon

huomiota. Tunnelma on kodikas

ja lähellä sijaitseva puisto ja

puutarhapiha luovat rauhallisen

ilmapiirin.”

Moniammatillinen

henkilökunta

huolehtii asukkaiden

hyvinvoinnista

Moniammatillinen, vanhus-

työhön perehtynyt henkilökunta

huolehtii asukkaiden hoidosta

päiväsaleissa. Henkilökuntaan

kuuluu 56 hoito- ja hoiva-alan

ammattilaista: lähihoitajia,

sairaanhoitajia, kuntohoitajia

ja fysioterapeutti.

”Tarjoamme asiakkaillemme

monipuolista ja henkilökohtaista

hoitoa. Olen ylpeä

työntekijöidemme hyvästä ammatillisesta

osaamisesta. Meillä

on myös oma keittiö, jonka

henkilöstö valmistaa herkullista

kotiruokaa ja ottaa huomioon

erikoisruokavalioiden lisäksi

asukkaiden yksilölliset toiveet,

toteaa Irmeli Salonen.

”Yhdistyksen jäsenyys kymmenen

yhdistyksen Nääsville

ry:ssä tarjoaa myös kotona

asuville ikäihmisille mahdollisuuden

käydä kodin tiloissa ohjatuissa

fysioterapiaryhmissä.”

Yhteistyön voimaa

vanhustyössä

Lahdensivun koti tekee tiivistä

yhteistyötä asukkaiden

omaisten kanssa. He osallistu-

Hyvää elämänlaatua

ikäihmisille!

Lahdensivun koti Tampereella tarjoaa asukkailleen virikkeellisen

asuinympäristön ja ympärivuorokautisen huolenpidon

luonnonläheisessä ympäristössä.

Koti tarjoaa myös lähialueen ikäihmisille suunnattuja hyvää

ikääntymistä tukevia virike- ja asumispalveluja. Yksityisessä palveluasumisessa

on mahdollisuus lyhyt-, ja pitkäaikaiseen asumiseen.

Tiedustelut ja varaukset

Sosiaalityöntekijä puh.050-917 7478

Toimisto puh. 253 8122

Jaakonmäenkatu 5, 33560 Tampere

www.lahdensivunkoti.fi

vat kodin viriketoimintaan ja

muihin tapahtumiin.

”Meillä on myös pitkät yhteistyön

perinteet kaupungin

viranomaisten ja muiden Tampereella

toimivien yhdistysten

kanssa. Yhdistykset järjestävät

esimerkiksi koulutuksia ja ajavat

tamperelaisten ikäihmisten

asiaa yhteisin voimin. Hyvä

esimerkki on äskettäin käynnistynyt

Tampere Senior-hanke,

jossa järjestöt, yritykset ja viranomaiset

toimivat yhdessä.”

”Lahdensivun koti haluaa

olla edelleen mukana Tampereen

vanhuspalveluiden kehittämisessä.

Haasteita on paljon

edessä, mutta uskon, että niihin

pystytään vastaamaan.”

Vilkasta

vapaaehtoistyötä ja

virkistystoimintaa

”Vapaaehtoistyö on olennainen

osa toimintaamme.

Vapaaehtoiset toimivat luku- ja

kuntopiirien vetäjinä, ulkoilu-

ja puutarhatoiminnassa,

päiväsalien kummeina, retkien

ja muiden tapahtumien järjestäjinä

ja he vastaavat myös

kioskitoiminnan vetämisestä.

Omaystävätoiminta on joillekin

asukkaille kerrassaan korvaamatonta.

Tampereen Naisyhdistyksen

jäsenet ovat erittäin

aktiivisia vapaaehtoistyössä.

Se tuottaa iloa meidän asukkaillemme

ja synnyttää vapaaehtoisille

uusia ystäväpiirejä”, toteaa

Lahdensivun kodin sosiaalityöntekijä

Heini Virtanen, joka

työnsä ohella koordinoi kodin

vapaaehtoistyötä ja järjestää

monimuotoista virkistys- ja

viriketoimintaa asukkaille ja

heidän omaisilleen.

Lahdensivu-toimikunta on

12-jäseninen vapaaehtoistoimijoista

muodostuva ydinryhmä,

joka suunnittelee, ideoi ja kehittää

kodin vapaaehtoistoimintaa

yhteistyössä vapaaehtoistoiminnan

yhteyshenkilön kanssa.

Lahdensivun kodin viriketoiminta

on myös vilkasta.

Heini Virtanen kertoo, että

myös tänä syksynä järjestetään

musiikkitapahtumia, kuten

kuorovierailuja ja yhteislaulutilaisuuksia

sekä seurakuntien

Lahdensivun kodin vapaaehtois- ja viriketoiminta on vilkasta.

tilaisuuksia: hartaus- raamattupiirejä.

Lisäksi päiväsalit

järjestävät asukkailleen omaa

viriketoimintaa.

”Pyrin rakentamaan viriketoiminnanohjelmakalenterin

niin, että jokainen asukas

löytäisi itselleen mielekästä

tekemistä ja saisi sisältöä elämäänsä.

Tapahtumia odotetaan

innokkaasti ja myös asukkaiden

omaiset osallistuvat niihin

aktiivisesti. Vuoden kiertoon

liittyvät juhlat ovat erityisen

tärkeitä kodin toiminnassa.

Niitä vietetään perinteitä kunnioittaen,

mutta myös uusia

muotoja etsien.”

Perinteikkäin tamperelainen

naisjärjestö

toimii aktiivisesti

Tampereen Naisyhdistys ry

on vanhin Tampereella toimiva

naisjärjestö. Sen päämääränä

on tuottaa laadukasta, fyysistä

ja henkistä hyvinvointia tukeva

hoitoa ikäihmisille

Yhdistys täytti 120 vuotta

marraskuussa 2010.

”Yhdistyksellä on mielenkiintoinen

historia. Se perustettiin

naisten ja lasten tukemiseksi

ja yhdistys on aloittanut

Suomessa monia merkittäviä

sosiaalialan toimintoja ja tukimuotoja,

kuten lastenseimi- ja

kesäsiirtolatoiminta sekä äitiyspakkausten

jakaminen. Yhdistys

kiinnitti alkuaikoinaan

paljon huomiota myös naisten

lukutaidon parantamiseen, ruokaneuvontaan

ja kodinhoidon

edistämiseen. Vanhainkotitoimintaan

yhdistys lähti mukaan

jo 1920-luvun lopulla ja tälläkin

alalla perinteet ovat vahvat”,

kertoo Irmeli Salonen.

Nykyään vireässä yhdistyksessä

toimii noin 350 jäsentä,

jotka järjestävät monipuolista

toimintaa kuten jäseniltoja,

luentoja ja virkistystapahtumia.

Vuoden kiertoon liittyvät juhlat ovat erityisen tärkeitä kodin toiminnassa.

Lahdensivun juhannus.


Kajaanin Arvolakoti

ry tuottaa ympärivuorokautista

tehostettua palveluasumista,dementiahoitoa

ja kotihoitoa

viihtyisissä,

kodinomaisissa ja

turvallisissa olosuhteissa.

Kajaanin Arvola-koti ry on

vuonna 1964 perustettu yhdistys,

jonka tavoitteena on

edistää ja tukea vanhusten

hyvinvointia.

Ensimmäinen Arvola-kodin

taloista valmistui vuonna 1968.

Nyt yhdistys omistaa Kajaanin

keskustassa neljä kiinteistöä,

joissa on yhteensä 129 asuntoa.

Ympärivuorokautista tehostettua

palveluasumista sekä dementiahoitoa

tuotetaan Arvola

I:ssä (Seminaarinkatu/Osmonkatu).

Kotihoitoa on puolestaan

tarjolla Arvola II:ssa (Sissikatu

12) Arvola IV:ssä (Tehdaskatu

4) ja Fräntissä (Tehdaskatu 3).

”Tehostetun palveluasumisen

puolella on 16 asukasta, dementiaryhmäkodeissa

24 asukasta

ja vuokrataloissa 89 asukasta”,

kertoo johtaja Sirkku Sadonoja-

Salminen.

Tehostetun palveluasumisen

piiriin kuuluvat asiakkaat

asuvat omissa kodeissaan. Yhden

huoneen ja tupakeittiön

asunnoissa on tilaa 32 neliöstä

51,5 neliöön. Kahden huoneen

ja tupakeittiön asunnot ovat

kooltaan 48,5 neliötä. Asukkaat

voivat halutessaan ruokailla ja

oleskella yhteisessä tilassakin.

”Palvelutalossa on kolme

dementiaryhmäkotia, Alatalo,

Välitalo ja Ylätalo. Jokaisella

asiakkaalla on oma huone,

jossa on vessa ja suihku. Käytettävissä

ovat myös yhteiset

oleskelu- ja ruokailutilat”,

Sadonoja-Salminen esittelee.

SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 35

Kajaanin Arvola-kodeissa

pidetään ikäihmisistä hyvää huolta

Arvola II:ssa, Arvola IV:ssä

ja Fräntissä sijaitsevat vuokraasunnot

on tarkoitettu vanhuksille,

jotka tarvitsevat koti- ja/

tai ateriapalveluja, mutta eivät

jatkuvaa yöhoitoa. Vuokralaiseksi

voivat hakeutua myös

vanhukset, jotka eivät tarvitse

hoitohenkilökunnan palveluja.

Vuokratalojen huoneistot

ovat yksiöitä ja kaksioita, joiden

koot vaihtelevat 30,5 neliöstä

65 neliöön. Kaikissa vuokrataloissa

on hissi, ja jokaiseen

huoneistoon kuuluu lasitettu

parveke.

”Vuokratalojen asiakkaat

voivat käyttää palveluseteleitä

hoivapalveluja ostamiseen tai

he voivat maksaa palvelut

kokonaan itse. Palvelusetelit

ovat olleet käytössä jo useita

vuosia, ja niitä on käyttänyt

lähes puolet vuokratalojemme

asiakkaista.”

Perusajatuksena

asiakkaan oman

tahdon kunnioittaminen

Arvola-kodin henkilökunnan

määrä ja koulutus vastaavat

valtakunnallisen ikäihmisten

hoitoa ja palveluja koskevan

laatusuosituksen tavoitteita.

Ulkoinen laadunarviointi on

tehty vuonna 2009 EFQMmallin

mukaan.

”Haluamme pitää ikäihmisistä

kaikin tavoin hyvää

huolta. Perusajatuksenamme

on asiakkaan oman tahdon

kunnioittaminen. Arvoihimme

ja eettisiin periaatteisiimme

kuuluvat asiakaskeskeisyys ja

itsemääräämisoikeus. Meillä

ei esimerkiksi kaikkien tarvitse

mennä nukkumaan samaan

aikaan, vaan jokainen voi elää

mahdollisimman pitkälti oman

totutun rytminsä mukaan. Meiltä

vanhuksen ei myöskään tarvitse

enää muuttaa minnekään,

vaan hän voi asua kodissaan

loppuun asti, ellei sairaalahoidon

tarvetta ilmene”, Sadonoja-

Salminen selvittää.

Kajaanin Arvola-kodit tarjoavat ikäihmisille viihtyisän asuinympäristön.

Sadonoja-Salminen pitää Arvola-kotien

vahvuutena myös

henkilöstön pysyvyyttä.

”Pyrimme luomaan kodinomaisen,

viihtyisän ja lämminhenkisen

ilmapiirin. Teemme

paljon sen eteen, että asukkaat

voisivat tuntea olonsa turvalliseksi.

Tärkeä tekijä tässä

asiassa on tutuksi tullut henkilökunta.”

Vapaita paikkoja

itsemaksaville

asiakkaille

Arvola-kodeissa on nyt vapaita

paikkoja itsemaksaville

asiakkaille.

”Asukkaistamme 90 prosenttia

on ollut Kainuun maakuntakuntayhtymän

sijoittamia, mutta

viimeisessä kilpailutuksessa

Arvola-kotia ei valittu palveluntuottajaksi.

Niinpä meillä

onkin tilaa itsemaksaville asiakkaille”,

Sadonoja-Salminen

sanoo.

Sadonoja-Salminen muistuttaa,

että asumispalvelujen

kustannuksiin voi hakea kotitalousvähennystä

verohallinnon

ohjeen mukaan silloin, kun

palveluseteli ei ole maksuvälineenä.

”Lapsetkin voivat hyödyntää

kotitalousvähennystä tilaamalla

vanhemmilleen hoiva- ja hyvinvointipalveluja.


Kehityksen kärjessä

jatkossakin

Sirkku Sadonoja-Salmisen

mukaan Arvola-kodeissa mennään

kilpailutilanteen tuomista

muutoksista huolimatta luottavaisesti

eteenpäin.

Tuotamme asumis- ja hoivapalveluja vanhuksille.

Kaikki neljä taloamme sijaitsevat

Kajaanin keskustassa.

Tarjoamme

- ympärivuorokautista hoitoa ja turvaa

- palveluja asiakkaiden tarpeen mukaan

”Seuraamme aikaamme, ja

tutkailemme, mitä odotuksia

ihmisillä on vanhuspalveluista

tulevaisuudessa. Meillä on

ollut jo kauan hyvä ja toimiva

yhteistyökumppanuus Kainuun

maakunta-kuntayhtymän kanssa.

Toivomme tietysti, että asialla

olisi jokin painoarvo, eikä

jatkossa katsottaisi vain euroja,

vaan kokonaisuutta.”

Kajaanin Arvola-koti ry on

edelläkävijä vanhuspalvelun

sähköisen kirjaamisen ja asioinnin

kehittämisessä.

”Jatkamme ihan hyvillä mielin

toimintamme kehittämistä.

Olemme iloisia siitä, että meille

on ollut aina paljon hakijoita,

ja uusia hakemuksia tulee

jatkuvasti”, Sirkku Sadonoja-

Salminen toteaa.

Meillä on

vapaita paikkoja

ympärivuorokautisessa

hoidossa

Ota yhteyttä p. (08) 6180018

tai 050 413 5650


36

Linnea Koti on lämminhenkinen,

kodinomainen

ja turvallinen hoitopaikka

silloin, kun asuminen

omassa kodissa tai palveluasunnossa

ei ole enää

mahdollista. Tarjolla on

ympärivuorokautista,

tehostettua palveluasumista

ensisijaisesti ikäihmisten

tarpeisiin.

SOSIAALI- JA KUNTATALOUS

Tehostettua palveluasumista ikäihmisille

Linnea Koti on lämminhenkinen, kodinomainen ja

turvallinen hoitopaikka

Gerocare Oy:n omistaman

Linnea Kodin ensimmäinen

ryhmäkoti aloitti toimintansa

Pikonlinnaan remontoiduissa

avarissa tiloissa elokuussa

2009. Palvelut ovat olleet kysyttyjä

ja toiminta on laajentunut

ripeästi.

”Vuonna 2010 toteutettiin

kaksi laajennusta. Nyt Pikonlinnassa

on kaikkiaan kolme

ryhmäkotia, joissa on yhteensä

56 tehostetun palveluasumisen

TURVAHÄLYTYS OTETAAN

VASTAAN HÄLYTYSKESKUKSESSA

Lisätietoja osoitteessa

www.securicare.fi

Puhelinvaihde 029 001 3000

paikkaa. Nyt lokakuussa Linnea

Kodille valmistuu Pikonlinnaan

uusi 22-paikkainen yksikkö”,

kertoo johtaja Leena Laranne.

Joulukuussa 2010 Linnea

Koti laajentui Tampereen keskustaan,

jossa on kaksi uutta

ryhmäkotia, Frans Eemil ja

Maria. Peruskorjatun, historiallisen

Marjatan sairaalan miljöössä

F.E. Sillanpään kadulla

sijaitsevissa ryhmäkodeissa on

lähes 30 hoitopaikkaa.

Securi Care BASIC

Kauniisti

sisustetut tilat

Linnea Kodissa on kiinnitetty

erityisen paljon huomiota

sisustuksen viihtyisyyteen ja

kodinomaisuuteen.

”Sisustuksessa on käytetty

vaaleita värejä ja vanhoja ja

uusia huonekaluja on yhdistetty

kauniisti. Oman huoneensa

jokainen asukas voi sisustaa

mieleisekseen omilla huonekaluillaan”,

Laranne selvittää.

Pitkäaikaista ja

intervallihoitoa

Linnea Kodin asukkaaksi

voi hakeutua joko oman kunnan

maksusitoumuksella tai

yksityisesti.

”Meillä on käytössämme

tehostetun palveluasumisen

palveluseteli. Palvelusetelijärjestelmästä

on saatu valtavan

positiivisia kokemuksia, sillä

sen avulla asukkaat ja omaiset

voivat itse valita mieleisensä

hoitopaikan”, Laranne sanoo.

Linnea Kotiin on mahdollista

tulla pitkäaikaiseen hoitoon ja

intervallihoitoon, jolloin kotona

pärjäämistä voidaan tukea

kuntouttavalla hoitojaksolla ja

samalla omaishoitaja saa tilai-

on perinteinen turvapuhelinpalvelu rannekkeella.

Palvelu mahdollistaa turvallisen kotona

asumisen. Turvarannekkeen nappia painamalla

syntyy puheyhteys hälytyskeskukseen.

Hälytyskeskus

valvoo 24/7 vuoden

jokaisena päivänä

AVUNTARVITSIJA

VOIDAAN PAIKANTAA

suuden vapaa-aikaan ja lepoon.

”Asukkaita on Tampereen ja

ympäristökuntien lisäksi muun

muassa Helsingistä ja Turusta.

Suurin osa paikoistamme on

pitkäaikaisia.”

Laadukasta

palvelua, laajaalaista

osaamista

Leena Laranne pitää Linnea

Kodin tärkeimpänä vahvuutena

voimakasta panostusta palvelujen

laatuun.

Asukkaista huolehtii moniammatillinen

työryhmä, johon

kuuluu geriatri, sairaanhoitajia,

monipuoliseen virikeohjaukseen

perehtyneitä lähihoitajia

Securi Care MOBILE

ja fysioterapeutti.

”Asukkaista pidetään kaikin

puolin hyvää huolta. Tavoitteena

on pyrkimys parhaaseen

mahdolliseen elämänlaatuun.

Vaikeaakin muistisairautta sairastava

ja paljon apua tarvitseva

asukas voidaan hoitaa

tarvittaessa loppuun asti Linnea

Kodissa.”

Linnea Koti

Pikonlinnantie 240

36280 Pikonlinna

Puh. 0400 638 902

/johtaja Leena Laranne

leena.laranne@linneakoti.fi

www.gerocare.fi

on GSM-pohjainen mukana kannettava turvalaite.

Palvelu soveltuu sekä turvapuhelin- että

henkilöturvakäyttöön. Laite voidaan tarvittaessa

GSM-verkkopaikantaa.

YHTEYS LÄHIOMAISEEN

TAI AMMATTIAUTTAJALLE


Vanhustyön vastuunkantajat kansallinen kongressi

Helsingin Marina Congress Centerissä 13.-

14.10.2011 kokoaa yhteen sosiaali- ja terveydenhuollon

ammattilaisia ja alan opiskelijoita sekä

päättäjiä, tutkijoita ja opettajia. Vanhustenhoidon

kehittämiseksi tarvitaan eri ammattilaisten välistä

vuoropuhelua, verkostoitumista ja laaja-alaista

yhteistyötä. Yksi kongressin päätarkoituksista

on osaltaan lisätä vanhustyön arvostusta yhteiskunnassa

ja käytännön toiminnassa.

Tämän ensimmäisen kongressin käytännön järjestelyistä vastaa

Tehy. Ohjelman sisällöt on tuotettu yhteistyössä Suomen Lääkäriliiton,

Suomen Hammaslääkäriliiton, Suomen Farmasialiiton ja

kahdeksan Tehyn yhteistyöjäsenjärjestön kanssa. Tehyn jäsenjärjestöistä

mukana ovat Suomen Bioanalyytikkoliitto, Suomen

Ensihoitoalan Liitto, Suomen Fysioterapeutit, Suomen Mielenterveyshoitoalan

Liitto, Suomen röntgenhoitajaliitto, Suomen

sairaanhoitajaliitto, Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto sekä

Suomen Lähihoitajat.

Kongressin luennot on jaettu neljään teemaan ja aihepiiriin:

turvallinen vanhuus, saumaton yhteistyö vanhustenhoidossa, toimintakykyinen

vanhuus sekä vanhusten terveyden edistäminen.

Luennoitsijat ovat arvostettuja alansa ammattilaisia mm. sosiaali- ja

terveysministeriöstä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta, tiedemaailmasta,

vanhustyön järjestöistä ja käytännön vanhustyöstä.

-Kyseessä on historiassaan ensimmäinen Vanhustyön Vastuunkantajat

-kongressi, joka on syntynyt eri järjestöjen yhteistyönä.

Aihepiirejä on voitu lähestyä hiukan eri näkökulmasta kuin kaupallisissa

koulutuksissa. Pyrkimyksenämme on luoda alan säännöllisesti

toistuva tapahtuma, joka pidettäisiin 2–4 vuoden välein,

toteaa kongressin yhteyshenkilö Tuulariitta Ruontimo.

Kongressissa käsitellään vanhustyötä ja vanhusten hoitoa

väestön ja ikääntymisen laaja-alaisena ja moniammatillisena

kokonaisuutena.

SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 37

Vanhustyön vastuunkantajat

-kansallinen kongressi

Kattava koulutustilaisuus- ja

runsaasti tietoiskuja

- Alan järjestöissä koettiin että vanhustenhoidon koulutustarjontaa

on useilta kapeilta sektoreilta hyvinkin paljon, mutta tarjolla ei

ole ollut sellaista koulutuskokonaisuutta, jossa koko palveluketju ja

sen erilaiset toimijat olisivat samanaikaisesti edustettuina. Päämääränämme

oli järjestää kattavampaa ja useampaa erilaista toimintaa

ja palvelunjärjestämistapaa edustavaa koulutusta ja tiedonvälitystä,

Ruontimo kuvailee.

Teemoja kongressin ohjelmassa on neljä ja niiden sisällä yhteensä

40 asiantuntijaluennoitsijaa puhumassa omilta erityisalueiltaan.

Kongressissa pyritään käsittelemään vanhustenhoidon asioita

monipuolisesti sekä avo-, laitos- että ennaltaehkäisevän toiminnan

näkökulmasta.

-Teemasessioiden lisäksi kongressiin liittyy näyttely, jossa on

esillä alan materiaaleja, laitteita, eri toimijoita ja toimintaideoita.

Näyttelyalueella on esillä yli 20 kirjallista posteria, jotka esittelevät

erilaisia työpaikoilla tehtyjä kehittämishankkeita sekä 20 suullista

esitystä alan tutkimus- ja muista hankkeista.

Täydennyskoulutusta järkihintaan

-Vanhustyön vastuunkantajat kongressi on mitoitettu maksimissaan

700 hengelle ja selkeä tavoitteemme on saada paikalle

ainakin 500 osallistujaa. Kaikki vanhustenhoidon kanssa toimivat

saavat kongressista varmasti käytännön työhön sovellettavaa

ajankohtaista tietoa. Kongressi täyttää terveydenhuoltohenkilöstön

täydennyskoulutusvaatimukset, joten työnantajat voivat täydentää

sillä koulutusvelvoitetta taloudellisesti ja monipuolisesti. Olemme

voittoa tavoittelematon kongressijärjestäjä, joten osallistumismaksu

on merkittävästi kaupallista tarjontaa edullisempi. Kongressi on

hyvä mahdollisuus käyttää koulutusrahoja tehokkaasti, huomauttaa

Ruontimo.

Ideoita ja kehitystyön tuloksia

- Turvallinen vanhuus teemassa käsitellään palveluketjua ja

esimerkiksi potilas- ja lääketurvallisuutta. Tavoitteena on esitellä

hyviä käytäntöjä, joita on tarjolla ja joista on hyviä tuloksia. Hyviä

ideoita ja kehitystyön tuloksia levitetään mahdollisimman laajalti.

- Saumaton yhteistyö teemassa on tarjolla vanhustyön näkökulma

yli sektorirajojen ja eri toimijoiden verkostoina.

- Toimintakykyinen vanhuus teemassa korostuu palvelutarjonnan

tarpeet, moniammatillinen toiminta ja sen uudet toimijat ja

toimintatavat.

- Vanhusten terveyden edistäminen tulee nähdä eri alojen, toimintojen

ja asiantuntijoiden yhteistyöstä syntyvänä yksilöllisenä

toimintaohjelmana ja erilaisten osatekijöiden summana.

Ruontimon mukaan Suomessa pieni joukko asiantuntijoita on

toistuvasti esillä ja tunnettuja ja suuri joukko alan merkittävistäkin

toimijoista jää tuntemattomiksi. Vanhustyön Vastuunkantajat –

kongressissa tunnettuja nimiä edustavat mm. Kivelä, Voutilainen,

Isola ja Rantanen.

-Olemme pyrkineet saamaan kongressin asiantuntijoiksi myös

uudempia ja vasta tietoisuuteen tulleita sekä ihan tavallisia toimijoita.

Kaikki ovat tehneet omilla alueillaan merkittäviä uudistuksia

ja saaneet hyviä tuloksia aikaan, Ruontimo toteaa.

Luvassa ei siis ole pitkiä tai puuduttavia asiantuntijaluentoja,

vaan lyhyempiä puheenvuoroja useammasta eri aihepiiristä. Olemme

yrittäneet löytää kongressiin uusia tavanomaisesta poikkeavia

aktiivisen osallistumisen muotoja, joista kongressissa kokeillaan

mm. sähköisen viestinnän avulla toteutettavaa luennoitsijalle esitettävien

yleisökysymysten välittämistä.

-Ammattihenkilön ja toimijan kannalta kongressissa on mahdollisuus

saada uutta tietoa ja tavata kollegoja ja päivittää ammattitaitoaan.

On mahdollisuus saada uusia virikkeitä ja ideoita

omaan käytännön arkityöhön. Internetsivuillamme on lisätietoja

ja päivitetty ohjelma, jossa Vanhustyön vastuunkantajat kongressin

alkuperäiset teemat ja aihepiirit ovat säilyneet muuttumattomina

vaikka joidenkin luentojen kohdalla asiantuntijan nimi onkin vaihtunut

toiseksi, toteaa Ruontimo loppuun.

Kongressin osallistumismaksu

2 päivää 380 euroa

1 päivä 200 euroa

Näyttelyalue maksuton

Lisätiedot:

www.vanhustyonvastuunkantajat.fi


38

Kössi-säätiön tarkoituksena

on parantaa hämeenlinnalaistenvanhusten,

vammaisten

ja muiden vastaavien

ryhmien tuki- ja lähimmäispalveluja.

Säätiöllä

on kaksi palvelutaloa,

joista toisessa on myös

hoitokoti muistisairaille

asukkaille.

Kössi-säätiön perustamisesta

päätettiin Hämeenlinnan työväenyhdistyksen100-vuotiskokouksessa

vuonna 1988. Säätiön

nimi on annettu hämeenlinnalaisen

kunnallispoliitikon ja

kansanedustajan Eero ”Kössi”

Salon (1921 – 1975) mukaan.

Säätiön omistamista Kaurialan

palvelutaloista ensimmäinen

aloitti toimintansa 1.1.1991.

Parolantie 22:ssa sijaitsevassa

kiinteistössä on yhteensä 12

palveluasuntoa, dementiahoitokoti

sekä Palvelukeskus, jossa

tuotetaan sydänystävällisiä ja

erityisruokavaliot huomioivia

ateriapalveluja talon asukkaille

ja ulkopuolisille ruokailijoille.

Kaurialan palvelutaloista toinen

on Larin Kyösti koti, jonka

SOSIAALI- JA KUNTATALOUS

Kössi-säätiön Kaurialan palvelutaloissa

eletään hyvää elämää

toiminta alkoi 1.1.1997. Osoitteessa

Larin Kyöstin katu 29

sijaitsevassa palvelutalossa on

29 palveluasuntoa kolmessa eri

kerroksessa sekä jakelukeittiö

ruokailutiloineen. Myös kaikki

Palvelukeskuksen palvelut ovat

asukkaiden käytettävissä.

Kössi-säätiöllä on toimintansa

alusta lähtien ollut ostopalvelusopimus

Hämeenlinnan

kaupungin kanssa.

”Asuntomme ovat olleet

kysyttyjä. Nytkin meillä on sellainen

tilanne, että kaikki paikat

on täytetty”, kertoo toimitusjohtaja

Anne Ulma-Jokikunnas.

Kauniit, kodikkaat

ja viihtyisät tilat

Palvelukodeissa on yhteensä

49 asukaspaikkaa.

”Olemme yrittäneet tehdä

myös yhteisistä tiloista mahdollisimman

kauniita, kodikkaita

ja viihtyisiä. Tiloissa on tehty

pintaremonttia, ja seiniin on

laitettu kauniita tapetteja. Taulujakin

on saatu lahjoituksina.

Sisustuksen uusimisessa ja

täydentämisessä olemme noudattaneet

kestävän kehityksen

periaatetta. Olemme esimerkiksi

hankkineet ja saaneet

Leena johtaa perjantaijumppaa. Mukana on myös 91-vuotias

Saara (takana kolmantena vasemmalta).

Kössi-säätiö

Kaurialan palvelutalot

hyväkuntoisia huonekaluja

käytettyinä ja kunnostaneet niitä”,

Ulma-Jokikunnas selvittää.

Myös värimaailmaan on

kiinnitetty huomiota.

”Muistisairauksien myötä

värien erottamiskyky heikkenee.

Dementikkojen on vaikea

erottaa esimerkiksi sinistä ja

vihreää. Meillä onkin käytetty

iloisia ja lämpöisiä punaisia ja

keltaisia”, mainitsee vastaava

sairaanhoitaja Mari Karjalainen.

Tilojen toimivuuteen on

kiinnitetty huomiota jo taloja

suunniteltaessa.

”Olemme tietysti päivittäneet

tiloja vastaamaan nykypäivän

tarpeita. Olemme esimerkiksi

laittaneet porrasportteja ja

lisätty erilaisia turvalaitteita

niin, että asuinympäristö olisi

mahdollisimman turvallinen”,

Ulma-Jokikunnas sanoo.

Osaava henkilöstö

Palvelukodeissa työsken-

Kössi-säätiö tuottaa hämeenlinnalaisille vanhuksille ja vammaisille asumis-,

kotisairaanhoito-, tuki- ja ateriapalveluja.

Toiminta-ajatuksemme on asukasta arvostava ja omatoimisuutta edistävä kuntouttava

hoitotyö. Säätiöllä on kaksi palvelutaloa Hämeenlinnan Kaurialassa.

Haemme hoitajia eripituisiin sijaisuuksiin kolmivuorotyöhön.

Hoitaja työskentelee osana moniammatillista työryhmää eri yksiköissä;

dementiahoitokodissa, tehostetussa palveluasumisessa ja palveluasumisessa.

Arvostamme kokemusta vanhustyöstä, joustavuutta, luotettavuutta sekä

viriketoiminnan, musiikin ja luovan toiminnan taitoja.

Jos Sinua kiinnostaa vanhustyö motivoituneessa ja iloisessa

joukossamme laita hakemus!

Kössi-säätiö

Parolantie 22, 13130 Hämeenlinna, p. 03-6179041

anne.ulma-jokikunnas@kossisaatio.fi

Pelaamisen iloa.

telee yhteensä 34 henkilöä.

Henkilökunnan osaaminen on

monipuolista.

”Toinen vastaavista sairaanhoitajista

on erikoistunut kuntouttavaan

hoitotyöhön ja esimerkiksi

yhdellä lähihoitajalla

on ohjaustoiminnan artenomin

koulutus ja yhdellä liikuntapuolen

koulutusta. Hoitajat

päivittävät osaamistaan mm.

dementian erityisvaatimuksista

ja saattohoidosta. Mitä tahansa

erityisosaamista henkilöstöllä

onkin, sitä pyritään käyttämään

asukkaiden hyväksi”, Ulma-

Jokikunnas toteaa.

Toimintaa toteutetaan kuntouttavalla

työotteella.

”Asukkaiden puolesta ei

tehdä sellaisia asioita, mitä he

pystyvät vielä itse tekemään,

vaan heidät otetaan mukaan

toimintaan itse kunkin voimien

ja kykyjen mukaan”, Karjalainen

kertoo.

”Olemme alusta lähtien

panostaneet perushoitoon ja

hoito suunnitellaan yksilöllisesti.

Erityisesti olemme pyrkineet

huolehtimaan siitä, että

ympäristö ja palvelut eivät ole

laitosmaisia, vaan asukkaat voivat

elää tavallista hyvää elämää

kodeissaan, jotka he tuntevat

omikseen”, Ulma-Jokikunnas

kuvailee.

Viihtyvyyttä ja hyvinvointia

lisää vilkas viriketoiminta.

”Ohjelmassa on musiikkihetkiä

ja askartelua ja paljon muuta.

Meillä on ihania yhteistyökumppaneita,

jotka tuovat vaihtelua

toimintaan. Esimerkiksi

Vapaaehtoiskeskus Pysäkiltä ja

seurakunnasta käydään meillä

Laulua ja mansikkakakkua.

säännöllisesti”, Ulma-Jokikunnas

kertoo.

Ulma-Jokikunnas ja Karjalainen

pitävät ensiarvoisen

tärkeänä sitä, että ikäihmisille

on tarjolla sellaista toimintaa,

että he voivat kokea elämänsä

laadukkaaksi.”Jos päivä on

mielekäs, ajatukset eivät pyöri

liikaa kremppojen ympärillä ja

vointikin tuntuu paremmalta.”

Tulevaisuuden haasteisiinkin

ollaan valmiita vastaamaan.

”Olemme tehneet kovasti

tuotteistamistyötä. Kehityskeskusteluissa

olemme miettineet,

miten voisimme kehittää

toimintatapojamme entistäkin

laadukkaimmiksi. Tavoitteenamme

on, että palvelumme

ovat sellaisia, että itsekin

ikäännyttyämme haluaisimme

hakeutua nimenomaan tänne”,

Anne Ulma-Jokikunnas sanoo.

91-vuotias Saara

viihtyy uudessa

kodissaan

Yksi Kaurialan palvelukotien

tyytyväisistä asukkaista

on 91-vuotias Saara. Pitkään

elämään mahtuu monenlaisia

vaiheita, jotka ovat hyvämuistisella

Saaralla kirkkaina

mielessä.

”Olen punikin kakara. Isäni

oli kivityömies, joka teki

kivinavettoja kartanoihinkin.

Hänen töidensä mukana kuljettiin

ympäri Suomea. Koulutkin

vaihtuivat sitä mukaa”, Helsingin

pitäjässä vuonna 1920

syntynyt Saara muistelee.

Koulussa teräväpäinen tyttö

menestyi niin hyvin, että hän

selvitti kaksi luokkaa yhden lukuvuoden

aikana niin ala- kuin

yläkoulussakin.

Asuinpaikat vaihtelivat

Tyrvännöltä Tampereelle ja

Hattulaan. Tampereella oltiin

useampaankin otteeseen.

Kun Saara oli 14-vuotias,

hänen isänsä kuoli kivipölyn

aiheuttamaan sairauteen.

Vajaan vuoden päästä kuoli

pikkuveli. Saara meni äitinsä

kanssa Tampereelle. Heti, kun

ikä antoi myöten, Saara aloitti

työt Suomen Trikoolla.

”Tein siellä kaikenlaisia töitä.

Kesällä 1939 menin töihin

Aulangon puutarhalle. Talvella

alkoikin sitten sota.”

Vuonna 1940 Saara vihittiin

avioliittoon. Mies oli lennätintehtävissä,

ja kun Saaralle tuli

ikävä, hän meni tapaamaan

miestään sotatoimialueellekin.

”Mies pääsi pois sodasta

viimeisten joukossa, sillä hän

oli mukana Lapin sodassakin”,

Saara mainitsee.

Sodan jälkeen pariskunta

asettui Hämeenlinnaan, jonne

rakennettiin omakotitalo

vuonna 1953. Saara kävi töissä

Mensan keittiössä. Sen jälkeen

hän työskenteli liimauskoneen

hoitajana Huhtamäen palveluksessa.

”Kun täytin 60 vuotta, jouduin

jäämään eläkkeelle, sillä

Huhtamäellä oli tuolloin käytäntönä,

että sen ikäisten naisten

oli jätettävä työt. Työhaluja

minulla olisi kyllä ollut.”

Saara joutui sinnittelemään

viisi vuotta erilaisten pienten

töiden, kuten muun muassa

siivousten, avulla ennen kuin

varsinainen eläkeikä koitti.

Leskeksi Saara jäi 47-vuotiaana.

Aikanaan löytyi uusi

elämänkumppani, jonka kanssa

Saara ehti olla yhdessä 35

vuotta.

”Paremmin ei

voisi olla!”

Kumppanin menetyksen jälkeen

Saara joutui lähtemään

omasta kodistaan. ”Olin muutamia

vuosia tuuliajolla. Elin

jotenkuten itsekseni, kävin

kaupassa ja laittelin ruoat.”

Vanhus tunsi välillä joutuvansa

välillä tylysti kohdelluksi.

Täyskäännös parempaan

tapahtui, kun Saara pääsi yllätyksekseen

Kössi-säätiön asuntoon.

Tupaantuliaisia vietettiin

12.1.2011. ”Elämäni onnellisin

hetki oli se, kun kirkkoherra

siunasi kotini.”

Korkeasta iästään huolimatta

Saara elää nyt täyttä elämää.

Hän osallistuu edelleen ammattiyhdistystoimintaan

ja

kirjoittelee lehtiin. Käynnit

Hämeenlinnan Kisan vesijumpassakin

kuuluvat ohjelmaan.

Lukeminen ja teatterikin kiinnostavat.

Saara viihtyy uudessa kodissaan

erinomaisesti. ”Olen nyt

hyvin onnellinen. Tämä tuntuu

oikealta kodilta, ja ystävälliset

ihmiset pitävät minusta yötä

päivää hyvää huolta. Olen nyt

terveempikin, kun elämänhalu

on palautunut. Paremmin ei

voisi olla!”


Seniortek Oy tarjoaa

monipuolisia, luotettavia

ja joustavia turvallisuusja

hälytysjärjestelmiä eri

kohteisiin ja tarpeisiin

uudella ja yksinkertaisella

Rovaniemeläisen tavalla. Tuotteiden Seniortek

Oy:n kehittämä HoivaTurva-

kehitystyön tavoitteet

järjestelmä sai erinomaisen

ovat vastaanoton hyvin ihmisläheisiä,

Kokkolan Asun-

unohtamatta tomessuilla. tekniikan

helppokäyttöisyyttä ”Järjestelmää esiteltiin YIT:n tai

taloudellisia rakentamassa Seniorikodissa realiteetteja.

ja siihen kävi tutustumassa

Yrityksen tuotekehitystä

5000–6000 messuvierasta. Hoi-

ohjaa vaTurva-järjestelmäelinkaariajatte- kiinnosti

lu, kävijöitä joten ja saimme turvallisuus- myönteistä

tuotteita palautetta sen kehitetään

toiminnasta”,

kertoo toimitusjohtaja Pasi

eri-ikäisten tarpeisiin

Nurmela.

ja niillä on pitkä käyttöikä.

Vanhusten Tuotteissa asumista on

huomioitu tukeva uudenlainen asukkaan ja

tekniikan turvaratkaisu käyttäjän etu.

Ratkaisut toimi¬tetaan

HoivaTurva on palveluta-

aina lokäyttöönasiakaslähtöi- tarkoitetun Senisesti,oriTurva-järjestelmän

luo¬tettavasti kotiso- ja

kustannuste¬hok-kaasti.

vellus.

Sekä SenioriTurva että HoivaTurva

”Tarjoamamme perustuvat palvelutalo- Seniortekin

konsepti kehittämään rakentuu ja patentoimaan kahdeksasta

eri Kodin järjestelmästä, turvapylvääseen. joten kokonaisuus

”HoivaTurva rakentuu on aina vanhusasiakkaanten kotona tarpeen asumista mukaan. tukeva Tähän

mennessä turvaratkaisu, olemme joka toimittaneet soveltuu

järjestelmän helppoutensa kaikkiaan ansiosta 22 myös pal-

muistisairaiden henkilöiden

käyttöön.”

”Turvapylväs voidaan asentaa

mihin tahansa huoneistoon

ilman rakenteellisia muutoksia.

Sen toiminta perustuu liiketietojen

ja älyteknologian

avulla saatujen tietojen yhdistämiseen.

Turvapylväs on

helppokäyttöinen järjestelmä,

joka toimii huomaamattomien

liiketunnistimien avulla. Asukas

ei tarvitse ranneketta tai

anturia, joten valvonta on inhimillistä

ja kunnioittaa asukkaan

yksityisyyttä.”

HoivaTurva järjestelmä on

aiemmin ollut käytössä Ristijärven

Seniorpoliksessa lähes vuovelutaloon,den

ja kokemukset joiden ovat puitteissa olleet

on sielläkin katettu erittäin yhteensä myönteisiä. 800 asiakaspaikkaa,

”Seniorpoliksen uusimpana henkilökohteenakunta Ristijärven ja asukkaat Seniorpolis. ovat olleet

Asiakaspaikoista tyytyväisiä järjestelmän noin 500 help- on

ollut pokäyttöisyyteen, dementiapaikkoja. turvallisuu- Vanhin

järjestelmä teen ja toimintavarmuuteen”,

on ollut käytössä jo

runsaat toteaa Pasi 5 vuotta, Nurmela. joten käyttökokemustakin

järjestelemästä

on Senioriturva

ehtinyt kertymään”, kertoo

Pasi yhdistää Nurmela. valvonta- Uusia kohteita ja

on pohjoisessa rakenteilla neljä

hälytysjärjestelmät

ja eteläisessäkin Suomessa

olemme Seniortek päässeet Oy on toimittanut vauhtiin.

Lisenssillä palvelutaloihin Etelä-Suomessa

ja -koteihin

asiakkaita tarkoitettuja palvelee Senioriturva-järTurvakolmio.jestelmiä ”Posiolla ympäri Suomea. meillä oli

varsin Senioriturva haastava kokonaisuus,

yhdistää eri

johon valvonta- kuuluivat ja hälytysjärjestelmät

palvelukeskus,

vanhainkoti yhdeksi, helppokäyttöiseksi ja terveyskeskus. ko-

Olimme konaisuudeksi. yhtenä Järjestelmään

tekijänä, kun

Posio kuuluvat valittiin dementia- viime ja hoivaval- vuonna

turvallisimmaksi vonta, hoitajakutsujärjestelmä, kunnaksi”,

Nurmela kulunvalvonta, kertoi. videovalvonta,

hoivakutsu- ja paloilmoitinjär-

Turvatolppa

jestelmä. Järjestelmää voidaan

hallita atk-verkon kautta ja

uusinta uutta

Dect-puhelimen avulla. Kaikkien

Seniorpoliksessa järjestelmien käyttö testataan hoituu

vanhusten yhdellä, asiakaskohtaisella

turvateknologiaa.

esimerkiksi käyttöliittymällä. kukkatolppaan Järjestelmän piilotettu

huoltokustannukset laite havannoi vanhusten ovat erit-

liikkeet. täin pienet, Seniortekin toimitusjohtaja

Pasi Nurmela kertoi, että

SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 39 9

Seniortek – Turvallisuuden edelläkävijä

Seniortek Oy:n HoivaTurva-järjestelmä

sai erinomaisen vastaanotot

Kokkolan asuntomessuilla

”Käyttäjät ovat olleet järjestelmään

tyytyväisiä, koska

turvallisissa taloissa karkaamiset

ja kaatumiset, sängystä

putoamiset sekä näiden myötä

sairaalakäynnit ovat vähentyneet

ja henkilökunnalla on

enemmän aikaa varsinaiseen

työhön.”

Senioriturva-järjestelmiä

käytetään

palvelutaloissa

ympäri Suomea

”Olemme toimittaneet turvajärjestelmiä

yli

Timo

kahteenkym-

Lehtinen ja Pasi Nurmela

meneen palvelutaloon ympäri

laite

Suomea.

antaa

Dementiapotilaspaik-

signaalin, jos vanhus Rannekkeisiin

esimerkiksi

koja, joissa järjestelmäämme

kaatuu, poistuu

luvatta

käytetään,

huoneesta,

on nykyään

nukkuu

yli

liian

800 nähden paljon

pitkään

ja kokonaisuudessaan

tai on liikkumatta

vuode-

liian hyötyjä

kauan.

paikkoja

Profiilia

noin 1300.

voi tarpeitten

Järjestel-

Mukana kannettavat turva-

mukaan

mä sopii

muuttaa.

erittäin

Tällä

hyvin

hetkellä

myös

rannekkeet voivat kaatuessa

laite

sellaisiin

on käytössä

kohteisiin,

Ristijärvellä

joissa on

rikkoutua tai ihminen voi kaatu-

hoivayrityksissä

yhdistetty terveyskeskusja

yhdessä

ja

essaan loukata itsensä eikä pys-

senioriasunnossa.

vanhainkotipalvelut

Hoivakoti

saman

ty hälyttämään apua. ”Tämän

Willa

organisaation

Wanhassa

alle.”

hälytykset hetken laitteet ovat asennettu

menevät

”Olemme

hoitajille

rovaniemeläinen

ja seniori- kattoon ja seinään ja ovat näin

asunnon

yritys, joten

signaali

merkittävä

toistaiseksi

osa re-

kiinteitä. Ristijärvellä kokeil-

omaiselle.

ferensseistämme on toistaiseksi

tava versio on liikuteltava ja se

ollut pohjoisessa Suomessa.

käy vaikkapa sisustuselemen-

Olemme kuitenkin laajentaneet

tistä ja siirreltävissä asiakkaalta

toimintaamme ympäri maata.

toiselle”, Nurmela totesi.

Tänä syksynä Senioriturvajärjestelmiä

toimitetaan esimerkiksi

Länkipohjaan, Sonkajär- Palaute ollut

velle ja Tervolaan. Seniortekillä erittäin hyvää

on myös lisenssillä toimivia Saatu palaute on Nurmelan

yhteistyökumppaneita kuten mukaan ollut erittäin hyvää, sil-

Lapissa Turvacenter Oy ja lä erityispiirteisiin, järjestelmä on ollut asukkaiden mm. erit-

Järvenpäässä Turvakolmio Oy.” täin elämään toimintavarma. ja henkilökunnan Järjestelmä työ-

on hön. myös Suunnittelemme erittäin helppokäyt- yhdessä

Seniortekin toiminta töinen. sopivan ”Kyseessä järjestelmän on ja tietokotoimi- perustuu asiaknepohjainentamme sen kokonaispalveluna,

järjestelmä, jossa

hoitaja yleensä tarvitsee niin, että vain sähköurakoit- puhelimen

kaiden tarpeisiin

johon sija toimittaa järjestelmän kaapeloinnit hälytykset ja me

”Perehdymme kunkin pal- tulevat kaikki muut selkokielisinä järjestelmät.” viesteinä.

velutalon toimintaan ja sen Pasi Nurmela toteaa, että

Senioriturva

Tehokkaamman työn konsepti

laadukasta senioriasumista tarjoaville

Senioriturva tuo laatua ja mielekkyyttä hoitotyöhön

tekniikan avulla luodaan hoitajille turvallisempi työympäristö

hoitajille jää aikaa hoitoon ja huolenpitoon, kun turhat tarkastuskäynnit vähenevät

turvallisuuden varmistaminen vähentää hoitajien stressiä

Senioreille turvallinen ja laadukas elämä

järjestelmä on räätälöitävissä asiakkaan tarpeen mukaan

henkilön turvallisuutta valvotaan hienotunteisesti

Tarvittaessa asukas saa nopean puheyhteyden hoitajaan

Seniortekin kotisovellus

järjestelmä asennetaan kotiympäristöön

kotihoito säätää asukaskohtaisesti valvonnan tasoa ja hälytysrajoja

toimipisteestään käsin

kotihoito vastaanottaa hälytykset ennalta sovitun mukaisesti

järjestelmä mm. hälyttää jos: asukas putoaa sängystä, on ollut liian kauan pois sängystä

yöaikaan, kaatuu tai jos asunnossa ei ole liikuttu ennalta määriteltyyn aikarajaan mennessä

Yhteystiedot:

Kaikki järjestelmät on tehty

avaimet käteen -toimituksina.”

Järjestelmä rakentuu eri osista,

joita ovat kulunvalvonta,

videovalvonta, hoivakutsu,

hoitajakutsu, asukasdementiavalvonta,

käyttöliittymä,

DECT-puhelinjärjestelmä ja

paloilmoitinjärjestelmä.

Kohteet voivat olla vaikka

eri puolilla Suomea, eikä se

muodosta toiminnan kannalta

mitään ongelmia tai lisäkustannuksia.

”Laitosympäristössä

ei ole verkko-ongelmia, koska

siellä on kiinteä verkko. Kotoa

käsin liikutaan mobiiliverkoissa,”,

Nurmela totesi.

Kustannustehokas

järjestelmä

Järjestelmä on toteutettu

liikeilmaisimilla ja hoitajakutsun

kautta on käytettävissä

myös puheyhteys. ”Järjestelmän

avustuksella noin 50 %

yöllisistä turhista juoksemisista

jää pois, jolloin säästetty aika

siirtyy hoitotyöhön ja samalla

vähentää hoitohenkilökunnan

stressiä.”

Järjestelmän suurimmat hyödyt

tulevat käyttäjäystävällisyyden

kautta, sillä järjestelmässä

ei ole ns. pääkäyttäjää, vaan

järjestelmää käyttävät kaikki

osapuolet.

Palvelutalokonseptissa ei

ole ulkopuolisia teleoperaattoreita,

joten sisäiset hälytykset

toimivat normaaliin tapaan

mahdollisten sähkö- tai puhelinyhteyksienkin

katketessa.

Laitteessa on myös päällekarkaustoiminto,

jolloin laitteisto

toimii myös henkilökunnan

turvana.

Seniortek on kiinnittänyt erityistä

huomiota järjestelmien

Seniortek käyttökoulutukseen. huolehtii

lähes ”Käyttöönottoprosessimme

kaikesta

alkaa Asiakas yleensä teettää kolme ainoastaan kuukautta

tarvittavan ennen järjestelmän kaapeloinnin, valmistumuustamista. järjestelmän Keskustelemme toimitukseen käyttä-

liittyvästä jien kanssa huolehtii talon toiminnasta Seniortek.

ja turvatarpeista ja kokonaisuus

Rantavitikantie 33 2. krs 96300 Rovaniemi

Kankaantaankatu 93 | 37150 Nokia

Pohjantie 3 | 02100 Espoo

www.seniortek.fi

”Meillä on kapasiteettia

tarjota kokonaistoimituksia.

Käymme asiakkaan kanssa

läpi järjestelmälle asetettavat

vaatimukset.”

Seniortek myös kouluttaa

palvelukodin henkilökunnan

laitteiston käyttöön, joten jokainen

henkilökuntaan kuuluva

osaa varmasti käyttää järjestelmää.

”Järjestelmä maksaa itsensä

takaisin noin neljässä vuodessa,

riippuen aina kohteesta ja sen

avulla ehkäistyistä haavereista.

hioutuu prosessin myötä. Kaikki

asiakkaiden tarpeet tulevat

huomioon otetuiksi. Annamme

henkilökunnalle perusteellisen

koulutuksen järjestelmän käyttöön.

Kun viimeinen koulutus

annetaan yleensä kaksi kuukautta

järjestelmän luovutuksen

jälkeen, käyttäjät voivat olla

etunimi.sukunimi@seniortek.fi

Pasi Nurmela, Gsm: +358 44 5400 451

Sami Nurmela, Gsm: +358 44 5400 462

Kaarlo Aho, Gsm: +358 44 5400 461

varmoja siitä, että ne toimivat.

Jos ongelmia syntyy, asiakas

voi soittaa meille ja saada

kaikki tarvitsemansa tiedot yhdestä

numerosta. Seniortekissä

järjestelmän käyttökouluttaja

vastaa sen toiminnasta. Hän on

käyttäjille tuttu henkilö, tuntee

järjestelmän läpikotaisin ja pystyy

antamaan apua nopeasti.”

Ihmisläheistä tuotekehitystyötä

Kokeneet turva-alan ammattilaiset

Pasi ja Sami Nurmela

perustivat Seniortek Oy:n

vuonna 2005 Rovaniemellä.

”Kokemuksen ja asiakasyhteistyön

kautta meille oli

syntynyt selkeä näkemys siitä,

millaisia järjestelmiä hoivaalalla

tarvitaan. Tuotekehitystyön

tavoitteet ovat olleet

Järjestelmä alusta asti hyvin ehkäisee ihmisläheisiä, kalliita

potilaiden unohtamatta kaatumisia, tekniikan se helpposäästääkäyttöisyyttä myös mm. tai henkilökunnan

taloudellisia

sairaslomissa”, realiteetteja. Järjestelmissämme

Nurmela lupaa.

on otettu huomioon asukkaiden

ja tekniikan käyttäjien edut ja

myös HUOM yhteiskunnan MUUTTUNUT kannalta

mahdollisimman OSOITTEEMME taloudellinen

lopputulos. Seniortek Järjestelmien Oy käyttökoulutus

Pasi Nurmela ja asiakkailta saadut

kokemukset Toimitusjohtaja ovat olennainen

osa RAntavitikantie tuotekehitystyötämme.” 33 2 krs

96300 ”Olemme Rovaniemi kehittäneet uudenlaisia

www.seniortek.fi

toimintamalleja. Meillä

on Puh: järjestelmillemme +358445400451 suomalaiset

patentit ja olemme tänä

vuonna saaneet palvelutalojärjestelmällemme

myös USA:n

patenttiviraston myöntämän

patentin”, kertoo Pasi Nurmela.

”Seniortek tulee laajentaa

toimintaansa kotimaan markkinoilla

ja käymme neuvotteluja

järjestelmien toimittamiseksi

myös Ruotsiin.”

Käyttökokemuksia

jo

yli 500 dementiapaikasta

Kotisovellus

otettu käytöön

Kysy lisää!

S E N I O RT E K


40

Kurrekodin kasvatusjohtaja

Maarika Karjalainen muistuttaa,

että vaikka kunnat ovat

taloutensa kanssa tiukoilla, kannattaisi

vähäisetkin rahat sijoittaa

tulevaisuuteen ja nuoriin.

”Jo muutaman kuukauden,

saati vuoden lykkäys hoidossa

pidentää toipumista ja paluuta

raiteille merkittävästi. Olemme

kodinomainen yksikkö, jossa

sekä lapsilla, nuorilla että aikuisilla

on hyvä olla.”

Kurrekodissa nuoret voivat

olla joko pidempiaikaisessa tai

lyhytkestoisessa sijoituksessa.

”Lähtökohtanamme on aina

lapsen ja nuoren etu. Tavoittee-

SOSIAALI- JA KUNTATALOUS

Välittäminen on rajojen asettamista ja niistä kiinni pitämistä!

Kurrekoti tarjoaa

neuropsykiatrista kuntoutusta arjessa

”Olemme parivetoinen pienryhmäkoti

ja tarjoamme kodin 5-18 (21) -vuotiaalle

nuorelle.

Palveluumme kuuluvat sijoituspaikkojen

lisäksi itsenäistyvät, jälkihuolto

Kurrekodin yksiössä tai soluasunnossa

sekä ADHD/neuropsykiatrinen

valmennus.

Kotikoulua nuoremme käyvät Kurrekodin

tiloissa niin kauan, kunnes ovat

valmiita kohtaamaan perusopetuksen

arjen yleis- tai erityisopetuksessa.”

namme on tukea kotia ja nuorta

siten, että kodin ulkopuolinen

sijoitusaika olisi mahdollisimman

lyhyt”, Karjalainen kertoo.

Yrittäjäpariskunnalla on yhteistä

taivalta takanaan lähes 25

vuotta, ja tällä kokemuksella he

voivat taata pysyvyyttä sekä

arjessa selviytymisen taitoja

myös Kurrekotiin sijoitetuille

lapsille ja nuorille.

”Toiminnallamme tuemme ja

ohjaamme nuorta kohti tasapainoista

aikuisuutta. Välittäminen

on rajojen asettamista ja niistä

kiinni pitämistä”, Karjalainen

korostaa.

ADHD/neuropsykiatrinen

valmennus

osana työtämme

”Edellytämme henkilökunnaltammeADHD/neuropsykiatrisen

valmentajan tutkintoa.

Sikäli jos sitä ei ole työhön tullessa,

se hankitaan. Työotteemme

on valmentava, ja jokaiselle

Kurrekotiin sijoitetulle nuorelle

tehdään henkilökohtainen,

tavoitteellinen suunnitelma,

jonka tarkoituksena on löytää

yhdessä nuoren paras toimintakyky

arjen tilanteisiin.”

”Hoidamme Etelä-Suomen

alueella Valmennustaito ry:n

jäsenistön asioita. Etsimme

valmennettavalle sopivan valmentajan

ja tarjoamme myös

tarvittaessa valmentajalle tiloja

valmennukseen”, Maarika Karjalainen

valottaa.

Erityisopetusta

kotikoulussa

Kurrekodin kotikoulussa voivat

opiskella niin talon omat,

kuin muualtakin tulevat lapset.

”Kotikoulumme oppilas-

määrä vaihtelee tilanteiden ja

nuortemme voinnin mukaan,

tällä hetkellä kotikoulussamme

ei opiskele kukaan. Olemme

saaneet nuoremme koulukuntoisiksi

siten, että he pystyvät

osallistumaan yleis- tai

erityisopetukseen Nastolan

kunnan tarjoamissa kouluissa.

Tilanne saattaa kuitenkin vaihtua

nopeastikin lukuvuoden

aikana. Olemme jatkuvassa

valmiudessa tarjoamaan omille

nuorillemme tarvittavaa tukea,

lapsen edun mukaista tukea”,

Karjalainen kertoo.

Kotikoulussamme opetus

painottuu itseohjautuvaan oppimiseen.

Opiskelun turvaamiseen

tarvittava tuki varmennetaan

siten, että ryhmäkoko

on pieni. Opetus ja arviointi

tapahtuvat Nastolan kunnan

opetussuunnitelman mukaisesti.”

Täysi-ikäiselle

nuorelle tilaa

ja tukea jälkihuollon

avulla

Kun aika on kypsä nuoren

”omien siipien kokeiluun”

jälkihuollon piirissä, Kurrekoti

tarjoaa nuorelle mahdollisuuden

erilliseen yksiöön tai

vaihtoehtoisesti kahden hengen

soluasuntoon, jota kautta omaa

elämää voi alkaa turvallisesti

harjoitella Kurrekodin henkilökunnan

tuella vielä kuitenkin

saman katon alla.

Kurrekodissa kasvatamme

nuorta yksilöllisesti, päämääränä

elämänhallinta ja eheytyminen!

Lisä-/yhteystiedot:

Maarika Karjalainen

Puh. 040 838 9791

Jarmo Karjalainen

Puh. 0400 843 268

www.kurrekoti.fi

www.valmennustaito.com


V. -99 perustettu 6-paikkainen

Himaharjun perhekoti

on nykyään kahdessa

yksikössä toimiva

13-paikkainen kouluikäisille

lapsille tarkoitettu

lastensuojelulaitos.

Himaharjun ja Elinantalon

yksiköt sijaitsevat

Harjun maatilalla

17 kilometrin päässä

Kiuruveden taajamasta

ja Lähteentien harjoitteluyksikkötaajamassa.

Jälkihuoltoa varten

Himaharjulla on tukiasuntoja

Kiuruvedellä ja

Iisalmessa.

Vaikka toiminta onkin lähes

13 vuoden aikana laajentunut

ja Himaharjulla on laitosluvat,

haluaa isäntäpariskunta puhua

perhekodista. – Mielestämme

kyseessä on perhekoti, kun

laitoksen yhteydessä asuvat

vakituiset ”vanhemmat”. Sillä

on suuri merkitys siitä huolimatta,

vaikka emme olekaan

lasten käytettävissä 24/7. Pysyvien

vanhempien läsnäolo

luo turvaa, eheyttää toimintaa

sekä edesauttaa pitkäjänteistä

itsenäistyvän nuoren sekä perheen

tukemista, Terttu ja Kari

Röntynen vakuuttavat.

Perheessä on neljä biologisesti

omaa lasta, joista kaksi

työskentelee ajoittain Himaharjussa.

Isäntäperheen arkielämään

liittyvät läheisesti luonto,

eläimet, lukeminen ja musiikki.

Terttu, toiminnanjohtaja ja

perhekodin äiti on koulutukseltaan

psykiatrian sairaanhoitaja

ja seksuaaliterapeutti sekä

voimavara-ratkaisukeskeinen

työnohjaaja. Ennen perhekodin

perustamista hän työskenteli

mm. psykiatrian puolen eri

yksiköissä sekä esimiehenä

vanhustyössä.

-Kokemukseni erilaisilla työkentillä

on auttanut nuorten ja

perheiden kokonaisvaltaisessa

ymmärtämisessä sekä myös

henkilöstötyöskentelyssä.

Karin, kasvatusjohtajan ja

perhekodin isän aikaisempi

päätyö oli maanviljely. Myös

Kari on koulutukseltaan psykiatrian

sairaanhoitaja ja lisää

eväitä lastensuojelutyöhön Kari

on hakenut kouluttautumalla

perheterapeutiksi. Myös Kari

työskenteli jonkin aikaa psykiatrian

parissa ennen perhekodin

SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 41

Yhteisössä vastuut hoitamalla ja ihmisiksi olemalla

kasvaa yhteiskunnan tasavertaiseksi jäseneksi

perustamista.

Perhekodin vanhemmat ovat

olleet perustamassa valtakunnallista

Yksityisten perhekotien

ja lastensuojelulaitosten yhdistys

LUJA ry:tä kehittämään

perhekotien ja lastensuojelulaitosten

toimintaa. - Suuri merkitys

työssä jaksamiselle ovat

omien lastemme tuki, pitkäaikaiset

työntekijät sekä myös

LUJA:laisilta kollegoiltamme

saamamme apu ja kannustus.

Mikäli joku näistä puuttuisi,

emme tiedä millä sen korvaisi,

Röntyset pohtivat.

Ensin on opittava

tekemään töitä ja

elämään ihmisiksi

Himaharjun toiminta on vuosien

saatossa rakentunut paitsi

yrittäjien niin myös pitkäaikaisten

työntekijöiden persoonien

kautta ja perustuu systeemiseen

(=ihminen on elämänsä summa)

ajatteluun sekä ratkaisu- ja

voimavarakeskeiseen arkeen.

– Toimintaamme ohjaavat sosiaalipedagoginen

viitekehys

ja ennen kaikkea yhteisökasvatuksen

periaatteet, kiteyttää

Terttu. – Ei tämä ole mitään

monimutkaista matematiikkaa,

vaan sitä että pitää oppia

hoitamaan vastuut ja elämään

ihmisiksi näissä ympyröissä –

suorittaa ikään kuin ajokortti

– sitten voi lähteä suurempiin

ympyröihin.

Paitsi että arjen käytännöt

ovat hioutuneet, niin myös

timantit ovat löytyneet. Käytännössä

tämä tarkoittaa koulun-

käynnin tukemisen, perhetyön

ja sosiaalipedagogisen hevostoiminnan

tulemista haastaviksi

ja tärkeiksi osa-alueiksi.

Psykiatrinen

osaaminen on

vahvaa ja lähikasvattajien

rooli on

vahvistumassa

-Meillä puhutaan lähikasvattajista,

ettei aikuinen-lapsi

-suhteisiin muodostuisi liian

omistavaa sävyä, toteaa Terttu.

– Tämä on vaarana etenkin

nyt, kun lähikasvattajien työnkuvaa

on ja ollaan edelleen

laajentamassa koskemaan myös

perhetyötä.

- Kasvattajien työnkuvan

laajentaminen on lähtöisin

heidän omasta halustaan. Esim.

tieto siitä, mitä kotijaksolla oli

tapahtunut, ei välttämättä aina

saavuttanut lähikasvattajaa,

kun vanhemmat olivat pääsääntöisesti

yhteydessä meihin,

muistelee Kari aikaisempia

tilanteita.

Kun lapsen kaikista asioista

on vastuussa tietty ihminen,

niin tiedonkulku paranee ja

asiat pysyvät paremmin kasassa.

– Tämä tietysti edellyttää,

että kaikki yhteisön aikuiset

ovat vilpittömän sitoutuneita

työhönsä ja tietoisia yhteisistä

toimintatavoista ja päämääristä,

jatkaa Kari.

Perhekodissa työskentelee 13

vakinaista sekä kolme ostopalveluna

toimivaa ulkopuolista

työntekijää. Työryhmässä korostuu

psykiatrinen osaaminen

(5) ja sen lisäksi on monenlaista

osaamista rakennustyöstä opettajan

ja bändityön asiantuntemukseen.

Kaikilla kasvattajilla

on sosiaali- tai terveydenhuollon

koulutus, mutta avustavina

kasvattajina toimivat myös

toimistohenkilö, keittäjä ja

koulunkäyntiavustaja.

Hevostoiminnasta

monipuolista

hyötyä asiakkaille

Hevostoiminta sai alun perin

alkunsa Marian (nuorin omista

lapsista) ratsastusharrastuksen

kautta. Maria valmistui juuri

ratsastuksen ohjaajaksi.

-Vuosien saatossa toimien

sekä myös kollegojen kanssa

tietoja vaihtaen hevostoimintaa

on kehitetty ja nyt yksi työntekijöistämme

on sosiaalipedagogisen

hevostoiminnan perusteet

-koulutuksessa. Tavoitteena on

saada hevostoiminnalle viitekehys

ja vakaa perusta, jonka

avulla asiakkaiden sosiaalista

kasvua ja hyvinvointia voidaan

tukea.

Sosiaalipedagoginen hevostoiminta

parhaimmillaan

toteutuessaan auttaa asiakkaita

oppimaan ja kokemaan

vuorovaikutusta, osallisuutta

ja osallistumista, seikkailua,

yhteistoimintaa, vastuunkantoa,

kokemusten jakamista. – Hevosissa

piilee valtava potentiaali

kasvun välineenä. Tallitoiminta

jo sinänsä vie ihmisen eri ympäristöön,

jossa rauhoitutaan ja

tehdään hevosten hyväksi jotain

- eli opetellaan tekemään hyviä

asioita toisten hyväksi.

-Röntysen mielestä paljon

perustuu siihen, että hevosta

on mahdotonta hallita muutoin,

kuin menemällä sen pään sisälle,

yrittämällä ajatella ja tuntea

niin kuin hevonen – se vaatii

suurta keskittymistä.

-Mieleeni tulee tilanne, jolloin

ohjaaja oivalsi hevostoiminnan

monipuoliset ja yksilöä

palvelevat mahdollisuudet.

Lapsi oli väsynyt ja levoton

tallitunnille mennessään. Ohjaaja

laittoi lapsen lepäämään

hevosen selkään ja lapsi keskittyi

kuuntelemaan hevosen

hengitystä ja aisti sen reaktiot.

Levottomuus oli tunnin jälkeen

poissa ja takana oli onnistunut

tallitunti. - Lapsi saa itse vaikuttaa

siihen, mitä tallitunnilla

tehdään; joskus se on hevosten

tunnetilojen seurantaa tai hoitoa,

mutta usein halutaan mennä

ratsastamaan tai ajamaan,

kertoo toiminnanjohtaja Terttu

Röntynen.

Erityisopetuksen

yksikkö pihapiirissä

-Tällä hetkellä meille sijoi-

DDP

Vuorovaikutteisen kehityspsykoterapia, DDP, on tarkoitettu

niille terapeuteille ja terapiatyötä tekeville, jotka

työskentelevät eri konteksteissa traumaperäisistä kiintymyshäiriöistä

ja kompleksisista ihmissuhdetraumoista

kärsivien lasten ja nuorten parissa. DDP on lyhenne Dr.

Daniel Hughesin kehittämästä Dyadic Developmental

Psychotherapy´sta. Hän kehitti DDPn traumaperäisten

kiintymyshäiriöiden hoitamiseen, koska perinteiset terapiamenetelmät

olivat varsin tehottomia. DDP pureutuu häiriön

ytimeen, vaurioituneeseen kiintymysmalliin, joka estää uusien

parantavien ihmissuhteiden tervehdyttävää vaikutusta.

Siksi DDP kohdistuu kiintymysparikkiin, lapseen ja häntä

hoitavaan aikuiseen/hoitaviin aikuisiin, jotta vääristyneet

vuorovaikutusmallit voitaisiin korjata parantavissa tunnesuhteissa.

Hoitavat aikuiset ovat aina avainasemassa ja

siksi heidän terapeuttisia valmiuksiaan täytyy lisätä koska

arki täytyy saada kuntouttavaksi.

tettujen lasten opetustilanne

on erinomainen, sillä pihapiirissämme

toimii Kiuruveden

kunnan erityisopetusyksikkö,

jossa on kuusi oppilasta. Tarvittaessa

luokka toimii myös

ns. ”time out” –paikkana, Röntynen

toteaa.

Kunnan palkkaama opettaja

on ehdoton edellytys kouluyksikön

toiminnalle, sillä ilman

OPM:n myöntämää opetusoikeutta

omaavan yksikön

hallinnointia opettajalla ei ole

numeronanto-oikeutta.

Kunta maksaa tässä kyseisessä

mallissa palkan ja saa näin

ollen myös valtionosuudet ja

voi hakea sen ylittävältä osin

korvauksia sijoittavien kuntien

opetustoimilta.

Vuorovaikutuksen

taidot ovat tärkein

arjen työväline

-Kokemukset DDP-menetelmän

käytöstä ovat olleet ainoastaan

positiivisia. Tutustuin

siihen neljä vuotta sitten Tampereella.

Malli ei ole mukana

pelkästään kodin arjessa, vaan

myös terapiassa, Röntynen

toteaa.

Mentelmässä on Röntysen

mukaan joitain samoja elementtejä

kuin Theraplay-menetelmässäkin.

DDP terapiassa

käymme läpi arjen tilanteita - ei

syyllistäen lasta eikä aikuista.

Mietitään miten aikuinen tai

lapsi olisi voinut toimia toisin,

jotta lopputulos olisi ollut molemmille

mukavampi.

-Myös aikuisten kanssa käydään

purkutilanteita tarvittaessa.

Ajatteleva mieli, valtataistelun

välttäminen ja tunteiden

pohdinta liittyvät kaikkeen

toimintaan.

Silloin kun vastakkainasettelua

ja valtataistelua ei tule, on

lapsen myös helpompi hyväksyä

säännöt ja rajat.

-Esimerkiksi kysymykseen:

"Saanko uuden auton?", vastaus

voisi olla: "Kyllä toki, mietitään

vaan ensin miten saadaan

rahat?" Kaikkiin kysymyksiin

voidaan siis vastata sanalla

kyllä, jolloin vältytään tyrmäysmallilta:

"Ei käy, älä edes

ota asiaa puheeksi” tai mentäessä

huoneeseen, jossa lapsi on

purkanut aggressiivisuuttaan

tavaroihinsa, kommentti voisi

olla (rauhallisella äänellä)

-Minusta näyttää, että olet

jostain syystä tosi vihainen,

haluatko kertoa minulle miksi –

eikä provosoida tilannetta esim.

huutamalla.

Aggressiiviset tilanteet ovat

vähentyneet Röntysten mukaan

menetelmän käyttöönoton

jälkeen.

-Menetelmän opettelu – niin

onnistumiset kuin epäonnistumisten

syiden pohtiminenkin –

tekevät työstä mielenkiintoista,

Röntyset vakuuttavat.

Estetiikalla ehdottomastiterapeuttinen

vaikutus

Himaharju sijaitsee luonnonkauniilla

paikalla metsien

ja peltojen keskellä ja on jo

sinällään viihtyisä ja virikkeitä

herättävä. Lisäksi kauneuteen

ja viihtyvyyteen satsataan vuosittain

palkkaamalla kesäksi

osa-aikainen puutarhatyöntekijä.

– Esteettinen ympäristö

on ehdottomasti lasta kunnioittava,

rauhoittava ja sitä kautta

kuntouttava elementti ja siksi

myös sisätilojen suunnittelussa

tärkeitä ovat olleet tilavuus,

viihtyvyys ja värit.

Yhteystiedot:

Himaharju Oy

Harjuntie 40

74840 Koppeloharju

Puhelinnumerot;

kasvattajat / nuoret;

päätalo ja toimisto

(tyttöjen yksikkö)

017-759216

tai 050-9190 139

Elinantalo (poikien yksikkö)

045-1247 622

Kari 050-322 5258

Terttu 050-342 0730

sähköposti: terttu.rontunen@

himaharju.fi


42

Pohjois-Savon lastensuojelunkehittämisyksikkö,

hallinnoijana

Liikelaitos Siiliset – peruspalvelukeskus

ja Siilinjärven

kunta on käynnistänyt

Pohjois-Savon

elinkeino-, liikenne- ja

ympäristökeskuksen

myöntämällä tuella Perhehoitoverkosto

kantaa

-hankkeen Pohjois-Savon

alueella 16.3.2011

– 31.7.2012.

Hankkeella vahvistetaan

lastensuojelun perhehoidonhenkilöstövoimavaroja

Pohjois-Savossa.

Hanke rahoitetaan ESR–

avustuksella sekä Pohjois-Savonlastensuojelun

kehittämisyksikön

kuntien maksuosuuksin.

Hanke on erittäin ajankohtainen,

siinä kehitetään uutta

toimintamallia perhehoidon

vahvistamiseen perhehoidon

lainsäädännön uudistuessa.

Eduskunnan helmikuussa 2011

hyväksymä ja vuoden 2012

alusta käytäntöön vietävä lastensuojelulain

50§ muutos nostaa

perhehoidon ensisijaiseksi

lastensuojelun sijaishuollon

muodoksi. Samalla eduskunta

on hyväksynyt perhehoitajalakiin

pykälämuutoksia, joilla on

tarkoitus varmistaa laadukkaan

perhehoidon edellytyksiä. Elokuulta

2011 voimaan tulleella

perhehoitolain 6a§: n muutoksella

on tarkoitus turvata vaativaa

lastensuojelun perhehoitoa

toteuttaville oikeus vapaan

toteutumiseen.

SOSIAALI- JA KUNTATALOUS

Perhehoitoverkosto kantaa ja tukee

Pohjois-Savossa

Kohderyhmänä tukija

sijaisvanhemmat

Hankkeen kohderyhmänä

ovat lastensuojelun tuki- ja

sijaisvanhemmat, jotka toimeksiantosopimussuhteisina

perhehoitajina tarjoavat ympärivuorokautista

lyhytaikaista

tukiperhehoitoa tai pidempikestoista

perhehoitoa lapsille

ja nuorille yksityiskodeissaan.

Välillisenä kohderyhmänä ovat

kuntien lastensuojelun sekä

kunnallisten ja yksityisten ammatillisten

perhekotien ja lastensuojelulaitosten

henkilöstö.

Hankkeen tavoitteena on

selvittää perheiden luontaisten

verkostojen mahdollisuudet

edistää perhehoitajien jaksamista

ja kehittää tuki- ja

sijaisperheiden seudullisia

verkostoja sekä virkistystoimintaa

edistämään perheiden

ja lasten hyvinvointia. Lisäksi

pyritään edistämään perheiden

hyvinvointia, turvallisuutta ja

valmiuksia toimia yllättävissä

vaaratilanteissa sekä luoda

vertaishoitorinkejä alueella toimivista

tuki- ja sijaisperheistä.

Hankkeessa suunnitellaan

ja käynnistetään lomitusjärjestelmää

yhteistyössä kuntien

lastensuojelun työntekijöiden,

perheiden sekä lastensuojelulaitosten

kanssa siten, että perhehoitajien

oikeus vapaaseen

voi toteutua. Lisäksi tavoitteena

on koota eri osapuolien kokemuksia

lomitusjärjestelmän

toimivuudesta.

Seudulliset ja perhekohtaiset

tarpeet

Hankkeessa kartoitetaan

seudulliset ja perhekohtaiset

tarpeet perhehoitajien vapaan

järjestämiseen. Luontaisten

Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikön henkilöstö

vasemmalta ylhäältä alkaen Tuija Raitanen, Sirkka Huusko,

Teemu Kirjavainen Tarja Pitkänen ja Marjut Voutilainen

Kuva Hanna Holopainen.

verkostojen mahdollisuudet vapaan

järjestämisessä selvitetään

ja lapselle hoitopaikkaa tarvitsevista

perhehoitoperheistä

sekä hoitoa tarjoavista tukiperheistä

kootaan vertaishoitorinkejä.

Hankkeessa kehitetään

seudullista ankkurilaitostoimintaa

hoidon, konsultoinnin,

tuen ja kokoontumispaikan tarjoajana.

Alueelle organisoidaan

lomitusta kiertävän lomittajan

avulla sekä viritetään tuki- ja

sijaisperheiden virkistystoimintaa

hyvinvoinnin edistämiseksi.

Hankkeessa järjestetään kodin

yllättävien vaaratilanteiden

ennakointikoulutusta sekä

vakuutusturvavuoropuhelua.

Perhehoitoverkoston toiminnan

vahvistamiseksi järjestetään

koulutuksia, konsultaatiota ja

työnohjausta toimijoille. Palautteita

ja kokemuksia kootaan

koko kehittämistyön ajan. Syntyvät

toimintamallit kuvataan,

raportoidaan ja toimintamallien

juurruttaminen varmistetaan

hankkeen päättyessä. Perhehoitajat

ovat koko hankkeen

ajan kehittämistyön keskeisiä

ja aktiivisia toimijoita. Kehittämishanke

toteutetaan kehittämisdialogissa

alueellisesti ja

valtakunnallisesti. Hankkeen

vaiheista sekä tuloksista tiedotetaan

alan asiantuntijoille ja

päätöksentekijöille.

Kehittämishankkeen odotetaan

kohentavan lastensuojelun

perhehoitajien elämänlaatua,

hyvinvointia ja työssä

jaksamista. Perhehoitajien

sitoutumisen lastensuojelun

pitkäjänteiseen toteutukseen

toivotaan vahvistuvan ja heidän

valmiutensa toimia yllättävissä

vaaratilanteissa paranevan.

Kehittämistyön vaikutuksesta

odotetaan sijaisvanhempien

sekä sijoitettujen lasten ja nuorten

elämänlaadun paranevan;

perheessä hyvän lapsuuden

kokeneilla on parhaat mahdollisuudet

kasvaa yhteiskunnan

vastuullisiksi jäseniksi.

Hankkeen vaikutuksesta perhehoidon

laadun ja määrän

odotetaan vahvistuvan Pohjois-

Savossa. Kehittämishankkeen

tuloksena organisoidu perhehoitajien

vapaan järjestämisen

toimintamallin toivotaan jäävän

käyttöön alueelle ja mallin

POHJOIS-SAVON LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ

Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikön tavoitteena on tuottaa ja kehittää lastensuojelulain mukaisia palveluja alueen

lasten ja perheiden tarpeisiin. Kehittämisyksikön toiminnassa on mukana 15 Pohjois-Savon kuntaa, jotka kuntaosuuksin mahdollistavat

alueelliset palvelut ja kehittämistoiminnan. Väestöpohja on 109 000 asukasta. Yksikkö toimii yhteistyössä kuntien lapsi- ja

perhepalveluiden sekä alueellisten ja valtakunnallisten yhteistyötahojen kanssa.

PALVELUKESKUSTOIMINTA:

• Sijais- ja tukiperheiden rekrytointi, valmennus, valinta ja tuki

• Sijaishuollon hoitopaikkojen päivitys

• Lapsen tarpeiden mukaisen sijoituspaikan etsiminen

• Vertaistukiryhmien kokoaminen lapsille, vanhemmille sekä tuki- ja sijaisperheille

• Lastensuojelun arkityötä tukeva koulutus ja konsultaatio

KEHITTÄMISTOIMINTA:

Sosiaali- ja terveysministeriö tukee KATSE LAPSEEN – hanketta osana Itä- ja Keski-Suomen lapset ja perheet II Kaste -hanketta.

PERHEHOITOVERKOSTO KANTAA -hanke rahoitetaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen myöntämällä Es-ravustuksella

sekä Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikön toiminnassa mukana olevien kuntien maksuosuuksilla.

Lasten ja perheiden hyvinvointi palveluiden kehittämishanke Itä- ja Keski-Suomessa

olevan hyödynnettävissä valtakunnallisestikin.

Hankkeen

esiselvityksenä on valmistunut

Savonia AMK:n opiskelijoiden

opinnäytetyö ”Tärkein jaksamisen

tuki on varmistettu vapaa”

Teksti:

Tarja Pitkänen,

projektipäällikkö ja

Marjut Voutilainen,

projektisuunnittelija

Perhehoitoverkosto kantaa

-hanke

Lisätietoja antavat

projektipäällikkö

Tarja Pitkänen

puh. 044 740 1991 ja

projektisuunnittelija

Marjut Voutilainen

puh. 044 740 1994

LAPSET JA PERHEET II – KASTE- hanke

Tavoitteet:

• Lasten, nuorten ja perheiden palveluita kehitetään vastaamaan tarpeisiin joustavasti ja vaikuttavasti. Palveluiden kehittämisessä

painotetaan lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä varhaista puuttumista ja tukemista. Palvelujärjestelmää

kehitetään siten, ett ä monniammatillinen ja laaja-alainen yhteistyö toteutuu yli organisaatiorajojen.

• Erityisesti huomioidaan palvelujen nivelkohdat. Työntekijöiden osaamista vahvistetaan varmistamaan palveluiden oikeaaikaisuutta,

laatua ja vaikuttavuutta.

• Lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia lisätään palvelujärjestelmässä.

Katse lapseen II–osahankkeen tavoitteet:

• Vaativan perhehoidon vahvistaminen ja vakiinnuttaminen

• Perhehoidon pysyvyyttä tukevien asiantuntija- ja konsultaatiopalveluiden juurruttaminen

• Kumppanuusverkostojen yhteistoiminnan vahvistaminen

Tuloksena:

• Lastensuojelun perhehoidon alueellinen tukipaletti

PERHEHOITOVERKOSTO KANTAA – hanke lastensuojelun perhehoidon henkilöstövoimavarojen vahvistamiseen Pohjois-

Savossa

Tavoitteet:

• Selvittää perheiden luontaisten verkostojen mahdollisuudet edistää perhehoitajien jaksamista

• Kehittää tuki- ja sijaisperheiden seudullisia verkostoja sekä virkistystoimintaa edistämään

perheiden ja lasten hyvinvointia

• Edistää perheiden hyvinvointi a, turvallisuutta ja valmiuksia toimia yllättävissä vaaratilanteissa

• Luoda vertaishoitorinkejä alueella toimivista tuki- ja sijaisperheistä

• Suunnitella ja käynnistää lomitusjärjestelmää yhteistyössä kuntien lastensuojelun työntekijöiden,

perheiden sekä lastensuojelulaitosten kanssa siten, että perhehoitajien oikeus vapaaseen voi toteutua

• Koota eri osapuolien kokemuksia lomitusjärjestelmän toimivuudesta Palveluiden laatua ja vaikuttavuutta seurataan, arvioidaan

ja tutkitaan yhteistyössä yliopistojen ja oppilaitosten kanssa.

Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikön toiminnasta löytyy lisätietoa osoitteesta:

www.pslastensuojelu.fi


OIVA Riihi Oy on toiminut

10 vuotta lastensuojelu

- ja mielenterveysasiakkaiden

ja perheiden

tukena tarjoamalla psykiatrisia,

sosiaalisia ja

ammatillisia kuntoutus-,

asumis-, ja ohjauspalveluja.

-Toimimme myös työnhakijoiden

ja opiskelijoiden

apuna tarjoamalla

ohjauspalveluita.

Neljä yksikköämme sijaitsevat

Kuopiossa ja

Iisalmessa, lisäksi teemme

jalkautuvaa työtä

Pohjois-Savon alueella.

Ammattitaidon takaa 50

sosiaali- ja terveydenhuollon,

psykiatrisen

kuntoutuksen, työhönvalmennuksen,erityisopetuksen

ja alaamme

liittyvän kouluttamisen

osaajaa, toimitusjohtaja

Merja Huttunen kertoo.

-Vaikka meillä Oivassa on

paljon ammatillista osaamista

sekä hoidollista ammattitaitoa,

ei meillä ”hukuta” ammatillisiin

ja terapeuttisiin menetelmiin.

Meillä myös leikitään,

ihan tavallisia leikkejä. Ulkona

lamppusta ja piilosta, pallopelejä

ja hippasta. Meillä on

rakennettu kummituslinnaa ja

tehty rosvopaistia. Juhlapyhiä

vietetään meillä ihan niin kuin

kotona konsanaan.

Haastetta riittääkin yhteisöllisyyden

ja lapsen/nuoren

psyykkisen ja/tai sosiaalisen

problematiikan työstämiseen

arkielämän hoito- ja kasvatusprosessissa,

Huttunen määrittelee.

Perhe- ja verkostotyö

on keskeinen

osa kuntoutusprosessia

-Nuorten yksiköissä kuntoutus

työtämme ohjaa aito

välittäminen, kuntoutusjohtaja

Elisa Karvonen korostaa.

Kuntoutujalle laaditaan yksilöllinen

kuntoutussuunnitelma

yhdessä kuntoutujan, hänen

perheensä sekä muun verkoston

kanssa. Nuorelle räätälöidään

yksilöllinen opetussuunnitelma

yhdessä oppilaitosten kanssa.

Opetusta järjestetään tarvittaessa

myös kuntoutuskodissa.

Lastenkodin yhteydessä Iisalmessa

on tilat kotiopetusta

varten. Kotiopetuksessa on

kaksi työntekijää, joilla on

vuosien kokemus opetustyöstä

erityislasten kanssa. Oppivelvollisuuden

suorittaneille kuntoutujille

laaditaan yksilölliset

ammatilliset suunnitelmat, joita

tuetaan esimerkiksi työharjoitteluiden

kautta.

Kuntoutusjakso tähtää nuoren

kokonaisvaltaiseen kuntoutumiseen.

Tavoitteena on tukea

nuorta iänmukaisten kehitystehtävien

käynnistämisessä ja

työstämisessä. Kuntoutustavoitteet

jakautuvat psyykki-

SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 43

OIVA Riihi Oy - Oivalluksia elämään

seen jaksamiseen, sosiaalisiin

suhteisiin, ammatillisiin ja

opiskeluun liittyviin tavoitteisiin.

Yhtä tärkeitä tavoitteita

ovat arkiaskareisiin ja jokapäiväisiin

toimiin, asiointiin

ja harrastuksiin, sekä muihin

itsenäiseen selviytymiseen liittyvät

tavoitteet, Elisa Karvonen

määrittelee.

Lastenkodin arjessa jaksava

aikuinen välittää aidosti

-Kehityksen ja kasvun kannalta

tärkeitä ovat pysyvät

ihmissuhteet, pitkäjänteisyys,

ennakoitavuus ja toistuvat päivä-

ja viikkorytmit. Haluamme

taata lapselle lämpimän kodin

ilmapiirin ja jaksavan aikuisen

turvallisen hoivan. Kodin

arkielämä perustuu tavallisen

kodin arkeen, jossa kuitenkin

työntekijöiden ammattitaidolla

on ratkaiseva merkitys lapsen

kasvun ja kehityksen oikealle

ja hyvälle etenemiselle, Merja

Huttunen kuvailee Lasten Koti

Oivan toimintaa.

-Keskeisiä menetelmiä Lasten

Koti OIVAssa ovat yksilöllinen

hoito- ja kasvatuskohtaaminen,

perhe- ja verkostotyö

sekä erilaiset toiminnalliset ja

terapeuttiset menetelmät, Huttunen

jatkaa.

OIVA Alku- tutkimusjakuntoutuspalvelua

lapselle ja

perheelle kotiin

-OIVA Alku on tarkoitettu

edistämään psyykkisissä ja sosiaalisissa

vaikeuksissa olevien

lasten ja nuorten, sekä heidän

perheidensä mahdollisuuksia

tasavertaiseen ja hyvään elämään.

Tutkimus- ja kuntoutustyö

tehdään lapsen, nuoren ja

perheen kotona ja luontaisessa

kasvuympäristössä. Perhe saa

välittömän, joustavan ja yksilöllisen

tuen. OIVA Alussa

yhdistyvät psykiatrinen, psykologinen

sekä sosiaalityön

tutkimus. OIVA Alku sisältää

myös erityisopettajan palvelut.

OIVA Alku palveluun hakeudutaan

oman kunnan sosiaali- tai

terveyspalveluiden kautta, Elisa

Karvonen selvittää.

Työelämäpalvelut

- työnhakijan

mahdollisuus

edistää työelämään

sijoittumista

-Työelämäpalvelut on suunnattu

työhallinnon työnhakijaja

opiskelija-asiakkaille sekä

vakuutusyhtiön kuntoutusasiakkaille.

Palvelu toteutetaan

yksilöohjauksena, yhdessä

sovittuina ohjaustapaamisina.

Asiakasta tuetaan työelämään

uudelleen kiinnittymisessä

tai opintojen etenemisessä ja

opiskelun nivoutumista työelämään,

Karvonen kertoo.

3.OIVA –Tuki,

työelämään suuntautuvalle

nuorelle

-OIVA-Tuki on avopalveluna

toteutuva itsenäisen elämänhallinnan

ja ammatillisen

etenemisen tukijakso. OIVA

-Tuki edistää psyykkisissä ja

sosiaalisissa sekä ammatillisen

etenemisen haasteellisissa

tilanteissa olevien nuorten

mahdollisuuksia siirtyä tuetusti

kohti opiskelua ja työelämää.

Nuori saa välittömän, joustavan

ja yksilöllisen ohjauksen arjen

haasteisiin ja ammatillisen

etenemisen toteuttamiseen,

Karvonen kertoo.

- OIVA -Tuki –palvelussa

yhdistyy sosiaalisen ja psyykkisen

kuntoutumisen tarpeiden

selvittely ja asiakkaan konkreettinen

saattaminen tarpeenmukaisten

tukien/palveluiden

piiriin esim. julkisiin palveluihin

tai hoidon käynnistäminen.

Samanaikaisesti ohjauksessa

selvitetään ja haetaan soveltuvan

ammatillisen etenemisen

vaihtoehtoja. Siirtyminen opintoihin,

työelämään tai muihin

työllistymistä edistäviin jatkosuunnitelmiin

toteutetaan

tuetusti (esim. koulutuskokeilu,

työkokeilu, työharjoittelu, opis-

Kalaretkellä

kelu, palkkatyö).OIVA Tukipalvelu

on suunnattu sosiaali- ja

terveydenhuollon asiakkaiden

elämänhallinnan tukemisen ja

ammatillisen etenemisen tilanteisiin,

Karvonen toteaa.

OIVA Avotuki -

Avokuntoutus

toteutuu kuntoutusjakson

jälkeen

jälkihuoltona tai

terveydenhuollon

palveluna

-Suunnittelu tehdään hyvissä

ajoin kuntoutusjakson aikana.

Kuntoutusjakson lähestyessä

suunniteltua loppuaan, työryhmä

arvioi tiimissä avokuntoutuksen

tarvetta ja laatii yhdessä

asiakkaan ja tämän perheen

kanssa alustavan suunnitelman.

Sosiaaliasioista vastaava on

yhteydessä sosiaalitoimeen /

terveystoimeen. Asiakassuun-

POHJOIS-SAVON

LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ

etsii leikki-, koulu- ja

nuoruusikäisille lapsille

TUKI- JA SIJAISPERHEITÄ

Voisiko Sinun perheesi tarjota

turvallisen kodin?

Ota yhteyttä, kerromme lisää.

sosiaalityöntekijä

Sirkka Huusko

p. 044 740 1992

johtava sosiaalityöntekijä

Tarja Pitkänen

p. 044 740 1991

s-posti : etunimi.sukunimi@siilinjarvi.�

www.pslastensuojelu.�

nitelmapalaverissa / muussa

vastaavassa kokouksessa sovitaan

avokuntoutuksen järjestelyistä.

Asiakkaan / asiakkaan perheen

kanssa laadittu alustava

suunnitelma avokuntoutuksen

toteutumisesta tarkennetaan

ja sovitaan tapaamisista ja

aikatauluista. Kuntoutuksen

aikana asiakkaan oma ohjaaja

jatkaa työskentelyä OIVA

Avotuen työntekijän kanssa.

Myös muu työryhmä on mukana

niin aloittamisessa kuin

kuntoutuksen järjestämisessäkin.

Asiakas säilyy asiakastietojärjestelmässä,

jonne

laaditaan merkinnät käynneistä.

Kuntoutussuunnitelmaa tarkennetaan

avokuntoutuksen osalta.

Sovitaan myös tarvittavat palaverit

verkoston kanssa. Tiimit

aikataulutetaan työryhmään

hyvissä ajoin.

Tapaamiset toteutetaan yksilöllisen

suunnitelman mukaan

yksikössä, asiakkaan kotona,

asioinnin tukena, koulussa jne.

Myös palavereihin osallistutaan.

Perhettä / muuta verkostoa

tavataan suunnitelman mukaisesti,

Merja Huttunen kuvailee

avokuntoutusta.

OIVA Tieto yksiköstä

on saatavilla

psykologi-, terapiajatyönohjauspalveluita

nopeasti, ilman

pitkitä odotusaikoja

-Asiakaslähtöisesti voimme

tarjota palveluitamme myös

ilta-aikaan. Palvelualueemme

lämpöä

hellyytt ä

syliä

rajoja

on Pohjois-Savo. Psykologin

tutkimukset nuorille ja

aikuisille kattaa kognition,

persoonallisuuden ja / tai muu

rajatulla kysymysasettelulla

määritellyn erityistutkimuksen

liittyen esimerkiksi muistiin,

työkykyyn tai kuntoutumisedellytysten

arvioon. Tutkimus

sisältää 1-3 käyntiä, joiden

perusteella tehdään lausunto,

Elisa Karvonen kertoo.

-Psykologin tutkimus lapsille

kattaa kognitiivisen kyvykkyyden

kehitystason arvion

sisältäen opiskeluun ja sosiaaliseen

ikätasoiseen kehitykseen

ja suoriutumiseen liittyvien

tekijöiden arvion. Neuropsykologinen

tutkimus tehdään

nuorille ja aikuisille neuropsykologisten

erityishäiriöiden

selvittelemiseksi.

Psykoterapia ja muita terapiapalvelujamme

ovat mm.

Yksilöterapia, Perheterapia,

Pariterapia ja Seksuaaliterapia.

Lisäksi meillä on työnohjausta,

Laadunhallinnan ohjausta sekä

AVEKKI toimintatapamalliohjausta

väkivaltaisen ja aggressiivisen

henkilön kohtaamiseen,

Merja Huttunen selvittää.

Yhteystiedot:

Oiva Riihi Oy

Merja Huttunen

toimitusjohtaja

puh. 040 703 7442

Elisa Karvonen

kuntoutusjohtaja

puh. 040 866 8213

www.oivariihi.fi

iloa

turvaa

kiintymystä

Löytyisikö minulle

koti?

kannustusta

tukea

rohkaisua


44

SOSIAALI- JA KUNTATALOUS

UUTUUS!

-kalusteet

AVA-tuotteet helpompaan arkeen!

Tutustu tuotteisiimme www.avaroom.fi tai soita p. 045 651 2503

AVA Room Oy on suomalainen yritys,

joka suunnittelee, valmistaa ja markkinoi

Suomessa AVA-tuotemerkillä korkealuokkaisia

kodin sisustustuotteita.

JOS LAPSET

SAISIVAT VALITA

PÄIVÄPEITTEET • SÄNGYT • KERROSSÄNGYT • PINNASÄNGYT • SÄNGYNPÄÄDYT

ROOM

Hyvin pedattu.

Taide&design_AVAkalusteet_230x297.indd 1 11.8.2010 15.09

Laitetaan yrityksesi

prosessit kuntoon

kokonaisvaltaisesti

yhteistyössä

Hoivaykkönen-konsultointi Oy

Laukaantie 13 C 15

41349 Laukaa

0400 619 746

matti.autio@cryst.fi

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!