Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelualat ja ammatit ...

hel2.fi

Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelualat ja ammatit ...

Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith

Projektering och Analys Pekka Lith

___________________________________________________________________________________

Pekka Lith

Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelualat

ja ammatit Uudellamaalla – tilastollinen tarkastelu

___________________________________________________________________________________

Tutkimuksia ja raportteja 10/2003 Helsinki 30.09.2003

Tiedustelut: Pekka Lith, p. 050-567 8993

Email: pekka.lith@kolumbus.fi


Sisältö

2

Alkusanat 3

1 Osaamisintensiivisten KIBS-palvelujen tuotanto ja työllisyys 4

1.1 KIBS-toimialojen määritelmä 4

1.2 Tuotannon ja työllisyyden rakenne ja kehitys 5

1.3 KIBS-palvelut toimialoittain 7

1.4 Tuotannon kustannusrakenne 11

1.5 Tuotoksen käyttö ja asiakkaat 13

1.6 KIBS-toimialojen kansainvälinen toiminta 15

2 Osaamisintensiivisten palvelualojen yritystoiminta 20

2.1 KIBS-alojen yritykset ja toimipaikat 20

2.2 Ulkomaalaisomisteiset yritykset 23

2.3 Kannattavuuden, rahoitusaseman ja tuottavuuden kehitys 24

2.4 Lähiajan suhdannenäkymät KIBS-aloilla 26

2.5 Rahoituspalvelujen yritykset ja toimipaikat 28

3 KIBS-alojen tutkimus- ja kehittämistoiminta ja innovaatiot 30

3.1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta 30

3.2 Innovaatiotoiminta 33

3.2.1 Innovaatiotoiminnan laajuus KIBS-toimialoilla 33

3.2.2 Innovaatioiden tietolähteet ja haittatekijät tietotekniikka-alalla 34

4 Osaamisintensiivisten KISA-ammattien työllisyys 36

4.1 KISA-työllisyys ammateittain ja työnantajasektoreittain 36

4.2 KIBS-toimialojen työllisyyden rakenne 37

4.3 Asiakastoimialojen KISA-työllisyys 39

5 KIBS-ostopalvelujen käyttö 42

5.1 Asiakastoimialojen tuotoksen rakenne 42

5.2 Asiakastoimialojen KIBS-ostopalvelut 43

6 Yhteenveto 46

Lähteet 48

Liite 1 Osaamisintensiiviset liike-elämän KIBS-toimialat 49

Liite 2 Osaamisintensiiviset KISA-ammatit 50


Alkusanat

3

Käsillä olevan selvityksen tarkoituksena on kuvata tilastollisesti osaamisintensiivisiä

liike-elämän palvelualoja (KIBS 1 -toimialat) Uudellamaalla (Uudenmaan ja Itä-

Uudenmaan maakunnat). Raportissa käsitellään aluksi KIBS-toimialojen tuotannon

kehitystä ja kustannusrakennetta sekä KIBS-toimialoilla tuotettujen palvelujen

kysyntää ja kansainvälistä toimintaa tuoreimpien tilastojen valossa.

Seuraavaksi kuvataan KIBS-toimialojen yrityksiä ja yritystoimipaikkoja

Uudellamaalla. Tässä yhteydessä KIBS-palveluihin on rinnastettu myös

rahoituspalveluja tuottavat toimipaikat. 2 Tämän jälkeen tarkastellaan koko Suomen

tasolla KIBS-toimialoilla toimivien yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaa (tktoiminta)

sekä innovaatiotoimintaa.

Selvityksessä erityistarkastelun kohteena on ulkopuolisten KIBS-ostopalvelujen

käyttö ja KISA-työllisyyttä 3 koskeva tarkastelu Uudenmaan osaamiskeskusohjelmiin

kuuluvissa toimialaryhmissä (jäljempänä asiakastoimialat), joita ovat

ohjelmistotuoteliiketoiminta, aktiivimateriaalien ja mikrosysteemien valmistus,

logistiikkapalvelut, hyvinvointiklusteri ja sisältötuotanto.

Tämän Uuttamaata käsittelevän selvityksen lisäksi vastaavia tilastotietoja on tuotettu

Pirkanmaan maakunnasta, joskin KIBS-ostopalvelujen käyttöä ja KISA-työllisyyttä

kuvataan hieman eri asiakastoimialoilla kuin Uudenmaan osalta. Erillisenä

selvityksenä tuotetaan suppea eri kaupunkiseutuja kuvaava kansainvälinen vertailu

vuoden 2003 loppuun mennessä.

Selvityksen lähdeaineistoja ovat Tilastokeskuksen kansantalouden aluetilinpito ja

yritys- ja toimipaikkarekisteri vuosilta 1995-2001, tarjonta- ja käyttötaulukot 4

vuosilta 1995-2000, väestölaskennan ammattitilastot vuodelta 2000, yritysten

tutkimus- ja kehittämistoiminnan tilastot vuodelta 2001, ajanjaksoa 1998-2000

koskeva innovaatiotutkimus sekä KTM:n pk-barometritutkimus vuodelta 2003.

Helsingissä 30.09.2003

Pekka Lith

1

Knowledge Intensive Business Services.

2

Rahoituksen välityspalvelu (Nace 65 soveltuvin osin) ja rahoitusta tukevat palvelut (Nace 67 soveltuvin osin).

3

Knowledge Intensive Business Activities. KISA-työllisyydellä tarkoitetaan KIBS-toimialoille tyypillisten ammattiryhmien

työllisyyttä.

4

Panos-tuotos –tutkimus.


1 Osaamisintensiivisten KIBS-palvelujen tuotanto ja

työllisyys 5

1.1 KIBS-toimialojen määritelmä 6

4

KIBS-toimialoilla tarkoitetaan osaamisintensiivisiä liike-elämän palveluja. KIBSpalveluilla

katsotaan olevan keskeinen vaikutus tuottavuuden nousuun ja

taloudelliseen kasvuun. KIBS-palvelujen osaamisintensiivistä luonnetta on korostettu

erityisesti innovaatiotoiminnan yhteydessä, sillä KIBS-palveluja tuottavat yritykset

ja muut organisaatiot välittävät uusia ajatuksia ja osaamista organisaatiosta toiseen. 7

KIBS-palveluja tuottavilla organisaatioilla on usein laajempi tietämys erikoisalastaan

kuin yksittäisellä asiakasorganisaatiolla voi koskaan olla.

KIBS-toimialat ovat luonteeltaan työvaltaisia toimialoja, joiden tärkein

tuotannontekijä muodostuu korkeaan osaamiseen perustuvasta inhimillisestä

pääomasta. KIBS-toimialoilla toimivat yritykset myyvät palvelujaan etupäässä

toisille yrityksille. Myös julkinen sektori (valtio, kunnat ja kuntayhtymät) on tärkeä

asiakasryhmä. Sen sijaan yksityisten kotitalouksien osuus osaamisintensiivisten

liike-elämän palvelujen kysynnästä on vähäinen. Kotitalouksien kysyntä on ollut

merkittävää vain joissakin oikeudellisissa palveluissa.

Tässä selvityksessä KIBS-toimialat on jaettu toimialaluokituksen (Nace) mukaan

kuuteen pääryhmään, jotka ovat tietojenkäsittelypalvelut, 8 tutkimus ja kehittäminen, 9

lainopilliset ja taloudelliset palvelut, 10 mainos- ja markkinointipalvelut, 11 tekniset

palvelut 12 sekä konsultti- ja henkilöstöpalvelut. 13 Osa liike-elämän palvelualoista,

kuten kaupallinen siivous, on KIBS-käsitteen ulkopuolella, mutta ne muodostavat

liike-elämän palvelujen koko tuotannosta (arvonlisäys) kansantalouden tilinpidon

mukaan melko pienen osuuden. 14

Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että KIBS-toimialat muodostavat Suomessa

varsin nuoren yritystoimialan, vaikka mm. insinöörejä, kirjanpitäjiä ja oikeudellisten

5

Tässä selvityksessä osaamisintensiivisiin liike-elämän KIBS-palvelualoihin rinnastetaan määrätyt rahoituspalvelut (Nace:t

6523 ja 6713). Rahoituspalveluja käsitellään tarkemmin luvussa 2.5.

6

Knowledge Intensive Business Services.

7

Toivonen, Marja: Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen tulevaisuudennäkymät, 2001.

8

Nace:t 72 (pl. 725).

9

Nace 73.

10

Nace:t 7411-12, 74842.

11

Nace:t 7413, 744, 74843.

12

Nace:t 742, 743, 74841.

13

Nace:t 7414, 745.

14

Liike-elämän palveluista KIBS-käsitteen ulkopuolelle jäävät tässä selvityksessä mm. koneiden ja laitteiden vuokraus,

kaupallinen siivous, hallintayhtiöt ja etsivä-, vartiointi- ja turvallisuuspalvelut. KIBS-toimialoja ja niiden ulkopuolella

kuuluvia liike-elämän palvelualoja ei voida kuitenkaan erottaa toisistaan kaikkien tilastojen osalta.


5

palvelujen tarjoajia on toiminut maassamme satoja vuosia. Vanhimpiin KIBStoimialoihin

kuuluvat tekninen palvelu ja lainopilliset palvelut. Näillä toimialoilla

ensimmäiset yritykset aloittivat jo 1900-luvun alussa. Uusimpien KIBS-toimialojen

(liikkeenjohdon konsultointi yms.) juuret ovat Yhdysvalloissa ja Länsi-Euroopassa,

josta ne levisivät maahamme vasta toisen maailmansodan jälkeen.

KIBS-palveluja tuotetaan, paitsi asianomaisten toimialojen yrityksissä, myös

teollisuuden ja muita palvelualoja edustavien yritysten sisällä. Muita toimialoja

edustavat teollisuuden ja palvelualojen yritykset voivatkin myydä KIBS-palveluja

toisilleen kaupalliselta pohjalta, mikä hämärtää KIBS-palvelujen tarjontakenttää.

Lisäksi KIBS-palveluja tarjoavat markkinoille julkisen sektorin tutkimuslaitokset ja

muut yksiköt (VTT, Tekes, TE-keskukset jne.), korkeakoulusektori sekä yksityiset

elinkeinoelämän edunvalvontaorganisaatiot ja toimialajärjestöt. 15

1.2 Tuotannon ja työllisyyden rakenne ja kehitys

KIBS-toimialojen merkitys alkoi kasvaa Suomessa voimakkaasti vasta 1970- ja

1980-luvuilla. Erityisen nopeaa kasvu oli 1980-luvun jälkipuoliskolla. Silloin liikeelämän

palvelujen tuotanto kohosi selvästi nopeammin kuin bruttokansantuote (bkt).

Uusia yrityksiä perustettiin runsaasti, sillä kauppa, teollisuus, rakennusliikkeet ja

julkinen sektori siirtyivät enenevässä määrin ostopalvelujen piiriin. Samalla

yhtiöitettiin omia palveluyksiköitä. Ostopalveluilla haluttiin hillitä kustannusten

nousua, nostaa tuottavuutta ja parantaa kilpailukykyä.

Liike-elämän palvelujen kasvua ei voida meillä kuitenkaan selittää pelkästään

toimintojen ulkoistamisella, jolloin kysymys ei olisi todellisesta tuotannon ja

työllisyyden lisääntymisestä, vaan ainoastaan toiminnan siirtymisestä toimialalta

toiselle. 16 Monet liike-elämän palvelualat ovat kokonaan uusia, ja niiden syntyminen

on johtunut mm. tieto- ja tiedonsiirtotekniikan kehittymisestä, elinkeinoelämän

kansainvälistymisestä, lainsäädännön uudistumisesta tai muista toimintaympäristössä

tapahtuneista muutoksista. 17

Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut ovat herkkiä suhdannemuutoksille, sillä

palvelujen kysyntä on riippuvainen keskeisten asiakastoimialojen menestyksestä

niiden omilla markkinoilla. Tämä nähtiin mm. 1990-luvun alussa, kun liike-elämän

15

Osaamisintensiivisiin liike-elämän KIBS-palveluihin liittyy myös markkinattomia ja epävirallisia tiedonlevityskanavia,

kuten asiantuntijoiden muodostamia verkostoja.

16

Toivonen, Marja: Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen tulevaisuudennäkymät, 2001.

17

KIBS-palvelut ovat kehittyneet koko ajan uusille urille. Mm. uusi tieto- ja tiedonsiirtotekniikka on supistanut eräiden

vanhojen toimintamuotojen merkitystä (perinteinen kirjanpito) taikka muuttanut keskeisesti KIBS-toimialoilla tapahtuvan

työn sisältöä ja luonnetta (mm. tietokoneavusteinen rakennustekninen suunnittelu). Samalla KIBS-toimialojen keskinäiset

raja-aidat ovat hämärtyneet. Esimerkkinä tästä voidaan mainita eri KIBS-toimialojen tunkeutuminen liikkeenjohdon

konsultoinnin alueelle.


6

palvelujen kasvu taittui ja toimialaryhmän tuotanto ja investoinnit painuivat jyrkkään

laskuun. 18 Toisaalta liike-elämän palvelujen tuotanto ja työllisyys ovat olleet

voimakkaassa nousussa vuodesta 1994 lähtien. Kasvu on ollut vieläpä nopeampaa

kuin kokonaistuotannon kasvu Suomessa keskimäärin.

Uudenmaan merkitys on KIBS-toimialojen tuotannon arvolla ja työllisyydellä

mitaten keskeinen. Kansantalouden aluetilinpidon mukaan KIBS-toimialojen 19

tuotannon arvo oli Uudellamaalla 4,5 miljardia euroa vuonna 2001, mikä muodosti

peräti 61 prosenttia KIBS-toimialojen tuotannosta koko maassa. (taulukko 1)

Uudenmaan tuotanto-osuus on korkea erityisesti tietotekniikkapalvelun ja

mainospalvelun toimialoilla. Sitä vastoin mm. teknisellä suunnittelualalla tuotanto on

jakautunut tasaisemmin Suomen maakuntien kasvukeskuksiin.

KIBS-toimialat työllistivät Uudellamaalla 86 300 ihmistä vuonna 2001, mikä oli

tuolloin 11 prosenttia Uudenmaan työllisyydestä ja 55 prosenttia KIBS-toimialojen

työllisyydestä koko Suomessa. Lukuun ottamatta tietotekniikkapalvelun toimialaa on

Uudenmaan osuus KIBS-toimialojen tuotannosta selvästi korkeampi kuin alueen

osuus samojen toimialojen työllisyydestä. Syynä on mm. se, että Uudellamaalla

toimivien KIBS-yritysten toiminta on tuotantorakenteeltaan pääomavaltaisempaa

sekä kansainvälisempää kuin muualla Suomessa. 20

Taulukko 1 Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen tuotanto (arvonlisäys perushintaan)

Uudellamaalla 1995-2001.

Tuotannon arvo,

miljoonaa euroa

KIBS-alojen osuus

Uudenmaan koko-

naistuotannosta, %

1995 2093 7,6 55,8

1996 2311 7,9 55,0

1997 2755 8,8 57,0

1998 3321 9,3 60,7

1999 3678 9,9 61,5

2000 4039 9,9 62,1

2001 4500 10,4 61,1

Lähde: Kansantalouden aluetilinpito, Tilastokeskus.

Uudenmaan osuus

KIBS-alojen tuotannosta

Suomessa, %

18 Erityisen tuntuvia laman vaikutukset olivat mm. mainosalalla ja rakennusteknisessä suunnittelussa.

Teollisuussuunnittelussa, kuten kone- ja prosessisuunnittelussa, kotimaisen kysynnän supistuminen pystyttiin korvamaan

osaksi kansainvälisellä toiminnalla. Myös kirjanpito- ja tilintarkastustoiminnassa laman vaikutukset olivat vähäiset.

Lakiasiain palveluala suorastaan hyötyi talouslamasta, sillä käsiteltävien konkurssiasioiden ja pankkikriisin jälkipyykkiin

liittyvien riita-asioiden määrä kasvoi räjähdysmäisesti.

19 KIBS-palveluilla tarkoitetaan tässä yhteydessä osaamisintensiivisiä liike-elämän palveluja, joihin ei ole laskettu koneiden

ja laitteiden vuokrausta eikä siivousta, jotka kansantalouden tilinpidossa tavallisesti luetaan liike-elämää palvelevaan

toimintaan.

20 Mm. teknisessä palvelussa monet liikevaihdoltaan suuret yritykset ovat Uudellamaalla ns. teollisuussidonnaisia projektiinsinööritoimistoja,

jotka myyvät kotimaahan ja ulkomaille laitteita, koneita ja suunnittelupalveluja sisältäviä

kokonaistoimituksia, joissa varsinaisen suunnittelutyön osuus toimituksen hinnasta on suhteellisen vähäistä.


7

Taulukko 2 Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen työllisyys Uudellamaalla 1995-

2001.

1.3 KIBS-palvelut toimialoittain

Työllisiä, lkm KIBS-alojen

osuus Uudenmaankokonaistyöllisyy-

destä, %

1995 50961 8,2 51,3

1996 54054 8,5 51,8

1997 58760 8,8 53,0

1998 64310 9,4 52,5

1999 71945 10,1 53,7

2000 80154 10,7 55,1

2001 86255 11,2 55,0

Uudenmaan

osuus KIBSalojentyöllisistäSuomessa,

%

Lähde: Kansantalouden aluetilinpito, Tilastokeskus.

Tietotekniikkapalvelu kattaa ohjelmistotuotteet, käsittely- ja käyttöpalvelut,

verkkopalvelut, asiantuntijapalvelut (asiakaskohtainen systeemityö, konsultointi,

koulutus ja ylläpitopalvelut) ja kokonaisjärjestelmätoimitukset. Kokonaistoimitukset

sisältävät laitteita, ohjelmistoja, konsultointia ja muita oheispalveluja. Toimialalla on

ollut keskeinen vaikutus Suomen taloudelliseen kasvuun. European Information

Technology Observatory EITOn mukaan Suomen tietotekniikkamarkkinoiden arvo

on 5,5 miljardia euroa vuonna 2003.

Uudellamaalla tietotekniikkapalvelu on tuotannon määrällä ja työllisyydellä mitaten

1990-luvulla eniten kasvanut KIBS-toimiala. (taulukko 3) Tietotekniikkapalvelussa

kasvua ovat ruokkineet teknologian kehitys ja laitekannan uudistuminen,

tietoliikennealan vapautuminen, tietokoneverkkojen yleistyminen, yritysten

tuotantotoiminnan hajauttaminen (siirtyminen verkostotalouteen) ja multimedian

kasvu. Ylimääräistä kasvusysäystä merkitsivät siirtyminen uudelle vuosituhannelle ja

eurovaluuttajärjestelmään.

Tietotekniikkapalvelun kasvu on nyt hidastunut 2000-luvun vaihteesta, mutta kasvun

ennustetaan jälleen nopeutuvan. 21 (taulukko 4) Vaikka tietotekniikka-alan

kasvunäkymät ovat heikentyneet globaalisesti, lisääntyy ulkomainen kysyntä

tehtyjen yrityskyselyjen mukaan lähivuosina selvästi ripeämmin kuin kysyntä

kotimaassa. Uudellamaalla uusia haasteita asettaa kuitenkin se, että suomalaiset

21 Tietoalojen Palveluliitto ry.


8

tietotekniikkapalvelun yritykset alkaisivat siirtää laajassa mitassa toimintojaan

alhaisemman kustannustason ja verotuksen maihin, kuten Baltiaan.

Teknisillä palveluilla tarkoitetaan tutkimus-, suunnittelu- ja konsulttipalveluja, jotka

kohdistuvat esimerkiksi rakentamiseen, teollisiin tuotantolaitoksiin, energiahuoltoon,

ympäristöhuoltoon, yhdyskuntiin, liikenteeseen ja julkisiin yhteisöihin. Suomessa

teknisten palvelujen kansantaloudellinen merkitys on ollut suuri moniin muihin EUmaihin

verrattuna. Alan kehittymisen ja menestyksen taustalla on ollut

pääomavaltaisen metsä- ja metalliteollisuuden laaja investointikysyntä ja julkisen

perusinfrastruktuurin rakentaminen. 22

Teknisessä palvelussa kotimaisen teollisuuden laajennusinvestoinnit toivat 1990luvulla

runsaasti töitä suunnittelualan yrityksille. Vuodesta 1995 lukien rakentamisen

uudistuotannon ja korjausrakentamisen kasvu on lisännyt rakennusteknisten

suunnittelupalvelujen kysyntää. Vielä 2000-luvun vaihteessa toimialan tuotanto

kasvoi erittäin nopeasti, mutta sittemmin kehitys on laantunut. Tilastokeskuksen

liiketoiminnan suhdannekuvaajien mukaan teknisen palvelualan liikevaihto on jopa

pienentynyt vuoden 2003 alkupuolella. (taulukko 4)

Ankara kilpailu, kireä hinnoittelu ja hankintalaista johtunut hankintatapojen muutos

on johtanut etenkin pienille arkkitehti- ja insinööritoimistoille tärkeissä julkisen

sektorin hankkeissa suunnittelu- ja konsultointipanoksen supistumiseen ja

toimeksiantojen keskipituuden lyhenemiseen, eikä 2000-luvun vaihteessa tapahtunut

nousukausikaan tuonut parannusta tilanteeseen. Niukat taloudelliset voimavarat ovat

vaikeuttaneet yritysten kehittämistoimintaa ja uuden kehittyvän henkilöstön

palkkaamista, kun työtuntien laskutettavuusaste on pidettävä korkeana. 23

Kansainvälinen toiminta, jolla on voitu tasata kotimaan suhdannevaihteluja, on

teknisessä palvelussa suurempaa kuin millään muulla KIBS-toimialalla. Viennistä

kaksi kolmasosaa kohdistuu teollisuus- ja tuotantosektorille. Loput koostuu

yhdyskunta- ja talonrakentamiseen liittyvistä suunnittelupalveluista ja muusta

vientitoiminnasta. Pääosa vientiin suuntautuneista teknisen palvelun yrityksistä

sijaitsee Uudellamaalla. Vientisuunnittelun siirtyminen ulkomaisiin tytäryhtiöihin on

kuitenkin vähentänyt perinteistä projektivientiä.

Mainontaa ovat mainonnan suunnittelu ja konsultointi, mainosaineistojen

valmistaminen sekä mainostilan ja –ajan välitys asiakkaalle. Mainostoimisto voi

tuottaa kaikkia edellä mainittuja palveluja (täyden palvelun toimisto) tai se voi olla

erikoistunut mediavälitykseen (mediatoimisto) taikka mainosten suunnitteluun ja

22

Teknisten palvelumarkkinoiden arvo on Suomessa noin kolme miljardia euroa, josta asiantuntijatyötä on kaksi miljardia

sekä koneita, laitteita ja alihankintaa miljardi euroa.

23

Lith ja Toivonen: Tekninen palvelu, toimialaraportti, 2002.


9

konsultointiin (suunnittelutoimisto). 24 Toteutunut kehitys on johtanut kuitenkin kohti

mainonnan, markkinoinnin ja viestinnän välistä integraatiota, jolloin puhutaan

mieluummin markkinointiviestinnästä kuin mainonnasta.

Mainonta on ollut Uudellamaalla toiseksi eniten kasvanut KIBS-toimiala

tarkasteluajanjaksolla 1995-2001, kun mm. kaupan ja teollisuuden asiakasyritykset

kasvattivat noususuhdanteen myötä mainosbudjettejaan. Sittemmin taloudellisen

kasvun hidastuminen on vaikuttanut toimialan omiin suhdannenäkymiin. Vuonna

2002 markkinointiviestintään käytettiin Suomessa 2,4 miljardia euroa, eli pari

prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna, mikä on näkynyt samalla myös

toimialan liikevaihdon supistumisena. 25

Lähes kaikki keskeiset markkinatutkimustoimintaa harjoittavat yrityksemme toimivat

Uudellamaalla. Käytännössä toiminta on keskittynyt Suomessa kolmeen suureen

toimialan yritykseen, joiden osuus toimialan myynnistä on noin kaksi kolmasosaa.

Toimialan myynti voidaan jakaa jatkuviin markkinatutkimuksiin

(omnibustutkimukset ja muut jatkuvat tutkimukset), web-tutkimuksiin, ad hoctutkimuksiin

ja kvalitatiivisiin tutkimuksiin. Erityisesti Internet-ympäristössä

toteutetut web-tutkimukset ovat lisääntyneet viime vuosina.

Markkinatutkimusten kysyntä kasvoi 1990-luvun jälkipuoliskolla voimakkaasti, sillä

asiakasyritysten kiinnostus mm. kuluttajien syvempään tuntemukseen on lisääntynyt.

Pääasiallisia asiakkaita ovat myyntiosuuksilla mitaten teollisuus, media ja kauppa.

Asiakasyritysten toimintaympäristön heikentyessä markkinatutkimuksiin liittyvä

kysyntä supistui nopeasti vuonna 2002. Toteutunut kehitys näkyi selvästi etenkin ad

hoc-tutkimusten vähenemisenä. Toimialalla kasvun ennakoidaan kuitenkin

käynnistyvän vuoden 2003 jälkipuoliskolla. 26

Yksityiset yritykset alkoivat käyttää 1990-luvulla enemmän liikkeenjohdon

konsulttipalveluja. Liikkeenjohdon Konsultit LJK:n mukaan konsultointi on

lisääntynyt viime vuosina eniten tietotekniikassa. Suhteellista osuuttaan

konsultoinnista ovat kasvattaneet myös yritysfuusioihin ja –ostoihin liittyvät

tehtävät. Seuraavaksi vahvinta kysyntä on ollut muutosjohtamisessa sekä kaikessa

henkilöstöön liittyvässä konsultoinnissa. Markkinointiin ja rahoitusjärjestelyihin

liittyvän konsultoinnin merkityksen ennustetaan sen sijaan vähenevän.

24

Mainostoimistojen ydinosaamista ovat markkinointiviestinnän suunnittelu ja luovat viestintäratkaisut. Yhä useammat

mainostoimistot ovat laajentaneet toimintaansa myös tuotantoon, etenkin ns. uuteen mediaan. Asiantuntijoiden mukaan

uusmedia sijoittuu toimialana ohjelmistoalan ja markkinointiviestinnän väliin. Uusmedia käsittää mm. www-palvelujen sekä

multimediaratkaisujen suunnittelua ja toteutusta, www-palvelujen ja sisältöjen tarjoamista sekä Internet-perusteista

mainontaa ja markkinointia.

25

Markkinointiviestintätoimistojen liitto ry.

26

Suomen Markkinatutkimusliitto ry.


10

Lakiasiain palvelut koostuvat asianajotoimistojen, lakiasiain toimistojen ja

patenttitoimistojen palveluista. Lakiasian palveluilla, kuten asianajopalveluilla

tarkoitetaan asiakkaan edun ajamista rikos-, siviili- ja muissa oikeusasioissa.

Patenttitoimistot avustavat patentti-, mallioikeus- ja tavaramerkkiasioissa. Muut

lakiasiain palvelut käsittävät lainopillisen neuvonnan, välimiestoiminnan,

oikeusasiankirjojen laadinnan ja vahvistamisen (perunkirjoitukset, yrityksen

perustamiskirjat ja testamentit yms.) sekä riitojen sovittelun.

Lakiasianpalvelujen kysynnän kasvu on ollut Suomessa hitaampaa kuin muissa

KIBS-palveluissa. 1990-luvulla asianajotoimistojen liikevaihto kasvoikin hitaammin

kuin bruttokansantuote. Esimerkiksi asianajajia on Suomessa vain kolme 10 000

asukasta kohden, mikä on vähemmän kuin muissa EU-maissa. Tämä on seurausta

siitä, että oikeudellisten palvelujen tarjoaminen ei ole meillä eikä myöskään

Ruotsissa luvanvaraista. Suomessa oikeudellisia palveluja voivat tarjota jopa

oikeustieteellistä koulutusta vailla olevat henkilöt.

Oikeudellisten palvelujen kysyntää on lisännyt liikejuridiikkaan, yhtiösopimuksiin ja

verotukseen liittyvissä tehtävissä asiakasyritysten kansainvälistyminen. Nykyään

pääosa asianajotoimistojen myynnistä kertyykin liikejuridiikasta ja

sopimusoikeudesta. Toiseksi suurimman oikeudenalan muodostavat

yksityisoikeudelliset riita-asiat. Perhe- ja perintöoikeuden sekä rikosasioiden

merkitys on taasen supistunut. 1990-luvulla lakimiehiä työllistäneet konkurssi- ja

velkasaneerausasiat ovat myös vähentyneet.

Kirjanpito ja tilintarkastus ovat perinteisiä liike-elämän KIBS-palveluja, joita

suhdanteet eivät paljon heiluttele. Kirjanpitotoimistot (tilitoimisto) hoitavat

asiakkaan kirjanpidon, tilinpäätösten ja veroilmoitusten laadinnan. Erillisenä

palveluna myydään laskentatoimeen liittyvää konsultointia, palkanlaskentaa ja

laskutustoimintaa. Tilintarkastusta ovat tilinpäätöksen, kirjanpidon ja hallinnon

tarkastus. Suomessa lakisääteisen tilintarkastuksen piiriin kuuluvat mm. osakeyhtiöt,

osuuskunnat, säätiöt, kuntayhteisöt ja julkisyhteisöjen liikelaitokset.

Tilitoimisto- ja tilintarkastusalalle sähköisen kirjanpidon yleistyminen,

rahaliikenteen kansainvälistyminen sekä muuttunut lainsäädäntö ovat merkinneet

uusia haasteita. Yhä keskeisempään asemaan tilitoimistoalalla ovat nousseet uuden

tietotekniikan hyväksikäyttö, myyntitaidot ja valmiudet kohdata asiakkaita.

Tilitoimistoihin kohdistunut kova kilpailuttaminen ja kireä hintakilpailu on kuitenkin

heikentänyt yritysten mahdollisuuksia kehittää toimintaansa. Tässä tilanteessa

etenkin pienten yritysten asema voi muodostua hankalaksi.

Tilitoimistojen asema poikkeaa muista KIBS-palvelujen tuottajista siinä, että

palvelujen tarjontaa on koko maassa ja pääsääntöisesti myös pienillä paikkakunnilla.

Varsinkin osa pienillä paikkakunnilla toimivista tilitoimistoista on varsinaisia


11

monitoimiosaajia ja ne toimivat alueellaan ”liikkeenjohdon konsulttitoimistoina.”

Samassa asemassa tilitoimistot voivat olla suurilla paikkakunnilla suhteessa pieniin

asiakasyrityksiin. Perinteisen kirjanpitotyön väheneminen korostaa tilitoimistojen

konsulttipalvelujen merkitystä entisestään.

Taulukko 3 Osaamisintensiiviset liike-elämän KIBS-toimialat Uudellamaalla 1995-2001.

Tuotannon

määrän

vuosikasvu

1995-2001, %

Osuus

toimialan

tuotannosta

Suomessa, %

Työllisyyden

kasvu 1995-

2001, lkm

Tietotekniikkapalvelu 16,2 65,0 16090 63,0

Tutkimus- ja kehittäminen 6,8 64,0 2049 59,3

Lainopillinen ja taloudellinen

konsultointi

6,7 63,3 3354 52,8

Tekninen palvelu 12,5 55,0 5555 46,8

Mainospalvelu 13,6 68,8 2187 60,0

Muut liike-elämän palvelut 27 11,2 55,2 6059 51,1

Yhteensä 11,7 61,1 35294 55,0

Lähde: Kansantalouden aluetilinpito, Tilastokeskus.

Osuus

toimialan

työllisyydestä

Suomessa, %

Taulukko 4 Liikevaihdon keskimääräinen kasvu KIBS-toimialoilla vuosina 2002 ja 2003.

Kasvu 2002, % Kasvu tammitoukokuussa

2003, %

Tietotekniikkapalvelu 2,5 3,8

Tutkimus ja kehittäminen 11,4 2,5

Lainopillinen ja taloudellinen konsultointi 6,6 1,1

Tekninen palvelu 2,6 -4,9

Mainospalvelu -2,6 0,3

Työnvälitys ja henkilöstön hankinta 7,7 16,9

1.4 Tuotannon kustannusrakenne

Lähde: Liiketoiminnan suhdannekuvaajat, Tilastokeskus.

KIBS-toimialat muodostavat työvoimavaltaisen toimialaryhmän, jossa toiminta

perustuu pitkälti henkilöstön osaamiseen. Henkilöstökustannukset ovat

Tilastokeskuksen tarjonta- ja käyttötaulujen mukaan toimialaryhmässä keskimäärin

noin 40 prosenttia kokonaiskustannuksista. Aine- ja tarvikeostojen osuus oli vuonna

27 Muista liike-elämän palveluista huomattava osa ei kuulu ns. osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen piiriin.


12

2000 noin 15-20 prosenttia, mutta niiden merkitys on supistunut 1990-luvulla.

(taulukko 5) Mainosalalla aine- ja tarvikeostot mm. graafiselta alalta ovat yhä

poikkeuksellisen suuret, mikä johtuu toiminnan erityispiirteistä.

Ulkopuolisten ostopalvelujen osuus kohoaa noin 20-30 prosenttiin KIBS-toimialojen

kokonaiskustannuksista. Ostopalvelujen merkitys on ollut suurinta teknisellä

suunnittelualalla, tietotekniikkapalveluissa ja liikkeenjohdon palveluissa. Varsinkin

osa teknisen palvelualan ja tietotekniikkapalvelun suurista yrityksistä on muuttunut

eräänlaisiksi pääurakoitsijoiksi, jotka hankkivat kokonaistoimituksiinsa palveluja

alihankkijoiltaan. Alihankinnalla on pyritty hankkimaan erikoisosaamista, lisäämään

joustavuutta ja tehostamaan palvelutuotantoa.

Taulukko 5 KIBS-toimialojen kustannusrakenne vuonna 1995 ja 2000, prosenttia tuotoksesta.

1995, % 2000, %

- Koneet, laitteet ja tavarat 22,4 17,4

- Palveluhyödykkeet 22,3 26,4

- Muut välituotteet 28 0,7 1,1

Välituotteet yhteensä 45,8 44,9

Työvoimakustannukset 37,4 40,7

Pääomakustannukset 29 16,8 14,4

Yhteensä 100,0 100,0

Lähde: Tarjonta- ja käyttötaulut, Tilastokeskus.

Taulukko 6 KIBS-toimialojen kustannusrakenne päätoimialoittain vuonna 2000, prosenttia

tuotoksesta.

Tietotekniikkapalvelut,

%

Tutkimus &

kehittämis-

palvelut, %

Lähde: Tarjonta- ja käyttötaulut, Tilastokeskus.

28 Rakennustyöt, vesi- ja energiakustannukset.

29 Kiinteän pääoman kuluminen, toimintaylijäämä, tuotantoverot miinus tukipalkkiot.

Muut liikeelämän

palvelut, %

- Koneet, laitteet ja tavarat 6,5 7,4 22,3

- Palveluhyödykkeet 34,3 29,1 23,2

- Muut välituotteet 1,4 1,4 0,9

Välituotteet yhteensä 42,2 37,9 46,4

Työvoimakustannukset 45,9 56,2 37,4

Pääomakustannukset 11,9 5,9 16,2

Yhteensä 100,0 100,0 100,0


13

1.5 Tuotoksen käyttö ja asiakkaat

KIBS-alojen tuotoksen käyttö koostuu välituotekäytöstä 30 , kotimaisesta

loppukäytöstä 31 ja viennistä. Tilastokeskuksen tarjonta- ja käyttötaulujen mukaan

kotimainen välituotekäyttö oli tuotoksesta 72 prosenttia, investoinnit 11 prosenttia,

julkinen ja yksityinen loppukulutus kuusi prosenttia sekä vienti 11 prosenttia vuonna

2000. 32 (taulukko 7) Kotimaisen lopputuotekäytön merkitys on suurta

tietotekniikkapalveluissa ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan toimialalla. Muissa

liike-elämän palveluissa korostuu välituotekäytön merkitys. (taulukko 8)

Taulukko 7 KIBS-toimialojen tuotoksen käyttö yhteensä vuosina 1995 ja 2000.

Tuotoksen käyttö: Osuus tuotoksesta Osuus tuotoksesta

1995, % 2000, %

- Teollisuustuotanto 35,2 35,7

- Palvelutuotanto 27,5 30,6

- Muu tuotanto 4,7 5,9

Välituotekäyttö yhteensä 67,4 72,2

- Loppukulutus 7,7 6,2

- Investoinnit 12,9 10,6

- Vienti 11,9 11,0

Lopputuotekäyttö yhteensä 32,5 27,8

Yhteensä 100,0 100,0

Lähde: Tarjonta- ja käyttötaulut, Tilastokeskus.

Taulukko 8 KIBS-toimialojen tuotoksen käyttö päätoimialoittain vuonna 2000.

Tuotoksen käyttö: Tietotekniikkapalvelun

tuotos,

%

Tutkimus- ja kehittämistoimin-

nan tuotos, %

- Teollisuustuotanto 19,5 37,5 40,6

- Palvelutuotanto 22,9 1,1 7,3

- Muu tuotanto 3,2 5,3 35,4

Välituotekäyttö yhteensä 45,6 43,9 83,2

- Loppukulutus 0,5 42,9 4,4

- Investoinnit 46,8 0 0,3

- Vienti 7,1 13,2 12,1

Lopputuotekäyttö yhteensä 54,4 56,1 16,8

Yhteensä 100,0 100,0 100,0

Lähde: Tarjonta- ja käyttötaulut, Tilastokeskus.

Muiden liikeelämänpalvelujen

tuotos, %

30

Tuotettujen KIBS-palvelujen välituotekäyttö muiden toimialojen tavara- ja palvelutuotannossa.

31

Kotimaista lopputuotekäyttöä ovat yksityiset ja julkiset kulutusmenot sekä investoinnit.

32

Tuotoksen käyttö on muuttunut KIBS-toimialoilla vuodesta 1995 siten, että erityisesti muille palvelualoille suuntautuneen

kotimaisen välituotekäytön merkitys on kasvanut.


Asiakasryhmät Etelä-Suomessa

14

KTM:n teettämän vuoden 2003 pk-barometrin mukaan keskimäärin 84 prosenttia

Etelä-Suomessa toimivien KIBS-palveluyritysten myynnistä suuntautuu

yrityssektorille, 12 prosenttia julkiselle sektorille ja kuusi prosenttia suoraan

kotitalouksille. Etelä-Suomeen luetaan tässä yhteydessä Uusimaa, Häme ja Kymi.

Pk-barometristä ilmenee, että muualla Suomessa toimiville KIBS-palveluyrityksille

julkisen sektorin merkitys asiakkaana on suurempi kuin Etelä-Suomessa. Suurin

julkisen sektorin merkitys on Pohjois-Suomessa.

Toimialoittain tarkasteltuna palvelutoimialat (pl. kauppa) ovat Etelä-Suomessa

kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelussa tärkein asiakasryhmä. Teknisessä palvelussa

teollisuus on suurin asiakas, mutta tietotekniikkapalvelussa muut palvelutoimialat ja

teollisuus ovat suurin piirtein yhtä tärkeitä asiakasryhmiä. Mainospalvelussa pääosa

myynnistä kohdistuu kauppaan ja muille palvelualoille. Teknisessä palvelussa

erityispiirteenä on julkisen sektorin vahva asiakasasema. Myös tietotekniikka-alalla

valtio ja kunnat ovat tärkeitä palvelujen ostajia.

KIBS-toimialoilla toimitaan yleisesti alihankkijoina muille saman toimialan

yrityksille tai muille yrityksille. Osa alihankkijoina toimivista yrityksistä on syntynyt

emoyhtiön palvelutoimintojen yhtiöittämisen kautta ja niiden myynti kohdistuu

pääasiassa emoyhtiölle tai muille saman konsernin yksiköille. 33 KTM:n pkbarometrien

mukaan 40 prosenttia KIBS-toimialojen yrityksistä toimii alihankkijoina

muille yrityksille. Tietotekniikkapalvelussa, teknisessä palvelussa, mainospalvelussa

alihankkijoita on yli puolet yrityksistä. (taulukko 9)

Taulukko 9 Alihankkijana toimiminen KIBS-toimialoilla, prosenttia yrityksistä.

Toimii Ei toimi

alihankkijana, % alihankkijana, %

Tietotekniikkapalvelu 56 44

Tekninen palvelu 55 45

Mainospalvelu 54 46

Muut palvelut liike-elämälle 44 56

Tilintarkastuspalvelut 16 84

Kirjanpitopalvelu 6 94

Yhteensä 43 57

Lähde: Pk-barometri 2003, KTM.

33 Mm. pankkien entiset atk-osastot tai teollisuuden suunnitteluosastot.


1.6 KIBS-toimialojen kansainvälinen toiminta

15

Osaamisintensiivisistä liike-elämän palveluista on muodostunut dynaamisin osa

Suomen palveluvientiä. KIBS-palvelujen vienti on samalla monipuolistunut, sillä

vielä 1990-luvun alussa toimialan vientikauppa koostui lähes yksinomaan teknisistä

suunnittelupalveluista. Mm. tietotekniikka- ja liikkeenjohdon palvelujen vienti on

moninkertaistunut muutamassa vuodessa. Myös mainos- ja lakiasiain palvelujen

vienti on kasvanut. Näiden palvelujen vientiä on edesauttanut palvelujen

digitalisointi ja tietoliikennetekniikan kehittyminen. 34

Tilastokeskuksen rakennetilastojen mukaan KIBS-toimialojen viennin arvo oli noin

miljardi euroa vuonna 2001. (taulukko 10) Ulkomaankaupan palvelutaseessa liikeelämän

palvelujen vienti tilastoituu ns. muihin palveluihin. Palvelutaseen

kokonaisviennin arvosta, eli matkustuksen, kuljetuksen ja ns. muiden palvelujen

yhteenlasketuista vientituloista, liike-elämän palvelut muodostavat vajaan

neljänneksen ja ns. muiden palvelujen vientituloista kolmanneksen. Liike-elämän

palvelujen vientiosuuksien ennakoidaan kasvavan edelleen lähivuosina.

Jos palvelutaseeseen tilastoituvaan suoraan vientiin lisätään ulkomaisten

tytäryhtiöiden toiminta (lähes miljardi euroa), nousee KIBS-toimialojen koko

kansainvälisen toiminnan arvo arviolta kahteen miljardiin euroon. Suomalaisten

liike-elämän palveluyritysten ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden toiminta on

kasvanut viime vuosina perinteistä vientiä enemmän ja kehityksen uskotaan jatkuvan

samanlaisena. Tiedot ulkomaisten tytäryhtiöiden toiminnasta perustuvat

yrityskyselyihin ja toimialajärjestöjen tilastoihin.

Kansainvälisen toiminnan koko arvolla (ulkomaiset yksiköt ja suora vienti) mitaten

suurimmat KIBS-toimialat ovat tekniset suunnittelupalvelut, tietotekniikkapalvelut ja

liikkeenjohdon konsulttipalvelut. (taulukko 10) KTM:n teettämän pk-barometrin

mukaan noin neljänneksellä liike-elämän palveluyrityksistä on vientitoimintaa.

Liikevaihtoon suhteutettu vienti edustaa yrityskyselyjen mukaan noin 10 prosenttia

toiminnasta ilman ulkomaisia tytäryhtiöitä. Teknisessä palvelussa viennin merkitys

on suurempi kuin muilla KIBS-toimialoilla.

Teknisen palvelualan viennistä kaksi kolmasosaa kohdistuu teollisuus- ja

tuotantosektorille. Tuotantosektorille kohdistuvan viennin painopistealue on ollut

koneenrakennustekniikassa, laiva- ja meritekniikassa, tehdas- ja laitossuunnittelussa

sekä teollisuusautomaatiossa. Teollisuus- ja tuotantosektorille suuntautuvasta

viennistä merkittävä osa on kokonaistoimituksia, jotka sisältävät koneita, laitteita ja

34 Lith, Pekka: Kansainvälinen kauppa ja kaupanesteet –palveluyritysten näkökulma, 2002.


16

suunnittelupalveluja. Loput toimialan viennistä koostuu pääasiassa yhdyskunta- ja

talonrakentamiseen liittyvistä suunnittelupalveluista. 35

30 prosenttia tietotekniikkapalvelualan viennistä oli asiantuntijapalveluja ja 70

prosenttia ohjelmistotuotteita vuonna 2001. Myös royalty- ja lisenssitulot ovat

tuoneet toimialalle tuloja ulkomailta. Liikkeenjohdon palveluissa ulkomaisten

sijoitusten kasvu Suomessa ja ulkomaiset yritysostot ovat laajentaneet

yrityskauppoja ja veroneuvontapalveluja koskevien konsulttipalvelujen kysyntää.

Kehitysmaissa konsulttiyritykset ovat osallistuneet mm. terveys-, sosiaali- ja

koulutusalan kehittämishankkeisiin sekä maaseudun kehittämisohjelmiin. 36

Lakiasiain palveluissa kansainväliset tehtävät liittyvät yrityskyselyjen mukaan

patenttiasioihin, yhtiösopimuksiin ja verotukseen. Suhteellisesti suurinta

palveluviennin merkitys on patenttitoimistoissa. Muilla KIBS-toimialoilla

palveluvienti on ollut melko pientä. 37 Myös sijoittautuminen ulkomaille on

harvinaista. Kansainvälistyminen on tapahtunut mm. mainostoimistoalalla ja

tilintarkastuksessa ketjuuntumisen kautta. Monet merkittävät mainostoimistot ja

tilintarkastustoimistot ovatkin osa kansainvälistä konsernia ja ketjua.

Taulukko 10 KIBS-toimialojen kansainvälinen toiminta toimialoittain vuonna 2001.

Vienti 2001,

milj. euroa

Vienti 2001 /

liikevaihto, %

Tekniset palvelut 475,1 16,9 200

Tietojenkäsittelypalvelut 314,0 8,3 660

Konsultti- ja henkilöstöpalvelut 76,3 5,7 30

Lainopilliset ja taloudelliset palvelut 56,0 4,7 ..

Mainos- ja markkinointipalvelut 54,0 3,1 10

Tutkimus ja kehittäminen 33,4 24,1 ..

Yhteensä 1008,9 9,2 900

Lähde: Rakennetilastot, Tilastokeskus.

Ulkomaisten

tytäryhtiöiden 38

toiminta, milj. euroa

KIBS-toimialojen vientitoiminta on suuntautunut pääasiassa Länsi-Eurooppaan 39 .

(taulukko 11) Länsi-Euroopan merkitys korostuu etenkin tietotekniikkapalveluissa ja

mainospalveluissa. Tietotekniikkapalvelussa Pohjois-Amerikka on tullut tärkeäksi

kohdealueeksi. Teknisellä palvelualalla ja liikkeenjohdon palveluissa Itä-Eurooppa ja

35 Lith, Pekka: Kansainvälinen kauppa ja kaupanesteet –palveluyritysten näkökulma, 2002.

36 Lith, Pekka: Kansainvälinen kauppa ja kaupanesteet –palveluyritysten näkökulma, 2002.

37 Monet KIBS-toimialat toimivat lähinnä vain kotimaassa. Palvelujen vientimahdollisuuksia on supistanut se, että

palvelutoiminta (mainonta, tilintarkastus, oikeudelliset palvelut) on sidoksissa oman maan lainsäädäntöön, normeihin tai

kulttuuriin.

38 Ulkomaisten tytäryhtiöiden toiminnan laajuutta koskevat tiedot ovat asiantuntija-arvioita, jotka perustuvat

toimialajärjestöjen ja yrityskyselyistä saatuihin tietoihin.

39 Nykyiset EU- ja ETA-maat.


17

Kaakkois-Aasia ovat huomattavia vientikohteita, joiden lisäksi palveluvientiä on

Latinalaiseen Amerikkaan ja Afrikkaan. Teknisen palvelualan kansainvälistä

toimintaa kuvastaa se, että vientiä on yli sataan maahan. 40

Taulukko 11 KIBS-toimialojen vienti alueittain 2001, prosenttia viennin arvosta.

Tietotekniikkapalvelu,

%

Tekninen

palvelu, %

EU ja muu Länsi-Eurooppa 66,9 40,0 15,0

Itä-Eurooppa .. 11,0 14,0

Pohjois- ja Etelä-Amerikka 23,1 24,0 20,0

Aasia ja Oseania 9,0 19,0 26,0

Afrikka .. 6,0 5,0

Erittelemätön vienti 1,0 .. 20,0

Yhteensä 100,0 100,0 100,0

Lähde: Ulkomaankaupan yrityskyselyt 2002.

KIBS-palvelujen toimitusmuodot 41

Liikkeenjoh-

don palvelu ja

markkinatutkimus,

%

Kansainvälisten järjestöjen laatimassa ulkomaankaupan käsikirjassa on esitelty

uudentyyppinen palvelujen tarjoamisen jakaminen eri toimitusmuotoihin (mode of

supply). Toimitusmuotoja on käytetty GATS-sopimuksen 42 ns. toisen osan

muodostavissa WTO:n jäsenvaltioiden erityisissä sitoumuksissa määrittelemään

markkinoillepääsyä eri palvelusektoreilla. GATS-neuvotteluissa jäsenmaat esittävät

toisilleen markkinoillepääsyä koskevia pyyntöjä ja tarjouksia toimitusmuotojen ja

palveluja koskevan sektoriluokittelun avulla.

40 Lith, Pekka: Kansainvälinen kauppa ja kaupanesteet –palveluyritysten näkökulma, 2002.

41 Lith, Pekka: Kansainvälinen kauppa ja kaupanesteet –palveluyritysten näkökulma, 2002.

42 Maailman kauppajärjestö WTO:n perustamissopimukseen liiteosana kuuluva palveluja koskeva monenvälinen ja

oikeudellisesti sitova puitesopimus GATS (General Agreement on Trade in Services).


Palvelujen toimitusmuotoja ovat

- rajan ylittävä tarjonta (cross border supply 43 )

- kulutus ulkomailla (consumption abroad 44 )

- kaupallinen läsnäolo (commercial presence 45 )

- luonnollisen henkilön läsnäolo (presence of natural person 46 ).

18

Vuoden 2002 yrityskyselyjen perusteella rajan ylittävän tarjonnan merkitys on suuri

mm. liikkeenjohdon palveluissa, mainospalveluissa ja lakiasiain palveluissa.

Tietotekniikkapalveluissa pääasiallinen toimitusmuoto on kaupallinen läsnäolo.

Teknisessä palvelussa perinteinen projektivienti (luonnollisten henkilöiden läsnäolo)

on edelleen tärkeää, mutta kaupallisen läsnäolon merkitys kasvaa koko ajan.

Palvelujen neljättä toimitusmuotoa, kulutusta ulkomailla, esiintyy

koulutuspalveluissa ja hieman teknisessä palvelussa.

Lähiajan vientinäkymiä

Kansainvälinen toiminta kasvaa tietotekniikkapalvelussa lähivuosina nopeammin

kuin kotimainen kysyntä. KTM:n teettämän vuoden 2003 pk-barometrin mukaan

noin 40 prosenttia alan yrityksistä aikoo panostaa kansainvälistymiseen. Yritysten ja

julkisyhteisöjen tietotekniikkatoimintojen ulkoistaminen lisäävät palvelujen kysyntää

Pohjoismaissa ja muissa EU-maissa. Uusia ICT-markkinoita syntyy mm. Kiinaan,

Intiaan ja Brasiliaan. Baltian maat, muut Itä-Euroopan EU:n ehdokasmaat ja Venäjä

ovat kasvava markkina-alue.

Uusia vientimahdollisuuksia tarjoavat tietotekniikkapalveluissa mm. Internetin ja

mobiiliteknologian yhdistäminen, paikantamispalvelut, ASP-liiketoiminnan 47

mahdollistavat ratkaisut, viihdepalveluihin liittyvät tuotteet, yritysten

tuotantoketjujen yhdistämiseen liittyvät järjestelmät ja palvelujen tarjonta-alustat 48

sekä niihin liittyvät konsultointi- ja tukipalvelut. Suomalaisten yritysten vahvuuksia

ovat korkea osaaminen ja vahva toimialatuntemus mm. pankkisektorilla, kaupan

alalla ja julkisen sektorin tietotekniikkahankinnoissa.

43

Toteutuu, kun palvelu (mm. tuotteistettu tekninen suunnitelma) tarjotaan Suomesta ilman fyysistä läsnäoloa / siirtymistä

markkina-alueelle. Palveluntuottajan ja ulkomaisen ostajan ei tarvitse kohdata. Rajan ylittävässä tarjonnassa palvelu sisältyy

tuotteeseen (mm. tietodisketti) tai palvelua välitetään ostajalle sähköisesti tai postin välityksellä.

44

Toteutuu, kun palvelua tarjotaan Suomeen siirtyneelle henkilölle (ulkomaisen yrityksen työntekijälle), joka ei asu

(oleskele) meillä pysyvästi. Esimerkkinä tällaisesta on koulutustapahtuma.

45

Toteutuu, kun suomalainen palveluntuottaja tarjoaa palvelujaan kaupallisesti ulkomailla pysyvästä toimipaikasta käsin

(ulkomaiset tytäryritykset, sivuliikkeet, haarakonttorit yms.).

46

Toteutuu, kun itsenäinen suomalainen yrittäjä tai suomalaisen palveluyrityksen työntekijä(t) lähetetään tilapäisesti

(projektiluontoisesti) ulkomaille (määritelmä ei kata pysyvää työllistymistä markkina-alueella).

47

Tietotekniikkasovellusten (mm. toiminnanohjausjärjestelmä) vuokraaminen asiakasyrityksille.

48

Mm. sähköinen kauppapaikka.


19

KTM:n pk-barometristä kävi ilmi, että 30 prosenttia teknisen palvelualan yrityksistä

aikoo panostaa kansainvälistymiseen. Suuntausta voidaan pitää oikeana, sillä 1990luvulta

lähtien suunnittelupalvelujen kotimainen kysyntä on asettunut monilla

toimialoilla aiempaa alhaisemmalle tasolle, eivätkä kotimarkkinat kasva näköpiirissä

olevassa tulevaisuudessa takavuosikymmenten tapaan. Pk-barometrin mukaan puolet

toimialan yrityksistä kehittää omia valmiuksiaan suorana viejänä. Loput panostavat

kansainväliseen yhteistyöhön muiden yritysten kanssa.

Teknisellä suunnittelualalla lupaavia vientituotteita on uutta teknologiaa soveltavassa

energiahuollossa, metallin kierrätysteollisuuden prosessiosaamisessa, meri- ja

laivatekniikassa ja etenkin jätevesi- ja muussa ympäristöhuoltotekniikassa.

Vedenkäsittelyjärjestelmien ja ympäristösuunnittelun kysyntää lisäävät kiristyvät

ympäristönormit EU:ssa ja kasvavat ympäristöongelmat, joiden kanssa kamppailevat

etenkin IVY-maat, vastateollistuneet nopean talouskasvun Aasian ja Latinalaisen

Amerikan maat ja Afrikan kehitysmaat.

Myös suomalaisten liikkeenjohdon palveluyritysten vientimarkkinat ovat muuttuneet

maailmanlaajuisiksi. Liikkeenjohdon koulutukseen, informaatioteknologiaan ja

liiketoimintaan liittyvällä osaamisella voi olla kysyntää Baltiassa, Venäjällä ja

muualla Itä-Euroopassa. Kehitysmaissa suomalaiset konsulttiyritykset ovat

osallistuneet mm. terveys-, sosiaali- ja koulutusalan kehittämishankkeisiin ja

maaseudun kehittämisohjelmiin. Markkinatutkimuksessa kasvupotentiaalia on

lisännyt tiedonsiirtotekniikan kehittyminen.


20

2 Osaamisintensiivisten palvelualojen yritystoiminta

2.1 KIBS-alojen yritykset ja toimipaikat

Yritykset Suomessa

Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan (YTR) liike-elämän

palvelualoilla toimi Suomessa kaikkiaan 33 200 yritystä vuonna 2001. Näistä

osaamisintensiivisten liike-elämän palvelualojen yrityksiä (KIBS-alat) oli 25 300.

Vuodesta 1995 KIBS-yritysten määrä on kasvanut kolmanneksella, kun koko

yrityskentässä yritysten määrä on lisääntynyt viidenneksellä. Määrällinen kasvu on

ollut suurinta teknisessä palvelussa, mutta yrityskantaan suhteutettuna kasvu on ollut

ripeintä tutkimus- ja kehittämis- sekä tietotekniikkapalvelussa. (taulukko 12)

Suomessa KIBS-yritykset ovat keskittyneet etupäässä Helsingin seudulle ja muualla

maassa maakuntakeskuksiin, joissa yritystoiminta on muutoinkin vilkasta. Mm.

tilintarkastustoiminnassa, liikkeenjohdon konsultoinnissa ja lakiasiain palveluissa

merkittävä osa toiminnasta on keskittynyt pääkaupunkiseudulle. Sitä vastoin

kirjanpitoala on esimerkki toimialasta, jossa yritykset ovat levittäytyneet tasaisesti

ympäri maan. Internetin vuoksi paikallisuuden merkitys on vähentynyt tälläkin

toimialalla, sillä raportointi hoidetaan sähköisesti asiakkaiden kanssa.

Taulukko 12 Osaamisintensiiviset liike-elämän palveluyritykset Suomessa 1995 ja 2001.

Yrityksiä Yritysten määrän Yritysten määrän

2001, lkm lisäys 1995-2001, lkm lisäys 1995-2001, %

Tietotekniikkapalvelu 3670 +1299 +54,8

Tutkimus- ja kehittäminen 272 +129 +90,2

Lainopilliset ja taloudelliset palvelut 5886 +996 +20,4

Tekniset palvelut 7304 +1630 +28,7

Mainos- ja markkinointipalvelut 3134 +728 +30,3

Konsultti- ja henkilöstöpalvelut 5005 +1599 +46,9

KIBS-toimialat yhteensä 25271 +6381 +33,8

Kaikki yritykset yhteensä 224847 +35389 +18,7

Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus.

YTR:n tilastoista ilmenee, että noin 87 prosenttia liike-elämän palveluyrityksistä

työllistää alle viisi henkilöä. Suuria yli 250 työntekijän yrityksiä on vain muutamia

kymmeniä. Suurten yritysten osuus liikevaihdosta on noin viidennes ja henkilöstöstä

neljännes. Liike-elämän palvelualat ovat mitä suuremmassa määrin pk-toimiala,

jossa suurten yritysten merkitys on pienempi kuin useimmilla muilla toimialoilla.

Alatoimialoittain tarkasteltuna suurten yritysten merkitys korostuu mm.

tietotekniikkapalvelussa ja tilintarkastustoiminnassa.


21

Liike-elämän palvelualoja ei voida verrata suoraan toisiinsa yleisen pk-yrityksen

käsitteen perusteella, sillä pk-yrityksen käsite vaihtelee toimialoittain. Esimerkiksi

10 työntekijän asianajotoimisto on alallaan jo melko suuri yritys, mutta teknisellä

suunnittelualalla tämän kokoinen yritys kuuluu pieniin yrityksiin. (taulukko 13)

YTR:n tilastot kuitenkin osoittavat, että yrityskoko on kasvanut vuosina 1995-2001.

Erityisesti keskikokoiset 20-249 työntekijän yritykset ovat kasvattaneet osuuttaan

toimialaryhmän henkilöstöstä ja liikevaihdosta. 49 (taulukko 14)

Taulukko 13 Pk-yritysten 50 osuudet toimialansa liikevaihdosta ja henkilöstöstä liike-elämän

palveluissa 2001.

Osuus

Osuus

liikevaihdosta, % henkilöstöstä, %

Lakiasiain palvelu 99 99

Liiketoiminnan ja johdon konsultointi 83 84

Kirjanpito ja tilintarkastus 77 83

Mainostoimistot 74 88

Työvoiman vuokraus 74 74

Muu markkinointipalvelu 70 82

Tekninen palvelu 66 73

Tietotekniikkapalvelu 43 49

Lähde: Yritysten rakennetilastot, Tilastokeskus.

Taulukko 14 Liike-elämän palveluyritykset 51 henkilöstön kokoluokittain 2001.

Yrityksen

kokoluokka,

työntekijää

Osuus

yrityksistä,

%

Muutos

1995-2001,

%-yksikköä

Osuus

henkilös-

töstä, %

Muutos

1995-2001,

%-yksikköä

Osuus

liikevaih-

dosta, %

- 4 86,6 -1,0 19,2 -6,2 19,3 +0,5

5 – 19 9,8 -0,4 17,9 -2,8 17,5 -1,6

20 – 49 2,2 +0,9 13,7 +3,4 14,7 +3,0

50 – 249 1,2 +0,4 23,3 +3,7 27,8 +2,1

250 - 0,2 +0,1 25,9 +1,9 20,7 -4,0

Yhteensä 100,0 100,0 100,0

Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus.

Muutos

1995-2001,

%-yksikköä

49

Henkilöstön määrällä mitaten painopisteen muutos pienistä suuriin yrityksiin on ollut merkittävä etenkin

tietotekniikkapalvelussa.

50

Pk-yritykset ovat yrityksiä, joiden henkilöstö on alle 250 työntekijää, liikevaihto enintään 40 miljoonaa euroa tai taseen

loppusumman enintään 27 miljoonaa euroa. Lisäksi edellytetään, että niiden pääomasta tai äänivaltaisista osakkeista 25

prosenttia tai enemmän ei ole sellaisten yritysten omistuksessa, joihin ei voida soveltaa pk-yrityksen määritelmää.

51

Nace:t 72, 73 ja 74.


Yritystoimipaikat Uudellamaalla

22

Vuonna 2001 KIBS-toimialoilla toimi Uudellamaalla (Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan

maakunnat) Tilastokeskuksen YTR:n mukaan 12 100 yritystoimipaikkaa, joiden

henkilöstö oli 63 400 ja liikevaihto 7,7 miljardia euroa. Suomen kaikista KIBStoimialojen

toimipaikoista Uudellamaalla sijaitsi 45 prosenttia. Uusmaalaiset

toimipaikat ovat henkilöstöllä ja liikevaihdolla mitaten suurempia kuin muualla

maassa, mikä on nostanut edelleen niiden henkilöstö- ja liikevaihto-osuuksia koko

Suomeen nähden. (taulukko 15)

Tilastot osoittavat, että KIBS-toimialojen merkitys on kasvanut tuntuvasti

Uudellamaalla yritystoimipaikkojen määrällä, henkilöstöllä ja liikevaihdolla mitaten

vuosina 1995-2001. (taulukko 15) Samalla Uudenmaan osuus etenkin Suomen

kaikkien KIBS-yritystoimipaikkojen liikevaihdosta on lisääntynyt. Toimialoittainen

tarkastelu paljastaa, että kasvu painottuu Uudellamaalla erityisesti toimialaryhmään

lainopilliset ja taloudelliset palvelut, jotka pitävät sisällään lakiasiain palvelualat

sekä kirjanpitotoiminnan ja tilintarkastusalan.

Liikevaihdolla mitaten eniten ovat kasvaneet mainos- ja markkinointipalvelut. Osa

liikevaihdon kasvusta on kuitenkin tilastollista, mikä johtuu liikevaihdon käsitteen

muuttumisesta mainospalvelussa. 52 Muilla KIBS-aloilla toimipaikkojen määrän,

henkilöstön määrän sekä liikevaihdon kasvu oli vuosina 1995-2001 suurin piirtein

samaa luokkaa kuin koko Suomessa. Henkilöstöllä ja liikevaihdolla mitaten

Uudenmaan suurin KIBS-toimiala on tietotekniikkapalvelu, vaikkakin teknisessä

palvelussa toimii määrällisesti eniten yritystoimipaikkoja. (taulukko 16)

Taulukko 15 KIBS-toimialojen toimipaikat Uudellamaalla vuosina 1995 ja 2001.

1995 2001

Toimipaikat, lkm 8781 12119

- Osuus Uudenmaan yritystoimipaikoista, % 14,9 16,2

- Osuus Suomen KIBS-toimipaikoista, % 44,7 45,2

Henkilöstö, lkm 35668 63406

- Osuus Uudenmaan yritystoimipaikkojen henkilöstöstä, % 10,0 13,9

- Osuus Suomen KIBS-alojen henkilöstöstä, % 55,4 56,2

Liikevaihto, miljoonaa euroa 3151 7687

- Osuus Uudenmaan yritystoimipaikkojen liikevaihdosta, % 4,9 6,5

- Osuus Suomen KIBS-alojen liikevaihdosta, % 60,5 64,4

Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus.

52 Ennen vuotta 1999 mainostoimistojen liikevaihtona käytettiin Tilastokeskuksen YTR:ssä myyntikatetta (liikevaihto

miinus ostot), joka sisältää mainostoimiston oman tuotannon arvon ja välityspalkkiot. Sittemmin YTR on siirtynyt

liikevaihtokäsitteen mukaiseen liikevaihtoon, minkä seurauksena mainosalan liikevaihto on tilastoissa kolminkertaistunut.

Vaikutukset ovat olleet suurimmat Uudellamaalla, missä toimii pääosa maamme suurista mainostoimistoista.


Taulukko 16 KIBS-yritystoimipaikat Uudellamaalla toimialoittain 2001.

23

Yritystoimipaikat,

lkm

Uudenmaan osuus

henkilöstöstä koko

maassa, %

Tietotekniikkapalvelu 2110 66,0 71,7

Tutkimus- ja kehittäminen 137 48,0 64,6

Lainopilliset ja taloudelliset palvelut 2228 45,5 57,4

Tekniset palvelut 3080 44,7 49,8

Mainos- ja markkinointipalvelut 1692 65,7 80,9

Konsultti- ja henkilöstöpalvelut 2872 61,3 69,4

KIBS-toimialat yhteensä 12119 56,2 64,4

Kaikki toimipaikat yhteensä 75031 35,6 44,0

Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus.

2.2 Ulkomaalaisomisteiset yritykset

Uudenmaan osuus

liikevaihdosta koko

maassa, %

Suomen Pankin mukaan ulkomaisten yhtiöiden suora sijoituskanta, eli vähintään 10

prosentin omistusosuuden ja äänivallan tuottavat sijoitukset, oli Suomessa 27

miljardia euroa vuonna 2001. Se jakaantui sijoituskohteittain siten, että palvelualojen

osuus oli vajaat 60 prosenttia, teollisuuden runsas kolmannes ja muiden

erittelemättömien kohteiden noin 5-10 prosenttia. Pääosa palvelualojen suorista

sijoituksista on tehty kaupan alalle ja rahoitustoimintaan, mutta myös liike-elämän

KIBS-toimialoille on suuntautunut runsaasti ulkomaista pääomaa.

Ulkomaisilla investoinneilla on voitu uudistaa suomalaista tuotantorakennetta, lisätä

kilpailua ja hankkia uutta osaamista. Suomessa monet tunnetut mainostoimistot,

liikkeenjohdon konsulttitoimistot ja tietotekniikkapalvelun yritykset ovat

ulkomaisten konsernien yksiköitä. Sitä vastoin mm. tilintarkastustoiminnassa

kansainvälistyminen on tapahtunut ketjuuntumisen kautta. 53 Pääosa liike-elämän

palvelualoille suuntautuneista sijoituksista on tullut muista Länsi-Euroopan maista,

mutta myös amerikkalaiset yhtiöt ovat sijoittaneet maahamme.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa toimi vuonna 2001 noin 420 ulkomaista liikeelämän

palveluyritystä, mikä oli runsaat viidennes kaikista maassamme toimivista

ulkomaisista yrityksistä. 54 Vuodesta 1995 ulkomaisten yritysten määrä ja henkilöstö

on toimialalla kolminkertaistunut. Liike-elämän palvelujen jalostusarvosta

ulkomaisten yritysten osuus on noussut 13 prosenttiin vuonna 2001. Ilmeisesti EU-

53

Kansainvälisen ketjun levittäytyminen uusille markkina-alueille voi tapahtua aluksi tytäryhtiön perustamisen kautta,

jonka omistaa jokin lähialueella toimiva ao. ketjuun kuuluva yritys. Tämä on kuitenkin vain välivaihe, sillä myöhemmin

uusi perustettu tytäryritys siirtyy paikalliseen omistukseen.

54

Ulkomaiksi yrityksiksi on tilastoitu yritykset, joiden omistuksesta tai äänivallasta yli 50 prosenttia on suoraan tai

välillisesti yhden ulkomaisen tahon hallussa.


24

jäsenyys ja sittemmin kuuluminen Euroopan rahaliittoon on helpottanut ulkomaisten

investointien saamista Suomeen. (taulukko 17)

Taulukko 17 Ulkomaisten yritysten osuus liike-elämän palvelualoilla 1995-2001, prosenttia.

Osuus Osuus Osuus

yrityksistä, % henkilöstöstä, % jalostusarvosta, %

1995 0,4 6,3 7,9

1997 0,5 10,4 10,3

1999 0,7 10,4 9,9

2001 1,0 13,6 12,9

Lähde: Ulkomaisten yritysten tilastot, Tilastokeskus.

Taulukko 18 Ulkomaisten liike-elämän palveluyritysten henkilöstö ja jalostusarvo toimialoittain

2001.

Henkilöstö, lkm Jalostusarvo, milj.

euroa

Kiinteistö- ja vuokrauspalvelut 1095 148

Tietotekniikkapalvelu 5353 387

Tutkimus ja kehittäminen 84 5

Muut liike-elämän palvelut 18077 696

Yhteensä 24609 1236

Lähde: Ulkomaisten yritysten tilastot, Tilastokeskus.

2.3 Kannattavuuden, rahoitusaseman ja tuottavuuden kehitys

Kannattavuus ja rahoitusasema

Tilastokeskuksen rakennetilastot osoittavat, että liike-elämän palvelualojen

kannattavuus on heikentynyt vuosina 2000-2002, kun kannattavuutta mitataan

suhteuttamalla toimialojen käyttökate 55 , rahoitustulos 56 tai nettotulos 57 liikevaihtoon

(taulukot 19 ja 20). Heikentynyt kannattavuus johtuu kansantalouden kasvun

hidastumisesta ja asiakastoimialojen vaikeuksista niiden omilla markkinoilla.

Kehitys on ollut heikointa tietotekniikkapalvelun osalta keskisuurissa yrityksissä 58 ja

muiden liike-elämän palvelujen osalta suurissa yrityksissä. 59

55

Käyttökate kertoo yrityksen liiketoiminnan tuloksen ennen poistoja ja rahoituseriä.

56

Rahoitustulos (käyttökate plus rahoitustuotot ja –kulut miinus oikaistut verot) kuvaa yrityksen kykyä suoriutua

varsinaisen ja muun säännöllisen liiketoiminnan tuotoilla mm. poistoista, lainojen koroista ja voitonjakoeristä.

57

Nettotulos saadaan, kun liiketulokseen (käyttökate miinus poistot ja arvonalentumiset) lisätään rahoitustuotot ja

vähennetään rahoituskulut ja verot. Yrityksen toimintaa voidaan pitää kannattavana, kun nettotulos on positiivinen.

58

10-249 työntekijän yritykset.

59

Vähintään 250 työntekijän yritykset.


25

Taulukko 19 Tietotekniikkapalvelun (Nace 72) kannattavuus ja rahoitusasema 1999-2002.

1999 2000 2001 2002

Käyttökate-% 15,2 4,2 3,0 4,6

Rahoitustulos-% 11,8 0,9 1,3 3,2

Nettotulos-% 7,5 -4,6 -4,4 -4,7

Omavaraisuusaste 62,8 59,0 60,9 ..

Kok.velat/liikevaihto, % 39,7 52,7 48,7 40,4

Lähde: Rakennetilastot, Tilastokeskus.

Taulukko 20 Muiden liike-elämän palvelualojen (Nace 74) kannattavuus ja rahoitusasema

1999-2002.

Tuottavuus

1999 2000 2001 2002

Käyttökate-% 14,5 14,3 12,8 12,0

Rahoitustulos-% 12,6 11,9 10,3 9,6

Nettotulos-% 9,2 8,9 7,0 6,3

Omavaraisuusaste 12,2 9,5 7,4 ..

Kok.velat/liikevaihto, % 7,8 25,2 19,0 ..

Lähde: Rakennetilastot, Tilastokeskus.

KIBS-toimialojen tuottavuutta (toiminnan tehokkuutta) on mitattu tässä yhteydessä

suhteuttamalla jalostusarvo henkilöstökuluihin. 60 Vuosilta 1999-2001 tehty

tarkastelu osoittaa, että tuottavuus on heikentynyt useimmilla KIBS-toimialoilla.

Monilla KIBS-toimialoilla tuottavuus kohoaa korkeammaksi pienissä alle 10

työntekijän yrityksissä kuin tätä suuremmissa yrityksissä. Toimialoittaisesta

tarkastelusta ilmenee, että tehokkuus oli vuonna 2001 korkein suora- ja

ulkomainonnassa sekä lakiasiain palvelussa ja alhaisin työvoiman vuokrauksessa

(taulukko 21).

60 Tuottavuutta voidaan tutkia vaihtoehtoisesti suhteuttamalla liikevaihto henkilöstöön taikka jalostusarvo henkilöstöön.

Edellisessä mittarissa on ongelmana se, että samallakin toimialalla ostojen osuus liikevaihdosta voi vaihdella paljonkin eri

kokoisissa ja eri palvelutehtäviin erikoistuneissa yrityksissä. Jälkimmäinen mittari ei sitä vastoin ota huomioon toimialan

yleistä palkkatasoa. Lisäksi molempien mittareiden suhteen joudutaan deflatoimaan suhdelukua, jos tuottavuutta mitataan

aikasarjana.


26

Taulukko 21 KIBS-palvelualojen tuottavuus (jalostusarvo/henkilöstökulut) 2001.

Yrityksiä, lkm Jalostusarvo /

henkilöstökulut

Suora- ja ulkomainonta 126 2,09

Lakiasianpalvelut 1361 1,84

Tilitoimisto- ja tilintarkastuspalvelut 4038 1,42

Mainostoimistot 1836 1,42

Markkinatutkimus ja mielipideselvitykset 120 1,37

Liikkeenjohdon konsultointi 4418 1,36

Tekninen palvelu 6209 1,33

Tietotekniikkapalvelu 3690 1,07

Työvoiman vuokraus 383 1,07

Lähde: Rakennetilastot, Tilastokeskus.

2.4 Lähiajan suhdannenäkymät KIBS-toimialoilla

KTM:n teettämän pk-barometrin mukaan lähes puolet KIBS-palveluyrityksistä

odottaa liikevaihdon kasvavan vuonna 2004. Liikevaihdon supistumista ennakoi vain

10 prosenttia barometrikyselyihin vastanneista yrityksistä. Etelä-Suomessa

liikevaihdon kasvuodotukset ovat samaa luokkaa kuin koko maassa. Myönteisemmin

tulevaisuuteen suhtautuvat tietotekniikkapalvelun yritykset ja mainostoimistot. Sen

sijaan teknisessä palvelussa lähitulevaisuus nähdään vähemmän valoisana ja noin

viidennes yrityksistä arvioi liikevaihdon supistuvan vuonna 2004. (taulukko 22)

Myynnin kasvuodotukset heijastuvat selvästi KIBS-toimialojen investointeihin ja

kannattavuuteen. Toimialoilla, joilla lähiajan suhdannenäkymät ovat myönteiset,

kannattavuus kehittyy pk-barometrien mukaan parhaiten ja silloin uskalletaan

panostaa toiminnan kehittämiseen. Mm. tietotekniikkapalvelussa kolmannes

yrityksistä aikoo lisätä investointejaan ja panostaa tuotekehitykseen vuonna 2004.

Samalta toimialalta löytyy eniten kasvuhakuisia yrityksiä. Sitä vastoin teknisessä

palvelussa on nykyisessä tilanteessa vähiten kasvuhakuisia yrityksiä.

Noin neljännes KIBS-palveluyrityksistä on aikeissa palkata lisää työntekijöitä

vuonna 2004. Eniten henkilöstöään kasvattavat tietotekniikkapalvelun yritykset.

Tietotekniikkapalvelussa on ennustettu, että ammattitaitoisen henkilöstön saaminen

voi kysynnän kasvaessa muodostua tuotannon pullonkaulaksi, mikäli julkinen

koulutusjärjestelmä ei pysty tuottamaan toimialan tarpeisiin riittävästi laadukasta

työvoimaa. Ala voi joutua lähivuosina kilpailemaan niukoista työvoimaresursseista

myös ulkomaiden kanssa.


27

Teknisessä palvelussa on eniten niitä yrityksiä, jotka aikovat vähentää henkilöstöään.

Kyse on sopeutumisesta kysynnän laskuun. Kehitys on johtanut nurinkuriseen

tilanteeseen, sillä toimialan arvonlisäys syntyy nimenomaan ammattitaitoisen

henkilöstön korkeasta osaamispanoksesta. Samalla irtisanomiset voivat heikentää

toimialan vetovoimaa ja yritysten mahdollisuuksia kilpailla osaavasta työvoimasta.

Epätasapainoinen ikärakenne aiheuttaa yrityksille jatkuvuuden ongelman, jos nuorta

kehittyvää ja avustavaa henkilöstöä ei ole tarpeeksi.

KTM:n pk-barometrista käy ilmi, että suhteellisen heikoista ja monilla KIBStoimialoilla

ristiriitaisista suhdannenäkymistä huolimatta pääosa (75 %) KIBSpalveluyrityksistä

pitää asemaansa kansantaloudessa kohtalaisena tai hyvänä tällä

hetkellä. Suhdannenäkymien ei koeta vielä ratkaisevasti muuttuvan parempaan

suuntaan seuraavan vuoden aikana, mutta odotukset ovat varsin valoisat lähimmän

kolmen vuoden aikana. Näkemykset ovat optimistiset etenkin

tietotekniikkapalvelussa ja toimialoilla, jotka vuosina 2002-03 olivat syvimmällä

suhdannekuopassa. 61

Taulukko 22 KIBS-palveluyritysten näkemykset liikevaihdon, henkilöstön, kannattavuuden,

investointien ja tuotekehitystoiminnan kehityksestä Etelä-Suomessa vuonna 2004,

prosenttia yrityksistä.

Lisääntyy, % Ennallaan, % Vähenee, %

Liikevaihto 46 42 12

Kannattavuus 40 53 7

Henkilöstö 19 77 5

Investoinnit 20 66 14

Tuotekehityspanostukset 18 76 6

Lähde: KTM:n pk-barometri 2003.

Taulukko 23 KIBS-palveluyritysten näkemykset liikevaihdon, henkilöstön, kannattavuuden,

investointien ja tuotekehitystoiminnan kehityksestä toimialoittain koko maassa

vuonna 2004, saldoluvut (lisäystä odottavat miinus vähenemistä odottavat).

Liikevaihto, Kannattavuus, Henkilöstö, Investoinnit, Tuotekehitys,

saldoluku saldoluku saldoluku saldoluku saldoluku

Tietotekniikkapalvelu 67 57 32 31 31

Tilitoimistot 37 28 4 16 18

Tilintarkastus 31 27 10 18 17

Tekninen palvelu 16 26 11 -2 17

Mainospalvelu 50 40 15 14 11

Muut liike-elämän palvelut 28 28 11 -2 14

61 Tekninen palvelu ja mainospalvelu.

Lähde: KTM:n pk-barometri.


2.5 Rahoituspalvelujen yritykset ja toimipaikat

28

Tässä selvityksessä osaamisintensiivisiin liike-elämän KIBS-palveluihin on

rinnastettu myös määrätyt rahoituspalvelujen toimialat. Rahoituspalveluilla

tarkoitetaan tässä yhteydessä seuraavia toimialaluokituksen toimialoja:

- Sijoitus- ja kehitysyhtiötoiminta (Nace 65231)

- Rahastotoiminta (Nace 65232)

- Muu sijoitustoiminta (Nace 65239)

- Muu rahoitusta ja sijoitusta palveleva toiminta (Nace 67130).

Sijoitustoiminnan muotona on sijoittaa pääomaa arvopapereihin tai toisiin yrityksiin

sekä osallistua niiden toiminnan kehittämiseen ja hallintoon. Kehitysyhtiöt tarjoavat

omistamilleen yrityksille konsulttipalveluja ja ne ovat usein mukana yrityksen

päätöksenteossa. 62 Rahastotoimintaa ovat sijoitusrahastot ja henkilöstörahastot. 63

Sijoitusrahastot ovat pääasiassa osakkeista ja muista arvopapereista koostuvia

rahastoja, joiden omistajia ovat niihin sijoittaneet henkilöt ja yritykset.

Henkilöstörahastot ovat henkilökunnan omistamia rahastoja.

Muun sijoitustoiminnan toimialaan luetaan mm. holding-yhtiöt, joiden tarkoituksena

on toimia pääasiassa passiivisijoitusten välikappaleena. Näitä ovat luonnollisten

henkilöiden sijoitustarkoituksessa perustamat holding-yhtiöt sekä yritysten

passiivisijoituksia varten perustamat holding-yhtiöt. 64 Muuhun rahoitusta ja

sijoitusta palvelevaan toimintaan kuuluvat takaustoiminta, rahoitus- ja

sijoitusneuvonta, talletustodistusten kauppa ja luottojen välitys. Tätä toimialaa ovat

myös luottokelpoisuuden arviointi (reittaustoiminta ja riskiluokitus). 65

Vuonna 2001 edellä mainituilla rahoituspalvelun toimialoilla toimi Suomessa

yhteensä 1 870 yritystä, joiden henkilöstö oli 3 600 työntekijää. Rahoituspalvelun

yrityksissä oli kaikkiaan 1 940 yritystoimipaikkaa, joten toimialaryhmän yritykset

ovat enimmäkseen yksitoimipaikkaisia. Henkilöstön määrällä mitaten suurin toimiala

on ”muu rahoitusta ja sijoitusta palveleva toiminta”. Toiminnan laajuutta ei voida

mitata liikevaihdolla, koska vakuutus- ja rahoituspalveluilla ei ole käsitteellistä

liikevaihtotietoa Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterissä.

62 Sijoitus- ja kehitysyhtiötoiminnan toimialalla toimivia yrityksiä ovat Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin

mukaan mm. Imatran seudun kehitysyhtiö Oy, Realinvest Oy ja Teollisen Yhteistyön rahasto Oy.

63 Rahastotoiminnan toimialalla toimivia yrityksiä ovat Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan mm.

Capman Capital Management Oy, Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy ja OP-Rahastoyhtiö Oy.

64 Muun sijoitustoiminnan toimialalla toimivia yrityksiä ovat Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan mm.

Omaisuudenyhtiö Arsenal Oy, Thominvest Oy ja Metsä Group Financial Services Oy.

65 Muuta rahoitusta ja sijoitusta palvelevalla toimialalla toimivia yrityksiä ovat Tilastokeskuksen yritys- ja

toimipaikkarekisterin mukaan mm. Osuuspankkikeskus, Suomen Arvopaperikeskus Oy ja Alexandria Consulting Group Oy.


29

Rahoituspalvelujen toimialaryhmä kuuluu Suomessa nopeasti kasvaneisiin

toimialaryhmiin. Vuosina 1995-2001 toimipaikkojen määrä lisääntyi maassamme

kolmanneksella ja henkilöstö noin 70 prosenttia. Uudenmaan asema

rahoituspalvelujen tarjonnassa on yhtä keskeinen kuin monissa liike-elämän KIBSpalveluissa.

Vuonna 2001 Uudellamaalla toimi 1 080 rahoituspalvelujen toimialojen

toimipaikkaa, joiden henkilöstö kohosi 2 900 työntekijään, eli yli 80 prosenttiin

toimialaryhmän henkilöstöstä koko maassa. (taulukko 24)

Taulukko 24 Rahoituspalvelujen yritystoimipaikat Uudellamaalla vuonna 2001.

Yritystoimipaikat

2001, lkm

Henkilöstö

2001, lkm

Sijoitus- ja kehitysyhtiötoiminta 177 385 70,8

Rahastotoiminta 9 108 99,0

Muu sijoitustoiminta 334 256 59,3

Muu rahoitusta ja sijoitusta palv. toiminta 560 2128 87,6

Kaikki toimialat yhteensä 1080 2877 81,8

Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus.

Osuus henki-

löstöstä koko

maassa, %


30

3 KIBS-alojen tutkimus- ja kehittämistoiminta ja

innovaatiot

3.1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta 66

Tk-toiminnan kokonaisarvo Suomessa

Suomessa yritysten, julkisen sektorin ja korkeakoulujen tutkimus- ja

kehittämistoimintaan (tk-toiminta) käytettiin 4,5 miljardia euroa vuonna 2001.

Vuonna 2002 tk-menot ovat kasvaneet arviolta liki viiteen miljardiin euroon. Tkmenot

ovat kasvaneet bkt:ta nopeammin ja vuonna 2000 tk-menojen bkt-osuus (3,4

%) oli meillä toiseksi korkein OECD-maissa Ruotsin jälkeen. Yritykset rahoittavat

noin 70 prosenttia maamme tk-menoista. Julkisen sektorin rahoitusosuus on

pudonnut 1990-luvulla vähitellen 30 prosenttiin. 67

Tilastokeskuksen mukaan melkein puolet maamme tk-toiminnan menoista kohdistui

vuonna 2001 Uudellemaalle, 68 jossa niiden arvo ylitti tuolloin kahden miljardin

rajan. Ero muihin maakuntiin onkin huomattava. Osittain Uudenmaan merkitystä

nostaa se, että siellä tehdään peräti kaksi kolmasosaa julkisen sektorin ja

korkeakoulusektorin tk-toiminnasta. Tk-toiminta on Uudellamaallakin alueellisesti

erittäin keskittynyttä, koska maakunnan tk-menoista 96 prosenttia oli Helsingin

seutukunnassa. (taulukko 25)

Taulukko 25 Tutkimus- ja kehittämismenot suurimmissa maakunnissa ja seutukunnissa 2001.

Tk-menot, milj. euroa Osuus tk-menoista, %

Uusimaa 2123,1 45,9

- Helsingin seutu 2033,8 44,0

Pirkanmaa 694,1 15,0

- Tampereen seutu 669,2 14,5

Pohjois-Pohjanmaa 527,3 11,4

- Oulun seutu 510,9 11,1

Varsinais-Suomi 466,6 10,1

- Turun seutu 269,4 5,8

Muut maakunnat 807,9 17,7

Koko maa 4619,0 100,0

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistilastot, Tilastokeskus.

66 Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämistä uusien

sovellutusten löytämiseksi. Kriteerinä on, että toiminnan tavoitteena on jotain oleellista uutta. Tutkimus- ja

kehittämistoimintaan sisällytetään perustutkimus, soveltava tutkimus ja kehittämistyö.

67 Julkinen rahoitus koostuu valtion hallinnon, voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen (YTV-sektori) omarahoitteisesta

tutkimuksesta, yliopistojen julkisesta budjetti- ja muusta rahoituksesta sekä yritysten tuotekehitystuista ja –lainoista.

68 Itä-Uudenmaan maakunta mukaan lukien.


Koko yrityssektorin tk-toiminta

31

Vuonna 2001 yritysten tk-menot olivat Suomessa 3,3 miljardia euroa. Vuonna 2002

yritysten tk-menot ovat kasvaneet arviolta 200 miljoonalla eurolla. Teknologisen

kehityksen kova vauhti ja tuotteiden lyhentyneet elinkaaret ovat saaneet yritykset

panostamaan entistä voimakkaammin tk-toimintaan. Samalla yritysten oman

rahoituksen osuus tk-menoista on noussut yli 90 prosenttiin. Vuonna 2001 yritysten

tutkimus- ja kehittämistoiminnassa työskenteli 38 000 henkeä, eli kaksi kertaa

enemmän kuin esimerkiksi vuonna 1993. (taulukko 26)

Leimallista yritysten tk-menojen kehitykselle on ollut 1990-luvulla sähkö- ja

elektroniikkateollisuuden (”Nokia-toimiala”, Nace:t 30-33) merkityksen kova kasvu.

Toimialan rahalliset panostukset ovat moninkertaistuneet 1990-luvulla. Vuonna 1993

toimialan osuus yritysten tk-menoista oli vajaa neljännes, mutta vuonna 2001 jo yli

50 prosenttia. Myös tutkimustyövuosista sähkö- ja elektroniikkateollisuuden osuus

on lähes puolet. Toimialan merkitystä nostavat edelleen tutkimuksen ja kehittämisen

toimialalle (Nace 73) luettavat Nokia-sidonnaiset yritykset.

Taulukko 26 Yritysten tk-toiminnan kehitys ja osuus Suomen koko tk-toiminnasta 1993-2001.

Yritysten

tk-menot,

milj. euroa

Osuus tkmenoista,

%

Tkhenkilöstö

Osuus tkhenkilöstöstä

Tutkimustyövuodet

1993 1049 58,4 19678 46,7 15180 49,7

1995 1373 63,2 24243 50,6 17798 52,9

1997 1917 66,0 29139 52,5 22302 54,1

1998 2253 67,2 32430 53,3 25010 53,8

1999 2644 68,2 36406 54,4 27818 55,0

2000 3136 70,9 38169 55,5 29384 55,8

2001 3284 71,1 37971 54,4 30090 56,3

2002 3447 70,7 .. .. .. ..

KIBS-yritysten tk-menot

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistilastot, Tilastokeskus.

Osuus tutkimustyövuosista,

%

Osaamisintensiivisten liike-elämän KIBS-alojen tk-menot olivat vuonna 2001 noin

430 miljoonaa euroa, eli 3,9 prosenttia toimialaryhmän liikevaihdosta tuolloin. 69

(taulukko 27) KIBS-alojen toiminta perustuu korkealuokkaiseen osaamiseen, minkä

vuoksi jatkuva toiminnan kehittäminen on yrityksille tärkeää. Tämä on korostunut

erityisen vahvasti tietotekniikkapalvelussa. Kaikkien yritysten tk-menoista KIBS-

69 Tässä yhteydessä esitetyt tiedot KIBS-toimialojen tk-toiminnasta koskevat koko maata, eikä tietoja ole saatavilla

Uudeltamaalta. Koko yrityssektorin tk-menoista Uudenmaan osuus on 44 prosenttia. Uudenmaan osuus KIBS-toimialoilla

tehdystä tk-toiminnasta on huomattavasti suurempi kuin alueen osuus koko yrityssektorin tk-toiminnasta.


32

toimialojen osuus on 13 prosenttia, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin KIBStoimialojen

liikevaihto koko yrityssektorin liikevaihdosta.

Vähintään 10 henkeä työllistävistä tietotekniikkapalvelun yrityksistä yli 40 prosenttia

harjoitti Tilastokeskuksen mukaan tk-toimintaa vuonna 2001, kun muilla liikeelämän

palvelualoilla 70 alle viidennes samankokoisista yrityksistä oli mukana tktoiminnassa.

KIBS-toimialojen tk-menoista yli puolet koostuu tutkimushenkilöstön

palkoista ja runsas neljännes ostetuista palveluista. Julkisen rahoituksen merkitys tkmenoista

on aika pieni (15 %). Julkisella sektorilla Teknologian kehittämiskeskus

(Tekes) on tärkeä rahoittaja.

Taulukko 27 KIBS-toimialojen tk-menot toimialoittain 1995 ja 2001.

Tk-menot

1995, milj.

euroa

Tk-menot

2001, milj.

euroa

Tk-menot /

liikevaihto

2001, %

Tietotekniikkapalvelu 42,9 189,2 4,8 15,2

Tutkimus- ja kehittäminen 71,8 125,0 63,5 14,7

Muut liike-elämän palvelualat 46,6 112,0 1,0 16,1

Yhteensä 161,5 426,2 3,9 15,2

Tk-henkilöstö

Julkinen

rahoitus tkmenoista

2001, %

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistilastot, Tilastokeskus.

KIBS-alojen tk-toiminnassa työskenteli vuonna 2001 lähes 7 000 ihmistä, mikä oli

4,4 prosenttia alan henkilöstöstä yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan. (taulukko

28) Tietotekniikka-alan ja muiden teknisten toimialojen miesvaltaisuus näkyy siten,

että KIBS-alojen tutkimushenkilöstöstä vain viidennes on naisia. KIBS-toimialoilla

tehdyistä tutkimustyövuosista yliopistotutkinnon suorittaneiden osuus on yli 40

prosenttia. Ammattikorkeakoulu- ja opistotason tutkinnon suorittaneiden osuus

tutkimustyövuosista on runsas neljännes.

Taulukko 28 KIBS-toimialojen tk-henkilöstö toimialoittain 1995 ja 2001.

Tk-henkilöstö Tk-henkilöstö Tk-henkilöstön Tk-tutkimus-

1995 2001 osuus, % työvuodet, 2001

Tietotekniikkapalvelu 1299 3790 10,2 2569

Tutkimus- ja kehittäminen 722 1239 57,3 1115

Muut liike-elämän palvelualat 1485 1842 1,6 1066

Yhteensä 3506 6871 4,4 4750

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistilastot, Tilastokeskus.

70

Pois lukien tutkimus- ja kehittämisen toimialalle luettavat yli 10 hengen yritykset, joista kaksi kolmasosaa harjoitti tktoimintaa

vuonna 2001


3.2 Innovaatiotoiminta 71

3.2.1 Innovaatiotoiminnan laajuus KIBS-toimialoilla

33

Tilastokeskuksen vuoden 2000 innovaatiotutkimuksen mukaan innovaatiotoimintaa

on harjoittanut Suomessa yli 50 prosenttia tietotekniikkapalvelun, 72 tutkimus- ja

kehittämistoiminnan 73 ja teknisen testauksen 74 yrityksistä vuosina 1998-2000.

Teknisen palvelun 75 yrityksistä innovaatiotoimintaa oli harjoittanut 40 prosenttia.

KIBS-toimialoilla innovaatiotoimintaa harjoittaneita oli enemmän kuin koko

yrityskentässä keskimäärin (44 %). Innovaatiotutkimuksissa on tarkasteltu kuitenkin

vain kaikkia vähintään 10 hengen yrityksiä. (taulukko 29)

Pääasiallinen innovaatiotoiminnan muoto on ollut KIBS-toimialoilla yritysten oma

tutkimus- ja kehittämistoiminta. Markkinoiden kannalta uusia tuotteita tehneiden

tietotekniikkapalvelun ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan yritysten suhteellinen

osuus kaikista toimialansa yrityksistä oli yli 50 prosenttia vuosina 1998-2000.

Teknisellä suunnittelualalla sekä teknisessä testauksessa näiden yritysten osuus oli

paljon pienempi kuin edellä mainituilla toimialoilla, mutta kuitenkin samaa luokkaa

kuin koko yrityskentässä keskimäärin (28 %).

Taulukko 29 Innovaatiotoiminnan harjoittaminen KIBS-toimialoilla vuosina 1998-2000.

Innovaatiotoimintaa

yrityksistä, %

Markkinoiden

kannalta uusia

tuotteita tehneitä

yrityksistä, %

Tietotekniikkapalvelut 70,2 52,5 15,5

Tutkimus ja kehittäminen 85,5 52,3 11,0

Tekninen palvelu 40,0 26,3 4,7

Tekninen testaus 50,2 33,3 8,7

Kaikki toimialat 44,2 28,1 14,5

Lähde: Innovaatiotutkimus 2001, Tilastokeskus.

Markkinoiden

kannalta uusien

tuotteiden osuus

liikevaihdosta

2000, %

71

Innovaatioindikaattoreilla mitataan yritysten uudistumista uusien tuotteiden ja tuotantomenetelmien näkökulmasta

katsoen, eli kun tutkimus- ja kehittämismenot mittaavat panostusta kehittämistyöhön ja patentit uusien teknologioiden ja

menetelmien sovellutuksia, innovaatiotutkimuksissa lähtökohtana on uudistumisen tulos, markkinoille tuotu uusi tuote tai

käyttöön otettu uusi prosessi.

72

Nace 72.

73

Nace 73.

74

Nace 743.

75

Nace 742.


3.2.2 Innovaatioiden tietolähteet ja haittatekijät tietotekniikka-alalla

Tietolähteet

34

Lähes kaikki tietotekniikkapalvelun yritykset, joista on tässä yhteydessä saatavilla

enemmän tietoa kuin muista KIBS-toimialoista, ilmoittivat oman yrityksensä

suureksi tai merkittäväksi innovaatioiden tietolähteeksi. Toiselle sijalle nousivat

saman konsernin muut yritykset. Markkinat, joilla tarkoitetaan tässä lähinnä

asiakkaita, ovat tärkeitä tietolähteitä 80 prosentille tietotekniikkapalvelun yrityksiä.

Julkisen sektorin uuden tiedon tuottajien, kuten yliopistojen ja tutkimuslaitosten

merkitys, oli muita innovaatiolähteitä vaatimattomampi. (taulukko 30)

Vaikka oma yritys tai konserni toimivat innovaatioiden tärkeimpinä lähteinä,

harjoittaa yli puolet tietotekniikkapalvelun yrityksistä Tilastokeskuksen mukaan

laaja-alaista innovaatiotoimintaan liittyvää yhteistyötä toisten yritysten ja muiden

organisaatioiden kanssa. Yhteistyökumppanit ovat laite- ja ohjelmistotoimittajia,

asiakkaita ja erilaisia konsulttiyrityksiä, joista osa toimi ulkomailla lähinnä muissa

EU-maissa ja Yhdysvalloissa. Innovaatiotoiminnassa yhteistyötä harjoitetaan myös

yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa.

Taulukko 30 Innovaatiotoiminnan tietolähteet tietotekniikkapalvelussa vuosina 1998-2000.

Suuri

merkitys,

%

Merkittävä,

%

Vähäinen

merkitys,

%

Ei

merkitystä,

%

Yhteensä

Oma yritys 73,9 25,6 0,0 0,5 100,0

Oma konserni 45,0 20,3 25,5 9,2 100,0

Laitteiden, materiaalien, komponenttien 9,8

tai atk-ohjelmistojen toimittajat

21,7 58,9 9,6 100,0

Asiakkaat 30,6 46,8 19,6 3,0 100,0

Kilpailijat 2,0 20,0 54,1 23,9 100,0

Yliopistot ja korkeakoulut 6,4 22,8 47,8 23,0 100,0

Julkiset tai yksityiset voittoa

tavoittelemattomat tutkimuslaitokset

0,0 11,7 36,3 52,0 100,0

Konferenssit, kokoukset,

ammattikirjallisuus

6,4 40,0 47,1 6,5 100,0

Messut, näyttelyt 5,4 27,2 61,9 5,5 100,0

Lähde: Innovaatiotutkimus 2001, Tilastokeskus.

Innovaatiotoiminnan haittatekijät

Taloudelliset rajoitteet estävät eniten innovaatiotoimintaa. Tämä korostuu erityisesti

niiden tietotekniikkapalvelun yritysten osalta, jotka eivät harjoittaneet lainkaan

innovaatiotoimintaa (taulukko 32). Yrityksen sisäisistä haittatekijöistä pätevän


35

henkilökunnan puute oli suuri tai merkittävä haittatekijä 50 prosentilla

innovaatiotoimintaa harjoittaneista yrityksistä (taulukko 31). Markkinoita koskevan

tiedon puutteen ilmoitti suureksi tai merkittäväksi haittatekijäksi vajaat 60 prosenttia

tietotekniikkapalvelun yrityksistä.

Taulukko 31 Innovaatioprojekteja haitanneiden tekijöiden merkitys vuosina 1998-2000,

prosenttia innovointeja tehneistä tietotekniikkapalvelun yrityksistä.

Suuri

merkitys, %

Merkittävä,

%

Vähäinen

merkitys, %

Arvioitu taloudellinen riski liian suuri 24,2 30,9 26,7 18,2

Innovaatiotoiminnan riskit liian suuret 27,9 36,8 23,5 11,8

Soveltuvien rahoituslähteiden puuttuminen 15,5 3,5 51,4 29,6

Organisatoriset jäykkyydet 0,0 18,1 27,0 54,9

Pätevän henkilöstö puute 13,9 35,8 27,0 23,3

Teknologiaa koskevan tiedon puute 4,5 25,6 35,8 34,2

Markkinoita koskevan tiedon puute 10,7 46,8 10,9 31,6

Joustamaton lainsäädäntö, standardit 1,8 1,0 40,8 56,4

Asiakkaiden kiinnostus innovaatioihin pieni 3,4 17,7 47,8 31,3

Lähde: Innovaatiotutkimus 2001, Tilastokeskus.

Eimerkitystä,

%

Taulukko 32 Innovaatioprojekteja haitanneiden tekijöiden merkitys vuosina 1998-2000,

prosenttia ei-innovoinneista tietotekniikkapalvelun yrityksistä.

Suuri

merkitys, %

Merkittävä,

%

Vähäinen

merkitys, %

Arvioitu taloudellinen riski liian suuri 74,5 25,5 0,0 0,0

Innovaatiotoiminnan riskit liian suuret 74,5 25,5 0,0 0,0

Soveltuvien rahoituslähteiden puuttuminen 25,5 0,0 74,5 0,0

Organisatoriset jäykkyydet 0,0 0,0 100,0 0,0

Pätevän henkilöstö puute 0,0 0,0 100,0 0,0

Teknologiaa koskevan tiedon puute 0,0 74,5 25,5 0,0

Markkinoita koskevan tiedon puute 0,0 74,5 25,5 0,0

Joustamaton lainsäädäntö, standardit 0,0 0,0 100,0 0,0

Asiakkaiden kiinnostus innovaatioihin pieni 0,0 25,5 74,5 0,0

Lähde: Innovaatiotutkimus 2001, Tilastokeskus.

Eimerkitystä,

%


4 Osaamisintensiivisten KISA-ammattien työllisyys

4.1 KISA-työllisyys ammateittain ja työnantajasektoreittain

36

KISA-ammattiryhmien 76 työlliset suorittavat eri toimialoilla toimivissa yrityksissä ja

julkisella sektorilla sellaisia työtehtäviä, jotka ovat tyypillistä ydinpalvelutoimintaa

KIBS-toimialoilla (juristit, talouspäälliköt, insinöörit). KISA-työllisyydellä mitataan

siis eri organisaatioiden sisäistä KIBS-palvelutuotantoa erotuksena

palvelutuotannosta, joka tapahtuu organisaation ulkopuolisissa KIBS-toimialojen

yrityksissä. Osaamisintensiivisten toimintojen kuvaamiseen määrättyjen KISAammattien

työllisyydellä kannattaa suhtautua kuitenkin varauksella mm. siksi, että

vastaavia toimintoja hoidetaan organisaatiosta riippuen myös muita ammatteja

edustavan henkilöstön toimesta. 77

Vuoden 2000 väestölaskentatilastojen mukaan osaamisintensiivisten KISAammattien

työllisyys oli Uudellamaalla 78 arviolta 132 000 ihmistä, mikä oli noin

viidennes alueen työllisestä työvoimasta 79 tuolloin. Työllisten määrällä mitaten

tärkeimmän KISA-ammattiryhmän muodostavat Uudellamaalla insinöörit ja muut

teknisen alan asiantuntijat. Seuraavaksi tärkeimpiä ammattiryhmiä ovat

tietotekniikka-alan asiantuntijat, taloushallinnon ja kirjanpidon asiantuntijat sekä

mainonnan ja markkinoinnin edistäjät. (taulukko 33)

KISA-työllisyydestä yksityisen sektorin osuus oli noin 87 prosenttia vuonna 2000.

Julkinen sektori 80 työllisti KISA-ammateissa toimivista noin 13 prosenttia. Julkisella

puolella valtion KISA-työllisyys on Uudellamaalla suurempi kuin kuntasektorilla.

Tämä johtuu siitä, että Uudellamaalla toimii useita suuria valtion virastoja ja eri

alojen tutkimuslaitoksia. Juristeista, henkilöstöhallinnan ja –hankinnan sekä

taloudellisen ja tilastollisen tutkimuksen asiantuntijoista julkinen sektori työllisti

Uudellamaalla yli neljänneksen. (taulukko 34)

76

KISA = Knowledge Intensive Service Activities.

77

Esimerkiksi kunnallisessa peruskoulussa tietotekniikkaan perehtynyt opettaja voi toimia sivutoimisesti atk-tukihenkilönä

toimipaikassaan. Ammattiluokituksessa opettajaa ei lueta kuitenkaan KISA-työlliseksi, vaikka tietotekniikkapalvelu on

tyypillistä osaamisintensiivistä KISA-toimintaa.

78

Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat.

79

Uudenmaan työllinen työvoima oli 697 000 henkeä vuonna 2000.

80

Valtio, kunnat ja kuntayhtymät.


37

Taulukko 33 KISA-ammattien työllisyys Uudellamaalla ammattiryhmittäin vuonna 2000.

KISA-ammattiryhmät Lkm Osuus, %

Insinöörit ja teknisen alan asiantuntijat 81 51143 38,9

Tietotekniikka-asiantuntijat 82 22557 17,1

Taloushallinnon ja kirjanpidon asiantuntijat 83 17779 13,5

Mainonnan ja markkinoinnin edistäjät 84 16528 12,6

Koulutuspäälliköt ja muut koulutuksen asiantuntijat 85 4523 3,4

Juristit 86 4165 3,2

Henkilöstöhallinto ja –hankinta 87 3525 2,7

Taloudellinen ja tilastollinen tutkimus 88 2427 1,8

Graafiset suunnittelijat ja kuvataiteilijat 89 1279 1,0

Muut asiantuntijat 90 7642 5,8

Yhteensä 131568 100,0

Lähde: Väestölaskentatilastot, Tilastokeskus.

Taulukko 34 KISA-työllisyys Uudellamaalla ammattiryhmittäin ja työnantajasektoreittain

vuonna 2000, prosenttia KISA-työllisistä.

KISA-ammattiryhmät Yksityisen Valtio- Kunta-

sektori, % sektori, % sektori, %

Insinöörit ja teknisen alan asiantuntijat 87,4 5,7 6,9

Tietotekniikka-asiantuntijat 89,9 6,9 3,2

Taloushallinnon ja kirjanpidon asiantuntijat 88,3 5,7 6,0

Mainonnan ja markkinoinnin edistäjät 94,7 3,3 2,0

Koulutuspäälliköt ja muut koulutuksen asiantuntijat 79,8 10,1 10,1

Juristit 66,9 30,2 2,9

Henkilöstöhallinto ja –hankinta 71,9 18,2 8,1

Taloudellinen ja tilastollinen tutkimus 70,4 28,2 1,4

Graafiset suunnittelijat ja kuvataiteilijat 86,9 4,7 8,4

Muut asiantuntijat 88,0 7,5 4,5

Yhteensä 87,3 7,4 5,3

Lähde: Väestölaskentatilastot, Tilastokeskus.

81 Ammattiluokituksen ammattiryhmät 211, 214 ja 311.

82 Ammattiluokituksen ammattiryhmät 1236, 213 ja 312.

83 Ammattiluokituksen ammattiryhmät 1231, 2411 ja 3433.

84 Ammattiluokituksen ammattiryhmät 1233, 1234 ja 2419.

85 Ammattiluokituksen ammattiryhmä 235.

86 Ammattiluokituksen ammattiryhmä 242.

87 Ammattiluokituksen ammattiryhmät 1232, 2412 ja 3423.

88 Ammattiluokituksen ammattiryhmät 212, 2441 ja 3434.

89 Ammattiluokituksen ammattiryhmä 3471.

90 Ammattiluokituksen ammattiryhmät 1235, 1237, 1239, 221 ja 3429.


38

4.2 KIBS-toimialojen työllisyyden rakenne

Väestölaskentatilastojen mukaan KISA-ammatit olivat varsinaisten KIBS-toimialojen

työllisyydestä Uudellamaalla keskimäärin 57 prosenttia vuonna 2000. KISAammattien

osuus KIBS-toimialojen työllisyydestä nousi vähintään puoleen

tietojenkäsittelypalveluissa, lainopillisissa ja taloudellisissa palveluissa, teknisissä

palveluissa sekä mainos- ja markkinointipalveluissa. Sen sijaan tutkimuksessa ja

kehittämisessä ja konsultti- ja henkilöstöpalveluissa muiden ammattiryhmien

työllisyys oli suurempi kuin KISA-ammattien työllisyys. (taulukko 35)

Taulukko 35 KISA-ammattien ja kaikkien muiden ammattien yhteenlasketut osuudet KIBStoimialojen

työllisyydestä vuonna 2000.

KISA- KISA-työllisten Muiden ammattityöllisyys,

lkm osuus, % ryhmien osuus, %

Tietojenkäsittelypalvelut 15886 75,4 24,9

Lainopilliset ja taloudelliset palvelut 3837 66,6 33,4

Tekniset palvelut 11850 65,0 35,0

Mainos- ja markkinointipalvelut 3720 51,7 48,3

Konsultti- ja henkilöstöpalvelut 4123 33,5 66,5

Tutkimus ja kehittäminen 2905 31,8 91 68,2

Yhteensä 42321 57,4 42,6

Lähde: Väestölaskentatilastot, Tilastokeskus.

Pääosa KISA-työllistä työllistyy Uudellamaalla edelleen muilla yksityisillä

toimialoilla ja julkisella sektorilla kuin varsinaisilla KIBS-toimialoilla. KIBStoimialat,

eli osaamisintensiivisiä liike-elämän palveluja muille talouden sektoreille

myyvät toimialat, työllistivät kolmanneksen Uudenmaan KISA-ammattilaisista, kun

kaikkien toimialojen ja työnantajasektoreiden KISA-työllisyys lasketaan yhteen.

Vain tietotekniikka-alan asiantuntijoiden työllisyydestä KIBS-toimialojen osuus on

suurempi kuin kaikkien muiden toimialojen osuus. (taulukko 36)

91 Tutkimus ja kehittämistoiminnassa KISA-työllisyyden suhteellisen pieni osuus johtuu osittain siitä, että kaikkia

asiantuntija-ammatteja ei ole laskettu KISA-ammatteihin, kuten terveydenhuollon erityisasiantuntijoita tai maa- ja

metsätalouden asiantuntijoita, jotka ovat Uudellamaalla toimivissa toimialan yksiköissä tärkeitä ammattiryhmiä. Lisäksi

toimialaa koskeviin tilastoihin voi sisältyä puutteita mm. toimialaluokituksesta johtuvista syistä.


39

Taulukko 36 KIBS-toimialojen ja muiden toimialojen yhteenlasketut osuudet KISA-työllisistä

Uudellamaalla ammattiryhmittäin vuonna 2000.

KISA-ammattiryhmät KIBStoimialojenKISA-työl-

lisyys, lkm

KIBStoimialojen

osuus KISA-

työllisistä, %

Tietotekniikka-asiantuntijat 13685 60,7 38,3

Henkilöstöhallinto ja –hankinta 1343 38,1 61,9

Taloudellinen ja tilastollinen tutkimus 894 36,8 63,2

Juristit 1461 35,1 64,9

Koulutuspäälliköt ja muut koulutuksen asiantuntijat 1409 31,2 68,8

Insinöörit ja teknisen alan asiantuntijat 13970 27,3 72,7

Taloushallinnon ja kirjanpidon asiantuntijat 4030 22,7 77,3

Mainonnan ja markkinoinnin edistäjät 2829 17,1 82,9

Graafiset suunnittelijat ja kuvataiteilijat 147 11,5 88,5

Muut asiantuntijat 2565 33,6 66,4

Yhteensä 92 42333 32,3 67,8

4.3 Asiakastoimialojen KISA-työllisyys

Lähde: Väestölaskentatilastot, Tilastokeskus.

Muiden

toimialojen

osuus KISAtyöllisistä,

%

Osaamisen tärkeyttä voidaan tarkastella suhteuttamalla KISA-työllisten määrä

tiettyjen toimialaryhmien tai –klustereiden koko työllisyyteen. Tässä yhteydessä

mielenkiinnon kohteena ovat toimialaryhmät, joiden kehittäminen kuuluu

Uudenmaan osaamiskeskusohjelmaan ohjelmakaudella 1999-2006. Näitä

toimialaryhmiä (tässä: asiakastoimialoja) ovat

- Ohjelmistoliiketoiminta (jäljempänä tietotekniikkapalvelut) 93

- Aktiivimateriaalien ja mikrosysteemien valmistus 94

- Lääketieteen ja hyvinvoinnin teknologia (jäljempänä hyvinvointiklusteri) 95

- Logistiikkapalvelut 96

- Digitaalinen media, sisältötuotanto ja oppimispalvelut (jäljempänä

sisältötuotanto) 97 .

92

Huom ! Luku poikkeaa hieman taulukossa 23 esitetystä ”yhteensä-sarakkeen” luvusta.

93

Nace 72.

94

Nace:t 32, 33.

95

Nace:t 85, 244, 331, 3543, 73101-02.

96

Nace:t 60, 61, 62, 63, 64.

97

Nace:t 744, 921, 922, 924.


40

Edellä mainittujen asiakastoimialojen työllisyys on keskittynyt pitkälti Etelä-

Suomeen. Sisältötuotannossa ja tietotekniikkapalveluissa Uudenmaan osuus

maamme työllisyydestä on 60 prosenttia. Aktiivimateriaalien ja mikrosysteemien

valmistuksessa ja logistiikkapalvelujen työllisistä Uudenmaan osuus on lähes 40

prosenttia. Ainoastaan hyvinvointiklusterin työllisyydestä Uudenmaan osuus jää

Suomessa alle kolmannekseen, joskin asiakastoimialan työllisten kokonaismäärä

nousee Uudellamaallakin 95 000 ihmiseen. (taulukko 37)

Taulukko 37 Uudenmaan osaamiskeskusohjelmiin kuuluvien toimialaryhmien työllisyys vuonna

2000.

Toimialaryhmät: Työllisyys

Uudellamaalla, lkm

Tietotekniikkapalvelut 21853 60,5

Sisältötuotanto 20468 58,0

Aktiivimateriaalien ja mikrosysteemien valmistus 18612 37,2

Logistiikkapalvelut 60762 36,9

Hyvinvointiklusteri 94675 29,3

Lähde: Väestölaskentatilastot, Tilastokeskus.

Uudenmaan osuus

alan koko

työllisyydestä, %

Väestölaskentatilastot paljastavat, että KISA-työllisten suhteellinen osuus

asiakastoimialojen koko työllisyydestä oli vuonna 2000 selvästi korkein

tietotekniikkapalveluissa, joka luetaan itsekin KIBS-toimialoihin. (taulukko 38)

Tietotekniikkapalveluissa korostuvat toimialan omien tietotekniikka-alan

ammattilaisten suuri työllisyysosuus. Myös aktiivimateriaalien ja mikrosysteemien

valmistuksen työllisistä yli puolet kuuluu KISA-työllisiin. Suurin ammattiryhmä

koostuu insinööreistä ja muista teknisen alan asiantuntijoista.

Sisältötuotannossa työskentelee erityisesti mainonnan ja markkinoinnin edistäjiä.

Logistiikkapalvelut työllistävät puolestaan insinöörejä ja muita teknisen alan

asiantuntijoita. Suhteellisesti alhaisin KISA-työllisten osuus (5 %) oli vuonna 2000

hyvinvointiklusterissa. Hyvinvointiklusterissa korostuvat luonnollisesti alan omien

korkeasti koulutettujen ammattiryhmien merkitys (lääkärit, sairaanhoitajat yms.)

Yllättävää on kuitenkin tietotekniikka-alan ammattilaisten ja taloushallinnon

asiantuntijoiden hyvin pieni osuus hyvinvointiklusterin työllisyydestä.


41

Taulukko 38 Uudenmaan osaamiskeskusohjelmiin kuuluvien toimialaryhmien KISA-työllisyys

vuonna 2000, prosenttia toimialaryhmän työllisyydestä Uudellamaalla.

Tietotekniikkapalvelut,

%

Aktiivimateriaalit

ja mikrosys-

teemit, %

Sisältö-

tuotanto,

%

Logistiikkapalvelut,

%

Hyvin-

vointi-

klusteri,

%

Insinöörit ja muut tekn. asiantuntijat 5,7 38,6 3,4 7,0 2,1

Tietotekniikka-alan asiantuntijat 57,1 4,2 1,9 1,6 0,5

Mainonnan ja markkinoinnin edistäjät 5,3 3,9 8,0 3,0 0,5

Taloushallinnon ja kirjanpidon asiantunt. 3,1 1,6 2,5 2,1 0,6

Juristit 0,2 0,3 0,2 0,2 0,1

Koulutuspäälliköt yms. 0,7 1,0 0,4 0,2 0,2

Henkilöstöhallinto ja –hankinta 0,7 0,7 0,5 0,3 0,2

Graafisen suunnittelijat, kuvataiteilijat - - 2,1 - -

Taloudellinen ja tilastollinen tutkimus 0,4 0,3 0,4 0,1 0,1

Muut asiantuntija-ammatit 1,0 3,0 6,9 0,7 0,6

KISA-työllisyys yhteensä 74,2 53,7 26,2 15,1 4,7

Muu työllisyys yhteensä 25,8 46,3 73,8 84,8 95,3

Kaikki yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0

Lähde: Väestölaskentatilastot, Tilastokeskus.

KISA-työllisten määrä on lisääntynyt kaikilla asiakastoimialoilla vuosina 1995-2000.

Kuitenkin KISA-työllisten suhteellinen osuus asiakastoimialojen koko työllisyydestä

on kohonnut ainoastaan aktiivimateriaalien ja mikrosysteemien valmistuksessa sekä

logistiikkapalveluissa. (taulukko 39) Selvemmin KISA-ammattilaisten osuus on

supistunut tietotekniikkapalveluissa, vaikka heidän lukumääränsä on yli

kaksinkertaistunut. Tämä johtuu mm. keskimääräisen yrityskoon kasvusta, jolloin on

tarvittu enemmän avustavia työntekijöitä muihin tehtäviin.

Taulukko 39 KISA-työllisten osuus asiakastoimialoilla vuosina 1995 ja 2000.

KISAtyöllisiä

1995, lkm

KISAtyöllisten

osuus

1995, %

KISAtyöllisiä,

2000, lkm

KISAtyöllisten

osuus

2000, %

Tietotekniikkapalvelut 7494 80,2 16215 74,2

Aktiivimateriaalien ja mikrosysteemien valmistus 4879 47,0 9995 53,7

Sisältötuotanto 3922 26,2 5363 26,2

Logistiikkapalvelut 5490 11,4 9175 15,1

Hyvinvointiklusteri 4226 5,6 4450 4,7

Lähde: Väestölaskentatilastot, Tilastokeskus.


42

5 KIBS-ostopalvelujen käyttö

5.1 Asiakastoimialojen tuotoksen rakenne

Tilastokeskuksen tarjonta- ja käyttötaulujen mukaan palvelu- ja tavaraostot

muodostivat 28 prosentista 67 prosenttiin Uudenmaan osaamiskeskusohjelmiin

kuuluvien toimialaryhmien (tässä: asiakastoimialat) tuotoksesta 98 vuonna 2000. 99

Arvonlisäyksen osuus tuotoksesta vaihteli vastaavasti 32 prosentista 72 prosenttiin

tuotoksesta. Arvonlisäys koostuu palkansaajakorvauksista, pääoman kulumisesta ja

toimintaylijäämästä. (taulukko 40) Vuosina 1995-2000 toteutunut kehitys on

merkinnyt välituoteostojen osuuden hienoista kasvua kaikilla asiakastoimialoilla.

Taulukko 40 Uudenmaan osaamiskeskusohjelmiin kuuluvien toimialaryhmien kustannusrakenne

vuonna 2000, prosenttia tuotoksesta.

Tietotekniikkapalvelut,

%

Aktiivimateriaalit

ja mikrosystee-

mit, %

Logistiikkapalvelut,

%

Hyvin-

vointi-

klusteri,

%

- Koneet, laitteet ja tavarat 6,5 47,8 13,8 10,1

- Palveluhyödykkeet 34,3 19,2 22,9 15,5

- Muut välituotteet 100 1,4 0,1 2,6 2,1

Välituotteet yhteensä 42,2 67,1 39,3 27,7

Työvoimakustannukset 45,9 9,6 23,1 63,9

Pääomakustannukset 101 11,9 23,3 37,6 8,4

Arvonlisäys yhteensä 57,8 32,9 60,7 72,3

Tuotos yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0

Lähde: Tarjonta- ja käyttötaulut, Tilastokeskus.

98 Tuotos on tiettynä ajankohtana tuotettujen hyödykkeiden summa. Se koostuu markkinatuotoksesta, tuotoksesta omaan

loppukäyttöön ja muusta markkinattomasta tuotoksesta. Markkinatuotos myydään markkinoilla tai on tarkoitettu

myytäväksi markkinoilla. Muu tuotos kattaa tuotannon, joka toimitetaan muille yksiköille ilmaiseksi tai taloudellisesti

merkityksettömään hintaan.

99 Tarjonta- ja käyttötaulujen tilastot kuvaavat tässä Uudenmaan osaamiskeskusohjelmiin kuuluvien toimialojen, eli

asiakastoimialojen kustannusrakennetta ja KIBS-ostopalvelujen käyttöä koko Suomen tasolla. Merkittävä osa näiden

toimialojen tuotannosta tapahtuu kuitenkin Uudellamaalla.

100 Rakennustyöt, vesi- ja energiakustannukset.

101 Kiinteän pääoman kuluminen, toimintaylijäämä, tuotantoverot miinus tukipalkkiot.


43

5.2 Asiakastoimialojen KIBS-ostopalvelut

Elinkeinoelämä ja myös julkisyhteisöt ovat pyrkineet KIBS-ostopalveluilla

parantamaan tavara- ja palvelutuotantonsa laatua, sillä osaaminen ja erikoistuminen

on entistä tärkeämpi osatekijä tuotantoprosessissa. Vaihtoehtona olisi palkata

organisaatioon omia KIBS-palvelutoimintojen osaajia (KISA-ammattilaisia), mikä ei

kuitenkaan ole aina järkevää tai mahdollista. Ostettujen KIBS-palvelujen määrä

riippuu tosin yrityksen tai muun organisaation koosta ja sen tarvitsemasta

osaamisintensiivisestä palvelusta.

KIBS-palveluista tekniset suunnittelupalvelut ja mainospalvelut hankitaan

tavallisesti ostopalveluina. Uudentyyppiset palvelutoiminnot ulkoistetaan helpommin

teknologian kehityksen myötä. Organisaatio tarvitsee ulkopuolista asiantuntemusta

esimerkiksi silloin, kun se siirtyy uuden tietotekniikan käyttöön. Kirjanpito- ja

lakiasiainpalveluja tuotetaan omassa organisaatiossa, vaikka osa palveluista ostetaan

ulkopuolisilta yrityksiltä. Strategiset palvelut, kuten tutkimus- ja kehitystoimintaan

liittyvät, tuotetaan tavallisesti omassa organisaatiossa. 102

Vuoden 1995 hinnoin laskettuna KIBS-ostopalvelujen määrä on lisääntynyt

Tilastokeskuksen tarjonta- ja käyttötaulujen mukaan kaikilla asiakastoimialoilla

vuosina 1995-2000. 103 Reippainta kasvu oli aktiivimateriaalien ja mikrosysteemien

valmistuksessa sekä tietotekniikkapalveluissa. KIBS-ostopalveluilla onkin tällä

hetkellä merkittävä osuus aktiivimateriaalien ja mikrosysteemien valmistuksen

tuotoksesta (14 %). Myös tietotekniikkapalvelun tuotoksesta KIBS-ostopalvelujen

osuus on lähentynyt kymmentä prosenttia. (taulukko 41 )

Hyvinvointipalveluissa KIBS-ostopalvelut ovat kasvattaneet niin ikään merkitystään.

Hyvinvointipalvelujen 104 kaikista välituoteostoista KIBS-palvelut muodostivat jo 15

prosenttia vuonna 2000, joskin niiden osuus toimialan tuotoksesta on varsin

vähäinen. Syynä on, että välituoteostojen merkitys on kokonaisuudessaan erittäin

pieni kuntasektorin tuottamissa hyvinvointipalveluissa. Logistiikkapalveluissa KIBSostopalvelujen

määrä on noussut sangen hitaasti, minkä seurauksena niiden osuus

tuotoksesta on supistunut vuosina 1995-2000.

102

Selvitysten mukaan keskisuuret liikeyritykset käyttävät suhteellisesti eniten ulkopuolisia liike-elämän KIBS-palveluja.

Suuret yli 500 työntekijän yritykset ja julkisen sektorin organisaatiot puolestaan yhdistelevät ostopalveluja ja omia sisäisiä

palvelujaan. Sitä vastoin pienet yritykset käyttävät keskimääräisesti vähemmän ulkopuolisia palveluja kuin isommat

yritykset, sillä pienillä yrityksillä ei ole suurta tarvetta eikä myöskään riittävästi taloudellisia voimavaroja hankkia

ulkopuolisia liike-elämän erikoispalveluja.

103

Tässä yhteydessä KIBS-palveluihin rinnastetaan myös rahoituksen välityspalvelut ja rahoitusta tukevat palvelut.

104

Tässä vain sosiaali- ja terveyspalvelut.


44

Taulukko 41 Uudenmaan osaamiskeskusohjelmiin kuuluvien toimialaryhmien KIBS-ostopalvelut

tuotoksesta ja koko välituotekäytöstä 105 vuosina 1995 ja 2000, prosenttia.

Toimialaryhmät: KIBSostopalvelut

välituotteista

1995, %

KIBSostopalvelut

välituotteista

2000, %

KIBSostopalvelut

tuotoksesta

1995, %

Tietotekniikkapalvelut 14,1 19,2 5,7 8,1

Aktiivimateriaalit ja mikrosysteemit 15,4 20,6 10,2 13,9

Logistiikkapalvelut 10,3 8,0 4,0 3,1

Hyvinvointipalvelut 12,5 15,0 3,2 4,1

Lähde: Väestölaskentatilastot, Tilastokeskus.

KIBSostopalvelut

tuotoksesta

2000, %

KIBS-palveluryhmittäin 106 tarkasteltuna asiakastoimialat ovat lisänneet suhteellisesti

eniten tietotekniikkapalvelujen ostoja, mikä johtuu uuden tietotekniikan

käyttöönotosta ja sähköisen tiedonsiirtotekniikan nopeasta kehityksestä. Oman

tietotekniikka-alan henkilöstön palkkaaminen on voinut olla noususuhdanteessa

myös vaikeaa ja henkilöstön pysyvyys heikkoa. Ulkopuolisten tutkimus- ja

kehittämispalvelujen ostot ovat asiakastoimialoilla melko vähäisiä lukuun ottamatta

aktiivimateriaalien ja mikrosysteemien valmistusta.

Muita liike-elämän palveluja on ostettu määrällisesti eniten, mutta tarjonta- ja

käyttötaulujen karkeasta toimiala- ja hyödykeluokituksesta johtuen muiden liikeelämän

palvelujen ostoja ei voida tutkia tässä tarkemmin. Muut liike-elämän palvelut

muodostuvat kuitenkin monenlaisista palveluista, joita ovat mm. kirjanpito- ja

tilintarkastuspalvelut, lakiasiainpalvelut, tekniset suunnittelu- ja liikkeenjohdon

konsulttipalvelut. Rahoituspalveluja 107 on hankittu vähän ja ne ovat lisääntyneet vain

aktiivimateriaalien ja mikrosysteemien valmistuksessa.

105 Välituotekäyttö = tavara- ja palveluostot.

106 Tämän selvityksen käytössä olevissa Tilastokeskuksen tarjonta- ja käyttötauluissa KIBS-ostopalvelut on jaettu kolmeen

ryhmään, jotka ovat tietotekniikkapalvelut, tutkimus- ja kehittäminen sekä muut liike-elämän palvelut. Muut liike-elämän

palvelut voivat sisältää hieman liike-elämän palveluja, joita ei varsinaisesti lueta KIBS-toimintoihin (siivouspalvelut yms.)

107 Rahoituksen välityspalvelut (Nace 65) ja rahoitusta tukevat palvelut (Nace 67).


45

Taulukko 42 Uudenmaan osaamiskeskusohjelmiin kuuluvien toimialaryhmien KIBS-ostopalvelut

palveluryhmittäin vuonna 2000, miljoonaa euroa.

Toimialaryhmät: Tietotekniikkapalvelut

Tietotekniikkapalvelut 15

(5,8 %)

Aktiivimateriaalit ja 279

mikrosysteemit (9,8 %)

Logistiikkapalvelut 120

(19,2 %)

Hyvinvointipalvelut 67

(13,1 %)

Tutkimusjakehittämispalvelut

0

(0,0 %)

409

(14,3 %)

17

(2,7 %)

2

(0,4 %)

Muut liikeelämän

palvelut

228

(89,5 %)

2051

(71,9 %)

428

(68,5 %)

364

(71,1 %)

Lähde: Väestölaskentatilastot, Tilastokeskus.

Rahoituspalvelut

12

(4,7 %)

114

(4,0 %)

60

(9,6 %)

79

(15,4 %)

Yhteensä

255

(100,0 %)

2853

(100,0 %)

625

(100,0 %)

512

(100,0 %)


6 Yhteenveto

46

- Monet KIBS-toimialat 108 ovat herkkiä suhdannemuutoksille, sillä niiden

tuottamien palvelujen kysyntä on riippuvainen asiakastoimialojen menestyksestä

niiden omilla markkinoilla. Talouskasvun hidastuminen vuosina 2002-03 on

vaikuttanut välittömästi mm. teknisten suunnittelupalvelujen ja mainospalvelujen

(markkinointiviestintä) kysyntään. Ns. välttämättömyyspalveluja, kuten

lakiasiainpalveluja ja tilitoimisto- sekä tilintarkastuspalveluja suhdannevaihtelut

eivät pahemmin heiluttele.

- Kotimaan markkinoiden rajallinen kasvu on pakottanut sopeuttamaan toiminnan

valitseviin kysyntäolosuhteisiin tai laajentamaan markkina-aluetta. Laajentuva

kansainvälinen toiminta on tasannut kotimaan suhdannevaihteluja mm. teknisessä

palvelussa. Vienti on painottunut kuitenkin teollisuuteen ja tuotantoon liittyvään

suunnitteluun, kun taas rakennusteknisessä suunnittelussa viennin merkitys on

supistunut. 1990-luvulta lähtien kansainvälinen toiminta 109 on kasvanut

voimakkaasti myös tietotekniikkapalvelussa ja liikkeenjohdon palveluissa.

- Uudenmaan merkitys KIBS-palvelujen tuotannossa ja työllisyydessä on hyvin

keskeinen. Siellä kertyy yli 60 prosenttia KIBS-toimialojemme tuotannosta.

KIBS-toimialat työllistivät Uudellamaalla yli 86 000 ihmistä, eli 55 prosenttia

toimialaryhmän työllisyydestä koko maassa. Liikkeenjohdon palvelut, mainosala

ja markkinatutkimustoiminta, tutkimuksen ja kehittämisen toimiala ja myös

tietotekniikkapalvelu ovat keskittyneet vahvasti Uudellemaalle ja siellä erityisesti

pääkaupunkiseudulle.

- KIBS-toimialojen osaamisintensiivinen luonne korostuu niiden

innovaatiotoiminnassa, minkä vuoksi toiminnan jatkuva kehittäminen on KIBSyrityksille

elintärkeää. Vuonna 2001 tutkimus- ja kehittämistoiminnan (tktoiminta)

menot olivat neljä prosenttia toimialaryhmän liikevaihdosta. Kaikkien

yritysten tk-menoista KIBS-toimialoilla käytettiin 13 prosenttia, mikä on kaksi

kertaa enemmän kuin KIBS-toimialojen liikevaihto koko yrityssektorin

liikevaihdosta.

- Innovaatioiden lähteet löytyvät KIBS-yrityksissä pääasiassa oman yrityksen tai

konsernin sisältä sekä asiakkailta, mutta harvemmin julkisen sektorin uuden

tiedon tuottajilta. 110 Innovaatiotoiminnassaan KIBS-yritykset harjoittavat

kuitenkin laajaa yhteistyötä toisten yritysten ja myös julkisen sektorin

108 Knowledge Intensive Business Services.

109 Vienti ja ulkomaisten yksiköiden toiminta markkina-alueella.

110 Yliopistot, korkeakoulut ja julkisen sektorin omistuksessa olevat tutkimuslaitokset.


47

organisaatioiden kanssa. Taloudelliset rajoitteet, puute pätevästä henkilökunnasta

ja markkinoita koskevan tiedon puute ovat tärkeimpiä KIBS-yritysten

innovaatiotoiminnan esteitä.

- Yritykset, julkisyhteisöt ja muut organisaatiot hankkivat tarvitsemansa KIBSpalvelut

ostopalveluina ulkopuolisilta palveluntuottajilta tai palkkaavat omia

näiden toimialojen osaajia, KISA-asiantuntijoita. Vuonna 2000 KISA-ammattien

työllisyys oli Uudellamaalla 132 000, eli viidennes alueen koko työllisestä

työvoimasta. Selvästi suurimman ammattiryhmän muodostavat insinöörit ja muut

teknisen alan asiantuntijat. Osaamisintensiiviset KIBS-toimialat työllistivät

KISA-asiantuntijoista kolmanneksen, muut yksityiset toimialat 55 prosenttia ja

julkinen sektori (valtio ja kuntayhteisöt) 13 prosenttia.

- Uudenmaan osaamiskeskusohjelmiin kuuluvista toimialaryhmistä omien sisäisten

KISA-asiantuntijoiden 111 osuus on suhteellisesti suurin tietotekniikkapalvelussa

(74 % työllisistä), joka itsekin luetaan KIBS-toimialoihin. Aktiivimateriaalien ja

mikrosysteemien valmistuksessa KISA-asiantuntijoiden osuus on yli puolet

toimialansa työllisyydestä. Nämä kaksi toimialaryhmää hankkivat myös

suhteellisesti eniten ulkopuolisia KIBS-ostopalveluja omaan tuotantoonsa.

Vähiten KIBS-ostopalveluja käytetään hyvinvointipalvelujen tuotannossa ja

logistiikkapalvelussa.

111 Knowledge Intensive Service Activities.


Lähteitä

48

Kauppa- ja teollisuusministeriö: Pk-barometri, syksy 2003.

Liikkeenjohdon Konsultit ry: Tilasto- ja suhdanneaineistoja. (www.ljk.fi)

Lith, Pekka: Kansainvälinen kauppa ja kaupanesteet –palveluyritysten näkökulma, Suunnittelu-

ja tutkimuspalvelut Pekka Lith, Helsinki 2002. (pekka.lith@kolumbus.fi)

Lith, Pekka ja Toivonen, Marja: Tekninen palvelu, KTM:n ja TE-keskuksen toimialaraportti,

marraskuu 2002.

Markkinointiviestintätoimistojen Liitto ry: Tilasto- ja suhdanneaineistoja. (www.mtl.fi)

Suomen Asianajajaliitto ry: Asianajajatutkimus 2002. (www.asianajajaliitto.fi)

Suomen markkinatutkimusliitto ry: Tilasto- ja suhdanneaineistoja. (www.smtl.fi)

Suomen Pankki: Suorat sijoitukset Suomen maksutaseessa 2001, lokakuu 2002. (www.bof.fi )

Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto ry: Tilasto- ja suhdanneaineistoja. (www.skolry.fi)

Tietoalojen Liitto ry: Tilasto- ja suhdanneaineistoja. (www.tietoalojenliitto.fi)

Tilastokeskus: Kansantalouden tilinpito 1995-2002, heinäkuu 2003. (www.tilastokeskus.fi)

Tilastokeskus: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2001, Helsinki 2002.

Tilastokeskus. Yritysten kansainvälistyminen 2001, Helsinki 2002.

Tilastokeskus: Yritystoiminnan tulos ja taseet 2001, Helsinki 2003.

Tilastokeskus: Innovaatiotutkimus 1998-2000; kansantalouden aluetilinpito 1995-2001;

kansantalouden tarjonta- ja käyttötaulut (panos-tuotos- tutkimukset) 1995-2000; liiketoiminnan

suhdannekuvaajat 1995-2003; tilinpäätöstilastot 1999-2002; ulkomaisten yritysten tilastot

1995-2001; väestölaskentatilastot 1995 ja 2000; yritys- ja toimipaikkarekisteri 1995-2001.

Toivonen, Marja: Ohjelmistoala, KTM:n ja TE-keskuksen toimialaraportti, joulukuu 2002.

Toivonen, Marja: Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen tulevaisuudennäkymät,

Helsinki 2001.


49

LIITE 1 Osaamisintensiiviset liike-elämän KIBS-toimialat (Nace 1995)

72 Tietojenkäsittelypalvelut

72100 Atk-laitteistokonsultointi

72200 Ohjelmistojen suunnittelu

72300 Tietojenkäsittely

72400 Tietopankkitoiminta

72600 Muu tietojenkäsittelypalvelu

73 Tutkimus ja kehittäminen

73101 Lääketieteellinen tutkimus ja kehittäminen

73102 Muu luonnontieteellinen tutkimus ja kehittäminen

73103 Tekniikan tutkimus ja kehittäminen

73200 Yhteiskuntatieteellinen tutkimus ja kehittäminen

7411-12, 74842 Lainopilliset ja taloudelliset palvelut

74111 Lakiasiaintoimistot

74112 Asianajotoimistot

74113 Patenttitoimistot

74119 Muu lakiasiain palvelu

74121 Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu

74122 Tilintarkastuspalvelu

74129 Muu laskentatoimen palvelu

74842 Perintätoimistot

7413, 744, 74843 Mainos- ja markkinointipalvelut

74130 Markkinatutkimus ja mielipideselvitykset

74401 Mainostoimistot

74402 Suora- ja ulkomainonta

74409 Muu mainospalvelu

74843 Messujen ja tuote-esittelyjen järjestäminen

742, 743, 74841 Tekniset palvelut

74201 Yhdyskuntasuunnittelu

74202 Maa- ja vesirakentamisen tekninen palvelu

74203 Arkkitehtipalvelu

74204 Rakennetekninen palvelu

74205 LVI-tekninen suunnittelu

74206 Sähkötekninen suunnittelu

74207 Muu rakennustekninen suunnittelu

74208 Kone- ja prosessisuunnittelu

74209 Muu tekninen palvelu

74300 Tekninen testaus ja analysointi

74841 Taideteollinen muotoilu ja suunnittelu

7414, 745 Konsultti- ja henkilöstöpalvelut

74140 Liikkeenjohdon konsultointi

74501 Työvoimatoimistot

74502 Työvoiman vuokraus

74509 Muu työvoiman ja henkilökunnan hankinta


50

Liite 2 Osaamisintensiiviset KISA-ammatit (ammattiluokitus 2001)

Insinöörit ja teknisen alan asiantuntijat

211 Fysiikan ja kemian erityisasiantuntijat

214 Arkkitehdit ja muut tekniikan erityisasiantuntijat

311 Fysiikan, kemian ja teknisten alojen asiantuntijat

Tietotekniikka-asiantuntijat

1236 Tietotekniikkajohtajat

213 Tietotekniikan erityisasiantuntijat

312 Tietotekniikan tukihenkilöt, operaattorit

Taloushallinnon ja kirjanpidon asiantuntijat

1231 Talous- ja hallintojohtajat

2411 Tilintarkastajat, kamreerit

3433 Kirjanpitäjät

Mainonnan ja markkinoinnin edistäjät

1233 Myynti- ja markkinointijohtajat

1234 Mainos- ja tiedotusjohtajat

2419 Muut liike-elämän ja järjestöalan erityisasiantuntijat

Koulutuspäälliköt ja koulutuksen asiantuntijat

235 Muut opetusalan erityisasiantuntijat

Juristit

242 Lainopilliset erityisasiantuntijat

Henkilöstöhallinto ja –hankinta

1232 Henkilöstöjohtajat

2412 Henkilöstösuunnittelijat

3423 Työnvälittäjät

Taloudellinen ja tilastollinen tutkimus

212 Matematiikan ja tilastotieteen erityisasiantuntijat

2441 Ekonomistit

3434 Tilastonlaatijat, haastattelijat

Graafiset suunnittelijat ja kuvataiteilijat

3471 Taidealan asiantuntijat, kuvaussihteerit

Muut asiantuntijat

1235 Osto- ja varastopäälliköt

1237 Tutkimus- ja kehitysjohtajat

1239 Muut asiantuntijajohtajat

221 Maa- ja metsätalouden erityisasiantuntijat

3429 Muut liike-elämän palvelujen välittäjät

More magazines by this user
Similar magazines