Vuosikertomus 2009 - Asioi verkossa
Vuosikertomus 2009 - Asioi verkossa
Vuosikertomus 2009 - Asioi verkossa
Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!
Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.
<strong>Vuosikertomus</strong> <strong>2009</strong>
Jätekukko Oy (31.12.<strong>2009</strong>)<br />
• tuottaa omistajakuntiensa puolesta<br />
niille lakisääteisesti kuuluvat<br />
jätehuollon palvelutehtävät<br />
• perustettu vuonna 2001<br />
• 19 osakaskuntaa<br />
• 41 työntekijää<br />
• liikevaihto 13,3 miljoonaa euroa<br />
• osakepääoma 0,7 miljoonaa euroa<br />
• asukkaita 208 902 toimialueella<br />
• koko yhtiön alueella on<br />
kunnan järjestämä jätteenkuljetus<br />
• jäteastiatyhjennyksiä 1,6 milj./vuosi,<br />
6 000/pvä<br />
• asiakkaita 72 000<br />
• ei käytä verotuloja<br />
• ei jaa osinkoa<br />
Hallintokaavio<br />
Omistajat<br />
19 kuntaa<br />
Yhtiö-<br />
kokous<br />
Yhtiön hallitus<br />
Maaninka Juankoski<br />
Te rvo Siilinjärvi<br />
Kaavi<br />
Vesanto Karttula<br />
Kuopio<br />
Tuusniemi<br />
Konnevesi Suonenjoki<br />
Rautalampi<br />
Pieksämäki<br />
• Kuopio, 4 jäsentä (pj)<br />
• Siilinjärvi, 1 jäsen<br />
• Pieksämäki, 1 jäsen<br />
• Suonenjoki, Karttula,<br />
Konnevesi, Rautalampi,<br />
Tervo ja Vesanto, 1 jäsen<br />
• Juankoski, Kaavi, Maaninka,<br />
Nilsiä, Rautavaara ja<br />
Tuusniemi, 1 jäsen<br />
• Lieksa, Nurmes, Juuka ja<br />
Valtimo, 1 jäsen<br />
Toimitus-<br />
johtaja<br />
Nilsiä<br />
Rautavaara<br />
Valtimo<br />
Jätekeskus<br />
Jäteasema<br />
Nurmes<br />
Juuka<br />
Kehitys<br />
Kuopion jätekeskus<br />
Laatu ja ympäristö<br />
Palvelut ja logistiikka<br />
Taloushallinto<br />
Viestintä<br />
Lieksa<br />
Sisältö<br />
Toimitusjohtajan katsaus .....................................3<br />
Henkilökunta.......................................................5<br />
Vuorovaikutus ja viestintä ....................................7<br />
Palveluverkosto – tukipalvelut ..............................9<br />
Palveluverkosto – kehittyvää kuljetuslogistiikkaa......11<br />
Palveluverkosto – jäteasemat ...............................13<br />
Palveluverkosto – keräyspisteet.............................14<br />
Palveluverkosto – palvelupisteet.........................15<br />
Kuopion jätekeskus...........................................17<br />
Ympäristövastuu – katse lietteisiin .......................21<br />
Tutkimus ja kehitys............................................23<br />
Hallituksen toimintakertomus.............................25<br />
Taloustiedot .....................................................29<br />
Tilintarkastuskertomus ......................................34<br />
Tunnusluvut ......................................................35
Toimitusjohtajan katsaus<br />
Palvelutaso linjassa toiveiden kanssa<br />
Jätekukon tarjoama jätehuollon palvelutaso on saatu rakennettua<br />
kuntien hyväksymän jätestrategian mukaiseksi. Vuonna <strong>2009</strong> osakaskunnat<br />
käynnistivät jätestrategian päivitystyön, joten vuoden 2010<br />
aikana laadittava uusi jätepoliittinen ohjelma tuonee taas uusia asukkaiden<br />
ja muiden sidosryhmien toiveita jätehuollon kehittämiseksi.<br />
Vuoden <strong>2009</strong> lopulla valmistunut Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja<br />
Pohjois-Karjalan ympäristökeskusten yhteistyössä laatima Itä-Suomen<br />
jätesuunnitelma vuoteen 2016 ei sen sijaan tuo merkittäviä lisähaasteita<br />
yhtiön palvelutasovaatimuksille. Jo nykyisellään yhtiön palvelutaso<br />
kattaa pääsääntöisesti jätesuunnitelmassa esitetyt toiveet.<br />
Jätesuunnitelmaan kirjatuista kehittämistavoitteista yhtiön kannalta<br />
merkittävimmät liittyvät jätteiden energiahyötykäytön lisäämiseen.<br />
Myös valmistelussa oleva biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoituksen<br />
lainsäädännöllinen rajoittaminen sekä hallituksen ilmasto- ja energiapoliittinen<br />
ohjelma ohjaavat selkeästi jätehuollon kehittämistä kaatopaikkakäsittelystä<br />
kohti energiahyödyntämistä.<br />
Kohti jäte-energian hyödyntämistä<br />
Yhtiön toiminnan kehittämisen painopiste on lähivuosina jätteiden<br />
hyötykäyttöasteen merkittävä nostaminen. Yhtiö on aloittanut vuoden<br />
<strong>2009</strong> puolella sekajätteen esikäsittelyn, jonka avulla sekajätteestä<br />
valmistetaan energiana hyödynnettävää jaetta. Tavoitteena on saada<br />
jo vuoden 2010 aikana kehitettyä konsepti, jolla sekajäte voidaan<br />
mahdollisimman pitkälti ohjata energiahyötykäyttöön. Tavoitteena on<br />
myös Itä-Suomen jätesuunnitelman mukaisesti biojätteen nykyisen<br />
kompostointikäsittelyn korvaaminen biokaasulaitoksella, jolloin saadaan<br />
ravinnekierron lisäksi myös biojätteen sisältämä energia talteen.<br />
Vuosi <strong>2009</strong> oli haastava yleisen taloustilanteen heikkenemisen<br />
vuoksi. Tästä huolimatta yhtiö pääsi taloudellisesti ja tuloksellisesti<br />
asetettuihin tavoitteisiin. Ilman yhtiön hallituksen ja henkilöstön<br />
kehittämishaluista asennetta tähän ei olisi päästy. Edellä mainittujen<br />
lisäksi kiitän kuntien viranomaisia ja muita yhteistyökumppaneita<br />
hedelmällisestä yhteistyöstä.<br />
Arto Ryhänen, toimitusjohtaja<br />
Yhtiön virstanpylväät <strong>2009</strong><br />
Tammikuu<br />
• Joulukuusikeräys taajamissa<br />
• Kompostointitutkimus käyntiin omakotitaloilla (Muheva)<br />
• Valtimo ja Tuusniemi keskitettyyn lieterekisteriin<br />
• Uusi taloushallinto-ohjelma käyttöön<br />
Helmikuu<br />
• Uusi palvelu- ja logistiikkapäällikkö aloittaa<br />
Maaliskuu<br />
• Osakaskuntien neuvottelukuntapäivä, kevät<br />
• TCS sakokaivotyhjennysten tiedonkulkuun<br />
• Sekajätteen lajittelututkimus, III -vaihe<br />
• Vesanto ja Rautalampi keskitettyyn lieterekisteriin<br />
Huhtikuu<br />
• Valtakunnallinen ongelmajätekampanja alkaa<br />
• Kompostointitutkimus käyntiin pientaloyhtiöillä (Biolan)<br />
Toukokuu<br />
• Rakentajan Roskis -palvelu käynnistyy<br />
• Uuden loppusijoitusalueen rakentaminen alkaa<br />
• Osasto Erätaika <strong>2009</strong> messuilla<br />
• Koti Kuntoon -päivät jäteasemilla<br />
Kesäkuu<br />
• Uudet kuljetusurakat (3 aluetta ja jäteasemat) alkavat<br />
• Asuntomessualueen rakennusjätelajittelukokeilu alkaa<br />
• Biopussijakelu koko toiminta-alueella<br />
Heinäkuu<br />
• Sähköinen ostoslaskujen kierrätys<br />
Elokuu<br />
• Suonenjoki keskitettyyn lieterekisteriin<br />
• Sekajätteen murskaus ja seulontakokeilu käyntiin<br />
• Siirtyminen sähköisiin ostolaskuihin<br />
• Intranet käyttöön<br />
Syyskuu<br />
• Hyötyjätteiden keräys 2-lokeroautolla alkaa Kuopiossa<br />
• Kuljetusurakoiden kilpailutus (2 aluetta)<br />
• Osakaskuntien jätelautakuntaselvitys lausunnoille<br />
Lokakuu<br />
• Osakaskuntien neuvottelukuntapäivä, syksy<br />
• Muovin erilliskeräys yrityksistä alkaa<br />
Marraskuu<br />
• Sekajätteen lajittelututkimus, IV -vaihe<br />
• Jäteasemahoitajien koulustuspäivä<br />
• Pieksämäki keskitettyyn lieterekisteriin<br />
Joulukuu<br />
• Osakaskuntien jätestrategiahanke käynnistyy<br />
• Muutos Kuopion jätehuoltomääräyksiin<br />
3
Henkilökunta<br />
Eväitä työssä jaksamiseen<br />
Vuoden <strong>2009</strong> lopussa henkilökuntaa oli yhteensä 41, joista<br />
14 määräaikaista. Henkilökunnan keski-ikä oli 38,6 vuotta.<br />
Yhtiö tuki työntekijöiden hyvinvointia liikunta- ja kulttuuriseteleillä ja<br />
halukkaat saivat lunastaa myös lounasseteleitä. Henkilökunnan<br />
koulutukseen panostettiin ja muihin alan toimijoihin tutustuttiin<br />
aktiivisesti. Toukokuussa työterveyslaitos koulutti ja keskustelutti<br />
henkilöstöä aiheesta työssä jaksaminen.<br />
Vihreä Väki -toiminta käynnistyi kesällä, syksyllä järjestettiin henkilökunnan<br />
Kirppis -viikko. Koko talon yhteinen liikuntailtapäivä vietettiin<br />
syyskuun lopulla, jolloin ryhmä patikoijia suuntasi luonnonkauniille ja<br />
historialliselle von Wrightin kulttuuripolulle. Lopuksi istahdettiin<br />
laavulle evästelemään.<br />
Henkilökunta palkitsi tällä kertaa keskuudestaan hyvää työtä ja<br />
tulosta aikaansaaneen projekti-insinööri Aki Malisen, jota<br />
kuvattiin iloiseksi, mukavaksi ja yhteistyöhenkiseksi työkaveriksi.<br />
Työsuojelutoimikunta<br />
• Työsuojelupäällikkö, Pekka Björk/tekninen johtaja<br />
• Työsuojeluvaltuutettu, Tanja Helminen/viestintäsuunnittelija<br />
• Varatyösuojeluvaltuutetut, Raili Tenhunen ja<br />
Maritta Saarelainen (30.6. saakka Marko Laitinen)<br />
• Ympäristö- ja laatuvastaava, Leena Huttunen<br />
(sijaisena 1.6. alkaen Maarit Walta)<br />
Suunnitelmallista työsuojelua<br />
Vuonna <strong>2009</strong> henkilökunnalle aiheutui työtapaturmista 32<br />
poissaolopäivää. Raamit työsuojelulle antaa vuosittain laadittava<br />
työsuojelun toimintasuunnitelma. Huhtikuussa Maaherrankadun<br />
toimipisteellä tehtiin katselmus yhdessä työterveyshuollon kanssa.<br />
Katselmuksen kohteena oli työergonomia ja tuloksena saatiin<br />
hyödyllisiä suosituksia työpisteiden olosuhteiden parantamiseksi.<br />
Kuopion jätekeskuksella turvallisuuskatselmuksia pidettiin<br />
vuoden aikana kymmenen. Toimenpiteitä vaativat mm. lumitöiden<br />
järjestelyt sekä keväinen pölyongelma. Loppuvuodesta katselmoitiin<br />
kymmenen jäteasemaa, joilla vastaanotetaan kotitalouksien<br />
ongelmajätteitä. Katselmuksiin osallistui jäteasemanhoitajan<br />
lisäksi kunnan työsuojeluhenkilöstöä. Erityistä huomiota kiinnitettiin<br />
turvallisiin nostoihin ja siirtoihin sekä ongelmajätteiden<br />
käsittelyyn. Jäteasemilla suurin kuormittava tekijä on raskaiden<br />
jätekappaleiden kuten akkujen tai kylmälaitteiden käsin tapahtuva<br />
siirtäminen. Riskiksi koetaan myös asiakkailta vastaanotettavat<br />
kemikaalipakkaukset, joissa ei ole merkintää sisällöstä.<br />
Koulutuksia, joihin osallistuttiin: Henkilöstön koulutusrakenne<br />
• Asiakaspalvelupäivät, JLY (4 hlöä)<br />
• Ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot, Onnenpari (9 hlöä)<br />
• Itä-Suomen ympäristökasvatuspäivät (2 hlöä)<br />
• JHL Win -käyttäjäpäivät, Tietomitta (6 hlöä)<br />
• Jäteasemanhoitajien koulutuspäivät, JLY (2 hlöä)<br />
• Jätelaitospäivät, JLY (2 hlöä)<br />
• Taloushallinnon koulutus- ja neuvottelupäivät, JLY (5 hlöä)<br />
• Työturvallisuuskortti -koulutus, (8 hlöä)<br />
• Valtakunnalliset jätehuoltopäivät, JHY (1 hlöä)<br />
• Viestintäpäivät, JLY (5 hlöä)<br />
Kevättalven virkistyspäivänä retkeiltiin Telkon laavulle.<br />
Muu<br />
37 %<br />
Korkeakoulu,<br />
yliopisto 17 %<br />
Opisto, ammattikorkeakoulu<br />
46 %<br />
5
Vuorovaikutus ja viestintä<br />
SidOSrYHMäT TOiMiNTA VUONNA <strong>2009</strong><br />
Henkilökunta Otettiin käyttöön talon sisäinen intranet – myönteinen vaikutus sisäiseen tiedonkulkuun.<br />
Järjestettiin jäteasemien henkilökunnan koulutuspäivä ja osallistuttiin jätekuljettajien koulutuksiin.<br />
Kuntayhteistyö Yhteistyöryhmät (VALMI, PALSU, LAKU) kokoontuivat yhteensä 12 kertaa. Lisäksi osakaskuntien neuvottelukunta<br />
kokoontui kaksi kertaa – yhteistyö kuntien jätehuoltoviranomaisten kesken tiivistyi (jätelautakuntaselvitys).<br />
Luottamushenkilöille toimitettiin vuosikertomus ja järjestettiin vierailuja jätekeskukselle (10 kpl).<br />
Yhtenäiset jätehuoltomääräykset voimaan kaikissa kunnissa – toimintaympäristö yhdenmukaistui.<br />
Muut jätelaitokset Oltiin aktiivisesti mukana JLY:n viestinnän yhteistyöhankkeissa – valtakunnallinen ongelmajätekampanja ja Kierrätys.info.<br />
Itä-Suomen neuvojatapaaminen Mikkelissä.<br />
Asukkaat Biot pussiin -kampanja kaikille biokeräykseen kuuluville (54 625 asuinhuoneistoa; 2,5 milj. biopussia)<br />
Kompostointi -hanke (60 taloutta). Neuvoja mukana valvontaviranomaisten kompostointitarkastuksilla (149 kpl).<br />
Asiakaskysely jäteasemilla.<br />
Koulut ja oppilaitokset Osasto Itä-Suomen opettajapäivillä. Tuotettiin OPE -kansiot ja Roskantie -kalvosarja.<br />
Media Aktiivinen ja avoin tiedotus.<br />
Tuettiin Tanssiteatteri Minimin ”Jätekukko” koululaisesityksiä (15 esitystä).<br />
Tuettiin kyytiavustuksin jätekeskusvierailuja – yhteensä 36 ryhmää vieraili jätekeskuksella (1100 hlöä).<br />
Vierailtiin kouluissa ja oppilaitoksissa (1300 oppilasta).<br />
Järjestettiin ympäristökasvattajien yhteinen tutustumiskäynti Tampereen Moreniaan.<br />
Paikallislehdissä koko sivun kuukausi-ilmoitukset (5 kertaa).<br />
Kirppiskukko -kampanja Iskelmä -radiossa.<br />
Yleinen näkyvyys Ylläpidettiin yhtiön nettisivuja – kävijämäärä kasvoi 17 % (52 900 kävijää).<br />
Osasto Erätaika <strong>2009</strong> -messuilla – asenteisiin vaikuttava Hurmion ja Turmion -polku.<br />
Tehtiin asennekampanjointia yhdessä KalPa Hockeyn kanssa.<br />
Muu yhteistyö Järjestettiin koulutus öljyn- ja hiekanerottimista ja lietteistä (35 osallistujaa).<br />
Oltiin mukana Porkkanamafian tempauksessa, Niiralan Kulman perhepäivässä ja Siisti Kuopio – kampanjassa.<br />
Tuettiin aineyhdistys Hyeenan kierrätysprojektia yliopistolla.<br />
Toteutettiin kompostointineuvontaa yhteistyössä Pohjois-Savon Marttojen kanssa.<br />
7
Palveluverkosto – tukipalvelut<br />
Tavoitteena toimintaympäristön kehittyminen<br />
Yhtiön asiakaspalvelu huolehtii jätehuollon asiakasrekisterin ylläpidosta<br />
sekä puhelimitse ja sähköpostitse tapahtuvasta palveluneuvonnasta.<br />
Asiakkaiden toimintaympäristössä ei tapahtunut isoja muutoksia,<br />
ja se näkyy suoraan yhteydenottojen vähenemisellä. Palvelunumeroon tuli<br />
38 000 puhelua ja vastausprosentti nousi (83 %) samalle tasolle, kuin<br />
ennen perusmaksujen käyttöön ottamista.<br />
Vuonna <strong>2009</strong> postitettiin erityisen runsaasti neuvonnallisia asiakaskirjeitä,<br />
joilla tavoiteltiin toimintaympäristön kehittämistä. Merkittävä osa<br />
asiakaskirjeistä koski lisämaksun käyttöönottoa ja kohdistui mm. niihin<br />
asiakkaisiin, joilla vielä oli käytössä säkkiteline tai pyörätön jäteastia.<br />
Myös tyhjennystapahtumien yhteydessä esille tulleista huomioista, mm.<br />
ylipainavat jäteastiat, tiedotettiin suoraan asiakkaita.<br />
Jäteneuvonta ja valistus ovat osa yhtiön viestintää ja niitä toteutetaan<br />
yhteistyössä palveluneuvonnan kanssa. Vuoden <strong>2009</strong> aikana palveluneuvojat<br />
olivat jakamassa tietoa kymmenessä neuvontatilaisuudessa.<br />
Kompostointineuvontaa hankitaan ostopalveluna. Valistuksen painopisteenä<br />
on edelleen opetussektori.<br />
Asiakaspalveluun tulleet puhelut<br />
puhelua (kpl)<br />
60 000<br />
50 000<br />
40 000<br />
30 000<br />
20 000<br />
10 000<br />
Vastatut<br />
Luopuneet<br />
2006 2007 2008 <strong>2009</strong><br />
Yhteistyössä<br />
Yhteistyö kuntien viranomaisten kanssa oli vilkasta ja sitä edesauttoi<br />
viranomaisten suora yhteys jätehuollon asiakasrekisteriin. Rekisterin<br />
ylläpitämistä varten yhtiö otti käyttöönsä yhteyden väestötietojärjestelmään.<br />
Yhtiön osakaskuntien päivitetyt jätehuoltomääräykset tulivat<br />
voimaan vuoden <strong>2009</strong> alussa.<br />
Paperilaskuista sähköiseen tiedonsiirtoon<br />
Vuoden <strong>2009</strong> alussa käyttöön otettu uusi taloushallinto-ohjelma<br />
tehosti ja nykyaikaisti raportointia ja kustannusseurantaa sekä<br />
mahdollisti osaltaan sähköisen ostolaskujen käsittelyn.<br />
Myyntilaskuja oli yhteensä 206 000 kappaletta sisältäen verkko- ja<br />
e-laskut. Laskujen mukana asiakkaat saivat säännöllisesti myös tietoa<br />
ajankohtaisista asioita. Sähköisten laskutuspalveluiden ja pankkikorttimaksujen<br />
käytön lisääntyminen näkyi selvästi paperisten laskujen<br />
vähenemisenä.<br />
Laskutus<br />
laskua (kpl)<br />
250 000<br />
200 000<br />
150 000<br />
100 000<br />
50 000<br />
Jätekuljetukset<br />
Jätekeskus ja jäteasemat<br />
2006 2007 2008 <strong>2009</strong><br />
Asiakaspalvelun palkitsema vuoden asiakas oli Savon koulutuskuntayhtymän<br />
kiinteistöpäällikkö Toni Helin. Toni on innovatiivisesti<br />
luotsannut uusien jätteen keräys- ja hyötykäyttömahdollisuuksien<br />
käyttöönottoa työympäristössään.<br />
Palkinnon jakoi asiakaspalvelun esimies Piia Moilanen.<br />
Muut yhteistyökumppanit<br />
• Aditro Financials Oy, kirjanpito<br />
• dNA Oy, teleliikenneoperaattori<br />
• Ecomond Oy, TCS ajo-opastusjärjestelmä<br />
• Enfo Oyj, IT-palveluoperaattori<br />
• Motive Systems Oy, dokumenttien hallintajärjestelmä<br />
• Pivotex Oy, Scalex Eko -vaakaohjelma<br />
• TietoMitta Oy, JHL -asiakashallintajärjestelmä<br />
• Kuopion Työterveys ry, työterveyshuolto<br />
• Visma Services Teemuaho Oy, palkkahallinta<br />
9
Palveluverkosto – kehittyvää kuljetuslogistiikkaa<br />
Uudet kuljetusurakat kesäkuun alussa<br />
Yksi yhtiön tärkeimmistä tehtävistä on kilpailuttaa jätteiden kuljetukset<br />
yksittäisten kuntalaisten puolesta. Jätekukon toiminta-alue on jaettu<br />
useaan kuljetusalueeseen ja kilpailutus tapahtuu vaiheittain.<br />
Kesäkuun alussa käynnistyi kolme uutta urakkajaksoa, jotka koskivat<br />
yhtätoista kuntaa. Uusien kuljetusurakoiden yhteydessä siirtokuormauksessa<br />
käyttöön tuli jätteenkuljetustekniikka, jossa vaihtolavasovitteinen<br />
puristinkontti voidaan laskea maahan ja uusi ottaa tilalle<br />
(Haller). Täydet kontit kuljetetaan rekka-autolla Kuopion jätekeskukselle,<br />
kolme konttia kerrallaan.<br />
Onnistuneen kilpailutuksen ja keräysverkoston logistiikan kehittymisen<br />
ansiosta kesäkuun alussa käynnistyneet uudet urakat toivat yhtiön<br />
asiakkaille yli 300 000 euron vuosisäästöt, jotka oli huomioitu suoraan<br />
vuoden <strong>2009</strong> jätemaksuissa. Yhtiön toimialueen jätemaksut<br />
olivat selvästi valtakunnan keskitasoa alhaisemmat.<br />
Kerättyjen hyötyjätteiden määrä<br />
11 000<br />
10 000<br />
9 000<br />
8 000<br />
7 000<br />
6 000<br />
5 000<br />
4 000<br />
3 000<br />
2 000<br />
1 000<br />
määrä (t)<br />
pienmetalli<br />
2003 2004 2005 2006 2007 2008<br />
keräyslasi<br />
kartonki ja pahvi<br />
biojäte<br />
<strong>2009</strong><br />
Tehokkuutta kuljetuksiin<br />
Hyötyjätteiden keräys tehostui, kun 2-lokeroiset jäteautot otettiin<br />
käyttöön haja-asutusalueen reittien lisäksi myös Kuopion taajamassa.<br />
Autossa on eri jätelajeille omat lokeronsa, joiden sisältö tyhjennetään<br />
erikseen jatkokäsittelyä varten.<br />
Monipuolista astiapalvelua<br />
Toukokuussa otettiin käyttöön uusi Rakentajan Roskis -palvelu<br />
Kuopion asuntomessualueella. Uuden palvelun myötä yhtiö toimittaa<br />
työmaalle tilavuudeltaan 660 litran jäteastian, joka tyhjennetään sopimuksen<br />
mukaan. Rakentajan roskis on helppo, edullinen ja ympäristöystävällinen<br />
tapa päästä eroon rakennustyömaalla syntyvistä sekajätteistä.<br />
Vuonna <strong>2009</strong> valmisteltiin myös siirtymistä kokonaisvaltaiseen<br />
jäteastioiden hankintapalveluun, jonka avulla tavoitellaan sekä<br />
kustannussäästöjä asiakkailla että kuljettajien toimintaympäristön<br />
kehittymistä.<br />
Kiinteistöt hyötyjätekeräyksessä<br />
7 000<br />
6 000<br />
5 000<br />
4 000<br />
3 000<br />
2 000<br />
1 000<br />
lukumäärä (kpl)<br />
2007 2008 <strong>2009</strong><br />
pienmetalli<br />
keräyslasi<br />
kartonki ja<br />
pahvi<br />
biojäte<br />
Kuopion asuntomessualue toimi pilottikohteena<br />
sekä Rakentajan Roskis -palvelulle että rakentajien<br />
keskitetylle lajittelulava -palvelulle.<br />
Jäteastian tyhjennyshinnat 1.6.<strong>2009</strong><br />
Lähde: (Kuntaliitto ja JLY: Tietoa jätehuollosta – vuoden <strong>2009</strong> jätemaksutiedot)<br />
12,00<br />
10,00<br />
8,00<br />
6,00<br />
4,00<br />
2,00<br />
hinta (euroa/tyhjennys)<br />
240 litraa 660 litraa<br />
Kuopio Siilinjärvi Maaninka muut valtak. ka./<br />
kunnan kilp.<br />
<strong>2009</strong><br />
valtak. ka./<br />
sopimusper.<br />
<strong>2009</strong><br />
11
Palveluverkosto – jäteasemat<br />
Jäteasemien kävijämäärä jatkaa reipasta kasvua<br />
Yhtiön alueella oli Kuopion jätekeskuksen lisäksi käytössä 19 paikallisen<br />
jäteaseman palveluverkosto. Jäteasemaverkoston yleiskustannuksia katetaan<br />
perusmaksulla, joten asiakkailta peritään maksua ainoastaan loppusijoitukseen<br />
menevien jätteiden osalta.<br />
Jäteasemilla vastaanotetaan jäteastiaan soveltumattomia jätteitä, kuten<br />
metalliromut, sähköromut, maatalousmuovit, remonttijätteet, tasolasit ja<br />
huonekalut. Jäteasemien kautta jätettä kulki yhteensä 7 567 tonnia,<br />
kasvua edelliseen vuoteen 6 %.<br />
Koko vuoden asiakasmäärä jäteasemilla oli 44 900, kasvua edelliseen<br />
vuoteen 31 %. Toukokuussa jäteasemilla vietettiin Koti Kuntoon -päiviä,<br />
jolloin asiakkaita palveltiin poikkeuksellisesti myös lauantaina.<br />
Tempauspäivinä jäteasemilla kävi yhteensä yli 1 500 asiakasta.<br />
Vuoden <strong>2009</strong> jäteasemanhoitajana palkittiin Marko Laitinen.<br />
Jäteasemilla vastaanotetut jätteet<br />
3 000<br />
2 500<br />
2 000<br />
1 500<br />
1 000<br />
500<br />
Ongelmajätteet veloituksetta kotitalouksilta<br />
Kotitalouksien ongelmajätteiden palveluverkoston muodostivat 12<br />
paikallista jäteasemaa, 9 ongelmajäteauton pysähdyspaikkaa, 44<br />
sopimusapteekkia, yksi sopimushuoltamo sekä Kuopion jätekeskuksen<br />
yhteydessä oleva Ekokem Oy Ab:n ongelmajäteasema.<br />
Kotitalouksista vastaanotettiin ongelmajätteitä yhteensä 634 tonnia<br />
eli 3 kg/asukas. Suurimmat ryhmät olivat akut, voiteluöljyt, maalit,<br />
liimat ja lakat. Kotitalouksien ongelmajätteiden vastaanottopalvelut<br />
ostettiin Ekokem Oy Ab:ltä. Palvelu oli kotitalouksille veloitukseton<br />
ja se kustannettiin perusmaksulla.<br />
Jäteasemilla otetaan vastaan sähkö- ja elektroniikkaromua (SER) yhteistyössä<br />
tuottajayhteisöiden kanssa. SER -jätettä otettiin vastaan 973<br />
tonnia, 8 kg/asukas. Tuottajayhteisöt hakivat SERiä suoraan kuudelta<br />
jäteasemalta, muilta se kuljetettiin ensin Kuopion jätekeskukseen<br />
lajiteltavaksi Ekokemin toimesta.<br />
jätemäärä (t) asiakkaat (hlöä)<br />
3 500<br />
50 000<br />
Isokokoiset<br />
jäte-esineet ja<br />
rakennusjätteet<br />
Metalliromu<br />
Sähköromut<br />
Ongelmajäte<br />
2004 2005 2006 2007 2008 <strong>2009</strong><br />
Paikallisten jäteasemien asiakasmäärä<br />
45 000<br />
40 000<br />
35 000<br />
30 000<br />
25 000<br />
20 000<br />
15 000<br />
10 000<br />
5000<br />
13<br />
Tuottajayhteisöt vastaavat sähkö- ja elektroniikkaromun (SER)<br />
kuljettamisesta ja käsittelystä. SER pakataan suoraan kontteihin.<br />
2004 2005 2006 2007 2008 <strong>2009</strong>
14<br />
Yhteistyökumppanit<br />
jätteiden käsittelyssä<br />
• apteekit (lääkejätteet)<br />
• Demolite Oy (kyllästetty puu)<br />
• TUKEVA -työvalmennussäätiö (tekstiilit)<br />
• Ekokem Oy Ab (ongelmajätteet)<br />
• Elker, Serty ja Nera (sähköromut)<br />
• Heinäveden Aluelämpö Oy (puujäte, hake)<br />
• Kuopion Energia (puujäte, hake)<br />
• Kuusakoski Oy (metalli)<br />
• L&T Biowatti Oy (puujäte)<br />
• Outokummun kaupunki (biojäte)<br />
• Paperinkeräys Oy (keräyskartonki, pahvi ja paperi)<br />
• Puupakkausten Kierrätys PPK Oy (puupakkaukset)<br />
• Rakennuspalvelu PPJ Oy (betoni)<br />
• RecSer (paristot)<br />
Jätekuljetukset<br />
Koko alueella on kunnan järjestämä jätteenkuljetus.<br />
Yhtiö kilpailuttaa kuljetukset asiakkaidensa puolesta.<br />
Yhteistyökumppaneita vuonna <strong>2009</strong> olivat:<br />
• HFT Network Oy/EnviroNet Oy<br />
• Jätehuolto Teuvo Lehikoinen Ky<br />
• Kuljetus V. Vartiainen<br />
• Lassila & Tikanoja Oyj<br />
• Pielisen Kuljetus ja Jätehuolto Oy<br />
• Puijon Kiinteistöhuolto Oy<br />
• Sihvari Oy<br />
Palveluverkosto – keräyspisteet<br />
KiiNTEiSTÖKOHTAiNEN<br />
KEräYS<br />
Palvelu<br />
• kiinteistön omia tai useamman kiinteistön<br />
yhteisiä jäteastioita<br />
• yhtiö vastaa astioiden tyhjennyksistä<br />
kilpailuttamillaan hinnoilla<br />
Määrä<br />
• 39 500 keräyskohdetta, joista 5 530<br />
useamman kiinteistön yhteiskäytössä<br />
Maksu<br />
• kuntien vahvistaman jätetaksan mukainen<br />
jätemaksu perustuu todellisiin jäteastian<br />
tyhjennystapahtumiin<br />
Jätelaji<br />
• sekajäte 39 441 keräyspistettä<br />
• biojäte 2 930 keräyspistettä<br />
• keräyskartonki 2 722 keräyspistettä<br />
• ruskea pahvi 728 keräyspistettä<br />
• pienmetalli 1 568 keräyspistettä<br />
• keräyslasi 1 542 keräyspistettä<br />
• muovi 30 keräyspistettä<br />
ALUEKEräYSPiSTEET<br />
Palvelu<br />
• yhtiön ylläpitämiä asumisessa syntyvän<br />
sekajätteen keräyspaikkoja<br />
• käyttöoikeus ainoastaan vuosimaksun<br />
maksavilla osakkailla<br />
Määrä<br />
• 146 kpl yhteensä, joista<br />
71 kpl ympäri vuoden käytössä,<br />
75 kpl vain kesäkäytössä<br />
Maksu<br />
• kuntien vahvistaman jätetaksan mukainen<br />
kiinteä vuosimaksu<br />
Jätelaji<br />
• sekajäte<br />
EKOPiSTEET<br />
Palvelu<br />
• yhtiön ylläpitämiä hyötyjätteiden<br />
keräyspisteitä<br />
• käyttöoikeus kaikilla kotitalouksilla<br />
Määrä<br />
• 160 kpl<br />
Maksu<br />
• veloitukseton kotitalouksille<br />
– käyttöoikeus sisältyy perusmaksuun<br />
Jätelaji<br />
• keräyskartonki 111 ekopisteessä<br />
• ruskea pahvi 19 ekopisteessä<br />
• pienmetalli 127 ekopisteessä<br />
• keräyslasi 140 ekopisteessä<br />
• tekstiilit 12 ekopisteessä<br />
• keräyspaperi 162 ekopisteessä<br />
– yhteistyössä Paperinkeräys Oy:n kanssa
Palveluverkosto – palvelupisteet<br />
ONGELMAJäTEPiSTEET<br />
Palvelu<br />
• yhtiön kustantamia ongelmajätteiden<br />
keräyspaikkoja, joihin voi toimittaa<br />
koti- ja maataloudessa syntyviä<br />
ongelmajätteiden pieneriä<br />
Määrä<br />
• 9 keräysautopysäkkiä<br />
• 12 paikallista jäteasemaa<br />
• 1 ongelmajäteasema<br />
• 1 sopimushuoltamo<br />
• 44 sopimusapteekkia<br />
Maksu<br />
• veloitukseton kotitalouksille<br />
– käyttöoikeus sisältyy perusmaksuun<br />
Jätelaji<br />
• kaikki kotitalouksien ongelmajätteet,<br />
kuten lääkejätteet, öljyt, akut, maalit,<br />
torjunta-aineet<br />
PAiKALLiSET JäTEASEMAT<br />
Palvelu<br />
• yhtiön ylläpitämiä keräyspaikkoja, joihin<br />
voi toimittaa metalliromua ja muuta jäteastiaan<br />
kokonsa tai määränsä vuoksi<br />
soveltumatonta jätettä<br />
Määrä<br />
• 19 kpl<br />
Maksu<br />
• metalliromu ja sähköromu veloituksetta,<br />
• muut jätteet kuntien vahvistaman<br />
jätetaksan mukaisella kuormamaksulla<br />
Jätelaji<br />
• isokokoiset jäte-esineet<br />
ja rakennusjäte 19 jäteasemalla<br />
• metalliromu 19 jäteasemalla<br />
• sähköromu (SER) 19 jäteasemalla<br />
• puujäte 9 jäteasemalla<br />
• puutarhajäte 7 jäteasemalla<br />
KUOPiON JäTEKESKUS<br />
Palvelu<br />
• yhtiön ylläpitämä jätteiden käsittely- ja<br />
loppusijoitusalue<br />
• alueella toimii useita<br />
yhteistyökumppaneita<br />
Määrä<br />
• 1 kpl<br />
Maksu<br />
• hinnaston mukaan<br />
Jätelaji<br />
• rakennusjätteet<br />
• tuotantotoiminnan jätteet<br />
• loppusijoitettavat jätteet<br />
• maa- ja kiviainekset<br />
Kerätty jätemäärä<br />
Palveluverkoston asiakasmäärä<br />
15<br />
Jätelaji jätemäärä jätemäärä muutos<br />
<strong>2009</strong> (t) 2008 (t) 08–09 (%)<br />
sekajäte 38 042 40 101 - 5<br />
biojäte 6 530 5 862 + 11<br />
kartonki ja pahvi 2 938 3 246 - 9<br />
keräyslasi 482 513 - 6<br />
pienmetalli 260 240 + 8<br />
Palvelun laji asiakkaita asiakkaita muutos<br />
<strong>2009</strong> (kpl) 2008 (kpl) 08–09 (%)<br />
jäteasemat 44 900 34 300 31<br />
jätekeskus 55 000 55 300 - 1<br />
jätekuljetus<br />
- oma-astia 34 510 34 550 0<br />
- kimppa-astia<br />
- aluekeräyspiste<br />
26 300 26 070 1<br />
- vuosikäyttäjät 1 542 1 666 - 7<br />
- kesäkäyttäjät 9 457 9 501 0
Kuopion jätekeskus<br />
Loppusijoitus vähenee<br />
Kuopion jätekeskukseen vastaanotettiin jätteitä yhteensä 158 200<br />
tonnia, josta 63 % hyödynnettiin tai sijoitettiin varastoon myöhempää<br />
hyödyntämistä varten ja loput 37 % loppusijoitettiin täyttöalueelle.<br />
Loppusijoitetun jätteen määrä väheni 22 % edellisestä vuodesta.<br />
Yhdyskuntajätettä otettiin vastaan 60 750 tonnia, 5 % vähemmän kuin<br />
edellisenä vuonna. Rakennusjätteiden määrä oli 51 000 tonnia, 12 %<br />
enemmän kuin edellisenä vuonna. Rakennusjätteen lajittelu siirrettiin<br />
jätetäyttöalueelta uudelle lajittelu- ja murskauskentälle.<br />
Pikkukukossa vilkasta<br />
Päivittäin jätekeskuksella asioi vuodenajasta riippuen noin 50 - 300<br />
jätteen pientuojaa ja noin 100 raskasta ajoneuvoa, yhteensä lähes<br />
55 000 asiakasta. Edelliseen vuoteen verrattuna Pikkukukon asiakasmäärä<br />
(31 000) kasvoi 9 %, raskaan kaluston (24 000) pieneni noin<br />
12 %. Pikkukukkoon jätteitä tuotiin yhteensä 5 837 tonnia, joista yli<br />
puolet (54 %) saatiin ohjattua hyötykäyttöön.<br />
Vastaanotettu jäte<br />
90<br />
80<br />
70<br />
60<br />
50<br />
40<br />
30<br />
20<br />
10<br />
määrä (1000 tn)<br />
yhdyskuntajäte<br />
rakennusjäte<br />
2007 2008 <strong>2009</strong><br />
määrä (1000 tn)<br />
90<br />
tuotantotoiminnanjäte<br />
maa- ja<br />
kiviainesjäte<br />
Loppusijoitettu jäte<br />
80<br />
70<br />
60<br />
50<br />
40<br />
30<br />
20<br />
10<br />
Useita toimijoita yhdessä<br />
Jätekeskuksen alueelle on keskittynyt useita eri jätealan toimijoita.<br />
Puuterminaalia alueella pitävät L&T Biowatti Oy sekä Kuopion Energia.<br />
Muovin paalaus ja biojätteiden siirtokuormaus ovat HFT Network Oy:n<br />
toimintaa. Kotitalouksien ongelmajätteiden vastaanottopalvelut ostettiin<br />
Ekokem Oy Ab:ltä ja jätekeskuksen koneurakat SP Loaders Oy:ltä.<br />
Loppuvuodesta käynnistyi uuden asfalttikentän rakentaminen (1,5 ha)<br />
Vapo Oy:lle mullan jalostusta varten.<br />
Jätteen jalostamista<br />
Kesällä rakennettiin uusi asfalttikenttä (1,0 ha), päällysteurakoitsijana<br />
Lemminkäinen Oyj ja uusi jätetäyttöalueen pohja (1,3 ha), urakoitsijana<br />
YIT Rakennus Oy. Kesän jälkeen sekajätettä murskattiin ja seulottiin<br />
koeluontoisesti erilaisin menetelmin. Koneellisen käsittelyn avulla<br />
sekajätteestä jalostettiin uuden jätetäyttöalueen routasuojaukseen<br />
soveltuvaa materiaalia sekä polttokelpoista energiajätettä.<br />
Murskauksen hienoaines kompostoitiin.<br />
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 <strong>2009</strong><br />
17<br />
Jätekeskuksen henkilökunnan palkitsema vuoden asiakas oli Juha<br />
Salminen Rakennustyö Salminen Oy:stä. Juha on toiminut jätekeskuksella<br />
asioidessaan esimerkillisesti annettujen ohjeiden mukaan<br />
ja noudattanut erityistä huolellisuutta jätteen lajittelussa.<br />
Palkinnon jakoi ympäristö- ja laatuvastaava Maarit Walta.<br />
Yhteistyö ympäristöasioissa<br />
• Ilmatieteenlaitos (ilmanlaatumittaukset)<br />
• Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimus-<br />
keskus (kaasututkimukset)<br />
• Kuopion Energia (biokaasun hyödyntäminen)<br />
• Kuopion Vesi (jätevesien käsittely)<br />
• Nab Labs Oy (vesien tarkkailututkimukset)<br />
• Sarlin Oy Ab (biokaasupumppaamon toiminta)<br />
• Savo-Karjalan ympäristötutkimus<br />
(laboratoriotutkimukset)<br />
• Symo Oy (melumittaukset)
18<br />
15<br />
1<br />
Pohjaveden tarkkailupiste (lisäksi kuvan ulkopuolella 8 tarkkailupistettä)<br />
Jätekeskuksen sisäisen jäteveden tarkkailupiste<br />
Pintaveden tarkkailupiste (lisäksi kuvan ulkopuolella 5 tarkkailupistettä)<br />
2<br />
6<br />
5<br />
4<br />
3<br />
17<br />
10<br />
7<br />
Jätevedenpuhdistamolle pumpattavan jäteveden tarkkailupiste<br />
Jätetäytön sisäinen vesi<br />
8<br />
18<br />
12<br />
19<br />
11<br />
9<br />
13<br />
14<br />
16
Kuopion jätekeskus<br />
1) i vaiheen jätetäyttö<br />
• käytössä v. 1992–2001<br />
• pinta-ala 7,5 ha<br />
• EU-normien mukainen<br />
tiivis pintarakenne<br />
• biokaasujen talteenottojärjestelmä<br />
käytössä<br />
2) ii vaiheen jätetäyttö<br />
• otettu käyttöön 6/2001<br />
laajennettu 5/2006<br />
• pinta-ala 4,4 ha<br />
• EU-normien mukainen<br />
tiivis pohjarakenne<br />
• biokaasujen talteenottojärjestelmä<br />
osittain<br />
rakennettu, viimeistely<br />
jakäyttöönotto<br />
maisemoinnin yhteydessä<br />
3) iii vaiheen jätetäyttö<br />
• rakennettu kesällä <strong>2009</strong><br />
• pinta-ala 1,3 ha<br />
• EU-normien mukainen<br />
tiivis pohjarakenne<br />
4) Biokaasupumppaamo<br />
• biokaasua imetään<br />
I vaiheen ja osittain<br />
II vaiheen jätetäytöstä<br />
• biokaasu pumpataan<br />
Kuopion Energian<br />
Pitkälahden lämpökeskukselle,<br />
jossa siitä<br />
saadaan lämpöenergiaa<br />
(5 700 MWh v. <strong>2009</strong>)<br />
5) Jätevesien tasausallas<br />
• tilavuus 15 750 m 3<br />
• tasausaltaaseen kerätään<br />
kaikki jätekeskusalueen<br />
valuma- ja<br />
suotovedet<br />
• jätevedet esikäsitellään<br />
ilmastoimalla, jonka<br />
jälkeen ne pumpataan<br />
Lehtoniemen jätevedenpuhdistamolle<br />
Kuopion<br />
Veden käsiteltäväksi<br />
6) Maa- ja kiviaineskenttä<br />
• asfaltti, betoni, tiili ja<br />
louhe välivarastoidaan<br />
ja murskataan<br />
• murskattua maa- ja kiviainesta<br />
hyödynnetään<br />
jätekeskusalueen<br />
rakenteissa<br />
7) Hyötyjätekenttä<br />
• välivarastoalue<br />
metallille, lasille,<br />
posliinille ja<br />
puutarhajätteille<br />
8) Kompostointikenttä<br />
• kompostoidaan karjanlantaa,<br />
haravointijätettä<br />
sekä puuhaketta<br />
• Elintarviketurvallisuusviraston<br />
(Evira) hyväksymä<br />
käsittelymenetelmä<br />
• lopputuote hyödynnetään<br />
kompostimultana<br />
(karjanlanta) sekä jätetäytön<br />
maisemoinnissa<br />
että hajukaasun suodinmateriaalina<br />
9) Biojätteen<br />
siirtokuormausasema<br />
• biojätteiden kuormaus ja<br />
välivarastointi<br />
• biojätteet kuljetetaan<br />
muualle kompostoitavaksi<br />
• toimijana EnviroNet Oy<br />
10) Huolto- ja pesuhalli<br />
• jätejyrän (Tana) ja muiden<br />
koneiden huoltotila,<br />
toimijana SP Loaders Oy<br />
• jätteiden keräys- ja<br />
kuljetusvälineiden<br />
pesuhalli<br />
11) Pikkukukko,<br />
pientuojien lajittelualue<br />
• pienkuormat<br />
lajitellaan henkilökunnan<br />
avustuksella<br />
• lajittelumahdollisuus<br />
16 eri jätejakeelle<br />
12) Vaaka ja<br />
toimistorakennus<br />
• vaaka, jolla sekä tulevat<br />
että lähtevät kuormat<br />
punnitaan jätevirtojen<br />
seurantaa ja laskutusta<br />
varten<br />
• asiakaspalvelupiste<br />
• sosiaalitilat<br />
• työhuoneita<br />
• ”auditorio” » tila vierailuryhmille,<br />
istumapaikat<br />
noin 30 hengelle<br />
13) Puujätteen vastaanotto-<br />
ja varastointikenttä<br />
• puu- ja risujäte välivarastoidaan<br />
ja<br />
haketetaan<br />
• hake hyödynnetään<br />
voimalaitoksilla<br />
energiana ja jätekeskuksella<br />
kompostoinnissa<br />
• alueen toimijoita<br />
myös: L&T Biowatti Oy,<br />
(biopolttoaineterminaali)<br />
• Kuopion Energia Oy:n<br />
hakevarasto<br />
• Ekokem Oy Ab:n<br />
kyllästettyjen puupylväiden<br />
varasto<br />
14) Ongelmajäteasema<br />
• Ekokem Oy Ab:n<br />
toimitila<br />
• toiminta aloitettu<br />
7/2008<br />
• Jätekukkon kustantama<br />
ongelmajätteen<br />
vastaanottopiste<br />
koti- ja maatalouksille<br />
• sähkö- ja elektroniikkaromun<br />
vastaanotto ja<br />
välivarastointi<br />
15) Multakenttä (rakenteilla)<br />
• Vapo Oy:n mullan<br />
valmistusalue<br />
16) Lajittelu- ja<br />
murskauskenttä<br />
• rakennusjätteen lajittelu<br />
• jätteiden murskaus<br />
ja seulonta<br />
17) Jäteastiavarasto<br />
18) Varastohalli<br />
• toimijana HFT Network Oy<br />
19) Varastohalli<br />
• toimijana Ekokem Oy Ab<br />
19
Ympäristövastuu – katse lietteisiin<br />
Yhteistyötä lietelaskutuksessa<br />
Yhtiö ylläpitää kuntien puolesta keskitettyä jätehuollon asiakasrekisteriä,<br />
joka mahdollistaa myös lietelaskutuksen jätelaskujen<br />
yhteydessä. Jätevedenpuhdistamolle kuljetettavan saostus- ja<br />
umpikaivolietteen käsittelymaksujen laskutuksessa tehtyä yhteistyötä<br />
laajennettiin vuonna <strong>2009</strong> kuuteen uuteen kuntaan.<br />
Rekisterin kautta laskutettiin yli 7500 lietesäiliön tyhjennystapahtumaa<br />
ja yli 27 000 m 3 lietettä. Kaivoasiakkaita rekisterissä oli<br />
vuoden lopussa 4800. Urakoitsijoita, joiden kuljettamia lietteitä<br />
laskutus koski, oli lähes 50.<br />
Lietelaskutuksen kautta kulkenut lietemäärä<br />
Kunta 2007<br />
2008 <strong>2009</strong><br />
Kuopio 9 252 9 726 12 004<br />
Siilinjärvi 7 236 7 244 5 989<br />
Rautalampi - - 2 100<br />
Tuusniemi - - 2 054<br />
Maaninka 535 490 1 314<br />
Karttula - - 1 312<br />
Valtimo - - 683<br />
Suonenjoki - - 666<br />
Vesanto - - 572<br />
Pieksämäki - - 289<br />
Lieksa - - 33<br />
Tervo - - 29<br />
lietemäärä (m³)<br />
Tiedonkulkuun älyä<br />
Lietekuljetukset ovat edelleen koko alueella sopimusperusteisia.<br />
12 kuljettajaa on sopinut yhtiön kanssa myös lietekuljetusten<br />
keskitetystä laskuttamisesta yhtiön toimesta. Vuonna <strong>2009</strong> otettiin<br />
käyttöön kännykät, joiden TCS -sovelluksen avulla tieto lietesäiliöiden<br />
tyhjennyksistä kulkee jäteastiatyhjennysten tapaan suoraan<br />
asiakasrekisteriin.<br />
Liete asianmukaiseen käsittelyyn<br />
Jätehuollon asiakasrekisteriin liitettyjä kaivotietoja voidaan hyödyntää<br />
jätevesijärjestelmien kartoittamisessa. Olemassa olevat kaivotiedot<br />
yhdistettynä tyhjennystietoihin antavat kunnan viranomaisille<br />
mahdollisuuden tehostaa lietteiden ohjautumista asianmukaiseen<br />
käsittelyyn.<br />
Lieteurakoitsijat, joilla TCS -mobiilipääte<br />
• Heikkinen Onni<br />
• Heimonen Raimo<br />
• Jätehuolto Arvo Ylönen Oy<br />
• Karttulan AjoRasti Ky<br />
• Koponen Pekka<br />
• Kuljetusliike Hannu Tervo Ky<br />
• Lokapalvelu Siili Oy (2kpl)<br />
• Maatalousyhtymä Laitinen Aatu ja Laitinen Raimo<br />
• Mukira Oy<br />
• Rautalammin kunta<br />
• Ruotsalainen Yrjö<br />
• T:mi Mykkänen Marko<br />
• Tuovinen Juha<br />
Jätevedenpuhdistamolle kuljetettujen lietteiden käsittely-<br />
maksu voidaan laskuttaa keskitetysti jätemaksujen<br />
yhteydessä.<br />
21
Tutkimus ja kehitys<br />
Jäteastioissa paljon biojätettä<br />
Vuonna <strong>2009</strong> tehdyn kotitalousjätteiden lajittelututkimuksen<br />
mukaan keskimäärin viidesosa jäteastioiden sisällöstä on edelleen<br />
elintarvikeperäistä biojätettä. Myös puutarhajätteiden määrä<br />
jäteastioissa on huomattava (ka. 7 %), joskin molempien määrä<br />
vaihtelee selvästi talouksien lajittelumahdollisuuksien ja vuoden<br />
ajan mukaan.<br />
Jätehuoltomääräykset edellyttävä biojätteiden erilliskeräystä kiinteistöiltä,<br />
joilla on vähintään 10 asuinhuoneistoa. Biokeräys kattaa<br />
noin 90 % yhtiön toiminta-alueen rivi- ja kerrostaloista. Myös<br />
pieni määrä omakotitaloja on mukana biokeräyksessä.<br />
45 % omakotitaloista on ilmoittanut kompostoivansa biojätteet<br />
itse. Kompostointi perustuu vapaaehtoisuuteen. Siihen kannustetaan<br />
edullisemmalla perusmaksulla ja mahdollisuudella pidentää<br />
jäteastian tyhjennysväliä.<br />
Biojäteautoon tyhjennettävä kompostori<br />
Vuonna <strong>2009</strong> käynnistettiin hanke, jossa selvitettiin mahdollisuutta<br />
tehostaa biojätteiden lajittelua. Kymmenen pientaloyhtiötä sai käyttöönsä<br />
Biolan (550 l) kompostorit ja 50 omakotitaloa sai käyttöönsä<br />
Muheva (250 l) kompostorit. Osallistujille annettiin kompostointivälineiden<br />
lisäksi tehostettua neuvontaa. Kompostorien toimivuutta<br />
seurattiin kuukausittain ja osallistujien asennemuutosta kompostointia<br />
sekä lajittelua kohtaan selvitettiin hankkeen eri vaiheissa.<br />
Hankkeen mahdollistamaa kompostorin tyhjennyspalvelua käytti<br />
yli puolet talouksista. Hankkeen edetessä halukkuus käyttää<br />
biojäteautoon tyhjennettävää kompostoria kasvoi ja palvelusta<br />
oltiin valmiimpia maksamaan. Myös yleinen lajitteluaktiivisuus<br />
kasvoi hankkeen aikana. Jäteastioiden sisältötutkimuksessa<br />
todettiin, että hankkeessa mukana olleilla omakotitaloilla oli<br />
jäteastioissa suhteellisesti korkein kaatopaikkajätteen osuus,<br />
eli lajittelu sujui muita ryhmiä paremmin.<br />
Kehityshankkeita ja yhteistyöprojekteja <strong>2009</strong> Jäteastian sisältö - kotitaloudet<br />
• Pieksämäen yhteisbiokaasulaitoksen<br />
esiselvitys, Pieksämäen kaupunki, Savon<br />
Voima Oyj, Jätekukko Oy (EU-rahoitteinen)<br />
• Infrapunakuvauksen soveltaminen Itä-<br />
Suomen teollisuusyrityksissä, IR-Imaging, VTT<br />
• Jätteenlajittelututkimus, Savonia-amk,<br />
projektityö<br />
• Esiselvitys biojätteen lajitteluntehostamisesta<br />
Savonia-amk, insinöörityö<br />
• Jätelaitosten päästöjen PRTR -raportointihanke,<br />
Jätelaitosyhdistys ry, Tritonet Oy ja<br />
7 jätelaitosta<br />
• Valtakunnallinen ongelmajätekampanja,<br />
Jätelaitosyhdistys ry ja 22 jätelaitosta<br />
• Itä-Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2016,<br />
(edustus ohjausryhmässä)<br />
• Yhteislautakunta jätehuollon viranomaistehtävissä<br />
–selvitys, Jätekukko Oy:n<br />
osakaskunnat<br />
• Siisti Kuopio – siisteyskampanja, Kuopion<br />
kaupunki, Terve Kuopio, kaupunginosayhdistykset,<br />
Niiralan Kulma ja Setlementti Puijola ry<br />
OKT, Muheva-proj.<br />
taloyhtiö, yli 10 as.<br />
taloyhtiö, alle 10 as.<br />
OKT, taajama<br />
OKT, haja-asutus<br />
aluekeräyspiste<br />
kaikki yhteensä<br />
23<br />
Muheva-projektissa havaittiin, että biojäteautoon tyhjennettävä<br />
kompostori on varteenotettava palvelumuoto.<br />
63 % 15 % 0 % 21% 0 %<br />
58 % 16 % 1 % 24% 0 %<br />
40 % 21 % 15 % 24% 1 %<br />
47 % 22 % 14 % 16 % 1 %<br />
55 % 25 % 1 % 19 % 0 %<br />
61 % 14 % 1 % 24 % 1 %<br />
52 % 20 % 7 % 20 % 1 %<br />
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100%<br />
1.Kaatopaikkajäte 2.Biojäte 3.Puutarhajäte 4.Hyötyjäte 5.Ongelmajäte
Hallituksen toimintakertomus<br />
Toiminta <strong>2009</strong><br />
Vuosi <strong>2009</strong> oli Jätekukko Oy:n kahdeksas kokonainen toimintavuosi<br />
ja yhtiön tilikausi 1.1.<strong>2009</strong> - 31.12.<strong>2009</strong> käsitti täydet<br />
kaksitoista (12) kuukautta.<br />
Osakaskuntien määrä oli 31.12.<strong>2009</strong> 19 kpl (31.12.2008: 19<br />
kpl). Yhtiön toimintaa harjoitettiin Kuopion jätekeskuksessa sekä<br />
osakaskuntien jäteasemilla. Yhtiön toimitilat ovat toukokuusta 2008<br />
lähtien sijainneet osoitteessa Maaherrankatu 21, 70100 Kuopio.<br />
Kuopion jätekeskukseen otettiin jätteitä vastaan yhteensä<br />
158 200 tonnia (2008: 204 500 tonnia), josta voitiin hyödyntää<br />
noin 63 %. Vastaanotetun jätteen määrän väheneminen selittyy<br />
pienemmillä maa- ja kiviainesjätemäärillä. Loppusijoitukseen<br />
päätyvän jätteen määrä oli 58 200 tonnia (2008: 71 300 tonnia).<br />
Yhtiöllä on voimassa oleva ympäristölupa jätekeskuksen toiminnoille<br />
(Dnro PSA-2005-Y-243-121) ja ympäristölupa jätekeskuksen<br />
yhteyteen sijoittuvalle jätteiden murskauslaitokselle sekä<br />
kyllästetyn puun vastaanotolle ja käsittelylle (Dnro PSA 2007-Y-<br />
268-111). Ympäristölupapäätöksen mahdollistamia toimintoja<br />
toteutettiin osittain jätteiden murskauskokeilun myötä.<br />
Yhtiön kokonaisinvestointien määrä vuonna <strong>2009</strong> oli 1.202.237<br />
euroa. Merkittävimmät investointikohteet olivat loppusijoitusalue<br />
3:n rakentaminen (766.945 euroa), mullan valmistuskenttä<br />
(142.502 euroa), joka on vuokrattu ulkopuoliselle toimijalle,<br />
sekä seka- ja rakennusjätteen käsittelykenttä (108.642 euroa).<br />
Ongelmajätteitä yhtiön toimesta kerättiin yhteensä 620 tonnia<br />
(2008: 625 tonnia). Ongelmajätteiden keräysverkoston muodostivat<br />
15 kiinteää vastaanottopistettä, 9 keräysauton pysähdyspaikkaa<br />
ja 44 apteekkia. Ongelmajätehuollossa yhteistyökumppanina<br />
toimii edelleen Ekokem Oy Ab.<br />
Jätteiden keräysvälineiden tyhjennyksiä suoritettiin vuonna <strong>2009</strong><br />
yhteensä 1,6 miljoonaa. Kuljetukset hoituivat käytännössä kuuden<br />
(6) urakoitsijan toimesta. Vuotuisessa kuljetusten kilpailutuksen<br />
yhteydessä järjesteltiin kuljetusalueita logistiikan parantamiseksi.<br />
Kilpailuttamisvuorossa olleet loppusijoitettavan jätteen<br />
kuljetusurakat jakautuivat seuraavasti: 1. Siilinjärvi lähialueineen,<br />
2. Nilsiä, Juankoski, Kaavi, Tuusniemi ym., 3. Nurmes,<br />
Valtimo, Rautavaara, Juuka ym. urakoi HFT Network Oy. Lieksan<br />
kuljetusalueella koskien kaikkia jätejakeita tuli urakoitsijaksi<br />
Lassila & Tikanoja Oyj. Urakassa otettiin käyttöön uudentyyppistä<br />
kuljetuskalustoa, jossa pakkaavassa jäteautossa on irrotettavat<br />
keräyskontit, jotka niiden täytyttyä siirretään jätekeskukseen<br />
erillisenä kuljetuksena (3 konttia samassa kuormassa).<br />
Kuvassa vasemmalta alkaen: Arto Eskelinen, Teuvo Nissinen,<br />
Merja Kaarlela, Ari Ketola (hallituksen siht.), Arto Ryhänen<br />
(yhtiön tj.), Kimmo Hälinen, Tuula Merjola-Partanen, Ari Paanala,<br />
Pertti Vainionpää, Timo Kauppinen ja Ari Kainulainen.<br />
Ylä-Karjalan alueen hyötyjätteiden kuljetusurakan suorittajaksi<br />
valittiin Pielisen Kuljetus- ja Jätehuolto Oy. Logistiikan kehittämisellä<br />
ja kilpailutuksella saavutettiin vuotuista kustannussäästöä<br />
yli 300.000 euroa.<br />
Yhtiön palvelunumeroon tulevien puheluiden määrä oli yhteensä<br />
38 000 (2008: 52 000). Puheluiden määrä tasoittui ja vastausprosentti<br />
nousi edellisvuodesta 5,4 prosenttiyksikköä ollen 83 %<br />
eli samalla tasolla kuin vuonna 2006 ennen perusmaksun käyttöönottoa.<br />
Jätehuollon liittymisaste oli asiakasrekisterin mukaan<br />
88 %, jossa kasvua edelliseen vuoteen oli yksi prosentti.<br />
Kasvuun vaikuttivat kuntien kehoituskirjeet, joita lähti vuoden<br />
aikana kolmesta kunnasta.<br />
Yhtiön toimintajärjestelmän (ympäristö-, laatu-, työterveys- ja<br />
turvallisuusjärjestelmä) laatimista jatkettiin vuoden <strong>2009</strong> aikana<br />
auditoimalla järjestelmää Savonia-ammattikorkeakoulun ympäristötekniikan<br />
opiskelijoiden toimesta.<br />
Uusi taloushallintajärjestelmä otettiin käyttöön vuoden alusta<br />
lukien. Sitä täydennettiin heinäkuussa liittämällä siihen<br />
sähköinen ostolaskujen kierrätys.<br />
25
26<br />
Yhtiön osakaskuntien viranhaltijat osallistuivat yhtiön käytännön<br />
toimintalinjojen suunnitteluun jätehuollon neuvottelukunnan<br />
tapaamisissa sekä työryhmissä. Tapaamisissa käsiteltiin mm. kuntien<br />
jätestrategiaan kirjattujen toimenpiteiden etenemistä. Neuvottelukunta<br />
päätti selvittää osakaskuntien halukkuutta perustaa kuntien viranomaistehtäviä<br />
hoitamaan yhteinen jätelautakunta.<br />
Hallinto<br />
Yhtiön hallituksen kokoonpano vuoden <strong>2009</strong> yhtiökokoukseen asti oli<br />
seuraava: hallituksen puheenjohtajana toimi Arto Eskelinen, Kuopion<br />
kaupunki, varapuheenjohtajana Pieksämäen kaupungin kaupungininsinööri<br />
Timo Kauppinen ja jäseninä Sari Parviainen, Irja Sokka,<br />
Kuopio sekä Kuopion kaupungin teknisen toimen johtaja Tapio<br />
Räsänen, Kaavin kunnan kunnanjohtaja Vesa Lötjönen, Siilinjärven<br />
kunnan talousjohtaja Pekka Takkinen, Vesannon kunnan kunnaninsinööri<br />
Juha Soininen sekä Nurmeksen kaupungin kaupunginjohtaja<br />
Pentti Vainionpää. 30.4.<strong>2009</strong> pidetyssä yhtiökokouksessa<br />
hallitukseen valittiin edellä mainituista hallituksen jäsenistä<br />
uudelleen Arto Eskelinen, Timo Kauppinen, Vesa Lötjönen sekä Pertti<br />
Vainionpää. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Tuula Merjola-<br />
Partanen, Merja Kaarlela ja Ari Paanala, jotka kaikki kolme edustavat<br />
Kuopion kaupunkia sekä Ari Kainulainen, Siilinjärven kunnan tekninen<br />
johtaja ja Kimmo Hälinen, Suonenjoen kaupungin kuntatekniikanpäällikkö.<br />
Vesa Lötjösen tultua valituksi Siilinjärven kunnanjohtajaksi<br />
loppuvuodesta, hallitukseen tuli hänen varajäsenensä Teuvo<br />
Nissinen, Tuusniemen kunnan tekninen johtaja.<br />
Hallituksen jäsenmäärä säilyi täten edelleen yhdeksänä.<br />
Yhtiökokousta seuranneessa hallituksen järjestäytymiskokouksessa<br />
hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Arto Eskelinen ja varapuheenjohtajaksi<br />
Timo Kauppinen. Kaikki hallituksen jäsenet ovat Suomen<br />
kansalaisia. Tilivuoden aikana hallitus kokoontui yhteensä kuusi kertaa.<br />
Tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö KMPG Oy, KHTyhteisö<br />
vastuullisena tarkastajana KHT Esko Taskinen.<br />
Tilintarkastusyhteisölle maksettiin 2.234,24 euroa, mikä koostui<br />
yksinomaan säännönmukaisesta tilintarkastuksesta.<br />
Henkilöstö<br />
Yhtiön toimitusjohtajana toimi DI Arto Ryhänen. Tilikauden päättyessä<br />
yhtiöllä oli kaikkiaan 42 työntekijää, joista 14 määrä- ja/tai osaaikaista.<br />
Tämän lisäksi yhtiö osti ulkopuolisia palveluita toimintansa<br />
vaatimassa laajuudessa.<br />
Talous<br />
Yhtiö ei ottanut tilivuoden aikana toimintansa rahoittamiseen<br />
ulkopuolista rahoitusta. Maksuvalmius pysyi koko vuoden hyvänä.<br />
Liikevaihto pysytteli edellisvuoden tasolla. Jätekeskuksen myynti oli<br />
hieman edellisvuotta pienempi johtuen vastaanotetun jätteen määrän<br />
laskusta. Laskua tapahtui lähinnä maamassojen, rakennus- ja<br />
järjestetyn jätteenkuljetuksen sekajätteen osalta.<br />
Yhtiön tuloslaskelma, tase ja tilinpäätöksen liitetiedot tilivuodelta<br />
<strong>2009</strong> on esitetty oheisessa tasekirjassa kirjanpitolain edellyttämässä<br />
muodossa. Tilikauden <strong>2009</strong> liiketoiminnan tulos ennen satunnaisia<br />
eriä, tilinpäätössiirtoja ja veroja on 513.492,53 euroa ja tilikauden<br />
tulos tilinpäätössiirtojen ja verojen jälkeen 248.855,75 euroa voitollinen.Tilikauden<br />
tulos sisältää pakollista jälkihoitovarausta 230.524,46<br />
euroa, joka ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen liikekulu.<br />
Jälkihoitovaraus on laskettu 3,92 euron mukaan/ loppusijoitettu tonni.<br />
Hallitus esittää, että tilikauden voitto 248.855,75 euroa kirjataan<br />
voittovarojen tilille ja että osinkoa ei jaeta. Yhtiön osakekanta käsittää<br />
710 osaketta. Kukin osake tuottaa yhden äänen. Osakkeita rasittaa<br />
suostumuslauseke. Yhtiön hallussa on tilinpäätöshetkellä 10<br />
kappaletta omia osakkeita á 1.000,00 euroa yhteensä 10.000,00<br />
euron edestä, mikä vastaa niiden alkuperäistä nimellisarvoa.<br />
Osakkeiden osuus osakepääomasta sekä kaikkien osakkeiden<br />
tuottamista äänistä on 1,4 %.
Toiminta vuonna 2010<br />
Yhtiön toiminnan pääpaino vuonna 2010 on jätteiden käsittelyn<br />
tehostaminen. Tämän lisäksi kehitetään aluekeräys- ja ekopisteverkostoa.<br />
Ympäristö-, laatu-, työterveys- ja turvallisuusasiat sisältävää<br />
toimintajärjestelmää täydennetään edelleen mm. menettelyohjeilla<br />
koskien sisäistä seurantaa ja vastuujakoa vuoden 2010 aikana.<br />
Järjestelmä tullaan ottamaan kokonaisuudessaan käyttöön vuoden<br />
2011 aikana, jolloin myös järjestelmän säännölliset auditoinnit<br />
aloitetaan.<br />
Yhtiö on käynnistänyt jätteiden keräysvälineiden keskitetyn hankinta- ja<br />
ylläpitopalvelun 1.1.2010 alkaen Kuopiossa. Saatujen kokemusten<br />
pohjalta on toimintaa tarkoitus laajentaa koko yhtiön toimintaalueella.<br />
2007 kesäkuussa hyväksytty jätelain osittaisen<br />
muutoksen, jolla vastuu elinkeinotoiminnan jätteistä siirrettiin<br />
tuottajalle ts. kuntien määräysvalta elinkeinoelämän jätteisiin poistui,<br />
vaikutus kunnallisen jäteyhtiön, kuten Jätekukko Oy:n, toimintaan on<br />
edelleen epävarmuuden leimaama. Vuoden <strong>2009</strong> aikana yhtiön<br />
vastaanottamassa elinkeinoelämän jätteen määrässä oli havaittavissa<br />
pientä laskua aikaisempiin vuosiin verrattuna. Sama ilmiö oli<br />
havaittavissa myös muiden kunnallisten jäteyhtiöiden keskuudessa.<br />
Tämän estämiseksi yrityspuolelle suunnattavien markkinointi- ja<br />
palveluresurssien vahvistaminen on lähemmässä tarkastelussa.<br />
Käsittelyssä oleva jätelain kokonaisuudistus voi vaikuttaa pakkausten<br />
tuottaja- ja elinkeinoelämän jätteiden vastuisiin ja siten yhtiön toimintoihin.<br />
Henkilöstö 2010<br />
Yhtiön palveluksessa olevan vakituisen henkilöstön määrä on vuoteen<br />
<strong>2009</strong> verrattuna samalla tasolla. Määräaikaisia työsopimuksia sekä<br />
ostopalveluita tullaan käyttämään samassa laajuudessa kuin<br />
aikaisemminkin projektiluontoisissa töissä. Suurimmat projektit<br />
liittyvät jätteiden käsittelyyn ja rakentamiseen sekä sakokaivoliiketoiminnan<br />
laajentamiseen koskemaan koko Jätekukon toimialuetta.<br />
Talous 2010<br />
Taksoja ei korotettu vuodelle 2010 lukuunottamatta Maaningan<br />
kuntaa. 1.1.2010 lukien taksa-alueita on kolme: Kuopio, Siilinjärvi ja<br />
muut yhtiön osakaskunnat. Maaningan taksa muuttui 1.1.2010 lukien<br />
viimeksi mainittuun taksa-alueeseen kuuluvaksi.<br />
Vuodelle 2010 laaditun budjetin lähtökohtana on selkeästi positiivisen<br />
tuloksen aikaansaaminen tilivuodelta. Budjetoidun investointiohjelman<br />
läpivieminen on suunniteltu toteutettavaksi omalla kassavirralla,<br />
eikä lainarahoitusta olla näillä näkymin ottamassa.<br />
Osakkaat <strong>2009</strong> ja 2010<br />
Osakasmäärän laajentamisesta vuoden 2010 aikana ei ole tehty<br />
päätöksiä. Yhtiö kuitenkin käy neuvotteluja lähialueiden jätehuoltoyhtiöiden<br />
kanssa yhteistyömahdollisuuksien lisäämisestä.<br />
Luettelo osakaskunnista ja kuntien osuuksista sekä yhtiön hallussa<br />
olevista Jätekukon osakkeista tilinpäätöshetkellä on toimintakertomuksen<br />
liitteenä.<br />
Ympäristövaikutukset ja niiden<br />
huomioon ottaminen toiminnassa<br />
Jätekeskuksen ympäristövaikutusten seurantaan ja tutkimuksiin<br />
käytettiin vuonna <strong>2009</strong> yhteensä 36.459,00 euroa, joista merkittävä<br />
osa vesientarkkailuun. Keväällä <strong>2009</strong> jätekeskuksen alueella<br />
suoritettiin loppuun Ilmatieteen laitoksen toteuttama haisevien<br />
rikkiyhdisteiden (TRS) ja hengitettävien hiukkasten (PM10)<br />
jatkuvatoiminen vuoden kestänyt mittaus. Jätekeskuksen lähialueilla<br />
tehtiin myös melumittauksia. Ilmanlaatu- ja melumittaukset<br />
järjestetään alueen toiminnanharjoittajien yhteistarkkailuna, jonka<br />
organisoi Kuopion kaupungin ympäristökeskus. Mittaukset jatkuvat<br />
myös vuonna 2010.<br />
1.800<br />
1.400<br />
1.000<br />
600<br />
200<br />
Henkilöstö<br />
Vuosi 2007 2008 <strong>2009</strong><br />
Henkilöstö keskimäärin 34 38 41<br />
Maksetut palkat (milj. e) 0,9 1,0 1,1<br />
Keskeiset tunnusluvut<br />
27<br />
2007 2008 <strong>2009</strong><br />
Liikevaihto (milj. e) 12,3 13,2 13,3<br />
Liikevoitto (milj. e) 0,7 0,6 0,5<br />
Liikevoitto (% liikevaihdosta) 5,7 4,7 4,0<br />
Quick ratio (maksuvalmius) 1,4 1,7 1,6<br />
Omavaraisuusaste (%) 29,9 35,2 41,1<br />
Investoinnit ja poistot<br />
tuhat euroa<br />
investoinnit<br />
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008<br />
poistot<br />
<strong>2009</strong>
28<br />
Jätekeskuksen hajuista tehtiin vuoden <strong>2009</strong> aikana 16 valitusta<br />
(2008: 29). Jätekeskuksen toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen<br />
selvittämistä jatkettiin Ilmatieteen ilmanlaatumittausten lisäksi<br />
useamman kehitysprojektin avulla. Käytössä olevan täyttöalueen<br />
kaasunkeräyskaivojen ja salaojakaivojen päälle rakennettiin uusi<br />
biosuodatin sekä korjattiin tai vaihdettiin oleva suodin yhteensä<br />
kolme kertaa vuoden <strong>2009</strong> aikana kaasun haju- ja päästöhaittojen<br />
ehkäisemiseksi. Biosuotimet tehtiin kompostin ja hakkeen seoksesta.<br />
Kompostia levitettiin myös maisemoidun täyttöalueen 1 luiskaan.<br />
Jätekukko Oy on mukana VTT:n IR-imaging-hankkeessa, jossa pyritään<br />
saamaan erilaisin infrapunakameroiden suotimien avulla näkyviin<br />
loppusijoitusalueelta tulevat metaanipäästöt ”savupilvinä”.<br />
Hanke kestää vuoden 2010 kesäkuun loppuun.<br />
Keväällä 2008 valmistuneen jätekeskuksen ja Kuopion kaupungin<br />
Silmäsuon suljetun kaatopaikan jätevesien yhteiskäsittelyn<br />
suunnittelun pohjalta Pohjois-Savon ympäristökeskukselle esitettiin,<br />
että uusi ilmastuksella varustettu jätevesien tasausallas rakennetaan<br />
vain jätekeskuksen jätevesille vuonna 2010. Syksyllä <strong>2009</strong> Pohjois-<br />
Savon ympäristökeskuksen kanssa sovittiin, että jätevesien<br />
tasausallas rakennetaan kevään ja kesän aikana 2011, koska<br />
Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvasta ei ole vielä tehty<br />
lainvoimaista ratkaisua. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen mukaan<br />
tasausaltaan tulee olla käytössä ympäristöluvan mukaisesti ja asiaa<br />
on edelleen tarkasteltava Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon<br />
ympäristöluvan lainvoimaisen ratkaisun jälkeen.<br />
Jätekukko Oy on mukana Jätelaitosyhdistyksen jätelaitosten päästöjen<br />
PRTR-raportointihankkeessa. Hankkeen tavoitteena on konsultin<br />
(Tritonet Oy) avulla laatia ohjeistus siitä, mitä E-PRTR-asetuksen<br />
mukaisista tarkkailtavista haitta-aineista jätelaitosten jätevesistä olisi<br />
tarkoituksenmukaista tutkia. Hankkeessa on mukana seitsemän<br />
jätelaitosta ja useita eri ympäristöviranomaisten edustajia.<br />
Jätekuljetusten ympäristövaikutusten vähentämiseksi vaadittiin vuonna<br />
2008 suoritetuissa ja kesäkuussa <strong>2009</strong> käynnistyneissä<br />
kuljetusurakoissa, aikaisempien Euro 2-päästöluokitusten sijaan,<br />
kuljetuskalustolta vähintään Euro 4-päästönormit täyttävät moottorit.
Tuloslaskelma<br />
<strong>2009</strong> 2008<br />
LiiKEVAiHTO 13 343 424,41 13 209 256,92<br />
Liiketoiminnan muut tuotot 40 088,62 26 506,28<br />
Materiaalit ja palvelut<br />
Aineet, tarvikkeet ja tavarat<br />
Ostot tilikauden aikana -257 852,86 -175 035,49<br />
Varastojen lisäys / vähennys -46 856,43 68 527,38<br />
Ulkopuoliset palvelut -7 501 681,24 -7 052 245,76<br />
Materiaalit ja palvelut yhteensä -7 806 390,53 -7 158 753,87<br />
Henkilöstökulut<br />
Palkat ja palkkiot -1 097 232,55 -1 006 240,98<br />
Henkilösivukulut<br />
Eläkekulut -196 891,61 -181 188,91<br />
Muut henkilösivukulut -79 380,50 -74 623,08<br />
Henkilöstökulut yhteensä -1 373 504,66 -1 262 052,97<br />
Poistot ja arvonalentumiset<br />
Suunnitelman mukaiset poistot -442 864,79 -436 203,67<br />
Liiketoiminnan muut kulut -3 245 796,66 -3 762 907,85<br />
LiiKEVOiTTO (-TAPPiO) 514 956,39 615 844,84<br />
Rahoitustuotot ja -kulut<br />
Muut korko- ja rahoitustuotot 26 546,75 69 932,30<br />
Korkokulut ja muut rahoituskulut -28 010,61 -18 330,98<br />
rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -1 463,86 51 622,68<br />
TULOS ENNEN SATUNNAiSiA Eriä 513 492,53 667 467,52<br />
TULOS ENNEN TiLiNPääTÖSSiirTOJA JA VErOJA 513 492,53 667 467,52<br />
Tilinpäätössiirrot -164 705,66 -12 864,19<br />
Tuloverot -99 931,12 -243 982,82<br />
TiLiKAUdEN VOiTTO 248 855,75 410 620,51<br />
5,5<br />
5,0<br />
4,5<br />
4,0<br />
3,5<br />
3,0<br />
2,5<br />
2,0<br />
1,5<br />
1,0<br />
0,5<br />
milj. euroa 2007 2008 <strong>2009</strong><br />
10,0<br />
9,0<br />
8,0<br />
7,0<br />
6,0<br />
5,0<br />
4,0<br />
3,0<br />
2,0<br />
1,0<br />
Kustannusten jakautuminen<br />
milj. euroa<br />
jätekuljetukset<br />
Myynnin jakautuminen<br />
jätekuljetus<br />
jätevero<br />
jätekeskus<br />
jätekeskus<br />
hallinto hyötyjätehuolto<br />
perusmaksu<br />
jäteasemat<br />
jäteasemat<br />
muu<br />
poistot<br />
ongelmajätehuolto<br />
29<br />
2007 2008 <strong>2009</strong><br />
viestintä
30<br />
Tase<br />
VASTAAVAA<br />
<strong>2009</strong> 2008<br />
Pysyvät vastaavat<br />
Aineettomat hyödykkeet 97 661,31 75 367,63<br />
Aineelliset hyödykkeet 3 665 525,05 2 928 446,11<br />
Pysyvät vastaavat yhteensä 3 763 186,36 3 003 813,74<br />
Vaihtuvat vastaavat<br />
Vaihto–omaisuus 102 512,67 149 369,10<br />
Saamiset<br />
Lyhytaikaiset<br />
Myyntisaamiset 2 472 952,46 2 400 696,32<br />
Muut saamiset 26 732,03 6 319,00<br />
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 2 499 684,49 2 407 015,32<br />
Rahat ja pankkisaamiset 730 204,87 1 621 868,77<br />
Vaihtuvat vastaavat yhteensä 3 332 402,03 4 178 253,19<br />
VASTAAVAA YHTEENSä 7 095 588,39 7 182 066,93<br />
VASTATTAVAA<br />
<strong>2009</strong> 2008<br />
Oma pääoma<br />
Osakepääoma 710 000,00 710 000,00<br />
Edellisten tilikausien voitto/tappio 1 710 350,72 849 536,69<br />
Tilikauden voitto/tappio 248 855,75 866 227,81<br />
Oma pääoma yhteensä 2 669 206,47 2 425 764,50<br />
Tilinpäätössiirtojen kertymä 243 921,08 99 876,14<br />
Pakolliset varaukset 1 512 730,40 1 322 340,11<br />
Vieras pääoma<br />
Pitkäaikainen vieras pääoma<br />
Muut velat 631 593,36 947 380,94<br />
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 631 593,36 947 380,94<br />
Lyhytaikainen vieras pääoma<br />
Ostovelat 1 070 656,35 935 398,50<br />
Muut velat 967 480,73 1 451 306,74<br />
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 2 038 137,08 2 386 705,24<br />
Vieras pääoma yhteensä 2 669 730,44 3 334 086,18<br />
VASTATTAVAA YHTEENSä 7 095 588,39 7 182 066,93
Rahoituslaskelma<br />
<strong>2009</strong> 2008<br />
Liiketoiminnan rahavirta<br />
Tulos ennen satunnaisia eriä 513 492,53 667 467,52<br />
Suunnitelman mukaiset poistot 442 864,79 436 203,67<br />
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua (jälkihoitovaraus) 230 524,46 283 155,32<br />
Muut oikaisut -40 134,17 -24 456,78<br />
Rahoitustuotot ja kulut -1 463,86 -51 622,68<br />
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 1 145 283,75 1 310 747,05<br />
Käyttöpääoman muutos<br />
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys+/vähennys– -92 669,17 624 539,07<br />
Vaihto-omaisuuden lisäys+/vähennys– 46 856,43 -68 527,38<br />
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys+/vähennys– -161 724,93 -187 202,78<br />
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 937 746,08 1 679 555,96<br />
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista:<br />
Maksetut korot ja maksut liiketoiminnan rahoituskuluista -32 354,79 -19 214,08<br />
Saadut korot liiketoiminnasta 26 546,75 72 600,70<br />
Maksetut välittömät verot -200 163,17 -206 571,84<br />
Rahavirta ennen satunnaisia eriä 731 774,87 1 526 370,74<br />
Liiketoiminnan rahavirta yhteensä (A) 731 774,87 1 526 370,74<br />
investointien rahavirta (B) -1 202 237,41 -208 782,56<br />
rahoituksen rahavirta<br />
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -415 787,58 -415 787,58<br />
Verokorjaus aikaisemmilta vuosilta -5 413,78 0,00<br />
Omien osakkeiden hankinta 0,00 –10 000,00<br />
rahoituksen rahavirta (C) -421 201,36 -425 787,58<br />
Rahavarojen muutos (A+B+C)/ lisäys+/vähennys– -891 663,90 901 511,03<br />
Rahavarat 1.1. 1 621 868,77 720 357,74<br />
Rahavarat 31.12. 730 204,87 1 621 868,77<br />
Jätekukko Oy:n osakkaat 31.12.<strong>2009</strong><br />
Kunta Asukasluku* Osakkeet/e % Osakemäärä/kpl<br />
Kuopio 92 599 290.000 40,8 % 290<br />
Pieksämäki 20 158 70.000 9,8 % 70<br />
Siilinjärvi 20 964 68.000 9,6 % 68<br />
Lieksa 12 782 48.000 6,8 % 48<br />
Nurmes 8 576 32.000 4,5 % 32<br />
Suonenjoki 7 611 28.000 3,9 % 28<br />
Nilsiä 6 522 24.000 3,4 % 24<br />
Juuka 5 703 21.000 3,0 % 21<br />
Juankoski 5 272 20.000 2,8 % 20<br />
Maaninka 3 870 10.000 1,4 % 10<br />
Rautalampi 3 517 10.000 1,4 % 10<br />
Kaavi 3 430 10.000 1,4 % 10<br />
Karttula 3 512 10.000 1,4 % 10<br />
Konnevesi 2 971 10.000 1,4 % 10<br />
Tuusniemi 2 864 10.000 1,4 % 10<br />
Vesanto 2 410 10.000 1,4 % 10<br />
Rautavaara 1 919 10.000 1,4 % 10<br />
Tervo 1 743 10.000 1,4 % 10<br />
Jätekukko Oy *) 0 10.000 1,4 % 10<br />
Valtimo 2 479 9.000 1,3 % 9<br />
YHTEENSä 208 902 710 000 100 % 710<br />
Lähde: Tilastokeskus/asukasluvut 31.12.<strong>2009</strong><br />
*) Jätekukko Oy:n hankkimat Sumiaisten kunnan osakkeet<br />
31
32<br />
Tilinpäätöksen liitetiedot 31.12.<strong>2009</strong><br />
TULOSLASKELMAN LiiTETiEdOT<br />
<strong>2009</strong> 2008<br />
Liikevaihdon jakautuminen<br />
Järjestetty jätekuljetus 10 204 637,64 9 597 815,47<br />
Jätekeskuksen myynti 2 841 627,41 3 314 287,43<br />
Muut myyntituotot 297 159,36 297 154,02<br />
Yhteensä 13 343 424,41 13 209 256,92<br />
Liiketoiminnan muut tuotot<br />
Saadut avustukset 4 253,92 -4 866,19<br />
Vuokratuotot, muut 35 834,70 31 372,47<br />
Yhteensä 40 088,62 26 506,28<br />
Ulkopuoliset palvelut<br />
Ostopalvelut, jätekuljetukset 5 800 639,37 5 479 475,93<br />
Ostopalvelut, jätekeskus 709 337,21 600 336,02<br />
Murskaus- ja pesupalvelut 368 774,26 359 822,68<br />
Ostopalvelut, jäteasemat, sakokaivot, muut 282 058,88 347 329,25<br />
Ostopalvelut, ongelmajätteet 340 871,52 265 281,88<br />
Yhteensä 7 501 681,24 7 052 245,76<br />
Suunnitelman mukaiset poistot<br />
Aineettomista oikeuksista 29 986,54 29 501,64<br />
Rakennuksista ja rakennelmista 243 742,00 248 846,67<br />
Koneista ja kalustosta 134 567,18 131 036,41<br />
Poistot pitkävaikutteisista menoista 34 569,07 26 818,95<br />
Yhteensä 442 864,79 436 203,67<br />
Korkotuotot ja korkokulut<br />
Korkotuotot ja korkokulut 26 546,75 69 932,30<br />
Korkokulut ja muut rahoituskulut 28 010,61 18 309,62<br />
TASEEN LiiTETiEdOT<br />
<strong>2009</strong> 2008<br />
Aineettomat hyödykkeet<br />
Hankintameno 1.1. 253 042,85 232 790,02<br />
Lisäykset tilikauden aikana 52 280,22 20 252,83<br />
Hankintameno 31.12. 305 323,07 253 042,85<br />
Kertyneet sumupoistot 1.1. -177 675,22 -148 173,58<br />
Tilikauden sumupoistot -29 986,54 -29 501,64<br />
Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 97 661,31 75 367,63<br />
Aineelliset hyödykkeet<br />
Maa- ja vesialueet<br />
Hankintameno 1.1. 14 684,80 12 334,80<br />
Lisäykset tilikauden aikana 0,00 2 350,00<br />
Hankintameno 31.12. 14 684,80 14 684,80<br />
Rakennukset ja rakennelmat<br />
Hankintameno 1.1. 3 903 750,55 3 846 063,74<br />
Lisäykset tilikauden aikana 838 950,82 57 686,81<br />
Hankintameno 31.12. 4 742 701,37 3 903 750,55<br />
Kertyneet sumupoistot 1.1. -2 173 316,98 -1 924 470,31<br />
Tilikauden sumupoistot -243 742,00 -248 846,67<br />
Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 2 325 642,39 1 730 433,57<br />
Koneet ja kalusto<br />
Hankintameno 1.1. 1 103 120,83 1 003 283,62<br />
Lisäykset tilikauden aikana 86 170,15 99 837,21<br />
Hankintameno 31.12. 1 189 290,98 1 103 120,83<br />
Kertyneet sumupoistot 1.1. -572 150,04 -441 113,63<br />
Tilikauden sumupoistot -134 567,18 -131 036,41<br />
Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 482 573,76 530 970,79<br />
Maarakennelmat<br />
Hankintameno 1.1. 638 970,61 485 083,22<br />
Lisäykset tilikauden aikana 257 143,62 153 887,39<br />
Hankintameno 31.12. 896 114,23 638 970,61<br />
Kertyneet sumupoistot 1.1. -32 882,50 -6 063,55<br />
Tilikauden sumupoistot -34 569,07 -26 818,95<br />
Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 828 662,66 606 088,11
<strong>2009</strong> 2008<br />
Keskeneräiset hankinnat<br />
Hankintameno 1.1. 46 268,84 204 208,25<br />
Lisäykset tilikauden aikana 177 340,36 157 612,81<br />
Vähennykset -209 647,76 -315 552,22<br />
Hankintameno 31.12. 13 961,44 46 268,84<br />
Siirtosaamiset<br />
KELA-työterveyskustannusten takaisinhakemus 5 524,00<br />
Oma pääoma<br />
Osakepääoma 1.1. 710 000,00 710 000,00<br />
Osakepääoma 31.12. 710 000,00 710 000,00<br />
Vapaa oma pääoma 1.1.<br />
Edellisten tilikausien voitto/tappio 1 715 764,50 1 315 143,99<br />
Veronkorjaus aikaisemmilta vuosilta -5 413,78 0,00<br />
Omien osakkeiden hankinta 0,00 -10 000,00<br />
Tilikauden voitto/tappio 248 855,75 410 620,51<br />
Vapaa oma pääoma 31.12. 1 959 206,47 1 715 764,50<br />
Oma pääoma yhteensä 2 669 206,47 2 425 764,50<br />
Pakolliset varaukset<br />
Muut pakolliset varaukset 1.1. 1 322 340,11 1 063 641,57<br />
Muutos 190 390,29 258 698,54<br />
Muut pakolliset varaukset 31.12. 1 512 730,40 1 322 340,11<br />
Voimassa olevan Kuopion kaupungin, muiden osakaskuntien sekä yhtiön välisen takaussopimuksen perusteella,<br />
jonka enimmäismäärä on 11 250 000 euroa sisältäen rahoitus- ja takausosuuden: Takausmäärä on 31.12.<strong>2009</strong><br />
1 548 180,94 euroa (31.12.2008: 1 963 168,52 euroa) koostuen 947 380,94 euron rahoituksellisesta osuudesta<br />
sekä 600 800 euron suuruisesta omavelkaisesta takauksesta Pohjois-Savon ympäristökeskukselle.<br />
33<br />
<strong>2009</strong> 2008<br />
Muut velat<br />
Arvonlisäverovelka 129 483,13 161 619,49<br />
Jätevero- ja jälkihoitomaksuvelka 255 630,00 514 378,00<br />
Muut velat 41 751,05 44 740,51<br />
Yhteensä 426 864,18 720 738,00<br />
Siirtovelat<br />
Henkilöstösivukuluvelat 170 780,64 156 156,60<br />
Tulovero 45 937,21 146 169,26<br />
Muut siirtovelat 8 111,12 12 455,30<br />
Yhteensä 224 828,97 314 781,16<br />
Muut vastuut<br />
Pitkäaikainen vuokrasopimusvastuu<br />
Tilikausilta 2010 - 2013 273 802,40<br />
Leasing-sopimukset:<br />
Alkaneelta tilikaudelta 2010 49 353,60<br />
Tilikaudelta 2011 22 319,76<br />
Leasingvuokrien määrät:<br />
Alkaneelta tilikaudelta 2010 27 033,84<br />
Tilikaudelta 2011 15 738,84<br />
rAHOiTUSLASKELMAN LiiTETiEdOT<br />
<strong>2009</strong> 2008<br />
Liiketoiminnan rahavirta<br />
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua:<br />
jätekeskuksen tuleviin maisemointi- ja jälkihoitovelvoitteisiin<br />
liittyvä pakollinen varaus 230 524,46 283 155,32<br />
Muut oikaisut: tilikauden aikana tehdyt<br />
kuluksi kirjatut jälkihoitotöiden kustannukset,<br />
jotka purettu aikaisemmin tehtyjä taseessa<br />
olevia jälkihoitovarauksia vastaan -40 134,17 -24 456,78
34<br />
Tilintarkastuskertomus<br />
Jätekukko Oy:n yhtiökokoukselle<br />
Olemme tarkastaneet Jätekukko Oy:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen<br />
ja hallinnon tilikaudelta 1.1.<strong>2009</strong> – 31.12.<strong>2009</strong>. Tilinpäätös sisältää<br />
taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.<br />
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu<br />
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta ja siitä, että ne<br />
antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja<br />
toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti.<br />
Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä<br />
ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito<br />
on luotettavalla tavalla järjestetty.<br />
Tilintarkastajan velvollisuudet<br />
Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän<br />
tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä<br />
ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten<br />
periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista<br />
siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa<br />
ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että hallituksen jäsenet ja<br />
toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti.<br />
Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen<br />
lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta<br />
perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätök-<br />
Tilinpäätöksen päiväys ja allekirjoitus<br />
Kuopiossa, maaliskuun 19. päivänä 2010<br />
Arto Eskelinen,<br />
hallituksen puheenjohtaja<br />
Timo Kauppinen<br />
Tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti.<br />
Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus.<br />
Kuopiossa, maaliskuun 22. päivänä 2010<br />
Kimmo Hälinen<br />
Merja Kaarlela<br />
Ari Kainulainen<br />
sessä tai toimintakertomuksessa on väärinkäytöksestä tai virheestä<br />
johtuva olennainen virheellisyys.<br />
Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen<br />
ja toimintakertomuksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa.<br />
Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa,<br />
tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa<br />
soveltamia arvioita.<br />
Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan<br />
mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän<br />
tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten.<br />
Lausunto<br />
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat<br />
Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista<br />
koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhtiön<br />
toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen<br />
tiedot ovat ristiriidattomia.<br />
Kuopiossa 22. maaliskuuta 2010<br />
KPMG OY AB<br />
Esko Taskinen, KHT<br />
Tuula Merjola-Partanen<br />
Teuvo Nissinen<br />
Ari Paanala<br />
tilintarkastaja, Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab, HTM-yhteisö<br />
Esko Taskinen, KHT<br />
Pertti Vainionpää<br />
Arto Ryhänen,<br />
toimitusjohtaja
Henkilöstötunnusluvut<br />
<strong>2009</strong> 2008 yksikkö<br />
Henkilöstöä keskimäärin 41 38 hlöä<br />
Henkilöstön vuosityömäärä 37,7 32,4 htv<br />
Määräaikaisten osuus (htv:sta) 20,2 29,8 %<br />
Henkilöstön keskim. vaihtuvuus 0,18 0,20 %<br />
Keskimääräinen työsuhteen pituus 4,2 3,9 %<br />
Henkilöstön keski-ikä 38,6 37,9 vuotta<br />
Naisten/miesten osuus 61/39 54/46 %<br />
Tapaturmataajuus 0,0 0,0 %<br />
Tapaturmapoissaolot 1,11 0,00 pvä/htv<br />
Sairauspoissaolot 17,5 10,1 pvä/htv<br />
Koulutus 1367 1211 €/htv<br />
Virkistys- ja harrastustoiminnat kulut 456 423 €/htv<br />
Työterveyshuolto 249 201 €/htv<br />
Työsuojelu 244 396 €/htv<br />
Ympäristön tunnusluvut<br />
<strong>2009</strong> 2008 yksikkö<br />
Jätetäytön metaanintuotto (FOD-menetelmä) 1 511 2 539 t (CH4)<br />
Biokaasu, talteenkerätty 1,10 1,15 Milj.Nm 3<br />
Biokaasun metaanipitoisuus (ka) 53 52 %<br />
Biokaasun energiamäärä 5 700 6 000 MWh<br />
Energiavastaavuus, omakotitalojen lämmitys 335 353 kpl<br />
Energiavastaavuus, kevyt polttoöljy 570 000 600 000 l<br />
Omaan toimintaan ostettu energiamäärä 380 483 MWh<br />
Jätevesien määrä 68 500 132 850 m 3<br />
Typpi (N)-pitoisuus 135 135 mg/l<br />
Fosfori (P)-pitoisuus 5 6 mg/l<br />
Kiintoainepitoisuus (ka) 80 245 mg/l<br />
BOD7-pitoisuus (ka) 81 100 mg/l<br />
Ammoniumtyppi (NH4)-pitoisuus 121 110 mg/l<br />
Näytteenottopaikkoja, jätevedet 6 6 kpl<br />
Näytteenottopaikkoja, pohjavedet 18 18 kpl<br />
Näytteenottopaikkoja, pintavedet 10 10 kpl<br />
Ympäristötarkkailun kustannukset 36 459 54 611 €<br />
Jätemateriaalin tunnusluvut<br />
35<br />
<strong>2009</strong> 2008 yksikkö<br />
Yhdyskuntajätettä 326 349 kg/as<br />
Erilliskerättyä biojätettä 31 28 kg/as<br />
Ongelmajätettä (sis. SER) 11 10 kg/as<br />
Sähköromu (SER) 8 7 kg/as<br />
Keräyskartonkia ja pahvia 14 16 kg/as<br />
Pienmetallia 2,4 1,2 kg/as<br />
Keräyslasia 2,8 2,4 kg/as<br />
Yhdyskuntajätteestä<br />
materiaalihyödyntämiseen 23 23 %<br />
energiahyödyntämiseen 3 2 %<br />
loppusijoitukseen 74 75 %
Maaherrankatu 21, PL 2500, 70101 Kuopio<br />
Puh. (017) 368 0152, faksi (017) 368 0160<br />
asiakaspalvelu@jatekukko.fi, www.jatekukko.fi<br />
Raportti on laadittu Jätelaitosten tunnusluvut ja raportointiprojektissa tuotetun mallin pohjalta. Mallissa hyödynnettiin GRI vuonna 2006 (G3) antamaa suositusta yritysten<br />
yhteiskuntavastuun raportoinnin sisällöstä. Lisäksi siinä hyödynnettiin KILA:n ohjeistusta henkilöstöraportoinnille ja YTN ohjeistusta taloustunnuslukujen tuottamiseen. FC<br />
Mainonnantekijät / Offsetpaino L. Tuovinen Ky 2010
Change language