Helmiharjun asemakaavan ot18 luontoselvitys - Vihti
Helmiharjun asemakaavan ot18 luontoselvitys - Vihti
Helmiharjun asemakaavan ot18 luontoselvitys - Vihti
Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!
Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.
<strong>Helmiharjun</strong> <strong>asemakaavan</strong> <strong>ot18</strong> <strong>luontoselvitys</strong><br />
Vihdin kunta<br />
Seija Väre<br />
12.8.2011
<strong>Helmiharjun</strong> <strong>asemakaavan</strong> <strong>ot18</strong> <strong>luontoselvitys</strong><br />
SISÄLTÖ<br />
12.8.2011 1 (16)<br />
1 JOHDANTO ............................................................................................................................................. 2<br />
2 SUOJELUTIEDOT ................................................................................................................................... 2<br />
3 SELVITYSMENETELMÄT ....................................................................................................................... 2<br />
4 SELVITYSALUEEN LUONTO ................................................................................................................. 2<br />
4.1 Osa-alueiden luonto ....................................................................................................................... 3<br />
5 LINNUSTOSELVITYS .............................................................................................................................. 5<br />
6 LEPAKKOSELVITYS .............................................................................................................................. 5<br />
7 LUONTOKOHTEIDEN ARVOTTAMINEN ............................................................................................... 7<br />
7.1 Paikalliset luontokohteet ................................................................................................................ 9<br />
8 UHANALAISET LAJIT ............................................................................................................................. 9<br />
9 TOIMENPIDESUOSITUKSET ................................................................................................................. 9<br />
10 ALUEEN SIJAINTI EKOLOGISESSA VERKOSTOSSA ...................................................................... 10<br />
10.1 Verkoston toiminnalliset edellytykset ........................................................................................... 11<br />
11 YHTEENVETO ....................................................................................................................................... 11
<strong>Helmiharjun</strong> <strong>asemakaavan</strong> <strong>ot18</strong> <strong>luontoselvitys</strong><br />
1 Johdanto<br />
2 Suojelutiedot<br />
12.8.2011 2 (16)<br />
<strong>Helmiharjun</strong> asemakaava - alue sijaitsee Vihdissä, Otalammen kylän pohjoispuolella.<br />
Alue rajautuu lännessä Selinintiehen, pohjoisessa Pikkulammentien asutukseen,<br />
idässä Hanko-Hyvinkään rataan ja etelässä Siippoontiehen. <strong>Helmiharjun</strong> <strong>luontoselvitys</strong><br />
laadittiin kesällä 2011 ja se liittyy <strong>asemakaavan</strong> laadintaan.<br />
Alueen keskellä on viljelty peltoalue jota pohjoisessa reunustaa pensoittunut viljelykäytöstä<br />
pois jäänyt niitty. Koillisosassa on ojitettu korpi ja metsäalueita. Länsipuolella<br />
tien reunassa on mäntykangasta ja keskiosassa suoaluetta. Selvitysalueen poikki<br />
ristikkäin kulkee voimajohtolinjat.<br />
<strong>Helmiharjun</strong> asemakaava-alueella ei ole aikaisempia merkintöjä luonnonsuojelualueista<br />
tai kohteista<br />
Asemakaava-alueen länsipuolella sijaitsee Siippoon pohjavesi (0192701) alue ja itäpuolella<br />
Otalammen pohjavesialue (0192725). Molemmat ovat vedenhankintaan soveltuvia<br />
pohjavesialueita.<br />
3 Selvitysmenetelmät<br />
Kartan ja ilmakuvien, Corine maastotietokannan tarkasteltiin aluetta kokonaisuutena,<br />
laadittiin osa-aluejako ja arvioitiin kohteet, jotka vaativat maastossa tapahtuvaa inventointia.<br />
Maastotyöt tehtiin kasvillisuuden ja linnuston osalta kesäkuussa (16.6 klo<br />
5 -14. ja 27.6 klo 8-15). Liito-oravatarkistus alueella tehtiin 14.4. Lepakoiden kenttäkäynnit<br />
tehtiin 21.5., 16.7. ja 14.8.2011<br />
Erityistä huomiota kiinnitettiin alueella esiintyviin kosteikkoihin, lehtoihin, puronvarsiin,<br />
soihin, muihin luonnonoloiltaan poikkeaviin kohteisiin, joissa saattaa olla luonnonsuojelulain,<br />
metsälain tai vesilain suojaamia luontotyyppejä tai muita arvokkaita elinympäristöjä.<br />
Alueiden luontosisältö kuvattiin ja laadittiin luontoteemakartta paikkatietokantaan.<br />
Maastossa havainnoitiin liito-oravia, linnustoa ja kasvillisuutta sekä muuta huomionarvoista<br />
lajistoa.<br />
Luontoselvityksen maastokäynneistä ja raportoinnista vastasi FM Seija Väre. Paikkatietotarkastelut<br />
on tehnyt tekn.yo. Siru Parviainen Sito Oy:stä. Lepakkokartoituksen<br />
laati FM Mikko Erkinaro, Tutkimus - ja suunnittelutoimisto Habitaatista.<br />
4 Selvitysalueen luonto<br />
<strong>Helmiharjun</strong> alue sijaitsee Salpausselkävyöhykkeellä. Maaperä on hiekkaa ja hiekkamoreenia,<br />
jonka päällä on ohut turvekerros länsiosan ojitetun suon ja koillisosan<br />
suopainanteen kohdalla. Länsiosassa Selinintien varrella on hietarinne ja nykyinen ja<br />
radan ja Siippoontien kulmauksessa oleva entinen peltoalue on hienoa hietaa. Alueen<br />
keskiosassa on harjualue. Pohjoisosassa on kallioaluetta<br />
Alueen länsiosassa ja radanvarressa on paikoin varttunutta kuusi- tai sekametsää.<br />
Eteläosassa metsiä on käsitelty voimaperäisin hakkuin. Suopainanteet on ojitettu ja<br />
niiden luonnontila on muuttunut. Peltoalue on osittain viljelty. Itä- ja pohjoispuolella<br />
peltolohkot ovat jääneet pois viljelystä ja eriasteisesti pensoittuneet.
<strong>Helmiharjun</strong> <strong>asemakaavan</strong> <strong>ot18</strong> <strong>luontoselvitys</strong><br />
4.1 Osa-alueiden luonto<br />
Kuva 1. <strong>Helmiharjun</strong> selvitysalue<br />
12.8.2011 3 (16)<br />
Alueelle muodostettiin ilmakuvien ja maastokäyntien perusteella osa-aluejako (karttaliite<br />
1). Alue sijaitsee Salpausselkävyöhykkeellä jossa maaperä on kohtalaisen karua<br />
hiekkamoreenia. Pohjaveden pinta on korkealla ja metsät ovat alavimmilta kohdiltaan<br />
soistuneista. Painanteisiin on muodostunut ohutturpeisia rämesoita. Lehtoja alueella<br />
ei ole ollenkaan. Liitteessä 2 on havaitut putkilokasvit alueella.<br />
Kuviokohtaiset kasvillisuuskuvaukset:<br />
1. Selinintien varrella oleva metsäalue on valoisaa, varttunutta kuusi - koivu sekametsää.<br />
Korkeammilla paikoilla on mukana myös mäntyä ja paikoin taas koivu on hallitseva<br />
puulaji. Pensaskerros on vähäistä. Aluskasvillisuudessa rehevällä alarinteellä<br />
kukkivat sini- ja valkovuokko sekä rinteillä kasvaa mustikkaa ja puolukkaa sekä kieloa.<br />
2. Ojitettu räme on kuivahtanut ja kasvaa noin 15 metristä mäntyä. Erityisesti reunoilla<br />
kasvaa koivua ja kuusialikasvosta on runsaasti. Paikoin keskiosassa on vielä varvustona<br />
puolukkaa ja mustikkaa ja kanervaa. Aluskasvillisuus on ojituksen johdosta<br />
muuttunutta. Eteläpäässä koivuriuút muodostavat lahoa ja maapuita.<br />
3. Sipoontien kulmauksessa kasvaa nuorta tiheää lehtipuuta, leppää, koivua, raitaa,<br />
pihlajaa. Alue on heinittynyt.<br />
4. Pellon länsireunassa olevan kuvion eteläosa on hakattu ja se kasvaa nuorta, tiheää<br />
lehtipuuta pääasiassa koivua. Pellon keskelle työntyvässä koilliskulman sekametsässä<br />
kasvaa vanhaa kuusta, koivua, haapaa, leppää ja raitaa. Aluskasvillisuudessa<br />
on lehtomaisen kankaan lajistoa ketunleipää, oravanmarjaa ja metsäimarretta. Runsaasti<br />
tuulen kaatamia puita. Merkkejä liito-oravasta ei havaittu ja metsäalue on muutenkin<br />
hakkuiden eristämä.
<strong>Helmiharjun</strong> <strong>asemakaavan</strong> <strong>ot18</strong> <strong>luontoselvitys</strong><br />
12.8.2011 4 (16)<br />
5. Tien ja pellon välinen alue on hakattu joitakin vuosia sitten ja se kasvaa tiheää lehtipuuvesikkoa<br />
ja noin 1.5 metristä istutuskuusikkoa.<br />
6. Pellon reunassa kasvaa vanhaa kuusikkoa. Aluskasvillisuudessa on tuoreen kankaan<br />
lajeja. Rinteestä pellon reunaan laskee purouoma, joka on säilyttänyt luonnontilaisuuttaan<br />
(Kohde A).<br />
7. Pääosa peltoalueesta on viljeltyä. Pohjoisin lohko on heinällä.<br />
8. Pensoittunut pelto on ollut poissa viljelystä jo usean vuoden ajan sillä sarkaojien<br />
koivut, raidat ja lepät ovat noin 5-7 metrin korkuisia. Aluskasvillisuudessa hallitsevat<br />
rehevät suurruohot, vuohenputki, koiranputki, nokkonen, mesiangervo ja maitohorsma.<br />
Pajupensaita kasvaa myös keskellä sarkaa. Pohjoispuolella on pieni lampi ympäristöineen<br />
(Kohde B).<br />
9. Alue kasvaa nuorta lehtipuuvesakkoa.<br />
10. Mäen ympärille sijoittuu rehevän mustikkakankaan metsäalue. Alueen lävistää<br />
110 kW sähkölinja. Paikoin kasvaa varttunutta järeää kuusikkoa, jossa sekapuuna<br />
esiintyy mäntyä, koivua ja nuorta haapaa. Liito-oravakohde (C) sijaitsee mäen kaakkoiskulmassa.<br />
Mäen päällä ja itärinteellä kuusikko on harvennettu, mutta aluskasvillisuus<br />
on edelleen varjostuksen vuoksi vähäistä. Sähkölinjan reunassa on pieni jäkäläpeitteinen<br />
kallioalue, Linjan pohjoispuolella oleva osa on kuusikkoa, jossa kasvaa<br />
muutama järeä haapa.<br />
11. Radan varressa on alava ja märkä ruohokorpi, jossa kasvaa koivua, kuusta ja<br />
mäntyä sekapuuna. Alueelle joskus kaivetut ojat ovat jo umpeutuneet. Radan reunapuusto<br />
on koivua, haapaa, raitaa, tuomea.<br />
12. Kuvio kasvaa tiheää koivuvesakkoa ja istutettua kuusta. Pienellä alueella on rehevän<br />
kankaan kuusikko.<br />
13. Lehtomaisen kankaan metsäkuvio sijaitsee asuinrakennusten ja pellon välissä.<br />
Ylispuuna on järeää kuusta. Pihapiirin laidalla kasvaa vanha lehmus, vaahteroita,<br />
tuomia ja sireeniä. Huomionarvoisin laji on näsiä. Rinteen alla pellon reunassa kasvaa<br />
vaahteraa ja nuorta haapaa. Alueella ei havaittu merkkejä liito-oravasta, mutta<br />
sen sijaan todennäköisesti supikoiran pesäluolasto.<br />
14. Äskettäin avohakattu metsäkuvio kasvaa lehtipuuvesikkoa.<br />
15. Asutuksen reunaan nouseva kuiva rinne on avohakattu. Alueella kasvaa vaahteraa<br />
ja pihlajavesaikkoa. Kuvion pohjoisosan muodostaa entinen pelto, joka on ollut<br />
pois viljelystä jo vuosikymmeniä. Alue on muuttumassa lehdoksi. Sarkaojissa kasvavat<br />
koivut, lepät ja raidat ovat noin 15-20 cm läpimitaltaan. Myös parimetriset kuusen<br />
taimet ovat yleisiä. Aluskasvillisuudessa kasvaa mm. hiirenporrasta ja sudenmarjaa.<br />
16. Rinteen yläosassa niittyjen lajisto on kuivempaa, timotei, harakankello, rönsyleinikki,<br />
pujo, voikukka, paimenmatara, ahomansikka, rätvänä ja ahopukinjuuri. Pellon<br />
reunassa on kaksi kookasta vaahteraa. Alarinteellä vallitsevat mesiangervo, nokkonen,<br />
hiirenvirna ja paikoin maitohorsma.<br />
17. Pajuvaltainen tien varsi.
<strong>Helmiharjun</strong> <strong>asemakaavan</strong> <strong>ot18</strong> <strong>luontoselvitys</strong><br />
5 Linnustoselvitys<br />
12.8.2011 5 (16)<br />
Kuva 1. Kolopuu radanvarren liito-orava alueella kuviolla 10.<br />
Alueen linnusto (liite 1) on biotooppien monimuotoisuudesta johtuen monipuolista.<br />
Asutuksen läheisyys korostaa kulttuuriympäristölajien runsautta: varis, harakka, räkättirastas<br />
varpunen, räystäspääsky ja västäräkki. Peltoalueella pesivinä havaittiin<br />
töyhtöhyyppä, kiuru ja sepelkyyhky. Peltoalueella on merkitystä muuttoaikaan kurkien<br />
ja hanhien levähdys- ja ruokailualueena.<br />
Pensoittuneilla niittyalueilla pesii satakieli, punarinta, niittykirvinen (uhanalaisuusluokka<br />
NT), pensaskerttu ja pensastasku.<br />
Selinintien varressa ja paikoin Pikkulammentien ja radan välissä oleva metsäalue on<br />
varttuneempaa sekametsää. Siippoontien varrella puusto on paikoin avohakattu tai<br />
nuorehkoa sekametsää ja pensaikkoa. Metsäalueiden linnustossa esiintyivät tiltaltti,<br />
sirittäjä (uhanalaisuusluokka NT), pajulintu, metsäkirvinen, peippo, tali- ja sinitiainen,<br />
hömötiainen, laulurastas, mustarastas, punakylkirastas, kirjosieppo, harmaasieppo,<br />
punatulkku, viherpeippo, keltasirkku, kivitasku, närhi, käki, pyy, lehtokurppa, käpytikka,<br />
palokärki ja tuulihaukka.<br />
Pikkulammessa pesi sinisorsapari ja havainto tehtiin myös kaulushaikarasta.<br />
6 Lepakkoselvitys<br />
Lepakkoselvityksen kenttäkäynnit suoritettiin kävelemällä erilaisilla poluilla, metsäteillä,<br />
reunaelementeillä ja rakennetulla alueella. Näillä alueilla vierailtiin tarpeen mukaan<br />
kävelemällä rauhallisesti yliääni-ilmaisimella (Pettersson D240x) lepakoita kuunnellen<br />
ja kirjaten kaikki havainnot (pohjanlepakko [En] = keltainen ja määrittämätön siippalaji<br />
[Msp] =tummanvioletti piste) GPS-koordinaatteineen (Garmin GPS60 Csx) ja lisätietoineen<br />
karttapohjalle ja havaintolomakkeelle välittömästi äänihavainnon jälkeen.<br />
Epäselvät havainnot pyrittiin äänittämään digitallentimelle (Roland R-05) myöhempää<br />
analyysia varten (ks. Liite 3). Mahdollisuuden tarjoutuessa käytettiin 10 000000 luxin
<strong>Helmiharjun</strong> <strong>asemakaavan</strong> <strong>ot18</strong> <strong>luontoselvitys</strong><br />
12.8.2011 6 (16)<br />
halogeenilamppua lentohavaintojen tekemiseen. Kuulon- ja näönvaraiset äänianalyysit<br />
mittauksineen suoritettiin Audacity 1.3.9 (Audacity Team 2009) ja WaveSurfer<br />
1.8.8p3 – 1102041121 (Jonas Beskow & Kare Sjolander 2000-2011) freeware- ohjelmilla.<br />
Kolmella kenttäkäynnillä saatiin yhteensä 26 havaintoa vähintään 28 lepakkoyksilöstä<br />
(ks. karttaliite 1).<br />
21.5. saatiin havainnot 3 pohjanlepakosta ja 2 siippatyypin lepakosta<br />
16.7. saatiin havainnot 4 pohjanlepakosta ja 3 siippatyypin lepakosta<br />
14.8. saatiin havainnot 6 pohjanlepakosta ja 8 siippatyypin lepakosta<br />
Kartoitusalueen säätiedot havainnoinnin alussa ja lopussa. Säämuuttujista on esitetty<br />
lämpötila °C, pilvisyys asteikolla 1/8 (taivas selkeä) – 8/8 (pilvessä), tuulen voimakkuus<br />
asteikolla 0/5 (tyyni) – 5/5 (kova tuuli), sademäärä asteikolla 0/3 (ei sadetta) –<br />
3/3 (kova sade) sekä kosteusluokka-arvio (kuiva, kostea, märkä, huurre).<br />
Pvm<br />
L<br />
Menetelmä LTalkuLTloppu<br />
Palku PloppuTalku<br />
Tloppu SalkuSloppu<br />
KostAlku KostLoppu<br />
21.5.<br />
t<br />
16.7.<br />
e<br />
e<br />
14.8.<br />
kävely<br />
kävely<br />
kävely<br />
13,00 3,50<br />
11,00 15,50<br />
20,00 16,50<br />
8<br />
5<br />
8<br />
1<br />
7<br />
8<br />
1<br />
0,5<br />
1,5<br />
0,5<br />
0,5<br />
2<br />
0<br />
0<br />
0<br />
0<br />
0<br />
0<br />
kuiva<br />
märkä<br />
kuiva<br />
kostea<br />
märkä<br />
kuiva<br />
Lyhenteet: Pvm, Menetelmä, Alkulämpötila, Loppulämpötila, Alun pilvisyys, Lopun<br />
pilvisyys, Alkutuuli, Lopputuuli, Alun sateisuus, Lopun sateisuus, Kosteusluokka alussa,<br />
Kosteusluokka lopussa<br />
<strong>Helmiharjun</strong> kartoitusaluetta leimaavat kolme pääelinympäristöä sekä suurelta osin<br />
alueen rajat muodostavat liikenneväylät. Selkein maisematyyppi on alueen keskiosaa<br />
hallitseva ja suurelta osin viljellyistä pelloista koostuva pääaukea ja sen halkaiseva<br />
voimajohtolinja. Seuraavana maisematyyppinä tulevat kartoitusrajauksen reunoilla<br />
kiertävät metsäalueet, joilla on osittain myös pihapiirejä. Kolmantena maisematyyppinä<br />
ovat valtaosaltaan pääaukean reuna-alueille sijoittuvat kosteat niityt.<br />
Lepakoiden havaintomäärät sekä -paikat kartoitusalueen sisällä vaihtelivat hieman eri<br />
maastokäyntien aikana, mutta lopputuloksena voidaan sanoa niiden esiintyvän sulanmaankauden<br />
aikana käytännössä katsoen miltei kaikkialla.<br />
Kolmen maastokäynnin aikana tavattiin ainoastaan pohjanlepakoita ja viiksisiippatyypin<br />
lepakoita eli viiksi- tai isoviiksisiippoja, jotka ovat hyvin hankalia tai mahdottomia<br />
erottaa toisistaan pelkästään kuulonvaraisesti.<br />
Pohjanlepakoita havaittiin kaikenlaisissa ympäristöissä ja erityisesti tie- ja ratalinjoilla<br />
sekä maisemaelementtien reuna-alueilla. Siippatyypin lepakot puolestaan keskittyivät<br />
suojaisempiin ympäristöihin, kuten pihoihin, sulkeutuneen tai melkein sulkeutuneen<br />
puuston omaaville poluille ja tieurille sekä hämärille metsänreunoille.<br />
Kesäkauden mittaan vaihtelevasta yön pituudesta johtuen, kartoitusalueen käyntikohtaisesti<br />
tasapuolinen läpikäynti oli mahdotonta. Siitä sekä paikallisten lepakoiden<br />
joustavuudesta johtuen havaintokartoilta on vaikea muodostaa kuvaa erityisesti lepakoiden<br />
suosimista osa-alueista. Tärkeiltä alueilta kuitenkin vaikuttavat rajauksen<br />
kaakkois- ja eteläosien pihapiirit ja metsätiet sekä lounais- ja luoteisosien reunaalueet<br />
ja metsiköt. On kuitenkin huomattava, että lepakot esiintyivät alueella maisemaelementtien<br />
suhteen hyvin monipuolisesti, ja niinpä esim. itse voimajohtolinja ja<br />
sen alla kasvava matalahko kasvillisuus sekä lähin reunavyöhyke olivat sekä pohjanlepakoiden<br />
että siippatyypin lepakoiden suosiossa.
<strong>Helmiharjun</strong> <strong>asemakaavan</strong> <strong>ot18</strong> <strong>luontoselvitys</strong><br />
12.8.2011 7 (16)<br />
Kartoitusalueen ilmakuvaa tarkastellessa käy helposti ilmi, että suojatut yhteydet<br />
aluerajauksen ulkopuolelle ovat miltei olemattomat. Avoin ratalinja ja valaistut tielinjat<br />
eivät tyydytä vaateliaampien lepakkolajien, kuten siippojen ja korvayökön, vaatimuksia<br />
turvallisten kulkuyhteyksien suhteen. Tulevia maankäytön muutoksia suunnitellessa<br />
tulisi säilyttää kartoitusrajauksen eteläreunan metsälaikkujen ja suojaisten pihapiirien<br />
vyöhyke. Alueellisesti erityisen tärkeältä vaikuttaa ratalinjan ja pääaukean<br />
koillis- ja itäreunan väliin jäävä metsävyöhyke pihoineen ja metsäteineen. Pelkästään<br />
em. kahden maisemaelementin suojeleminen auttaisi ratkaisevasti edes kartoitusalueen<br />
sisäisten pohjois-etelä- ja itä-länsisuuntaisten viheryhteyksien säilyttämisessä.<br />
Alueen ulkopuolelle johtavien viheryhteyksien (ks. viherkäytävät kuvassa 1). kohdalla<br />
joudutaan jonkinasteisiin restaurointitöihin, sillä tällä hetkellä ne ovat käytännössä<br />
katsoen poikki. Paras kohta löytyy em. ratalinjan ja pääaukean väliin jäävältä metsävyöhykkeeltä<br />
ja sen jatkeilta etelään ja pohjoiseen, aina kullakin kohtaa kulkeville tielinjoille<br />
ja niiden ylikin. Lopuksi tielinjojen ylittämiskelpoisuuden turvaamiseksi tarvittaisiin<br />
pienimuotoisia istutuksia sekä paikallisen valoilmaston ohjausta.<br />
Kartoitusrajauksen lounaisrajan välittömässä läheisyydessä toteutetut uuden tielinjan<br />
leikkaukset heikentävät radikaalista yhteyksiä alueelta lounaaseen ja lounaasta alueelle.<br />
Siksi kuvaan 1 alueen keskiosan länsipuolelle merkitty pohjois-eteläsuuntainen<br />
kulkuyhteys ja sen suojaisuuden turvaaminen jää tärkeimmäksi seikaksi alueellisten<br />
maankäytön muutosten alkaessa toteutumaan.<br />
7 Luontokohteiden arvottaminen<br />
Selvitysalueen luontokohteita on tarkasteltu suhteessa lakien antamiin velvoitteisiin.<br />
Erityisesti huomio kiinnitetään luonnonsuojelulain (LsL) 29 §:n mukaisten suojeltujen<br />
luontotyyppien esiintymiseen sekä luonnonsuojelulain 46 § tarkoittamien uhanalaisten<br />
lajien ja 47 § mukaisten erityisesti suojeltavien lajien esiintymiseen sekä luontodirektiivin<br />
liitteen IV a lajien esiintymiseen. Lisäksi on tarkasteltu metsälain tai vesilain<br />
tarkoittamia suojeltuja luontotyyppejä.<br />
Alueella ei ole valtakunnallisesti merkittäviä suojelukohteita eikä myöskään maakunnallisesti<br />
arvokkaiksi tunnistettavia kohteita.<br />
Paikallisia kohteita asemakaava-alueella arvotettiin luokkiin 1. Erittäin tärkeät, 2.<br />
Tärkeät, 3. Joitakin luontoarvoja ja 4.Tavanomainen luonto. Kohteet arvotettiin suhteessa<br />
toisiinsa sekä suhteessa ympäröivän alueen luonnonoloihin.<br />
Taulukko 1 Luontokohteiden arviointikehikko.<br />
1.<br />
2.<br />
Luonnon monimuotoisuus<br />
Luonnon monimuotoisuuden<br />
kannalta arvokas<br />
kokonaisuus ja toimiva<br />
ekologinen verkosto.<br />
Alueella on huomattavia<br />
luontoarvoja sekä toimivia<br />
ekologisia yhteyksiä<br />
Suhde rakentamiseen<br />
Alueelle ei tule rakentaa<br />
Erityishuomio luonnonarvojensäilyttämiseen<br />
ja haittojen torjuntaan<br />
sekä pirstoutumisen<br />
estämiseen<br />
Toimenpiteet<br />
Alueelle ei kohdisteta toimenpiteitä.<br />
Riittävä suojavyöhyke rakentamiseen,<br />
rakentaminen ei muuta maisemakuvaa.<br />
Turvataan ekologisten<br />
yhteyksien säilyminen alueella<br />
muuttumattomana.<br />
Vältetään rakentamasta kohteen<br />
alueelle, huolehditaan riittävästä<br />
suojavyöhykkeestä rakentamisen<br />
suhteen ja vesiolosuhteiden säilymisestä<br />
entisellään. Alueen ekologiset<br />
yhteydet säilytetään toimivina<br />
rakenteellisin keinoin.
<strong>Helmiharjun</strong> <strong>asemakaavan</strong> <strong>ot18</strong> <strong>luontoselvitys</strong><br />
3.<br />
4.<br />
Alueella on joitakin luontoarvoja<br />
ja ekologisia yhteyksiä.<br />
Tavanomainen luonto ei<br />
erityisiä arvoja.<br />
12.8.2011 8 (16)<br />
Yksittäiset luontokohteet<br />
otetaan huomioon<br />
Alueelle voidaan<br />
rakentaa<br />
Alueen luontoselvityksessä nousi esiin kolme ennen tuntematonta luontokohdetta<br />
(Liitekartta1). Kohteita arvioitiin maastokäyntien aikana niiden monipuolisuuden,<br />
luonnontilaisuuden, edustavuuden, lajiston uhanalaisuuden ja harvinaisuuden avulla.<br />
Paikallisilla kohteilla on joitakin luontoarvoja, jotka tulee ottaa huomioon alueen<br />
maankäyttöä suunniteltaessa. Luo -merkintä tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden<br />
kannalta arvokasta aluetta. Suunnittelumääräyksissä voidaan edelleen tarkentaa niitä<br />
toimintoja, joita alueella voidaan tehdä. Alueen kaikki luontoalueet arvotettiin.<br />
Taulukko 2. Kasvillisuuskuviot ja maankäytön suositukset<br />
Huolehditaan tapauskohtaisesti<br />
vesiolosuhteiden säilymisestä entisellään<br />
ja ekologisten yhteyksien<br />
säilymisestä ympäristöön.<br />
Noudatetaan hyvää ja luontoa säästävää<br />
rakennustapaa.<br />
Kuvio Peruste Kaavamerkintä<br />
A . Lehtopurolaakso luonnon monimuotoisuus luo -merkintä<br />
B.. Pikkulampi luonnonsuojelulaki<br />
luontodirektiivin liite VIa<br />
C. Radanvarren liito-orava<br />
alue<br />
1. Selinintien varren<br />
metsäalue<br />
2. Ojitettu räme Ei erityisiä luontoarvoja<br />
3. Teiden kulmaus Ei erityisiä luontoarvoja<br />
4. Metsäsaareke pellon<br />
länsiosassa<br />
5. Siippoontien varsi<br />
länsiosa<br />
luo -merkintä<br />
luonnontilainen lehtopurolaakso luo -merkintä<br />
Joitakin luontoarvoja Soveltuu virkistyskäyttöön<br />
Ei erityisiä luontoarvoja<br />
Ei erityisiä luontoarvoja<br />
6. Metsäalue Joitakin luontoarvoja, paikallinen<br />
luontokohde A. havaintoja<br />
7. Peltoalue Ei erityisiä luontoarvoja<br />
8. Pensoittunut niitty Ei erityisiä luontoarvoja<br />
9. Taimikkoalue Ei erityisiä luontoarvoja<br />
10. Pohjoisosan metsäalue<br />
Joitakin luontoarvoja, paikallinen<br />
luontokohde C.<br />
11. Ruohokorpi Joitakin luontoarvoja<br />
12. Taimikkoalue Ei erityisiä luontoarvoja<br />
13. Lehtomainen kan- Joitakin luontoarvoja<br />
Soveltuu virkistyskäyttöön
<strong>Helmiharjun</strong> <strong>asemakaavan</strong> <strong>ot18</strong> <strong>luontoselvitys</strong><br />
gas<br />
7.1 Paikalliset luontokohteet<br />
12.8.2011 9 (16)<br />
A. Lehtopurolaakso sijaitsee rinteessä pellon eteläkulmassa kuviolla 6. Pellon reunaan<br />
laskeva purouoma on säilyttänyt luonnontilaisena. Puron rannoilla kasvaa<br />
suuria kuusia ja leppää. Tuulen kaatamia puita oli pellon reunan lähettyvillä.<br />
Pensaskerroksen muodostivat pihlaja, taikinamarja ja lehtokuusama. Aluskasvillisuudessa<br />
kasvoi hiirenporrasta, metsäimarretta, sudenmarjaa ja kevätlinnunsilmää.<br />
B. Pyöreä, pieni lampi sijaitsee peltoalueen pohjoisreunalla asutuksen eteläpuolella.<br />
Lampi on todennäköisesti kaivettu, sillä lähistöllä on useita vastaavanlaisia.<br />
Lampi on varsin luonnontilainen ja sitä ympäröi pohjoispuolella leveä saravaltainen<br />
luhta.<br />
C. Radanvarren liito-orava alue on kuusivaltaista sekametsää. Varttuneiden kuusten<br />
joukossa on koivua ja haapaa. Alueella oli kolohaapa. Yhteydet alueelta<br />
suuntautuvat pohjoiseen sekä radan yli itään.<br />
8 Uhanalaiset lajit<br />
Alueella ei ole aiempia tietoja uhanalaisista lajeista. Maastokäyntien yhteydessä havaittiin<br />
seuraavat uhanalaiset lajit.<br />
Uhanalaisia kasvilajeja ei havaittu.<br />
Uhanalaisia lintulajeja ja eläinlajeja alueella tavattiin<br />
Sirittäjä (NT) kuviolla 1<br />
Niittykirvinen (NT) kuvioilla 8 ja 9.<br />
Lepakot, pohjanlepakko, viiksisiippa (luontodirektiivin liitteen VIa laji) koko alueella<br />
Liito-orava, kuviolla 10<br />
9 Toimenpidesuositukset<br />
14. Hakattu metsä Ei erityisiä luontoarvoja<br />
15. Radanvarren metsä<br />
Ei erityisiä luontoarvoja<br />
16. Avoimet niityt Joitakin luontoarvoja<br />
17. Siippoontien varsi<br />
itäosa<br />
Ei erityisiä luontoarvoja<br />
Suurimmalla osalla asemakaava-aluetta on tavanomainen luonto, jolla<br />
ei ole erityisiä luontoarvoja. Alueelle voidaan rakentaa noudattaen hyvää<br />
kestävän kehityksen mukaista rakentamistapaa.<br />
Lehtopuron lähiympäristö tulee säästää rakentamiselta ja huolehtia, että
<strong>Helmiharjun</strong> <strong>asemakaavan</strong> <strong>ot18</strong> <strong>luontoselvitys</strong><br />
12.8.2011 10 (16)<br />
puron vesitalous säilyy rakentamisesta huolimatta.<br />
Pikkulammen alue tulee säilyttää rakentamatta.<br />
Radanvarren liito-orava alue lähiympäristöineen mäen kukkulan itä ja<br />
eteläpuolella jätetään rakentamisen ulkopuolelle.<br />
10 Alueen sijainti ekologisessa verkostossa<br />
Ekologisen verkoston määrittäminen on tehty paikkatieto-ohjelman avulla määrittämällä<br />
Corine -maastiotietokannan avulla metsäalueiden alueen toiminnallisen ekologinen<br />
verkosto. Samaa menetelmää on käytetty mm. Seutukeke projektin ekologisen<br />
verkoston määrittämiseen kaupunkiseuduille.<br />
Ekologinen verkosto koostuu luonnon ydinalueista ja ekologisista yhteyksistä. Kaupunkien<br />
taajama-alueilla pienetkin luontoalueet voivat olla merkittäviä elinympäristöjä<br />
ja virkistäytymisalueita tarjoten luonnon ekosysteemipalveluita lajistolle ja ihmisille.<br />
Luonnon ydinalueet ovat alueita, joilla on monipuolinen ekologinen laatu ja suojelullinen<br />
arvo. Ne sisältävät luonnonsuojelualueita ja Natura-alueita, mutta usein myös<br />
muita ekologisesti monimuotoisia ja arvokkaita alueita. Luonnon ydinalueet ovat rauhallisia,<br />
yhtenäisiä, luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä, tavanomaisen maa- ja metsätalouden<br />
piirissä osittain olevia metsäalueita. Uhanalaisten lajien esiintymisalueet<br />
ja suojeluvaraukset erityislajistoineen sisältyvät luonnon ydinalueisiin, mutta alueet<br />
ovat tärkeitä myös tavanomaisen metsälajiston levittäytymisen, liikkumisen ja populaatiodynamiikan<br />
kannalta. Luonnon ydinalueilla on eläinten kannalta tärkeitä elinympäristöjä,<br />
merkittäviä ravintolähteitä tai levähdyspaikkoja. Niillä on runsas paikallinen<br />
eläimistö ja myös laajasti liikkuvat eläimet saattavat pysähtyä alueille pidemmäksi aikaa.<br />
Luonnon ydinalueet muodostavat suojavyöhykkeen suojaten arvokkaimpia kohteita<br />
aluetta pirstovalta maan-käytöltä.<br />
Ekologiset yhteydet ovat toiminnallisia, ekologisia yhteyksiä luonnon ydinalueiden välillä<br />
Nämä ovat vaihtelevan levyisiä metsäkäytäviä, joki- ja purolaaksoja tai metsäpeltoketjuja,<br />
jotka ylläpitävät ydinalueiden ekosysteemien toimintaa ja muodostavat<br />
leviämisteitä tai johtokäytäviä eliöiden liikkuessa alueelta toiselle. Ne muodostavat<br />
eläimistölle välttämättömiä tai vuodenaikaan liittyvän liikkumistarpeen ohjaavia reittejä.<br />
Tärkein merkitys niillä on mahdollistaa lajien liikkuminen alueella. Ne jäsentävät<br />
myös luonnonmaisemaa, Mitä leveämpi yhteys on sitä parempi. Eläinten kannalta<br />
toimivan yhteyden minimileveyteen vaikuttavat alueen kasvillisuuden tai maastonmuotojen<br />
antama suojaisuus ja ihmistoimintojen läheisyys. Yhteydet voivat olla käytävämäisiä<br />
kuten joki-laakso tai harjukannas tai leveitä ekologisia yhteyksiä alueilla.<br />
Lyhyellä matkalla yhteys voi kaventua käytävämäiseksi, mutta tällainen pullonkaula ei<br />
saa olla pitkä. Kaupunki-alueilla virkistysalueet toimivat myös ekologisina yhteyksinä.<br />
Helmiharju sijoittuu metsäiselle alueelle, jossa on runsaasti haja-asutusta teiden varsilla<br />
ja Otalammen taajamassa. Ekologisen verkostoa määritettiin tarkastelemalla<br />
reunavaikutuksen ulottumista metsäalueilla. Pienet, repaleiset metsäalueet eivät yhdisty<br />
riittävästi toisiinsa eivätkä muodosta ekologisesti toimivia kokonaisuuksia. Lähimmät<br />
ydinalueiksi luokitellut alueet metsät sijaitsevat noin 1-2 km etäisyydellä. Selvitysalueen<br />
ympärillä olevat luonnon ydin alueet (alle 100 ha) eivät muodosta ekologisen<br />
toiminnan kannalta merkittäviä kokonaisuuksia. Lähimmät laajemmat luonnon<br />
ydinalueet sijaitsevat noin 2-3 km etäisyydellä Isokallion Rajakallion sekä Konia - Leivonmäen<br />
metsäalueilla. Uudenmaan 1 vaihemaakuntakaavassa oleva laaja, yhtenäinen<br />
metsäalue, Nuuksion aluekokonaisuus, sijaitsee etelässä hieman yli yhden kilometrin<br />
päässä.
<strong>Helmiharjun</strong> <strong>asemakaavan</strong> <strong>ot18</strong> <strong>luontoselvitys</strong><br />
12.8.2011 11 (16)<br />
<strong>Helmiharjun</strong> alue kytkeytyy ekologisten yhteyksien kautta maakunnalliseen ekologiseen<br />
verkostoon.<br />
10.1 Verkoston toiminnalliset edellytykset<br />
11 Yhteenveto<br />
Ekologinen verkosto muodostuu luonnon ydinalueista ja ekologisista yhteyksistä.<br />
Toimivassa verkostossa on<br />
- luonnon ydinalueita, jotka ovat riittävän suuria ja joilla on useita ekologisia yhteyksiä<br />
eri suuntiin<br />
- ekologisia yhteyksiä, jotka ovat riittävän leveitä ja yhtenäisiä<br />
Luonnon ydinalueiden koko vaikuttaa alueen käyttökelpoisuuteen ja ekologiseen arvoon.<br />
Laajat alueet ovat arvokkaampia, sillä ne ovat monipuolisia ja ylläpitävät säilyviä<br />
populaatioita. Laajoilla alueilla on enemmän sisäisiä stabiileja alueita ja kotoperäisiä<br />
lajeja, jotka eivät selviydy pienellä ydinalueella.<br />
Ekologisen yhteyden arvo syntyy biologisesta monimuotoisuudesta, alueen leveydestä<br />
ja tyypistä, kasvillisuuden rakenteesta, yhteyden luonteesta ja luonnontilaisuudesta.<br />
Yhteydet alueelta toisille, kaikkiin suuntiin varmistavat ekologisen verkoston toiminnan.<br />
Mitä useampia yhteyksiä, moniin suuntiin on sitä parempi tilanne eliöiden levittäytymisen<br />
ja geenivaihdon kannalta. Joskus on myös tilanteita, joissa yksi voimakas<br />
ja toimiva yhteys johonkin suuntaan on merkittävämpi kuin monta katkeilevaa yhteyttä<br />
useisiin suuntiin. Yhden heikon yhteyden varassa tai ilman yhteyttä olevan luonnon<br />
ydinalueen lajisto saattaa hävitä alueelta, tihentyä liikaa ja kuluttaa ravintovaransa,<br />
kun levittäytyminen toisille alueille estyy. Jos luonnon ydinalueet ovat hyvin pieniä<br />
alueita, ne saattavat jäädä ilman ekologisia yhteyksiä, jolloin ne ovat eristyneitä alueita.<br />
<strong>Helmiharjun</strong> alueen ympärillä on asutusta ja Otalammen taajama palveluineen sijaitsee<br />
lähellä. Alueen metsä- ja suoalueet ovat kulttuurin vaikuttamia ja metsätalousmenetelmin<br />
hoidettuja. Luontoarvot ovat vähäiset tai muuttuneet metsätalouden tai<br />
soiden ojitusten vuoksi.<br />
Alueella on kolme luontoarvoiltaan paikallista kohdetta A. Lehtopurolaakso, B. Pieni<br />
lampi lähiympäristöineen C Radanvarren liito-orava-alue. Näiden kohteiden alueelle<br />
ei tule osoittaa rakentamista. Erityisesti lehtopuron osalta tulee huolehtia, ettei ympärillä<br />
tapahtuva maankäyttö muuta vesiolosuhteita siten, että vesimäärät purossa<br />
oleellisesti vähenevät tai lisääntyvät.
<strong>Helmiharjun</strong> <strong>asemakaavan</strong> <strong>ot18</strong> <strong>luontoselvitys</strong><br />
Liite 1<br />
<strong>Helmiharjun</strong> pesimälinnustoalueen linnusto<br />
12.8.2011 12 (16)<br />
Laji Tieteellinen nimi Uhan<br />
alaisuus<br />
Elinympäristö/kuvio<br />
Sinisorsa Anas platyrhynchos Kuvio B<br />
Kaulushaikara Botaurus stellaris Kuvio B<br />
Pyy Bonasia bonasia Kuviot 6 ja 13<br />
Tuulihaukka Falco tinnunculus Kuviot 7, 8 ja 9<br />
Metsäviklo Tringa ochropus Kuvio 11<br />
Ruisrääkkä Crex Crex Kuvio 8<br />
Töyhtöhyyppä Vanellus vanellus Kuvio 7<br />
Lehtokurppa Scolapax rusticola Kuvio 11<br />
Sepelkyyhky Columba balumbus Kuviot 4, 13,15<br />
Käki Cuculus canorus Kuviot 1, 9, 10<br />
Palokärki Dryocopus martius Kuvio 1 ja 10<br />
Käpytikka Dendrocopos major Kuvio 10 ja 13<br />
Räystäspääsky Delichon urbicum asutuksen lähellä<br />
Metsäkirvinen Anthus trivialis Kuviot 10 ja 13<br />
Niittykirvinen Anthus pratensis NT Kuviot 8 ja 9<br />
Västäräkki Motacilla alba Kuviot 1, 7 ja 14<br />
Rautiainen Prunella modularis Kuvio 13<br />
Punarinta Erithacus rubecula Kuvio 16<br />
Satakieli Luscinia luscinia Kuviot 8, 9ja 16<br />
Pensastasku Saxicola rubetra Kuviot 5, 8 ja 9<br />
Mustarastas Turdus merula Kuviot 1, 6 ja 13<br />
Räkättirastas Turdus pilaris Kuviot 1, 10, 13,17<br />
Laulurastas Turdus philomelos kaikenlaiset metsät<br />
Punakylkirastas Turdus iliacus kaikenlaiset metsät<br />
Lehtokerttu Sylvia borin Kuviot 1, 10 ja 15<br />
Pensaskerttu Sylvia communis Kuviot 8,9,16<br />
Sirittäjä Phylloscopus sibilatrix NT Kuvio1<br />
Tiltaltti Phylloscopus collybita Kuviot 4, 6 ja 13<br />
Pajulintu Phylloscopus trochilus kaikenlaiset<br />
puutarha<br />
metsät ja<br />
Harmaasieppo Muscicapa striata Kuvio 1,4 15<br />
Kirjosieppo Ficedula hypoleuca kaikenlaiset metsät,<br />
Hömötiainen Parus montanus<br />
pihat ja puutarhat<br />
kaikenlaiset metsät
<strong>Helmiharjun</strong> <strong>asemakaavan</strong> <strong>ot18</strong> <strong>luontoselvitys</strong><br />
12.8.2011 13 (16)<br />
Laji Tieteellinen nimi Uhan<br />
alaisuus<br />
Elinympäristö/kuvio<br />
Sinitiainen Parus caeruleus Kuvio 15, pihat ja puutarhat<br />
Talitiainen Parus major kaikenlaisissa metsissä<br />
ja pihoilla<br />
Närhi Garrulus glandarius Kuvio12<br />
Harakka Pica pica pesii asutuksen lähellä<br />
Varis Corvus corvus Kuvio 16<br />
Kottarainen Sturnus vulgaris Kuvio 16<br />
Varpunen Passer domesticus asutuksen läheisyydessä<br />
Peippo Fringilla coelebs kaikenlaisissa metsissä<br />
Viherpeippo Chloris chloris pihat puutarhat<br />
Punatulkku Pyrrhula pyrrhula Kuviot 1 ja 13<br />
Vihervarpunen Carduelis spinus Kuvio 1<br />
Keltasirkku Emberiza citrinella Kuvio 9
<strong>Helmiharjun</strong> <strong>asemakaavan</strong> <strong>ot18</strong> <strong>luontoselvitys</strong><br />
Liite 2 Maastokäyntien yhteydessä havaitut lajit<br />
Laji Tieteellinen nimi<br />
ahdekaunokki Centaurea jacea<br />
ahokeltano Vulgata sp<br />
ahomansikka Fragaria vesca<br />
aho-orvokki Viola canina<br />
ahosuolaheinä Rumex acetosella<br />
alsikeapila Trifolium hybridum<br />
haapa Populus tremula<br />
harakankello Campanula patula<br />
harmaaleppä, Alnus incana<br />
harmaasara Carex canescens<br />
heinätähtimö Stellaria graminae<br />
hevonhierakka Rumex longifolius<br />
hieskoivu Betula pubescens<br />
hietakastikka Calamagrostis epigejos<br />
hiirenporras Athyrium filix-femina<br />
hiirenvirna Vicia cracca<br />
huopaohdake Cirsium heleninoides<br />
jokapaikansara Carex nigra<br />
juolavehnä Elymus repens<br />
juolukka Vaccinum uliginosum<br />
järviruoko Phragmites australis<br />
kallio-imarre Polypodium vulgare<br />
kalvassara Carex pallescens<br />
kanerva Calluna vulgaris<br />
kangasmaitikka Melampyrum pratense<br />
kannusruoho Linaria vulgaris<br />
kataja Juniperus communis<br />
ketunleipä Oxalis acetosella<br />
kevätpiippo Luzula pilosa<br />
kielo Convallaria majalis<br />
kiitopaju Salix phyllicifolia<br />
kissankello Campanula rotundifolia<br />
kivikonalvejuuri Dryopteris filix-mas<br />
koiranputki Anthriscus sylvestris<br />
korpi-imarre Phegopteris connectilis<br />
korpikastikka Calamagrostis purpurea<br />
kultapiisku solidago virgaurea<br />
kuusi Picea abies<br />
käenkukka Lychis flos-cuculi<br />
lillukka Rubus saxatilis<br />
luhtasara Carex vesicaria<br />
lutukka Capsella bursa-pastoris<br />
maitohorsma Epilobium angustifolium<br />
mesiangervo Filipendula ulmaria<br />
metsäalvejuuri Dryopteris carthusiana<br />
metsäimarre Gymnocarpium dryopteris<br />
metsäkastikka Calamagrostis arundinacea<br />
metsäkorte Eqisetum sylvaticum<br />
metsäkurjenpolvi Germanium silvaticum<br />
metsälauha Deschampsia flexuosa<br />
metsälehmus Tilia cordata<br />
metsämaitikka Melampyrum sylvaticum<br />
metsäorvokki Viola riviniana<br />
metsätahtimö Stellaria longifolia<br />
metsätähti Trientalis europea<br />
mustikka Vaccinum myrtillus<br />
mutasara Carex limosa<br />
12.8.2011 14 (16)
<strong>Helmiharjun</strong> <strong>asemakaavan</strong> <strong>ot18</strong> <strong>luontoselvitys</strong><br />
Laji Tieteellinen nimi<br />
niittyhumala, Prunella vulgaris<br />
niittyleinikki Ranunculus acris<br />
niittynurmikka Poa pratensis<br />
niittynätkelmä Lathyrus pratensis<br />
nokkonan Urtica doica<br />
nurmilauha Deschampsia cespitosa<br />
nurmipiippo Luzula multiflora<br />
nurmipuntarpää Alopecurus pratensis<br />
nurmitädyke Veronica chamaedrys<br />
näsiä Daphne mezereum<br />
ojakellukka Geum rivale<br />
ojakärsämö Achillea ptarmica<br />
ojasorsimo Glyseria fluitans<br />
oravanmarja Maianthenum bifolium<br />
osmankäämi Typha latifolia<br />
paatsama Rhamnus frangula<br />
paimenmatara Galium album<br />
peltokorte Equisetum arvensa<br />
peltolemmikki Myosotis arvensis<br />
pelto-ohdake Cirsium arvense<br />
peltopähkämöp Stachys palustris<br />
peltotaskuruoho Thlaspi arvense<br />
peltovalvatti Sonchus arvensis<br />
pietaryrtti Tanacetum vulgare<br />
pihatähtimö Stellaria media<br />
pihlaja Sorbus aucuparia<br />
pikkulimaska Lemna minor<br />
poimulehti Alchemilla sp.<br />
pujo Artemisia vulgaris<br />
pukinjuuri Pimpinella saxifraga<br />
puna-ailakki Silenae dioica<br />
puna-apila Trifolium pratense<br />
punaherukka Ribes rubrum<br />
puolukka Vaccinum vitis-idaea<br />
päivänkakkara Leucanthemum vulgare<br />
raate Menyanthes trifoliata<br />
raita Salix caprea<br />
ranta-alpi Lysimachia vulgaris<br />
rantakukka Lythrum salicaria<br />
rantamatara Galium palustre<br />
ratvänä Potentilla erecta<br />
rauduskoivu Betula pendula<br />
rentukka Caltha palustris<br />
rönsyleinikki Ranunculus repens<br />
sananjalka Pteridium aquilinum<br />
siankärsämö Achillea millefolium<br />
sinivuokko Hepatica nobilis<br />
suo-ohdake Cirsium palustre<br />
suo-orvokki Viola palustris<br />
suopursu Ledum palustre<br />
särmäkuisma Hypericum maculatum<br />
taikinanmarja Ribes alpinum<br />
terttuselja Sambucus racemosa<br />
tervaleppä Alnus lutinosa<br />
timotei Phleum pratense<br />
tuomi Prunus padus<br />
vaahtera Acer platanoides<br />
vadelma Rubus idaeus<br />
valkoapila Trifolium repens<br />
valkovuokko Anemone nemorosa<br />
vanamo Linnea borealis<br />
vehka Calla palustris<br />
viitakastikka Calamagrostis epigejos<br />
voikukka Taraxacum officinale<br />
vuohenputki Aegopodium podagraria<br />
12.8.2011 15 (16)
<strong>Helmiharjun</strong> <strong>asemakaavan</strong> <strong>ot18</strong> <strong>luontoselvitys</strong><br />
12.8.2011 16 (16)
Liite 3<br />
K Pvm Aika Laji HN JN Lkm kHz Etäisyys Suunta Korkeus Valaistus Elinymp. Toim. Lämpö Huomioita (KKJ-koordinaatit)<br />
1 21052011 23:15 En 1 1 1 30 5-15 180 5-15 pimeä tie, piha,<br />
metsä<br />
1 21052011 01:09 Msp 2 2 1 40
3 14082011 00:00 Msp 8 20 1 40 5-15 180
Change language