Numero 2/2010 - Technopolis

technopolis.fi

Numero 2/2010 - Technopolis

sivu 6

sivu 10

sivu 16

NUMERO 2/2010

INNOVATION MILL

-mallista Suomen elvyttäjä

VARMUUSKOPIOINTI VIELÄ

lapsen kengissä

VERKOSTON VOIMALLA

kansainvälisille markkinoille


menestystarinat

Technopolis-asiakkaat panostavat työtiloihin

SISUSTUKSELLA

lisää viihtyisyyttä

”Kun työtiloissa viihdytään, paranee työteho ja samalla

myös yrityksen tulos”, lupaa muotoilija Elina Katajamäki.


Sisustussuunnittelu on

yleistynyt, kun on huomattu,

ettei toimistojen

tarvitse olla harmaita

kalustekokonaisuuksia.

Tuomalla esimerkiksi yrityksen

tiloihin brändi- ja väri-ilmettä

on helppo erottaa missä yrityksessä

ollaan - sen sijaan, että oltaisiin

kalustefirman näyttelyssä”,

Toimitusjohtaja, sisustussuunnittelija

Elina Katajamäen

vetämä Decorfeel Finland

Oy on toteuttanut Kuopiossa

muun muassa keväällä 2009

Technopoliksen oman toimiston

sisustusprojektin, mikä oli

lähtölaukaus yritysten väliselle

yhteistyölle.

”Viihtyisän toimiston kus-

tannustehokkaaseenrakentamiseen tarvitaan kaikkiaan useita

kumppaneita ja tavarantoimittajia.

Sisustussuunnittelun lisäksi

Technopolis tarjoaa palveluita

sisustuksen toteutuksessa lähtien

maalauksesta ja tapetoinnista

aina kalustehankintoihin

ja verhoihin. Tilojen perusta on

hyvä arkkitehtisuunnittelu, jolle

sisustuksella voidaan antaa viime

silaus”, tietää avainasiakaspäällikkö

Sari Kurola Kuopion

Technopoliksesta.

Älä sorru

pipertämiseen

Monia toimistoja nähnyt suunnittelija

näkee sisustuksen yri-

tyksen kattavana kokonaisuutena.

”Minusta suurimmat virheet

tehdään silloin, kun sorrutaan

pipertämiseen, eikä oteta

huomioon isoa kokonaisuutta.

Siihen liittyvät muun muassa

yrityksen arvot ja imago. Toimipisteen

ilmeen pitää nostaa yrityksen

uskottavuutta asiakkaiden

ja yhteistyökumppaneiden

silmissä”, haastaa sisustussuunnittelija.

Televisiossa ja muissa medioissa

on tänä päivänä runsaasti

sisustusohjelmia, mikä on Katajamäen

mukaan lisännyt kiinnostusta

sisustussuunnitteluun.

Katajamäki myös lupaa, ettei sisustussuunnittelijan

luovuus

heikennä toimipisteen toiminnallisuutta.

”Asiakkaat ovat huomanneet,

ettei suunnittelu ole enää

vain harvojen luksuspalvelu.

Pätevä suunnittelija ottaa ensimmäisenä

huomioon toiminnallisuuden.

Sen jälkeen tulee

visuaalisuus eli luodaan yrityksen

imagonmukaiset tilat. Mukaan

lisätään myös mukavuutta

ja viihtyisyyttä”, arvottaa Katajamäki.

Liikkeelle

tarvekartoituksella

”Teemme yhdessä Technopoliksen

ja asiakkaan kanssa tarvekartoituksen,

jolla selvitämme,

mitkä asiat ovat yritykselle tärkeitä

- paljonko on henkilökuntaa,

millaisia työtehtäviä heillä

on, minkälaisia työpisteitä tarvitaan,

minkälaisia muita tiloja,

kuten neuvottelutiloja, tarvitaan.”

”Kartoituksen jälkeen me istumme

tietokoneen ääreen, mallinnamme

tilat ja lähdemme tekemään

tilajaon. Suunnittelun

pohjalta teemme kolmiulotteisen

tilamallinnuksen, jonka esittelemme

asiakkaalle”, kertaa Katajamäki.

Monissa yrityksissä omatoimisuuden

syynä on ennakkoluulo,

että sisustussuunnittelijan

työ on kallista. Katajamäen mukaan

tilanne on täysin päinvastainen

- suunnittelulla säästetään

rahaa!

”Pyrimme olemaan erittäin

tehokkaita, jolloin esimerkiksi

noin 100 – 150 neliön toimistotilan

suunnitteluun kuluu napakasti

etenevässä projektissa

aikaa 20 – 30 tuntia. Näin ollen

sisustussuunnittelussa ei ole

kyse kovin monista tuhansista

euroista. Se tulee nopeasti tu-

loksena takaisin, kun vastineeksi

on saatu tehokkaasti toimivat ja

viihtyisät tilat.”

Yritykset toimivat näinä päivinä

nopeasti muuttuvilla markkinoilla,

jolloin myös toimipisteen

on joustettava sekä myötä- että

vastamäessä.

”Muuntojoustavuus tarkoittaa

sisustuksessa sitä, että kalustemoduuleita

voidaan helposti

lisätä, muunnella, poistaa tai

siirtää. Technopoliksessa muuntojoustavuus

on lisäksi otettu

hyvin huomioon jo arkkitehtisuunnittelussa,

kuten seinäratkaisuissa”,

tietää sisustussuunnittelija,

jonka mukaan myös

vanhempia toimitiloja voi virittää

toimivammiksi.

”Sitä tehdään nykyisin paljon.

Ensiksi katsotaan, mitä säilytetään.

Hyvät ja toimivat kalus-

Kuopiossa muuttaa lokakuun

loppupuolella

noin 130 Istekki Oy:n

työntekijää Technopoliksen

uusiin tiloihin Viestikadulla.

”Nykyiset työtilamme on

vuokrattu sekä Kuopion kaupungilta

että Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriltä.

Tilat ovat

olleet käytössä jo useiden vuosikymmenten

ajan eivätkä ne

täytä enää nykyisiä saati tulevia

työtiloille asetettuja tarpeita”,

arvioi pääsuunnittelija Juha

Lunttila, joka on ollut mukana

tilatyöryhmässä ja toimii Istekin

henkilöstöryhmän sihteerinä.

”Nykyisissä tiloissa työskentelemme

sekä henkilökohtaisissa

työhuoneissa että ryhmätyötiloissa.

Muuttoprojektin haasteellisena

tavoitteena on ollut

saada samaa työtä tekevät, kahdesta

eri organisaatiosta lähtöisin

olevat asiantuntijat yhteisiin

työtiloihin, jotta istekkiläinen

toimintakulttuuri pääsee muotoutumaan.”

”Henkilöstökyselyn perusteella

uusien työtilojen tärkeimmiksi

ominaisuuksiksi valittiin

toimivat, tarkoituksenmukaiset,

viihtyisät sekä turvalliset ja hel-

teet kannattaa säilyttää tai niitä

voidaan uudistaa. Talonväki on

myös tavallaan saattanut sokeutua

ympäristölleen. Ammattilainen

saattaa uusin silmin järjestellä

asioita nopeasti uuteen

uskoon. Sitten tuodaan mukaan

jotain uutta ja freesiä - ja toimisto

jo ihan toisen näköinen”, kannustaa

Katajamäki uudistukseen.

Sisustuksessa on muodin tapaan

vahvoilla aikansa trendit,

niin myös nyt.

”Tällä hetkellä erilaiset tulosteet

tuovat hätkähdyttävänkin

isoihin seinäalueisiin ilmettä.

Myös painettu tapettipinta tai

tekstiilit voivat toimia tilanjakajina.

Niiden kuva-aihe voi liittyä

yrityksen toimintaan tai se voi

olla joku luonnosta napattu asia,

joka sopii työmiljööseen”, hah-

. Case

ISTEKKI Oy

posti muunneltavat työtilat. Päätimme

myös heti alkuvaiheessa

työturvallisuuden ja viihtyisyyden

vuoksi panostaa myös ergonomiaan,

kuten moottorilla säädettäviin

työpöytiin”, selvittää

Lunttila projektin lähtökohtia.

Tilaprojektiin osallistuneilla

istekkiläisillä ei ollut aiempaa

kokemusta eikä tietoa nykyaikaisten

työtilojen mahdollisuuksista

ja vaatimuksista, joten

tilajakoa ja sisustusta lähdettiin

suunnittelemaan yhdessä

Technopoliksen yhteistyökumppanin

Decorfeelin kanssa arkkitehti

Reijo Mitrusen suunnitelman

pohjalle.

”Uuden avoimen tilan asettamat

haasteet keskittymistä

edellyttävälle asiantuntijatyölle

antoivat oman mausteensa

tilasuunnittelulle. Työrauha ei

avoimessa tilassa ole itsestään

selvyys, joten tiloihimme suunniteltiin

useita ryhmätyöhuoneita,

jolloin henkilökohtaisissa

työpisteissä käytävä keskustelu

jää vähemmälle.”

”Päätimme myös sijoittaa seinille

kuvia, värejä ja tauluja, jotta

sisustus ei olisi tasaisen tylsä

vaan luovaa työtä tekevien ammattilaisten

ajatuksia herättä-

mottelee sisustussuunnittelija.

”Meillä technopolislaisilla on

intoa ja halua kehittää palveluitamme

asiakkaidemme tarpeiden

mukaisesti. Oma toimistomme

malliesimerkkinä

on kannustanut asiakkaitamme

vä. Sisustusasiantuntijan käyttäminen

vähensi huomattavasti

oman työn osuutta ja erityisesti

amatöörien tekemiä virheratkaisuja”,

uskoo Lunttila.

Kokonaisuutena Juha Lunttila

näkee projektin sujuneen hyvin,

kun henkilöillä on ollut selkeät

tavoitteet ja toimilla nimetyt

vastuuhenkilöt. Suunnitteluprojekti

on toki pitänyt toteuttaa

varsinaisen työn ohella, joten

ajankäytön jakaminen on asettanut

haasteensa.

Istekki Oy on Kuopion kaupungin

ja Pohjois-Savon sai-

menestystarinat

Nimi: Elina Katajamäki

Työni: muotoilija, sisustussuunnittelija

Parasta työssäni: ehdottomasti

parasta on työn

vaihtelevuus ja haastavuus.

Suolana sekä sokerina

ovat erilaiset asiakkaat ja

persoonat.

Motto: ei tässä kuinkaan

käy, vaikka kuinka kävisi

katsomaan toimitilojaan ”sisustussilmällä”

– pienetkin muutokset

voivat olla merkittäviä

viihtyvyyden kannalta”, muistuttaa

lopuksi avainasiakaspäällikkö

Sari Kurola. n

raanhoitopiirin vuonna 2009

perustama yhtiö, joka tuottaa

julkiseen terveydenhuoltoon ja

kuntien toimintaan liittyviä informaatioteknologian

ja lääketieteellisen

tekniikan palveluja.

Istekin operatiivinen toiminta

käynnistyi vuoden 2010 alussa,

jolloin yhtiöön siirtyivät sekä

Kuopion kaupungin atk-keskuksen

että Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin

TekPlussan toiminnot

ja henkilöstö. Yhtiön

palveluksessa on noin 160 ICT-

ja lääketieteellisen tekniikan asiantuntijaa.

n

2 3


sisällysluettelo

2 SISUSTUSSUUNNITTELU LI-

SÄÄ toimiston viihtyisyyttä ja tehoa.

Toimistojen ei tarvitse olla harmaita

kalustekokonaisuuksia. Tuomalla esimerkiksi

tiloihin yrityksen brändi- ja

väri-ilmettä on helppo erottaa missä

yrityksessä ollaan.

6

10

11

INNOVATION MILL -MALLISTA

odotetaan Suomen elvyttäjää. Hankkeessa

on syntynyt muun muassa

tuote, joka on jo yli 100 miljoonassa

älypuhelimessa yli 170 maassa. Lisäksi

hankkeen myötä on perustettu

yritys, joka työllistää 30 uutta osaajaa.

Hanke on ylittänyt ensimmäisen

vuoden aikana odotukset.

”VARMUUSkOPIOINTI ON VIE-

LÄ lapsen kengissä. Suurin osa kannettavista

tietokoneista on ilman

minkäänlaista varmuuskopiointia.

Tämä on yritysten kriittisille tiedoille

suuri riski”, painottaa Nexetic Oy:n

myyntijohtaja Henry Liukko-Sipi.

12

16

20

YLIOPISTONRINTEESTÄ LÖY-

TYY innovatiivisia ratkaisuja. Tampereella

toukokuussa 2010 avatussa

Technopolis Yliopistonrinteessä

on toteutettu monia mielenkiintoisia

tila- ja sisustusratkaisuja, jotka lisäävät

sekä viihtyvyyttä että työmukavuutta.

VERkOSTON VOIMALLA kAN-

SAINVÄLISILLE markkinoille.

Vain yksi verkosto toimii 46 maassa,

joissa mukana on noin 600 organisaatiota

ja 4 000 asiantuntijaa. Pääosin

maksuttoman palvelun kautta

voi saavuttaa jopa 23 miljoonaa pkyritystä.

Se on Enterprise Europe

Network.

VIHREÄT ARVOT VAHVEM-

MIN Technopoliksen kehityspalettiin.

Keväällä käynnistyneessä Green

Technopolis -hankkeessa haetaan ja

kehitetään toimintamallia, jolla kiinteistöjen

rakentamisessa, ylläpitä-

22

INNOVATION MILL IS THE Future

of the Finnish Innovation System.

Innovation Mill has proved that

combining ideas and innovations developed

by an anchor company with

commercializers from Technopolis

excellent pool of entrepreneurs is a

fast and efficient way to get results

and attract risk money.

2

6

21

misessä sekä Technopoliksen tuottamissa

palveluissa huomioidaan

paremmin ympäristöarvot ja kestävänkehityksen

periaatteet.

Technopolis Nokia Innovation Mill -projektin käynnistyessä kunnianhimoisena

tavoitteena oli Nokian käyttämättömien ja ydintoimintojen

ulkopuolisten innovaatioiden ja ideoiden muuntaminen

uudeksi liiketoiminnaksi ja tuotteiksi hyödyntäen meidän olemassa

olevaa asiakas- ja kumppaniverkostoamme yritteliäänä armeijana.

Nyt kun projekti on onnistunut ylittämään optimistisimmatkin odotuksemme,

on aika pyrkiä sen laajempaan soveltamiseen.

Ensinnäkin Innovation Mill on todistanut, että yhdistämällä ankkuriyrityksen

kehittämiä ideoita ja innovaatioita Technopoliksen

erinomaiseen kaupallistajien yritysjoukkoon voidaan saavuttaa tuloksia

ja houkutella riskirahaa nopeammin ja tehokkaammin kuin

perinteisessä aloita tyhjästä -hautomomallissa.

Toiseksi Innovation Mill on todistanut että yksityinen–julkinen

-yhteistyömalli voi toimia edelleen, kunhan se on yksityinen-julkinen

– nimenomaan tässä järjestyksessä. Toisin sanoen mallin on oltava

markkina- ja tarvelähtöinen, jolloin julkisen sektorin roolina on

tukea toimintaa sen sijaan, että se antaa Innovatiivisten tutkijoiden

toteuttaa fantasioitaan ja rukoilee, että tuloksille syntyy markkinoita.

Innovation Millin lähestymistavassa on ollut myös se etu, että

sekä Nokian innovaattorit että kaupallistajat, jotka hyödynsivät innovaatioita,

ovat olleet kokeneita, osaavia sekä paremmin verkottuneita

verrattuna perinteisiin teknologia-alan start-up-yrityksiin,

jotka usein joutuvat väärille urille jossain t&k-, julkistus- ja jakelu-

NUMERO

2/2010

JULkAISIJA: Technopolis Oyj, Elektroniikkatie 8, 90590 Oulu,

p. 046 712 0000, www.technopolis.fi

PÄÄTOIMITTAJA: Keith Silverang, keith.silverang@technopolis.fi

TOIMITUS: Premi Oy

ULkOASU JA TAITTO: Pakkahuone Oy

PAINOPAIkkA: Kalevaprint Oy

INTERNET: www.hightechforum.fi/technopolisnews

INNOVATION MILLISSÄ

on Suomen innovaatiojärjestelmän

tulevaisuus

Keithin tapaan

vaiheen välillä tai sitten eivät omaa läpimurtoon tarvittavia kotimaisia

ja ulkomaisia kontakteja.

Teidän ei tarvitse osata lukea teenlehtiä ymmärtääksenne mihin

tämä johtaa. Jos haluamme kiihdyttää merkittävästi innovaatioiden

syntyä, on meidän monistettava Innovation Mill välittömästi ja nopeasti.

Olen myös huomannut, että Nokian yhteiskuntasuhteiden ja

-vastuiden johtaja, Esko Aho, on tehnyt samanlaisia johtopäätöksiä.

Minun arvioni on, että toteuttamalla 5–10 Innovation Mill -ohjelmaa

eri sektoreilla, kuten vihreä teknologia, life science ja IT/ICT,

voidaan merkittävästi vähentää Suomen riippuvuutta perinteisestä

metsäalan kone- ja laiteteollisuudesta sekä tietysti tietoliikennesektorista.

Näin voimme luoda perustan satojen keskisuurten kansainvälisten

Born Global -kasvuyritysten esiinmarssille.

Tämä on juuri se epäkohta, joka on täytettävä ennen kuin on liian

myöhäistä. Meillä on malli, joka toimii. Meillä on raaka-ainetta,

kokemusta ja taitoa saada se toimimaan. Kaikki pelaajat ovat kentällä.

Tarvitsemme vain tahtoa sekä teollisuuden ja julkisen sektorin

yhteistyötä jotta kaikki onnistuisi. Ja tämä viimeinen osa minua

juuri huolettaa.

Technopolis Oyj lyhyesti

• Yritysten lukumäärällä mitattuna Suomen suurin ja

yksi Euroopan suurimpia yrityksiä, joka tarjoaa liiketoimintaympäristöjä

ja palveluita tietointensiivisille

yrityksille ja yhteisöille

• Perustettu vuonna 1982, NASDAQ OMX Helsinki

listattu yritys

• Toimintaa Espoossa, Helsingissä, Jyväskylässä,

Kuopiossa, Lappeenrannassa, Oulussa, Tampereella ja

Vantaalla sekä Pietarissa

• Ainutlaatuisessa palvelukokonaisuudessa yhdistyvät

monipuoliset yritys- ja kehityspalvelut nykyaikaisiin

toimitiloihin

• Käytössä ja rakenteilla 510.000 m 2 toimitiloja

• Korkealuokkaisia uusia toimitiloja 6,5 m 2 :stä

40.000 m 2 :iin

• Konsernin keskuksissa työskentelee noin 16 000

ihmistä ja noin 1 200 yritystä ja yhteisöä

Editorial in English, page 22


Innovation Mill Innovation Mill

Tulokset erinomaisia

INNOVATION MILL

-MALLISTA

Suomen elvyttäjä

”Nokia Technopolis Innovation Mill -hankkeessa on syntynyt tuote, joka on jo

yli 100 miljoonassa älypuhelimessa yli 170 maassa. Lisäksi hankkeen myötä

on perustettu yritys, joka työllistää yli 30 uutta osaajaa. Hanke on onnistunut

yli odotusten”, tunnustaa projektijohtaja Jorma Kaitera.

Nokia

Technopolis Innovation

Mill -hankkeessa

”Kaikkiaan

on tehty elokuun loppuun

mennessä 24 rahoituspäätöstä,

jotka ovat olleet pohjana

18 uuden yrityksen synnylle.

Hankkeen yritykset ovat keränneet

vajaat 10 miljoonaa euroa

riskirahaa”, arvioi Kaitera kolmivuotisen

hankkeen ensimmäisen

toimintavuoden tuloksia.

Technopolis ja Tekes ovat hyvien

tunnuslukujen perusteella

tehneet myös laskelmia siitä,

millaisiin tuloksiin päästäisiin,

jos muidenkin toimialojen veturiyritykset

ottaisivat vastaan

haasteen yhteiskuntavastuusta.

”Tavoitteenamme on toteuttaa

hankkeessa noin 100 yritysprojektia.

Jos onnistumme

luomaan niissä Nokian kanssa

reilut 3 – 5 maailman luokan

yritystä, voisimme synnyttää

samalla mallilla muille toimialoille,

mukana muun muassa

cleentech, 30 – 80 uutta globaalia

tuotetta tai palvelua. Samalla

puhuttaisiin tuhansista työpaikoista.

Kun saamme talkoisiin

mukaan 10 – 15 Suomen suurinta

yritystä, ollaan synnyttämässä

uutta kansallista tahtotilaa”,

visioi projektijohtaja.

Vahva sitoutuminen

Nokialta

Kaiteran mukaan Technopoliksen

oli alun perin tarkoitus toteuttaa

Oulun seudulla pilottihanke,

jossa alueen yritysten

jalostettavaksi olisi annettu Nokian

matkapuhelinten kehitystoiminnassa

syntyneitä ideoita

ja innovaatioita.

”Lopulta pilotti laajeni 10

kaupungin valtakunnalliseksi

hankkeeksi, mihin olennaisesti

vaikutti Nokian vahva sitoutuminen”,

kertaa taustoja Kaitera,

jonka mukaan Nokian yhteiskuntasuhteista

vastaavalla johtajalla,

Esko Aholla, on ollut

merkittävä rooli hankkeessa.

”Innovation Mill -toimijoilla

on halu näyttää muille suomalaisille

suurille yrityksille,

kuinka tällaisella mallilla voidaan

luoda uusia globaaleja palveluja

ja tuotteita sekä kehittää

Suomen vahvaa ict-klusteria.

Haluamme haastaa myös muut

suuret yritykset Innovation Mill

-toimintaan”, painottaa Kaitera.

Hankkeen operatiivisessa toi-

minnassa Nokian roolina on luovuttaa

sovituilla pelisäännöillä

yhtiön hallussa olevia ideoita,

lisenssejä ja patentteja hankkeeseen

mukaan lähteville yrityksille

ja aloittaville yrityksille.

Technopolis on hankekoordinaattori,

joten esittelemme

hankehakemukset ja rahoituspäätökset

Tekesille, joka tekee

lopulliset rahoituspäätökset nopeutetusti.

Technopolis tarjoaa

hankeyrityksille myös liiketoiminnan

kehittämis- ja kansainvälistymispalveluita.”

”Tekesin lisäksi julkisia rahoittajia

ovat Oulun, Jyväskylän,

Kuopion, Joensuun, Tampereen,

Lappeenrannan, Turun, Salon

Helsingin ja Espoon kaupungit,

jotka rahoittavat oman alueensa

hankkeita Tekesin kanssa

yhtä suurella osuudella. Yritysten

omarahoitusosuus on 25 tai

50 prosenttia”, selvittää Kaitera.

Haussa uusi

kehitysmalli

Suomessa on perinteisesti synnytetty

uusia tuotteita ja palveluita

yritys- ja tutkimuslähtöisesti,

jolloin kehitysvastuu on

ollut innovaation synnyttäjäyrityksellä

tai esimerkiksi VTT:llä.

Nokia Technopolis Innovation

Mill -hankkeen lähtökohtana on

etsiä ja jalostaa vaihtoehtoinen

Technopoliksen projektijohtaja Jorma Kaitera uskoo, että Innovation

Mill -toimintamalli voi edistää uusien tuote- ja palveluideoiden syntyä

ja kansainvälistymistä muillakin toimialoilla.

Nokian Marko Moilasen (Senior Manager, Technology Out-licensing) mukaan viime syksynä onnistuttiin

luomaan pelisäännöt, kuinka ideat löydetään Nokialta ja kuinka ne tuodaan Innovation Mill -hankkeeseen.

Technopoliksen toimitusjohtajaa Keith Silverangia onnistuminen tyydyttää.

6 7


Innovation Mill Innovation Mill

Innovation Mill

-hankkeesta sanottua

”Innovation Mill mallilla

voimme generoida veturiyritysten

kautta enemmän

parempia sekä nopeammin

kehittyviä ja kansainvälistyviä

menestystarinoita. On

kiistaton asia, että Innovation

Millin kautta saavutetaan

erittäin hyviä tuloksia

erittäin nopeasti”, Keith

Silverang, toimitusjohtaja,

Technopolis.

Technopolis on voimakkaasti

kasvua hakeva yritys,

jolla on motiivi onnistua Innovation

Mill -toiminnassa.

Tämä on siis Technopoliksen

kasvun tärkeimpiä elementtejä,

ja siksi hanke monistetaan

Suomen lisäksi

kaikkialle missä Technopolis

toimii - myös Pietariin ja

Viroon”, Keith Silverang.

”Ideat, joita olemme antaneet

Innovation Millin jauhettaviksi,

ovat sinänsä hyviä

ja arvokkaita ideoita,

mutta ne eivät ole soveltuneet

Nokian strategiaan.

Tästä syystä on luonnollista,

että olemme antaneet

ne toisten yritysten hyödynnettäviksi”,

Esko Aho, yhteistyövastuista

ja yhteiskuntasuhteista

vastaava

johtaja, Nokia.

”Ensimmäisen vuoden tulosten

perusteella voin sanoa,

että Innovation Mill

-hankkeen alku on ollut lupaava.

Uskon, että jo nyt

liikkeelle saadut kasvuyritykset

sekä myöhemminkin

syntyvät uudet yritykset

omaavat sellaista potentiaalia,

että hankkeella tulee

olemaan merkitystä kansataloutemmekilpailukyvylle”,

Esko Aho.

”Innovation Mill -toiminnalla

on myös yhteiskuntavastuun

ulottuvuus. Tällä

tavalla Nokia voi osoittaa

olevansa merkittävä toimija

suomalaisessa yhteiskunnassa,

kun voimme edistää

yhteiskunnan kehitystä ja

menestystä”, Esko Aho.

”Euroopan suurin haaste

tulee jatkossa olemaan se,

mistä saamme syntymään

uutta kasvua ja miten parannamme

tuottavuutta. Innovation

Mill toimii juuri tässä

tarkoituksessa, kun sovelletaan

informaatiotekniikkaa”

Esko Aho.

”Olisi aikamoinen ihme, jos

Suomeen syntyisi toinen

Nokian kaltainen suuryritys.

Sen sijaan kasvuyrityksiä

me voimme luoda huomattavasti

tehokkaammin

ja nopeammin kuin mihin

olemme tähän saakka kyenneet.

Tässä Innovation Mill

-mallilla on tärkeä tehtävä”,

Esko Aho.

”Tekes lähti mukaan Innovation

Mill -hankkeeseen

kerätäkseen kokemuksia

uudesta toimintamallista.

Hyvät tulokset kannustavat

laajentamaan toimintamallin

hyödyntämistä muillakin

liiketoiminta-alueilla”, Juha

Tanskanen, Senior Technology

Adviser, Tekes.

”Innovation Mill -hankkeen

myötä on syntynyt täysin

uudenlainen innovaatiotoiminnan

konsepti, yritykset

ovat olleet tyytyväisiä virtaviivaistettuun

ja ketterään

toimintamalliin, josta päätökset

saadaan viikossa”,

Juha Tanskanen.

Nokian Esko Ahon mielestä Innovation Mill –hankkeen alku on ollut

lupaava. Nyt tavoitteet pitää Ahon mukaan asettaa entistä korkeammalle.

yhteistoimintamalli, jossa rahoitus

ja tuotteistus toimivat tehokkaasti

ja nopeasti.

”Tekes halusi lähteä rakentamaan

vaihtoehtoista mallia, jossa

mukana ovat rahoittaja, kansainvälinen

kehitysyhtiö sekä

tuote- ja palveluideoita synnyttänyt

mutta hyödyntämättä jättänyt

suuryritys. Tekes on lisäksi

luonut hankkeen tarpeisiin nopean

päätöksentekomallin.”

”Kaupungeissa puolestaan etsitään

uusia keinoja elinkeinopolitiikkaan.

Tällä mallilla voidaan

luoda uusia yrityksiä. Kaupunkien

sitoutuminen tähän hankkeeseen

on ollut tärkeää”, tunnustaa

Kaitera.

Projektijohtajan mielestä hanke

on osoittanut, että moni idea

tai innovaatio, joka ei ole liiketoimintapotentiaaliltaan

tai

muilta syin sovellu Nokian kehityssuunnitelmiin,

voi oikeissa

käsissä jalostua mielenkiintoiseksi

liiketoiminnaksi.

”Hanke on osoittanut, että

kännykkäteknologiaa voidaan

soveltaa monilla sovellusalueilla

esimerkiksi hyvinvoinnissa,

etäohjauksessa ja urheilussa. Ne

yritykset, jotka ovat löytäneet

idean ja kehittäneet sitä eteenpäin,

ovat olleet hyvin tyytyväisiä,

sillä ne ovat nopealla aikavälillä

päässeet markkinoille tai

saaneet riskirahoitusta”, päättää

projektijohtaja Jorma Kaitera. n

SOVELLUKSIA

energiatehokkuudesta puheentunnistamiseen

There Corporation

kehittää ratkaisuja energiatiedon

keruuseen ja hyödyntämiseen

sekä kotiautomaation toteutukseen.

Yritys keskittyy ensisijaisesti

energia-asioihin tarjoten

kumppaniensa kanssa energiatehokkuutta

parantavia ratkaisuja,

jotka tuottavat parempaa

tietoa ja palveluita myös loppukäyttäjille.

There Corporation perustettiin

kesäkuussa 2009 tuotteistamaan

ja viemään markkinoille

Nokian Smart Home -liiketoimintaohjelmassa

kehitettyä teknologiaa.

Yritykseen kerättiin

merkittävä määrä osaamista

mobiili- ja teknologia-alustoista

sekä kuluttajatuotteista. Mukaan

liittyi myös kokenut ryhmä

mittaroinnin ja älykkäiden sähköverkkojen

avainosaajia Comsel

System -nimisestä yrityksestä.

www.therecorporation.com

Lingsoft

kehittää sanelun- ja puheentunnistusta

Push-to-Talk over

Cellular (PoC) -ympäristöihin.

PoC-puheentunnistus on suunnattu

erityisesti niille ammattiryhmille,

kuten lääkärit, lakimiehet,

huoltomiehet, jotka

käyttävät työssään saneluun tarvittavia

työkaluja. Käyttäjille ja

käyttäjäorganisaatioille syntyy

rahallista ja ylläpidollista säästöä

siitä, että käyttöliittymänä

toimii sarjavalmisteisiin ja siten

edullisiin älypuhelimiin toteutettu

helppokäyttöinen ”nauhurisovellus”.

Lingsoft on kansainvälinen

kielitalo, joka toimittaa asiakkailleen

palveluita ja ratkaisuja,

esimerkiksi käännöksiä ja sanastoja,

kirjoittajan ja lukijan

työkaluja, hakupalveluita, tekstinlouhintaa,

opetussovelluksia

ja puheohjattuja palveluita sekä

e-kirjoja. Lisäksi muun muassa

Microsoft Office -tuoteperheen

seitsemän kielen tarkistimet

ovat Lingsoftilta.

Lingsoftin tuotteet toimivat

kaikissa yleisissä käyttöympäristöissä

ja ohjelmistoissa. Ratkaisut

perustuvat Lingsoftin

itse kehittämään, maailmalla jo

standardin aseman saavuttaneeseen

kielen rakenneanalyysiin

www.lingsoft.fi

Thumbs-up Research Oy

kehittää innovatiivisia käyttöliittymäratkaisujakulutuselektroniikkalaitteisiin.

Yhtiön

ensimmäinen ratkaisu mahdollistaa

nopean tekstinsyötön peliohjaimilla,

jotka on varustettu

analogisilla joystick-ohjaimilla.

Yhtiön tavoitteena on seuraavassa

vaiheessa kehittää

vastaavanlainen menetelmä

multitouch-ominaisuudella varustettuihinkosketusnäytöllisiin

laitteisiin.

Omien ratkaisujen ohella

Thumbs-up Research Oy tarjoaa

tuotekonseptointi- ja käytettävyyspalveluja

innovatiivisia ratkaisuja

etsiville yrityksille.

www.thumbs-up.fi n

Rahoitusta saaneet yritykset:

Artifact Ware Oy (Espoo),

Capricode Systems (Oulu), Citynomadi

Oy (Tampere), Domuset

Oy (Oulu), Fara Oy (Oulu),

Finembe Oy (Salo), IWN-NET

Oy (Kuopio), Lingsoft Oy (Turku),

Ludowaves Oy (Oulu), Newelo

Oy (Tampere), Powerkiss

Oy (Helsinki), Protacon Solutions

Oy (Jyväskylä), Respecta

Oy (Oulu), Screenpeak Oy (Helsinki),

Sport Tracking Technologies

Oy (Helsinki), There Corporation

Oy (Tampere), Thumbs

Up Research Oy (Jyväskylä) n

Powerkiss Oy:n hallituksen puheenjohtaja Roope Takala esitteli Innovation Mill -hankkeen vuosijuhlassa yhtiön kehittämää teknologiaa,

jolla erilaisia mobiililaitteita voidaan ladata langattomasti.

8 9


uudet osaajat

Virheistä oppineet sarjayrittäjät

VARMUUSKOPIOINTI

vielä lapsen kengissä

”Suurin osa kannettavista tietokoneista on ilman minkäänlaista varmuuskopiointia.

Tämä on yritysten kriittisille tiedoille suuri riski”, painottaa Henry Liukko-Sipi.

Myyntijohtaja Henry

Liukko-Sipin

ja toimitusjohtaja

Tommi Tantun

vetämä Nexetic keskittyy varmistuspalveluihin,

joissa päätuotteena

on Nexetic Online

Backup -etävarmistusohjelma.

Kaksikon mielestä tilanne

on erittäin lupaava, sillä online

backup -ohjelmia on tällä hetkellä

käytössä vasta muutamalla

prosentilla yrityksistä ja markkinat

kasvavat kymmenien prosenttien

vuosivauhtia. Lähes

neitseellisten sylimikromarkkinoiden

lisäksi Nexeticin tuotteella

on kilpailuetunsa myös

palvelinkentässä, jossa turvaudutaan

pääosin vielä nauhavarmistukseen.

”Ensinnäkin hinta ja kokonaiskustannukset

ovat edulliset.

Asiakas voi hankkia tuotteen

palveluna, jolloin ei synny

aloitusinvestointeja. Kuukausimaksukin

jää yhtä työasemaa

kohden viiteen euroon”, lupaa

Liukko-Sipi.

”Toinen etu saavutetaan automaattisella

etävarmennuksella,

joka takaa, että varmennus toimii

ja että kopiot säilyvät Nexeticin

käyttämissä konesaleissa

aina ja kaikissa olosuhteissa.

Nauhavarmistus vaatii manuaalisia

toimenpiteitä, sillä jonkun

henkilön pitää vaihtaa ja lajitella

nauhoja. Tietojen usein vaikeakin

palautus vaatii lisäksi oman

aikansa ja resurssinsa. Riskinsä

muodostaa myös nauhojen turvallinen

säilyttäminen”, luettelee

myyntijohtaja.

Sarjayrittäjien

kokemuksella

Suomalaisessa yrityskehitysmaailmassa

pidetään ongelmana

sitä, etteivät kertaalleen onnistuneet

yrittäjät jaksa tai halua

enää uudestaan lähteä mukaan

samaan pyöritykseen. Nexeteticin

tapaus on kuitenkin poikkeus,

sillä Tanttu ja Liukko-Sipi

vetivät aiemmin Digium Oy:tä,

joka oli vuosina 1998 – 2009

Suomen nopeimmin kasvanut

palautteenhallintaan keskittynyt

ohjelmistotalo.

”Joku sanoi vasta, että kyllä

teillä on helppoa, kun tiedät-

te, mitä teidän pitää tehdä. Ei

se niin mene. Nyt me tiedämme

paljon asioita, joita ei kannata

tehdä. Virheistä oppiminen

on yksi etu”, tunnistaa kokenut

myyntijohtaja.

Nexetic on panostanut erityisesti

osaajien rekrytointiin,

henkilöstön sitouttamiseen ja

myynnin kehittämiseen. Myös

kansainvälistymisessä on uusi

ote.

”Digiumin kanssa emme lähteneet

riittävän rohkeasti ja nopeasti

kansainvälistymään. Nyt

aiomme heti alkuvaiheessa tehdä

tästä kansainvälisen organisaation.

Emme aio rajoittua

Suomen markkinoille edes alkuvaiheessa,

joten olemme käynnistäneet

heti aktiiviset kumppanihaut

rajojen ulkopuolelle.”

Nexetic onkin asettanut tavoitteekseen

olla online backup

-palveluiden markkinajohtaja

Suomessa ja Pohjoismaissa. Nyt

on meneillään kumppani- ja loppuasiakassopimuksienmetsästys.

”Tällä hetkellä meillä löytyy

Ruotsissa yksi kumppani. Lisäksi

uskon, että Tanskasta ja Venäjältä

saadaan nimet paperiin ennen

vuoden loppua. Jälleenmyyjien

kiinnostus on erittäin hyvä, sillä

kentällä on paljon sellaisia it-palvelutaloja,

joilla ei ole tuotevalikoimassa

minkäänlaisia varmistuspalvelua

– niiden kysyntä ja

tarve on kuitenkin kasvussa.”

”Tarkoitus on rakentaa

Nexeticistä viiden vuoden matkalla

yritys, jonka liikevaihto on

14 miljoonaa euroa. Tavoite on

kova, mutta toisaalta sen taustalla

ovat tuotteen skaalautuvuus

ja sen mahdollistama laaja

kumppaniverkosto”, arvioi Liukko-Sipi.

Suomalaista

tekniikkaa

Nexetic on kehittänyt tuotteitaan

ja palveluitaan täysin suomalaisvoimin

reilut kaksi vuotta.

Liukko-Sipin mukaan näin

on onnistuttu kehittämään pieni

ja kevyt varmistusohjelma, jonka

turvallisuus ja toimivuus ovat

erittäin korkealla tasolla.

”Ohjelmamme kuormittaa

tietokonetta vähän. Kehittä-

mämme DeltaGrid-teknologia

jakaa varmistettavat tiedot pieniin

osiin, joten varmennus tapahtuu

nopeasti ja tietokonetta

voi käyttää varmistuksen aikana

normaalisti.”

”Lisäksi päivittäisessä varmistuksessa

tallennetaan vain uudet

ja muuttuneet tiedot. Tekniikkamme

tunnistaa esimerkiksi

200-sivuisesta PowerPoint-esityksestä

yhdenkin muuttuneen

sanan ja varmentaa vain sen.

Vanhalla varmuuskopiointisysteemillä

kone joutuu tallentamaan

koko ison tiedoston, mikä

vie todella paljon aikaa ja paljon

kaistaa”, selventää Liukko-Sipi,

jonka mukaan tekniikka sopii

näistä syistä erinomaisesti matkakäytön

kannettaviin tietokoneisiin,

joissa käytetään 3g- tai

wlan-yhteyttä.

”Ohjelmistollamme varmennus

on täysin automaattinen, joten

käyttäjän täytyy koskea ohjelmaan

vasta sitten, kun hänen

täytyy palauttaa joitain tietoja.

Käyttöliittymä on myös kehitetty

helppokäyttöiseksi, jotta

jokainen pystyy tekemään

palautuksen itse”, painottaa

myyntijohtaja, jonka mukaan

ohjelmistojen käyttäjämäärät

nousevat yleensä suuriksi nimenomaan

tuotteella, jotka toimivat

automaattisesti ja joiden

käyttö on helppoa.

Pieni, nuori ja

eurooppalainen

Yleensä nuoruus, pienuus ja suomalaisuus

eivät ole kilpailuetuja

yritykselle, mutta Nexeticin

uudet osaajat

kohdalla tilanne on toinen.

”Pienikin voi olla riittävän uskottava.

Meillä on myös mahdollisuudet

reagoida tuotekehitysinnovaatioihin

nopeammin

kuin amerikkalaisten tai kiinalaisten

toimijoiden.”

”Kilpailijamme ovat lähteneet

varmennusbisnekseen mukaan

jo 10 vuotta sitten, joten niiden

teknologiat rakentuvat vanhojen

laitteiden ja sovellusten ympärille.

Meillä on kaikki tehty uusilla

tekniikoilla nykyhetkeen.”

”Uskomme myös, että hässäkän

sattuessa asiakkaat luottavat

paremmin suomalaiseen palveluntarjoajaan,

joka seisoo vaikka

päällään, jotta asia saadaan kuntoon.

Meillä tuki ja palvelu toimivat

varmasti ja nopeasti”, lupaa

Liukko-Sipi.

Nexetic on myös nuori

Technopolis-asiakas, mutta

asenne verkostoitumiseen on oikea.

”Mielestäni Innopoli 2:ssa

on hirvittävä määrä älyä saman

katon alla. Haluaisinkin,

että jokapäiväisessä työssä olisi

enemmän ja rohkeammin verkostoitumista.

Täältä löytyy

varmasti mielenkiintoisia yhteistyökuvioita”,

uskoo ja toivoo

myyntijohtaja Henry Liukko-Sipi

luvaten samalla, että Nexeticin

ovet ovat auki kaikille ja että

kahvi on kuumaa. n

Nimi: Henry Liukko-Sipi

Työni: myyntijohtaja

Parasta työssäni: erilaisten

ihmisten tapaaminen

ja asioiden yksinkertaistaminen

Motto: aina ei voi voittaa,

mutta joskus on pakko

10 11


toimitilat

yLIOPISTON-

RINTEESSÄ

innovatiivisia

ratkaisuja

Tampereella toukokuussa 2010 avatussa Technopolis

Yliopistonrinteessä on toteutettu monia mielenkiintoisia

tila- ja sisustusratkaisuja, jotka lisäävät

sekä viihtyvyyttä että työmukavuutta

Tilasuunnittelun lähtökohtina

ovat toki olleet

Technopolis-ilme, toiminnallisuus

ja muuntojoustavuus,

mutta samalla on

lähdetty siitä, että yleisiä tiloja

voidaan kalustaa eri tavoilla käytön

ja tarpeiden mukaan.

Yliopistonrinteessä yleiset tilat

mahdollistavat muun muassa

pienryhmien neuvottelut, sillä

niissä on huomioitu esimerkiksi

ääntenvaimennus sekä sähkönsaanti.

Tilojen siniset sohvat ja

niiden selkänojat muodostavat

äänieriön, jonne ääni vaimenee

eikä kuulu ulkopuolelle. Valkoiset

sohvat ovat puolestaan luonteva

paikka työnteolle, sillä mittatilaustyönä

tehdyissä sohvissa

on pistorasiat käsinojissa.

Yliopistonrinteeseen soveltuvia

sohvapöytiä etsittiin kauan,

sillä niiden piti olla tarpeeksi

korkeita, jotta niissä olisi hyvä

käyttää kannettavaa tietokonetta.

Pöydissä on myös siirtelyä helpottavat

kahvat.

Yliopistonrinteen Business

Lounge on uudentyyppinen työtilaratkaisu,

joka on jo käytännössä

osoittautunut toimivaksi.

Loungesta vierailija saa käyttöönsä

työpisteen, jossa ympärille

sijoitetut näkö- ja meluesteet

mahdollistavat rauhallisen

työskentelyn. Työpisteen pöytä

on lukittava, joten tavaroita ei

tarvitse kuljetella mukana esimerkiksi

lounaan aikana.

Yliopistonrinteen ylimmän

kerroksen kokoustila on Kansleri,

josta avautuvat upeat näky-

mät Tampereen keskustaan sekä

Pyhäjärvelle ja Näsijärvelle. Saunatiloissa

on kahden normaalin

saunan lisäksi myös höyrysauna.

Tilojen perussuunnittelusta

on vastannut Arkkitehtitoimisto

Erkki Helamaa ja Keijo Heiskanen

Oy. Sisustussuunnitelman

on toteuttanut tamperelainen

Ingman Design, jolla oli yhteistyökumppanina

turkulainen

Arkkitehtitoimisto Sabelström.

Tämän suunnitelman pohjalta

tamperelainen Eija Santaniemen

sisustustoimisto teki toteutuksen

ja viimeisen hienosäädön.

Technopolis Yliopistonrinne

on Tampereen keskustaan sijoittuva

innovatiivisten yritysten

keskittymä, jossa on lisäksi uudet,

tyylikkäät ja modernit kokous-

ja neuvottelutilat. Kokouskeskuksesta

löytyy tilat niin

pieniin neuvotteluihin kuin 150

hengen kokouksiin. Konferenssikeskuksen

yhteydessä toimii

myös 350-paikkainen ravintola.

Yliopistonrinne rakennetaan

kolmessa vaiheessa. Toukokuussa

valmistuneessa ensimmäisessä

vaiheessa valmistui

keskuksen ydin aula- ja asiakaspalveluineen

sekä ravintoloineen

ja neuvottelutiloineen. Kun

Yliopistonrinne on täysin valmis,

on se kokonaiskerrosalaltaan

30 000 neliön suuruinen. n

www.technopolis.fi/toimitilat/

tampere

12 13

toimitilat


uutiset

SUOMEN PELIALA

sai uuden strategian

Selvityksen mukaan peliala

on jo Suomessakin

taloudellisesti

merkittävin kulttuurivientiala,

kun sen viennin arvo

vuonna 2008 oli noin 75 miljoonaa

euroa. Uudessa Suomen

pelitoimialan 2010-2015 strategiassa

tulevaisuuden mahdolli-

Tällä palstalla kumppaniverkostoon kuuluvat yritykset voivat

kertoa ilmaiseksi Technopolis-asiakkaille tarjoamistaan tuotteista,

palveluista ja eduista. Tekstin pituus voi olla korkeintaan

320 merkkiä.

Isku Interior suunnittelee ja toteuttaa

kokonaisvaltaisia sisustusratkaisuja

työympäristöihin ja julkisiin

tiloihin. Toimiva, viihtyisä ja asiakkaan

toiveiden mukainen sisustus

syntyy yhdessä asiantuntijoidemme

kanssa. Lähimmän aluemyyntikeskuksen

yhteystiedot löydät osoitteesta

www.iskuinterior.fi

Martela toteuttaa asiakkaan tarpeiden

mukaisia viihtyisiä ja ergonomisia

työympäristöjä. Palvelumme takaa

sen, että muutokset sujuvat joustavasti

alusta loppuun – oli sitten kyseessä

muutto, kalusteiden inventointi, kierrätys

tai asennus. Lisätietoja Tero Ora-

vasaari +358 10 345 5203.

www.martela.fi.

Wetteri Oy (Oulu) on liittynyt

Technopolis-kumppaniverkostoon.

Tarjoamme kumppaneille

kaikkia edustamiamme 16 eri automerkkiä

suurostajaeduin. Erikoiskampanjoista

tiedotamme ensimmäisenä

kumppaniverkostoa.

Lisäksi järjestämme kuukausittain

koeajotapahtumia Technopolis-kylässä

sekä erilaisia kutsutapahtumia

Wetterin toimipisteissä. Lisätiedot:

jukka.kemppainen@wetteri.fi

www.wetteri.fi

suuksina nähdään pelien digitaalinen

jakelu.

Sen ansiosta logistisia ja pakkauskustannuksia

ei synny ja

kehittäjälle jää näin aiempaa

suurempi osuus tuotosta. Digitaalista

jakelua ovat menestyksekkäästi

hyödyntäneet esimerkiksi

suomalaiset peliyritykset

Housemarque, Frozenbyte, Secret

Exit ja RedLynx.

Pelialalta löytyy Suomessa

alan osaamista, jolle tuore strategia

kartoittaa uusia mahdollisuuksia.

Suomen peliosaamisen

taustalla on muun muassa pelikulttuuri,

jonka ympärillä toimii

paljon organisoitua harrastustoimintaa

kuten Assembly-tapahtuma,

vahva teknologiaosaaminen

ja hyvä hinta-laatusuhde

useisiin länsimaihin nähden.

Pelialan korkean osaamistason

työtä on vaikea ulkoistaa halvemman

työvoiman maihin.

Monista muista kulttuurialoista

poiketen peliala on

myös kyennyt tuottamaan merkittäviä

kansainvälisiä huippu-

Kuopio Innovationissa

on käynnistynyt Envirunway,ympäristöinnovaatioidenkaupallistamiskiitotie

-hankkeen, jonka

tavoitteena on parantaa kuopiolaisten

energia- ja ympäristöteknologia-alan

tutkimusryhmien

ideoiden ja osaamisen tuotteistamis-

ja kaupallistamisprosessia.

Hankkeessa kehitetään toimijoiden

välistä uudenlaista interaktiivista

toimintatapaa siten,

että alalle saadaan synnytettyä

uusista ideoista ja osaamisesta

entistä nopeammin uutta liiketoimintaa.

Kohderyhmiä ovat

tutkimusryhmät, alan yritykset

tuotteita ja menestystarinoita

kuten Habbo Hotel, Remedy ja

Digital Chocolate.

Peliala on koko 2000-luvun

ollut viihdeteollisuuden nopeimmin

kasvava haara. Vuonna

2008 maailman peliteollisuuden

arvo oli noin 50 miljardia dollaria,

kun viihdeteollisuudessa

elokuvateollisuuden arvo oli 84

ja tallennetun musiikin 30 miljardia

dollaria. Pelit ottavat elokuvaa

kiinni muutaman miljardin

dollarin vuosivauhdilla.

Tekes rahoitti Suomen pelialan

yritys- ja tutkimushankkeita

viime vuonna noin 6,5

miljoonalla eurolla. Tekesin ohjelmista

erityisesti Verso - Vertical

Software Solutions on toiminut

alan tukena.

Strategiaselvityksen ovat tehneet

Suomen pelialan keskus

Neogames ja Suomen Pelinkehittäjät

ry.

Suomen pelitoimialan strategia

2010-2015: www.hermia.fi/

neogames/tutkimukset_ja_julkaisut

n

ENVI-RUNwAy

kaupallistaa

ympäristöinnovaatioita

sekä alan yritysten perustamiseen

valmiit potentiaaliset yrittäjähenkiset

henkilöt.

Kuopion tiedepuistossa on

laajaa ja tunnustettua energia- ja

ympäristöalan osaamista. Alueella

tehtävää tutkimus- ja yritysmaailman

yhteistyötä helpottaa

se, että monet toimijoista

sijaitsevat Technopolis Kuopion

tiloissa tai sen välittömässä läheisyydessä

tiedepuistossa. n

OSKE-OHJELMA

edistänyt innovaatiotoimintaa

Heinäkuussa julkistetun

ja VTT:n tekemän

Osaamiskeskusohjelman

väliarvioinnin

2007–2009 mukaan ohjelma on

edistänyt selvästi innovaatiotoimintaa

kohdealueillaan. Lisäksi

ohjelma on syventänyt alueiden

välistä työnjakoa ja yhteistyötä,

mikä näkyy etenkin pienten

paikkakuntien kilpailukyvyn ja

vetovoimaisuuden kehittymisenä.

Arvioinnin mukaan yritykset

ja tutkimuslaitokset ovat lisäksi

pystyneet tiivistämään alueellista

yhteistyötä ja ohjelma

on tehostanut tutkimus- ja innovaatiotoiminnan

resursseja

poistaen päällekkäisyyksiä.

Ohjelma on onnistunut parhaiten

toimijoiden verkottamisessa

ja hankkeiden katalysoinnissa.

Sen käynnistämässä lähes

1500 hankkeessa on ollut yhteensä

19 000 pk-yritystä, 3600

suurta yritystä, 4500 tutkimus-

tai koulutuslaitosta ja 7900 muuta

organisaatiota. Ohjelman arvioidaan

vaikuttaneen noin 360

yrityksen ja 3000 työpaikan syntymiseen.

Arvioinnin mukaan ohjelman

keskeisimpiä kehittämishaasteita

ovat tavoitteiden kirkastaminen,

asiakas- ja markkinalähtöisyyden

lisääminen, klustereiden

välisen yhteistyön vahvistaminen

sekä ohjelman tarjoamien

palveluiden viestiminen yrityksille

ja muille asiakkaille.

Merkitys vähentynyt

suurissa kaupungeissa

Osaamiskeskusohjelma on jo 15

vuoden ajan ollut kasvuorientoituneen

aluekehityksen väline

Suomessa. Ohjelma perustuu

alueiden väliseen kilpailuun, jolla

vahvistetaan alueiden erikoistumista

ja vetovoimaisuutta.

Arvioinnin mukaan ohjelmalla

on tunnustettu ja keskeinen

rooli alueellisten innovaatioympäristöjen

kehittämisessä

ja kilpailukyvyn vahvistamises-

sa etenkin pienillä ja keskisuurilla

paikkakunnilla. Erityisesti

pienimmille alueille ohjelma on

tuonut merkittävästi lisää kehittämisresursseja.

Suurilla kaupunkiseuduilla

ohjelman merkitys alueellisen

kehittämispolitiikan instrumenttina

näyttäisi jopa jonkin

verran heikentyneen edellisiin

ohjelmakausiin verrattuna. Tähän

on voinut vaikuttaa yliopistojen

ja ammattikorkeakoulujen

roolin ja palveluiden vahvistuminen

alueellisessa kehittämisessä.

Vuonna 2007 käynnistyneellä

uudella ohjelmakaudella (2007–

2013) ohjelmaa uudistettiin nimeämällä

13 osaamisklusteria,

joita toteuttavat 21 osaamiskeskusta

ja 6 liitännäisjäsentä

eri puolella Suomea. Klustereiden

tehtävänä on vahvistaa alueiden

välistä yhteistyötä innovaatiotoiminnassa

sekä luoda

kansallisesti ja kansainvälisesti

vaikuttavampia kehittämiskokonaisuuksia.

Arvioinnin mukaan alueita

keskenään verkottava uusi klusterimalli

on tuonut ohjelmaan

kansallisen ulottuvuuden, joka

on vahvistanut ja syventänyt

alueiden yhteistyötä ja poistanut

päällekkäisyyksiä. Malli on tarjonnut

myös hyvän, alueellisesti

juurtuneen verkoston yritysten

kansainvälistymiseen.

Nyt julkaistun väliarvioinnin

tuloksia hyödynnetään ohjelman

loppukauden toteutuksen

ja kokoonpanon tarkistamisessa.

Valtioneuvosto vahvistaa syksyn

aikana osaamisklustereiden

ja niitä toteuttavien osaamiskeskusten

lukumäärän ohjelman

loppukaudelle.

Väliarvioinnin loppuraportti

on luettavissa työ- ja elinkeinoministeriön

verkkosivuilla

osoitteessa www.tem.fi/julkaisut.

n

14 15

www.oske.net

uutiset


yrityspalvelut yrityspalvelut


Enterprise Europe Network

on ainutlaatuinen

ja laaja kansainvälinen

verkosto. Verkosto

tarjoaa toimialasta riippumatta

yrityksille mahdollisuuksia

kansainvälistyä ja etsiä kansainvälisiä

yhteistyökumppaneita,

sillä mukana on 46 maata. Viimeisin

liittyjä oli Meksiko, joten

verkosto toimii nimestä huolimatta

aktiivisesti myös EU:n

ulkopuolella”, tietää verkostoa

Suomessa koordinoiva hanke-

VERKOSTON

VOIMALLA

kansainvälisille markkinoille

Vain yksi verkosto toimii 46 maassa, joissa mukana on noin

600 organisaatiota ja 4 000 asiantuntijaa. Pääosin maksuttoman

palvelun kautta voi saavuttaa jopa 23 miljoonaa pk-yritystä.

Se on Enterprise Europe Network.

suunnittelija Hanna Heikkinen

työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Enterprise Europe Network

-verkoston palveluvalikoimaan

kuuluu laaja kirjo

palveluita aina EU-asioihin liittyvästä

tiedottamisesta kansainvälistenyhteistyökumppaneiden

hakuun. Verkosto muun

muassa tarjoaa kansainvälistymis-

ja teknologiansiirtopalveluita

pk-yrityksille, yliopistoille

ja tutkimuslaitoksille. Euroopan

komissio käynnisti verkoston

Kontaktitapahtumat ovat tehokas tapa löytää potentiaalisia yhteistyökumppaneita.

vuonna 2008 osana kilpailukyvyn

ja innovoinnin puiteohjelmaa.

”Verkoston palvelut ovat pääasiassa

käyttäjille ilmaisia. Ainoastaan

joihinkin järjestämiimme

kontaktitapahtumiin voi olla

pieni pääsymaksu”, kehuu Heikkinen

ja suosittelee tutustumista

Yritys-Suomi -portaalista löytyville

verkoston kansallisille nettisivuille(www.enterpriseeurope.fi),

joilta löytyy lisää tietoa

verkoston tarjoamista palveluis-

ta ja tapahtumista. Verkoston

palveluista EU-komissio rahoittaa

puolet ja lopusta vastaavat

kansallisina rahoittajina Tekes ja

työ- ja elinkeinoministeriö.

”Verkosto on nyt päässyt hyvään

vauhtiin. Verkostossa mukana

olevien organisaatioiden

avustuksella on solmittu noin

1 500 kansainvälistä yhteistyösopimusta

yritysten välille.

Nämä organisaatiot toimivat

työrukkasina, kun eri maiden

yritykset haluavat aloittaa yhteistyön.”

”Esimerkiksi tilanteessa, jossa

suomalainen pk-yritys hakeutuu

Saksan markkinoille, suomalaiset

Enterprise Europe Network-verkoston

asiantuntijat ottavat yhteyttä

verkoston saksalaiseen kollegaan.

Hän tuntee hyvin oman

alueensa toimintaympäristön ja

yritykset, joten täsmäyhteistyön

kautta pystymme auttamaan

yritystä eteenpäin tehokkaasti.”

Nopea ja kattava

kumppanihaku

Kansainvälistyville yrityksille

Enterprise Europe Network-verkosto

tarjoaa tukea kaupallisten

ja teknologisten yhteistyökumppaneiden

hakuun toimittamalla

yhteistyökontakteja sekä järjes-

tämällä yrityskontaktitilaisuuksia

suurien kansainvälisten messujen

yhteydessä.

”Nettisivustoltamme pääsee

selailemaan meidän sähköisiä

kumppanihakukanavia. Liiketoiminta-

ja teknologiapörssien

kautta pystyy löytämään tehokkaasti

sekä kaupalliseen että teknologiseen

yhteistyöhön halukkaita

ja soveltuvia kumppaneita.

Yritys voi myös luoda itsestään

yhteistyöprofiilin tietokantaan”,

tarkentaa Heikkinen, jonka mukaan

suomalaisia teknologiayrityksiä

kohtaan on verkossa kiin-

Mobiileja oppimisympäristöjäInnopoli

2:ssa kehittävä

Sendandsee sai keväällä

ennen Barcelonan Mobile

World -kongressia Technopoliksen

ja Otaniemi Marketingin

kautta tiedustelun halukkuudesta

lähteä mukaan Enterprise Europe

Network -verkostoon.

”Kiinnostus muuttui aktiiviseksi

toiminnaksi, kun huomasimme,

kuinka perusteellista

valmistelutyötä Suomessa tehtiin

ja kuinka perusteellisesti perehdyttiin

meidän tarpeisiim-

nostusta.

Verkostopalveluiden lisäksi

tarjolla on EU-lainsäändäntöön

ja direktiiveihin sekä erilaisiin

EU-rahoitusmuotoihin ja sisämarkkinoiden

toimintaan liittyviä

tietoja.

”Ensimmäisen kahdeksantoista

kuukauden aikana koko verkosto

on vastannut noin 185 000

tiedusteluun, jotka liittyvät erilaisiin

EU-aiheisiin. Osa kysymyksistä

on hyvinkin yksityiskohtaisia:

yritys haluaa viedä

tuotteitaan Ruotsiin ja se haluaa

tietää, miten tietty EU-direktiivi

vaikuttaa sen toimintaan. Tällaisiin

kysymyksiin liittyen partneriorganisaatiollammeHelsingin

seudun kauppakamarilla on

erinomaista tietoa ja osaamista”,

vakuuttaa Heikkinen.

Kansainvälistymishaluinen ja

-kykyinen yrittäjä tuskastuu helposti

tarjolla oleviin palveluihin

niiden hajanaisuuden ja kuormittavuuden

johdosta.

”Enterprise Europe -verkosto

on toki ylhäältä johdettua, mutta

myös nopeaa ja konkreettista.

Emme halua kaataa byrokratiaa

Enterprise Europe Network-verkostoa

Suomessa koordinoiva

hankesuunnittelija Hanna Heikkinen

työ- ja elinkeinoministeriöstä.

SENdANdSEE

LöySI KUMPPANIN

Enterprise Europe

-verkoston ansiosta

me. Samalla selvisi, että myös

verkostokumppanit ulkomailla

tekivät yhtä perusteellista työtä.

Näin toivoimme, että syntyisi

syvällinen ja sisällöltään aito

matchmaking-tilanne”, kuvailee

kevään tapahtumia toimitusjohtaja

Aape Pohjavirta.

Ammattimaisesti tehty valmistelutyö

johti nopeasti myös

tuloksiin.

”Lopputulos oli se, että meille

jäi kolme hyvää kontaktia, joista

yhdestä syntyi konkreettinen

projekti vain hiukan yli kuukausi

konferenssin jälkeen. Elo-

asiakkaalle, vaan hoidamme sen

itse. Pyrimme tarjoamaan nämä

palvelut niin kevyesti kuin mahdollista.

Yritämme koko ajan kehittää

yhden luukun -palvelua,

jolta asiakas löytää aina oikean

ja parhaan asiantuntijan”, lupaa

Heikkinen.

Asiakkailta hyviä

kokemuksia

Työ- ja elinkeinoministeriön

koordinoiman verkoston

Suomen konsortiossa on

Technopoliksen lisäksi mukana

kuusi partneriorganisaatiota:

Varsinais-Suomen ELY-keskus,

Helsingin seudun kauppakamari,

Suomen Teknologiakeskusten

Liitto TEKEL, Licentia Oy, Turku

Science Park Oy sekä Hermia

Yrityskehitys Oy. Technopoliksen

projektipäälliköt työskentelevät

Espoossa, Kuopiossa ja

Oulussa, mutta palvelut ovat

saatavilla kaikilla Technopolis-

paikkakunnilla. Verkosto on osa

Technopoliksen matchmaking-

palvelutarjontaa.

”Asiakkaat ovat pitäneet verkoston

palveluista, koska sen

kautta he saavat helposti konkreettista

apua kansainvälistymisstrategiansa

toteuttamiseen”,

tietää projektipäällikkö Anu

Finne.

”Meillä on ollut kahden vuo-

kuussa tuon projektin pohjalta

allekirjoitettiin Portugaliin ensimmäinen

kaupallinen sopimus

Take The Wind -yhtiön kanssa.

Tämä kaikki toteutui pelkästään

verkoston ansiosta, sillä emme

muuten olisi löytäneet toisiamme”,

vakuuttaa Pohjavirta.

Sendandsee kehittää yhteistyössä

Take the Windin kanssa

mobiilipalvelukonseptia, joka jakaa

tietoa raskaana oleville sekä

pienten lasten äideille. Palvelulla

tavoitellaan lapsikuolleisuu-

den aikana jo 300 yritystä mukana

verkoston toiminnassa esimerkiksi

kontaktitapahtumiin

osallistumalla. Niistä 60 asiakkaalle

on tehty syvällisempiä

hakuja, jotka ovat tuottaneet yli

150 uutta kontaktia. Kontaktitapahtumissa

tapaamisia on järjestetty

useita satoja. Yhteistyöneuvotteluja

käydään parasta

aikaa monella rintamalla. ”

Finne pitää onnistumislukuja

hyvinä, mutta ohjeistaa yrityksiä

myös valmistautumaan ja perehtymään

verkoston tarjoamiin

mahdollisuuksiin.

”Parhaimmat tulokset syntyvät,

kun asiakas tietää, mitä on

hakemassa. Silloin pystytään

täsmällisempään ja tarkempaan

kumppani- tai teknologiahakuun.”

Projektipäällikkö myös muistuttaa,

että palvelun hyödyt eivät

näy pelkästään uusina yhteistyösopimuksina.

”Yritykset kokevat tämän

palvelun muutenkin hyvin arvokkaaksi.

Yritykset pystyvät

verkoston kautta seuraamaan

Euroopan teknologiatarjontaa

ja -kysyntää sekä samalla peilaamaan

sitä omaan tarjontaan ja

osaamiseen. Meillä on Suomessa

kovan luokan osaajia, mutta on

jatkuu sivulla 18.

den laskua.

”Aiomme olla mukana Enterprise

Europe -verkostossa jatkossakin.

Se on loistava tapa

löytää uusia kumppaneita, kun

laajennamme Ympyra-mobiilikoulun

markkinoita kansainvälisesti.

Toiminta on hyvin konkreettista

ja tuloshakuista, joten

voin suositella sitä kaikille kansainvälistyville

yrityksille”, kannustaa

Pohjavirta omien positiivisten

kokemusten pohjalta. n

Sendandseen Ympyra-hanke on perusoppimisalusta, johon voidaan

tuottaa sisältöä eri aihealueista. Alussa sisältönä on käytännössä

suomalaisen matematiikan perusteet, jota Sendandsee hyödyntää ja

visualisoi.

16 17


Mobile World Congressin kontaktitapahtuma Barcelonassa on yksi

verkoston suosituimmista tapahtumista. Kuvassa vasemmalta Milja

Rautiainen (Technopolis kehityspalvelut), Marjo Uotila (Suomen Teknologiakeskusten

liitto TEKEL) ja Karita Huotari (Technopolis kehityspalvelut).

Kuva: Martti Elsilä.

Yrittäjyysaktiivisuudessa

Suomi on edelleen

lähellä innovaatiovetoisten

talouksien keskitasoa,

mutta alkavia yrittäjiä

on nyt vähemmän kuin muutamaan

vuoteen. Suomalaiset

ovat kuitenkin yhä varsin aktiivisia

havaitsemaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Tiedot käyvät ilmi 54 maan yrittäjyysaktiivisuutta

ja yritysten

perustamistoimenpiteitä kartoittavasta

Global Entrepreneurship

Monitor (GEM) -tutkimuksesta.

”Meidän olisi entistä paremmin

saatava positiiviset

yrittäjyysasenteet ja liiketoimintamahdollisuuksienhavaitseminen

käännettyä myös käytännössä

uudeksi yrittäjyydeksi”,

toteaa työministeri Anni Sinnemäki.

GEM-tutkimuksen mukaan

vuonna 2009 Suomen aikuisväestöstä

noin 14 prosenttia toimi

yrittäjänä. Kaikkien 54 tutkitun

GEM-maan joukossa Suomi sijoittuu

23. sijalle ja tutkimuksessa

olleiden 20 innovaatiovetoisen

talouden joukossa

kuudennelle sijalle.

Vuonna 2009 yli 5 prosenttia

suomalaisista oli aktiivises-

ti aloittamassa yritystoimintaa.

Varhaisvaiheen yrittäjyysaktiivisuudessa

Suomi sijoittuu innovaatiovetoisten

talouksien

joukossa juuri keskitason alapuolelle.

GEM-tutkimuksen mukaan

suomalaisen aikuisväestön keskuudessa

uusia liiketoimintamahdollisuuksia

havaitsevista

ja yrityksen perustamiseen kykenevistä

yksilöistä vain pienellä

osalla on aikomuksia ryhtyä

yrittäjäksi. Lisäksi yrittäjyysak-

niitä muuallakin.”

Samaan hengenvetoon Finne

painottaa, että verkoston toiminnan

perustana on luottamus

ja läpinäkyvyys.

”Mukana olevat organisaatiot

ovat omalla alueellaan tunnettuja

ja luotettavia toimijoita.

Tieto kulkeekin lähtökohtaisesti

kollegojen välillä ilman yritysten

ja henkilöiden nimiä. Eli jos savolainen

yritys hakee jotain erityisteknologiaa

portaalin kautta,

eivät välittäjinä toimivat muut

kollegat tiedä mistä yrityksestä

on kyse. Lopulta asiakas täällä

Kuopion päässä katsoo kuka

ja millainen kumppanihalukas

on, ja päättää vasta sen jälkeen,

haluaako antaa omat yhteystietonsa

eteenpäin aloittaakseen

tarkemmat keskustelut ”, kertaa

Finne prosessia.

Käytännöntyössä yritysten

kansainvälistymistä kehittävä

tiivisuus nuorten aikuisten keskuudessa

on laskenut.

”Kaikkiaan suomalaista yrittäjyyttä

kuvaavat tunnusluvut

ovat muuttuneet heikompaan

suuntaan, mihin osansa on talouskriisillä.

Positiivista on toki

se, että yrittäjyyshalu ja uusienliiketoimintamahdollisuuksien

havaitseminen eivät ole

notkahtaneet. Yrittäjien kasvuhakuisuus

on kuitenkin yhä

huomattavan vähäistä”, toteaa

akatemiaprofessori Anne Kovalainen.

Tutkimus toteutettiin nyt jo

yhdennentoista kerran ja Suomi

on ollut siinä mukana alusta

asti. GEM-tutkimusta varten

projektipäällikkö tietää haasteensa

monimutkaisuuden.

”Kansainvälinen liiketoiminta

vaatii kontakteja ja verkostoja.

Tämä on yksi hyvä väylä

lähteä hakemaan niitä. Yhdistämällä

erilaisia palveluita, kuten

Enterprise Europe Network

ja Technopolis Online, saavutetaan

hyvä tulos”, päättää projektipäällikkö

Anu Finne. n

Technopoliksessa teitä palvelevat:

anu.finne@technopolis.fi

Puh. 040 579 2073

milja.rautiainen@technopolis.fi

Puh. 044 358 8681

riikka.torpo@technopolis.fi

Puh. 040 731 2585

Hankkeen koordinaattori:

hanna.heikkinen@tem.fi

Puh. 050 526 3502

yRITTÄJIEN KASVUHAKUISUUS

liian vähäistä

haastellaan Suomessa vuosittain

noin 2000 työikäistä sekä noin

50 asiantuntijaa. Suomen osuuden

on vuonna 2009 rahoittanut

työ- ja elinkeinoministeriö

sekä Turun kauppakorkeakoulu,

joka on myös toteuttanut tutkimuksen.

Kansainvälinen GEM 2009

-tutkimus on julkaistu osoitteessa

www.gemconsortium.org/. n

Asianajotoimisto Krogerus Oy (Helsinki,

Jyväskylä, Kuopio, Oulu, Tampere)

vahvistuu entisestään. Rami Salonen on

aloittanut 1.9.2010 Senior Associaten tehtävässä

transaktio-liiketoiminta-alueella.

Krogeruksen Oulun toimisto on muuttanut

elokuun puolivälissä 2010. Uusi osoite

on Kirkkokatu 13 (4. krs), 90100 Oulu

www.krogerus.com

Avek Esitysratkaisut Oy (Kuopio)

toteutti infojärjestelmän Osuuskunta

Suomen Asuntomessuille Kuopioon.

www.avek.fi

Black & Decker Oy (Espoo) maahantuo

elektronisia käsikäyttöisiä työkaluja.

Black & Decker -konserni juhlii tänä

vuonna 100-vuotista innovaatioiden

taivaltansa. Vuonna 1910 kaksi nuorta

yrittäjää perusti Baltimoreen pienen

työkalukaupan, josta se on kasvanut

suureksi kansainväliseksi yritykseksi.

www.blackanddecker.fi

HR Sensors (Oulu) on lisännyt palveluihinsaeCoach-verkkovalmennusympäristön.

Palvelun avulla voi osallistua innostavaan

henkilöstöalan valmennukseen ja

koulutukseen nonstoppina, missä ja milloin

vain. www.hrsensors.com

DoAudit Oy (Lappeenranta) on lisännyt

auditointivalikoimiinsa myös taloushallinnon

prosessit ja it-systeemit,

erityisesti SEPAn ja sähköisen taloushallinnon

osalta. Lisäksi esimerkiksi Exchange

2010- ja SharePoint 2010 -selvitys

voidaan tehdä osana AD-auditointia.

www.doaudit.fi

Ecofoster Group Oy -yhtiöihin

(Oulu) kuuluva OOO Kompania Alhola

on käynnistänyt tuotteiden toimitukset

venäläiselle julkisen sektorin

asiakkaalle kunnallisteknisten

linjastojen kaivojen uusimiseksi. Sopi-

VISEdO VOITTOON

Venture Cupissa

La p p e e n r a nt a l a i n e n

Visedo Oy on voittanut

kevään 2010 Venture

Cup-kilpailun, jonka

teemana oli 10-vuotisjuhlakaudella

energiatehokkuus. 25 000

euron pääpalkinnon voittaja

kehittää ja valmistaa hybridi-

ja sähkökäyttöjä liikuteltaviin

työkoneisiin, joita käytetään

muun muassa teollisuudessa,

SMS-uutiset

mus on merkittävä askel Ecofoster Group

konsernin strategian toteuttamisessa.

www.ecofostergroup.fi

Ilona IT Oy (Helsinki, Kuopio, Tampere)

on uusi it-alan jälleenmyyntiyritys

Suomessa. Edustuksessa mm Apple,

Adobe ja Symantec -ratkaisut ja Adobe

Connect -verkkokokousjärjestelmä. Uutuutena

Sassafrasin Keyserver SAM/

ITAM -järjestelmä, joka hallitsee helposti

lisenssit ja laitteet (Win, Mac, Unix ym).

www.ilonait.fi

Kuopio Innovation Oy on käynnistänyt

Envi-Runway, ympäristöinnovaatioiden

kaupallistamiskiitotie -hankkeen,

jonka tavoitteena on parantaa kuopiolaisten

energia- ja ympäristöteknologia-alan

tutkimusryhmien ideoiden ja osaamisen

tuotteistamis- ja kaupallistamisprosessia.

www.kuopioinnovation.fi

Kuopio Innovation

Oy:ssä KTM Risto Koivisto

on nimitetty yrityskehitysasiantuntijaksi

Kuopio

Innovation Oy:n yrityshautomopalveluihin.Hänen

tehtäviinsä kuuluvat alkuvaiheen teknologia-

ja osaamisintensiivisten yritysten

ohjaus ja konsultointi ja yrityksille suunnattujen

palvelujen kehitystehtävät.

www.kuopioinnovation.fi

Lewel Group Finland Oy (Kuopio,

Oulu) on liiketoimintakaupan myötä

satamissa sekä metsä- ja maatiloilla.

Visedon hybriditekniikka

vähentää sekä polttoainekustannuksia

että hiilidioksidi- ja

partikkelipäästöjä 10-30 prosenttia.

Vuonna 2009 perustetun

Visedon ratkaisussa koneen

akkuihin ladataan energia,

jota syntyy esimerkiksi jarrutuksessa

ja alamäkiajossa sekä

SMS-palstalla (verkko- ja painettu lehti) Technopoliksen asiakasyritykset kertovat

uutisistaan ja tapahtumistaan kuvan ja kahden tekstiviestin eli 320 merkin mittaisella

tekstillä. Palstan uutinen on aloitettava yrityksen nimellä sekä toimintapaikkakunnalla.

Palstalla ei julkaista mainoksia, vaan tekstillä on oltava uutisarvoa. Painettavaan

Technopolis News -lehteen voidaan tilarajoitusten vuoksi julkaista vain

yksi yrityskohtainen uutinen. Palstalle tarkoitetut uutiset lähetetään toimitukseen

kaavakepohjalla (http://hightechforum.kaleva.fi/attach/TPN_2xSMS.pdf)

laajentanut palvelunsa kattamaan myös

mekaniikan työkaluratkaisuiden sekä

mekaniikan valmisteosien toimitukset.

Tuotantoyhteistyö Aasiassa takaa asiakkaille

parhaan mahdollisen hinta-laatusuhteen

mukaisia tehokkaita ratkaisuja.

www.lewelgroup.com

Logica (Helsinki, Kuopio, Oulu, Tampere),

Skandia valitsi Logican IT-infrastruktuurinulkoistuskumppaniksi.

Pilvipalveluna toimitettava

ratkaisu joustaa liiketoiminnan vaatimissa

muutoksissa. Pilvestä toimitettava

palvelu kattaa Skandian liiketoiminnalle

tärkeät tietojärjestelmät ja sovellukset.

www.logica.fi/pilvipalvelut

Loomis Suomi Oy (Oulu) on kehittänyt

palveluvalikoimaansa, ydintoimintojen

eli arvokuljetuspalveluiden lisäksi nyt

on korkean teknologian yrityksille tarjolla

kokonaisvaltainen dataturvapalvelu,

joka sisältää varmuuskopioiden kuljetukset

ja asianmukaisen säilyttämisen

sinetöityinä sekä dokumentoituna. Palvelu

saatavissa koko Suomen alueella.

www.loomis.fi

Matkatoimisto Oy Area on julkaissut

asiakasyrityksilleen pitkälle kehitetyn

Area Emissions -päästöraportin,

joka pureutuu syvälle lentomatkustuksen

päästötietoihin ja huomioi kaikki

Arean kautta varatut lentomatkat. Näin

yritys voi seurata lentojensa päästövaikutuksia

yksityiskohtaisesti. Raportti

on Ilmailuhallinnon hyväksymä.

www.area.fi/ymparistotuotteet

Pöyry (Oulu), Tukholmalaiselle Liljeholmstorget

Gallerialle on myönnetty

platinatasoinen LEED-ympäristösertifikaatti.

Cityconin omistama

kauppakeskus on ensimmäinen korkeimman

LEED-ympäristöluokituksen

saavuttanut kauppakeskus Euroopas-

kuorman laskussa. Varastoitu

energia voidaan hyödyntää

sähkömoottorissa, joka toimii

varsinaisen diesel-moottorin

rinnalla. Vastaavaa tekniikkaa

käytetään muun muassa hybridi-autoissa.

Visedo toimii Technopolis

Skinnarilassa, jossa se on voinut

hyödyntää Lappeenrannan

teknillisen yliopiston vahvaa

sähkötekniikan osaamista sekä

Technopoliksen kehityspalveluita.

Juhlakaudella 2009–2010

Venture Cup houkutti mukaan

ennätysmäiset 94 yritystä. Kasvuyrittäjyyttä

tehostava Ven-

sa. Pöyry vastasi kohteen LEED-luokituksen

koordinoinnista ja hakemisesta.

www.poyry.fi

Teknologiakylän hammaslääkäreillä

(Oulu) on nyt korjaavaan hammashoitoon

uusi vaihtoehto. Cerec-menetelmällä

yhdessä istunnossa valmistetaan

hampaanvärinen keraaminen tavallista

täytemateriaalia lujempi ratkaisu. Hammaslääkärit

Päivi Jussila ja Ville Partanen

vastaavat tarkentaviin lisäkysymyksin.

Vastaanotto on avoinna arkipäivinä myös

iltaisin ,os Tutkijantie 4 B, 90590 OULU.

hammashuolto@plusterveys.fi.

TeliaSonera Finland Oyj, Soneran 3Gverkon

maantieteellinen peittoalue kasvaa

seitsenkertaiseksi ja verkko laajenee

käsittämään yli 400 paikkakuntaa. Yhä

useampi suomalainen voi näin hyödyntää

Soneran 3G-verkkoa taajamien ulkopuolellakin.

Myös liikkuva laajakaista

tulee samalla yhä useamman ulottuville.

www.sonera.fi

Vincit Oy (Tampere) on avannut blogin

”67 prosenttia”. Standish Groupin

2006 tekemän tutkimuksen mukaan

it-projekteista 67 prosenttia

epäonnistuu. Blogissa annetaan vinkkejä

henkilöille ja yrityksille, jotka ostavat

alihankintana ohjelmistokehitystä.

http://67.prosenttia.fi/

Yrityspalvelu Aktor Oy (Oulu) palvelee

asiakkaitaan nyt myös englannin

kielen käännös- ja kielenhuollon asioissa.

Palvelusta vastaavana asiantuntijana

on hum.kand. Mikko Jokelainen.

www.aktor.fi

ture Cup on kilpailu, jossa yritykset

rakentavat liikeideasta

asiantuntijoiden tukemana kattavanliiketoimintasuunnitelman.

Niitä arvioivassa raadissa

on mukana pääomasijoittajia,

yrittäjiä, innovaatioasiamiehiä

ja muita yrittäjyyden asiantuntijoita.

Tuomarit ja asiantuntijaraatilaiset

arvostavat töissä

innovatiiivisuutta, kasvupotentiaalia

ja toteuttamiskelpoisuutta.

n

18 19


uutiset

VIHREÄT ARVOT

Technopoliksen kehityspalettiin

Keväällä käynnistyneessä Green Technopolis

-hankkeessa haetaan ja kehitetään toimintamallia,

jolla kiinteistöjen rakentamisessa, ylläpitämisessä

sekä Technopoliksen tuottamissa

palveluissa huomioidaan paremmin ympäristöarvot

ja kestävänkehityksen periaatteet. Maailmanlaajuisessa

ilmastonmuutoksen torjunnassa

rakennusten osuus on tutkimusten mukaan

jopa 40 prosenttia.


Etenemme käytännössä

laajalla rintamalla. Selvitämme

tällä hetkelläsuunnittelupöydällä

olevien rakennushankkeiden

LEED-ympäristösertifiointia,

joka toteutetaan yhteistyössä

Pöyry Building Services Oy:n

kanssa. Yhteistyöhankkeessa

arvioidaan Technopoliksen

eri puolella Suomea sijaitsevien

uudisrakennushakkeiden ympäristöominaisuudet”,

paljastaa

toimitusjohtaja Jukka Akselin

hanketta vetävästä jyväskyläläisestä

Janercon Oy:stä.

LEED on kansainvälisesti

tunnettu ja laajimmalle levinnyt

rakennusten ympäristötehokkuutta

luokitteleva kiinteistöjen

luokitusjärjestelmä.

”Lisäksi olemme käynnistäneet

olemassa olevan kiinteistökannan

karkean tason arvioinnin.

Sen perusteella valitaan ne

käytössä olevat kiinteistöt, jotka

sertifioidaan ensimmäisessä

vaiheessa”, selventää aikataulua

Akselin. Rakennus- ja kiinteistöalan

asiantuntijaksi siirtynyt

Akselin tuntee hyvin Technopoliksen

rakennuskannan työskenneltyään

aiemmin yhtiön palveluksessa.

Akselin korostaakin, että

Technopoliksella on vahva tahtotila

olla vihreiden arvojen

edelläkävijä. Niinpä yritys pyrkii

vastaamaan nopeasti ja jopa

ennakkoon ympäristövaatimuk-

siin, joita sekä asiakkaat että julkinen

valta esittävät.

Tavoitteena konkreettinen

ympäristöstrategia

Projektissa selvitetään myös

muiden toimintaympäristön

kannalta keskeisten järjestelmien,

kuten WWF:n Green Officen

ja GRI-raportoinnin vaatimukset.

Näin hankkeen kokonaistavoitteena

on tuottaa Technopolikselle

ympäristöstrategia ja

siihen liittyviä konkreettisia toimenpiteitä,

joita yhtiö voi huomioida

kestävän kehityksen toiminnassa.

Hankkeessa on mukana myös

Teknillisen Korkeakoulun tutkijoita

tekemässä ympäristöviestintään

liittyvää kokonaisuutta,

jonka yhtenä tavoitteena on ympäristövastuuraportoinninkehittäminen.

”Asiakkaat saavat tulevaisuudessa

tarkempaa informaatio-

INTELIN JA NOKIAN

yhteinen tutkimuslaboratorio

Oulun

yliopistoon

Intel ja Nokia ovat perustaneet

ensimmäisen yhteisen

tutkimuslaboratorion, joka

on sijoitettu Center for Internet

Excellence (CIE) -tutkimuskeskukseen

Oulun yliopistossa.

Elokuussa aloittaneessa

Intel and Nokia Joint Innovation

Center Oulu -tutkimuslaboratoriossa

työskentelee parikymmentä

tutkijaa paikallisesta

tutkimusyhteisöstä kolmen vuoden

ajan.

Tutkimus keskittyy aluksi

uusien kiehtovien internetkäyttäjäkokemusten

luomiseen

hyödyntäen mobiililaitteiden

nopeasti kehittyviä laskenta- ja

grafiikkaominaisuuksia. Ensimmäinen

hanke tutkii graafisen

3D-teknologian käyttämistä

avoimien langattomien käyttöliittymien

luomisessa.

”Oulun yliopisto keskittyy tulevaisuudentietoliikenneratkaisujen

sekä elektroniikan ja fotoniikan

kehittämiseen. Tämän

vuoksi Oulu on sijainniltaan

erinomainen paikka Intelin ja

ta muun muassa siitä, mikä on

kunkin Technopolis-kohteen

ympäristökuormitus. Lisäksi rakennamme

uusia palveluita, jotka

ovat ympäristöystävällisempiä

kuin perusratkaisut: asiakas

voisi muun muassa valita vihreän

sähkön”, selventää Akselin,

jonka mukaan näiden ympäristöön

liittyvien palveluiden kehittäminen

on alkuvaiheessa.

”Keräämme paraikaa asiakaspalautetta

siitä, millaisia ovat

heidän odotuksensa ympäristöpalveluista

ja tarpeensa ympäristökuormituksenhuomioimisessa.”

Yhteistyöhanke toteutetaan

vuoden 2010 aikana ja tuloksena

valmistuva toimenpideohjelma

on tarkoitus viedä käytäntöön

syksystä 2010 alkaen. n

Nokian yhteiselle innovaatiokeskukselle”,

toteaa Justin Rattner

Intelin teknologiajohtaja ja Intel

Labsin johtaja.

”Uskomme, että 3D internetillä

on hyvät mahdollisuudet tulla

seuraavaksi merkittäväksi langattoman

käyttäjäkokemuksen

läpimurroksi. Oulun seudulla

on vahva 3D internet-teknologioiden

kehittämiseen keskittynyt

yhteisö, jonka työn tuloksena on

syntynyt esimerkiksi realXtend,

avoimeen lähdekoodiin pohjautuvavirtuaalimaailmajärjestelmä”,

tunnustaa Rattner.

Nokian teknologiajohtaja

Rich Green uskoo myös, että

3D-teknologia voi muuttaa tapaamme

käyttää mobiililaitteita

ja tehdä kokemuksistamme paljon

mukaansatempaavampia.

”Yhteinen tutkimuslaboratoriomme

Intelin kanssa korostaa

Oulun tutkimusyhteisön 3Dosaamista

ja ajan kuluessa luo

perustaa tärkeille tulevaisuuden

käyttäjäkokemuksille”.

Oululaisen viestintäministeri

.

LEED-kiinteistöluokitus

LEED (Leadership in Energy

and Environmental Design)

on pohjoisamerikkalaista alkuperää

oleva rakennusten

suunnittelun, rakentamisen,

käytön ja ylläpidon benchmark-menettely.

Yli 130

maassa käytössä oleva LEED

on muun muassa kiinteistönomistajien

ja käyttäjien työkalu

välittömään ja mitattavissa

olevaan rakennuksen toiminnan

tehostamiseen.

LEED-sertifiointi perustuu

riippumattoman, kolmannen

osapuolen tekemään arviointiin

rakennuksen ympäristötehokkuudesta,terveellisyydestä

ja turvallisuudesta.

Saadakseen sertifioinnin rakennuksen

on tullut täyttää

Heikki Huomon (kesk.) johtama Center for Internet Excellence otti

ilolla vastaan maailmanluokan teknologiajohtajat, Nokian Rich

Greenin (vas.) ja Intelin Justin Rattnerin.

Suvi Lindénin mukaan Oulusta

löytyy kansainvälistä osaamista

ja valmiuksia kansainväliseen

toimintaan.

”Oulun yliopiston yhteydessä

toimiva internetin tutkimus- ja

innovaatiokeskus (CIE) on Intelin

ja Nokian yhteistyölle erinomainen

kasvualusta.”

Samoilla linjoilla on Oulun yliopiston

rehtori Lauri Lajunen.

”Uskomme tämän tutkimusyhteistyön

synnyttävän uutta liiketoimintaa

ja jatkavan yhdessä

tekemisen perinteitä Oulun seudulla.

Oulu tarjoaa myös ainutlaatuisen

living lab -ympäristön,

joka mahdollistaa teknologisten

ja sosiaalisten innovaatioi-

säädetyt vähimmäisvaatimukset

sekä saavuttaa tietty

määrä arviointipisteitä.

LEED-menettelyssä arvioidaan

hankkeen suorituskykyä

ja ympäristötehokkuutta

viidessä eri kategoriassa. Kategoriat

ovat: kestävä tontti ja

lähiympäristö, vedenkäyttö,

energia- ja ilmastovaikutukset,

materiaalien käytön tehostaminen,

sisäympäristön

laatutekijät ja innovatiiviset

ratkaisut. Sertifioinnin myöntää

US Green Building Council.

Sertifioidut rakennukset

luokitellaan ominaisuuksiensa

perusteella seuraaviin luokkiin:

Certified, Silver, Gold ja

Platinum. n

den käyttäjälähtöisen testaamisen

aidossa ympäristössä. Intelin

ja Nokian yhteisen tutkimuskeskuksen

perustaminen vahvistaa

entisestään asemaamme kansainvälisesti

arvostettuna yliopistona”,

painottaa Lauri Lajunen,.

Tutkimusosapuolten oman taloudellisen

panostuksen lisäksi

rahoitusta on haettu myös Tekesiltä,

joka on tehnyt pitkään yhteistyötä

sekä Nokian että Oulun

yliopiston kanssa. CIE-tutkimuskeskuksen

ovat perustaneet

vuonna 2009 Oulun kaupunki,

Nokia, Oulun yliopisto, VTT,

Oulun seudun ammattikorkeakoulu

ja Technopolis. n

20 21

uutiset


Briefly in English

INNOVATION MILL IS

THE FUTURE

of the Finnish Innovation System

The Technopolis Nokia Innovation

Mill project started out as

an ambitious attempt to convert

Nokia’s unused or non-core innovations

and ideas into successful

new business and products using

our existing network of customers

and partners as an entrepreneurial

army. Now that the project

has proven successful beyond

our most optimistic forecasts it’s

time to assess its wider implications.

First off all, Innovation Mill has

proved that combining ideas and

innovations developed by an anchor

company with commercializers

from Technopolis’ excellent

pool of entrepreneurs is a much

faster and efficient way to get results

and attract risk money than

traditional start-from-scratch incubation

models.

Secondly, Innovation Mill has

proven that the private-public

cooperation model can still

work, when it is specifically private-public

in that order. In other

words, the model is market and

demand driven and the role of the

public sector is to support this activity

rather than to bankroll mad

scientists to realize their fantasies

and pray that there will be markets.

The Innovation Mill approach

also has the advantage that both

the innovators from the Nokia

side and the commercializers

who adopt the innovations are

relatively experienced, relatively

skilled and relatively connected in

comparison with traditional technology

start-ups who often veer

off in the wrong direction somewhere

between the R&D phase

and the commercial launch and

distribution phase or don’t have

the domestic and international

contacts to break through.

You don’t need to be able to

read tea leaves to understand

where this will lead. If we want to

significantly accelerate successful

innovation, what we need to do is

replicate Innovation Mill immediately

and rapidly. By the way, I

have noticed that Esko Aho, who

is Nokia’s Executive Vice President

for corporate relations and

responsibility, has made same

kind of conclutions.

In my estimation, 5–10 Innovation

Mill programs covering different

sectors in Green Technologies,

Life Sciences and the IT/ICT

sectors would significantly reduce

Finland’s dependency on its traditional

forest-related, machinery

and equipment and of course

telecommunication technology

sectors. We could lay the foundation

in this way for the successful

emergence of hundreds of medium

sized Born Global growth

companies.

This is precisely the gap that

needs to be filled in our economy

before it’s too late. Bottom line?

We have a model that works. We

have the raw material, experience

and skill set to make it work. The

players are all lined up. All we

need is the will and teamwork

with industry and the public sector

to make it happen. It’s that last

bit that worries me. n

The Nokia Technopolis Innovation Mill project has

given birth to a software product that has already

been sold to 100 million mobile phones and a company

that has provided employment for 30 professionals.

The project’s success has exceeded all

expectations,” Program Director Jorma Kaitera acknowledges.


All in all, 24 financing

decisions had been

made in connection

with the Nokia Technopolis

Innovation Mill project

by end-August, resulting in,

among other developments, the

establishment of 18 new companies.

The companies in the project

have already raised EUR 8–10

million in venture capital,” says

Kaitera, summing up the results

of the first year of the three-year

project.

Based on the positive results,

Kaitera has also made calculations

of the possible outcome if the anchor

companies of other industries

accepted Nokia’s challenge of

corporate responsibility.

“If we are able to generate more

than 30 world-class companies in

cooperation with Nokia, we could

use the same template to generate

50 to 80 new global products

or services in other industries,

such as the paper industry

and engineering. This would also

translate into tens of thousands of

USE NETwORKS

TO ENTER

the international market

There is only one network

that operates in

46 countries, involving

some 600 organizations

and 4,000 experts. The

service, which is mainly

free of charge, can be

used to reach up to 23

million SMEs. It is Enterprise

Europe Network.

new jobs. When we have 10 to 15

of Finland’s largest companies in

the effort, we will be generating a

new national intent,” says Kaitera,

laying out a vision during a time

when business news are mainly

focused on layoffs.

Strong commitment

from Nokia

According to Kaitera, Technopolis

originally aimed to conduct

a small-scale project in the Oulu

region, offering companies in the

region ideas and innovations generated

in Nokia’s mobile phone

development activities to refine.

“In the end, the project expanded

into a nation-wide project

in 10 cities, and Nokia’s extremely

strong commitment was

a significant contribution to this

expansion,” says Kaitera. According

to him, Esko Aho, Executive

Vice President of Corporate Relations

and Responsibility at Nokia,

has had a significant role in the

project.

Enterprise Europe Network

is a unique and extensive

international network.

Regardless of the

industry, the network offers companies

opportunities to internationalize

and seek partners from

abroad, as it involves 46 countries.

And the network’s services

are mainly free for the users,” says

Hanna Heikkinen, the project designer

coordinating the network in

Finland at the Ministry of Employment

and the Economy.

The Enterprise Europe Network

service portfolio includes a wide

range of services from EU-related

INNOVATION MILL

to Revive Finland

“Innovation Mill wants to show

other Finnish companies how this

kind of an operating model can

generate new international services

and give rise to a strong ICT

cluster in Finland,” says Kaitera.

“We also challenge other large

companies to engage in this kind

of activity.”

In the project, Nokia’s role is to

offer its ideas, licenses and innovations

to companies and start-up

companies joining the project under

certain rules.

Technopolis, on the other

hand, is the project coordinator,

so we have, among other actions,

presented the project applications

and financing decisions to

Tekes, which makes the ultimate

financing decisions. Technopolis

also offers the project companies

business development and internationalization

services.”

“In addition to Tekes, public financers

include the cities of Oulu,

Jyväskylä, Kuopio, Joensuu, Tampere,

Lappeenranta, Turku, Salo,

Helsinki and Espoo, each financing

communications to looking for international

partners. The network

offers SMEs, universities and research

facilities internationalization

and technology transfer services,

for instance. One half of the

network’s services are financed by

the EU Commission, and the rest

are supported by Tekes and the

Ministry of Employment and the

Economy.

“The network has now gained

momentum. For example, during

its first 18 months of operation, the

organizations in the network have

managed to make approximately

1,500 international cooperation

agreements between companies.”

Swift and extensive

partner search

For companies looking to expand

internationally, the Enterprise

Europe Network supports their

the projects in their respective area

with a stake corresponding to that

of Tekes. The company’s proportion

of internal financing is 25% or

50%,” Kaitera says.

Pursuing a new

development model

The starting point of the Nokia

Technopolis Innovation Mill project

was to find and refine an alternative

collaboration model in

which financing and productization

work efficiently and quickly.

“For example, Tekes wanted to

build an alternative model involving

a financer, an international

technology center and a large company

that has generated patents

and licenses but has not utilized

them. In addition, Tekes has created

a quick decision-making model

for the project’s needs.”

“The cities, on the other hand,

are looking for a new direction in

industrial policy. New companies

can be created with this model.

Overall, the cities’ commitment to

search for partners for commercial

or technological collaboration

by supplying contacts and arranging

company events in connection

with large international fairs.

In addition to networking services,

the Enterprise Europe Network

offers information on EU legislation

and various EU financing

opportunities and the functioning

of the single market.

“During the first 18 months, the

network as a whole has responded

to some 185,000 inquiries associated

with various EU-related topics.

Our partner organization, the

Helsinki Region Chamber of Commerce,

possesses excellent knowledge

and competence on EU legislation,”

says Heikkinen.

Customers report good

experience

In addition to Technopolis, the

this project has been extremely important,”

Kaitera says.

According to Kaitera, the project

has proved that many ideas

or innovations which do not suit

Nokia’s development plans due to

their small scale or for other reasons

can, in the right hands, be refined

into interesting businesses.

“Cell phone technology can be

applied in several application areas,

such as wellbeing, remote control

and sports. The companies

that have found the idea and developed

it further have been very

satisfied, as they have been able to

enter the market in a rather short

time span or raise venture capital,”

Jorma Kaitera sums up.

Companies that raised financing:

Artifact Ware Oy (Espoo),

Capricode Systems (Oulu), Citynomadi

Oy (Tampere), Domuset

Oy (Oulu), Fara Oy (Oulu),

Finembe Oy (Salo), IWN-NET

Oy (Kuopio), Lingsoft Oy (Turku),

Ludowaves Oy (Oulu), Newelo Oy

(Tampere), Powerkiss Oy (Helsin-

Finnish consortium of the Enterprise

Europe network coordinated

by the Ministry of Employment

and the Economy has six partner

organizations. The Technopolis

project managers work in Espoo,

Kuopio and Oulu, but the services

are available at all Technopolis

locations. The network is part of

Technopolis’ matchmaking service.

“The customers have liked the

services of the network as it offers

them concrete help in implementing

their internationalization

strategy,” says Anu Finne, Project

Manager for Technopolis Kuopio’s

business development services.

“In two years, we have had 300

companies utilize the network’s

possibilities by, for example, taking

part in contact events. Of these,

more in-depth searches have been

executed for 60 customers, generating

more than 150 new contacts.

Briefly in English

Program Director Jorma Kaitera.

ki), Protacon Solutions Oy (Jyväskylä),

Respecta Oy (Oulu), Screenpeak

Oy (Helsinki), Sport Tracking

Technologies Oy (Helsinki), There

corporation Oy (Tampere),

Thumbs Up Research Oy (Jyväskylä)

n

Hundreds of meetings have been

arranged at contact events. Collaboration

negotiations are currently

underway on several fronts. ”

As a project manager who

works daily to help companies internationalize,

Finne knows how

complicated the challenge is.

“International business requires

contacts and networks,” says Finne.

”This is one good way to start looking

for them. Excellent results can

be achieved by finding synergies

from different services, such as

Enterprise Europe Network and

Technopolis Online.” n

22 23


www.technopolis.fi

Technopolis Videoneuvottelupalvelu on

toimiva ratkaisu.

Varaa

videoneuvottelusi:

kokous@

technopolis.fi

Vuokrattavat videoneuvottelupalvelumme ovat käytössäsi Suomen

kahdeksalla Technopolis-paikkakunnalla, joista avautuvat yhteydet

kaikkialle maailmaan. Tarvittaessa autamme neuvottelukumppaniasi

löytämään sopivan videoneuvottelupalvelun alueeltaan. Valitse kustannustehokas

ja helppo tapa järjestää kokous - varaa videoneuvottelusi

jo tänään. Lisätietoa löydät osoitteesta: www.technopolis.fi/

video

Videoneuvottelu- ja muita kokouspalveluja moderneissa toimintaympäristöissä

tarjoavat Technopolis-paikkakunnat Espoo, Helsinki,

Jyväskylä, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Tampere ja Vantaa. Tutustu

tarkemmin monipuolisiin palveluihimme: www.technopolis.fi

More magazines by this user
Similar magazines