markkinoita toden teolla. Solaris 10 tuo raskaan sarjan ...

GPS-autonavigaattorit: koeajossa uuden tekniikan kartanlukijat 

WWW.TIETOKONE.FI TIETOTEKNOLOGIAN ASIANTUNTIJA ■ 7-8/2005 ■ HINTA 6,90€ 

digijärkkärit 

BISNESTÄ 

AVOIMELLA 

KOODILLA 

ELÄMÄÄ 

VERKKOPELIEN 

MAAILMASSA 

VERTAILU: WEB- 

SELAILU KURIIN 

YRITYSVERKOSSA 

PAL.VKO 200533 

6 414888 284188 

05007 

828418-05-07 

TESTI: ALASTI 

INTERNETISSÄ 

SOLARIS 10 

HAASTAA 

LINUXIN

Hannu Järvinen 

hannu.jarvinen@tietokone.fi 

”Pelikonsolit ovat 

toistaiseksi pysyneet 

hyvin lestissään.” 

4 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005 

päätoimittajalta 

Peliviihdettä ja viihdepeliä 

■ Tietokonepelaaminen ei ole enää asiaan vihkiytyneiden salatiedettä, vaan 

massojen huvi. Viimeistään Blizzardin World of Warcraft -rooliseikkailu on 

tuonut pelit sellaisiinkin koteihin ja jopa työpaikkoihin, joissa ei pelaamisesta 

aiemmin tiedetty mitään. Tyypillinen pelaajakaan ei enää aikoihin ole ollut 

kokiksella ja sipseillä elävä väkivaltaviihteen suurkuluttaja, vaan ihan tavallinen 

ihminen, yhä useammin myös aikuinen. 

Pelien vaikutukset ei rajoitu pelaajien ajankäyttöön ja unenpuutteeseen. 

Viihdeteollisuudessa tietokonepeli on noussut oheistuotteesta pääasiaksi ja tietotekniikassa 

pelien vaatimukset määräävät monen perustekniikan kehityksen 

tahdin. Tehokkaimmat massatuotantopiirit otetaan ensimmäiseksi käyttöön 

pelikonsoleissa, ja uusimmat mallinnustekniikat hyödynnetään viimeiseen 

asti pelien suunnittelussa. 

Verkko- ja konsolipelien ansiosta peliteollisuus on päässyt piratismin suhteen 

vähemmällä kuin esimerkiksi elokuva- ja musiikkiala. Konsolipelien kopiointi 

on kohtalaisen hankalaa ja uusimpien verkkopelien pelaaminen ilmaiseksi 

käytännössä mahdotonta. Myös suljetut tekniikat kuten Sonyn uuden 

PSP-taskukonsolin pieni optinen UMD-levy auttavat pitämään laittoman 

kopioinnin aisoissa ja varmistamaan pelifirmojen liikevaihdon kasvun. 

Pelikonsolit ovat toistaiseksi pysyneet hyvin lestissään eli niiden pääasiallinen 

käyttö on selkeästi pelaaminen. Tähän pitäisi kaiken järjen mukaan tuleman 

muutoksia. Digitaalisen konvergenssin eli yhdentymisen myötä viihdeelektroniikkalaitteet 

kytkeytyvät internetiin, televisio-ohjelmaa ja dataa välitetään 

yhdellä ja samalla laitteella, käyttöliittymät siirtyvät televisioruudulle ja 

digitaalinen sisältö voidaan hakea miltä tahansa muistivälineeltä. Samalla kilpailu 

olohuoneen kuninkuudesta kovenee. 

Perinteisen pc:n mahdollisuudet nousta viihteen keskuslaitteeksi massamarkkinoilla 

ovat vähäiset. Liian epävakaa ja liikaa osaamista edellyttävä järjestelmä 

sekä monimutkainen ja hidas käyttöliittymä eivät kelpaa arkiseen viihdekäyttöön 

muille kuin tietotekniikan asiantuntijoille ja harrastajille. Toisaalta 

heillä konvergenssi on juuri pc:n ansiosta edennyt pisimmälle. 

Viihdelaitteiden markkinoilla taas on aivan liian paljon erilaisia epäyhteensopivia 

tekniikoita ja laitestandardeja, jotta sieltä voisi lähiaikoina ilmaantua 

yhtä kaikkeen sopivaa ratkaisua. Jokaista laitetta ohjataan omalla logiikallaan 

ja kaukosäätimellään. Lopputuloksena on helposti palvelinräkkiä 

muistuttava laitehylly, jota vain harva kaipaa kotiinsa. 

Dvd-asemalla, tehokkaalla näytönohjaimella, kiintolevyllä ja ethernet-yhteydellä 

varustettu pelikonsoli sen sijaan voisi helposti venyä paljon muuhunkin 

kuin pelaamiseen. Esimerkiksi Microsoftin seuraava Xbox-versio ei 

tuntuisi ensinkään mahdottomalta alustalta vaikkapa Windows Media Centerille, 

jota nyt kaupitellaan vain pc:lle. Vastaavasti kahdeksanytimisen Cellsuperprosessorin 

vauhdittamalla PS3-laitteella voisi varmasti ajaa muutakin 

kuin Playstation-pelejä. 

TK 

■ ■ ■

Rahaa avoimella 

koodilla 

40 

44 

46 

50 

OHJELMISTOT 

Linuxin myötä noussut avoimen lähdekoodin aalto 

ravistelee ohjelmistoliiketoiminnan perusteita. Kerromme, 

kuinka liiketoiminta onnistuu avoimella alustalla. 

Solaris avautuu 

Solariksen uusi versio haastaa 

Linuxin sen omilla aseilla. 

INTERNET 

Verkkopelaaminen 

Laajakaistayhteys muuttaa tietokonepelaamisen 

yksinäisestä nyhräämisestä 

sosiaaliseksi toiminnaksi. 

TESTI 

Tiikeri ponnahtaa häkistään 

Testissä Mac-käyttöjärjestelmän 

uusin versio, Mac Os X 10.4 Tiger. 

Mitä uutta tiikeri tuo? 


52 

56 

72 

MARKKINAKATSAUS 

Web-sivut hotelliin 

Kerromme, miten valitaan oikea 

majoitusliike www-sivustolle. 

TIETOTURVA 

Alasti verkossa 

Kuinka tarpeellinen palomuuri todella 

on? Lue, kuinka kävi suojatta verkkoon 

liitetylle testikoneellemme. 

MOBIILI 

7-8 •2005 

Digikamerat 

kovaan käyttöön 

30 Digijärjestelmäkameroiden edullisin luokka soveltuu jo 

ammattimaiseen käyttöön. Vertailemme uudet ja tehokkaat 

järjestelmäpaketit. 

60 

Verkon käyttö 

kuriin 

Testaamme eri vaihtoehdot asiattoman 

web-liikenteen kuristamiseen yrityksessä. 

Turvallista mobiiliviestintää 

Tetra-verkot on suunniteltu viranomaisten 

turvalliseen viestintään. Kuka verkkoja 

käyttää ja kuinka ne toimivat? 

20 

22 

24 

69 

11 

12 

13 

14 

17 

sisältö 

AJANKOHTAISTA 

Tallennuspotti kasvaa hitaasti 

Linux-into kovimmillaan suuryrityksissä 

Uutta tekniikkaa langattomaan laajakaistaan 

Pentium D tuplana kotiin 

Nero haluaa eroon polttajan maineesta 

PIKAKOKEET 

76 Gps-navigaattori opastaa autoilijaa 

•Garmin Streetpilot c320 

79 

80 

81 

82 

84 

86 

87 

88 

27 

39 

71 

83 

ENSITUNTUMA 

Microsoft Visual Studio 2005 Beta 2 

Visual Studion uusi versio sisältää työkaluja 

myös web- ja tietokantaohjelmointiin. 

VAIKUTTAJA 

Mikael Jungner 

”Kaksisuuntaisuuden tuovissa 

teknologioissa mhp on edelleen 

ykkösvaihtoehto.” 

TULEVAISUUDEN TIETOTEKNIIKKA 

Videotuotanto kevenee 

Digitaalinen av-tuotanto onnistuu jo kevyellä 

kameralla ja kannettavalla tietokoneella. 

KYTKENTÖJÄ 

Laitteet vastaan ohjelmat 

Erillislaitteet haastavat perinteiset konesalien 

yleiskäyttöiset tietokoneet ja niiden ohjelmat. 

•Magellan Roadmate 300 

•Mio 269 Digiwalker 

•Navman iCN 510 Premium Edition 

Symantec Live State Recovery 3.0 

Canon HF-DC1 

Zyxel Zywall P1, HP ep9012 

Steinberg Nuendo 3, Fuji Finepix F10 

Samsung Syncmaster 920T 

Nokia Wireless Keyboard SU-8W 

TEHOKÄYTTÄJÄN VINKIT 

Kadonneen tiedoston palautus 

Office-tiedostot turvaan 

Hyvät kysymykset 

www.tietokone.fi 

KOLUMNIT 

Petteri Järvinen, Blogimania 

Osmo A. Wiio, Missä vika? 

Antti Aromaa, Tiedon kaatopaikka 

Tero Lehto, Tekstiviesteistä voi oppia paljon 

VAKIOT 

4 Pääkirjoitus, 8 Lukijalta, 90 Luettua & katsottua, 

91 Vapaalla, 92 Uudet tuotteet, 94 Paavo 

97 Mediatiedot ja palvelukortti, 98 Ensi numerossa

Tietokone, lukijalta, PL 2, 

00040 Sanoma Magazines 

toimitus@tietokone.fi 

Tietokone.fi:n 

softakuvaukset 

■ Olisiko mahdollista tehdä sellainen 

tiedustelu, jossa kysyttäisiin 

Tietokoneen nettikäyttäjiltä, 

olisivatko he halukkaita 

maksamaan siitä, että heillä olisi 

mahdollisuus lukea ohjelmien 

kuvaukset? Esimerkiksi lähettämällä 

tekstiviestin johonkin numeroon 

saisi mahdollisuuden 

nähdä tiedot kuukauden ajan. 

Sopiva hinta voisi olla esimerkiksi 

2 euroa. Itse olen kaivannut 

tätä mahdollisuutta sen jälkeen, 

kun ohjelmakuvauksia eivät ole 

saaneet muut kuin Tietokoneen 

tilaajat. 

Jouni Hakanen 

Kiitoksia ehdotuksesta. Tutkimme 

erilaisia mahdollisuuksia sisällön 

myymiseen verkossa. Tekstiviestimaksaminen 

on yksi mahdollinen 

ratkaisu. 

Toimitus 

Tietokone Mobitpalvelusta 

■ Onko tulossa Mobit-sovellusta 

Pocketpc-laitteille? Kyselee 

Qtek 9090:n omistaja. 

Olli Snellman 

■ Tietokone Mobit nopeasti 

myös Saunalahden käyttäjille. 

Vai onko kohtapuolin kenties 

tulossa? 

Mathias Tallberg 

Tietokone Mobit lanseerattiin ensin 

Series 60 -alustalle, koska se on 

ylivoimaisesti käytetyin mobiilialusta 

Suomessa tällä hetkellä. 

Seuraamme nyt esimerkiksi palvelun 

käyttäjämäärien kehitystä 

ja saamaamme palautetta, ja 


Vaihtoehtoja Wordille: testissä ilmaiset tekstinkäsittelyohjelmat 

WWW.TIETOKONE.FI TIETOTEKNOLOGIAN ASIANTUNTIJA ■ 6/2005 ■ HINTA 6,90€ 

näytönohjaimet 

PCI Express tuo kaivattua lisävauhtia. 

Vertailussa uuden tekniikan 

grafiikkakortit. 

VIRUKSET 

ISKEVÄT 

KÄNNYKKÄÄN 

EDULLISEMPAA 

LANGATTOMUUTTA 

WLAN-KYTKIMELLÄ 

TIEDON LOUHINTA 

JALOSTAA 

ASIAKASTIEDON 

VERTAILU: 

PIENVERKON 

VARMISTUSRATKAISUT 

TALOYHTIÖN 

NETTIYHTEYDET 

HANKINTA 

KUSTANNUKSET 

TEKNIIKAT 

pohdimme sen pohjalta jatkokehitystä. 

Tällä hetkellä Tietokone Mobit 

toimii Elisan, Dna Finlandin ja 

Telia-Soneran liittymillä, mutta 

neuvottelemme myös muiden 

operaattoreiden kanssa parhaillaan. 

Emme kuitenkaan voi luvata 

näiden osalta vielä aikatauluja 

tai muita yksityiskohtia. 

Tero Lehto 

Minne katosi isp-tutka? 

■ Ei ainakaan minulle näy tietokone.fi:n 

isp-tutka enää missään. 

Onko palvelu lopetettu vai väliaikaisesti 

vain telakalla? 

Tommi Koivula 

Kaikki hyvä loppuu aikanaan. 

Niin myös isp-tutka. 

Isp-tutkan käyttö oli vähäistä ja 

ylläpito työlästä, eikä järjestelmä 

siltikään pystynyt kuvaamaan 

kuin hyvin pienen osan laajakaistaliittymien 

tilasta. 

Vähäistä suosiota voi selittää 

esimerkiksi se, että laajakaistaliittymissä 

on muitakin osa-alueita 

kuin nopeus. Esimerkiksi liittymän 

toimitusaika ja vakaus saattavat 

kiinnostaa kuluttajia enemmän. 

Myös nopeus vaihtelee operaattoreilla 

alueellisesti, kun taas 

tutkassa oli lukuja vain yhdestä 

Helsingin paikallispisteestä. 

Tulevaisuus näyttää, mitä palveluita 

tulee tutkan tilalle. Ideoita 

uusille palveluille otetaan vastaan. 

Jaakko Mattila, ylläpito 

Tero Lehto, web-toimittaja 

▲▲▲ 

■ ■ ■ 

Tarkennuksia Suseen, 

osa 2 

■ Kiitos, kun vastasitte edelliseen 

kirjeeseeni. Minua jäi kuitenkin 

ihmetyttämään muutama 

asia. 

Mainitsitte, että Susen 9.2 version 

dvd-imagen voi imuroida 

netistä. Näin minunkin mielestäni, 

mutta tuon netin iso-imagen 

koko on vain 3,2 Gt. Minun 

dvd:lläni jo 64-bittinen hakemisto 

on kooltaan 2,8 Gt ja koko 

dvd:n koko 7,5 Gt. 

Onko kyseessä todella sama 

dvd? Sisältääko se myös tuon 64bittisen 

version, ja onko siihen 

paketoitu todellakin kaikki samat 

ohjelmat? Ohjelmat toki voi 

hakea netistä jälkikäteenkin, 

mutta miten on sen jälkeen automaattipäivitysten 

laita? Kun 

vertailussa kuitenkin puhuttiin 

myös ylläpidosta ja helppokäyttöisyydestä, 

eikö asia ole mainitsemisen 

arvoinen? Onko muiden 

vertailtavien tuotteiden 

kohdalla menetelty samoin? Toki 

Linuxista saa myös vaikeasti 

ylläpidettävän asennuksen tehtyä, 

jos haluaa, mutta miksi vaivautua, 

sillä markkinoilla on jo 

sellainen ja melkein kaikilla on 

varmaan siitä myös kokemuksia 

ja se ei ole Linux. 

Risto Vuorinen 

Novell jakaa Suse 9.2 -paketoinnista 

kahta dvd-levykuvaa. 32ja 

64-bittiset versiot on erotettu 

toisistaan. Tämä on järkevää, 

sillä vain harva käyttäjä tarvitsee 

molempia versioita. Kaupassa 

myytävissä paketeissa on molemmat 

versiot, sillä isomman 

tietomäärän sovittaminen prässätylle 

dvd-levylle ei lisää kustannuksia. 

Kolmigigaisen tiedoston kopiointi 

netistä vie vauhdikkaillakin 

laajakaistayhteyksillä tuntitolkulla 

aikaa. Automaattiset päivitykset 

toimivat Yast-hallintaohjelman 

kautta siinä missä ostoversiokin. 

Koska 64-bittinen Suse 

on käännetty erikseen Athlon 64 - 

suorittimille lähes koko paketin 

laajuudelta, ovat tiedostot ostolevylläsi 

kahteen kertaan. 

lukijalta 

9.3-versioon voi tutustua livepaketoinnin 

avulla. Tarjolla on 

kaksi 1,5-gigaista levykuvaa, 64ja 

32-bittisille alustoille suunnattuine 

versioineen. 

Panu Mäntylahti 

Dvd-r-levyjen 

pinnoitteesta 

■ Minua kiinnostaa Tietokoneen 

numerossa 2/2005 ollut 

suuri dvd-r -levyjen testi. Onko 

teillä minkäänlaista listaa testatuista 

levyistä, mikä pinnoite 

niissä on? Olen yrittänyt etsiä 

kulta- tai hopeapintaisia levyjä, 

mutta huonolla menestyksellä. 

Artikkelista ei käynyt ilmi, millä 

pinnalla mikäkin levy on. 

Tommi Hakala 

Kaipaamaasi listaa ei testin yhteydessä 

kerätty. Dvd- ja cd-aihioiden 

heijastavat metallikerrokset 

koostuvat useimmiten alumiinista, 

kullasta, hopeasta tai sopivasta 

hopeayhdisteestä. Levyn kirjoituspuolen 

väri ei ilmaise suoraan 

heijastuskerroksen materiaalia, 

vaan lopullinen väri riippuu 

heijastuskerroksen lisäksi kirjoitukseen 

käytetystä orgaanisesta 

väriaineesta. 

Esimerkiksi kullanväristen levyjen 

heijastuskerros on kirkas, minkä 

vuoksi heijastuskerroksen väri 

suoraan tulee näkyviin. Vihreissä 

levyissä heijastuskerros on kultainen, 

mutta sinisen väriainekerroksen 

vuoksi levy näyttää vihreältä. 

Hopea- tai alumiinipinnoitteisten 

levyjen lopullinen väri 

voi väriainekerroksesta riippuen 

olla sinivihreä tai syvän sininen. 

Aivan suoraa lakia levyn värin ja 

heijastuskerros/väriaine-yhdistelmän 

välille ei kuitenkaan voida 

muodostaa. 

Henri Kuokka 

Oikaisu 

■ Numeron 6/2005 jutun Linux 

langattomasti verkkoon (s. 78) 

kirjoittajan nimi oli virheellinen. 

Oikea kirjoittaja on Tapio 

Loponen. 

TK

12 IBM etsii uutta 

13 Kaistaa ilman lankaa 

14 Tuplaydin kotiinkin 

15 Palvelupaketti puhelimeen 

16 Varaudu it-rikoksiin 

17 Nero nostaa profiiliaan 

ajankohtaista 

■ ■ ■ 

Tallennuspotti kasvaa hitaasti 

Kamppailu maailman noin 63 miljardin dollarin 

tallennusmarkkinoilla jatkuu kiihkeänä. HP 

vastaa kilpailijoiden kovaan haasteeseen laajentamalla 

tallennustuotteidensa valikoimaa. 

ARI SAARELAINEN – LONTOO 

Uudet tuotteet ja palvelut kuvastavat 

HP:n uskoa siihen, 

että nyt ostajat vaativat tallennusjärjestelmän 

helppoa hallittavuutta, 

skaalautuvuutta ja 

konsolidointia. 

”Laajennuksemme tarjoavat 

juuri sitä, mitä asiakkaat haluavat. 

Enterprise Virtual Array 

eli EVA-levytallennusjärjestelmä 

on planeetan yksinkertaisin”, 

HP Storageworksin 

EMEA-johtaja Neal Clapper 

hehkutti uutuuksien eurooppalaisessajulkistustilaisuudessa 

toukokuussa. 

”Uskomme grid-strategiaan 

ja skaalautuvuuteen. Asiakkaat 

haluavat kasvua ilman rajoja, 

ja tähän tarpeeseen me tarjoamme 

myös ohjelmistot, joilla 

voi hallita heterogeenisiä järjestelmiä”, 

Clapper kertoi. 

Paineet kasvussa 

Uudet tuotteet myös paikkaavat 

kilpailijoihin verrattuna 

tuotevalikoimaan jääneitä vajeita. 

Storageworks-yksikölle 

on kasautunut paineita myös 

heikkojen tulosten takia, sillä 

toukokuisen neljännesvuosikatsauksen 

mukaan yksikön 

liikevaihto heikkeni kuusi prosenttia 

viime vuoden jaksoon 

verrattuna. 

Koko tallennusalan pulmana 

on, että voittomarginaalit 

kuihtuvat samalla, kun myyty 

tallennustila kasvaa lähes eksponentiaalisesti. 

”Tallennusmarkkinat ainakin 

EMEA-alueella kasvavat 

kovin hitaasti. Kolme toimijaa, 

HP, EMC ja Netapp, ovat kuitenkin 

suoriutuneet keskimääräistä 

paremmin”, IDC:n analyytikko 

Claus Egge arvioi julkistustilaisuudessa. 

Eggen mukaan kasvu on nyt 

heikointa järeimmässä high 

end -sarjassa. Parhaan menekin 

hän uskoo olevan pk-yrityksissä, 

joissa on riittävästi 

osaamista ja kasvava tallennustarve. 

HP Storageworksin EMEAalueen 

strategisen liiketoiminnan 

suunnittelija Debbie 

Young vakuuttaa, että tilanne 

HP Storageworksin Enterprise Virtual 

Array 8000 -tallennusjärjestelmä 

lupaa entistä lyhyempiä vasteaikoja. 

Ari Saarelainen 

HP Storageworksin EMEA-johtaja Neal Clapper korosti tiedon elinkaaren 

hallinnan tärkeyttä. 

ei herätä huolta. ”Osuutemme 

on yhä kasvussa, ja olemme toimittaneet 

enemmän EVA-järjestelmiä 

kuin koskaan ennen.” 

Eurooppa on HP:lle merkittävä, 

ja yhtiö menestyy vanhalla 

mantereella erityisen hyvin. 

Täällä yhtiö on säilyttänyt 

markkinajohtajuuden san- ja 

ulkoisissa levyjärjestelmissä, 

kun koko maailmassa EMC 

on kirinyt ohitse. EMEA-alue 

tuottaa HP:lle lähes puolet tallennuksen 

liikevaihdosta. 

Datasta rahaksi 

Storageworksin julkistukset 

liittyvät liiketoiminnan jatkuvuuteen 

ja korkeaan käytettävyyteen. 

Neal Clapper korostaa 

myös HP:n ILM-ratkaisun eli 

informaation elinkaarren hallinnan 

arvoa yrityksille. 

”ILM:llä yritykset voivat jalostaa 

uutta bisnestä analysoimalla 

tallennettua dataa. Se 

tarjoaa yrityksille mahdollisuuden 

nousta kilpailijoidensa 

yläpuolelle”, Clapper luonnehti 

palvelua. 

Storageworksin laajentuvassa 


valikoimassa kokonaan uutta 

on esimerkiksi Enterprise File 

Services (EFS) -palvelinklusteri, 

joka on HP:n ensimmäinen 

tuote enterprise-tason nasverkkoihin. 

EFS:ään nivoutuu 

muun muassa Wan Accelerator, 

jonka väitetään pudottavan 

vasteajat hitaampien yhteyksien 

takana oleviin toimipaikkoihin 

jopa sadasosaan. Järeän 

EVA-perheen kolme uutuusmallia 

4000, 6000 ja 8000 puolestaan 

ovat HP:n mukaan 

markkinoiden kokonaiskustannuksiltaan 

edullisin levytallennusjärjestelmä. 

Nauhakirjastoissa merkittävä 

parannus on virtuaalikirjastojärjestelmä, 

jolla voi helposti 

luoda virtuaalisia nauhoja 

nopeaa tiedon palauttamista 

ja varmuuskopiointia varten. 

Sähköpostiarkistojen käyttöä 

helpottaa ratkaisu, jolla yksittäisen 

sähköpostiviestin voi 

löytää jopa sekunneissa miljoonien 

joukosta. 

Osa uusista tuotteista ja palveluista 

on saatavilla heti, osa 

vasta kesäkuun puolivälissä. TK 

kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 11

ajankohtaista 

■ ■ ■ 

Google keksi 

portaalin uudelleen 

Google on esitellyt personoitavan 

portaalin, joka kerää yhteen 

Googlen omia palveluita, kuten 

Gmail-websähköpostin, Googlen 

uutishakukoneen sekä sää- ja 

pörssikurssitietojen tapaisia perinteisiä 

palveluja. Käyttäjä voi 

personoida sivuilleen itseään 

kiinnostavan kokonaisuuden. Perinteiset 

portaalit yrittävät yleensä 

pitää käyttäjät sivustoillaan 

mahdollisimman, mutta Googlen 

edustaja toteaa suorasukaisesti, 

että palvelun filosofia on saada 

käyttäjät pois sen sivuilta muihin 

palveluihin, josta he saavat haluavansa 

informaation. 

Applella palovaarallisia 

akkuja 

Apple vetää 128 000 Powerbook- 

ja Ibook-akkua pois kuluttajilta 

mittavassa vaihto-ohjelmassa. 

Kyseessä on jälleen akkujen 

mahdollisesti aiheuttama 

palovaara. Vaihto koskee 12-tuumaista 

Ibook G4:a, Powerbook 

G4:a ja 15-tuumaista Powerbook 

G4-koneita, mutta vain tiettyjä 

sarjanumeroita. Vialliset akut on 

valmistanut LG Chem Etelä-Koreassa. 

Lithium-ioniakkuja myytiin 

lokakuusta 2004 toukokuuhun 

2005. Tähän mennessä on 

löytynyt kuusi tapausta, jossa akku 

on aiheuttanut vaaratilanteen. 

Sairaalarobotit 

hoitotyössä 

Puolitoistametriset Sisar Mary ja 

Tohtori Robbie ovat langattoman 

tekniikan RP6-sairaalarobotteja, 

jotka auttavat potilaiden hoidossa 

ja tutkimuksissa Lontoon St Maryn 

sairaalassa. Lääkärit käyttävät 

RP6:robotteja kauko-ohjaimen välityksellä 

ja voivat tarkastaa potilaan 

niiden kameran välityksellä. 

Samalla potilas näkee robotin 

näytöltä oman lääkärinsä. Potilaat 

keskustelevat robottien kanssa 

kaksisuuntaisesti ja voivat tehdä 

kysymyksiä sekä pyytää robotilta 

luettavakseen esimerkiksi 

röntgen-kokeiden tuloksia. 


IBM investoi tallennukseen 

HANNU JÄRVINEN 

Trendin mukaisesti myös IBM hakee palveluliiketoiminnastaan 

suuria kasvulukuja ja kannattavuutta, 

mutta samalla yhtiö sijoittaa huomattavan 

paljon rahaa ja resursseja perustekniikoiden 

kehitykseen. Vanhan tekniikan uudessa soveltamisessa 

myyntimiehet puhuvat mielellään innovaatioista, 

mutta todelliset uudet keksinnöt syntyvät 

edelleen enimmäkseen kehityslaboratorioissa. 

IBM:n tutkimuksen ja kehityksen vuosibudjetti 

on noin viisi miljardia dollaria eli reilut neljä 

miljardia euroa, ja sitä kuluttaa noin 3000 työntekijää 

kahdeksassa tutkimuskeskuksessa. Yksi tärkeistä 

päämääristä on tietokoneiden tehostaminen, 

johon yhtiö uskoo päästävän yhtäältä rinnakkaistuksen 

ja toisaalta miniatyrisoinnin kautta. 

Edellistä edustavat muun muassa Austinissa 

kehitettävät uudet prosessoriarkkitehtuurit, jälkimmäistä 

esimerkiksi Zürichissä tutkittavat hiilinanoputket 

eli fulleriinit. 

Tutkimustyö poikii paitsi loputtomasti patentteja, 

myös uusia tuotteita. Powerpc-prosessoriarkkitehtuuri 

saa tänä vuonna rinnalleen uuden 

Cell-prosessorin, jonka ensimmäinen sovellus on 

näillä näkymin Sonyn loppuvuodesta markkinoille 

tuleva PS3-pelikonsoli. Myös Microsoftin 

hiljattain esitelty Xbox 360 -konsoli luottaa IBM:n 

Pingviini etenee 

suuryrityksissä 

ARI KARKIMO 

Vaikka Linuxin läpimurtoa on odotettu vuosia, 

on sen polulla vielä melkoisesti esteitä. ”Sertifioinnit 

ja tukipalvelujen lisääntynyt tarjontaa 

ovat lisänneet Linuxin uskottavuutta suuryrityksissä, 

mutta kotikäyttäjiltä ja pienyrityksiltä vaaditaan 

yhä paljon omaa aktiivisuutta”, Suomen 

Linux-käyttäjien yhdistyksen puheenjohtaja Arto 

Teräs kuvailee tilannetta. 

Teräs selvitteli Linux-käytön tilannetta toukokuussa 

HP:n Linux Forumissa pitämässään katsauksessa. 

”Kun Linux-harrastaja lähtee tietokoneostoksille, 

hän joutuu itse selvittämään, tukevatko 

laitteet Linuxia. Pienyrittäjä puolestaan näkee 

kauppaan mennessään koneessa tarran, jossa 

valmistaja suosittelee Windows XP:tä, joten hän 

tuskin Linuxia valitsee.” 

Teräksen mukaan kunnissa ja valtionhallinnossa 

kiinnostus avoimen koodin ohjelmistoihin on 

suuri, ei vähiten taloudellisista syistä. ”Monella taholla 

tehdään selvityksiä ja kokeiluita. Suurimpia 

esteitä siirtymälle ovat osaajien ja suomennosten 

puute sekä se, että muutos on aina vaikeaa.” 

HP vakuutteli foorumin osallistujille sitoutumistaan 

ja kiinnostustaan avoimen koodin ohjelmistoihin 

useammallakin suulla. Pääpuhujaksi oli 

Tehosiruille on kysyntää 

erityisesti pelimaailmassa. 

Kuvassa kolmenPowerpc-prosessorin 

vauhdittama uusi 

Xbox 360 -konsoli. 

siruihin: sitä vauhdittaa 

peräti kolme 3,2 gigahertsinPowerpc-prosessoria. 

IBM itse kutsuu Celliä 

”yhden sirun superkoneeksi”, 

mitä se kieltämättä 

ainakin teknisten 

tietojen perusteella 

muistuttaakin. Prosessorissa 

on 64-bittinen Power-ydin, joka ohjaa ja valvoo 

kahdeksan muun prosessorin toimintaa. Paperilla 

suorituskykyarvot näyttävät huimilta: 256 

gigaflopsia eli miljardia liukulukuoperaatiota sekunnissa 

4 gigahertsin kellotaajuudella. Valmistaja 

lupaa uuden prosessorinsa olevan myös vähävirtainen 

ja hyvin skaalautuva. 

Todellisiin superkoneisiin on toki vielä matkaa. 

Muun muassa proteiinien ja ydinkokeiden mallintamiseen 

sopiva Blue Gene -superkone laskee 

jo peräti 77 teraflopsin nopeudella eli noin 300 

kertaa niin nopeasti kuin Cell. 

TK 

Arto Teräs 

Suomen Linuxkäyttäjien 

yhdistyksestä 

myöntää, että 

pingviinillä on 

vielä edessään 

liukas polku. 

hankittu yhtiön Linux-ohjelmasta vastaava teknologiajohtaja 

Bdale Garbee. 

”Linux on vahvasti kuvioissa niin talon sisäisessä 

käytössä kuin tuotteissakin. Kaikki HP.llä käyttävät 

Linuxia päivittäin muun muassa webiä, sähköposteja 

ja pikaviestintä tarvitessaan. Olemme 

monin tavoin sitoutuneet Linuxiin ja avoimen 

koodin projekteihin, meillä on muun muassa 6500 

koulutettua Linux-asmmattilaista”, Garbee kertoo. 

HP:n Linux Forum keräsi Helsingin Messukeskukseen 

yli 400 it-alan asiantuntijaa ja päättäjää. 

Se oli osa HP:n EMEA-alueella järjestämää, helmikuussa 

alkanutta ja 20 maata kattavaa Linuxkiertuetta. 

Järjestelyissä olivat mukana monet 

merkittävät Linux-toimijat kuten Redhat, Novell, 

Oracle ja Nordicmind. 

TK 

Kuva: Microsoft 

Ari Karkimo

Ari Karkimo 

Flash-ofdm pyrkii 

langattomaan 

laajakaistakisaan 

KARI HAAKANA 

Nmt-käytöstä vapautuneelle 450 MHz:n taajuudelle 

olisi ottajia. Liikenneministeriöltä 

toimilupaa taajuusalueelle on hakenut seitsemän 

yrittäjää, joista luvan saaja olisi tarkoitus saada 

selville ennen juhannusta. 

Valtiovallan puolelta taajuuden täyttävää tekniikkaa 

ei ole rajattu. Käytännössä taajuudesta ja 

toimiluvasta kilpailee kaksi tekniikkaa, cdma450 

ja lyhennehirviö Flash-ofdm (fast low-latency 

access with seamless handoff – orthogonal frequency 

division multiplexing) 

Cdma450 on lähinnä umts-tekniikan kanssa 

kilpaileva kolmannen sukupolven matkaviestintekniikka. 

Flash-ofdm taas on mobiilikäyttöön 

tarkoitettu laajakaistatekniikka. Näin asian näkee 

ainakin Flash-ofdm-tekniikkaa valmistavan Flarionin 

Euroopan markkinointijohtaja Joe Barrett. 

Langattoman laajakaistan tulevaisuutena 

rummutettua wimax-tekniikkaa Barrett taas pitää 

niche-ratkaisuna, joka ei sovellu mobiilikäyttöön. 

”Eikä markkinoilla vielä ole wimax-laitteitakaan. 

Lisäksi wimax vaatii vielä runsaasti testaamista 

operaattoreilta”, Barrett heittää. 

Laajakaistabisnes ei kestäisi 

vaihtorulettia 

Capgeminin 

Jarmo Nykänen 

neuvoo 

laajakaistaoperaattoreita 

kilpailemaan 

asiakkaista 

palveluilla, ei 

hinnoilla. 

ARI KARKIMO 

Tiukka hintakilpailu 

ja asiakkaiden 

matala kynnys 

operaattorinvaihdolle 

ovat ajaneet 

mobiilioperaattorit 

ahtaalle. Laajakaistan 

tarjoajille vastaava 

kehitys olisi 

turmiollista, alan 

näkymiä luodanneen 

konsulttiyhtiö 

Capgeminin myyntijohtaja 

Jarmo Nykänen 

varoittaa. 

”Vuotuinen asiakasvaihtuvuus on nyt noin 20 

prosenttia, jos se nousee lähellekään mobiilimarkkinan 

noin 40 prosentin tasoa, keskimääräinen laajakaista-asiakas 

tuottaa pahimmillaan operaattorille 

satojen eurojen tappiot”, Nykänen sanoo. 

Capgeminin selvityksen mukaan laajakaistabisnes 

on jo nyt heikosti kannattavaa tai jopa tappiolista. 

Kun liittymän kytkentä maksaa noin 150 

Flash-ofdm-tekniikkaa 

käyttäviä verkkokortteja 

valmistaa 

Flarionin itsensä lisäksi Siemens. 

Flash-ofdm sen sijaan olisi Barrettin mukaan jo 

kypsää tekniikkaa. Laajoja käyttötestejä tekniikalla 

ovat jo tehneet Nextel ja T-Mobile. Suomessa 

vastaavia kokeiluja ei vielä ole ollut, mutta 450 

MHz:n toimilupaa anonut Saunalahti on kertonut 

havittelevansa toimilupaa juuri Flash-ofdmverkkoa 

varten. Kaupallisessa käytössä olevia 

verkkoja maailmalla on vasta yksi Yhdysvalloissa. 

Toisen verkon on tarkoitus nousta Eurooppaan 

vielä tänä vuonna. 

Flash-ofdm-verkon nopeus olisi Prosessorilehden 

haastatteleman Saunalahden liiketoimintajohtajan 

Panu Lehden mukaan puolesta megabitistä 

yhteen megabittiin. Saunalahden ideana on 

toteuttaa lähes sadan prosentin verkkopeitto haja-asutusalueille 

noin 400 tukiaseman avulla. Tukiasemat 

pystyttäisiin asentamaan nykyisiin gsmtukiasemien 

mastoihin. 

Flarionin tekniikkaan perustuvia verkkokortteja 

ja modeemeja ei vielä ole sankoin joukoin markkinoilla. 

Yhtiön omien korttien lisäksi ainut valmistaja 

tällä hetkellä on Siemens, mutta Barrett uskoo 

valmistajia tulevan lisää jo vuoden kuluessa. TK 

euroa ja asiakkaan hankinta sekä suhteen ylläpito 

noin 200 euroa, mobiililiittymistä tuttu vaihtoruletti 

johtaisi katastrofiin. 

Laajakaistamarkkinat ovat kypsymässä, joten 

uusia asiakkaita joudutaan houkuttelemaan kilpailijoilta. 

Capgemini suosittelee, että operaattorit 

ryhtyisivät muualla Euroopassa hyväksi koettuun 

tapaan etsimään kilpailukeinoja muualta 

kuin hinnasta. 

Siellä kehitetään ja markkinoidaan paketteja, 

joissa asiakas saa operaattorilta sekä laajakaistayhteyden, 

halvat internet-puhelut että televisiopalvelut. 

Samaan pakettiin ollaan usein nivomassa 

myös mobiilipuhetta. 

”Kokonaisuuksia tarjoamalla on asiakasvaihtuvuuden 

todettu pienenevän jopa 50 prosenttia, 

mikä parantaa kannattavuutta merkittävästi. Pakettien 

on havaittu lisäävän myös lisäävän myyntiä 

sekä kasvattavan liittymäkohtaista liikevaihtoa”, 

Jarmo Nykänen kertoo. 

Capgemini uskoo, että niin sanotut triple-play - 

palvelut, joissa puheliikenne ja tv-tarjonta yhdistetään 

laajakaistaliittymään, lisääntyvät Suomessakin. 

Nyt tällaisia kokonaisuuksia tarjoavat muun 

muassa Maxinet, HTV ja Kuopion Puhelin. TK 

ajankohtaista 

■ ■ ■ 

Tiikerin Dashboard 

kiinnostaa 

Mac OS X 10.4 Tiger -käyttöjärjestelmän 

Dashboard-ohjelmisto 

on saanut nopeasti suuren suosion. 

Dashboardin widgettejä eli 

miniohjelmia tai ”vempaimia” on 

ilmestynyt lyhyessä ajassa useita 

satoja kappaleita. Mahdollisuus 

luoda suhteellisen yksinkertaisesti 

omia vempaimia ja jakaa niitä 

Mac-käyttäjille tuntuu olevan suosiossa. 

Osa vempaimista on hyödyllisiä, 

kuten erilaiset laskimet, 

sanakirjat tai aikatauluvempaimet. 

Osa on täysin hyödyttömiä, 

kuten esimerkiksi vempain, joka 

simuloi auton kojelaudalla tanssivaa 

hulahula-tyttö-lelua. 

HP pyrkii 

pelimarkkinoille 

HP aikoo tunkeutua pelikonsolien 

markkinoille yhdistämällä 

perinteisen pc-koneen ja pelikonsolin. 

Yhtiö on myös avannut internetissä 

HP Games -portaalin, 

joka tuo kuluttajien ladattavaksi 

yli sata tietokonepeliä. Tavallisista 

pc-koneista poiketen HP Games 

PC Console -ominaisuuksilla 

varustetut tietokoneet ovat nykyisten 

pelikonsolien ja pelikäyttöön 

modifioitujen pöytäkoneiden 

kaltaisia. HP:n mukaan tarkoitus 

on houkutella erityisesti 

satunnaisia pelaajia, joille pelipalvelun 

käyttö on helpompaa 

kuin pelien ostaminen kaupasta. 

Valtio köllähtää 

Patjalle 

Valtiovarainministeriö ja Valtioneuvoston 

kanslia ulkoistavat 

käyttäjätukensa ja noin sadan 

valtioneuvoston järjestelmissä 

käytettävän palvelimen käytettävyyspalvelut 

Fujitsulle. Fujitsun 

Patja-toimintamallin pohjalta 

räätälöity palvelusopimus solmittiin 

valtioneuvoston tietohallintoyksikön 

kanssa. Yksikkö tuottaa 

tietohallintopalvelut Valtiovarainministeriölle 

jaValtioneuvoston 

kanslialle sekä lisäksi yhteiskäyttöisiä 

valtioneuvoston järjestelmiä 

ja infrastruktuuria koskevat 

palvelut kaikille ministeriöille. 


ajankohtaista 

■ ■ ■ 

Suupohja 

seutuverkottuu 

Suupohjan nopean seutuverkon 

rakennustyöt alkoivat toukokuussa. 

Monipalveluverkko yhdistää 

alueen viisi kuntakeskusta sekä 

niiden yli 40 kylää. Siinä data, 

internet-yhteys, puheliikenne, 

liikkuva kuva ja digi-tv kulkevat 

saman verkon kautta. Seutuverkon 

avulla tuotetaan uusia kunnallisia 

palveluja verkossa esimerkiksi 

vanhustenhuoltoon, 

opetus- ja kulttuuritoimeen sekä 

sen uskotaan luovan alueen yrittäjille 

kilpailukykyä. Monipalveluverkon 

ratkaisut yhdistävät internetin 

perusteknologiaa suljetun 

yritysverkon turvallisuuteen. 

Star Wars karkasi 

heti nettiin 

Uunituore Star Wars: Episodi III 

- Sithin kosto levisi heti sen avajaisnäytöksien 

aikaan nettiin vertaisverkoissa 

jaeltavaksi Hollywoodin 

elokuvatuottajien suureksi 

harmiksi. Ainakin kahta versiota 

teatterissa esitettävästä leffasta 

oli tarjolla Bittorrent-tiedostonjakoina. 

Reutersin mukaan toinen 

versioista oli jo vertaisverkkojakelussa 

ennen ensimmäistäkään 

teatteriesitystä, mikä antaa 

aihetta epäillä leffakopion vuotaneen 

suoraan elokuvateollisuudesta 

eikä niinkään teatterissa 

esitettävän elokuvan salakopioinnista. 

Piratismi laskussa 

Piratismin määrä tuntuu olevan 

laskussa, mutta sen ohjelmistoteollisuudelle 

aiheuttamat tappiot 

kasvavat. Näihin tuloksiin 

päädyttiin tuoreessa piratismitutkimuksessa, 

jonka ohjelmistovalmistajien 

etujärjestö BSA on teettänyt 

IDC-tutkimusyhtiöllä. Vuoden 

2004 piratismitaso oli laskenut 

Emea-alueella kahdella prosenttiyksiköllä 

edellisvuodesta, 

mutta on yhä 39 prosenttia. Tutkimuksessa 

päätellään, että ohjelmistoteollisuudelle 

aiheutuvat 

tappiot olisivat 12,4 miljardia euroa, 

2,4 miljardia enemmän kuin 

edellisenä vuonna. 


Pentium tulee tuplana digikotiin 

TONI STUBIN 

Intel on viime aikoina panostanut runsaasti 

uuden suoritintekniikan tuomiseen 

toimistoista ja palvelinhuoneista kuluttajien 

olohuoneisiin. Uusi Pentium D 

-prosessori on Intelin pelinavaus kuluttajakäyttöön 

suunnattujen kaksiydinprosessorien 

markkinoilla. Hieman aikaisemmin 

kauppojen hyllyille ehti peli- ja muuhun tehokäyttöön 

suunnattu Pentium Extreme Edition 840. 

Molemmille prosessoreille on yhteistä kahden 

megatavun L2-välimuisti (megatavu per prosessoriydin), 

800 megahertsin järjestelmäväylä sekä 

3,2 gigahertsin huippukellotaajuus. Extreme Edition 

tukee myös hypersäikeistystä eli hyperthreading-tekniikkaa, 

mutta Pentium D:ssä tätä ominaisuutta 

ei ole. 

Uudet prosessorit vaativat uuden piirisarjan. 

Extreme Edition toimii yhdessä Intel 955X 

Express -piirisarjan kanssa. Pentium D:n kumppanina 

on Intel 945G Express, josta on tarjolla 

myös ilman integroitua GMA 950 -grafiikkapiiriä 

toimitettava 945P. 

945-piirisarjan teknisiin ominaisuuksiin kuuluu 

muun muassa tuki kahdeksankanavaiselle äänentoistolle, 

pci express -väylätekniikalle, kaksikanavaiselle 

667 megahertsin ddr2-muistille, 

OLLI-PEKKA KOMONEN – TUKHOLMA 

Vastikään 25-vuotissyntymäpäiviään viettänyt 

Iomega on kasvanut laaja-alaiseksi tallennustarpeiden 

täyttäjäksi. Kymmenvuotiaan Zip-levyn 

jälkeen yritys on tuonut markkinoille erilaisia digiajan 

ratkaisuja vaihtelevalla menestyksellä. Vuosituhannen 

alun harhailujen jälkeen fokus on 

kristallisoitunut puhtaasti tallennustuotteisiin. 

Vahva digitaalisen median konvergenssi ei ole 

jäänyt yrityksen johdossa vaille huomiota, ja Iomega 

aikookin hankkia kasvua seuraavaksi konttoreiden 

sijasta olohuoneesta. 

Iomegan Euroopan myyntijohtaja Romain 

Cholat uskoo keskitetyn tallennuksen lyövän läpi 

kodeissa viimeistään ensi vuonna. ”Tällä hetkellä 

monet ajattelevat nas-laitteita pelkästään yrityskäyttöön 

suunnattuina. Meillä on tarjota hyvin 

pienikokoinen ja hiljainen wlan-yhteydellä varustettu 

laite, jonka kapasiteettia voi vielä laajentaa 

usb-liitännän kautta myöhemmin. Uskon että tämänkaltaisia 

laitteita hankitaan koteihin, ja niihin 

tallennetaan elokuvia, musiikkia ja valokuvia. Sen 

jälkeen sisältö on käytettävissä missä tahansa tietokoneessa, 

olohuoneessa, työhuoneessa tai vaikka 

lastenhuoneessa. Toivomme että myös elokuvayhtiöt 

ymmärtävät mikä potentiaali kotien digitalisoitumisessa 

piilee. En pidä mahdottomana 

ajatusta että esimerkiksi ‘kotinassin’ ostaja saisi 

Pentium Extreme Edition 840 tarjoaa kahden ytimen 

säikeistettyä huippusuorituskykyä esimerkiksi pelaajille. 

Pentium D -versio on varsin samankaltainen, mutta 

siitä puuttuvat hyperthreading-ominaisuudet 

Matrix storage -tekniikalle ja kolmen gigabitin serial 

ata II -kiintolevyliitännälle. 

Intel markkinoi uutta suoritintekniikkaansa 

kotien viihdekeskusten sydämeksi. Yrityksen näkemyksen 

mukaan monen ytimen prosessori 

mahdollistaa sen, että yhdeltä pc:ltä voidaan reitittää 

vaikkapa ääntä, kuvaa ja pelejä samaan aikaan 

eri huoneisiin. Kun ydinperhe ennen kokoontui 

aterian jälkeen yhdessä television ääreen, 

uudessa digikodissa jokainen puuhailee omiaan 

suljettujen ovien takana. 

Intel uskoo vahvasti kahden suoritinytimen 

tekniikan vauhdikkaaseen yleistymiseen. Yrityksen 

teknologia-asiantuntijan Tommy Rydendahlin 

mielestä tuplaytimistä tulee uusien pc:iden vakio-ominaisuus 

vuoden loppuun mennessä. TK 

Myös Iomega haluaa olohuoneeseen 

Romain Cholat 

uskoo, että tallennusratkaisut 

saavat sijansa 

kodeissakin. 

laitteen mukana 

kupongin 

jolla voisi ladata 

kymmenen 

elokuvaa ilmaiseksi.” 

Myös viime 

vuonna esitelty 

Rev-tekniikka on siirtymässä varmistusratkaisusta 

kotikäyttöön. ”Haluamme ehdottomasti tehdä 

Revistä standarditallennustekniikan – jopa käytetymmän 

kuin Zip on. Tällä hetkellä Rev on käytössä 

korvaamassa nauhoja nauha-asemissa, sekä 

eräässä nas-tuotteessamme. Neuvottelemme kuitenkin 

koko ajan erilaisista sopimuksista esimerkiksi 

pc-valmistajien kanssa, ja yritämme saada 

teknologiaa ujutettua myös perinteisen pc-maailman 

ulkopuolelle.” 

Sopisiko Rev-levy siis esimerkiksi digitv-virittimen 

tallennusmediaksi? ”Ehdottomasti, tämänkaltaisia 

ratkaisuja tulemme näkemään markkinoilla 

hyvin pian.” 

TK 

Kuva: Intel 

Kuva: Iomega

Tero Lehto 

Nokia Enterprise Summit 

Älypuhelimet it-osaston hallintaan 

Fujitsu Servicen telepalveluiden johtaja Juha Korsimaa 

esitteli Nokian kanssa ratkaisua yritysten älypuhelinten 

tuomiseksi osaksi it-infraa. 

TERO LEHTO – BERLIINI 

Nokia järjesti toista kertaa Enterprise Summit 

-tapahtuman, jossa se esitteli asiakkailleen ja 

kumppaneilleen yritysten langattomia tuotteita ja 

visioita. Tarjolla oli monia kiinnostavia esimerkkejä 

siitä, miten yritykset ovat uudistaneet liiketoimintansa 

prosesseja tai parantaneet asiakaspalveluaan 

työntekijöiden ja tietojärjestelmien paremmalla 

tavoitettavuudella. 

Nokia esitteli itse Ventures-organisaationsa eli 

yrityshautomonsa kehittämän ratkaisun, jolla yritysten 

älypuhelimet saadaan it-osaston hallintaan. 

Nimellä Nokia Local Business Connectivity Solution 

tarkoittaa sitä, että kun työntekijä tuo bluetooth- 

tai wlan-puhelimensa tukiaseman lähetty- 

Puhelin ja palvelut paketoitiin 

ARI KARKIMO 

Elisa on tuonut markkinoille uuden matkapuhelinkonseptin, 

jossa Nokian 3230 -puhelimeen 

on paketoitu palveluiden käyttöä helpottava 

käyttöliittymä. Mobi-valikko tarjoaa hyöty- ja 

viihdepalvelut sekä puhelimen tärkeimmät ominaisuudet 

käyttöön yhdellä napin painalluksella. 

Palvelut ovat puhelimessa tietokoneen työpöydän 

lailla aina käyttövalmiina ja palveluasetukset 

on esiasennettu. Valikon ansioista internetistä 

tuttujen palvelujen, kuten hakukoneen ja sähköpostin 

käyttö helpottuu. Sen avulla voi myös lukea 

esimerkiksi päivän uutisia, Elisa.net-portaalia 

ja tv:n ja radion ohjelmatietoja. 

”Päätelaitekehitys on avannut mahdollisuuksia 

kehittää uudenlaisia mobiilipalveluiden käyttöä 

helpottavia käyttöliittymiä. Elisa Mobi on esimerkki 

siitä, miten operaattori voi räätälöidä puhelimen 

laitevalmistajan kanssa siten, että palveluiden 

käyttäminen on entistä helpompaa”, johtaja 

Pasi Lehmus Elisasta sanoo. 

Mobin mukana tuodaan tarjolla myös uusi 

ville, se tunnistetaan imei-koodin ja mac-osoitteen 

perusteella, tarkistetaan käyttöoikeudet ja 

päästetään verkkoon. Järjestelmän kautta laitteeseen 

voidaan työntää esimerkiksi uusimmat kalenterit 

ja sähköpostit, tiedotteet tai tietoturvaohjelman 

päivitykset. 

Ratkaisua esitteli ensimmäisenä ulkoistuspalveluita 

tarjoava Fujitsu Services Suomesta. Sen 

telepalveluiden johtaja Juha Korsimaa kertoi, että 

tekniikalla voidaan ottaa päätelaite etähallintaan, 

ja palauttaa esimerkiksi kadonneet tai pieleen 

menneet asetukset sekä opastaa käyttäjää 

teknisen ongelman kanssa siirtymättä fyysisesti 

paikalle. 

Korsimaa sanoikin, etteivät älypuhelimet ole 

enää villejä ja vapaita, vaan it-osaston hallittavissa 

siinä missä kannettavat tietokoneetkin. Korsimaa 

myös lupaili, että yrityksen lähiverkon hyödyntäminen 

tuo yrityksille säästöjä tietoliikennekuluissa, 

kun tietoa ei haeta paikallisverkossa ilmateitse 

operaattorin kautta. 

Nokian mobiiliratkaisujen johtaja Scott Cooper 

ennusti avauspuheessaan, että yritysten älypuhelinten 

ykkössovelluksena pysyy sähköposti. 

Cooperin mukaan mobiilisähköpostin kehityskaari 

muistuttaa pc:n vastaavaa: ”Nyt mobiilisähköpostissa 

ollaan samassa vaiheessa kuin pcmaailmassa 

vuonna 1992, joten tulevina vuosina 

edetään nopeasti kohti massamarkkinoita.” Nokia 

arvioi, että lähivuosina jo 30 prosenttia yritysten 

työntekijöistä voi lukea sähköpostia mo- 

TK 

biililaitteellaan. 

”Mobi ei ole 

kytkykauppaa, 

koska se ei sido 

käyttäjää 

tiettyyn verkkoon. 

Siinä on 

kaikki, mitä 

laki kytkykauppakiellon 

aikana sallii”, 

Pasi Lehmus 

toteaa. 

kiinteähintainendatapaketti-vaihtoehto 

Elisa 

Prodata 10, 

joka sisältää 

10 megatavua datasiirtoa kuukaudessa ja maksaa 

6,10 euroa. Paketin puitteissa pystyy hyvinkin 

hoitelemaan jonkin verran sähköpostia, uutisten 

lukua tai Google-hakuja, mutta esimerkiksi tv:n 

uutisvideoilla kolahtaa pää katosta läpi heti alkuunsa. 

Rajan ylitys tuo laskuun lisää samat 6,10 

euroa aina 10 megan välein. 

TK 

Ari Karkimo 

ajankohtaista 

■ ■ ■ 

Pentium 4:ssä 

turva-aukko 

Tietoturvan pahimpiin kuulunut 

pelko on tavallaan täyttynyt, kun 

kanadalainen 23-vuotias opiskelija 

on löytänyt Intelin Pentium 4 - 

prosessorista turva-aukon. Haavoittuvuus 

antaisi rikollisille jopa 

mahdollisuuden varastaa salasanoja, 

mutta Intel tyynnyttelee 

kohua vakuuttamalla, että hyperthreading-toiminnosta 

löytynyt 

haavoittuvuus ei tuo merkittävää 

riskiä käyttäjille. Hyökkäyksessä 

palvelimelle asennetaan pieni vakoiluprosessi, 

joka hypersäikeistyksen 

ansiosta jakaa prosessorin 

L2-tason välimuistin opensslsalakirjoitusprosessin 

kanssa. 

Kuuba loikkaa 

Linuxiin 

Kuuban valtio aikoo hylätä Windowsin 

ja siirtää julkisen sektorin 

käyttämään Linux-käyttöjärjestelmää. 

Valtion informaatioteknologian 

viraston johtaja Roberto del 

Puerto kertoo, että käytössä on 

jo noin 1 500 Linux-tietokonetta. 

Del Puerton mukaan virasto työskentelee 

parasta aikaa lakiteknisten 

seikkojen parista, jotka 

täytyy selvittää ennen kuin Windowsista 

voidaan luopua. Hän ei 

kertonut tarkemmin hankkeen aikataulusta, 

koosta tai esimerkiksi 

siitä mihin Linux-versioon Kuuba 

on päätynyt. Linuxiin siirtyminen 

kuitenkin tehdään vähittäin 

eikä kertahankkeena. 

Operaattorit sopivat 

kiistansa 

Matkapuhelinverkkojen yhteenliittämismaksuista 

viime kuukausina 

äänekkäästi peistä taittaneet 

Sonera, Elisa ja Finnet ovat 

päässeet asiassa sopuun. Esimerkiksi 

Telia-Sonera maksaa 

muille korvauksia lähes 50 miljoonaa 

euroa, ja jatkossa yhteenliittämismaksut 

halpenevat 

parikymmentä prosenttia. Operaattorit 

ovat myös vetäneet takaisin 

kaikki oikeustoimet toisiaan 

vastaan asian tiimoilta. Yhteenliittämismaksuillatarkoitetaan 

maksuja, jotka verkko-operaattori 

perii toisen operaattorin 

verkosta tulevien puhelujen yhdistämisestä 

tai välittämisestä. 


ajankohtaista 

■ ■ ■ 

VTT:ltä digi-tvlähetyksiä 

VTT kokeilee kaupallisia digitelevisiolähetyksiä 

Otaniemessä ja 

Pirkanmaalla opetus- ja tutkimustarkoituksessa. 

Tutkimuksen 

avulla halutaan selvittää, mitkä 

alueelliset, esimerkiksi asuinkuntaa 

koskevat palvelut sekä ohjelmat 

ovat kuluttajia kiinnostavia 

ja sopivat juuri television kautta 

tarjottaviksi. VTT rakentaa kesän 

2005 aikana digitaalisen television 

koelähetysverkon Pirkanmaalle. 

Otaniemessä toiminta 

painottuu tekniikan kehittämiseen 

ja digitelevision kokeiluun 

opetuksessa. 

Tietokoneita 

panttivankeina 

Yhdysvalloissa on törmätty tapauksiin, 

jossa automaattinen 

nettihyökkäys salakirjoittaa tietokoneen 

työtiedostoja, ja kiristää 

omistajalta 200 dollarin lunnaita 

tietojen pelastamiseksi. Hyökkäys 

käynnistyy, jos pahaa aavistamaton 

käyttäjä onnistutaan 

houkuttelemaan hyökkääjän nettisivuille. 

Uhrikoneelle yritetään 

päästä Microsoftin Internet 

Explorer -selaimen turva-aukon 

kautta. Jos selainta ei ole paikattu, 

sivuilta voidaan ladata koneelle 

Trojan.Pgpcoder -troijalaisohjelma, 

joka aloittaa tihutyöt. 

Netscape loi 

turvaseulan 

Toukokuussa julkaistun Netscape-nettiselaimen 

paluu alkoi noloissa 

merkeissä. Vain vuorokausi 

julkaisun jälkeen erityisesti tietoturvan 

avulla markkinoidusta 

”turvaselaimesta” jouduttiin korjaamaan 

44 turva-aukkoa, joista 

monet olivat kriittisiä. Netscape 

8 -selain perustuu Firefox-selaimeen, 

josta oli juuri löydetty lukuisia 

turva-aukkoja. Firefoxista 

ehdittiin jo ennen Netscapen julkaisua 

tuoda uusi korjattu 1.0.4versio, 

mutta sitä ei päivitetty 

vielä kehitteillä olevan Netscapen 

koodiin. Netscape korjasi 

virheensä nopeasti, mutta turvaselaimen 

maine on jo kolhuilla. 

Ari Karkimo 


Imac G5 sai lisäpotkua 

TAPIO SALMINEN 

Apple on päivittänyt alun perin koti- ja oppilaitoskäyttöön 

suunnattua Imac G5 -tuotelinjaansa 

entistä vauhdikkaammaksi ja monipuolisemmaksi. 

Samalla entistä kotikonetta on ajateltu 

uusiksi myös pienyritysten kannalta, sillä Imac G5 

on houkutellut myös ammattikäyttäjiä. 

Ulkoisesti mikään ei ole muuttunut, mutta sisällä 

on paljon muutoksia. Prosessoriksi on nyt 

tarjolla 1,8 tai 2,0 gigahertsin G5-suoritin. Kaikissa 

koneissa edullisinta 17-tuumaista versiota 

myöten on nyt myös vakiona puoli gigatavua 

muistia, joten erillinen muistipäivitys ei enää ole 

heti tarpeen. Osasyyllinen vakiomuistimäärän 

kasvattamiseen saattaa olla koneissa vakiona oleva 

uusi Mac OS X 10.4 Tiger, joka syö hiukan 

edeltäjäänsä enemmän muistia. 

Suorituskykyä vauhdittaa myös nopeammaksi 

päivitetty näytönohjain. Kaikissa malleissa on vakiona 

Atin Radeon 9600, joka on varustettu pelaamiseen 

ja vaativampaan käyttöön kohtalaisesti 

riittävällä 128 megatavun muistilla. Entisissä 

malleissa oli 64 megatavua näyttömuistia. 

Kaikissa Imac G5-malleissa edullisimmasta kalleimpaan 

on nyt vakiona yhdysrakenteinen Airport 

Extreme -verkkokortti ja bluetooth. Näin 

Tietoturvarikos ei saa yllättää 

ARI KARKIMO 

Aku Hilve korostaa, 

että 

tietotekniikkarikoksiinvarautuminen 

on osa 

normaalia 

tietoturvatyötä. 

Helsingissä tehtiin poliisille viime vuonna ilmoitus 

63 tietotekniikkarikoksesta, joiden kirjo 

ulottui luvattomasta tietojärjestelmien käytöstä 

petokseen. ”Kunnollinen tietoturvatyö auttaa 

varautumaan tietotekniikkarikoksiin”, Helsingin 

poliisin tietoturvapäällikkö Aku Hilve tähdentää. 

Hän muistuttaa, että varautumisessa kyse on paljosta 

muustakin kuin teknologiasta. 

”Tekniikan lisäksi tietoturvatyötä on yhtä lailla 

menettelytavoista sopiminen ja käyttöoikeuksien 

tarkoituksenmukainen rajaaminen. Riskienhallintakaan 

ei tietoturva-asioissa ole aina kunnollis- 

Uusien Imac G5:n 

tekniikkaa on 

hiottu monelta 

kantilta. 

käyttäjän ei enää tarvitse miettiä Imacia ostaessaan, 

olisiko bluetooth mahdollisesti tarpeen joskus 

tulevaisuudessa. 

Myös kiintolevyjen kapasiteetti on kasvanut. 

Kahdessa edullisemmassa mallissa on vakiona 160 

gigatavun serial-ata-levy, 20-tuumaisessa lippulaivassa 

250-gigatavuinen. Tilalle voi valita suurimmillaan 

peräti 400 gigatavun levyn. 

Dvd-kirjoittava Superdrive-asema on niin ikään 

päivitetty uuteen versioon. Se tukee nyt sekä plusettä 

miinuslevyjen polttoa r- ja rw-muodoissa. Lisäksi 

uusille kaksikerroksisille levyille kirjoittaminen 

on vihdoin mahdollista. 

Uudet Imac G5 -koneet ovat jo myynnissä, ja 

hinta on edeltäjiä edullisempi. 20-tuumaisen huippumallin 

hinta on 1 849 euroa, edullisimman 17tuumaisen 

koneen saa omakseen 1 329 eurolla. TK 

Kuva: Apple 

ta”, Hilve toteaa. 

”Riskien todennäköisyys ja taloudelliset vaikutukset 

pitää selvittää, sen jälkeen niitä voi pienentää, 

poistaa tai siirtää vakuutusyhtiölle. Riskejä 

on monenlaisia, uhattuna voi olla tiedon 

saatavuus, eheys ja luottamuksellisuus. Ne voivat 

kohdistua verkkoihin, palvelimiin tai palveluihin”, 

hän luettelee. 

Varautumisen perustana on se, että suojataan 

verkko ja palvelimet sekä huolehditaan ylläpidosta 

ja päivityksistä. Varmuuskopiointi on hoidettava 

arvioitujen riskien mukaisesti. 

Käytön valvonnan on oltava kunnossa, jotta tiedetään 

kuka tekee ja mitä. Vastuut pitää määritellä 

selkeästi ja vastuuhenkilöt on nimettävä. 

”Dokumentointi on tärkeää. Tietomurtojen 

selvittämisessä auttaa lokitietojen mahdollisimman 

laaja kerääminen. Tutkinnan kannalta on 

myös tärkeää, että palvelinten kellonajat ovat oikeellisia”, 

Aku Hilve sanoo. 

Hilveen mukaan ensimmäinen tehtävä, kun 

epäillään jotain hämärää tapahtuneen, on varmistua 

ensin, ettei kyse ole tietoliikennehäiriöstä 

tai muusta viasta. 

”Jos yhä näyttää, että ollaan tekemisissä rikoksen 

kanssa, kaikki todisteet pitää ottaa talteen. 

Sitten on nimettävä yhteyshenkilö ja myös varattava 

henkilöresursseja tapahtuneen selvittämiseen. 

Tämän jälkeen otetaan yhteys poliisiin”, 

hän opastaa. 

TK

Identiteeteistä pidettävä huolta 

ARI SAARELAINEN 

Identiteetin hallinta nousee vauhdilla uudeksi italan 

miljardibisnekseksi. Kehityksessä näkyy, 

että väärien identiteettien käyttäminen ja identiteettivarkaudet 

ovat Yhdysvalloissa nopeimmin 

kasvava rikollisuuden laji, joka aiheuttaa 12 miljardin 

dollarin liiketoimintatappiot vuodessa. 

Sähköisessä asioinnissa täytyy heti tietää, kuka 

ovella kolkuttaa. Sitä varten tarvitaan tehokkaita 

portinvartijoita, jotka tarkistavat, millä asioilla tulija 

on, mihin hänellä on pääsy ja mitä hän siellä 

saa tehdä. 

”Identiteettien hallinnan markkinoiden arvo on 

yli 5,8 miljardia dollaria, ja Metagroupin mukaan 

osuutemme on 28 prosenttia”, Sunin identiteettien 

hallinnan johtaja Kirk Brown sanoo. 

Sun on käyttäjäprovisioinnin globaali markkinajohtaja. 

Yhtiö julkisti alkuvuodesta kattavan, 

neliportaisen kokonaisuuden käyttäjäprovisiointia 

varten. Access Manager, Identity Manager, Directory 

Server ja Identity Auditor hoitavat käyttäjätunnistuksen, 

valtuutuksen ja itse sisäänpääsyn 

sekä käyttäjärekisterin hallinnan. 

Sunin teknologialla voi saumattomasti virtualisoida 

erityyppisiä rekistereitä. Brownin mukaan 

kilpailijoilla ei ole vastaavaa pakettia sekaympäristöihin, 

ja asennuksista 80 prosenttia onkin teh- 

Nero osaa muutakin kuin polttaa 

ARI KARKIMO 

Yksi Nero poltti 

Rooman, toinen 

levyjä. Patrick 

Peeters 

muistuttaa, että 

yhtiössä 

osataan muutakin. 

Cd- ja dvd-polttosoftastaan parhaiten tunnettu 

ohjelmistotalo Nero pyrkii tarmokkaasti kohentamaan 

otettaan pohjoismaisista markkinoista. 

Samalla se haluaa monipuolistaa ilmettään: 

”On epäoikeudenmukaista leimata meidät vain 

polttosoftan valmistajaksi”, myyntijohtaja Patrick 

Peeters harmittelee. 

”Nero 6 ei ole vain poltto-ohjelma, se multimediapaketti, 

jolla voi tehdä kaiken tarpeellisen. 

Työpöydillä on aivan turhaa kuvakkeita videoiden, 

valokuvien ja audion käsittelyyn ja toistamiseen, 

kaikkeen tuohon pääsee käsiksi yhdestä Ne- 

Kirk Brown 

esittelee Sunin 

ratkaisua 

identiteettien 

hallintaan. 

ty muihin kuin Sun-ympäristöihin. 

Sunin Suomen-yksikön practice manager Mikko 

Soirola kertoo, että Suomessa identiteettien 

hallinnan tarpeeseen törmätään jatkuvasti. 

”Julkishallinnossakin halutaan siirtää palveluja 

verkkoon. Esimerkiksi Imatralla on alkamassa 

nettilääkärikokeilu, ja sitä ennen pitää varmistua 

siitä, ettei potilaskertomuksia ja muuta arkaluontoista 

informaatiota välity vääriin käsiin”, Soirola 

valottaa. 

Identiteettien hallinnan ratkaisujen käyttäminen 

tuottaa myös rahallista hyötyä. ”Kun hallinta 

on kunnossa, liiketoimintaa voidaan automatisoida. 

Saadaan paremmin rasvattu kone”, Soirola 

kuvailee. 

TK 

ro-kuvakkeesta”, Peeters kehuu. 

Oma osuutensa suppeaan Nero-mielikuvaan on 

sillä, että täyden kattauksen saa vain ostamalla ohjelman 

sellaisenaan. Suurin osa Nero-käyttäjistä 

on saanut sovelluksen joko tallentavan aseman tai 

tietokoneen kylkiäisenä. Näiden oem-versioiden 

laajuus vaihtelee, mutta täyttä tarjontaa niissä ei 

koskaan ole. 

Kappaleissa laskettuna oem-versiot hallitsevat 

Nero-kauppaa, niitä on peräti 95 prosenttia myydyistä. 

Nero on poltto-ohjelmien ykkönen, lähimmät 

haastajat ovat Roxio ja Pinnacle. Pitkän päälle 

Peeters arvelee Microsoftin olevan kovin kilpailija. 

”Windowsin Longhornin on luvattu sisältävän 

paljon sellaista mitä me teemme. Vaikka Microsoftin 

tuotteet ovatkin aina myöhässä, alan kultainen 

sääntö on, ettei sen kanssa kannata kilpailua. 

Ehkäpä sitten on etsittävä elintilaa niistä aukoista, 

jotka Longhorn jättää.” 

Aikaisemmin Ahead-nimellä toiminut Nero 

etsii liiketoimintaa myös uudenlaisilla tuotteilla. 

Se myy myös kehittämäänsä Mpeg4-standardiin 

pohjautuvaa Nero Digital -pakkauskoodekkia, joka 

pakkaa niin videota kuin audiotakin. 

Toinen päänavaus on voip-puheluratkaisu Sipps, 

jota ei myydä paketoituna vaan oem-tuotteena esimerkiksi 

pc:n tai web-kameran mukana. Sen uskotaan 

leviävän myös operaattoreiden kautta. TK 


ajankohtaista 

■ ■ ■ 

UUTISHUONEESTA 

ARI KARKIMO 

Laajakaistakisaa 

■ Konsulttiyhtiö Capgemini on 

tutkaillut Suomen laajakaistamarkkinoiden 

tilaa ja heristää varoittavasti 

etusormeaan. Alan 

kannattavuus on kuulemma niin 

heikko, että kunnian kukko ei 

kohta laula. Ei ainakaan, jos 

asiakkaiden sieluista käydään kilpailemaan 

verissä päin toinen 

toistaan alhaisemmilla hinnoilla. 

Kilpailuun pitäisi sen sijaan 

käydä palveluilla. Capgeminiläiset 

tarjoavat malliksi manner-Euroopassa 

hyväksi havaittua triple 

playta: laajakaistaliittymän kanssa 

samaan pakettiin nivotaan 

nettipuhelut ja tv-ohjelmat. 

Entäpä, kun kaikki tarjoavat 

samanlaista triple play -pakettia? 

Sitten varmaan kilpaillaan taas 

hinnoilla. Voi olla, että minulta jäi 

jotakin ymmärtämättä, mutta eipä 

olisi ensimmäinen kerta. 

Minulle laajakaistapalveluksi 

riittää nopea, luotettava ja halpa 

väylä nettiin. Lankapuhelinta tulee 

enää harvoin käytettyä – kyllä 

ne sukulaiset soittavat minulle, 

jos en itse soita. Ja jos eivät, niin 

kyllä joku savoa vääntävä lehtitilauksen 

kaupustelija soittaa. 

Televisiolupa varmaan pitäisi 

maksaa joka tapauksessa, vaikka 

ohjelmatarjonta on sellaista, ettei 

parempaa ajanvietettä ole vaikea 

keksiä. Vielä lisää turhia ohjelmia 

tarjolle? Ei kiitos. 

Heti Capgeminin selvityksen 

jälkeen kuultiin, että Saunalahti 

pyrkii tarjoamaan halvempaa laajakaistaa 

entistä laajemmalle alueelle. 

Mutta menkääpäs kysymään, 

pystyykö se suodattamaan 

roskapostit postiosoitteesta, josta 

on kuukausimaksuja makseltu jo 

lähes kymmenen vuotta. Yhdestä 

laatikosta se ei onnistu edes rahalla, 

kahdesta kuvetta kaivamalla. 

Google kyllä suodattaa 

roskat pois ilmaisesta Gmailistaankin 

ihan maksutta. 

Onnea laajentumispyrkimyksille, 

sitä tarvitaan! TK 


■■■LAAJAKAISTASEURANTA 

TERO LEHTO 

Uutta tekniikkaa ja nopeuspäivityksiä 

Toukokuun lopulla ei nähty juuri hintamuutoksia 

suurimpien operaattoreiden pääkaupunkiseudun 

tai suurimpien kaupunkien hinnoissa. Edullisimmat 

tilaajaliittymät ovat laskeneet alle 20 

euron kuukausitaksaan. 

Merkittävimmät hinta- ja 

nopeusmuutokset seuranta-alueella 

olivat HTV:n 

3M-liittymän muuttaminen 

kuuteen megabittiin. Vanha nopeusluokka 

jäi samalla hinnastosta 

pois. HTV myös poisti 

10M-liittymänsä hinnastosta 

kokonaan. 

Sonera taas nosti osan kaapeli-tv-liittymistään 

neljästä megabitistä 

kahdeksaan megabittiin. 

Myös muutaman hitaamman 

portaan nopeusluokka 

nousi. Muutokset koskivat palvelun 

laajinta saatavuusaluetta. 

Adsl2-tekniikkaa testataan 

Isot operaattorit ovat kertoneet 

jo pilottihankkeistaan adsl2- ja 

adls2+-tekniikoilla, joilla adslliittymien 

nopeudet 

sisäänpäin saadaan LABS 

yli 10 tai jopa yli 20 

megabittiin sekun- 

40 

nissa. Toistaiseksi 35 

tekniikka on osoittautunutepävar- 

30 

maksi, eikä sitä siksi 25 

käytetä laajasti etenkään 

suurissa kaupungeissa. 

Uuden adsl2- ja 

adsl2+-standardin 

20 

LABS 

euroa 

50 

45 

40 

35 

30 

25 

20 

Elisa 2M 

49 48 48,5 

DNA 2M 

euroa 

2 MBPS -LIITTYMIEN HINNAT KESÄKUUSSA 

Saunalahti 2M 

24,9 

Welho 2M 


päätelaitteiden kanssa on ollut 

yhteensopivuusongelmia operaattoreiden 

dslam-yksiköiden 

kanssa. Ongelmien odotetaan 

korjaantuvan vielä tänä vuonna, 

ja onneksi adsl-verkkopäätteet 

ovat yleensä helposti päivitettävissä 

web-pohjaisen käyttöliittymän 

kautta. 

Uutta tekniikkaa on viety 

kuitenkin tuotantoon asti, näkyvimmin 

Saunalahti omilla 

runkoverkon (Saunaverkon) 

saatavuusalueillaan. Tuoreimpana 

esimerkkinä Vakka-Suomen 

puhelin kertoi aloittavansa 

adsl2+-liittymien toimitukset 

Uudenkaupungin ympäristössä. 

69 euron kuukausimaksua 

vastaan tarjotaan enintään 25 

megabitin kaistaa sisäänpäin. 

500 KBPS -LIITTYMIEN HINNAT KESÄKUUSSA 

23,9 

46 46 

28 

41,9 

Telia-Sonera 2M 

Go Home 2M 

25 23,9 23,9 

Elisa 512 

Saunalahti 512 

DNA 512 

Welho 525 

Telia-Sonera 512 

Go Home 512 

47 

Netsonic 2M 

44,8 

Maxinetti 2M 

Myös Päijät-Hämeen puhelin 

kertoi tuovansa markkinoille 

adsl2+-liittymät enintään 16 megabitin 

teoreettisella tiedonsiirtonopeudella 

sisäänpäin. Operaattori 

kertoo asentaneensa uuden 

tekniikan kanssa yhteensopivat 

keskuksensa isoimpiin taajamiin, 

kuten Heinolaan, Lahteen, Orimattilaan 

ja Sysmään. 

Pullonkaulat muualla 

Nyt uutta liittymää hankkivan ei 

kannata välttämättä enää ostaa 

vanhanmallista adsl-päätettä, 

jos muuten löytää vaatimuksia 

vastaavan laitteen, koska adsl2päätelaitteidenkin 

hinnat ovat 

laskeneet reilusti alle 100 euroon. 

Moni kahdeksan megabitin 

tai ”täyden kaistan” liittymän 

ostaja on ainakin nettikeskusteluiden 

perusteella joutunut pettymään 

odotettua alhaisempiin 

nopeuksiin. Liittymien nimellisnopeuksien 

kasvaessa lähelle ja 

yli 10 megabittiin kasvaa myös 

ulkoisten pullonkaulojen riski, 

sillä verkon tukos tulee todennäköisesti 

vastaan jossain ulkomaanliikenteen 

solmussa. TK 

Laajakaistaliittymien hintakehitys 2–6/2005 

helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu 

Elisa ADSL 

256k/256k 19,9 19,9 19,9 19,9 19,9 

512k/512k 24,9 24,9 24,9 24,9 24,9 

1M/512k 36 36 36 36 36 

2M/512k 49 49 49 49 49 

4M/512k ** ** ** ** ** 

8M/1M 59 59 59 59 59 

Finnet (DNA Finland, pk-seutu) 

256k/256k 19,9 19,9 19,9 19,9 19,9 

512k/512k 23,9 23,9 23,9 23,9 23,9 

1M/512k 37 37 37 37 37 

2M/512k 48 48 48 48 48 

4M/512k ** ** ** ** ** 

8M/1M (*1 48 48 48 48 48 

Saunalahti ADSL (Saunaverkko, pk-seutu) 

256k/256k 19,5 19,5 19,5 19,5 19,5 

512k/512k 24 24 24 24 24 

768k/768k 30 30 30 30 30 

1M/768k 36 36 36 36 36 

2M/768k 42 42 42 42 42 

8M/1M (full-rate) 45 45 45 45 45 

12M/1M (adsl2 full-rate) 

HTV Welho 

55 55 55 55 55 

Welho 275 / 100k 19,9 19,9 19,9 19,9 19,9 

Welho 525 / 200k 25 25 25 25 25 

Welho 1M / 300k 36 36 36 36 36 

Welho 2M / 400k 46 46 46 46 46 

Welho 3M / 500k 55 55 55 55 

Welho 6M / 500k 

Telia-Sonera ADSL 

55 

256k/256k 19,9 19,9 19,9 19,9 19,9 

512k/512k 23,9 23,9 23,9 23,9 23,9 

1M/512k 35 35 35 35 35 

2M/512k 46 46 46 46 46 

8M/1M 

Telia-Sonera Kaapeli-tv 

58 58 58 58 58 

256k/256k 19,9 19,9 19,9 19,9 

300k/256k 19,9 

512k/256k 25 25 25 25 

700k/256k 25 

1M/256k 29 29 29 29 29 

2M/256k 38 38 38 38 38 

8M/1M 58 58 58 58 58 

8M/512k 

Netsonic Prolink+A18 ADSL 

46 46 46 46 46 

1M/512k 39 39 39 39 39 

2M/512k 47 47 47 47 47 

4M/640k * 57 57 57 57 57 

8M/1M 

Maxinetti Multi Lite 

61 61 61 61 61 

512k/512k 31,9 

2M/512k 44,8 44,8 44,8 

8M/1M 56,9 56,9 56,9 

*1 Saatavuus rajoitettu, ** Ei saatavissa 

Pääkaupunkiseudulla 512 kilobitin laajakaistayhteyteen pääsee kiinni noin 

25 euron kuukausimaksulla. Taulukossa ei ole huomioitu mahdollisia avaus-, 

asennus- ja laitekustannuksia.

■■■ ENSITUNTUMA 

PANU MÄNTYLAHTI 

Microsoft Visual Studio 2005 Beta 2 

Ohjelmantekijä 

uusiutuu 

Microsoftin Whidbey-koodinimellä kutsuttu Visual 

Studio 2005 tuo paljon uutta etenkin Windowsohjelmoijan 

työkalupakkiin. Perinteisen sovelluskehityksen 

lisäksi paketissa on työkaluja web- ja 

tietokantaohjelmointiin. Visual Studion ulkoasua on sipaistu kevyesti modernimpaan suuntaan. 

Visual Studio 2005 on saatavilla 

useina eri versioina. 

Opettelu- ja harrastuskäyttöön 

suunnatuissa Express edition 

-kokoonpanoissa on yhdestä 

kolmeen kieltä. Yksikkötestauksen 

ja koodianalyysin välineet sisältyvät 

vain järeimpään Team 

System -versioon. Muita versioita 

ovat Standard ja Pro. 

Ulkoasultaan Visual Studio 

muistuttaa edelleen varsin paljon 

vanhempia 6.0- ja .net 2003 

-versiota. Käyttöliittymää on 

ehostettu automaattitäydennyksen 

ja kelluvien valikoiden 

osalta. Palettien pudottamista 

paikoilleen helpotetaan ponnahduskuvakkeella, 

joka näyttää 

pudotuskohdan asemoinnin. 

Automaattitäydennys tuntee 

uusia tiedostoja, ja tuki kattaa 

myös html:n. Tarjolla olevat 

vaihtoehdot valitaan projektiin 

liitettyjen otsikkotiedostojen 

perusteella. Editorissa on sisäänrakennettuvirhekooditulkki, 

jonka avulla Windows-api:n 

palauttaman numeerisen virhekoodin 

selitetekstin voi tarkistaa 

näppärästi. 

Virheitä etsimässä 

Virheenjäljittimeen (debugger) 

on lisätty karamellitoimintoja: 

tulosteet ilmestyvät pikkuikkunaan 

hitaasti, merkki kerrallaan. 

Keskeytyskohtiin (breakpoint) 

voi liittää toimintoja kuten 

viestejä tai makrojen suorituksia 

sekä laskureita, joiden 

avulla voidaan reagoida tiettyyn 

käyntikertaan. Poikkeusten 

sieppaamista voidaan lisäksi 

kontrolloida virheenjäljittimes- 


sä. Myös koodin tarkastelu virheenjäljittimessä 

on tehostunut, 

sillä useimpien tietorakenteiden 

sisältöä voi tarkastella 

suoraan koodinäytössä olevien 

työkaluvihjeiden avulla. 

Web-kehittäjien tarpeita varten 

versio tukee asp.net 2.0 -rajapinnan 

mahdollisuuksia ja 

kontrolleja. Code behind -toiminnon 

avulla aspx-sivuille yhdistetään 

sekä dokumentin 

koodi että rakenne, jolloin Visual 

Web Developerin tuottamista 

vb/cs-tiedostoista päästään 

eroon. 

Kääntäjät tukevat monisuoritinympäristöjä, 

joten laajojen 

projektien moduuleja voi 

kääntää rinnakkain eri suorittimilla. 

Myös kääntäminen 64bittisille 

x86-suorittimille onnistuu. 

Refaktorointi ei toimi J#tai 

C++ -koodissa, mutta C#- ja 

Visual Basic -kielien osalta se on 

mahdollista. 

Helppoa Windows-kehitystä 

Windows Forms -ohjelmistokehys 

(framework) on suunniteltu 

helpottamaan graafisten 

Windows-sovellusten ohjel- 

mointia. Visual Studio 2005 tukee 

kehyksen 2.0 -versiota, ja 

myös .net on päivitetty 2.0 -versioon. 

Mfc-luokkien ja Windows 

Forms -sovellusten yhteistoimintaa 

on helpotettu, ja 

C++:n stl-mallikirjastosta on 

tehty clr-virtuaalikoneelle sopiva 

versio. 

Managed Extensions for 

C++ on vanhentunut, ja tilalle 

ovat tulleet clr-virtuaalikoneen 

tarjoamat palvelut. Uusia 

muuttujatyyppejä varten syntaksia 

sekoitetaan lisäämällä 

hattu- ja prosenttimerkeille 

uusi merkitys. Niillä viitataan 

automaattisen roskankeruun 

piiriin kuuluvaan muistiin luotuihin 

rakenteisiin. 

C++ -kieltä on laajennettu läjällä 

uusia avainsanoja. Uudistuksien 

varjopuolena on standardinmukaisen 

C++ -ohjelmoinnin 

vaikeutuminen, sillä 

Whidbeyn laajennukset ovat 

houkuttelevan käyttökelpoisia. 

Visual Basic ja C# ovat saaneet 

tuen yleisille tietotyypeille 

(generics), joiden avulla yleiskäyttöinen 

tietorakenne voidaan 

sitoa yksittäiseen tieto- 

Visual Studion 

mukana asennetaan 

myös 

.net 2.0 -kirjastontestiversio, 

joten 

tuotantoympäristössäuutuutta 

ei kannata 

testata. 

tyyppiin. Vb.net-kieleen lisätyt 

nimiavaruudet toimivat samaan 

tapaan kuin C++ -kielessä, eli 

niiden avulla voidaan rajoittaa 

päällekkäisyyksiä ja moniselitteisyyksiä 

objektien nimeämisessä. 

Visual Basiciin on lisätty operaattorien 

ylikuormitus. 

Napsauta ja asenna 

Click Once -tekniikka helpottaa 

sovellusten jakelua työasemiin. 

Web-sivulle voidaan 

liittää helposti sovellus, jonka 

voi asentaa yhdellä hiiren napsautuksella. 

Järjestelmä toimii 

clr-ympäristön hiekkalaatikossa, 

joka valvoo turvallisuutta 

Javan hiekkalaatikon tapaan. 

Click Once -ohjelmat voidaan 

myös määrätä päivittymään 

automaattisesti sisäänrakennetulla 

kontrollilla. 

Kääntämistä hallitsemaan on 

tarjolla uusi Msbuild-sovellus, 

jonka konfiguraatiotiedostot 

ovat xml-muodossa. Ratkaisun 

esikuvaksi on helppo tunnistaa 

Java-alustan Ant. Tietokantavälineissä 

on tuki vielä julkaisemattomalle 

Yukonille, eli SQL 

Server 2005 -relaatiokannalle. 

Visual Studio 2005 beta 2 sisältää 

runsaasti uusia ominaisuuksia, 

joiden pääpaino kohdistuu 

ohjelmointikieliin, kääntäjiin 

ja kirjastoihin sekä ohjelmistokehyksiin. 

Visual Studion 

varsin toimivaan käyttöliittymään 

on tehty vain pikkuparannuksia. 

Uudet toiminnallisuudet 

helpottavat ohjelmointia, 

mutta sitovat niitä hyödyntävät 

sovellukset entistä tiukemmin 

Windows-alustaan. 

TK

■■■VAIKUTTAJA 

TEKSTI: ANTTI J. LAGUS • KUVAT: TIMO SIMPANEN 


Monipuolisuuden takuumies 


Yleisradion toimitusjohtajan Mikael Jungnerin mukaan 

ei riitä, että teknologiat ja väylät ovat kunnossa, 

vaan YLEn tärkein rooli on tuottaa sisältöä. YLE 

myös tuo uusia vaihtoehtoja Suomeen. 

■ Yleisradio on jatkossa entistäkin 

riippuvaisempi lupamaksuista, 

koska kaupallisten toimijoiden 

toimilupamaksu poistuu 

lähivuosina kokonaan. Lupamaksut 

nousevat vastaavasti 

noin 3 – 4 prosenttia vuosittain 

vuoteen 2010 asti. 

Jungnerin mielestä lupamaksu 

on edelleen hyvä diili. Noin 

50 sentillä 

päivässä saa 

kymmeniä 

tunteja televisiota, 

radiota ja 

lisäksi internet-sisältöä. 

Hänen mukaansa Yleisradio 

myös tuottaa ohjelmia 

tehokkaammin 

kuin muut pohjoismaiset 

yleisradioyhtiöt. 

”Kustannukset per 

tuotettu tunti ovat 

Suomessa edullisemmat. 

Myös 

toisella mittarilla 

eli laadulla 

arvioiden 

Yleisradion 

tilanne on hyvä.Yleisradiota 

pidetään 

riippumattomana, 

luo- 

■ KUKA? 


Ikä 40 vuotta 

Perhe Avioliitossa, yksi lapsi 

Koulutus 1997, oikeustieteen lisensiaatti 

Työura 

2005 – Yleisradio, toimitusjohtaja 

2002 – 2004 Microsoft, tietoyhteiskuntasuhteiden johtaja 

2000 – 2002 Pääministerin poliittinen erityisavustaja 

1999 – 2000 Oikeusministerin erityisavustaja 

1997 – 1999 Hallintoministerin erityisavustaja 

1996 – 1997 SDP:n eduskuntaryhmä, lainsäädäntösihteeri 

1995 – 1997 Lakiaisaintoimisto Jungner 

1995 – 1996 Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, assistentti 

Harrastukset sukeltaminen, tietokonepelit, elokuvat 

tettavana, monipuolisena ja laadukkaana”, 

Jungner luettelee. 

YLE ehkäisee USA:n 

tv-painajaisen 

”Siitä huolimatta, että yleisöjen 

segmentoitumista on havaittavissa, 

lähes 100 prosenttia suomalaisista 

viettää tätä nykyä 

viikossa vähintään kaksi tuntia 

Ylen ohjelmien parissa”, Jungner 

sanoo. 

Yleisradion tehtävä on Jungnerin 

mukaan huolehtia siitä, 

ettei kaikilta kanavilta tule 

pelkkää tietokilpailuviihdettä. 

Toisaalta Suomessa myös kaupalliset 

kanavat ovat eriytyneet 

niin, että MTV3:n ja Nelosen 

ohjelmaprofiili on erilainen. 

”On vaikea sanoa, miten tässä 

käy. Toivottavasti Suomessa 

ei tapahdu Yhdysvaltain kaltaista 

painajaista, jossa 60 – 70 

kanavaa lähettää lähes pelkkää 

samaa”, Jungner sanoo. 

Yleisradiokin seuraa ohjelmien 

suosiota katsojatutkimuksin, 

mutta YLEllä on Jungnerin mukaan 

pidempi pinna lopettamisen 

suhteen kuin kaupallisilla 

kanavilla, joilla päätös voidaan 

tehdä nopeastikin. 

Teknisellä puolella ohjelmatuotannossa 

ollaan menossa 

kohti nauhattomuutta.Digitaalisuuden 

ja nauhattomuuden 

edut 

tulevat Jungnerin 

mukaan todella 

esiin siinä vaiheessa, 

kun siihen päästään 

läpi koko tuotannon. 

Nauhojen 

kanssa töiden teko 

on huomattavasti 

aikaa vievempää 

kuin se, että koko

tuotanto on saatavissa digitaalisessa 

muodossa. Muun muassa 

haku helpottuu. 

It-maailman kolme trendiä 

Jungner näkee it-maailmassa 

kolme trendiä. Ensimmäinen on 

kaikkien laitteiden yhteentoimivuus 

ja niiden tulo olohuoneisiin. 

Kodin mediakeskuksessa 

tosin vielä riittää kehitettävää, 

ennen kuin siihen asetetut toiveet 

todella toteutuvat. 

Toinen on ihmisten halu 

tuntea historiansa. Aika moni 

haluaisi Jungnerin mukaan, että 

kuvausryhmä seuraisi omaa 

elämää alusta alkaen. Ihmiset 

haluavat kerätä elämästään valokuvia, 

videoita, lempitelevisiosarjoja 

ja –musiikkia. 

Kolmantena trendinä Jungner 

mainitsee liikkuvuuden ja 

esittele Nokian prototyyppilaitetta, 

jolla näkyy pienikokoiselta 

tarkalta kuvaruudulta 

televisio-ohjelmia. Laitteeseen 

tulee broadcast-signaalina digi-tv-lähetystä, 

joka ei käytä 

UMTS-verkkoa. Näin sen kuukausimaksu 

tulee olemaan ehkä 

”Kaksisuuntaisuuden 

tuovissa 

teknologioissa 

mhp on edelleen 

ykkösvaihtoehto.” 

vain kymmenisen euroa, jolla 

televisiota voi katsoa niin paljon 

kuin haluaa. 

Mobiili-tv laittaa 

telkkarin liikkeelle 

Mobiili-tv:n pilotissa on Helsingin 

seudulla 500 päätelaitetta. 

Palvelua kehittävät muun muassa 

Yleisradio, Nokia, operaattorit, 

MTV3 ja Sanoma wsoy. 

Käytetyn tekniikan ansiosta saadaan 

tehokkaasti pakatuksi jopa 

30 kanavaa. 

”Mobiili-tv:n ansiosta ihmiset 

eivät ole niin sidottuja kotiinsa, 

vaan voivat esimerkiksi 

bussissa tai junassa seurata uuti- 

”Maailma on pullollaan 

fiksuja ajatuksia. Sen 

sijaan, että niitä koettaisi 

itse keksiä, niitä 

voi myös alleviivailla 

kirjoista ja lehdistä”, 

Mikael Jungner sanoo. 

sia tai sarjaohjelmia”, 

Jungner sanoo. 

Mobiili-tv:ssä interaktiivisuus 

saadaan 

toteutetuksi helpommin 

telepalveluin 

kuin kotilaitteissa. 

Digitelevisioon 2000luvun 

alussa ladatut 

kaksisuuntaisuuden tekniset 

odotukset eivät ole Jungnerin 

mukaan täyttyneet. Toisaalta 

ihmiset ovat hankkineet mhpdigibokseja 

aika vähän. 

”Kaksisuuntaisuus kyllä tulee. 

Kaksisuuntaisuuden tuovissa 

teknologioissa mhp on edelleen 

ykkösvaihtoehto. Se on aika 

laajasti käytössä Euroopassa ja 

se on myös avoin. Uskoisin, että 

2007 – 2010 se alkaa olla laajojen 

kansanjoukkojen käytössä”, 

Jungner sanoo. 

Digitaalisuus säästää 10 

miljoonaa euroa vuodessa 

”YLEn 400 miljoonan euron liikevaihdosta 

tappio on 50 miljoonan 

euron luokkaa vuodessa. 

Digitointi ja eläkkeet eivät yksin 

riitä, vaan asioita on tehtävä tehokkaammin. 

Täällä on käynnissä 

paljon kehittämishankkeita, 

joilla haetaan säästöjä”, Jungner 

kertoo. 

Väki tulee vähenemään YLEssä 

eläkkeelle siirtymisen kautta, 

mutta on myös työtehtäviä, joita 

tarvitaan edelleen. Eläköityiminen 

tuo kuitenkin liikkumavaraa 

YLEn talouteen. Myös 

digimaailmaan siirtyminen tuo 

merkittävät säästöt – vuositasolla 

kymmenen miljoonaa euroa. 

YLEllä on myös uusia rahareikiä. 

Jungnerin mukaan esimerkiksi 

kotimaiseen draamaan 

on päätetty panostaa enemmän. 

Uudet palvelut, kuten arkistojen 

avaaminen, vaativat myös 

resursseja. 

”On vaativa paletti, että 

pysymme tietoyhteiskuntakehityksen 

ja mediakehityksen 

eturintamassa ja samaan aikaan 

voimme tasapainottaa talouden. 

Talouden tasapainottaminen ei 

saa johtaa siihen, että emme 

ole mukana tässä kehityksessä”, 

Jungner linjaa. 

Tietoyhteiskunta tarkoittaa 

Jungnerin mielestä viime kädessä, 

että ihmisten on mahdollisimman 

helppo päästä käsiksi 

siihen sisältöön, jota he haluavat 

– olipa tämä sisältö sitten 

viihdettä, elokuvia, urheilua tai 

tietoa. 

Digiradio tulee 

hitaammin kuin digi-tv 

Digiradio ei ole edistynyt samalla 

tavalla kuin digitaalitelevisio, 

koska useimpiin radioihin ei voi 

liittää digiboksin kaltaista lisälaitetta 

vaan joudutaan ostamaan 

uusi radio. Digiradio oli Jungerin 

mukaan kokeilu, joka on nyt 

tehty ja osaamista on saatu. Tulokset 

olivat, että jos digiradiosta 

olisi haluttu edetä, siitä olisi pitänyt 

tehdä valtakunnallinen. Tällä 

hetkellä se ei ole realistista, mutta 

jatkossa varmastikin kyllä. 

Digiradion aikataulu riippuu 

paljon siitä, miten kaupalliset 

toimijat etenevät. Digiradio 

pitää Jungnerin mielestä tehdä 

samanlaisena kansallisena 

hankkeena kuin digi-tv. Hän ei 

osaa sanoa, milloin se tapahtuu, 

mutta yksi merkkipaalu on uusien 

toimilupien myöntäminen. 

Tallennearkistojen avaamista 

on YLEssä selvitetty jo jonkin 

aikaa. Toteutus on vielä auki, 

sillä asiaan liittyy paljon käytän- 

MIKAEL JUNGNER ■■■ 

nön kysymyksiä tekniikasta ja 

hinnoittelusta tekijänoikeuksiin. 

Nykyään tekijänoikeudet otetaan 

huomioon jo ohjelmien tekovaiheessa, 

mutta vanhan aineiston 

tekijänoikeuksien haltijoita voi 

olla hankalaa jopa löytää. 

Helppous ja osaaminen 

tietoyhteiskunnan teemoja 

Tietoyhteiskuntasuhteiden johtajana 

Microsoftilla ennen Yleisradiota 

toiminut Jungner on sitä 

mieltä, että aiempi työ antoi maailmanluokan 

mittakaavan kuvan 

asioihin. Myös it-puolella sisältö 

alkaa olla ykkönen. Siellä puhutaan 

hänen mukaansa enemmän 

sisällöstä kuin tekniikasta. 

”Helppous ja osaaminen ovat 

myös suuria teemoja. Jos kansalaiset 

oppisivat käyttämään tietoyhteiskunnan 

palveluita, siitä 

syntyisi huomattavaa säästöä ja 

elämänlaadun parannusta. Perusidea 

on pitää asiat yksinkertaisina 

ja saada monimutkaistenkin 

tuotteiden yksikköhinta 

alhaiseksi laajojen markkinoiden 

ansiosta”, Jungner sanoo. 

YLE on tässä suhteessa Jungnerin 

mielestä pidemmällä kuin 

Microsoft, sillä televisio on helppokäyttöinen 

väline, joka on lähes 

kaikilla, mutta vain puolella 

suomalaisista on tietokone. 

”Olen koonnut kolmisen 

tietokonetta itse. Syy, miksi lopetin, 

oli se, että poltin yhden 

prosessorin. Laitoin puhdasta 

hopeatahnaa prosessorin ja 

jäähdyttäjäsiilin väliin laskeakseni 

lämpötilaa. Poistin näpelöinnissä 

syntyneen eristävän 

rasvakerroksen kynsilakan 

poistoaineella, mutta kävi niin, 

että tyttöystäväni kynsilakassa 

oli jonkin verran eristävää öljyä, 

joka poltti prosessorin saman 

tien”, Jungner kertoo. 

Jungnerin mukaan aiemmin 

kannatti koota koneet itse, sillä 

valmiiksi kootuissa koneissa ei 

ollut uusimpia komponentteja. 

Siinä pääsi jopa puolesta vuodesta 

vuoteen kehityksen edelle. 

Se tuli myös halvemmaksi. TK 

■ MIKÄ? 

Yleisradio toimittaa ohjelmia ja sisältöä televisioon, radioon ja internetiin. 

Yleisradion toiminnan keskeiset arvot ovat suomalaisuus, luotettavuus, 

riippumattomuus, monipuolisuus ja korkea laatu. Näitä arvoja YLE 

toteuttaa 3 600 henkilön voimin. 


■■■TULEVAISUUDEN TIETOTEKNIIKKA 

JANI ROSTI 

Digivideotuotanto 

muuttuu 

pientuottajan 

taivaaksi 

Ammattimainen videotuotanto elää voimakasta 

murrosvaihetta digitaalisen videon ansiosta. 

Pientuottaja voi pärjätä pelkällä kannettavalla 

tietokoneella, välijohdolla ja dv-kameralla. 

igitaaliset videokamerat ovat 

Dmuutamassa vuodessa korvanneet 

kokonaan analogiset 

kilpailijat kuluttajamarkkinoilta. 

Häähumun ja lasten juhlahetket 

voi tallentaa biteiksi jo 

muutaman sadan euron ostoksella. 

Kotikäyttäjän lisäksi digitaalisen 

videon kehittyminen 

vaikuttaa merkittävästi myös 

ammattimaisen videotuotannon 

parissa. 

Uutisointiin tai tapahtumien 

tunnelmakuvien välittämiseen 

■ CASE 


videoitse ei vaadita enää paljon. 

Kun kannettavienkin tietokoneiden 

tehot riittävät mennen 

tullen normaaliin videoeditointiin, 

kulkee selkärepun kokoisessa 

kuvauslaukussa helposti mukana 

pienen tuotantoyhtiön koko 

kalusto. Video on maailmalla 

jo muutaman tunnin sisällä 

kuvaamisesta, oltiinpa sitten kotitoimistolla 

tai maakunnan 

tangokarnevaaleilla. 

Siksi digitaalisen videon murroksessa 

ei ole niinkään merkit- 

Digivideo Nelosen tv-uutisten työkaluna 

Nelosen uutistoimitus on erinomainen 

esimerkki siitä, mitä digitaalinen 

video ammattikäytössä 

tarkoittaa. Kanavaa perustettaessa 

vuonna 1997 kaikki päästiin 

suunnittelemaan täysin puhtaalta 

pöydältä. 

Tuotantotekniikan päällikön 

Petteri Ryynäsen mukaan digitaalisuus 

näkyy uutistuotannossa entistä 

nopeammassa ja joustavammassa 

työskentelyssä. ”Kaikki materiaali 

on yhteisellä keskuspalvelimella, 

ja se on sieltä erittäin nopea 

työstää kohti valmista uutista.” 

Tulevaisuudessa nopeuden 

kannalta olennaista olisi Ryynäsen 

mukaan päästä eroon lopuistakin 

videotuotannon pullonkauloina 

olevista työvaiheista. 

”Kuvatun materiaalin tallentaminen 

nauhan sijasta tiedostomuotoisena 

muistikortille tai optiselle 

levylle nopeuttaa kuvauksen ja 

digitoinnin välistä työvaihetta, Ryynänen 

sanoo ja jatkaa: ”Osin samaan 

ongelmaan liittyen esimerkiksi 

uutistoimisto Reuters lähettää 

tulevaisuudessa uutismateriaalia 

maailmalta toimituksiin videovirran 

sijasta tiedostomuotoisena.” 

Yhtenä konkreettisena kehitysaskeleena 

Ryynänen mainitsee 

satelliitti- ja etäyhteyksien jatkuvan 

paranemisen. Myös digitaalisten 

kuluttajakameroiden tulo markkinoille 

näkyy Ryynäsen mukaan 

käytännön uutistyössä. 

”Laadun puolesta amatöörikaluston 

tuottama video on digitaalisuuden 

myötä entistä käyttökelpoisempaa, 

ja sen merkitys uutisoinnista 

tulee varmasti koko ajan 

kasvamaan”, Ryynänen ennustaa. 

”Esimerkiksi Aasian tsunami-katastrofin 

alkuvaiheessa huomattava 

osa kuvamateriaalista pohjautui 

amatöörikuvaajien materiaaliin. 

Digitaalinen video on helpottanut 

merkittävästi etenkin tuotannon 

editointivaihetta. Työskentelyyn 

riittää keveimmillään 

kannettava tietokone. 

tävästi kyse uudesta tekniikasta, 

vaan tuotantovaiheen dramaattisestayksinkertaistumisesta. 

Muutos on suoraan verrattavissa 

siihen, mitä digikameroiden 

rynniminen markkinoille teki 

perinteiselle filmikuvaamiselle. 

Kotikäyttäjiä kiinnostavat laitteiston 

edulliset hinnat ja am- 

Petteri Ryynänen 

(vas.) ja Teemu 

Järvinen. 

Harrastajakaluston 

myötä kameroita 

on nykyisin 

aina paikalla 

siellä missä 

tapahtuu, 

Ryynänen toteaa. 

Nelosen uutisten järjestelmävastaavan 

Teemu Järvisen mukaan 

ulkopuolisen digitaalisen kuvamateriaalin 

käyttö aiheuttaa 

myös täysin uudenlaisia haasteita. 

”Suurin ongelma nyt ja tulevaisuudessa 

ovat lukuisat eri kuvaformaatit 

ja siirrettävien videoiden 

koodekit,” Järvinen summaa. 

Suurimmiksi tulevaisuuden 

haasteiksi Ryynänen ja Järvinen 

summaavat juuri eri formaatit. ”Eri 

koodekit, tekniikat ja kuvasuhteet 

mattilaisia tuotannon nopeutuminen. 

Pientuotannolla kysyntää 

Edulliselle, joustavasti eri medioihin 

jaettavalle pientuotan- 

tarkoittavat jatkuvaa tarvetta 

muunnoksille eri formaattien välillä 

niin päivittäistä työtä kuin arkistointiakin 

varten”, Järvinen selvittää. 

”Vaarana on, että konversiot 

osittain syövät sitä nopeutta, joka 

digitaalisuudella on saavutettu. 

Vaikka uusista tekniikoista on uutistuotannossa 

kiistaton hyöty, ei 

etenkään siirtymäaika näyttäisi 

olevan täysin ongelmaton”, Ryynänen 

summaa. 

JANI ROSTI

■ TEKNIIKKA 

Open source -videoeditointia 

Videotuotanto muuttuu entistä 

edullisemmaksi avoimen ohjelmakoodin 

tarjonnalla. Linuxille 

kehitetyn Cinelerra -nimisen editointiohjelman 

avulla pääsee videotyöskentelyn 

pariin täysin ilmaiseksi. 

Cinelerra pystyy jopa 

pienimuotoiseen ammattilaistuotantoon. 

6-kanavaisen äänen 

ja hdtv-teräväpiirtoformaatin lisäksi 

ohjelma osaa hyödyntää 

nolle on kysyntää enemmän 

kuin koskaan aiemmin. 

Lähetysaikaa valtakunnallisilla 

tv-kanavilla ei riitä kaikille halukkaille. 

Esimerkiksi urheilu- ja 

tapahtumasponsoroinnissa liikkuvat 

kuitenkin merkittävät rahasummat, 

joiden vastineeksi 

halutaan näkyvyyttä myös niissä 

lajeissa, jotka eivät joka kodin lähetystaajuuksille 

pääse. 

Tästä syystä kaiken keskipisteeksi 

muodostuu internet. 

Edullinen ja vapaa julkaisukanava 

on täydellinen lisä keventyneen 

digituotannon jatkoksi, ja 

mahdollistaa taloudellisesti täysin 

uusia toimintamalleja. 

Yksittäisen, muutaman megatavun 

videon siirto katsojalle 

ei palveluntarjoajalle maksa 

enää kuin murto-osan siitä, mitä 

kyseisen kontaktin hinta mainostajalle 

on. Yksi esimerkki 

tästä on laajakaista- ja mobiiliasiakkaista 

kilpailevat operaattorit, 

jotka pyrkivät lisäämään palvelujensa 

houkuttelevuutta videopohjaisella 

erikoistarjonnalla. 

Www-video pienentää 

odotuksia 

Webbikäytössä erot ammattikaluston 

ja kuluttajakameroiden 

välillä tasoittuvat entisestään. 

Kun videota joka tapauksessa 

pakataan ja pienennetään alkuperäisestä, 

vähenee alkuperäisen 

laadun merkitys – ja siten myös 

paineet investoida tuotantokustannuksia 

nostavaan high end 

-kalustoon. 

Edullisempaa tuotantoa ajatellen 

on merkittävää sekin, että 

www-videoita kulutetaan nykyisellään 

muun surffauksen lomassa, 

ja niiden asema mediana 

on kuvagallerioiden ja passiivi- 

usean erillisen koneen renderöintifarmeja 

antamaan lisäpotkua 

tuotantoon. 

Käytössä on lukuisia työkaluja 

kuvan korjaamiseen ja käsittelyyn, 

ja avoimen rajapinnan 

kautta toiminnallisuuksia voi lisätä 

saatavilla olevin laajennuksin. 

Ehdottomasti tutustumisen 

arvoinen ohjelma löytyy osoitteesta 

heroinewarrior.com/ 

index.php3 

sesti katsottavan viihteen välimaastossa. 

Leikkeiden suorastaan 

oletetaan olevan tiiviitä ja lyhyitä, 

mikä on edullista, nopeaa 

tuotantoa ajatellen ideaalitilanne. 

Kohti massamediaa 

Internetissä jaettavaksi sisällöksi 

näyttäisivät muodostuvan yhä 

vahvemmin rinnakkaiset tuotannot, 

joilla peitetään sitä tarjontaa, 

jota valtakunnalliset mediat 

eivät kata. Pienemmät urheilutapahtumat, 

harrastukset 

ja matkailu löytävät internetin 

kautta yleisönsä, kun digitaalisen 

tuotannon ansiosta video myös 

pystytään toimittamaan perille 

taloudellisesti kannattavasti. 

Mainostajia kiinnostavan 

suuren näkyvyyden ehtona olisi 

kuitenkin päästä aktiivisesta sisällön 

hakemisesta siihen, että 

tarjonta valuisi näkyville nimenomaan 

ilman jatkuvaa 

klikkailua – passiivisen katsomisen 

ehdoilla. 

Varteenotettava väline tuotantojen 

esiin tuomiseen onkin 

esimerkiksi bannerimainonta, 

jossa mainostaja tarjoaisi nettisivun 

kulmassa napin painalluksesta 

käynnistyvää videovirtaa. 

Surffaajan pääasiallinen huomio 

olisi edelleen sivun pääasiallisessa 

sisällössä, mutta mielenkiintoinen 

tarjonta houkuttelisi 

katsomaan ohimennen 

myös videota – ja siinä sivussa 

sekaan upotettuja mainoksia. 

Kun video ei enää kilpailisi 

ajasta muun surffauksen kanssa, 

se nousisi lähemmäs kohti passiivisesti 

kulutettavaa massamediaa 

radion tai monitorin vieressä 

päällä olevan tv:n tapaan. Eikä 

sen jälkeen puhuttaisi enää 

pientuotannoista. 

TK 

Kuva: VTT 

DIGIVIDEO KAIKILLE ■■■ 

Silmää tarkempi konenäkö 

Yhä pienempien 

teknisten osien 

laadun tarkastamiseen 

ja biotekniikan 

pisaroiden havainnointiinihmisen 

näkökyky on 

riittämätön. VTT on 

kehittänyt konenäkötekniikkaa, 

jonka 

avulla voidaan tutkia 

0,1 millimetrin 

kokoisia osia kahta 

kameraa käyttäen. 

Konenäöllä saadaan esiin mikro-osan lohkeamat, naarmut ja pinnoitevirheet. 

Pisaroista konenäkö paljastaa niiden muodon ja koon. 

Tekniikalla helpotetaan myös pienten osien vaatimaa steriiliä käsittelyä. 

VTT:n järjestelmä määrittää aluksi osan tai pisaran paikan, sillä 

mikrokokoiset osat ovat käytännössä irti alustastaan pinnan epätasaisuuden, 

elektrostaattisten voimien, pölyn tai kapillaari-ilmiön 

vuoksi. 

Paikan määrityksen jälkeen kaksi mikroskooppia tarkistaa osan samanaikaisesti 

kahdelta eri suunnalta. Tulevaisuudessa järjestelmissä 

toimivat ohjatusti mikromanipulaattori ja -annostelija sekä mikroskoopit 

ja valaisimet. 

Golf-pallolle identiteetti 

Tuleeko viheriöllä kinaa siitä, kenen 

se pallo on, joka on lähinnä 

lippua? Harmittaako, 

jos pallo on pelattavissa, 

muttei löydy heinikosta? 

Golf on perinteistään 

tiukasti kiinni pitävä 

liikuntamuoto, muttei 

välty tietotekniikan soluttautumiselta. 

Tulevana kesänä 

kentillä voidaan nähdä yhdysvaltalaisen 

Radar golfin palloja, jotka löytyvät 

niiden lähettämän rfid-signaalin perusteella. 

Pallon etsimiseen käytetään tutkaa, joka tunnistaa identifioidut pallot 

jopa 30 metrin etäisyydeltä. Paikannin piippaa, kun se on suunnattu 

palloon. Näytössä näkyvän signaalin voimakkuusmittarin avulla 

voidaan suuntia palloa kohti. Paikannin maksaa 249 dollaria ja pallot 

vajaa kolme euroa kappale, mutta nehän eivät enää katoa. 

Sadan vuoden akkukesto 

Rochesterin yliopistossa on kehitetty tehokas ja pitkään kestävä ydinenergialla 

toimiva paristo. Betabatt-niminen yritys on aloittamassa niiden 

valmistamisen ja lupaa ensimmäisten versioiden tarjoavan 0,4 

milliwatin tehon kuutiosenttiä kohden. Pariston käyttöiäksi on laskettu 

12–20 vuotta, mutta jopa yli sata vuotta on mahdollista. 

Pitkää käyttöikää tarvitaan laitteissa, joissa pariston vaihtaminen 

on hankalaa, esimerkiksi meren alla, avaruudessa tai ihmisen sisällä. 

Paristot valmistetaan samalla tekniikalla kuin mikroprosessorit, joten 

teholähde voidaan myös sisällyttää mikroprosessoriin tai memstoimilaitteeseen. 

Tulevaisuudessa yhtenä sovellusmahdollisuutena on 

älykäs pöly. 

Radioaktiivisena aineena käytetään tritium-kaasua, joka on vedyn 

raskain isotooppi, Sen ytimessä olevista kahdesta neutronista toinen 

hajoaa beta-säteilyksi ja protoniksi. Tuloksena on pysyvä helium-3atomi 

ja elektroni, joka kaapataan valokennon tapaan toimivaan piielementtiin. 

Aiemmin elektronit on kaapattu tasomaiselle piilevylle. Rochesterissa 

on kehitetty menetelmä tehdä pinnasta erittäin huokoinen, jolloin 

elektroneja vastaanottava pinta-ala on 160-kertainen. Tämä antaa 

paristolle sen korkean hyötysuhteen. 

KIM LEIDENIUS 

Kuva: Radar 


petteri järvinen 

Diplomi-insinööri Petteri Järvinen on tietokirjailija ja tutkija. 

Blogimania 

”Kotimatkalla tulimme kotipitsan kautta. Mukaan 

tarttui neljä pitsaa, kaksi puolentoista litran kokista ja 

kaksi pringles-purkkia. Nyt tuhottuani kolmasosan 

satsista, olo on hieman raukea.” 

Lainaus on eräästä kotimaisesta blogista eli nettipäiväkirjasta. 

Niitä syntyy parhaillaan kuin sieniä sateella. 

Bloggaaminen on muotia ja sitä hypetetään aivan 

kuten kotisivuja kymmenen vuotta sitten. 

Moderni tekniikka tekee kirjoittamisen ja julkaisun 

luvattoman helpoksi. Siitä ei kuitenkaan ole 

apua, ellei ole mitään sanottavaa. 

”Antakaa anteeksi haukotteluni tekstin lomassa”, 

pyytää alussa lainattu bloggaaja itsekin. 

Mikä kumman blogi? 

Blogi on ylläpitäjänsä säännöllisesti päivittämä wwwsivu, 

jonka sisältö koostuu lyhyehköistä henkilökohtaisista 

merkinnöistä ja ajatuksista. Merkintöjä voi 

linkittää keskenään, niihin voi lisätä kuvia tai muuta 

multimediaa ja sivulla vierailleet lukijat voivat kommentoida 

niitä. 

Viimeistä ominaisuutta lukuun ottamatta kuvaus 

ei juurikaan poikkea perinteisistä www-sivuista. Onkin 

vaikea nähdä, mikä on synnyttänyt nykyisen blogimanian, 

kun kaikki sen elementit ovat olleet käytössä 

jo kymmenen vuotta. 

Onko kyse vain siitä, että ala tarvitsee muutaman 

vuoden välein uuden hypetyskohteen? Kotisivut ovat 

out, bloggaus on in. 

Päiväkirjablogit ovat yleensä tylsiä. Ketä ulkopuolista 

kiinnostaa kokiksen ostot, tenttiin valmistautumiseen 

liittyvä jännitys tai kuvaukset viikonlopun 

bailauksista? Aikana, jolloin jokainen haluaa 

julkkikseksi, blogi on jokahenkilön huomiotaloutta, 

eräänlaista tee-se-itse tosi-tv:tä. 

Jotain merkillistä on siinä, että samalla kun monet 

ovat huolissaan yksityisyydestään ja vastustavat lokitietojen 

keräämistä, toiset (ja jopa samat) vuodattavat 

henkilökohtaiset ajatuksensa ja tapahtumansa 

kuvien kera kaikkien katsottaviksi. 

Narsismin ja fobioiden ottaessa mittaa toisistaan 

ensin mainittu voittaa. 

Vaihtoehto valtamedialle? 

Olisi väärin tyrmätä blogit tosi-tv-kirjoittajien vuoksi. 

Monissa blogeissa on ilahduttavan elävää, värikästä 

kieltä. Jostain syystä toimittaja on monen nuoren toiveammatti. 

Ehkä meissä kaikissa asuu pieni journalisti, 

joka vain odottaa tilaisuutta astua ulos kaapista? 

Kaikilla ei ole mahdollisuutta kirjoittaa kolumneja 

tai yleisönosastokirjoituksia lehtiin. Silloin blogi on 

kaivattu ovi. 

Yhdysvalloissa blogeista on tullut todellinen ilmiö. 

Sikäläisessä blogosfäärissä on paljon ammattilaisten ylläpitämiä, 

omaan työhön liittyviä journalistisia bloge- 

ja, joiden anti on korkealuokkaista ja tarjoaa todellisen 

vaihtoehdon maan hömpähtävälle tiedonvälitykselle. 

Muistettakoon kuitenkin, ettei pelkkä julkaisu vielä 

tee mediaa. Vasta yleisö tuo merkityksen ja antaa 

mahdollisuuden vaikuttaa johonkin oikeasti. Jos jokainen 

nettikäyttäjä perustaa oman blogin, kenelle 

jää enää aikaa tai kiinnostusta lukea toisten blogeja? 

Amerikkalaisen kyselyn mukaan blogeja kirjoittavien 

nettikäyttäjien määrä nousi tammi-maaliskuussa 

seitsemästä prosentista yhdeksään. Samaan aikaan 

blogeja lukevien käyttäjien määrä laski samaiset 

kaksi prosenttiyksikköä 25:een. 

Nähtäväksi jää, kuinka pitkään nyt innostuneet 

bloggaajat jaksavat kirjoittaa päiväkirjaansa. Nettiin 

unohdetuista, vuosia päivittämättä olleista kotisivuista 

päätellen ei kovin pitkään. 

Toivottavasti parhaat blogit vakiinnuttavat asemansa 

ja keräävät yhä suuremman yleisön, samalla 

kun muut kuihtuvat pois. 

Sen jälkeen oikeastaan mikään ei olekaan muuttunut. 

Bloggaajasta ministeriksi? 

Blogit toimivat hyvin tiedon ja ajatusten välittämisessä, 

mutta bisnestä ne eivät ole – ei, vaikka Business 

Week -lehti nosti blogit toukokuun alussa kansikuvajutuksi 

ja uhosi, että ”blogs will change your business”. 

Vaikka yritykset nyt perustavat omia blogejaan, 

niitä ei mitenkään voi pitää yhtä mullistavana kuin 

www-sivuja aikanaan. 

Pikemminkin päinvastoin: leipätyönsä ohessa blogeja 

pitävät henkilöt saattavat kilpailla työnantajansa 

kanssa tai huomaamattaan paljastaa työhönsä liittyviä 

salaisuuksia. Blogeista seurannut kielteinen julkisuus 

on jo tuonut potkuja työntekijöille. 

Nuorten päiväkirjablogeihin liittyy toinenkin vaara: 

ne tulevat tarjoamaan tulevaisuuden oikeille toimittajille 

runsaasti materiaalia. 

Jos Jorma Ollila, Tanja Karpela tai Tarja Halonen 

olisivat pitäneet opiskeluaikoinaan blogia, mitä kaikkea 

mielenkiintoista niistä nyt löytyisikään! Esimerkiksi 

nykyisen presidentin nuoruuden aikainen toiminta 

Setassa tai Karpelan missivuoden ajatukset 

kiinnostaisivat nyt niin toimittajia kuin äänestäjiäkin. 

Lehdet arkistoivat valokuvia mahdollista tulevaa 

käyttöä varten. Ehkä niiden kannattaisi kerätä myös 

blogeja? Ja vaikkeivät keräisikään, kerran nettiin laitettu 

teksti on kenen tahansa kaivettavissa vuosienkin 

päästä. 

Tämän päivän bloggaajien kannattaa muistaa, että 

aikanaan heistä saattaa tulla pääjohtajia, ministereitä 

tai presidenttejä, ja silloin heidän tänään tekemiä merkintöjä 

luetaan julkisuudessa suurennuslasin kanssa. 

Seisotko päiväkirjasi takana vielä 20 vuoden päästäkin? 

TK 

”Narsismin ja 

fobioiden 

ottaessa mittaa 

toisistaan ensin 

mainittu voittaa.” 


■■■VERTAILU 

TEKSTI JA TESTIT: JUKKA TIKKANEN • KUVAT: TIMO SIMPANEN 

Kamera 

J ärjestelmäkameralla 

on aina ollut vahva 

maine muiden kameroiden joukossa. Se 

erottaa vakavat harrastajat näppäilijöistä 

ja ammattilaiset amatööreistä. Laadulla ja 

ominaisuuksilla on tietysti myös hintansa. 

Laadukkaimpien järjestelmäkameroiden 

hintataso saa asiaan vihkiytymättömän 

vaativalle 

harrastajalle 

Mukana vertailussa: 

• Canon EOS 350D 

• Nikon D70S 

• Olympus E-300 

• Pentax *ist DS 

haukkomaan henkeään. 

Vaihdettavat objektiivit, loistava peilietsin, 

runsaat ja monipuoliset lisävarusteet sekä 

pitkä käyttöikä ovat kuitenkin vahvoja 

valtteja, kun ollaan hankkimassa laatukameraa 

vaativaan käyttöön. 

Järjestelmäkamera ei ole kaikkien kuvaa- 

jien ja näppäilijöiden kamera. Monipuolisuudesta 

ja joustavuudesta sekä moduulirakenteisuudesta 

johtuen sekä hinta, koko että 

painokin nousevat monien mielestä turhan 

suuriksi. 

Osittain samoista syistä vaativa ja kunnianhimoinen 

kuvaaja valitsee nimen- 

Monipuolisuuteensa nähden kohtuuhintaiset digitaaliset 

järjestelmäkamerat kiinnostavat niin 

yrityksiä kuin kuluttajiakin. Hyvän peruspaketin 

saa samalla rahalla, joka pari 

vuotta sitten piti maksaa paremmasta 

kompaktikamerasta. 

omaan sen työkalukseen. 

Vertailun laitteet edustavat 

tunnettujen valmistajienjärjestelmäkameravalikoimanedullisimpia 

malleja, joten aivanhuippuodotuksia 

ne eivät täytä. Eikä 

näin ole syytä olettaakaan. 

Vertailukameroiden valmistajista 

Canonilla ja Nikonilla 

on tuoteohjelmassaan myös 

useita vaihtoehtoisia digirunkomalleja, 

siinä missä Olympuksen ja Pentaxin 

mallistossa on vertailuhetkellä vain yksi 

kalliimpi runkovaihtoehto. 

Edullista laajennettavuutta 

Filmin valtakaudella edullisten järjestelmäkameroiden 

hintataso laski kiitettävän lähelle 

tavallisen kotikuvaajan kukkaronnyörien 

avautumiskynnystä. Aivan samoille lukemille 

ei vielä digiajan järjestelmien hinnoissa 

olla päästy, mutta uusimman suku- 

polven laitteet ovat ominaisuuksiinsa nähden 

joka tapauksessa yllättävän edullisia. 

Halvimmat järjestelmäkamerarungon ja 

peruszoomin muodostamat paketit maksavat 

alle tuhat euroa. Parhaimmillaan saa tähän 

hintaan tarjouksena rungon ja kahden 

objektiivin paketin. Tämä on jo niin edullinen 

hinta, että se asettaa kalleimman hintaryhmän 

kompaktikamerat ahtaalle. 

Järjestelmäkameran olennaisin ero jopa 

ulottuvalla objektiivilla varustettuihin kompaktikameroihin 

piilee loistavassa peilietsimessä 

sekä mahdollisuudessa käyttää lukuisia 

vaihto-objektiiveja ja lisävälineitä. 

Laadukasta kameraa havittelevaa kiehtoo 

järjestelmäkamerassa myös sen tarjoama 

mahdollisuus aloittaa edullisella peruspaketilla 

ja pikku hiljaa päivittää ja laajentaa järjestelmää 

yhä laajemmaksi ja laadukkaammaksi. 

Tämä sopii mainiosti myös kameroiden 

valmistajille, sillä peruspaketin myynnin 

myötä kuvaaja saadaan pysyväisasiakkaaksi 

oman merkin piiriin. 

Merkkiuskollisuus onkin yksi järjestel- 

DIGIJÄRKKÄRIT ■■■ 

30 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005 kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 31 

Canon 

Nikon 

Olympus 

Pentax

Kuva: Olympus 


Useihin järjestelmäkameroihinkin 

on saatavana paineenkestävä 

vedenalaiskotelo. Kuvassa Olympus 

E-sarjan kotelo PT-E01. 

mäkamerakaupan avainilmiöitä 

– aivan samaan tapaan kuin autokaupankin 

piirissä. Useimmi- 

■ TEKNIIKKA 

Vanhaa ja uutta 

Digijärjestelmäkameran perustekniikka 

on perin samanlainen kuin 

lähes satavuotiaan yksisilmäisen 

pienpeilikameran. 

Olennaisin ero muutamien vuosien 

takaisiin järjestelmäkameroihin 

verrattuna on se, että kuvat tallennetaan 

filmin asemesta kuvailmaisimen 

kautta kuvamuistiin. 

Kehitystä on toki tapahtunut 

myös muilta osin, mutta tämä olisi 

tapahtunut siinäkin tapauksessa, 

että kuvat edelleenkin tallennettaisiin 

filmille. Esimerkiksi kehittyneitä 

integroituja piirejä on 

käytetty laatukameroissa jo muutaman 

kymmenen vuoden ajan. 

Valotukseen, etäisyyden mittaukseen 

ja moniin muihin seikkoihin 

liittyvä automatiikka ei sekään 

ole aivan tuoretta, vaan johdonmukaisen 

ja jopa vuosikymmeniä 

kestäneen kehitystyön tulos. 

Digijärjestelmäkameran kohdalla 

viiden viimeisen vuoden kehitys 

on kuitenkin ollut ratkaisevaa. 

Suhteellisen lyhyessä ajassa 

hieman kömpelösti toimivasta, 

vaatimattomalla kuvailmaisimella 

varustetusta kalliista laitteesta on 

tullut arkipäiväinen kuluttajatuote. 

Kennolta muistiin 

Digitaalisen järjestelmäkameran 

ytimen muodostaa kuvailmaisin 

sekä kuvadatan käsittelyyn käytetty, 

juuri tähän tarkoitukseen kehitetty 

suoritin. 

Kuvailmaisin koostuu mil- 

Canonin cmos-kuvailmaisimet 

edustavat yhtiön tuotekehittelyn 

huippua. 


ten vain pettymys tai pitempiaikainentyytymättömyys 

ajaa asiakkaan 

toisen tuotemerkin 

helmaan. 

Iso hintahaitari 

Järjestelmäkameralaitteistonmoduulirakenteisuuden 

vuoksi 

on vaikeata suoralta kädeltä 

sanoa, mikä on koko laitteiston 

hinta. Jo yhden laitemerkin 

tuotteista voidaan koota useita 

eri hintaisia kokonaisuuksia. 

Jonkinlaista pohjaa hinta-arvioille 

voi kuitenkin antaa 

muutaman esimerkkilaitteiston 

kasaaminen. 

Otetaanpa esimerkiksi tun- 

Canonin 

tehokkainta 

Digic II 

-suoritinta 

käytetään valmistajan 

laadukkaimmissa malleissa. 

joonista mikrolinssein varustetuista 

yksittäisistä kennoista, joiden 

edessä on joko punainen, vihreä 

tai sininen värisuodatin. Miljoonien 

yksittäisten kennojen (pikselien) 

muodostama komposiittivärikuva 

tallentuu kuvamuistiin. 

Kuvailmaisimia on käytännössä 

kahta päätyyppiä. Ccd-kennot 

ovat yleisimpiä, mutta esimerkiksi 

Canon käyttää monissa kameroissaan 

cmos-kennoja. Myös Nikon 

käyttää kalliimpien ammattilaismallien 

ilmaisimina hieman saman 

tyyppisiä kennoja kuin Canon. 

Kennon tyyppi ei vielä sinällään 

kerro totuutta kameran kuvanlaadusta. 

Kummallakin kennotyypillä 

saadaan aikaan teknisesti korkealaatuisia 

kuvia. Tosin cmos-kennon 

eräänä parhaana piirteenä pidetään 

sen keskimääräistä parempia 

kohinaominaisuuksia. 

Koska nykyisten tavallistenkin 

järjestelmäkameroiden kuvailmaisinten 

tarkkuus lähestyy kym- 

Kuva: Canon 

nettu valmistaja, jonka laitevalikoima 

on riittävän kattava. 

Kootaan laitevalikoimista kolme 

toiminnallisesti samankaltaista 

järjestelmää, jotka edustavat 

edullista, keskihintaista ja huippulaitteistoa. 

Pentaxin salamalaiteponnahtaa 

ylemmäs 

kamerasta. Tämä 

kasvattaa 

välähdysputken 

ja objektiivin 

etäisyyttä, mikä 

vähentää punasilmäongelmaa. 

Kuva: Canon 

menen megapikselin luokkaa, 

asettaa tämä suuret vaatimukset 

kameran suorittimelle. Käsiteltävän 

informaation määrä on valtava 

ja kuvainformaation käsittelyn 

ja muokkauksen ohella suoritin 

hoitaa myös monia muita kameran 

toiminnan kannalta keskeisiä mittaus- 

ja säätötoimia. 

Niinpä jokainen valmistaja pyrkii 

kehittämään tai kehityttämään 

entistä parempia ja suosituskykyisempiä 

suorittimia. Ne valmistajat, 

jotka suunnittelevat ja valmistavat 

itse suorittimensa, ovat hienoisessa 

etulyöntiasemassa muihin verrattuna. 

Optiikan osuus 

Pelkkä kuvailmaisin ja suoritin eivät 

yksinään luo yhtään ainutta kuvaa. 

Kuvanmuodostukseen tarvitaan 

aina objektiivi tai jokin muu 

optinen järjestelmä. 

Digiajan objektiivit joutuvat koville, 

sillä perinteistä kinofilmiruutua 

pienikokoisemmat kuvailmaisimet 

asettavat niiden erottelukyvylle entistä 

tiukemmat vaatimukset. 

Onneksi ajanmukainen 

optinen valmistustekniikka 

on tuonut mukanaan jatkuvasti 

uusia keinoja optisen 

laadun parantamiseksi ja valmistuskustannustenpitämiseksi 

kurissa. 

Uudet lasilaadut, kehittyneet 

valmistusmenetelmät, hieno-optii- 

Esimerkkijärjestelmämme 

muodostuvat rungosta, kolmesta 

objektiivista ja erillisestä 

salamalaitteesta. Objektiiveina 

ovat yleiszoom, lähikuvausobjektiivi 

ja telezoom. 

Aloittelijan laitteisto koostuu 

kan keinot sekä muovi- ja lasilinssien 

yhdistely yhdessä monikalvopäällystysten 

kanssa, on edesauttanut 

uuden sukupolven objektiivien 

synnyttämisessä. Niinpä nykyisten 

objektiivien hinta-laatusuhdetta 

voidaan pitää keskimäärin 

erinomaisena. 

On kuitenkin tehtävä selvä ero 

kuluttajain käyttöön tarkoitettujen 

ja huippuluokan ammattiobjektiivien 

välillä. Niillä ei todellisuudessa 

ole juurikaan muuta yhteistä 

kuin polttovälin kaltaiset fyysiset 

perusominaisuudet. 

Kolminaisuus kunnossa 

Vasta kun nämä kolme keskeistä 

osatekijää: Kuvailmaisin, suoritin, 

ja objektiivi ovat laadultaan riittäviä 

ja vielä toisiinsa sovitettuja, voidaan 

odottaa kuvien olevan tekniseltä 

laadultaan moitteettomia. 

Kun tähän liitetään oikean valotuksen, 

valkotasapainon säädön ja 

kohteen lähestymisen sekä kuvaustilanteen 

hallintaan liittyvät monet 

seikat, voidaan vain todeta että kyseessä 

on aikamoinen tekniikan ja 

ilmaisun synteesi. 

11-kertaisen zoomausalueen 

omaava ammattitason objektiivi. 

Kuva: Canon

Olympus E-300 -kameran läpileikkauskuva. 

Kamera muistuttaa monessa 

suhteessa muita vertailun 

laitteita. Poikkeavan etsinjärjestelmän 

vuoksi kamerasta kuitenkin 

puuttuu peilikameroille tyypillinen 

kyhmy. 

amatöörirungon lisäksi edullisesta 

peruszoomista, lyhytpolttovälisestä 

makro-objektiivista 

ja edullisesta telezoomista sekä 

salamalaitteesta. Tällaisen paketin 

kokonaishinta asettuu 

noin 2000 euron tietämiin. 

Vaativan harrastajan laitteisto 

koostuu puoliammattilaisrungosta, 

laadukkaasta yleiszoomista,pidempipolttovälisestä 

lähikuvausobjektiivista sekä 

laadukkaasta telezoomista ja 

tehokkaammasta salamalaitteesta. 

Tämän paketin hinta 

nousee yli 4000 euron. 

Huippuluokan ammattilaiskalustoon 

valitaan laadukas kamerarunko, 

huippuluokan valovoimainen 

peruszoom, lähikuvaukseen 

tarkoitettu zoom 

sekä valovoimainen vaativiin 

tehtäviin kelpaava telezoom. 

Kokonaisuuden kruunaa valmistajan 

tehokkain salamalaite. 

Ammattilaispaketin hinnan 

kohdalla näppäilijän kannattaa 

jo istua alas, sillä laadultaan ja 

ominaisuuksiltaan tinkimättö- 

Olympuksessa ei ole säätöarvojen ja 

asetusten ilmaisemiseksi lainkaan 

erillistä nestekidepaneelia. Asetukset 

näkyvät kameran näytön info-tilassa. 

Kuva: Olympus 

män laitteiston kokonaishinta 

kipuaa 10 000 euroon. 

Laadun mielikuvia 

Usein kysytään mikä erottaa 

kalliit merkkikamerat toisistaan, 

mutta aivan yksiselitteistä 

vastausta ei ole. Tarjolla on 

useita laadukkaita ja hyvämaineisia 

laitemerkkejä, joiden välillä 

on toki eroja, mutta näiden 

merkityksestä voidaankin keskustella 

sangen pitkään. 

On selvää, että ammattilaisten 

eniten suosimat merkit kuten 

Canon ja Nikon ovat rakentaneet 

maineensa suurimmalta 

osin laadun ja kestävyyden varaan. 

Tämähän ei tietenkään 

tarkoita, että monet muut perinteiset 

ja tunnetut merkit olisivat 

olennaisesti huonompia. 

Joillakin markkina-alueilla 

myös monet muut perinteiset 

merkit, kuten esimerkiksi Leica, 

Minolta, Olympus ja Pentax 

ovat aina kuuluneet kuvaajien 

suosikkeihin. 

Kyse on myös mielikuvista. 

Kun kerran ammattilaiset suosivat 

tiettyjä merkkejä, tämän perusteella 

muodostuu helposti 

mielikuva, että näiden laitteiden 

käyttäminen takaisi automaattisesti 

paremmat kuvat. 

Näinhän ei luonnollisestikaan 

ole. Taitava kuvaaja, olipa 

hän sitten harrastaja tai ammattilainen, 

saa erinomaisia kuvia 

aikaan myös vähemmän tunnetuilla 

tai vaatimattomammilla 

laitteilla. 

Hyvien kuvien takana on 

useimmiten paljon taitoa ja tekniikkaa, 

mutta aina myös näkemystä 

ja ideoita. Pelkät laitteet 

eivät yksinään takaa onnistunutta 

lopputulosta. 

Järkevä rakenne 

Kompaktikameroista poiketen 

järjestelmäkameroiden runkojen 

ydin on poikkeuksetta metallia. 

Kameroiden rungon 

muodostaa teräs- tai magnesiumvalukehikko, 

jonka päälle 

on valettu tai kiinnitetty komposiittirakenteinen 

varsinainen 

runko. Tällä tavoin saavutetaan 

kevyt, kestävä ja tuotantokustannuksiltaan 

kohtuuhintainen 

rakenne. 

■ MARKKINAT 

Objektiiveja 

joka lähtöön 

Suurimmilla järjestelmävalmistajilla, 

kuten 

Canonilla ja Nikonilla 

on valmistusohjelmassaan 

useita rinnakkaisia 

objektiivisarjoja. 

Tyypillisesti saman objektiivityypin 

tapaa kolmessahinta-laatuluokassa. 

Edullisin objektiiviluokka 

on tarkoitettu 

pääasiassa näppäilijöiden 

ja aloittelevien harrastajien 

käyttöön. Hintahaarukka 

on näissä tyypillisesti 

100–500 euroa. Näiden perusobjetiivien 

laatu riittää mainiosti, 

jos kuvista teetetään tai tulostetaan 

vain kohtuullisen kokoisia 

vedoksia. 

Vaativampaan käyttöön, kuten 

vakaville harrastajille ja puoliammattilaisille 

tarkoitettujen 

objektiivien hintataso on selvästi 

korkeampi. Valtaosa näistä sijoittuu 

noin 500–1000 euron välille. 

Tämän ryhmän objektiivien 

tuottama kuvanlaatu kelpaa jo 

sangen vaativaan käyttöön, esimerkiksi 

kohtuullisessa koossa 

painettavaksi. 

Kaikkein kalleimman ja laadukkaimman 

hintaluokan muodostavat 

erittäin valovoimaiset, tai 

rakenteeltaan ja polttoväliltään tavanomaisesta 

poikkeavat objektiivit. 

Valovoimaiset pitkät zoomit, 

erikoisobjektiivit ja mahtavat telet 

kuuluvat tähän ryhmään. 

Tämän objektiiviryhmän kohdalla 

hinta on perin suhteellinen 

käsite, sillä objektiivin tyypistä ja 

käyttötarkoituksesta riippuen se 

saattaa olla mitä tahansa 

1000–10000 euron väliltä. 


Vertailukameroiden etsimet 

rajaavat todellisesta kuva-alasta 

pois noin viitisen prosenttia. Digitaalikamerassa 

voisi hyvin olla 

sataprosenttinen etsin, sillä kuvasta 

ei enää jälkikäteen rajaudu 

mitään pois, kuten negatiivien 

tai diapositiivien kohdalla. 

Tarkemman rajauksen näyttävän 

etsinjärjestelmän valmistaminen 

tulisi varmaankin kalliimmaksi, 

siksi tällaiset etsimet ovat 

vain huippuammattilaitteissa. 

Valikoima objektiiveja, mukana 

muun muassa Olympuksen isompi 

zoom sekä Canonin 10–22 millin 

laajakulmazoom. Joukkoa täydentää 

kookas pitkäpolttovälinen 

zoom sekä kiinteäpolttovälinen 

laajakulmaobjektiivi. 

Kaikkein eksoottisimmat ja 

kookkaimmat maksavat vielä tätäkin 

enemmän. 

Vertailukameroiden valmistajien 

objektiivivalikoiman laajuudesta 

kertonee se, että Canonilla 

on tarjolla kuutisenkymmentä 

objektiivia ja Nikonin ohjelmassa 

on yli 80 objektiivia, kun mukaan 

lasketaan myös käsitarkenteiset 

mallit. 

Pentaxillakin on kinofilmi- ja 

digirunkoihin sopivia objektiiveja 

ohjelmassaan lähes 30 erilaista 

ja melko tuoreen Olympus E-sarjan 

objektiivien lukumäärä on sekin 

jo yhdeksän kappaletta. 

Edellä mainittujen ohella järjestelmäkameroihin 

on lisäksi 

saatavana laaja valikoima kolmansien 

valmistajien tuottamia 

objektiiveja. Sigma, Tamron ja 

Tokina lienevät näistä tunnetuimpia. 



■ MITTAUKSET 

LABS 

LABS 

Canon 

Nikon 

Pentax 

Olympus 

Kuvan laatu on tärkein 

SARJAKUVAUSNOPEUS parempi 

0 2 4 6 8 10 12 14 

Raw-kuvia / 10 s 

Sarjakuvausnopeus mitattiin kuvaamalla vakio-olosuhteissa raw-kuvia nopealle 

muistikortille. Tulokset laskettiin kymmenen sekunnin aikana tallentuneiden 

ruutujen määrän perusteella. 

KOHINAKÄYRÄ 

LABS 

7 

6 

5 

4 

% 

3 

2 

1 

0 

Testasimme digijärjestelmäkameroita 

todellisin käyttö- ja kuvaustestein 

sekä kuvaamalla testitauluja 

ja -värikarttoja. 

Testikarttojen ja -taulujen kuvaamisella 

selvitettiin kameroiden 

kokonaistoistokykyä objektiiveineen 

muun muassa erottelukyvyn, 

värintoiston ja kohinatason suhteen. 

Käytännön kuvaustestein varmennettiin 

testitaulujen kuvaamisella 

ja kuvatiedostojen analysoimisella 

saadut tulokset. 

Kuvanlaadun arvosana on laskettu 

kohinan, väripoikkeaman, 

erottelukyvyn ja värintoiston perusteella. 

Myös kuvien valotus on 

vaikuttanut arvosanaan. 

Kohinan suhteen Canon ja Nikon 

sijoittuvat kärkeen ja Pentax 

hieman niiden jälkeen. Olympus 

osoittautui kohinan suhteen havaittavasti 

muuta joukkoa vaatimattomammaksi. 

Väripoikkeama pysyi Canonin 

kohdalla erinomaisesti kurissa, 

mutta muidenkin kohdalla sen suuruus 

osoittautui kohtalaisen hyväksi. 

Erottelukykyyn vaikuttaa kuvailmaisimen 

ohella luonnollisesti 

myös objektiivi. Tämän suhteen Nikon 

veti selkeästi pisimmän korren, 

mutta Canon ja Olympus seuraavat 

lähituntumassa. Ainoas- 


Olympus 

Pentax 

Nikon 

Canon 

200 400 800 1600 

ISO-asetus 

Kameroiden kohinaominaisuudet on testattiin ja analysoitiin Imatest-ohjelman 

avulla. Lopputuloksen laskemisen ja esittämisen pohjana on käytetty 

kohinan osuutta kokonaissignaalissa. Alle kahden prosentin tasolla kohina 

on käytännössä olematonta, mutta kasvaa kahden ja kolmen prosentin välillä 

havaittavaksi. Yli kolmen prosentin tasolla kohina on jo selvästi havaittavaa 

ja yli neljän prosentin tasolla häiritsevän suuri. 

taan Pentaxin kohdalla kokonaiserottelukyky 

osoittautui vain 

tyydyttäväksi. 

Värintoiston suhteen Canon, Nikon 

ja Olympus osoittautuivat sangen 

neutraaleiksi. Pentaxin värikylläisyys 

osoittautui hieman muuta 

kolmikkoa korostetummaksi. 

Valotuksen suhteen erot eri kameroiden 

välillä osoittautuivat pieniksi. 

Joissakin hankalissa valaistusolosuhteissa 

Canon 

ja Nikon 

tuottivat hiemantarkemmanvalotustuloksen 

kuin 

HINTA/LAATU 

LABS 

arvosana 

10 

9 

8 

7 

6 

5 

4 

0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 

hinta, euroa 

Hinta-laatusuhteeltaan parhaat laitteet sijoittuvat kuvassa vasemmalle 

ylös. 

Olympus ja Pentax. Näillä oli taipumusta 

lievän ylivalotuksen 

suuntaan. 

Käytettävyys arvioitiin kameran 

säätimien ja painikkeiden sijoittelusta 

ja käytöstä sekä keskeisten 

säätöjen tekemisestä syntyneiden 

kokemusten perusteella. 

On toki hyväksyttävä, että nämä 

ovat osittain makuasioita. Jonkun 

mielestä hyvin toimiva ja sijoitettu 

säädin on jonkun toisen mielestä 

todella hankalakäyttöinen. 

Ominaisuudet pisteytettiin kameroiden, 

erityisesti runkojen säätöominaisuuksien 

laajuuden ja 

käytettävyyden perusteella. Erot kameroiden 

välillä ovat melko pieniä, 

mutta Canon ja Nikon nousevat 

tässäkin suhteessa aavistuksen 

Canon 

Olympus 

Pentax 

Nikon 

Olympuksen ja Pentaxin edelle. 

Varustelun arvosanaa nostavat 

peruspakettiin kuuluvat oheiset, 

kuten objektiivin (objektiivien) 

ominaisuudet, ohjelmistopaketin 

koostumus sekä lisävarusteet. 

Canon saa hieman Nikonia ja 

Pentaxia paremman arvosanan 

poikkeuksellisen runsaan ja monipuolisen 

ohjelmistopakettinsa ansiosta. 

Olympuksen muita korkeamman 

arvosanan taustalla 

taas on rungon ja kahden objektiivin 

muodostama runsas kokonaispaketti. 

Laajennettavuus on arvioitu 

melko suoraviivaisesti valmistajan 

tarjoaman kokonaisjärjestelmän 

ja lisälaitevalikoiman laajuuden 

perusteella. 

Painoarvo Nikon Canon Olympus Pentax 

Kuvan laatu 30 % 9 8 7 7 

Käytettävyys 20 % 9 8 8 8 

Ominaisuudet 20 % 9 9 8 8 

Varustelu 15 % 8 9 10 8 

Laajennettavuus 15 % 10 10 8 9 

Arvosana 100 % 8,7 9,0 8,0 7,9 

Ominaisuudet on pisteytetty asteikolla 4–10. Hinta ei vaikuta pisteytykseen. 

Canon Nikon 

Tikkanen 

Jukka Kuvat: 

Kameroiden 

värintoisto peruskorjattunakuvaohjelmassa. 

Canonin ja 

Nikonin värintoisto 

on sangenluonnollinen.Olympuksenvärintoisto 

on aavistuk- 

Olympus Pentax 

senkeskitasoavaimeampi ja Pentaxin 

hieman muita 

korostetumpi 

ja kylläisempi.

■ RATKAISUT 

Tietokone ohjaa kuvausta 

Digitaalisen järjestelmäkameran 

myötä tietotekniikka on hiipinyt entistä 

lähemmäs valokuvaajia. Kukaan 

digitaalikuvausta työkseen 

harjoittava ei voi täysin välttää tietokoneen 

käyttöä ja kuvien muokkaamista 

kuvaohjelmien avulla. 

Erityisesti raw-muotoon tallennetut 

kuvat vaativat käytännössä 

aina ”kehityksen”, eli käsittelyn 

raw-kuvien tuonti- ja muokkausohjelman 

avulla. Raw-kuvaan kuvatieto 

on tallentunut suoraan kennolta 

siirtyneessä raakamuodossa. 

Etuna on se, että kuvaaja voi tehdä 

kuviin hyvin laajoja säätöjä ja 

muokkauksia jälkikäteen. 

Tietotekniikka tuo valokuvaamiseen 

myös aivan uusia käytännön 

ulottuvuuksia. Yksi tyypillinen digiajan 

ilmiö on usb-kaapelilla tietokoneeseen 

liitetyn kameran käyttä- 

Sama kohde kuvattuna samasta pisteestä 

Pentaxin zoomin 16 millin 

laajakulma-asetuksella ja Nikonin 

zoomin 70 millin teleasetuksella. 

Laajakulma-asetus vastaa kinokameran 

24-millistä ja teleasetus 105millistä. 

Canonin ja Nikonin etsinkuva 

on aavistuksen kirkkaampi 

kuin Olympuksessa ja Pentaxissa, 

mutta etsinkuvat poikkeavat 

sävyltään, joten erojen havaitseminen 

on jopa rinnakkain vertailemalla 

melko vaikeata. 

Pentax on joukon ainoa kamera, 

jossa on oikea pentaprisma. 

Pentaxin etsinkuva onkin 

kilpailijoihin verrattuna aavistuksen 

terävämpi ja kontrastikkaampi. 

Canonissa ja Nikonissa on 

peilien avulla toteutettu niin 

kutsuttu pentapeilietsin. Olym- 

Kuva: Jukka Tikkanen 

minen tietokoneen ohjaamana. Tähän 

tarvittava ohjelma kuuluu jopa 

joidenkin edullisten järjestelmäkameroiden 

perusvarustukseen. 

Kuvadata voidaan ohjata tallentumaan 

muistikortin asemesta 

suoraan tietokoneen kiintolevylle. 

Otettu kuva voidaan välittömästi 

avata suuressa koossa näyttöruutuun 

tarkasteltavaksi. Myös halutut 

korjaukset esimerkiksi valotukseen 

ja väritasapainoon voidaan 

tehdä suoraan tietokoneesta kameraan 

koskematta. 

Tällainen työskentely on omiaan 

helpottamaan ja järkeistämään 

esimerkiksi studiotyöskentelyä 

tai muuta työtä, jossa on 

etua siitä että kameran toimintoja 

voidaan ohjata muualta kuin kamerasta. 

Ilman tietokonetta kamera voi- 

puksessa on muista poiketen 

niin kutsuttu porropeilietsin, 

minkä ansiosta kameran päällä 

ei ole lainkaan peilikameroille 

tyypillistä etsinkyhmyä. 

Kaikissa kameroissa on yhdysrakenteinen, 

kameran päälle si- 

Nikonin sähköinen lankalaukaisin 

sallii kameran 

laukaisemisen kameraa 

täräyttämättä. 

daan laukaista joko 

langallisella tai langattomallakaukolaukaisimella. 

Varsinkin 

langaton infrapunakauko-ohjain 

on oiva 

vastine vanhanaikaisellelankalaukaisimelle. 

Järjestelmäkamerain monipuolisuus 

ja modulaarisuus käy 

mainiosti ilmi siitä tosiseikasta, että 

kaikista kameroista juuri tämä 

tyyppi sopii parhaiten teknistieteelliseen 

työskentelyyn. 

Miltei kaikissa niissä tilanteissa, 

joissa kamera täytyy liittää 

osaksi jotakin muuta optista ko- 

Canonin erikseen myytävän 10—22 millin zoomin laajakulmaisin 

asetus vastaa kinokamera 16-millistä laajakulmaa. 

Tämä on jo niin huikea laajakulma että pienikin kameran 

kallistus ylöspäin saa pystylinjat ”kaatumaan”. 


joitettu esiin ponnahtava salamalaite. 

Tämä takaa säälliset salamakuvat, 

mutta salamoiden teho 

on sangen vaatimaton. Ohjelukuna 

on kaikilla muilla 11 (metreillä 

laskettuna, ISO 100) paitsi 

Canonilla, jonka ohjeluku on 13. 


konaisuutta, on järjestelmäkamera 

paras vaihtoehto. 

Sopivin mekaanisin ja mekaanis-optisin 

sovittein järjestelmärunko 

on helposti liitettävissä esimerkiksi 

mikroskooppiin, tähtikaukoputkeen 

tai vaikkapa ihmisten 

sisikunnan kuvaamiseen tarkoitettuihin 

laitteisiin. 

Olympus-paketin pidemmän zoomin pisin polttoväliasetus 

vastaa perinteisen kinokameran 300-millistä 

teleobjektiivia. Niinpä sen avulla on jo mahdollista 

lähestyä myös eläviä luontokohteita. 

Näiden salamalaitteiden teho 

riittää hyvin vain muutamien 

metrien etäisyydelle. Suurempaa 

salamatehoa kaivattaessa on 

hankittava kameran lisävarusteluistiin 

kiinnitettävä tehokkaampi 

lisäsalama. 

kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 35 


Kuva: Jukka Tikkanen


■ TEKNIIKKA 

Salamat ja automatiikka 

Vaativammassa käytössä ja hankalissa 

valaistusolosuhteissa tarvitaan 

avuksi salamalaitetta. Kameran 

omasta pikkusalamasta ei 

useimmiten ole kuin apuvaloksi. 

Järjestelmäkameroiden kanssa 

käytettäviä erillisiä salamalaitteita 

kutsutaan usein järjestelmäsalamalaitteiksi. 

Syynä tähän on se, että 

salamalaitteiden oma mittausja 

säätöautomatiikka kytkeytyy 

osaksi kamerarungon valonmittaus- 

ja valotusautomatiikkaa. 

Tällainen saumaton yhteistoiminta 

takaa sen, että kohde va- 

Zoomilla pärjää pitkälle 

Järjestelmäpakettien peruszoomit 

edustavat valmistajiensa 

objektiivivalikoiman edullisinta 

ryhmää. Tämänhän sanoo jo 

objektiivien hintakin. Pakettien 

noin tuhannen euron hinnasta 

objektiivi haukkaa muutaman 

sadan euron verran. 

Edullisen hinnan vaikutus 

näkyy objektiivin mekaanisessa 

rakenteessa ja muun muassa 

niiden valovoimassa. Objektiivirungon 

päämateriaalina on 

monissa tapauksissa komposiittimateriaali. 

Objektiivien 

valovoima on vain kohtalainen, 

yhtään hyvä- tai huippuvalovoimaista 

laitetta ei kuulu 

joukkoon. 

Edullisen hinnan takana on 

myös se, että yksikään vertailun 

zoomeista ei ole tarkoitettu 

kattamaan täyttä kinofilmiruudun 

alaa. Kaikki objektiivit 

on suunniteltu filmiruutua 

pienikokoisemmalle kuvailmaisimelle. 

Täyden ruudun 

kattavat, vastaavilla polttoväliominaisuuksilla 

varustetut objektiivit 

olisivat jo selkeästi 

kalliimpia. 

Objektiivien polttovälialue 

kattaa hyvin kaivatuimman alueen 

laajakulmasta pikkuteleen. 

Kaikkien muiden zoomauskerroin 

on kolmen luokkaa, mutta 

Nikonin objektiivin miltei nelinkertainen 

zoomausalue on 

joukon laajin. 

Jos kuitenkin otetaan huomioon 

Olympuksen kahden 

zoomin peruspaketti, vie tämä 

kirkkaasti voiton, sillä ne yhdessä 

kattavat kinokameran 


lottuu oikein, vaikka se valotettaisiin 

osaksi vallitsevan valon, 

osaksi salamavalon avulla. Tällainen 

kahden valotyypin yhdistäminen 

tuottaakin useimmiten luonnollisimman 

ja uskottavimman 

vaikutelman. 

Automaattisalamalaitteiden valotusautomatiikka 

perustuu useimmiten 

filmin tai kennon pinnasta 

heijastuvan valon mittaamiseen. 

Hieman yksinkertaistaen salamalaite 

syttyy ja lähettää valoaan, 

kunnes sitä on heijastunut kohteesta 

sopiva määrä takaisin, jon- 

polttovälialueen 28 millistä aina 

300 milliin. Yhdistelmän zoomauskerroin 

on miltei 11-kertainen. 

Vertailukameroiden zoo- 

ka jälkeen välähdysputki sammutetaan. 

Kaikki tämä tapahtuu sekunnin 

kymmenestuhannesosien 

aikana. 

Filmin- ja kuvailmaisimen pinnan 

erilaisesta heijastavuudesta 

johtuen laadukkaat filmikameran 

kanssa käytettäviksi tarkoitetut 

salamat eivät toimi tyydyttävästi, 

kun ne kytketään digirunkoon. 

Kuvailmaisimen pinnan heijastavuuseroista 

johtuen on viisasta 

hankkia kamerarungon kanssa saman 

merkkinen salamalaite. Toisen 

valmistajan sinänsä laadukas 

mien lähikuvausominaisuudet 

ovat kohtalaiset, sillä pisimmällä 

polttoväliasetuksella päästään 

kuvaamaan noin postikortin 

kokoinen alue. Todella vaikut- 

Speedlite 580EX on Canonin 

järjestelmäsalamavalikoiman 

huippumalli. 

Kuva: Canon 

ja monipuolinen salama ei välttämättä 

toimi parhaimmalla tavalla 

oman kamerarungon kanssa. 

tavia lähikuvia kaipaavan on 

kuitenkin syytä hankkia käyttöönsä 

erityisesti lähikuvaukseen 

tarkoitettu mikro- tai 

makro-objektiivi. 

Canon Nikon Olympus Pentax 

Malli EOS 350D D70S E-300 *ist DS 

Hinta (runko + peruszoom) 1 000 € 1 300 € 1000 €* 1 000 € 

Valmistaja Canon Nikon Olympus Pentax 

Http:// www.canon-europe.com www.nikon.com www.olympus.com www.pentaxeurope.com 

Lisätietoja Canon Oy Nikon Suomen toimisto Olympus Finland Oy Perkko Oy 

Puhelin 010 54420 (09) 566 0060 (09) 875 810 (09) 478 0500 

Http:// www.canon.fi www.nikon.fi www.olympus.fi www.perkko.fi 

VALOKUVAUSOMINAISUUDET 

Vakiozoomin polttovälialue ja valovoima 18 – 55 mm, f/3,5 – 5,6 18 – 70 mm, f/3,5 – 4,5 14 – 45 mm, f/3,5 – 5,6* 16 – 45 mm, f/4 

Vastaavuus kinokoossa 29 – 88 mm 27 – 105 mm 28 – 90 mm 24 – 68 mm 

Zoomauskerroin 3 3,9 3,2 2,8 

Objektiivin kiinnitys Canon EF/EFS-bajonetti Nikon-bajonetti 4/3" -bajonetti Pentax-KAF -bajonetti 

Etsimen rakenne ja näyttöala Pentapeili, 95 % Pentapeili, 95 % Porropeilietsin, 95 % Pentaprisma, 95 % 

Yhdysrakenteinen salama, teho (iso 100) ●, 13 ●, 11 ●, 11 ●, 11 

Suljinajat sekuntia 30 – 1/4000, B 30 – 1/8000, B 60 – 1/4000, B 30 – 1/4000, B 

Sarjakuvausnopeus (kuvaa sekunnissa) 3 3 2,5 2,8 

Valotustavat Auto, P, A, T, M Auto, P, A, T, M Auto, P, A, T, M Auto, P, A, T, M 

Valotusohjelmia 5 7 5 + 14 7 

Käyttäjän omia asetusvaihtoehtoja 9 25 4 18 

Valotushaarukointi ● ● ● ● 

Valkotasapainon haarukointi ● ● ● O 

Valkotasapainon mittaus ja käsisäätö ● ● ● ● 

Kohinanvaimennus O valinnainen valinnainen valinnainen 

Tarkennuspisteiden lukumäärä/valinnaisuus 7/kuvaajan valittavissa 5/kuvaajan valittavissa 3/kuvaajan valittavissa 11/kuvaajan valittavissa 

DIGITAALIOMINAISUUDET 

Ccd-elementin koko (mm) 22.2 x 14,8 (cmos) 23,7 x 15,6 (ccd) 17,3 x 13 (ccd) 23,5 x 15,6 (ccd) 

Tehollinen pikselimäärä (megapikseliä) 8,0 6,1 8,0 6,1 

Polttovälikerroin (kinokameraan verrattuna) 1,6 1,5 2,0 1,5 

Paras kuvatarkkuus 3456 x 2304 3008 x 2000 3264 x 2448 3008 x 2000 

Kuvasuhde 3:2 3:2 4:3 3:2 

Tft-ruudun halkaisija (tuumaa/mm) 1,8 / 46 2,0 / 51 1,8 / 46 2,0 / 51 

Herkkyysasetus (asa/iso) 100 – 1600, Auto 200 – 1600, Auto 100 – 400 (1600/3200), Auto 200 – 3200, Auto 

Tiedostoformaatit jpeg, raw + jpeg jpeg, raw jpeg, tiff, raw jpeg, raw 

Kuvamuisti Compact flash I ja II Compact flash I ja II Compact flash I ja II Sd / Mmc 

Pictbridge-suoratulostus ● ● ● ● 

Paristot/akut Litiumioniakku NB2-LH Litiumioniakku EN-EL3 Litiumioniakku BLM-1 AA-koon akut ja paristot 

tai CR-V3 -litiumparistot 

Akun jännite / kapasiteetti 7,4 V / 720 mAh 7,4 V / 1500 mAh 7,2 V / 1500 mAh paristot 

Rungon koko mm (l x k x s) 127 x 94 x 64 140 x 111 x 78 146 x 87 x 68 125 x 93 x 66 

Rungon ja peruszoomin yhteispaino 730 g 1135 g 980 g 830 g 

MUUTA 

Väriavaruusvaihtoehdot sRGB, Adobe RGB sRGB, Adobe RGB sRGB, Adobe RGB sRGB, Adobe RGB 

Muuta Asentotunnistin Kuvan kääntö katseltaessa 

Ohjelmat Canon Zoom Browser Nikon View Olympus Master Pentax Photo Browser 

Arcsoft Photostudio 5.5 Pentax Photo Laboratory 

Digital Photo Professional 

Huomautuksia Lisäakkukahvan kanssa Lisäparistopitimen kanssa *Peruspaketin hintaan kuuvoidaan 

käyttää myös AA- voidaan akun asemesta luu myös 40–150 mm, 

koon akkuja tai paristoja. käyttää 3 kpl CR2- f/3,5 – 4,5 Zoom. Objektiivi 

Suomenkielinen litiumparistoa. vastaa 80 – 300 mm:n 

käyttövalikko. kinokamerazoomia. 

● = Kyllä O = Ei

Eroja 

käytettävyydessä 

Kaikissa vertailun kamerapaketeissa 

ovat 

perusominaisuudet 

varsin hyvin kohdallaan. 

Erityisesti Olympuksen 

ja Pentaxin kohdalla 

on panostettu tavanomaistaenemmän 

käytön helppouteen 

ja ne toimivat 

hyvin myös 

”tähtää ja laukaise” - 

periaatteella. 

Canon ja Nikon tarjoavat 

hieman kahta muuta 

paremman käytettävyyden, sillä 

niiden säätöihin ja asetusvaihtoehtoihin 

pääsee helpommin käsiksi. 

Nämä ominaisuudet vetoavat 

ennen kaikkea niihin kuvaajiin, 

jotka haluavat itse valita 

kuvausasetukset. 

Yleinen periaate on se, että 

useimmin kaivatut säädöt, kuten 

valotuksen hienosäätö, valkotasapainoasetukset,iso-herkkyysasetukset 

ja salaman toimintatapa 

ovat helposti valittavissa 

omista painikkeistaan tai 

selkeiden säädinten avulla. 

Harvemmin kaivatut toiminnot, 

muun muassa valotuksen 

tai valkotasapainon haarukointi 

sekä terävöinti- ja värikorjailuasetukset 

on useimmiten 

tehtävä valikon kautta. 

Säädettävyyden suhteen pi- 

Canon EOS 350D 

Pienikokoinen ja mustanpuhuva 

EOS 350D on 

hyvin menestyneen EOS 300D:n 

seuraajamalli. Suurempi kennon 

tarkkuus, pienempi fyysinen koko 

ja helpompi käsiteltävyys ovat 

päällimmäisiä parannuksia. 

Järjestelmäkamerarungoksi 

350D on kiitettävän kevyt ja pieni- 

Canoniin on erikseen 

saatavana lisäakkukahva, joka sallii 

joko kahden akun tai AA-koon paristosarjan 

käyttämisen kameran virransyöttöön. 

Kahva parantaa myös 

kameran käsiteltävyyttä erityisesti 

kuvattaessa pystykuvia. 

simmän korren vetää Nikon, 

jonka kintereillä Canon ja Pentax 

seuraavat sangen tiiviisti. 

Olympuksestakin löytyy käytännössä 

kaikki samat säätöominaisuudet 

kuin muistakin, 

mutta niiden tekeminen on hieman 

työläämpää. 

Kameran koko on aina makuasia. 

Toiset pitävät reilun kokoisesta 

ja toiset taas arvostavat 

pientä kokoa. Kameroiden äärimmäiset 

kokoerot ovat kohtalaisen 

suuret. Kun ottaa käteensä 

suurikokoisimman Nikonin 

tai pienimmän Canonin, on koko- 

ja painoero merkittävä. 

Pientä kameraa on helpompi 

kokoinen. Jopa niin pieni, 

että suurikätinen saattaa 

kokea sen turhankin 

kouraanhukkuvaksi. 

Lisävarusteena 

myytävä akkukahva 

on tässä avuksi. 

Kahva helpottaa kameran 

käsittelyä, pystykuvien 

ottamista sekä 

tarjoaa mahdollisuuden 

käyttää kahta akkua tai kuutta AAkoon 

akkua tai paristoa. 

Ominaisuuksiensa puolesta kamera 

jättää sangen vähän toivottavaa, 

joskin kameraan tarttuminen 

vie peukalon kovin helposti yksittäis-, 

sarjakuva- ja vitkalaukai- 

kuljetella ja jopa pidellä, mutta 

toisaalta suurempi koko ja paino 

tuovat mukanaan lisää massaa ja 

näin ollen myös vakautta kuvaamiseen. 

Minkä valitsisin? 

Kokonaisuutena joukon laitteiden 

välillä on suhteellisen vähän 

eroja. Lisäksi osa eroista on 

puhtaasti maku- ja mieltymyskysymyksiä. 

Jos kuvaajalla on 

tapana käyttää kameraa automaattiasetuksin 

ilman suurempia 

käsisäätöjä tai korjailuja, 

ovat kaikki kamerat käytännössä 

yhtä helppokäyttöisiä. 

Jos taas kokeneen ja vaativan 

kuvaajan tapaan halutaan itse 

vaikuttaa valotukseen ja asetuksiin 

erilaisin hienosäädöin, alkavat 

erot eri kameroiden välillä 

käydä ilmeisen selviksi. 

Tuntumaltaan, samoin kuin 

kooltaan ja painoltaankin Nikon 

on vertailujoukon vakuuttavin 

laite. Kalleimman hintansa vastapainoksi 

se tarjoaa myös ammattimaisimman 

vaikutelman. 

Myös Olympus on reilun kokoinen 

kamera, joskin se on sel- 

■ Nikon D70S 

Hyvin suunniteltu Nikon on monipuolinen väline jopa puoliammattilaisen 

tarpeisiin. Kameran käytettävyys on erinomainen ja järjestelmän 

laajennettavuus erittäin hyvä. Pakettiin kuuluva objektiivi on 

vertailujoukossa kiistattomasti paras. 

Arvosana 

8,7 

+ Kuvanlaatu, sarjakuvaus, ohjelmat 

– Vahinkopainallukset 

sinpainikkeelle. Tämä saattaa hetkeksi 

sotkea kameran toiminnan. 

Kamerapaketin mukana seuraava 

peruszoom on edullisesta 

hinnastaan ja vaatimattomasta ulkonäöstään 

huolimatta laadukas 

objektiivi. Se ei tietenkään edusta 

aivan huippua, mutta riittää mainiosti 

peruskäyttäjän tarpeisiin. 

Kokonaisuutena EOS 350D:n 

kuvanlaatu on hyvä ja Canonille 

tyypilliseen tapaan värintoisto on 

miellyttävä ja luonnollinen. 

Canonin mukana seuraava ohjelmisto 

on poikkeuksellisen runsas 

ja laadukas. Se käsittää monien 

osaohjelmien ohella laadukkaan 

Digital photo professional -kuva- 


västi Nikonia kevyempi. Se on 

kuitenkin muita selvemmin 

suunnattu sellaiselle käyttäjälle, 

joka kernaasti luottaa automatiikkaan 

ja jättää hienosäädöt 

muiden murheiksi. 

Joukon pienikokoisemmat 

kamerat, Canon ja Pentax sijoittuvat 

näiden kahden välimaastoon. 

Canon tarjoaa Nikonin 

veroiset säätöominaisuudet aavistuksen 

hankalammin käytettävässä 

paketissa. 

Pentax puolestaan on helppokäyttöisyyden 

ilmentymä. 

Sen säätöjen ja asetusten muuttaminen 

on hieman Canonia 

kankeampaa, mutta selkeästi 

Olympusta sujuvampaa. 

Kuvanlaadun suhteen erot 

kameroiden välillä ovat suhteellisen 

pieniä, erityisesti jos kuvia 

ei tulosteta tai vedosteta poikkeuksellisen 

suureen kokoon. 

On syytä ottaa huomioon, että 

objektiivin vaikutus kuvanlaatuun 

on melko suuri. Jos edullisen 

perusobjektiivin tilalle hankitaan 

huippuluokan ammattiobjektiivi, 

paranee kuvanlaatu 

havaittavasti. 

TK 

ohjelman sekä kameran kauko-ohjaukseen 

tarvittavan ohjelman. 

Kokonaisuutena Canon EOS 

350D antaa itsestään hyvin positiivisen 

vaikutelman. Helppokäyttöinen, 

pienikokoinen ja edullinen 

kamera sopii mitä mainioimmin ensimmäiseksi 

digitaaliseksi järjestelmäkameraksi. 

■ Canon EOS 350D 

Hinta: 1000 € 

Valmistaja: Canon, 

www.canon-europe.com 

Lisätietoja: Canon, puh. 010 544 20, 

www.canon.fi 

Lyhyesti: Pienikokoinen, kevyt ja monipuolinen, 

kahdeksan megapikselin kuvailmaisimella 

ja 18–55 millin zoomilla 

varustettu järjestelmäkamera. 



Nikon D70S 

Nikon on objektiiveineen vertailujoukon 

kookkain ja painavin laite. 

Sen koko ja paino eivät toki ole 

poikkeuksellisen suuret, mutta 

esimerkiksi Canonin rinnalla se 

tuntuu eri painoluokan laitteelta. 

Olympus E-300 

Kookas Olympus on hyvin 

muotoiltu ja kokoisekseen yllättävän 

helposti pideltävä ja käsiteltävä 

kamera. E-300 on myös 

sangen helppokäyttöinen, joskin 

muutamat ajoittain kaivatut toiminnot 

on kätketty valikoiden alle. 

Pentax *ist DS 

Pentax jakaa yhdessä 

Canonin kanssa 

joukon pienikokoisimman ja keveimmän 

kameran sijan. Kamerassa 

on satsattu helppokäyttöisyyteen, 

sillä säätimien ja painikkeiden 

määrä on saatu pidetyksi kiitettävän 


Monille ostajille tämä tosin 

saattaa olla positiivinen 

argumentti. 

Nikonin käsiteltävyys 

on esimerkillisen 

hyvä, sillä jokaista 

olennaista säädettävää 

seikkaa varten on 

oma säätimensä. Kaksi 

yleissäätöpyörää tekee 

rinnakkaisten säätöjen tekemisen 

todella helpoksi. 

Kokemattoman käyttäjän mielestä 

Nikon saattaa vaikuttaa kovin 

tekniseltä ja nippeleiden täyttämältä 

laitteelta. D70S ei olekaan 

aivan omiaan aloittelijan kameraksi, 

vaan puhuttelee pikemmin- 

Kamera on mitä ilmeisimmin 

suunnattu helppokäyttöisyyttä 

arvostavalle käyttäjälle. 

Ohjelma-automatiikalla tai 

aiheohjelmia käytettäessä 

kuvaaminen on sujuvaa 

ja helppoa. 

Olympus poikkeaa koko 

muusta joukosta kuvailmaisimensa4:3-kuvasuhteen 

puolesta. Tämä tuottaa 

selvästi neliömäisemmän kuvan 

kuin vertailun muut, kinofilmiruudun 

kuvasuhteen 3:2 omaavat laitteet. 

Se, kummasta pitää enemmän, 

on makuseikka, mutta 4:3kuva 

on lähempänä klassisen tai- 

pienenä. Useimmin kaivatut säätötoiminnot 

löytyvät kuitenkin nopeasti 

ja vaivattomasti yhden 

funktiopainikkeen avulla. 

Olympuksen tavoin 

myös Pentax vetoaa 

helppokäyttöistä järjestelmäkameraakaipaavaan 

kuvaajaan. Se on 

parhaimmillaan täysautomatiikan 

tai aiheohjelmien 

varassa käytettynä. 

Tarjolla on kuitenkin luonnollisesti 

koko säätö- ja kuvaustapavaihtoehtojen 

kirjo. 

Pentaxin objektiivi poikkeaa 

muusta joukosta siinä suhteessa, 

että se on peruszoomiksi poik- 

Arvosana 

9,0 

+ Kuvanlaatu, käytettävyys, objektiivi 

– Paino 

kin edistynyttä harrastajaa tai vaativaa 

kuvaajaa. 

Akun tilalla voidaan virtalähteenä 

käyttää erikseen saatavan lisäosan 

avulla kolmea pitkäikäistä 

litiumparistoa. Paristosarja onkin 

hyvä vakuutus virransaantiin myös 

matkaolosuhteissa. 

Nikonin objektiivi on koko vertailujoukon 

ulottuvin ja laadukkain. 

Se edustaa selvästi astetta korkeampaa 

laatuluokkaa kuin vertailun 

muut peruszoomit. Myös sen 

zoomauskerroin on muita suurempi. 

Moni käyttäjä ei varmaan pitkään aikaan 

kaipaakaan lisäobjektiiveja. 

D70S:n kuvanlaatu on hyvä, 

joskin värintoistossa se häviää aa- 

Arvosana 

8,0 

+ Objektiivipaketti, ergonomia 

– Kohina, käsitarkennus, sarjakuvaus 

dekäsityksen mukaista kultaisen 

leikkauksen kuvasuhdetta. 

Olympuksen suurimmat heikkoudet 

liittyvät muita kameroita häiritsevämpään 

kohinaan sekä joukon 

alhaisimpaan sarjakuvausnopeuteen. 

Myös objektiivin käsitarkennus 

on sähköisenä muuta joukkoa tunnottomampi 

ja epämääräisempi. 

E-300:n kuvien terävyys on samaa 

hyvää tasoa Canonin kanssa 

ja sen ehdottomana vahvuutena 

on muita täydellisempi kahden hyvän 

objektiivin paketti. Nämä kattavat 

yhdessä todella runsaan alueen, 

joten harva kaivanneekaan 

enää lisäobjektiiveja. 

Arvosana 

7,9 

keuksellisen laajakulmainen. Objektiivin 

polttoväli vastaa noin 

24–68 mm:n kinokameraobjektiivia. 

Moni kuvaaja onkin viehtynyt 

näin laajakulmaiseen objektiiviin. 

Valitettavasti muutoin mainio 

objektiivi on toisaalta myös Pentaxin 

heikko kohta, sillä sen terävyystoisto 

on koko joukon vaatimattomin. 

Toistoa ei ehkä voi luonnehtia 

heikoksi, mutta muihin nähden 

se on vain tyydyttävää luokkaa. 

Pentaxin kohina-arvot ovat kohtalaisen 

hyvät, miltei Canonin ja Nikonin 

tasoa. Kameran värintoisto 

on sangen lämmin ja kylläinen, mitä 

seikkaa moni harrastaja saattaa 

jopa pitää erinomaisena. Täysin 

vistuksen Canonille. Kuvien terävyys 

sen sijaan on vertailujoukon 

parhain. Kohinaominaisuuksissa 

se jakaa Canonin kanssa vertailun 

ykköspaikan. 

Nikon on kokonaisuudessaan 

vertailujoukon laadukkain ja monipuolisin, 

mutta samalla myös joukon 

kallein kamera. 

■ Nikon D70S 

Hinta: 1300 € 

Valmistaja: Nikon, www.nikon.com 

Lisätietoja: Nikon Suomi, 

puh. (09) 566 0060, www.nikon.fi 

Lyhyesti: Puoliammattimainen, kuuden 

megapikselin kennolla ja 18–70 millin 

zoomilla varustettu laadukas järjestelmäkamera. 

Automaattisena käytettynä 

Olympus on helppokäyttöinen ja 

mukava, sekä kokonaisuudessaan 

poikkeuksellisen edullinen digijärjestelmä. 

Kahden objektiivin paketti 

tässä hintaluokassa on vahva 

valtti. 

■ Olympus E-300 


Valmistaja: Olympus, 

www.olympus.com 

Lisätietoja: Olympus Finland, 

puh. (09) 8758 1105, www.olympus.fi 

Lyhyesti: Kookas ja kohtuuhintainen, 

kahdeksan megapikselin kennolla ja 

kahdella zoom-objektiivilla varustettu digijärjestelmäpaketti. 

+ Helppokäyttöisyys, etsin, laajakulmainen zoom 

– Terävyystoisto 

neutraali väriskaala on monen 

mielestä hieman lattea ja vaimea. 

*ist DS on pienikokoinen ja selkeä 

digijärjestelmäkamera, joka 

takaa hyvän lähtökohdan järjestelmän 

käyttöön perehtymiseen. Laite 

on myös ilahduttavan helppokäyttöinen, 

mikä viehättänee runsaita 

nippeleitä vieroksuvaa kuvaajaa. 

■ Pentax *ist DS 


Valmistaja: Pentax, 

www.pentaxeurope.com 

Lisätietoja: Perkko, 

puh. (09) 478 0500, www.perkko.fi 

Lyhyesti: Pienikokoinen ja helppokäyttöinen, 

kuuden megapikselin kennolla ja 

16—45 millin zoomilla varustettu järjestelmäkamera.

osmo a. wiio 

Missä vika? 

Tietokoneet nopeutuvat, kuva paranee ja laitteiden 

luotettavuuskin tuntuu lisääntyvän. Jälkimmäisestä 

voidaan tietysti esittää erilaisia mielipiteitä, mutta 

pitkään mukana ollut näkee kyllä siinäkin kehitystä. 

Useimmilla heistä on kokemuksia laitteiden pettämisestä. 

Muistan ajat, jolloin kiintolevyt vahingoittuivat 

pienistäkin kolhaisuista tai sormista koneeseen välittynyt 

staattinen varaus pysäytti toiminnan. Korpuilla 

olevat tiedot olivat tietysti magneettikentissä ainaisen 

katoamisen vaarassa. Voisin kertoa moniakin 

tarinoita tärkeiden tiedostojen katoamisesta, kun 

pöydällä oli sakset. Monasti ilmeistä syytä katoamiseen 

ei löytynyt lainkaan, jostain vain oli riittävä 

magneettikenttä ulottunut levynpintaan, esimerkiksi 

liikuttaessa liian lähellä näyttölaitetta. Kiintolevyt 

kaatuvat edelleen, mutta harvemmin. 

Kone, korjaa itsesi! 

Kalifornian ja Stanfordin yliopistojen yhteisen tutkijaryhmän 

mukaan vain 15 prosenttia raportoiduista 

vioista johtuu laitteista, 34 prosenttia ohjelmista ja 51 

prosenttia käyttäjästä (Scientific American kesäkuu 

2003, s. 44). Viat voivat saada hyvin kalliita seurauksia, 

jos esimerkiksi tehtaan koneet pysähtyvät tai 

tuottavat viallista tavaraa tai erilaiset turvajärjestelmät 

eivät toimi. 

Tämän kolumnin aihe kumpusi siitä, että tunti sitten 

tietokoneeni ilmoitti, ettei noin kuukausi sitten 

kirjoittamani ja varmistamani cd-levy ole lainkaan 

alustettu! Onneksi tiedot olivat vielä kiintolevyllä. 

Muutama viikko sitten melko uusi emolevy lopetti 

toiminnan. Kun mitään elektroniikkaa ei enää korjata, 

oli ainoa vaihtoehto ostaa uusi emo, joka palautti 

toimintakyvyn entisillä osilla. Emon vikaantuminen 

kuitenkin tuhosi tallentamattomia tekstejä. 

Jos siis saisi lausua toivomuksen vakavasti otettavasta 

kotitietokoneen parannuksesta, niin en liene 

ainoa, joka kaipaa itse itsensä korjaavaa tietokonetta. 

Ajatus ei suinkaan ole uusi, vaan moista tekniikkaa 

on pitkään käytetty ainakin kriittisissä palvelinjärjestelmissä, 

avaruusohjelmissa ja ilmeisesti myös sotilaselektroniikassa. 

Tekniikalla on ihan oma nimikin, 

eli ROC, recovery-oriented computing. 

Tarkoituksena on siis palauttaa toimintakyky, ei 

niinkään korjata varsinaisia vikoja. Oletetaanpa sellainen 

tilanne, että koneessani on kolme muistikampaa 

ja kesken työskentelyn yksi menee rikki. Koneen 

käyttöjärjestelmään kuuluu tarkkailija, joka 

valvoo toimintoja. Se huomaa muistivian ja päättelee, 

että kolmesta muistikammasta kaksi vielä toimii. 

Ohjelma sulkee viallisen muistin pois häiritsemästä 

ja jatkaa työskentelyä pienemmällä muistilla. Käyt- 

täjä saa tiedon tilanteesta ja voi sitten korvata viallisen 

muistin. 

Toistetta 

Huomasitte varmaan äskeisessä päättelyssä mahdollisen 

virheen? Miten kone voi suorittaa korjauksen, 

jos vika estää koneen toiminnan? Kyseessä ei siis voi 

olla pelkkä sovellusratkaisu, itse koneessa pitää olla 

sisäinen varakone, joka toimii joka tapauksessa. Varakone 

olisi siis jonkinlainen huoltaja, joka tavallaan 

ulkopuolelta puuttuu pääkoneen toimintoihin. 

Nykyisillä monitoimisilla piireillä tämä ei liene mikään 

erityinen ongelma, tarvitaan erillinen virtalähde 

ja muutama piiri. Uudentyyppiset monen ytimen 

suorittimet saattavat ehkä ottaa vastuulleen myös 

näitä huoltotehtäviä. Tehtävä ei ole kuitenkaan yksinkertainen, 

vaan varakoneen lisäksi tarvitaan hyvin 

tehokas huolto-ohjelma. 

Shannonin matemaattisesta informaatioteoriasta 

(1948) on lähtöisin käsite redundancy, jonka käänsin 

1968 suomen sanaksi toiste. Sillä tarkoitetaan saman 

asian ylijäämätietoa. Esimerkiksi luonnollinen kieli 

on toisteista, sillä sitä voidaan suuresti karsia ilman, 

että merkitys kokonaan katoaa. Toisteen vähentämiseen 

pohjautuvat myös useat pakkausohjelmat. 

Tekniikassa toisteisuus (redundant) tarkoittaa varajärjestelmiä, 

jotka voivat korvata viallisen toiminnon. 

Suurissa tietokonejärjestelmissä onkin yleensä 

tätä toisteisuutta, kuten useita samanlaisia tietokoneita 

rinnakkain. Tiedän, että tätä ”redundanssia” 

kehitetään tärkeitä tietojärjestelmiä varten. Minä kaipaan 

toistetekniikkaa myös tavallisiin kotikoneisiin. 

Pehmo ja käyttäjä käsi kädessä 

Laiteviat eivät kuitenkaan ole suurimpia ongelmia, 

joskin esiintyessään ehkä tuhoisimpia. Peräti 85 

prosenttia vioista johtuu käyttäjistä ja sovelluksista. 

Niputan käyttäjät ja sovellukset yhteen, sillä toinen 

johtuu toisesta. Vuosikausien arvostelusta huolimatta 

käyttöjärjestelmän ja sovelluksien tuotannossa 

näyttää toimintojen jatkuva lisääminen (featurism) 

olevan tärkeämpää kuin käyttöliittymän inhimillisyys 

ja käytön helppous. 

Esimerkiksi Microsoftin Word-teksturissa on arvioiden 

mukaan 80–90 prosenttia turhaa. Ahkerana 

kirjoittajana minäkin käytän vain 10–15 prosenttia 

sen toiminnoista. Loppu rasittaa ja hidastaa koneeni 

toimintaa. Osien karsiminen on hankalaa ja automaattiset 

päivitykset tyrkyttävät puuttuville osille 

turhia korjauksia. Useita vuosia sitten toivoin näillä 

palstoilla modulaarisia sovelluksia, jotka sallisivat 

tiettyihin tarkoituksiin yksinkertaistettuja versioita. 

Ei ole näkynyt! 

TK 

Viestinnän emeritusprofessori Osmo A. Wiio 

on tunnettu tietotekniikan popularisoija. 

”En liene ainoa, 

joka kaipaa itse 

itsensä korjaavaa 

tietokonetta.” 


■■■RAPORTTI 

ANTTI J. LAGUS • ALOITUSKUVITUS: MINNA AHO 


Näin 

tehdään 

rahaa 

avoimella 

koodilla 

Avointen ohjelmistojen 

yleistyminen muuttaa 

ohjelmistoalan ansaintamalleja. 

Lisenssitulojen 

sijasta yritykset tienaavat 

palveluilla. 

Avointen ohjelmistojen ohjelmistopino 

on kasvanut 

reilusti keskiosastaan eli niin 

kutsuttujen infrastruktuuriohjelmistojen 

kohdalta. Pinon alaosan 

ohjelmistot, muun muassa 

web-palvelimet, ovat olleet jo 

pitkään laajassa käytössä. 

Ohjelmistopinon yläpää, bisnessovellukset, 

eivät vielä ole 

avautuneet avoimelle lähdekoodille. 

Sieltä puuttuvat menestystarinat, 

jotka helpottaisivat itpäättäjien 

päätöksentekoa. 

Suomalaisen ohjelmistotalon 

Nemeinin osakas Henri Bergius 

näkee, että asiakkaat maksavat 

samalla tavalla, olipa kyse 

avoimista tai muista ohjelmistoista. 

Avoimissa ohjelmistoissa 

ansaintalogiikka perustuu palveluihin, 

jotka voivat olla asennusta, 

kehitystä tai sovellustukea. 

Näistä maksetaan myös

suljetuissa ohjelmistoissa, mutta 

avoimissa ohjelmistoissa ei peritä 

lisenssimaksuja. 

Lisäksi avointen ohjelmistojen 

maailmassa voidaan periä 

sovellusvuokria niin kutsutusta 

asp- eli sovellusvuokrauspalvelusta. 

Näin hankkivat osan tuloistaan 

hosting-yritykset, jotka 

käyttävät ja tarjoavat avoimia 

sovelluksia, jotka ovat puolestaan 

Nemeinin kaltaisten yritysten 

tekemiä. 

Lisenssibisnes on kuollut, 

palvelubisnes tulee 

Intomielisimmät voivat jopa sanoa, 

että lisenssibisnes on kuollut 

ja palvelubisnes ottaa sen 

paikan. Bisnesmallin muuttuminen 

merkitsee, että asiakkaan 

ymmärtäminen ja palvelu korostuvat. 

Tämä sopii hyvin Ohjelmistoyrittäjien 

yhdistyksen 

puheenjohtajan, Cubical Solutionsin 

Mika Leivon mielestä 

hyvin Suomeenkin, vaikka Suomea 

onkin moitittu puuttuvasta 

palvelukulttuurista. Täällä ei 

hänen mukaansa hössötetä 

vaan asiantuntijapalvelut toimitetaan 

luontevasti. 

Leivo jakaa avoimen ohjelmiston 

toimijat kolmeen luokkaan. 

Toiset rakentavat avointen 

ohjelmistojen päälle ohjelmistoja, 

joita myydään tavalliseen tapaan. 

Toiset suuntautuvat tukeen 

ja kolmas ryhmä on tuotetalo, 

joka jättää koko tuotteensa 

■ MARKKINAT 

Ei vielä bisnessovelluksiin 

Tutkimusjohtaja Nikos Drakos 

tutkimusyritys Gartnerilta on seurannut 

avointen ohjelmistojen kehitystä 

yli kymmenen vuotta. Hänen 

mukaansa avointen ohjelmistojen 

määrää on vaikea arvioida 

yhdellä mittatikulla. Suuntaa voi 

sen sijaan hakea useista eri lähteistä. 

”Useimmat isot organisaatiot 

käyttävät avoimia ohjelmistoja 

joissakin sovelluksissaan, vaikkeivät 

itse sitä tietäisikään. Monissa 

infrastruktuuri- ja sisällönhallintasovelluksissa 

on open source 

-komponentteja”, Drakos sanoo. 

Levinneisyyttä voi Drakosin 

mukaan arvioida esimerkiksi tarkastelemallaApache-web-palvelimen 

käyttöä, joka on löytänyt tiensä 

30 prosenttiin ns. Fortune 

250 -yrityksestä. Myös Linuxin 

kasvava markkinaosuus palvelinkäyttöjärjestelmänä 

antaa viitteitä 

avointen ohjelmistojen lisääntymisestä. 

Nea Gustafsson 

”Suljettujen ohjelmistojen toimittajat 

joutuvat kaiken aikaa keksimään 

yhä nopeammin ja tehokkaammin lisäarvoja”, 

Novellin Suomen maajohtaja 

Kim Aaltonen sanoo. 

Drakos pitää mielenkiintoisena 

kehitystä, jossa erilaisia avoimia 

ohjelmistoja pakataan valmiiksi 

paketeiksi, joihin on myös tukea 

tarjolla. Hänen mielestään myös 

avointen ohjelmistojen nousu bisnessovelluksiin 

on kiintoisa vaihtoehto, 

mutta ohjelmat eivät ole 

vielä tarpeeksi kypsiä. 

Avoimiinkin 

sisältyy riskejä 

Myöskään avointa sovelluskehitystä 

tekevistä yrityksistä ei Drakosin 

mukaan ole tilastoja. Hänen 

mukaansa tyypillinen yritys on 

pieni, siinä on alle tusinan verran 

työntekijöitä ja sen liikevaihto jää 

alle viiden miljoonan dollarin. 

Pääomasijoittajat ovat tehneet 

ensimmäiset sijoituskierrokset joidenkin 

yritysten kanssa. 

Yksi Drakosilta eniten kysyttyjä 

kysymyksiä on, mitä uusia riskejä 

liittyy avoimiin ohjelmistoihin. Takuut 

ja vastuut ovat yrityksille tär- 

AVOIMEN KOODIN BISNES ■■■ 

avoimeksi. Kolmannessa mallissa 

raha tulee erikoisehtoisten lisenssien 

myynnistä tai asiantuntijapalveluista. 

Kolmannen ryhmän täysi 

avoimuus on Leivon mukaan 

vielä harvinaista. Hän arvioi, että 

neljä viidestä ohjelmistotalosta 

käyttää avoimia ohjelmistoja 

tuotteen tai tuotekehityksen 

osana. Myös Cubical Solutions 

toimii niin, että osa sen tuotteista 

perustuu avoimiin ohjelmistoihin. 

Yritys toimiikin 

open source -yhteisön ota jotain 

– anna jotain periaatteen mukaan. 

”Open source siirtää ohjelmistoalan 

bisnesmallia yksittäisten 

lisenssien myynnistä 

käyttöönoton, tuen tai neuvonnan 

myyntiin. Se myös vääntää 

bisnesmallia kohti sovellusvuokrausta”, 

Leivo sanoo. 

Pinossa ylöspäin 

Novell Finlandin maajohtajan 

Kim Aaltosen mukaan avointen 

ohjelmistojen pinossa on noustu 

kaiken aikaa korkeammille tasoille. 

Matalan lisäarvon tuotteissa 

kuten web-palvelimissa avoi- 

keitä asioita. Drakos neuvoo yrityksiä 

aloittamaan tekemällä selvän 

linjauksen, käytetäänkö vai eikö 

yrityksessä käytetä avoimia 

ohjelmistoja. 

Suomessa ehkä 

kymmenen prosenttia 

Myös teknologiajohtamisen professori 

Heli Koski Helsingin kauppakorkeakouluun 

liiketoiminnan 

teknologian laitokselta on sitä 

mieltä, että suomalaisten avointa 

ohjelmistokehitystä tekevien yritysten 

määrää hankala arvioida. 

Hän on tänä keväänä tehnyt tutkimusta 

ohjelmistoyrityksistä, joissa 

590 kyselyn saaneesta yrityksestä 

174 vastasi. 

Vastanneista 73 kertoi tekevänsä 

avointen ohjelmistojen ohjelmistokehitystä. 

Kun Suomessa 

on 2 100 ohjelmistoyritystä, merkitsisi 

tämä, että 3,5 prosenttia tekee 

töitä avoimen ohjelmistojen 

parissa. 

met ohjelmistot ovat jo lyöneet 

läpi. Myös keskitason tuotteet, 

kuten sovelluspalvelimet ja gridtuotteet 

alkavat olla riittävän hyviä 

laajaankin yrityskäyttöön. 

”Pinossa on noustu ylöspäin 

ja päästy paketoinnissa monimutkaisempiin 

tuotteisiin. Tämä 

on kilpajuoksua avointen ja 

suljettujen ohjelmistojen välillä, 

jossa suljettujen ohjelmistojen 

toimittajat joutuvat kaiken aikaa 

keksimään yhä nopeammin ja 

tehokkaammin lisäarvoja, joita 

ei ole saatavissa avoimista tuotteista”, 

Aaltonen sanoo. 

”Kun asiakas maksaa siitä 

mitä tarvitsee, on helppo päätellä, 

että esimerkiksi web-palveimissa 

ei kannata maksaa, kun 

Apachen saa avoimena ohjelmistona. 

Sen sijaan en ole varma, 

käykö koskaan niin, että laajojatoiminnanohjausohjelmistoja 

saisi näin”, Aaltonen arvelee. 

Toiminnanohjauksessa kyse 

ei ole niinkään ohjelmistojen 

teknologisesta laadusta, jossa 

avoin yhteisö pystyy huippusuorituksiin, 

kuin erilaisten liiketoimintaprosessienhahmottamisesta. 

”Ainakin tämän verran yrityksistä 

harrastaa avoimien ohjelmistojen 

kehitystä. Jos osuus lasketaan 

kyselyn saaneista 590 yrityksestä, 

prosenttiosuus nousee yli 

kymmeneen, mikä on mielestäni 

yllättävän paljon”, Koski sanoo. 

Koski muistuttaa, että tutkimuksissa 

pitää ottaa huomioon 

sellainen vääristymän mahdollisuus, 

että siihen vastaavat ne yritykset, 

joita asia kiinnostaa tai joille 

se on ajankohtainen. 

”Kun arvioidaan sitä, kuinka 

paljon on avointa koodia tarjoavia 

yrityksiä, pitää samalla arvioida 

myös sitä, minkälainen lisenssikäytäntö 

valitaan. Liiketoimintamalli 

vaikuttaa yrityksen kannattavuuteen”, 

Koski arvioi. 

Neljännes yrityksistä tuottaa 

pääasiassa kaupallisia ohjelmistoja 

ja kymmenesosa vain 

avoimella lisenssillä. Samaa tuotetta 

myy niin sanotulla kaksoislisensoinnilla 

neljä prosenttia. 


■■■RAPORTTI 

”Eri alojen vertikaaliprosesesseja 

tuntevat kovapalkkaiset 

konsultit eivät koodaa vapaa-aikanaan 

netissä. Nähtäväksi jääkin, 

syntyvätkö bisnestyökalut 

jatkossakin suljetussa yhteisössä”, 

Aaltonen päättelee. 

Ketsuppi-ilmiö alkaa toimia 

IBM:n Pohjoismaista ja Baltian 

alueesta vastaava Linux-johtaja 

Odd Bakkengen kertoo, että 

vielä pari vuotta sitten yritykset 

eivät uskaltaneet panostaa avoimen 

lähdekoodin ohjelmistoihin. 

Myös Bakkengenin mukaan 

avointen ohjelmistojen pino on 

■ TEKNIIKKA 

Avoin lähdekoodi ei ole niin avointa 

kuin usein luullaan, ja avoimuuttakin 

on montaa eri lajia. Yleinen 

harhaluulo on se, että avoimen ohjelmakehityksen 

sovelluksien lähdekoodia 

voidaan vapaasti kierrättää 

ja yhdistellä muihin ohjelmiin. 

Näin ei kuitenkaan ole. 

Lähtökohtaisesti tekijällä on aina 

oikeus omaan koodiinsa. 

Avoimuus perustuukin lisenssiin eli 

tietynlaiseen sopimukseen, jossa 

tekijän oikeuksia siirretään käyttäjille. 

Avoimen ohjelmakehityksen 

kisenssiasioita selventämään perustettiin 

vuonna 1998 OSI (Open 

source initiative, www.opensource.org/licenses). 

Se on tähän 

mennessä hyväksynyt yli 60 lisenssiä, 

eivätkä ne yleensä ole yhteensopivia 

keskenään. 

Lopputulos on se, että yhdellä lisenssillä 

tehtyä avointa koodia ei 

yleensä voikaan käyttää toisessa 

avoimen koodin ohjelmassa. Tätä 

epäyhteensopivuutta käytetään 

toisinaan tietoisestikin hyväksi. Esimerkiksi 

Sun Microsystemsin avaamasta 

Solaris 10 -käyttöjärjestelmästä 

ei erilaisen lisenssin vuoksi 

voi ottaa lähdekoodia ja siirtää si- 


kasvanut voimakkaasti ja niitä 

käytetään myös muissa tehtävissä 

kuin pinon alakerroksissa. 

IBM toimii avointen ohjelmistojen 

kehityksessä monella 

rintamalla. Se on luovuttanut 

omia ohjelmistojaan yhteisön 

Lisenssit rajoittavat avoimuutta 

Avoimen koodin lisenssit 

tä vaikkapa kilpailijaan Linuxiin. 

Kehittäjien ja yritysten keskuudesta 

on tullut voimakkaita toiveita 

lisenssien määrän karsimiseksi, 

mutta tämä on vaikeaa. Lisenssien 

takana olevat ideologiat 

kun herättävät suuria tunteita, 

varsinkin vapauden ja kaupallisten 

tekijöiden välinen kädenvääntö. 

Copyright vastaan 

copyleft 

Lisenssit voidaan jakaa kahteen 

perusryhmää. Ensimmäiseen kuuluu 

open source -lisensseistä tunnetuin 

ja suosituin, gpl (Gnu general 

public license). Sen kehitti 

Free software foundationin 

Richard Stallman. Hän harmistui 

kovasti siitä, että lupauksia lähdekoodin 

avoimuudesta alettiinkin 

myöhemmin vetää takaisin, jolloin 

kokonaisia sovellusten osia pitikin 

yhtäkkiä kirjoittaa uudelleen. 

Ratkaisu oli innovatiivinen gpl, 

jossa tekijänoikeudet valjastetaan 

suojaamaan koodin vapaus ja 

avoimuus pitkälle tulevaisuuteen. 

Lisenssin mukaan paitsi itse koodi, 

myös kaikki sen pohjalta kehitetyt 

jatkotuotteet on pakko jul- 

Lisenssimuoto Vapaa Vapaa Avoin Koodin Tiukka Sanktiot 

jakelu käyttö lähdekoodi avoimuuden avoimuuden ohjelmistosuojelu 

suojelu patenteista 

Shareware ● O O O O O 

Freeware ● ● O O O O 

BSD-lisenssi ● ● ● O O O 

LGPL-lisenssi ● ● ● ● O O 

GPL-2-lisenssi ● ● ● ● ● O 

GPL-3-lisenssi ● ● ● ● ● ? 

● = Kyllä O = Ei 

Avoimuus ja lähdekoodin vapaus merkitsevät eri ihmisille eri asioita, mikä 

näkyy avoimen koodin lisenssien eroissa. Linuxista tuttu gpl on yksi tiukimmista 

ja se suojelee koodin ja sen johdannaisten avoimuutta erittäin 

voimakkaasti. 

”Kovapalkkaiset konsultit 

eivät koodaa 

vapaa-aikanaan netissä.” 

käyttöön ja se myös kehittää 

edelleen ohjelmistojaan avoimeen 

ympäristöön. IBM:n 

open source -kehitystä koordinoi 

yrityksen Austinissa Texasissa 

sijaitseva keskus 600 hengen 

voimin. 

Teknillisen korkeakoulun tutkija 

Mikko Välimäki neuvoo selvittämään 

lisenssiasiat huolellisesti, 

jos tarkoituksena on käyttää open 

source komponentteja tuotteissa. 

kaista avoimina samalla lisenssillä, 

eikä niistä saa koskaan periä lisenssimaksuja. 

Jatkuvan avoimuuden 

vaatimusta ei voi kiertää, 

esimerkiksi linkittäminen suljettuihin 

ohjelmakirjastoihin on kiellettyä. 

Konseptista käytetään nimeä 

copyleft, eli se on täydellinen vastakohta 

perinteisille tekijänoikeuksille 

(copyright). 

Linus Torvalds päätti julkaista 

Linuxin gpl-lisenssillä. Siksi kaikki 

Linux-jakelut julkaistaan aina 

myös ilmaisena versiona lähdekoodeineen 

ja muutoksineen. 

Gpl-3 hyökkää 

patentteja vastaan 

Lähivuosina valmistuvassa gpl:n 

kolmannessa versiossa tavoitteena 

on estää jopa ohjelmistopatenttien 

vaikutus koodin avoimuuteen. 

”Monet yritykset käyttävät ohjelmissaan 

joitakin avoimeen koodiin 

perustuvia osia. Jos yhtiö haastaisi 

jonkun oikeuteen ohjelmistopatenteista, 

se menettäisi käyttöoikeuden 

käyttämiinsä open source 

-komponentteihin, ja joutuisi ohjelmoimaan 

ne itse uudelleen”, selittää 

Teknillisen korkeakoulun tutkija 

Mikko Välimäki, joka on teh- 

IBM:n kumppaneina toimivat 

ohjelmistotalot ovat Bakkengenin 

mukaan siirtymässä 

avointen ohjelmistojen tekemiseen. 

Hänen ketsuppi-ilmiöksi 

nimittämänsä odottelu on saavuttamassa 

purskahdusvaiheen. 

Ketsuppi-ilmiöllä hän tarkoittaa 

tilannetta, jossa osapuolet odottelevat, 

mitä toiset tekevät, aivan 

kuin ylösalaisin käännetty ketsuppipullo 

antaa odottaa sitä, 

että kastike alkaa herua. 

Nyt kun ketsuppipullon suu 

on auki, ohjelmistotoimittajat 

ovat alkaneet toimia. Bakkengen 

on nähnyt muutoksen alkavan 

nyt väitöskirjan open source -lisensoinnista. 

Vaatimus saattaisi 

johtaa tilanteeseen, jossa suuret 

ohjelmistotalot eivät enää voisi uhkailla 

toisia ohjelmapatenteilla. 

Gpl:lle on tehty hieman löyhempiä 

serkkuja. Esimerkiksi Gnu 

lesser general public license (lgpl) 

ja varsinkin Mozilla public license 

(mpl) antavat enemmän liikkumavaraa 

suljettujen ja jopa patentoitujen 

osien käytössä, mutta ne 

suojelevat silti tehokkaasti lähdekoodin 

vapautta. 

Vapaa koodi vai 

vapaa käyttö? 

Toinen näkökulma avoimeen lähdekoodiin 

on se, että koodi on täysin 

vapaata silloin kun käyttäjät 

saavat tehdä sillä mitä haluavat. 

Koodia saa vapaasti muutella, 

myydä ja siitä saa myös tehdä suljetun 

ohjelman. Ehkäpä kuuluisimmat 

esimerkit tästä näkemyksestä 

ovat Bsd- ja Mit-lisenssit. 

Käyttäjä saa tehdä lähdekoodilla ja 

ohjelmalla melkeinpä mitä vain, 

kunhan muistaa lisätä maininnan 

sen alkuperästä ja tekijästä. 

Peruslinjojen lisäksi OSI:n 60 lisenssiin 

mahtuu monenlaisia motiiveja 

ja erikoisuuksia. Jopa Nokian 

nimellä löytyy Nokia open 

source license eli nokos. Jotkin uudet 

lisenssit parantavat merkittävästi 

käyttäjän asemaa. Esimerkiksi 

CA julkaisi raskaan Ingres-tietokantansa 

uudella ca-tosl-lisenssillä. 

Siinä luvataan, että koodin 

tekijänoikeudet ja patenttiasiat 

ovat kunnossa. Näin käyttäjät 

ovat suojassa Linux-SCO-kiistojen 

tapaisilta ongelmilta. 

SAMULI KOTILAINEN

viime vuonna. Esimerkiksi keskisuuret 

toiminnanohjaustalot 

Intentia, IBS ja Hansa siirtävät 

sovelluksiaan Linuxiin. 

Tuotteita viidenneksen 

työmäärällä 

Myös Suse Linuxin viime vuonna 

hankkinut Novell on voimakkaasti 

sitoutunut open source 

-maailmaan. Novellin Suomen 

maajohtaja Kim Aaltonen kertoo, 

että yritys osallistuu avoimen ohjelmistoyhteisön 

eri tavoin. 

”Osan projekteista olemme itse 

laittaneet liikkeelle ja olemme 

niissä projektinomistajina. Näihin 

olemme myös rekrytoineet 

ihmisiä. Osassa olemme mukana 

kehittäjinä. Näin syntyy laadukkaita 

tuotteita, jotka istahtavat 

johonkin rooliin meidän jakelussamme”, 

Aaltonen kuvailee. 

Aaltonen vertaa avoimen ohjelmistoprojektin 

työmäärää 

siihen, että ohjelmisto kehitettäisiin 

täysin omin voimin ja 

päätyy arvioon, että avoimessa 

mallissa päästään 20 prosentilla 

siitä työmäärästä, mitä tarvittaisiin, 

jos kaikki tehtäisiin itse. 

Näin saadaan hänen mukaansa 

parempia ja laajempia kokonaisuuksia, 

jotka ovat myös luotettavampia. 

Suuret riippumattomat ohjelmistokehittäjät, 

niin kutsutut 

isv:t (independent software 

vendor) ovat Aaltosen mukaan 

hyvin mukana kehityksessä ja lähes 

kaikki seuraavat kehitystä. 

Suomalaisistakin ohjelmistoyrityksistä 

suuri osa osallistuu toimintaan, 

jos ei yritystasolla, 

niin työntekijöiden harrastuksesta. 

Näin työntekijät kehittävät 

myös ammatillista osaamistaan. 

COSS toimii 

verkostosolmuna 

Suomalaisten open source -yritysten 

osaamisesta kantaa huolta 

Commercial Open Source 

Software, COSS, joka on johtaja 

Petri Räsäsen mukaan 

avointa lähdekoodia hyödyntävien 

yritysten palvelukeskus ja 

verkostosolmu. COSS pyrkii 

kehittämään yritysten liiketoimintaa 

ja tarjoaa niille erilaisia 

kehityspalveluita. 

COSS auttaa yrityksiä myös 

vienninedistämisessä. Esimer- 

”Kaikki tulot tulevat tehdystä työstä. 

Tämä on selkänahkauppaa”, ohjelmistoyritys 

Nemeinin osakas Henri 

Bergius sanoo. 

Nea Gustafsson 

kiksi toukokuussa se vieraili 

muutaman yrityksen kanssa 

New Yorkin Linux Worldissa. 

Vaikka internet onkin tärkeä 

kanava, se ei Räsäsen mukaan 

korvaa inhimillisiä kontakteja. 

COSS on puuhaamassa Suomeen 

omaa Linux World -tapahtumaa, 

joka keskittyisi erityisesti 

sulautettuihin järjestelmiin. 

Suomessa on Räsäsen 

mukaan tällä alalla kiinnostavaa 

osaamista Nokian lisäksi myös 

koneenrakennuksessa ja automaatioteknologiassa. 

Herätys on parempi kuin 

silmien ummistaminen 

COSS pyrkii vastaamaan avointen 

ohjelmistojen ohjelmistoliiketoimintaan 

tuomiin muutoksiin 

myös herättelemällä yrityksiä. 

Huonoin vaihtoehto on Räsäsen 

mukaan ummistaa silmänsä 

kehitykseltä ja olla kuin 

koko asiaa ei olisikaan. 

”Kun asiaa katsotaan silmiin, 

tunnistetaan sen tuomat mahdollisuudet 

ja riskit. Avoimiin 

ohjelmistoihin sisältyvät samat 

riskit kuin muuhunkin ohjelmistokehittämiseen 

ja -käyt- 

töön. Lisäksi avoimessa lähdekoodissa 

on kehittäjäyhteisöön 

liittyvät riskinsä, joita ei pystytä 

perinteisin menetelmin haistelemaan”, 

Räsänen sanoo. 

”Yritysten hakiessa kestäviä 

ansaintamalleja ne tuovat tarjontaan 

erilaisia komponentteja 

ja siirtyvät perinteisestä järjestelmäintegraatiostakoulutukseen, 

konsultaatioon ja sovellusvuokraukseen. 

Näin palvelutarjonnasta 

syntyy erilaisia yhdistelmiä”, 

Räsänen sanoo. 

Kehityskustannukset 

jakoon 

”Avoimen ohjelmistokehityksen 

etu on siinä, että voimme jakaa 

kehityskustannukset muiden 

vastaavien organisaatioiden 

kanssa. Kunkin projektin 

tuotekehitysinvestoinnin maksaa 

se asiakas, jolle uusi osio tulee, 

mutta asiakaskin hyötyy 

siitä, että saa käyttöönsä laajemman 

kokonaisuuden”, Bergius 

luonnehtii. 

Nemeinin tuotteistossa on 

kaksi linjaa. Toinen perustuu 90luvun 

loppupuolella kehitetylle 

Midgard-julkaisujärjestelmälle ja 

toinen alun perin ohjelmistotaloille 

kehitettyyn Open Psa -toiminnanohjausjärjestelmään. 

Midgard on hyvin levinnyt 

eri puolille maailmaa. Käyttäjiä 

on eri maiden puolustusvoimista 

Uuden Seelannin julkiseen 

hallintoon. Projektienhallintakin 

on kehittynyt sitä mukaa 

kun siihen on lisätty uusia 

moduuleita. Bergius mainitsee, 

että esimerkiksi eräälle asiakkaalle 

kehitetty tuntikirjaus on 

nyt liitettävissä sovellukseen. 

Yhteisössä merkittävä 

markkinointikanava 

Open source -yhteisö on Bergiuksen 

mukaan merkittävä 

markkinointikanava. Sieltä löydetään, 

ladataan ja aletaan käyttää 

uusia ohjelmistoja. Jos käyt- 

”Avoimessa lähdekoodissa 

on kehittäjäyhteisöön 

liittyvät riskinsä.” 

AVOIMEN KOODIN BISNES ■■■ 

täjille tulee ohjelmaan liittyviä 

ajatuksia tai kehitystarpeita, 

Nemeiniin otetaan yhteyttä ja 

pyydetään tekemään tarvittavat 

lisäykset. 

”Pienelle suomalaiselle softatalolle 

olisi hankalaa rakentaa 

isoa markkinointikoneistoa, 

mutta asiakaskin hyötyy mallista. 

Harva organisaatio pitää kilpailuvalttina 

sovellusta, jota kukaan 

muu ei saa käyttää. Yhteisössä 

tuotekehityskulut jäävät 

pieniksi”, Bergius sanoo. 

”Kaikki tulot tulevat tehdystä 

työstä. Tämä on selkänahkauppaa”, 

ohjelmistoyritys Nemeinin 

osakas Henri Bergius sanoo. 

Selkänahan myynnillä Nemein 

on onnistunut tekemään 

voitollista tulosta ja laajentamaan 

asiakaskuntaansa niin, että 

sen ohjelmia käytetään tätä 

nykyä ympäri maailman. Markkinointikanavana 

toimivassa 

internetissä Nemein ylläpitää 

näkyvyyttään julkaisemalla materiaalia 

ja vastaamalla verkon 

kautta tuleviin kysymyksiin. 

Patenttidirektiivi 

huolestuttaa 

”Olemme seuranneet huolestuneinaohjelmistopatentoinnista 

EU:ssa käytävää keskustelua. 

Patentit suosivat isoja yrityksiä 

ja estävät pieniltä markkinoille 

pääsyn. EU:ssa on 

kummallisinta se, että suositaan 

yhdysvaltalaisia ohjelmistoyrityksiä, 

joilla on omat patenttiportfolionsa”. 

Bergius järkeilee, että ainut 

järkevä tapa toimia jatkossa on 

siirtää toiminta muualle, jos EU 

ottaa käyttöön ohjelmistopatentoinnin. 

Nemein on avannut 

toimiston Georgiassa. Ensisijaisena 

syynä ei ole varautuminen 

patenttiuhkaan vaan tarkoitus 

on kokeilla, miten Suomessa 

kehitetty open source -malli 

saadaan juurrutetuksi toisenlaiseen 

markkinaan. 

Georgiasta Nemein ei Bergiuksen 

mukaan myöskään hae 

halpoja kehitysresursseja. Sen 

sijaan siellä myydään ohjelmistoja 

paikallisin voimin. Keväällä 

avattu toimipiste oli toukokuun 

puoliväliin mennessä saanut jo 

kolme asiakasta, mukaan lukien 

Georgian isoimman pankin. TK 


■■■OHJELMISTOT 

SAMULI KOTILAINEN 

Sun Microsystemsin 

uusi Solarisversio 

hämmentää 

käyttöjärjestelmämarkkinoita 

toden 

teolla. Solaris 10 

tuo raskaan sarjan 

ominaisuudet niin 

kymmenien prosessorientehopalvelimiin 

kuin edullisimpiinCeleronkannettaviinkin. 

Aurinkoenergiaa 

palvelimiin 

Vielä pari vuotta sitten yleinen 

mielikuva Solariksesta, 

niin kuin unix-käyttöjärjestelmistä 

yleensäkin, oli tylsä hiljaista 

kuolemaa tekevä vanhakantainen 

palvelinjärjestelmä, 

jonka myynti on tasaisessa laskussa. 

Tänä vuonna jakeluun 

päässyt Solaris 10 muuttaa käsitykset 

tyystin. Ensimmäistä kertaa 

Sun panostaa vahvasti Intelin 

ja AMD:n x86-rautaan perustuviin 

koneisiin ja tuo niille 

aivan samat ominaisuudet kuin 

raskaille unix-myllyille. 

Kaiken huipuksi Solaris päätettiin 

vapauttaa avoimen lähdekoodin 

ohjelmistoksi. Kuka 

tahansa voi ladata ja muunnella 

käyttöjärjestelmän lähdekoodia, 

eikä käyttöjärjestelmästä 

veloiteta jatkossa senttiäkään. 

Sanalla sanoen Linux on saanut 

palvelinkäyttöön todella kovan 

tason kilpailijan. 


Avoin lähdekoodi ei itse 

asiassa ole Sunille uusi asia, vaan 

kyseessä on paremminkin paluu 

juurille. Sunin perustajiin kuulunut 

Bill Joy oli unixien kantaisän, 

avoimesti yliopistoissa 

kehitetyn bsd:n eli Berkeley 

Software Distributionin takana. 

Tälle avoimelle perustalle syntyi 

Sun Microsystems ja yhtiön tietokoneiden 

käyttöjärjestelmä 

Sun OS vuonna 1983. Myöhemmin 

käyttöjärjestelmän pohja 

uudistettiin, mistä syntyi ensimmäinen 

Solaris vuonna 1992. 

Unixin viimeinen linnake 

Erilaiset unix-käyttöjärjestelmät 

ovat olleet melko tuntemattomia 

verrattuna Windowsin, Dosin 

tai OS/2:n tapaisiin massojen 

työkaluihin. Todellisuudessa 

unixit ovat jo vuosikymmenten 

ajan hallinneet tehotyöasemien 

ja varsinkin palvelimien markki- 

noita. Aivan viime vuosiin asti 

palvelinkaupassa unix-koneita 

on myyty useammalla eurolla 

kuin Windows-koneita. 

Windowsin ja Linuxin kehittymisen 

myötä tilanne on nopeasti 

muuttunut. Perinteinen 

unix-käyttöjärjestelmien kirjo 

on harventunut sukupuuton 

partaalle. Käytännössä markkinoille 

on jäänyt enää kova kolmikko: 

Hewlett-Packardin HP- 

UX, IBM:n AIX sekä Sunin Solaris. 

Eräässä mielessä Sun on 

unix-maailman viimeinen tukijalka, 

sillä HP ja IBM eivät enää 

tuo kovin näkyvästi esille omia 

unix-versioitaan. 

Sunilla tilanne on toinen, sillä 

yhtiön tukijalka on sen omilla 

Ultrasparc-suorittimilla pyörivät 

raskaat palvelimet, joiden 

ainut käyttöjärjestelmä on Solaris. 

Windows-koneita Sun ei 

myy, eikä Linuxiakaan tuoda 

Solaris on jatkossa avoimen 

lähdekoodin ohjelma. Ilmaisia 

lounaita ei toki ole, ja Sun kerää 

tuloja palvelinlaitteista sekä tuki- ja 

ylläpitopalveluista. 

palvelimiin kovin innokkaasti. 

Kevyempään suuntaan on nyt 

laajennuttu Solariksen x86-versiossa, 

joka toimii aivan tavallisella 

Intelin ja AMD:n prosessoriraudallaCeleron-halpaprosessoreista 

raskaimpiin Xeoneihin 

ja Opteroneihin. Käyttöjärjestelmä 

on nyt ilmainen, ja rahat 

kerätään Linuxin tapaan laitemyynnillä 

ja tukipalveluilla. 

Linuxin korvaajaksi 

Testasimme Solaris 10:n x86versiota 

kahdella pc-koneella, 

joista toisessa oli Intelin Pentium- 

ja toisessa AMD:n Athlon-prosessori. 

Solaris asentui 

molempiin mukisematta, joskin 

lähinnä palvelinkäyttöön 

suunnatussa järjestelmässä ei 

ole tukea kaikille uusille näytönohjaimille 

tai lisälaitteille. 

Solariksen käyttötuntuma on 

varsin lähellä Linuxia. Tämä on

luonnollista, sillä graafinen 

käyttöliittymä on Gnome, jota 

käytetään myös useissa Linuxjakeluissa. 

Sovelluspuolelta löytyy 

niin ikään tuttuja sovelluksia, 

esimerkiksi Sunin Starofficetoimisto-ohjelmapaketti. 

Solarista ei ole tarkoitettu tavalliseenperustyöasemakäyttöön, 

ja ohjelmatarjonta koostuukin 

lähinnä erikoissovelluksista. 

Palvelinohjelmissa tilanne 

on aivan toinen, sillä Solaris on 

lukumäärällä mitattuna suosituin 

unix-alusta. 

Solariksessa komentokehote 

tulee ehkäpä Linuxiakin tutummaksi, 

sillä useimmat vaativammat 

palvelinominaisuudet 

toimivat kokonaan tekstikomennoilla. 

Tämä voi tuntua 

vanhanaikaiselta, mutta Solaris-ammattilaiselle 

komentorivi 

on usein helpoin vaihtoehto. 

Komennot on helppo kopioida 

ohjeiksi muille ylläpitäjille, ja 

myös erilaisten skriptien teko on 

helpompaa. 

Teknistä ilotulitusta 

Sun kehuu sijoittaneensa Solaris 

10:n kehitykseen noin puoli miljardia 

euroa. Jättipanostuksella 

on saatu noin 600 uudistusta. 

Eräs merkittävimmistä on 

käyttöjärjestelmän jakaminen 

niin kutsutuiksi Containerosioiksi. 

Tekniikka on tuttu 

■ CASE 

kaikkein järeimmistä tehopalvelimista 

tai suurkoneista, joissa 

koneen voi jakaa useampaan 

erilliseen loogiseen osaan. 

Usein palvelinohjelmat on 

pakko jakaa omille palvelimilleen, 

jotta ne eivät sotkisi toistensa 

toimintaa. Uudessa Solariksessa 

osiot ovat ohjelmallisia, 

mutta täysin erillisiä. Pienenkin 

palvelimen voi jakaa vaikkapa 

kymmeneksi erilliseksi koneeksi, 

joiden saamia resursseja voi 

muutella lennossa. Kokeilimme 

tekniikkaa yhden prosessorin 

testikoneessa, ja näinkin kevyt 

mikro saatiin helposti jaettua 

useaksi osioksi. 

Solarista neljässä sukupolvessa 

EQ Online on tullut tunnetuksi 

pankki- ja sijoitustoiminnastaan, 

jota harjoitetaan pitkälti internetin 

välityksellä. Yhtiölle on kertynyt kokemusta 

niin Windows- kuin Linuxjärjestelmistäkin, 

mutta päätyöjuhta 

on Solaris. 

Mikä on Solariksen vahvin ominaisuus? 

”Solaris on stabiili”, kertoo 

järjestelmäasiantuntija Juha 

Virtanen. ”Windowsia sai aikaisemmin 

olla koko ajan paijaamassa, 

jotta se pysyi pystyssä. 

Parhaat Solaris-koneet olivat olleet 

päällä yhtä mittaa yli kolme vuotta, 

kunnes sähköt jouduttiin katkaisemaan 

muusta syystä”, Virtanen 

kertoo. Hän tosin toteaa, että 

Windowsin luotettavuus on parantunut 

selvästi NT4:n ajoista. 

Hyvin suuri osa unix-hallinnasta tapahtuu edelleen konsoli-ikkunassa tekstikomennoilla. 

Tämä on satunnaiselle käyttäjälle hankalaa, mutta raskaassa 

palvelinkäytössä se usein helpottaa työtä. 

Myös Linuxin luotettavuus on 

koettu hyväksi. Solariksella on tietoturvan 

puolesta kuitenkin eräs 

etu puolellaan. Käyttöjärjestelmä ja 

monet sen sovellukset ovat Linuxiin 

ja Windowsiin verrattuna harvinaisia, 

joten ne pysyvät paremmin 

suojassa viruksilta ja hakkereilta. 

Vääntöä riittää 

Solariksen suorituskykyyn ollaan 

erittäin tyytyväisiä. ”Solaris venyy 

todella pitkälle”, kehuu Virtanen. 

Hän kertoo, että järjestelmä ei lyyhisty 

kovimmassakaan kuormassa, 

vaan käyttäytyy ennustettavasti. 

Tämän vuoksi Solaris ei myöskään 

vaadi palvelimelta yhtä paljon ylimääräistä 

varatehoa huippukuormien 

varalle kuin Windows. 

Uuden Solariksen kantava 

teema on ollut nopeuden kasvu. 

Vanhoille sovelluksille luvataan 

parhaimmillaan parinkymmenen 

prosentin nopeuslisä. Optimointiin 

on myös kehitetty uusi 

apuväline, Dtrace. Sen avulla 

yritykset voivat melko helposti 

tutkia omia sovelluksiaan ja etsiä 

pullonkauloja sekä vaikeasti havaittavia 

ohjelmavirheitä. 

Uusi tekniikka on myös Predictive 

Self Healing. Solaris osaa 

itse tarkkailla toimintaansa ja jopa 

korjata joitakin ongelmia 

etukäteen. 

Osa Solariksen uutuuksista 

julkistetaan vasta myöhemmin. 

EQ:n järjestelmäasiantuntija Juha 

Virtanen on erittäin tyytyväinen 

Solariksen luotettavuuteen. 

Solariksen ylläpitoa tekstikomennoilla 

Virtanen pitää hyvänä 

asiana. Käyttöohjeet voi kirjoittaa 

SUN SOLARIS 10 ■■■ 

Näinä hetkinä on valmistumassa 

uudenlainen zfs-tiedostojärjestelmä, 

jossa ei käytännössä ole 

lainkaan tilarajoituksia. 

Varmuus on valttia 

Yrityskäytössä Solariksen suurimmat 

myyntivaltit saattavat 

tulla hieman yllättävistä tekijöistä. 

Vuosia sitten Sun muutti Solariksen 

sisäistä rakennetta, mikä ei 

lainkaan miellyttänyt asiakkaita. 

Sun otti onkeensa, ja yhteensopivuudesta 

tehtiin kilpailuvaltti. 

Solarikselle samoin kuin Sunin 

palvelinraudalle on jo yli 

seitsemän vuoden ajan taattu 

jatkuva binääriyhteensopivuus 

taaksepäin, eli nykyiset sovellukset 

toimivat varmasti myös 

tulevissa järjestelmissä. Tämä 

on merkittävä lupaus varsinkin 

Intelin ja HP:n Itanium-ongelmien 

jälkeen. 

Avoimen koodin lisenssiongelmilta 

Sun suojautuu omien 

sopimustensa ja patenttisalkkunsa 

kanssa, ja Solaris-käyttäjille 

luvataan täysi oikeussuoja. 

Myös tietoturvan puolella Solariksen 

maine on vankka. 

Pystyykö Sun kilpailemaan 

näillä avuilla Linuxiin panostavia 

it-jättejä ja Microsoftin Windowsia 

vastaan? Solariksen tekniset 

ansiot ovat ainakin kiistattomat, 

ja hintalappu usein Linuxiakin 

edullisempi. 

TK 

suorina tekstikomentoina, ja 

skriptien teko on helppoa. Samoin 

etäkäyttö on teksti-ikkunoiden 

kautta mutkatonta, eikä siihen 

vaadita lisäohjelmia. Tämä on ollut 

EQ:lle tärkeää, sillä kehitystyö ja ylläpito 

tehdään lähes kokonaan 

etäyhteyksien kautta. 

Solaris on tunnettu binääriyhteensopivuuden 

säilyttämisestä. 

”Solaris 10:ssä on muutettu joitakin 

perusasioita esimerkiksi palvelujen 

käynnistämisessä. Vielä ei tiedetä, 

onko tämä hyvä vai huono 

asia”, pohtii Virtanen. Yhteensopivuuteen 

ollaan kuitenkin tyytyväisiä. 

Järjestelmissä pyörii tälläkin 

hetkellä sulassa sovussa neljän eri 

sukupolven Solaris-versioita Intel-, 

AMD- ja Sun Ultrasparc -alustoilla. 


■■■INTERNET 

KARI A. HINTIKKA 

Verkkopelit olohuoneiksi 

Verkkopelit ovat nousseet suosituksi 

ajanviettotavaksi internetissä. Ne 

ovat muuttumassa teininörttien 

temmellyskentästä kaiken kansan 

huviksi. 

Tietokonepelien tekoälyt ovat 

nykyään jo varsin kehittyneitä. 

Mikään ei kuitenkaan vedä 

vertoja toiselle ihmiselle kumppanina 

tai vastustajana. Lisäksi 

tuhansien ihmisten virtuaalimaailmat 

tuntuvat eläviltä yksinpeluuseen 

verrattuna. Nettipeleissä 

myös tutustuu uusiin ihmisiin 

ympäri maailman. 

Tampereen yliopiston Hypermedialaboratorio 

tutkii parhaillaan 

muun muassa verkko- 


pelien laajenemista kännyköihin 

sekä uudentyyppisiä pelejä, jotka 

yhdistävät muita viestintävälineitä 

ja fyysistä ympäristöä. 

Helpompien pelien myötä 

verkkopelaamisesta on tulossa 

massojen ajankulua. 

”Ilmiötä voisi verrata ircin tai 

tv-chattien suosioon”, tutkimusjohtaja 

Frans Mäyrä sanoo. 

”Viestintä ja toimiminen muiden 

ihmisten kanssa on kiinnostavaa, 

ja vieläkin hauskempaa, jos sen 

voi tehdä mieltä kiehtovissa ja 

elämyksellisissä puitteissa.” 

Verkkopelit voidaan jakaa 

karkeasti kolmeen päätyyppiin 

ajankäytön näkökulmasta. Jokaiselle 

yksinpelilajille löytyy 

verkkovastine. 

Nopeimpia ovat kortti- ja 

lautapelit sekä ristikot ja arvauspelit. 

Entertainment Software 

Associationin mukaan näiden 

parissa kuluu yli puolet ajasta, ja 

niitä pelaavat eniten naiset. 

Parikymmentä prosenttia 

kohdistuu urheilu-, strategia-, 

seikkailu- ja toimintapeleihin. 

Tavoitteena on yleensä ylittää 

muiden suoritus tai läpäistä yksinkertaisia 

haasteita. 

Nettipelien ajankäytöllistä 

aatelia ovat mmorpg:t (massive 

multiplayer online role-playing 

game) eli monen käyttäjän tai 

niin sanotut massiiviroolipeli- 

ympäristöt, jotka imaisevat alle 

kymmenen prosenttia pelaajista. 

Niissä tuhannet samanaikaiset 

pelaajat viettävät aikaansa ja 

elävät roolihahmoaan hieman 

kuin todellisuudessa: kohtaavat 

haasteita, kehittävät hahmojaan 

ja oppivat uusia taitoja. 

Mmorpg-pelit eroavat yksinpelistä 

jo huomattavasti. Pelinsuunnittelijat 

ovatkin tiukoilla, 

koska pelaajat keksivät ajanviettotapoja, 

jotka eivät ole tulleet 

suunnittelijoiden mieleenkään. 

Esimerkkeinä vaikkapa avioituminen 

häineen, mielenosoitukset 

kuukausimaksun korotusta 

vastaan tai sotilasparaatit, joita 

vaaditaan tarkastamaan peliyhtiön 

ohjaama hahmo. 

Helppo aloittaa 

Nettipeleihin pääsee käsiksi 

usein eri tavoin. Kortti- ja

puzzle-pelaamiseen riittää usein 

www-selain ja pelit ovat pääosin 

maksuttomia. 

Toiminta- ja strategiapeleihin 

tarvitaan yleensä ostettu tietokone- 

tai konsolipeli, jossa on verkkotuki. 

Itse pelaaminen on usein 

maksutonta. Monet mmorpgpelimaailmat 

vaativat erillisen 

pääteohjelman ja kuukausimaksun. 

Lisäksi suosittu harrastus on 

lanitus eli pelaajat raahaavat 

tietokoneensa samaan paikkaan 

ja kytkevät ne toisiinsa lähiverkolla. 

Nettipelaaminen ei vaadi 

välttämättä edes laajakaistaa. 

Perustekniikka on, että palvelin 

laskee tosiaikaisesti pelaajien 

toimintojen vaikutukset näkymään 

ja lähettää jatkuvasti pienen 

määrän dataa asiakasohjelmalle, 

joka päivittää näkymän. 

Tämä mahdollistaa näyttävien 

virtuaalimaailmojen pelaamisen 

hitaallakin yhteydellä. 

Esimerkiksi Blizzardin World 

of Warcraftia pyöritetään tuhansilla 

palvelimilla. Pelitalojen tekniikasta 

tihkuu kuitenkin hyvin 

vähän tietoja. Syinä ovat kilpai- 

lutekijät sekä pelaajat, jotka yrittävät 

jatkuvasti löytää keinoja 

pelata ilmaiseksi tai parantaa 

hahmoaan laittomin keinoin. 

Sadan miljoonan 

virtuaalibisnes 

Nettipelit ovat viime vuosina lähentyneet 

todellisuutta monin 

eri tavoin. Pelien ympärille järjestetään 

turnauksia, jotka kiertävät 

maailmaa formulasirkuksen 

tavoin. 

Voittajille on luvassa satoja 

tuhansia euroja tai urheiluautoja. 

Sonyn Everquest II-peli etsii 

Qeynosin kuningattaren näköistä 

naispelaajaa, jolle on luvassa 

mallisopimus. 

Verkkopelien ympärille on 

kehittynyt laaja vaihdantatalous, 

jolla on arvioitu olevan jo 

sadan miljoonan dollarin vuosiliikevaihto. 

Kun pelihahmo kehittyy, 

se saa yhä parempia varusteita, 

voi kohdata vaikeampia 

haasteita ja perustaa virtuaaliresidenssin. 

Monet aloittelevat pelaajat 

haluavat maksaa reaalirahalla 

virtuaaliesineistä nopeuttaakseen 

omaa kehittymistään. Osa 

■ KOKEMUKSIA 

World of Warcraft – jäähyväiset elämälle 

Vuoden kuumin nettipeli on ollut helmikuussa 

Euroopassa avattu 

mmorpg World of Warcraft, josta jutun 

pelikuvat ovat. Se vie pelaajan 

ihmisten, örkkien, yöhaltioiden, kääpiöiden 

ja muutaman muun rodun 

kansoittamaan fantasiamaailmaan. 

Vastapooleina maailmassa ovat ihmisten 

ja kumppaniensa Alliance sekä 

örkkien ja kavereidensa Horde. 

Maailma pitää tietysti pelastaa 

ja maksaa pahalle palkkansa. 

Maksuvälineinä käytetään miekkaa 

ja magiaa, muitakaan aseita 

unohtamatta. 

Aluksi luodaan hahmo, jolle valitaan 

rotu ja hahmoluokka – esimerkiksi 

ihmismaagi tai örkkisoturi. Tätä 

voimakkaalla puhalluksella kaadettavaa 

rääpälettä kasvatetaan hankkien 

sille pelaamalla entistä parempia 

varusteta, kykyjä ja voimia. 

Pelissä on joitakin juonikuvioita 

ja tarinanpoikasia, mutta pääasiassa 

pelaaminen on erilaisten 

vastaan tulevien tehtävien suorit- 

tamista ja palkkioiden kuittaamista. 

Näiden varaan talouttaan ei tarvitse 

pystyttää. Hahmoille voi valita 

erilaisia ammatteja, joiden 

puitteissa valmistetaan sitten 

vaikka varusteita tai ruokaa käyttöön 

tai myytäväksi. 

Kolmenlaisia palvelimia 

Pelikokemus määräytyy pitkälti 

sen mukaan, minkälaiselle palvelimella 

hahmonsa luo. 

Normaalipalvelimiksi kutsutaan 

Player vs. Environment -palvelimia 

(PvE), joissa päävastuksen tarjoavat 

tietokoneen ohjaamat hahmot. 

Muiden pelaajien kanssa ei 

joudu tahtomattaan taistelemaan. 

Pelaaja vastaan pelaaja -palvelimilla 

(PvP) vahvemman oikeutta 

ja muita elämän realiteetteja 

voi opettaa tietokoneen ohjaamien 

hahmojen lisäksi vastakkaisen 

liittokunnan pelaajille. 

Fantasiamaailman kutsulle altteimmat 

valitsevat roolipelipalveli- 

Seikkailijat voivat kokoontua taistelujen 

välillä rentoutumaan kylän kapakkaan. 

Hahmon taitojen ja varusteiden kohentaminen 

ovat olennainen osa World of Warcraftia. 

pelaajista on niin kärsimättömiä, 

että he haluavat ostaa valmiin 

hahmon tiluksineen. 

Vuonna 1999 alkoi mmorpgmaailmojen 

hahmojen, tavaroiden 

ja tonttien laajamittainen 

myynti todellisella rahalla Ebayverkkohuutokaupassa.Kehittyneestä 

hahmosta saatettiin maksaa 

tuhansia euroja, ja pelimaail- 

men (RP), jossa pelaaja menee 

hahmonsa nahkoihin ja pyrkii sekä 

puheillaan että teoillaan olemaan 

mahdollisimman aito maagi, taistelija 

tai mikä lieneekään. Täällä ei 

huudella pelikavereille ”mä meen 

kattomaan telkusta salattuja eläimiä, 

tuun takas tunnin päästä”. Ei 

edes englanniksi. 

Saksalaiselle ja ranskalaiselle 

kielialueelle on omat palvelimensa, 

joissa peli sujuu kokonaisuudessaan 

tällä kielellä. Muu Eurooppaa 

saa tyytyä englanninkieliseen 

pelaamiseen. 

Pikkusormi meni ensin 

Nettipelit olin mieltänyt pitkään salamannopeilla 

reagointikyvyillä 

loistavien teininörttien temmellyskentiksi, 

joista normaali pelaaja ei 

saa muuta kuin pikakuoleman, pahan 

mielen ja parhaassa tapauksessa 

hieman sääliä osakseen. 

Muutenkin on tuntunut, että nettipelien 

pelaajakunta on ollut niin 

VERKKOPELIT ■■■ 

man virtuaalirahaa sai ostaa oikeilla 

dollareilla. 

Uusia ansaintamalleja 

California State Universityn 

professori Edward Castronova 

julkisti muutama vuosi sitten taloudellisen 

analyysinsa Everquest-pelistä. 

asialleen omistautunutta, ettei 

keskivertoa enemmän kokemusta 

yksinpeleistä hankkineenakaan 

huvittanut hypätä altaan syvään 

päähän. 

World of Warcraftin ensimmäinen 

ennakkokohu meni siis ohi 

aistimien leimalla taas uusi nettipeli 

-varustettuna. Työkaveri houkutteli 

kokeilemaan tammikuussa 

ilmaisen beetatestausvaiheen aikana. 

Ja se olikin menoa sitten. 

Mukana on monen tasoisia pelaajia, 

ja peli on tehty helpoksi 

omaksua. Joukkoon voi loikata vähäiselläkin 

pelikokemuksella, vaativuus 

ja haasteellisuus kasvavat 

samalla kuin taidotkin. 

Halpaa lysti ei toki ole. Blizzard 

vie ensin rahojasi runsaat 40 euroa 

itse peliin, sen jälkeen noin 12 

euroa kuukaudessa. Sekä vapaaaikasi. 

Jos et pidä varaasi, myös 

elämäsi ja ihmissuhteesi ovat 

vaarassa mennä vaihtokaupassa. 

ARI KARKIMO 


■■■INTERNET 

Keskitetty malli 

palvelin 

Keskitetyssä verkkopelimallissa pelaajat ottavat suoraan yhteyttä pääpalvelimeen, 

joka pyörittää peliä kellon ympäri riippumatta siitä, pelaako yksittäinen 

pelaaja vai ei. 

Norrath-pelimaailman pelaajien 

reaalisen kaupankäynnin 

vuosiliikevaihto sijoittui 

suunnilleen Venäjän ja Bulgarian 

väliin väkimäärään suhteutettuna. 

Luku vastasi maailman 

77. rikkainta valtiota, ja useimpien 

maiden kansalaisten kannattaisikin 

tuottaa työkseen virtuaaliesineitä 

perinteisten ammattien 

sijaan. 

Aikoinaan esimerkiksi Sony 

kielsi pelaajilta ulkopuolisen 

vaihdannan vedoten tekijänoikeuksiin. 

Sittemmin peliyhtiöt 

ovat muuttaneet mieltään. 

Virtuaaliesineet ovat nimittäin 

hyvä bisnes, kuten Suomesta 

kansainvälistynyt Sulakkeen 

Habbo Hotel osoittaa. Pelaaminen 

on maksutonta, mutta 

■ TAUSTAT 

Verkkopelit alkoivat Hack-yksinpelistä 

UNIX-ympäristöissä 1970luvun 

lopulla. Merkkipohjaisessa 

seikkailussa pelaaja tunkeutuu 

syvälle luoliin miekan ja magian 

hengessä. 

F. Randall Farmer ja Chip Morningstar 

loivat Lucasfilmille 1985 

graafisella käyttöliittymällä pelattavan 

Habitatin Commodore64:lle 

tukenaan Lucasfilm Games. Habitatista 

tuli klassikko, kun pelaajat 

keksivät usein luovia toimintatapoja, 

jotka eivät olleet tulleet ylläpidon 

mieleen. 

Museja (multi user simulation 

environment) alettiin kehittää 

1980-luvun alkupuolella, mutta 

ne yleistyivät internetissä 1980-luvun 

lopulla. Muset ovat merkki- 


oman virtuaalihuoneen voi sisustaa 

maksullisilla tavaroilla. 

Kuukausiveloitus ei ole kovin 

hyvää bisnestä. Pelipalvelimet, 

ylläpito ja asiakaspalvelu nielevät 

suunnattomat määrät rahaa, 

ja kulut vain kasvavat uusien pelaajien 

myötä. 

Verkkopeliyhtiöt kehittävätkin 

kuumeisesti uusia ansaintamalleja, 

kuten maksulliset erikoispalvelut 

ja laajennusosat. 

Peleihin sijoitettavat aidot mainokset 

ovat nouseva liiketoimintamalli. 

”Verkkopelien kehittämisessä 

voi menestyä yllättäväkin maa, 

kuten Etelä-Korea”, Frans Mäyrä 

toteaa. ”Suomessa on teknologiaa 

ja kansakunta, joka rakastaa 

tekstiviestejä.” 

Neljännesvuosisata Hackista Haloon 

pohjaisia tiloja eli ne esitetään ja 

niissä toimitaan pelkällä tekstillä. 

Lajityyppi tunnetaan yleisesti 

mudeina (multi user dimensions) 

ja suomalaisillakin oli vahva kehityspanos, 

kuten Stickmud. 

Rick Gates keksi Internet Huntin 

1992. Tavoitteena oli löytää internetin 

avulla vastaukset annettuihin 

kysymyksiin – ennen Googlea. 

Kolmiulotteiset toimintapelit 

käynnistyivät Wolfenstein 3D:sta, 

jonka loi John Carmackin id 

software. Yhtiön varsinainen hitti oli 

kuitenkin Doom, joka nousi nopeasti 

lan-lähiverkkojuhlien suosikiksi. 

Kolmiulotteinen vrml-kuvauskieli 

mahdollisti 1994 alkaen 

käyttäjien itsensä koodaamat vir- 

Hajautettu malli 

”Uusi, viestinnällinen verkkopelimuoto 

voisi ponnistaa 

Suomestakin kansainväliseen 

menestykseen. Huimat tuotantokustannukset 

rajoittavat 

mahdollisuuksia tuottaa valtavirtatuotteita. 

Toisaalta mobiilipelit 

sekä Habbo Hotelin menestys 

viittaavat mahdollisuuksiin 

perinteisten jakelukanavien 

ulkopuolella”, Mäyrä uskoo. 

Keski-ikäiset naiset 

himopelaajia 

Time Warner -konserniin kuuluva 

AOL teetti viime vuonna 

tutkimuksen verkkopelaajista. 

Perusmielikuvan vastaisesti yli 

40-vuotiaat naiset olivat ajankäytöllisesti 

selkeästi suurin 

käyttäjäryhmä. 

tuaalimaailmat, mutta massat eivät 

niitä ottaneet omikseen. 

Alan pitkäikäisin kaupallinen 

sovellus on 1997 aloittanut Ultima 

Online -roolipelimaailma. Se 

on myös saanut mainetta käyttäjien 

luovuudella, josta esimerkkinä 

alastomien pelaajien mielenosoitukset 

tai pelimaailman kuninkaan 

salamurha. 

Isot pelitalot alkoivat oivaltaa 

nettipelaamisen mahdollisuudet. 

Verkko-optiosta tuli lähes vakioominaisuus 

tietokonepeleissä ja 

konsolit seuraavat. 

Ultima Onlinen roolipeliominaisuudet 

ja Doomin kolmiulotteisuus 

loivat pohjan nykyisille 

massiiviroolipeleille, kuten World 

of Warcraft tai Halo. 

pelipalvelin 

pääpalvelin 

Hajautetussa mallissa pelaajat ottavat ensin yhteyttä pääpalvelimeen, joka 

tutkii, mitkä pelipalvelimet ovat tarjolla, ja pelaajien tietokoneet ottavat suoraan 

yhteyttä näihin. Osa pelistä voidaan prosessoida pelaajien tietokoneilla. 

Verkkopelit ovatkin muuttumassa 

julkisiksi olohuoneiksi. 

Kokemuksia seikkailuista, voitoista 

ja tappioista jaetaan globaalisti 

iästä, sukupuolesta tai 

varallisuudesta riippumatta. 

”Kun mmorpg-pelin ystäville 

on mahdollista viestiä kännykällä 

bussimatkojen aikana, 

niin tyhjätkin hetket kuluvat 

helposti verkkopelaamiseen. 

Television viihdeohjelmat tai 

pokkariviihde voivat jatkossa 

osin jäädä nopeasti kehittyvien 

verkkopelimaailmojen jalkoihin”, 

Frans Mäyrä visioi. 

Ala kehittyy nopeasti. Monissa 

peleissä voi jo puhua kuulokemikrofonilla. 

Puhe lisää merkittävästi 

immersiivisyyden eli 

ympäröivyyden tunnetta, kun 

joukkue huutaa toisilleen radioviestejä 

kiihkeässä taistelussa. 

Yksi innovatiivinen suuntaus 

on verkkopelimaailman ja peerto-peer- 

eli vertaisverkkoteknologian 

yhdistäminen, kuten Solipsis, 

Open Source Metaverse 

Project ja Second Life. Niissä 

ajatuksena on, että pelaajat voivat 

jakaa koneillaan itse tekemiään 

lisäympäristöjä, jotka kytkeytyvät 

päämaailmaan. 

Tekniikkaa kokeiltiin menestyksellisesti 

jo 1990-luvun puolivälissä 

vrml-kuvauskielellä 

(virtual reality modeling language). 

Lähestymistapa tuo 

William Gibsonin kyberavaruuden 

astetta lähemmäksi. Pelinkehittäjät 

vertaavatkin innoissaan 

muutosta loikkaan 

1990-luvun alun Gopher-hakukoneesta 

Googleen. 

TK

■■■TESTI 

TEEMU MASALIN 

Mac OS X:n 

uusin 10.4-versio 

eli Tiikeri 

tuo mukanaan 

paljon mielenkiintoista 

uutta. 

Tarjolla on 

muun muassa 

käyttöjärjestelmään 

integroitu 

työpöytähaku. 

Mac OS X 10.4 Tiger 

Tiikeri Macintoshissa 

Mac OS X on kehittynyt tasaisella 

tahdilla. 10.4 Tiger 

on jo viides versio neljä vuotta 

sitten ilmestyneestä käyttöjärjestelmästä. 

Modulaarinen rakenne 

ja Unix-ydintä lukuun ottamatta 

nuori ikä helpottaa ja 

nopeuttaa kehitystyötä. 

Huhtikuun lopussa julkaistu 

10.4 on tähän mennessä suurin 

päivitys Mac OS X:een. Ensimmäistä 

kertaa virallisesti kissapedon 

nimellä ja vain dvd:llä 

toimitettava paketti sisältää yli 

200 uutta ominaisuutta. Asennus-dvd:n 

voi toki vaihtaa vielä 

cd-versioksi lähettämällä levyn 

Applelle ja maksamalla toimituskulut. 

Tosin hyvin harvassa 

Tiger-yhteensopivassa Macissa 

on pelkkä cd- tai cd-rw -asema: 

Mac OS X 10.4 ei nimittäin toimi 

enää ensimmäisissä Imaceissä 

ja Ibook-kannettavissa, sillä 

vaatimuksena on firewire-liitäntä 

ja 256 megatavua muistia. 

Mac OS X on nopeutunut jatkuvasti, 

eikä Tiger katkaise perinnettä, 

vaan päinvastoin tuo 

huomattavan teholisän myös 


vanhempiin ja hitaampiin Maceihin. 

Finder eli Macintoshin 

Explorer toimii Tiikerissä huomattavasti 

nopeammin, minkä 

lisäksi kone käynnistyy nopeammin 

ja tiedostojen kopiointinopeus 

on parantunut hieman. 

Finder päivittää nyt myös reaaliaikaisesti 

muutokset, esimerkiksi 

levyllä vapaana olevan tilan 

määrän näkee nyt luotettavasti. 

Spotlight hakee 

tehokkaasti 

Tiikerin ehdottomasti 

tärkein uutuus on tehokas 

ja nopea hakumoottori 

Spotlight. Se ei ole 

muiden hakutekniikoiden 

tavoin erillinen ohjelma 

vaan kiinteä osa 

käyttöjärjestelmää. Spotlight-hakukenttä 

on aina 

käytettävissä Mac OS 

X:n oikeassa yläreunassa 

Spotlight-haku on 

erittäin tehokas ja 

nopea. Tulokset tulevat 

näkyviin heti ja kaikki 

ohjelmat voivat 

hyödyntää tekniikkaa. 

sekä tiedostojen avaus- ja tallennusikkunoissa. 

Spotlight on lisäksi 

integroitu esimerkiksi 

Mac OS X:n Mail-sähköpostiohjelmaan 

ja Finderiin. 

Spotlightin tehokkuus perustuu 

jatkuvasti päivitettävään hakutietokantaan. 

Hakutulokset 

löytyvät hyvin nopeasti, tuloksia 

tulee näkyviin sitä mukaan, kun 

hakukenttään kirjoitetaan ja tulokset 

tarkentuvat jatkuvasti. 

Tiedoston nimen ja sisällön lisäksi 

Spotlight hakee tietoa me- 

tatiedoista. Tiedostoja voi etsiä 

normaalisti näkymättömien 

määrityksien, kuten digikuvan 

valotusajan tai videoklipin copyright-tiedon 

perusteella. Spotlightin 

sisältöhaku on myös hyvin 

tehokas ja esimerkiksi pdfmuodossa 

olevan kartan paikannimet 

ovat haettavissa. 

Finderissa hakutulokset voidaan 

tallentaa jatkuvasti päivittyviksi 

kansioiksi, jotka keräävät 

hakuehtojen perusteella löydetyt 

tiedostot linkkeinä samaan 

paikkaan. 

Pikkuohjelmat 

kojelaudassa 

Mac OS X 10.4:n näyttävin uutuus 

on Dashboard. Dashboard 

on työpöydän päälle laskeutuva 

läpinäkyvä kerros, joka on tarkoitettu 

widgeteille, eli eräänlaisille 

pienille web-sovelluksille 

ja html-kielelle ja Javascriptillä 

kirjoitetuille mini-ohjelmille. 

Dashboardissa voi olla esimerkiksi 

osakekurssin näyttö, laskin 

ja kalenteri sekä maailmankello. 

Widgetit tulevat näkyviin heti,

kun Dashboard aktivoidaan ja 

pysyvät muuten taustalla piilossa. 

Parempaa pakkausta ja 

grafiikkaa 

Mac OS X:n multimedia-arkkitehtuuri 

perustuu Applen 

Quicktimeen, jonka uusi 7.0versio 

rakentuu vahvasti uuden 

H.264-pakkaustekniikan varaan. 

H.264 eli mpeg-4 Part 10 

on uusi hyvin tehokas ja skaalautuvavideonpakkaustekniikka, 

joka mahdollistaa videon 

pakkaamisen entistä tehokkaammin. 

H.264 on valittu hddvd- 

ja blu-ray-standardien 

pohjaksi, minkä lisäksi se on 3gpuhelimien 

videostandardi. 

Quicktime osaa myös hyödyntää 

näytönohjaimen tehoa 

uusien Core Image ja Core Video 

-tekniikoiden ansiosta. Core 

Image on uusi kuvankäsittelyarkkitehtuuri, 

joka mahdollistaa 

kuvan muokkauksessa käytettyjen 

suotimien ja tehosteiden 

renderöinnin reaaliajassa nopean 

näytönohjaimen avulla. 

Mac OS X:n työpöydän piirrossa 

hyödynnetään myös näytönohjaimen 

voimaa, Tiikerissä 

vieläkin tehokkaammin. Microsoft 

on kaavaillut Longhorniin 

samankaltaista Avalon-grafiikkamoottoria, 

Mac OS X:ssä 

Quarz Extreme on ollut käytössä 

jo 10.2-versiosta lähtien. 

Mac OS X:ssä Quicktime on 

käyttöjärjestelmätasolla, joten 

sitä voidaan hyödyntää kaikissa 

ohjelmissa. Hyvä esimerkki tästä 

on Tiikerin uusi Ichat AV 3 

-videokonferenssi ja -chatohjelma, 

joka mahdollistaa H.264:n 

ansiosta neljän osallistujan välisen 

videoneuvottelun järjestämisen. 

Vastaavasti Ichat 3:lla 

voi olla yhteensä kymmenen 

osallistujaa audiochatissä. Ichat 

AV käyttää AOL:n IM-verkkoa 

sekä Jabberia, MSN IM:n kanssa 

se ei toimi suoraan, mutta pcyhteydet 

toimivat AOL:n ohjelman 

ja Ichatin välillä. 

Uusia ohjelmia 

Mac OS X:n mukana tulee 

muutama perusohjelma esimerkiksi 

internetin käyttöön. 

Safari on Tiikerin myötä myös 

Dashboard on Tiikerin kojelauta mini-ohjelmille eli widgeteille. 

nyt myös rss-selain. Useilla uutissivuilla 

olevat rss-lähetykset 

voidaan katsoa suoraan Safariselaimella, 

joka tunnistaa rss-lähetykset 

ja niitä voidaan lisätä 

websivujen tavoin suosikeiksi. 

Automator on aivan uusi ohjelma, 

joka on tarkoitettu normaalisti 

käsin tehtäviin toistuvien 

työvaiheiden, kuten tiedostojen 

uudelleen nimeämisen automatisointiin. 

Automatorissa 

luodaan skriptejä ilman minkäänlaista 

ohjelmointia tai koodin 

kirjoittamista. Automatisoidut 

työnkulut rakennetaan 

legopalikoiden tavoin valitsemalla 

suoritettava toiminto valmiista 

vaihtoehdosta. 

Työnkulku voi olla vaikka 

kuinka monimutkainen, esimerkiksi 

kansiolliseen kuvia 

voidaan lisätä väriprofiili, kuvat 

voidaan skaalata ja tallentaa eri 

nimillä toiseen kansioon ja vielä 

vaikka pakata valmiiksi ziparkistoksi 

sähköpostiviestiin. 

Työnkulku rakennetaan vetämällä 

hiirellä työn vaiheet oikeaan 

järjestykseen ja muokkaamalla 

vaiheiden asetuksia. Automatisointi 

voidaan sitten tal- 

MAC OS X 10.4 TIGER ■■■ 

lentaa ja käyttää aina tarvittaessa 

uudelleen. 

Windows-yhteensopivuutta 

Apple houkuttelee Windowskäyttäjiä 

erityisesti edullisen 

Mac minin avulla myös Macintosh-käyttäjiksi. 

Mac ja pc tulevat 

nykyisin hyvin toimeen ja 

Apple on edelleen parantanut 

yhteensopivuutta Tiikerissä. 

Mac OS X tukee Windowsin 

smb-verkkojakoa sekä lisäksi 

myös smb-kotihakemistoja. 

Macin käyttö on vain Windowsia 

käyttäneelle lisäksi hieman 

helpompaa, sillä asetukset, 

kuten taustakuvan vaihtaminen 

löytyvät helposti Windows-hakutermien 

avulla. Mac OS X:n 

kaikki asetukset on koottu Järjestelmäasetukset-ohjelmaan, 

jossa 

on Spotlightia hyödyntävä hakukenttä, 

joka tunnistaa myös 

Windowsissa käytetyt termit. 

Mac OS X:n kevyt tekstinkäsittelyohjelma 

Texturi on myös 

jälleen askeleen yhteensopivampi 

Word-tiedostojen kanssa. 

Texturilla saa auki nyt myös 

Wordillä luodut taulukot, mistä 

on hyötyä, jos ei halua hankkia 

Wordiä tai koko 

Office-pakettia. 

Officen korvaajaksi 

Texturista ei 

tietenkään ole ja 

Mac OS X:n Mailsähköpostiohjelma 

on muuttunut paljon. 

Tärkein uutuus 

on Spotlight-haku ja 

mahdollisuus tallentaa 

haut automaattisesti 

päivittyviksi 

postilaatikoiksi. 

Microsoft onkin julkaisemassa 

Officeen paremmin Tiikerin 

ominaisuuksia hyödyntävän 

Service Pack -version pian. 

Tietoturvallisuus 

Mac OS X on säilynyt tietoturvaongelmilta 

suojassa, eikä Tiikerissä 

ole ainakaan heikennetty tietoturvatasoa. 

Safari-selaimessa 

on mahdollista aktivoida yksityisyyttä 

suojaava tila päälle, jolloin 

selain ei tallenna mitään salasanoja, 

välimuisteja tai evästeitä. 

Safari varoittaa myös aina, kun 

on imuroimassa jotain tiedostoa. 

Tiikerissä on lisäksi entistä tehokkaampi 

palomuuri, jossa voi 

määritellä häive-tilan ja seurata 

lokista, onko koneeseen yritetty 

murtautua. Mac OS X:ssä on oletuksena 

edelleen kaikki tietoliikenneportit 

suljettuna. 

Kannettavan kanssa matkaava 

voi Mac OS X:ssä kryptata 

kiintolevyn sisällön tehokkaalla 

salauksella, virtuaalimuistia 

myöten. Jos kone katoaa, ei 

käyttäjän tarvitse ainakaan pelätä 

omien tiedostojensa päätyvän 

vääriin käsiin. 

Onnistunut päivitys 

Mac OS X:n kehitys jatkuu hyvässä 

vauhdissa ja Tiikeri on hyvin 

onnistunut päivitys, joka 

tuo paljon työskentelyä helpottavia 

ja nopeuttavia uusia ominaisuuksia 

ja toimintoja. Nykyisille 

Mac OS X -käyttäjille 

Tiikeri on helppo valinta, varsinkin 

jos ei ole päivittänyt konettaan 

aiemmin. 

Macintoshin hankintaa 

miettiville pc-käyttäjille Mac 

OS X:n erinomainen tietoturvallisuus, 

helppokäyttöisyys ja 

toimivuus Windows-koneiden 

kanssa sekä uudet ominaisuudet 

tekevät Macista aina vain paremman 

vaihtoehdon kotiin 

pc:n rinnalle. 

■ Mac OS X 10.4 Tiger 

Hinta: 129 €, viiden lisenssin 

perhepakkaus 199 € 

Lisätietoja: Apple Finland, 

puh. (09) 476 1500, www.apple.fi 

Valmistaja: Apple, www.apple.com 

Laitevaatimukset: G3, G4 tai G5, firewireliitäntä, 

256 Mt muistia, 3–4 Gt levytilaa. 

Lyhyesti: Uusin versio Applen Unix-pohjaisesta 

käyttöjärjestelmästä. 


■■■MARKKINAKATSAUS 

TERO LEHTO • ALOITUSKUVITUS: MINNA AHO 

Verkon 

majatalot 

Jos pienyritys ei itse halua tai pysty 

ylläpitämään omaa verkkopalvelinta, 

on käännyttävä 

web-hotellin puoleen. 

Palveluiden kirjo on laaja. 

Yrityksen on tunnettava 

tarpeensa valintaa tehtäessä. 

Pk-yrityksen paineet web-sivujen 

kehitykseen ja ylläpitoon 

ovat kasvaneet, koska 

asiakkaat ovat entistä vaativampia 

palveluiden suhteen. Sivulta 

odotetaan korkeaa käytettävyyttä, 

nopeaa palautekanavaa 

sekä usein jo asiointi- ja ostosmahdollisuutta 

verkossa. 

Pieniltä yrityksiltä taas yleensä 

puuttuu osaaminen tällaisten 

sivujen toteuttamiseen ja palveluiden 

ostamiseen. Sivustojen 

teon ja ylläpidon ohella tarvitaan 

web-hotelli, joiden valikoimat 

ovat liki tuskastuttavan suuria. 

Yksinkertainen käyntikorttisivusto 

ei aseta erityisvaatimuksia 

palveluntarjoajalle. Webhotellien 

halvimmissa peruspaketeissakin 

on yleensä 10 tai 20 

megatavua levytilaa, johon sivut 

kuvineen mahtuvat. Laaja sivusto 

taas voi vaatia satoja megatavuja 

levytilaa ja laajan kirjon lisäpalveluita, 

joita kaikki webhotellit 

eivät edes tarjoa. 

Sähköposti 

samassa paketissa 

Pienyrityksen on usein helpointa 

ottaa yhdeltä palveluntarjo- 


ajalta myös sähköpostipalvelut, 

sillä 

nämä aktivoidaan 

yleensä samanaikaisesti 

kuin verkkotunnukset 

rekisteröidään. 

Peruspaketit sisältävät tyypillisesti 

viidestä kymmeneen sähköpostiosoitetta. 

Sähköpostin lukeminen sähköpostiohjelmalla 

edellyttää 

imap4- tai pop3-protokollan 

tukea. Yritysten web-hotellit tukevat 

yleensä molempia. Imap4 

on oikea valinta silloin, kun 

posteja luetaan useissa paikoissa 

ja useilla päätelaitteilla, koska 

viestit säilytetään aina oletusarvoisesti 

palvelimella. 

Asian kääntöpuoli on se, ettei 

sähköposti- ja web-palveluita 

haluta välttämättä sitoa samaan 

palveluun. Yrityksen tarpeiden 

kasvaessa tai muuttuessa webhotellin 

sähköpostipalvelu ei 

välttämättä enää riitä. Hinnoittelun 

kannalta on myös selkeää, 

jos asiakas tietää, minkä verran 

maksaa toisaalta sähköposti- ja 

toisaalta web-palvelusta. 

Teknisesti sähköpostit ja 

web-sivutila voidaan ostaa eri 

palveluntarjoajilta, joten ennen 

valintaa kannattaa tutustua esimerkiksi 

postilaatikoiden määrään, 

levytilaan, roskapostisuodatukseen 

ja muihin palveluihin. 

Nykyisin moni yritys haluaa 

myös web-sähköpostin ja mahdollisuuden 

lukea sähköpostia 

kännykällä, mikä ei vielä kuulu 

kaikkien palveluiden ominaisuuksiin. 

Verkko-osoite yritykselle 

Yllättävän moni pienyritys säästää 

vielä verkko-osoitteen hankinnassa, 

vaikka esimerkiksi fipäätteinen 

osoite maksaa vain 

55 euroa. Hienoistakaan sivuista 

ei ole iloa, jos potentiaaliset 

asiakkaat eivät löydä niitä. 

Moni yritys rekisteröi myös 

useampia osoitteita. Omaan 

toimialaan liittyvä osoite voi 

houkutella vieraita esimerkiksi 

hakukoneiden kautta enemmän 

kuin yrityksen oma nimi. Tätä 

varten ei tarvita erillisiä sivustoja, 

vaan useampi osoite voidaan 

sijoittaa samaan palveluun. 

Ulkomaisia verkko-osoitteita, 

kuten com-, net- ja org-päätteisiä, 

rekisteröidessä kannattaa 

huolehtia siitä, että saa itselleen 

oikeudet tunnuksen hallintaan. 

Helpointa osoitteen hankinta 

on jättämällä se palveluntarjoajan 

huoleksi, mutta osa palveluntarjoajista 

laittaa verkkoosoitteen 

hallinnointi-, laskutus- 

ja tekniikkayhteystiedoksi 

itsensä. Pahimmassa tapauksessa 

asiakas ei edes tiedä, että yrityksen 

verkkotunnuksen vuosimaksu 

saattaa olla maksamatta 

ja vaarassa joutua takaisin vapaaksi 

riistaksi. 

Pieniä web-hotellipalveluita 

myös menee ja tulee nopeaan

tahtiin, joten tältäkin kannalta 

on turvallista, että asiakkaalla on 

aina itsellään mahdollisuus ohjata 

sivunsa uuden palveluntarjoajan 

nimipalvelimiin. 

Sovelluksia palvelimelle 

Yrityksen tarpeet kasvavat, kun 

nettisivuille halutaan esimerkiksi 

ostoskori ja verkkokauppa, 

helposti päivitettävä tuotetietokanta, 

palaute- ja uutissivuja sekä 

muuta niin sanottua dynaamista 

sisältöä. Nämä vaativat, 

että palvelimella voidaan ajaa 

omia skriptejä tai sovelluksia. 

Kevyiden nettisivujen sovellustoiminnot 

toteutetaan tyypillisesti 

palvelinpuolen cgi-sovelluksina 

tai skripteinä. Linuxja 

Unix-ympäristöissä on muun 

muassa perl- ja php-kielten tuki 

valmiina, joten ne ovat useimmiten 

käytettävissä oletusarvoisesti. 

Aivan kaikissa palveluissa 

nämä eivät ole käytettävissä, ja 

palveluntarjoajien käytännöt 

vaihtelevat suuresti sen suhteen, 

sallitaanko omien sovellusten 

ajaminen ja miten niiden 

käytöstä veloitetaan. 

Osa web-hotelleista tarjoaa 

myös Microsoftin IIS-palvelimella 

toimivan palvelun, jossa 

voidaan hyödyntää esimerkiksi 

asp- ja asp.net-tekniikoita sekä 

monia Microsoftin ohjelmistoja 

suoraan. Esimerkiksi yksinkertaisen 

MS Access -tietokannan 

julkaisu verkossa voi onnistua ilman 

erityistä tietokantaohjelmoinnin 

osaamista. IIS-pohjaiset 

palvelut ovat toisaalta yleensä 

kalliimpia kuin Linux- ja 

Unix-pohjaiset hotellipalvelut. 

Pienet palveluntarjoajat ovat 

omien sovellusten suhteen melko 

joustavia. Osaavat ylläpitäjät 

voivat itse virittää ohjelmat ja 

skriptit palvelimelle esimerkiksi 

■ CASE 

Php ja mysql riittävät pitkälle 

Web-hotellin valintakriteerit eivät 

yleensä ole ensimmäisenä mielessä, 

kun pk-yritys tai järjestö haluaa 

perustaa verkkosivuston. 

Monesti sivustolle sopivan majatalon 

tarpeet näkee sivuston tekevä 

yhtiö, esimerkiksi helsinkiläinen 

Apaja Creative Solutions. Se tekee 

www-sivustoja eri tarpeisiin, eikä itse 

ylläpidä web-hotellia. 

”Staattinen sivusto vaatii aika vähän, 

mutta valtaosa asiakkaidemme 

saiteista on dynaamisia”, toimitusjohtaja 

Henry Lehto aloittaa. 

”Siksi aina tulee vastaan se, että 

käytettävissä pitää olla php-tulkki 

ja tietokanta, yleensä mysql”, 

projektipäällikkö Turjo Tuohiniemi 

jatkaa. Vielä muutama vuosi sitten 

haluttuja cgi-ohjelmia ei hänen mukaansa 

enää juuri tarvita. 

Kävijäraportit antavat hyödyllistä tietoja sivujen käytöstä ja suosituimmista 

sivuista. Kuvassa Webalizerin yksinkertainen perusraportti. 

Php-mysql-yhdistelmällä pärjää 

pitkälle. Sitä käyttää valtaosa 

Apajan asiakkaista. 

”Php taipuu hyvin moneen tarpeeseen. 

Jokin laajennus tosin on 

monesti tarpeen, mutta se ei 

yleensä vaadi mitään lisäpalveluja”, 

Tuohiniemi sanoo. 

Mysql-tietokannan takia ei 

kannata pihdata muutamaa euroa, 

ja yksi tietokanta yleensä riittää. 

Perusedellytysten täytyttyä kasvunvaraksi 

tarvitaan vain tarpeeksi 

suuri levytila sekä kyllin suuri liikennemääräoikeus. 

Kumpaakin 

voi tosin helposti ostaa lisää tarpeen 

mukaan. 

Ylläpitoon ssh ja shell 

Päivityksiin ja ylläpitoon täytyy olla 

turvallinen ssh sekä shell-oi- 

palautelomakkeita ja tietokantapohjaisia 

sivuja varten, kun taas 

isot palveluntarjoajat saattavat 

vaatia sovellusten hyväksyttämistä 

heillä ennen kuin sovelluksia 

voidaan ajaa palvelimella. 

keudet. Itse sivuston 

ylläpitoa varten 

Apaja tarjoaa 

oman sisällönhallintajärjestelmän. 

Se ja monet vastaavat 

järjestelmät 

ovat tyypillisesti 

vaivattomia käyttää 

myös koodaustaidottomalle. 

”Ei tarvitse yhtään 

osata ohjelmointikieltä, hyvällä 

yleissivistyksellä selviää”, Henry 

Lehto kertoo. 

Apajan omaan palveluun kuuluu, 

että tietokantapäivitysten tekoakaan 

ei tarvitse osata. ”Asiakkaan 

kannalta sivustot ovat kuin 

autoja, joiden konepellin alle ei 

tarvitse kurkata, kun mekaanikot 

WEB-HOTELLIT ■■■ 

Tämä vie aikaa ja tuo asiakkaalle 

kuluja palveluntarjoajan tuntilaskutettavana 

työnä. 

Läheskään aina sovelluksia ei 

tarvitse asentaa itse. Esimerkiksi 

lomakkeiden käsittelyä ja sähköpostin 

lähettämistä varten on 

tyypillisesti palvelimella valmiina 

muutamia sovelluksia, jotka 

ovat maksutta asiakkaiden käytettävissä. 

Näitä kannattaa hyödyntää, 

jos osaamista ei ole 

omasta takaa. 

Liikennemäärällä on väliä 

Siinä missä internet-yhteyksillä 

on yleensä kiinteä hinta, web-hotellipalveluissa 

kaistan käytöstä 

veloitetaan yleensä erikseen, jos 

tiedonsiirtomäärät ylittävät riittävän 

korkeat rajat. Kukkakaupan 

nettisivujen tai pienten sivujen 

omistajan ei tarvitse huolehtia 

rajoista, mutta monimutkaisemmilla 

sivuilla liikennerajoitukset 

ylittyvät helposti. 

Sivujen liikennemäärä vaihtelee 

suomalaisissa palveluista 

”IIS-pohjaiset palvelut ovat yleensä kalliimpia 

kuin Linux- ja Unix-pohjaiset hotellipalvelut.” 

Henry Lehto ja Turjo Tuohiniemi. 

hoitavat homman”, Lehto luonnehtii. 

Ydinasiana kaikissa tapauksissa 

Lehto pitää palveluntarjoajan 

asiakaspalvelun tasoa. Hänen kokemuksensa 

mukaan pienet yritykset 

voivat isoilla operaattoreilla 

törmätä hitaaseen palveluun. 

ARI SAARELAINEN 



■■■MARKKINAKATSAUS 

Esimerkkejä web-hotelliasiakkaista 

Yritys 1 Yriitys 2 Yritys 3 

Sivujen luonne Pienyrityksen esittely Kukkakaupan esittely Kokonaan verkossa 

ja verkkokauppa toimiva kauppa ja yritys 

Levytila Alle 50 Mt Alle 100 Mt Alle 500 Mt 

Sähköpostit 5 imap4-laatikkoa 10 imap4-laatikkoa Ei tarvita 

Liikennemäärä Alle 1 Gt/kk Alle 5 Gt/kk Alle 20 Gt/kk 

Omat sovellukset Ei ole Oma tilauslomake Oma tilausjärjestelmä, 

ostoskori, palautejärjestelmä 

ja seurantasovelluksia 

Muut toiminnot Web-hotellin tarjoama Access-tietokanta-tilauksille, Mysql-tietokannat: asiak- 

palautelomake MS Frontpage-laajennukset kaat, tuotteet ja palvelut 

Tukipalvelut Sähköposti Sähköposti ja puhelin Sähköposti ja puhelin 

Varmuuskopiot Asiakas hoitaa Web-hotelli hoitaa Web-hotelli hoitaa 

Kuukausimaksu Alle 10 €/kk Alle 20 €/kk Alle 100 €/kk 

Pientenkin yritysten tarpeet voivat vaihdella suuresti. Taulukossa on arvioitu 

kolmen hyvin erityyppisen fiktiivisen yrityksen web-hotellipalvelun tarpeet ja 

vaatimukset sekä palvelun hintaluokka kuukausitasolla. 

”Kymmenen megatavun paketin 

lataaminen jo sata kertaa tuottaa 

gigatavun edestä liikennettä. 

muutamasta gigatavusta aina 

lähes teratavuun kuukaudessa, 

joten palvelut skaalautuvat hyvin 

erikokoisiin tarpeisiin. 

Liikennemäärää on vaikea 

arvioida sivujen määrän tai sisällön 

perusteella. Esimerkiksi 

grafiikoilla, mainoksilla ja tekstillä 

täytetyn etusivun koko voi 

olla mitä tahansa 50 kilotavusta 

useisiin satoihin kilotavuihin. 

Vielä vaikkapa 500 kilotavun 

Flash-sivukin mahtuu muutamaan 

gigatavuun kuukaudessa 

yli 2000 kertaa. 

Tiedonsiirtotarve kasvaa 

yleensä silloin, kun sivuilla on 

esimerkiksi isoja ladattavia kuvia 

tai muita tiedostoja. Kymmenen 

megatavun paketin lataaminen 

jo sata kertaa tuottaa gigatavun 

edestä liikennettä. 

Helppoa sivujen päivitystä 

Jos yrityksessä ei ole omasta takaa 

sivujen tekemisen ja päivityksen 

osaamista, on syytä valita palveluntarjoaja, 

joka tarjoaa puoliksi 

tai kokonaan automatisoidut 

työkalut tähän tarkoitukseen. 

Useimpiin palveluihin voidaan 

asentaa erillisenä ohjelmistona 

julkaisu- ja ylläpitojärjestelmä, 

mutta halvemmaksi tulee, jos 

palveluntarjoajalla on valmiiksi 

tuotteistettu palvelu tätä varten. 

Julkaisujärjestelmä perustuu 

yleensä tietokantaan ja dynaamiseen 

sivurakenteeseen, jol- 


loin palvelussa on oltava tietokantaominaisuudet 

ja esimerkiksi 

asp- tai php-tekniikoiden 

tuki käytettävissä. 

Yksi puoliksi automatisoitava 

työkalu web-sivujen ylläpitoon 

on Microsoftin Frontpage-ohjelmisto 

ja sen palvelinlaajennus, 

jolla sivuja voidaan päivittää ja 

ylläpitää wysiwyg-tilassa suoraan 

palvelimelle. Päivittäminen 

voi sujua helposti, mutta Frontpagen 

heikkous on se, että ohjelma 

rikkoo helposti sivut koko- 

■ MUISTILISTA 

Tarkistuksen aiheita 

Mieti tarpeet etukäteen 

Staattinen yritysesittely ja dynaaminen 

verkkokauppasivusto asettavat 

aivan erilaiset vaatimukset 

palvelulle. Sivujen sisältö, toiminnallisuudet 

ja tulevaisuuden laajentamissuunnitelmat 

on hyvä listata 

kohta kohdalta, ja verrata 

vaatimuksia palvelutarjontaan. 

Hyvä verkkotunnus on 

markkinointia 

Sivut löydetään ja tunnistetaan 

helpommin, kun domain- eli verkkoosoite 

on valittu fiksusti. Verkkoosoitteen 

hallintaoikeudet kannattaa 

pitää itsellä mahdollisten 

epäselvyyksien varalta. Palveluntarjoaja 

toimii teknisenä kontaktina. 

Miten sivuja ylläpidetään? 

Vain harva palvelu tarjoaa vielä 

helppokäyttöistä työkalua sivujen 

ylläpitoon käyttäjälle, joka ei 

■ SANASTO 

Web-hotellien termistöä 

Web-hotellien hinnastot ja ominaisuusluettelot 

tulvivat teknisiä 

termejä, jotka eivät kerro ostajalle 

välttämättä mitään. Alla on 

muutamia termejä selvennettynä. 

MS Access, MS Sql, Mysql, 

Postgresql 

Web-palveluissa hyödynnettäviä 

tietokantaohjelmistoja erilaisten 

sisältöjen julkaisuun ja ylläpitoon 

webissä. 

alidomain (sub-domain, 

aliverkkotunnus) 

Yrityksen verkkotunnuksen alle 

tuleva osoite, esimerkiksi alidomain.yritys.fi 

domain (verkkotunnus) 

Yrityksen sähköposti- ja webosoite 

verkossa, esimerkiksi yritys.fi 

tai yritys.com 

ftp, sftp, scp 

Tiedostot voidaan päivittää palvelimelle 

tavallisella tai salatulla 

ftp-yhteydellä tai salatulla scp-yhteydellä. 

Ftp-siirto-ohjelma on 

asiakkaan hankittava yleensä itse. 

Frontpage-laajennukset 

Microsoftin IIS-ympäristössä 

yleensä käytettävät laajennukset, 

joilla sivuja voidaan päivittää ja 

ylläpitää MS Frontpage -ohjelmistolla 

helposti. 

htaccess ja htpasswd 

Linux- ja Unix-palvelinympäristöissä 

käytetty tekniikka helppoon 

sivujen salasanasuojauksen 

toteuttamiseen. 

imap4, pop3, smtp 

Suosituimmat protokollat sähköpostin 

lukemiseen ja lähettämi- 

osaa itse tehdä ja päivittää sivuja. 

Jos työntekijöiden on voitava itse 

päivittää esimerkiksi uutisia ja 

muuta sisältöä, on syytä varmistaa 

ennen palvelun tilaamista 

tarjotaanko tähän valmiit työkalut 

tai voidaanko palvelimelle asentaa 

tarvittavat ohjelmistot. 

Asettavatko sivut erityisvaatimuksia 

ohjelmistolle? 

Jos yritys haluaa Access-tietokannan 

verkkoon tai ylläpitää sivuja 

vaikkapa Microsoft Frontpagella, 

voi palvelinalustalla olla väliä. Uuteen 

web-hotelliin siirtyessä kannattaa 

varmistaa sovellusten yhteensopivuus. 

Mitä oheispalveluita tarvitaan? 

Tyypillisiä pienyrityksen web-hotellin 

oheispalveluja ovat työntekijöiden 

sähköpostiosoitteet, domain-osoitteiden 

hallinta, Unix- 

seen erillisellä sähköpostiohjelmalla. 

Kävijätilastot 

Yleensä html-muotoinen raporttisivu, 

jossa ylläpitäjä voi seurata 

sivujen kävijämääriä ja muita 

tietoja. 

asp, asp.net, cgi, coldfusion, 

jsp, perl, php, python, tcl 

Web-palvelinten tekniikoita dynaamisten 

sivujen ja web-sovellusten 

toteuttamiseen. Käytettävissä olevat 

tekniikat vaihtelevat palvelun 

laajuuden ja palvelinympäristön 

mukaan. Näillä toteutetaan esimerkiksi 

ostoskorit, palautelomakkeet, 

yhteydet tietokantoihin ja sivujen 

julkaisujärjestelmiin sekä 

monet muut toiminnot. 

ssi 

Palvelimen sisäiset liitokset (server 

side includes), joilla voidaan 

helposti liittää sivuja tai osia sivuista 

toisiinsa. 

ssh, ssh2, shell-yhteys 

Tekstipohjainen pääteyhteys 

palvelimelle esimerkiksi asetusten 

virittelyyn, ohjelmien asentamiseen, 

sähköpostien lukemiseen 

ja muihin ylläpitotehtäviin. 

ssl (https) 

Salattujen http-yhteyksien tekniikka, 

jota suositellaan käytettävän 

esimerkiksi verkkokaupoissa 

ja muissa toiminnoissa, 

joissa asiakas luovuttaa henkilö- 

tai maksutietojaan. 

webmail 

Selaimella käytettävä sähköpostipalvelu. 

shell-tunnukset etäyhteyksiä varten 

ja sivujen kävijäraportit. 

Tukipalvelut 

Tarjoaako web-hotelli tukea vain 

sähköpostitse vai myös puhelimitse? 

Vastaako puhelin vain arkisin 

virka-aikana? Neuvonta- ja 

tukipalveluille voi tulla nopeasti 

tarvetta ensimmäisiä sivuja avatessa 

tai vanhoja laajentaessa. Tukipalvelut 

eivät välttämättä kuulu 

peruspakettiin. 

Varmuuskopiot ja vikatilanteet 

Mitä tapahtuu, jos web-hotellin 

palvelin kaatuu tai levyt rikkoutuvat? 

Ovatko varmuuskopiot 

asiakkaan vastuulla vai huolehtiiko 

palveluntarjoaja niistä? Kuinka 

nopeasti vikatilanteet luvataan 

korjata ja hyvitetäänkö asiakkaalle 

vikatilanteiden vuoksi esimerkiksi 

kuukausimaksuja?

WEB-HOTELLIT ■■■ 

Suomalaisia web-hotelleja 

Yritys Active 24 Avaruus.net Capnova Datamappi Devnull Easylinehost Far-m hosting 

Palvelu Business Medium 4-avaruus Pronssi Yritys Null05 Gold Far-m B 

http:// www.active24.fi www.avaruus.net www.capnova.com www.datamappi.fi www.devnull.fi www.easylinehost.fi www.far-m.com 

Levytila (Mt) 50 100 100 500 100 500 200 

Hintaan sisältyvä 

liikennemäärä (Gt / kk) ei ilmoitettu 2 2 10 5 ei ilmoitettu 2 

Käyttäjämäärä ei ilmoitettu 1 2 25 5 50 10 

Palvelinympäristö Linux tai Windows Linux Linux tai Windows Linux Linux Linux Linux, Windows ja Unix 

Dynaamiset web-sivut asp, cgi, perl, php4, cgi, perl, php4, ssi cgi,, jsp, php4, ssi cgi, perl, php4 cgi, perl, php4 cgi, perl, php4, shtml asp, cgi, perl, php4 

coldfusion 

Sivujen päivitys ftp, Frontpage ftp ftp, Frontpage ftp ftp, sftp ftp ftp, Frontpage 

Kuukausimaksu (€) 23,18 3 9,1-10,1 5,83 7–8 3,95 52-62 

Avausmaksu (€) 85,40 - - - - - - 

Domainin rekisteröinti sisältyy avausmaksuun laskutetaan erikseen laskutetaan erikseen laskutetaan erikseen laskutetaan erikseen laskutetaan erikseen laskutetaan erikseen 

Alidomainit ● ● ● ● ● ● ● 

Oheispalvelut 

Kävijätilastot ● ● ● ● ● ● ● 

Tietokannat odbc Mysql Mysql, Mysql (100 Mt) Mysql Mysql (10 Mt) Interbase, Mysql 

Sähköpostilaatikot 15, imap4 ja pop3 10, pop3 2, imap4 ja pop3 20, imap4 ja pop3 5, imap4 ja pop3 1, imap4 ja pop3 - 

Webmail ● ● ● ● ● ● ● 

Roskaposti- ja virussuodatus O ● O ● ● ● ● 

ssh/ssh2-etäyhteydet ● ● ● ● ● ● ● 

Salatut http-yhteydet (ssl) ● O ● O ● O ● 

Muuta Lomake- ja laskuri- reaaliaikainen varmuusohjelmat 

kopiointi, postituslistat 

Yritys Kotisivut.com Mediaraffic Nebula Scene Group Sigmatic Webhotelli Netsor Wmhost 

Palvelu Classic/Classic Windows Media Hotel II Webhotel asp.net Webhotel Gold Sigmatic 1.0 Sviitti 4 Business Pro 

http:// www.kotisivut.com www.mediatraffic.fi www.nebula.fi www.scenegroup.fi www.sigmatic.fi www.netsor.fi www.wmhost.com 

Levytila (Mt) 400 100 2048 500 1024 500 2048 

Hintaan sisältyvä 

liikennemäärä (Gt / kk) 10 15 50 10 20 10 ei ilmoitettu 

Käyttäjämäärä 10 99 50 30 20 100 50 

Palvelinympäristö Linux ja Windiows Linux Windows Linux Linux Unix Linux 

Dynaamiset web-sivut asp, cgi, perl, php4, ssi cgi, perl, php4, ssi asp, php5, ssi cgi, php4 cgi, perl, php4, python, cgi, perl, php4, ssi perl, php4 

Sivujen päivitys ftp, Frontpage ftp ftp, Frontpage ftp ftp ftp ftp 

Kuukausimaksu (€) 21-23 25 29 8,30-10,0 8,30-10,00 25 18,3 

Avausmaksu (€) - - - - - - - 

Domainin rekisteröinti laskutetaan erikseen laskutetaan erikseen laskutetaan erikseen laskutetaan erikseen laskutetaan erikseen laskutetaan erikseen laskutetaan erikseen 

Alidomainit ● ● ● ● ● ● ● 

Oheispalvelut 

Kävijätilastot ● ● ● ● ● ● ● 

Tietokannat Access, odbc Mysql, Postgresql Mysql, MS Sql Mysql (3 kantaa) Mysql O Mysql 

Sähköpostilaatikot 10, imap4 ja pop3 15, imap4 ja pop3 50, imap4 ja pop3 30, imap4 ja pop3 30, imap4 ja pop3 100, imap4 ja pop3 50, imap4 ja pop3 

Webmail ● ● ● ● ● ● ● 

Roskaposti- ja virussuodatus ● ● ● ● ● ● ● 

ssh/ssh2-etäyhteydet O ● O ● ● ● ● 

Salatut http-yhteydet (ssl) ● ● ● ● ● ● ● 

Muuta sms-yhdyskäytävä postituslistat postituslistat 

Suomessa on satoja isoja ja pienempiä web-hotellipalveluiden tarjoajia. Tässä 

taulukossa on esimerkkiluontoisesti poimintoja operaattoreista riippumattomista 

web-hotellipalveluista, joiden hinnoittelu, peruspalvelut ja oheispalvelut 

vaihtelevat. Esimerkiksi oheispalveluista tietokannat ovat joissakin palveluissa 

maksullisia, kun taas osassa sähköpostilaatikot kuuluvat hintaan. Tiedot 

on kerätty palveluntarjoajien sivuilta 30. toukokuuta mennessä. 

”Web-sivun omistajaa kiinnostaa tietää, 

kuinka moni sivuilla käy ja mitä kautta 

sivuille on löydetty. 

naan osaamattomissa käsissä. 

Frontpagen palvelinominaisuudet 

edellyttävät, että laajennukset 

ovat aktivoituina palvelimella. 

Tietoja sivujen käytöstä 

Jokaista web-sivun omistajaa 

kiinnostaa tietää, kuinka moni 

sivuilla käy, millaisia koneita ja 

selaimia on käytössä ja mitä 

kautta sivuille on löydetty. Nämä 

ja paljon muuta tietoa tallentuu 

aina web-palvelimen lo- 

kitiedostoihin. Tiedostot ovat 

kuitenkin sekavia tekstilistoja, 

joiden käsittely ilman koneellista 

apua on työlästä. 

Useimmat web-hotellit tarjoavatkin 

jo jonkinlaisen työkalun 

kävijätietojen seurantaan ja 

analysointiin. Yksinkertaisimmillaan 

kyse on vain yhden sivun 

kevyestä raportista, kun 

monipuolisimmillaan sivuista 

tarjotaan hyvinkin yksityiskohtaista 

tietoa. 

Perustason Access- tai Mysql-tietokannasta on tullut useimpien web-hotellipakettien 

peruspalvelu. Microsoft Frontpagen avulla yksinkertaisen tietokannan 

saa julkaistua verkossa ilman erityistä tietokantaosaamista. 

Raporteista on apua sivujen 

kehittämisessä, kun omistaja 

saa tietää esimerkiksi millaisilla 

hakusanoilla sivuille on löydetty 

tai mitä tietoa vieraat ovat etsineet. 

Web-lokien ja -raporttien 

saatavuus kannattaa tarkistaa 

ennen palvelun tilaamista. TK 


Etsi ja vertaile 

web-hotelleja netissä 

Web-hotellien tietoja voi vertailla 

myös internetissä: 

www.hostingvertailu.org 

www.webhotellit.com 


■■■TIETOTURVA 

TERO LEHTO • PIIRROS: PETRI ROTSTEN 

Suuri osa niin kotien 

kuin yritystenkin 

koneista on edelleen 

vailla kriittisiä 

päivityksiä ja 

tietoturvaohjelmia. 

Selvitimme, mitä 

tapahtuu Windowskoneelle, 

jota ei ole 

suojattu tämän päivän 

vaatimusten 

mukaisesti. 

Windowsin tietoturva on 

torjunta- ja haittaohjelmien 

kehittäjien jatkuva kilpajuoksu. 

Kun järjestelmästä löytyy 

uusi haavoittuvuus tai sen 

kautta päästään muulla tavoin 

käsiksi ihmisten tiedostoihin, 

on korjauksille aikaa tyypillisesti 

päivä tai pari, ennen kuin uutta 

hyökkäystapaa hyödynnetään 

aktiivisesti. 

Vaikka haittaohjelmat ja virukset 

nousevat ajoittain jopa 

valtakunnan uutisiin, arvioidaan 

suuren osan kotikoneista 

olevan edelleen täysin päivittämättömiä 

tai suojaamattomia. 

Ihmiset eivät usko oman koneensa 

kiinnostavan rikollisia 

tai näe uhkia realistisina. 

Haittaohjelmien torjuntaa 

käsittelevässä artikkelissamme 

(Tietokone 4/2005) totesimme, 

että urkintaohjelmia ja muuta 

koneen toimintaa haittaavaa 

tarttuu tavanomaisessa käytössä 

koneeseen satoja, vaikkei erityisesti 

vierailisi epämääräisillä sivuilla. 

Tutkimme nyt, miten nopeasti 

passiivinen kone saastuu. 


Suojaton kone 

imee ötököitä

Haittaohjelmia 

tuutin täydeltä 

Haittaohjelmien arviointia vaikeuttaa 

se, että ohjelmat sekoittavat 

tavalliset evästeet haitallisimpiin 

koodinpätkiin. Tämän 

takia aloitimme selvityksen jättämällä 

päivittämättömän Windows 

XP:n verkkoon yksinään 

ilman, että koneella surffattiin 

tai avattiin itse yhteyksiä minnekään. 

Hypoteesi oli, että koneeseen 

pyrkisi aktiivisesti 

muutamia vihulaisia. 

Lopputulos oli kuitenkin aivan 

toista suuruusluokkaa. Päivittämätön 

mikro kerää urkintaohjelmia, 

troijalaisia ja muuta 

haittaa useiden kymmenien sovellusten 

päivävauhdilla. Verkkoliikenne 

pysyi jatkuvasti sadoissa 

kilobiteissä sekunnissa eli 

käytti koko tyypillisen perustason 

laajakaistaliittymän kapasiteetin. 

Haittaohjelmat käyttävät hyväkseen 

Windows XP:n tunnettuja 

haavoittuvuuksia ja muutamia 

avoimia portteja. Ohjelmat 

etsivät aktiivisesti internetistä 

avoimia koneita. Kun yksi ohjelma 

pääsee sisään, se yleensä hakee 

lisää palikoita seurakseen. 

Suojatta verkkoon jätetty 

Windows XP -työasema houkutteli 

vuorokaudessa muutamia 

kymmeniä haittaohjelmia. 

Neljän vuorokauden kuluttua 

■ NÄKÖKULMA 

määrä oli kasvanut useilla kymmenillä. 

Esimerkiksi Internet 

Explorer -selain availi jo itsekseen 

eri web-sivuja, joiden 

kautta koneelle pyrki lisää ohjelmia. 

Käynnissä olevien prosessien 

määrä kasvoi Windowsin 

puhtaan asennuksen alle 20 

prosessista liki sataan. 

Kun tällaisia taudinpesiä kulkeutuu 

loman jälkeen kodeista 

työpaikan verkkoon, ovat katastrofin 

aineet kasassa. 

Ensin suojat, 

sitten verkkoon 

Helpoiten tietoturvan saa ajan 

tasalle kaupallisilla tietoturvapaketeilla, 

joissa on helppokäyttöinen 

käyttöliittymä ja selkeät ohjeet. 

Saatavana on kuitenkin 

myös ilmaisohjelmia, joilla saa 

automaattisesti päivittyvän virustorjunnan 

ja ohjelmallisen 

palomuurin. Jokin ohjelma 

kuitenkin tarvitaan, sillä vanhat 

Windowsit houkuttelevat pöpöjä 

kuin lomapäivät sadepilviä. 

Uuden mikron tai yleensäkin 

vasta asennetun Windowsin 

hallittu käyttöönotto edellyttää, 

ettei koneelle avata pääsyä internetiin, 

ennen kuin välttämättömät 

valmistelut on tehty. 

Tärkeintä on, että käyttöjärjestelmän 

mukana tuleva tai erikseen 

asennettava ohjelmallinen 

Operaattorit kyllästyivät roskaan 

Suomessa on viranomaisten arvioiden 

mukaan jatkuvasti toistatuhatta 

kotitaloutta, joiden koneet 

toimivat aktiivisesti esimerkiksi 

roskapostia ja viruksia välittävinä 

palvelimina. Nämä eivät todennäköisesti 

ole tahallisten vahingontekijöiden 

tai rikollisten käytössä, 

vaan osaamattomien, tietämättömien 

ja varomattomien kotikäyttäjien 

koneita, joiden omistajat saattavat 

samanaikaisesti tuskailla hidastuneen 

koneensa kanssa aavistamatta, 

mistä ongelma johtuu. 

Operaattorit, korkeakoulut, 

opiskelija-asuntosäätiöt sekä 

muut nettiyhteyksien tarjoajat 

ovat joka tapauksessa kyllästyneet 

ongelmaan ja ylimääräiseen kuormitukseen, 

joten ne ovat aloittamassa 

asiakkaiden koneilta tulevan 

haittaliikenteen suodatuksen. 

Operaattoreilla on tehokkaita raskaan 

verkkotason järjestelmiä, 

joilla voidaan suodattaa tai estää 

kokonaan haittaliikenne. 

Jos jokin liittymä kuormittaa 

verkkoa selvästi tavallista enemmän, 

operaattorit voivat katkaista 

yhteyden toistaiseksi. Asiakkaaseen 

otetaan yhteyttä ja bitit kulkevat 

taas, kun asiakas on saanut 

koneensa nettikelpoiseen kuntoon. 

Business Manager Mirka Järnefelt 

Elisalta vahvistaa, että virukset 

ja muut haittaohjelmat 

ovat operaattoreille merkittävä 

ongelma, johon on puututtu jo jonkin 

aikaa. Järvisen mukaan verkosta 

suljettuja koneita on ollut 

muutamia tuhansia. ”Jos kotikoneelta 

tulee paljon tällaista liikennettä, 

se suljetaan verkosta. 

Asiakkaan avatessa selaimen, 

■ VINKKI 

Varovaisen käyttäjän muistilistaa 

seuraamalla todennäköisesti 

onnistutaan estämään haittaohjelmien 

luikahtaminen koneelle 

ennen päivitysten käyttöönottoa. 

Ennen internet-yhteyden 

kytkemistä: 

Asenna ohjelmallinen palomuuri 

tai ota käyttöön käyttöjärjestelmän 

oma palomuuri (Windows 

2000/XP). 

Asenna ilmainen tai kaupallinen 

virustorjunta. 

Asenna koneen mukana tulleet 

tai cd-levyllä saatavat päivitykset, 

esimerkiksi Windows XP 

Service pack 2. 

Kytke mikro internetiin 

ja hae heti päivitykset: 

Hae kriittiset Windows-päivitykset 

osoitteesta www.windowsupdate.com. 

Käyttöjärjestelmän automaattiset 

tietoturvapäivitykset 

palomuuri on käytössä, sillä se 

torjuu valtaosan haittaohjelmista 

alkuunsa. 

Tämän jälkeen koneelle voidaan 

avata verkkoyhteys, ja tällöin 

välittömästi haetaan kriittiset 

päivitykset. Arkipäiväisessä 

käytössä Windowsiin ei ole syytä 

kirjautua ylläpitäjän (administrator) 

käyttöoikeuksilla. 

ALASTI VERKOSSA ■■■ 

Näin päivität koneesi oikein 

eteen tulee infosivu, jossa kerrotaan 

mitä on tapahtunut ja annetaan 

toimenpideohjeet.” 

Järvisen mukaan yleensä kyse 

on siitä, ettei kotikäyttäjällä ole tietoturvaohjelmaa 

lainkaan tai se on 

vanhentunut. ”Käyttäjälle opastetaan, 

että ohjelman täytyy olla automaattisesti 

päivittyvä tai ne täytyy 

itse muistaa säännöllisesti tehdä.” 

Operaattorin estettävä 

haittaliikenne 

Ryhmäpäällikkö Arttu Lehmuskallio 

Telia-Soneran tietoturvayksiköstä 

kertoo, että operaattori suodattaa 

roskapostia ja haittasovellusten 

liikennettä monellakin tavalla. 

Yleensä riittää, että saastunut 

kone suljetaan verkosta, ja käyttäjiä 

opastetaan päivittämään Windows 

sekä asentamaan asianmu- 

kertovat tulevista päivityksistä 

jatkossa. 

Tarkista, että palomuurin ja virustorjunnanautomaattipäivitykset 

ovat käytössä. Aja päivitys 

heti, koska ohjelman mukana tulevat 

virustietokannat ovat jo 

vanhentuneet. 

Asenna spywaren torjuntaohjelma, 

esimerkiksi Microsoft Antispyware, 

Ad-aware, Spybot tai 

Spy Sweeper. Ohjelmia esiteltiin 

tarkemmin Tietokone-lehden numerossa 

04/2005. Niitä voi ladata 

osoitteesta www.tietokone.fi/softa 

sivulta Tietoturva ja 

virustorjunta. 

Jos et tarvitse ylläpitäjän (administrator) 

käyttöoikeuksia, luo 

käyttäjätunnukset vain peruskäyttäjän 

oikeuksilla. Monet hyötysovellukset 

ja pelit eivät suostu 

asentumaan tai toimimaan kuin 

administrator-tunnuksilla, joten 

niitä tarvitaan ajoittain. 

Windows XP SP2 

korjaa paljon 

Windows XP:n toinen korjauspaketti, 

Service pack 2, parantaa 

ohjelmallista palomuuria niin 

paljon, että se torjuisi useimmat 

nyt koneelle päässeistä haittaohjelmista. 

Microsoftin mukaan yhtiö 

on jakanut SP2-pakettia leh- 

kaiset tietoturvaohjelmat. Pääsy 

sallitaan tällöin esimerkiksi Windows 

Updateen ja virustorjuntaohjelmien 

päivityssivuille. 

Troijalaisten ja muiden hankalien 

haavoittuvuuksien tapauksessa 

liittymä joudutaan sulkemaan kokonaan. 

Lehmuskallio muistuttaa, 

että viestintämarkkinalaki velvoittaa 

palveluntarjoajan sulkemaan häiriötä 

aiheuttavan laitteen verkosta. 

Lehmuskallion mukaan Sonera 

sulkee noin 200–1000 kotien 

laajakaistaliittymää haittaohjelmien 

ja virusten takia. Hän arvioi, 

että tyypillisesti päivittämätön kone 

saastuu muutamasta sekunnista 

puoleen tuntiin, joten tilanne 

ei voi enää hirveästi huonontua. 

Sähköpostin virusviesteissä pahin 

kasvupiikki on jo saavutettu, ja laskuakin 

on näkyvissä. 


■■■TIETOTURVA 

tien, uusien koneiden ja muiden 

jakelutapojen kautta yli 

900 000:een suomenkielisen 

käyttöjärjestelmän koneeseen. 

Kansainvälisesti arviot SP2-päivityksen 

perillemenosta vaihtelevat 

25 ja 60 prosentin välillä. 

Joidenkin selvitysten mukaan 

yritykset ovat siirtyneet SP2:een 

kotikäyttäjiä hitaammin, koska 

päivityksen hallittu asennus ja 

yhteensopivuustestaus ovat 

osoittautuneet odotettua hitaammiksi. 

Suomenkielisen SP2:n julkistuksen 

aikoihin Microsoft kertoi 

tavoitteekseen saada päivitys 75 

prosenttiin työasemista yhdeksän 

kuukauden kuluessa. Yhtiön 

mukaan tällä hetkellä näyttää 

siltä, että tavoite saavutetaan ja 

jopa ylitetään. 

Microsoftia on arvosteltu siitä, 

ettei päivityksiä anneta enää 

piraatti-Windowsien käyttäjille, 

mikä taas vaarantaa myös 

maksavien asiakkaiden tietoturvan. 

Suomen Microsoftin tietoturvajohtaja 

Kimmo Bergius 

kiistää tämän. Hänen mukaansa 

asia on uutisoitu ja tulkittu laajasti 

väärin, koska yhtiö tarjoaa 

edelleen kaikkiin Windowseihin 

automaattipäivitykset, jotka 

sisältävät aina korjaukset kriittisiin 

haavoittuvuuksiin. 

Bergiuksen mukaan piraattikäyttäjiltä 

on sen sijaan estetty 

pääsy Windows Updateen, koska 

siellä tarjotaan huoltopäivitysten 

lisäksi myös ajureita, 

uusia ominaisuuksia Windowsiin 

ja muita maksavien 

asiakkaiden etuja. 

Vanhat Windowsit heikoilla 

Microsoftilla ja tietoturvayhtiöillä 

on ohjeet päivitysten 

asentamista varten. Peruslähtökohta 

on se, että palomuurin on 

oltava päällä, ennen kuin koneella 

lähdetään edes hakemaan 

Windows-päivityksiä, jos halutaan 

välttyä haittaohjelmilta. 

Hyvä on, jos esimerkiksi XP:n 

Service pack 2 voidaan asentaa 

cd-levyltä, ennen kuin konetta 

kytketään lainkaan verkkoon. 

Muiden Windowsien kanssa 

tilanne on heikompi, koska ohjelmallista 

palomuuria ei käyttöjärjestelmän 

mukana ole lainkaan. 

Windows 2000:n palo- 


Yksi ovelimmista vakoiluohjelmista on Powerscan, joka väittää itse olevansa 

haittaohjelmien siivoaja. Todellisuudessa ohjelma kerää ja lähettää nettiin 

tietoja koneelta. Ohjelma tuli XP-testikoneeseen täysin omin avuin ilman, 

että koneella oli käyty ainoassakaan web-osoitteessa. 

muuri taas on hyvin vaikeaselkoinen, 

eikä se ole oletuksena 

koskaan päällä. 

Muiden kuin Windows XP:n 

käyttäjien on pakko hankkia jokin 

automaattisesti päivittyvä 

palomuuri- ja virustorjuntapaketti, 

jos mielivät pitää koneensa 

suojassa haittaohjelmilta. 

Kodeissa edelleen jonkin verran 

käytetyt Windows 95, 98 ja Me 

on luotu arkkitehtuuriltaan 

kymmenen vuotta sitten, jolloin 

internetin haittaohjelmista ja 

muista uhista ei ollut tietoakaan. 

Käyttöjärjestelmät eivät 

yksinkertaisesti vastaa tämän 

päivän turvavaatimuksia. 

Koneesta mehut pois 

Sen lisäksi, että haittaohjelmat 

vaarantavat oman ja muiden 

koneiden tietoturvan, ne laskevat 

suorituskykyä merkittävästi. 

Testissämme ensimmäisen neljän 

päivän aikana koneelle tunkeutuneet 

sovellukset kuormittivat 

konetta lähes saman verran 

■ TESTATTUA 

Selvitimme spywaren, troijalaisten ja 

muiden haittaohjelmien vaikutusta 

Windows XP -koneeseen asentamalla 

julkiseen verkkoon täysin 

suojaamattoman koneen ilman tietoturvaohjelmia 

tai käyttöjärjestelmän 

päivityksiä. Testikoneessa oli 

XP:n SP1-versio ilman palomuuria. 

Liittymä oli Maxinetin adsl. 

Kone jätettiin päälle ilman, että 

sillä surffattiin tai avattiin yhteyksiä 

minnekään. Noin vuorokaudessa 

sinne tunkeutui jo kymmeniä 

erilaisia haittaohjelmia, 

jotka availivat itse Internet Explo- 

kuin esimerkiksi jatkuva mp3musiikin 

kuuntelu. 

Suorituskyvyn menetystä ei 

välttämättä huomaa tehokkaalla 

koneella, mutta vaikutus tulee 

selvästi esille, kun koneella ei samaan 

aikaan tehdä muuta. 

Windowsin tehtävänhallinnan 

mukaan haittaohjelmien suoritinajan 

kulutus vaihteli 30–100 

prosentin välillä. 

Kiinnostava havainto oli, että 

kun verkkoyhteys katkaistiin 

fyysisesti irrottamalla verkkokaapeli 

tai ottamalla verkkokortti 

pois käytöstä, ohjelmat lisäsivät 

tehoaan. Ne ilmeisesti etsivät 

vaihtoehtoisia yhteystapoja. Jokin 

sovellus yritti muodostaa 

nettiyhteyden vaihtoehtoiseksi 

määritetyn matkapuhelimen 

bluetooth-soittosarjan kautta. 

Tämä kuvastaa sitä, että ohjelmien 

kehittäjät ovat hyvin perillä 

esimerkiksi kannettavien tietokoneiden 

käyttäjistä. Jos nettiin 

ei pääse lähiverkon tai laajakaistaliittymän 

kautta, voi jokin lan- 

Windows XP päivässä huoltokuntoon 

rerilla yhteyksiä verkkoon, latailivat 

lisää ohjelmia ja vaihtoivat itsensä 

selaimen aloitussivuksi. 

Noin neljässä päivässä koneella 

oli jatkuva useiden satojen 

kilobittien liikenne sisään ja ulos 

ilman, että koneella tehtiin mitään. 

Suoritinta tämä kuormitti 

30–100 prosenttia. 

Lopuksi koneelle yritettiin 

asentaa usealla yrityksellä F-Securen 

Internet Security -tietoturvapaketti 

ja Microsoftin Windows 

XP Service pack 2 -päivitys, mutta 

molempien asennus kaatui 

gaton yhteys olla määritettynä 

toissijaiseksi yhteystavaksi. 

Päätön surffailu kostautuu 

Kaikkia haittaohjelmia ei voi 

välttää millään tietoturvaohjelmilla, 

vaan osa jää käyttäjän varovaisuuden 

varaan. Jos käyttäjä 

hyväksyy asennettavaksi ohjelman 

ja avaa sille vielä oikeudet 

ohjelmallisessa palomuurissa, ei 

mikään pysty estämään vahinkoa. 

Tyypillisesti tällainen on itse 

asennettu ilmaisohjelma, joka 

lupaa netistä ilmaiseksi kuvia, pelejä, 

ohjelmia tai muuta kaunista 

ja kivaa. Monet p2p-ohjelmat levittävät 

mukaan haittaohjelmia 

ja luottavat siihen, että käyttäjät 

ahneuksissaan asentavat mitä 

vain turhia tarkistelematta. Esimerkiksi 

suositun Kazaan vertaisverkko-ohjelman 

mukana 

koneelle tunkeutuu melkoinen 

määrä ylimääräisiä sovelluksia. 

Web-selaimista eniten haittaohjelmia 

vuotaa Windowsiin 

Internet Explorerin kautta, joka 

on rakennettu kiinteästi käyttöjärjestelmään. 

Sen tietoturvaa 

voi kohentaa hyödyntämällä 

esiasetettuja tietoturvatasoja eli 

vyöhykkeitä. Oletustaso medium 

riittää silloin, jos koneella 

on muuten tietoturva kunnossa, 

mutta muussa tapauksessa taso 

kannattaa kiristää tiukimmaksi. 

Asetuksen kääntöpuoli on se, 

että monet nettisivut lakkaavat 

toimimasta. Tämän voi kiertää 

määrittämällä samoissa asetuksissa 

luotetut web-sivut (trusted 

sites), joilla annetaan laajemmat 

oikeudet. 

TK 

useista yrityksistä huolimatta. Tähän 

ei auttanut, vaikka kone irrotettiin 

verkosta. 

Testiolosuhteet eivät ole yleistettävissä, 

koska operaattorin 

käytännöistä ja verkosta riippuu 

millaiset haittaohjelmat pääsevät 

läpi. Varmaa on, että kotikäyttäjän 

päivittämätön Windows-kone 

on jopa alle vuorokaudessa 

valmis huoltoon, jossa 

käyttöjärjestelmä voidaan ehkä 

pelastaa siirtämällä kiintolevy 

puhtaaseen ympäristöön ja ajamalla 

sille virustorjuntaohjelma.


TEKSTI: PANU MÄNTYLAHTI • TESTIT: TIMO HELENIUS • VALOKUVAT: TIMO SIMPANEN 

Surffailun 

portinvartijat 

Internetin käyttö 

työajalla on harvoin 

pelkästään töihin 

liittyvää. Viihdesurffailu 

ja tiedostojen kopiointi 

syövät resursseja. 

Liikenteen rajoittamiseen 

on useita vaihtoehtoja. 

Internet-yhteyden käytön rajoittamista 

perustellaan usein viidellä eri argumentilla. 

Moraalisten syiden takia törkysivujen 

selaamista ei pidetä hyväksyttävänä. Laitonta 

materiaalia ei yritysverkkoon haluta, 

sillä se voi johtaa oikeudellisiin seurauksiin. 

Työntekoon tarkoitetun verkkoyhteyden 

viihdekäyttöä voidaan pitää työnantajan 

resurssien väärinkäyttönä. Verkon aktiivinen 

käyttö vapaa-ajan tarpeisiin kuormittaa 

yhteyttä. Epämääräiset sivustot ovat myös 

tietoturvauhka. 

Moraalisyiden ongelmana on törkysisällön 

määritteleminen, sillä se on hyvin 

kulttuurisidonnaista. Yleismailmallisesti ei 

voida sanoa, ovatko La Perlan ja Wolfordin 

alusvaatesivustot ruokotonta pornoa vai 

60 TIETOKONE kesä-heinäikuu 2005 

Mukana vertailussa: 

• ISS Proventia Web Filter 2.2 

• Puresight Content Filtering 4.6 

• Surf Control Web Filter 5.0 

• Websense Enterprise 5.5 

asiallisia tuote-esittelyjä. 

Laittoman materiaalin määrittely on 

osin vaikeaa, sillä lainsäädäntö vaihtelee 

valtioittain. Esimerkiksi osa Yhdysvalloissa 

vapaasti myytävistä urheilupiristeistä on 

Suomessa reseptilääkkeitä tai doping-aineita; 

Hollannin liberaali kannabispolitiikka on 

länsimainen kummajainen. 

Työnantajan resurssien väärinkäyttö ja 

verkon kuormitus ovat melko suoraviivaisia 

tapauksia. Jälkimmäisestä on helppo tehdä 

tilastoja koneellisesti, ja väärinkäyttö on 

yksinkertaisesti käyttöohjeiden vastaista 

toimintaa. Verkon tukkiminen vaikkapa 

videoiden kopioinnilla häiritsee muiden 

työntekoa ja saattaa luoda erheellisesti kuvan 

internet-yhteyden päivitystarpeesta. 

Suodattaminen vähentää riskiä pääasiassa 

Internet Explorer -selaimeen iskevien haitta- 

ja mainossovellusten invaasiosta. 

Pulmia myös pikaviestit ja p2p 

Verkon käytön rajoittamisen yhteydessä 

puhutaan pääasiassa www-sivujen sensuroinnista. 

Sen rinnalle on kuitenkin nous- 

sut tarve puuttua jutustelu- ja tiedostojen 

vaihto-ohjelmien käyttöön. Usein näiden 

kontrollointi voikin olla surffauksen suodattamista 

tärkeämpää, sillä niiden rajoittaminen 

teknisesti on hankalaa. 

Vertaisverkko-ohjelmat ruuhkauttavat 

helposti nopeankin verkkoyhteyden. Volyymiveloitteisen 

yhteyden laskun maksaja 

tuskin ilahtuu huomatessaan kustantavansa 

musiikki- ja videotiedostojen levittämistä 

tuikituntemattomille tahoille. Myöskään 

laillisen sisällön, esimerkiksi sen kuuluisan 

Linux-levykuvan, tarjoaminen verkkoon 

ei ole useimpien yritysten liiketoiminnan 

avainalueita. 

Pikaviestinten avulla sisäverkkoon voidaan 

siirtää epämääräisistä lähteistä oh- 

VERKON KÄYTÖN RAJOITTAMINEN ■■■ 

jelmia ohi ulkoreunan virustarkistuksen. 

Jutustelusovelluksien avulla on helppo 

kuluttaa huomattavasti työaikaa joutavaan 

turinointiin. Useissa yrityksissä kuitenkin 

käytetään pikaviestimiä sisäisesti, jolloin ohjelmien 

käyttö pitää rajata intranetiin. 

Testiryhmän ratkaisuista Websense ja 

Surf Control osaavat rajoittaa pikaviesti mien 

toimintaa. Vakio-ominaisuudesta ei ole kyse: 

Websensessä toiminta vaatii Premium 

Groups -laajennuksen ja Surf Controlissa 

Enterprise Threat Shield -lisäkkeen. 

Ensin selvät säännöt 

Oltiin rajoittamisen kriteereistä mitä mieltä 

tahansa, verkkoyhteyden maksajalla on 

oikeus päättää sen käytöstä. Rajoituksiin 

kesä-heinäikuu 2005 TIETOKONE 61


Protokolla-analysaattorin 

toiminta 

1) www.pornosivu.com 

2) Pääsy 

kielletty 

3) Sulje 

yhteys 

tyytymättömät voivat hankkia 

sensuroimattoman yhteyden 

omilla rahoillaan vaikkapa kotiinsa. 

Ensimmäinen askel verkkoyhteyden 

käytön rajoittamisessa 

on sääntöjen luominen ja niistä 

■ NÄKÖKULMA 

www-palvelin 

Kaikki tahot eivät ole tyytyväisiä 

ajatukseen verkkoyhteyksien rajoittamisesta. 

Kansalaisoikeuksia 

ja sanavapautta kannattavat tahot 

pitävät sensurointia sensuroitavaa 

materiaalia pahempana asiana. 

Sensuurin vastustajat perustelevat 

kantaansa viettävän tason 

ongelmalla, ja ihmisten oikeudesta 

tietää ja keskustella pahoistakin 

asioista. Suuren yleisön vastenmieliseksi 

kokemien asioiden 

kieltämisen varjolla sensuurin piiri 

laajenee, ja lopulta rajoitukset 

ulottuvatkin totalitaarisesti kaikkeen 

vallanpitäjien sopimattomaksi 

katsomaan aineistoon. Sisällönsuodatusratkaisuja 

valmistavia 

yrityksiä on syytetty usein siitä, 

että ne sensuroivat toimintaansa 

kritisoivia sivustoja. 

Sensuurin kiertämiseen ei ole 

patenttiratkaisuja. Riittävän ankarasti 

toteutetun ratkaisun voi 

kiertää ainoastaan murtamalla 

järjestelmän, mikä puolestaan on 

laitonta. Useimmat suotimet eivät 

sensuuripalvelin 

Työasema pyytää pornosivua Internetistä (1). Http-pyyntö 

välittyy keskittimen avulla sensuuripalvelimelle, joka lähettää 

www-palvelimen nimissä vastauksen sivupyyntöön, ja 

uudelleenohjaa työaseman pääsyn estämisestä kertovalle 

sivulle (2). Samalla www-palvelimelle lähetetään työaseman 

nimissä yhteyden katkaisukäsky (3). 


tiedottaminen käyttäjille. Usein 

pelkkä käyttäjien ohjeistaminen 

rajaa ei-toivottuja verkkoaktiviteetteja 

tehokkaasti pois tai 

työajan ulkopuolelle. 

Käyttösääntöjen luomisessa 

on määriteltävä sallittu ja kiel- 

kuitenkaan ole täysin vedenpitäviä. 

Avainsanoihin perustuvat listat on 

helppo kiertää Suomessa, sillä 

lukuisiin sijamuotoihin taipuva 

kielemme on hyvin vaikeaa tulkattavaa 

tietokoneelle. Myöskään 

markkina-alueen pienen koon 

vaikutuksesta sulkulistat eivät ole 

alati ajan tasalla. 

Mustat listat ovat rajoittuneita. 

Uusien sivujen perustaminen on 

helppoa, eivätkä suotimet aina 

ymmärrä sivujen todellista tarkoitusta. 

Vikkelä hakukoneen käyttäjä 

pystyykin huijaamaan sensoreita 

melko hyvin. Kaikkia vertailuryhmän 

tuotteita pystyi kiertämään 

aktiivisella Googlen käytöllä. Tämä 

vaatii sekä intoa kissa ja hiiri -leikkiin 

että pelottomuutta sääntöjen 

rikkomisesta seuraavaa rangaistusta 

kohtaan. 

Erilaiset tunnelointiratkaisut 

ja välityspalvelimet muodostavat 

kiertotien suodattimien ohitse. 

Työasema muodostaa yhteyden välityspalvelimeen 

ja siirtää kiellettyä 

Palomuuripohjainen suodatus 

letty toiminta riittävän tarkasti 

epäselvyyksien välttämiseksi. 

Esimerkiksi uhkapelien kieltämisen 

yhteydessä olisi syytä 

tarkentaa, koskeeko kielto myös 

Veikkauksen sivustoja vai pelkästään 

nettikasinoja. 

Kiertotie kiellettyyn sisältöön 

Sensuurin kiertotiet sisäverkko 

Välityspalvelin 

noutaa kiellytyn sivun, 

ja palauttaa sen 

tunnelia pitkin 

sensuroitu 

palvelin 

välityspalvelin 

sisäverkko 

Palomuuri sallii http-liikenteen internettiin vain, jos se tulee 

sisältöä suodattavalta välityspalvelimelta (sininen reitti.) 

Suorat yhteydenotot pysäytetään palomuurissa (punainen 

reitti.) 

tietoa kiertotietä pitkin. Vastavetona 

ohjelmat tuntevat luokan proxy 

avoidance, jonka avulla pääsyä 

välityspalvelimiin ja niistä kertoviin 

sivustoihin voidaan rajoittaa. 

Salakirjoituksen käyttö välityspalvelimeen 

liikennöitäessä on 

askelta tehokkaampi keino, sil- 


Salattu yhteys 

ulkoiselle 

välityspalvelimelle 


Kaikissa ympäristöissä käyttösäännöt 

eivät riitä takaamaan 

rajoituksia. Käyttäjät joko eivät 

ymmärrä tai halua noudattaa 

ohjeita. Joissain tapauksissa harhaanjohtavilla 

domain-nimillä 

ja dns-väärennöksillä voidaan 

eksyttää verkon käyttäjä aivan 

eri sivustolle, kuin alun perin oli 

tämän tavoitteena. Usein harhaanjohtamisen 

tarkoituksena 

on levittää haittaohjelmia, mutta 

kyse voi myös olla liikenteen haalimisesta 

omille sivuille. Suodattimet 

tuntevat osan hämäävistä 

sivustoista ja luokittelevat ne joko 

mainoksiksi tai roskapostiin ja 

khalastamiseen (phishing). 

Voimatoimien valikoima 

Käyttöpolitiikan toimeenpano 

voimatoimien aulla on mahdollista 

useilla eri vaihtoehdoilla. 

Rajoittaminen voidaan tehdä 

työasemassa ohjelmallisesti, välityspalvelimen 

ja palomuurin 

avulla, tai verkkoon liitettävän 

valmispalvelimen voimin. Kotikutoisia 

ratkaisuja voi koostaa 

vaikkapa Linuxin ja Squid -välimuistin 

avulla. 

Lähes kaikissa työasemien 

suojaamiseen tarkoitetuissa vi- 

Työasema muodostaa 

salatun 

yhteyden ulkoisellepalvelimelle, 

joka noutaa 

kielletyn websivun 

ja välittää 

sen salattuna 

työasemalle. 

lä muut verkon 

jäsenet näkevät 

vain päätepisteet.Vastakeinona 

on asettaa 

palomuuriin 

rajoitus salatun 

liikenteen käyttämiselle. 

Tunnelin 

muodostaminen 

voidaan sallia 

vain ennaltamäärättyihin palveluihin, 

kuten partneriyritysten verkkoihin 

ja verkkopankkeihin. Salatulle 

liikenteelle voidaan myös asettaa 

kiintiö. Yhteys suljetaan liikennelaskurin 

täytyttyä, ja uuden avaaminen 

estetään määräajaksi.

Uutiset 

Sähköposti 

Pankkipalvelut 

Matkustus 

Ostokset 

Multimedia 

Porno 

Jutustelu 

Verkkopelit 

18 

17 

16 

14 

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 

Prosenttia työntekijöistä 

Suurin osa työntekijöistä käyttää verkkoyhteyttä muuhunkin kuin työtehtäviin. 

Uutiset, sähköposti, pankkipalvelut ja ostokset kiinnostavat käyttäjiä eniten. 

Muut 

39 % 

Webwasher 

3 % 

Symantec 6 % 

Työtehtäviin kuulumaton verkon käyttö 

Sisällön suodatuksen 

markkinaosuudet 

Websense 

24 % 

Surf 

Control 

19 % 

Secure Computing 

9 % 

Sisällön suodattamisen markkinat 

ovat melko hajanaiset. Websensen 

osuus on vahva, mutta ero haastajiin 

ei ole kovin suuri. 

rustorjunta- ja palomuuripaketeissa 

on nykyisin lapsilukkotoimintoja. 

Www-sivujen selailua 

voidaan rajoittaa määräämällä 

kielletyt ja sallitut kategoriat 

tai avainsanat. Jutustelu- ja tiedostonjako-ohjelmat 

voidaan 

pysäyttää palomuurin avulla. 

Työasematason ratkaisujen 

haasteena ovat sopivien estopolitiikkojen 

jakelu ja suodatustehokkuuden 

seuranta. Paikallisesti 

asennetun ohjelman 

kiertämiseen on myös useita 

keinoja. 

Monissa edullisissakin palomuurilaitteissa 

on mahdollisuus 

suodattaa www-sivupyyntöjä. 

Toiminto voi raakata sisältöä 

valmistajan oman mustan listan 

perusteella, avainsanoilla tai 

kolmannen osapuolen palvelun 

Lähde: IDC, Websense 2004. 

52 

56 

58 

61 

avulla. Mustat listat toimivat 

kohtuullisen hyvin, mutta vedenpitäviä 

ne eivät ole. Uusia 

sivustoja voi perustaa parilla 

hiirenheilautuksella. Tekoälyt 

ovat niin primitiivisiä, ettei 

suodattamispäätöstä voi jättää 

niiden harteille. 

Vertailujoukon sisällönrajoittimet 

sijoitetaan lähelle verkon 

ulkoreunaa. Ne asennetaan 

sisäverkon välityspalvelimeen 

(proxy), tai sen eteen. Kiellettyjen 

kategorioiden sivupyynnöt 

pysäytetään. Suora, välityspalvelimen 

ja sensuurin kiertävä 

liikennöinti internetiin kielletään 

palomuurisäännöillä. 

Websense ja Surf Control 

toimivat protokolla-analysaattoreina. 

Ne seuraavat verkkoliikennettä 

reaaliaikaisesti ja 

sieppaavat niin http- kuin vertaisverkkoliikenteenkin. 

Jos sopimatonta 

liikennettä havaitaan, 

ohjelmat pysäyttävät liikenteen 

lähettämällä sekä asiakkaalle 

että palvelimelle väärennetyn 

yhteyden katkaisukehoituksen. 

Amerikan mallia 

Yksinkertaiset pakettisuodatukseen 

perustuvat palomuurit 

eivät osaa pysäyttää vertaisverkkoja 

tai jutusteluohjelmia, sillä 

useimmat ohjelmat on laadittu 

varta vasten muurien 

murto mielessä. 

Sovellustason 

eli layer 7-tason 

protokolla-analyysiin 

taipuvat palo- 


81 

Meneekö lapsi 

pesuveden mukana, 

jos kategorioita 

on liian vähän? 

Puresightin 

niukkuutta. 

Lähde: IDC, Websense 2004. 

■ RATKAISUT 

Tee-se-itse-suodatus 

Kaikkiin käytönrajoitusta suunnitteleviin 

yrityksiin erillisratkaisu 

ei sovi esimerkiksi oman ylläpito-osaamisen 

puutteen vuoksi. 

Valmiita palveluratkaisuja on 

tarjolla niin ispeiltä kuin muilta 

ratkaisutoimittajilta. 

Vapaita toteutuksia verkon 

sensurointiin on olemassa gnuhengessä. 

Tarjolla on useita vaihtoehtoja 

osaavalle käyttäjälle. 

Kaikki ratkaisut vaativat aikaa 

ja osaamista, joten valmiiksi 

tuotteistettujen vaihtoehtojen 

haastajiksi ilmaisratkaisuista ei 

välttämättä ole. 

Yleisin tapa www-sivujen sensurointiin 

on monille eri alustoille 

saatavissa olevan Squid -välimuistin 

käyttö. Squid itsessään 

kykenee rajoittamaan sivujen 

käyttöä käyttöoikeuslistojen (acl, 

access control list) avulla. Listoilla 

voidaan suodattaa kohteita 

tunnettujen osoitteiden tai vaikka 

säännöllisten lausekkeiden 

avulla. Käytännössä Squid-suodatus 

tarvitsee mustan listan, 

sillä avainsanoilla suodatustehokkuus 

ei ole kovin suuri. 

Ilmaisia mustia listoja ei juuri 

ole tarjolla, sillä luotettavan 

listan ylläpito vaatii aikaa, vaivaa 

ja omistautumista. Koska 

internetissä on tarjolla yllin kyllin 

hyvinkin epämiellyttävää materiaalia, 

ei ole ihme, että vapaaehtoisvoimin 

luodut listat ovat vajavaisia. 

Nettisaastan penkominen 

on raskasta, joten korvauksetta 

harva viitsii sitä tehdä. Vertailun 


sisäverkko 

Suodatettava liikenne pakotetaan kulkemaan 

välityspalvelimen kautta. Laite sijoitetaan 

sisäverkkoon. Palomuurin säännöillä 

estetään työasemia liikennöimästä suoraan 

internettiin. 

vuoksi ilmaisessa Squidguardin 

listassa on yli 100 000 osoitetta, 

kun Websensellä niitä on yli neljä 

miljoonaa. 

Kaikkien vertaisverkkojen 

torjuminen ei onnistu perus-Linuxilla 

sellaisenaan, sillä Linuxin 

käyttämä Netfilter- tai Iptablespalomuuri 

ei osaa sovellustason 

analyysiä. Vaihtoehtoja on kaksi: 

Palomuuria laajennetaan sovelluskerrosta 

tukevaksi tai verkkoon 

asennetaan ids-palvelu. Tunnetuin 

avoimen koodin ids-järjestelmä 

on Snort, jonka avulla voi tunnistaa 

ja pysäyttää eri vertaisverkkoohjelmia 

ja pikaviestimiä. 

Kuten kaupallistenkin ratkaisujen 

tapauksessa, salakirjoitus 

ja uudet sovellukset mahdollistavat 

suojausten kiertämisen ainakin 

siksi aikaa, kunnes havaintojärjestelmien 

kehittäjät ja verkon 

ylläpitäjät huomaavat tavallisesta 

poikkeavaa liikennettä. 

Squid-välimuistiin perustuvia 

ratkaisuja www-sivujen 

suodattamiseksi: 

www.squidguard.org 

dansguardian.org 

www.safesquid.com 

Musta lista suodattamiseen: 

www.urlblacklist.com 

www.squidgurad.org/blacklist 

Vertaisverkkosovellusten 

suodattaminen Linuxilla: 

www.ipp2p.org 

l7-filter.sourceforge.net 

www.snort.org 

sourceforge.net/projects/ 

iptables-p2p 



■ MITTAUKSET 

LABS 

Suodattimet koetuksella 

Sisällönrajoittimien kokeilu suoritettiin 

Tietokoneen testilaboratoriossa. 

Kukin sovellus asennettiin 

omaan segmenttiinsä niin, etteivät 

suotimet häirinneet toisiaan. 

Järjestelmien vaikutusta verkon 

suorituskykyyn ei vertailtu, sillä 

ratkaisujen alustavaatimukset 

eivät ole yhteneväisiä. Puresight 

vaatii alustakseen välityspalvelimen 

tai palomuurisovelluksen, 

muut eivät. Tämän vuoksi suotimien 

ja alustasovelluksen vaikutusta 

suorituskykyyn on työlästä 

erottaa toisistaan. Useimmissa tapauksissa 

internet-yhteyden rajat 

tulevat vastaan paljon ennen nykylaitteistoon 

asennetun sisällön- 

muurit osaavat 

pysäyttää nämä 

ohjelmat, sillä 

ne ymmärtävät 

ohjelmien liikennettä.Sensurointisovellukset 

jaottelevat websivustojen 

sisällöt eri luokkiin. 

Tavallisesti tarjolla on ainakin 

seksiä, huumeita, väkivaltaa, vihaa, 

uhkapelejä, työnhakua ja 

viihdettä. Rajoittunein kategorisointi 

on Puresightissä, jonka 

luokittelu koostuu vain kymmenestä 

ryhmästä. Proventiassa, 

Surf Controlissa ja Websensessä 

on kymmeniä hierarkisia 

luokkia. 

Mustien listojen sisällöt ovat 

valmistajakohtaisia salaisuuksia. 

Listojen ilmoitettu laajuus liikkuu 

tuotteesta riippuen parista 

miljoonasta lähes kahteenkymmeneen 

miljoonaan osoitteeseen. 

Vääristä kategorioista voi 

ilmoittaa valmistajalle muuta- 


suotimen suorituskyvyn kattoa. 

Suodatuksen tehokkuutta kokeiltiin 

käsityönä. Www-rajoitusten 

kieltämään sisältöön pääsi käsiksi 

kaikkien ratkaisujen suojista 

ahkeralla hakukoneiden käytöllä. 

Internetin dynaamisen luonteen 

takia ainoa vedenpitävä tapa 

sisällönrajoitukseen on vain ennaltamäärättyjen 

resurssien salliminen. 

Painopiste 

joustavuudessa 

Tuotteiden arvioinnissa päähuomio 

kiinnitettiin web-suodatusominaisuuksiin. 

Arvosanaa 

korottivat joustavat mahdollisuu- 

Painoarvo Websense Surf Control ISS Proventia Puresight 

Web-suodatusominaisuudet 

35 % 9 9 8 6 

Muut ominaisuudet 20 % 9 8 7 7 

Raportointi 20 % 9 9 8 7 

Käyttöönotto 10 % 8 7 7 7 

Ylläpito 15 % 8 7 8 7 

Arvosana 100 % 8,8 8,3 7,7 6,7 

Ominaisuudet on pisteytetty asteikolla 4–10. Arvosana on laskettu painotettuna 

keskiarvona. Tuotteen hinta ei ole vaikuttanut sen saamiin pisteisiin. 

Websense 

kertoo käyttäjien 

kiinnostuskohteet. 

malla hiirenheilautuksella. Kaikissa 

sovelluksissa ylläpito voi 

määrätä listoihin poikkeuksia ja 

lisärajoituksia. 

Tuotteiden amerikkalaisen 

alkuperän näkee kategorioista 

ja dokumentaation viittauksista 

kalliisiin oikeudenkäynteihin. 

Vahvasti politisoituneet ja 

runsaasti kiistoja herättäneet 

abortti- ja huumeaiheet ovat 

näkyvästi esillä. 

Pahimmat torantuottajat on 

Websensessä hajautettu neutraalien, 

kannattajien ja vastustajien 

ryhmiin. Surf Control 

puolestaan lokeroi abortin sukupuolivalistuksen 

alaisuuteen, 

kun Proventiassa raskauden 

LABS 

HINTA/LAATU LAITTEET 

arvosana 

10 

9 

8 

7 

6 

5 

4 

0 1000 2000 3000 4000 5000 

hinta, euroa 

Hinta-laatusuhteeltaan parhaat ohjelmat sijoittuvat vasemmalle ylös. 

Hintatietona on käytetty sadan käyttäjän lisenssin hintaa. 

det sisällön luokkajakoon ja kyky 

rajoitusten kiertämiseen sala sanan 

tai kiintiön perusteella. 

Muut ominaisuudet sisältävät 

huijaussivujen ja mainosten 

sekä tiedostonjako- ja jutustelusovellusten 

käytön rajoittamisen 

toiminnot sekä kaistanhallinnan 

toiminnot. 

Raportoinnin pisteet on annettu 

hallinta- ja raportointityökalujen 

käyttöliittymän tehokkuuden 

ja työkalujen ominaisuuksien 

mukaan. Arvosanaa korottivat 

keskeyttäminen sijoittuu lääketieteen 

alle. Puresight ei lokeroi 

raskauden keskeyttämistä lainkaan. 

Hienojakoisuus tulee tarpeeseen, 

sillä muutoin mielekkään 

suodatuspolitiikan laatiminen 

muuttuu haastavaksi. Esimerkiksi 

Puresightin kanta nakuilun 

suodattamiseen on yksioikoinen: 

Adult-kategoriaan luokitellaan 

yhtä lailla uimapukukuvastot 

kuin huoria välittävät 

sutenöörisivustotkin. 

Kun pääsy 

resurssiin estetään, 

käyttäjä 

saa ilmoituksensensuroinnista. 

Surf 

Controlin 

ilmoitus on 

Proventiassa 

kiellettyjen 

sivujen käytön voi 

sallia erikseen 

pyydettävällä 

luvalla. 

Puresight 

Websense 

Surf Control 

ISS Proventia 

valmiit mallipohjat ja mahdollisuudet 

suorittaa tiedon louhintaa 

lokeista. 

Käyttöönotto on pisteytetty järjestelmän 

asennuksen ja perustason 

suodatuspolitiikan luonnin ja 

voimaansaattamisen vaatiman 

työmäärän perusteella. 

Ylläpidon arvosana kertoo toimivaan 

järjestelmään tehtävien 

muutosten aikaansaamisen vaatimuksista 

ja hallintakäyttöliittymän 

ominaisuuksista. 

Bit Torrentin 

käyttökiellosta 

kerrotaan Windowsin 

Messenger -palvelun 

avulla. 

tylyin, sillä se koostuu pelkästä 

pääsy kielletty -ilmoituksesta. 

Websense, Puresight ja Proventia 

kertovat myös kieltoperusteen 

ja tarjoavat käyttäjälle linkin 

väärästä kiellosta kertomiselle. 

Websensen ja Proventian 

käyttäjät voivat kiertää rajoitukset 

tapauskohtaisesti salasanan 

avulla, tai viihdekiintiön avulla. 

Laki ja lokit 

Pelkkä rajoituspolitiikka ja tekninen 

kieltojärjestelmä eivät

Websensen hallintasovellus vaatii runsaasti ruututilaa. 

riitä tehokkaan rajoittamisen 

toteuttamiseen. Verkon tilannetta 

on kyettävä seuraamaan. 

Ovatko käyttäjät kiinnostuneet 

rajoitetusta materiaalista tai 

yritetäänkö suojauksia kiertää 

aktiivisesti? Miten hyvin rajoitukset 

suodattavat liikennettä? 

Onko suodatuksella mitään vaikutusta? 

Kysymyksiin vastaaminen 

vaatii suodatusjärjestelmältä 

riittävät lokitoiminnot. 

Käytön seuraaminen tapahtuu 

rajoitusjärjestelmien lokien 

avulla. Sensuurisovellukset kirjaavat 

tietokantaan joko kaikki 

pyynnöt tai ainoastaan pääsynestot. 

Lokien avulla voidaan 

muodostaa hyvinkin kattava kuva 

yksittäisen käyttäjän toimista, 

sillä kaikki vertailujoukon 

järjestelmät kykenevät tunnistamaan 

käyttäjät. Tunnistuskeinoja 

ovat sisäisten käyttäjälistojen 


ohella mac- ja ip-osoitteet sekä 

hakemistopalvelut aina nt -toimialueista 

Active Directoryyn 

ja ldap-protokollaa tukeviin järjestelmiin. 

Koska lokit muodostavat 

henkilörekisterin, on ylläpidon 

tiedotettava sen olemassaolosta 

käyttäjille, ja huolehdittava 

järjestelmän asiallisesta suojauksesta. 

Lokitietoja ei myöskään 

saa käyttää muuhun kuin 

käyttäjille ilmoitettuun tarkoi- 

tukseen. Lisätietoja rekisterinpitäjän 

velvoitteista saa tietosuojavaltuutetulta 

(www.tietosuoja. 

fi). Surf Controlissa on erillinen 

Privacy Edition -toimitila, jonka 

käyttöönotto riisuu automaattisesti 

lokeista tunnistetiedot. 

Parhaat raportointiominaisuudet 

ovat Websensessä ja Surf 

Controlissa. Valmiita raporttipohjia 

on niin liikenteen luokittelulle 

kuin mahdollisille riskeillekin. 

Myös arviot vapaa-ajan 

Surf Controlin huomio herpaantuu ajoittain, sillä jotkut kielletyt sivut avautuvat 

osittain. 

Tuote ISS Proventia Web Filter 2.2 Puresight Content Filtering 4.6 Surf Control Web Filter 5.0 Websense Enterprise 5.5 Smart Filter 

Valmistaja Internet Security Systems Pure Sight Surf Control Websense Secure Computing 

http:// www.iss.net www.puresight.com www.surfcontrol.com www.websense.com www.securecomputing.com 

Maahantuoja Securesoft Oy, Nordic Lan & Wan Securesoft Oy Pc protech, Oy Surfin Ab Securesoft Oy Pointsec Finland Oy 

Puhelin (09) 4765 0680 / (09) 4243 5555 (09) 4765 0680 020 730 3060 / 044 367 3674 (09) 4765 0680 (09) 565 7670 

http:// 

Hinta 

www.securesoft.fi www.lanwan.fi www.securesoft.fi www.pcprotech.fi www.surfinsecurity.com www.securesoft.fi www.pointsec.fi 

25 käyttäjää 1 342 € O 1 537 € O O 

50 käyttäjää 2 074 € 1 458 € 2 050 € 1 605 € 1 289 € 

100 käyttäjää 3 050 € 2 430 € 3 490 € 2 674 € 2 085 € 

Ylläpito / vuosi 

Alustat 

100 % 35 % 25 % 100 % 100 % 

Windows 2000 ● O ● ● ● 

Windows 2003 ● O ● ● ● 

Microsoft Proxy Server O ● ● ● ● 

Microsoft ISA Server ● ● ● ● ● 

Check Point FW-1 O ● ● ● ● 

Cisco CE O O ● ● ● 

Bluecoat O O ● ● ● 

Squid O ● O ● ● 

Novell Bordermanager O O ● O O 

Nokia IPSO O O O ● O 

Inktomi 

Ryhmät 

O O O ● O 

Active Directory ● ● ● ● ● 

Edirectory ● ● ● ● ● 

LDAP 

Suodatukset 

● ● O ● ● 

Www-sivustojen kategoriat 58 10 45 89 62 

Protokollat O O ● ● ● 

VBS O O O ● O 

Java Applet O O O ● O 

Ponnahdusikkunat O O O ● ● 

Mainokset O O O ● O 

Evästeet O O Enterprise Threat Shield ● O 

Streaming Media O O Enterprise Threat Shield Premium Group ● 

Pikaviestimet O O Enterprise Threat Shield Premium Group ● 

Haittaohjelmat, osoiteharhautukset O O Enterprise Threat Shield Premium Group O 

P2P O O Enterprise Threat Shield Premium Group O 

Muuta Enterprise Threat Shield hinnat: Premium Group hinnat: Ratkaisutoimittajina myös 

25 käyttäjää 1 922€, 50 käyttäjää 534 €, Forte Netservices Oy ja 

50 käyttäjää 2 562€, 

100 käyttäjää 4 362€. 

100 käyttäjää 1 070 €. ATEA Finland Oy 

Smart Filter -ohjelmisto ei ollut mukana vertailussa, vaan sitä kokeiltiin vaihtoehtona esitellyn Bluecoat-välityspalvelimen lisävarusteena. 




■ VAIHTOEHTO 

Sinitakki portsariksi 

Valmispalvelimena verkkoon asennettavan 

suodatusratkaisun etuja 

ovat helppo käyttöönotto ja tuotteistettu 

kokonaisuus. Bluecoat SG 

400 on yhden yksikön korkuinen 

laite, joka on mitoitettu 150 käyttäjän 

tai 2 Mbit/s symmetrisen 

internet-liittymän tarpeisiin. 

Bluecoatin välityspalvelimessa 

on kaksi kuparista 100 Mbit/s ethernet-liitintä, 

joten sen voi asentaa 

useimpiin verkkoihin suoraan. 

Laitteen voi kytkeä joko läpikulkutilaan 

tai yksittäislaitteeksi. Ensinmainitussa 

tilassa kaikki liikenne 

kulkee fyysisesti laitteen lävitse. 

Jälkimmäisessä vaihtoehdossa 

Bluecoatille ohjataan vain haluttu 

liikenne esimerkiksi välityspalvelin- 

tai palomuuripolitiikan avulla. 

Ominaisuuksiltaan SG 400 on 

varsin monipuolinen laite. Se voi 

toimia ssl-yhteyksien päätepisteenä, 

suorittaa kaistanhallintaa eri 

protokollille, suodattaa selailuliikenteestä 

mainos- ja ponnahdus- 

käytön tuomista kustannuksista, 

suodattamisen säästämästä 

työajasta sekä siirrettyjen tietomäärien 

luokittelut syntyvät 

kaksikon välineillä nopeasti. 

Puresightin selainpohjainen 

käyttöliittymä on joukon kömpelöin. 

Raporttien tarkastelu 

vaatii liikkumista edes takaisin 

html-lomakesivuilla, ja kaikki 

asetukset nollaantuvat siirtymien 

välillä. Puresightin ja Proventian 

raporttien tietosisältö 

ISS Proventia Web Filter 

2.2 

Tietoturvatuotteita valmistavan 

ISS:n Proventia-perheeseen kuuluvaa 

sisällönsuodatinta kutsutaan 


ikkunoita ja haittaohjelmia. 

Java- ja active 

x -komponentit voidaan 

myös raakata 

pois. 

Sisällön suodattamisen 

tarpeita ajatellen valmistajan 

oman mustan listan lisäksi 

laitteeseen voi asentaa Websensen, 

Smartfilterin, Surf Controlin, 

Intersafen tai Proventian listat. 

Kokeilimme laitetta Smartfilterin 

suodattimella. Asentaminen oli 

helppoa, mutta suodatuspolitiikan 

luominen ei ensin ollut aivan intuitiivista. 

Toimintalogiikan selviämisen 

jälkeen rajoitusten luonti oli 

suoraviivaista. 

Microsoftin, Yahoon ja AOL:n 

pikaviestimien tuen avulla ohjelmia 

voidaan kontrolloida tehokkaasti. 

Multimedian kuljetukseen 

tarkoitetut protokollat (streaming 

protocol) voidaan joko kuristaa 

tai rajata pois kokonaan. Perusversiossa 

tuetaan quicktimea, 

rajoittuu perustasolle, eikä niissä 

ole mahdollisuuksia pureutua 

syvälle havaintoihin. 

Sopivimman sisällönrajoittimen 

valinta vaatii tarpeiden 

kartoitusta ja myös käyttäjien 

kuulemista. Mikäli vaatimukset 

painottuvat www-suodatukseen, 

kaikki tuotteet ovat kelpo 

ratkaisuja. Laajennettuina Websense 

ja Surf Control ovat vaihtoehtoja 

myös vertaisverkkojen 

ja jutustelun torppaamiseen. 

Surf Controlin 

tapaan yksinkertaisesti 

Web Filteriksi. 

Suodattaminen 

voidaan 

toteuttaa 

kolmella eri 

tavalla. Internettiinsuunnatut 

pyynnöt 

voidaan ohjata välityspalvelimen 

kautta icap-protokollalla suodattimelle, 

Proventia voidaan integroida 

suoraan välityspalvelimeen tai 

Proventiaa voidaan käyttää sellaisenaan 

välityspalvelimena. 

Suodattaminen perustuu mus- 

mms- ja rtsp-protokollia. Sisällön 

voi ohjata myös virustarkistukseen. 

Erikoisuutena Bluecoat osaa välittää 

kertaalleen puhtaaksi havaitun 

tiedoston käyttäjille välimuististaan 

kierrättämättä sitä uudestaan virustarkistuksen 

kautta. 

Käyttäjien hallinta voidaan tehdä 

sisäisesti tai olemassaolevien 

järjestelmien avulla. SG 400 tukee 

NT-toimialueita, ldap-, Radius-, Active 

Directory-, edirectory- ja Sun 

One -hakemistopalveluja. 

Bluecoatin hallintaan voi 

käyttää ssh-yhteyttä tai selainta. 

Käyttöliittymä perustuu java-sovelmiin, 

joiden käyttäminen on melko 

hidasta. Vastapainona sovelmien 

avulla toteutetun käyttöliittymän 

toiminnallisuudet ovat www-sivuja 

Suodatustehokkuus on kaikilla 

ratkaisuilla vähintään kohtuullinen, 

vaikkei yksikään ole 

Modulaarinen Websense Enterprise on monipuolinen ja hyvin toimiva 

ratkaisu verkon käytön rajoittamiseen. Raportointitoiminnot ovat 

kattavat, ja tuotteen hallintasovellus on joustava. 

Arvosana + Käyttöliittymä 

7,7 – Vain www-suodatus, suppeat raportit 

tan listan lisäksi tekoälyyn. Proventian 

sisällön analysointitekniikka 

käyttää bayesiläisiä todennäköisyysmalleja 

sekä merkkien tunnistusta 

arvioidakseen sisällön tyypin. 

Sisältökategorioita alaluokkineen 

on hieman alle 60. Rajoitettuihin 

kategorioihin pääsyyn voidaan 

määritellä poikkeuksia passlock 

-toiminnon avulla, jonka avulla tietyt 

käyttäjät voivat kiertää eston. 

Proventian hallintaliittymä on 

yksittäinen Windowsin mmc-hallintaliittymän 

oloinen sovellus. 

Kaikki säädöt ja raporttitoiminnot 

on koottu samaan sovellukseen. 

Käyttöliittymä on toteutettu selkeästi 

ja sulavasti. Järjestelmän 

monipuolisemmat ja joustavammat. 

Raportointiominaisuudet ovat 

hyvät. 

Bluecoat SG 400 on kattava 

kokonaisratkaisu internet -yhteyden 

hallintaan. Monipuolisten 

ominaisuuksien vastapainoksi kokoonpano 

on hintavahko vaihtoehto 

pienten ja keskisuurten yritysten 

verkon vartijaksi. 

■ Bluecoat SG 400 

Hinta: Blue Coat Proxy SG 400-0 

(50–200 käyttäjälle), noin 4300 € 

Valmistaja: Blue Coat Systems, 

www.bluecoat.com 

Lisätietoja: Securesoft Oy, 

(09) 4765 0680, www.securesoft.fi 

Lyhyesti: Valmispalvelin sisällön 

suodattamiseen. Tukee useiden 

valmistajien suodatuslistoja. 

täysin vedenpitävä. Sopivan suodatuspolitiikan 

määrittely on välineen 

valintaa tärkeämpää. TK 

■ Websense Enterprise 5.5 

heikkouksina ovat raporttien vähäisyys 

Websenseen ja Surf Controliin 

verrattuna sekä kykenemättömyys 

vertaisverkkojen ja jutustelusovellusten 

käytön rajoittamiseen. 

■ ISS Proventia Web Filter 

2.2 

Hinta: 3 050 € (100 käyttäjää) 

Valmistaja: Internet Security Systems, 

www.iss.net 


www.securesoft.fi, p. (09) 4765 0680, 

Nordic Lan & Wan, www.lanwan.fi, 

p (09) 4243 5555 

Lyhyesti: Tavanomainen web-sisällönsuodatin 

tekoälyn ja sulkulistan voimin.

Puresight Content 

Filtering 4.6 

Vertailujoukossa ainoana Puresight 

vaatii alustakseen joko 

Surf Control Web Filter 

5.0 

Aiemmin Super Scout -nimellä tunnetun 

suodatusohjelman nimi on 

vaihdettu Web Filteriksi. Yrityksen 

tuoteperhe sisältää www-suoda- 

Websense Enterprise 

5.5 

Protokolla-analysaattorina toimiva 

Websense on vertailujoukon monipuolisin 

tuote. Valmistajan sivulta 

vä li tys palvelimen tai 

pa lomuurin. Tuettujen 

ratkaisujen joukko on 

suppeahko, mutta tarjolla 

on myös Fedora Core 

2 -Linuxin varaan koostettu 

referenssitoteutus. 

Testikäytössä Puresightin 

alustana käytettiin Microsoftin 

ISA Server 2004 

-palomuuria. 

Puresightin hallinta 

tapahtuu yksinomaan selaimella. 

Perlillä toteutettu muutamia 

ponnahdusikkunoita hyödyntävä 

käyttöliittymä on keveähkö. 

Valikot koostuvat päätasoista ja 

muutamista kategoriakohtaisista 

tuksenohella välineitä 

roskapostien 

ruotimiseen, 

vertaisverkkojen,pikaviestinten 

ja 

vakoiluohjelmienrajoittamiseen. 

Surf Controlin 

järjestelmä asennetaan Websensen 

tapaan protokolla-analysaattoriksi 

lähelle verkon ulkoreunaa. 

Asiattoman liikenteen pysäyttäminen 

tapahtuu väärennettyjen 

katkaisusanomien luonnilla. 

Vertaisverkkoihin ja pikaviesti- 

saatavilla 

olevassa 

esittelyversiossa 

on 

runsaasti 

lisäosia, 

joiden lisääminen 

perusversioon nostaa 

kokonaisratkaisun hintaa. 

Websensen perusversio suodattaa 

ainoastaan www-sivuja. 

Premium Groups -laajennuksen 

avulla voidaan rajoittaa vertaisverkkojen 

ja jutustelusovellusten 


Arvosana + Helppokäyttöinen 

6,7 – Käyttöliittymä, niukat kategoriat, vain web-suodatus 

alaosioista. Liittymässä käytetään 

sekaisin laajennettavia puurakenteita 

ja välilehtiä. 

Musta lista ei ole Puresightin 

suodatuksen ytimenä, vaan järjestelmä 

nojaa tekoälyyn. Ylläpito voi 

parantaa osumatarkkuutta mustan 

tai valkean listan lisäämisellä. 

Järjestelmällä voi myös rajoittaa 

tiedostojen kopiointia. Toiminta 

perustuu tietyn tiedostopäätteen 

kieltämiseen, joten varsinaiseksi 

kaistanhallinnaksi toimintaa ei voi 

kutsua. 

Kokonaisuutena Puresight vaikuttaa 

kotitekoiselta ratkaisulta. 

Suodatuskategorioiden vähyys 

rajoittaa järkevän käyttöpolitiikan 

Arvosana + Raportointi, laajennusmahdollisuudet 

8,3 – Käyttöliittymä 

miin Surf Controlin perustuote ei 

pure. Niiden torjunnan voi toteuttaa 

Enterprise Threat Shield -laajennusosalla. 

ETS-agentti asennetaan 

valvottaviin työasemiin, joissa 

se seuraa käyttäjien suorittamia 

sovelluksia ja pakottaa politiikan 

noudattamiseen. 

Surf Controlin raportit luodaan 

oletusarvoisesti pdf-muotoon. Siistit 

ja selkeät raportit ovat vakuuttavan 

näköisiä. Valmiita raporttipohjia 

on kymmeniä. Havaintoihin 

on mahdollista tutustua lähemmin 

kerran vuorokaudessa ajetun analyysin 

jälkeen. 

Tuotteen heikkoutena on käyttöliittymän 

hajanaisuus. Järjestelmän 

Arvosana + Monipuolinen, laajennettavuus 

8,8 – Hajanainen käyttöliittymä 

käyttämistä. Laajennus lisää suotimeen 

myös tuen huijaus- ja ajantapposivustojen 

ruotimiselle. Surf 

Controlin tapaan Websense tukee 

agenttisovellusta, jolla voidaan rajoittaa 

sovellusten suorittamista 

työasemissa. 

Websensen dokumentaatio 

edustaa testijoukon asiallisinta 

päätä neutraalin sävynsä ansiosta. 

Raportointijärjestelmä tarjoaa 

monipuoliset välineet havainnollisten 

diagrammien ja taulukoiden 

luomiseksi. Tarjolla on niin suodatustehokkuutta 

kuin järjestelmän 

synnyttämää säästöä tietoliikenteessä 

ja työajassa. 

Hallintajärjestelmä jakaantuu 

rakentamista. Raporttien tietosisältö 

on riittävä, mutta kyselyjen 

luonti järjestelmän omilla välineillä 

on kömpelöä. Muista ratkaisuista 

poiketen lokitiedot tallennetaan 

vapaan koodin hankkeena kehitettyyn 

Mysql -tietokantaan. 

■ Puresight Content Filtering 

4.6 


Valmistaja: Pure Sight, 

www.puresight.com 


www.securesoft.fi, p. (09) 4765 0680 

Lyhyesti: Tekoälyyn luottava 

web-suodatin. 

hallinta vaatii niin Java-sovelmia, 

tavallisia selainikkunoita kuin perinteisiä 

Windows-sovelluksiakin. 

Kokonaiskuvan muodostumisen 

jälkeenkin järjestelmän asetusten 

muokkaaminen tuottaa hämmennystä, 

sillä yksittäisen toiminnon 

etsiminen voi vaatia paljon aikaa. 

■ Surf Control Web Filter 5.0 


Valmistaja: Surf Control, 

www.surfcontrol.com 

Lisätietoja: Pc protech, www.pcprotech. 

fi, p. 020 730 3060, Oy Surfin Ab, 

www.surfinsecurity.com, 

p. 044 367 3674 

Lyhyesti: Monipuolinen suodatinsovellus 

monikäyttöisiin verkkoihin. 

kolmeen osaan. Sääntöjen luonti 

tapahtuu graafisella työkalulla ja 

raporttien luonti omalla välineellään. 

Lisäksi suotimen toimintaa 

voi seurata selainpohjaisella ratkaisuilla. 

Kokonaisuus on selkeämpi 

kuin Surf Controlissa, muttei 

yhtä hyvä kuin Proventiassa. 

■ Websense Enterprise 5.5 


Valmistaja: Websense, 

www.websense.com 


www.securesoft.fi, p. (09) 4765 0680 

Lyhyesti: Erinomaisilla raportointivälineillä 

varustettu sisällönsuodatin. 


■ ■ ■ 

Laitteita vai ohjelmia? 

Yrityksen konehuoneesta, erityisesti 

sen laitekehikosta tulevat ensimmäiseksi 

mieleen palvelimet, massamuistiyksiköt 

ja runkokytkimet, joilla sovellukset 

ajetaan ja tiedot säilytetään 

ja siirretään. 

Samaan kehikkoon on kuitenkin ilmaantunut 

myös paljon erikoistuneita 

laitteita, joiden moninaisuutta on 

vaikea kuvata yhdellä sanalla. Palomuuri 

tai kuormantasain pakataan 

mielellään omaan yhden yksikön korkuiseen 

laitteeseensa, jota kuvaamaan 

on aina niin täsmälliseen englannin 

kieleen vakiintunut termi ”appliance”. 

Termin sanakirjakäännös on banaalisti 

”laite” tai ”koje”. ”Home appliance” 

on suomeksikin kodinkone, 

mutta tietoteknisille laitteille vastaavaa 

yksiselitteistä termiä ei ole, ehkä 

siksi, että ”tietokone” on jo varattu. 

Puhutaanpa siis tällä kertaa ”erillislaitteista”. 

Palvelimen rooli kutistuu 

Tietotekniikka on usein kehittynyt siten, 

että uudet ideat ja konseptit ohjelmoidaan 

ja testataan ensin yleiskäyttöisillä 

tietokoneilla, joille on saatavana 

laajin valikoima sovelluskehitysvälineitä. 

Aikaa myöten hyödyllisimmiksi 

osoittautuneet rutiinit eriytyvät itsenäisiksi 

moduuleikseen, jotka siirretään 

syrjään kuormittamasta varsinaisia 

sovelluksia ajavaa suoritinta. 

Esimerkiksi moderni pc:n lähiverkkosovitin 

tai näytönohjain ajaa pitkät 

pätkät ohjelmakoodia, joka takavuosina 

majaili laajennuskortin ajurilla 

tai käyttöjärjestelmän kirjastossa. 

Lisäkorteilta laitemoduulit ovat 

komponenttien pienentyessä ja integrointiasteen 

kasvaessa siirtyneet lopulta 

pc:n emolevylle tai jopa prosessorin 

piirisarjalle. 

Verkon konehuoneessa tilanne on 

toinen. Vaikka palvelinten komponenteissa 

toteutuu sama kehityskulku 

kuin työasemienkin, se ei ole 

johtanut palvelinten roolin laajenemiseen, 

pikemminkin päinvastoin. 

Esimerkiksi massamuistit ovat siirtyneet 

itsenäisiksi yksiköikseen, joihin 

palvelimet pitävät yhteyttä joko lähiverkon 

tai erityisen tallennusverkon 

avulla. Sama pätee ohjelmakoodiin, 

jonka suorittaminen siirtyy enenevässä 

määrin palvelimista erillislaitteisiin. 

Palomuurit tiennäyttäjinä 

1990-luvulla suurin osa palomuureista 

toimi sovelluksina yleiskäyttöisissä 

tietokoneissa, joiden käyttöjärjestelmänä 

oli useimmiten jokin 

Unixin versio. Palomuurin ylläpito 

vaati syvällistä asiantuntemusta sekä 

käyttöjärjestelmästä että tcp/ip-liikenteestä 

ja tarjosi järjestelmän ylläpitäjälle 

näytön paikan guruluokassa. 

Moni yritys ulkoisti tehtävän suosiolla 

jollekin kovamaineiselle tietoturva- 

PERTTI HÄMÄLÄINEN • PIIRROS: MARIKA SLADE 

Ohjelmistotalojen veristä kilpailua vähemmälle huomiolle on jäänyt 

laite- ja ohjelmistopohjaisten ratkaisujen välinen kisa, jossa rauta 

on voittamassa softan. 

alan palveluyritykselle. 

Palomuurivastaavan haasteena ei 

ollut vain toimivan ja aukottoman 

säännöstön luominen, vaan myös palomuurisovelluksen 

alustan tietoturvasta 

huolehtiminen. Käyttöjärjestelmän 

turvallinen konfigurointi ja ohjelmistopaikkauksien 

pitäminen ajan 

tasalla vaativat tarkkaa työtä ja asiantuntemusta. 

Valmistajien kannalta vaikeasti ylläpidettävä 

ympäristö tarkoitti usein 

huonosti myyvää tuotetta. Varsinkin 

internetiin joukolla kytkeytyvät pienyritykset 

olivat palomuurivalmistajille 

ongelmallisia asiakkaita. Ratkaisu 

löytyi valmiiksi asennetuista erillislaitteista. 

Markkinoille alkoi tulvia erityisiä 

palomuurilaitteita, joihin asennetun 

palomuuriohjelmiston alustana sykki 

”kovennettu” versio käyttöjärjestelmästä. 

Kovennus merkitsi muun 

muassa tunnettujen tietoturva-aukkojen 

tukkimista sekä tarpeettomien 

prosessien ja palveluiden poistamista. 

”Vaikeasti 

ylläpidettävä 

ympäristö 

tarkoitti usein 

huonosti 

myyvää 

tuotetta.” 


kytkentöjä

kytkentöjä ■ 

”Laitteista on 

helpompi 

periä 

rasvaisia 

hintoja kuin 

ohjelmalisensseistä.” 

Valmistajan tarjoaman tuen tarve 

pieneni, kun epävakaan ympäristön 

aiheuttamat ongelmat poistuivat palomuuriohjelmalta. 

Kun laitteen 

omistaja pääsi muuttamaan vain perusasetuksia 

ja kirjoittamaan sääntöjä, 

tietoturvankin taso parani. 

Vähäinen ei myöskään ollut etu, 

jonka stabiili ohjelmistokoonpano ja 

asetusten joukko tarjosi ohjelmiston 

ylläpidolle. Microsoftia pienemmilläkin 

resursseilla varustettu ohjelmistotalo 

pystyy nyt lähettämään toimivat 

päivityspaketit laitteille, joiden varusohjelmia 

käyttäjät eivät pääse peukaloimaan. 

Tietoturvaa ilman 

erikoisosaamista 

Erillislaitteisiin viedyt palomuuriohjelmat 

saivat pian seuraa muista verkon 

reunalle sopivista turvatoiminnoista. 

Palvelunestohyökkäysten torjunta, 

vpn-ohjelmistot, virustorjunta 

ja muu sisällönsuodatus sopivat hyvin 

samaan laitteistoon. Tänään monen 

pienyrityksenkin internet-yhteyttä 

vahtii varsinainen tietoturvan monitoimilaite. 

Tietoturvatuotteiden valmistajat 

huomasivat pian, että malli sopi myös 

monien sellaisten ohjelmistojen 

markkinointiin, joita olisi muuten 

vaikea saada kaupaksi. 

Esimerkiksi sähköpostipalvelimeen 

asennettava virustutka sopii suurelle 

yritykselle, jolla on palkkalistoillaan 

sähköpostisovellusten ja palvelinkäyttöjärjestelmien 

asiantuntijoita. Keskisuuri 

yritys asentaa mieluummin sähköpostin 

suodatuksen verkon reunal- 


■ ■ LAITTEITA VAI OHJELMIA? 

Tietoturvan erillislaitteiden markkinat 

Muut 40,9% 

Check Point 2,9% 

Symantec 4% 

Juniper 10,6% 

Cisco 27,8% 

Nokia 13,9% 

Tietoturvan erillislaitteiden myynti Euroopassa kasvaa noin 30 % vuodessa. Viime vuoden 

viimeisellä neljänneksellä kaksi viidesosaa 140 miljoonan euron kokonaismarkkinasta oli 

hyvin pienten valmistajien hallussa. 

Lähde: IDC, 2005 

le erillislaitteeseen, jolloin postipalvelimen 

kuormituksesta ei tarvitse kantaa 

huolta. Samalla tavalla ja usein samalla 

laitteellakin hoituu kätevästi 

myös roskapostin torjunta. 

Erillislaite joka lähtöön 

Tietoturva-alan menestys on houkuttanut 

runsaasti seuraajia. Erillislaitteista 

on tullut mitä hedelmällisin 

uusien ohjelmistoideoiden ja -ratkaisujen 

koemarkkinointikenttä. 

Markkinoinnin kannalta malli on 

kätevä, koska ihminen ostaa mieluiten 

kouriintuntuvia tuotteita. It-toiminnoista 

vastaavan on helpompi 

esitellä toimitusjohtajalle kehikkoon 

asennettua tunkeilijoiden torjuntakonetta 

kuin samaan tehtävään tarkoitettuja 

agentteja, jotka lymyävät 

palvelimissa ja reitittimissä. 

SSL-kiihdytinten tai kuormantasaajien 

myyminen palvelinten tai reitittimien 

lisätoiminnoiksi on paljon vaativampaa 

kuin verkkoon kytkettävän 

erillislaitteen kauppaaminen. ”Mitään 

jo asennettua ei tarvitse muuttaa” on 

it-myyntineuvottelijalle samaa kuin 

oven väliin työnnetty kengänkärki 

kiertävälle pölynimurikauppiaalle. 

Laitteista on myös helpompi periä 

rasvaisia hintoja kuin ohjelmalisensseistä. 

Niinpä tarjolla onkin jatkuvasti kasvava 

joukko erillislaitteita mitä mielikuvituksellisimpiin 

tarpeisiin. Löytääkö 

xml-muotoinen data verkossasi 

perille liian hitaasti? Hanki xmlkiihdytinlaite. 

Haluatko indeksoida 

tallennusverkostasi varmistusnauhoille 

siirtyvän tiedon? Tähänkin 

löytyy erillislaite. 

Haluatko keskittää salauspalvelut, 

avainten hallinnan tai vahvan käyttäjäntunnistuksen 

verkossasi? Usko 

tehtävät erillislaitteille. Etkö löydä tietoja 

yrityksesi verkosta? Jopa Googlen 

saa erillislaitteena. Onko palvelinten 

suorituskyky kohdallaan? Kytke verkkoon 

passiivinen erillislaite monitoroimaan 

liikennettä ja etsimään yli- ja 

alikuormitetut sovelluspalvelimet. 

Ei mikään viisastenkivi 

Kun erillislaitteista on tullut valtavirtaa, 

alkaa olla aika kyseenalaistaa konseptin 

yleispätevyys. Lopputuloksenahan 

yrityksen laitekehikossa makaa 

metrikaupalla erilaisia laitteita, joiden 

käyttöasteen tai kustannustehokkuuden 

mittaamiseen ei yleensä uhrata 

ajatustakaan. 

Erillistarpeisiin hankittujen laitteiden 

suorituskyky ja kapasiteetti saattaa 

vaihdella valtavasti. Mitä mahdollisuuksia 

erillislaitteen tehostamiseen 

on? Onko laitteen mukana saadulla 

ohjelmistolla lisenssi, joka voitaisiin 

siirtää tehokkaampaan malliin, vai 

onko ohjelmisto ostettava aina uudelleen 

laitetta päivitettäessä? 

Tietokantoja ja jopa valmissovelluksia 

myydään erillislaitteisiin paketoituina. 

Käyttäjäkohtaiset lisenssit ja 

asiakaskohtaiset räätälöinnit eivät tosin 

oikein sovellu erillislaitemalliin, 

jonka yksi perusidea on mahdollisimman 

pitkälle vakioidun laitteisto- ja 

ohjelmistopaketin massajakelu. 

Erillislaitteen rakentaminen standardin 

pc-palvelimen ja Linuxin varaan 

on helppoa. Kynnys markkinoille 

onkin matala, mikä näkyy pienten - 

ja yleensä lyhytikäisten - valmistajien 

lukuisuutena. Laitteen elinkaarikustannuksissa 

hintaetu laatuun panostavien 

valmistajien tuotteisiin nähden 

on kuitenkin melko merkityksetön. 

Moni erillislaite jää helposti tarpeettomaksi, 

kun jokin uusi ratkaisu 

ottaa sen tehtävät hoitaakseen. Esimerkiksi 

erillislaitteella toteutetut salaus- 

ja suodatustoiminnot saattavat 

sisältyä reitittimen seuraavaan ohjelmaversioon, 

mutta erillislaitetta ei 

voi siirtää muuhun käyttöön yleiskäyttöisten 

tietokoneiden tapaan. 

Erillislaitteilla on paikkansa. Niiden 

hankinta ei kuitenkaan ole erilliskysymys, 

vaan yritysverkko on aina 

nähtävä ja suunniteltava kokonaisuutena. 

TK

antti aromaa 

Tiedon kaatopaikka 

Kaikissa tietokoneita käyttävissä yhteisöissä lähestytään 

samaa ongelmaa suunnasta jos toisestakin – dataa 

kertyy liikaa. Digitaalisen tallentamisen helppous 

ja näennäinen halpuus pahentavat tilannetta hurjalla 

vauhdilla. Jo muutaman hengen yrityksissä tuskaillaan 

satojen gigatavujen tai jopa teratavun tietomassojen 

tallennuksen ja varmistuksen parissa. 

Tiedon tai pikemminkin datan kerääminen on 

tyypillistä tietokoneille. Tietokannoissa riiputetaan 

mukana yrityksen koko historia sovelluksen käyttöönotosta 

alkaen, käyttäjät säilövät kaikki vanhat 

tarjouskirjeet ja muut dokumentit tunnollisesti ainakin 

kahteen paikkaan ja sähköpostit säästetään 

viimeistä nigerialaiskirjettä myöden visusti. Kaiken 

kukkuraksi tiedon käytöstä kirjoitetaan lokia ”ikuisesti” 

säilytettäväksi. 

Tieto luokkiin 

Parhaassa tapauksessa tieto saadaan hallintaan jo ennen 

sen syntymistä ja ympäristön perustamista. Ennen 

ensimmäisen oikean käyttäjän kirjautumista on 

rakennettu säännöt syntyvän tiedon tallennuspaikoista, 

luokittelusta, poistamisesta ja vastuullisesta 

omistajasta. Luokittelussa on hyvä erotella sovellusten 

tietokantoihin kirjoittama data käyttäjien luomista 

tiedostoina tallennetuista dokumenteista. Sähköpostit 

voidaan käsitellä erillisenä kokonaisuutena. 

Tallennettavan datamäärän hallintaan saaminen 

perustuu luokitukseen, käyttäjien ohjeistamiseen ja 

ohjeiden tunnolliseen noudattamiseen. Luokittelun 

avulla taataan jo ennen tiedon syntyä sen käyttöoikeudet 

ja elinkaari. Ohjeiden tekeminen ja noudattaminen 

on usein hankalaa ja tuntuu turhalta, mutta 

jo viiden vuoden kuluttua vaivan palkka on maksettu 

moneen kertaan. Mitä yksinkertaisempi luokittelu 

on, sitä todennäköisemmin luokitukset tehdään 

oikein ja tietovarastot pysyvät hallussa. Sama pätee 

myös luokitukseen sidottuihin käyttöoikeuksiin. 

Monessa yhteydessä ongelmaksi koetaan tarvittavien 

tietoluokkien moninaisuus. Moninaisiin 

luokkiin johtaa useimmiten halu rajoittaa tietojen 

käyttöoikeuksia. Ratkaisu on parhaassa tapauksessa 

toimintatapojen oikaiseminen sallivaan suuntaa aina, 

kun se on lainsäädännön ja jo tehtyjen sopimusten 

valossa mahdollista. Yksinkertainen luokitus 

on helppo rakentaa, ylläpitää, muuttaa ja tarkastaa 

automaattisesti. 

Valmiissa organisaatiossa muutoksiin kuluu paljon 

aikaa paitsi organisaation, myös suuren työmäärän 

takia – ennen luokittelua pitää selvittää tietovarastojen 

nykyinen tila ja suunnitelman valmistuttua muo- 

kata myös vanha tieto uuden luokittelun mukaiseksi. 

Pahimmillaan päätöksiä voi joutua tekemään tiedosto 

kerrallaan, mikä johtaa huikeaan työmäärään 

jo muutaman gigatavun tietovarastossa. Tässäkin 

yksinkertainen luokittelu puoltaa paikkaansa. 

Lopuksi avaruuteen 

Luokitteluun tarvittava ajatus tiedon elinkaaresta on 

tallennustilan ja kustannusten säästämisen kannalta 

olennainen osa. Jo dataa levylle kirjoitettaessa pitää 

tietää, koska se poistetaan. Vaatimus poistamisesta 

viimeisen käyttöpäivän jälkeen on vieras useimmille 

tallennusjärjestelmille. Käyttämättömän tai harvoin 

käytetyn tiedon siirtämistä hitaammille ja edullisemmille 

tallennusmedioille on tehty jo kauan sitten automaattisesti. 

Valmista ominaisuutta tiedoston poistamiseksi 

ennalta määrättynä päivänä ei ainakaan toistaiseksi 

kaupata käyttöjärjestelmien perusominaisuutena. 

Oletuksen mukaan kaikki tieto tallennetaan iäksi 

ja samalla täytetään kaikki mahdollinen tallennustila. 

Automaattista poistamista vaikeuttaa myös se, 

että samankin dokumentin eri versioilla saattaa olla 

erilainen elinkaari. Valmis ja hyväksytty versio säilytetään 

toistaiseksi, esiversiot voidaan poistaa jo 

vuoden kuluttua tai kuukausi viimeisen muokkauksen 

jälkeen. 

Antti Aromaa toimii it-konsulttina Beveric Oy:ssä erikoisaloinaan 

verkkoinfrastrukstuuri, tietoliikenne ja tietoturva. 

Odotuksesta apua 

Tallennusohjelmistojen valmistajat kehuvat kilpaa 

kukin omaa järjestelmäänsä tiedon elinkaaren hallinnassa. 

Painopiste on monesti yhdysvaltalaisen lainsäädännön 

vaatimusten täyttäminen. Tekniikka on 

alkutaipaleellaan ja sopii rakenteisen tiedon hallintaan. 

Tällaisen tiedon elinkaarta on helppo hallita, 

koska tiedon ominaisuuksia kirjataan muistiin sen 

syntyessä. Käyttäjien luoman rakenteettoman dokumenttimassan, 

internetistä imuroitujen kuva- ja äänitiedostojen 

ja muun tiedostosaastan hallintaan ei 

valmista automaatiota ole olemassa. 

Tuotteiden seuraava sukupolvi tullee sopimaan 

paremmin myös pienten ja keskisuurten tieto-ongelmaisten 

avuksi. Ensimmäiset amerikkalaisen 

mitan mukaan keskisuuren yrityksen ratkaisut on 

jo julkaistu. Suomalaisen yrityksen näkökulmasta 

paras tapa lienee vielä yhden tuotesukupolven odottaminen. 

Automaatioon perustuvaa järjestelmää odotellessa 

on hyvä aika suunnitella tarvittavaa luokittelua ja 

maisemoida nykyistä tiedon kaatopaikkaa toimivampaan 

kuntoon. 

TK 

”Sähköpostit 

säästetään 

viimeistä 

nigerialaiskirjettä 

myöden.” 


■■■MOBIILI 

PERTTI HÄMÄLÄINEN • ALOITUSKUVA: TIMO SIMPANEN • PIIRROKSET: MINNA AHO 

Gsm on liian 

epävarma ja 

rajoittunut tekniikka 

yhteiskunnan 

peruskoneiston 

pystyssä pitämiseen. 

Luotettavan vaihtoehdon 

tarjoaa Tetra. 


Viranomaisten 

turvaverkko 

Viranomaisverkkojen suosikkiteknologia, 

Tetra, täyttää 

tänä vuonna kymmenen 

vuotta, sillä ETSI (European 

Telecommunications Standards 

Institute) julkaisi Tetran ilmarajapintastandardin 

vuonna 1995. 

Tetran iäksi voidaan laskea 

myös viisitoista vuotta, sillä ensimmäiset 

ehdotukset standardin 

pohjaksi esitettiin jo vuonna 

1990. Euroopan komissio ja ET- 

SI olivat käynnistäneet työn vaativaan 

ammattikäyttöön tarkoitettujen 

langattomien verkkojen 

kehittämisestä jo vuonna 1988. 

Pääasiallinen sovelluskohde 

olivat niin sanotut pss-verkot 

(public safety and security) eli 

julkisen vallan turvallisuusverkot. 

Turvallisuus tarkoittaa tässä 

kahta asiaa: toisaalta verkolle 

itselleen asetetaan korkeat luotettavuus- 

ja turvallisuusvaati-

mukset, toisaalta verkkojen soveltamiskohteet 

kattavat erityisesti 

turva-alan tarpeet. Sotilaat, 

poliisit sekä palo- ja pelastustoimi 

ovat pss-verkkojen 

tyyppikäyttäjiä. 

Tetra on digitaalinen radioverkko, 

joka on tarkoitettu 

korvaamaan vaativassa käytössä 

aikaisemmat, analogisen radion 

sovellukset kuten lyhytaaltopuhelimet. 

Se soveltuu viranomaiskäytön 

ohella myös yksityisten 

organisaatioiden omien, 

suljettujen verkkojen rakentamiseen. 

Tekniikoista puhuttaessa 

erotetaankin pmr- (professional/private 

mobile radio) ja 

pamr-verkot (public access mobile 

radio) 

Tetra-verkkoja on Nokian 

Professional mobile radio -yksikön 

tiedotuspäällikkö Tiina 

Saariston arvion mukaan noin 

420 kappaletta 60 eri maassa. 

Suomessa valtion ja kuntien 

turvallisuudesta vastaavien viranomaisten 

käytössä on Tetraan 

pohjautuva Virve-verkko 

(www.virve.com). 20 000 käyttäjää 

kerännyttä verkkoa operoi 

valtion kokonaan omistama 

■ MARKKINAT 

Tetra ja Tetrapol 

Tetraa kehitettäessä ranskalaisen 

ilmailu-, avaruus- ja puolustusalan 

yrityksen Matran 

ehdotus, Tetra-12, hävisi standardointityöryhmänäänestyksissä. 

Matra ei kuitenkaan 

luopunut tekniikkansa kehittämisestä, 

vaan toi sen markkinoille 

Tetrapol-nimellä tarjoten 

sitä ensisijaisesti poliisisovelluksiin. 

Tetrapol on menestynyt 

kohtalaisesti, ja maanlaajuisia 

viranomaisverkkoja on rakennettu 

sen varaan viidessä Keski- 

ja Etelä-Euroopan maassa. 

Tekniikka ei ole Tetran kanssa 

yhteensopivaa; se perustuu 

taajuusjakolimitykseen aikajakolimityksen 

sijasta, ja yhden 

kanavan leveys on 12,5 kilohertsiä 

Tetran 25:n sijaan. 

EU:n viranomaisverkkojen 

Tetra-verkon rakenne 

Mobiili 

datapäätelaite 

Etäkonsoli 

yhteensopivuudesta ei 

ole toivoa ainakaan lähitulevaisuudessa. 

Suomalaisten kannalta 

Tetrapolin tekevät 

mielenkiintoiseksi ajankohtaiset 

tapahtumat. 

Matra, josta sittemmin 

tuli ranskalais-saksalais-espanjalaisenyritysfuusion 

jälkeen 

EADS (European Aeronautic 

Defence and 

Space Company), ilmoitti 

nimittäin huhtikuun 

alussa aikovansa 

ostaa Nokialta tämän 

Tetra-liiketoiminnan. 

Eräänä julkilausuttuna syynä 

oli halu laajentaa yrityksen 

tarjontaa viranomaisverkkojen 

puolella Tetrapolista myös 

Tetraan. Tetra oli ehkä No- 

3 

Tukiasema 

Yhdyskäytävä 

Ohjain 

Puhelinverkko / isdn 

Puhelinvaihde / julkinen dataverkko 

1 

2 

Tukiasema 

Tukiasema 

kialle lopulta liian pientä bisnestä, 

mutta Tetrapol oli jättämässä 

EADS:ää sivuraiteelle. 

TETRA-VERKOT ■■■ 

Tetraverkko 

5 6 

8 

”Gsm-verkko on suunniteltu kahden välisiin 

puheluihin, Tetra on tarkoitettu 

johtamisvälineeksi työyhteisön ja 

ryhmän käyttöön. 

4 

Standardoidut rajapinnat 

1. Verkon ilmarajapinta 

2. Päätelaitteiden välinen 

ilmarajapinta 

3. Oheislaiterajapinta 

4. Ihmisen ja päätelaitteen 

välinen rajapinta 

5. Etäkonsolirajapinta 

6. Verkonhallintarajapinta 

7. Järjestelmien välinen rajapinta 

8. Yhdyskäytävä ulkoisiin 

verkkoihin 

Järjestelmien 

Verkonhallinta 

välinen 

7 

rajapinta Tetra-verkko 

Suomen Erillisverkot Oy 

(www.everkot.fi). Lisäksi muun 

muassa puolustusvoimilla ja 

Helsingin Energialla on omia 

Tetra-verkkojaan. 

Puhe edelleen pääsovellus 

Kun gsm-verkko on suunniteltu 

kahden yksilön välisiin puheluihin, 

Tetra on tarkoitettu johta- 

Viranomaisverkkoja ei ole vielä läheskään kaikissa Euroopan maissa. 

Alueellisia Tetra-verkkoja kun 

on syntynyt jo yhtiön kotimarkkinamaihinkin. 

Lähde: Tetra MoU 11/2004 


Lähde: ETSI

Kuva: Nokia 

■■■MOBIILI 

misvälineeksi työyhteisön ja 

ryhmän käyttöön. Kahdenväliset 

puhelut onnistuvat toki 

myös Tetra-puhelimilla, ja niillä 

on pääsy perinteiseen julkiseen 

lankapuhelin- ja matkaviestinverkkoihin. 

Leimallista Tetra-puhelimille 

ovat kuitenkin vuorosuuntaiset 

puhelut ja lyhytaaltopuhelimista 

tutun tangentin eli ptt-näppäimen 

(push-to-talk) käyttö. Puheenvuoron 

haluava käyttäjä pitää 

tätä näppäintä alas painettuna 

oman puheensa ajan, muun 

ajan puhelimesta kuuluu keskustelukumppanin 

tai -kumppaneiden 

ääni. 

Tyypillinen sovellus on työnjohdon 

tai päivystäjän yhteydenpito 

työntekijöihin ja ohjeiden 

sekä tiedotteiden anto kentälle. 

Esimerkiksi poliisin ko- 

■ CASE 

Suomen ensimmäinen yksityinen 

Tetra-verkko on Helsingin Energian 

Helennet. Päätös oman verkon rakentamisesta 

tehtiin jo 1997, kertoo 

tiimipäällikkö Miia Pakkanen. 

Tetra-teknologian puolesta 

puhui muun muassa käyttövarmuus, 

energian saantihan on turvattava 

kaikissa tilanteissa. 

Helennetissä on 13 tukiasemaa, 

kaikki Helsingin kaupungin 

alueella. Verkko toimii 410–430 

megahertsin taajuusalueella eli yhteentörmäystä 

380–400 megahertsin 

aluetta käyttävän Virven 

kanssa ei tule. Tetralla päästään 

toistimilla ja vuotavan kaapelin tekniikalla 

helposti myös maanalaisiin 

tiloihin kuten kallioon louhittuihin hiilivarastoihin, 

selvittää Pakkanen. 

Helennetissä on tällä hetkellä 

noin 1300 käyttäjää ja kapasiteettia 

riittäisi nykykalustolla 

10 000 käyttäjään asti. Verkko 

tuotteistettiin vuonna 2001, ja yhtiö 

myy sen palveluita Helsingissä, 


Salauksen 

ansiosta 

tietokantojen 

tietoa voidaan 

avata liikkuville 

partioille. 

mentokeskus voi pitää yhteyttä 

partioihin ja saada kenttämiesten 

raporteista tarkan kuvan tilanteen 

kehittymisestä. Nopeasti 

muuttuvia tilanteita varten 

uusien ryhmien muodostaminen 

käy helposti lennossa. 

Tällainen toiminta vaatii puhelujen 

nopeaa yhdistämistä. 

Kun gsm-puhelun yhdistyminen 

kestää yleensä sekunteja, 

Tetrassa kytkentäaika on alle 

puoli sekuntia, tyypillisesti 

alle kolmesataa millisekuntia. 

Gsm:ssä jokainen 

käyttäjä varaa tukiasemalle 

asti oman 

radiokanavansa, 

kun taas Tetran 

ryhmäpuheluissa 

kaikki käyttävät 

samaa kanavaa. Tetra 

Tetra-palveluita Helsingin Energialta 

Etelä-Vantaalla ja Itä-Espoossa. 

Ensimmäisiä ulkoisia asiakkaita 

olivat Helsingin Pelastuslaitos ja 

kaupungin liikennelaitoksen metro. 

HelenNetin palveluita voi ostaa 

vuokraamalla käyttöönsä valmiiksi 

asetettuja päätelaitteita oman, 

suljetun ryhmän käyttöön. Kiinteä 

kuukausimaksu on 36 euroa kuussa 

per käyttäjä. Hintaan sisältyy rajattomasti 

Tetra-puheluita ja -viestejä, 

mutta liikenne ulkoisiin verkkoihin 

maksaa erikseen. 

”Lupaava käyttäjäryhmä ovat 

suurten yleisötapahtumien järjestäjät”, 

kertoo Pakkanen. Gsmverkkohan 

tukkeutuu usein massatapahtumien 

aikana. Uusin sopimus 

on solmittu MM 2005 -ki- 

Kuva: Nokia 

”Leimallista Tetra-puhelimille ovat 

vuorosuuntaiset puhelut ja 

lyhytaaltopuhelimista tutun 

tangentin käyttö.” 

käyttää muutenkin radiotieresursseja 

gsm:ää tehokkaammin, 

sillä yhden kanavan kaistanleveys 

on vain 25 kilohertsiä 

gsm:n 200 kilohertsin sijasta. 

Datakin siirtyy 

Kaiken tiedon ei tarvitse kulkea 

puheena. Erilaisia rutiinitilan- 

saorganisaation kanssa. Elokuussa 

pidettävien urheilukisojen toimitsijat 

ja järjestysmiehet saavat 

käyttöönsä Tetra-puhelimet. 

Julkinen liikenne 

siirtää dataa 

Helsingin Energia käyttää Tetraa lähinnä 

puheen siirtämiseen, mutta 

yhtiön asiakas Helsingin kaupungin 

liikennelaitos siirtää verkossa 

myös paljon dataa. 

Varikkopäällikkö Timo Puisto 

Helsingin bussiliikenne Oy:stä kertoo, 

että järjestelmässä ovat mukana sekä 

HKL:n raitiovaunut että bussit. 

Päätelaitteina käytetään Sepuran 

valmistamia ajoneuvopuhelimia, joita 

on asennettu 466 kappaletta. 

Ajoneuvolaitteissa on mukana 

gps-paikannus, jonka avulla liikenteenohjaus 

näkee esimerkiksi 

raitiovaunujen jonoutumisen ruuhka-aikoina. 

Ensimmäisenä olevan 

ratikan kuski voidaan tällöin määrätä 

jättämään matkustajansa py- 

teita varten voidaan ohjelmoida 

vakiomuotoisia tilaviestejä, joiden 

lähettäminen käy nopeasti. 

Esimerkiksi työvuoroon ilmoittautuminen 

sekä lounaalle lähdöstä 

tai työvuoron päättämisestä 

kertominen käy nappia 

painamalla. Standardoituja tilaviestejä 

ovat muun muassa soittopyyntö 

ja hätäviesti. 

Myös itse kirjoitetut tekstiviestit 

ovat Tetrassa mahdollisia. 

Nekin kulkevat gsm:n tekstiviestejänopeammin. 

Kuva- ja 

videoviestit 

ovat sen sijaantulollaan 

vasta 

standardoin- 

Tetran virallisessa ilmeessä värit ovat uusinta uutta ja 

kuvaviestit vasta tulossa. 

säkille ja pyytää näitä siirtymään 

seuraavaan, jolloin kuormitus vaunujen 

kesken tasaantuu. 

Liikennelaitoksen kannalta Tetran 

tarjoamat ryhmät ovat tärkeä 

toiminto, selvittää Puisto. Esimerkiksi 

bussit muodostavat oman 

taustaryhmänsä, raitiovaunut 

omansa. Sen lisäksi kukin linja 

muodostaa oman linjaryhmänsä. 

Dynaamisen ryhmän voivat muodostaa 

esimerkiksi tilausajoon 

kiinnitetyt bussit. Tällaisten ryhmien 

kuljettajille tai matkustajille 

tulee usein yhteisiä kuulutuksia. 

Puhesovelluksessa liikennelaitoksen 

vaatimukset poikkeavat tavanomaisesta. 

Koska kuljettajan 

kädet ja jalat ovat ajon aikana varatut, 

on tangentin painelu hankalaa. 

Sen tähden HKL:llä onkin tehty 

sovellus, jolla liikenteenohjaaja 

voi hoitaa puheenvuoron siirron 

keskustelun kuluessa. Kuljettajan 

tarvitsee vain lähettää yhteyden 

avauspyyntö tilaviestinä.

Kuva: Nokia 

nin alla olevan Tetra2:n myötä. 

Varsinainen datasiirto ei ollut 

tärkeimpiä asioita Tetraa 

suunniteltaessa, mutta piirikytkentäistä 

dataa kulkee yhdellä 

aikavälillä 2400, 4800 tai 7200 

bittiä sekunnissa. Tetra-päätelaitteisiin 

kuuluu yleensä liitäntä 

esimerkiksi matkamikroa 

varten. 

Myös ip-pohjainen pakettidata 

ja wap-palvelut ovat nyttemmin 

käytettävissä. Suuremmat 

datanopeudet ovatkin kärkipäässä 

Tetra2-standardoinnin 

asialistalla. Neljää aikaväliä käyttämällä 

kaavaillaan päästävän eri 

moduloinneilla 36:sta jopa 

115:een kilobittiin sekunnissa. 

Luotettavuus 

avainasemassa 

Koska Tetra-verkon pitää toimia 

myös kriisitilanteissa, toiminnan 

luotettavuuteen ja turvallisuuteen 

on kiinnitetty erityistä 

huomiota. 

Mikäli Tetra-verkko syystä 

tai toisesta halvautuisi, jokainen 

tukiasema pystyy toimimaan itsenäisesti 

välittäen puheluita 

omalla peittoalueellaan. Jos tu- 

Hätätilassa Tetrapuhelu 

voi purkaa 

ruuhkaa tieltään. 

kiasema putoaa pois pelistä, yksittäiset 

Tetra-puhelimet pystyvät 

viestimään suoraan keskenään; 

ominaisuutta kutsutaan 

nimellä suorakanavatoiminta eli 

direct mode operation (dmo). 

Tetra-verkossa päätelaitteet 

ja keskukset autentikoivat toinen 

toisensa. Verkkoon ei pääse 

ulkopuolisia, eikä puhelimella 

saa vahingossa yhteyttä vieraaseen 

verkkoon. 

Turvallista tiedonsiirtoa 

Gsm:ssä tärkein tunnistettava 

on käyttäjä, joka tunnistetaan 

sim-kortin avulla. Tetraan simtoiminnallisuus 

on luvassa vasta 

kakkosversiossa, mutta se tulee 

korkeamman turvatasovaatimuksen 

takia poikkeamaan 

gsm:n sim-järjestelmästä. 

Nyky-Tetrassa tilaajan iden- 

Tetra- ja gsm-tekniikoiden vertailua 

Toiminto Tetra GSM 

Taajuuskaista minimi 25 kHz 200 kHz 

Kaksisuuntaiset puhelut ● ● 

Vuorosuuntaiset pikapuhelut ● (Vain PoC) 

Puhelun muodostusaika Alle 0,5 s Jopa 3 s 

Prioriteetit ja altapurkavat puhelut ● O 

Ryhmäpuhelu ● Vain gsm-r tai PoC 

Ilmateitse ohjelmoitavat puheryhmät ● O 

Päivystystoiminnot Kehittyneet Gsm-r:ssä rajoitetut 

Hätäkutsu ryhmälle tai päivystäjälle ● O 

Yleislähetys ● Gsm-r 

Autentikointi Sekä verkko että päätelaite Rajoitetusti 

Käyttäjän tunnistus sim-kortilla O ● 

Viranomaisille varattu salausalgoritmi ● O 

Päästä-päähän salaus ● O standardissa 

Kadonneen päätelaitteen väliaikainen poisto käytöstä ● Harvoin tarjottu 

Tukiasema toimii ilman verkkoa ● O 

Suorakanavatoiminta (dmo) ● O 

112-puhelu yleiseen hätänumeroon ● ● 

Puhelun jonotus ● Gsm-r 

Statusviestit ● O 

Tekstiviestit ● ● 

Ip-pakettidata ● ● 

Wap-tuki ● ● 

Mms-tuki O ● 


Lähde: Nokia 2004 

Kuva: Suomen erillisverkot 

titeetti ohjelmoidaan suoraan 

päätelaitteisiin niitä käyttöönotettaessa. 

Ajatuksena on, 

että puhelimen haltija on ennemmin 

toimija kuin yksilö; 

vastuu siirtyy päätelaitteen mukana 

viestikapulan tavoin henkilöltä 

toiselle esimerkiksi työvuoron 

vaihtuessa. 

Elintärkeät puhelut on saatava 

perille vaikka verkko olisi ruuhkainen. 

Gsm:ssä tämä ei yleensä 

ole lainkaan mahdollista, niin 

kuin itse kukin massatapahtumiin 

osallistunut hyvin tietää. 

Tetrassa on mahdollisuus puhe- 

Eri pelastusorganisaatioiden 

yhteistoiminta on helpompaa, kun 

viestintäkalusto on yhtenevää. 

”Tetra-puhelimen haltija on ennemmin toimija 

kuin yksilö; vastuu siirtyy työvuoron vaihtuessa 

päätelaitteen mukana viestikapulan tavoin.” 

luiden priorisointiin, jonka äärimmäinen 

ilmentymä on niin 

sanotut altapurkavat puheenvuorot 

ja puhelut. Nämä katkaisevat 

käynnissä olevia vähemmän 

tärkeitä yhteyksiä tieltään. 

Gsm:ssäkin on tarjolla puhelimen 

ja tukiaseman välinen liikenteen 

salaus, jonka operaattori 

voi halutessaan ottaa käyttöön. 

Tetrassa puhelut salataan 

päästä päähän, ja käytetyt salausmenetelmät 

täyttävät viranomaisvaatimukset. 

Salaukseen 

voidaan käyttää aes- tai idea-algoritmeja. 

Jos käyttäjä joutuu vaaratilanteeseen, 

hän voi lähettää hätäkutsun 

komentokeskukseen. 

TETRA-VERKOT ■■■ 

Päivystäjä voi myös kuunnella 

hänen puhelintaan koska hyvänsä 

tilanteen kartoittamiseksi, 

jos on aihetta epäillä ongelmia. 

Jos puhelin katoaa tai se varastetaan, 

se voidaan kytkeä tilapäisesti 

pois toiminnasta. 

Tetra vastaan gsm 

Suomen Virve-verkkoa ryhdyttiin 

rakentamaan jo vuonna 

1998. Vaikka meillä lähdettiin 

varhain liikkeelle, Tetra ei ole ollut 

mitenkään itsestään selvä 

valinta viranomaisverkkoihin. 

Pääasiallisena kilpailijana 

ovat tietysti kuluttajille ja yrityksille 

suunnatut gsm- ja 3gteknologiat. 

Vaikka näistä ei 

löydykään sisäänrakennettuina 

monia Tetran kilpailuvaltteja, 

halvemmat laitehinnat, kevyemmät 

puhelimet, parempi 

akun kesto ja monipuolisemmat 

toiminnot ovat vahvoja 

myyntiargumentteja. Lisäksi 

monia Tetran piirteitä, kuten 

päästä päähän ulottuva salaus, 

voidaan toteuttaa myös rakentamalla 

muihin tekniikoihin 

standardin ulkopuolisia lisätoimintoja. 

Ennen Tetran tuloa markkinoille 

kehitettiin gsm:stä erityisesti 

rautatietoimialan käyttöön 

gsm-r-versio. Se tarjoaa asci-nimellä 

(advanced speech call 

items) tunnetun osajoukon 

Tetran toiminnallisuudesta, esimerkiksi 

ryhmäkutsut ja puhelujen 

läpimenon varmistamiseen 

liittyviä menettelyjä. Se ei 

kuitenkaan täytä viranomaisverkoille 

asetettuja vaatimuksia 

luotettavuuden ja turvallisuuden 

osalta. 

2000-luvun alkuvuosina 

tehtiin monissa maissa selvityksiä 

eri teknologioiden kustannuksista 

viranomaisverkoissa. 

Useimmiten lopputulos oli sama: 

Tetran edut painavat vaakakupissa 

enemmän kuin kaupallisempien 

tekniikoiden näennäinen 

edullisuus. 

Esimerkiksi Gartner Groupin 

Norjan valtiolle vuonna 

2002 tekemän selvityksen mukaan 

Tetran luotettavuuteen 

pääseminen tulisi gsm:ää soveltamalla 

todennäköisesti kalliimmaksi 

ja lopputulos olisi 

epävarmempi. 

TK 


76 Garmin Streetpilot c320 

Magellan Roadmate 300 

Mio 269 Digiwalker 

Navman iCN 510 Premium Edition 

PETTERI JÄRVINEN KUVAT: PETTERI 

JÄRVINEN JA TAPIO SALMINEN 

Navigaattoreita on myyty arvoautojen 

lisävarusteina liki 

kymmenen vuoden ajan. 

Vasta nyt tekniikka on kehittynyt 

niin paljon, että kartalla varustettu 

navigaattori mahtuu 

myös taskuun eikä enää maksa 

kohtuuttomasti. 

Meidän suomalaisten kannalta 

tärkein uudistus on se, että 

vihdoin myös kotomaan tiet 

on saatu digitoitua laitteiden 

muistiin. Tekniikan ansiosta tänä 

kesänä huonoinkaan suunnistaja 

ei enää pysty eksymään. 

Opastus puheella 

Valitsimme testiin neljä autokäyttöön 

sopivaa laitetta, jotka 

antavat puhuttuja ajo-ohjeita ja 

kulkevat tarvittaessa helposti 

vaikka taskussa. Yhtä lukuun ottamatta 

testatut laitteet toimivat 

myös akun varassa, joten niistä 

on iloa käveltäessä turistina vieraassa 

kaupungissa. Laite hyödyttää 

myös pyöräilijää tai sienimetsässä 

samoilevaa. 

Navigointilaite peittoaa kirkkaasti 

perinteisen puoliso- kartta 

-yhdistelmän. Laite tietää sijainnin 

muutaman metrin tarkkuudella, 

joten se ei ole koskaan 

eksyksissä. Korkeiden talojen 

katveessa signaali saattaa kuitenkin 

tilapäisesti kadota. Silloin 

asiaa voi auttaa ulkoantennilla. 

Ajo-ohjeet valittuun kohtee- 


s.78 

s.78 

seen näytetään joko nuolina 

kartalla tai puhuttuna äänenä. 

Ääniopasteet on nauhoitettu 

oikeasta puheesta, joten ne 

kuulostavat yllättävän hyviltä. 

Testaamistamme laitteista 

Garmin puhuu jopa suomea, 

muissa on tyytyminen englannin 

kieleen. Varsinkin lapsi- 

pikakokeet 

■ ■ ■ 

LABS 

Navigaattori pitää tiellä 

Vanhan sanonnan mukaan kartta pitää oikealla tiellä. Kartat ovat 

kuitenkin saamassa kovan kilpailijan gps-navigaattorista, 

joka paikantaa täsmälliset koordinaatit satelliittien 

avulla ja näyttää sijainnin sähköisellä kartalla. 

Mukana testissä: 

• Garmin Streetpilot 

c320 

• Magellan Roadmate 

300 

• Mio 269 Digiwalker 

• Navman iCN 510 

Premium Edition 

matkustajia puhuva auto huvittaa 

suuresti. 

Hotelliin tai ravintolaan 

Toisin kuin ihminen, laite ei ikinä 

väsy tai hermostu. Jos ajaja 

jättää ohjeet huomiotta tai 

kääntyy vahingossa väärään 

suuntaan, navigaattori laskee 

pikimmiten uuden reitin ja jatkaa 

uusilla ajo-ohjeilla – aina 

yhtä kärsivällisesti. 

Suunnistuksen ohella navigaattoreissa 

on hyödyllisiä lisätoimintoja. 

Ne ennustavat perilletuloajan 

ja näyttävät nopeuden 

täsmälleen oikein, mikä paljastaa 

auton nopeusmittarin virheen. 

Kaikissa testilaitteissa oli 

myös tietokanta nähtävyyksistä, 

hotelleista, huoltoasemista ja 

muista hyödyllisistä kohteista, 

joiden luo laite opastaa napin 

painalluksella. Ajaja voi pyytää 

nopeinta tai lyhintä reittiä. Lisäksi 

voidaan suosia tai välttää 

moottoriteitä. 

Ergonomia koetuksella 

Autonavigaattorin tärkein ominaisuus 

on helppokäyttöisyys. 

Perinteinen tietokone olisi tien 

päällä liian hidas ja kömpelö. 

Garmin StreetPilot c320 Magellan RoadMate 300 Mio DigiWalker 269 Navman iCN 510 

Hinta 770 € 948 € 695 € 765 € 

Valmistaja Garmin Magellan Mio Technology Navman 

http:// www.garmin.com www.magellangps.com/en www.mio-tech.be www.navman.com 

Lisätietoja NavCor Oy Normark Suomi Oy TMV-Team Oy Arwidson Oy 

Puhelin 019 33 201 014 820 711 0400 666900 09 88 711 

http:// www.navsystems.fi www.normark.fi www.tmv.fi www.arwidson.fi 

Perusversion sis. kartat Koko Eurooppa cd:llä, 

kortilla Pohjoismaat 

Pohjois+Itä-Eurooppa Länsi-Eurooppa koko Eurooppa 

Lisäkartat (Eur.maat) Malli c330, jossa koko 

Eurooppa valmiina 970 € 

129 € 

Puheopastuksen kieli suomi englanti englanti * tulossa suomi 

Käyttöliittymän kieli suomi englanti englanti * suomi (esiversio) 

Karttanäyttö 2D/3D 2D 2D/3D 2D/3D 

Usb-liitäntä ● ● ● ● 

Sisäinen akku ● O ● ● 

Liitäntä ulk. antennille ● ● ● O 

Kynäohjain O O ● ● 

Kosketusnäyttö ● ● ● ● 

Painikekäyttöliittymä O ● ● ● 

Muisti SD-kortti SD-kortti + sisäinen kiintolevy SD/MMC-kortti + 2,5 Gt 

sisäinen kiintolevy 

SD/MMC-kortti 

Muuta automaattinen yökytkentä asetukset kolmelle eri kuljettajalle mp3-soitin, kauko-ohjain kauko-ohjain (Premiumversiossa, 

895 €) 

*syksyllä suomeksi 

● = Kyllä O = Ei

79 Symantec Live State Recovery 3.0 

Canon HF-DC1 

80 Zyxel Zywall P1 

HP ep9012 

Helppokäyttöisyyttä korostaakseen 

valmistajat lupaavat, että 

laite on käyttövalmis kaupasta 

ostettaessa. Kartat on ladattu, 

asetukset tehty ja jopa akut ladattu 

valmiiksi. Ei muuta kuin 

menoksi. 

Autokäyttö ja laitteiden pieni 

koko tuottaa suuria ergonomisia 

haasteita. Pienehkö näyttö erottuu 

huonosti päivänvalossa eikä 

pienen kaiuttimen ääni kuulu 

aina riittävän selkeästi. 

Meluisessa ympäristössä on 

hyötyä kuulokkeista. Ajaja saa 

opastuksen suoraan korvaansa, 

eikä nuorison musiikinkuuntelu 

häiritse. 

Kaikkia testattuja laitteita voi 

ohjata sormella tökkimällä, 

vaikka osoitteen kirjoittaminen 

vaatiikin täsmällisyyttä. Kahdessa 

laitteessa käytetty kynäohjain 

pitää näytön siistinä, vaikka 

sormet tahriintuisivatkin kesän 

autolomalla jäätelöön. 

Tuulilasin alle 

Navigaattori sijoitetaan autossa 

käytön ajaksi kojelaudalle tai 

kiinnitetään imukupilla tuulilasiin. 

Virta otetaan savukkeensytyttimestä. 

Akkukäyttöisyydestä 

on etua, mikäli matkapuhelimen 

laturi on jo vallannut sytyt- 

s.79 

s.80 

timen paikan itselleen. 

Navmanin ja Mion 

malleissa on langaton 

kaukosäädin. Siitä on 

hyötyä ainakin isossa 

matkailuautossa, jossa tuulilasi 

on kaukana kuljettajasta. 

Navigaattori saadaan kiinni 

tuulilasiin, jossa gps näkee signaalin 

parhaiten. 

Testilaitteissa panostus helppokäyttöisyyteen 

näkyi siinä, 

että kiinnostava tieto gps-satelliittien 

näkyvyydestä ja signaalivoimakkuudesta 

jätettiin yleensä 

kertomatta. 

Apua, kartta loppuu! 

Testissä laitteet osoittivat hyödyllisyytensä. 

Jokaisesta oli 

suurta apua oikean osoitteen 

löytämisessä. Eri laitteiden 

käyttö rinnakkain osoitti joitakin 

eroja reitityksessä, mutta 

kaikki veivät kuitenkin perille. 

Kartat sisältävät nykyään 

myös tiedot katunumeroista, 

joten parhaassa tapauksessa ne 

opastavat ajajan suoraan halu- 

Navigaattori löytyy nykyään jo tavallisten 

perheautojenkin lisävarustelistalta. 

Hinta on kuitenkin kova, 

esimerkiksi Toyotan hinnastossa 

laite maksaa 3400–4600 euroa. 

Yhdysrakenteisessa navigaattorissa 

on monia etuja. Näyttöruutu 

on iso ja upotettu kiinteästi kojelautaan. 

Navigaattorin ruudulta voi 

ohjata radiota, ilmastointia ja muita 

hienouksia. Lisäksi laite on yhteydessä 

matkamittariin, joten se 

pystyy seuraamaan liikkumista 

myös gps-signaalin katketessa 

esimerkiksi tunnelissa tai korkeiden 

81 Steinberg Nuendo 3 

Fuji Finepix F10 

82 Samsung Syncmaster 920T 

Nokia Wireless Keyboard SU-8W 

tun talon eteen. 

Yhtä lukuun ottamatta laitteet 

osaavat näyttää perinteisen 

kartan ohella myös näkymän 

lintuperspektiivistä. Silloin ajosuunta 

ja ympäristö on helppo 

hahmottaa. 

Mikään testatuista laitteista ei 

ollut erehtymätön. Ne saattoivat 

neuvoa kääntymään risteyksestä, 

jota ei ollutkaan, tai rakennustöiden 

vuoksi tilapäisesti 

kiellettyyn ajosuuntaan. Viime 

kädessä vastuu ajamisesta on 

aina auton kuljettajalla. 

Imukuppiteline 

kiinnittää 

navigaattorin 

tuulilasiin. KuvassaNavmanin 

teline, joka 

onkin testinonnistunein. 

Laite on 

helppo irrottaa 

telineestä 

taskuun, kun 

autosta poistutaan. 

talojen välissä. Eikä kojelautaan 

upotettua laitetta voi varastaa. 

Eduista huolimatta navigaattorit 

eivät ole kovin suosittuja edes 

Yhdysvalloissa, missä niiden hinta 

on parin tuhannen dollarin luokkaa 

ja tieverkko paljon mutkikkaampi 

kuin meillä. Jos auto 

hankitaan vain kodin ja työpaikan 

väliseen ajoon tutuilla teillä, ei navigaattorista 

kannata maksaa. 

Itsenäinen navigaattori on autovalmistajan 

omaa mallia edullisempi 

ja taskuun laitettuna se 

opastaa perille sinnekin, mihin au- 

s.81 

Erillislaite vai autovalmistajan oma malli? 

s.82 

Magellanin ja Mion kartastot 

ulottuivat vain Pirkanmaan tasolle. 

Siitä pohjoiseen laitteet 

näyttivät vain valkoista. Testin 

aikana Garmin ja Navman navigoivat 

ongelmitta myös Jyväskylässä. 

Lisää kattavuutta 

Kaikkiin laitteisiin luvataan päivityksenä 

koko Suomen kattava 

kartasto. Sen tarkkuus ei silti 

välttämättä ole sama koko Suomessa, 

joten itseä kiinnostavien 

alueiden tarkkuus kannattaa 

varmistaa myyjältä ennen laitteen 

hankkimista. 

Ennen navigaattori vaati cdaseman, 

jonka levyltä karttatietoa 

luettiin. Nyt aineisto mahtuu 

yhdelle 512 megatavun muistikortille. 

Vain Magellan käyttää 

pientä sisäistä kiintolevyä. 

tolla ei pääse. Lisäksi erillislaitteita 

on helpompi päivittää. On tapauksia, 

joissa autovalmistajan 

omaan laitteeseen ei ole enää julkaistu 

karttapäivityksiä tai lainkaan 

Suomen karttoja. Ja jos auto 

menee vaihtoon, tai käytetään 

lomamatkalla vuokrattua autoa, 

tuttu erillislaite palvelee silloinkin. 

Erillislaitteen voi ottaa sisälle kotiin 

reittipisteiden ohjelmointia tai 

karttojen latausta varten. Turvallisuutta 

parantaa se, että kojelaudan 

päällä oleva pienikokoinen laite on 

suoraan kuljettajan näkökentässä. 


➜

pikakokeet 

■ ■ ■ 

Garmin Streetpilot c320 

Streetpilot täyttää parhaiten testin 

vaatimuksen helppokäyttöisestä 

autonavigaattorista. Karttanäyttö 

on havainnollinen ja käyttöliittymä 

toimintoineen ryhmän selkein. 

Puheääni on erittäin selkeä, 

ja kahden kaiuttimen ansiosta 

myös riittävän voimakas. 

Ainoana laitteena Streetpilot 

opastaa selvällä suomella, ja 

myös käyttöliittymä on suomeksi. 

Näppäimistössä ei ole 

lainkaan ääkkösiä, ne korvataan 

a- ja o-kirjaimilla osoitetta syötettäessä. 

Muotoilunsa ansiosta laitteen 

voi sijoittaa kojelaudan 

päälle jopa ilman telinettä. Toisaalta 

paksu ja kulmikas laite on 

hankala taskussa. Akkukesto on 

erinomainen. Näyttö tarjoaa 

juuri sopivasti informaatiota. 

Streetpilotin opastus on 

muita yksinkertaisempaa. Se 

olettaa, että ajaja pysyy oikealla 

reitillä kun ohje on kerran annettu. 

Antenni on upotettu piirilevylle, 

joten se hukkaa signaalin 

kilpailijoita helpommin. 

Näppäränä yksityiskohtana 

Streetpilot siirtyy automaattisesti 

yönäyttöön auringon laskettua. 

Käyttöliittymässä on muutama 

kömpelö yksityiskohta, kuten 

tarve kertoa maa aina osoitteen 

yhteydessä. Osoite kysytään 

jenkkityyliin talon numero ensin. 

Kartta on kuitenkin laaja ja 

sisältää myös Oulun ja Rovaniemen 

kaupungit. 

■ Garmin Streetpilot c320 

Hinta: 770 € 

Lisätietoja: Navcor, (019) 332 01, 

www.navcor.fi 

Valmistaja: Garmin, www.garmin.com 

Lyhyesti: Näppärä ja kompakti laite, jossa 

selkeät valikot ja toiminnot. Antaa ajoohjeet 

selvällä suomella, joskin ohjeet 

ovat muita ylimalkaisemmat. Sisäinen antenni 

hukkaa kuitenkin signaalin helposti 

kaupunkialueella. 


Magellan Roadmate 

300 

Magellan Roadmate 300:n kohdetietokanta 

on testin laajin ja sisältää 

ainoana esimerkiksi hotellien 

puhelinnumerot. Niistä 

matkaaja voi jo tien päällä tarkistaa, 

onko huoneita vapaina. 

Roadmaten näyttö on kooltaan 

ja kirkkaudeltaan vertailun 

paras. Karttanäyttö on perinteinen 

2D-toteutus ja jokseenkin 

askeettinen, mutta ajaa asiansa. 

Näytöllä on juuri sopivasti tietoa 

selkeässä muodossa. Havainnollisuutta 

lisäävät opasteisiin 

liittyvät äänimerkit. 

Ison näytön kääntöpuolena 

on muita isompi koko. Akkujen 

puute estää käyttämästä laitetta 

muualla kuin autossa, mutta 

kotona tapahtuvaa reittisuunnittelua 

varten on oma verkkomuuntaja. 

Käyttöliittymä koostuu 8suuntaisesta 

ohjaimesta ja seitsemästä 

painikkeesta. Tuntuma 

on epämääräinen, ja laitteessa on 

epäkäytännöllisiä ratkaisuja. Vasempaan 

reunaan sijoitettu virtakytkin 

on huonossa paikassa ja 

sitä tulee painettua vahingossa. 

Savukkeensytyttimeen menevä 

johto on liian lyhyt ja autoteline 

kömpelö. Sisäinen kiintolevy pitää 

ajoittain häiritsevää ääntä. 

Testiin saatu laite edusti vielä 

esisarjaa, ja siksi sen kartta 

loppui Pirkanmaan pohjoisreunalle. 

Myyntilaitteisiin on 

luvassa Etelä-Pohjanmaa, Keski- 

Suomi ja Etelä-Karjala. Vuoden 

lopussa valmistuu myös koko 

Suomen kartasto. 

■ Magellan Roadmate 

300 

Hinta: 948 € 

Lisätietoja: Normark Suomi, 

(014) 820 711, www.normark.fi 

Valmistaja: Thales Navigation, 

www.thalesnavigation.com 

Lyhyesti: Isokokoinen laite, jossa vertailun 

paras näyttö ja laaja kohdetietokanta. 

Antaa hyvät ja selkeät ajo-ohjeet. Ei toimi 

akuilla. Esiversiossa kartta kattaa vain 

eteläisimmän Suomen. 

Mio 269 Digiwalker 

Nimensä mukaisesti Mio Digiwalker 

on tarkoitettu muuhunkin 

kuin autolla liikkumiseen. 

Luonnossa retkeilevää ilahduttaa 

yhdysrakenteinen mp3-soitin. 

Digiwalker rakentuu Windowsia 

käyttävän pda-laitteen 

varaan. Vaikka pda-ominaisuudet 

on pyritty piilottamaan, 

Windowsin valintaikkunoista ei 

voi erehtyä. Myös käyttöliittymä 

on liian tietokonemainen matkakäyttöön. 

Tietokonejuurista kertoo 

myös muita hitaampi käynnistyminen 

ja akun lyhyt kestoikä. 

Ensimmäinen varoitus saadaan 

jo 1,5 tunnin ajon jälkeen. Siitä 

piittaamatta laite kestää nelisen 

tuntia käyttöä. Testijakson aikana 

laite meni myös kahdesti 

täysin jumiin. 

Digiwalkerin näyttö on tietokonemaisesti 

täynnä yksityiskohtaista 

dataa ja toimintoja. 

Auto- ja kenttäkäytössä yhdistelmä 

toimii huonosti. Asiaa 

pahentaa vielä pahasti heijasteleva 

ja riittämättömästi valaistu 

näyttö. Ajo-opastus on kuitenkin 

hyvää tasoa. Kartta näyttää 

automaattisesti myös lähiseudun 

nähtävyydet, huoltoasemat 

ja muut kiinnostavat kohteet. 

Äänenlaatu on pienen kaiuttimen 

vuoksi vaatimaton. 

Testissä olleen esiversion 

Skandinaavia-niminen kartta 

sisältää Suomesta vain eteläiset 

alueet. 

■ Mio 269 Digiwalker 

Hinta: 695 € 

Lisätietoja: TMV-team, (06) 8311 200, 

www.tmv.fi 

Valmistaja: Mio Technology, 

www.mio-tech.be 

Lyhyesti: Monipuolinen navigaattori, joka 

on tarkoitettu myös polkupyörä- ja retkeilykäyttöön. 

Himmeä ja kiiltelevä näyttö 

vaikeuttaa kuitenkin lukemista. Tietokonemainen 

käyttöliittymä on hankala tien 

päällä. 

Navman iCN 510 


Navman on testiryhmän pienikokoisin 

laite. Gps-antenni taittuu 

laitteen alle, jolloin se kulkee 

helposti vaikka rintataskussa. 

Laitteessa on kynäohjaus, mikä 

onkin tarpeen, sillä kirjainpainikkeet 

eivät tahdo osua sormien 

alle. Nelisuuntaohjain on 

liian herkkä. 

Näytön pinta kiiltää ikävästi, 

mikä vaikeuttaa käyttöä kirkkaassa 

valossa. Hämärässä näyttö 

toimii mainiosti. Pienen kaiuttimen 

ääni on hiljainen. 

Käytössä Navman osoittautui 

kartaltaan ja reititykseltään parhaaksi, 

joskaan kartta ei vielä kata 

pohjoista Suomea. Myös ajoohjeet 

olivat erinomaiset. Reititystä 

voi myös säätää muita tarkemmin 

liukusäätimillä. Karttanäytöllä 

on turhan paljon tavaraa, 

mikä vaikeuttaa kokonaiskuvan 

saamista varsinkin lintuperspektiiviä 

käytettäessä. 

Ajon aikana näyttöön saa ajosuunnan, 

nopeuden, etäisyyden, 

arvioidun saapumisajan ja muuta 

hyödyllistä tietoa. Myös gpstietojen 

näyttö on vertailun laajin. 

Navmanin heikkouksia on 

olematon tietokanta. Esimerkiksi 

hotelleja on koko Suomesta 

vain 19, ja ravintolahaku 

näyttää nollaa. Niin ikään talojen 

numerointi on toteutettu 

vain joillakin teillä. 

Näitä ongelmia on luvattu 

parantaa seuraavalla ohjelmistopäivityksellä. 

Samassa yhteydessä 

tulee tarjolle myös suomenkielinen 

puheopastus. 

■ Navman iCN 510 


Hinta: 895 € 

Lisätietoja: Arwidson, (09) 887 11, 

www.arwidson.fi 

Valmistaja: Navman, www.navman.com 

Lyhyesti: Näppärän kokoinen laite, joka 

kulkee vaikka taskussa. Nykyversiossa 

suppea kohdetietokanta ja monista kaduista 

puuttuvat talonumerot vähentävät 

käyttökelpoisuutta.

pikakokeet 

■ ■ ■ 

SYMANTEC LIVE STATE RECOVERY 3.0 

Nauhatonta varmistusta 

Live State Recovery -tuoteperhe 

tuo pc-koneiden 

kloonamisesta tutun levykuva- 

eli image-tekniikan uudelle 

alueelle tiedon varmistamiseen. 

Ensi kuulemalta ajatus voi vaikuttaa 

epäkäytännölliseltä, mutta 

muutamilla innovaatioilla on 

päästy useimpien sudenkuoppien 

ohi. 

Tuote on perua Symantecin 

ostaman Powerquestin V2i Protector 

-ohjelmasta. Tietokoneen 

kiintolevystä otetaan levykuva, 

johon tallentuu suoraan koko 

levyn sisältö. Aikaa tähän kuluu 

yleensä reilusti vähemmän kuin 

nauhalle varmistettaessa. 

Suurin hyöty syntyy jatkuvassa 

käytössä, sillä varmistusohjelma 

tallentaa yleensä vain 

levykuvan muuttuneet tiedot. 

Varmistus onnistuu hitaassakin 

Pikkuisten kompaktikameroiden 

oma yhdysrakenteinen 

salama on sekä valon 

määrän että laadun puolesta 

usein sangen onneton. Pienestä 

pistemäisestä valonlähteestä 

suoraan kasvoihin kohdistuva 

valo ei myöskään ole omiaan 

mairittelemaan kenenkään kasvonpiirteitä. 

Isommissa kameroissa on 

useimmiten lisävarusteluisti, johon 

voidaan kiinnittää erillinen 

lisäsalama tuomaan enemmän 

ja paremmin suunnattua valoa. 

Pikkukameroista tällainen kuitenkin 

puuttuu. 

Canon pyrkii helpottamaan 

omien pikkukameroidensa käyttäjien 

elämää näppärällä lisäsalamalla. 

HF-DC1 on kohtalaisen 

pienikokoinen salamalaite, joka 

yhdistetään kameraan kiinnityskiskon 

avulla. Alumiinikisko 

kiinnitetään kameran pohjan 

jalustakierteeseen mukana tulevalla 

ruuvilla, ja toisella ruuvilla 

koneessa yleensä muutamissa 

minuuteissa. Levylle tapahtuvassa 

varmistuksessa ilmeinen 

etu on myös se, että operaation 

saa täysin automaattiseksi. 

Palautus helppoa 

Perinteisiä image-ohjelmia, kuten 

Symantecin omaa Ghostia, 

on voinut periaatteessa käyttää 

aikaisemminkin varmistamiseen. 

Käytännössä harva on tähän kuitenkaan 

ryhtynyt. Palautuksista 

kun suurin osa liittyy yksittäisiin 

tiedostoihin, jotka käyttäjä on 

erehdyksessä tuhonnut. Kokonaisen 

levyosion palauttaminen 

aiheuttaisi tällaisessa tapauksessa 

enemmän riesaa kuin hyötyä. 

Live State Recoveryn kenties 

fiksuin osa onkin Backup Image 

Browser -ohjelma, jolla voi 

katsella levykuvien sisältöä ja 

CANON HF-DC1 

Näppärä lisävälkky 

kiinnitetään salama kiskon 

toiseen päähän. 

Lisäsalaman ohjeluku on 

18 (metreille, ISO 100), eli 

siinä on tehoa miltei tuplasti 

taskukameroiden omiin salamalaitteisiin 

verrattuna. 

Virtansa salama saa yhdestä 

kuuden voltin litiumparistosta. 

Orjana, vaan ei orpona 

Kameran ja salaman välillä ei 

ole tavanomaista elektronista 

kontaktia, vaan lisäsalama 

toimii orjasalamana. Toisin sanoen 

kameran oman salaman 

välähtäminen laukaisee myös 

lisäsalaman. Tämän ansiosta lisäsalama 

voidaan sijoittaa myös 

täysin irti kamerasta ja suunnata 

kohteeseen aivan toisesta 

kulmasta. Ratkaisu lisää olennaisesti 

salaman käytettävyyttä. 

Kameraan kiinnitettynä lisäsalama 

tarjoaa paljon perussalamaa 

paremman valotehon. 

Symantec on tehnyt perinteisestä levykuvatekniikasta varmistukseen soveltuvan 

version, joka kilpailee nauhavarmistuksen kanssa. 

palautella tiedostoja vaikka yksi 

kerrallaan. Toinen vaihtoehto 

on purkaa levykuva suoraan 

omaksi osiokseen kiintolevylle, 

josta tarpeellisia tiedostoja on 

helppo noukkia talteen. 

Yritysverkkoon tarjotaan 

Advanced Server -versiota, jolla 

voi hoitaa koko verkon palvelimien 

ja työasemien päivitykset 

keskitetysti. Työasemien agenttiohjelman 

voi etäasentaa hallintaohjelmasta. 

Tietokantojen 

tapaisten hankalasti varmistettavien 

sovellusten yhteydessä 

joudutaan käyttämään Micro- 

Canonin HF-DC1-lisäsalama 

kiinnitetään kiskon avulla kameraan. 

Kuvassa isäntälaitteena on 

Powershot A510. 

Myös valon suunta on kuvattavan 

kohteen kannalta edullisempi. 

Salama voidaan myös kiinnittää 

kiskoon pienen kuulanivelen 

avulla. Tämä ratkaisu sallii 

lisäsalaman suuntaamisen kohteeseen 

epäsuorasti, esimerkiksi 

seinän tai katon kautta. Viitseliäs 

harrastaja saa yhden tai kahden 

tällaisen lisäsalaman avulla 

paljon lisää mahdollisuuksia 

valaistuksen järjestämiseen. 

Vaikka HF-DC1 on valmistet- 

softin Volume Shadow Copy 

-tekniikkaa, jolloin sovelluksista 

saadaan talteen eheä versio. 


■ Symantec Live State 

Recovery 3.0 

Hinta: noin 1350 € (Advanced Server), 

1000 € (Standard Server), 

100 € (Desktop) 

Lisätietoja: Symantec Finland, 

010 2177 000, www.symantec.fi 

Valmistaja: Symantec, 

www.symantec.com 

Lyhyesti: Levykuviin perustuva helppokäyttöinen 

varmistusohjelmisto, jonka 

etuihin kuuluu varmistuksen nopeus. 

tu Canon-kameroita ajatellen, ei 

ole teoriassa mitään estettä sille, 

etteikö sitä voisi käyttää myös 

useimpien muiden valmistajien 

kameroiden kanssa. 

JUKKA TIKKANEN 

■ Canon HF-DC1 


Lisätietoja: Canon, 010 54420, 

www.canon.fi 

Valmistaja: Canon, 

www.canon-europe.com 

Lyhyesti: Kätevä ja pienikokoinen johdoton 

lisäsalama pikkukameroiden salamatehon 

ja -ominaisuuksien parantamiseen. 


pikakokeet 

■ ■ ■ 

ZYXEL ZYWALL P1 

Palomuuri povitaskuun 

Zyxelin yhdistetyn Zywall P1 

-palomuurin ja vpn-laitteen 

tarkoitus on helpottaa pääsyä 

yrityksen järjestelmiin ja parantaa 

tietoturvaa matkakäytössä. 

Vaikka saman asian voisi periaatteessa 

hoitaa kannettavaan 

tietokoneeseen asennettavilla 

palomuuri- ja vpn-ohjelmilla, 

rautaratkaisun etuna on käytön 

varmuus ja luotettavuus. Laite 

säädetään valmiiksi kerran, ja 

sen jälkeen matkamikron yhteyksien 

pitäisi toimia varmasti 

mistä päin maailmaa hyvänsä. 

Käyttäjän kannettavan tietokoneen 

nettiselaimeen pitää 

asettaa linkki matkapalomuurin 

web-käyttöliittymään. Salatun 

vpn-yhteyden yrityksen omaan 

verkkoon saa auki käyttäjätunnuksella 

ja salasanalla. 

Varsinaisia asetuksia halli- 


taan erillisellä salasanalla suojatulla 

sivulla. Näin ylläpitäjä 

voi olla varma, etteivät käyttäjät 

vahingossa itse sotke asetuksia. 

Hallintaliittymä on selkeä ja toimiva, 

ja asetusten säätäminen 

on melko mutkatonta. 

Isot ominaisuudet 

pienissä kuorissa 

Valmistajan mukaan laite on 

tekniikaltaan täsmälleen sama 

kuin Zyxelin normaalikokoiset 

peruspalomuurit. Tämä näkyy 

myös suorituskyvyssä. Salatun 

vpn-liikenteen läpäisyksi luvataan 

30 megabittiä sekunnissa, 

mikä on moninkertaisesti enemmän 

kuin matkakäytössä yleensä 

tarvitaan. Palomuurin läpäisy on 

80 megabittiä sekunnissa. 

Yhdistetty ratkaisu näkyy siinä, 

ettei laitteen koko ole aivan 

HP EP9012 

Kotiteatteri yhdessä 

paketissa 

HP:n uusi ep9000-projektorisarja 

perustuu varsin 

rohkeaan ideaan, sillä siinä on 

yhdistetty yksiin kuoriin projektori, 

dvd-soitin ja myös tukeva 

äänentoisto. Peruskaiuttimet 

on rakennettu projektorin takaosaan, 

ja bassokaiuttimelle 

on löytynyt sopiva kotelo jalustasta. 

Kokonaisuus toimii hyvin. 

Testaamallamme ep9012-yhdistelmäprojektorilla 

olohuoneesta 

saa kertaheitolla kotiteatterin, 

eikä johdotuksista tarvitse 

muistaa kuin virtajohto. Äänentoisto 

on lähtökohtaan nähden 

hämmästyttävän hyvä, ja jopa 

bassotoisto on laadukas. Kaiken 

lisäksi ääni tuntuu kuuluvan 

laitteen sijasta valkokankaalta 

melkeinpä riippumatta siitä, 

missä katsoja istuu. 

Vaikka kyseessä on yhdistelmälaite, 

mukana on onneksi 

erinomainen valikoima liitän- 

töjä ulkomaailmaan. Kuvaa saa 

välitettyä projektorille komponentti-, 

komposiitti-, dvi- ja svideo-liitännän 

avulla. Jos laitteen 

omat kaiuttimet eivät riitä, 

ääntä saa ulos myös digitaalisen 

5.1- tai analogisen stereoliitännän 

kautta. Lisäksi laitteessa on 

liitännät kuulokkeille ja äänen 

sisääntulolle. 

Futuristista muotoilulinjaa 

jatkava kaukosäädin on toimiva, 

ja asetusten säätäminen valikkojen 

avulla onnistuu kohtuullisella 

vaivalla. 

Kompromisseilta ei vältytä 

Yhdistelmärakenne on kätevä, 

mutta laitteessa on muuten jouduttu 

tekemään kompromisseja. 

Projektori on luonnollisesti 

suurikokoinen, kun saman kuoren 

sisälle täytyy mahtua myös 

soitin ja äänentoistojärjestelmä. 

Painoakin kertyy kymmenen 

kilogrammaa. 

niin pieni, kuin mihin 

nykytekniikalla päästäisiin. 

Onneksi painoa ei ole enempää 

kuin 130 grammaa. Matkakäytössä 

laitetta voi kuljettaa tyylikkäissä 

nahkakansissa. 

Palomuuri voi ottaa virran 

joko omasta virtalähteestään 

tai tietokoneen usb-liitännästä. 

Pieni riskitekijä on tosin se, että 

molemmat eivät saa olla yhtä 

aikaa kytkettyinä. Laite ei myöskään 

tue langattomia wlan-verkkoja. 

Molemmat puutteet korjattaneen 

tulevissa laiteversioissa. 

Zywall P1:n hinta on korkeahko, 

mutta yritys voi hankkia vaikka- 

Kokoa on jonkin verran saatu 

häivytettyä moderniin ja linjakkaaseen 

muotoiluun, mutta 

ainakin kotikäytössä projektorin 

sijoittelu voi olla vaikeaa. 

Toinen ongelma on projektorin 

melko äänekäs jäähdytystuuletin, 

joka kuuluu läpi hiljaisemmilla 

äänenvoimakkuuksilla. 

Dlp-mikropeilitekniikkaan 

perustuvan projektorin kuvanlaatu 

sopii hyvin elokuvien katseluun, 

mutta täydellinen se ei 

toki ole. Valotehoa löytyy 840 

ansi-lumenia, mikä on hivenen 

niukasti aurinkoiseen päiväsai- 

pa yhteiskäyttöön pari laitetta, 

joita sitten annetaan matkalle 

lähtijöille. 


■ Zyxel Zywall P1 

Hinta: 250 € 

Lisätietoja: Zyxel Communications, 

(09) 4780 8400, www.zyxel.fi 

Valmistaja: Zyxel Communications, 

www.zyxel.com 

Lyhyesti: Matkakäyttöön tarkoitettu 

tehokas ja kompakti palomuurin ja 

vpn-laitteen yhdistelmä. 

kaan. Kontrastisuhteeksi ilmoitetaan 

1600:1. Kuvan tarkkuus 

on 800 x 600 pistettä, ja toisinaan 

kuvassa näkyy hienoista 

rakeisuutta. Kuvaa on kuitenkin 

mukava katsella, ja se on terävä. 


■ HP ep9012 

Hinta: 2300 € 

Lisätietoa: HP, 0205 350, www.hp.fi 

Valmistaja: HP, www.hp.com 

Lyhyesti: Koteihin tai vaikkapa kouluihin 

tarkoitettu projektori, jossa on myös 

dvd-soitin ja kaiuttimet. Laite on mainio 

yhdistelmä miellyttävää kuvanlaatua ja 

hyvää äänentoistoa.

pikakokeet 

■ ■ ■ 

STEINBERG NUENDO 3 

Kunnon ääntä 

kuvan seuraksi 

Nuendo 3 on ohjelmistopohjainen 

äänivoimala, jota 

Cubase SX -musiikkisoftastaan 

tunnettu valmistaja kehittää 

erityisesti video- ja dvd-äänen 

ammattilaisten tarpeisiin. 

Steinbergin lippulaivaohjelman 

kolmosversiossa on laaja 

valikoima erityyppisten mediatiedostojen 

tuonti- ja jakotoimintoja, 

ja se on yhteensopiva 

videokoosto-ohjelmien kuten 

Pinnaclen Liquidin kanssa. Ohjelmantiedostonhallintatyökalut 

mahdollistavat nyt laajojen 

äänikirjastojen hallinnan, tiedostojen 

lajittelun, haut ja joukkomuutokset. 

Audio Warp on uutuus, jonka 

avulla audiotiedostoista voi 

venyttämällä ja typistämällä 

muokata projektin kokonaisuuteen 

paremmin istuvaa materiaalia. 

Ääniraitojen rinnalle 

voidaan liittää myös midiraitoja. 

Nuendon midipuolelta löytyvät 

FUJI FINEPIX F10 

Nopeita kuvia 

Uusia paidantaskuun mahtuvia 

tyylikkään näköisiä 

taskukameroita ilmaantuu 

markkinoille lähes viikoittain. 

Nämä tyylikkäät teknoesineet 

vetoavat myös vähemmän valokuvauksesta 

kiinnostuneeseen 

yleisöön. 

Fuji Finepix F10 poikkeaa 

muutamassa suhteessa edukseen 

tästä melkoisen tasapäisestä 

laadukkaiden pikkukameroiden 

massasta. Huomattavin 

piirre kamerassa on sen nopeus. 

Kamera käynnistyy silmänräpäyksessä, 

ja reagoi kaikissa 

muissakin toimissa kiitettävän 

nopeasti kuvaajan käskyihin. 

Hyvä käsiteltävyys kuuluu 

myös Finepix F10:n perusominaisuuksiin. 

Etuseinän onnistuneen 

muotoilun ansiosta pienestä 

kamerasta saa hyvän ja 

kaikki tutut muokkaustilat, jopa 

asiallinen nuotinnos. 

Nuendo 3:n mikseri sisältää 

tarvittavat monikanavaäänen 

miksaussäätimet dvd-tuotannoista 

tutusta 5.1:stä harvinaisempaan 

10.2:een. Uusi Mixconvert-plugi 

kykenee muuntamaan 

monikanavamiksauksia 

formaattien välillä. 

Jälkituotannon moniosaaja 

Nuendo esiintyy edukseen elävän 

kuvan äänitöissä. Warp to 

picture -toiminto tarjoaa keinot 

tahdistaa ääntä videomateriaaliin, 

esimerkiksi sovitella jälkiäänitettyjä 

osuuksia kuvassa 

näkyviin suunliikkeisiin. 

Ohjelman kymmenien plugitehosteiden 

valikoima on 

maittava. Roomworks on kolmosversionkaikutehosteohjelmien 

tulokas. Oskilloskoopilla 

ja spektrianalysaattorilla varustettu 

Multiscope sekä perus- 

varman otteen. 

Optisen etsimen 

lisäksi kamera on 

varustettu hulppean 

kokoisella 2,5-tuumaisellanestekideruudulla. 

Tämän 

ansiosta kuvien 

katselu ja lähikuvien 

ottaminen on hyvin helppoa. 

Virtansa laite saa pienikokoisesta 

1950 milliampeeritunnin 

litiumioniakusta. 

Riittävästi pikseleitä 

Kameran kuvailmaisimena on 

6,1 megapikselin Super CCD 

HR -kenno. Suurimmalla tarkkuudella 

ja lievimmällä pakkauksella 

kuvatiedoston kooksi 

tulee kolmisen megatavua. 

Herkkyysasetus ulottuu ISO 

1600:aan saakka, jolla kohina 

Nuendo 3 tarjoaa huippuluokan ominaisuuksia dvd-materiaalin 

äänenkäsittelyyn. 

aaltomuotoja tuottava testigeneraattori 

ovat ammattilaiselle 

tarpeellisia työkaluja. 

Kunnollisia virtuaali-instrumentteja 

Nuendo 3:een ei sisälly, 

mukana on vain viiden 

pikku softasoittimen niukka 

peruspaketti. 

Kone kuin kone joutuu tiukoille 

Nuendon kanssa, suoritinvoimaa 

ja keskusmuistia ei 

yksinkertaisesti voi olla liikaa. 

Tässä mielessä Nuendo 3:n 

kyky hyödyntää myös oikeita 

tehostelaitteita liittämällä niitä 

ohjelmalliseen miksausympä- 

tosin kasvaa silmin havaittavan 

suureksi. ISO 800:aan saakka 

kohina pysyy kohtalaisen hyvin 

kurissa. 

Kamerassa on kolminkertainen 

f/2,8–5,0 -valovoimainen 

zoom, jonka polttovälialue kattaa 

kinokamera-alueen 36–108 

millimetriä. Objektiivi tarkentuu 

makroasennossa lähimmillään 

7,5 senttimetrin etäisyydelle 

tarjoten melko tiiviit 

lähikuvat. 

ristöön tulee tosi tarpeeseen. 

Nuendo tukee mme- ja asioyhteensopivia 

äänikortteja, sekä 

Macintosh-versiollaan myös 

Coreaudiota. 

TOMMI SAARELA 

■ Steinberg Nuendo 3 

Hinta: 1 799 € 

Vaatimukset: Windows XP, Pentium/Athlon 

1,6 GHz, 512 Mt muistia; Mac OS X 

10.3 tai uudempi, Power Mac G4 Dual 1 

GHz, 512 Mt muistia. 

Lisätietoja: MI7, www.mi-7.net 

Valmistaja: Steinberg, www.steinberg.net 

Lyhyesti: Pitkälle jalostettu ohjelmisto 

raskaan sarjan säveltämiseen ja monikanavaiseen 

äänituotantoon. 

Fujin kuvanlaatu on 

hyvä. Kuvat ovat teräviä, 

sävykkäitä ja väreiltään 

luonnollisia. Myös videoleikkeiden 

kuvaaminen 

sujuu mainiosti, sillä niiden 

paras tarkkuus on 

640 x 480 pikseliä 30 kuvan 

sekuntinopeudella. 

Fuji Finepix F10 on tyylikäs 

ja laadukas taskukamera, 

jossa hyvän kuvanlaadun ohella 

miellyttää poikkeuksellisen nopea 

toiminta. 

JUKKA TIKKANEN 

■ Fuji Finepix F10 

Hinta: 490 € 

Lisätietoja: Fuji Finland, 

(09) 825 951, www.fuji.fi 

Valmistaja: Fuji Photo Film, 

www.fujifilm-europe.com 

Lyhyesti: Nopeatoiminen kuuden 

megapikselin taskukamera. 


pikakokeet 

■ ■ ■ 

SAMSUNG SYNCMASTER 920T 

Notkeajalkainen laatunäyttö 

Samsung Syncmaster 920T 

on 19 tuuman tft-näyttö, 

joka erottuu kilpailijoistaan 

nerokkaan notkeanivelisen jalkansa 

ansiosta. Niiaavalla nivelellä 

korkeussäätö onnistuu 

helposti, mutta valitettavasti 

samalla muuttuu myös etäisyys 

käyttäjään. Itse näyttöpaneeli on 

kiinnitetty pystytukeen toisella 

nivelellä, joka sallii paneelin 

kallistamisen jopa täysin käyttäjästä 

poispäin. Näytön voi 

helposti taittaa myös kasaan 

pöydän pinnan suuntaiseksi. 

Paneelin ja pystytuen välinen 

nivel on kaiken lisäksi pivottyyppinen, 

eli näyttökuvan voi 

kiertää pystysuuntaiseksi. Huomattavan 

monipuolisten ja helppokäyttöisten 

asentosäätöjen 

ansiosta näytön kuva voidaan 

nopeasti pyöräyttää esimerkiksi 

pöydän vastapuolella istuvan 

asiakkaan nähtäväksi. Tietoko- 

Älypuhelimilla kirjoitellaan 

tekstiviestejä, sähköposteja, 

muistiinpanoja ja jopa yksinkertaisia 

tekstiasiakirjoja. Perinteisellä 

numeronäppäimistöllä 

merkkien syöttäminen on kuitenkin 

hidasta ja työlästä. Nokian 

uusi Series 60 -puhelinten 

lisälaite tuo lähes täysikokoisen 

qwerty-näppäimistön puhelinten 

käyttäjille. 

Näppäimistön käyttöönotto 

on helppoa uusimpien Series 


neen työpöydän suuntaaminen 

näytön asentoa vastaavaksi onnistuu 

mukana toimitettavan 

Pivot Pro -ohjelmiston avulla. 

Jalustaan integroidut pienet 

stereokaiuttimet riittävät käyttöjärjestelmän 

huomioäänien 

toistamiseen. Äänen sisääntuloliitäntä, 

kuulokeliitäntä ja 

äänenvoimakkuuden säädin 

löytyvät jalustan vasemmalta 

reunalta. Dvi- ja vga-kaapelit 

kiinnittyvät kiinteästi jalustan 

takareunaan, jossa on myös ulkoisen 

virtalähteen liitäntä. 

Erinomainen kontrasti 

Näyttökuvan erinomaisesta 

huippukirkkaudesta huolimatta 

mustan taso on jopa laadukkaita 

kuvaputkia alhaisempi, minkä 

ansiosta näyttö yltää käytännössäkin 

varsin lähelle valmistajan 

ilmoittamaa 1000:1-kontrastisuhdetta. 

Myös äärisävyjen erot- 

NOKIA WIRELESS KEYBOARD SU-8W 

Kunnon näppäimistö puhelimelle 

60 -mallien kanssa, 

joissa tuki näppäimistölle 

tulee esiasennettuna. 

Vanhempiin malleihin tarvitaan 

ohjelmisto, joka asennetaan mukana 

tulevalta muistikortilta. 

Näppäimistöä voidaan käyttää 

myös Nokia 7710:n kanssa, 

joka perustuu välivaiheen Series 

90 -käyttöliittymään. Tämä 

on kätevä mahdollisuus, sillä 

kosketusnäytöllä varustetussa 

7710:ssa ei ole lainkaan numeronäppäimiä, 

joten pitkien 

tekstien kirjoittaminen on normaalisti 

hyvin työlästä. 

Näppäimistöllä voidaan ohjata 

puhelimen tärkeimpiä toimintoja 

ja valikoita, joten käsiä 

ei tarvitse siirtää puhelimeen 

telu on huippuluokkaa, 

mutta alemmat keskisävyt 

toistuvat hieman 

liian vaaleina. 

Katselukulma on 

kiitettävän laaja molempiin 

suuntiin, 

mutta 25 millisekunnin 

ilmoitettu vasteaika on vanhahtavaa 

tasoa. Näyttökuvan 

ainut selkeä ongelma on kohtuuttoman 

kylmä väritasapaino, 

sillä harmaasävyjen värilämpötilaksi 

mitattiin alimmillaankin 

yli 8000 Kelvin-astetta. 

Samsung toimittaa näytön 

mukana Windows-koneille tarkoitetunMagictune-ohjelmiston, 

jonka avulla kuvasäädöt 

voidaan tehdä kuvaruutuvalikon 

sijaan suoraan tietokoneelta. 

Ohjelmisto on helppokäyttöinen 

ja hyvin opastettu, minkä 

vuoksi siitä on oikeasti hyötyä. 

Samsung 920T on kokonai- 

esimerkiksi viestivalikoissa navigoitaessa. 

Bluetooth-näppäimistö käyttää 

virtalähteenä kätevästi kahta 

AA-paristoa, ja käyttöajaksi 

arvioidaan parhaimmillaan 50 

tuntia. Virran säästämiseksi 

näppäimistö sammuu itsestään, 

kun sitä ei ole käytetty vähään 

aikaan tai se suljetaan. 

Matkatoimisto pöydälle 

Näppäimistön käyttö onnistuu 

helpoiten pöytää vasten, kun 

puhelin voidaan sijoittaa näppäimistön 

taakse. Koska linkki 

puhelimeen muodostetaan langattomasti 

bluetoothilla, sijoittelu 

on melko vapaata. Tästä 

tosin seuraa, ettei näppäimistöä 

voi käyttää esimerkiksi lentokoneessa, 

jossa kaikenlaiset radioyhteydet 

on kielletty. 

Puhelin asetetaan näppäimistön 

alta avautuvaan telineeseen, 

jolloin sen alareuna jää näppäimistön 

ylimpien näppäimi- 

suutena erinomainen toimistonäyttö, 

jonka arvoa laskevat 

ainoastaan hitaan puoleinen 

vasteaika ja värintoiston kylmyys. 

Viimeksi mainittu voidaan 

tosin korjata kalibroinnin 

ja profiloinnin avulla. 

HENRI KUOKKA 

■ Samsung Syncmaster 

920T 

Hinta: 530 € 

Lisätietoja: Samsung Finland, 

(09) 6937 9554, www.samsung.fi 

Valmistaja: Samsung, www.samsung.com 

Lyhyesti: Moneen suuntaan taipuvalla 

jalustalla varustettu hyvälaatuinen toimistonäyttö. 

en päälle. Teline voidaan myös 

irrottaa ja siirtää erilleen näppäimistöstä, 

mutta tällöin puhelin 

helposti valahtaa paikoiltaan, 

koska minkäänlaista kiinnitystä 

ei ole. Esimerkiksi junassa tai 

linja-autossa käytöstä ei tule 

pöydänkään avulla oikein mitään, 

jos kyyti on vähänkään 

tärisevää. 

Nokia Wireless Keyboard 

on kätevä lisävaruste S60-puhelimille, 

mutta sen heppoinen 

rakenne huolettaa. Näppäimistössä 

on paljon liikkuvia osia, 

ja jo viikon ankaran koekäytön 

jälkeen osa jousista ei enää reagoinut 

kuten uutena. 

TERO LEHTO 

■ Nokia Wireless 

Keyboard SU-8W 

Hinta: 120 € 

Lisätietoja: Nokia, 07180 08000, 

www.nokia.fi 

Valmistaja: Nokia, www.nokia.com 

Lyhyesti: Paljon kirjoittavan helppokäyttöinen 

lisälaite, joka on rakennettu heppoisista 

muoviosista.

näköaloja 

Tekstiviesteistä voi oppia paljon 

Suomalaiset lähettivät vuonna 2004 yli 2,1 miljardia 

tekstiviestiä, joka tekee reilua viittä miljoonaa suomalaista 

kohti noin 400 viestiä vuodessa tai 30 viestiä 

kuukaudessa. Matkapuhelinvalmistajat ja operaattorit 

eivät suunnitelleet tekstiviestiä kuluttajahitiksi, 

rakentaneet sen ympärille vuosien avoimia standardointikomiteoita 

ja käyttäneet vuosia ominaisuuksien 

keksimiseen ja virittelemiseen. Ehkä juuri siksi 

palvelu onkin teknisesti niin toimiva ja suosittu. Nyt 

pitäisi keksiä, miten tämä kuvio toistetaan, jotta Suomea 

voitaisiin taas kehua mobiilin ykkösmaana. 

Nykyisin mobiilipalvelut eivät enää näytä syntyvän 

spontaanisti kuluttajien lähtökohdista ja tarpeista, 

vaan laitevalmistajat ja operaattorit kehittävät 

niitä tulojen toivossa. Keksinnön ympärille lähdetään 

rakentamaan tekniikkaa, jota sitten lehdistö 

kutsutaan katsomaan, kun ensimmäinen demo on 

valmis. Demo toimii yhden valmistajan laitteilla ja 

operaattorin sisällä. Tosielämän esimerkkinä tästä 

voi mainita paljon puhutun pikapuheen (push-totalk), 

eli pat, poc tai ptt riippuen kenen valmistajan 

nykytoteutusta katsoo. 

Kuvaavaa on, että teknisesti toimivimmat pika- ja 

puheviestit kulkevat nykyisin ilmaisohjelmilla, kuten 

Agile Messenger, jotka on rakennettu pc-työasemissa 

käytettyjen pikaviestimien varaan, kuten ICQ ja 

MSN. Sillä välin kun alalla yritetään standardoida 

tekniikkaa, joka toisi operaattorille rahaa pelkkien 

datasiirtomaksujen päälle, kuluttajat asentavat omat 

ohjelmansa, joilla pikaviestit kulkevat ilman erityistä 

virittelyä. 

Matkapuhelinten valmistajat eivät mielellään kerro 

näistä helpoista ja jopa maksuttomista vaihtoehdoista, 

koska niiden on pidettävä myös operaattorit 

tyytyväisenä. 

Tekstiviestillä palvelua 

Alaa seuraavan toimittajan työn yhtäältä hauskuus 

ja toisaalta myös riesa on, että olen ollut kokeilemassa 

ja testaamassa ensimmäisten joukossa luultavasti 

satoja yksittäisiä mobiilipalveluita. Hyvistä ideoista 

huolimatta puhelimeni päävalikkoon ei ole pysyvästi 

päässyt monikaan kaupallinen sovellus. Tietokone 

Mobitin kuvaketta puhelimessani ei varmaankaan 

lasketa, koska olin itse tekemässä sitä. 

En silti pahastuisi, jos siellä olisi muidenkin kuvakkeita. 

Iltalehden ja Soneran uutissovellusten 

kuvakkeet jouduin poistamaan, kun ne lakkasivat 

toimimasta äskettäin. Ne ehtivät pyöriä pari vuotta, 

mutta ilmeisesti näitä Symbian- ja Series 60 -sovelluksia 

ei saatu koskaan toimimaan uusissa puhelimissa 

tai päivittäminen olisi ollut liian kallista. 

Paras arkinen mobiilipalveluni onkin niin yksinkertainen 

kuin taksin tilaaminen tekstiviestillä. 

Viesti ”Helsinki Kornetintie 8” numeroon 13170 on 

helppo muistaa ja myös tallentaa puhelimen viestien 

vakiopohjiin. Tässä on myös onnistuttu tärkeässä 

asiassa. Kun normaalisti taksia soittaa kiireessä ruuhka-aikaan, 

ei saa varmuutta sen saapumisesta. Tekstiviestitilaukseen 

saa kaksi vastausta, joista toinen 

vahvistaa, että auto on oikeasti tulossa. Auto myös 

tulee perille varmemmin eli sms-tilaus selkeästi 

nostaa palvelun laatua. 

Moni kollegani ei tätäkään palvelua tosin käytä, 

koska ensivaikutelma oli huono alkuvaikeuksien 

vuoksi. Minunkin toinen tilaukseni jäi ilman vahvistuksia, 

mutta seuraavana päivänä tasan samaan 

kellonaikaan taksikuski viimein soitti. Selitin tilanneeni 

auton vuorokautta aiemmin tekstiviestillä ja 

selkeästi on tapahtunut virhe. Taksimies kuittasi, että 

enkö voi tilata autoa niin kuin normaalit ihmiset, ja 

sulki puhelimen. 

Lahden kaupunki taas on pistänyt peruuntuneet 

hammaslääkäriajat uusjakoon tiedottamalla niistä 

tekstiviestitse. Kunta säästää rahaa ja ihmiset pääsevät 

nopeammin hoitoon. Palvelulla on ollut käyttäjiä 

15-vuotiaista yli 70-vuotiaisin, koska tekstiviesti on 

riittävän yksinkertainen. 

Toimiva 3g-palvelu 

Viime talvena Suomessa oltiin siirtymässä kaupalliseen 

3g- eli umts-vaiheseen, ja yleiset odotukset olivat 

viileän varautuneet uusien palveluiden suhteen, 

joita ei juuri esiteltykään. Niinpä positiivinen yllätys 

oli, kun soitin ensimmäisen videopuheluni Saunalahden 

tammikuun lanseerauksen myötä. 

Alalla on siis tosiaan onnistuttu luomaan uusi 

3g-palvelu, joka ei vaadi mitään asetuksia tai säätöjä 

puhelimeen. Videopuhelun soittamiseen riittää, että 

painaa puhelimen vihreää luuria ja valitsee haluamansa 

kuvayhteyden. Palvelu myös toimii heti kaikkien 

valmistajien puhelinten välillä. Operaattoreiden 

välillä se ei Suomessa tosin vielä toimikaan. 

Tälläkin rintamalla on tosin innovointia tapahtumassa. 

Alan yritykset kehittävät jo ims-standardiin 

perustuvaa viritystä nimellä ”videon jakaminen” 

(”video sharing”), jolla kuvayhteyden voisi avata ja 

sulkea kesken puhelun. Ajatus on kiinnostava, mutta 

se vaatii tukea sekä päätelaitteelta että operaattorilta. 

Riski on, että teknisesti toimiva palvelu taas rampautetaan 

laite- ja verkkoriippuvaiseksi, tai asetukset 

puhelimeen on osattava etsiä ja tallentaa jostain. 

Tekstiviesti toimii hyvin, koska se ei vaadi muuta 

kuin sms-keskuksen numeron, joka tulee liittymän 

mukana sim-kortilla. Tähän suuntaan pitäisi päästä 

takaisin, jos uusille palveluille halutaan enemmän 

käyttäjiä. Edes asetusten puskeminen automaattisesti 

puhelimiin ilmateitse ei ole yhtä luotettavaa, koska 

käyttäjän pitää osata päättää mitä tehdä tällaisen 

”palveluviestin” kanssa. 

TK 

Tero Lehto on Tietokone-lehden web-toimittaja. 

”Mobiilipalvelut 

eivät enää 

näytä syntyvän 

spontaanisti 

kuluttajien 

lähtökohdista.” 


tehokäyttäjän vinkit 

■ ■ ■ 

Kadonneen 

tiedoston 

palautus 

Kuinka toimia, kun tiedosto on 

poistettu, eikä varmuuskopiota 

ole? Tuhotun tiedoston saa 

pelastettua palautusohjelmalla, 

jos vahinko huomataan ajoissa. 

VESA KERÄNEN 

Tietojen katoamisen syynä on 

useimmiten käyttäjän huolimattomuus 

tai tahallisuus. Myös 

virukset sekä laitteistoviat voivat 

viedä tiedostoja mennessään. 

Rikkoutuneen kiintolevyn korjaaminen 

onnistuu harvemmin 

kotikonstein, mutta ammattilaisen 

avuin tietoja saadaan pelastettua 

vialliseltakin levyltä. 

Tiedostoja katoaa helposti epähuomiossa. 

Tyypillisesti käyttäjä 

valitsee väärän tiedoston tai poistaa 

tiedoston tarkistamatta, onko 

sen varmuuskopio tallessa. Poistetut 

tiedostot päätyvät Win- 

■ VINKKI 

Kadonneet valokuvat 

Kaikilla pelastusohjelmilla voi palauttaa 

poistettuja kuvatiedostoja 

tai laitevian kadottamia kuvia lukemalla 

digikameran muistikorttia. 

Silti kuvien palautuksessa on hyvä 

turvautua muistikorttien käsittelyyn 

erikoistuneisiin palautusohjelmiin. 

Tällaisia ohjelmia ovat esimerkiksi 

Imagerecall, Art Plus Digital 

Photo Recovery, Digital Photorescue 

Pro ja Pc Inspector Smart 

Recovery. Myös muistikorttien varmuuskopiointi 

sekä alustaminen 

on mahdollista tehdä Imagerecallohjelmalla. 

Kelvolliseksi palautusohjelmaksi 

osoittautui myös Recover 

My Files, jolla voi kiintolevy- 


dowsin roskakoriin, jonne ne varastoidaan 

ennen tiedostojen lopullista 

tuhoamista. Tässä vaiheessa 

tiedostojen palauttaminen 

on vielä helppoa. Tiedostot 

palautuvat alkuperäiseen sijaintiinsa 

roskakorin Palauta-toiminnolla. 

Aina tiedostoa ei varastoida 

roskakoriin. Kun käyttäjä poistaa 

tiedoston vaihtonäppäimen 

kanssa (shift+delete), poistetaan 

tiedosto tallentamatta sitä roskakoriin. 

Myös lähiverkon jaetusta 

hakemistosta poistetut tiedostot 

katoavat ohi roskakorin. 

Kun roskakori tyhjennetään, 

merkitään tiedostojen varaama 

jen lisäksi 

etsiä poistettujakuviamuistikorteilta.Ohjelmilla 

voi lukea 

yleisimpiä 

muistikortteja, 

joissa 

on tiedostojärjestelmänä 

fat16 tai fat32. Kuvien 

palauttamisessa on myös 

avuksi, jos palautusohjelma kykenee 

näyttämään kuvasta esikatselukuvan. 

Usein se jo kertoo, onko 

tiedoston palauttaminen mahdollista. 

Lisäksi esikatselukuva no- 

Vaikka palautusohjelma (kuvassa Recover My Files) löytäisikin poistetun 

tiedoston, aina tiedostoa ei saada palautettua ehjänä, koska osia siitä on 

päällekirjoitettu. 

levytila vapaaksi. Tämän jälkeen 

tiedostot eivät näy käyttäjälle ilman 

apuohjelmia. Vahingossa 

poistetun tiedoston voi kuitenkin 

palauttaa vielä senkin jälkeen, 

kun roskakori on tyhjennetty. 

Varausyksikkö säilönä 

Kaikki poistettu tieto säilyy levyllä, 

ellei tiedoston varaamalle 

tilanvarausyksikölle kirjoiteta 

tietoa päälle. Poistettujen tiedostojen 

palautusohjelmilla voi 

periaatteessa palauttaa vuosienkin 

takaisia tiedostoja, jos niiden 

peuttaa kuvien 

etsimistä, sillä 

kameroiden 

käyttämä nimeämistapa 

ei 

kerro kuvan sisällöstä. 

varaama tila levyllä on säilynyt 

koskemattomana. 

Kun tiedoston katoaminen 

huomataan ajoissa, on hyvät 

mahdollisuudet onnistua tiedoston 

palautuksessa. Vahingon tapahtuessa 

on vältettävä levylle 

tallentamista. 

Pahimmassa tapauksessa levylle 

tallentaminen tai jopa palautusohjelman 

asentaminen voi 

tuhota pelastettavan tiedoston 

varaamat tilanvarausyksiköt. 

Monet ohjelmista varoittavatkin 

tästä vaarasta ja suosittelevat oh- 

Photorescuella poistettuja tiedostoja 

voi etsiä tiedostotyypeittäin. 

Imagerecall osaa näyttää poistettujen 

kuvien esikatselukuvat. Ohjelmalla 

voi lisäksi varmuuskopioida muistikortin 

sisällön.

Tyhjennetyssä roskakorissa olleet tiedostot saa takaisin esimerkiksi 

maksuttomalla Pc Inspector File Recovery -ohjelmalla. 

jelman asentamista eri levylle. 

Jotkin palautusohjelmat eivät 

vaadi asennusta lainkaan. Ne toimivat 

muistitikulta tai cd-levyltä. 

Jos pelastusohjelmaan joudutaan 

turvautumaan usein, turvallisinta 

on asentaa ohjelma valmiiksi 

koneelle tai muistitikulle. 

Palautuksen rajat 

Helpointa tiedoston palauttaminen 

on varmuuskopioista, jos 

sellaiset on tehty. Muussa tapauksessa 

avuksi tarvitaan tiedostojen 

palautusohjelma, jolla 

päästään lukemaan tiedostojärjestelmän 

kirjanpitoa tallennetusta 

datasta. 

Palautusohjelmat analysoivat 

levyosion tilanvaraustaulukkoa 

eli fatia (File Allocation Table) 

tai mft:ä (Master File Table). Tilanvaraustaulukosta 

käy selville 

tiedostojen sijainti levyosiolla eli 

mitkä varausyksiköt kuuluvat 

millekin tiedostolle. 

Tilanvaraustaulukko sisältää 

myös tiedon vapaista varausyksiköistä, 

joihin tietoa voidaan tallentaa. 

Kun tiedosto poistetaan, 

sen käyttämät tilanvarausyksiköt 

merkitään vapaiksi. Varsinainen 

tieto katoaa vasta, kun 

varausyksikköjen päälle tallennetaan 

uutta tietoa. 

Tietoa ei välttämättä tallenneta 

perättäisille tilanvarausyksiköille. 

Näin tapahtuu levyosiolla, 

joka on pirstoutunut ja kaipaisi 

eheytystä. Käytännössä onkin 

mahdollista, että jokin osa tiedostoa 

on jo ylikirjoitettu, vaikka 

tiedoston palauttaminen onnistuu 

palautusohjelmalla. 

Tiedoston eheys varmistuu vas- 

ta tiedostoa avatessa. Esimerkiksi 

kuvatiedosto, joka tiedostokoon, 

nimen ja päiväyksen perusteella 

vaikuttaa kelvolliselta tiedostolta, 

ei välttämättä avaudu kuvankäsittelyohjelmalla. 

Käytännössä 

tiedosto on silloin menetetty. 

Jos tilanvaraustaulukko on vahingoittunut, 

on tiedostojen palauttaminen 

vaikeampaa. Ainoa 

keino on lukea levyn sektoreita 

ja etsiä tiedoston aloituskohtia. 

Tätä ei voi tehdä kaikilla palautusohjelmilla. 

Hyvää onneakin 

tarvitaan, jotta tiedosto saadaan 

tällä tavoin pelastettua. 

Parhaat pelastajat 

Tiedostojen palautusohjelmia 

on sekä ilmaisia että maksullisia. 

Varsin kattavasta tarjonnasta on 

vaikea nimetä parhaita, mutta 

■ TAUSTAT 

Tiedostojen palauttaminen on 

huomattavasti varmempaa, kun 

tiedostot on varmuuskopioitu 

asianmukaisesti. Tiedostojen 

säännöllisestä varmuuskopioinnista 

on huolehdittava manuaalisesti 

tai automaattisesti ajoitettuna 

tehtävänä. Turvallisinta on tehdä 

kopiot ulkoiselle tallennusmedialle, 

jossa tiedostot ovat turvassa 

laitteistovialta tai muulta 

tietojen katoamiselta. 

Työaseman ja kannettavan tiedostojen 

varmuuskopioimiseksi 

on monia tapoja. Tiedostot voi kopioida 

lähiverkon tiedostopalvelimelle 

tai ulkoiselle kiintolevylle. 

Myös dvd ja cd ovat kelvollisia 

varmistusmedioita. 

Ilman asianmukaisia ohjelmia 

hyväksi havaittuja ohjelmia ovat 

esimerkiksi Finalrecovery, Pc 

Inspector File Recovery ja Recover 

My Files. 

Tietokone.fi -palvelun Softaalueelta 

löytyvät myös Filerestore- 

ja File Scavenger -ohjelmien 

kokeiluversiot. File Scavengerista 

on kaksi eri versiota. Pienempi 

on tarkoitettu levykkeeltä 

ajattavaksi. Myös ilmainen Restoration-ohjelma 

toimii asentamatta 

esimerkiksi muistitikulta. 

Tiedostojen palautusohjelmilla 

voi palauttaa tuhottuja tiedostoja 

kiintolevyltä, levykkeeltä, 

muistikortilta ja muilta massamuisteilta. 

Ainoa vaatimus palautusohjelmalle 

on, että se tukee 

tallennusmedian tiedostojärjestelmää. 

Useimmat palautusohjelmat 

osaavat lukea fat- ja 

ntfs-tiedostojärjestelmiä sekä 

niiden eri versioita, osaksi myös 

Linuxin tiedostojärjestelmiä. 

Ntfs on käytössä Windows 2000 

ja Xp-käyttöjärjestelmissä, fattiedostojärjestelmävanhemmissa 

versioissa. 

Palautusohjelmilla voi palauttaa 

yksittäisen tiedoston, kansion 

tai jopa poistetun levyosion. 

Useimmilla ohjelmilla on mahdollista 

palauttaa kaiken tyyppisiä 

tiedostoja. Ainoastaan valokuvien 

palauttamiseen erikoistuneet 

ohjelmat lukevat vain 

jpeg-, tiff- ja raw-kuvatiedostoja. 

Poistettujen tiedostojen haku 

Varmuuskopio auttaa aina 

varmuuskopiointi on yksinkertaisuudessaan 

tiedostojen kopioimista. 

Sopivilla ohjelmilla varmuuskopiointi 

tehostuu siten, että 

kopioinnin kohteeksi voidaan 

valita esimerkiksi vain muuttuneet 

tai uudet tiedostot. 

Säännöllinen varmuuskopiointi 

onnistuu vain ajastamalla varmistus, 

sillä kuten tiedostojen tuhoaminen, 

myös varmuuskopiointi voi 

epähuomiossa jäädä tekemättä. 

Kaikkia tiedostoja ei kannata 

varmuuskopioida. Kopioimatta voi 

huoletta jättää Windowsin sekä 

siihen asennetut ohjelmat, koska 

käyttöjärjestelmän ja ohjelmat voi 

ongelmatilanteissa asentaa asennusmedialta. 

Pääsääntöisesti varmuuskopioinnin 

kohteeksi vali- 


■ ■ ■ 

nopeutuu, kun palautusohjelmalla 

voi suodattaa haettavia 

tiedostoja tiedostotyypeittäin. 

Jos poistettuja tiedostoja on paljon, 

niitä voi etsiä tiedostonimen 

perusteella ja lajitella päivämäärän, 

tiedostokoon ja tiedostotyypin 

mukaisesti. 

Osa ohjelmista näyttää lisäksi 

tiedostokohtaisia lisätietoja, kuten 

Word-dokumenttien tekijätiedot. 

Recover My Files -ohjelmalla 

on myös mahdollista esikatsella 

poistettujen tekstitiedostojen 

sisältöä, jos tiedosto on 

luettavassa kunnossa. 

Palautusohjelmat luokittelevat 

tiedostot sen perusteella, mitkä 

ovat tiedoston palauttamisen 

edellytykset. Esimerkiksi poorstatuksen 

tiedostot ovat käytännössä 

menetettyjä lopullisesti, 

vaikka tiedosto löytyykin palautusohjelmalla. 

TK 

■ INTERNET 

Tiedonpalauttajia 

Digital Photorescue Pro 

www.objectrescue.com 

File Scavenger 

www.quetek.com 

Finalrecovery 

www.finalrecovery.com 

Imagerecall 

www.imagerecall.com 

Pc Inspector 

www.pcinspector.de 

Recover My Files 

www.recovermyfiles.com 

taan työtiedostot, kuten asiakirjat, 

taulukot ja digikuvat. Myös sähköposti 

kannattaa varmuuskopioida 

liitetiedostoineen. Joidenkin 

ohjelmien asetukset voivat olla 

myös kopioinnin arvoisia. 

Varmuuskopioinnin voi tehdä 

Windowsin omalla Varmuuskopiointi-työkalulla. 

Sillä voi varmistaa 

valitut kohteet manuaalisesti 

tai ajastetusti. Ohjelmalla ei voi 

kuitenkaan polttaa varmistuksia 

cd-levylle, vaan ne on tallennettava 

kiintolevylle. 

Myös Tietokone.fi -palvelun 

Softa-alueelta löytyy varmuuskopiointiin 

soveltuvia ohjelmia. Digikuvien 

varmuuskopioinnin voi tehdä 

esimerkiksi Acdseen kaltaisella 

arkistointi-ohjelmalla. 



■ ■ ■ 

Turvaa Officetiedostot 

urkkijoilta 

Office-tiedostoja muokataan usein monien ihmisten 

kesken. Lopulliseen tiedostoon saattaa 

helposti jäädä kätkettyä tietoa, kuten poistetut 

tekstit, tekijöiden nimet ja muokkausversiot. 

JANNE AUKIA 

Office-tiedostoihin kätkeytyneet 

tiedot saattavat aiheuttaa 

ikäviä yllätyksiä. Vastaanottaja 

voi saada eteensä luottamuksellista 

tietoa tai esiin voi 

tulla lähettäjän kannalta noloja 

kohtia, kuten raakatekstiin liittyviä 

huomautuksia. 

Mitä tietoa Office-tiedostoihin 

tallentuu? Miten tiedostoista 

saa poistettua kätketyn tiedon? 

Seuraavat vinkit toimivat suoraan 

Office XP:n englanninkielisessä 

versiossa, mutta pääpiirteissään 

samat toiminnot löytyvät 

myös muista Office-versioista. 

Korjaa Wordin asetukset 

Word-tiedostoihin voi jäädä 

tekstiä, jonka olet jo poistanut, 

mikäli tallennat ne ”Allow fast 

saves” -toiminnon (Salli pikatallennus) 

ollessa päällä. Ottaaksesi 

toiminnon pois käytöstä avaa 

”Tools”-valikon (Työkalut) 

”Options”-kohdan (Asetukset) 

”Save”-välilehti (Tallenna) ja 

varmista, että ”Allow fast saves” 

-kohta ei ole valittu. 

Tiedostoihin tallentuu myös 

oletusarvoisesti monenlaista metatietoa, 

esimerkiksi tiedoston 

tekijä ja sen luontiaika. Niiden 

poistamiseksi valitse ”Tools”-valikon 

”Options”-kohta ja sieltä 

”Security”-välilehden (Suojaukset) 

alta varmista, että ”Remove 

personal information from file 

properties on save” (Poista tiedoston 

ominaisuuksista henkilökohtaiset 

tiedot tallennettaessa) 

on valittu. Valinta vaikuttaa ainoastaan 

auki olevaan tiedostoon, 

joten toiminto on valittava 


"Remove hidden data"-työkalu näkyy 

uutena toimintona Office-ohjelmien 

File-valikossa. 

erikseen jokaiselle tiedostolle, 

josta haluat poistaa tiedot sen tekijöistä. 

Wordin kommenttitoiminto 

voi jättää tiedostoihin kätkettyjä 

kommentteja, jotka saattavat olla 

kiusallisia paljastuessaan ulkopuolisille. 

Tiedoston kommentit 

näkee valitsemalla ”View”-valikosta 

(Näytä) ”Markup”-kohdan 

(Merkintä). Jos et halua vahingossa 

tallentaa tai tulostaa 

■ INTERNET 

kommentoituja tiedostoja, kannattaa 

valita vielä ”Options”-ikkunan 

”Security”-välilehdeltä 

kohta ”Warn before printing, saving 

or sending a file that contains 

tracked changes or comments” 

(Varoita ennen muokkausmerkintöjä 

tai kommentteja 

sisältävien...). 

Asenna puhdistustyökalu 

Pelkästään Officen asetuksia 

korjaamalla ei voi olla varma, että 

tiedostot ovat täysin turvallisia. 

Tiedostojen tarkempaan siivoamiseen 

voi käyttää esimerkiksi 

Microsoftin sivuilta ilmaiseksi 

ladattavaa ”Remove Hidden 

Data”-työkalua. 

Työkalu tuo Office-ohjelmien 

File-valikkoon uuden ”Remove 

Hidden Data...”-kohdan, jonka 

avulla voi karsia tiedostosta kätketyn 

tiedon. Työkalua ei ole 

kuitenkaan erityisen miellyttävä 

käyttää, eikä se kerro, mitä se on 

tiedostosta poistanut. 

Käytä analysointityökalua 

Kun tiedoston asetukset ovat 

kunnossa, kannattaa vielä varmistaa, 

että siihen ei ole jäänyt 

mitään kätkettyä tietoa. Tämä 

onnistuu Office-dokumenttien 

analysointiohjelmalla. Workshare-yhtiön 

ilmainen Trace-työkalu 

näyttää selkeästi, mitä kaikkea 

tietoa tiedostoon on kätkettynä 

ja arvioi, oliko kätketty tie- 

Asiakirjojen turvaamistyökaluja 

Microsoftin ”Remove Hidden Data”-työkalu: 

support.microsoft.com/default.aspx?scid=kb;en-us;834427 

Microsoftin ”Office 2000 HTML Filter 2.0”-ohjelma: 

office.microsoft.com/downloads/2000/Msohtmf2.aspx 

Worksharen Trace-ohjelma 

www.workshare.com/products/trace/default.aspx 

Trace-ohjelmalla näkee, mitä kaikkea tiedostoon on kätkettynä. 

to turvatasoltaan vähäistä, melko 

vaarallista tai vaarallista. 

Vaarallisuustasot riippuvat siitä, 

minkä tyyppisestä tiedosta on 

kyse. Käytännössä esimerkiksi 

poistettu teksti esitetään aina 

turvatasoltaan vaarallisena riippumatta 

sen sisällöstä. 

Siisti Word-pohjaiset 

web-sivut 

Wordistä tallennetut web-sivut 

sisältävät usein paljon ylimääräistä 

tietoa. Office 2002:n tai 

uudemman käyttäjien kannattaa 

tallentaa web-sivut aina ”Web 

Page, Filtered” -muodossa 

(Web-sivu, suodatettu). Tämä 

poistaa kätketyn tiedon html:ksi 

tallennetuista web-sivuista. 

Lisäetuna on, että tiedostojen 

koko samalla pienenee ja niiden 

latausaika lyhenee parhaimmillaan 

alle puoleen ilman, että sisältö 

muuttuu. Office 2000:n käyttäjät 

saavat vastaavan toiminnallisuuden 

hakemalla Microsoftin 

sivuilta ilmaisen ”Office 2000 

html filter 2.0”-ohjelman. 

Jaettavat tiedostot 

pdf-muotoon 

Edelliset vinkit vähentävät selvästi 

riskiä, että Office-ympäristössä 

tehdyt tiedostot sisältäisivät 

arkaluontoista tietoa. Monesti 

kuitenkin joku vaiheista 

jää tekemättä, ja tiedostoihin jää 

tiedonmurusia, jotka voi kaivaa 

niistä esille pienellä vaivannäöllä. 

Tämän vuoksi kaikkein turvallisin 

tapa julkaista tiedostoja 

on tallentaa ne jossakin sellaisessa 

muodossa, joka poistaa 

niistä kaiken metadatan. Tämä 

onnistuu hyvin tallentamalla 

tiedosto pdf-muotoon esimerkiksi 

Adoben Acrobat -ohjelmiston 

avulla. 

TK

■ ■ ■ 

hyvät kysymykset 

Askarruttaako mieltäsi jokin tietotekniikan tehokäyttöön liittyvä kysymys? 

Lähetä kysymyksesi meille, niin viisaita päitä lyödään yhteen, saatatpa saada 

vastauksenkin. Pyrimme valikoimaan vastattavaksi kysymyksiä, joiden uskomme 

kiinnostavan laajempaakin lukijakuntaa. 

Vastaamme vain lehden sivulla, emme henkilökohtaisesti. 

Lähetä kysymyksesi osoitteeseen kysymykset@tietokone.fi 

Eroon automaattitoistosta 

■ Ärsyttää suunnattomasti joka 

kerta, kun tungen usb-muistin koneeseen 

tai kuuntelen tiettyjä cdlevyjä, 

jolla on myös dataraita, että 

Windows haluaa etsiä niiltä 

kaikkea mahdollista tietoa ja käynnistellä 

toistosoftia. Haluan vain 

”kytkeä ja käyttää”. Ei kai se ole 

liikaa vaadittu? 

Kalle Anttila 

Helpoin tapa estää ns. autoplay-ominaisuuden 

aktivoituminen on painaa 

Shift-nappula pohjaan samalla, kun 

laittaa cd-levyn asemaan tai usbmuistin 

usb-väylään. Toinen mahdollisuus 

on Resurssienhallinnassa 

(Windows explorer) klikata oikealla 

hiirennapilla asematunnusta ja valita 

Autoplay-välilehdeltä, miten haluaa 

aseman käyttäytyvän missäkin 

tilanteessa. 

Mikäli toiminnallisuudesta haluaa 

kokonaan eroon, kannattaa se hoitaa 

Group policyn kautta. Käynnistä 

Group policy klikkaamalla Käynnistä 

-> Suorita (Start->Run) ja kirjoita 

gpedit.msc. Avautuvassa hallintaikkunassa 

mene haaraan Local Computer 

Policy -> Administrative Template 

-> System, ja kaksoisklikkaa oikealta 

puolelta löytyvää ”Turn Off Autoplay”-riviä. 

Vaihda asetus kohdasta 

”Not configured” kohtaan ”Enab- 

Autoplay-toiminnon täydellinen poistaminen 

vaatii hitusen eksoottisempaa 

asetusten hallintaa. 

led”, ja määrittele ”Turn off Autoplay 

on:”valintaan ”All drives”. Nyt autoplay 

ei enää kiusaa. 

Äänen muokkaus halvalla 

■ Kävin koulussa kurssin, jolla 

opettelimme muokkaamaan ääntä. 

Käyttämämme Sound Forge -ohjelma 

on kuitenkin hirveän kallis 

opiskelijabudjettiin nähden. Voitteko 

suositella edullista mutta kattavin 

toiminnoin varustettua äänieditoria? 

Jaana Ruotsalainen 

Audacityä edullisempaa tuskin löytyy, 

kyseessä kun on ilmaisohjelma. 

Ohjelman kehittäjäyhteisön kotisivu 

on osoitteessa audacity.sourceforge.net. 

Käyttöliittymä on Sound Forgeen 

verrattuna astetta karumpi, 

mutta pienen totuttelun jälkeen 

hommat hoituvat varmasti silläkin. 

Ristiinkytketty kaapeli 

■ Haluaisin kytkeä kaksi tietokonetta 

yhteen verkkopelaamista varten. 

Tähän tarvitaan ymmärtääkseni 

ristiinkytketty verkkokaapeli. 

Minkälainen kaapeli se on? Voiko 

sen tehdä itse tavallisesta verkkokaapelista? 

Mats Sundström 

Ristiinkytketty kaapeli 

on nimensä 

mukaisesti kaape- 

Audacity on ilmainen, 

monipuolinen 

äänenkäsittelyohjelma, 

jonka saa 

niin Windows-, Linux- 

kuin Mac-käyttöjärjestelmälle. 

Ohjelman uusimman 

version saa 

myös suomeksi. 

li, jossa johdot on kytketty 

”ristiin”, kun taas 

tavallisessa verkkokaapelissa 

johdot ovat molempien 

päiden liittimissä 

samassa järjestyksessä. 

Ristiinkytketyn 

kaapelin voi ostaa edullisesti 

käytännössä mistä 

tahansa tietotekniikkaa 

myyvästä kaupasta. 

Toinen vaihtoehto on ostaa 

muutaman kympin 

hintainen pieni kytkin, 

johon saa tarvittaessa 

kiinni neljä tai kahdeksan 

konetta suorilla kaapeleilla. 

Kadonnut levyasema 

■ Koneessani on outo ongelma. 

Explorer ei näytä yhtä kiintolevyä 

graafisessa muodossa (Resurssienhallinnassa). 

Levy toimii ongelmitta, 

ja sen saa näkyviin, kun 

Resurssienhallinnassa kirjoittaa 

osoiteriville ”F:\” sekä komentotulkissa. 

Mutta kun suljen resurssienhallinnan, 

ja avaan sen uudelleen, 

tuo F-asema puuttuu kokonaan. 

Samoin sitä ei saa näkyviin 

netistä ladattaessa tai tallennetaessa 

tiedostoja kiintolevylle. 

Tietokoneen levynhallinta näyttää 

levyn sekä osioinnin oikein, mutta 

sieltäkään en ole löytänyt mitään 

sellaista asetusta, jolla tuon 

”haamulevyn” saisi näkyviin. Yritin 

etsiä rekisteristäkin asetusta, 

jossa määriteltäisiiin resurssienhallinnan 

näkymät, mutta sieltäkään 

ei löytynyt mitään järjellistä 

avainta tähän ongelmaan. Käyttiksenä 

on W2K ja turvapäivitykset 

ajettuna. 

Markku Wuorio 

Oireista päätellen on todennäköisintä, 

että koneelle on asennettu 

Tweakui-ohjelma, joka estää asematunnuksen 

näkymisen. Mene ohjauspaneelin 

(Control panel) 

Tweakui-osion ”My computer”, ”Drives” 

-asetussivulle. Klikkaa rastit 

kaikkiin asematunnuksiin. Nyt aseman 

pitäisi näkyä joka puolella. 

Varmuuskopiot 

dvd-elokuvista 

■ Onko mahdollista ottaa varmuuskopioita 

dvd-elokuvista? Levyt 

naarmuuntuvat etenkin lasten käytössä. 

Mikä ohjelma olisi toimiva 

ja halpa tai ilmainen? 

Juha Lievonen 

Erittäin toimiva ja helppokäyttöinen 

valinta on Dvd shrink. Ohjelman saa 

osoitteesta www.dvdshrink.org. 

Asenna ja käynnistä ohjelma. Laita 

dvd-elokuva dvd-polttimeen. Valitse 

vasemmasta yläkulmasta ”Open 

Dvdshrinkin avulla dvd-levyistä saa 

helposti ja nopeasti kopiot vaikkapa 

lasten käyttöön. 

disc”-nappula. Odottele hetki, kun 

ohjelma analysoi videomateriaalin. 

Mikäli käytät dual-layer poltinta ja 

-levyjä, käy vaihtamassa File -> Preferences 

-kohdasta Target DVD size: 

-asetukseksi DVD-9. Oletusasetuksena 

ohjelma olettaa, että käytössä 

on tavallinen yksikerroksinen dvd-aihio. 

Yksinkertaisimmillaan varmuuskopion 

ottaminen onnistuu painamalla 

Backup! -nappulaa ja määrittelemällä, 

tehdäänkö varmistus kiintolevylle 

hakemistoon vai valmiiseen 

ISO-tiedostoon. Muutaman minuutin 

odottelun jälkeen kiintolevyllä 

on valmis ISO-tiedosto poltettavaksi 

millä tahansa ISO-tiedostoja käsittelevällä 

poltto-ohjelmalla. 

Komentokehote 

hakemistoon 

■ Minua ärsyttää suuresti yksi 

asia graafisessa käyttöliittymässä. 

Haluan vaikkapa nimetä kaikki 

d:\mikko\kamat\musiikki\yhtye\levy\ 

-hakemistossa olevat 

wav-tiedostot uudestaan raw-päätteisiksi. 

Dos-ikkunassahan toimenpide 

onnistuu helposti renkäskyllä, 

mutta c: -levyn juureen 

avautuvasta dos-ikkunasta kestää 

ikuisuus vaihtaa oikeaan hakemistoon 

cd-käskyllä. Muistan joskus 

nähneeni niksin, jolla rekisteriä virittämällä 

explorerista pääsee suoraan 

halutun hakemiston dos-ikkunaan. 

Löytyykö tällaista? 

Kauko Taanila 

Helpoimmin ongelmasta pääsee 

asentamalla Microsoftin ”Open command 

window here”-ohjelman, jonka 

saa osoitteesta www.microsoft.com/ 

windowsxp/downloads/powertoys/ 

xppowertoys.mspx. Tämän jälkeen 

voit vain klikata hiiren oikealla napilla 

hakemistoa resurssienhallinnassa, 

ja valitsemalla”Open command 

window here” olet dos-kehotteessa 

valitussa hakemistossa. TK 



■ ■ ■ 

Nettisivut helposti 

web-hotelliin 

Kotikäyttäjän tai pienyrityksen sivustoja ylläpidetään 

yleensä ftp-ohjelmalla, jolla aineisto siirretään 

palvelimelle. Työtä helpottaa, jos molemmissa 

päissä on identtiset hakemistot, joiden kautta 

sivujen hakemistorakenne pysyy yhtenäisenä. 

TERO LEHTO 

Tavallisella ftp-siirto-ohjelmalla 

on helpointa työskennellä 

yksinkertaisten sivujen kanssa. 

Säännöllisesti ylläpidettävien ja 

isompien sivustojen kanssa toimii 

paremmin, jos web-palvelin 

saadaan ylläpitäjän Windowstyöpöydälle, 

kuten mikä tahansa 

verkkokansio. 

Tiedostonsiirto-ohjelmien perustyökaluja 

ovat lisäksi esimerkiksi 

hakemistojen luominen, kopiointi 

ja poistaminen, tietojen 

synkronointi paikallisten ja etäkansioiden 

välillä sekä kansioiden 

oikeustasojen säätäminen. 

Esimerkiksi ajettavien ohjelmien 

ja skriptien käyttö vaatii 

yleensä oikeustasojen virittämistä. 

Ftp-ohjelman graafisen valikon 

kautta tämä käy kätevämmin 

kuin komentorivipohjaisilla 

Unix-komennoilla. 

Ammattikäytössä yksi tärkeä 

puoli on tiedostosiirtojen salaus, 

etenkin jos samoja käyttäjätunnuksia 

käytetään myös muiden 

palvelinten kanssa. Hyvin tyypillistä 

on, että ftp-tunnukset ovat 

samat pääasiallisen sähköpostitunnuksen 

kanssa. Perinteinen 

salaamaton ftp-siirto lähettää 

tiedostot täysin avoimena tekstinä 

verkossa. 

ftp-tiedostosiirtoja helposti 

Smartftp 1.0 build 983.22 

Smartftp on kätevä 

maksuton ftp-siirto-ohjelma, 

joka tarjoaa samat 

ominaisuudet kuin useimmat 

maksullisetkin vaihtoehdot. 

Tavallisten siirtojen lisäksi 


Smartftp hallitsee tiedostojen sekä 

hakemistojen oikeuksien käsittelyn, 

katkenneiden siirtojen jatkamisen 

ja useammat samanaikaiset 

ftp-yhteydet. Nykyisin Smartftp 

tukee myös ssl-salausta. Ominaisuudet 

toimivat vain niitä tukevien 

palvelinten kanssa. 

Ftp-istunnot näkyvät omissa 

ikkunoissaan, jolloin ne saa pääikkunassa 

kätevästi järjestykseen. 

Kaikki siirrot menevät piiloon, 

jos ohjelman pienentää tehtäväpalkkiin. 

Smartftp 1.0 build 983 on pääasiassa 

huoltopäivitys. Parannuksia 

on tehty esimerkiksi ftptiedostolistauksiin. 

Windows: Internet ja 

tietoliikenne; 

Tiedostojen siirtotyökalut, 3,5 Mt 

Turvallisia tiedonsiirtoyhteyksiä 

Winscp 3.75 

Winscp on avoimen 

lähdekoodin ohjelma 

turvallisiin salattuihin 

tiedonsiirtoyhteyksiin. Ohjelma 

tukee scp- ja sftp-protokollia. 

Ero useimpiin salattuja yhteyksiä 

tukeviin vaihtoehtoihin on maksuttomuus 

ja toisaalta selkeä 

graafinen hiirivetoinen käyttöliittymä. 

Käyttöliittymää voidaan käyttää 

joko Windowsin resurssienhallinnan 

tapaan yhdessä ikkunassa 

tai useimpien tiedonsirtoohjelmien 

tapaan paikallisiin ja 

palvelinikkunoihin jaoteltuna. 

Ohjelma tukee kaikkia tärkeimpiä 

ftp-ohjelman ominaisuuksia, 

kuten hakemistojen ja tiedostojen 

oikeuksien käsittelyä, katkenneiden 

siirtojen jatkamista, 

Webdrive tuo ftp-palvelimen tiedostot Windowsin resurssienhallintaan. 

jonotusta ja käytettävän kaistan 

rajoittamista. 

Winscp tukee englannin lisäksi 

esimerkiksi ruotsin ja suomen 

kieliä. Asetukset tallennetaan 

projektikohtaisesti. Käyttöliittymä 

on muutenkin muokattavissa 

omien mieltymysten 

mukaisesti. 

Palvelimelta vaaditaan tuki 

sftp2- eli ssh file transfer- tai scpeli 

secure copy -protokollille, 

jotka kulkevat Unix-ympäristöissä 

ssh- ja ssh2-palvelinsovellusten 

mukana. Autentikointiin 

voi käyttää tunnuksen ja salasanan 

lisäksi dsa- tai rsa-algoritmin 

julkista avainta. 




Web-tiedostot työpöydälle 

Webdrive 6.06 

Webdrive tehostaa tiedostojen 

siirtoa ja ylläpitoa 

internetissä luomalla 

niiden virtuaalisen levyaseman 

Windowsin resurssienhallintaan. 

Palvelimen hakemistot 

ja tiedostot näkyvät kiintolevyn 

ja lähiverkon resurssien tapaan. 

Tiedostoja voidaan kopioida, 

siirtää, poistaa ja muokata 

kuin ne olisivat omassa lähiverkossa. 

Webdrive tukee useimpia ftppalvelimia, 

Frontpagen laajennuksia 

käyttäviä palvelimia ja 

monien palvelinympäristöjen 

tukemaa Webdav-rajapintaa. 

Myös anonyymit yhteydet onnistuvat. 

Yhteyksien salaus onnistuu 

ssh- ja ssl-protokollilla. 

Webdrive 6.0 parantaa tieto- 

turvaominaisuuksia salattujen 

sftp-tiedonsiirtoyhteyksien sekä 

ssh- ja Digest-autentikoinnin 

tuen ansiosta. Useiden ftp-komentojen 

toimintaa on korjattu 

ja päivitetty palvelinyhteensopivuuden 

parantamiseksi. Ohjelma 

maksaa noin 35 euroa. 




Tiedostosiirtoja palvelinten välillä 

Flashfxp 3.2.0.1080 

Flashfxp:n avulla tiedostojen 

siirto ftp-palvelinten 

välillä onnistuu helposti 

ja nopeasti. Ohjelman 

avulla voi pitää kaksi istuntoa 

käynnissä ja siirrellä tiedostoja 

palvelimelta toiselle ilman, että 

tiedostot kävisivät käyttäjän koneella 

lainkaan. 

Tiedostojen siirto on nopeampaa, 

kun niitä ei tarvitse välissä 

hakea koneelle. Ominaisuuden 

käyttäminen edellyttää, että molemmat 

palvelimet tukevat siirtoja 

palvelinten välillä. 

Flashfxp toimii myös tavallisena 

ftp-siirto-ohjelmana. 

Flashfxp 3.0 sisältää valmistajan 

mukaan yli sata uudistusta ja 

parannusta, joita ovat ssl-/tls-yhteydet 

palvelinten välillä, Windows 

XP -yhteensopivuus, palvelinhakemistojenvarmuuskopiointi 

ja tietojen palautus sekä 

tuki gigabitin verkkoyhteyksille. 

Tuorein päivtys korjaa nykyisiä 

toimintoja ja pikkuvirheitä. Ohjelma 

maksaa noin 25 euroa. 



Tiedostojen siirtotyökalut, 2,3 Mt

Ohjelmakirjaston parhaimmistoa Truecrypt salaa 

★★★★ 

Avoimen lähdekoodin 

tiedostojen salausta 

Truecrypt 3.1a 

Truecrypt on avoimen 

lähdekoodin ohjelma 

tiedostojen salaukseen, 

jolla voidaan suojata yksittäisiä 

tiedostoja, kokonaisia kiintolevyjä 

tai muita massamuisteja, kuten 

muistikortteja tai usb-muisteja. 

Ohjelma on aloittelijalle sangen 

vaikeaselkoinen, joten englanninkieliset 

ohjeet on syytä lukea 

ja sisäistää ennen käyttöä. 

Perusidea on se, että ensin valitaan 

tiedosto tai massamuisti 

(file/device), jolle luodaan sen 

jälkeen virtuaalinen asema 

(mount). Virtuaalinen asema salataan 

vahvalla salauksella, ja sen 

koko voi olla useita gigatavuja 

tiedostojärjestelmästä riippuen. 

Tuettuja salausalgoritmejä 

ovat aes-256, blowfish (448-bittisillä 

avaimilla), cast5, serpent 

(256-bittisillä avaimilla), Triple 

des, and twofish (256-bittisillä 

avaimilla) ja näiden algoritmien 

yhdistelmät, esimerkiksi aesblowfish 

ja serpent. 

Windows: Apuohjelmat; 

Käyttöoikeudet ja salaus, 640 kt 

★★★★ 

Uudistunut Google-hakupalkki 

Google Toolbar 3.0.119.3 

beta 

Suositun Googlen hakukoneen 

saa lisättyä näppärästi 

Internet Explo- 

SUOSITUIMMAT TIEDOSTOT 

reriin, jolloin se on aina käytettävissä 

ja vie silti vähän tilaa. 

Palikka toimii Internet Explorerin 

versioiden 5.x-6.x kanssa. 

Google Toolbarin kolmosversio 

on edelleen julkisessa betavaiheessa. 

Uutta on nimihaku, 

jolla voi surffata eteenpäin tarvitsematta 

tietää hakutuloksen 

url-osoitetta. Lisäksi uusi versio 

tukee erikoishakuja esimerkiksi 

kuville ja muun muassa Suomen 

Google-sivustoa google.fi. 



Hakutyökalut, 465 kt 

★★★★★ 

Windows 

1. Antivir Personal Edition 6.30.00.17, 6,0 Mt 

Maksutonta ja toimivaa virustorjuntaa 

2. Zonealarm 5.5.094, 6,5 Mt 

Suositun palomuuriohjelman 

ilmaisversio 

3. System Mechanic 5.5a, 7,6 Mt 

Windowsin huoltotyökalu uudistuu 

4. Irfanview 3.97, 874 kt 

Näppärää kuvien katselua 

5. Nero Burning Rom 6.6.0.12, 32,8 Mt 

Paras cd- ja dvd-levyjen poltto-ohjelma kehittyy 

Opera-selain uudistuu 

Opera 8.0 

Tuoreen Operan näkyvin 

muutos on jälleen 

uudistettu käyttöliittymä, 

joka tuhlaa vähemmän työpöytätilaa 

etenkin pienillä näyttötarkkuuksilla. 

Osa palkeista ja 

työkaluista on jätetty pois tai 

pienennetty. Käyttöliittymän ilmettä 

on myös hieman muutettu, 

mutta vanhakin on edelleen 

valittavissa. Graafisten mainosbannereiden 

vaihtoehtona ovat 

nyt vähemmän häiritsevät 

Googlen tekstimainokset. Mainoksista 

pääsee edelleen kokonaan 

eroon ostamalla tuotteen. 

Kokonaan uutta on mahdollisuus 

ohjata selainta puhekomennoilla. 

Toiminto vaatii luonnollisestikin 

käyttäjältä mikrofonin 

sekä erikseen asennattavan äänitoiminnallisuuspaketin.Puheoh- 

jaus kuitenkin 

toimii vain Windows 

2000 ja XP 

-käyttöjärjestelmissä. 

Uusi Opera 

osaa myös lukea 

sivuja ”robottiäänellä”. Ominaisuus 

on hyvin helppokäyttöinen: 

Maalataan luettavaksi haluttu 

teksti, ja hiiren oikeaa nappia 

painamalla saa esiin valikon, 

josta valitaan Speak. 

Käyttöliittymää on parannettu 

sikäli, että oletusnäkymässä on 

enemmän tilaa itse sivuille ja vähemmän 

ylimääräisiä palkkeja ja 

muita tilaa vieviä elementtejä. 

Ohjelma myös kertoo estetyistä 

popup-ikkunoista. 

Kahdeksannen Operan lopullinen 

julkaisu sisältää korjauksia 

beta-versioihin nähden, joten 

päivittäminen on suositeltavaa. 



Web-selaimet, 3,7 Mt 

Linux; 

Internet ja tietoliikenne, 5,5Mt 

★★★★ 

Opiskelijan ja opettajan 

lukujärjestys 

Lukkari 1.43 

Lukkari on laadukas ilmainen 

java-ohjelma, 

jolla opiskelijat ja opet- 

3 kuukauden TOP-5 

(maalis–toukokuu 2005) 

tehokkaasti 

kokonaisia levyjä, 

hakemistoja ja 

yksittäisiä 

tiedostoja. 

Linux 

1. Mplayer 1.0 pre7, 6,7 Mt 

Monipuolista videoiden katselua Linuxissa 

2. F-Prot Antivirus for Linux Workstations 

4.5.4, 2,8 Mt 

Virustorjuntaa Linuxiin kotikäyttäjälle 

3. Wine Is Not an Emulator 2005-05-24, 11,5 Mt 

Windows-ohjelmat Linuxiin 

4. Xine 1.0.1, 10,1 Mt 

Monipuolisen videotoistimen päivitys 

5. Mysql 4.1.12, 32 Mt 

Nopea relaatiotietokanta Linuxiin 


■ ■ ■ 

tajat saavat lukujärjestyksensä 

kätevästi java-puhelimeen. Ohjelma 

eroaa tavallisesta kalenterista 

siinä, että toiminnot on sovitettu 

erityisesti koulumaailman 

tarpeisiin. 

Lukkaria käytetään luomalla 

halutut kurssit, jotka sitten lisätään 

maanantaista perjantaihin 

omille aikapaikoilleen. Samaan 

aikaan voi olla useita luentoja, 

laskuharjoituksia tai muita menoja, 

kuten varsinkin korkeakouluissa 

usein onkin. Kursseja 

voidaan luoda ja muokata leikepöydän 

kautta, joten päivittäminen 

onnistuu jatkossa helpommin, 

kun tiedot on kerran syötetty. 

Ohjelma soveltuu monille periaatteessa 

peruskoulusta korkeakouluihin 

asti, mutta se on 

monipuolisuutensa vuoksi 

suunniteltu lähinnä vanhempien 

opiskelijoiden käyttöön. Avustettuna 

lapsikin osannee Lukkaria 

kuitenkin käyttää, varsinkin 

kun ohjelma on lähes suomenkielinen 

(osin puhelimen kielestä 

riippuen). 

PDA; Java, 20 kt 

WWW.TIETOKONE.FI/SOFTA 

PDA 

1. Autolock 0.5, 10 kt 

Näppäinlukitus Series 60 -puhelimiin 

2. SMS Assistant for Series 60 2.99, 22 kt 

Automaattivastaus puheluille ja 

tekstiviesteille 

3. Lukkari 1.43, 20 kt 

Opiskelijan lukujärjestys java-puhelimiin 

4. Oggplay 1.5.1, 136 kt 

Puhelimesta mp3-, ogg- ja wma-soitin 

5. Agile Messenger (Series 80) 3.30, 296 kt 

Maksuttoman pikaviestimen kommuversio 


OHJELMISTONIKKAREISTA 

ARKKITEHTEJÄ 

Ohjelmistoarkkitehtuurit 

Kai Koskimies, Tommi Mikkonen 

250 sivua, 54 € 

ISBN 952-14-0862-6 

Talentum, 

www.talentum.fi/kirjakauppa 

■ Mitä tarkoitetaan ohjelmiston 

arkkitehtuurilla ja miten se suunnitellaan 

hallitusti? Sovellukset voidaan 

laatia mahdollisimman no- 

TEHOKÄYTTÄJÄN 

KÄSIKIRJA 

Pc ja Windows XP 

– Tehokas hallinta 

Reima Flyktman, 

Matti Kiianmies 

555 sivua + cd, 58 € 

ISBN 952-5592-00-6 

Readme.fi, www.readme.fi 

■ Pc-koneen tehokas hallinta 

vaatii laitetekniikan ja käyttöjärjestelmän 

syvällistä tuntemusta. 

Siksi suomenkieliselle laitetekniikan 

perusteokselle on tarvetta. 

TEKNIIKKAA ELÄMYSTEN 

LOMASSA 

Digikuvaaja luonnossa 

Ilkka Jaakola 

224 sivua, 48 € 

ISBN: 951-846-223-2 

Docendo, www.docendo.fi 

■ Digitaalikamerat ovat tehneet valokuvauksesta 

lähes ilmaisen ja 

sen myötä yhden suosituimmista 

harrastuksista. Valtaosa kuvien 

otosta on arkipäiväistä näppäilyä ja 

VERKKOKIRJASTO 

Ellibs Library 

Ellibs Oy, www.ellibs.fi 

■ Sähköinen Ellibs-kirjasto imitoi 

kirjastolaitosta. Sinne voi ostaa digitaalimuodossa 

olevia kirjoja ja lainata 

niitä ulos verkon kautta. Kirja 

kopioidaan lainaajan kiintolevylle ja 

sitä voi lukea laina-ajan päättymiseen 

saakka. Sinä aikana teos ei 

ole saatavissa kirjastosta, ellei sitä 

ole ostettu useampaa kappaletta. 

Elektroniset kirjat ovat kopiosuojattuja 

pdf-tiedostoja. Usein myös 

tulostaminen on rajoitettua, mutta 

tekstinpätkien kopioiminen on yleen- 


■ ■ ■ 

luettua & katsottua 

Tehokas hallinta -kirjaan on koottuna 

kaikki oleellinen pc-koneiden 

sä mahdollista. Lukemiseen tarvitaan 

Acrobat Reader 7.0 -ohjelma. 

Ellibs-kirjaston on ottanut käyttöön 

250 organisaatiota, esimerkiksi 

Teknillinen korkeakoulu ja Glasgow’n 

yliopisto. Yrityksille se antaa 

mahdollisuuden hallinnoida tietovarantoaan. 

Tuhannen henkilön yritykselle 

kirjaston pystyttäminen 

maksaa noin 5000 euroa plus lainattavat 

kirjat. Sähköiset kirjat eivät 

katoa eikä niitä voi töhriä. 

Monista kirjoista on myös saatavana 

sähköinen versio. Esimerkiksi 

Ellibs-kirjakaupassa on noin 8000 

nimikkeen valikoima 70 kustantajalta, 

kertoo Ellibs Oy:n toimitusjohtaja 

Kristian Laiho. Pdf-tiedostoja 

peasti senhetkiset vaatimukset 

täyttäviksi. Vaihtoehtoisesti prosessiin 

voidaan uhrata enemmän resursseja 

ja pyrkiä laatimaan kokonaisuudelle 

kestävä arkkitehtuuri, 

joka tukee esimerkiksi uudelleenkäyttöä. 

Koskimiehen ja Mikkosen kirja 

esittelee laajasti ja monipuolisesti 

eri arkkitehtuurityylejä ja arkkitehtuurin 

merkitystä ohjelmistosuunnittelussa. 

Aihealueisiin kuuluvat 

suunnittelumallit arkkitehtuurien 

tukena, arkkitehtuurikuvausten 

laatiminen, komponentit arkkiteh- 

tekniikasta sekä Windows XP -käyttöjärjestelmän 

käytöstä. Noin puolet 

kirjasta käsittelee laitetekniikkaa ja 

loppuosa käyttöjärjestelmän hallintaa. 

Laitetekniikkaa käsittelevässä 

osassa paneudutaan muun muassa 

emolevyn, prosessorien, muistien 

ja verkkolaitteiden sekä muiden 

oheislaitteiden toimintaan. 

Laitetekniikan kirjat ovat harvoin 

kertalukemista. Siksi oleellinen 

osa kirjaa on sen hakemisto. Tässä 

tapauksessa hakemisto on riittävän 

kattava, jotta siitä on hyötyä laiteongelmien 

kanssa painiville. 

Vaikka kirja on suunnattu tieto- 

oikean harrastajan tunnistaakin kuvaukseen 

valmistautumisesta. 

Luontokuvaus on aina ollut lähellä 

suomalaisten sydäntä. Ilkka 

Jaakolan kirja lähestyy aihetta innostavasti 

ja erittäin laajalla kokemuksella. 

Hän neuvoo käytännönläheisesti 

laitteiston 

valinnassa. Valtaosa kirjasta 

kiertää kuitenkin 

tekniikan kaukaa ja keskittyy 

kuvaushetken vangitsemiseen. 

Kertomukset valmistautumisesta 

ovat herkän kauniita. 

Verkkokirjasto 

antaa mahdollisuuden 

lainata 

kirjoja ajasta ja 

paikasta riippumatta. 

Laina-ajan 

jälkeen tiedosto 

ei aukea. 

voi myös tuottaa 

yrityksen omasta 

aineistosta. 

Www.ellibs.fipalvelussa 

on kirjaston 

testisaitti, 

josta voi ilmaiseksi 

lainata 32 

kirjaa. 

KIM LEIDENIUS 

tuurin osina, tuoterungon tai kehyksen 

käytön vaikutukset sekä arkkitehtuurien 

arviointi. 

Teos sopii erityisen hyvin tilanteeseen, 

jossa tarvitaan uusia eväitä 

ohjelmistotuotannon laadun parantamiseen. 

Kokenutkin ammattilainen 

löytää uusia näkökulmia työhönsä, 

sillä mukana on paljon erilaisia 

teknologioita ja ratkaisumalleja. 

Selkeästi kirjoitettu ja runsaasti 

harjoitustehtäviä sisältävä 

kirja soveltuu hyvin myös opetuskäyttöön. 

KATRIINA KARKIMO 

koneen tehokäyttäjille, soveltuu se 

myös oppikirjaksi sekä kotikoneen 

käyttöoppaaksi. Kotimikron hallinnassa 

on apuna eteenkin kirjan 

käyttöjärjestelmää käsittelevät luvut. 

Niissä käydään läpi Windows 

XP:n asennus sekä käyttöjärjestelmän 

hallinta. 

Kirjan mukana tulevalle cd-levylle 

on koottu joukko apu- ja hyötyohjelmia 

tehostamaan tietokoneen 

hallintaa. Levyltä löytyy muun muassa 

diagnostiikka- ja tietoturvaohjelmia, 

mutta mukaan on mahtunut 

myös grafiikka- ja multimediaohjelmia. 

VESA KERÄNEN 

Hän jakaa kokemuksensa virransäästöstä 

lajituntemukseen erilaisista 

luontoympäristöistä kuvausmatkoiltaan 

Siperiasta savanneille, 

unohtamatta kotipihan tuttua autuutta. 

Hän maalailee runollisesti 

luontokuvaajan onnea ja suhtautuu 

huumorilla epäonnistumisiin. 

Jaakolan monen kymmenen vuoden 

kokemus luontokuvauksesta 

tarjoaa innostavaa lukemista ja 

houkuttaa tutustumaan luontoon 

digitaalinen haulikko tanassa. 

KIM LEIDENIUS

■ ■ ■ 

vapaalla 

TEKSTI: OLLI-PEKKA KOMONEN, KUVA: JARMO ÖSTERMAN 

Jokamummon temppupyörä 

Segway Human 

Transporter 

Yhdysvalloissa jo muutama vuosi sitten markkinoille tuotu Segway on 

viimein saapunut myös virallisesti Suomeen. Kokeilimme. millaiset 

kyydit tämä tulevaisuuden jokamiehen kulkuneuvo oikein tarjoaa. 

Tasapainoilee itsestään 

Segway HT on laite jota kehitettiin pitkään tiheän esiripun ja salailun 

suojassa. Huhuja projektista liikkui jo pitkään ennen julkaisua. 

Lääketieteen saralla ansioituneen Dean Kamenin huhuttiin keksineen 

esimerkiksi henkilökohtaisen painovoimankumoamislaitteen, 

joka käyttää polttoaineena pelkkää vettä. Aivan niin hurjiin sfääreihin 

keksintö ei yltänyt, vaan Segwayn tarkoitus on vain korvata 

auto lähialueelle suuntautuvissa matkoissa. 

Henkilökohtaisen kulkuvälineen piti mullistaa maailma, tai ainakin 

tapa jolla liikumme. Maailmaa muuttavaksi keksinnöksi aiottu 

Segway ei ole ainakaan vielä realisoitunut keksijänsä haluamalla 

tavalla ihmisten keskuuteen. 

Laite itsessään on samalla hämmästyttävän yksinkertainen, ja 

uskomattoman monimutkainen tietotekniikan ja elektroniikan taidonnäyte. 

Yhdellä akselilla ja kahdella pyörällä itsestään tasapainoileva 

skootteri tuntuu pitävän luonnonlakeja pilkkanaan. 

Pystyssä pysyminen on mahdollista viiden gyroskoopin, neljän 

pyöriä ohjaavan moottorin ja erittäin tehokkaan tietokoneen ansiota. 

Jatkuvasti kuljettajan asentoa mittaava järjestelmä korjaa 

Segwayn asentoa eikä laitetta meinaa saada millään kaatumaan. 

Tunnin matkoille 

Ensimmäinen ajokokemus Segwaylla on hämmästyttävä. Laite pysyy 

pystyssä peloissaan vatkaavan kuskin alla, vaikka maalaisjärki 

takoo, että tuo taatusti kaatuu. Hyvin pienellä etunojalla Segway 

lähtee rullaamaan eteenpäin, ja pelkkä olan yli vilkaisu riittää kytkemään 

pakin päälle. Rauhoittumalla paikalleen pysähtyy myös 

Segway. 

Huippunopeus eteenpäin mentäessä on noin 20 kilometriä tunnissa. 

Muutaman tunnin latauksella täyttyvä akku kestää samaten 

noin 20 kilometrin matkan. Akkukesto tosin riippuu hieman ajotavasta, 

sillä jarrutettaessa akkuja ladataan. Kääntösäde jää pieneksi, 

sillä erisuuntaan pyörivien renkaiden ansiosta laite kääntyy 

paikallaan. 

Alkujännityksen laukeamisen jälkeen Segwaysta tulee looginen 

jatke keholle, ja ajaminen sujuu kuin itsestään. Testattu perusmalli 

on tarkoitettu tiellä ajoon, mutta selviää myös pienistä maastoesteistä. 

Valmistajan mallistossa on myös järeämpiä ja suuremmilla 

renkailla varustettuja malleja, joilla voi uskaltautua valloittamaan 

haastavampaakin maastoa. 

Segway HT on valitettavasti tieliikennelainsäädännön mukaan 

suomalaisilla teillä lainsuojaton. Täällä kansansuosikiksi nousu vaatisikin 

ainakin lakimuutoksen, ja ehkä myös massatuotannon muassaan 

tuoman hinnan pudotuksen. 

Segway Human Transporter 

Hinta: 4225 € 

Valmistaja: Segway, www.segway.com 

Lisätietoa: Yleiselektroniikka, puh. (09) 452 621, www.yeint.fi 


Monitoiminen 

laajakaistan 

jakaja 

Zyxel Prestige 335WT yhdistää 

reitittimeen ip-paketteja 

suodattavan palomuurin, tulostimen 

jakavan palvelimen, 

wlan-tukiaseman ja 

neliporttisen 10/100 megabitin 

kytkimen. Tukiasema 

tukee standardinmukaisia 

802.11g- ja 802.11b-verkkosovittimia. 

Zyxelin valmistajakohtaisella 

Wireless g+ 

Superspeed -tekniikalla kerrotaan 

päästävän teoriassa 

125 Mbit/s tiedonsiirtonopeuteen. 

Laitteen kuluttajahinnaksi 

arvioidaan noin 

130 euroa. 

Lisätietoja: Zyxel, 

(09) 4780 8400, www.zyxel.fi 

Bluetoothkuulokkeisiin 

stereoääntä 

Bluetooth-tekniikkaan perustuville 

langattomille Creative 

CB2530 -stereokuulokkeille 

luvataan käyttöaikaa parhaimmillaan 

kahdeksan tuntia 

kahdella AAA-paristolla. 

48 kilohertsin taajuuden ja 

virheenkorjauksen pitäisi 

vähentää langattomuuden 

aiheuttamia ongelmia. 

Kuulokkeet maksavat 

noin 140 euroa. 

Lisätietoja: GNT Finland, 

(03) 213 6100, www.gnt.fi; 

Tech Data Finland, 

(09) 887 331, 

www.techdata.fi; Toptronics, 

(02) 273 4000, 

www.toptronics.fi 

Tietoturvaa 

yhdessä purkissa 

■ ■ ■ 

Cisco on lanseerannut uuden 

appliance-laiteperheen, 

jonka se uskoo yksinkertaistavan 

yritysten tietoturvan ylläpitoa. 

Cisco ASA 5500 

-sarja tarjoaa yhden laitteen 

kokonaisuuden tietoturvan 

hallintaan ja hyökkäysten 

torjumiseen. Tuoteperheen 

ensimmäiset mallit ovat 

Cisco ASA 5510, ASA 5520 

ja ASA 5540, jotka on suunnattu 

pk-yrityksistä suurten 

konsernien hajautettuihin 

ympäristöihin. 

Lisätietoja: Cisco Systems 

Finland, 0204 7061, 

www.cisco.fi 


uudet tuotteet 

Säänkestäviä kannettavia 

■ Kannettavat Panasonic 

Toughbook -tietokoneet on 

suunnattu vaativaan ammatti- ja 

harrastuskäyttöön. Valmistaja 

lupaa koneiden kestävän muun 

muassa kuumuutta, pölyä ja tärinää. 

Toughbook-mallistoon kuuluvat 

ulkokäyttöön soveltuvat 

CF-18, CF-29 ja CF-73 sekä kevyet 

toimistomallit Toughbook 

Lite CF-T2 ja CF-W2. 

Malliston järein ja tehokkain 

kone on magnesiumseoskuorella 

varustettu Toughbook CF-29. 

Liikkuvaan käyttöön suunnatus- 

Lifedriven 320 x 480 kuvapisteen 

näyttöä voidaan käyttää sekä pystyettä 

vaakasuunnassa. 

■ Fujitsu Siemens tuo markkinoille 

uuden pöytätietokoneen, 

jossa se kertoo panostaneensa 

helppoon hallittavuuteen ja niin 

sanottuihin vihreisiin arvoihin. 

Taustalla on EU:n heinäkuussa 

2006 voimaan astuva ROHS-direktiivi 

(restriction of hazardous 

substances in electrical and 

electronic equipment), joka rajoittaa 

haitallisten aineiden käyttöä 

elektroniikan ja tietotekniikan 

tuotannossa. Fujitsu Siemens 

Esprimo -koneilla on varauduttu 

uusiin säännöksiin reilusti 

etuajassa. 

Fujitsu Siemensin mukaan 

Esprimo-koneiden ympäristöys- 

Ulkokäyttöön kelpaavat 

Toughbook-kannettavat lupaavat 

kestää likaa, pölyä, 

kosteutta, tärinää ja pudotuksen 

jopa 90 senttimetristä. 

sa laitteessa on bluetooth-, 

gprs/edge- ja 

wlan-yhteydet vakiovarusteena.Gps-paikannus 

on lisävaruste. Akun 

luvataan kestävän parhaimmillaan 

kahdeksan tuntia yhdellä latauksella. 

Toughbook CF-29-, CF18- ja 

CF-73-koneiden hinnat alkavat 

noin 5500, 4000 ja 3500 eurosta. 

Kiintolevyllinen 

kämmentieturi 

■ Palmone on esittelyt ensimmäisenä 

perinteisenä pda-valmistajana 

kiintolevyn sisältävän 

kämmentietokoneen. Palmone 

Lifedrivessa on neljän gigatavun 

Toshiba Microdrive -kiintolevy. 

Lifedrive on myös Palmin ensimmäinen 

kämmenlaite, jossa 

on langattomat bluetooth- ja 

wlan-yhteydet yksissä kuorissa. 

Suorittimena on 416 megahertsin 

Intel Xscale, ja käyttöjärjestelmänä 

Palm OS 5.4 Garret. 

Lifedrivessa on mmc-, sd- ja 

Esprimo-sarjan pienet pöytäkoneet 

lupaavat hiljaisen käyntiäänen lisäksi 

ympäristöystävällisyyttä. 

tävällisyys on syntynyt useista 

tekijöistä. Ensinnäkin koneiden 

valmistuksessa ei käytetä 

lainkaan halogeeneja, ja lyijyn 

määrän on pudotettu nykyisin 

tyypillisestä 12 

grammasta alle grammaan. 

Lisäksi koneessa on käytetty 

kierrätyskelposia materiaalia, 

joiden osuudeksi ilmoitetaan 

parhaimmillaan 98 prosenttia. 

Esprimo-sarja tulee markkinoille 

kolmena mallina, Pmikrotornina, 

E-sarjan sffpöytäkotelona 

kesäkuussa ja 

Toughbook Light CF-T2- ja CF- 

W2 -mallien hinnat ovat 2900 

euroa. 

Lisätietoja: Kaukomarkkinat, 

(09) 5211, 

www.kaukomarkkinat.fi 

sdio-yhteensopiva korttipaikka, 

ja tiedostojen siirto onnistuu usb 

2.0 -liitännän kautta. Ammattikäyttöön 

Lifedrive tarjoaa MS 

Office -yhteensopivuuden, digitaalisen 

äänitallentimen, 128bittisen 

tiedostojen salauksen sekä 

kalenterin, osoitekirjan ja tehtävälistojen 

synkronoinnin. 

Palmone Lifedriven arvioidaan 

tulevan heinäkuussa kauppoihin 

549 euron hintaan. 

Lisätietoja: Dealcomp, 

(09) 4788 7777, 

www.dealcomp.fi 

Vihreä pc vastaa ympäristödirektiiviin 

C-sarjan vielä pienempänä usffkotelona 

heinäkuussa. Työasemien 

verolliset hinnat alkavat 

599 eurosta ilman näyttöä. 

Lisätietoja: Fujitsu Siemens 

Computers, 010 511 5691, 

www.fujitsu-siemens.fi

Kahden gigabitin verkkovahti 

■ Ip-verkkojen analysointi-, raportointi- 

ja valvontaohjelmistoihin 

erikoistunut Rommon 

tuo markkinoille uuden laitepohjaisen 

ratkaisun tietoliikenteen 

analysointiin ja valvontaan. 

Rommon-liikennesensorilla on 

kokoa vain 43 x 426 x 358 millimetriä, 

ja se tuo valmistajan mukaan 

kahden gigabitin suorituskyvyn 

ensi kertaa näin pieneen 

kokoluokkaan. 

Liikennesensorilla voidaan 

muun muassa paikallistaa verkosta 

matoja, viruksia ja muuta 

haittaliikenettä, torjua palvelunestohyökkäyksiä 

(dos), mita- 

■ Akusolvers on kehittänyt kierrätysosista 

kootun Linux-koneen, 

joka on tarkoitettu esimerkiksi 

palomuurikäyttöön. 

Akusolvers SCRC (Safety Center 

made out of Recycled Components) 

-nimellä kulkevan koneen 

ominaisuuksia ovat lokillinen 

palomuuri, tiedostoja tulostuspalvelin 

sekä roskapostin ja 

virusten suodatus sähköposteille. 

Kesän ja syksyn aikana koneeseen 

aiotaan lisätä muun muassa 

ip-kamera ja -puhelut, gsm-hälytystoiminnot 

sekä ulkopuoli- 

Rommonin liikennesensori tuo 

kahden gigabitin ip-verkkovahdin 

aiempaa pienempään kokoluokkaan. 

ta verkon palvelulaatua (qos), 

parantaa ip-puhepalveluiden 

laatua, paikallistaa verkosta solmukohtia 

sekä tuottaa ja varmentaa 

laskutustietoa esimerkiksi 

operaattoreiden liikennemääräistä 

hinnoittelua varten. 

Laite voidaan liittää gigabitin 

ethernet-verkkoihin sekä kupari- 

että kuituverkoista. Laitteen 

uusi ohjelmisto lupaa myös parempaa 

räätälöitävyyttä yritysten 

Hämärässä valvova verkkokamera 

D-Linkin 

verkkokamera 

valvoo myös 

hämärässä. 

■ D-Linkin uuden valvontakameran 

luvataan toimivan myös 

hämärässä. D-Link DCS-2100 

perustuu 802.11g-standardin 

langattomaan lähiverkkotekniikkaan. 

Kamera osaa reagoida liikkeeseen, 

jolloin nauhoitus 

käynnistyy ja omistaja saa halutessaan 

sähköpostitse hälytysviestin. 

Laite tukee IEEE:n standardin 

mukaisesti myös 11 megabitin 

802.11b-verkkoja, ja se voidaan 

liittää lähiverkkoon myös 10/100 

megabitin ethernet-liitännän 

kautta. Etäohjaus ja hallinta on- 

Edullinen kone kierrätysosista 

Akusolvers-koneet on rakennettu 

kierrätysosista, ja niissä 

käytetään avoimen lähdekoodin 

ohjelmistoja. 

nen I/O-väylä esimerkiksi automaatio- 

ja kodinohjausjärjestelmiä 

varten. 

Valmistaja kehuu, että kierrätysosien 

käytön ansiosta koneen 

hinta saadaan perinteisiä uusiokokoonpanoja 

edullisemmaksi. 

Ohjelmistot taas perustuvat 

avoimen lähdekoodin tuotteisiin. 

Valmistaja myöntää koneelle 

kahden vuoden takuun. 

uudet tuotteet 

tarpeisiin. 

Rommon-liikennesensorin toimitukset 

aloitetaan kesäkuun 

puolivälin jälkeen. Hinnat lähtevät 

490 eurosta kuukaudessa tai 

ostettuna 11 500 eurosta ennen 

veroja. 

Lisätietoja: SM-Networks, 

(09) 8562 0980, www.smn.fi 

ja Rommon, 

puh. (09) 8561 9966, 

www.rommon.fi 

nistuvat web-pohjaisen käyttöliittymän 

kautta. Kameralle voidaan 

antaa lähiverkossa oma iposoite, 

jolloin sen hallintaan ja 

ohjaukseen ei tarvita erillistä tietokonetta. 

Kameran 0,25 tuuman cmossensori 

kykenee 640 x 480 pikselin 

tarkkuuteen kuvien ja videoiden 

kuvauksessa. Videon kuvausnopeus 

on enintään 30 ruutua 

sekunnissa 160 x 120 pikselin 

erottelukyvyllä. 

D-Link DCS-2100G maksaa 

375 euroa. 

Lisätietoja: D-Link, 

010 3098840, www.dlink.fi 

SCRC-kokoonpanojen hinnat 

alkavat 366 eurosta. 

Lisätietoja: Akusolvers, 

(015) 680898, 

www.akusolvers.fi 

■ ■ ■ 

Nopeita 

sd-kortteja 

Kingston tuo markkinoille 

teoreettiselta lukunopeudeltaan 

tämän hetken nopeimmat 

sd-kortit. Ultimate-sarjan 

kortit on suunnattu 

lähinnä ammattitason digitaalisiinjärjestelmäkameroihin. 

Kingstonin mukaan 

uusien sd-korttien lukunopeus 

on enintään 23 megatavua 

sekunnissa ja kirjoitusnopeus 

20 megatavua 

sekunnissa. Uudet muistit 

perustuvat flash-nand-tekniikkaan. 

Lisätietoja: Kingston 

Technology Finland, 

0400 583 376, 

www.kingston.fi 

Simulointi 

paljastaa 

haavoittuvuudet 

Smilehouse on lisännyt valikoimiinsa 

uuden työkalun 

web-palveluiden tietoturvatason 

testaamiseen. Nsense 

Webscan matkii tietomurtoa 

yrittävää krakkeria 

ja etsii haavoittuvuuksia 

esimerkiksi web-palveluiden 

tietokantasovelluksista. Ratkaisu 

on suunnattu erityisesti 

yritysten extranet- ja 

intranet-sivujen, portaalien 

ja verkkokauppojen tietoturvan 

selvittämiseen. Palvelun 

hinnoittelu perustuu testien 

määrään tai vuosilisenssiin. 

Lisätietoja: Smilehouse, 

(09) 2512 210, 

www.smilehouse.fi 

Kuvaruudut 

puhtaiksi 

Lenspen Vidimax ja Digiklear 

lupaavat puhdistaa ruudut 

erityisesti rasvasta ja sormenjäljistä. 

Vidimax on 

suunnattu kuvaruutujen, kosketusnäyttöjen 

ja muiden lasipintojen 

puhdistukseen. 

Digiklear-kynät on tarkoitettu 

kameroiden, kännyköiden, 

pda-laitteiden ja muiden 

pienten näyttöjen ja optisten 

linssien putsaamiseen ilman 

myrkkyjä tai roiskeita. Vidimax 

maksaa 25 euroa ja Digiklearit 

noin 15 euroa. 

Lisätietoja: Ed-Mark, 

(09) 682 2420, 

www.ed-mark.fi 


paavo 

Minä soitan sulle illalla... 

– Herralle on soittopyyntö, vaimo ilmoittaa 

kotiin saapuessani. – Numero on lapulla 

siinä eteisen pöydällä. 

Osaan olla varuillani aina kun Paula 

herroittelee. Silloin siipallani kytee kitkeriä 

tunteita meikkua kohtaan eikä turhia 

kannata kysellä. Viisainta kai soittaa tuohon 

tuntemattomaan numeroon. 

– Hallåå, tuntematon vastaa ja välittömästi 

tunnistan hänet lähinaapuruston 

vanharouva Granholmiksi. Nielaisen 

tyhjää. Suulas ja äveriäs Granholmska on 

niitä, joiden seurassa tunnen itseni aina 

jotenkin luuseriksi. Olen selailevinani kalenteria 

ja pahoittelen, ettei atk-konsultointiin 

moneen viikkoon liikene aikaa. 

(Aika löytyy salamannopeasti, kun Paula 

potkaisee pohkeeseen.) 

– Sinä otat nyt vastaan vaikka minkä 

sortin toimeksiannon! vaimo kipunoi. 

– Herra konsultti tutkailkoon tätä pankin 

viimeisintä tiliotetta ja kertokoon, miten 

ja millä meidän perhe tästä eteenpäin 

elää. 

★★★ 

– Peremmälle, peremmälle! huhuilee 

Granholmska, kun painelen ovikelloa. 

– Yrttiteetä olen jo hauduttanut ja pistänyt 

baakkelsseja pöytään. On niin rauhoittavaa, 

että hätätilanteessa yhä voi 

naapuriin tukeutua. Tässä on tulostettuna 

se Australiasta sisarenpoika Björniltä 

saapunut sähköposti. Paavo ihan rauhassa 

lukee. 

Björn-kulta kirjoittaa ruotsiksi: ”Tädin 

pitää kiireesti hankkia compuutteriinsa 

sellainen puheluprogrammi, jota minun 

lisäkseni käyttää jo yli sata miljoonaa viisasta 

ihmistä – ja kai muutama suomalainenkin? 

Sitten me Tädin kanssa voimme 

praatata ilmaiseksi vaikka vuorokauden 

ympäri. Hali ja suukko Sydneystä!” 

– Teillä näyttää olevan lämpimät välit 

tähän sukulaispoikaan, meikku kommentoi, 

arvellen Hali-Nalle Björnin lähteneen 

viettämään villiä vaihto-oppilasvuotta 

kengurumaahan. 

– Kyllä me liian usein telefoneeraamme, 

huokaa vanharouva. – Jos suinkin 


sellainen Björnin ehdottama linja Paavoherran 

toimesta järjestyy, niin minä kyllä 

maksan, förskottiakin vaikka heti. 

Meikku kuumeisesti miettii. Tässä nyt 

pitää siis perustaa tärkeä nettipuhelinkontakti 

Tädin ja teinipojan, Suomen ja 

Sydneyn välille. Kieltämättä tuo finnileukainen 

(?) nörtti (?) on tehnyt fiksun ehdotuksen. 

Ja koska vanharouvakaan ei ole 

mikään avuton noviisi atk:n ihmemaailmassa, 

meikku ihan mieluusti päättää 

jelpata tätä poikkeuksellisen puheliasta 

täti-poika-symbioosia. Vastaaviin asennushommiin 

en ole ennen törmännyt, 

mutta kai se tästä lähtee – varsinkin 

kun asiakkaalla on laajakaista ja lihava 

lompakko. 

Valistan rouvaa, ettei sinne yli sadan 

miljoonan viisaan ihmisen sekaan 

viuhahdeta noin vain, vaan ensin pitää 

rekisteröityä tietokantaan, luovuttaa systeemiin 

oma tunnus, harkinnan mukaan 

muutakin infoa, kenties fotokin. 

– Rouva Granholm! Fruuu Graaanholm! 

huhuilen hetken kuluttua tietokoneelta. 

– Sopiiko, että imuroin netistä 

käyttöönne sen ip-puhelinohjelmista 

suosituimman? Vai olisikohan Björnpojulla 

jotain muuta mielessä? 

Ei vastausta. Meikku ryhtyy hölmistyneenä 

kiertelemään tilavaa asuntoa. Arasti 

kurkin keittiöön, makkariin, vessaan... 

Ei ketään. Seinäkello raskaasti raksuttaa, 

muuten on täysin hiljaista. Vähitellen 

alkaa melkein puistattaa tämä yllättävä 

yksinolo, ja peljästyn pahasti, kun yhtäkkiä 

olkapäähäni koputetaan. 

– Tadam!!! Mitä Paavo tykkää? Granholmska 

pyörähtelee kampaajan jäljiltä, 

hiuslakalta vahvasti tuoksuen. – Suhteilla 

sain pikakehitettyä muutaman studiokuvankin, 

kelpaavatko nämä sinne uuteen 

puhelinlinjaani? Eihän tupeeraus vaan 

litisty, jos tarvitaan jotain kuuloketta päähän 

ja mikrofonia suuhun? 

– Tämä systeemi ei ole mikään näköpuhelin, 

meikku toppuuttelee. – Puhuessanne 

sopii istua vaikka turvenaamio 

naamalla. Eikä mikkiin tarvi huutaa, 

vaikka se sukulaispoju kaukana onkin. 

Ohjelma osaa pistää ääniasiat kuntoon 

ja palvelin pyrkii löytämään nopeimman 

reitin tästä huoneesta Australiaan asti. 

Äänenne saattaa pyyhältää perille vaikkapa 

Moskovan, Kalifornian ja Singaporen 

kautta. 

– Paavo-herra saa deletoida minun 

linjaltani sen Moskova-linkin nyt jo asennusvaiheessa, 

asiakas vaatii. – En tykkää 

ajatuksesta, että jokin duuma edes huvikseen 

kuuntelee privaattipuheluitani. Ja 

miksi tämä linja ei avaudu jo? Paavo ymmärtänee, 

etten voi maksaa edes förskottia, 

ellei kontaktia synny. Minä valitsen 

nyt Björnin suoranumeron ja Paavo kysyköön 

häneltä, onko siellä päässä kaikki 

kaiuttimet ja laitteet kunnossa. 

– Aamuyötä arktisesta Suomesta! toivottelen 

tylysti luuriin. – Täti käski kysyä, 

onko päässäsi kaikki kunnossa ja toimiiko 

vehkeesi. Sori, unohdin esittäytyä. 

Meikku on tätimuorisi henkilökohtainen 

atk-konsultti, joka on hiukka väsy koetettuaan 

turhaan saada ip-yhteyksiänne 

pelaamaan. Mikä kumma nyt mättää, 

poju? Ei tämän järin vaikeaa aivojumppaa 

pitäisi oleman. 

– Härregud Paavo, nyt se yhteys tuli! 

kiekaisee Granholmska koneeltaan ja kohentaa 

tupeerattua kampaustaaan. Ruudussa 

näkyy kuva Bjoern W. Dahlgrenista. 

Oheistietojen mukaan tämä charmantisti 

harmaantunut herrasmies on Australian 

arvostetuimpia aivokirurgeja. 

Ennen kuin vanharouva kunnolla ehtii 

voip-sananvaihtoon kuuluisan (ja taatusti 

finnittömän) sukulaisensa kanssa, meikku 

ymmärtää häipyä paikalta palkkiota 

vonkaamatta. Jotenkin aavistelen, ettei 

vaatimustani puolleta ainakaan Aussilandiassa. 

TK

✁ 

■ ■ ■ 

TOIMITUS 

Päätoimittaja 

Hannu Järvinen 

Toimituspäällikkö 

Kari Haakana 

Toimitussihteeri 

Satu Summa 

Toimittajat 

Ari Karkimo 

Kim Leidenius 


Tapio Salminen 

Toni Stubin 

Tekninen toimittaja 

Olli-Pekka Komonen 

AD 

Minna Aho 

Web-ylläpitäjä 

Jaakko Mattila 

Web-toimittaja 

Tero Lehto 

GPS-autonavigaattorit: testissä uuden tekniikan kartanlukijat 

WWW.TIETOKONE.FI TIETOTEKNOLOGIAN ASIANTUNTIJA ■ 7-8/2005 ■ HINTA 6,90€ 

BISNESTÄ 

AVOIMELLA 

KOODILLA 

ELÄMÄÄ 

VERKKOPELIEN 

MAAILMASSA 

SOLARIS 10 

HAASTAA LINUXIN 

PAL.VKO 200533 

05007 

6 414888 284188 

Tk Labs -tutkimuslaboratorio 

Tekniset asiantuntijat 

Timo Helenius, Toni Kilpeläinen, Tero Mäkikangas 

Valokuvat 

Timo Simpanen, Tapio Salminen, Satu Summa 

Piirrokset ja grafiikka 

Minna Aho, Petri Rotsten, Marika Slade, Harri Vaalio 

Vakituiset avustajat 

Mikko Alapuro, Antti Aromaa, Juha Arrasvuori, 

Tommi Elo, Kenneth Falck, Pekka Helos, Pertti 

Hämäläinen, Jari Ikävalko, Jani Järvinen, Petteri 

Järvinen, Tuomas Karhu, Janne Kalliola, Katriina 

Karkimo, Mika Koivusalo, Samuli Kotilainen, Henri 

Kuokka, Antti J. Lagus, Samu Mielonen, Harri 

828418-05-07 

VERTAILU: WEB-SELAILU 

KURIIN YRITYSVERKOSSA 

digi- 

järkkärit 

0303 63 324 Voit soittaa 24 h/vrk! 

www.asiakaspalvelu.fi 

Mäkinen, Panu Mäntylahti, Eljas Nikkilä, Antti 

Nousiainen, Niko Palosuo, Päivi Passila, Manu 

Pärssinen, Jani Rosti, Jorma Satola, Jukka 

Tikkanen, Tuomas Tonteri, Jukka Vainikainen, 

Osmo A. Wiio, Kirsi Willa 

Toimituksen sihteeri 

Sari Laakkonen 

Toimituksen osoite Tietokone, PL 2, 

00040 SANOMA MAGAZINES 

Postiosoite Käyntiosoite Kornetintie 8, 

00380 HELSINKI 

Puh. (09) 120 5911 

Fax (09) 120 5799 

Sähköpostit toimitus@tietokone.fi 

Henk.koht: etunimi.sukunimi@tietokone.fi 

Asiakaspalvelu puh. 0303 63324, 

www.asiakaspalvelu.fi 

levikki 45 498 

Sanoma Magazines Finland Oy 

Tekniikkalehdet ja yritysjulkaisut 

Kustantaja Eija Toiviainen 

MEDIAMYYNTI 

Media-assistentti 

Sirkka Pulkkinen, puh. (09) 120 5921 

Myyntijohtaja Mia Kemppi 

puh. (09) 120 5996 

Painopaikka 

Forssan Kirjapaino Oy, Forssa, 2005 

ISSN 0359-4947 

24. vuosikerta 

Aikakauslehtien liiton jäsenlehti 

Asiakaspalvelunumerossamme 0303 63 324 asiakasneuvojamme palvelevat sinua 

henkilökohtaisesti arkisin klo 8.00-18.00. Mikäli asiakasneuvojamme ovat 

varattuja (ja aina klo 18 jälkeen) puhelu siirtyy palveluautomaattiin, josta saat 

selkeät toimintaohjeet. Kansiot ja muut tuotteet 0303 8191 (arkisin 8-18). 

Tilaukset, tiedustelut ja 

osoitteenmuutokset: 0303 63 324 

Tilaushinnat: 

12 kk kestotilaus, 1. jakso 82 € 65372 016 

6 kk kestotil., 1. jakso 42 € 65372 032 

12 kk määräaikaistilaus 88 € 65372 029 

6 kk määräaikaistilaus 46 € 65372 045 

Ulkomaisiin tilauksiin tulee postimaksulisä. 

Kestotilauksen säännöt 

Kestotilaus on tilaamistapa, jossa tilausmaksu 

laskutetaan sovituin laskutusvälein kulloinkin 

voimassa olevaan kestotilaushintaan, 

joka on aina edullisempi kuin vastaavan pituisen 

määräaikaisen tilauksen normaalihinta. 

Mikäli laskutusjakso on sovittu maksettavaksi 

useammissa erissä, laskutetaan maksuerät 

kunkin laskutusjakson alettua perättäisinä 

kuukausina. Kestotilaus jatkuu ilman erillistä 

uudistamista ellei tilaaja irtisano tilaustaan 

tai muuta sitä määräaikaiseksi. 

Mikäli osoitetiedoissasi on merkintä VTJ, päivitämme 

osoitteesi automaattisesti. 

Kansiot ja muut tuotteet 

0303 8 191 

Lehtikansiot, kirjat, cd-romit ja muut tuotteet 

voi tilata puhelimitse numerosta 0303 8 191. 

Avoinna arkisin 8-18. 

Kannen kuva: 

Timo simpanen 

Käytä palvelukorttia, kun 

■ Tilaat Tietokoneen itsellesi tai lahjaksi 

■ Ilmoitat osoitteenmuutoksesta 

■ Irtisanot tilauksesi 

Tilausten irtisanomiset: 

0303 63 333 

Palveluautomaatti 24 h/vrk. 

Automaattiin tehty ilmoitus päättää kestotilauksesi 

meneillään olevan laskutusjakson 

loppuun. Käyttäessäsi palveluautomaattia 

tarvitset 9-numeroisen asiakasnumerosi sekä 

5-numeroisen lehtitunnuksen lehden takakannen 

osoitetiedoista vasemmalta lukien tai 

laskusta. 

Palvelukortilla voit irtisanoa kestotilauksesi 

joko laskutusjakson loppuun tai seuraavasta 

mahdollisesta numerosta alkaen*, jolloin irtisanominen 

tulee voimaan neljän viikon kuluessa 

ilmoituksen tekemisestä. Tilauksen 

päättyessä veloitamme ennen irtisanomisen 

voimaantuloa toimitettujen lehtien hinnan. 

Jos laskutusjakso tai maksuerä on kuitenkin 

maksettu ennen irtisanomisen voimaantuloa, 

katkeaa tilaus maksetun jakson päättyessä. 

Tilauksen peruuttaminen (KSL 6:15): Uusi tilaus 

on mahdollista peruuttaa veloituksetta 

kuluttajasuojalain 6. luvun 15§:n nojalla 14 

päivän kuluessa tilausvahvistuksen tai ensimmäisen 

lehden vastaanottamisesta ilmoittamalla 

siitä Sanoma Magazines Finlandille. Toimitettuja 

lehtiä tai muita tuotteita ei tarvitse 

palauttaa. 

Asiakaspalvelu: Telefax: (09) 120 5680 

Sähköpostiosoite: 

asiakaspalvelu@sanomamagazines.fi. 

Sanoma Magazines Finland, PL 100, 

00040 Sanoma Magazines, Höyläämötie 1D, 

00380 Helsinki 

ASIAKASPALVELU 

Sanoma Magazines Finland Oy, 

Asiakaspalvelu, PL 5, 

00040 SANOMAMAGAZINES, 

asiakaspalvelu@sanomamagazines.fi 

Tilaukset: 0303 63 324, 

kirjatilaukset 0303 8 191 

Tilausten irtisanomiset / peruutukset 

0303 63 333. Ympärivuorokautinen automaattipalvelu: 

näppäile (9-numeroinen 

asiakasnumero ja 5-numeroinen tilaustunnus), 

jotka löytyvät laskusta tai lehden 

osoitelipukkeen yläriviltä vasemmalta lukien. 

Automaattiin tehty ilmoitus päättää 

tilauksen meneillään olevan tilausjakson 

loppuun. Muut asiat 0303 63 324 (osoitteen 

muutokset ym.) Osoitteenmuutokset 

tulevat voimaan viimeistään yhden ilmestymiskerran 

jälkeen ilmoituksen saapumisesta. 

Tietotekniikan liitto ry:n jäsenet: 

Osoitteenmuutokset suoraan Tietotekniikan 

liittoon. Muutoksen voi tehdä liiton 

kotisivujen kautta: www.tt-tori.fi 

sähköposti: jasenasiat@ttlry.fi 

fax (09) 4765 8595 

puh (09) 4765 8530 

Tilaushinnat: Kestotilaus 12 kk € 82 

määräaikaistilaus 12 kk € 88. 

■ Tilaukset toimitetaan force majeure 

(lakko, tuotannolliset häiriöt, alihankkijoiden 

viivästys ym.) varauksin. 

■ Kestotilaus on tilaamistapa, jossa tilausmaksu 

laskutetaan sovituin laskutusvälein 

kulloinkin voimassaolevaan kestotilaushintaan, 

joka on aina edullisempi kuin 

vastaavan pituisen määräaikaisen tilauksen 

hinta. Kestotilaus jatkuu ilman erillistä 

uudistamista ellei tilaaja irtisano tilaustaan 

tai muuta sitä määräaikaiseksi. 

■ Tietokone ilmestyy 13 kertaa vuodessa, 

joista yksi on kaksoisnumero. 

■ Lehden tilaajat ovat Sanoma Magazines 

Finlandin/SanomaWSOY -konsernin 

asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään 

asiakassuhteen ylläpitoon ja hoitoon. 

Sanoma Magazines Finlandilla ja sen 

kanssa kulloinkin samaan konserniin kuuluvilla 

yhtiöillä on lisäksi oikeus käyttää ja 

luovuttaa rekisterissä olevia tietoja perusteltuja 

käyttötarkoituksia varten (kuten 

suoramainontaa, suoramarkkinointia, etämyyntiä 

ja markkinatutkimuksia varten) 

henkilötietolain mukaisesti. Tilaaja voi 

kieltää tietojensa käytön markkinointitar- 

Mikäli olet jo tilaaja, merkitse tähän 

9-numeroinen asiakasnumerosi laskusta tai 

lehden takakannen osoitetiedoista. 

Tilauksen maksaja / Vanha osoite 

Sukunimi Etunimi 

Jakeluosoite 

Postinumero Postitoimipaikka Puhelin 

Lahjatilauksen saaja /Uusi osoite __ / __ 200__ alkaen 

Sukunimi Etunimi 

Jakeluosoite 

Asiakaspalvelu 

PL 5 

00040 Sanoma 

Magazines Finland 

koituksiin ja markkinatutkimuksiin ilmoittamalla 

asiasta Sanoma Magazines Finlandin 

Asiakaspalveluun. Rekisteriseloste 

on nähtävissä osoitteessa Sanoma Magazines 

Finland Oy, Höyläämötie 1 D, 00380 

Helsinki. Henkilötietolain 26 §:n ja 30 §:n 

mukaiset yhteydenotot tulee tehdä kirjallisina 

ja allekirjoitettuina osoitteeseen Sanoma 

Magazines Finland Oy/Asiakaspalvelu, 

PL 5, 00040 Sanoma Magazines tai 

henkilökohtaisesti rekisterinpitäjän luona. 

■ Tietokone-lehdelle voi tarjota julkaistavaksi 

artikkeleita ja käyttövinkkejä. Julkaistuista 

maksetaan palkkio, jos ne eivät 

liity yritysten normaaliin tiedotustoimintaan. 

Ennen artikkelin kirjoitusta on syytä 

ottaa yhteyttä toimitukseen päällekkäisyyksien 

välttämiseksi. 

■ Lehti ei vastaa tilaamattoman materiaalin 

säilyttämisestä eikä palauttamisesta. 

■ Julkaisemamme artikkelit, ohjeet ja vinkit 

on tarkastettu huolella, mutta emme 

kuitenkaan takaa niiden virheettömyyttä 

emmekä vastaa esiintyneistä virheistä. 

■ Lehteen tuleva aineisto hyväksytään julkaistavaksi 

ehdoin, että kustantaja saa aineistoon 

hyvän kustannustavan puitteissa 

ilman eri korvausta vapaan käyttöoikeuden 

tiedonvälitystoiminnassaan, ellei muuta ole 

nimenomaisesti sovittu. 

■ Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista 

tai muista toiminnallisista 

syistä (esim. lakko) tai asiakkaasta tai 

asiakkaan käyttämästä mainostoimistosta 

johtuvasta syystä voida julkaista, Sanoma 

Magazines Finland ei vastaa tästä 

mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. 

Sanoma Magazines Finlandin vastuu ilmoituksen 

poisjäämisestä tai julkaisemisessa 

sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta 

maksetun määrän palauttamiseen. 

Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 

8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta 

tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta 

lukien. Ilmoitusasiakas 

on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa 

(mukaan lukien liitteet) aiheuttamista 

mahdollisista vahingoista kolmannelle 

osapuolelle ja/tai Sanoma Magazines 

Finlandille. Yksityiskohtaiset ilmoitusmyyntiehdot 

saa ilmoitusmarkkinoinnista. 

■ Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä 

vain toimituksen luvalla. 

Palvelukortti 

■■■■■■■■■ 

▼ 

❑ Tilaan Tietokoneen 

❑ itselleni ❑ lahjaksi 

Kestotilaus, 1. jakso 

❑12 kk (82 €) 65372 016 ❑6 kk (42 €) 65372 032 

Määräaikaistilaus 

❑12 kk (88 €) 65372 029 ❑6 kk (46 €) 65372 045 

Postinumero Postitoimipaikka Puhelin 

Laskutus tilauksen alettua 

peräkkäisinä kuukausina 

(pienin maksuerä 12 €) 

❑ 1 ❑ 2 erässä 

Muutan tilaukseni kestotilaukseksi, 

laskutusväli ❑ 12 kk ❑ 6 kk 

Irtisanon kestotilaukseni päättymään 

❑ laskutusjakson ❑ seuraavasta nuloppuun 

merosta alkaen* 

❑ Kyllä, kiitos! Osallistun Sanoma Magazines Finlandin voimassa oleviin arvontoihin. 

Kirjepostimerkki

Kevyesti 

kantoon 

■ Tien päällä aikaansa viettävä 

ammattilainen tahtoo tietokoneekseen 

kevyen kannettavan. 

Vertailussa valmistajien 

pienimmät täysveriset sylimikrot. 

Tiedot 

turvaan 

työasemasta 

■ Yksittäisen työaseman 

tietojen varmistaminen on 

usein retuperällä. Kerromme 

parhaat tekniikat luotettavan 

varmistusratkaisun taustalle. 

Tietokone-lehti muuttaa 

Tietokone-lehden osoite muuttuu. 

10.6. alkaen uudet osoitteet ovat: 

Käyntiosoite: 

Lapinmäentie 1 

00350 Helsinki 

Toimituksen sähköpostiosoitteet ja 

puhelinnumerot säilyvät ennallaan. 

SYYSKUUSSA 

■ Langattomat projektorit 

■ Vikasietoiset peruspalvelimet 

 

Postiosoite: 

Tietokone-lehti, PL 100 

00040 Sanoma Magazines 

tulossa 

seuraava numero 

ilmestyy 17.8.2005 

Uuden tekniikan 

emolevyt 

■ Oikealla emolevyn ja piirisarjan 

valinnalla voi tietokoneen elinkaarta 

pidentää huomattavasti. Selvitämme, 

mitä piilee uusimpien emolevyjen 

kirjainlyhenteiden takana.

markkinoita toden teolla. Solaris 10 tuo raskaan sarjan ...

Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!

Delete template?

Save as template ?