markkinoita toden teolla. Solaris 10 tuo raskaan sarjan ...
markkinoita toden teolla. Solaris 10 tuo raskaan sarjan ...
markkinoita toden teolla. Solaris 10 tuo raskaan sarjan ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
GPS-autonavigaattorit: koeajossa uuden tekniikan kartanlukijat
WWW.TIETOKONE.FI TIETOTEKNOLOGIAN ASIANTUNTIJA ■ 7-8/2005 ■ HINTA 6,90€
digijärkkärit
BISNESTÄ
AVOIMELLA
KOODILLA
ELÄMÄÄ
VERKKOPELIEN
MAAILMASSA
VERTAILU: WEB-
SELAILU KURIIN
YRITYSVERKOSSA
PAL.VKO 200533
6 414888 284188
05007
828418-05-07
TESTI: ALASTI
INTERNETISSÄ
SOLARIS 10
HAASTAA
LINUXIN
Hannu Järvinen
hannu.jarvinen@tietokone.fi
”Pelikonsolit ovat
toistaiseksi pysyneet
hyvin lestissään.”
4 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005
päätoimittajalta
Peliviihdettä ja viihdepeliä
■ Tietokonepelaaminen ei ole enää asiaan vihkiytyneiden salatiedettä, vaan
massojen huvi. Viimeistään Blizzardin World of Warcraft -rooliseikkailu on
tuonut pelit sellaisiinkin koteihin ja jopa työpaikkoihin, joissa ei pelaamisesta
aiemmin tiedetty mitään. Tyypillinen pelaajakaan ei enää aikoihin ole ollut
kokiksella ja sipseillä elävä väkivaltaviihteen suurkuluttaja, vaan ihan tavallinen
ihminen, yhä useammin myös aikuinen.
Pelien vaikutukset ei rajoitu pelaajien ajankäyttöön ja unenpuutteeseen.
Viihdeteollisuudessa tietokonepeli on noussut oheistuotteesta pääasiaksi ja tietotekniikassa
pelien vaatimukset määräävät monen perustekniikan kehityksen
tahdin. Tehokkaimmat massatuotantopiirit otetaan ensimmäiseksi käyttöön
pelikonsoleissa, ja uusimmat mallinnustekniikat hyödynnetään viimeiseen
asti pelien suunnittelussa.
Verkko- ja konsolipelien ansiosta peliteollisuus on päässyt piratismin suhteen
vähemmällä kuin esimerkiksi elokuva- ja musiikkiala. Konsolipelien kopiointi
on kohtalaisen hankalaa ja uusimpien verkkopelien pelaaminen ilmaiseksi
käytännössä mahdotonta. Myös suljetut tekniikat kuten Sonyn uuden
PSP-taskukonsolin pieni optinen UMD-levy auttavat pitämään laittoman
kopioinnin aisoissa ja varmistamaan pelifirmojen liikevaihdon kasvun.
Pelikonsolit ovat toistaiseksi pysyneet hyvin lestissään eli niiden pääasiallinen
käyttö on selkeästi pelaaminen. Tähän pitäisi kaiken järjen mukaan tuleman
muutoksia. Digitaalisen konvergenssin eli yhdentymisen myötä viihdeelektroniikkalaitteet
kytkeytyvät internetiin, televisio-ohjelmaa ja dataa välitetään
yhdellä ja samalla laitteella, käyttöliittymät siirtyvät televisioruudulle ja
digitaalinen sisältö voidaan hakea miltä tahansa muistivälineeltä. Samalla kilpailu
olohuoneen kuninkuudesta kovenee.
Perinteisen pc:n mahdollisuudet nousta viihteen keskuslaitteeksi massamarkkinoilla
ovat vähäiset. Liian epävakaa ja liikaa osaamista edellyttävä järjestelmä
sekä monimutkainen ja hidas käyttöliittymä eivät kelpaa arkiseen viihdekäyttöön
muille kuin tietotekniikan asiantuntijoille ja harrastajille. Toisaalta
heillä konvergenssi on juuri pc:n ansiosta edennyt pisimmälle.
Viihdelaitteiden markkinoilla taas on aivan liian paljon erilaisia epäyhteensopivia
tekniikoita ja laitestandardeja, jotta sieltä voisi lähiaikoina ilmaantua
yhtä kaikkeen sopivaa ratkaisua. Jokaista laitetta ohjataan omalla logiikallaan
ja kaukosäätimellään. Lopputuloksena on helposti palvelinräkkiä
muistuttava laitehylly, jota vain harva kaipaa kotiinsa.
Dvd-asemalla, tehokkaalla näytönohjaimella, kiintolevyllä ja ethernet-yhteydellä
varustettu pelikonsoli sen sijaan voisi helposti venyä paljon muuhunkin
kuin pelaamiseen. Esimerkiksi Microsoftin seuraava Xbox-versio ei
tuntuisi ensinkään mahdottomalta alustalta vaikkapa Windows Media Centerille,
jota nyt kaupitellaan vain pc:lle. Vastaavasti kahdeksanytimisen Cellsuperprosessorin
vauhdittamalla PS3-laitteella voisi varmasti ajaa muutakin
kuin Playstation-pelejä.
TK
■ ■ ■
Rahaa avoimella
koodilla
40
44
46
50
OHJELMISTOT
Linuxin myötä noussut avoimen lähdekoodin aalto
ravistelee ohjelmistoliiketoiminnan perusteita. Kerromme,
kuinka liiketoiminta onnistuu avoimella alustalla.
Solaris avautuu
Solariksen uusi versio haastaa
Linuxin sen omilla aseilla.
INTERNET
Verkkopelaaminen
Laajakaistayhteys muuttaa tietokonepelaamisen
yksinäisestä nyhräämisestä
sosiaaliseksi toiminnaksi.
TESTI
Tiikeri ponnahtaa häkistään
Testissä Mac-käyttöjärjestelmän
uusin versio, Mac Os X 10.4 Tiger.
Mitä uutta tiikeri tuo?
6 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005
52
56
72
MARKKINAKATSAUS
Web-sivut hotelliin
Kerromme, miten valitaan oikea
majoitusliike www-sivustolle.
TIETOTURVA
Alasti verkossa
Kuinka tarpeellinen palomuuri todella
on? Lue, kuinka kävi suojatta verkkoon
liitetylle testikoneellemme.
MOBIILI
7-8 •2005
Digikamerat
kovaan käyttöön
30 Digijärjestelmäkameroiden edullisin luokka soveltuu jo
ammattimaiseen käyttöön. Vertailemme uudet ja tehokkaat
järjestelmäpaketit.
60
Verkon käyttö
kuriin
Testaamme eri vaihtoehdot asiattoman
web-liikenteen kuristamiseen yrityksessä.
Turvallista mobiiliviestintää
Tetra-verkot on suunniteltu viranomaisten
turvalliseen viestintään. Kuka verkkoja
käyttää ja kuinka ne toimivat?
20
22
24
69
11
12
13
14
17
sisältö
AJANKOHTAISTA
Tallennuspotti kasvaa hitaasti
Linux-into kovimmillaan suuryrityksissä
Uutta tekniikkaa langattomaan laajakaistaan
Pentium D tuplana kotiin
Nero haluaa eroon polttajan maineesta
PIKAKOKEET
76 Gps-navigaattori opastaa autoilijaa
•Garmin Streetpilot c320
79
80
81
82
84
86
87
88
27
39
71
83
ENSITUNTUMA
Microsoft Visual Studio 2005 Beta 2
Visual Studion uusi versio sisältää työkaluja
myös web- ja tietokantaohjelmointiin.
VAIKUTTAJA
Mikael Jungner
”Kaksisuuntaisuuden tuovissa
teknologioissa mhp on edelleen
ykkösvaihtoehto.”
TULEVAISUUDEN TIETOTEKNIIKKA
Videotuotanto kevenee
Digitaalinen av-tuotanto onnistuu jo kevyellä
kameralla ja kannettavalla tietokoneella.
KYTKENTÖJÄ
Laitteet vastaan ohjelmat
Erillislaitteet haastavat perinteiset konesalien
yleiskäyttöiset tietokoneet ja niiden ohjelmat.
•Magellan Roadmate 300
•Mio 269 Digiwalker
•Navman iCN 510 Premium Edition
Symantec Live State Recovery 3.0
Canon HF-DC1
Zyxel Zywall P1, HP ep9012
Steinberg Nuendo 3, Fuji Finepix F10
Samsung Syncmaster 920T
Nokia Wireless Keyboard SU-8W
TEHOKÄYTTÄJÄN VINKIT
Kadonneen tiedoston palautus
Office-tiedostot turvaan
Hyvät kysymykset
www.tietokone.fi
KOLUMNIT
Petteri Järvinen, Blogimania
Osmo A. Wiio, Missä vika?
Antti Aromaa, Tiedon kaatopaikka
Tero Lehto, Tekstiviesteistä voi oppia paljon
VAKIOT
4 Pääkirjoitus, 8 Lukijalta, 90 Luettua & katsottua,
91 Vapaalla, 92 Uudet tuotteet, 94 Paavo
97 Mediatiedot ja palvelukortti, 98 Ensi numerossa
Tietokone, lukijalta, PL 2,
00040 Sanoma Magazines
toimitus@tietokone.fi
Tietokone.fi:n
softakuvaukset
■ Olisiko mahdollista tehdä sellainen
tiedustelu, jossa kysyttäisiin
Tietokoneen nettikäyttäjiltä,
olisivatko he halukkaita
maksamaan siitä, että heillä olisi
mahdollisuus lukea ohjelmien
kuvaukset? Esimerkiksi lähettämällä
tekstiviestin johonkin numeroon
saisi mahdollisuuden
nähdä tiedot kuukauden ajan.
Sopiva hinta voisi olla esimerkiksi
2 euroa. Itse olen kaivannut
tätä mahdollisuutta sen jälkeen,
kun ohjelmakuvauksia eivät ole
saaneet muut kuin Tietokoneen
tilaajat.
Jouni Hakanen
Kiitoksia ehdotuksesta. Tutkimme
erilaisia mahdollisuuksia sisällön
myymiseen verkossa. Tekstiviestimaksaminen
on yksi mahdollinen
ratkaisu.
Toimitus
Tietokone Mobitpalvelusta
■ Onko tulossa Mobit-sovellusta
Pocketpc-laitteille? Kyselee
Qtek 9090:n omistaja.
Olli Snellman
■ Tietokone Mobit nopeasti
myös Saunalahden käyttäjille.
Vai onko kohtapuolin kenties
tulossa?
Mathias Tallberg
Tietokone Mobit lanseerattiin ensin
Series 60 -alustalle, koska se on
ylivoimaisesti käytetyin mobiilialusta
Suomessa tällä hetkellä.
Seuraamme nyt esimerkiksi palvelun
käyttäjämäärien kehitystä
ja saamaamme palautetta, ja
8 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005
Vaihtoehtoja Wordille: testissä ilmaiset tekstinkäsittelyohjelmat
WWW.TIETOKONE.FI TIETOTEKNOLOGIAN ASIANTUNTIJA ■ 6/2005 ■ HINTA 6,90€
näytönohjaimet
PCI Express tuo kaivattua lisävauhtia.
Vertailussa uuden tekniikan
grafiikkakortit.
VIRUKSET
ISKEVÄT
KÄNNYKKÄÄN
EDULLISEMPAA
LANGATTOMUUTTA
WLAN-KYTKIMELLÄ
TIEDON LOUHINTA
JALOSTAA
ASIAKASTIEDON
VERTAILU:
PIENVERKON
VARMISTUSRATKAISUT
TALOYHTIÖN
NETTIYHTEYDET
HANKINTA
KUSTANNUKSET
TEKNIIKAT
pohdimme sen pohjalta jatkokehitystä.
Tällä hetkellä Tietokone Mobit
toimii Elisan, Dna Finlandin ja
Telia-Soneran liittymillä, mutta
neuvottelemme myös muiden
operaattoreiden kanssa parhaillaan.
Emme kuitenkaan voi luvata
näiden osalta vielä aikatauluja
tai muita yksityiskohtia.
Tero Lehto
Minne katosi isp-tutka?
■ Ei ainakaan minulle näy tietokone.fi:n
isp-tutka enää missään.
Onko palvelu lopetettu vai väliaikaisesti
vain telakalla?
Tommi Koivula
Kaikki hyvä loppuu aikanaan.
Niin myös isp-tutka.
Isp-tutkan käyttö oli vähäistä ja
ylläpito työlästä, eikä järjestelmä
siltikään pystynyt kuvaamaan
kuin hyvin pienen osan laajakaistaliittymien
tilasta.
Vähäistä suosiota voi selittää
esimerkiksi se, että laajakaistaliittymissä
on muitakin osa-alueita
kuin nopeus. Esimerkiksi liittymän
toimitusaika ja vakaus saattavat
kiinnostaa kuluttajia enemmän.
Myös nopeus vaihtelee operaattoreilla
alueellisesti, kun taas
tutkassa oli lukuja vain yhdestä
Helsingin paikallispisteestä.
Tulevaisuus näyttää, mitä palveluita
tulee tutkan tilalle. Ideoita
uusille palveluille otetaan vastaan.
Jaakko Mattila, ylläpito
Tero Lehto, web-toimittaja
▲▲▲
■ ■ ■
Tarkennuksia Suseen,
osa 2
■ Kiitos, kun vastasitte edelliseen
kirjeeseeni. Minua jäi kuitenkin
ihmetyttämään muutama
asia.
Mainitsitte, että Susen 9.2 version
dvd-imagen voi imuroida
netistä. Näin minunkin mielestäni,
mutta tuon netin iso-imagen
koko on vain 3,2 Gt. Minun
dvd:lläni jo 64-bittinen hakemisto
on kooltaan 2,8 Gt ja koko
dvd:n koko 7,5 Gt.
Onko kyseessä todella sama
dvd? Sisältääko se myös tuon 64bittisen
version, ja onko siihen
paketoitu todellakin kaikki samat
ohjelmat? Ohjelmat toki voi
hakea netistä jälkikäteenkin,
mutta miten on sen jälkeen automaattipäivitysten
laita? Kun
vertailussa kuitenkin puhuttiin
myös ylläpidosta ja helppokäyttöisyydestä,
eikö asia ole mainitsemisen
arvoinen? Onko muiden
vertailtavien tuotteiden
kohdalla menetelty samoin? Toki
Linuxista saa myös vaikeasti
ylläpidettävän asennuksen tehtyä,
jos haluaa, mutta miksi vaivautua,
sillä markkinoilla on jo
sellainen ja melkein kaikilla on
varmaan siitä myös kokemuksia
ja se ei ole Linux.
Risto Vuorinen
Novell jakaa Suse 9.2 -paketoinnista
kahta dvd-levykuvaa. 32ja
64-bittiset versiot on erotettu
toisistaan. Tämä on järkevää,
sillä vain harva käyttäjä tarvitsee
molempia versioita. Kaupassa
myytävissä paketeissa on molemmat
versiot, sillä isomman
tietomäärän sovittaminen prässätylle
dvd-levylle ei lisää kustannuksia.
Kolmigigaisen tiedoston kopiointi
netistä vie vauhdikkaillakin
laajakaistayhteyksillä tuntitolkulla
aikaa. Automaattiset päivitykset
toimivat Yast-hallintaohjelman
kautta siinä missä ostoversiokin.
Koska 64-bittinen Suse
on käännetty erikseen Athlon 64 -
suorittimille lähes koko paketin
laajuudelta, ovat tiedostot ostolevylläsi
kahteen kertaan.
lukijalta
9.3-versioon voi tutustua livepaketoinnin
avulla. Tarjolla on
kaksi 1,5-gigaista levykuvaa, 64ja
32-bittisille alustoille suunnattuine
versioineen.
Panu Mäntylahti
Dvd-r-levyjen
pinnoitteesta
■ Minua kiinnostaa Tietokoneen
numerossa 2/2005 ollut
suuri dvd-r -levyjen testi. Onko
teillä minkäänlaista listaa testatuista
levyistä, mikä pinnoite
niissä on? Olen yrittänyt etsiä
kulta- tai hopeapintaisia levyjä,
mutta huonolla menestyksellä.
Artikkelista ei käynyt ilmi, millä
pinnalla mikäkin levy on.
Tommi Hakala
Kaipaamaasi listaa ei testin yhteydessä
kerätty. Dvd- ja cd-aihioiden
heijastavat metallikerrokset
koostuvat useimmiten alumiinista,
kullasta, hopeasta tai sopivasta
hopeayhdisteestä. Levyn kirjoituspuolen
väri ei ilmaise suoraan
heijastuskerroksen materiaalia,
vaan lopullinen väri riippuu
heijastuskerroksen lisäksi kirjoitukseen
käytetystä orgaanisesta
väriaineesta.
Esimerkiksi kullanväristen levyjen
heijastuskerros on kirkas, minkä
vuoksi heijastuskerroksen väri
suoraan tulee näkyviin. Vihreissä
levyissä heijastuskerros on kultainen,
mutta sinisen väriainekerroksen
vuoksi levy näyttää vihreältä.
Hopea- tai alumiinipinnoitteisten
levyjen lopullinen väri
voi väriainekerroksesta riippuen
olla sinivihreä tai syvän sininen.
Aivan suoraa lakia levyn värin ja
heijastuskerros/väriaine-yhdistelmän
välille ei kuitenkaan voida
muodostaa.
Henri Kuokka
Oikaisu
■ Numeron 6/2005 jutun Linux
langattomasti verkkoon (s. 78)
kirjoittajan nimi oli virheellinen.
Oikea kirjoittaja on Tapio
Loponen.
TK
12 IBM etsii uutta
13 Kaistaa ilman lankaa
14 Tuplaydin kotiinkin
15 Palvelupaketti puhelimeen
16 Varaudu it-rikoksiin
17 Nero nostaa profiiliaan
ajankohtaista
■ ■ ■
Tallennuspotti kasvaa hitaasti
Kamppailu maailman noin 63 miljardin dollarin
tallennusmarkkinoilla jatkuu kiihkeänä. HP
vastaa kilpailijoiden kovaan haasteeseen laajentamalla
tallennustuotteidensa valikoimaa.
ARI SAARELAINEN – LONTOO
Uudet tuotteet ja palvelut kuvastavat
HP:n uskoa siihen,
että nyt ostajat vaativat tallennusjärjestelmän
helppoa hallittavuutta,
skaalautuvuutta ja
konsolidointia.
”Laajennuksemme tarjoavat
juuri sitä, mitä asiakkaat haluavat.
Enterprise Virtual Array
eli EVA-levytallennusjärjestelmä
on planeetan yksinkertaisin”,
HP Storageworksin
EMEA-johtaja Neal Clapper
hehkutti uutuuksien eurooppalaisessajulkistustilaisuudessa
toukokuussa.
”Uskomme grid-strategiaan
ja skaalautuvuuteen. Asiakkaat
haluavat kasvua ilman rajoja,
ja tähän tarpeeseen me tarjoamme
myös ohjelmistot, joilla
voi hallita heterogeenisiä järjestelmiä”,
Clapper kertoi.
Paineet kasvussa
Uudet tuotteet myös paikkaavat
kilpailijoihin verrattuna
tuotevalikoimaan jääneitä vajeita.
Storageworks-yksikölle
on kasautunut paineita myös
heikkojen tulosten takia, sillä
toukokuisen neljännesvuosikatsauksen
mukaan yksikön
liikevaihto heikkeni kuusi prosenttia
viime vuoden jaksoon
verrattuna.
Koko tallennusalan pulmana
on, että voittomarginaalit
kuihtuvat samalla, kun myyty
tallennustila kasvaa lähes eksponentiaalisesti.
”Tallennusmarkkinat ainakin
EMEA-alueella kasvavat
kovin hitaasti. Kolme toimijaa,
HP, EMC ja Netapp, ovat kuitenkin
suoriutuneet keskimääräistä
paremmin”, IDC:n analyytikko
Claus Egge arvioi julkistustilaisuudessa.
Eggen mukaan kasvu on nyt
heikointa järeimmässä high
end -sarjassa. Parhaan menekin
hän uskoo olevan pk-yrityksissä,
joissa on riittävästi
osaamista ja kasvava tallennustarve.
HP Storageworksin EMEAalueen
strategisen liiketoiminnan
suunnittelija Debbie
Young vakuuttaa, että tilanne
HP Storageworksin Enterprise Virtual
Array 8000 -tallennusjärjestelmä
lupaa entistä lyhyempiä vasteaikoja.
Ari Saarelainen
HP Storageworksin EMEA-johtaja Neal Clapper korosti tiedon elinkaaren
hallinnan tärkeyttä.
ei herätä huolta. ”Osuutemme
on yhä kasvussa, ja olemme toimittaneet
enemmän EVA-järjestelmiä
kuin koskaan ennen.”
Eurooppa on HP:lle merkittävä,
ja yhtiö menestyy vanhalla
mantereella erityisen hyvin.
Täällä yhtiö on säilyttänyt
markkinajohtajuuden san- ja
ulkoisissa levyjärjestelmissä,
kun koko maailmassa EMC
on kirinyt ohitse. EMEA-alue
tuottaa HP:lle lähes puolet tallennuksen
liikevaihdosta.
Datasta rahaksi
Storageworksin julkistukset
liittyvät liiketoiminnan jatkuvuuteen
ja korkeaan käytettävyyteen.
Neal Clapper korostaa
myös HP:n ILM-ratkaisun eli
informaation elinkaarren hallinnan
arvoa yrityksille.
”ILM:llä yritykset voivat jalostaa
uutta bisnestä analysoimalla
tallennettua dataa. Se
tarjoaa yrityksille mahdollisuuden
nousta kilpailijoidensa
yläpuolelle”, Clapper luonnehti
palvelua.
Storageworksin laajentuvassa
Ari Saarelainen
valikoimassa kokonaan uutta
on esimerkiksi Enterprise File
Services (EFS) -palvelinklusteri,
joka on HP:n ensimmäinen
tuote enterprise-tason nasverkkoihin.
EFS:ään nivoutuu
muun muassa Wan Accelerator,
jonka väitetään pudottavan
vasteajat hitaampien yhteyksien
takana oleviin toimipaikkoihin
jopa sadasosaan. Järeän
EVA-perheen kolme uutuusmallia
4000, 6000 ja 8000 puolestaan
ovat HP:n mukaan
markkinoiden kokonaiskustannuksiltaan
edullisin levytallennusjärjestelmä.
Nauhakirjastoissa merkittävä
parannus on virtuaalikirjastojärjestelmä,
jolla voi helposti
luoda virtuaalisia nauhoja
nopeaa tiedon palauttamista
ja varmuuskopiointia varten.
Sähköpostiarkistojen käyttöä
helpottaa ratkaisu, jolla yksittäisen
sähköpostiviestin voi
löytää jopa sekunneissa miljoonien
joukosta.
Osa uusista tuotteista ja palveluista
on saatavilla heti, osa
vasta kesäkuun puolivälissä. TK
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 11
ajankohtaista
■ ■ ■
Google keksi
portaalin uudelleen
Google on esitellyt personoitavan
portaalin, joka kerää yhteen
Googlen omia palveluita, kuten
Gmail-websähköpostin, Googlen
uutishakukoneen sekä sää- ja
pörssikurssitietojen tapaisia perinteisiä
palveluja. Käyttäjä voi
personoida sivuilleen itseään
kiinnostavan kokonaisuuden. Perinteiset
portaalit yrittävät yleensä
pitää käyttäjät sivustoillaan
mahdollisimman, mutta Googlen
edustaja toteaa suorasukaisesti,
että palvelun filosofia on saada
käyttäjät pois sen sivuilta muihin
palveluihin, josta he saavat haluavansa
informaation.
Applella palovaarallisia
akkuja
Apple vetää 128 000 Powerbook-
ja Ibook-akkua pois kuluttajilta
mittavassa vaihto-ohjelmassa.
Kyseessä on jälleen akkujen
mahdollisesti aiheuttama
palovaara. Vaihto koskee 12-tuumaista
Ibook G4:a, Powerbook
G4:a ja 15-tuumaista Powerbook
G4-koneita, mutta vain tiettyjä
sarjanumeroita. Vialliset akut on
valmistanut LG Chem Etelä-Koreassa.
Lithium-ioniakkuja myytiin
lokakuusta 2004 toukokuuhun
2005. Tähän mennessä on
löytynyt kuusi tapausta, jossa akku
on aiheuttanut vaaratilanteen.
Sairaalarobotit
hoitotyössä
Puolitoistametriset Sisar Mary ja
Tohtori Robbie ovat langattoman
tekniikan RP6-sairaalarobotteja,
jotka auttavat potilaiden hoidossa
ja tutkimuksissa Lontoon St Maryn
sairaalassa. Lääkärit käyttävät
RP6:robotteja kauko-ohjaimen välityksellä
ja voivat tarkastaa potilaan
niiden kameran välityksellä.
Samalla potilas näkee robotin
näytöltä oman lääkärinsä. Potilaat
keskustelevat robottien kanssa
kaksisuuntaisesti ja voivat tehdä
kysymyksiä sekä pyytää robotilta
luettavakseen esimerkiksi
röntgen-kokeiden tuloksia.
12 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005
IBM investoi tallennukseen
HANNU JÄRVINEN
Trendin mukaisesti myös IBM hakee palveluliiketoiminnastaan
suuria kasvulukuja ja kannattavuutta,
mutta samalla yhtiö sijoittaa huomattavan
paljon rahaa ja resursseja perustekniikoiden
kehitykseen. Vanhan tekniikan uudessa soveltamisessa
myyntimiehet puhuvat mielellään innovaatioista,
mutta todelliset uudet keksinnöt syntyvät
edelleen enimmäkseen kehityslaboratorioissa.
IBM:n tutkimuksen ja kehityksen vuosibudjetti
on noin viisi miljardia dollaria eli reilut neljä
miljardia euroa, ja sitä kuluttaa noin 3000 työntekijää
kahdeksassa tutkimuskeskuksessa. Yksi tärkeistä
päämääristä on tietokoneiden tehostaminen,
johon yhtiö uskoo päästävän yhtäältä rinnakkaistuksen
ja toisaalta miniatyrisoinnin kautta.
Edellistä edustavat muun muassa Austinissa
kehitettävät uudet prosessoriarkkitehtuurit, jälkimmäistä
esimerkiksi Zürichissä tutkittavat hiilinanoputket
eli fulleriinit.
Tutkimustyö poikii paitsi loputtomasti patentteja,
myös uusia tuotteita. Powerpc-prosessoriarkkitehtuuri
saa tänä vuonna rinnalleen uuden
Cell-prosessorin, jonka ensimmäinen sovellus on
näillä näkymin Sonyn loppuvuodesta markkinoille
tuleva PS3-pelikonsoli. Myös Microsoftin
hiljattain esitelty Xbox 360 -konsoli luottaa IBM:n
Pingviini etenee
suuryrityksissä
ARI KARKIMO
Vaikka Linuxin läpimurtoa on odotettu vuosia,
on sen polulla vielä melkoisesti esteitä. ”Sertifioinnit
ja tukipalvelujen lisääntynyt tarjontaa
ovat lisänneet Linuxin uskottavuutta suuryrityksissä,
mutta kotikäyttäjiltä ja pienyrityksiltä vaaditaan
yhä paljon omaa aktiivisuutta”, Suomen
Linux-käyttäjien yhdistyksen puheenjohtaja Arto
Teräs kuvailee tilannetta.
Teräs selvitteli Linux-käytön tilannetta toukokuussa
HP:n Linux Forumissa pitämässään katsauksessa.
”Kun Linux-harrastaja lähtee tietokoneostoksille,
hän joutuu itse selvittämään, tukevatko
laitteet Linuxia. Pienyrittäjä puolestaan näkee
kauppaan mennessään koneessa tarran, jossa
valmistaja suosittelee Windows XP:tä, joten hän
tuskin Linuxia valitsee.”
Teräksen mukaan kunnissa ja valtionhallinnossa
kiinnostus avoimen koodin ohjelmistoihin on
suuri, ei vähiten taloudellisista syistä. ”Monella taholla
tehdään selvityksiä ja kokeiluita. Suurimpia
esteitä siirtymälle ovat osaajien ja suomennosten
puute sekä se, että muutos on aina vaikeaa.”
HP vakuutteli foorumin osallistujille sitoutumistaan
ja kiinnostustaan avoimen koodin ohjelmistoihin
useammallakin suulla. Pääpuhujaksi oli
Tehosiruille on kysyntää
erityisesti pelimaailmassa.
Kuvassa kolmenPowerpc-prosessorin
vauhdittama uusi
Xbox 360 -konsoli.
siruihin: sitä vauhdittaa
peräti kolme 3,2 gigahertsinPowerpc-prosessoria.
IBM itse kutsuu Celliä
”yhden sirun superkoneeksi”,
mitä se kieltämättä
ainakin teknisten
tietojen perusteella
muistuttaakin. Prosessorissa
on 64-bittinen Power-ydin, joka ohjaa ja valvoo
kahdeksan muun prosessorin toimintaa. Paperilla
suorituskykyarvot näyttävät huimilta: 256
gigaflopsia eli miljardia liukulukuoperaatiota sekunnissa
4 gigahertsin kellotaajuudella. Valmistaja
lupaa uuden prosessorinsa olevan myös vähävirtainen
ja hyvin skaalautuva.
Todellisiin superkoneisiin on toki vielä matkaa.
Muun muassa proteiinien ja ydinkokeiden mallintamiseen
sopiva Blue Gene -superkone laskee
jo peräti 77 teraflopsin nopeudella eli noin 300
kertaa niin nopeasti kuin Cell.
TK
Arto Teräs
Suomen Linuxkäyttäjien
yhdistyksestä
myöntää, että
pingviinillä on
vielä edessään
liukas polku.
hankittu yhtiön Linux-ohjelmasta vastaava teknologiajohtaja
Bdale Garbee.
”Linux on vahvasti kuvioissa niin talon sisäisessä
käytössä kuin tuotteissakin. Kaikki HP.llä käyttävät
Linuxia päivittäin muun muassa webiä, sähköposteja
ja pikaviestintä tarvitessaan. Olemme
monin tavoin sitoutuneet Linuxiin ja avoimen
koodin projekteihin, meillä on muun muassa 6500
koulutettua Linux-asmmattilaista”, Garbee kertoo.
HP:n Linux Forum keräsi Helsingin Messukeskukseen
yli 400 it-alan asiantuntijaa ja päättäjää.
Se oli osa HP:n EMEA-alueella järjestämää, helmikuussa
alkanutta ja 20 maata kattavaa Linuxkiertuetta.
Järjestelyissä olivat mukana monet
merkittävät Linux-toimijat kuten Redhat, Novell,
Oracle ja Nordicmind.
TK
Kuva: Microsoft
Ari Karkimo
Ari Karkimo
Flash-ofdm pyrkii
langattomaan
laajakaistakisaan
KARI HAAKANA
Nmt-käytöstä vapautuneelle 450 MHz:n taajuudelle
olisi ottajia. Liikenneministeriöltä
toimilupaa taajuusalueelle on hakenut seitsemän
yrittäjää, joista luvan saaja olisi tarkoitus saada
selville ennen juhannusta.
Valtiovallan puolelta taajuuden täyttävää tekniikkaa
ei ole rajattu. Käytännössä taajuudesta ja
toimiluvasta kilpailee kaksi tekniikkaa, cdma450
ja lyhennehirviö Flash-ofdm (fast low-latency
access with seamless handoff – orthogonal frequency
division multiplexing)
Cdma450 on lähinnä umts-tekniikan kanssa
kilpaileva kolmannen sukupolven matkaviestintekniikka.
Flash-ofdm taas on mobiilikäyttöön
tarkoitettu laajakaistatekniikka. Näin asian näkee
ainakin Flash-ofdm-tekniikkaa valmistavan Flarionin
Euroopan markkinointijohtaja Joe Barrett.
Langattoman laajakaistan tulevaisuutena
rummutettua wimax-tekniikkaa Barrett taas pitää
niche-ratkaisuna, joka ei sovellu mobiilikäyttöön.
”Eikä markkinoilla vielä ole wimax-laitteitakaan.
Lisäksi wimax vaatii vielä runsaasti testaamista
operaattoreilta”, Barrett heittää.
Laajakaistabisnes ei kestäisi
vaihtorulettia
Capgeminin
Jarmo Nykänen
neuvoo
laajakaistaoperaattoreita
kilpailemaan
asiakkaista
palveluilla, ei
hinnoilla.
ARI KARKIMO
Tiukka hintakilpailu
ja asiakkaiden
matala kynnys
operaattorinvaihdolle
ovat ajaneet
mobiilioperaattorit
ahtaalle. Laajakaistan
tarjoajille vastaava
kehitys olisi
turmiollista, alan
näkymiä luodanneen
konsulttiyhtiö
Capgeminin myyntijohtaja
Jarmo Nykänen
varoittaa.
”Vuotuinen asiakasvaihtuvuus on nyt noin 20
prosenttia, jos se nousee lähellekään mobiilimarkkinan
noin 40 prosentin tasoa, keskimääräinen laajakaista-asiakas
tuottaa pahimmillaan operaattorille
satojen eurojen tappiot”, Nykänen sanoo.
Capgeminin selvityksen mukaan laajakaistabisnes
on jo nyt heikosti kannattavaa tai jopa tappiolista.
Kun liittymän kytkentä maksaa noin 150
Flash-ofdm-tekniikkaa
käyttäviä verkkokortteja
valmistaa
Flarionin itsensä lisäksi Siemens.
Flash-ofdm sen sijaan olisi Barrettin mukaan jo
kypsää tekniikkaa. Laajoja käyttötestejä tekniikalla
ovat jo tehneet Nextel ja T-Mobile. Suomessa
vastaavia kokeiluja ei vielä ole ollut, mutta 450
MHz:n toimilupaa anonut Saunalahti on kertonut
havittelevansa toimilupaa juuri Flash-ofdmverkkoa
varten. Kaupallisessa käytössä olevia
verkkoja maailmalla on vasta yksi Yhdysvalloissa.
Toisen verkon on tarkoitus nousta Eurooppaan
vielä tänä vuonna.
Flash-ofdm-verkon nopeus olisi Prosessorilehden
haastatteleman Saunalahden liiketoimintajohtajan
Panu Lehden mukaan puolesta megabitistä
yhteen megabittiin. Saunalahden ideana on
toteuttaa lähes sadan prosentin verkkopeitto haja-asutusalueille
noin 400 tukiaseman avulla. Tukiasemat
pystyttäisiin asentamaan nykyisiin gsmtukiasemien
mastoihin.
Flarionin tekniikkaan perustuvia verkkokortteja
ja modeemeja ei vielä ole sankoin joukoin markkinoilla.
Yhtiön omien korttien lisäksi ainut valmistaja
tällä hetkellä on Siemens, mutta Barrett uskoo
valmistajia tulevan lisää jo vuoden kuluessa. TK
euroa ja asiakkaan hankinta sekä suhteen ylläpito
noin 200 euroa, mobiililiittymistä tuttu vaihtoruletti
johtaisi katastrofiin.
Laajakaistamarkkinat ovat kypsymässä, joten
uusia asiakkaita joudutaan houkuttelemaan kilpailijoilta.
Capgemini suosittelee, että operaattorit
ryhtyisivät muualla Euroopassa hyväksi koettuun
tapaan etsimään kilpailukeinoja muualta
kuin hinnasta.
Siellä kehitetään ja markkinoidaan paketteja,
joissa asiakas saa operaattorilta sekä laajakaistayhteyden,
halvat internet-puhelut että televisiopalvelut.
Samaan pakettiin ollaan usein nivomassa
myös mobiilipuhetta.
”Kokonaisuuksia tarjoamalla on asiakasvaihtuvuuden
todettu pienenevän jopa 50 prosenttia,
mikä parantaa kannattavuutta merkittävästi. Pakettien
on havaittu lisäävän myös lisäävän myyntiä
sekä kasvattavan liittymäkohtaista liikevaihtoa”,
Jarmo Nykänen kertoo.
Capgemini uskoo, että niin sanotut triple-play -
palvelut, joissa puheliikenne ja tv-tarjonta yhdistetään
laajakaistaliittymään, lisääntyvät Suomessakin.
Nyt tällaisia kokonaisuuksia tarjoavat muun
muassa Maxinet, HTV ja Kuopion Puhelin. TK
ajankohtaista
■ ■ ■
Tiikerin Dashboard
kiinnostaa
Mac OS X 10.4 Tiger -käyttöjärjestelmän
Dashboard-ohjelmisto
on saanut nopeasti suuren suosion.
Dashboardin widgettejä eli
miniohjelmia tai ”vempaimia” on
ilmestynyt lyhyessä ajassa useita
satoja kappaleita. Mahdollisuus
luoda suhteellisen yksinkertaisesti
omia vempaimia ja jakaa niitä
Mac-käyttäjille tuntuu olevan suosiossa.
Osa vempaimista on hyödyllisiä,
kuten erilaiset laskimet,
sanakirjat tai aikatauluvempaimet.
Osa on täysin hyödyttömiä,
kuten esimerkiksi vempain, joka
simuloi auton kojelaudalla tanssivaa
hulahula-tyttö-lelua.
HP pyrkii
pelimarkkinoille
HP aikoo tunkeutua pelikonsolien
markkinoille yhdistämällä
perinteisen pc-koneen ja pelikonsolin.
Yhtiö on myös avannut internetissä
HP Games -portaalin,
joka tuo kuluttajien ladattavaksi
yli sata tietokonepeliä. Tavallisista
pc-koneista poiketen HP Games
PC Console -ominaisuuksilla
varustetut tietokoneet ovat nykyisten
pelikonsolien ja pelikäyttöön
modifioitujen pöytäkoneiden
kaltaisia. HP:n mukaan tarkoitus
on houkutella erityisesti
satunnaisia pelaajia, joille pelipalvelun
käyttö on helpompaa
kuin pelien ostaminen kaupasta.
Valtio köllähtää
Patjalle
Valtiovarainministeriö ja Valtioneuvoston
kanslia ulkoistavat
käyttäjätukensa ja noin sadan
valtioneuvoston järjestelmissä
käytettävän palvelimen käytettävyyspalvelut
Fujitsulle. Fujitsun
Patja-toimintamallin pohjalta
räätälöity palvelusopimus solmittiin
valtioneuvoston tietohallintoyksikön
kanssa. Yksikkö tuottaa
tietohallintopalvelut Valtiovarainministeriölle
jaValtioneuvoston
kanslialle sekä lisäksi yhteiskäyttöisiä
valtioneuvoston järjestelmiä
ja infrastruktuuria koskevat
palvelut kaikille ministeriöille.
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 13
ajankohtaista
■ ■ ■
Suupohja
seutuverkottuu
Suupohjan nopean seutuverkon
rakennustyöt alkoivat toukokuussa.
Monipalveluverkko yhdistää
alueen viisi kuntakeskusta sekä
niiden yli 40 kylää. Siinä data,
internet-yhteys, puheliikenne,
liikkuva kuva ja digi-tv kulkevat
saman verkon kautta. Seutuverkon
avulla tuotetaan uusia kunnallisia
palveluja verkossa esimerkiksi
vanhustenhuoltoon,
opetus- ja kulttuuritoimeen sekä
sen uskotaan luovan alueen yrittäjille
kilpailukykyä. Monipalveluverkon
ratkaisut yhdistävät internetin
perusteknologiaa suljetun
yritysverkon turvallisuuteen.
Star Wars karkasi
heti nettiin
Uunituore Star Wars: Episodi III
- Sithin kosto levisi heti sen avajaisnäytöksien
aikaan nettiin vertaisverkoissa
jaeltavaksi Hollywoodin
elokuvatuottajien suureksi
harmiksi. Ainakin kahta versiota
teatterissa esitettävästä leffasta
oli tarjolla Bittorrent-tiedostonjakoina.
Reutersin mukaan toinen
versioista oli jo vertaisverkkojakelussa
ennen ensimmäistäkään
teatteriesitystä, mikä antaa
aihetta epäillä leffakopion vuotaneen
suoraan elokuvateollisuudesta
eikä niinkään teatterissa
esitettävän elokuvan salakopioinnista.
Piratismi laskussa
Piratismin määrä tuntuu olevan
laskussa, mutta sen ohjelmistoteollisuudelle
aiheuttamat tappiot
kasvavat. Näihin tuloksiin
päädyttiin tuoreessa piratismitutkimuksessa,
jonka ohjelmistovalmistajien
etujärjestö BSA on teettänyt
IDC-tutkimusyhtiöllä. Vuoden
2004 piratismitaso oli laskenut
Emea-alueella kahdella prosenttiyksiköllä
edellisvuodesta,
mutta on yhä 39 prosenttia. Tutkimuksessa
päätellään, että ohjelmistoteollisuudelle
aiheutuvat
tappiot olisivat 12,4 miljardia euroa,
2,4 miljardia enemmän kuin
edellisenä vuonna.
14 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005
Pentium tulee tuplana digikotiin
TONI STUBIN
Intel on viime aikoina panostanut runsaasti
uuden suoritintekniikan tuomiseen
toimistoista ja palvelinhuoneista kuluttajien
olohuoneisiin. Uusi Pentium D
-prosessori on Intelin pelinavaus kuluttajakäyttöön
suunnattujen kaksiydinprosessorien
markkinoilla. Hieman aikaisemmin
kauppojen hyllyille ehti peli- ja muuhun tehokäyttöön
suunnattu Pentium Extreme Edition 840.
Molemmille prosessoreille on yhteistä kahden
megatavun L2-välimuisti (megatavu per prosessoriydin),
800 megahertsin järjestelmäväylä sekä
3,2 gigahertsin huippukellotaajuus. Extreme Edition
tukee myös hypersäikeistystä eli hyperthreading-tekniikkaa,
mutta Pentium D:ssä tätä ominaisuutta
ei ole.
Uudet prosessorit vaativat uuden piirisarjan.
Extreme Edition toimii yhdessä Intel 955X
Express -piirisarjan kanssa. Pentium D:n kumppanina
on Intel 945G Express, josta on tarjolla
myös ilman integroitua GMA 950 -grafiikkapiiriä
toimitettava 945P.
945-piirisarjan teknisiin ominaisuuksiin kuuluu
muun muassa tuki kahdeksankanavaiselle äänentoistolle,
pci express -väylätekniikalle, kaksikanavaiselle
667 megahertsin ddr2-muistille,
OLLI-PEKKA KOMONEN – TUKHOLMA
Vastikään 25-vuotissyntymäpäiviään viettänyt
Iomega on kasvanut laaja-alaiseksi tallennustarpeiden
täyttäjäksi. Kymmenvuotiaan Zip-levyn
jälkeen yritys on tuonut markkinoille erilaisia digiajan
ratkaisuja vaihtelevalla menestyksellä. Vuosituhannen
alun harhailujen jälkeen fokus on
kristallisoitunut puhtaasti tallennustuotteisiin.
Vahva digitaalisen median konvergenssi ei ole
jäänyt yrityksen johdossa vaille huomiota, ja Iomega
aikookin hankkia kasvua seuraavaksi konttoreiden
sijasta olohuoneesta.
Iomegan Euroopan myyntijohtaja Romain
Cholat uskoo keskitetyn tallennuksen lyövän läpi
kodeissa viimeistään ensi vuonna. ”Tällä hetkellä
monet ajattelevat nas-laitteita pelkästään yrityskäyttöön
suunnattuina. Meillä on tarjota hyvin
pienikokoinen ja hiljainen wlan-yhteydellä varustettu
laite, jonka kapasiteettia voi vielä laajentaa
usb-liitännän kautta myöhemmin. Uskon että tämänkaltaisia
laitteita hankitaan koteihin, ja niihin
tallennetaan elokuvia, musiikkia ja valokuvia. Sen
jälkeen sisältö on käytettävissä missä tahansa tietokoneessa,
olohuoneessa, työhuoneessa tai vaikka
lastenhuoneessa. Toivomme että myös elokuvayhtiöt
ymmärtävät mikä potentiaali kotien digitalisoitumisessa
piilee. En pidä mahdottomana
ajatusta että esimerkiksi ‘kotinassin’ ostaja saisi
Pentium Extreme Edition 840 tarjoaa kahden ytimen
säikeistettyä huippusuorituskykyä esimerkiksi pelaajille.
Pentium D -versio on varsin samankaltainen, mutta
siitä puuttuvat hyperthreading-ominaisuudet
Matrix storage -tekniikalle ja kolmen gigabitin serial
ata II -kiintolevyliitännälle.
Intel markkinoi uutta suoritintekniikkaansa
kotien viihdekeskusten sydämeksi. Yrityksen näkemyksen
mukaan monen ytimen prosessori
mahdollistaa sen, että yhdeltä pc:ltä voidaan reitittää
vaikkapa ääntä, kuvaa ja pelejä samaan aikaan
eri huoneisiin. Kun ydinperhe ennen kokoontui
aterian jälkeen yhdessä television ääreen,
uudessa digikodissa jokainen puuhailee omiaan
suljettujen ovien takana.
Intel uskoo vahvasti kahden suoritinytimen
tekniikan vauhdikkaaseen yleistymiseen. Yrityksen
teknologia-asiantuntijan Tommy Rydendahlin
mielestä tuplaytimistä tulee uusien pc:iden vakio-ominaisuus
vuoden loppuun mennessä. TK
Myös Iomega haluaa olohuoneeseen
Romain Cholat
uskoo, että tallennusratkaisut
saavat sijansa
kodeissakin.
laitteen mukana
kupongin
jolla voisi ladata
kymmenen
elokuvaa ilmaiseksi.”
Myös viime
vuonna esitelty
Rev-tekniikka on siirtymässä varmistusratkaisusta
kotikäyttöön. ”Haluamme ehdottomasti tehdä
Revistä standarditallennustekniikan – jopa käytetymmän
kuin Zip on. Tällä hetkellä Rev on käytössä
korvaamassa nauhoja nauha-asemissa, sekä
eräässä nas-tuotteessamme. Neuvottelemme kuitenkin
koko ajan erilaisista sopimuksista esimerkiksi
pc-valmistajien kanssa, ja yritämme saada
teknologiaa ujutettua myös perinteisen pc-maailman
ulkopuolelle.”
Sopisiko Rev-levy siis esimerkiksi digitv-virittimen
tallennusmediaksi? ”Ehdottomasti, tämänkaltaisia
ratkaisuja tulemme näkemään markkinoilla
hyvin pian.”
TK
Kuva: Intel
Kuva: Iomega
Tero Lehto
Nokia Enterprise Summit
Älypuhelimet it-osaston hallintaan
Fujitsu Servicen telepalveluiden johtaja Juha Korsimaa
esitteli Nokian kanssa ratkaisua yritysten älypuhelinten
tuomiseksi osaksi it-infraa.
TERO LEHTO – BERLIINI
Nokia järjesti toista kertaa Enterprise Summit
-tapahtuman, jossa se esitteli asiakkailleen ja
kumppaneilleen yritysten langattomia tuotteita ja
visioita. Tarjolla oli monia kiinnostavia esimerkkejä
siitä, miten yritykset ovat uudistaneet liiketoimintansa
prosesseja tai parantaneet asiakaspalveluaan
työntekijöiden ja tietojärjestelmien paremmalla
tavoitettavuudella.
Nokia esitteli itse Ventures-organisaationsa eli
yrityshautomonsa kehittämän ratkaisun, jolla yritysten
älypuhelimet saadaan it-osaston hallintaan.
Nimellä Nokia Local Business Connectivity Solution
tarkoittaa sitä, että kun työntekijä tuo bluetooth-
tai wlan-puhelimensa tukiaseman lähetty-
Puhelin ja palvelut paketoitiin
ARI KARKIMO
Elisa on tuonut markkinoille uuden matkapuhelinkonseptin,
jossa Nokian 3230 -puhelimeen
on paketoitu palveluiden käyttöä helpottava
käyttöliittymä. Mobi-valikko tarjoaa hyöty- ja
viihdepalvelut sekä puhelimen tärkeimmät ominaisuudet
käyttöön yhdellä napin painalluksella.
Palvelut ovat puhelimessa tietokoneen työpöydän
lailla aina käyttövalmiina ja palveluasetukset
on esiasennettu. Valikon ansioista internetistä
tuttujen palvelujen, kuten hakukoneen ja sähköpostin
käyttö helpottuu. Sen avulla voi myös lukea
esimerkiksi päivän uutisia, Elisa.net-portaalia
ja tv:n ja radion ohjelmatietoja.
”Päätelaitekehitys on avannut mahdollisuuksia
kehittää uudenlaisia mobiilipalveluiden käyttöä
helpottavia käyttöliittymiä. Elisa Mobi on esimerkki
siitä, miten operaattori voi räätälöidä puhelimen
laitevalmistajan kanssa siten, että palveluiden
käyttäminen on entistä helpompaa”, johtaja
Pasi Lehmus Elisasta sanoo.
Mobin mukana tuodaan tarjolla myös uusi
ville, se tunnistetaan imei-koodin ja mac-osoitteen
perusteella, tarkistetaan käyttöoikeudet ja
päästetään verkkoon. Järjestelmän kautta laitteeseen
voidaan työntää esimerkiksi uusimmat kalenterit
ja sähköpostit, tiedotteet tai tietoturvaohjelman
päivitykset.
Ratkaisua esitteli ensimmäisenä ulkoistuspalveluita
tarjoava Fujitsu Services Suomesta. Sen
telepalveluiden johtaja Juha Korsimaa kertoi, että
tekniikalla voidaan ottaa päätelaite etähallintaan,
ja palauttaa esimerkiksi kadonneet tai pieleen
menneet asetukset sekä opastaa käyttäjää
teknisen ongelman kanssa siirtymättä fyysisesti
paikalle.
Korsimaa sanoikin, etteivät älypuhelimet ole
enää villejä ja vapaita, vaan it-osaston hallittavissa
siinä missä kannettavat tietokoneetkin. Korsimaa
myös lupaili, että yrityksen lähiverkon hyödyntäminen
tuo yrityksille säästöjä tietoliikennekuluissa,
kun tietoa ei haeta paikallisverkossa ilmateitse
operaattorin kautta.
Nokian mobiiliratkaisujen johtaja Scott Cooper
ennusti avauspuheessaan, että yritysten älypuhelinten
ykkössovelluksena pysyy sähköposti.
Cooperin mukaan mobiilisähköpostin kehityskaari
muistuttaa pc:n vastaavaa: ”Nyt mobiilisähköpostissa
ollaan samassa vaiheessa kuin pcmaailmassa
vuonna 1992, joten tulevina vuosina
edetään nopeasti kohti massamarkkinoita.” Nokia
arvioi, että lähivuosina jo 30 prosenttia yritysten
työntekijöistä voi lukea sähköpostia mo-
TK
biililaitteellaan.
”Mobi ei ole
kytkykauppaa,
koska se ei sido
käyttäjää
tiettyyn verkkoon.
Siinä on
kaikki, mitä
laki kytkykauppakiellon
aikana sallii”,
Pasi Lehmus
toteaa.
kiinteähintainendatapaketti-vaihtoehto
Elisa
Prodata 10,
joka sisältää
10 megatavua datasiirtoa kuukaudessa ja maksaa
6,10 euroa. Paketin puitteissa pystyy hyvinkin
hoitelemaan jonkin verran sähköpostia, uutisten
lukua tai Google-hakuja, mutta esimerkiksi tv:n
uutisvideoilla kolahtaa pää katosta läpi heti alkuunsa.
Rajan ylitys tuo laskuun lisää samat 6,10
euroa aina 10 megan välein.
TK
Ari Karkimo
ajankohtaista
■ ■ ■
Pentium 4:ssä
turva-aukko
Tietoturvan pahimpiin kuulunut
pelko on tavallaan täyttynyt, kun
kanadalainen 23-vuotias opiskelija
on löytänyt Intelin Pentium 4 -
prosessorista turva-aukon. Haavoittuvuus
antaisi rikollisille jopa
mahdollisuuden varastaa salasanoja,
mutta Intel tyynnyttelee
kohua vakuuttamalla, että hyperthreading-toiminnosta
löytynyt
haavoittuvuus ei tuo merkittävää
riskiä käyttäjille. Hyökkäyksessä
palvelimelle asennetaan pieni vakoiluprosessi,
joka hypersäikeistyksen
ansiosta jakaa prosessorin
L2-tason välimuistin opensslsalakirjoitusprosessin
kanssa.
Kuuba loikkaa
Linuxiin
Kuuban valtio aikoo hylätä Windowsin
ja siirtää julkisen sektorin
käyttämään Linux-käyttöjärjestelmää.
Valtion informaatioteknologian
viraston johtaja Roberto del
Puerto kertoo, että käytössä on
jo noin 1 500 Linux-tietokonetta.
Del Puerton mukaan virasto työskentelee
parasta aikaa lakiteknisten
seikkojen parista, jotka
täytyy selvittää ennen kuin Windowsista
voidaan luopua. Hän ei
kertonut tarkemmin hankkeen aikataulusta,
koosta tai esimerkiksi
siitä mihin Linux-versioon Kuuba
on päätynyt. Linuxiin siirtyminen
kuitenkin tehdään vähittäin
eikä kertahankkeena.
Operaattorit sopivat
kiistansa
Matkapuhelinverkkojen yhteenliittämismaksuista
viime kuukausina
äänekkäästi peistä taittaneet
Sonera, Elisa ja Finnet ovat
päässeet asiassa sopuun. Esimerkiksi
Telia-Sonera maksaa
muille korvauksia lähes 50 miljoonaa
euroa, ja jatkossa yhteenliittämismaksut
halpenevat
parikymmentä prosenttia. Operaattorit
ovat myös vetäneet takaisin
kaikki oikeustoimet toisiaan
vastaan asian tiimoilta. Yhteenliittämismaksuillatarkoitetaan
maksuja, jotka verkko-operaattori
perii toisen operaattorin
verkosta tulevien puhelujen yhdistämisestä
tai välittämisestä.
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 15
ajankohtaista
■ ■ ■
VTT:ltä digi-tvlähetyksiä
VTT kokeilee kaupallisia digitelevisiolähetyksiä
Otaniemessä ja
Pirkanmaalla opetus- ja tutkimustarkoituksessa.
Tutkimuksen
avulla halutaan selvittää, mitkä
alueelliset, esimerkiksi asuinkuntaa
koskevat palvelut sekä ohjelmat
ovat kuluttajia kiinnostavia
ja sopivat juuri television kautta
tarjottaviksi. VTT rakentaa kesän
2005 aikana digitaalisen television
koelähetysverkon Pirkanmaalle.
Otaniemessä toiminta
painottuu tekniikan kehittämiseen
ja digitelevision kokeiluun
opetuksessa.
Tietokoneita
panttivankeina
Yhdysvalloissa on törmätty tapauksiin,
jossa automaattinen
nettihyökkäys salakirjoittaa tietokoneen
työtiedostoja, ja kiristää
omistajalta 200 dollarin lunnaita
tietojen pelastamiseksi. Hyökkäys
käynnistyy, jos pahaa aavistamaton
käyttäjä onnistutaan
houkuttelemaan hyökkääjän nettisivuille.
Uhrikoneelle yritetään
päästä Microsoftin Internet
Explorer -selaimen turva-aukon
kautta. Jos selainta ei ole paikattu,
sivuilta voidaan ladata koneelle
Trojan.Pgpcoder -troijalaisohjelma,
joka aloittaa tihutyöt.
Netscape loi
turvaseulan
Toukokuussa julkaistun Netscape-nettiselaimen
paluu alkoi noloissa
merkeissä. Vain vuorokausi
julkaisun jälkeen erityisesti tietoturvan
avulla markkinoidusta
”turvaselaimesta” jouduttiin korjaamaan
44 turva-aukkoa, joista
monet olivat kriittisiä. Netscape
8 -selain perustuu Firefox-selaimeen,
josta oli juuri löydetty lukuisia
turva-aukkoja. Firefoxista
ehdittiin jo ennen Netscapen julkaisua
tuoda uusi korjattu 1.0.4versio,
mutta sitä ei päivitetty
vielä kehitteillä olevan Netscapen
koodiin. Netscape korjasi
virheensä nopeasti, mutta turvaselaimen
maine on jo kolhuilla.
Ari Karkimo
16 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005
Imac G5 sai lisäpotkua
TAPIO SALMINEN
Apple on päivittänyt alun perin koti- ja oppilaitoskäyttöön
suunnattua Imac G5 -tuotelinjaansa
entistä vauhdikkaammaksi ja monipuolisemmaksi.
Samalla entistä kotikonetta on ajateltu
uusiksi myös pienyritysten kannalta, sillä Imac G5
on houkutellut myös ammattikäyttäjiä.
Ulkoisesti mikään ei ole muuttunut, mutta sisällä
on paljon muutoksia. Prosessoriksi on nyt
tarjolla 1,8 tai 2,0 gigahertsin G5-suoritin. Kaikissa
koneissa edullisinta 17-tuumaista versiota
myöten on nyt myös vakiona puoli gigatavua
muistia, joten erillinen muistipäivitys ei enää ole
heti tarpeen. Osasyyllinen vakiomuistimäärän
kasvattamiseen saattaa olla koneissa vakiona oleva
uusi Mac OS X 10.4 Tiger, joka syö hiukan
edeltäjäänsä enemmän muistia.
Suorituskykyä vauhdittaa myös nopeammaksi
päivitetty näytönohjain. Kaikissa malleissa on vakiona
Atin Radeon 9600, joka on varustettu pelaamiseen
ja vaativampaan käyttöön kohtalaisesti
riittävällä 128 megatavun muistilla. Entisissä
malleissa oli 64 megatavua näyttömuistia.
Kaikissa Imac G5-malleissa edullisimmasta kalleimpaan
on nyt vakiona yhdysrakenteinen Airport
Extreme -verkkokortti ja bluetooth. Näin
Tietoturvarikos ei saa yllättää
ARI KARKIMO
Aku Hilve korostaa,
että
tietotekniikkarikoksiinvarautuminen
on osa
normaalia
tietoturvatyötä.
Helsingissä tehtiin poliisille viime vuonna ilmoitus
63 tietotekniikkarikoksesta, joiden kirjo
ulottui luvattomasta tietojärjestelmien käytöstä
petokseen. ”Kunnollinen tietoturvatyö auttaa
varautumaan tietotekniikkarikoksiin”, Helsingin
poliisin tietoturvapäällikkö Aku Hilve tähdentää.
Hän muistuttaa, että varautumisessa kyse on paljosta
muustakin kuin teknologiasta.
”Tekniikan lisäksi tietoturvatyötä on yhtä lailla
menettelytavoista sopiminen ja käyttöoikeuksien
tarkoituksenmukainen rajaaminen. Riskienhallintakaan
ei tietoturva-asioissa ole aina kunnollis-
Uusien Imac G5:n
tekniikkaa on
hiottu monelta
kantilta.
käyttäjän ei enää tarvitse miettiä Imacia ostaessaan,
olisiko bluetooth mahdollisesti tarpeen joskus
tulevaisuudessa.
Myös kiintolevyjen kapasiteetti on kasvanut.
Kahdessa edullisemmassa mallissa on vakiona 160
gigatavun serial-ata-levy, 20-tuumaisessa lippulaivassa
250-gigatavuinen. Tilalle voi valita suurimmillaan
peräti 400 gigatavun levyn.
Dvd-kirjoittava Superdrive-asema on niin ikään
päivitetty uuteen versioon. Se tukee nyt sekä plusettä
miinuslevyjen polttoa r- ja rw-muodoissa. Lisäksi
uusille kaksikerroksisille levyille kirjoittaminen
on vihdoin mahdollista.
Uudet Imac G5 -koneet ovat jo myynnissä, ja
hinta on edeltäjiä edullisempi. 20-tuumaisen huippumallin
hinta on 1 849 euroa, edullisimman 17tuumaisen
koneen saa omakseen 1 329 eurolla. TK
Kuva: Apple
ta”, Hilve toteaa.
”Riskien todennäköisyys ja taloudelliset vaikutukset
pitää selvittää, sen jälkeen niitä voi pienentää,
poistaa tai siirtää vakuutusyhtiölle. Riskejä
on monenlaisia, uhattuna voi olla tiedon
saatavuus, eheys ja luottamuksellisuus. Ne voivat
kohdistua verkkoihin, palvelimiin tai palveluihin”,
hän luettelee.
Varautumisen perustana on se, että suojataan
verkko ja palvelimet sekä huolehditaan ylläpidosta
ja päivityksistä. Varmuuskopiointi on hoidettava
arvioitujen riskien mukaisesti.
Käytön valvonnan on oltava kunnossa, jotta tiedetään
kuka tekee ja mitä. Vastuut pitää määritellä
selkeästi ja vastuuhenkilöt on nimettävä.
”Dokumentointi on tärkeää. Tietomurtojen
selvittämisessä auttaa lokitietojen mahdollisimman
laaja kerääminen. Tutkinnan kannalta on
myös tärkeää, että palvelinten kellonajat ovat oikeellisia”,
Aku Hilve sanoo.
Hilveen mukaan ensimmäinen tehtävä, kun
epäillään jotain hämärää tapahtuneen, on varmistua
ensin, ettei kyse ole tietoliikennehäiriöstä
tai muusta viasta.
”Jos yhä näyttää, että ollaan tekemisissä rikoksen
kanssa, kaikki todisteet pitää ottaa talteen.
Sitten on nimettävä yhteyshenkilö ja myös varattava
henkilöresursseja tapahtuneen selvittämiseen.
Tämän jälkeen otetaan yhteys poliisiin”,
hän opastaa.
TK
Identiteeteistä pidettävä huolta
ARI SAARELAINEN
Identiteetin hallinta nousee vauhdilla uudeksi italan
miljardibisnekseksi. Kehityksessä näkyy,
että väärien identiteettien käyttäminen ja identiteettivarkaudet
ovat Yhdysvalloissa nopeimmin
kasvava rikollisuuden laji, joka aiheuttaa 12 miljardin
dollarin liiketoimintatappiot vuodessa.
Sähköisessä asioinnissa täytyy heti tietää, kuka
ovella kolkuttaa. Sitä varten tarvitaan tehokkaita
portinvartijoita, jotka tarkistavat, millä asioilla tulija
on, mihin hänellä on pääsy ja mitä hän siellä
saa tehdä.
”Identiteettien hallinnan markkinoiden arvo on
yli 5,8 miljardia dollaria, ja Metagroupin mukaan
osuutemme on 28 prosenttia”, Sunin identiteettien
hallinnan johtaja Kirk Brown sanoo.
Sun on käyttäjäprovisioinnin globaali markkinajohtaja.
Yhtiö julkisti alkuvuodesta kattavan,
neliportaisen kokonaisuuden käyttäjäprovisiointia
varten. Access Manager, Identity Manager, Directory
Server ja Identity Auditor hoitavat käyttäjätunnistuksen,
valtuutuksen ja itse sisäänpääsyn
sekä käyttäjärekisterin hallinnan.
Sunin teknologialla voi saumattomasti virtualisoida
erityyppisiä rekistereitä. Brownin mukaan
kilpailijoilla ei ole vastaavaa pakettia sekaympäristöihin,
ja asennuksista 80 prosenttia onkin teh-
Nero osaa muutakin kuin polttaa
ARI KARKIMO
Yksi Nero poltti
Rooman, toinen
levyjä. Patrick
Peeters
muistuttaa, että
yhtiössä
osataan muutakin.
Cd- ja dvd-polttosoftastaan parhaiten tunnettu
ohjelmistotalo Nero pyrkii tarmokkaasti kohentamaan
otettaan pohjoismaisista markkinoista.
Samalla se haluaa monipuolistaa ilmettään:
”On epäoikeudenmukaista leimata meidät vain
polttosoftan valmistajaksi”, myyntijohtaja Patrick
Peeters harmittelee.
”Nero 6 ei ole vain poltto-ohjelma, se multimediapaketti,
jolla voi tehdä kaiken tarpeellisen.
Työpöydillä on aivan turhaa kuvakkeita videoiden,
valokuvien ja audion käsittelyyn ja toistamiseen,
kaikkeen tuohon pääsee käsiksi yhdestä Ne-
Kirk Brown
esittelee Sunin
ratkaisua
identiteettien
hallintaan.
ty muihin kuin Sun-ympäristöihin.
Sunin Suomen-yksikön practice manager Mikko
Soirola kertoo, että Suomessa identiteettien
hallinnan tarpeeseen törmätään jatkuvasti.
”Julkishallinnossakin halutaan siirtää palveluja
verkkoon. Esimerkiksi Imatralla on alkamassa
nettilääkärikokeilu, ja sitä ennen pitää varmistua
siitä, ettei potilaskertomuksia ja muuta arkaluontoista
informaatiota välity vääriin käsiin”, Soirola
valottaa.
Identiteettien hallinnan ratkaisujen käyttäminen
tuottaa myös rahallista hyötyä. ”Kun hallinta
on kunnossa, liiketoimintaa voidaan automatisoida.
Saadaan paremmin rasvattu kone”, Soirola
kuvailee.
TK
ro-kuvakkeesta”, Peeters kehuu.
Oma osuutensa suppeaan Nero-mielikuvaan on
sillä, että täyden kattauksen saa vain ostamalla ohjelman
sellaisenaan. Suurin osa Nero-käyttäjistä
on saanut sovelluksen joko tallentavan aseman tai
tietokoneen kylkiäisenä. Näiden oem-versioiden
laajuus vaihtelee, mutta täyttä tarjontaa niissä ei
koskaan ole.
Kappaleissa laskettuna oem-versiot hallitsevat
Nero-kauppaa, niitä on peräti 95 prosenttia myydyistä.
Nero on poltto-ohjelmien ykkönen, lähimmät
haastajat ovat Roxio ja Pinnacle. Pitkän päälle
Peeters arvelee Microsoftin olevan kovin kilpailija.
”Windowsin Longhornin on luvattu sisältävän
paljon sellaista mitä me teemme. Vaikka Microsoftin
tuotteet ovatkin aina myöhässä, alan kultainen
sääntö on, ettei sen kanssa kannata kilpailua.
Ehkäpä sitten on etsittävä elintilaa niistä aukoista,
jotka Longhorn jättää.”
Aikaisemmin Ahead-nimellä toiminut Nero
etsii liiketoimintaa myös uudenlaisilla tuotteilla.
Se myy myös kehittämäänsä Mpeg4-standardiin
pohjautuvaa Nero Digital -pakkauskoodekkia, joka
pakkaa niin videota kuin audiotakin.
Toinen päänavaus on voip-puheluratkaisu Sipps,
jota ei myydä paketoituna vaan oem-tuotteena esimerkiksi
pc:n tai web-kameran mukana. Sen uskotaan
leviävän myös operaattoreiden kautta. TK
Ari Saarelainen
ajankohtaista
■ ■ ■
UUTISHUONEESTA
ARI KARKIMO
Laajakaistakisaa
■ Konsulttiyhtiö Capgemini on
tutkaillut Suomen laajakaistamarkkinoiden
tilaa ja heristää varoittavasti
etusormeaan. Alan
kannattavuus on kuulemma niin
heikko, että kunnian kukko ei
kohta laula. Ei ainakaan, jos
asiakkaiden sieluista käydään kilpailemaan
verissä päin toinen
toistaan alhaisemmilla hinnoilla.
Kilpailuun pitäisi sen sijaan
käydä palveluilla. Capgeminiläiset
tarjoavat malliksi manner-Euroopassa
hyväksi havaittua triple
playta: laajakaistaliittymän kanssa
samaan pakettiin nivotaan
nettipuhelut ja tv-ohjelmat.
Entäpä, kun kaikki tarjoavat
samanlaista triple play -pakettia?
Sitten varmaan kilpaillaan taas
hinnoilla. Voi olla, että minulta jäi
jotakin ymmärtämättä, mutta eipä
olisi ensimmäinen kerta.
Minulle laajakaistapalveluksi
riittää nopea, luotettava ja halpa
väylä nettiin. Lankapuhelinta tulee
enää harvoin käytettyä – kyllä
ne sukulaiset soittavat minulle,
jos en itse soita. Ja jos eivät, niin
kyllä joku savoa vääntävä lehtitilauksen
kaupustelija soittaa.
Televisiolupa varmaan pitäisi
maksaa joka tapauksessa, vaikka
ohjelmatarjonta on sellaista, ettei
parempaa ajanvietettä ole vaikea
keksiä. Vielä lisää turhia ohjelmia
tarjolle? Ei kiitos.
Heti Capgeminin selvityksen
jälkeen kuultiin, että Saunalahti
pyrkii tarjoamaan halvempaa laajakaistaa
entistä laajemmalle alueelle.
Mutta menkääpäs kysymään,
pystyykö se suodattamaan
roskapostit postiosoitteesta, josta
on kuukausimaksuja makseltu jo
lähes kymmenen vuotta. Yhdestä
laatikosta se ei onnistu edes rahalla,
kahdesta kuvetta kaivamalla.
Google kyllä suodattaa
roskat pois ilmaisesta Gmailistaankin
ihan maksutta.
Onnea laajentumispyrkimyksille,
sitä tarvitaan! TK
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 17
■■■LAAJAKAISTASEURANTA
TERO LEHTO
Uutta tekniikkaa ja nopeuspäivityksiä
Toukokuun lopulla ei nähty juuri hintamuutoksia
suurimpien operaattoreiden pääkaupunkiseudun
tai suurimpien kaupunkien hinnoissa. Edullisimmat
tilaajaliittymät ovat laskeneet alle 20
euron kuukausitaksaan.
Merkittävimmät hinta- ja
nopeusmuutokset seuranta-alueella
olivat HTV:n
3M-liittymän muuttaminen
kuuteen megabittiin. Vanha nopeusluokka
jäi samalla hinnastosta
pois. HTV myös poisti
10M-liittymänsä hinnastosta
kokonaan.
Sonera taas nosti osan kaapeli-tv-liittymistään
neljästä megabitistä
kahdeksaan megabittiin.
Myös muutaman hitaamman
portaan nopeusluokka
nousi. Muutokset koskivat palvelun
laajinta saatavuusaluetta.
Adsl2-tekniikkaa testataan
Isot operaattorit ovat kertoneet
jo pilottihankkeistaan adsl2- ja
adls2+-tekniikoilla, joilla adslliittymien
nopeudet
sisäänpäin saadaan LABS
yli 10 tai jopa yli 20
megabittiin sekun-
40
nissa. Toistaiseksi 35
tekniikka on osoittautunutepävar-
30
maksi, eikä sitä siksi 25
käytetä laajasti etenkään
suurissa kaupungeissa.
Uuden adsl2- ja
adsl2+-standardin
20
LABS
euroa
50
45
40
35
30
25
20
Elisa 2M
49 48 48,5
DNA 2M
euroa
2 MBPS -LIITTYMIEN HINNAT KESÄKUUSSA
Saunalahti 2M
24,9
Welho 2M
18 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005
päätelaitteiden kanssa on ollut
yhteensopivuusongelmia operaattoreiden
dslam-yksiköiden
kanssa. Ongelmien odotetaan
korjaantuvan vielä tänä vuonna,
ja onneksi adsl-verkkopäätteet
ovat yleensä helposti päivitettävissä
web-pohjaisen käyttöliittymän
kautta.
Uutta tekniikkaa on viety
kuitenkin tuotantoon asti, näkyvimmin
Saunalahti omilla
runkoverkon (Saunaverkon)
saatavuusalueillaan. Tuoreimpana
esimerkkinä Vakka-Suomen
puhelin kertoi aloittavansa
adsl2+-liittymien toimitukset
Uudenkaupungin ympäristössä.
69 euron kuukausimaksua
vastaan tarjotaan enintään 25
megabitin kaistaa sisäänpäin.
500 KBPS -LIITTYMIEN HINNAT KESÄKUUSSA
23,9
46 46
28
41,9
Telia-Sonera 2M
Go Home 2M
25 23,9 23,9
Elisa 512
Saunalahti 512
DNA 512
Welho 525
Telia-Sonera 512
Go Home 512
47
Netsonic 2M
44,8
Maxinetti 2M
Myös Päijät-Hämeen puhelin
kertoi tuovansa markkinoille
adsl2+-liittymät enintään 16 megabitin
teoreettisella tiedonsiirtonopeudella
sisäänpäin. Operaattori
kertoo asentaneensa uuden
tekniikan kanssa yhteensopivat
keskuksensa isoimpiin taajamiin,
kuten Heinolaan, Lahteen, Orimattilaan
ja Sysmään.
Pullonkaulat muualla
Nyt uutta liittymää hankkivan ei
kannata välttämättä enää ostaa
vanhanmallista adsl-päätettä,
jos muuten löytää vaatimuksia
vastaavan laitteen, koska adsl2päätelaitteidenkin
hinnat ovat
laskeneet reilusti alle 100 euroon.
Moni kahdeksan megabitin
tai ”täyden kaistan” liittymän
ostaja on ainakin nettikeskusteluiden
perusteella joutunut pettymään
odotettua alhaisempiin
nopeuksiin. Liittymien nimellisnopeuksien
kasvaessa lähelle ja
yli 10 megabittiin kasvaa myös
ulkoisten pullonkaulojen riski,
sillä verkon tukos tulee todennäköisesti
vastaan jossain ulkomaanliikenteen
solmussa. TK
Laajakaistaliittymien hintakehitys 2–6/2005
helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu
Elisa ADSL
256k/256k 19,9 19,9 19,9 19,9 19,9
512k/512k 24,9 24,9 24,9 24,9 24,9
1M/512k 36 36 36 36 36
2M/512k 49 49 49 49 49
4M/512k ** ** ** ** **
8M/1M 59 59 59 59 59
Finnet (DNA Finland, pk-seutu)
256k/256k 19,9 19,9 19,9 19,9 19,9
512k/512k 23,9 23,9 23,9 23,9 23,9
1M/512k 37 37 37 37 37
2M/512k 48 48 48 48 48
4M/512k ** ** ** ** **
8M/1M (*1 48 48 48 48 48
Saunalahti ADSL (Saunaverkko, pk-seutu)
256k/256k 19,5 19,5 19,5 19,5 19,5
512k/512k 24 24 24 24 24
768k/768k 30 30 30 30 30
1M/768k 36 36 36 36 36
2M/768k 42 42 42 42 42
8M/1M (full-rate) 45 45 45 45 45
12M/1M (adsl2 full-rate)
HTV Welho
55 55 55 55 55
Welho 275 / 100k 19,9 19,9 19,9 19,9 19,9
Welho 525 / 200k 25 25 25 25 25
Welho 1M / 300k 36 36 36 36 36
Welho 2M / 400k 46 46 46 46 46
Welho 3M / 500k 55 55 55 55
Welho 6M / 500k
Telia-Sonera ADSL
55
256k/256k 19,9 19,9 19,9 19,9 19,9
512k/512k 23,9 23,9 23,9 23,9 23,9
1M/512k 35 35 35 35 35
2M/512k 46 46 46 46 46
8M/1M
Telia-Sonera Kaapeli-tv
58 58 58 58 58
256k/256k 19,9 19,9 19,9 19,9
300k/256k 19,9
512k/256k 25 25 25 25
700k/256k 25
1M/256k 29 29 29 29 29
2M/256k 38 38 38 38 38
8M/1M 58 58 58 58 58
8M/512k
Netsonic Prolink+A18 ADSL
46 46 46 46 46
1M/512k 39 39 39 39 39
2M/512k 47 47 47 47 47
4M/640k * 57 57 57 57 57
8M/1M
Maxinetti Multi Lite
61 61 61 61 61
512k/512k 31,9
2M/512k 44,8 44,8 44,8
8M/1M 56,9 56,9 56,9
*1 Saatavuus rajoitettu, ** Ei saatavissa
Pääkaupunkiseudulla 512 kilobitin laajakaistayhteyteen pääsee kiinni noin
25 euron kuukausimaksulla. Taulukossa ei ole huomioitu mahdollisia avaus-,
asennus- ja laitekustannuksia.
■■■ ENSITUNTUMA
PANU MÄNTYLAHTI
Microsoft Visual Studio 2005 Beta 2
Ohjelmantekijä
uusiutuu
Microsoftin Whidbey-koodinimellä kutsuttu Visual
Studio 2005 tuo paljon uutta etenkin Windowsohjelmoijan
työkalupakkiin. Perinteisen sovelluskehityksen
lisäksi paketissa on työkaluja web- ja
tietokantaohjelmointiin. Visual Studion ulkoasua on sipaistu kevyesti modernimpaan suuntaan.
Visual Studio 2005 on saatavilla
useina eri versioina.
Opettelu- ja harrastuskäyttöön
suunnatuissa Express edition
-kokoonpanoissa on yhdestä
kolmeen kieltä. Yksikkötestauksen
ja koodianalyysin välineet sisältyvät
vain järeimpään Team
System -versioon. Muita versioita
ovat Standard ja Pro.
Ulkoasultaan Visual Studio
muistuttaa edelleen varsin paljon
vanhempia 6.0- ja .net 2003
-versiota. Käyttöliittymää on
ehostettu automaattitäydennyksen
ja kelluvien valikoiden
osalta. Palettien pudottamista
paikoilleen helpotetaan ponnahduskuvakkeella,
joka näyttää
pudotuskohdan asemoinnin.
Automaattitäydennys tuntee
uusia tiedostoja, ja tuki kattaa
myös html:n. Tarjolla olevat
vaihtoehdot valitaan projektiin
liitettyjen otsikkotiedostojen
perusteella. Editorissa on sisäänrakennettuvirhekooditulkki,
jonka avulla Windows-api:n
palauttaman numeerisen virhekoodin
selitetekstin voi tarkistaa
näppärästi.
Virheitä etsimässä
Virheenjäljittimeen (debugger)
on lisätty karamellitoimintoja:
tulosteet ilmestyvät pikkuikkunaan
hitaasti, merkki kerrallaan.
Keskeytyskohtiin (breakpoint)
voi liittää toimintoja kuten
viestejä tai makrojen suorituksia
sekä laskureita, joiden
avulla voidaan reagoida tiettyyn
käyntikertaan. Poikkeusten
sieppaamista voidaan lisäksi
kontrolloida virheenjäljittimes-
20 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005
sä. Myös koodin tarkastelu virheenjäljittimessä
on tehostunut,
sillä useimpien tietorakenteiden
sisältöä voi tarkastella
suoraan koodinäytössä olevien
työkaluvihjeiden avulla.
Web-kehittäjien tarpeita varten
versio tukee asp.net 2.0 -rajapinnan
mahdollisuuksia ja
kontrolleja. Code behind -toiminnon
avulla aspx-sivuille yhdistetään
sekä dokumentin
koodi että rakenne, jolloin Visual
Web Developerin tuottamista
vb/cs-tiedostoista päästään
eroon.
Kääntäjät tukevat monisuoritinympäristöjä,
joten laajojen
projektien moduuleja voi
kääntää rinnakkain eri suorittimilla.
Myös kääntäminen 64bittisille
x86-suorittimille onnistuu.
Refaktorointi ei toimi J#tai
C++ -koodissa, mutta C#- ja
Visual Basic -kielien osalta se on
mahdollista.
Helppoa Windows-kehitystä
Windows Forms -ohjelmistokehys
(framework) on suunniteltu
helpottamaan graafisten
Windows-sovellusten ohjel-
mointia. Visual Studio 2005 tukee
kehyksen 2.0 -versiota, ja
myös .net on päivitetty 2.0 -versioon.
Mfc-luokkien ja Windows
Forms -sovellusten yhteistoimintaa
on helpotettu, ja
C++:n stl-mallikirjastosta on
tehty clr-virtuaalikoneelle sopiva
versio.
Managed Extensions for
C++ on vanhentunut, ja tilalle
ovat tulleet clr-virtuaalikoneen
tarjoamat palvelut. Uusia
muuttujatyyppejä varten syntaksia
sekoitetaan lisäämällä
hattu- ja prosenttimerkeille
uusi merkitys. Niillä viitataan
automaattisen roskankeruun
piiriin kuuluvaan muistiin luotuihin
rakenteisiin.
C++ -kieltä on laajennettu läjällä
uusia avainsanoja. Uudistuksien
varjopuolena on standardinmukaisen
C++ -ohjelmoinnin
vaikeutuminen, sillä
Whidbeyn laajennukset ovat
houkuttelevan käyttökelpoisia.
Visual Basic ja C# ovat saaneet
tuen yleisille tietotyypeille
(generics), joiden avulla yleiskäyttöinen
tietorakenne voidaan
sitoa yksittäiseen tieto-
Visual Studion
mukana asennetaan
myös
.net 2.0 -kirjastontestiversio,
joten
tuotantoympäristössäuutuutta
ei kannata
testata.
tyyppiin. Vb.net-kieleen lisätyt
nimiavaruudet toimivat samaan
tapaan kuin C++ -kielessä, eli
niiden avulla voidaan rajoittaa
päällekkäisyyksiä ja moniselitteisyyksiä
objektien nimeämisessä.
Visual Basiciin on lisätty operaattorien
ylikuormitus.
Napsauta ja asenna
Click Once -tekniikka helpottaa
sovellusten jakelua työasemiin.
Web-sivulle voidaan
liittää helposti sovellus, jonka
voi asentaa yhdellä hiiren napsautuksella.
Järjestelmä toimii
clr-ympäristön hiekkalaatikossa,
joka valvoo turvallisuutta
Javan hiekkalaatikon tapaan.
Click Once -ohjelmat voidaan
myös määrätä päivittymään
automaattisesti sisäänrakennetulla
kontrollilla.
Kääntämistä hallitsemaan on
tarjolla uusi Msbuild-sovellus,
jonka konfiguraatiotiedostot
ovat xml-muodossa. Ratkaisun
esikuvaksi on helppo tunnistaa
Java-alustan Ant. Tietokantavälineissä
on tuki vielä julkaisemattomalle
Yukonille, eli SQL
Server 2005 -relaatiokannalle.
Visual Studio 2005 beta 2 sisältää
runsaasti uusia ominaisuuksia,
joiden pääpaino kohdistuu
ohjelmointikieliin, kääntäjiin
ja kirjastoihin sekä ohjelmistokehyksiin.
Visual Studion
varsin toimivaan käyttöliittymään
on tehty vain pikkuparannuksia.
Uudet toiminnallisuudet
helpottavat ohjelmointia,
mutta sitovat niitä hyödyntävät
sovellukset entistä tiukemmin
Windows-alustaan.
TK
■■■VAIKUTTAJA
TEKSTI: ANTTI J. LAGUS • KUVAT: TIMO SIMPANEN
Mikael Jungner
Monipuolisuuden takuumies
22 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005
Yleisradion toimitusjohtajan Mikael Jungnerin mukaan
ei riitä, että teknologiat ja väylät ovat kunnossa,
vaan YLEn tärkein rooli on tuottaa sisältöä. YLE
myös tuo uusia vaihtoehtoja Suomeen.
■ Yleisradio on jatkossa entistäkin
riippuvaisempi lupamaksuista,
koska kaupallisten toimijoiden
toimilupamaksu poistuu
lähivuosina kokonaan. Lupamaksut
nousevat vastaavasti
noin 3 – 4 prosenttia vuosittain
vuoteen 2010 asti.
Jungnerin mielestä lupamaksu
on edelleen hyvä diili. Noin
50 sentillä
päivässä saa
kymmeniä
tunteja televisiota,
radiota ja
lisäksi internet-sisältöä.
Hänen mukaansa Yleisradio
myös tuottaa ohjelmia
tehokkaammin
kuin muut pohjoismaiset
yleisradioyhtiöt.
”Kustannukset per
tuotettu tunti ovat
Suomessa edullisemmat.
Myös
toisella mittarilla
eli laadulla
arvioiden
Yleisradion
tilanne on hyvä.Yleisradiota
pidetään
riippumattomana,
luo-
■ KUKA?
Mikael Jungner
Ikä 40 vuotta
Perhe Avioliitossa, yksi lapsi
Koulutus 1997, oikeustieteen lisensiaatti
Työura
2005 – Yleisradio, toimitusjohtaja
2002 – 2004 Microsoft, tietoyhteiskuntasuhteiden johtaja
2000 – 2002 Pääministerin poliittinen erityisavustaja
1999 – 2000 Oikeusministerin erityisavustaja
1997 – 1999 Hallintoministerin erityisavustaja
1996 – 1997 SDP:n eduskuntaryhmä, lainsäädäntösihteeri
1995 – 1997 Lakiaisaintoimisto Jungner
1995 – 1996 Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, assistentti
Harrastukset sukeltaminen, tietokonepelit, elokuvat
tettavana, monipuolisena ja laadukkaana”,
Jungner luettelee.
YLE ehkäisee USA:n
tv-painajaisen
”Siitä huolimatta, että yleisöjen
segmentoitumista on havaittavissa,
lähes 100 prosenttia suomalaisista
viettää tätä nykyä
viikossa vähintään kaksi tuntia
Ylen ohjelmien parissa”, Jungner
sanoo.
Yleisradion tehtävä on Jungnerin
mukaan huolehtia siitä,
ettei kaikilta kanavilta tule
pelkkää tietokilpailuviihdettä.
Toisaalta Suomessa myös kaupalliset
kanavat ovat eriytyneet
niin, että MTV3:n ja Nelosen
ohjelmaprofiili on erilainen.
”On vaikea sanoa, miten tässä
käy. Toivottavasti Suomessa
ei tapahdu Yhdysvaltain kaltaista
painajaista, jossa 60 – 70
kanavaa lähettää lähes pelkkää
samaa”, Jungner sanoo.
Yleisradiokin seuraa ohjelmien
suosiota katsojatutkimuksin,
mutta YLEllä on Jungnerin mukaan
pidempi pinna lopettamisen
suhteen kuin kaupallisilla
kanavilla, joilla päätös voidaan
tehdä nopeastikin.
Teknisellä puolella ohjelmatuotannossa
ollaan menossa
kohti nauhattomuutta.Digitaalisuuden
ja nauhattomuuden
edut
tulevat Jungnerin
mukaan todella
esiin siinä vaiheessa,
kun siihen päästään
läpi koko tuotannon.
Nauhojen
kanssa töiden teko
on huomattavasti
aikaa vievempää
kuin se, että koko
tuotanto on saatavissa digitaalisessa
muodossa. Muun muassa
haku helpottuu.
It-maailman kolme trendiä
Jungner näkee it-maailmassa
kolme trendiä. Ensimmäinen on
kaikkien laitteiden yhteentoimivuus
ja niiden tulo olohuoneisiin.
Kodin mediakeskuksessa
tosin vielä riittää kehitettävää,
ennen kuin siihen asetetut toiveet
todella toteutuvat.
Toinen on ihmisten halu
tuntea historiansa. Aika moni
haluaisi Jungnerin mukaan, että
kuvausryhmä seuraisi omaa
elämää alusta alkaen. Ihmiset
haluavat kerätä elämästään valokuvia,
videoita, lempitelevisiosarjoja
ja –musiikkia.
Kolmantena trendinä Jungner
mainitsee liikkuvuuden ja
esittele Nokian prototyyppilaitetta,
jolla näkyy pienikokoiselta
tarkalta kuvaruudulta
televisio-ohjelmia. Laitteeseen
tulee broadcast-signaalina digi-tv-lähetystä,
joka ei käytä
UMTS-verkkoa. Näin sen kuukausimaksu
tulee olemaan ehkä
”Kaksisuuntaisuuden
tuovissa
teknologioissa
mhp on edelleen
ykkösvaihtoehto.”
vain kymmenisen euroa, jolla
televisiota voi katsoa niin paljon
kuin haluaa.
Mobiili-tv laittaa
telkkarin liikkeelle
Mobiili-tv:n pilotissa on Helsingin
seudulla 500 päätelaitetta.
Palvelua kehittävät muun muassa
Yleisradio, Nokia, operaattorit,
MTV3 ja Sanoma wsoy.
Käytetyn tekniikan ansiosta saadaan
tehokkaasti pakatuksi jopa
30 kanavaa.
”Mobiili-tv:n ansiosta ihmiset
eivät ole niin sidottuja kotiinsa,
vaan voivat esimerkiksi
bussissa tai junassa seurata uuti-
”Maailma on pullollaan
fiksuja ajatuksia. Sen
sijaan, että niitä koettaisi
itse keksiä, niitä
voi myös alleviivailla
kirjoista ja lehdistä”,
Mikael Jungner sanoo.
sia tai sarjaohjelmia”,
Jungner sanoo.
Mobiili-tv:ssä interaktiivisuus
saadaan
toteutetuksi helpommin
telepalveluin
kuin kotilaitteissa.
Digitelevisioon 2000luvun
alussa ladatut
kaksisuuntaisuuden tekniset
odotukset eivät ole Jungnerin
mukaan täyttyneet. Toisaalta
ihmiset ovat hankkineet mhpdigibokseja
aika vähän.
”Kaksisuuntaisuus kyllä tulee.
Kaksisuuntaisuuden tuovissa
teknologioissa mhp on edelleen
ykkösvaihtoehto. Se on aika
laajasti käytössä Euroopassa ja
se on myös avoin. Uskoisin, että
2007 – 2010 se alkaa olla laajojen
kansanjoukkojen käytössä”,
Jungner sanoo.
Digitaalisuus säästää 10
miljoonaa euroa vuodessa
”YLEn 400 miljoonan euron liikevaihdosta
tappio on 50 miljoonan
euron luokkaa vuodessa.
Digitointi ja eläkkeet eivät yksin
riitä, vaan asioita on tehtävä tehokkaammin.
Täällä on käynnissä
paljon kehittämishankkeita,
joilla haetaan säästöjä”, Jungner
kertoo.
Väki tulee vähenemään YLEssä
eläkkeelle siirtymisen kautta,
mutta on myös työtehtäviä, joita
tarvitaan edelleen. Eläköityiminen
tuo kuitenkin liikkumavaraa
YLEn talouteen. Myös
digimaailmaan siirtyminen tuo
merkittävät säästöt – vuositasolla
kymmenen miljoonaa euroa.
YLEllä on myös uusia rahareikiä.
Jungnerin mukaan esimerkiksi
kotimaiseen draamaan
on päätetty panostaa enemmän.
Uudet palvelut, kuten arkistojen
avaaminen, vaativat myös
resursseja.
”On vaativa paletti, että
pysymme tietoyhteiskuntakehityksen
ja mediakehityksen
eturintamassa ja samaan aikaan
voimme tasapainottaa talouden.
Talouden tasapainottaminen ei
saa johtaa siihen, että emme
ole mukana tässä kehityksessä”,
Jungner linjaa.
Tietoyhteiskunta tarkoittaa
Jungnerin mielestä viime kädessä,
että ihmisten on mahdollisimman
helppo päästä käsiksi
siihen sisältöön, jota he haluavat
– olipa tämä sisältö sitten
viihdettä, elokuvia, urheilua tai
tietoa.
Digiradio tulee
hitaammin kuin digi-tv
Digiradio ei ole edistynyt samalla
tavalla kuin digitaalitelevisio,
koska useimpiin radioihin ei voi
liittää digiboksin kaltaista lisälaitetta
vaan joudutaan ostamaan
uusi radio. Digiradio oli Jungerin
mukaan kokeilu, joka on nyt
tehty ja osaamista on saatu. Tulokset
olivat, että jos digiradiosta
olisi haluttu edetä, siitä olisi pitänyt
tehdä valtakunnallinen. Tällä
hetkellä se ei ole realistista, mutta
jatkossa varmastikin kyllä.
Digiradion aikataulu riippuu
paljon siitä, miten kaupalliset
toimijat etenevät. Digiradio
pitää Jungnerin mielestä tehdä
samanlaisena kansallisena
hankkeena kuin digi-tv. Hän ei
osaa sanoa, milloin se tapahtuu,
mutta yksi merkkipaalu on uusien
toimilupien myöntäminen.
Tallennearkistojen avaamista
on YLEssä selvitetty jo jonkin
aikaa. Toteutus on vielä auki,
sillä asiaan liittyy paljon käytän-
MIKAEL JUNGNER ■■■
nön kysymyksiä tekniikasta ja
hinnoittelusta tekijänoikeuksiin.
Nykyään tekijänoikeudet otetaan
huomioon jo ohjelmien tekovaiheessa,
mutta vanhan aineiston
tekijänoikeuksien haltijoita voi
olla hankalaa jopa löytää.
Helppous ja osaaminen
tietoyhteiskunnan teemoja
Tietoyhteiskuntasuhteiden johtajana
Microsoftilla ennen Yleisradiota
toiminut Jungner on sitä
mieltä, että aiempi työ antoi maailmanluokan
mittakaavan kuvan
asioihin. Myös it-puolella sisältö
alkaa olla ykkönen. Siellä puhutaan
hänen mukaansa enemmän
sisällöstä kuin tekniikasta.
”Helppous ja osaaminen ovat
myös suuria teemoja. Jos kansalaiset
oppisivat käyttämään tietoyhteiskunnan
palveluita, siitä
syntyisi huomattavaa säästöä ja
elämänlaadun parannusta. Perusidea
on pitää asiat yksinkertaisina
ja saada monimutkaistenkin
tuotteiden yksikköhinta
alhaiseksi laajojen markkinoiden
ansiosta”, Jungner sanoo.
YLE on tässä suhteessa Jungnerin
mielestä pidemmällä kuin
Microsoft, sillä televisio on helppokäyttöinen
väline, joka on lähes
kaikilla, mutta vain puolella
suomalaisista on tietokone.
”Olen koonnut kolmisen
tietokonetta itse. Syy, miksi lopetin,
oli se, että poltin yhden
prosessorin. Laitoin puhdasta
hopeatahnaa prosessorin ja
jäähdyttäjäsiilin väliin laskeakseni
lämpötilaa. Poistin näpelöinnissä
syntyneen eristävän
rasvakerroksen kynsilakan
poistoaineella, mutta kävi niin,
että tyttöystäväni kynsilakassa
oli jonkin verran eristävää öljyä,
joka poltti prosessorin saman
tien”, Jungner kertoo.
Jungnerin mukaan aiemmin
kannatti koota koneet itse, sillä
valmiiksi kootuissa koneissa ei
ollut uusimpia komponentteja.
Siinä pääsi jopa puolesta vuodesta
vuoteen kehityksen edelle.
Se tuli myös halvemmaksi. TK
■ MIKÄ?
Yleisradio toimittaa ohjelmia ja sisältöä televisioon, radioon ja internetiin.
Yleisradion toiminnan keskeiset arvot ovat suomalaisuus, luotettavuus,
riippumattomuus, monipuolisuus ja korkea laatu. Näitä arvoja YLE
toteuttaa 3 600 henkilön voimin.
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 23
■■■TULEVAISUUDEN TIETOTEKNIIKKA
JANI ROSTI
Digivideotuotanto
muuttuu
pientuottajan
taivaaksi
Ammattimainen videotuotanto elää voimakasta
murrosvaihetta digitaalisen videon ansiosta.
Pientuottaja voi pärjätä pelkällä kannettavalla
tietokoneella, välijohdolla ja dv-kameralla.
igitaaliset videokamerat ovat
Dmuutamassa vuodessa korvanneet
kokonaan analogiset
kilpailijat kuluttajamarkkinoilta.
Häähumun ja lasten juhlahetket
voi tallentaa biteiksi jo
muutaman sadan euron ostoksella.
Kotikäyttäjän lisäksi digitaalisen
videon kehittyminen
vaikuttaa merkittävästi myös
ammattimaisen videotuotannon
parissa.
Uutisointiin tai tapahtumien
tunnelmakuvien välittämiseen
■ CASE
24 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005
videoitse ei vaadita enää paljon.
Kun kannettavienkin tietokoneiden
tehot riittävät mennen
tullen normaaliin videoeditointiin,
kulkee selkärepun kokoisessa
kuvauslaukussa helposti mukana
pienen tuotantoyhtiön koko
kalusto. Video on maailmalla
jo muutaman tunnin sisällä
kuvaamisesta, oltiinpa sitten kotitoimistolla
tai maakunnan
tangokarnevaaleilla.
Siksi digitaalisen videon murroksessa
ei ole niinkään merkit-
Digivideo Nelosen tv-uutisten työkaluna
Nelosen uutistoimitus on erinomainen
esimerkki siitä, mitä digitaalinen
video ammattikäytössä
tarkoittaa. Kanavaa perustettaessa
vuonna 1997 kaikki päästiin
suunnittelemaan täysin puhtaalta
pöydältä.
Tuotantotekniikan päällikön
Petteri Ryynäsen mukaan digitaalisuus
näkyy uutistuotannossa entistä
nopeammassa ja joustavammassa
työskentelyssä. ”Kaikki materiaali
on yhteisellä keskuspalvelimella,
ja se on sieltä erittäin nopea
työstää kohti valmista uutista.”
Tulevaisuudessa nopeuden
kannalta olennaista olisi Ryynäsen
mukaan päästä eroon lopuistakin
videotuotannon pullonkauloina
olevista työvaiheista.
”Kuvatun materiaalin tallentaminen
nauhan sijasta tiedostomuotoisena
muistikortille tai optiselle
levylle nopeuttaa kuvauksen ja
digitoinnin välistä työvaihetta, Ryynänen
sanoo ja jatkaa: ”Osin samaan
ongelmaan liittyen esimerkiksi
uutistoimisto Reuters lähettää
tulevaisuudessa uutismateriaalia
maailmalta toimituksiin videovirran
sijasta tiedostomuotoisena.”
Yhtenä konkreettisena kehitysaskeleena
Ryynänen mainitsee
satelliitti- ja etäyhteyksien jatkuvan
paranemisen. Myös digitaalisten
kuluttajakameroiden tulo markkinoille
näkyy Ryynäsen mukaan
käytännön uutistyössä.
”Laadun puolesta amatöörikaluston
tuottama video on digitaalisuuden
myötä entistä käyttökelpoisempaa,
ja sen merkitys uutisoinnista
tulee varmasti koko ajan
kasvamaan”, Ryynänen ennustaa.
”Esimerkiksi Aasian tsunami-katastrofin
alkuvaiheessa huomattava
osa kuvamateriaalista pohjautui
amatöörikuvaajien materiaaliin.
Digitaalinen video on helpottanut
merkittävästi etenkin tuotannon
editointivaihetta. Työskentelyyn
riittää keveimmillään
kannettava tietokone.
tävästi kyse uudesta tekniikasta,
vaan tuotantovaiheen dramaattisestayksinkertaistumisesta.
Muutos on suoraan verrattavissa
siihen, mitä digikameroiden
rynniminen markkinoille teki
perinteiselle filmikuvaamiselle.
Kotikäyttäjiä kiinnostavat laitteiston
edulliset hinnat ja am-
Petteri Ryynänen
(vas.) ja Teemu
Järvinen.
Harrastajakaluston
myötä kameroita
on nykyisin
aina paikalla
siellä missä
tapahtuu,
Ryynänen toteaa.
Nelosen uutisten järjestelmävastaavan
Teemu Järvisen mukaan
ulkopuolisen digitaalisen kuvamateriaalin
käyttö aiheuttaa
myös täysin uudenlaisia haasteita.
”Suurin ongelma nyt ja tulevaisuudessa
ovat lukuisat eri kuvaformaatit
ja siirrettävien videoiden
koodekit,” Järvinen summaa.
Suurimmiksi tulevaisuuden
haasteiksi Ryynänen ja Järvinen
summaavat juuri eri formaatit. ”Eri
koodekit, tekniikat ja kuvasuhteet
mattilaisia tuotannon nopeutuminen.
Pientuotannolla kysyntää
Edulliselle, joustavasti eri medioihin
jaettavalle pientuotan-
tarkoittavat jatkuvaa tarvetta
muunnoksille eri formaattien välillä
niin päivittäistä työtä kuin arkistointiakin
varten”, Järvinen selvittää.
”Vaarana on, että konversiot
osittain syövät sitä nopeutta, joka
digitaalisuudella on saavutettu.
Vaikka uusista tekniikoista on uutistuotannossa
kiistaton hyöty, ei
etenkään siirtymäaika näyttäisi
olevan täysin ongelmaton”, Ryynänen
summaa.
JANI ROSTI
■ TEKNIIKKA
Open source -videoeditointia
Videotuotanto muuttuu entistä
edullisemmaksi avoimen ohjelmakoodin
tarjonnalla. Linuxille
kehitetyn Cinelerra -nimisen editointiohjelman
avulla pääsee videotyöskentelyn
pariin täysin ilmaiseksi.
Cinelerra pystyy jopa
pienimuotoiseen ammattilaistuotantoon.
6-kanavaisen äänen
ja hdtv-teräväpiirtoformaatin lisäksi
ohjelma osaa hyödyntää
nolle on kysyntää enemmän
kuin koskaan aiemmin.
Lähetysaikaa valtakunnallisilla
tv-kanavilla ei riitä kaikille halukkaille.
Esimerkiksi urheilu- ja
tapahtumasponsoroinnissa liikkuvat
kuitenkin merkittävät rahasummat,
joiden vastineeksi
halutaan näkyvyyttä myös niissä
lajeissa, jotka eivät joka kodin lähetystaajuuksille
pääse.
Tästä syystä kaiken keskipisteeksi
muodostuu internet.
Edullinen ja vapaa julkaisukanava
on täydellinen lisä keventyneen
digituotannon jatkoksi, ja
mahdollistaa taloudellisesti täysin
uusia toimintamalleja.
Yksittäisen, muutaman megatavun
videon siirto katsojalle
ei palveluntarjoajalle maksa
enää kuin murto-osan siitä, mitä
kyseisen kontaktin hinta mainostajalle
on. Yksi esimerkki
tästä on laajakaista- ja mobiiliasiakkaista
kilpailevat operaattorit,
jotka pyrkivät lisäämään palvelujensa
houkuttelevuutta videopohjaisella
erikoistarjonnalla.
Www-video pienentää
odotuksia
Webbikäytössä erot ammattikaluston
ja kuluttajakameroiden
välillä tasoittuvat entisestään.
Kun videota joka tapauksessa
pakataan ja pienennetään alkuperäisestä,
vähenee alkuperäisen
laadun merkitys – ja siten myös
paineet investoida tuotantokustannuksia
nostavaan high end
-kalustoon.
Edullisempaa tuotantoa ajatellen
on merkittävää sekin, että
www-videoita kulutetaan nykyisellään
muun surffauksen lomassa,
ja niiden asema mediana
on kuvagallerioiden ja passiivi-
usean erillisen koneen renderöintifarmeja
antamaan lisäpotkua
tuotantoon.
Käytössä on lukuisia työkaluja
kuvan korjaamiseen ja käsittelyyn,
ja avoimen rajapinnan
kautta toiminnallisuuksia voi lisätä
saatavilla olevin laajennuksin.
Ehdottomasti tutustumisen
arvoinen ohjelma löytyy osoitteesta
heroinewarrior.com/
index.php3
sesti katsottavan viihteen välimaastossa.
Leikkeiden suorastaan
oletetaan olevan tiiviitä ja lyhyitä,
mikä on edullista, nopeaa
tuotantoa ajatellen ideaalitilanne.
Kohti massamediaa
Internetissä jaettavaksi sisällöksi
näyttäisivät muodostuvan yhä
vahvemmin rinnakkaiset tuotannot,
joilla peitetään sitä tarjontaa,
jota valtakunnalliset mediat
eivät kata. Pienemmät urheilutapahtumat,
harrastukset
ja matkailu löytävät internetin
kautta yleisönsä, kun digitaalisen
tuotannon ansiosta video myös
pystytään toimittamaan perille
taloudellisesti kannattavasti.
Mainostajia kiinnostavan
suuren näkyvyyden ehtona olisi
kuitenkin päästä aktiivisesta sisällön
hakemisesta siihen, että
tarjonta valuisi näkyville nimenomaan
ilman jatkuvaa
klikkailua – passiivisen katsomisen
ehdoilla.
Varteenotettava väline tuotantojen
esiin tuomiseen onkin
esimerkiksi bannerimainonta,
jossa mainostaja tarjoaisi nettisivun
kulmassa napin painalluksesta
käynnistyvää videovirtaa.
Surffaajan pääasiallinen huomio
olisi edelleen sivun pääasiallisessa
sisällössä, mutta mielenkiintoinen
tarjonta houkuttelisi
katsomaan ohimennen
myös videota – ja siinä sivussa
sekaan upotettuja mainoksia.
Kun video ei enää kilpailisi
ajasta muun surffauksen kanssa,
se nousisi lähemmäs kohti passiivisesti
kulutettavaa massamediaa
radion tai monitorin vieressä
päällä olevan tv:n tapaan. Eikä
sen jälkeen puhuttaisi enää
pientuotannoista.
TK
Kuva: VTT
DIGIVIDEO KAIKILLE ■■■
Silmää tarkempi konenäkö
Yhä pienempien
teknisten osien
laadun tarkastamiseen
ja biotekniikan
pisaroiden havainnointiinihmisen
näkökyky on
riittämätön. VTT on
kehittänyt konenäkötekniikkaa,
jonka
avulla voidaan tutkia
0,1 millimetrin
kokoisia osia kahta
kameraa käyttäen.
Konenäöllä saadaan esiin mikro-osan lohkeamat, naarmut ja pinnoitevirheet.
Pisaroista konenäkö paljastaa niiden muodon ja koon.
Tekniikalla helpotetaan myös pienten osien vaatimaa steriiliä käsittelyä.
VTT:n järjestelmä määrittää aluksi osan tai pisaran paikan, sillä
mikrokokoiset osat ovat käytännössä irti alustastaan pinnan epätasaisuuden,
elektrostaattisten voimien, pölyn tai kapillaari-ilmiön
vuoksi.
Paikan määrityksen jälkeen kaksi mikroskooppia tarkistaa osan samanaikaisesti
kahdelta eri suunnalta. Tulevaisuudessa järjestelmissä
toimivat ohjatusti mikromanipulaattori ja -annostelija sekä mikroskoopit
ja valaisimet.
Golf-pallolle identiteetti
Tuleeko viheriöllä kinaa siitä, kenen
se pallo on, joka on lähinnä
lippua? Harmittaako,
jos pallo on pelattavissa,
muttei löydy heinikosta?
Golf on perinteistään
tiukasti kiinni pitävä
liikuntamuoto, muttei
välty tietotekniikan soluttautumiselta.
Tulevana kesänä
kentillä voidaan nähdä yhdysvaltalaisen
Radar golfin palloja, jotka löytyvät
niiden lähettämän rfid-signaalin perusteella.
Pallon etsimiseen käytetään tutkaa, joka tunnistaa identifioidut pallot
jopa 30 metrin etäisyydeltä. Paikannin piippaa, kun se on suunnattu
palloon. Näytössä näkyvän signaalin voimakkuusmittarin avulla
voidaan suuntia palloa kohti. Paikannin maksaa 249 dollaria ja pallot
vajaa kolme euroa kappale, mutta nehän eivät enää katoa.
Sadan vuoden akkukesto
Rochesterin yliopistossa on kehitetty tehokas ja pitkään kestävä ydinenergialla
toimiva paristo. Betabatt-niminen yritys on aloittamassa niiden
valmistamisen ja lupaa ensimmäisten versioiden tarjoavan 0,4
milliwatin tehon kuutiosenttiä kohden. Pariston käyttöiäksi on laskettu
12–20 vuotta, mutta jopa yli sata vuotta on mahdollista.
Pitkää käyttöikää tarvitaan laitteissa, joissa pariston vaihtaminen
on hankalaa, esimerkiksi meren alla, avaruudessa tai ihmisen sisällä.
Paristot valmistetaan samalla tekniikalla kuin mikroprosessorit, joten
teholähde voidaan myös sisällyttää mikroprosessoriin tai memstoimilaitteeseen.
Tulevaisuudessa yhtenä sovellusmahdollisuutena on
älykäs pöly.
Radioaktiivisena aineena käytetään tritium-kaasua, joka on vedyn
raskain isotooppi, Sen ytimessä olevista kahdesta neutronista toinen
hajoaa beta-säteilyksi ja protoniksi. Tuloksena on pysyvä helium-3atomi
ja elektroni, joka kaapataan valokennon tapaan toimivaan piielementtiin.
Aiemmin elektronit on kaapattu tasomaiselle piilevylle. Rochesterissa
on kehitetty menetelmä tehdä pinnasta erittäin huokoinen, jolloin
elektroneja vastaanottava pinta-ala on 160-kertainen. Tämä antaa
paristolle sen korkean hyötysuhteen.
KIM LEIDENIUS
Kuva: Radar
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 25
petteri järvinen
Diplomi-insinööri Petteri Järvinen on tietokirjailija ja tutkija.
Blogimania
”Kotimatkalla tulimme kotipitsan kautta. Mukaan
tarttui neljä pitsaa, kaksi puolentoista litran kokista ja
kaksi pringles-purkkia. Nyt tuhottuani kolmasosan
satsista, olo on hieman raukea.”
Lainaus on eräästä kotimaisesta blogista eli nettipäiväkirjasta.
Niitä syntyy parhaillaan kuin sieniä sateella.
Bloggaaminen on muotia ja sitä hypetetään aivan
kuten kotisivuja kymmenen vuotta sitten.
Moderni tekniikka tekee kirjoittamisen ja julkaisun
luvattoman helpoksi. Siitä ei kuitenkaan ole
apua, ellei ole mitään sanottavaa.
”Antakaa anteeksi haukotteluni tekstin lomassa”,
pyytää alussa lainattu bloggaaja itsekin.
Mikä kumman blogi?
Blogi on ylläpitäjänsä säännöllisesti päivittämä wwwsivu,
jonka sisältö koostuu lyhyehköistä henkilökohtaisista
merkinnöistä ja ajatuksista. Merkintöjä voi
linkittää keskenään, niihin voi lisätä kuvia tai muuta
multimediaa ja sivulla vierailleet lukijat voivat kommentoida
niitä.
Viimeistä ominaisuutta lukuun ottamatta kuvaus
ei juurikaan poikkea perinteisistä www-sivuista. Onkin
vaikea nähdä, mikä on synnyttänyt nykyisen blogimanian,
kun kaikki sen elementit ovat olleet käytössä
jo kymmenen vuotta.
Onko kyse vain siitä, että ala tarvitsee muutaman
vuoden välein uuden hypetyskohteen? Kotisivut ovat
out, bloggaus on in.
Päiväkirjablogit ovat yleensä tylsiä. Ketä ulkopuolista
kiinnostaa kokiksen ostot, tenttiin valmistautumiseen
liittyvä jännitys tai kuvaukset viikonlopun
bailauksista? Aikana, jolloin jokainen haluaa
julkkikseksi, blogi on jokahenkilön huomiotaloutta,
eräänlaista tee-se-itse tosi-tv:tä.
Jotain merkillistä on siinä, että samalla kun monet
ovat huolissaan yksityisyydestään ja vastustavat lokitietojen
keräämistä, toiset (ja jopa samat) vuodattavat
henkilökohtaiset ajatuksensa ja tapahtumansa
kuvien kera kaikkien katsottaviksi.
Narsismin ja fobioiden ottaessa mittaa toisistaan
ensin mainittu voittaa.
Vaihtoehto valtamedialle?
Olisi väärin tyrmätä blogit tosi-tv-kirjoittajien vuoksi.
Monissa blogeissa on ilahduttavan elävää, värikästä
kieltä. Jostain syystä toimittaja on monen nuoren toiveammatti.
Ehkä meissä kaikissa asuu pieni journalisti,
joka vain odottaa tilaisuutta astua ulos kaapista?
Kaikilla ei ole mahdollisuutta kirjoittaa kolumneja
tai yleisönosastokirjoituksia lehtiin. Silloin blogi on
kaivattu ovi.
Yhdysvalloissa blogeista on tullut todellinen ilmiö.
Sikäläisessä blogosfäärissä on paljon ammattilaisten ylläpitämiä,
omaan työhön liittyviä journalistisia bloge-
ja, joiden anti on korkealuokkaista ja tarjoaa todellisen
vaihtoehdon maan hömpähtävälle tiedonvälitykselle.
Muistettakoon kuitenkin, ettei pelkkä julkaisu vielä
tee mediaa. Vasta yleisö tuo merkityksen ja antaa
mahdollisuuden vaikuttaa johonkin oikeasti. Jos jokainen
nettikäyttäjä perustaa oman blogin, kenelle
jää enää aikaa tai kiinnostusta lukea toisten blogeja?
Amerikkalaisen kyselyn mukaan blogeja kirjoittavien
nettikäyttäjien määrä nousi tammi-maaliskuussa
seitsemästä prosentista yhdeksään. Samaan aikaan
blogeja lukevien käyttäjien määrä laski samaiset
kaksi prosenttiyksikköä 25:een.
Nähtäväksi jää, kuinka pitkään nyt innostuneet
bloggaajat jaksavat kirjoittaa päiväkirjaansa. Nettiin
unohdetuista, vuosia päivittämättä olleista kotisivuista
päätellen ei kovin pitkään.
Toivottavasti parhaat blogit vakiinnuttavat asemansa
ja keräävät yhä suuremman yleisön, samalla
kun muut kuihtuvat pois.
Sen jälkeen oikeastaan mikään ei olekaan muuttunut.
Bloggaajasta ministeriksi?
Blogit toimivat hyvin tiedon ja ajatusten välittämisessä,
mutta bisnestä ne eivät ole – ei, vaikka Business
Week -lehti nosti blogit toukokuun alussa kansikuvajutuksi
ja uhosi, että ”blogs will change your business”.
Vaikka yritykset nyt perustavat omia blogejaan,
niitä ei mitenkään voi pitää yhtä mullistavana kuin
www-sivuja aikanaan.
Pikemminkin päinvastoin: leipätyönsä ohessa blogeja
pitävät henkilöt saattavat kilpailla työnantajansa
kanssa tai huomaamattaan paljastaa työhönsä liittyviä
salaisuuksia. Blogeista seurannut kielteinen julkisuus
on jo tuonut potkuja työntekijöille.
Nuorten päiväkirjablogeihin liittyy toinenkin vaara:
ne tulevat tarjoamaan tulevaisuuden oikeille toimittajille
runsaasti materiaalia.
Jos Jorma Ollila, Tanja Karpela tai Tarja Halonen
olisivat pitäneet opiskeluaikoinaan blogia, mitä kaikkea
mielenkiintoista niistä nyt löytyisikään! Esimerkiksi
nykyisen presidentin nuoruuden aikainen toiminta
Setassa tai Karpelan missivuoden ajatukset
kiinnostaisivat nyt niin toimittajia kuin äänestäjiäkin.
Lehdet arkistoivat valokuvia mahdollista tulevaa
käyttöä varten. Ehkä niiden kannattaisi kerätä myös
blogeja? Ja vaikkeivät keräisikään, kerran nettiin laitettu
teksti on kenen tahansa kaivettavissa vuosienkin
päästä.
Tämän päivän bloggaajien kannattaa muistaa, että
aikanaan heistä saattaa tulla pääjohtajia, ministereitä
tai presidenttejä, ja silloin heidän tänään tekemiä merkintöjä
luetaan julkisuudessa suurennuslasin kanssa.
Seisotko päiväkirjasi takana vielä 20 vuoden päästäkin?
TK
”Narsismin ja
fobioiden
ottaessa mittaa
toisistaan ensin
mainittu voittaa.”
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 27
■■■VERTAILU
TEKSTI JA TESTIT: JUKKA TIKKANEN • KUVAT: TIMO SIMPANEN
Kamera
J ärjestelmäkameralla
on aina ollut vahva
maine muiden kameroiden joukossa. Se
erottaa vakavat harrastajat näppäilijöistä
ja ammattilaiset amatööreistä. Laadulla ja
ominaisuuksilla on tietysti myös hintansa.
Laadukkaimpien järjestelmäkameroiden
hintataso saa asiaan vihkiytymättömän
vaativalle
harrastajalle
Mukana vertailussa:
• Canon EOS 350D
• Nikon D70S
• Olympus E-300
• Pentax *ist DS
haukkomaan henkeään.
Vaihdettavat objektiivit, loistava peilietsin,
runsaat ja monipuoliset lisävarusteet sekä
pitkä käyttöikä ovat kuitenkin vahvoja
valtteja, kun ollaan hankkimassa laatukameraa
vaativaan käyttöön.
Järjestelmäkamera ei ole kaikkien kuvaa-
jien ja näppäilijöiden kamera. Monipuolisuudesta
ja joustavuudesta sekä moduulirakenteisuudesta
johtuen sekä hinta, koko että
painokin nousevat monien mielestä turhan
suuriksi.
Osittain samoista syistä vaativa ja kunnianhimoinen
kuvaaja valitsee nimen-
Monipuolisuuteensa nähden kohtuuhintaiset digitaaliset
järjestelmäkamerat kiinnostavat niin
yrityksiä kuin kuluttajiakin. Hyvän peruspaketin
saa samalla rahalla, joka pari
vuotta sitten piti maksaa paremmasta
kompaktikamerasta.
omaan sen työkalukseen.
Vertailun laitteet edustavat
tunnettujen valmistajienjärjestelmäkameravalikoimanedullisimpia
malleja, joten aivanhuippuodotuksia
ne eivät täytä. Eikä
näin ole syytä olettaakaan.
Vertailukameroiden valmistajista
Canonilla ja Nikonilla
on tuoteohjelmassaan myös
useita vaihtoehtoisia digirunkomalleja,
siinä missä Olympuksen ja Pentaxin
mallistossa on vertailuhetkellä vain yksi
kalliimpi runkovaihtoehto.
Edullista laajennettavuutta
Filmin valtakaudella edullisten järjestelmäkameroiden
hintataso laski kiitettävän lähelle
tavallisen kotikuvaajan kukkaronnyörien
avautumiskynnystä. Aivan samoille lukemille
ei vielä digiajan järjestelmien hinnoissa
olla päästy, mutta uusimman suku-
polven laitteet ovat ominaisuuksiinsa nähden
joka tapauksessa yllättävän edullisia.
Halvimmat järjestelmäkamerarungon ja
peruszoomin muodostamat paketit maksavat
alle tuhat euroa. Parhaimmillaan saa tähän
hintaan tarjouksena rungon ja kahden
objektiivin paketin. Tämä on jo niin edullinen
hinta, että se asettaa kalleimman hintaryhmän
kompaktikamerat ahtaalle.
Järjestelmäkameran olennaisin ero jopa
ulottuvalla objektiivilla varustettuihin kompaktikameroihin
piilee loistavassa peilietsimessä
sekä mahdollisuudessa käyttää lukuisia
vaihto-objektiiveja ja lisävälineitä.
Laadukasta kameraa havittelevaa kiehtoo
järjestelmäkamerassa myös sen tarjoama
mahdollisuus aloittaa edullisella peruspaketilla
ja pikku hiljaa päivittää ja laajentaa järjestelmää
yhä laajemmaksi ja laadukkaammaksi.
Tämä sopii mainiosti myös kameroiden
valmistajille, sillä peruspaketin myynnin
myötä kuvaaja saadaan pysyväisasiakkaaksi
oman merkin piiriin.
Merkkiuskollisuus onkin yksi järjestel-
DIGIJÄRKKÄRIT ■■■
30 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005 kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 31
Canon
Nikon
Olympus
Pentax
Kuva: Olympus
■■■VERTAILU
Useihin järjestelmäkameroihinkin
on saatavana paineenkestävä
vedenalaiskotelo. Kuvassa Olympus
E-sarjan kotelo PT-E01.
mäkamerakaupan avainilmiöitä
– aivan samaan tapaan kuin autokaupankin
piirissä. Useimmi-
■ TEKNIIKKA
Vanhaa ja uutta
Digijärjestelmäkameran perustekniikka
on perin samanlainen kuin
lähes satavuotiaan yksisilmäisen
pienpeilikameran.
Olennaisin ero muutamien vuosien
takaisiin järjestelmäkameroihin
verrattuna on se, että kuvat tallennetaan
filmin asemesta kuvailmaisimen
kautta kuvamuistiin.
Kehitystä on toki tapahtunut
myös muilta osin, mutta tämä olisi
tapahtunut siinäkin tapauksessa,
että kuvat edelleenkin tallennettaisiin
filmille. Esimerkiksi kehittyneitä
integroituja piirejä on
käytetty laatukameroissa jo muutaman
kymmenen vuoden ajan.
Valotukseen, etäisyyden mittaukseen
ja moniin muihin seikkoihin
liittyvä automatiikka ei sekään
ole aivan tuoretta, vaan johdonmukaisen
ja jopa vuosikymmeniä
kestäneen kehitystyön tulos.
Digijärjestelmäkameran kohdalla
viiden viimeisen vuoden kehitys
on kuitenkin ollut ratkaisevaa.
Suhteellisen lyhyessä ajassa
hieman kömpelösti toimivasta,
vaatimattomalla kuvailmaisimella
varustetusta kalliista laitteesta on
tullut arkipäiväinen kuluttajatuote.
Kennolta muistiin
Digitaalisen järjestelmäkameran
ytimen muodostaa kuvailmaisin
sekä kuvadatan käsittelyyn käytetty,
juuri tähän tarkoitukseen kehitetty
suoritin.
Kuvailmaisin koostuu mil-
Canonin cmos-kuvailmaisimet
edustavat yhtiön tuotekehittelyn
huippua.
32 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005
ten vain pettymys tai pitempiaikainentyytymättömyys
ajaa asiakkaan
toisen tuotemerkin
helmaan.
Iso hintahaitari
Järjestelmäkameralaitteistonmoduulirakenteisuuden
vuoksi
on vaikeata suoralta kädeltä
sanoa, mikä on koko laitteiston
hinta. Jo yhden laitemerkin
tuotteista voidaan koota useita
eri hintaisia kokonaisuuksia.
Jonkinlaista pohjaa hinta-arvioille
voi kuitenkin antaa
muutaman esimerkkilaitteiston
kasaaminen.
Otetaanpa esimerkiksi tun-
Canonin
tehokkainta
Digic II
-suoritinta
käytetään valmistajan
laadukkaimmissa malleissa.
joonista mikrolinssein varustetuista
yksittäisistä kennoista, joiden
edessä on joko punainen, vihreä
tai sininen värisuodatin. Miljoonien
yksittäisten kennojen (pikselien)
muodostama komposiittivärikuva
tallentuu kuvamuistiin.
Kuvailmaisimia on käytännössä
kahta päätyyppiä. Ccd-kennot
ovat yleisimpiä, mutta esimerkiksi
Canon käyttää monissa kameroissaan
cmos-kennoja. Myös Nikon
käyttää kalliimpien ammattilaismallien
ilmaisimina hieman saman
tyyppisiä kennoja kuin Canon.
Kennon tyyppi ei vielä sinällään
kerro totuutta kameran kuvanlaadusta.
Kummallakin kennotyypillä
saadaan aikaan teknisesti korkealaatuisia
kuvia. Tosin cmos-kennon
eräänä parhaana piirteenä pidetään
sen keskimääräistä parempia
kohinaominaisuuksia.
Koska nykyisten tavallistenkin
järjestelmäkameroiden kuvailmaisinten
tarkkuus lähestyy kym-
Kuva: Canon
nettu valmistaja, jonka laitevalikoima
on riittävän kattava.
Kootaan laitevalikoimista kolme
toiminnallisesti samankaltaista
järjestelmää, jotka edustavat
edullista, keskihintaista ja huippulaitteistoa.
Pentaxin salamalaiteponnahtaa
ylemmäs
kamerasta. Tämä
kasvattaa
välähdysputken
ja objektiivin
etäisyyttä, mikä
vähentää punasilmäongelmaa.
Kuva: Canon
menen megapikselin luokkaa,
asettaa tämä suuret vaatimukset
kameran suorittimelle. Käsiteltävän
informaation määrä on valtava
ja kuvainformaation käsittelyn
ja muokkauksen ohella suoritin
hoitaa myös monia muita kameran
toiminnan kannalta keskeisiä mittaus-
ja säätötoimia.
Niinpä jokainen valmistaja pyrkii
kehittämään tai kehityttämään
entistä parempia ja suosituskykyisempiä
suorittimia. Ne valmistajat,
jotka suunnittelevat ja valmistavat
itse suorittimensa, ovat hienoisessa
etulyöntiasemassa muihin verrattuna.
Optiikan osuus
Pelkkä kuvailmaisin ja suoritin eivät
yksinään luo yhtään ainutta kuvaa.
Kuvanmuodostukseen tarvitaan
aina objektiivi tai jokin muu
optinen järjestelmä.
Digiajan objektiivit joutuvat koville,
sillä perinteistä kinofilmiruutua
pienikokoisemmat kuvailmaisimet
asettavat niiden erottelukyvylle entistä
tiukemmat vaatimukset.
Onneksi ajanmukainen
optinen valmistustekniikka
on tuonut mukanaan jatkuvasti
uusia keinoja optisen
laadun parantamiseksi ja valmistuskustannustenpitämiseksi
kurissa.
Uudet lasilaadut, kehittyneet
valmistusmenetelmät, hieno-optii-
Esimerkkijärjestelmämme
muodostuvat rungosta, kolmesta
objektiivista ja erillisestä
salamalaitteesta. Objektiiveina
ovat yleiszoom, lähikuvausobjektiivi
ja telezoom.
Aloittelijan laitteisto koostuu
kan keinot sekä muovi- ja lasilinssien
yhdistely yhdessä monikalvopäällystysten
kanssa, on edesauttanut
uuden sukupolven objektiivien
synnyttämisessä. Niinpä nykyisten
objektiivien hinta-laatusuhdetta
voidaan pitää keskimäärin
erinomaisena.
On kuitenkin tehtävä selvä ero
kuluttajain käyttöön tarkoitettujen
ja huippuluokan ammattiobjektiivien
välillä. Niillä ei todellisuudessa
ole juurikaan muuta yhteistä
kuin polttovälin kaltaiset fyysiset
perusominaisuudet.
Kolminaisuus kunnossa
Vasta kun nämä kolme keskeistä
osatekijää: Kuvailmaisin, suoritin,
ja objektiivi ovat laadultaan riittäviä
ja vielä toisiinsa sovitettuja, voidaan
odottaa kuvien olevan tekniseltä
laadultaan moitteettomia.
Kun tähän liitetään oikean valotuksen,
valkotasapainon säädön ja
kohteen lähestymisen sekä kuvaustilanteen
hallintaan liittyvät monet
seikat, voidaan vain todeta että kyseessä
on aikamoinen tekniikan ja
ilmaisun synteesi.
11-kertaisen zoomausalueen
omaava ammattitason objektiivi.
Kuva: Canon
Olympus E-300 -kameran läpileikkauskuva.
Kamera muistuttaa monessa
suhteessa muita vertailun
laitteita. Poikkeavan etsinjärjestelmän
vuoksi kamerasta kuitenkin
puuttuu peilikameroille tyypillinen
kyhmy.
amatöörirungon lisäksi edullisesta
peruszoomista, lyhytpolttovälisestä
makro-objektiivista
ja edullisesta telezoomista sekä
salamalaitteesta. Tällaisen paketin
kokonaishinta asettuu
noin 2000 euron tietämiin.
Vaativan harrastajan laitteisto
koostuu puoliammattilaisrungosta,
laadukkaasta yleiszoomista,pidempipolttovälisestä
lähikuvausobjektiivista sekä
laadukkaasta telezoomista ja
tehokkaammasta salamalaitteesta.
Tämän paketin hinta
nousee yli 4000 euron.
Huippuluokan ammattilaiskalustoon
valitaan laadukas kamerarunko,
huippuluokan valovoimainen
peruszoom, lähikuvaukseen
tarkoitettu zoom
sekä valovoimainen vaativiin
tehtäviin kelpaava telezoom.
Kokonaisuuden kruunaa valmistajan
tehokkain salamalaite.
Ammattilaispaketin hinnan
kohdalla näppäilijän kannattaa
jo istua alas, sillä laadultaan ja
ominaisuuksiltaan tinkimättö-
Olympuksessa ei ole säätöarvojen ja
asetusten ilmaisemiseksi lainkaan
erillistä nestekidepaneelia. Asetukset
näkyvät kameran näytön info-tilassa.
Kuva: Olympus
män laitteiston kokonaishinta
kipuaa 10 000 euroon.
Laadun mielikuvia
Usein kysytään mikä erottaa
kalliit merkkikamerat toisistaan,
mutta aivan yksiselitteistä
vastausta ei ole. Tarjolla on
useita laadukkaita ja hyvämaineisia
laitemerkkejä, joiden välillä
on toki eroja, mutta näiden
merkityksestä voidaankin keskustella
sangen pitkään.
On selvää, että ammattilaisten
eniten suosimat merkit kuten
Canon ja Nikon ovat rakentaneet
maineensa suurimmalta
osin laadun ja kestävyyden varaan.
Tämähän ei tietenkään
tarkoita, että monet muut perinteiset
ja tunnetut merkit olisivat
olennaisesti huonompia.
Joillakin markkina-alueilla
myös monet muut perinteiset
merkit, kuten esimerkiksi Leica,
Minolta, Olympus ja Pentax
ovat aina kuuluneet kuvaajien
suosikkeihin.
Kyse on myös mielikuvista.
Kun kerran ammattilaiset suosivat
tiettyjä merkkejä, tämän perusteella
muodostuu helposti
mielikuva, että näiden laitteiden
käyttäminen takaisi automaattisesti
paremmat kuvat.
Näinhän ei luonnollisestikaan
ole. Taitava kuvaaja, olipa
hän sitten harrastaja tai ammattilainen,
saa erinomaisia kuvia
aikaan myös vähemmän tunnetuilla
tai vaatimattomammilla
laitteilla.
Hyvien kuvien takana on
useimmiten paljon taitoa ja tekniikkaa,
mutta aina myös näkemystä
ja ideoita. Pelkät laitteet
eivät yksinään takaa onnistunutta
lopputulosta.
Järkevä rakenne
Kompaktikameroista poiketen
järjestelmäkameroiden runkojen
ydin on poikkeuksetta metallia.
Kameroiden rungon
muodostaa teräs- tai magnesiumvalukehikko,
jonka päälle
on valettu tai kiinnitetty komposiittirakenteinen
varsinainen
runko. Tällä tavoin saavutetaan
kevyt, kestävä ja tuotantokustannuksiltaan
kohtuuhintainen
rakenne.
■ MARKKINAT
Objektiiveja
joka lähtöön
Suurimmilla järjestelmävalmistajilla,
kuten
Canonilla ja Nikonilla
on valmistusohjelmassaan
useita rinnakkaisia
objektiivisarjoja.
Tyypillisesti saman objektiivityypin
tapaa kolmessahinta-laatuluokassa.
Edullisin objektiiviluokka
on tarkoitettu
pääasiassa näppäilijöiden
ja aloittelevien harrastajien
käyttöön. Hintahaarukka
on näissä tyypillisesti
100–500 euroa. Näiden perusobjetiivien
laatu riittää mainiosti,
jos kuvista teetetään tai tulostetaan
vain kohtuullisen kokoisia
vedoksia.
Vaativampaan käyttöön, kuten
vakaville harrastajille ja puoliammattilaisille
tarkoitettujen
objektiivien hintataso on selvästi
korkeampi. Valtaosa näistä sijoittuu
noin 500–1000 euron välille.
Tämän ryhmän objektiivien
tuottama kuvanlaatu kelpaa jo
sangen vaativaan käyttöön, esimerkiksi
kohtuullisessa koossa
painettavaksi.
Kaikkein kalleimman ja laadukkaimman
hintaluokan muodostavat
erittäin valovoimaiset, tai
rakenteeltaan ja polttoväliltään tavanomaisesta
poikkeavat objektiivit.
Valovoimaiset pitkät zoomit,
erikoisobjektiivit ja mahtavat telet
kuuluvat tähän ryhmään.
Tämän objektiiviryhmän kohdalla
hinta on perin suhteellinen
käsite, sillä objektiivin tyypistä ja
käyttötarkoituksesta riippuen se
saattaa olla mitä tahansa
1000–10000 euron väliltä.
DIGIJÄRKKÄRIT ■■■
Vertailukameroiden etsimet
rajaavat todellisesta kuva-alasta
pois noin viitisen prosenttia. Digitaalikamerassa
voisi hyvin olla
sataprosenttinen etsin, sillä kuvasta
ei enää jälkikäteen rajaudu
mitään pois, kuten negatiivien
tai diapositiivien kohdalla.
Tarkemman rajauksen näyttävän
etsinjärjestelmän valmistaminen
tulisi varmaankin kalliimmaksi,
siksi tällaiset etsimet ovat
vain huippuammattilaitteissa.
Valikoima objektiiveja, mukana
muun muassa Olympuksen isompi
zoom sekä Canonin 10–22 millin
laajakulmazoom. Joukkoa täydentää
kookas pitkäpolttovälinen
zoom sekä kiinteäpolttovälinen
laajakulmaobjektiivi.
Kaikkein eksoottisimmat ja
kookkaimmat maksavat vielä tätäkin
enemmän.
Vertailukameroiden valmistajien
objektiivivalikoiman laajuudesta
kertonee se, että Canonilla
on tarjolla kuutisenkymmentä
objektiivia ja Nikonin ohjelmassa
on yli 80 objektiivia, kun mukaan
lasketaan myös käsitarkenteiset
mallit.
Pentaxillakin on kinofilmi- ja
digirunkoihin sopivia objektiiveja
ohjelmassaan lähes 30 erilaista
ja melko tuoreen Olympus E-sarjan
objektiivien lukumäärä on sekin
jo yhdeksän kappaletta.
Edellä mainittujen ohella järjestelmäkameroihin
on lisäksi
saatavana laaja valikoima kolmansien
valmistajien tuottamia
objektiiveja. Sigma, Tamron ja
Tokina lienevät näistä tunnetuimpia.
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 33
■■■VERTAILU
■ MITTAUKSET
LABS
LABS
Canon
Nikon
Pentax
Olympus
Kuvan laatu on tärkein
SARJAKUVAUSNOPEUS parempi
0 2 4 6 8 10 12 14
Raw-kuvia / 10 s
Sarjakuvausnopeus mitattiin kuvaamalla vakio-olosuhteissa raw-kuvia nopealle
muistikortille. Tulokset laskettiin kymmenen sekunnin aikana tallentuneiden
ruutujen määrän perusteella.
KOHINAKÄYRÄ
LABS
7
6
5
4
%
3
2
1
0
Testasimme digijärjestelmäkameroita
todellisin käyttö- ja kuvaustestein
sekä kuvaamalla testitauluja
ja -värikarttoja.
Testikarttojen ja -taulujen kuvaamisella
selvitettiin kameroiden
kokonaistoistokykyä objektiiveineen
muun muassa erottelukyvyn,
värintoiston ja kohinatason suhteen.
Käytännön kuvaustestein varmennettiin
testitaulujen kuvaamisella
ja kuvatiedostojen analysoimisella
saadut tulokset.
Kuvanlaadun arvosana on laskettu
kohinan, väripoikkeaman,
erottelukyvyn ja värintoiston perusteella.
Myös kuvien valotus on
vaikuttanut arvosanaan.
Kohinan suhteen Canon ja Nikon
sijoittuvat kärkeen ja Pentax
hieman niiden jälkeen. Olympus
osoittautui kohinan suhteen havaittavasti
muuta joukkoa vaatimattomammaksi.
Väripoikkeama pysyi Canonin
kohdalla erinomaisesti kurissa,
mutta muidenkin kohdalla sen suuruus
osoittautui kohtalaisen hyväksi.
Erottelukykyyn vaikuttaa kuvailmaisimen
ohella luonnollisesti
myös objektiivi. Tämän suhteen Nikon
veti selkeästi pisimmän korren,
mutta Canon ja Olympus seuraavat
lähituntumassa. Ainoas-
34 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005
Olympus
Pentax
Nikon
Canon
200 400 800 1600
ISO-asetus
Kameroiden kohinaominaisuudet on testattiin ja analysoitiin Imatest-ohjelman
avulla. Lopputuloksen laskemisen ja esittämisen pohjana on käytetty
kohinan osuutta kokonaissignaalissa. Alle kahden prosentin tasolla kohina
on käytännössä olematonta, mutta kasvaa kahden ja kolmen prosentin välillä
havaittavaksi. Yli kolmen prosentin tasolla kohina on jo selvästi havaittavaa
ja yli neljän prosentin tasolla häiritsevän suuri.
taan Pentaxin kohdalla kokonaiserottelukyky
osoittautui vain
tyydyttäväksi.
Värintoiston suhteen Canon, Nikon
ja Olympus osoittautuivat sangen
neutraaleiksi. Pentaxin värikylläisyys
osoittautui hieman muuta
kolmikkoa korostetummaksi.
Valotuksen suhteen erot eri kameroiden
välillä osoittautuivat pieniksi.
Joissakin hankalissa valaistusolosuhteissa
Canon
ja Nikon
tuottivat hiemantarkemmanvalotustuloksen
kuin
HINTA/LAATU
LABS
arvosana
10
9
8
7
6
5
4
0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600
hinta, euroa
Hinta-laatusuhteeltaan parhaat laitteet sijoittuvat kuvassa vasemmalle
ylös.
Olympus ja Pentax. Näillä oli taipumusta
lievän ylivalotuksen
suuntaan.
Käytettävyys arvioitiin kameran
säätimien ja painikkeiden sijoittelusta
ja käytöstä sekä keskeisten
säätöjen tekemisestä syntyneiden
kokemusten perusteella.
On toki hyväksyttävä, että nämä
ovat osittain makuasioita. Jonkun
mielestä hyvin toimiva ja sijoitettu
säädin on jonkun toisen mielestä
todella hankalakäyttöinen.
Ominaisuudet pisteytettiin kameroiden,
erityisesti runkojen säätöominaisuuksien
laajuuden ja
käytettävyyden perusteella. Erot kameroiden
välillä ovat melko pieniä,
mutta Canon ja Nikon nousevat
tässäkin suhteessa aavistuksen
Canon
Olympus
Pentax
Nikon
Olympuksen ja Pentaxin edelle.
Varustelun arvosanaa nostavat
peruspakettiin kuuluvat oheiset,
kuten objektiivin (objektiivien)
ominaisuudet, ohjelmistopaketin
koostumus sekä lisävarusteet.
Canon saa hieman Nikonia ja
Pentaxia paremman arvosanan
poikkeuksellisen runsaan ja monipuolisen
ohjelmistopakettinsa ansiosta.
Olympuksen muita korkeamman
arvosanan taustalla
taas on rungon ja kahden objektiivin
muodostama runsas kokonaispaketti.
Laajennettavuus on arvioitu
melko suoraviivaisesti valmistajan
tarjoaman kokonaisjärjestelmän
ja lisälaitevalikoiman laajuuden
perusteella.
Painoarvo Nikon Canon Olympus Pentax
Kuvan laatu 30 % 9 8 7 7
Käytettävyys 20 % 9 8 8 8
Ominaisuudet 20 % 9 9 8 8
Varustelu 15 % 8 9 10 8
Laajennettavuus 15 % 10 10 8 9
Arvosana 100 % 8,7 9,0 8,0 7,9
Ominaisuudet on pisteytetty asteikolla 4–10. Hinta ei vaikuta pisteytykseen.
Canon Nikon
Tikkanen
Jukka Kuvat:
Kameroiden
värintoisto peruskorjattunakuvaohjelmassa.
Canonin ja
Nikonin värintoisto
on sangenluonnollinen.Olympuksenvärintoisto
on aavistuk-
Olympus Pentax
senkeskitasoavaimeampi ja Pentaxin
hieman muita
korostetumpi
ja kylläisempi.
■ RATKAISUT
Tietokone ohjaa kuvausta
Digitaalisen järjestelmäkameran
myötä tietotekniikka on hiipinyt entistä
lähemmäs valokuvaajia. Kukaan
digitaalikuvausta työkseen
harjoittava ei voi täysin välttää tietokoneen
käyttöä ja kuvien muokkaamista
kuvaohjelmien avulla.
Erityisesti raw-muotoon tallennetut
kuvat vaativat käytännössä
aina ”kehityksen”, eli käsittelyn
raw-kuvien tuonti- ja muokkausohjelman
avulla. Raw-kuvaan kuvatieto
on tallentunut suoraan kennolta
siirtyneessä raakamuodossa.
Etuna on se, että kuvaaja voi tehdä
kuviin hyvin laajoja säätöjä ja
muokkauksia jälkikäteen.
Tietotekniikka tuo valokuvaamiseen
myös aivan uusia käytännön
ulottuvuuksia. Yksi tyypillinen digiajan
ilmiö on usb-kaapelilla tietokoneeseen
liitetyn kameran käyttä-
Sama kohde kuvattuna samasta pisteestä
Pentaxin zoomin 16 millin
laajakulma-asetuksella ja Nikonin
zoomin 70 millin teleasetuksella.
Laajakulma-asetus vastaa kinokameran
24-millistä ja teleasetus 105millistä.
Canonin ja Nikonin etsinkuva
on aavistuksen kirkkaampi
kuin Olympuksessa ja Pentaxissa,
mutta etsinkuvat poikkeavat
sävyltään, joten erojen havaitseminen
on jopa rinnakkain vertailemalla
melko vaikeata.
Pentax on joukon ainoa kamera,
jossa on oikea pentaprisma.
Pentaxin etsinkuva onkin
kilpailijoihin verrattuna aavistuksen
terävämpi ja kontrastikkaampi.
Canonissa ja Nikonissa on
peilien avulla toteutettu niin
kutsuttu pentapeilietsin. Olym-
Kuva: Jukka Tikkanen
minen tietokoneen ohjaamana. Tähän
tarvittava ohjelma kuuluu jopa
joidenkin edullisten järjestelmäkameroiden
perusvarustukseen.
Kuvadata voidaan ohjata tallentumaan
muistikortin asemesta
suoraan tietokoneen kiintolevylle.
Otettu kuva voidaan välittömästi
avata suuressa koossa näyttöruutuun
tarkasteltavaksi. Myös halutut
korjaukset esimerkiksi valotukseen
ja väritasapainoon voidaan
tehdä suoraan tietokoneesta kameraan
koskematta.
Tällainen työskentely on omiaan
helpottamaan ja järkeistämään
esimerkiksi studiotyöskentelyä
tai muuta työtä, jossa on
etua siitä että kameran toimintoja
voidaan ohjata muualta kuin kamerasta.
Ilman tietokonetta kamera voi-
puksessa on muista poiketen
niin kutsuttu porropeilietsin,
minkä ansiosta kameran päällä
ei ole lainkaan peilikameroille
tyypillistä etsinkyhmyä.
Kaikissa kameroissa on yhdysrakenteinen,
kameran päälle si-
Nikonin sähköinen lankalaukaisin
sallii kameran
laukaisemisen kameraa
täräyttämättä.
daan laukaista joko
langallisella tai langattomallakaukolaukaisimella.
Varsinkin
langaton infrapunakauko-ohjain
on oiva
vastine vanhanaikaisellelankalaukaisimelle.
Järjestelmäkamerain monipuolisuus
ja modulaarisuus käy
mainiosti ilmi siitä tosiseikasta, että
kaikista kameroista juuri tämä
tyyppi sopii parhaiten teknistieteelliseen
työskentelyyn.
Miltei kaikissa niissä tilanteissa,
joissa kamera täytyy liittää
osaksi jotakin muuta optista ko-
Canonin erikseen myytävän 10—22 millin zoomin laajakulmaisin
asetus vastaa kinokamera 16-millistä laajakulmaa.
Tämä on jo niin huikea laajakulma että pienikin kameran
kallistus ylöspäin saa pystylinjat ”kaatumaan”.
Kuva: Jukka Tikkanen
joitettu esiin ponnahtava salamalaite.
Tämä takaa säälliset salamakuvat,
mutta salamoiden teho
on sangen vaatimaton. Ohjelukuna
on kaikilla muilla 11 (metreillä
laskettuna, ISO 100) paitsi
Canonilla, jonka ohjeluku on 13.
DIGIJÄRKKÄRIT ■■■
konaisuutta, on järjestelmäkamera
paras vaihtoehto.
Sopivin mekaanisin ja mekaanis-optisin
sovittein järjestelmärunko
on helposti liitettävissä esimerkiksi
mikroskooppiin, tähtikaukoputkeen
tai vaikkapa ihmisten
sisikunnan kuvaamiseen tarkoitettuihin
laitteisiin.
Olympus-paketin pidemmän zoomin pisin polttoväliasetus
vastaa perinteisen kinokameran 300-millistä
teleobjektiivia. Niinpä sen avulla on jo mahdollista
lähestyä myös eläviä luontokohteita.
Näiden salamalaitteiden teho
riittää hyvin vain muutamien
metrien etäisyydelle. Suurempaa
salamatehoa kaivattaessa on
hankittava kameran lisävarusteluistiin
kiinnitettävä tehokkaampi
lisäsalama.
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 35
Kuva: Jukka Tikkanen
Kuva: Jukka Tikkanen
■■■VERTAILU
■ TEKNIIKKA
Salamat ja automatiikka
Vaativammassa käytössä ja hankalissa
valaistusolosuhteissa tarvitaan
avuksi salamalaitetta. Kameran
omasta pikkusalamasta ei
useimmiten ole kuin apuvaloksi.
Järjestelmäkameroiden kanssa
käytettäviä erillisiä salamalaitteita
kutsutaan usein järjestelmäsalamalaitteiksi.
Syynä tähän on se, että
salamalaitteiden oma mittausja
säätöautomatiikka kytkeytyy
osaksi kamerarungon valonmittaus-
ja valotusautomatiikkaa.
Tällainen saumaton yhteistoiminta
takaa sen, että kohde va-
Zoomilla pärjää pitkälle
Järjestelmäpakettien peruszoomit
edustavat valmistajiensa
objektiivivalikoiman edullisinta
ryhmää. Tämänhän sanoo jo
objektiivien hintakin. Pakettien
noin tuhannen euron hinnasta
objektiivi haukkaa muutaman
sadan euron verran.
Edullisen hinnan vaikutus
näkyy objektiivin mekaanisessa
rakenteessa ja muun muassa
niiden valovoimassa. Objektiivirungon
päämateriaalina on
monissa tapauksissa komposiittimateriaali.
Objektiivien
valovoima on vain kohtalainen,
yhtään hyvä- tai huippuvalovoimaista
laitetta ei kuulu
joukkoon.
Edullisen hinnan takana on
myös se, että yksikään vertailun
zoomeista ei ole tarkoitettu
kattamaan täyttä kinofilmiruudun
alaa. Kaikki objektiivit
on suunniteltu filmiruutua
pienikokoisemmalle kuvailmaisimelle.
Täyden ruudun
kattavat, vastaavilla polttoväliominaisuuksilla
varustetut objektiivit
olisivat jo selkeästi
kalliimpia.
Objektiivien polttovälialue
kattaa hyvin kaivatuimman alueen
laajakulmasta pikkuteleen.
Kaikkien muiden zoomauskerroin
on kolmen luokkaa, mutta
Nikonin objektiivin miltei nelinkertainen
zoomausalue on
joukon laajin.
Jos kuitenkin otetaan huomioon
Olympuksen kahden
zoomin peruspaketti, vie tämä
kirkkaasti voiton, sillä ne yhdessä
kattavat kinokameran
36 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005
lottuu oikein, vaikka se valotettaisiin
osaksi vallitsevan valon,
osaksi salamavalon avulla. Tällainen
kahden valotyypin yhdistäminen
tuottaakin useimmiten luonnollisimman
ja uskottavimman
vaikutelman.
Automaattisalamalaitteiden valotusautomatiikka
perustuu useimmiten
filmin tai kennon pinnasta
heijastuvan valon mittaamiseen.
Hieman yksinkertaistaen salamalaite
syttyy ja lähettää valoaan,
kunnes sitä on heijastunut kohteesta
sopiva määrä takaisin, jon-
polttovälialueen 28 millistä aina
300 milliin. Yhdistelmän zoomauskerroin
on miltei 11-kertainen.
Vertailukameroiden zoo-
ka jälkeen välähdysputki sammutetaan.
Kaikki tämä tapahtuu sekunnin
kymmenestuhannesosien
aikana.
Filmin- ja kuvailmaisimen pinnan
erilaisesta heijastavuudesta
johtuen laadukkaat filmikameran
kanssa käytettäviksi tarkoitetut
salamat eivät toimi tyydyttävästi,
kun ne kytketään digirunkoon.
Kuvailmaisimen pinnan heijastavuuseroista
johtuen on viisasta
hankkia kamerarungon kanssa saman
merkkinen salamalaite. Toisen
valmistajan sinänsä laadukas
mien lähikuvausominaisuudet
ovat kohtalaiset, sillä pisimmällä
polttoväliasetuksella päästään
kuvaamaan noin postikortin
kokoinen alue. Todella vaikut-
Speedlite 580EX on Canonin
järjestelmäsalamavalikoiman
huippumalli.
Kuva: Canon
ja monipuolinen salama ei välttämättä
toimi parhaimmalla tavalla
oman kamerarungon kanssa.
tavia lähikuvia kaipaavan on
kuitenkin syytä hankkia käyttöönsä
erityisesti lähikuvaukseen
tarkoitettu mikro- tai
makro-objektiivi.
Canon Nikon Olympus Pentax
Malli EOS 350D D70S E-300 *ist DS
Hinta (runko + peruszoom) 1 000 € 1 300 € 1000 €* 1 000 €
Valmistaja Canon Nikon Olympus Pentax
Http:// www.canon-europe.com www.nikon.com www.olympus.com www.pentaxeurope.com
Lisätietoja Canon Oy Nikon Suomen toimisto Olympus Finland Oy Perkko Oy
Puhelin 010 54420 (09) 566 0060 (09) 875 810 (09) 478 0500
Http:// www.canon.fi www.nikon.fi www.olympus.fi www.perkko.fi
VALOKUVAUSOMINAISUUDET
Vakiozoomin polttovälialue ja valovoima 18 – 55 mm, f/3,5 – 5,6 18 – 70 mm, f/3,5 – 4,5 14 – 45 mm, f/3,5 – 5,6* 16 – 45 mm, f/4
Vastaavuus kinokoossa 29 – 88 mm 27 – 105 mm 28 – 90 mm 24 – 68 mm
Zoomauskerroin 3 3,9 3,2 2,8
Objektiivin kiinnitys Canon EF/EFS-bajonetti Nikon-bajonetti 4/3" -bajonetti Pentax-KAF -bajonetti
Etsimen rakenne ja näyttöala Pentapeili, 95 % Pentapeili, 95 % Porropeilietsin, 95 % Pentaprisma, 95 %
Yhdysrakenteinen salama, teho (iso 100) ●, 13 ●, 11 ●, 11 ●, 11
Suljinajat sekuntia 30 – 1/4000, B 30 – 1/8000, B 60 – 1/4000, B 30 – 1/4000, B
Sarjakuvausnopeus (kuvaa sekunnissa) 3 3 2,5 2,8
Valotustavat Auto, P, A, T, M Auto, P, A, T, M Auto, P, A, T, M Auto, P, A, T, M
Valotusohjelmia 5 7 5 + 14 7
Käyttäjän omia asetusvaihtoehtoja 9 25 4 18
Valotushaarukointi ● ● ● ●
Valkotasapainon haarukointi ● ● ● O
Valkotasapainon mittaus ja käsisäätö ● ● ● ●
Kohinanvaimennus O valinnainen valinnainen valinnainen
Tarkennuspisteiden lukumäärä/valinnaisuus 7/kuvaajan valittavissa 5/kuvaajan valittavissa 3/kuvaajan valittavissa 11/kuvaajan valittavissa
DIGITAALIOMINAISUUDET
Ccd-elementin koko (mm) 22.2 x 14,8 (cmos) 23,7 x 15,6 (ccd) 17,3 x 13 (ccd) 23,5 x 15,6 (ccd)
Tehollinen pikselimäärä (megapikseliä) 8,0 6,1 8,0 6,1
Polttovälikerroin (kinokameraan verrattuna) 1,6 1,5 2,0 1,5
Paras kuvatarkkuus 3456 x 2304 3008 x 2000 3264 x 2448 3008 x 2000
Kuvasuhde 3:2 3:2 4:3 3:2
Tft-ruudun halkaisija (tuumaa/mm) 1,8 / 46 2,0 / 51 1,8 / 46 2,0 / 51
Herkkyysasetus (asa/iso) 100 – 1600, Auto 200 – 1600, Auto 100 – 400 (1600/3200), Auto 200 – 3200, Auto
Tiedostoformaatit jpeg, raw + jpeg jpeg, raw jpeg, tiff, raw jpeg, raw
Kuvamuisti Compact flash I ja II Compact flash I ja II Compact flash I ja II Sd / Mmc
Pictbridge-suoratulostus ● ● ● ●
Paristot/akut Litiumioniakku NB2-LH Litiumioniakku EN-EL3 Litiumioniakku BLM-1 AA-koon akut ja paristot
tai CR-V3 -litiumparistot
Akun jännite / kapasiteetti 7,4 V / 720 mAh 7,4 V / 1500 mAh 7,2 V / 1500 mAh paristot
Rungon koko mm (l x k x s) 127 x 94 x 64 140 x 111 x 78 146 x 87 x 68 125 x 93 x 66
Rungon ja peruszoomin yhteispaino 730 g 1135 g 980 g 830 g
MUUTA
Väriavaruusvaihtoehdot sRGB, Adobe RGB sRGB, Adobe RGB sRGB, Adobe RGB sRGB, Adobe RGB
Muuta Asentotunnistin Kuvan kääntö katseltaessa
Ohjelmat Canon Zoom Browser Nikon View Olympus Master Pentax Photo Browser
Arcsoft Photostudio 5.5 Pentax Photo Laboratory
Digital Photo Professional
Huomautuksia Lisäakkukahvan kanssa Lisäparistopitimen kanssa *Peruspaketin hintaan kuuvoidaan
käyttää myös AA- voidaan akun asemesta luu myös 40–150 mm,
koon akkuja tai paristoja. käyttää 3 kpl CR2- f/3,5 – 4,5 Zoom. Objektiivi
Suomenkielinen litiumparistoa. vastaa 80 – 300 mm:n
käyttövalikko. kinokamerazoomia.
● = Kyllä O = Ei
Eroja
käytettävyydessä
Kaikissa vertailun kamerapaketeissa
ovat
perusominaisuudet
varsin hyvin kohdallaan.
Erityisesti Olympuksen
ja Pentaxin kohdalla
on panostettu tavanomaistaenemmän
käytön helppouteen
ja ne toimivat
hyvin myös
”tähtää ja laukaise” -
periaatteella.
Canon ja Nikon tarjoavat
hieman kahta muuta
paremman käytettävyyden, sillä
niiden säätöihin ja asetusvaihtoehtoihin
pääsee helpommin käsiksi.
Nämä ominaisuudet vetoavat
ennen kaikkea niihin kuvaajiin,
jotka haluavat itse valita
kuvausasetukset.
Yleinen periaate on se, että
useimmin kaivatut säädöt, kuten
valotuksen hienosäätö, valkotasapainoasetukset,iso-herkkyysasetukset
ja salaman toimintatapa
ovat helposti valittavissa
omista painikkeistaan tai
selkeiden säädinten avulla.
Harvemmin kaivatut toiminnot,
muun muassa valotuksen
tai valkotasapainon haarukointi
sekä terävöinti- ja värikorjailuasetukset
on useimmiten
tehtävä valikon kautta.
Säädettävyyden suhteen pi-
Canon EOS 350D
Pienikokoinen ja mustanpuhuva
EOS 350D on
hyvin menestyneen EOS 300D:n
seuraajamalli. Suurempi kennon
tarkkuus, pienempi fyysinen koko
ja helpompi käsiteltävyys ovat
päällimmäisiä parannuksia.
Järjestelmäkamerarungoksi
350D on kiitettävän kevyt ja pieni-
Canoniin on erikseen
saatavana lisäakkukahva, joka sallii
joko kahden akun tai AA-koon paristosarjan
käyttämisen kameran virransyöttöön.
Kahva parantaa myös
kameran käsiteltävyyttä erityisesti
kuvattaessa pystykuvia.
simmän korren vetää Nikon,
jonka kintereillä Canon ja Pentax
seuraavat sangen tiiviisti.
Olympuksestakin löytyy käytännössä
kaikki samat säätöominaisuudet
kuin muistakin,
mutta niiden tekeminen on hieman
työläämpää.
Kameran koko on aina makuasia.
Toiset pitävät reilun kokoisesta
ja toiset taas arvostavat
pientä kokoa. Kameroiden äärimmäiset
kokoerot ovat kohtalaisen
suuret. Kun ottaa käteensä
suurikokoisimman Nikonin
tai pienimmän Canonin, on koko-
ja painoero merkittävä.
Pientä kameraa on helpompi
kokoinen. Jopa niin pieni,
että suurikätinen saattaa
kokea sen turhankin
kouraanhukkuvaksi.
Lisävarusteena
myytävä akkukahva
on tässä avuksi.
Kahva helpottaa kameran
käsittelyä, pystykuvien
ottamista sekä
tarjoaa mahdollisuuden
käyttää kahta akkua tai kuutta AAkoon
akkua tai paristoa.
Ominaisuuksiensa puolesta kamera
jättää sangen vähän toivottavaa,
joskin kameraan tarttuminen
vie peukalon kovin helposti yksittäis-,
sarjakuva- ja vitkalaukai-
kuljetella ja jopa pidellä, mutta
toisaalta suurempi koko ja paino
tuovat mukanaan lisää massaa ja
näin ollen myös vakautta kuvaamiseen.
Minkä valitsisin?
Kokonaisuutena joukon laitteiden
välillä on suhteellisen vähän
eroja. Lisäksi osa eroista on
puhtaasti maku- ja mieltymyskysymyksiä.
Jos kuvaajalla on
tapana käyttää kameraa automaattiasetuksin
ilman suurempia
käsisäätöjä tai korjailuja,
ovat kaikki kamerat käytännössä
yhtä helppokäyttöisiä.
Jos taas kokeneen ja vaativan
kuvaajan tapaan halutaan itse
vaikuttaa valotukseen ja asetuksiin
erilaisin hienosäädöin, alkavat
erot eri kameroiden välillä
käydä ilmeisen selviksi.
Tuntumaltaan, samoin kuin
kooltaan ja painoltaankin Nikon
on vertailujoukon vakuuttavin
laite. Kalleimman hintansa vastapainoksi
se tarjoaa myös ammattimaisimman
vaikutelman.
Myös Olympus on reilun kokoinen
kamera, joskin se on sel-
■ Nikon D70S
Hyvin suunniteltu Nikon on monipuolinen väline jopa puoliammattilaisen
tarpeisiin. Kameran käytettävyys on erinomainen ja järjestelmän
laajennettavuus erittäin hyvä. Pakettiin kuuluva objektiivi on
vertailujoukossa kiistattomasti paras.
Arvosana
8,7
+ Kuvanlaatu, sarjakuvaus, ohjelmat
– Vahinkopainallukset
sinpainikkeelle. Tämä saattaa hetkeksi
sotkea kameran toiminnan.
Kamerapaketin mukana seuraava
peruszoom on edullisesta
hinnastaan ja vaatimattomasta ulkonäöstään
huolimatta laadukas
objektiivi. Se ei tietenkään edusta
aivan huippua, mutta riittää mainiosti
peruskäyttäjän tarpeisiin.
Kokonaisuutena EOS 350D:n
kuvanlaatu on hyvä ja Canonille
tyypilliseen tapaan värintoisto on
miellyttävä ja luonnollinen.
Canonin mukana seuraava ohjelmisto
on poikkeuksellisen runsas
ja laadukas. Se käsittää monien
osaohjelmien ohella laadukkaan
Digital photo professional -kuva-
DIGIJÄRKKÄRIT ■■■
västi Nikonia kevyempi. Se on
kuitenkin muita selvemmin
suunnattu sellaiselle käyttäjälle,
joka kernaasti luottaa automatiikkaan
ja jättää hienosäädöt
muiden murheiksi.
Joukon pienikokoisemmat
kamerat, Canon ja Pentax sijoittuvat
näiden kahden välimaastoon.
Canon tarjoaa Nikonin
veroiset säätöominaisuudet aavistuksen
hankalammin käytettävässä
paketissa.
Pentax puolestaan on helppokäyttöisyyden
ilmentymä.
Sen säätöjen ja asetusten muuttaminen
on hieman Canonia
kankeampaa, mutta selkeästi
Olympusta sujuvampaa.
Kuvanlaadun suhteen erot
kameroiden välillä ovat suhteellisen
pieniä, erityisesti jos kuvia
ei tulosteta tai vedosteta poikkeuksellisen
suureen kokoon.
On syytä ottaa huomioon, että
objektiivin vaikutus kuvanlaatuun
on melko suuri. Jos edullisen
perusobjektiivin tilalle hankitaan
huippuluokan ammattiobjektiivi,
paranee kuvanlaatu
havaittavasti.
TK
ohjelman sekä kameran kauko-ohjaukseen
tarvittavan ohjelman.
Kokonaisuutena Canon EOS
350D antaa itsestään hyvin positiivisen
vaikutelman. Helppokäyttöinen,
pienikokoinen ja edullinen
kamera sopii mitä mainioimmin ensimmäiseksi
digitaaliseksi järjestelmäkameraksi.
■ Canon EOS 350D
Hinta: 1000 €
Valmistaja: Canon,
www.canon-europe.com
Lisätietoja: Canon, puh. 010 544 20,
www.canon.fi
Lyhyesti: Pienikokoinen, kevyt ja monipuolinen,
kahdeksan megapikselin kuvailmaisimella
ja 18–55 millin zoomilla
varustettu järjestelmäkamera.
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 37
■■■VERTAILU
Nikon D70S
Nikon on objektiiveineen vertailujoukon
kookkain ja painavin laite.
Sen koko ja paino eivät toki ole
poikkeuksellisen suuret, mutta
esimerkiksi Canonin rinnalla se
tuntuu eri painoluokan laitteelta.
Olympus E-300
Kookas Olympus on hyvin
muotoiltu ja kokoisekseen yllättävän
helposti pideltävä ja käsiteltävä
kamera. E-300 on myös
sangen helppokäyttöinen, joskin
muutamat ajoittain kaivatut toiminnot
on kätketty valikoiden alle.
Pentax *ist DS
Pentax jakaa yhdessä
Canonin kanssa
joukon pienikokoisimman ja keveimmän
kameran sijan. Kamerassa
on satsattu helppokäyttöisyyteen,
sillä säätimien ja painikkeiden
määrä on saatu pidetyksi kiitettävän
38 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005
Monille ostajille tämä tosin
saattaa olla positiivinen
argumentti.
Nikonin käsiteltävyys
on esimerkillisen
hyvä, sillä jokaista
olennaista säädettävää
seikkaa varten on
oma säätimensä. Kaksi
yleissäätöpyörää tekee
rinnakkaisten säätöjen tekemisen
todella helpoksi.
Kokemattoman käyttäjän mielestä
Nikon saattaa vaikuttaa kovin
tekniseltä ja nippeleiden täyttämältä
laitteelta. D70S ei olekaan
aivan omiaan aloittelijan kameraksi,
vaan puhuttelee pikemmin-
Kamera on mitä ilmeisimmin
suunnattu helppokäyttöisyyttä
arvostavalle käyttäjälle.
Ohjelma-automatiikalla tai
aiheohjelmia käytettäessä
kuvaaminen on sujuvaa
ja helppoa.
Olympus poikkeaa koko
muusta joukosta kuvailmaisimensa4:3-kuvasuhteen
puolesta. Tämä tuottaa
selvästi neliömäisemmän kuvan
kuin vertailun muut, kinofilmiruudun
kuvasuhteen 3:2 omaavat laitteet.
Se, kummasta pitää enemmän,
on makuseikka, mutta 4:3kuva
on lähempänä klassisen tai-
pienenä. Useimmin kaivatut säätötoiminnot
löytyvät kuitenkin nopeasti
ja vaivattomasti yhden
funktiopainikkeen avulla.
Olympuksen tavoin
myös Pentax vetoaa
helppokäyttöistä järjestelmäkameraakaipaavaan
kuvaajaan. Se on
parhaimmillaan täysautomatiikan
tai aiheohjelmien
varassa käytettynä.
Tarjolla on kuitenkin luonnollisesti
koko säätö- ja kuvaustapavaihtoehtojen
kirjo.
Pentaxin objektiivi poikkeaa
muusta joukosta siinä suhteessa,
että se on peruszoomiksi poik-
Arvosana
9,0
+ Kuvanlaatu, käytettävyys, objektiivi
– Paino
kin edistynyttä harrastajaa tai vaativaa
kuvaajaa.
Akun tilalla voidaan virtalähteenä
käyttää erikseen saatavan lisäosan
avulla kolmea pitkäikäistä
litiumparistoa. Paristosarja onkin
hyvä vakuutus virransaantiin myös
matkaolosuhteissa.
Nikonin objektiivi on koko vertailujoukon
ulottuvin ja laadukkain.
Se edustaa selvästi astetta korkeampaa
laatuluokkaa kuin vertailun
muut peruszoomit. Myös sen
zoomauskerroin on muita suurempi.
Moni käyttäjä ei varmaan pitkään aikaan
kaipaakaan lisäobjektiiveja.
D70S:n kuvanlaatu on hyvä,
joskin värintoistossa se häviää aa-
Arvosana
8,0
+ Objektiivipaketti, ergonomia
– Kohina, käsitarkennus, sarjakuvaus
dekäsityksen mukaista kultaisen
leikkauksen kuvasuhdetta.
Olympuksen suurimmat heikkoudet
liittyvät muita kameroita häiritsevämpään
kohinaan sekä joukon
alhaisimpaan sarjakuvausnopeuteen.
Myös objektiivin käsitarkennus
on sähköisenä muuta joukkoa tunnottomampi
ja epämääräisempi.
E-300:n kuvien terävyys on samaa
hyvää tasoa Canonin kanssa
ja sen ehdottomana vahvuutena
on muita täydellisempi kahden hyvän
objektiivin paketti. Nämä kattavat
yhdessä todella runsaan alueen,
joten harva kaivanneekaan
enää lisäobjektiiveja.
Arvosana
7,9
keuksellisen laajakulmainen. Objektiivin
polttoväli vastaa noin
24–68 mm:n kinokameraobjektiivia.
Moni kuvaaja onkin viehtynyt
näin laajakulmaiseen objektiiviin.
Valitettavasti muutoin mainio
objektiivi on toisaalta myös Pentaxin
heikko kohta, sillä sen terävyystoisto
on koko joukon vaatimattomin.
Toistoa ei ehkä voi luonnehtia
heikoksi, mutta muihin nähden
se on vain tyydyttävää luokkaa.
Pentaxin kohina-arvot ovat kohtalaisen
hyvät, miltei Canonin ja Nikonin
tasoa. Kameran värintoisto
on sangen lämmin ja kylläinen, mitä
seikkaa moni harrastaja saattaa
jopa pitää erinomaisena. Täysin
vistuksen Canonille. Kuvien terävyys
sen sijaan on vertailujoukon
parhain. Kohinaominaisuuksissa
se jakaa Canonin kanssa vertailun
ykköspaikan.
Nikon on kokonaisuudessaan
vertailujoukon laadukkain ja monipuolisin,
mutta samalla myös joukon
kallein kamera.
■ Nikon D70S
Hinta: 1300 €
Valmistaja: Nikon, www.nikon.com
Lisätietoja: Nikon Suomi,
puh. (09) 566 0060, www.nikon.fi
Lyhyesti: Puoliammattimainen, kuuden
megapikselin kennolla ja 18–70 millin
zoomilla varustettu laadukas järjestelmäkamera.
Automaattisena käytettynä
Olympus on helppokäyttöinen ja
mukava, sekä kokonaisuudessaan
poikkeuksellisen edullinen digijärjestelmä.
Kahden objektiivin paketti
tässä hintaluokassa on vahva
valtti.
■ Olympus E-300
Hinta: 1000 €
Valmistaja: Olympus,
www.olympus.com
Lisätietoja: Olympus Finland,
puh. (09) 8758 1105, www.olympus.fi
Lyhyesti: Kookas ja kohtuuhintainen,
kahdeksan megapikselin kennolla ja
kahdella zoom-objektiivilla varustettu digijärjestelmäpaketti.
+ Helppokäyttöisyys, etsin, laajakulmainen zoom
– Terävyystoisto
neutraali väriskaala on monen
mielestä hieman lattea ja vaimea.
*ist DS on pienikokoinen ja selkeä
digijärjestelmäkamera, joka
takaa hyvän lähtökohdan järjestelmän
käyttöön perehtymiseen. Laite
on myös ilahduttavan helppokäyttöinen,
mikä viehättänee runsaita
nippeleitä vieroksuvaa kuvaajaa.
■ Pentax *ist DS
Hinta: 1000 €
Valmistaja: Pentax,
www.pentaxeurope.com
Lisätietoja: Perkko,
puh. (09) 478 0500, www.perkko.fi
Lyhyesti: Pienikokoinen ja helppokäyttöinen,
kuuden megapikselin kennolla ja
16—45 millin zoomilla varustettu järjestelmäkamera.
osmo a. wiio
Missä vika?
Tietokoneet nopeutuvat, kuva paranee ja laitteiden
luotettavuuskin tuntuu lisääntyvän. Jälkimmäisestä
voidaan tietysti esittää erilaisia mielipiteitä, mutta
pitkään mukana ollut näkee kyllä siinäkin kehitystä.
Useimmilla heistä on kokemuksia laitteiden pettämisestä.
Muistan ajat, jolloin kiintolevyt vahingoittuivat
pienistäkin kolhaisuista tai sormista koneeseen välittynyt
staattinen varaus pysäytti toiminnan. Korpuilla
olevat tiedot olivat tietysti magneettikentissä ainaisen
katoamisen vaarassa. Voisin kertoa moniakin
tarinoita tärkeiden tiedostojen katoamisesta, kun
pöydällä oli sakset. Monasti ilmeistä syytä katoamiseen
ei löytynyt lainkaan, jostain vain oli riittävä
magneettikenttä ulottunut levynpintaan, esimerkiksi
liikuttaessa liian lähellä näyttölaitetta. Kiintolevyt
kaatuvat edelleen, mutta harvemmin.
Kone, korjaa itsesi!
Kalifornian ja Stanfordin yliopistojen yhteisen tutkijaryhmän
mukaan vain 15 prosenttia raportoiduista
vioista johtuu laitteista, 34 prosenttia ohjelmista ja 51
prosenttia käyttäjästä (Scientific American kesäkuu
2003, s. 44). Viat voivat saada hyvin kalliita seurauksia,
jos esimerkiksi tehtaan koneet pysähtyvät tai
tuottavat viallista tavaraa tai erilaiset turvajärjestelmät
eivät toimi.
Tämän kolumnin aihe kumpusi siitä, että tunti sitten
tietokoneeni ilmoitti, ettei noin kuukausi sitten
kirjoittamani ja varmistamani cd-levy ole lainkaan
alustettu! Onneksi tiedot olivat vielä kiintolevyllä.
Muutama viikko sitten melko uusi emolevy lopetti
toiminnan. Kun mitään elektroniikkaa ei enää korjata,
oli ainoa vaihtoehto ostaa uusi emo, joka palautti
toimintakyvyn entisillä osilla. Emon vikaantuminen
kuitenkin tuhosi tallentamattomia tekstejä.
Jos siis saisi lausua toivomuksen vakavasti otettavasta
kotitietokoneen parannuksesta, niin en liene
ainoa, joka kaipaa itse itsensä korjaavaa tietokonetta.
Ajatus ei suinkaan ole uusi, vaan moista tekniikkaa
on pitkään käytetty ainakin kriittisissä palvelinjärjestelmissä,
avaruusohjelmissa ja ilmeisesti myös sotilaselektroniikassa.
Tekniikalla on ihan oma nimikin,
eli ROC, recovery-oriented computing.
Tarkoituksena on siis palauttaa toimintakyky, ei
niinkään korjata varsinaisia vikoja. Oletetaanpa sellainen
tilanne, että koneessani on kolme muistikampaa
ja kesken työskentelyn yksi menee rikki. Koneen
käyttöjärjestelmään kuuluu tarkkailija, joka
valvoo toimintoja. Se huomaa muistivian ja päättelee,
että kolmesta muistikammasta kaksi vielä toimii.
Ohjelma sulkee viallisen muistin pois häiritsemästä
ja jatkaa työskentelyä pienemmällä muistilla. Käyt-
täjä saa tiedon tilanteesta ja voi sitten korvata viallisen
muistin.
Toistetta
Huomasitte varmaan äskeisessä päättelyssä mahdollisen
virheen? Miten kone voi suorittaa korjauksen,
jos vika estää koneen toiminnan? Kyseessä ei siis voi
olla pelkkä sovellusratkaisu, itse koneessa pitää olla
sisäinen varakone, joka toimii joka tapauksessa. Varakone
olisi siis jonkinlainen huoltaja, joka tavallaan
ulkopuolelta puuttuu pääkoneen toimintoihin.
Nykyisillä monitoimisilla piireillä tämä ei liene mikään
erityinen ongelma, tarvitaan erillinen virtalähde
ja muutama piiri. Uudentyyppiset monen ytimen
suorittimet saattavat ehkä ottaa vastuulleen myös
näitä huoltotehtäviä. Tehtävä ei ole kuitenkaan yksinkertainen,
vaan varakoneen lisäksi tarvitaan hyvin
tehokas huolto-ohjelma.
Shannonin matemaattisesta informaatioteoriasta
(1948) on lähtöisin käsite redundancy, jonka käänsin
1968 suomen sanaksi toiste. Sillä tarkoitetaan saman
asian ylijäämätietoa. Esimerkiksi luonnollinen kieli
on toisteista, sillä sitä voidaan suuresti karsia ilman,
että merkitys kokonaan katoaa. Toisteen vähentämiseen
pohjautuvat myös useat pakkausohjelmat.
Tekniikassa toisteisuus (redundant) tarkoittaa varajärjestelmiä,
jotka voivat korvata viallisen toiminnon.
Suurissa tietokonejärjestelmissä onkin yleensä
tätä toisteisuutta, kuten useita samanlaisia tietokoneita
rinnakkain. Tiedän, että tätä ”redundanssia”
kehitetään tärkeitä tietojärjestelmiä varten. Minä kaipaan
toistetekniikkaa myös tavallisiin kotikoneisiin.
Pehmo ja käyttäjä käsi kädessä
Laiteviat eivät kuitenkaan ole suurimpia ongelmia,
joskin esiintyessään ehkä tuhoisimpia. Peräti 85
prosenttia vioista johtuu käyttäjistä ja sovelluksista.
Niputan käyttäjät ja sovellukset yhteen, sillä toinen
johtuu toisesta. Vuosikausien arvostelusta huolimatta
käyttöjärjestelmän ja sovelluksien tuotannossa
näyttää toimintojen jatkuva lisääminen (featurism)
olevan tärkeämpää kuin käyttöliittymän inhimillisyys
ja käytön helppous.
Esimerkiksi Microsoftin Word-teksturissa on arvioiden
mukaan 80–90 prosenttia turhaa. Ahkerana
kirjoittajana minäkin käytän vain 10–15 prosenttia
sen toiminnoista. Loppu rasittaa ja hidastaa koneeni
toimintaa. Osien karsiminen on hankalaa ja automaattiset
päivitykset tyrkyttävät puuttuville osille
turhia korjauksia. Useita vuosia sitten toivoin näillä
palstoilla modulaarisia sovelluksia, jotka sallisivat
tiettyihin tarkoituksiin yksinkertaistettuja versioita.
Ei ole näkynyt!
TK
Viestinnän emeritusprofessori Osmo A. Wiio
on tunnettu tietotekniikan popularisoija.
”En liene ainoa,
joka kaipaa itse
itsensä korjaavaa
tietokonetta.”
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 39
■■■RAPORTTI
ANTTI J. LAGUS • ALOITUSKUVITUS: MINNA AHO
40 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005
Näin
tehdään
rahaa
avoimella
koodilla
Avointen ohjelmistojen
yleistyminen muuttaa
ohjelmistoalan ansaintamalleja.
Lisenssitulojen
sijasta yritykset tienaavat
palveluilla.
Avointen ohjelmistojen ohjelmistopino
on kasvanut
reilusti keskiosastaan eli niin
kutsuttujen infrastruktuuriohjelmistojen
kohdalta. Pinon alaosan
ohjelmistot, muun muassa
web-palvelimet, ovat olleet jo
pitkään laajassa käytössä.
Ohjelmistopinon yläpää, bisnessovellukset,
eivät vielä ole
avautuneet avoimelle lähdekoodille.
Sieltä puuttuvat menestystarinat,
jotka helpottaisivat itpäättäjien
päätöksentekoa.
Suomalaisen ohjelmistotalon
Nemeinin osakas Henri Bergius
näkee, että asiakkaat maksavat
samalla tavalla, olipa kyse
avoimista tai muista ohjelmistoista.
Avoimissa ohjelmistoissa
ansaintalogiikka perustuu palveluihin,
jotka voivat olla asennusta,
kehitystä tai sovellustukea.
Näistä maksetaan myös
suljetuissa ohjelmistoissa, mutta
avoimissa ohjelmistoissa ei peritä
lisenssimaksuja.
Lisäksi avointen ohjelmistojen
maailmassa voidaan periä
sovellusvuokria niin kutsutusta
asp- eli sovellusvuokrauspalvelusta.
Näin hankkivat osan tuloistaan
hosting-yritykset, jotka
käyttävät ja tarjoavat avoimia
sovelluksia, jotka ovat puolestaan
Nemeinin kaltaisten yritysten
tekemiä.
Lisenssibisnes on kuollut,
palvelubisnes tulee
Intomielisimmät voivat jopa sanoa,
että lisenssibisnes on kuollut
ja palvelubisnes ottaa sen
paikan. Bisnesmallin muuttuminen
merkitsee, että asiakkaan
ymmärtäminen ja palvelu korostuvat.
Tämä sopii hyvin Ohjelmistoyrittäjien
yhdistyksen
puheenjohtajan, Cubical Solutionsin
Mika Leivon mielestä
hyvin Suomeenkin, vaikka Suomea
onkin moitittu puuttuvasta
palvelukulttuurista. Täällä ei
hänen mukaansa hössötetä
vaan asiantuntijapalvelut toimitetaan
luontevasti.
Leivo jakaa avoimen ohjelmiston
toimijat kolmeen luokkaan.
Toiset rakentavat avointen
ohjelmistojen päälle ohjelmistoja,
joita myydään tavalliseen tapaan.
Toiset suuntautuvat tukeen
ja kolmas ryhmä on tuotetalo,
joka jättää koko tuotteensa
■ MARKKINAT
Ei vielä bisnessovelluksiin
Tutkimusjohtaja Nikos Drakos
tutkimusyritys Gartnerilta on seurannut
avointen ohjelmistojen kehitystä
yli kymmenen vuotta. Hänen
mukaansa avointen ohjelmistojen
määrää on vaikea arvioida
yhdellä mittatikulla. Suuntaa voi
sen sijaan hakea useista eri lähteistä.
”Useimmat isot organisaatiot
käyttävät avoimia ohjelmistoja
joissakin sovelluksissaan, vaikkeivät
itse sitä tietäisikään. Monissa
infrastruktuuri- ja sisällönhallintasovelluksissa
on open source
-komponentteja”, Drakos sanoo.
Levinneisyyttä voi Drakosin
mukaan arvioida esimerkiksi tarkastelemallaApache-web-palvelimen
käyttöä, joka on löytänyt tiensä
30 prosenttiin ns. Fortune
250 -yrityksestä. Myös Linuxin
kasvava markkinaosuus palvelinkäyttöjärjestelmänä
antaa viitteitä
avointen ohjelmistojen lisääntymisestä.
Nea Gustafsson
”Suljettujen ohjelmistojen toimittajat
joutuvat kaiken aikaa keksimään
yhä nopeammin ja tehokkaammin lisäarvoja”,
Novellin Suomen maajohtaja
Kim Aaltonen sanoo.
Drakos pitää mielenkiintoisena
kehitystä, jossa erilaisia avoimia
ohjelmistoja pakataan valmiiksi
paketeiksi, joihin on myös tukea
tarjolla. Hänen mielestään myös
avointen ohjelmistojen nousu bisnessovelluksiin
on kiintoisa vaihtoehto,
mutta ohjelmat eivät ole
vielä tarpeeksi kypsiä.
Avoimiinkin
sisältyy riskejä
Myöskään avointa sovelluskehitystä
tekevistä yrityksistä ei Drakosin
mukaan ole tilastoja. Hänen
mukaansa tyypillinen yritys on
pieni, siinä on alle tusinan verran
työntekijöitä ja sen liikevaihto jää
alle viiden miljoonan dollarin.
Pääomasijoittajat ovat tehneet
ensimmäiset sijoituskierrokset joidenkin
yritysten kanssa.
Yksi Drakosilta eniten kysyttyjä
kysymyksiä on, mitä uusia riskejä
liittyy avoimiin ohjelmistoihin. Takuut
ja vastuut ovat yrityksille tär-
AVOIMEN KOODIN BISNES ■■■
avoimeksi. Kolmannessa mallissa
raha tulee erikoisehtoisten lisenssien
myynnistä tai asiantuntijapalveluista.
Kolmannen ryhmän täysi
avoimuus on Leivon mukaan
vielä harvinaista. Hän arvioi, että
neljä viidestä ohjelmistotalosta
käyttää avoimia ohjelmistoja
tuotteen tai tuotekehityksen
osana. Myös Cubical Solutions
toimii niin, että osa sen tuotteista
perustuu avoimiin ohjelmistoihin.
Yritys toimiikin
open source -yhteisön ota jotain
– anna jotain periaatteen mukaan.
”Open source siirtää ohjelmistoalan
bisnesmallia yksittäisten
lisenssien myynnistä
käyttöönoton, tuen tai neuvonnan
myyntiin. Se myös vääntää
bisnesmallia kohti sovellusvuokrausta”,
Leivo sanoo.
Pinossa ylöspäin
Novell Finlandin maajohtajan
Kim Aaltosen mukaan avointen
ohjelmistojen pinossa on noustu
kaiken aikaa korkeammille tasoille.
Matalan lisäarvon tuotteissa
kuten web-palvelimissa avoi-
keitä asioita. Drakos neuvoo yrityksiä
aloittamaan tekemällä selvän
linjauksen, käytetäänkö vai eikö
yrityksessä käytetä avoimia
ohjelmistoja.
Suomessa ehkä
kymmenen prosenttia
Myös teknologiajohtamisen professori
Heli Koski Helsingin kauppakorkeakouluun
liiketoiminnan
teknologian laitokselta on sitä
mieltä, että suomalaisten avointa
ohjelmistokehitystä tekevien yritysten
määrää hankala arvioida.
Hän on tänä keväänä tehnyt tutkimusta
ohjelmistoyrityksistä, joissa
590 kyselyn saaneesta yrityksestä
174 vastasi.
Vastanneista 73 kertoi tekevänsä
avointen ohjelmistojen ohjelmistokehitystä.
Kun Suomessa
on 2 100 ohjelmistoyritystä, merkitsisi
tämä, että 3,5 prosenttia tekee
töitä avoimen ohjelmistojen
parissa.
met ohjelmistot ovat jo lyöneet
läpi. Myös keskitason tuotteet,
kuten sovelluspalvelimet ja gridtuotteet
alkavat olla riittävän hyviä
laajaankin yrityskäyttöön.
”Pinossa on noustu ylöspäin
ja päästy paketoinnissa monimutkaisempiin
tuotteisiin. Tämä
on kilpajuoksua avointen ja
suljettujen ohjelmistojen välillä,
jossa suljettujen ohjelmistojen
toimittajat joutuvat kaiken aikaa
keksimään yhä nopeammin ja
tehokkaammin lisäarvoja, joita
ei ole saatavissa avoimista tuotteista”,
Aaltonen sanoo.
”Kun asiakas maksaa siitä
mitä tarvitsee, on helppo päätellä,
että esimerkiksi web-palveimissa
ei kannata maksaa, kun
Apachen saa avoimena ohjelmistona.
Sen sijaan en ole varma,
käykö koskaan niin, että laajojatoiminnanohjausohjelmistoja
saisi näin”, Aaltonen arvelee.
Toiminnanohjauksessa kyse
ei ole niinkään ohjelmistojen
teknologisesta laadusta, jossa
avoin yhteisö pystyy huippusuorituksiin,
kuin erilaisten liiketoimintaprosessienhahmottamisesta.
”Ainakin tämän verran yrityksistä
harrastaa avoimien ohjelmistojen
kehitystä. Jos osuus lasketaan
kyselyn saaneista 590 yrityksestä,
prosenttiosuus nousee yli
kymmeneen, mikä on mielestäni
yllättävän paljon”, Koski sanoo.
Koski muistuttaa, että tutkimuksissa
pitää ottaa huomioon
sellainen vääristymän mahdollisuus,
että siihen vastaavat ne yritykset,
joita asia kiinnostaa tai joille
se on ajankohtainen.
”Kun arvioidaan sitä, kuinka
paljon on avointa koodia tarjoavia
yrityksiä, pitää samalla arvioida
myös sitä, minkälainen lisenssikäytäntö
valitaan. Liiketoimintamalli
vaikuttaa yrityksen kannattavuuteen”,
Koski arvioi.
Neljännes yrityksistä tuottaa
pääasiassa kaupallisia ohjelmistoja
ja kymmenesosa vain
avoimella lisenssillä. Samaa tuotetta
myy niin sanotulla kaksoislisensoinnilla
neljä prosenttia.
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 41
■■■RAPORTTI
”Eri alojen vertikaaliprosesesseja
tuntevat kovapalkkaiset
konsultit eivät koodaa vapaa-aikanaan
netissä. Nähtäväksi jääkin,
syntyvätkö bisnestyökalut
jatkossakin suljetussa yhteisössä”,
Aaltonen päättelee.
Ketsuppi-ilmiö alkaa toimia
IBM:n Pohjoismaista ja Baltian
alueesta vastaava Linux-johtaja
Odd Bakkengen kertoo, että
vielä pari vuotta sitten yritykset
eivät uskaltaneet panostaa avoimen
lähdekoodin ohjelmistoihin.
Myös Bakkengenin mukaan
avointen ohjelmistojen pino on
■ TEKNIIKKA
Avoin lähdekoodi ei ole niin avointa
kuin usein luullaan, ja avoimuuttakin
on montaa eri lajia. Yleinen
harhaluulo on se, että avoimen ohjelmakehityksen
sovelluksien lähdekoodia
voidaan vapaasti kierrättää
ja yhdistellä muihin ohjelmiin.
Näin ei kuitenkaan ole.
Lähtökohtaisesti tekijällä on aina
oikeus omaan koodiinsa.
Avoimuus perustuukin lisenssiin eli
tietynlaiseen sopimukseen, jossa
tekijän oikeuksia siirretään käyttäjille.
Avoimen ohjelmakehityksen
kisenssiasioita selventämään perustettiin
vuonna 1998 OSI (Open
source initiative, www.opensource.org/licenses).
Se on tähän
mennessä hyväksynyt yli 60 lisenssiä,
eivätkä ne yleensä ole yhteensopivia
keskenään.
Lopputulos on se, että yhdellä lisenssillä
tehtyä avointa koodia ei
yleensä voikaan käyttää toisessa
avoimen koodin ohjelmassa. Tätä
epäyhteensopivuutta käytetään
toisinaan tietoisestikin hyväksi. Esimerkiksi
Sun Microsystemsin avaamasta
Solaris 10 -käyttöjärjestelmästä
ei erilaisen lisenssin vuoksi
voi ottaa lähdekoodia ja siirtää si-
42 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005
kasvanut voimakkaasti ja niitä
käytetään myös muissa tehtävissä
kuin pinon alakerroksissa.
IBM toimii avointen ohjelmistojen
kehityksessä monella
rintamalla. Se on luovuttanut
omia ohjelmistojaan yhteisön
Lisenssit rajoittavat avoimuutta
Avoimen koodin lisenssit
tä vaikkapa kilpailijaan Linuxiin.
Kehittäjien ja yritysten keskuudesta
on tullut voimakkaita toiveita
lisenssien määrän karsimiseksi,
mutta tämä on vaikeaa. Lisenssien
takana olevat ideologiat
kun herättävät suuria tunteita,
varsinkin vapauden ja kaupallisten
tekijöiden välinen kädenvääntö.
Copyright vastaan
copyleft
Lisenssit voidaan jakaa kahteen
perusryhmää. Ensimmäiseen kuuluu
open source -lisensseistä tunnetuin
ja suosituin, gpl (Gnu general
public license). Sen kehitti
Free software foundationin
Richard Stallman. Hän harmistui
kovasti siitä, että lupauksia lähdekoodin
avoimuudesta alettiinkin
myöhemmin vetää takaisin, jolloin
kokonaisia sovellusten osia pitikin
yhtäkkiä kirjoittaa uudelleen.
Ratkaisu oli innovatiivinen gpl,
jossa tekijänoikeudet valjastetaan
suojaamaan koodin vapaus ja
avoimuus pitkälle tulevaisuuteen.
Lisenssin mukaan paitsi itse koodi,
myös kaikki sen pohjalta kehitetyt
jatkotuotteet on pakko jul-
Lisenssimuoto Vapaa Vapaa Avoin Koodin Tiukka Sanktiot
jakelu käyttö lähdekoodi avoimuuden avoimuuden ohjelmistosuojelu
suojelu patenteista
Shareware ● O O O O O
Freeware ● ● O O O O
BSD-lisenssi ● ● ● O O O
LGPL-lisenssi ● ● ● ● O O
GPL-2-lisenssi ● ● ● ● ● O
GPL-3-lisenssi ● ● ● ● ● ?
● = Kyllä O = Ei
Avoimuus ja lähdekoodin vapaus merkitsevät eri ihmisille eri asioita, mikä
näkyy avoimen koodin lisenssien eroissa. Linuxista tuttu gpl on yksi tiukimmista
ja se suojelee koodin ja sen johdannaisten avoimuutta erittäin
voimakkaasti.
”Kovapalkkaiset konsultit
eivät koodaa
vapaa-aikanaan netissä.”
käyttöön ja se myös kehittää
edelleen ohjelmistojaan avoimeen
ympäristöön. IBM:n
open source -kehitystä koordinoi
yrityksen Austinissa Texasissa
sijaitseva keskus 600 hengen
voimin.
Teknillisen korkeakoulun tutkija
Mikko Välimäki neuvoo selvittämään
lisenssiasiat huolellisesti,
jos tarkoituksena on käyttää open
source komponentteja tuotteissa.
kaista avoimina samalla lisenssillä,
eikä niistä saa koskaan periä lisenssimaksuja.
Jatkuvan avoimuuden
vaatimusta ei voi kiertää,
esimerkiksi linkittäminen suljettuihin
ohjelmakirjastoihin on kiellettyä.
Konseptista käytetään nimeä
copyleft, eli se on täydellinen vastakohta
perinteisille tekijänoikeuksille
(copyright).
Linus Torvalds päätti julkaista
Linuxin gpl-lisenssillä. Siksi kaikki
Linux-jakelut julkaistaan aina
myös ilmaisena versiona lähdekoodeineen
ja muutoksineen.
Gpl-3 hyökkää
patentteja vastaan
Lähivuosina valmistuvassa gpl:n
kolmannessa versiossa tavoitteena
on estää jopa ohjelmistopatenttien
vaikutus koodin avoimuuteen.
”Monet yritykset käyttävät ohjelmissaan
joitakin avoimeen koodiin
perustuvia osia. Jos yhtiö haastaisi
jonkun oikeuteen ohjelmistopatenteista,
se menettäisi käyttöoikeuden
käyttämiinsä open source
-komponentteihin, ja joutuisi ohjelmoimaan
ne itse uudelleen”, selittää
Teknillisen korkeakoulun tutkija
Mikko Välimäki, joka on teh-
IBM:n kumppaneina toimivat
ohjelmistotalot ovat Bakkengenin
mukaan siirtymässä
avointen ohjelmistojen tekemiseen.
Hänen ketsuppi-ilmiöksi
nimittämänsä odottelu on saavuttamassa
purskahdusvaiheen.
Ketsuppi-ilmiöllä hän tarkoittaa
tilannetta, jossa osapuolet odottelevat,
mitä toiset tekevät, aivan
kuin ylösalaisin käännetty ketsuppipullo
antaa odottaa sitä,
että kastike alkaa herua.
Nyt kun ketsuppipullon suu
on auki, ohjelmistotoimittajat
ovat alkaneet toimia. Bakkengen
on nähnyt muutoksen alkavan
nyt väitöskirjan open source -lisensoinnista.
Vaatimus saattaisi
johtaa tilanteeseen, jossa suuret
ohjelmistotalot eivät enää voisi uhkailla
toisia ohjelmapatenteilla.
Gpl:lle on tehty hieman löyhempiä
serkkuja. Esimerkiksi Gnu
lesser general public license (lgpl)
ja varsinkin Mozilla public license
(mpl) antavat enemmän liikkumavaraa
suljettujen ja jopa patentoitujen
osien käytössä, mutta ne
suojelevat silti tehokkaasti lähdekoodin
vapautta.
Vapaa koodi vai
vapaa käyttö?
Toinen näkökulma avoimeen lähdekoodiin
on se, että koodi on täysin
vapaata silloin kun käyttäjät
saavat tehdä sillä mitä haluavat.
Koodia saa vapaasti muutella,
myydä ja siitä saa myös tehdä suljetun
ohjelman. Ehkäpä kuuluisimmat
esimerkit tästä näkemyksestä
ovat Bsd- ja Mit-lisenssit.
Käyttäjä saa tehdä lähdekoodilla ja
ohjelmalla melkeinpä mitä vain,
kunhan muistaa lisätä maininnan
sen alkuperästä ja tekijästä.
Peruslinjojen lisäksi OSI:n 60 lisenssiin
mahtuu monenlaisia motiiveja
ja erikoisuuksia. Jopa Nokian
nimellä löytyy Nokia open
source license eli nokos. Jotkin uudet
lisenssit parantavat merkittävästi
käyttäjän asemaa. Esimerkiksi
CA julkaisi raskaan Ingres-tietokantansa
uudella ca-tosl-lisenssillä.
Siinä luvataan, että koodin
tekijänoikeudet ja patenttiasiat
ovat kunnossa. Näin käyttäjät
ovat suojassa Linux-SCO-kiistojen
tapaisilta ongelmilta.
SAMULI KOTILAINEN
viime vuonna. Esimerkiksi keskisuuret
toiminnanohjaustalot
Intentia, IBS ja Hansa siirtävät
sovelluksiaan Linuxiin.
Tuotteita viidenneksen
työmäärällä
Myös Suse Linuxin viime vuonna
hankkinut Novell on voimakkaasti
sitoutunut open source
-maailmaan. Novellin Suomen
maajohtaja Kim Aaltonen kertoo,
että yritys osallistuu avoimen ohjelmistoyhteisön
eri tavoin.
”Osan projekteista olemme itse
laittaneet liikkeelle ja olemme
niissä projektinomistajina. Näihin
olemme myös rekrytoineet
ihmisiä. Osassa olemme mukana
kehittäjinä. Näin syntyy laadukkaita
tuotteita, jotka istahtavat
johonkin rooliin meidän jakelussamme”,
Aaltonen kuvailee.
Aaltonen vertaa avoimen ohjelmistoprojektin
työmäärää
siihen, että ohjelmisto kehitettäisiin
täysin omin voimin ja
päätyy arvioon, että avoimessa
mallissa päästään 20 prosentilla
siitä työmäärästä, mitä tarvittaisiin,
jos kaikki tehtäisiin itse.
Näin saadaan hänen mukaansa
parempia ja laajempia kokonaisuuksia,
jotka ovat myös luotettavampia.
Suuret riippumattomat ohjelmistokehittäjät,
niin kutsutut
isv:t (independent software
vendor) ovat Aaltosen mukaan
hyvin mukana kehityksessä ja lähes
kaikki seuraavat kehitystä.
Suomalaisistakin ohjelmistoyrityksistä
suuri osa osallistuu toimintaan,
jos ei yritystasolla,
niin työntekijöiden harrastuksesta.
Näin työntekijät kehittävät
myös ammatillista osaamistaan.
COSS toimii
verkostosolmuna
Suomalaisten open source -yritysten
osaamisesta kantaa huolta
Commercial Open Source
Software, COSS, joka on johtaja
Petri Räsäsen mukaan
avointa lähdekoodia hyödyntävien
yritysten palvelukeskus ja
verkostosolmu. COSS pyrkii
kehittämään yritysten liiketoimintaa
ja tarjoaa niille erilaisia
kehityspalveluita.
COSS auttaa yrityksiä myös
vienninedistämisessä. Esimer-
”Kaikki tulot tulevat tehdystä työstä.
Tämä on selkänahkauppaa”, ohjelmistoyritys
Nemeinin osakas Henri
Bergius sanoo.
Nea Gustafsson
kiksi toukokuussa se vieraili
muutaman yrityksen kanssa
New Yorkin Linux Worldissa.
Vaikka internet onkin tärkeä
kanava, se ei Räsäsen mukaan
korvaa inhimillisiä kontakteja.
COSS on puuhaamassa Suomeen
omaa Linux World -tapahtumaa,
joka keskittyisi erityisesti
sulautettuihin järjestelmiin.
Suomessa on Räsäsen
mukaan tällä alalla kiinnostavaa
osaamista Nokian lisäksi myös
koneenrakennuksessa ja automaatioteknologiassa.
Herätys on parempi kuin
silmien ummistaminen
COSS pyrkii vastaamaan avointen
ohjelmistojen ohjelmistoliiketoimintaan
tuomiin muutoksiin
myös herättelemällä yrityksiä.
Huonoin vaihtoehto on Räsäsen
mukaan ummistaa silmänsä
kehitykseltä ja olla kuin
koko asiaa ei olisikaan.
”Kun asiaa katsotaan silmiin,
tunnistetaan sen tuomat mahdollisuudet
ja riskit. Avoimiin
ohjelmistoihin sisältyvät samat
riskit kuin muuhunkin ohjelmistokehittämiseen
ja -käyt-
töön. Lisäksi avoimessa lähdekoodissa
on kehittäjäyhteisöön
liittyvät riskinsä, joita ei pystytä
perinteisin menetelmin haistelemaan”,
Räsänen sanoo.
”Yritysten hakiessa kestäviä
ansaintamalleja ne tuovat tarjontaan
erilaisia komponentteja
ja siirtyvät perinteisestä järjestelmäintegraatiostakoulutukseen,
konsultaatioon ja sovellusvuokraukseen.
Näin palvelutarjonnasta
syntyy erilaisia yhdistelmiä”,
Räsänen sanoo.
Kehityskustannukset
jakoon
”Avoimen ohjelmistokehityksen
etu on siinä, että voimme jakaa
kehityskustannukset muiden
vastaavien organisaatioiden
kanssa. Kunkin projektin
tuotekehitysinvestoinnin maksaa
se asiakas, jolle uusi osio tulee,
mutta asiakaskin hyötyy
siitä, että saa käyttöönsä laajemman
kokonaisuuden”, Bergius
luonnehtii.
Nemeinin tuotteistossa on
kaksi linjaa. Toinen perustuu 90luvun
loppupuolella kehitetylle
Midgard-julkaisujärjestelmälle ja
toinen alun perin ohjelmistotaloille
kehitettyyn Open Psa -toiminnanohjausjärjestelmään.
Midgard on hyvin levinnyt
eri puolille maailmaa. Käyttäjiä
on eri maiden puolustusvoimista
Uuden Seelannin julkiseen
hallintoon. Projektienhallintakin
on kehittynyt sitä mukaa
kun siihen on lisätty uusia
moduuleita. Bergius mainitsee,
että esimerkiksi eräälle asiakkaalle
kehitetty tuntikirjaus on
nyt liitettävissä sovellukseen.
Yhteisössä merkittävä
markkinointikanava
Open source -yhteisö on Bergiuksen
mukaan merkittävä
markkinointikanava. Sieltä löydetään,
ladataan ja aletaan käyttää
uusia ohjelmistoja. Jos käyt-
”Avoimessa lähdekoodissa
on kehittäjäyhteisöön
liittyvät riskinsä.”
AVOIMEN KOODIN BISNES ■■■
täjille tulee ohjelmaan liittyviä
ajatuksia tai kehitystarpeita,
Nemeiniin otetaan yhteyttä ja
pyydetään tekemään tarvittavat
lisäykset.
”Pienelle suomalaiselle softatalolle
olisi hankalaa rakentaa
isoa markkinointikoneistoa,
mutta asiakaskin hyötyy mallista.
Harva organisaatio pitää kilpailuvalttina
sovellusta, jota kukaan
muu ei saa käyttää. Yhteisössä
tuotekehityskulut jäävät
pieniksi”, Bergius sanoo.
”Kaikki tulot tulevat tehdystä
työstä. Tämä on selkänahkauppaa”,
ohjelmistoyritys Nemeinin
osakas Henri Bergius sanoo.
Selkänahan myynnillä Nemein
on onnistunut tekemään
voitollista tulosta ja laajentamaan
asiakaskuntaansa niin, että
sen ohjelmia käytetään tätä
nykyä ympäri maailman. Markkinointikanavana
toimivassa
internetissä Nemein ylläpitää
näkyvyyttään julkaisemalla materiaalia
ja vastaamalla verkon
kautta tuleviin kysymyksiin.
Patenttidirektiivi
huolestuttaa
”Olemme seuranneet huolestuneinaohjelmistopatentoinnista
EU:ssa käytävää keskustelua.
Patentit suosivat isoja yrityksiä
ja estävät pieniltä markkinoille
pääsyn. EU:ssa on
kummallisinta se, että suositaan
yhdysvaltalaisia ohjelmistoyrityksiä,
joilla on omat patenttiportfolionsa”.
Bergius järkeilee, että ainut
järkevä tapa toimia jatkossa on
siirtää toiminta muualle, jos EU
ottaa käyttöön ohjelmistopatentoinnin.
Nemein on avannut
toimiston Georgiassa. Ensisijaisena
syynä ei ole varautuminen
patenttiuhkaan vaan tarkoitus
on kokeilla, miten Suomessa
kehitetty open source -malli
saadaan juurrutetuksi toisenlaiseen
markkinaan.
Georgiasta Nemein ei Bergiuksen
mukaan myöskään hae
halpoja kehitysresursseja. Sen
sijaan siellä myydään ohjelmistoja
paikallisin voimin. Keväällä
avattu toimipiste oli toukokuun
puoliväliin mennessä saanut jo
kolme asiakasta, mukaan lukien
Georgian isoimman pankin. TK
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 43
■■■OHJELMISTOT
SAMULI KOTILAINEN
Sun Microsystemsin
uusi Solarisversio
hämmentää
käyttöjärjestelmämarkkinoita
toden
teolla. Solaris 10
tuo raskaan sarjan
ominaisuudet niin
kymmenien prosessorientehopalvelimiin
kuin edullisimpiinCeleronkannettaviinkin.
Aurinkoenergiaa
palvelimiin
Vielä pari vuotta sitten yleinen
mielikuva Solariksesta,
niin kuin unix-käyttöjärjestelmistä
yleensäkin, oli tylsä hiljaista
kuolemaa tekevä vanhakantainen
palvelinjärjestelmä,
jonka myynti on tasaisessa laskussa.
Tänä vuonna jakeluun
päässyt Solaris 10 muuttaa käsitykset
tyystin. Ensimmäistä kertaa
Sun panostaa vahvasti Intelin
ja AMD:n x86-rautaan perustuviin
koneisiin ja tuo niille
aivan samat ominaisuudet kuin
raskaille unix-myllyille.
Kaiken huipuksi Solaris päätettiin
vapauttaa avoimen lähdekoodin
ohjelmistoksi. Kuka
tahansa voi ladata ja muunnella
käyttöjärjestelmän lähdekoodia,
eikä käyttöjärjestelmästä
veloiteta jatkossa senttiäkään.
Sanalla sanoen Linux on saanut
palvelinkäyttöön todella kovan
tason kilpailijan.
44 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005
Avoin lähdekoodi ei itse
asiassa ole Sunille uusi asia, vaan
kyseessä on paremminkin paluu
juurille. Sunin perustajiin kuulunut
Bill Joy oli unixien kantaisän,
avoimesti yliopistoissa
kehitetyn bsd:n eli Berkeley
Software Distributionin takana.
Tälle avoimelle perustalle syntyi
Sun Microsystems ja yhtiön tietokoneiden
käyttöjärjestelmä
Sun OS vuonna 1983. Myöhemmin
käyttöjärjestelmän pohja
uudistettiin, mistä syntyi ensimmäinen
Solaris vuonna 1992.
Unixin viimeinen linnake
Erilaiset unix-käyttöjärjestelmät
ovat olleet melko tuntemattomia
verrattuna Windowsin, Dosin
tai OS/2:n tapaisiin massojen
työkaluihin. Todellisuudessa
unixit ovat jo vuosikymmenten
ajan hallinneet tehotyöasemien
ja varsinkin palvelimien markki-
noita. Aivan viime vuosiin asti
palvelinkaupassa unix-koneita
on myyty useammalla eurolla
kuin Windows-koneita.
Windowsin ja Linuxin kehittymisen
myötä tilanne on nopeasti
muuttunut. Perinteinen
unix-käyttöjärjestelmien kirjo
on harventunut sukupuuton
partaalle. Käytännössä markkinoille
on jäänyt enää kova kolmikko:
Hewlett-Packardin HP-
UX, IBM:n AIX sekä Sunin Solaris.
Eräässä mielessä Sun on
unix-maailman viimeinen tukijalka,
sillä HP ja IBM eivät enää
tuo kovin näkyvästi esille omia
unix-versioitaan.
Sunilla tilanne on toinen, sillä
yhtiön tukijalka on sen omilla
Ultrasparc-suorittimilla pyörivät
raskaat palvelimet, joiden
ainut käyttöjärjestelmä on Solaris.
Windows-koneita Sun ei
myy, eikä Linuxiakaan tuoda
Solaris on jatkossa avoimen
lähdekoodin ohjelma. Ilmaisia
lounaita ei toki ole, ja Sun kerää
tuloja palvelinlaitteista sekä tuki- ja
ylläpitopalveluista.
palvelimiin kovin innokkaasti.
Kevyempään suuntaan on nyt
laajennuttu Solariksen x86-versiossa,
joka toimii aivan tavallisella
Intelin ja AMD:n prosessoriraudallaCeleron-halpaprosessoreista
raskaimpiin Xeoneihin
ja Opteroneihin. Käyttöjärjestelmä
on nyt ilmainen, ja rahat
kerätään Linuxin tapaan laitemyynnillä
ja tukipalveluilla.
Linuxin korvaajaksi
Testasimme Solaris 10:n x86versiota
kahdella pc-koneella,
joista toisessa oli Intelin Pentium-
ja toisessa AMD:n Athlon-prosessori.
Solaris asentui
molempiin mukisematta, joskin
lähinnä palvelinkäyttöön
suunnatussa järjestelmässä ei
ole tukea kaikille uusille näytönohjaimille
tai lisälaitteille.
Solariksen käyttötuntuma on
varsin lähellä Linuxia. Tämä on
luonnollista, sillä graafinen
käyttöliittymä on Gnome, jota
käytetään myös useissa Linuxjakeluissa.
Sovelluspuolelta löytyy
niin ikään tuttuja sovelluksia,
esimerkiksi Sunin Starofficetoimisto-ohjelmapaketti.
Solarista ei ole tarkoitettu tavalliseenperustyöasemakäyttöön,
ja ohjelmatarjonta koostuukin
lähinnä erikoissovelluksista.
Palvelinohjelmissa tilanne
on aivan toinen, sillä Solaris on
lukumäärällä mitattuna suosituin
unix-alusta.
Solariksessa komentokehote
tulee ehkäpä Linuxiakin tutummaksi,
sillä useimmat vaativammat
palvelinominaisuudet
toimivat kokonaan tekstikomennoilla.
Tämä voi tuntua
vanhanaikaiselta, mutta Solaris-ammattilaiselle
komentorivi
on usein helpoin vaihtoehto.
Komennot on helppo kopioida
ohjeiksi muille ylläpitäjille, ja
myös erilaisten skriptien teko on
helpompaa.
Teknistä ilotulitusta
Sun kehuu sijoittaneensa Solaris
10:n kehitykseen noin puoli miljardia
euroa. Jättipanostuksella
on saatu noin 600 uudistusta.
Eräs merkittävimmistä on
käyttöjärjestelmän jakaminen
niin kutsutuiksi Containerosioiksi.
Tekniikka on tuttu
■ CASE
kaikkein järeimmistä tehopalvelimista
tai suurkoneista, joissa
koneen voi jakaa useampaan
erilliseen loogiseen osaan.
Usein palvelinohjelmat on
pakko jakaa omille palvelimilleen,
jotta ne eivät sotkisi toistensa
toimintaa. Uudessa Solariksessa
osiot ovat ohjelmallisia,
mutta täysin erillisiä. Pienenkin
palvelimen voi jakaa vaikkapa
kymmeneksi erilliseksi koneeksi,
joiden saamia resursseja voi
muutella lennossa. Kokeilimme
tekniikkaa yhden prosessorin
testikoneessa, ja näinkin kevyt
mikro saatiin helposti jaettua
useaksi osioksi.
Solarista neljässä sukupolvessa
EQ Online on tullut tunnetuksi
pankki- ja sijoitustoiminnastaan,
jota harjoitetaan pitkälti internetin
välityksellä. Yhtiölle on kertynyt kokemusta
niin Windows- kuin Linuxjärjestelmistäkin,
mutta päätyöjuhta
on Solaris.
Mikä on Solariksen vahvin ominaisuus?
”Solaris on stabiili”, kertoo
järjestelmäasiantuntija Juha
Virtanen. ”Windowsia sai aikaisemmin
olla koko ajan paijaamassa,
jotta se pysyi pystyssä.
Parhaat Solaris-koneet olivat olleet
päällä yhtä mittaa yli kolme vuotta,
kunnes sähköt jouduttiin katkaisemaan
muusta syystä”, Virtanen
kertoo. Hän tosin toteaa, että
Windowsin luotettavuus on parantunut
selvästi NT4:n ajoista.
Hyvin suuri osa unix-hallinnasta tapahtuu edelleen konsoli-ikkunassa tekstikomennoilla.
Tämä on satunnaiselle käyttäjälle hankalaa, mutta raskaassa
palvelinkäytössä se usein helpottaa työtä.
Myös Linuxin luotettavuus on
koettu hyväksi. Solariksella on tietoturvan
puolesta kuitenkin eräs
etu puolellaan. Käyttöjärjestelmä ja
monet sen sovellukset ovat Linuxiin
ja Windowsiin verrattuna harvinaisia,
joten ne pysyvät paremmin
suojassa viruksilta ja hakkereilta.
Vääntöä riittää
Solariksen suorituskykyyn ollaan
erittäin tyytyväisiä. ”Solaris venyy
todella pitkälle”, kehuu Virtanen.
Hän kertoo, että järjestelmä ei lyyhisty
kovimmassakaan kuormassa,
vaan käyttäytyy ennustettavasti.
Tämän vuoksi Solaris ei myöskään
vaadi palvelimelta yhtä paljon ylimääräistä
varatehoa huippukuormien
varalle kuin Windows.
Uuden Solariksen kantava
teema on ollut nopeuden kasvu.
Vanhoille sovelluksille luvataan
parhaimmillaan parinkymmenen
prosentin nopeuslisä. Optimointiin
on myös kehitetty uusi
apuväline, Dtrace. Sen avulla
yritykset voivat melko helposti
tutkia omia sovelluksiaan ja etsiä
pullonkauloja sekä vaikeasti havaittavia
ohjelmavirheitä.
Uusi tekniikka on myös Predictive
Self Healing. Solaris osaa
itse tarkkailla toimintaansa ja jopa
korjata joitakin ongelmia
etukäteen.
Osa Solariksen uutuuksista
julkistetaan vasta myöhemmin.
EQ:n järjestelmäasiantuntija Juha
Virtanen on erittäin tyytyväinen
Solariksen luotettavuuteen.
Solariksen ylläpitoa tekstikomennoilla
Virtanen pitää hyvänä
asiana. Käyttöohjeet voi kirjoittaa
SUN SOLARIS 10 ■■■
Näinä hetkinä on valmistumassa
uudenlainen zfs-tiedostojärjestelmä,
jossa ei käytännössä ole
lainkaan tilarajoituksia.
Varmuus on valttia
Yrityskäytössä Solariksen suurimmat
myyntivaltit saattavat
tulla hieman yllättävistä tekijöistä.
Vuosia sitten Sun muutti Solariksen
sisäistä rakennetta, mikä ei
lainkaan miellyttänyt asiakkaita.
Sun otti onkeensa, ja yhteensopivuudesta
tehtiin kilpailuvaltti.
Solarikselle samoin kuin Sunin
palvelinraudalle on jo yli
seitsemän vuoden ajan taattu
jatkuva binääriyhteensopivuus
taaksepäin, eli nykyiset sovellukset
toimivat varmasti myös
tulevissa järjestelmissä. Tämä
on merkittävä lupaus varsinkin
Intelin ja HP:n Itanium-ongelmien
jälkeen.
Avoimen koodin lisenssiongelmilta
Sun suojautuu omien
sopimustensa ja patenttisalkkunsa
kanssa, ja Solaris-käyttäjille
luvataan täysi oikeussuoja.
Myös tietoturvan puolella Solariksen
maine on vankka.
Pystyykö Sun kilpailemaan
näillä avuilla Linuxiin panostavia
it-jättejä ja Microsoftin Windowsia
vastaan? Solariksen tekniset
ansiot ovat ainakin kiistattomat,
ja hintalappu usein Linuxiakin
edullisempi.
TK
suorina tekstikomentoina, ja
skriptien teko on helppoa. Samoin
etäkäyttö on teksti-ikkunoiden
kautta mutkatonta, eikä siihen
vaadita lisäohjelmia. Tämä on ollut
EQ:lle tärkeää, sillä kehitystyö ja ylläpito
tehdään lähes kokonaan
etäyhteyksien kautta.
Solaris on tunnettu binääriyhteensopivuuden
säilyttämisestä.
”Solaris 10:ssä on muutettu joitakin
perusasioita esimerkiksi palvelujen
käynnistämisessä. Vielä ei tiedetä,
onko tämä hyvä vai huono
asia”, pohtii Virtanen. Yhteensopivuuteen
ollaan kuitenkin tyytyväisiä.
Järjestelmissä pyörii tälläkin
hetkellä sulassa sovussa neljän eri
sukupolven Solaris-versioita Intel-,
AMD- ja Sun Ultrasparc -alustoilla.
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 45
■■■INTERNET
KARI A. HINTIKKA
Verkkopelit olohuoneiksi
Verkkopelit ovat nousseet suosituksi
ajanviettotavaksi internetissä. Ne
ovat muuttumassa teininörttien
temmellyskentästä kaiken kansan
huviksi.
Tietokonepelien tekoälyt ovat
nykyään jo varsin kehittyneitä.
Mikään ei kuitenkaan vedä
vertoja toiselle ihmiselle kumppanina
tai vastustajana. Lisäksi
tuhansien ihmisten virtuaalimaailmat
tuntuvat eläviltä yksinpeluuseen
verrattuna. Nettipeleissä
myös tutustuu uusiin ihmisiin
ympäri maailman.
Tampereen yliopiston Hypermedialaboratorio
tutkii parhaillaan
muun muassa verkko-
46 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005
pelien laajenemista kännyköihin
sekä uudentyyppisiä pelejä, jotka
yhdistävät muita viestintävälineitä
ja fyysistä ympäristöä.
Helpompien pelien myötä
verkkopelaamisesta on tulossa
massojen ajankulua.
”Ilmiötä voisi verrata ircin tai
tv-chattien suosioon”, tutkimusjohtaja
Frans Mäyrä sanoo.
”Viestintä ja toimiminen muiden
ihmisten kanssa on kiinnostavaa,
ja vieläkin hauskempaa, jos sen
voi tehdä mieltä kiehtovissa ja
elämyksellisissä puitteissa.”
Verkkopelit voidaan jakaa
karkeasti kolmeen päätyyppiin
ajankäytön näkökulmasta. Jokaiselle
yksinpelilajille löytyy
verkkovastine.
Nopeimpia ovat kortti- ja
lautapelit sekä ristikot ja arvauspelit.
Entertainment Software
Associationin mukaan näiden
parissa kuluu yli puolet ajasta, ja
niitä pelaavat eniten naiset.
Parikymmentä prosenttia
kohdistuu urheilu-, strategia-,
seikkailu- ja toimintapeleihin.
Tavoitteena on yleensä ylittää
muiden suoritus tai läpäistä yksinkertaisia
haasteita.
Nettipelien ajankäytöllistä
aatelia ovat mmorpg:t (massive
multiplayer online role-playing
game) eli monen käyttäjän tai
niin sanotut massiiviroolipeli-
ympäristöt, jotka imaisevat alle
kymmenen prosenttia pelaajista.
Niissä tuhannet samanaikaiset
pelaajat viettävät aikaansa ja
elävät roolihahmoaan hieman
kuin todellisuudessa: kohtaavat
haasteita, kehittävät hahmojaan
ja oppivat uusia taitoja.
Mmorpg-pelit eroavat yksinpelistä
jo huomattavasti. Pelinsuunnittelijat
ovatkin tiukoilla,
koska pelaajat keksivät ajanviettotapoja,
jotka eivät ole tulleet
suunnittelijoiden mieleenkään.
Esimerkkeinä vaikkapa avioituminen
häineen, mielenosoitukset
kuukausimaksun korotusta
vastaan tai sotilasparaatit, joita
vaaditaan tarkastamaan peliyhtiön
ohjaama hahmo.
Helppo aloittaa
Nettipeleihin pääsee käsiksi
usein eri tavoin. Kortti- ja
puzzle-pelaamiseen riittää usein
www-selain ja pelit ovat pääosin
maksuttomia.
Toiminta- ja strategiapeleihin
tarvitaan yleensä ostettu tietokone-
tai konsolipeli, jossa on verkkotuki.
Itse pelaaminen on usein
maksutonta. Monet mmorpgpelimaailmat
vaativat erillisen
pääteohjelman ja kuukausimaksun.
Lisäksi suosittu harrastus on
lanitus eli pelaajat raahaavat
tietokoneensa samaan paikkaan
ja kytkevät ne toisiinsa lähiverkolla.
Nettipelaaminen ei vaadi
välttämättä edes laajakaistaa.
Perustekniikka on, että palvelin
laskee tosiaikaisesti pelaajien
toimintojen vaikutukset näkymään
ja lähettää jatkuvasti pienen
määrän dataa asiakasohjelmalle,
joka päivittää näkymän.
Tämä mahdollistaa näyttävien
virtuaalimaailmojen pelaamisen
hitaallakin yhteydellä.
Esimerkiksi Blizzardin World
of Warcraftia pyöritetään tuhansilla
palvelimilla. Pelitalojen tekniikasta
tihkuu kuitenkin hyvin
vähän tietoja. Syinä ovat kilpai-
lutekijät sekä pelaajat, jotka yrittävät
jatkuvasti löytää keinoja
pelata ilmaiseksi tai parantaa
hahmoaan laittomin keinoin.
Sadan miljoonan
virtuaalibisnes
Nettipelit ovat viime vuosina lähentyneet
todellisuutta monin
eri tavoin. Pelien ympärille järjestetään
turnauksia, jotka kiertävät
maailmaa formulasirkuksen
tavoin.
Voittajille on luvassa satoja
tuhansia euroja tai urheiluautoja.
Sonyn Everquest II-peli etsii
Qeynosin kuningattaren näköistä
naispelaajaa, jolle on luvassa
mallisopimus.
Verkkopelien ympärille on
kehittynyt laaja vaihdantatalous,
jolla on arvioitu olevan jo
sadan miljoonan dollarin vuosiliikevaihto.
Kun pelihahmo kehittyy,
se saa yhä parempia varusteita,
voi kohdata vaikeampia
haasteita ja perustaa virtuaaliresidenssin.
Monet aloittelevat pelaajat
haluavat maksaa reaalirahalla
virtuaaliesineistä nopeuttaakseen
omaa kehittymistään. Osa
■ KOKEMUKSIA
World of Warcraft – jäähyväiset elämälle
Vuoden kuumin nettipeli on ollut helmikuussa
Euroopassa avattu
mmorpg World of Warcraft, josta jutun
pelikuvat ovat. Se vie pelaajan
ihmisten, örkkien, yöhaltioiden, kääpiöiden
ja muutaman muun rodun
kansoittamaan fantasiamaailmaan.
Vastapooleina maailmassa ovat ihmisten
ja kumppaniensa Alliance sekä
örkkien ja kavereidensa Horde.
Maailma pitää tietysti pelastaa
ja maksaa pahalle palkkansa.
Maksuvälineinä käytetään miekkaa
ja magiaa, muitakaan aseita
unohtamatta.
Aluksi luodaan hahmo, jolle valitaan
rotu ja hahmoluokka – esimerkiksi
ihmismaagi tai örkkisoturi. Tätä
voimakkaalla puhalluksella kaadettavaa
rääpälettä kasvatetaan hankkien
sille pelaamalla entistä parempia
varusteta, kykyjä ja voimia.
Pelissä on joitakin juonikuvioita
ja tarinanpoikasia, mutta pääasiassa
pelaaminen on erilaisten
vastaan tulevien tehtävien suorit-
tamista ja palkkioiden kuittaamista.
Näiden varaan talouttaan ei tarvitse
pystyttää. Hahmoille voi valita
erilaisia ammatteja, joiden
puitteissa valmistetaan sitten
vaikka varusteita tai ruokaa käyttöön
tai myytäväksi.
Kolmenlaisia palvelimia
Pelikokemus määräytyy pitkälti
sen mukaan, minkälaiselle palvelimella
hahmonsa luo.
Normaalipalvelimiksi kutsutaan
Player vs. Environment -palvelimia
(PvE), joissa päävastuksen tarjoavat
tietokoneen ohjaamat hahmot.
Muiden pelaajien kanssa ei
joudu tahtomattaan taistelemaan.
Pelaaja vastaan pelaaja -palvelimilla
(PvP) vahvemman oikeutta
ja muita elämän realiteetteja
voi opettaa tietokoneen ohjaamien
hahmojen lisäksi vastakkaisen
liittokunnan pelaajille.
Fantasiamaailman kutsulle altteimmat
valitsevat roolipelipalveli-
Seikkailijat voivat kokoontua taistelujen
välillä rentoutumaan kylän kapakkaan.
Hahmon taitojen ja varusteiden kohentaminen
ovat olennainen osa World of Warcraftia.
pelaajista on niin kärsimättömiä,
että he haluavat ostaa valmiin
hahmon tiluksineen.
Vuonna 1999 alkoi mmorpgmaailmojen
hahmojen, tavaroiden
ja tonttien laajamittainen
myynti todellisella rahalla Ebayverkkohuutokaupassa.Kehittyneestä
hahmosta saatettiin maksaa
tuhansia euroja, ja pelimaail-
men (RP), jossa pelaaja menee
hahmonsa nahkoihin ja pyrkii sekä
puheillaan että teoillaan olemaan
mahdollisimman aito maagi, taistelija
tai mikä lieneekään. Täällä ei
huudella pelikavereille ”mä meen
kattomaan telkusta salattuja eläimiä,
tuun takas tunnin päästä”. Ei
edes englanniksi.
Saksalaiselle ja ranskalaiselle
kielialueelle on omat palvelimensa,
joissa peli sujuu kokonaisuudessaan
tällä kielellä. Muu Eurooppaa
saa tyytyä englanninkieliseen
pelaamiseen.
Pikkusormi meni ensin
Nettipelit olin mieltänyt pitkään salamannopeilla
reagointikyvyillä
loistavien teininörttien temmellyskentiksi,
joista normaali pelaaja ei
saa muuta kuin pikakuoleman, pahan
mielen ja parhaassa tapauksessa
hieman sääliä osakseen.
Muutenkin on tuntunut, että nettipelien
pelaajakunta on ollut niin
VERKKOPELIT ■■■
man virtuaalirahaa sai ostaa oikeilla
dollareilla.
Uusia ansaintamalleja
California State Universityn
professori Edward Castronova
julkisti muutama vuosi sitten taloudellisen
analyysinsa Everquest-pelistä.
asialleen omistautunutta, ettei
keskivertoa enemmän kokemusta
yksinpeleistä hankkineenakaan
huvittanut hypätä altaan syvään
päähän.
World of Warcraftin ensimmäinen
ennakkokohu meni siis ohi
aistimien leimalla taas uusi nettipeli
-varustettuna. Työkaveri houkutteli
kokeilemaan tammikuussa
ilmaisen beetatestausvaiheen aikana.
Ja se olikin menoa sitten.
Mukana on monen tasoisia pelaajia,
ja peli on tehty helpoksi
omaksua. Joukkoon voi loikata vähäiselläkin
pelikokemuksella, vaativuus
ja haasteellisuus kasvavat
samalla kuin taidotkin.
Halpaa lysti ei toki ole. Blizzard
vie ensin rahojasi runsaat 40 euroa
itse peliin, sen jälkeen noin 12
euroa kuukaudessa. Sekä vapaaaikasi.
Jos et pidä varaasi, myös
elämäsi ja ihmissuhteesi ovat
vaarassa mennä vaihtokaupassa.
ARI KARKIMO
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 47
■■■INTERNET
Keskitetty malli
palvelin
Keskitetyssä verkkopelimallissa pelaajat ottavat suoraan yhteyttä pääpalvelimeen,
joka pyörittää peliä kellon ympäri riippumatta siitä, pelaako yksittäinen
pelaaja vai ei.
Norrath-pelimaailman pelaajien
reaalisen kaupankäynnin
vuosiliikevaihto sijoittui
suunnilleen Venäjän ja Bulgarian
väliin väkimäärään suhteutettuna.
Luku vastasi maailman
77. rikkainta valtiota, ja useimpien
maiden kansalaisten kannattaisikin
tuottaa työkseen virtuaaliesineitä
perinteisten ammattien
sijaan.
Aikoinaan esimerkiksi Sony
kielsi pelaajilta ulkopuolisen
vaihdannan vedoten tekijänoikeuksiin.
Sittemmin peliyhtiöt
ovat muuttaneet mieltään.
Virtuaaliesineet ovat nimittäin
hyvä bisnes, kuten Suomesta
kansainvälistynyt Sulakkeen
Habbo Hotel osoittaa. Pelaaminen
on maksutonta, mutta
■ TAUSTAT
Verkkopelit alkoivat Hack-yksinpelistä
UNIX-ympäristöissä 1970luvun
lopulla. Merkkipohjaisessa
seikkailussa pelaaja tunkeutuu
syvälle luoliin miekan ja magian
hengessä.
F. Randall Farmer ja Chip Morningstar
loivat Lucasfilmille 1985
graafisella käyttöliittymällä pelattavan
Habitatin Commodore64:lle
tukenaan Lucasfilm Games. Habitatista
tuli klassikko, kun pelaajat
keksivät usein luovia toimintatapoja,
jotka eivät olleet tulleet ylläpidon
mieleen.
Museja (multi user simulation
environment) alettiin kehittää
1980-luvun alkupuolella, mutta
ne yleistyivät internetissä 1980-luvun
lopulla. Muset ovat merkki-
48 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005
oman virtuaalihuoneen voi sisustaa
maksullisilla tavaroilla.
Kuukausiveloitus ei ole kovin
hyvää bisnestä. Pelipalvelimet,
ylläpito ja asiakaspalvelu nielevät
suunnattomat määrät rahaa,
ja kulut vain kasvavat uusien pelaajien
myötä.
Verkkopeliyhtiöt kehittävätkin
kuumeisesti uusia ansaintamalleja,
kuten maksulliset erikoispalvelut
ja laajennusosat.
Peleihin sijoitettavat aidot mainokset
ovat nouseva liiketoimintamalli.
”Verkkopelien kehittämisessä
voi menestyä yllättäväkin maa,
kuten Etelä-Korea”, Frans Mäyrä
toteaa. ”Suomessa on teknologiaa
ja kansakunta, joka rakastaa
tekstiviestejä.”
Neljännesvuosisata Hackista Haloon
pohjaisia tiloja eli ne esitetään ja
niissä toimitaan pelkällä tekstillä.
Lajityyppi tunnetaan yleisesti
mudeina (multi user dimensions)
ja suomalaisillakin oli vahva kehityspanos,
kuten Stickmud.
Rick Gates keksi Internet Huntin
1992. Tavoitteena oli löytää internetin
avulla vastaukset annettuihin
kysymyksiin – ennen Googlea.
Kolmiulotteiset toimintapelit
käynnistyivät Wolfenstein 3D:sta,
jonka loi John Carmackin id
software. Yhtiön varsinainen hitti oli
kuitenkin Doom, joka nousi nopeasti
lan-lähiverkkojuhlien suosikiksi.
Kolmiulotteinen vrml-kuvauskieli
mahdollisti 1994 alkaen
käyttäjien itsensä koodaamat vir-
Hajautettu malli
”Uusi, viestinnällinen verkkopelimuoto
voisi ponnistaa
Suomestakin kansainväliseen
menestykseen. Huimat tuotantokustannukset
rajoittavat
mahdollisuuksia tuottaa valtavirtatuotteita.
Toisaalta mobiilipelit
sekä Habbo Hotelin menestys
viittaavat mahdollisuuksiin
perinteisten jakelukanavien
ulkopuolella”, Mäyrä uskoo.
Keski-ikäiset naiset
himopelaajia
Time Warner -konserniin kuuluva
AOL teetti viime vuonna
tutkimuksen verkkopelaajista.
Perusmielikuvan vastaisesti yli
40-vuotiaat naiset olivat ajankäytöllisesti
selkeästi suurin
käyttäjäryhmä.
tuaalimaailmat, mutta massat eivät
niitä ottaneet omikseen.
Alan pitkäikäisin kaupallinen
sovellus on 1997 aloittanut Ultima
Online -roolipelimaailma. Se
on myös saanut mainetta käyttäjien
luovuudella, josta esimerkkinä
alastomien pelaajien mielenosoitukset
tai pelimaailman kuninkaan
salamurha.
Isot pelitalot alkoivat oivaltaa
nettipelaamisen mahdollisuudet.
Verkko-optiosta tuli lähes vakioominaisuus
tietokonepeleissä ja
konsolit seuraavat.
Ultima Onlinen roolipeliominaisuudet
ja Doomin kolmiulotteisuus
loivat pohjan nykyisille
massiiviroolipeleille, kuten World
of Warcraft tai Halo.
pelipalvelin
pääpalvelin
Hajautetussa mallissa pelaajat ottavat ensin yhteyttä pääpalvelimeen, joka
tutkii, mitkä pelipalvelimet ovat tarjolla, ja pelaajien tietokoneet ottavat suoraan
yhteyttä näihin. Osa pelistä voidaan prosessoida pelaajien tietokoneilla.
Verkkopelit ovatkin muuttumassa
julkisiksi olohuoneiksi.
Kokemuksia seikkailuista, voitoista
ja tappioista jaetaan globaalisti
iästä, sukupuolesta tai
varallisuudesta riippumatta.
”Kun mmorpg-pelin ystäville
on mahdollista viestiä kännykällä
bussimatkojen aikana,
niin tyhjätkin hetket kuluvat
helposti verkkopelaamiseen.
Television viihdeohjelmat tai
pokkariviihde voivat jatkossa
osin jäädä nopeasti kehittyvien
verkkopelimaailmojen jalkoihin”,
Frans Mäyrä visioi.
Ala kehittyy nopeasti. Monissa
peleissä voi jo puhua kuulokemikrofonilla.
Puhe lisää merkittävästi
immersiivisyyden eli
ympäröivyyden tunnetta, kun
joukkue huutaa toisilleen radioviestejä
kiihkeässä taistelussa.
Yksi innovatiivinen suuntaus
on verkkopelimaailman ja peerto-peer-
eli vertaisverkkoteknologian
yhdistäminen, kuten Solipsis,
Open Source Metaverse
Project ja Second Life. Niissä
ajatuksena on, että pelaajat voivat
jakaa koneillaan itse tekemiään
lisäympäristöjä, jotka kytkeytyvät
päämaailmaan.
Tekniikkaa kokeiltiin menestyksellisesti
jo 1990-luvun puolivälissä
vrml-kuvauskielellä
(virtual reality modeling language).
Lähestymistapa tuo
William Gibsonin kyberavaruuden
astetta lähemmäksi. Pelinkehittäjät
vertaavatkin innoissaan
muutosta loikkaan
1990-luvun alun Gopher-hakukoneesta
Googleen.
TK
■■■TESTI
TEEMU MASALIN
Mac OS X:n
uusin 10.4-versio
eli Tiikeri
tuo mukanaan
paljon mielenkiintoista
uutta.
Tarjolla on
muun muassa
käyttöjärjestelmään
integroitu
työpöytähaku.
Mac OS X 10.4 Tiger
Tiikeri Macintoshissa
Mac OS X on kehittynyt tasaisella
tahdilla. 10.4 Tiger
on jo viides versio neljä vuotta
sitten ilmestyneestä käyttöjärjestelmästä.
Modulaarinen rakenne
ja Unix-ydintä lukuun ottamatta
nuori ikä helpottaa ja
nopeuttaa kehitystyötä.
Huhtikuun lopussa julkaistu
10.4 on tähän mennessä suurin
päivitys Mac OS X:een. Ensimmäistä
kertaa virallisesti kissapedon
nimellä ja vain dvd:llä
toimitettava paketti sisältää yli
200 uutta ominaisuutta. Asennus-dvd:n
voi toki vaihtaa vielä
cd-versioksi lähettämällä levyn
Applelle ja maksamalla toimituskulut.
Tosin hyvin harvassa
Tiger-yhteensopivassa Macissa
on pelkkä cd- tai cd-rw -asema:
Mac OS X 10.4 ei nimittäin toimi
enää ensimmäisissä Imaceissä
ja Ibook-kannettavissa, sillä
vaatimuksena on firewire-liitäntä
ja 256 megatavua muistia.
Mac OS X on nopeutunut jatkuvasti,
eikä Tiger katkaise perinnettä,
vaan päinvastoin tuo
huomattavan teholisän myös
50 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005
vanhempiin ja hitaampiin Maceihin.
Finder eli Macintoshin
Explorer toimii Tiikerissä huomattavasti
nopeammin, minkä
lisäksi kone käynnistyy nopeammin
ja tiedostojen kopiointinopeus
on parantunut hieman.
Finder päivittää nyt myös reaaliaikaisesti
muutokset, esimerkiksi
levyllä vapaana olevan tilan
määrän näkee nyt luotettavasti.
Spotlight hakee
tehokkaasti
Tiikerin ehdottomasti
tärkein uutuus on tehokas
ja nopea hakumoottori
Spotlight. Se ei ole
muiden hakutekniikoiden
tavoin erillinen ohjelma
vaan kiinteä osa
käyttöjärjestelmää. Spotlight-hakukenttä
on aina
käytettävissä Mac OS
X:n oikeassa yläreunassa
Spotlight-haku on
erittäin tehokas ja
nopea. Tulokset tulevat
näkyviin heti ja kaikki
ohjelmat voivat
hyödyntää tekniikkaa.
sekä tiedostojen avaus- ja tallennusikkunoissa.
Spotlight on lisäksi
integroitu esimerkiksi
Mac OS X:n Mail-sähköpostiohjelmaan
ja Finderiin.
Spotlightin tehokkuus perustuu
jatkuvasti päivitettävään hakutietokantaan.
Hakutulokset
löytyvät hyvin nopeasti, tuloksia
tulee näkyviin sitä mukaan, kun
hakukenttään kirjoitetaan ja tulokset
tarkentuvat jatkuvasti.
Tiedoston nimen ja sisällön lisäksi
Spotlight hakee tietoa me-
tatiedoista. Tiedostoja voi etsiä
normaalisti näkymättömien
määrityksien, kuten digikuvan
valotusajan tai videoklipin copyright-tiedon
perusteella. Spotlightin
sisältöhaku on myös hyvin
tehokas ja esimerkiksi pdfmuodossa
olevan kartan paikannimet
ovat haettavissa.
Finderissa hakutulokset voidaan
tallentaa jatkuvasti päivittyviksi
kansioiksi, jotka keräävät
hakuehtojen perusteella löydetyt
tiedostot linkkeinä samaan
paikkaan.
Pikkuohjelmat
kojelaudassa
Mac OS X 10.4:n näyttävin uutuus
on Dashboard. Dashboard
on työpöydän päälle laskeutuva
läpinäkyvä kerros, joka on tarkoitettu
widgeteille, eli eräänlaisille
pienille web-sovelluksille
ja html-kielelle ja Javascriptillä
kirjoitetuille mini-ohjelmille.
Dashboardissa voi olla esimerkiksi
osakekurssin näyttö, laskin
ja kalenteri sekä maailmankello.
Widgetit tulevat näkyviin heti,
kun Dashboard aktivoidaan ja
pysyvät muuten taustalla piilossa.
Parempaa pakkausta ja
grafiikkaa
Mac OS X:n multimedia-arkkitehtuuri
perustuu Applen
Quicktimeen, jonka uusi 7.0versio
rakentuu vahvasti uuden
H.264-pakkaustekniikan varaan.
H.264 eli mpeg-4 Part 10
on uusi hyvin tehokas ja skaalautuvavideonpakkaustekniikka,
joka mahdollistaa videon
pakkaamisen entistä tehokkaammin.
H.264 on valittu hddvd-
ja blu-ray-standardien
pohjaksi, minkä lisäksi se on 3gpuhelimien
videostandardi.
Quicktime osaa myös hyödyntää
näytönohjaimen tehoa
uusien Core Image ja Core Video
-tekniikoiden ansiosta. Core
Image on uusi kuvankäsittelyarkkitehtuuri,
joka mahdollistaa
kuvan muokkauksessa käytettyjen
suotimien ja tehosteiden
renderöinnin reaaliajassa nopean
näytönohjaimen avulla.
Mac OS X:n työpöydän piirrossa
hyödynnetään myös näytönohjaimen
voimaa, Tiikerissä
vieläkin tehokkaammin. Microsoft
on kaavaillut Longhorniin
samankaltaista Avalon-grafiikkamoottoria,
Mac OS X:ssä
Quarz Extreme on ollut käytössä
jo 10.2-versiosta lähtien.
Mac OS X:ssä Quicktime on
käyttöjärjestelmätasolla, joten
sitä voidaan hyödyntää kaikissa
ohjelmissa. Hyvä esimerkki tästä
on Tiikerin uusi Ichat AV 3
-videokonferenssi ja -chatohjelma,
joka mahdollistaa H.264:n
ansiosta neljän osallistujan välisen
videoneuvottelun järjestämisen.
Vastaavasti Ichat 3:lla
voi olla yhteensä kymmenen
osallistujaa audiochatissä. Ichat
AV käyttää AOL:n IM-verkkoa
sekä Jabberia, MSN IM:n kanssa
se ei toimi suoraan, mutta pcyhteydet
toimivat AOL:n ohjelman
ja Ichatin välillä.
Uusia ohjelmia
Mac OS X:n mukana tulee
muutama perusohjelma esimerkiksi
internetin käyttöön.
Safari on Tiikerin myötä myös
Dashboard on Tiikerin kojelauta mini-ohjelmille eli widgeteille.
nyt myös rss-selain. Useilla uutissivuilla
olevat rss-lähetykset
voidaan katsoa suoraan Safariselaimella,
joka tunnistaa rss-lähetykset
ja niitä voidaan lisätä
websivujen tavoin suosikeiksi.
Automator on aivan uusi ohjelma,
joka on tarkoitettu normaalisti
käsin tehtäviin toistuvien
työvaiheiden, kuten tiedostojen
uudelleen nimeämisen automatisointiin.
Automatorissa
luodaan skriptejä ilman minkäänlaista
ohjelmointia tai koodin
kirjoittamista. Automatisoidut
työnkulut rakennetaan
legopalikoiden tavoin valitsemalla
suoritettava toiminto valmiista
vaihtoehdosta.
Työnkulku voi olla vaikka
kuinka monimutkainen, esimerkiksi
kansiolliseen kuvia
voidaan lisätä väriprofiili, kuvat
voidaan skaalata ja tallentaa eri
nimillä toiseen kansioon ja vielä
vaikka pakata valmiiksi ziparkistoksi
sähköpostiviestiin.
Työnkulku rakennetaan vetämällä
hiirellä työn vaiheet oikeaan
järjestykseen ja muokkaamalla
vaiheiden asetuksia. Automatisointi
voidaan sitten tal-
MAC OS X 10.4 TIGER ■■■
lentaa ja käyttää aina tarvittaessa
uudelleen.
Windows-yhteensopivuutta
Apple houkuttelee Windowskäyttäjiä
erityisesti edullisen
Mac minin avulla myös Macintosh-käyttäjiksi.
Mac ja pc tulevat
nykyisin hyvin toimeen ja
Apple on edelleen parantanut
yhteensopivuutta Tiikerissä.
Mac OS X tukee Windowsin
smb-verkkojakoa sekä lisäksi
myös smb-kotihakemistoja.
Macin käyttö on vain Windowsia
käyttäneelle lisäksi hieman
helpompaa, sillä asetukset,
kuten taustakuvan vaihtaminen
löytyvät helposti Windows-hakutermien
avulla. Mac OS X:n
kaikki asetukset on koottu Järjestelmäasetukset-ohjelmaan,
jossa
on Spotlightia hyödyntävä hakukenttä,
joka tunnistaa myös
Windowsissa käytetyt termit.
Mac OS X:n kevyt tekstinkäsittelyohjelma
Texturi on myös
jälleen askeleen yhteensopivampi
Word-tiedostojen kanssa.
Texturilla saa auki nyt myös
Wordillä luodut taulukot, mistä
on hyötyä, jos ei halua hankkia
Wordiä tai koko
Office-pakettia.
Officen korvaajaksi
Texturista ei
tietenkään ole ja
Mac OS X:n Mailsähköpostiohjelma
on muuttunut paljon.
Tärkein uutuus
on Spotlight-haku ja
mahdollisuus tallentaa
haut automaattisesti
päivittyviksi
postilaatikoiksi.
Microsoft onkin julkaisemassa
Officeen paremmin Tiikerin
ominaisuuksia hyödyntävän
Service Pack -version pian.
Tietoturvallisuus
Mac OS X on säilynyt tietoturvaongelmilta
suojassa, eikä Tiikerissä
ole ainakaan heikennetty tietoturvatasoa.
Safari-selaimessa
on mahdollista aktivoida yksityisyyttä
suojaava tila päälle, jolloin
selain ei tallenna mitään salasanoja,
välimuisteja tai evästeitä.
Safari varoittaa myös aina, kun
on imuroimassa jotain tiedostoa.
Tiikerissä on lisäksi entistä tehokkaampi
palomuuri, jossa voi
määritellä häive-tilan ja seurata
lokista, onko koneeseen yritetty
murtautua. Mac OS X:ssä on oletuksena
edelleen kaikki tietoliikenneportit
suljettuna.
Kannettavan kanssa matkaava
voi Mac OS X:ssä kryptata
kiintolevyn sisällön tehokkaalla
salauksella, virtuaalimuistia
myöten. Jos kone katoaa, ei
käyttäjän tarvitse ainakaan pelätä
omien tiedostojensa päätyvän
vääriin käsiin.
Onnistunut päivitys
Mac OS X:n kehitys jatkuu hyvässä
vauhdissa ja Tiikeri on hyvin
onnistunut päivitys, joka
tuo paljon työskentelyä helpottavia
ja nopeuttavia uusia ominaisuuksia
ja toimintoja. Nykyisille
Mac OS X -käyttäjille
Tiikeri on helppo valinta, varsinkin
jos ei ole päivittänyt konettaan
aiemmin.
Macintoshin hankintaa
miettiville pc-käyttäjille Mac
OS X:n erinomainen tietoturvallisuus,
helppokäyttöisyys ja
toimivuus Windows-koneiden
kanssa sekä uudet ominaisuudet
tekevät Macista aina vain paremman
vaihtoehdon kotiin
pc:n rinnalle.
■ Mac OS X 10.4 Tiger
Hinta: 129 €, viiden lisenssin
perhepakkaus 199 €
Lisätietoja: Apple Finland,
puh. (09) 476 1500, www.apple.fi
Valmistaja: Apple, www.apple.com
Laitevaatimukset: G3, G4 tai G5, firewireliitäntä,
256 Mt muistia, 3–4 Gt levytilaa.
Lyhyesti: Uusin versio Applen Unix-pohjaisesta
käyttöjärjestelmästä.
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 51
■■■MARKKINAKATSAUS
TERO LEHTO • ALOITUSKUVITUS: MINNA AHO
Verkon
majatalot
Jos pienyritys ei itse halua tai pysty
ylläpitämään omaa verkkopalvelinta,
on käännyttävä
web-hotellin puoleen.
Palveluiden kirjo on laaja.
Yrityksen on tunnettava
tarpeensa valintaa tehtäessä.
Pk-yrityksen paineet web-sivujen
kehitykseen ja ylläpitoon
ovat kasvaneet, koska
asiakkaat ovat entistä vaativampia
palveluiden suhteen. Sivulta
odotetaan korkeaa käytettävyyttä,
nopeaa palautekanavaa
sekä usein jo asiointi- ja ostosmahdollisuutta
verkossa.
Pieniltä yrityksiltä taas yleensä
puuttuu osaaminen tällaisten
sivujen toteuttamiseen ja palveluiden
ostamiseen. Sivustojen
teon ja ylläpidon ohella tarvitaan
web-hotelli, joiden valikoimat
ovat liki tuskastuttavan suuria.
Yksinkertainen käyntikorttisivusto
ei aseta erityisvaatimuksia
palveluntarjoajalle. Webhotellien
halvimmissa peruspaketeissakin
on yleensä 10 tai 20
megatavua levytilaa, johon sivut
kuvineen mahtuvat. Laaja sivusto
taas voi vaatia satoja megatavuja
levytilaa ja laajan kirjon lisäpalveluita,
joita kaikki webhotellit
eivät edes tarjoa.
Sähköposti
samassa paketissa
Pienyrityksen on usein helpointa
ottaa yhdeltä palveluntarjo-
52 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005
ajalta myös sähköpostipalvelut,
sillä
nämä aktivoidaan
yleensä samanaikaisesti
kuin verkkotunnukset
rekisteröidään.
Peruspaketit sisältävät tyypillisesti
viidestä kymmeneen sähköpostiosoitetta.
Sähköpostin lukeminen sähköpostiohjelmalla
edellyttää
imap4- tai pop3-protokollan
tukea. Yritysten web-hotellit tukevat
yleensä molempia. Imap4
on oikea valinta silloin, kun
posteja luetaan useissa paikoissa
ja useilla päätelaitteilla, koska
viestit säilytetään aina oletusarvoisesti
palvelimella.
Asian kääntöpuoli on se, ettei
sähköposti- ja web-palveluita
haluta välttämättä sitoa samaan
palveluun. Yrityksen tarpeiden
kasvaessa tai muuttuessa webhotellin
sähköpostipalvelu ei
välttämättä enää riitä. Hinnoittelun
kannalta on myös selkeää,
jos asiakas tietää, minkä verran
maksaa toisaalta sähköposti- ja
toisaalta web-palvelusta.
Teknisesti sähköpostit ja
web-sivutila voidaan ostaa eri
palveluntarjoajilta, joten ennen
valintaa kannattaa tutustua esimerkiksi
postilaatikoiden määrään,
levytilaan, roskapostisuodatukseen
ja muihin palveluihin.
Nykyisin moni yritys haluaa
myös web-sähköpostin ja mahdollisuuden
lukea sähköpostia
kännykällä, mikä ei vielä kuulu
kaikkien palveluiden ominaisuuksiin.
Verkko-osoite yritykselle
Yllättävän moni pienyritys säästää
vielä verkko-osoitteen hankinnassa,
vaikka esimerkiksi fipäätteinen
osoite maksaa vain
55 euroa. Hienoistakaan sivuista
ei ole iloa, jos potentiaaliset
asiakkaat eivät löydä niitä.
Moni yritys rekisteröi myös
useampia osoitteita. Omaan
toimialaan liittyvä osoite voi
houkutella vieraita esimerkiksi
hakukoneiden kautta enemmän
kuin yrityksen oma nimi. Tätä
varten ei tarvita erillisiä sivustoja,
vaan useampi osoite voidaan
sijoittaa samaan palveluun.
Ulkomaisia verkko-osoitteita,
kuten com-, net- ja org-päätteisiä,
rekisteröidessä kannattaa
huolehtia siitä, että saa itselleen
oikeudet tunnuksen hallintaan.
Helpointa osoitteen hankinta
on jättämällä se palveluntarjoajan
huoleksi, mutta osa palveluntarjoajista
laittaa verkkoosoitteen
hallinnointi-, laskutus-
ja tekniikkayhteystiedoksi
itsensä. Pahimmassa tapauksessa
asiakas ei edes tiedä, että yrityksen
verkkotunnuksen vuosimaksu
saattaa olla maksamatta
ja vaarassa joutua takaisin vapaaksi
riistaksi.
Pieniä web-hotellipalveluita
myös menee ja tulee nopeaan
tahtiin, joten tältäkin kannalta
on turvallista, että asiakkaalla on
aina itsellään mahdollisuus ohjata
sivunsa uuden palveluntarjoajan
nimipalvelimiin.
Sovelluksia palvelimelle
Yrityksen tarpeet kasvavat, kun
nettisivuille halutaan esimerkiksi
ostoskori ja verkkokauppa,
helposti päivitettävä tuotetietokanta,
palaute- ja uutissivuja sekä
muuta niin sanottua dynaamista
sisältöä. Nämä vaativat,
että palvelimella voidaan ajaa
omia skriptejä tai sovelluksia.
Kevyiden nettisivujen sovellustoiminnot
toteutetaan tyypillisesti
palvelinpuolen cgi-sovelluksina
tai skripteinä. Linuxja
Unix-ympäristöissä on muun
muassa perl- ja php-kielten tuki
valmiina, joten ne ovat useimmiten
käytettävissä oletusarvoisesti.
Aivan kaikissa palveluissa
nämä eivät ole käytettävissä, ja
palveluntarjoajien käytännöt
vaihtelevat suuresti sen suhteen,
sallitaanko omien sovellusten
ajaminen ja miten niiden
käytöstä veloitetaan.
Osa web-hotelleista tarjoaa
myös Microsoftin IIS-palvelimella
toimivan palvelun, jossa
voidaan hyödyntää esimerkiksi
asp- ja asp.net-tekniikoita sekä
monia Microsoftin ohjelmistoja
suoraan. Esimerkiksi yksinkertaisen
MS Access -tietokannan
julkaisu verkossa voi onnistua ilman
erityistä tietokantaohjelmoinnin
osaamista. IIS-pohjaiset
palvelut ovat toisaalta yleensä
kalliimpia kuin Linux- ja
Unix-pohjaiset hotellipalvelut.
Pienet palveluntarjoajat ovat
omien sovellusten suhteen melko
joustavia. Osaavat ylläpitäjät
voivat itse virittää ohjelmat ja
skriptit palvelimelle esimerkiksi
■ CASE
Php ja mysql riittävät pitkälle
Web-hotellin valintakriteerit eivät
yleensä ole ensimmäisenä mielessä,
kun pk-yritys tai järjestö haluaa
perustaa verkkosivuston.
Monesti sivustolle sopivan majatalon
tarpeet näkee sivuston tekevä
yhtiö, esimerkiksi helsinkiläinen
Apaja Creative Solutions. Se tekee
www-sivustoja eri tarpeisiin, eikä itse
ylläpidä web-hotellia.
”Staattinen sivusto vaatii aika vähän,
mutta valtaosa asiakkaidemme
saiteista on dynaamisia”, toimitusjohtaja
Henry Lehto aloittaa.
”Siksi aina tulee vastaan se, että
käytettävissä pitää olla php-tulkki
ja tietokanta, yleensä mysql”,
projektipäällikkö Turjo Tuohiniemi
jatkaa. Vielä muutama vuosi sitten
haluttuja cgi-ohjelmia ei hänen mukaansa
enää juuri tarvita.
Kävijäraportit antavat hyödyllistä tietoja sivujen käytöstä ja suosituimmista
sivuista. Kuvassa Webalizerin yksinkertainen perusraportti.
Php-mysql-yhdistelmällä pärjää
pitkälle. Sitä käyttää valtaosa
Apajan asiakkaista.
”Php taipuu hyvin moneen tarpeeseen.
Jokin laajennus tosin on
monesti tarpeen, mutta se ei
yleensä vaadi mitään lisäpalveluja”,
Tuohiniemi sanoo.
Mysql-tietokannan takia ei
kannata pihdata muutamaa euroa,
ja yksi tietokanta yleensä riittää.
Perusedellytysten täytyttyä kasvunvaraksi
tarvitaan vain tarpeeksi
suuri levytila sekä kyllin suuri liikennemääräoikeus.
Kumpaakin
voi tosin helposti ostaa lisää tarpeen
mukaan.
Ylläpitoon ssh ja shell
Päivityksiin ja ylläpitoon täytyy olla
turvallinen ssh sekä shell-oi-
palautelomakkeita ja tietokantapohjaisia
sivuja varten, kun taas
isot palveluntarjoajat saattavat
vaatia sovellusten hyväksyttämistä
heillä ennen kuin sovelluksia
voidaan ajaa palvelimella.
keudet. Itse sivuston
ylläpitoa varten
Apaja tarjoaa
oman sisällönhallintajärjestelmän.
Se ja monet vastaavat
järjestelmät
ovat tyypillisesti
vaivattomia käyttää
myös koodaustaidottomalle.
”Ei tarvitse yhtään
osata ohjelmointikieltä, hyvällä
yleissivistyksellä selviää”, Henry
Lehto kertoo.
Apajan omaan palveluun kuuluu,
että tietokantapäivitysten tekoakaan
ei tarvitse osata. ”Asiakkaan
kannalta sivustot ovat kuin
autoja, joiden konepellin alle ei
tarvitse kurkata, kun mekaanikot
WEB-HOTELLIT ■■■
Tämä vie aikaa ja tuo asiakkaalle
kuluja palveluntarjoajan tuntilaskutettavana
työnä.
Läheskään aina sovelluksia ei
tarvitse asentaa itse. Esimerkiksi
lomakkeiden käsittelyä ja sähköpostin
lähettämistä varten on
tyypillisesti palvelimella valmiina
muutamia sovelluksia, jotka
ovat maksutta asiakkaiden käytettävissä.
Näitä kannattaa hyödyntää,
jos osaamista ei ole
omasta takaa.
Liikennemäärällä on väliä
Siinä missä internet-yhteyksillä
on yleensä kiinteä hinta, web-hotellipalveluissa
kaistan käytöstä
veloitetaan yleensä erikseen, jos
tiedonsiirtomäärät ylittävät riittävän
korkeat rajat. Kukkakaupan
nettisivujen tai pienten sivujen
omistajan ei tarvitse huolehtia
rajoista, mutta monimutkaisemmilla
sivuilla liikennerajoitukset
ylittyvät helposti.
Sivujen liikennemäärä vaihtelee
suomalaisissa palveluista
”IIS-pohjaiset palvelut ovat yleensä kalliimpia
kuin Linux- ja Unix-pohjaiset hotellipalvelut.”
Henry Lehto ja Turjo Tuohiniemi.
hoitavat homman”, Lehto luonnehtii.
Ydinasiana kaikissa tapauksissa
Lehto pitää palveluntarjoajan
asiakaspalvelun tasoa. Hänen kokemuksensa
mukaan pienet yritykset
voivat isoilla operaattoreilla
törmätä hitaaseen palveluun.
ARI SAARELAINEN
Ari Saarelainen
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 53
■■■MARKKINAKATSAUS
Esimerkkejä web-hotelliasiakkaista
Yritys 1 Yriitys 2 Yritys 3
Sivujen luonne Pienyrityksen esittely Kukkakaupan esittely Kokonaan verkossa
ja verkkokauppa toimiva kauppa ja yritys
Levytila Alle 50 Mt Alle 100 Mt Alle 500 Mt
Sähköpostit 5 imap4-laatikkoa 10 imap4-laatikkoa Ei tarvita
Liikennemäärä Alle 1 Gt/kk Alle 5 Gt/kk Alle 20 Gt/kk
Omat sovellukset Ei ole Oma tilauslomake Oma tilausjärjestelmä,
ostoskori, palautejärjestelmä
ja seurantasovelluksia
Muut toiminnot Web-hotellin tarjoama Access-tietokanta-tilauksille, Mysql-tietokannat: asiak-
palautelomake MS Frontpage-laajennukset kaat, tuotteet ja palvelut
Tukipalvelut Sähköposti Sähköposti ja puhelin Sähköposti ja puhelin
Varmuuskopiot Asiakas hoitaa Web-hotelli hoitaa Web-hotelli hoitaa
Kuukausimaksu Alle 10 €/kk Alle 20 €/kk Alle 100 €/kk
Pientenkin yritysten tarpeet voivat vaihdella suuresti. Taulukossa on arvioitu
kolmen hyvin erityyppisen fiktiivisen yrityksen web-hotellipalvelun tarpeet ja
vaatimukset sekä palvelun hintaluokka kuukausitasolla.
”Kymmenen megatavun paketin
lataaminen jo sata kertaa tuottaa
gigatavun edestä liikennettä.
muutamasta gigatavusta aina
lähes teratavuun kuukaudessa,
joten palvelut skaalautuvat hyvin
erikokoisiin tarpeisiin.
Liikennemäärää on vaikea
arvioida sivujen määrän tai sisällön
perusteella. Esimerkiksi
grafiikoilla, mainoksilla ja tekstillä
täytetyn etusivun koko voi
olla mitä tahansa 50 kilotavusta
useisiin satoihin kilotavuihin.
Vielä vaikkapa 500 kilotavun
Flash-sivukin mahtuu muutamaan
gigatavuun kuukaudessa
yli 2000 kertaa.
Tiedonsiirtotarve kasvaa
yleensä silloin, kun sivuilla on
esimerkiksi isoja ladattavia kuvia
tai muita tiedostoja. Kymmenen
megatavun paketin lataaminen
jo sata kertaa tuottaa gigatavun
edestä liikennettä.
Helppoa sivujen päivitystä
Jos yrityksessä ei ole omasta takaa
sivujen tekemisen ja päivityksen
osaamista, on syytä valita palveluntarjoaja,
joka tarjoaa puoliksi
tai kokonaan automatisoidut
työkalut tähän tarkoitukseen.
Useimpiin palveluihin voidaan
asentaa erillisenä ohjelmistona
julkaisu- ja ylläpitojärjestelmä,
mutta halvemmaksi tulee, jos
palveluntarjoajalla on valmiiksi
tuotteistettu palvelu tätä varten.
Julkaisujärjestelmä perustuu
yleensä tietokantaan ja dynaamiseen
sivurakenteeseen, jol-
54 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005
loin palvelussa on oltava tietokantaominaisuudet
ja esimerkiksi
asp- tai php-tekniikoiden
tuki käytettävissä.
Yksi puoliksi automatisoitava
työkalu web-sivujen ylläpitoon
on Microsoftin Frontpage-ohjelmisto
ja sen palvelinlaajennus,
jolla sivuja voidaan päivittää ja
ylläpitää wysiwyg-tilassa suoraan
palvelimelle. Päivittäminen
voi sujua helposti, mutta Frontpagen
heikkous on se, että ohjelma
rikkoo helposti sivut koko-
■ MUISTILISTA
Tarkistuksen aiheita
Mieti tarpeet etukäteen
Staattinen yritysesittely ja dynaaminen
verkkokauppasivusto asettavat
aivan erilaiset vaatimukset
palvelulle. Sivujen sisältö, toiminnallisuudet
ja tulevaisuuden laajentamissuunnitelmat
on hyvä listata
kohta kohdalta, ja verrata
vaatimuksia palvelutarjontaan.
Hyvä verkkotunnus on
markkinointia
Sivut löydetään ja tunnistetaan
helpommin, kun domain- eli verkkoosoite
on valittu fiksusti. Verkkoosoitteen
hallintaoikeudet kannattaa
pitää itsellä mahdollisten
epäselvyyksien varalta. Palveluntarjoaja
toimii teknisenä kontaktina.
Miten sivuja ylläpidetään?
Vain harva palvelu tarjoaa vielä
helppokäyttöistä työkalua sivujen
ylläpitoon käyttäjälle, joka ei
■ SANASTO
Web-hotellien termistöä
Web-hotellien hinnastot ja ominaisuusluettelot
tulvivat teknisiä
termejä, jotka eivät kerro ostajalle
välttämättä mitään. Alla on
muutamia termejä selvennettynä.
MS Access, MS Sql, Mysql,
Postgresql
Web-palveluissa hyödynnettäviä
tietokantaohjelmistoja erilaisten
sisältöjen julkaisuun ja ylläpitoon
webissä.
alidomain (sub-domain,
aliverkkotunnus)
Yrityksen verkkotunnuksen alle
tuleva osoite, esimerkiksi alidomain.yritys.fi
domain (verkkotunnus)
Yrityksen sähköposti- ja webosoite
verkossa, esimerkiksi yritys.fi
tai yritys.com
ftp, sftp, scp
Tiedostot voidaan päivittää palvelimelle
tavallisella tai salatulla
ftp-yhteydellä tai salatulla scp-yhteydellä.
Ftp-siirto-ohjelma on
asiakkaan hankittava yleensä itse.
Frontpage-laajennukset
Microsoftin IIS-ympäristössä
yleensä käytettävät laajennukset,
joilla sivuja voidaan päivittää ja
ylläpitää MS Frontpage -ohjelmistolla
helposti.
htaccess ja htpasswd
Linux- ja Unix-palvelinympäristöissä
käytetty tekniikka helppoon
sivujen salasanasuojauksen
toteuttamiseen.
imap4, pop3, smtp
Suosituimmat protokollat sähköpostin
lukemiseen ja lähettämi-
osaa itse tehdä ja päivittää sivuja.
Jos työntekijöiden on voitava itse
päivittää esimerkiksi uutisia ja
muuta sisältöä, on syytä varmistaa
ennen palvelun tilaamista
tarjotaanko tähän valmiit työkalut
tai voidaanko palvelimelle asentaa
tarvittavat ohjelmistot.
Asettavatko sivut erityisvaatimuksia
ohjelmistolle?
Jos yritys haluaa Access-tietokannan
verkkoon tai ylläpitää sivuja
vaikkapa Microsoft Frontpagella,
voi palvelinalustalla olla väliä. Uuteen
web-hotelliin siirtyessä kannattaa
varmistaa sovellusten yhteensopivuus.
Mitä oheispalveluita tarvitaan?
Tyypillisiä pienyrityksen web-hotellin
oheispalveluja ovat työntekijöiden
sähköpostiosoitteet, domain-osoitteiden
hallinta, Unix-
seen erillisellä sähköpostiohjelmalla.
Kävijätilastot
Yleensä html-muotoinen raporttisivu,
jossa ylläpitäjä voi seurata
sivujen kävijämääriä ja muita
tietoja.
asp, asp.net, cgi, coldfusion,
jsp, perl, php, python, tcl
Web-palvelinten tekniikoita dynaamisten
sivujen ja web-sovellusten
toteuttamiseen. Käytettävissä olevat
tekniikat vaihtelevat palvelun
laajuuden ja palvelinympäristön
mukaan. Näillä toteutetaan esimerkiksi
ostoskorit, palautelomakkeet,
yhteydet tietokantoihin ja sivujen
julkaisujärjestelmiin sekä
monet muut toiminnot.
ssi
Palvelimen sisäiset liitokset (server
side includes), joilla voidaan
helposti liittää sivuja tai osia sivuista
toisiinsa.
ssh, ssh2, shell-yhteys
Tekstipohjainen pääteyhteys
palvelimelle esimerkiksi asetusten
virittelyyn, ohjelmien asentamiseen,
sähköpostien lukemiseen
ja muihin ylläpitotehtäviin.
ssl (https)
Salattujen http-yhteyksien tekniikka,
jota suositellaan käytettävän
esimerkiksi verkkokaupoissa
ja muissa toiminnoissa,
joissa asiakas luovuttaa henkilö-
tai maksutietojaan.
webmail
Selaimella käytettävä sähköpostipalvelu.
shell-tunnukset etäyhteyksiä varten
ja sivujen kävijäraportit.
Tukipalvelut
Tarjoaako web-hotelli tukea vain
sähköpostitse vai myös puhelimitse?
Vastaako puhelin vain arkisin
virka-aikana? Neuvonta- ja
tukipalveluille voi tulla nopeasti
tarvetta ensimmäisiä sivuja avatessa
tai vanhoja laajentaessa. Tukipalvelut
eivät välttämättä kuulu
peruspakettiin.
Varmuuskopiot ja vikatilanteet
Mitä tapahtuu, jos web-hotellin
palvelin kaatuu tai levyt rikkoutuvat?
Ovatko varmuuskopiot
asiakkaan vastuulla vai huolehtiiko
palveluntarjoaja niistä? Kuinka
nopeasti vikatilanteet luvataan
korjata ja hyvitetäänkö asiakkaalle
vikatilanteiden vuoksi esimerkiksi
kuukausimaksuja?
WEB-HOTELLIT ■■■
Suomalaisia web-hotelleja
Yritys Active 24 Avaruus.net Capnova Datamappi Devnull Easylinehost Far-m hosting
Palvelu Business Medium 4-avaruus Pronssi Yritys Null05 Gold Far-m B
http:// www.active24.fi www.avaruus.net www.capnova.com www.datamappi.fi www.devnull.fi www.easylinehost.fi www.far-m.com
Levytila (Mt) 50 100 100 500 100 500 200
Hintaan sisältyvä
liikennemäärä (Gt / kk) ei ilmoitettu 2 2 10 5 ei ilmoitettu 2
Käyttäjämäärä ei ilmoitettu 1 2 25 5 50 10
Palvelinympäristö Linux tai Windows Linux Linux tai Windows Linux Linux Linux Linux, Windows ja Unix
Dynaamiset web-sivut asp, cgi, perl, php4, cgi, perl, php4, ssi cgi,, jsp, php4, ssi cgi, perl, php4 cgi, perl, php4 cgi, perl, php4, shtml asp, cgi, perl, php4
coldfusion
Sivujen päivitys ftp, Frontpage ftp ftp, Frontpage ftp ftp, sftp ftp ftp, Frontpage
Kuukausimaksu (€) 23,18 3 9,1-10,1 5,83 7–8 3,95 52-62
Avausmaksu (€) 85,40 - - - - - -
Domainin rekisteröinti sisältyy avausmaksuun laskutetaan erikseen laskutetaan erikseen laskutetaan erikseen laskutetaan erikseen laskutetaan erikseen laskutetaan erikseen
Alidomainit ● ● ● ● ● ● ●
Oheispalvelut
Kävijätilastot ● ● ● ● ● ● ●
Tietokannat odbc Mysql Mysql, Mysql (100 Mt) Mysql Mysql (10 Mt) Interbase, Mysql
Sähköpostilaatikot 15, imap4 ja pop3 10, pop3 2, imap4 ja pop3 20, imap4 ja pop3 5, imap4 ja pop3 1, imap4 ja pop3 -
Webmail ● ● ● ● ● ● ●
Roskaposti- ja virussuodatus O ● O ● ● ● ●
ssh/ssh2-etäyhteydet ● ● ● ● ● ● ●
Salatut http-yhteydet (ssl) ● O ● O ● O ●
Muuta Lomake- ja laskuri- reaaliaikainen varmuusohjelmat
kopiointi, postituslistat
Yritys Kotisivut.com Mediaraffic Nebula Scene Group Sigmatic Webhotelli Netsor Wmhost
Palvelu Classic/Classic Windows Media Hotel II Webhotel asp.net Webhotel Gold Sigmatic 1.0 Sviitti 4 Business Pro
http:// www.kotisivut.com www.mediatraffic.fi www.nebula.fi www.scenegroup.fi www.sigmatic.fi www.netsor.fi www.wmhost.com
Levytila (Mt) 400 100 2048 500 1024 500 2048
Hintaan sisältyvä
liikennemäärä (Gt / kk) 10 15 50 10 20 10 ei ilmoitettu
Käyttäjämäärä 10 99 50 30 20 100 50
Palvelinympäristö Linux ja Windiows Linux Windows Linux Linux Unix Linux
Dynaamiset web-sivut asp, cgi, perl, php4, ssi cgi, perl, php4, ssi asp, php5, ssi cgi, php4 cgi, perl, php4, python, cgi, perl, php4, ssi perl, php4
Sivujen päivitys ftp, Frontpage ftp ftp, Frontpage ftp ftp ftp ftp
Kuukausimaksu (€) 21-23 25 29 8,30-10,0 8,30-10,00 25 18,3
Avausmaksu (€) - - - - - - -
Domainin rekisteröinti laskutetaan erikseen laskutetaan erikseen laskutetaan erikseen laskutetaan erikseen laskutetaan erikseen laskutetaan erikseen laskutetaan erikseen
Alidomainit ● ● ● ● ● ● ●
Oheispalvelut
Kävijätilastot ● ● ● ● ● ● ●
Tietokannat Access, odbc Mysql, Postgresql Mysql, MS Sql Mysql (3 kantaa) Mysql O Mysql
Sähköpostilaatikot 10, imap4 ja pop3 15, imap4 ja pop3 50, imap4 ja pop3 30, imap4 ja pop3 30, imap4 ja pop3 100, imap4 ja pop3 50, imap4 ja pop3
Webmail ● ● ● ● ● ● ●
Roskaposti- ja virussuodatus ● ● ● ● ● ● ●
ssh/ssh2-etäyhteydet O ● O ● ● ● ●
Salatut http-yhteydet (ssl) ● ● ● ● ● ● ●
Muuta sms-yhdyskäytävä postituslistat postituslistat
Suomessa on satoja isoja ja pienempiä web-hotellipalveluiden tarjoajia. Tässä
taulukossa on esimerkkiluontoisesti poimintoja operaattoreista riippumattomista
web-hotellipalveluista, joiden hinnoittelu, peruspalvelut ja oheispalvelut
vaihtelevat. Esimerkiksi oheispalveluista tietokannat ovat joissakin palveluissa
maksullisia, kun taas osassa sähköpostilaatikot kuuluvat hintaan. Tiedot
on kerätty palveluntarjoajien sivuilta 30. toukokuuta mennessä.
”Web-sivun omistajaa kiinnostaa tietää,
kuinka moni sivuilla käy ja mitä kautta
sivuille on löydetty.
naan osaamattomissa käsissä.
Frontpagen palvelinominaisuudet
edellyttävät, että laajennukset
ovat aktivoituina palvelimella.
Tietoja sivujen käytöstä
Jokaista web-sivun omistajaa
kiinnostaa tietää, kuinka moni
sivuilla käy, millaisia koneita ja
selaimia on käytössä ja mitä
kautta sivuille on löydetty. Nämä
ja paljon muuta tietoa tallentuu
aina web-palvelimen lo-
kitiedostoihin. Tiedostot ovat
kuitenkin sekavia tekstilistoja,
joiden käsittely ilman koneellista
apua on työlästä.
Useimmat web-hotellit tarjoavatkin
jo jonkinlaisen työkalun
kävijätietojen seurantaan ja
analysointiin. Yksinkertaisimmillaan
kyse on vain yhden sivun
kevyestä raportista, kun
monipuolisimmillaan sivuista
tarjotaan hyvinkin yksityiskohtaista
tietoa.
Perustason Access- tai Mysql-tietokannasta on tullut useimpien web-hotellipakettien
peruspalvelu. Microsoft Frontpagen avulla yksinkertaisen tietokannan
saa julkaistua verkossa ilman erityistä tietokantaosaamista.
Raporteista on apua sivujen
kehittämisessä, kun omistaja
saa tietää esimerkiksi millaisilla
hakusanoilla sivuille on löydetty
tai mitä tietoa vieraat ovat etsineet.
Web-lokien ja -raporttien
saatavuus kannattaa tarkistaa
ennen palvelun tilaamista. TK
● = Kyllä O = Ei
Etsi ja vertaile
web-hotelleja netissä
Web-hotellien tietoja voi vertailla
myös internetissä:
www.hostingvertailu.org
www.webhotellit.com
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 55
■■■TIETOTURVA
TERO LEHTO • PIIRROS: PETRI ROTSTEN
Suuri osa niin kotien
kuin yritystenkin
koneista on edelleen
vailla kriittisiä
päivityksiä ja
tietoturvaohjelmia.
Selvitimme, mitä
tapahtuu Windowskoneelle,
jota ei ole
suojattu tämän päivän
vaatimusten
mukaisesti.
Windowsin tietoturva on
torjunta- ja haittaohjelmien
kehittäjien jatkuva kilpajuoksu.
Kun järjestelmästä löytyy
uusi haavoittuvuus tai sen
kautta päästään muulla tavoin
käsiksi ihmisten tiedostoihin,
on korjauksille aikaa tyypillisesti
päivä tai pari, ennen kuin uutta
hyökkäystapaa hyödynnetään
aktiivisesti.
Vaikka haittaohjelmat ja virukset
nousevat ajoittain jopa
valtakunnan uutisiin, arvioidaan
suuren osan kotikoneista
olevan edelleen täysin päivittämättömiä
tai suojaamattomia.
Ihmiset eivät usko oman koneensa
kiinnostavan rikollisia
tai näe uhkia realistisina.
Haittaohjelmien torjuntaa
käsittelevässä artikkelissamme
(Tietokone 4/2005) totesimme,
että urkintaohjelmia ja muuta
koneen toimintaa haittaavaa
tarttuu tavanomaisessa käytössä
koneeseen satoja, vaikkei erityisesti
vierailisi epämääräisillä sivuilla.
Tutkimme nyt, miten nopeasti
passiivinen kone saastuu.
56 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005
Suojaton kone
imee ötököitä
Haittaohjelmia
tuutin täydeltä
Haittaohjelmien arviointia vaikeuttaa
se, että ohjelmat sekoittavat
tavalliset evästeet haitallisimpiin
koodinpätkiin. Tämän
takia aloitimme selvityksen jättämällä
päivittämättömän Windows
XP:n verkkoon yksinään
ilman, että koneella surffattiin
tai avattiin itse yhteyksiä minnekään.
Hypoteesi oli, että koneeseen
pyrkisi aktiivisesti
muutamia vihulaisia.
Lopputulos oli kuitenkin aivan
toista suuruusluokkaa. Päivittämätön
mikro kerää urkintaohjelmia,
troijalaisia ja muuta
haittaa useiden kymmenien sovellusten
päivävauhdilla. Verkkoliikenne
pysyi jatkuvasti sadoissa
kilobiteissä sekunnissa eli
käytti koko tyypillisen perustason
laajakaistaliittymän kapasiteetin.
Haittaohjelmat käyttävät hyväkseen
Windows XP:n tunnettuja
haavoittuvuuksia ja muutamia
avoimia portteja. Ohjelmat
etsivät aktiivisesti internetistä
avoimia koneita. Kun yksi ohjelma
pääsee sisään, se yleensä hakee
lisää palikoita seurakseen.
Suojatta verkkoon jätetty
Windows XP -työasema houkutteli
vuorokaudessa muutamia
kymmeniä haittaohjelmia.
Neljän vuorokauden kuluttua
■ NÄKÖKULMA
määrä oli kasvanut useilla kymmenillä.
Esimerkiksi Internet
Explorer -selain availi jo itsekseen
eri web-sivuja, joiden
kautta koneelle pyrki lisää ohjelmia.
Käynnissä olevien prosessien
määrä kasvoi Windowsin
puhtaan asennuksen alle 20
prosessista liki sataan.
Kun tällaisia taudinpesiä kulkeutuu
loman jälkeen kodeista
työpaikan verkkoon, ovat katastrofin
aineet kasassa.
Ensin suojat,
sitten verkkoon
Helpoiten tietoturvan saa ajan
tasalle kaupallisilla tietoturvapaketeilla,
joissa on helppokäyttöinen
käyttöliittymä ja selkeät ohjeet.
Saatavana on kuitenkin
myös ilmaisohjelmia, joilla saa
automaattisesti päivittyvän virustorjunnan
ja ohjelmallisen
palomuurin. Jokin ohjelma
kuitenkin tarvitaan, sillä vanhat
Windowsit houkuttelevat pöpöjä
kuin lomapäivät sadepilviä.
Uuden mikron tai yleensäkin
vasta asennetun Windowsin
hallittu käyttöönotto edellyttää,
ettei koneelle avata pääsyä internetiin,
ennen kuin välttämättömät
valmistelut on tehty.
Tärkeintä on, että käyttöjärjestelmän
mukana tuleva tai erikseen
asennettava ohjelmallinen
Operaattorit kyllästyivät roskaan
Suomessa on viranomaisten arvioiden
mukaan jatkuvasti toistatuhatta
kotitaloutta, joiden koneet
toimivat aktiivisesti esimerkiksi
roskapostia ja viruksia välittävinä
palvelimina. Nämä eivät todennäköisesti
ole tahallisten vahingontekijöiden
tai rikollisten käytössä,
vaan osaamattomien, tietämättömien
ja varomattomien kotikäyttäjien
koneita, joiden omistajat saattavat
samanaikaisesti tuskailla hidastuneen
koneensa kanssa aavistamatta,
mistä ongelma johtuu.
Operaattorit, korkeakoulut,
opiskelija-asuntosäätiöt sekä
muut nettiyhteyksien tarjoajat
ovat joka tapauksessa kyllästyneet
ongelmaan ja ylimääräiseen kuormitukseen,
joten ne ovat aloittamassa
asiakkaiden koneilta tulevan
haittaliikenteen suodatuksen.
Operaattoreilla on tehokkaita raskaan
verkkotason järjestelmiä,
joilla voidaan suodattaa tai estää
kokonaan haittaliikenne.
Jos jokin liittymä kuormittaa
verkkoa selvästi tavallista enemmän,
operaattorit voivat katkaista
yhteyden toistaiseksi. Asiakkaaseen
otetaan yhteyttä ja bitit kulkevat
taas, kun asiakas on saanut
koneensa nettikelpoiseen kuntoon.
Business Manager Mirka Järnefelt
Elisalta vahvistaa, että virukset
ja muut haittaohjelmat
ovat operaattoreille merkittävä
ongelma, johon on puututtu jo jonkin
aikaa. Järvisen mukaan verkosta
suljettuja koneita on ollut
muutamia tuhansia. ”Jos kotikoneelta
tulee paljon tällaista liikennettä,
se suljetaan verkosta.
Asiakkaan avatessa selaimen,
■ VINKKI
Varovaisen käyttäjän muistilistaa
seuraamalla todennäköisesti
onnistutaan estämään haittaohjelmien
luikahtaminen koneelle
ennen päivitysten käyttöönottoa.
Ennen internet-yhteyden
kytkemistä:
Asenna ohjelmallinen palomuuri
tai ota käyttöön käyttöjärjestelmän
oma palomuuri (Windows
2000/XP).
Asenna ilmainen tai kaupallinen
virustorjunta.
Asenna koneen mukana tulleet
tai cd-levyllä saatavat päivitykset,
esimerkiksi Windows XP
Service pack 2.
Kytke mikro internetiin
ja hae heti päivitykset:
Hae kriittiset Windows-päivitykset
osoitteesta www.windowsupdate.com.
Käyttöjärjestelmän automaattiset
tietoturvapäivitykset
palomuuri on käytössä, sillä se
torjuu valtaosan haittaohjelmista
alkuunsa.
Tämän jälkeen koneelle voidaan
avata verkkoyhteys, ja tällöin
välittömästi haetaan kriittiset
päivitykset. Arkipäiväisessä
käytössä Windowsiin ei ole syytä
kirjautua ylläpitäjän (administrator)
käyttöoikeuksilla.
ALASTI VERKOSSA ■■■
Näin päivität koneesi oikein
eteen tulee infosivu, jossa kerrotaan
mitä on tapahtunut ja annetaan
toimenpideohjeet.”
Järvisen mukaan yleensä kyse
on siitä, ettei kotikäyttäjällä ole tietoturvaohjelmaa
lainkaan tai se on
vanhentunut. ”Käyttäjälle opastetaan,
että ohjelman täytyy olla automaattisesti
päivittyvä tai ne täytyy
itse muistaa säännöllisesti tehdä.”
Operaattorin estettävä
haittaliikenne
Ryhmäpäällikkö Arttu Lehmuskallio
Telia-Soneran tietoturvayksiköstä
kertoo, että operaattori suodattaa
roskapostia ja haittasovellusten
liikennettä monellakin tavalla.
Yleensä riittää, että saastunut
kone suljetaan verkosta, ja käyttäjiä
opastetaan päivittämään Windows
sekä asentamaan asianmu-
kertovat tulevista päivityksistä
jatkossa.
Tarkista, että palomuurin ja virustorjunnanautomaattipäivitykset
ovat käytössä. Aja päivitys
heti, koska ohjelman mukana tulevat
virustietokannat ovat jo
vanhentuneet.
Asenna spywaren torjuntaohjelma,
esimerkiksi Microsoft Antispyware,
Ad-aware, Spybot tai
Spy Sweeper. Ohjelmia esiteltiin
tarkemmin Tietokone-lehden numerossa
04/2005. Niitä voi ladata
osoitteesta www.tietokone.fi/softa
sivulta Tietoturva ja
virustorjunta.
Jos et tarvitse ylläpitäjän (administrator)
käyttöoikeuksia, luo
käyttäjätunnukset vain peruskäyttäjän
oikeuksilla. Monet hyötysovellukset
ja pelit eivät suostu
asentumaan tai toimimaan kuin
administrator-tunnuksilla, joten
niitä tarvitaan ajoittain.
Windows XP SP2
korjaa paljon
Windows XP:n toinen korjauspaketti,
Service pack 2, parantaa
ohjelmallista palomuuria niin
paljon, että se torjuisi useimmat
nyt koneelle päässeistä haittaohjelmista.
Microsoftin mukaan yhtiö
on jakanut SP2-pakettia leh-
kaiset tietoturvaohjelmat. Pääsy
sallitaan tällöin esimerkiksi Windows
Updateen ja virustorjuntaohjelmien
päivityssivuille.
Troijalaisten ja muiden hankalien
haavoittuvuuksien tapauksessa
liittymä joudutaan sulkemaan kokonaan.
Lehmuskallio muistuttaa,
että viestintämarkkinalaki velvoittaa
palveluntarjoajan sulkemaan häiriötä
aiheuttavan laitteen verkosta.
Lehmuskallion mukaan Sonera
sulkee noin 200–1000 kotien
laajakaistaliittymää haittaohjelmien
ja virusten takia. Hän arvioi,
että tyypillisesti päivittämätön kone
saastuu muutamasta sekunnista
puoleen tuntiin, joten tilanne
ei voi enää hirveästi huonontua.
Sähköpostin virusviesteissä pahin
kasvupiikki on jo saavutettu, ja laskuakin
on näkyvissä.
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 57
■■■TIETOTURVA
tien, uusien koneiden ja muiden
jakelutapojen kautta yli
900 000:een suomenkielisen
käyttöjärjestelmän koneeseen.
Kansainvälisesti arviot SP2-päivityksen
perillemenosta vaihtelevat
25 ja 60 prosentin välillä.
Joidenkin selvitysten mukaan
yritykset ovat siirtyneet SP2:een
kotikäyttäjiä hitaammin, koska
päivityksen hallittu asennus ja
yhteensopivuustestaus ovat
osoittautuneet odotettua hitaammiksi.
Suomenkielisen SP2:n julkistuksen
aikoihin Microsoft kertoi
tavoitteekseen saada päivitys 75
prosenttiin työasemista yhdeksän
kuukauden kuluessa. Yhtiön
mukaan tällä hetkellä näyttää
siltä, että tavoite saavutetaan ja
jopa ylitetään.
Microsoftia on arvosteltu siitä,
ettei päivityksiä anneta enää
piraatti-Windowsien käyttäjille,
mikä taas vaarantaa myös
maksavien asiakkaiden tietoturvan.
Suomen Microsoftin tietoturvajohtaja
Kimmo Bergius
kiistää tämän. Hänen mukaansa
asia on uutisoitu ja tulkittu laajasti
väärin, koska yhtiö tarjoaa
edelleen kaikkiin Windowseihin
automaattipäivitykset, jotka
sisältävät aina korjaukset kriittisiin
haavoittuvuuksiin.
Bergiuksen mukaan piraattikäyttäjiltä
on sen sijaan estetty
pääsy Windows Updateen, koska
siellä tarjotaan huoltopäivitysten
lisäksi myös ajureita,
uusia ominaisuuksia Windowsiin
ja muita maksavien
asiakkaiden etuja.
Vanhat Windowsit heikoilla
Microsoftilla ja tietoturvayhtiöillä
on ohjeet päivitysten
asentamista varten. Peruslähtökohta
on se, että palomuurin on
oltava päällä, ennen kuin koneella
lähdetään edes hakemaan
Windows-päivityksiä, jos halutaan
välttyä haittaohjelmilta.
Hyvä on, jos esimerkiksi XP:n
Service pack 2 voidaan asentaa
cd-levyltä, ennen kuin konetta
kytketään lainkaan verkkoon.
Muiden Windowsien kanssa
tilanne on heikompi, koska ohjelmallista
palomuuria ei käyttöjärjestelmän
mukana ole lainkaan.
Windows 2000:n palo-
58 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005
Yksi ovelimmista vakoiluohjelmista on Powerscan, joka väittää itse olevansa
haittaohjelmien siivoaja. Todellisuudessa ohjelma kerää ja lähettää nettiin
tietoja koneelta. Ohjelma tuli XP-testikoneeseen täysin omin avuin ilman,
että koneella oli käyty ainoassakaan web-osoitteessa.
muuri taas on hyvin vaikeaselkoinen,
eikä se ole oletuksena
koskaan päällä.
Muiden kuin Windows XP:n
käyttäjien on pakko hankkia jokin
automaattisesti päivittyvä
palomuuri- ja virustorjuntapaketti,
jos mielivät pitää koneensa
suojassa haittaohjelmilta.
Kodeissa edelleen jonkin verran
käytetyt Windows 95, 98 ja Me
on luotu arkkitehtuuriltaan
kymmenen vuotta sitten, jolloin
internetin haittaohjelmista ja
muista uhista ei ollut tietoakaan.
Käyttöjärjestelmät eivät
yksinkertaisesti vastaa tämän
päivän turvavaatimuksia.
Koneesta mehut pois
Sen lisäksi, että haittaohjelmat
vaarantavat oman ja muiden
koneiden tietoturvan, ne laskevat
suorituskykyä merkittävästi.
Testissämme ensimmäisen neljän
päivän aikana koneelle tunkeutuneet
sovellukset kuormittivat
konetta lähes saman verran
■ TESTATTUA
Selvitimme spywaren, troijalaisten ja
muiden haittaohjelmien vaikutusta
Windows XP -koneeseen asentamalla
julkiseen verkkoon täysin
suojaamattoman koneen ilman tietoturvaohjelmia
tai käyttöjärjestelmän
päivityksiä. Testikoneessa oli
XP:n SP1-versio ilman palomuuria.
Liittymä oli Maxinetin adsl.
Kone jätettiin päälle ilman, että
sillä surffattiin tai avattiin yhteyksiä
minnekään. Noin vuorokaudessa
sinne tunkeutui jo kymmeniä
erilaisia haittaohjelmia,
jotka availivat itse Internet Explo-
kuin esimerkiksi jatkuva mp3musiikin
kuuntelu.
Suorituskyvyn menetystä ei
välttämättä huomaa tehokkaalla
koneella, mutta vaikutus tulee
selvästi esille, kun koneella ei samaan
aikaan tehdä muuta.
Windowsin tehtävänhallinnan
mukaan haittaohjelmien suoritinajan
kulutus vaihteli 30–100
prosentin välillä.
Kiinnostava havainto oli, että
kun verkkoyhteys katkaistiin
fyysisesti irrottamalla verkkokaapeli
tai ottamalla verkkokortti
pois käytöstä, ohjelmat lisäsivät
tehoaan. Ne ilmeisesti etsivät
vaihtoehtoisia yhteystapoja. Jokin
sovellus yritti muodostaa
nettiyhteyden vaihtoehtoiseksi
määritetyn matkapuhelimen
bluetooth-soittosarjan kautta.
Tämä kuvastaa sitä, että ohjelmien
kehittäjät ovat hyvin perillä
esimerkiksi kannettavien tietokoneiden
käyttäjistä. Jos nettiin
ei pääse lähiverkon tai laajakaistaliittymän
kautta, voi jokin lan-
Windows XP päivässä huoltokuntoon
rerilla yhteyksiä verkkoon, latailivat
lisää ohjelmia ja vaihtoivat itsensä
selaimen aloitussivuksi.
Noin neljässä päivässä koneella
oli jatkuva useiden satojen
kilobittien liikenne sisään ja ulos
ilman, että koneella tehtiin mitään.
Suoritinta tämä kuormitti
30–100 prosenttia.
Lopuksi koneelle yritettiin
asentaa usealla yrityksellä F-Securen
Internet Security -tietoturvapaketti
ja Microsoftin Windows
XP Service pack 2 -päivitys, mutta
molempien asennus kaatui
gaton yhteys olla määritettynä
toissijaiseksi yhteystavaksi.
Päätön surffailu kostautuu
Kaikkia haittaohjelmia ei voi
välttää millään tietoturvaohjelmilla,
vaan osa jää käyttäjän varovaisuuden
varaan. Jos käyttäjä
hyväksyy asennettavaksi ohjelman
ja avaa sille vielä oikeudet
ohjelmallisessa palomuurissa, ei
mikään pysty estämään vahinkoa.
Tyypillisesti tällainen on itse
asennettu ilmaisohjelma, joka
lupaa netistä ilmaiseksi kuvia, pelejä,
ohjelmia tai muuta kaunista
ja kivaa. Monet p2p-ohjelmat levittävät
mukaan haittaohjelmia
ja luottavat siihen, että käyttäjät
ahneuksissaan asentavat mitä
vain turhia tarkistelematta. Esimerkiksi
suositun Kazaan vertaisverkko-ohjelman
mukana
koneelle tunkeutuu melkoinen
määrä ylimääräisiä sovelluksia.
Web-selaimista eniten haittaohjelmia
vuotaa Windowsiin
Internet Explorerin kautta, joka
on rakennettu kiinteästi käyttöjärjestelmään.
Sen tietoturvaa
voi kohentaa hyödyntämällä
esiasetettuja tietoturvatasoja eli
vyöhykkeitä. Oletustaso medium
riittää silloin, jos koneella
on muuten tietoturva kunnossa,
mutta muussa tapauksessa taso
kannattaa kiristää tiukimmaksi.
Asetuksen kääntöpuoli on se,
että monet nettisivut lakkaavat
toimimasta. Tämän voi kiertää
määrittämällä samoissa asetuksissa
luotetut web-sivut (trusted
sites), joilla annetaan laajemmat
oikeudet.
TK
useista yrityksistä huolimatta. Tähän
ei auttanut, vaikka kone irrotettiin
verkosta.
Testiolosuhteet eivät ole yleistettävissä,
koska operaattorin
käytännöistä ja verkosta riippuu
millaiset haittaohjelmat pääsevät
läpi. Varmaa on, että kotikäyttäjän
päivittämätön Windows-kone
on jopa alle vuorokaudessa
valmis huoltoon, jossa
käyttöjärjestelmä voidaan ehkä
pelastaa siirtämällä kiintolevy
puhtaaseen ympäristöön ja ajamalla
sille virustorjuntaohjelma.
■■■VERTAILU
TEKSTI: PANU MÄNTYLAHTI • TESTIT: TIMO HELENIUS • VALOKUVAT: TIMO SIMPANEN
Surffailun
portinvartijat
Internetin käyttö
työajalla on harvoin
pelkästään töihin
liittyvää. Viihdesurffailu
ja tiedostojen kopiointi
syövät resursseja.
Liikenteen rajoittamiseen
on useita vaihtoehtoja.
Internet-yhteyden käytön rajoittamista
perustellaan usein viidellä eri argumentilla.
Moraalisten syiden takia törkysivujen
selaamista ei pidetä hyväksyttävänä. Laitonta
materiaalia ei yritysverkkoon haluta,
sillä se voi johtaa oikeudellisiin seurauksiin.
Työntekoon tarkoitetun verkkoyhteyden
viihdekäyttöä voidaan pitää työnantajan
resurssien väärinkäyttönä. Verkon aktiivinen
käyttö vapaa-ajan tarpeisiin kuormittaa
yhteyttä. Epämääräiset sivustot ovat myös
tietoturvauhka.
Moraalisyiden ongelmana on törkysisällön
määritteleminen, sillä se on hyvin
kulttuurisidonnaista. Yleismailmallisesti ei
voida sanoa, ovatko La Perlan ja Wolfordin
alusvaatesivustot ruokotonta pornoa vai
60 TIETOKONE kesä-heinäikuu 2005
Mukana vertailussa:
• ISS Proventia Web Filter 2.2
• Puresight Content Filtering 4.6
• Surf Control Web Filter 5.0
• Websense Enterprise 5.5
asiallisia tuote-esittelyjä.
Laittoman materiaalin määrittely on
osin vaikeaa, sillä lainsäädäntö vaihtelee
valtioittain. Esimerkiksi osa Yhdysvalloissa
vapaasti myytävistä urheilupiristeistä on
Suomessa reseptilääkkeitä tai doping-aineita;
Hollannin liberaali kannabispolitiikka on
länsimainen kummajainen.
Työnantajan resurssien väärinkäyttö ja
verkon kuormitus ovat melko suoraviivaisia
tapauksia. Jälkimmäisestä on helppo tehdä
tilastoja koneellisesti, ja väärinkäyttö on
yksinkertaisesti käyttöohjeiden vastaista
toimintaa. Verkon tukkiminen vaikkapa
videoiden kopioinnilla häiritsee muiden
työntekoa ja saattaa luoda erheellisesti kuvan
internet-yhteyden päivitystarpeesta.
Suodattaminen vähentää riskiä pääasiassa
Internet Explorer -selaimeen iskevien haitta-
ja mainossovellusten invaasiosta.
Pulmia myös pikaviestit ja p2p
Verkon käytön rajoittamisen yhteydessä
puhutaan pääasiassa www-sivujen sensuroinnista.
Sen rinnalle on kuitenkin nous-
sut tarve puuttua jutustelu- ja tiedostojen
vaihto-ohjelmien käyttöön. Usein näiden
kontrollointi voikin olla surffauksen suodattamista
tärkeämpää, sillä niiden rajoittaminen
teknisesti on hankalaa.
Vertaisverkko-ohjelmat ruuhkauttavat
helposti nopeankin verkkoyhteyden. Volyymiveloitteisen
yhteyden laskun maksaja
tuskin ilahtuu huomatessaan kustantavansa
musiikki- ja videotiedostojen levittämistä
tuikituntemattomille tahoille. Myöskään
laillisen sisällön, esimerkiksi sen kuuluisan
Linux-levykuvan, tarjoaminen verkkoon
ei ole useimpien yritysten liiketoiminnan
avainalueita.
Pikaviestinten avulla sisäverkkoon voidaan
siirtää epämääräisistä lähteistä oh-
VERKON KÄYTÖN RAJOITTAMINEN ■■■
jelmia ohi ulkoreunan virustarkistuksen.
Jutustelusovelluksien avulla on helppo
kuluttaa huomattavasti työaikaa joutavaan
turinointiin. Useissa yrityksissä kuitenkin
käytetään pikaviestimiä sisäisesti, jolloin ohjelmien
käyttö pitää rajata intranetiin.
Testiryhmän ratkaisuista Websense ja
Surf Control osaavat rajoittaa pikaviesti mien
toimintaa. Vakio-ominaisuudesta ei ole kyse:
Websensessä toiminta vaatii Premium
Groups -laajennuksen ja Surf Controlissa
Enterprise Threat Shield -lisäkkeen.
Ensin selvät säännöt
Oltiin rajoittamisen kriteereistä mitä mieltä
tahansa, verkkoyhteyden maksajalla on
oikeus päättää sen käytöstä. Rajoituksiin
kesä-heinäikuu 2005 TIETOKONE 61
■■■VERTAILU
Protokolla-analysaattorin
toiminta
1) www.pornosivu.com
2) Pääsy
kielletty
3) Sulje
yhteys
tyytymättömät voivat hankkia
sensuroimattoman yhteyden
omilla rahoillaan vaikkapa kotiinsa.
Ensimmäinen askel verkkoyhteyden
käytön rajoittamisessa
on sääntöjen luominen ja niistä
■ NÄKÖKULMA
www-palvelin
Kaikki tahot eivät ole tyytyväisiä
ajatukseen verkkoyhteyksien rajoittamisesta.
Kansalaisoikeuksia
ja sanavapautta kannattavat tahot
pitävät sensurointia sensuroitavaa
materiaalia pahempana asiana.
Sensuurin vastustajat perustelevat
kantaansa viettävän tason
ongelmalla, ja ihmisten oikeudesta
tietää ja keskustella pahoistakin
asioista. Suuren yleisön vastenmieliseksi
kokemien asioiden
kieltämisen varjolla sensuurin piiri
laajenee, ja lopulta rajoitukset
ulottuvatkin totalitaarisesti kaikkeen
vallanpitäjien sopimattomaksi
katsomaan aineistoon. Sisällönsuodatusratkaisuja
valmistavia
yrityksiä on syytetty usein siitä,
että ne sensuroivat toimintaansa
kritisoivia sivustoja.
Sensuurin kiertämiseen ei ole
patenttiratkaisuja. Riittävän ankarasti
toteutetun ratkaisun voi
kiertää ainoastaan murtamalla
järjestelmän, mikä puolestaan on
laitonta. Useimmat suotimet eivät
sensuuripalvelin
Työasema pyytää pornosivua Internetistä (1). Http-pyyntö
välittyy keskittimen avulla sensuuripalvelimelle, joka lähettää
www-palvelimen nimissä vastauksen sivupyyntöön, ja
uudelleenohjaa työaseman pääsyn estämisestä kertovalle
sivulle (2). Samalla www-palvelimelle lähetetään työaseman
nimissä yhteyden katkaisukäsky (3).
62 TIETOKONE kesä-heinäikuu 2005
tiedottaminen käyttäjille. Usein
pelkkä käyttäjien ohjeistaminen
rajaa ei-toivottuja verkkoaktiviteetteja
tehokkaasti pois tai
työajan ulkopuolelle.
Käyttösääntöjen luomisessa
on määriteltävä sallittu ja kiel-
kuitenkaan ole täysin vedenpitäviä.
Avainsanoihin perustuvat listat on
helppo kiertää Suomessa, sillä
lukuisiin sijamuotoihin taipuva
kielemme on hyvin vaikeaa tulkattavaa
tietokoneelle. Myöskään
markkina-alueen pienen koon
vaikutuksesta sulkulistat eivät ole
alati ajan tasalla.
Mustat listat ovat rajoittuneita.
Uusien sivujen perustaminen on
helppoa, eivätkä suotimet aina
ymmärrä sivujen todellista tarkoitusta.
Vikkelä hakukoneen käyttäjä
pystyykin huijaamaan sensoreita
melko hyvin. Kaikkia vertailuryhmän
tuotteita pystyi kiertämään
aktiivisella Googlen käytöllä. Tämä
vaatii sekä intoa kissa ja hiiri -leikkiin
että pelottomuutta sääntöjen
rikkomisesta seuraavaa rangaistusta
kohtaan.
Erilaiset tunnelointiratkaisut
ja välityspalvelimet muodostavat
kiertotien suodattimien ohitse.
Työasema muodostaa yhteyden välityspalvelimeen
ja siirtää kiellettyä
Palomuuripohjainen suodatus
letty toiminta riittävän tarkasti
epäselvyyksien välttämiseksi.
Esimerkiksi uhkapelien kieltämisen
yhteydessä olisi syytä
tarkentaa, koskeeko kielto myös
Veikkauksen sivustoja vai pelkästään
nettikasinoja.
Kiertotie kiellettyyn sisältöön
Sensuurin kiertotiet sisäverkko
Välityspalvelin
noutaa kiellytyn sivun,
ja palauttaa sen
tunnelia pitkin
sensuroitu
palvelin
välityspalvelin
sisäverkko
Palomuuri sallii http-liikenteen internettiin vain, jos se tulee
sisältöä suodattavalta välityspalvelimelta (sininen reitti.)
Suorat yhteydenotot pysäytetään palomuurissa (punainen
reitti.)
tietoa kiertotietä pitkin. Vastavetona
ohjelmat tuntevat luokan proxy
avoidance, jonka avulla pääsyä
välityspalvelimiin ja niistä kertoviin
sivustoihin voidaan rajoittaa.
Salakirjoituksen käyttö välityspalvelimeen
liikennöitäessä on
askelta tehokkaampi keino, sil-
välityspalvelin
Salattu yhteys
ulkoiselle
välityspalvelimelle
välityspalvelin
Kaikissa ympäristöissä käyttösäännöt
eivät riitä takaamaan
rajoituksia. Käyttäjät joko eivät
ymmärrä tai halua noudattaa
ohjeita. Joissain tapauksissa harhaanjohtavilla
domain-nimillä
ja dns-väärennöksillä voidaan
eksyttää verkon käyttäjä aivan
eri sivustolle, kuin alun perin oli
tämän tavoitteena. Usein harhaanjohtamisen
tarkoituksena
on levittää haittaohjelmia, mutta
kyse voi myös olla liikenteen haalimisesta
omille sivuille. Suodattimet
tuntevat osan hämäävistä
sivustoista ja luokittelevat ne joko
mainoksiksi tai roskapostiin ja
khalastamiseen (phishing).
Voimatoimien valikoima
Käyttöpolitiikan toimeenpano
voimatoimien aulla on mahdollista
useilla eri vaihtoehdoilla.
Rajoittaminen voidaan tehdä
työasemassa ohjelmallisesti, välityspalvelimen
ja palomuurin
avulla, tai verkkoon liitettävän
valmispalvelimen voimin. Kotikutoisia
ratkaisuja voi koostaa
vaikkapa Linuxin ja Squid -välimuistin
avulla.
Lähes kaikissa työasemien
suojaamiseen tarkoitetuissa vi-
Työasema muodostaa
salatun
yhteyden ulkoisellepalvelimelle,
joka noutaa
kielletyn websivun
ja välittää
sen salattuna
työasemalle.
lä muut verkon
jäsenet näkevät
vain päätepisteet.Vastakeinona
on asettaa
palomuuriin
rajoitus salatun
liikenteen käyttämiselle.
Tunnelin
muodostaminen
voidaan sallia
vain ennaltamäärättyihin palveluihin,
kuten partneriyritysten verkkoihin
ja verkkopankkeihin. Salatulle
liikenteelle voidaan myös asettaa
kiintiö. Yhteys suljetaan liikennelaskurin
täytyttyä, ja uuden avaaminen
estetään määräajaksi.
Uutiset
Sähköposti
Pankkipalvelut
Matkustus
Ostokset
Multimedia
Porno
Jutustelu
Verkkopelit
18
17
16
14
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90
Prosenttia työntekijöistä
Suurin osa työntekijöistä käyttää verkkoyhteyttä muuhunkin kuin työtehtäviin.
Uutiset, sähköposti, pankkipalvelut ja ostokset kiinnostavat käyttäjiä eniten.
Muut
39 %
Webwasher
3 %
Symantec 6 %
Työtehtäviin kuulumaton verkon käyttö
Sisällön suodatuksen
markkinaosuudet
Websense
24 %
Surf
Control
19 %
Secure Computing
9 %
Sisällön suodattamisen markkinat
ovat melko hajanaiset. Websensen
osuus on vahva, mutta ero haastajiin
ei ole kovin suuri.
rustorjunta- ja palomuuripaketeissa
on nykyisin lapsilukkotoimintoja.
Www-sivujen selailua
voidaan rajoittaa määräämällä
kielletyt ja sallitut kategoriat
tai avainsanat. Jutustelu- ja tiedostonjako-ohjelmat
voidaan
pysäyttää palomuurin avulla.
Työasematason ratkaisujen
haasteena ovat sopivien estopolitiikkojen
jakelu ja suodatustehokkuuden
seuranta. Paikallisesti
asennetun ohjelman
kiertämiseen on myös useita
keinoja.
Monissa edullisissakin palomuurilaitteissa
on mahdollisuus
suodattaa www-sivupyyntöjä.
Toiminto voi raakata sisältöä
valmistajan oman mustan listan
perusteella, avainsanoilla tai
kolmannen osapuolen palvelun
Lähde: IDC, Websense 2004.
52
56
58
61
avulla. Mustat listat toimivat
kohtuullisen hyvin, mutta vedenpitäviä
ne eivät ole. Uusia
sivustoja voi perustaa parilla
hiirenheilautuksella. Tekoälyt
ovat niin primitiivisiä, ettei
suodattamispäätöstä voi jättää
niiden harteille.
Vertailujoukon sisällönrajoittimet
sijoitetaan lähelle verkon
ulkoreunaa. Ne asennetaan
sisäverkon välityspalvelimeen
(proxy), tai sen eteen. Kiellettyjen
kategorioiden sivupyynnöt
pysäytetään. Suora, välityspalvelimen
ja sensuurin kiertävä
liikennöinti internetiin kielletään
palomuurisäännöillä.
Websense ja Surf Control
toimivat protokolla-analysaattoreina.
Ne seuraavat verkkoliikennettä
reaaliaikaisesti ja
sieppaavat niin http- kuin vertaisverkkoliikenteenkin.
Jos sopimatonta
liikennettä havaitaan,
ohjelmat pysäyttävät liikenteen
lähettämällä sekä asiakkaalle
että palvelimelle väärennetyn
yhteyden katkaisukehoituksen.
Amerikan mallia
Yksinkertaiset pakettisuodatukseen
perustuvat palomuurit
eivät osaa pysäyttää vertaisverkkoja
tai jutusteluohjelmia, sillä
useimmat ohjelmat on laadittu
varta vasten muurien
murto mielessä.
Sovellustason
eli layer 7-tason
protokolla-analyysiin
taipuvat palo-
VERKON KÄYTÖN RAJOITTAMINEN ■■■
81
Meneekö lapsi
pesuveden mukana,
jos kategorioita
on liian vähän?
Puresightin
niukkuutta.
Lähde: IDC, Websense 2004.
■ RATKAISUT
Tee-se-itse-suodatus
Kaikkiin käytönrajoitusta suunnitteleviin
yrityksiin erillisratkaisu
ei sovi esimerkiksi oman ylläpito-osaamisen
puutteen vuoksi.
Valmiita palveluratkaisuja on
tarjolla niin ispeiltä kuin muilta
ratkaisutoimittajilta.
Vapaita toteutuksia verkon
sensurointiin on olemassa gnuhengessä.
Tarjolla on useita vaihtoehtoja
osaavalle käyttäjälle.
Kaikki ratkaisut vaativat aikaa
ja osaamista, joten valmiiksi
tuotteistettujen vaihtoehtojen
haastajiksi ilmaisratkaisuista ei
välttämättä ole.
Yleisin tapa www-sivujen sensurointiin
on monille eri alustoille
saatavissa olevan Squid -välimuistin
käyttö. Squid itsessään
kykenee rajoittamaan sivujen
käyttöä käyttöoikeuslistojen (acl,
access control list) avulla. Listoilla
voidaan suodattaa kohteita
tunnettujen osoitteiden tai vaikka
säännöllisten lausekkeiden
avulla. Käytännössä Squid-suodatus
tarvitsee mustan listan,
sillä avainsanoilla suodatustehokkuus
ei ole kovin suuri.
Ilmaisia mustia listoja ei juuri
ole tarjolla, sillä luotettavan
listan ylläpito vaatii aikaa, vaivaa
ja omistautumista. Koska
internetissä on tarjolla yllin kyllin
hyvinkin epämiellyttävää materiaalia,
ei ole ihme, että vapaaehtoisvoimin
luodut listat ovat vajavaisia.
Nettisaastan penkominen
on raskasta, joten korvauksetta
harva viitsii sitä tehdä. Vertailun
välityspalvelin
sisäverkko
Suodatettava liikenne pakotetaan kulkemaan
välityspalvelimen kautta. Laite sijoitetaan
sisäverkkoon. Palomuurin säännöillä
estetään työasemia liikennöimästä suoraan
internettiin.
vuoksi ilmaisessa Squidguardin
listassa on yli 100 000 osoitetta,
kun Websensellä niitä on yli neljä
miljoonaa.
Kaikkien vertaisverkkojen
torjuminen ei onnistu perus-Linuxilla
sellaisenaan, sillä Linuxin
käyttämä Netfilter- tai Iptablespalomuuri
ei osaa sovellustason
analyysiä. Vaihtoehtoja on kaksi:
Palomuuria laajennetaan sovelluskerrosta
tukevaksi tai verkkoon
asennetaan ids-palvelu. Tunnetuin
avoimen koodin ids-järjestelmä
on Snort, jonka avulla voi tunnistaa
ja pysäyttää eri vertaisverkkoohjelmia
ja pikaviestimiä.
Kuten kaupallistenkin ratkaisujen
tapauksessa, salakirjoitus
ja uudet sovellukset mahdollistavat
suojausten kiertämisen ainakin
siksi aikaa, kunnes havaintojärjestelmien
kehittäjät ja verkon
ylläpitäjät huomaavat tavallisesta
poikkeavaa liikennettä.
Squid-välimuistiin perustuvia
ratkaisuja www-sivujen
suodattamiseksi:
www.squidguard.org
dansguardian.org
www.safesquid.com
Musta lista suodattamiseen:
www.urlblacklist.com
www.squidgurad.org/blacklist
Vertaisverkkosovellusten
suodattaminen Linuxilla:
www.ipp2p.org
l7-filter.sourceforge.net
www.snort.org
sourceforge.net/projects/
iptables-p2p
kesä-heinäikuu 2005 TIETOKONE 63
■■■VERTAILU
■ MITTAUKSET
LABS
Suodattimet koetuksella
Sisällönrajoittimien kokeilu suoritettiin
Tietokoneen testilaboratoriossa.
Kukin sovellus asennettiin
omaan segmenttiinsä niin, etteivät
suotimet häirinneet toisiaan.
Järjestelmien vaikutusta verkon
suorituskykyyn ei vertailtu, sillä
ratkaisujen alustavaatimukset
eivät ole yhteneväisiä. Puresight
vaatii alustakseen välityspalvelimen
tai palomuurisovelluksen,
muut eivät. Tämän vuoksi suotimien
ja alustasovelluksen vaikutusta
suorituskykyyn on työlästä
erottaa toisistaan. Useimmissa tapauksissa
internet-yhteyden rajat
tulevat vastaan paljon ennen nykylaitteistoon
asennetun sisällön-
muurit osaavat
pysäyttää nämä
ohjelmat, sillä
ne ymmärtävät
ohjelmien liikennettä.Sensurointisovellukset
jaottelevat websivustojen
sisällöt eri luokkiin.
Tavallisesti tarjolla on ainakin
seksiä, huumeita, väkivaltaa, vihaa,
uhkapelejä, työnhakua ja
viihdettä. Rajoittunein kategorisointi
on Puresightissä, jonka
luokittelu koostuu vain kymmenestä
ryhmästä. Proventiassa,
Surf Controlissa ja Websensessä
on kymmeniä hierarkisia
luokkia.
Mustien listojen sisällöt ovat
valmistajakohtaisia salaisuuksia.
Listojen ilmoitettu laajuus liikkuu
tuotteesta riippuen parista
miljoonasta lähes kahteenkymmeneen
miljoonaan osoitteeseen.
Vääristä kategorioista voi
ilmoittaa valmistajalle muuta-
64 TIETOKONE kesä-heinäikuu 2005
suotimen suorituskyvyn kattoa.
Suodatuksen tehokkuutta kokeiltiin
käsityönä. Www-rajoitusten
kieltämään sisältöön pääsi käsiksi
kaikkien ratkaisujen suojista
ahkeralla hakukoneiden käytöllä.
Internetin dynaamisen luonteen
takia ainoa vedenpitävä tapa
sisällönrajoitukseen on vain ennaltamäärättyjen
resurssien salliminen.
Painopiste
joustavuudessa
Tuotteiden arvioinnissa päähuomio
kiinnitettiin web-suodatusominaisuuksiin.
Arvosanaa
korottivat joustavat mahdollisuu-
Painoarvo Websense Surf Control ISS Proventia Puresight
Web-suodatusominaisuudet
35 % 9 9 8 6
Muut ominaisuudet 20 % 9 8 7 7
Raportointi 20 % 9 9 8 7
Käyttöönotto 10 % 8 7 7 7
Ylläpito 15 % 8 7 8 7
Arvosana 100 % 8,8 8,3 7,7 6,7
Ominaisuudet on pisteytetty asteikolla 4–10. Arvosana on laskettu painotettuna
keskiarvona. Tuotteen hinta ei ole vaikuttanut sen saamiin pisteisiin.
Websense
kertoo käyttäjien
kiinnostuskohteet.
malla hiirenheilautuksella. Kaikissa
sovelluksissa ylläpito voi
määrätä listoihin poikkeuksia ja
lisärajoituksia.
Tuotteiden amerikkalaisen
alkuperän näkee kategorioista
ja dokumentaation viittauksista
kalliisiin oikeudenkäynteihin.
Vahvasti politisoituneet ja
runsaasti kiistoja herättäneet
abortti- ja huumeaiheet ovat
näkyvästi esillä.
Pahimmat torantuottajat on
Websensessä hajautettu neutraalien,
kannattajien ja vastustajien
ryhmiin. Surf Control
puolestaan lokeroi abortin sukupuolivalistuksen
alaisuuteen,
kun Proventiassa raskauden
LABS
HINTA/LAATU LAITTEET
arvosana
10
9
8
7
6
5
4
0 1000 2000 3000 4000 5000
hinta, euroa
Hinta-laatusuhteeltaan parhaat ohjelmat sijoittuvat vasemmalle ylös.
Hintatietona on käytetty sadan käyttäjän lisenssin hintaa.
det sisällön luokkajakoon ja kyky
rajoitusten kiertämiseen sala sanan
tai kiintiön perusteella.
Muut ominaisuudet sisältävät
huijaussivujen ja mainosten
sekä tiedostonjako- ja jutustelusovellusten
käytön rajoittamisen
toiminnot sekä kaistanhallinnan
toiminnot.
Raportoinnin pisteet on annettu
hallinta- ja raportointityökalujen
käyttöliittymän tehokkuuden
ja työkalujen ominaisuuksien
mukaan. Arvosanaa korottivat
keskeyttäminen sijoittuu lääketieteen
alle. Puresight ei lokeroi
raskauden keskeyttämistä lainkaan.
Hienojakoisuus tulee tarpeeseen,
sillä muutoin mielekkään
suodatuspolitiikan laatiminen
muuttuu haastavaksi. Esimerkiksi
Puresightin kanta nakuilun
suodattamiseen on yksioikoinen:
Adult-kategoriaan luokitellaan
yhtä lailla uimapukukuvastot
kuin huoria välittävät
sutenöörisivustotkin.
Kun pääsy
resurssiin estetään,
käyttäjä
saa ilmoituksensensuroinnista.
Surf
Controlin
ilmoitus on
Proventiassa
kiellettyjen
sivujen käytön voi
sallia erikseen
pyydettävällä
luvalla.
Puresight
Websense
Surf Control
ISS Proventia
valmiit mallipohjat ja mahdollisuudet
suorittaa tiedon louhintaa
lokeista.
Käyttöönotto on pisteytetty järjestelmän
asennuksen ja perustason
suodatuspolitiikan luonnin ja
voimaansaattamisen vaatiman
työmäärän perusteella.
Ylläpidon arvosana kertoo toimivaan
järjestelmään tehtävien
muutosten aikaansaamisen vaatimuksista
ja hallintakäyttöliittymän
ominaisuuksista.
Bit Torrentin
käyttökiellosta
kerrotaan Windowsin
Messenger -palvelun
avulla.
tylyin, sillä se koostuu pelkästä
pääsy kielletty -ilmoituksesta.
Websense, Puresight ja Proventia
kertovat myös kieltoperusteen
ja tarjoavat käyttäjälle linkin
väärästä kiellosta kertomiselle.
Websensen ja Proventian
käyttäjät voivat kiertää rajoitukset
tapauskohtaisesti salasanan
avulla, tai viihdekiintiön avulla.
Laki ja lokit
Pelkkä rajoituspolitiikka ja tekninen
kieltojärjestelmä eivät
Websensen hallintasovellus vaatii runsaasti ruututilaa.
riitä tehokkaan rajoittamisen
toteuttamiseen. Verkon tilannetta
on kyettävä seuraamaan.
Ovatko käyttäjät kiinnostuneet
rajoitetusta materiaalista tai
yritetäänkö suojauksia kiertää
aktiivisesti? Miten hyvin rajoitukset
suodattavat liikennettä?
Onko suodatuksella mitään vaikutusta?
Kysymyksiin vastaaminen
vaatii suodatusjärjestelmältä
riittävät lokitoiminnot.
Käytön seuraaminen tapahtuu
rajoitusjärjestelmien lokien
avulla. Sensuurisovellukset kirjaavat
tietokantaan joko kaikki
pyynnöt tai ainoastaan pääsynestot.
Lokien avulla voidaan
muodostaa hyvinkin kattava kuva
yksittäisen käyttäjän toimista,
sillä kaikki vertailujoukon
järjestelmät kykenevät tunnistamaan
käyttäjät. Tunnistuskeinoja
ovat sisäisten käyttäjälistojen
VERKON KÄYTÖN RAJOITTAMINEN ■■■
ohella mac- ja ip-osoitteet sekä
hakemistopalvelut aina nt -toimialueista
Active Directoryyn
ja ldap-protokollaa tukeviin järjestelmiin.
Koska lokit muodostavat
henkilörekisterin, on ylläpidon
tiedotettava sen olemassaolosta
käyttäjille, ja huolehdittava
järjestelmän asiallisesta suojauksesta.
Lokitietoja ei myöskään
saa käyttää muuhun kuin
käyttäjille ilmoitettuun tarkoi-
tukseen. Lisätietoja rekisterinpitäjän
velvoitteista saa tietosuojavaltuutetulta
(www.tietosuoja.
fi). Surf Controlissa on erillinen
Privacy Edition -toimitila, jonka
käyttöönotto riisuu automaattisesti
lokeista tunnistetiedot.
Parhaat raportointiominaisuudet
ovat Websensessä ja Surf
Controlissa. Valmiita raporttipohjia
on niin liikenteen luokittelulle
kuin mahdollisille riskeillekin.
Myös arviot vapaa-ajan
Surf Controlin huomio herpaantuu ajoittain, sillä jotkut kielletyt sivut avautuvat
osittain.
Tuote ISS Proventia Web Filter 2.2 Puresight Content Filtering 4.6 Surf Control Web Filter 5.0 Websense Enterprise 5.5 Smart Filter
Valmistaja Internet Security Systems Pure Sight Surf Control Websense Secure Computing
http:// www.iss.net www.puresight.com www.surfcontrol.com www.websense.com www.securecomputing.com
Maahantuoja Securesoft Oy, Nordic Lan & Wan Securesoft Oy Pc protech, Oy Surfin Ab Securesoft Oy Pointsec Finland Oy
Puhelin (09) 4765 0680 / (09) 4243 5555 (09) 4765 0680 020 730 3060 / 044 367 3674 (09) 4765 0680 (09) 565 7670
http://
Hinta
www.securesoft.fi www.lanwan.fi www.securesoft.fi www.pcprotech.fi www.surfinsecurity.com www.securesoft.fi www.pointsec.fi
25 käyttäjää 1 342 € O 1 537 € O O
50 käyttäjää 2 074 € 1 458 € 2 050 € 1 605 € 1 289 €
100 käyttäjää 3 050 € 2 430 € 3 490 € 2 674 € 2 085 €
Ylläpito / vuosi
Alustat
100 % 35 % 25 % 100 % 100 %
Windows 2000 ● O ● ● ●
Windows 2003 ● O ● ● ●
Microsoft Proxy Server O ● ● ● ●
Microsoft ISA Server ● ● ● ● ●
Check Point FW-1 O ● ● ● ●
Cisco CE O O ● ● ●
Bluecoat O O ● ● ●
Squid O ● O ● ●
Novell Bordermanager O O ● O O
Nokia IPSO O O O ● O
Inktomi
Ryhmät
O O O ● O
Active Directory ● ● ● ● ●
Edirectory ● ● ● ● ●
LDAP
Suodatukset
● ● O ● ●
Www-sivustojen kategoriat 58 10 45 89 62
Protokollat O O ● ● ●
VBS O O O ● O
Java Applet O O O ● O
Ponnahdusikkunat O O O ● ●
Mainokset O O O ● O
Evästeet O O Enterprise Threat Shield ● O
Streaming Media O O Enterprise Threat Shield Premium Group ●
Pikaviestimet O O Enterprise Threat Shield Premium Group ●
Haittaohjelmat, osoiteharhautukset O O Enterprise Threat Shield Premium Group O
P2P O O Enterprise Threat Shield Premium Group O
Muuta Enterprise Threat Shield hinnat: Premium Group hinnat: Ratkaisutoimittajina myös
25 käyttäjää 1 922€, 50 käyttäjää 534 €, Forte Netservices Oy ja
50 käyttäjää 2 562€,
100 käyttäjää 4 362€.
100 käyttäjää 1 070 €. ATEA Finland Oy
Smart Filter -ohjelmisto ei ollut mukana vertailussa, vaan sitä kokeiltiin vaihtoehtona esitellyn Bluecoat-välityspalvelimen lisävarusteena.
● = Kyllä O = Ei
kesä-heinäikuu 2005 TIETOKONE 65
■■■VERTAILU
■ VAIHTOEHTO
Sinitakki portsariksi
Valmispalvelimena verkkoon asennettavan
suodatusratkaisun etuja
ovat helppo käyttöönotto ja tuotteistettu
kokonaisuus. Bluecoat SG
400 on yhden yksikön korkuinen
laite, joka on mitoitettu 150 käyttäjän
tai 2 Mbit/s symmetrisen
internet-liittymän tarpeisiin.
Bluecoatin välityspalvelimessa
on kaksi kuparista 100 Mbit/s ethernet-liitintä,
joten sen voi asentaa
useimpiin verkkoihin suoraan.
Laitteen voi kytkeä joko läpikulkutilaan
tai yksittäislaitteeksi. Ensinmainitussa
tilassa kaikki liikenne
kulkee fyysisesti laitteen lävitse.
Jälkimmäisessä vaihtoehdossa
Bluecoatille ohjataan vain haluttu
liikenne esimerkiksi välityspalvelin-
tai palomuuripolitiikan avulla.
Ominaisuuksiltaan SG 400 on
varsin monipuolinen laite. Se voi
toimia ssl-yhteyksien päätepisteenä,
suorittaa kaistanhallintaa eri
protokollille, suodattaa selailuliikenteestä
mainos- ja ponnahdus-
käytön tuomista kustannuksista,
suodattamisen säästämästä
työajasta sekä siirrettyjen tietomäärien
luokittelut syntyvät
kaksikon välineillä nopeasti.
Puresightin selainpohjainen
käyttöliittymä on joukon kömpelöin.
Raporttien tarkastelu
vaatii liikkumista edes takaisin
html-lomakesivuilla, ja kaikki
asetukset nollaantuvat siirtymien
välillä. Puresightin ja Proventian
raporttien tietosisältö
ISS Proventia Web Filter
2.2
Tietoturvatuotteita valmistavan
ISS:n Proventia-perheeseen kuuluvaa
sisällönsuodatinta kutsutaan
66 TIETOKONE kesä-heinäikuu 2005
ikkunoita ja haittaohjelmia.
Java- ja active
x -komponentit voidaan
myös raakata
pois.
Sisällön suodattamisen
tarpeita ajatellen valmistajan
oman mustan listan lisäksi
laitteeseen voi asentaa Websensen,
Smartfilterin, Surf Controlin,
Intersafen tai Proventian listat.
Kokeilimme laitetta Smartfilterin
suodattimella. Asentaminen oli
helppoa, mutta suodatuspolitiikan
luominen ei ensin ollut aivan intuitiivista.
Toimintalogiikan selviämisen
jälkeen rajoitusten luonti oli
suoraviivaista.
Microsoftin, Yahoon ja AOL:n
pikaviestimien tuen avulla ohjelmia
voidaan kontrolloida tehokkaasti.
Multimedian kuljetukseen
tarkoitetut protokollat (streaming
protocol) voidaan joko kuristaa
tai rajata pois kokonaan. Perusversiossa
tuetaan quicktimea,
rajoittuu perustasolle, eikä niissä
ole mahdollisuuksia pureutua
syvälle havaintoihin.
Sopivimman sisällönrajoittimen
valinta vaatii tarpeiden
kartoitusta ja myös käyttäjien
kuulemista. Mikäli vaatimukset
painottuvat www-suodatukseen,
kaikki tuotteet ovat kelpo
ratkaisuja. Laajennettuina Websense
ja Surf Control ovat vaihtoehtoja
myös vertaisverkkojen
ja jutustelun torppaamiseen.
Surf Controlin
tapaan yksinkertaisesti
Web Filteriksi.
Suodattaminen
voidaan
toteuttaa
kolmella eri
tavalla. Internettiinsuunnatut
pyynnöt
voidaan ohjata välityspalvelimen
kautta icap-protokollalla suodattimelle,
Proventia voidaan integroida
suoraan välityspalvelimeen tai
Proventiaa voidaan käyttää sellaisenaan
välityspalvelimena.
Suodattaminen perustuu mus-
mms- ja rtsp-protokollia. Sisällön
voi ohjata myös virustarkistukseen.
Erikoisuutena Bluecoat osaa välittää
kertaalleen puhtaaksi havaitun
tiedoston käyttäjille välimuististaan
kierrättämättä sitä uudestaan virustarkistuksen
kautta.
Käyttäjien hallinta voidaan tehdä
sisäisesti tai olemassaolevien
järjestelmien avulla. SG 400 tukee
NT-toimialueita, ldap-, Radius-, Active
Directory-, edirectory- ja Sun
One -hakemistopalveluja.
Bluecoatin hallintaan voi
käyttää ssh-yhteyttä tai selainta.
Käyttöliittymä perustuu java-sovelmiin,
joiden käyttäminen on melko
hidasta. Vastapainona sovelmien
avulla toteutetun käyttöliittymän
toiminnallisuudet ovat www-sivuja
Suodatustehokkuus on kaikilla
ratkaisuilla vähintään kohtuullinen,
vaikkei yksikään ole
Modulaarinen Websense Enterprise on monipuolinen ja hyvin toimiva
ratkaisu verkon käytön rajoittamiseen. Raportointitoiminnot ovat
kattavat, ja tuotteen hallintasovellus on joustava.
Arvosana + Käyttöliittymä
7,7 – Vain www-suodatus, suppeat raportit
tan listan lisäksi tekoälyyn. Proventian
sisällön analysointitekniikka
käyttää bayesiläisiä todennäköisyysmalleja
sekä merkkien tunnistusta
arvioidakseen sisällön tyypin.
Sisältökategorioita alaluokkineen
on hieman alle 60. Rajoitettuihin
kategorioihin pääsyyn voidaan
määritellä poikkeuksia passlock
-toiminnon avulla, jonka avulla tietyt
käyttäjät voivat kiertää eston.
Proventian hallintaliittymä on
yksittäinen Windowsin mmc-hallintaliittymän
oloinen sovellus.
Kaikki säädöt ja raporttitoiminnot
on koottu samaan sovellukseen.
Käyttöliittymä on toteutettu selkeästi
ja sulavasti. Järjestelmän
monipuolisemmat ja joustavammat.
Raportointiominaisuudet ovat
hyvät.
Bluecoat SG 400 on kattava
kokonaisratkaisu internet -yhteyden
hallintaan. Monipuolisten
ominaisuuksien vastapainoksi kokoonpano
on hintavahko vaihtoehto
pienten ja keskisuurten yritysten
verkon vartijaksi.
■ Bluecoat SG 400
Hinta: Blue Coat Proxy SG 400-0
(50–200 käyttäjälle), noin 4300 €
Valmistaja: Blue Coat Systems,
www.bluecoat.com
Lisätietoja: Securesoft Oy,
(09) 4765 0680, www.securesoft.fi
Lyhyesti: Valmispalvelin sisällön
suodattamiseen. Tukee useiden
valmistajien suodatuslistoja.
täysin vedenpitävä. Sopivan suodatuspolitiikan
määrittely on välineen
valintaa tärkeämpää. TK
■ Websense Enterprise 5.5
heikkouksina ovat raporttien vähäisyys
Websenseen ja Surf Controliin
verrattuna sekä kykenemättömyys
vertaisverkkojen ja jutustelusovellusten
käytön rajoittamiseen.
■ ISS Proventia Web Filter
2.2
Hinta: 3 050 € (100 käyttäjää)
Valmistaja: Internet Security Systems,
www.iss.net
Lisätietoja: Securesoft Oy,
www.securesoft.fi, p. (09) 4765 0680,
Nordic Lan & Wan, www.lanwan.fi,
p (09) 4243 5555
Lyhyesti: Tavanomainen web-sisällönsuodatin
tekoälyn ja sulkulistan voimin.
Puresight Content
Filtering 4.6
Vertailujoukossa ainoana Puresight
vaatii alustakseen joko
Surf Control Web Filter
5.0
Aiemmin Super Scout -nimellä tunnetun
suodatusohjelman nimi on
vaihdettu Web Filteriksi. Yrityksen
tuoteperhe sisältää www-suoda-
Websense Enterprise
5.5
Protokolla-analysaattorina toimiva
Websense on vertailujoukon monipuolisin
tuote. Valmistajan sivulta
vä li tys palvelimen tai
pa lomuurin. Tuettujen
ratkaisujen joukko on
suppeahko, mutta tarjolla
on myös Fedora Core
2 -Linuxin varaan koostettu
referenssitoteutus.
Testikäytössä Puresightin
alustana käytettiin Microsoftin
ISA Server 2004
-palomuuria.
Puresightin hallinta
tapahtuu yksinomaan selaimella.
Perlillä toteutettu muutamia
ponnahdusikkunoita hyödyntävä
käyttöliittymä on keveähkö.
Valikot koostuvat päätasoista ja
muutamista kategoriakohtaisista
tuksenohella välineitä
roskapostien
ruotimiseen,
vertaisverkkojen,pikaviestinten
ja
vakoiluohjelmienrajoittamiseen.
Surf Controlin
järjestelmä asennetaan Websensen
tapaan protokolla-analysaattoriksi
lähelle verkon ulkoreunaa.
Asiattoman liikenteen pysäyttäminen
tapahtuu väärennettyjen
katkaisusanomien luonnilla.
Vertaisverkkoihin ja pikaviesti-
saatavilla
olevassa
esittelyversiossa
on
runsaasti
lisäosia,
joiden lisääminen
perusversioon nostaa
kokonaisratkaisun hintaa.
Websensen perusversio suodattaa
ainoastaan www-sivuja.
Premium Groups -laajennuksen
avulla voidaan rajoittaa vertaisverkkojen
ja jutustelusovellusten
VERKON KÄYTÖN RAJOITTAMINEN ■■■
Arvosana + Helppokäyttöinen
6,7 – Käyttöliittymä, niukat kategoriat, vain web-suodatus
alaosioista. Liittymässä käytetään
sekaisin laajennettavia puurakenteita
ja välilehtiä.
Musta lista ei ole Puresightin
suodatuksen ytimenä, vaan järjestelmä
nojaa tekoälyyn. Ylläpito voi
parantaa osumatarkkuutta mustan
tai valkean listan lisäämisellä.
Järjestelmällä voi myös rajoittaa
tiedostojen kopiointia. Toiminta
perustuu tietyn tiedostopäätteen
kieltämiseen, joten varsinaiseksi
kaistanhallinnaksi toimintaa ei voi
kutsua.
Kokonaisuutena Puresight vaikuttaa
kotitekoiselta ratkaisulta.
Suodatuskategorioiden vähyys
rajoittaa järkevän käyttöpolitiikan
Arvosana + Raportointi, laajennusmahdollisuudet
8,3 – Käyttöliittymä
miin Surf Controlin perustuote ei
pure. Niiden torjunnan voi toteuttaa
Enterprise Threat Shield -laajennusosalla.
ETS-agentti asennetaan
valvottaviin työasemiin, joissa
se seuraa käyttäjien suorittamia
sovelluksia ja pakottaa politiikan
noudattamiseen.
Surf Controlin raportit luodaan
oletusarvoisesti pdf-muotoon. Siistit
ja selkeät raportit ovat vakuuttavan
näköisiä. Valmiita raporttipohjia
on kymmeniä. Havaintoihin
on mahdollista tutustua lähemmin
kerran vuorokaudessa ajetun analyysin
jälkeen.
Tuotteen heikkoutena on käyttöliittymän
hajanaisuus. Järjestelmän
Arvosana + Monipuolinen, laajennettavuus
8,8 – Hajanainen käyttöliittymä
käyttämistä. Laajennus lisää suotimeen
myös tuen huijaus- ja ajantapposivustojen
ruotimiselle. Surf
Controlin tapaan Websense tukee
agenttisovellusta, jolla voidaan rajoittaa
sovellusten suorittamista
työasemissa.
Websensen dokumentaatio
edustaa testijoukon asiallisinta
päätä neutraalin sävynsä ansiosta.
Raportointijärjestelmä tarjoaa
monipuoliset välineet havainnollisten
diagrammien ja taulukoiden
luomiseksi. Tarjolla on niin suodatustehokkuutta
kuin järjestelmän
synnyttämää säästöä tietoliikenteessä
ja työajassa.
Hallintajärjestelmä jakaantuu
rakentamista. Raporttien tietosisältö
on riittävä, mutta kyselyjen
luonti järjestelmän omilla välineillä
on kömpelöä. Muista ratkaisuista
poiketen lokitiedot tallennetaan
vapaan koodin hankkeena kehitettyyn
Mysql -tietokantaan.
■ Puresight Content Filtering
4.6
Hinta: 2 430 € (100 käyttäjää)
Valmistaja: Pure Sight,
www.puresight.com
Lisätietoja: Securesoft Oy,
www.securesoft.fi, p. (09) 4765 0680
Lyhyesti: Tekoälyyn luottava
web-suodatin.
hallinta vaatii niin Java-sovelmia,
tavallisia selainikkunoita kuin perinteisiä
Windows-sovelluksiakin.
Kokonaiskuvan muodostumisen
jälkeenkin järjestelmän asetusten
muokkaaminen tuottaa hämmennystä,
sillä yksittäisen toiminnon
etsiminen voi vaatia paljon aikaa.
■ Surf Control Web Filter 5.0
Hinta: 3 490 € (100 käyttäjää)
Valmistaja: Surf Control,
www.surfcontrol.com
Lisätietoja: Pc protech, www.pcprotech.
fi, p. 020 730 3060, Oy Surfin Ab,
www.surfinsecurity.com,
p. 044 367 3674
Lyhyesti: Monipuolinen suodatinsovellus
monikäyttöisiin verkkoihin.
kolmeen osaan. Sääntöjen luonti
tapahtuu graafisella työkalulla ja
raporttien luonti omalla välineellään.
Lisäksi suotimen toimintaa
voi seurata selainpohjaisella ratkaisuilla.
Kokonaisuus on selkeämpi
kuin Surf Controlissa, muttei
yhtä hyvä kuin Proventiassa.
■ Websense Enterprise 5.5
Hinta: 2 674 € (100 käyttäjää)
Valmistaja: Websense,
www.websense.com
Lisätietoja: Securesoft Oy,
www.securesoft.fi, p. (09) 4765 0680
Lyhyesti: Erinomaisilla raportointivälineillä
varustettu sisällönsuodatin.
kesä-heinäikuu 2005 TIETOKONE 67
■ ■ ■
Laitteita vai ohjelmia?
Yrityksen konehuoneesta, erityisesti
sen laitekehikosta tulevat ensimmäiseksi
mieleen palvelimet, massamuistiyksiköt
ja runkokytkimet, joilla sovellukset
ajetaan ja tiedot säilytetään
ja siirretään.
Samaan kehikkoon on kuitenkin ilmaantunut
myös paljon erikoistuneita
laitteita, joiden moninaisuutta on
vaikea kuvata yhdellä sanalla. Palomuuri
tai kuormantasain pakataan
mielellään omaan yhden yksikön korkuiseen
laitteeseensa, jota kuvaamaan
on aina niin täsmälliseen englannin
kieleen vakiintunut termi ”appliance”.
Termin sanakirjakäännös on banaalisti
”laite” tai ”koje”. ”Home appliance”
on suomeksikin kodinkone,
mutta tietoteknisille laitteille vastaavaa
yksiselitteistä termiä ei ole, ehkä
siksi, että ”tietokone” on jo varattu.
Puhutaanpa siis tällä kertaa ”erillislaitteista”.
Palvelimen rooli kutistuu
Tietotekniikka on usein kehittynyt siten,
että uudet ideat ja konseptit ohjelmoidaan
ja testataan ensin yleiskäyttöisillä
tietokoneilla, joille on saatavana
laajin valikoima sovelluskehitysvälineitä.
Aikaa myöten hyödyllisimmiksi
osoittautuneet rutiinit eriytyvät itsenäisiksi
moduuleikseen, jotka siirretään
syrjään kuormittamasta varsinaisia
sovelluksia ajavaa suoritinta.
Esimerkiksi moderni pc:n lähiverkkosovitin
tai näytönohjain ajaa pitkät
pätkät ohjelmakoodia, joka takavuosina
majaili laajennuskortin ajurilla
tai käyttöjärjestelmän kirjastossa.
Lisäkorteilta laitemoduulit ovat
komponenttien pienentyessä ja integrointiasteen
kasvaessa siirtyneet lopulta
pc:n emolevylle tai jopa prosessorin
piirisarjalle.
Verkon konehuoneessa tilanne on
toinen. Vaikka palvelinten komponenteissa
toteutuu sama kehityskulku
kuin työasemienkin, se ei ole
johtanut palvelinten roolin laajenemiseen,
pikemminkin päinvastoin.
Esimerkiksi massamuistit ovat siirtyneet
itsenäisiksi yksiköikseen, joihin
palvelimet pitävät yhteyttä joko lähiverkon
tai erityisen tallennusverkon
avulla. Sama pätee ohjelmakoodiin,
jonka suorittaminen siirtyy enenevässä
määrin palvelimista erillislaitteisiin.
Palomuurit tiennäyttäjinä
1990-luvulla suurin osa palomuureista
toimi sovelluksina yleiskäyttöisissä
tietokoneissa, joiden käyttöjärjestelmänä
oli useimmiten jokin
Unixin versio. Palomuurin ylläpito
vaati syvällistä asiantuntemusta sekä
käyttöjärjestelmästä että tcp/ip-liikenteestä
ja tarjosi järjestelmän ylläpitäjälle
näytön paikan guruluokassa.
Moni yritys ulkoisti tehtävän suosiolla
jollekin kovamaineiselle tietoturva-
PERTTI HÄMÄLÄINEN • PIIRROS: MARIKA SLADE
Ohjelmistotalojen veristä kilpailua vähemmälle huomiolle on jäänyt
laite- ja ohjelmistopohjaisten ratkaisujen välinen kisa, jossa rauta
on voittamassa softan.
alan palveluyritykselle.
Palomuurivastaavan haasteena ei
ollut vain toimivan ja aukottoman
säännöstön luominen, vaan myös palomuurisovelluksen
alustan tietoturvasta
huolehtiminen. Käyttöjärjestelmän
turvallinen konfigurointi ja ohjelmistopaikkauksien
pitäminen ajan
tasalla vaativat tarkkaa työtä ja asiantuntemusta.
Valmistajien kannalta vaikeasti ylläpidettävä
ympäristö tarkoitti usein
huonosti myyvää tuotetta. Varsinkin
internetiin joukolla kytkeytyvät pienyritykset
olivat palomuurivalmistajille
ongelmallisia asiakkaita. Ratkaisu
löytyi valmiiksi asennetuista erillislaitteista.
Markkinoille alkoi tulvia erityisiä
palomuurilaitteita, joihin asennetun
palomuuriohjelmiston alustana sykki
”kovennettu” versio käyttöjärjestelmästä.
Kovennus merkitsi muun
muassa tunnettujen tietoturva-aukkojen
tukkimista sekä tarpeettomien
prosessien ja palveluiden poistamista.
”Vaikeasti
ylläpidettävä
ympäristö
tarkoitti usein
huonosti
myyvää
tuotetta.”
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 69
kytkentöjä
kytkentöjä ■
”Laitteista on
helpompi
periä
rasvaisia
hintoja kuin
ohjelmalisensseistä.”
Valmistajan tarjoaman tuen tarve
pieneni, kun epävakaan ympäristön
aiheuttamat ongelmat poistuivat palomuuriohjelmalta.
Kun laitteen
omistaja pääsi muuttamaan vain perusasetuksia
ja kirjoittamaan sääntöjä,
tietoturvankin taso parani.
Vähäinen ei myöskään ollut etu,
jonka stabiili ohjelmistokoonpano ja
asetusten joukko tarjosi ohjelmiston
ylläpidolle. Microsoftia pienemmilläkin
resursseilla varustettu ohjelmistotalo
pystyy nyt lähettämään toimivat
päivityspaketit laitteille, joiden varusohjelmia
käyttäjät eivät pääse peukaloimaan.
Tietoturvaa ilman
erikoisosaamista
Erillislaitteisiin viedyt palomuuriohjelmat
saivat pian seuraa muista verkon
reunalle sopivista turvatoiminnoista.
Palvelunestohyökkäysten torjunta,
vpn-ohjelmistot, virustorjunta
ja muu sisällönsuodatus sopivat hyvin
samaan laitteistoon. Tänään monen
pienyrityksenkin internet-yhteyttä
vahtii varsinainen tietoturvan monitoimilaite.
Tietoturvatuotteiden valmistajat
huomasivat pian, että malli sopi myös
monien sellaisten ohjelmistojen
markkinointiin, joita olisi muuten
vaikea saada kaupaksi.
Esimerkiksi sähköpostipalvelimeen
asennettava virustutka sopii suurelle
yritykselle, jolla on palkkalistoillaan
sähköpostisovellusten ja palvelinkäyttöjärjestelmien
asiantuntijoita. Keskisuuri
yritys asentaa mieluummin sähköpostin
suodatuksen verkon reunal-
70 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005
■ ■ LAITTEITA VAI OHJELMIA?
Tietoturvan erillislaitteiden markkinat
Muut 40,9%
Check Point 2,9%
Symantec 4%
Juniper 10,6%
Cisco 27,8%
Nokia 13,9%
Tietoturvan erillislaitteiden myynti Euroopassa kasvaa noin 30 % vuodessa. Viime vuoden
viimeisellä neljänneksellä kaksi viidesosaa 140 miljoonan euron kokonaismarkkinasta oli
hyvin pienten valmistajien hallussa.
Lähde: IDC, 2005
le erillislaitteeseen, jolloin postipalvelimen
kuormituksesta ei tarvitse kantaa
huolta. Samalla tavalla ja usein samalla
laitteellakin hoituu kätevästi
myös roskapostin torjunta.
Erillislaite joka lähtöön
Tietoturva-alan menestys on houkuttanut
runsaasti seuraajia. Erillislaitteista
on tullut mitä hedelmällisin
uusien ohjelmistoideoiden ja -ratkaisujen
koemarkkinointikenttä.
Markkinoinnin kannalta malli on
kätevä, koska ihminen ostaa mieluiten
kouriintuntuvia tuotteita. It-toiminnoista
vastaavan on helpompi
esitellä toimitusjohtajalle kehikkoon
asennettua tunkeilijoiden torjuntakonetta
kuin samaan tehtävään tarkoitettuja
agentteja, jotka lymyävät
palvelimissa ja reitittimissä.
SSL-kiihdytinten tai kuormantasaajien
myyminen palvelinten tai reitittimien
lisätoiminnoiksi on paljon vaativampaa
kuin verkkoon kytkettävän
erillislaitteen kauppaaminen. ”Mitään
jo asennettua ei tarvitse muuttaa” on
it-myyntineuvottelijalle samaa kuin
oven väliin työnnetty kengänkärki
kiertävälle pölynimurikauppiaalle.
Laitteista on myös helpompi periä
rasvaisia hintoja kuin ohjelmalisensseistä.
Niinpä tarjolla onkin jatkuvasti kasvava
joukko erillislaitteita mitä mielikuvituksellisimpiin
tarpeisiin. Löytääkö
xml-muotoinen data verkossasi
perille liian hitaasti? Hanki xmlkiihdytinlaite.
Haluatko indeksoida
tallennusverkostasi varmistusnauhoille
siirtyvän tiedon? Tähänkin
löytyy erillislaite.
Haluatko keskittää salauspalvelut,
avainten hallinnan tai vahvan käyttäjäntunnistuksen
verkossasi? Usko
tehtävät erillislaitteille. Etkö löydä tietoja
yrityksesi verkosta? Jopa Googlen
saa erillislaitteena. Onko palvelinten
suorituskyky kohdallaan? Kytke verkkoon
passiivinen erillislaite monitoroimaan
liikennettä ja etsimään yli- ja
alikuormitetut sovelluspalvelimet.
Ei mikään viisastenkivi
Kun erillislaitteista on tullut valtavirtaa,
alkaa olla aika kyseenalaistaa konseptin
yleispätevyys. Lopputuloksenahan
yrityksen laitekehikossa makaa
metrikaupalla erilaisia laitteita, joiden
käyttöasteen tai kustannustehokkuuden
mittaamiseen ei yleensä uhrata
ajatustakaan.
Erillistarpeisiin hankittujen laitteiden
suorituskyky ja kapasiteetti saattaa
vaihdella valtavasti. Mitä mahdollisuuksia
erillislaitteen tehostamiseen
on? Onko laitteen mukana saadulla
ohjelmistolla lisenssi, joka voitaisiin
siirtää tehokkaampaan malliin, vai
onko ohjelmisto ostettava aina uudelleen
laitetta päivitettäessä?
Tietokantoja ja jopa valmissovelluksia
myydään erillislaitteisiin paketoituina.
Käyttäjäkohtaiset lisenssit ja
asiakaskohtaiset räätälöinnit eivät tosin
oikein sovellu erillislaitemalliin,
jonka yksi perusidea on mahdollisimman
pitkälle vakioidun laitteisto- ja
ohjelmistopaketin massajakelu.
Erillislaitteen rakentaminen standardin
pc-palvelimen ja Linuxin varaan
on helppoa. Kynnys markkinoille
onkin matala, mikä näkyy pienten -
ja yleensä lyhytikäisten - valmistajien
lukuisuutena. Laitteen elinkaarikustannuksissa
hintaetu laatuun panostavien
valmistajien tuotteisiin nähden
on kuitenkin melko merkityksetön.
Moni erillislaite jää helposti tarpeettomaksi,
kun jokin uusi ratkaisu
ottaa sen tehtävät hoitaakseen. Esimerkiksi
erillislaitteella toteutetut salaus-
ja suodatustoiminnot saattavat
sisältyä reitittimen seuraavaan ohjelmaversioon,
mutta erillislaitetta ei
voi siirtää muuhun käyttöön yleiskäyttöisten
tietokoneiden tapaan.
Erillislaitteilla on paikkansa. Niiden
hankinta ei kuitenkaan ole erilliskysymys,
vaan yritysverkko on aina
nähtävä ja suunniteltava kokonaisuutena.
TK
antti aromaa
Tiedon kaatopaikka
Kaikissa tietokoneita käyttävissä yhteisöissä lähestytään
samaa ongelmaa suunnasta jos toisestakin – dataa
kertyy liikaa. Digitaalisen tallentamisen helppous
ja näennäinen halpuus pahentavat tilannetta hurjalla
vauhdilla. Jo muutaman hengen yrityksissä tuskaillaan
satojen gigatavujen tai jopa teratavun tietomassojen
tallennuksen ja varmistuksen parissa.
Tiedon tai pikemminkin datan kerääminen on
tyypillistä tietokoneille. Tietokannoissa riiputetaan
mukana yrityksen koko historia sovelluksen käyttöönotosta
alkaen, käyttäjät säilövät kaikki vanhat
tarjouskirjeet ja muut dokumentit tunnollisesti ainakin
kahteen paikkaan ja sähköpostit säästetään
viimeistä nigerialaiskirjettä myöden visusti. Kaiken
kukkuraksi tiedon käytöstä kirjoitetaan lokia ”ikuisesti”
säilytettäväksi.
Tieto luokkiin
Parhaassa tapauksessa tieto saadaan hallintaan jo ennen
sen syntymistä ja ympäristön perustamista. Ennen
ensimmäisen oikean käyttäjän kirjautumista on
rakennettu säännöt syntyvän tiedon tallennuspaikoista,
luokittelusta, poistamisesta ja vastuullisesta
omistajasta. Luokittelussa on hyvä erotella sovellusten
tietokantoihin kirjoittama data käyttäjien luomista
tiedostoina tallennetuista dokumenteista. Sähköpostit
voidaan käsitellä erillisenä kokonaisuutena.
Tallennettavan datamäärän hallintaan saaminen
perustuu luokitukseen, käyttäjien ohjeistamiseen ja
ohjeiden tunnolliseen noudattamiseen. Luokittelun
avulla taataan jo ennen tiedon syntyä sen käyttöoikeudet
ja elinkaari. Ohjeiden tekeminen ja noudattaminen
on usein hankalaa ja tuntuu turhalta, mutta
jo viiden vuoden kuluttua vaivan palkka on maksettu
moneen kertaan. Mitä yksinkertaisempi luokittelu
on, sitä todennäköisemmin luokitukset tehdään
oikein ja tietovarastot pysyvät hallussa. Sama pätee
myös luokitukseen sidottuihin käyttöoikeuksiin.
Monessa yhteydessä ongelmaksi koetaan tarvittavien
tietoluokkien moninaisuus. Moninaisiin
luokkiin johtaa useimmiten halu rajoittaa tietojen
käyttöoikeuksia. Ratkaisu on parhaassa tapauksessa
toimintatapojen oikaiseminen sallivaan suuntaa aina,
kun se on lainsäädännön ja jo tehtyjen sopimusten
valossa mahdollista. Yksinkertainen luokitus
on helppo rakentaa, ylläpitää, muuttaa ja tarkastaa
automaattisesti.
Valmiissa organisaatiossa muutoksiin kuluu paljon
aikaa paitsi organisaation, myös suuren työmäärän
takia – ennen luokittelua pitää selvittää tietovarastojen
nykyinen tila ja suunnitelman valmistuttua muo-
kata myös vanha tieto uuden luokittelun mukaiseksi.
Pahimmillaan päätöksiä voi joutua tekemään tiedosto
kerrallaan, mikä johtaa huikeaan työmäärään
jo muutaman gigatavun tietovarastossa. Tässäkin
yksinkertainen luokittelu puoltaa paikkaansa.
Lopuksi avaruuteen
Luokitteluun tarvittava ajatus tiedon elinkaaresta on
tallennustilan ja kustannusten säästämisen kannalta
olennainen osa. Jo dataa levylle kirjoitettaessa pitää
tietää, koska se poistetaan. Vaatimus poistamisesta
viimeisen käyttöpäivän jälkeen on vieras useimmille
tallennusjärjestelmille. Käyttämättömän tai harvoin
käytetyn tiedon siirtämistä hitaammille ja edullisemmille
tallennusmedioille on tehty jo kauan sitten automaattisesti.
Valmista ominaisuutta tiedoston poistamiseksi
ennalta määrättynä päivänä ei ainakaan toistaiseksi
kaupata käyttöjärjestelmien perusominaisuutena.
Oletuksen mukaan kaikki tieto tallennetaan iäksi
ja samalla täytetään kaikki mahdollinen tallennustila.
Automaattista poistamista vaikeuttaa myös se,
että samankin dokumentin eri versioilla saattaa olla
erilainen elinkaari. Valmis ja hyväksytty versio säilytetään
toistaiseksi, esiversiot voidaan poistaa jo
vuoden kuluttua tai kuukausi viimeisen muokkauksen
jälkeen.
Antti Aromaa toimii it-konsulttina Beveric Oy:ssä erikoisaloinaan
verkkoinfrastrukstuuri, tietoliikenne ja tietoturva.
Odotuksesta apua
Tallennusohjelmistojen valmistajat kehuvat kilpaa
kukin omaa järjestelmäänsä tiedon elinkaaren hallinnassa.
Painopiste on monesti yhdysvaltalaisen lainsäädännön
vaatimusten täyttäminen. Tekniikka on
alkutaipaleellaan ja sopii rakenteisen tiedon hallintaan.
Tällaisen tiedon elinkaarta on helppo hallita,
koska tiedon ominaisuuksia kirjataan muistiin sen
syntyessä. Käyttäjien luoman rakenteettoman dokumenttimassan,
internetistä imuroitujen kuva- ja äänitiedostojen
ja muun tiedostosaastan hallintaan ei
valmista automaatiota ole olemassa.
Tuotteiden seuraava sukupolvi tullee sopimaan
paremmin myös pienten ja keskisuurten tieto-ongelmaisten
avuksi. Ensimmäiset amerikkalaisen
mitan mukaan keskisuuren yrityksen ratkaisut on
jo julkaistu. Suomalaisen yrityksen näkökulmasta
paras tapa lienee vielä yhden tuotesukupolven odottaminen.
Automaatioon perustuvaa järjestelmää odotellessa
on hyvä aika suunnitella tarvittavaa luokittelua ja
maisemoida nykyistä tiedon kaatopaikkaa toimivampaan
kuntoon.
TK
”Sähköpostit
säästetään
viimeistä
nigerialaiskirjettä
myöden.”
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 71
■■■MOBIILI
PERTTI HÄMÄLÄINEN • ALOITUSKUVA: TIMO SIMPANEN • PIIRROKSET: MINNA AHO
Gsm on liian
epävarma ja
rajoittunut tekniikka
yhteiskunnan
peruskoneiston
pystyssä pitämiseen.
Luotettavan vaihtoehdon
tarjoaa Tetra.
72 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005
Viranomaisten
turvaverkko
Viranomaisverkkojen suosikkiteknologia,
Tetra, täyttää
tänä vuonna kymmenen
vuotta, sillä ETSI (European
Telecommunications Standards
Institute) julkaisi Tetran ilmarajapintastandardin
vuonna 1995.
Tetran iäksi voidaan laskea
myös viisitoista vuotta, sillä ensimmäiset
ehdotukset standardin
pohjaksi esitettiin jo vuonna
1990. Euroopan komissio ja ET-
SI olivat käynnistäneet työn vaativaan
ammattikäyttöön tarkoitettujen
langattomien verkkojen
kehittämisestä jo vuonna 1988.
Pääasiallinen sovelluskohde
olivat niin sanotut pss-verkot
(public safety and security) eli
julkisen vallan turvallisuusverkot.
Turvallisuus tarkoittaa tässä
kahta asiaa: toisaalta verkolle
itselleen asetetaan korkeat luotettavuus-
ja turvallisuusvaati-
mukset, toisaalta verkkojen soveltamiskohteet
kattavat erityisesti
turva-alan tarpeet. Sotilaat,
poliisit sekä palo- ja pelastustoimi
ovat pss-verkkojen
tyyppikäyttäjiä.
Tetra on digitaalinen radioverkko,
joka on tarkoitettu
korvaamaan vaativassa käytössä
aikaisemmat, analogisen radion
sovellukset kuten lyhytaaltopuhelimet.
Se soveltuu viranomaiskäytön
ohella myös yksityisten
organisaatioiden omien,
suljettujen verkkojen rakentamiseen.
Tekniikoista puhuttaessa
erotetaankin pmr- (professional/private
mobile radio) ja
pamr-verkot (public access mobile
radio)
Tetra-verkkoja on Nokian
Professional mobile radio -yksikön
tiedotuspäällikkö Tiina
Saariston arvion mukaan noin
420 kappaletta 60 eri maassa.
Suomessa valtion ja kuntien
turvallisuudesta vastaavien viranomaisten
käytössä on Tetraan
pohjautuva Virve-verkko
(www.virve.com). 20 000 käyttäjää
kerännyttä verkkoa operoi
valtion kokonaan omistama
■ MARKKINAT
Tetra ja Tetrapol
Tetraa kehitettäessä ranskalaisen
ilmailu-, avaruus- ja puolustusalan
yrityksen Matran
ehdotus, Tetra-12, hävisi standardointityöryhmänäänestyksissä.
Matra ei kuitenkaan
luopunut tekniikkansa kehittämisestä,
vaan toi sen markkinoille
Tetrapol-nimellä tarjoten
sitä ensisijaisesti poliisisovelluksiin.
Tetrapol on menestynyt
kohtalaisesti, ja maanlaajuisia
viranomaisverkkoja on rakennettu
sen varaan viidessä Keski-
ja Etelä-Euroopan maassa.
Tekniikka ei ole Tetran kanssa
yhteensopivaa; se perustuu
taajuusjakolimitykseen aikajakolimityksen
sijasta, ja yhden
kanavan leveys on 12,5 kilohertsiä
Tetran 25:n sijaan.
EU:n viranomaisverkkojen
Tetra-verkon rakenne
Mobiili
datapäätelaite
Etäkonsoli
yhteensopivuudesta ei
ole toivoa ainakaan lähitulevaisuudessa.
Suomalaisten kannalta
Tetrapolin tekevät
mielenkiintoiseksi ajankohtaiset
tapahtumat.
Matra, josta sittemmin
tuli ranskalais-saksalais-espanjalaisenyritysfuusion
jälkeen
EADS (European Aeronautic
Defence and
Space Company), ilmoitti
nimittäin huhtikuun
alussa aikovansa
ostaa Nokialta tämän
Tetra-liiketoiminnan.
Eräänä julkilausuttuna syynä
oli halu laajentaa yrityksen
tarjontaa viranomaisverkkojen
puolella Tetrapolista myös
Tetraan. Tetra oli ehkä No-
3
Tukiasema
Yhdyskäytävä
Ohjain
Puhelinverkko / isdn
Puhelinvaihde / julkinen dataverkko
1
2
Tukiasema
Tukiasema
kialle lopulta liian pientä bisnestä,
mutta Tetrapol oli jättämässä
EADS:ää sivuraiteelle.
TETRA-VERKOT ■■■
Tetraverkko
5 6
8
”Gsm-verkko on suunniteltu kahden välisiin
puheluihin, Tetra on tarkoitettu
johtamisvälineeksi työyhteisön ja
ryhmän käyttöön.
4
Standardoidut rajapinnat
1. Verkon ilmarajapinta
2. Päätelaitteiden välinen
ilmarajapinta
3. Oheislaiterajapinta
4. Ihmisen ja päätelaitteen
välinen rajapinta
5. Etäkonsolirajapinta
6. Verkonhallintarajapinta
7. Järjestelmien välinen rajapinta
8. Yhdyskäytävä ulkoisiin
verkkoihin
Järjestelmien
Verkonhallinta
välinen
7
rajapinta Tetra-verkko
Suomen Erillisverkot Oy
(www.everkot.fi). Lisäksi muun
muassa puolustusvoimilla ja
Helsingin Energialla on omia
Tetra-verkkojaan.
Puhe edelleen pääsovellus
Kun gsm-verkko on suunniteltu
kahden yksilön välisiin puheluihin,
Tetra on tarkoitettu johta-
Viranomaisverkkoja ei ole vielä läheskään kaikissa Euroopan maissa.
Alueellisia Tetra-verkkoja kun
on syntynyt jo yhtiön kotimarkkinamaihinkin.
Lähde: Tetra MoU 11/2004
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 73
Lähde: ETSI
Kuva: Nokia
■■■MOBIILI
misvälineeksi työyhteisön ja
ryhmän käyttöön. Kahdenväliset
puhelut onnistuvat toki
myös Tetra-puhelimilla, ja niillä
on pääsy perinteiseen julkiseen
lankapuhelin- ja matkaviestinverkkoihin.
Leimallista Tetra-puhelimille
ovat kuitenkin vuorosuuntaiset
puhelut ja lyhytaaltopuhelimista
tutun tangentin eli ptt-näppäimen
(push-to-talk) käyttö. Puheenvuoron
haluava käyttäjä pitää
tätä näppäintä alas painettuna
oman puheensa ajan, muun
ajan puhelimesta kuuluu keskustelukumppanin
tai -kumppaneiden
ääni.
Tyypillinen sovellus on työnjohdon
tai päivystäjän yhteydenpito
työntekijöihin ja ohjeiden
sekä tiedotteiden anto kentälle.
Esimerkiksi poliisin ko-
■ CASE
Suomen ensimmäinen yksityinen
Tetra-verkko on Helsingin Energian
Helennet. Päätös oman verkon rakentamisesta
tehtiin jo 1997, kertoo
tiimipäällikkö Miia Pakkanen.
Tetra-teknologian puolesta
puhui muun muassa käyttövarmuus,
energian saantihan on turvattava
kaikissa tilanteissa.
Helennetissä on 13 tukiasemaa,
kaikki Helsingin kaupungin
alueella. Verkko toimii 410–430
megahertsin taajuusalueella eli yhteentörmäystä
380–400 megahertsin
aluetta käyttävän Virven
kanssa ei tule. Tetralla päästään
toistimilla ja vuotavan kaapelin tekniikalla
helposti myös maanalaisiin
tiloihin kuten kallioon louhittuihin hiilivarastoihin,
selvittää Pakkanen.
Helennetissä on tällä hetkellä
noin 1300 käyttäjää ja kapasiteettia
riittäisi nykykalustolla
10 000 käyttäjään asti. Verkko
tuotteistettiin vuonna 2001, ja yhtiö
myy sen palveluita Helsingissä,
74 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005
Salauksen
ansiosta
tietokantojen
tietoa voidaan
avata liikkuville
partioille.
mentokeskus voi pitää yhteyttä
partioihin ja saada kenttämiesten
raporteista tarkan kuvan tilanteen
kehittymisestä. Nopeasti
muuttuvia tilanteita varten
uusien ryhmien muodostaminen
käy helposti lennossa.
Tällainen toiminta vaatii puhelujen
nopeaa yhdistämistä.
Kun gsm-puhelun yhdistyminen
kestää yleensä sekunteja,
Tetrassa kytkentäaika on alle
puoli sekuntia, tyypillisesti
alle kolmesataa millisekuntia.
Gsm:ssä jokainen
käyttäjä varaa tukiasemalle
asti oman
radiokanavansa,
kun taas Tetran
ryhmäpuheluissa
kaikki käyttävät
samaa kanavaa. Tetra
Tetra-palveluita Helsingin Energialta
Etelä-Vantaalla ja Itä-Espoossa.
Ensimmäisiä ulkoisia asiakkaita
olivat Helsingin Pelastuslaitos ja
kaupungin liikennelaitoksen metro.
HelenNetin palveluita voi ostaa
vuokraamalla käyttöönsä valmiiksi
asetettuja päätelaitteita oman,
suljetun ryhmän käyttöön. Kiinteä
kuukausimaksu on 36 euroa kuussa
per käyttäjä. Hintaan sisältyy rajattomasti
Tetra-puheluita ja -viestejä,
mutta liikenne ulkoisiin verkkoihin
maksaa erikseen.
”Lupaava käyttäjäryhmä ovat
suurten yleisötapahtumien järjestäjät”,
kertoo Pakkanen. Gsmverkkohan
tukkeutuu usein massatapahtumien
aikana. Uusin sopimus
on solmittu MM 2005 -ki-
Kuva: Nokia
”Leimallista Tetra-puhelimille ovat
vuorosuuntaiset puhelut ja
lyhytaaltopuhelimista tutun
tangentin käyttö.”
käyttää muutenkin radiotieresursseja
gsm:ää tehokkaammin,
sillä yhden kanavan kaistanleveys
on vain 25 kilohertsiä
gsm:n 200 kilohertsin sijasta.
Datakin siirtyy
Kaiken tiedon ei tarvitse kulkea
puheena. Erilaisia rutiinitilan-
saorganisaation kanssa. Elokuussa
pidettävien urheilukisojen toimitsijat
ja järjestysmiehet saavat
käyttöönsä Tetra-puhelimet.
Julkinen liikenne
siirtää dataa
Helsingin Energia käyttää Tetraa lähinnä
puheen siirtämiseen, mutta
yhtiön asiakas Helsingin kaupungin
liikennelaitos siirtää verkossa
myös paljon dataa.
Varikkopäällikkö Timo Puisto
Helsingin bussiliikenne Oy:stä kertoo,
että järjestelmässä ovat mukana sekä
HKL:n raitiovaunut että bussit.
Päätelaitteina käytetään Sepuran
valmistamia ajoneuvopuhelimia, joita
on asennettu 466 kappaletta.
Ajoneuvolaitteissa on mukana
gps-paikannus, jonka avulla liikenteenohjaus
näkee esimerkiksi
raitiovaunujen jonoutumisen ruuhka-aikoina.
Ensimmäisenä olevan
ratikan kuski voidaan tällöin määrätä
jättämään matkustajansa py-
teita varten voidaan ohjelmoida
vakiomuotoisia tilaviestejä, joiden
lähettäminen käy nopeasti.
Esimerkiksi työvuoroon ilmoittautuminen
sekä lounaalle lähdöstä
tai työvuoron päättämisestä
kertominen käy nappia
painamalla. Standardoituja tilaviestejä
ovat muun muassa soittopyyntö
ja hätäviesti.
Myös itse kirjoitetut tekstiviestit
ovat Tetrassa mahdollisia.
Nekin kulkevat gsm:n tekstiviestejänopeammin.
Kuva- ja
videoviestit
ovat sen sijaantulollaan
vasta
standardoin-
Tetran virallisessa ilmeessä värit ovat uusinta uutta ja
kuvaviestit vasta tulossa.
säkille ja pyytää näitä siirtymään
seuraavaan, jolloin kuormitus vaunujen
kesken tasaantuu.
Liikennelaitoksen kannalta Tetran
tarjoamat ryhmät ovat tärkeä
toiminto, selvittää Puisto. Esimerkiksi
bussit muodostavat oman
taustaryhmänsä, raitiovaunut
omansa. Sen lisäksi kukin linja
muodostaa oman linjaryhmänsä.
Dynaamisen ryhmän voivat muodostaa
esimerkiksi tilausajoon
kiinnitetyt bussit. Tällaisten ryhmien
kuljettajille tai matkustajille
tulee usein yhteisiä kuulutuksia.
Puhesovelluksessa liikennelaitoksen
vaatimukset poikkeavat tavanomaisesta.
Koska kuljettajan
kädet ja jalat ovat ajon aikana varatut,
on tangentin painelu hankalaa.
Sen tähden HKL:llä onkin tehty
sovellus, jolla liikenteenohjaaja
voi hoitaa puheenvuoron siirron
keskustelun kuluessa. Kuljettajan
tarvitsee vain lähettää yhteyden
avauspyyntö tilaviestinä.
Kuva: Nokia
nin alla olevan Tetra2:n myötä.
Varsinainen datasiirto ei ollut
tärkeimpiä asioita Tetraa
suunniteltaessa, mutta piirikytkentäistä
dataa kulkee yhdellä
aikavälillä 2400, 4800 tai 7200
bittiä sekunnissa. Tetra-päätelaitteisiin
kuuluu yleensä liitäntä
esimerkiksi matkamikroa
varten.
Myös ip-pohjainen pakettidata
ja wap-palvelut ovat nyttemmin
käytettävissä. Suuremmat
datanopeudet ovatkin kärkipäässä
Tetra2-standardoinnin
asialistalla. Neljää aikaväliä käyttämällä
kaavaillaan päästävän eri
moduloinneilla 36:sta jopa
115:een kilobittiin sekunnissa.
Luotettavuus
avainasemassa
Koska Tetra-verkon pitää toimia
myös kriisitilanteissa, toiminnan
luotettavuuteen ja turvallisuuteen
on kiinnitetty erityistä
huomiota.
Mikäli Tetra-verkko syystä
tai toisesta halvautuisi, jokainen
tukiasema pystyy toimimaan itsenäisesti
välittäen puheluita
omalla peittoalueellaan. Jos tu-
Hätätilassa Tetrapuhelu
voi purkaa
ruuhkaa tieltään.
kiasema putoaa pois pelistä, yksittäiset
Tetra-puhelimet pystyvät
viestimään suoraan keskenään;
ominaisuutta kutsutaan
nimellä suorakanavatoiminta eli
direct mode operation (dmo).
Tetra-verkossa päätelaitteet
ja keskukset autentikoivat toinen
toisensa. Verkkoon ei pääse
ulkopuolisia, eikä puhelimella
saa vahingossa yhteyttä vieraaseen
verkkoon.
Turvallista tiedonsiirtoa
Gsm:ssä tärkein tunnistettava
on käyttäjä, joka tunnistetaan
sim-kortin avulla. Tetraan simtoiminnallisuus
on luvassa vasta
kakkosversiossa, mutta se tulee
korkeamman turvatasovaatimuksen
takia poikkeamaan
gsm:n sim-järjestelmästä.
Nyky-Tetrassa tilaajan iden-
Tetra- ja gsm-tekniikoiden vertailua
Toiminto Tetra GSM
Taajuuskaista minimi 25 kHz 200 kHz
Kaksisuuntaiset puhelut ● ●
Vuorosuuntaiset pikapuhelut ● (Vain PoC)
Puhelun muodostusaika Alle 0,5 s Jopa 3 s
Prioriteetit ja altapurkavat puhelut ● O
Ryhmäpuhelu ● Vain gsm-r tai PoC
Ilmateitse ohjelmoitavat puheryhmät ● O
Päivystystoiminnot Kehittyneet Gsm-r:ssä rajoitetut
Hätäkutsu ryhmälle tai päivystäjälle ● O
Yleislähetys ● Gsm-r
Autentikointi Sekä verkko että päätelaite Rajoitetusti
Käyttäjän tunnistus sim-kortilla O ●
Viranomaisille varattu salausalgoritmi ● O
Päästä-päähän salaus ● O standardissa
Kadonneen päätelaitteen väliaikainen poisto käytöstä ● Harvoin tarjottu
Tukiasema toimii ilman verkkoa ● O
Suorakanavatoiminta (dmo) ● O
112-puhelu yleiseen hätänumeroon ● ●
Puhelun jonotus ● Gsm-r
Statusviestit ● O
Tekstiviestit ● ●
Ip-pakettidata ● ●
Wap-tuki ● ●
Mms-tuki O ●
● = Kyllä O = Ei
Lähde: Nokia 2004
Kuva: Suomen erillisverkot
titeetti ohjelmoidaan suoraan
päätelaitteisiin niitä käyttöönotettaessa.
Ajatuksena on,
että puhelimen haltija on ennemmin
toimija kuin yksilö;
vastuu siirtyy päätelaitteen mukana
viestikapulan tavoin henkilöltä
toiselle esimerkiksi työvuoron
vaihtuessa.
Elintärkeät puhelut on saatava
perille vaikka verkko olisi ruuhkainen.
Gsm:ssä tämä ei yleensä
ole lainkaan mahdollista, niin
kuin itse kukin massatapahtumiin
osallistunut hyvin tietää.
Tetrassa on mahdollisuus puhe-
Eri pelastusorganisaatioiden
yhteistoiminta on helpompaa, kun
viestintäkalusto on yhtenevää.
”Tetra-puhelimen haltija on ennemmin toimija
kuin yksilö; vastuu siirtyy työvuoron vaihtuessa
päätelaitteen mukana viestikapulan tavoin.”
luiden priorisointiin, jonka äärimmäinen
ilmentymä on niin
sanotut altapurkavat puheenvuorot
ja puhelut. Nämä katkaisevat
käynnissä olevia vähemmän
tärkeitä yhteyksiä tieltään.
Gsm:ssäkin on tarjolla puhelimen
ja tukiaseman välinen liikenteen
salaus, jonka operaattori
voi halutessaan ottaa käyttöön.
Tetrassa puhelut salataan
päästä päähän, ja käytetyt salausmenetelmät
täyttävät viranomaisvaatimukset.
Salaukseen
voidaan käyttää aes- tai idea-algoritmeja.
Jos käyttäjä joutuu vaaratilanteeseen,
hän voi lähettää hätäkutsun
komentokeskukseen.
TETRA-VERKOT ■■■
Päivystäjä voi myös kuunnella
hänen puhelintaan koska hyvänsä
tilanteen kartoittamiseksi,
jos on aihetta epäillä ongelmia.
Jos puhelin katoaa tai se varastetaan,
se voidaan kytkeä tilapäisesti
pois toiminnasta.
Tetra vastaan gsm
Suomen Virve-verkkoa ryhdyttiin
rakentamaan jo vuonna
1998. Vaikka meillä lähdettiin
varhain liikkeelle, Tetra ei ole ollut
mitenkään itsestään selvä
valinta viranomaisverkkoihin.
Pääasiallisena kilpailijana
ovat tietysti kuluttajille ja yrityksille
suunnatut gsm- ja 3gteknologiat.
Vaikka näistä ei
löydykään sisäänrakennettuina
monia Tetran kilpailuvaltteja,
halvemmat laitehinnat, kevyemmät
puhelimet, parempi
akun kesto ja monipuolisemmat
toiminnot ovat vahvoja
myyntiargumentteja. Lisäksi
monia Tetran piirteitä, kuten
päästä päähän ulottuva salaus,
voidaan toteuttaa myös rakentamalla
muihin tekniikoihin
standardin ulkopuolisia lisätoimintoja.
Ennen Tetran tuloa markkinoille
kehitettiin gsm:stä erityisesti
rautatietoimialan käyttöön
gsm-r-versio. Se tarjoaa asci-nimellä
(advanced speech call
items) tunnetun osajoukon
Tetran toiminnallisuudesta, esimerkiksi
ryhmäkutsut ja puhelujen
läpimenon varmistamiseen
liittyviä menettelyjä. Se ei
kuitenkaan täytä viranomaisverkoille
asetettuja vaatimuksia
luotettavuuden ja turvallisuuden
osalta.
2000-luvun alkuvuosina
tehtiin monissa maissa selvityksiä
eri teknologioiden kustannuksista
viranomaisverkoissa.
Useimmiten lopputulos oli sama:
Tetran edut painavat vaakakupissa
enemmän kuin kaupallisempien
tekniikoiden näennäinen
edullisuus.
Esimerkiksi Gartner Groupin
Norjan valtiolle vuonna
2002 tekemän selvityksen mukaan
Tetran luotettavuuteen
pääseminen tulisi gsm:ää soveltamalla
todennäköisesti kalliimmaksi
ja lopputulos olisi
epävarmempi.
TK
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 75
76 Garmin Streetpilot c320
Magellan Roadmate 300
Mio 269 Digiwalker
Navman iCN 510 Premium Edition
PETTERI JÄRVINEN KUVAT: PETTERI
JÄRVINEN JA TAPIO SALMINEN
Navigaattoreita on myyty arvoautojen
lisävarusteina liki
kymmenen vuoden ajan.
Vasta nyt tekniikka on kehittynyt
niin paljon, että kartalla varustettu
navigaattori mahtuu
myös taskuun eikä enää maksa
kohtuuttomasti.
Meidän suomalaisten kannalta
tärkein uudistus on se, että
vihdoin myös kotomaan tiet
on saatu digitoitua laitteiden
muistiin. Tekniikan ansiosta tänä
kesänä huonoinkaan suunnistaja
ei enää pysty eksymään.
Opastus puheella
Valitsimme testiin neljä autokäyttöön
sopivaa laitetta, jotka
antavat puhuttuja ajo-ohjeita ja
kulkevat tarvittaessa helposti
vaikka taskussa. Yhtä lukuun ottamatta
testatut laitteet toimivat
myös akun varassa, joten niistä
on iloa käveltäessä turistina vieraassa
kaupungissa. Laite hyödyttää
myös pyöräilijää tai sienimetsässä
samoilevaa.
Navigointilaite peittoaa kirkkaasti
perinteisen puoliso- kartta
-yhdistelmän. Laite tietää sijainnin
muutaman metrin tarkkuudella,
joten se ei ole koskaan
eksyksissä. Korkeiden talojen
katveessa signaali saattaa kuitenkin
tilapäisesti kadota. Silloin
asiaa voi auttaa ulkoantennilla.
Ajo-ohjeet valittuun kohtee-
76 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005
s.78
s.78
seen näytetään joko nuolina
kartalla tai puhuttuna äänenä.
Ääniopasteet on nauhoitettu
oikeasta puheesta, joten ne
kuulostavat yllättävän hyviltä.
Testaamistamme laitteista
Garmin puhuu jopa suomea,
muissa on tyytyminen englannin
kieleen. Varsinkin lapsi-
pikakokeet
■ ■ ■
LABS
Navigaattori pitää tiellä
Vanhan sanonnan mukaan kartta pitää oikealla tiellä. Kartat ovat
kuitenkin saamassa kovan kilpailijan gps-navigaattorista,
joka paikantaa täsmälliset koordinaatit satelliittien
avulla ja näyttää sijainnin sähköisellä kartalla.
Mukana testissä:
• Garmin Streetpilot
c320
• Magellan Roadmate
300
• Mio 269 Digiwalker
• Navman iCN 510
Premium Edition
matkustajia puhuva auto huvittaa
suuresti.
Hotelliin tai ravintolaan
Toisin kuin ihminen, laite ei ikinä
väsy tai hermostu. Jos ajaja
jättää ohjeet huomiotta tai
kääntyy vahingossa väärään
suuntaan, navigaattori laskee
pikimmiten uuden reitin ja jatkaa
uusilla ajo-ohjeilla – aina
yhtä kärsivällisesti.
Suunnistuksen ohella navigaattoreissa
on hyödyllisiä lisätoimintoja.
Ne ennustavat perilletuloajan
ja näyttävät nopeuden
täsmälleen oikein, mikä paljastaa
auton nopeusmittarin virheen.
Kaikissa testilaitteissa oli
myös tietokanta nähtävyyksistä,
hotelleista, huoltoasemista ja
muista hyödyllisistä kohteista,
joiden luo laite opastaa napin
painalluksella. Ajaja voi pyytää
nopeinta tai lyhintä reittiä. Lisäksi
voidaan suosia tai välttää
moottoriteitä.
Ergonomia koetuksella
Autonavigaattorin tärkein ominaisuus
on helppokäyttöisyys.
Perinteinen tietokone olisi tien
päällä liian hidas ja kömpelö.
Garmin StreetPilot c320 Magellan RoadMate 300 Mio DigiWalker 269 Navman iCN 510
Hinta 770 € 948 € 695 € 765 €
Valmistaja Garmin Magellan Mio Technology Navman
http:// www.garmin.com www.magellangps.com/en www.mio-tech.be www.navman.com
Lisätietoja NavCor Oy Normark Suomi Oy TMV-Team Oy Arwidson Oy
Puhelin 019 33 201 014 820 711 0400 666900 09 88 711
http:// www.navsystems.fi www.normark.fi www.tmv.fi www.arwidson.fi
Perusversion sis. kartat Koko Eurooppa cd:llä,
kortilla Pohjoismaat
Pohjois+Itä-Eurooppa Länsi-Eurooppa koko Eurooppa
Lisäkartat (Eur.maat) Malli c330, jossa koko
Eurooppa valmiina 970 €
129 €
Puheopastuksen kieli suomi englanti englanti * tulossa suomi
Käyttöliittymän kieli suomi englanti englanti * suomi (esiversio)
Karttanäyttö 2D/3D 2D 2D/3D 2D/3D
Usb-liitäntä ● ● ● ●
Sisäinen akku ● O ● ●
Liitäntä ulk. antennille ● ● ● O
Kynäohjain O O ● ●
Kosketusnäyttö ● ● ● ●
Painikekäyttöliittymä O ● ● ●
Muisti SD-kortti SD-kortti + sisäinen kiintolevy SD/MMC-kortti + 2,5 Gt
sisäinen kiintolevy
SD/MMC-kortti
Muuta automaattinen yökytkentä asetukset kolmelle eri kuljettajalle mp3-soitin, kauko-ohjain kauko-ohjain (Premiumversiossa,
895 €)
*syksyllä suomeksi
● = Kyllä O = Ei
79 Symantec Live State Recovery 3.0
Canon HF-DC1
80 Zyxel Zywall P1
HP ep9012
Helppokäyttöisyyttä korostaakseen
valmistajat lupaavat, että
laite on käyttövalmis kaupasta
ostettaessa. Kartat on ladattu,
asetukset tehty ja jopa akut ladattu
valmiiksi. Ei muuta kuin
menoksi.
Autokäyttö ja laitteiden pieni
koko tuottaa suuria ergonomisia
haasteita. Pienehkö näyttö erottuu
huonosti päivänvalossa eikä
pienen kaiuttimen ääni kuulu
aina riittävän selkeästi.
Meluisessa ympäristössä on
hyötyä kuulokkeista. Ajaja saa
opastuksen suoraan korvaansa,
eikä nuorison musiikinkuuntelu
häiritse.
Kaikkia testattuja laitteita voi
ohjata sormella tökkimällä,
vaikka osoitteen kirjoittaminen
vaatiikin täsmällisyyttä. Kahdessa
laitteessa käytetty kynäohjain
pitää näytön siistinä, vaikka
sormet tahriintuisivatkin kesän
autolomalla jäätelöön.
Tuulilasin alle
Navigaattori sijoitetaan autossa
käytön ajaksi kojelaudalle tai
kiinnitetään imukupilla tuulilasiin.
Virta otetaan savukkeensytyttimestä.
Akkukäyttöisyydestä
on etua, mikäli matkapuhelimen
laturi on jo vallannut sytyt-
s.79
s.80
timen paikan itselleen.
Navmanin ja Mion
malleissa on langaton
kaukosäädin. Siitä on
hyötyä ainakin isossa
matkailuautossa, jossa tuulilasi
on kaukana kuljettajasta.
Navigaattori saadaan kiinni
tuulilasiin, jossa gps näkee signaalin
parhaiten.
Testilaitteissa panostus helppokäyttöisyyteen
näkyi siinä,
että kiinnostava tieto gps-satelliittien
näkyvyydestä ja signaalivoimakkuudesta
jätettiin yleensä
kertomatta.
Apua, kartta loppuu!
Testissä laitteet osoittivat hyödyllisyytensä.
Jokaisesta oli
suurta apua oikean osoitteen
löytämisessä. Eri laitteiden
käyttö rinnakkain osoitti joitakin
eroja reitityksessä, mutta
kaikki veivät kuitenkin perille.
Kartat sisältävät nykyään
myös tiedot katunumeroista,
joten parhaassa tapauksessa ne
opastavat ajajan suoraan halu-
Navigaattori löytyy nykyään jo tavallisten
perheautojenkin lisävarustelistalta.
Hinta on kuitenkin kova,
esimerkiksi Toyotan hinnastossa
laite maksaa 3400–4600 euroa.
Yhdysrakenteisessa navigaattorissa
on monia etuja. Näyttöruutu
on iso ja upotettu kiinteästi kojelautaan.
Navigaattorin ruudulta voi
ohjata radiota, ilmastointia ja muita
hienouksia. Lisäksi laite on yhteydessä
matkamittariin, joten se
pystyy seuraamaan liikkumista
myös gps-signaalin katketessa
esimerkiksi tunnelissa tai korkeiden
81 Steinberg Nuendo 3
Fuji Finepix F10
82 Samsung Syncmaster 920T
Nokia Wireless Keyboard SU-8W
tun talon eteen.
Yhtä lukuun ottamatta laitteet
osaavat näyttää perinteisen
kartan ohella myös näkymän
lintuperspektiivistä. Silloin ajosuunta
ja ympäristö on helppo
hahmottaa.
Mikään testatuista laitteista ei
ollut erehtymätön. Ne saattoivat
neuvoa kääntymään risteyksestä,
jota ei ollutkaan, tai rakennustöiden
vuoksi tilapäisesti
kiellettyyn ajosuuntaan. Viime
kädessä vastuu ajamisesta on
aina auton kuljettajalla.
Imukuppiteline
kiinnittää
navigaattorin
tuulilasiin. KuvassaNavmanin
teline, joka
onkin testinonnistunein.
Laite on
helppo irrottaa
telineestä
taskuun, kun
autosta poistutaan.
talojen välissä. Eikä kojelautaan
upotettua laitetta voi varastaa.
Eduista huolimatta navigaattorit
eivät ole kovin suosittuja edes
Yhdysvalloissa, missä niiden hinta
on parin tuhannen dollarin luokkaa
ja tieverkko paljon mutkikkaampi
kuin meillä. Jos auto
hankitaan vain kodin ja työpaikan
väliseen ajoon tutuilla teillä, ei navigaattorista
kannata maksaa.
Itsenäinen navigaattori on autovalmistajan
omaa mallia edullisempi
ja taskuun laitettuna se
opastaa perille sinnekin, mihin au-
s.81
Erillislaite vai autovalmistajan oma malli?
s.82
Magellanin ja Mion kartastot
ulottuivat vain Pirkanmaan tasolle.
Siitä pohjoiseen laitteet
näyttivät vain valkoista. Testin
aikana Garmin ja Navman navigoivat
ongelmitta myös Jyväskylässä.
Lisää kattavuutta
Kaikkiin laitteisiin luvataan päivityksenä
koko Suomen kattava
kartasto. Sen tarkkuus ei silti
välttämättä ole sama koko Suomessa,
joten itseä kiinnostavien
alueiden tarkkuus kannattaa
varmistaa myyjältä ennen laitteen
hankkimista.
Ennen navigaattori vaati cdaseman,
jonka levyltä karttatietoa
luettiin. Nyt aineisto mahtuu
yhdelle 512 megatavun muistikortille.
Vain Magellan käyttää
pientä sisäistä kiintolevyä.
tolla ei pääse. Lisäksi erillislaitteita
on helpompi päivittää. On tapauksia,
joissa autovalmistajan
omaan laitteeseen ei ole enää julkaistu
karttapäivityksiä tai lainkaan
Suomen karttoja. Ja jos auto
menee vaihtoon, tai käytetään
lomamatkalla vuokrattua autoa,
tuttu erillislaite palvelee silloinkin.
Erillislaitteen voi ottaa sisälle kotiin
reittipisteiden ohjelmointia tai
karttojen latausta varten. Turvallisuutta
parantaa se, että kojelaudan
päällä oleva pienikokoinen laite on
suoraan kuljettajan näkökentässä.
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 77
➜
pikakokeet
■ ■ ■
Garmin Streetpilot c320
Streetpilot täyttää parhaiten testin
vaatimuksen helppokäyttöisestä
autonavigaattorista. Karttanäyttö
on havainnollinen ja käyttöliittymä
toimintoineen ryhmän selkein.
Puheääni on erittäin selkeä,
ja kahden kaiuttimen ansiosta
myös riittävän voimakas.
Ainoana laitteena Streetpilot
opastaa selvällä suomella, ja
myös käyttöliittymä on suomeksi.
Näppäimistössä ei ole
lainkaan ääkkösiä, ne korvataan
a- ja o-kirjaimilla osoitetta syötettäessä.
Muotoilunsa ansiosta laitteen
voi sijoittaa kojelaudan
päälle jopa ilman telinettä. Toisaalta
paksu ja kulmikas laite on
hankala taskussa. Akkukesto on
erinomainen. Näyttö tarjoaa
juuri sopivasti informaatiota.
Streetpilotin opastus on
muita yksinkertaisempaa. Se
olettaa, että ajaja pysyy oikealla
reitillä kun ohje on kerran annettu.
Antenni on upotettu piirilevylle,
joten se hukkaa signaalin
kilpailijoita helpommin.
Näppäränä yksityiskohtana
Streetpilot siirtyy automaattisesti
yönäyttöön auringon laskettua.
Käyttöliittymässä on muutama
kömpelö yksityiskohta, kuten
tarve kertoa maa aina osoitteen
yhteydessä. Osoite kysytään
jenkkityyliin talon numero ensin.
Kartta on kuitenkin laaja ja
sisältää myös Oulun ja Rovaniemen
kaupungit.
■ Garmin Streetpilot c320
Hinta: 770 €
Lisätietoja: Navcor, (019) 332 01,
www.navcor.fi
Valmistaja: Garmin, www.garmin.com
Lyhyesti: Näppärä ja kompakti laite, jossa
selkeät valikot ja toiminnot. Antaa ajoohjeet
selvällä suomella, joskin ohjeet
ovat muita ylimalkaisemmat. Sisäinen antenni
hukkaa kuitenkin signaalin helposti
kaupunkialueella.
78 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005
Magellan Roadmate
300
Magellan Roadmate 300:n kohdetietokanta
on testin laajin ja sisältää
ainoana esimerkiksi hotellien
puhelinnumerot. Niistä
matkaaja voi jo tien päällä tarkistaa,
onko huoneita vapaina.
Roadmaten näyttö on kooltaan
ja kirkkaudeltaan vertailun
paras. Karttanäyttö on perinteinen
2D-toteutus ja jokseenkin
askeettinen, mutta ajaa asiansa.
Näytöllä on juuri sopivasti tietoa
selkeässä muodossa. Havainnollisuutta
lisäävät opasteisiin
liittyvät äänimerkit.
Ison näytön kääntöpuolena
on muita isompi koko. Akkujen
puute estää käyttämästä laitetta
muualla kuin autossa, mutta
kotona tapahtuvaa reittisuunnittelua
varten on oma verkkomuuntaja.
Käyttöliittymä koostuu 8suuntaisesta
ohjaimesta ja seitsemästä
painikkeesta. Tuntuma
on epämääräinen, ja laitteessa on
epäkäytännöllisiä ratkaisuja. Vasempaan
reunaan sijoitettu virtakytkin
on huonossa paikassa ja
sitä tulee painettua vahingossa.
Savukkeensytyttimeen menevä
johto on liian lyhyt ja autoteline
kömpelö. Sisäinen kiintolevy pitää
ajoittain häiritsevää ääntä.
Testiin saatu laite edusti vielä
esisarjaa, ja siksi sen kartta
loppui Pirkanmaan pohjoisreunalle.
Myyntilaitteisiin on
luvassa Etelä-Pohjanmaa, Keski-
Suomi ja Etelä-Karjala. Vuoden
lopussa valmistuu myös koko
Suomen kartasto.
■ Magellan Roadmate
300
Hinta: 948 €
Lisätietoja: Normark Suomi,
(014) 820 711, www.normark.fi
Valmistaja: Thales Navigation,
www.thalesnavigation.com
Lyhyesti: Isokokoinen laite, jossa vertailun
paras näyttö ja laaja kohdetietokanta.
Antaa hyvät ja selkeät ajo-ohjeet. Ei toimi
akuilla. Esiversiossa kartta kattaa vain
eteläisimmän Suomen.
Mio 269 Digiwalker
Nimensä mukaisesti Mio Digiwalker
on tarkoitettu muuhunkin
kuin autolla liikkumiseen.
Luonnossa retkeilevää ilahduttaa
yhdysrakenteinen mp3-soitin.
Digiwalker rakentuu Windowsia
käyttävän pda-laitteen
varaan. Vaikka pda-ominaisuudet
on pyritty piilottamaan,
Windowsin valintaikkunoista ei
voi erehtyä. Myös käyttöliittymä
on liian tietokonemainen matkakäyttöön.
Tietokonejuurista kertoo
myös muita hitaampi käynnistyminen
ja akun lyhyt kestoikä.
Ensimmäinen varoitus saadaan
jo 1,5 tunnin ajon jälkeen. Siitä
piittaamatta laite kestää nelisen
tuntia käyttöä. Testijakson aikana
laite meni myös kahdesti
täysin jumiin.
Digiwalkerin näyttö on tietokonemaisesti
täynnä yksityiskohtaista
dataa ja toimintoja.
Auto- ja kenttäkäytössä yhdistelmä
toimii huonosti. Asiaa
pahentaa vielä pahasti heijasteleva
ja riittämättömästi valaistu
näyttö. Ajo-opastus on kuitenkin
hyvää tasoa. Kartta näyttää
automaattisesti myös lähiseudun
nähtävyydet, huoltoasemat
ja muut kiinnostavat kohteet.
Äänenlaatu on pienen kaiuttimen
vuoksi vaatimaton.
Testissä olleen esiversion
Skandinaavia-niminen kartta
sisältää Suomesta vain eteläiset
alueet.
■ Mio 269 Digiwalker
Hinta: 695 €
Lisätietoja: TMV-team, (06) 8311 200,
www.tmv.fi
Valmistaja: Mio Technology,
www.mio-tech.be
Lyhyesti: Monipuolinen navigaattori, joka
on tarkoitettu myös polkupyörä- ja retkeilykäyttöön.
Himmeä ja kiiltelevä näyttö
vaikeuttaa kuitenkin lukemista. Tietokonemainen
käyttöliittymä on hankala tien
päällä.
Navman iCN 510
Premium Edition
Navman on testiryhmän pienikokoisin
laite. Gps-antenni taittuu
laitteen alle, jolloin se kulkee
helposti vaikka rintataskussa.
Laitteessa on kynäohjaus, mikä
onkin tarpeen, sillä kirjainpainikkeet
eivät tahdo osua sormien
alle. Nelisuuntaohjain on
liian herkkä.
Näytön pinta kiiltää ikävästi,
mikä vaikeuttaa käyttöä kirkkaassa
valossa. Hämärässä näyttö
toimii mainiosti. Pienen kaiuttimen
ääni on hiljainen.
Käytössä Navman osoittautui
kartaltaan ja reititykseltään parhaaksi,
joskaan kartta ei vielä kata
pohjoista Suomea. Myös ajoohjeet
olivat erinomaiset. Reititystä
voi myös säätää muita tarkemmin
liukusäätimillä. Karttanäytöllä
on turhan paljon tavaraa,
mikä vaikeuttaa kokonaiskuvan
saamista varsinkin lintuperspektiiviä
käytettäessä.
Ajon aikana näyttöön saa ajosuunnan,
nopeuden, etäisyyden,
arvioidun saapumisajan ja muuta
hyödyllistä tietoa. Myös gpstietojen
näyttö on vertailun laajin.
Navmanin heikkouksia on
olematon tietokanta. Esimerkiksi
hotelleja on koko Suomesta
vain 19, ja ravintolahaku
näyttää nollaa. Niin ikään talojen
numerointi on toteutettu
vain joillakin teillä.
Näitä ongelmia on luvattu
parantaa seuraavalla ohjelmistopäivityksellä.
Samassa yhteydessä
tulee tarjolle myös suomenkielinen
puheopastus.
■ Navman iCN 510
Premium Edition
Hinta: 895 €
Lisätietoja: Arwidson, (09) 887 11,
www.arwidson.fi
Valmistaja: Navman, www.navman.com
Lyhyesti: Näppärän kokoinen laite, joka
kulkee vaikka taskussa. Nykyversiossa
suppea kohdetietokanta ja monista kaduista
puuttuvat talonumerot vähentävät
käyttökelpoisuutta.
pikakokeet
■ ■ ■
SYMANTEC LIVE STATE RECOVERY 3.0
Nauhatonta varmistusta
Live State Recovery -tuoteperhe
tuo pc-koneiden
kloonamisesta tutun levykuva-
eli image-tekniikan uudelle
alueelle tiedon varmistamiseen.
Ensi kuulemalta ajatus voi vaikuttaa
epäkäytännölliseltä, mutta
muutamilla innovaatioilla on
päästy useimpien sudenkuoppien
ohi.
Tuote on perua Symantecin
ostaman Powerquestin V2i Protector
-ohjelmasta. Tietokoneen
kiintolevystä otetaan levykuva,
johon tallentuu suoraan koko
levyn sisältö. Aikaa tähän kuluu
yleensä reilusti vähemmän kuin
nauhalle varmistettaessa.
Suurin hyöty syntyy jatkuvassa
käytössä, sillä varmistusohjelma
tallentaa yleensä vain
levykuvan muuttuneet tiedot.
Varmistus onnistuu hitaassakin
Pikkuisten kompaktikameroiden
oma yhdysrakenteinen
salama on sekä valon
määrän että laadun puolesta
usein sangen onneton. Pienestä
pistemäisestä valonlähteestä
suoraan kasvoihin kohdistuva
valo ei myöskään ole omiaan
mairittelemaan kenenkään kasvonpiirteitä.
Isommissa kameroissa on
useimmiten lisävarusteluisti, johon
voidaan kiinnittää erillinen
lisäsalama tuomaan enemmän
ja paremmin suunnattua valoa.
Pikkukameroista tällainen kuitenkin
puuttuu.
Canon pyrkii helpottamaan
omien pikkukameroidensa käyttäjien
elämää näppärällä lisäsalamalla.
HF-DC1 on kohtalaisen
pienikokoinen salamalaite, joka
yhdistetään kameraan kiinnityskiskon
avulla. Alumiinikisko
kiinnitetään kameran pohjan
jalustakierteeseen mukana tulevalla
ruuvilla, ja toisella ruuvilla
koneessa yleensä muutamissa
minuuteissa. Levylle tapahtuvassa
varmistuksessa ilmeinen
etu on myös se, että operaation
saa täysin automaattiseksi.
Palautus helppoa
Perinteisiä image-ohjelmia, kuten
Symantecin omaa Ghostia,
on voinut periaatteessa käyttää
aikaisemminkin varmistamiseen.
Käytännössä harva on tähän kuitenkaan
ryhtynyt. Palautuksista
kun suurin osa liittyy yksittäisiin
tiedostoihin, jotka käyttäjä on
erehdyksessä tuhonnut. Kokonaisen
levyosion palauttaminen
aiheuttaisi tällaisessa tapauksessa
enemmän riesaa kuin hyötyä.
Live State Recoveryn kenties
fiksuin osa onkin Backup Image
Browser -ohjelma, jolla voi
katsella levykuvien sisältöä ja
CANON HF-DC1
Näppärä lisävälkky
kiinnitetään salama kiskon
toiseen päähän.
Lisäsalaman ohjeluku on
18 (metreille, ISO 100), eli
siinä on tehoa miltei tuplasti
taskukameroiden omiin salamalaitteisiin
verrattuna.
Virtansa salama saa yhdestä
kuuden voltin litiumparistosta.
Orjana, vaan ei orpona
Kameran ja salaman välillä ei
ole tavanomaista elektronista
kontaktia, vaan lisäsalama
toimii orjasalamana. Toisin sanoen
kameran oman salaman
välähtäminen laukaisee myös
lisäsalaman. Tämän ansiosta lisäsalama
voidaan sijoittaa myös
täysin irti kamerasta ja suunnata
kohteeseen aivan toisesta
kulmasta. Ratkaisu lisää olennaisesti
salaman käytettävyyttä.
Kameraan kiinnitettynä lisäsalama
tarjoaa paljon perussalamaa
paremman valotehon.
Symantec on tehnyt perinteisestä levykuvatekniikasta varmistukseen soveltuvan
version, joka kilpailee nauhavarmistuksen kanssa.
palautella tiedostoja vaikka yksi
kerrallaan. Toinen vaihtoehto
on purkaa levykuva suoraan
omaksi osiokseen kiintolevylle,
josta tarpeellisia tiedostoja on
helppo noukkia talteen.
Yritysverkkoon tarjotaan
Advanced Server -versiota, jolla
voi hoitaa koko verkon palvelimien
ja työasemien päivitykset
keskitetysti. Työasemien agenttiohjelman
voi etäasentaa hallintaohjelmasta.
Tietokantojen
tapaisten hankalasti varmistettavien
sovellusten yhteydessä
joudutaan käyttämään Micro-
Canonin HF-DC1-lisäsalama
kiinnitetään kiskon avulla kameraan.
Kuvassa isäntälaitteena on
Powershot A510.
Myös valon suunta on kuvattavan
kohteen kannalta edullisempi.
Salama voidaan myös kiinnittää
kiskoon pienen kuulanivelen
avulla. Tämä ratkaisu sallii
lisäsalaman suuntaamisen kohteeseen
epäsuorasti, esimerkiksi
seinän tai katon kautta. Viitseliäs
harrastaja saa yhden tai kahden
tällaisen lisäsalaman avulla
paljon lisää mahdollisuuksia
valaistuksen järjestämiseen.
Vaikka HF-DC1 on valmistet-
softin Volume Shadow Copy
-tekniikkaa, jolloin sovelluksista
saadaan talteen eheä versio.
SAMULI KOTILAINEN
■ Symantec Live State
Recovery 3.0
Hinta: noin 1350 € (Advanced Server),
1000 € (Standard Server),
100 € (Desktop)
Lisätietoja: Symantec Finland,
010 2177 000, www.symantec.fi
Valmistaja: Symantec,
www.symantec.com
Lyhyesti: Levykuviin perustuva helppokäyttöinen
varmistusohjelmisto, jonka
etuihin kuuluu varmistuksen nopeus.
tu Canon-kameroita ajatellen, ei
ole teoriassa mitään estettä sille,
etteikö sitä voisi käyttää myös
useimpien muiden valmistajien
kameroiden kanssa.
JUKKA TIKKANEN
■ Canon HF-DC1
Hinta: 106 €
Lisätietoja: Canon, 010 54420,
www.canon.fi
Valmistaja: Canon,
www.canon-europe.com
Lyhyesti: Kätevä ja pienikokoinen johdoton
lisäsalama pikkukameroiden salamatehon
ja -ominaisuuksien parantamiseen.
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 79
pikakokeet
■ ■ ■
ZYXEL ZYWALL P1
Palomuuri povitaskuun
Zyxelin yhdistetyn Zywall P1
-palomuurin ja vpn-laitteen
tarkoitus on helpottaa pääsyä
yrityksen järjestelmiin ja parantaa
tietoturvaa matkakäytössä.
Vaikka saman asian voisi periaatteessa
hoitaa kannettavaan
tietokoneeseen asennettavilla
palomuuri- ja vpn-ohjelmilla,
rautaratkaisun etuna on käytön
varmuus ja luotettavuus. Laite
säädetään valmiiksi kerran, ja
sen jälkeen matkamikron yhteyksien
pitäisi toimia varmasti
mistä päin maailmaa hyvänsä.
Käyttäjän kannettavan tietokoneen
nettiselaimeen pitää
asettaa linkki matkapalomuurin
web-käyttöliittymään. Salatun
vpn-yhteyden yrityksen omaan
verkkoon saa auki käyttäjätunnuksella
ja salasanalla.
Varsinaisia asetuksia halli-
80 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005
taan erillisellä salasanalla suojatulla
sivulla. Näin ylläpitäjä
voi olla varma, etteivät käyttäjät
vahingossa itse sotke asetuksia.
Hallintaliittymä on selkeä ja toimiva,
ja asetusten säätäminen
on melko mutkatonta.
Isot ominaisuudet
pienissä kuorissa
Valmistajan mukaan laite on
tekniikaltaan täsmälleen sama
kuin Zyxelin normaalikokoiset
peruspalomuurit. Tämä näkyy
myös suorituskyvyssä. Salatun
vpn-liikenteen läpäisyksi luvataan
30 megabittiä sekunnissa,
mikä on moninkertaisesti enemmän
kuin matkakäytössä yleensä
tarvitaan. Palomuurin läpäisy on
80 megabittiä sekunnissa.
Yhdistetty ratkaisu näkyy siinä,
ettei laitteen koko ole aivan
HP EP9012
Kotiteatteri yhdessä
paketissa
HP:n uusi ep9000-projektorisarja
perustuu varsin
rohkeaan ideaan, sillä siinä on
yhdistetty yksiin kuoriin projektori,
dvd-soitin ja myös tukeva
äänentoisto. Peruskaiuttimet
on rakennettu projektorin takaosaan,
ja bassokaiuttimelle
on löytynyt sopiva kotelo jalustasta.
Kokonaisuus toimii hyvin.
Testaamallamme ep9012-yhdistelmäprojektorilla
olohuoneesta
saa kertaheitolla kotiteatterin,
eikä johdotuksista tarvitse
muistaa kuin virtajohto. Äänentoisto
on lähtökohtaan nähden
hämmästyttävän hyvä, ja jopa
bassotoisto on laadukas. Kaiken
lisäksi ääni tuntuu kuuluvan
laitteen sijasta valkokankaalta
melkeinpä riippumatta siitä,
missä katsoja istuu.
Vaikka kyseessä on yhdistelmälaite,
mukana on onneksi
erinomainen valikoima liitän-
töjä ulkomaailmaan. Kuvaa saa
välitettyä projektorille komponentti-,
komposiitti-, dvi- ja svideo-liitännän
avulla. Jos laitteen
omat kaiuttimet eivät riitä,
ääntä saa ulos myös digitaalisen
5.1- tai analogisen stereoliitännän
kautta. Lisäksi laitteessa on
liitännät kuulokkeille ja äänen
sisääntulolle.
Futuristista muotoilulinjaa
jatkava kaukosäädin on toimiva,
ja asetusten säätäminen valikkojen
avulla onnistuu kohtuullisella
vaivalla.
Kompromisseilta ei vältytä
Yhdistelmärakenne on kätevä,
mutta laitteessa on muuten jouduttu
tekemään kompromisseja.
Projektori on luonnollisesti
suurikokoinen, kun saman kuoren
sisälle täytyy mahtua myös
soitin ja äänentoistojärjestelmä.
Painoakin kertyy kymmenen
kilogrammaa.
niin pieni, kuin mihin
nykytekniikalla päästäisiin.
Onneksi painoa ei ole enempää
kuin 130 grammaa. Matkakäytössä
laitetta voi kuljettaa tyylikkäissä
nahkakansissa.
Palomuuri voi ottaa virran
joko omasta virtalähteestään
tai tietokoneen usb-liitännästä.
Pieni riskitekijä on tosin se, että
molemmat eivät saa olla yhtä
aikaa kytkettyinä. Laite ei myöskään
tue langattomia wlan-verkkoja.
Molemmat puutteet korjattaneen
tulevissa laiteversioissa.
Zywall P1:n hinta on korkeahko,
mutta yritys voi hankkia vaikka-
Kokoa on jonkin verran saatu
häivyt