Maaseutuohjelma (pdf) - Kouvola
Maaseutuohjelma (pdf) - Kouvola
Maaseutuohjelma (pdf) - Kouvola
Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!
Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.
<strong>Kouvola</strong>n<br />
<strong>Maaseutuohjelma</strong><br />
2012-2015
Sisällysluettelo<br />
1. Lähtökohdat ............................................................................................................................................... 3<br />
2. Valtakunnallinen ja EU – maaseutupolitiikka ............................................................................................ 4<br />
2.1 Euroopan Unionin maaseutupolitiikka .............................................................................................. 4<br />
2.2 Suomen maaseutupolitiikka .............................................................................................................. 4<br />
2.3 Alueellinen maaseutupolitiikka ......................................................................................................... 5<br />
2.4 Maaseudun toimijat .......................................................................................................................... 6<br />
3. <strong>Kouvola</strong>n maaseutu v. 2011 ...................................................................................................................... 7<br />
3.1 Kaupunki ja maaseutu ....................................................................................................................... 7<br />
3.2 Väestö, työpaikat ja yritykset ............................................................................................................ 8<br />
3.3 Alkutuotanto ...................................................................................................................................... 9<br />
3.4 Asuminen ja rakentaminen ............................................................................................................. 10<br />
3.5 Palvelut ............................................................................................................................................ 11<br />
3.5.1 Julkiset palvelut ....................................................................................................................... 11<br />
3.5.2 Yksityiset palvelut .................................................................................................................... 11<br />
3.6 Maaseudun asukkaiden osallistuminen .......................................................................................... 13<br />
3.7 Kylätoiminta ..................................................................................................................................... 13<br />
4. Maaseutu muutoksessa ........................................................................................................................... 14<br />
4.1 Maaseudun toimintaympäristön muutokset .................................................................................. 14<br />
4.2 <strong>Kouvola</strong>n kaupungin alueen rakennemuutos .................................................................................. 14<br />
5. Kaupungin strategiat ja ohjelmat ............................................................................................................ 15<br />
5.1 Kaupunkistrategia ............................................................................................................................ 15<br />
5.2 Elinkeinostrategia ............................................................................................................................ 15<br />
5.3 Muut ohjelmat ................................................................................................................................. 15<br />
6. Maaseudun kehittämistavoitteet ............................................................................................................ 16<br />
6.1 SWOT ‐tarkastelua ........................................................................................................................... 16<br />
6.2 Kaupunkistrategiaa toteuttava maaseutualueen visio 2020 ........................................................... 17<br />
6.3 <strong>Maaseutuohjelma</strong>n linjaukset ja toimenpiteet ............................................................................... 17<br />
6.3.1 Maankäyttö ja asuminen ......................................................................................................... 17<br />
6.3.2 Maaseudun infrastruktuuri ...................................................................................................... 18<br />
6.3.3 Kaupungin palvelut .................................................................................................................. 18<br />
6.3.4 Maaseudun kehittäminen ........................................................................................................ 18<br />
6.4.5. Asukkaiden osallistuminen ja osallisuus .................................................................................. 19<br />
7. <strong>Maaseutuohjelma</strong>n toteuttaminen, seuranta ja päivittäminen .............................................................. 19<br />
LÄHDELUETTELO ............................................................................................................................................ 20<br />
2
1. Lähtökohdat<br />
<strong>Kouvola</strong>n kaupunki perustettiin 1.1.2009 yhdistämällä kuusi kuntaa. Niistä kaksi oli valtaosin<br />
kaavoitettuja kaupunkialueita (<strong>Kouvola</strong> ja Kuusankoski), kolme maaseutukuntaa (Valkeala,<br />
Elimäki ja Jaala)sekä yksi liitoskunta aikaisemmilta vuosilta, Anjalankoski, joka oli laaja<br />
kaupunki sisältäen niin maaseutua kuin kaupunkitaajamiakin. Muodostunut <strong>Kouvola</strong> on<br />
pinta-alaltaan suuri maaseutukaupunki. Se muodostuu lukuisista taajamista ja laajoista<br />
maaseutualueista. Teollisuustaajamat ovat sijoittuneet Kymijoen varteen nauhamaisesti.<br />
Kaupungin keskuksena voidaan pitää ns. vanhan <strong>Kouvola</strong>n aluetta. Kaikki taajamat ovat<br />
pienehköjä ja maaseutu näin ollen on jokaisen kaupunkilaisen ulottuvilla.<br />
31.8.2009 jätettiin valtuustoaloite, jossa ehdotettiin haja-asutusalueiden ja maaseututaajamien<br />
kehittämisohjelman laatimista. Tavoitteena oli maaseudun yritysten ja maaseudun<br />
osaamisalueiden mukaisen yritystoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen. Aloitteen<br />
lähtökohta oli edetä reunoilta keskustaan. Maaseutu pitää nähdä kaupunkikeskuksien<br />
elinvoiman lähteenä ja sen mukaisesti vahvistaa maaseutua jotta se pysyy jatkuvasti<br />
tuottavana. Aloitteen mukaan ohjelman laadinnassa ja toteuttamisessa tulee kaikkien<br />
kaupungin toimialojen olla mukana.<br />
Elinkeinotoimi ml. maaseutupalvelut laati ohjelman. Maaseutulautakunta on toiminut<br />
ohjelmatyön epävirallisena ohjausryhmänä. Työ aloitettiin keräämällä tutkimustietoa ja<br />
asukkaiden näkemyksiä. Helsingin yliopiston Ruralia -instituutti on tehnyt osittain kansallisen<br />
kilpailukyky- ja koheesio-ohjelman(KOKO –ohjelma) rahoituksella <strong>Kouvola</strong>n maaseutua<br />
koskevia tutkimuksia ja selvityksiä, joiden tuloksia on nyt saatu käyttöön. Tutkimuksissa on<br />
kartoitettu mm. palvelujen käyttöä ja kansalaisosallistumista. Kaupungin hyvinvointipalvelut<br />
on tehnyt laajoja palveluverkkoselvityksiä, joiden aineistoa on voitu hyödyntää tässä työssä.<br />
Samoin on käytetty hyväksi strategia- ja ohjelmatyötä, jota on tehty usealla toimialalla, mm.<br />
kaupunkistrategia ja elinkeinostrategia. Maaseutupalvelut ja toimintaryhmät Sepra ry ja<br />
Pohjois-Kymen Kasvu ry, Kymenlaakson Kylät ry sekä Ruralia -instituutti ovat tehneet<br />
kyläkierroksia vuosina 2010 ja 2011. Asukkaat ovat voineet kyläilloissa esittää näkemyksiä ja<br />
aloitteita ohjelmaan. Työssä on myös hyödynnetty kylien suunnitelmia siten että niissä<br />
esiintyvät tarpeet ja näkökohdat on huomioitu kokonaisuutena. Kyläsuunnitelmia käytetään<br />
yksityiskohtaisemmin hyväksi kun valmistellaan ohjelman täytäntöönpanoon liittyviä<br />
hankkeita ja toimenpiteitä.<br />
Ohjelmassa esitetään maaseutupoliittiset linjaukset ja sen luonne on olla mm. suunnittelua,<br />
päätöksentekoa ja kehittämishankkeiden valmistelua ohjaava asiakirja. Tämän ohjelman<br />
sisällön ja tavoitteiden mukaisesti on perustelua esittää, että jatkossakin <strong>Kouvola</strong>n kaupungilla<br />
on organisaatiossaan riittävästi resursoitu yksikkö (maaseutuyksikkö), jolla on vastuu<br />
maaseudun asioiden (mm. vesihuolto ja kylien elinvoimaisuus) jatkuvasta kehittämisestä ja<br />
ymmärrys maaseudun palvelutarpeista. Maaseutupolitiikan periaatelinjaukset koskevat kaikkia<br />
kaupungin toimialoja. Päätösten vaikuttavuuden arvioinnissa maaseutuohjelma on hyvä<br />
työkalu.<br />
3
2. Valtakunnallinen ja EU – maaseutupolitiikka<br />
2.1 Euroopan Unionin maaseutupolitiikka<br />
EU tukee maaseudun kehittämistä pääasiassa maatalous- ja maaseutupolitiikan sekä alue- ja<br />
rakennepolitiikan kautta. Suomessa on strategiaksi valittu kaudella 2007 – 2013:<br />
‐ elinvoimaisen ja toimivan maaseudun säilyttäminen<br />
‐ ympäristön tilan parantaminen ja<br />
‐ uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö<br />
Maaseudun kehittämistä EU -varoin (maaseuturahastosta, EMR) ohjataan valtakunnallisesti<br />
Manner-Suomen maaseutuohjelmalla, jossa on neljä toimintalinjaa, joissa ovat mm. seuraavat<br />
toimenpiteet:<br />
1) nuorten viljelijöiden tuki, maatalouden investoinnit, puu- ja bioenergia-alan<br />
kehittäminen, maa- ja metsätaloustuottajien koulutus<br />
2) epäsuotuisien alueiden tuet (maataloustuet), NATURA -tuet, maatalouden ympäristötuet<br />
3) maaseutuelinkeinojen monipuolistaminen, tuki tiloille ja maaseudun mikroyrittäjille,<br />
maaseutumatkailu, maaseudun palveluiden ja kylien kehittäminen<br />
4) Leader-ryhmien toiminta<br />
Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikka on myös Suomessa taloudellisesti merkittävää.<br />
Suomessa toteutetaan tällä kaudella viittä alueellista EAKR – ohjelmaa. EAKR-ohjelmilla<br />
suunnataan Euroopan aluekehitysrahaston rahoitus. <strong>Kouvola</strong> kuuluu Etelä-Suomen<br />
alueohjelman piiriin. Suomen tavoitteena on vahvistaa kansallista ja alueellista kilpailukykyä,<br />
työllisyyttä ja hyvinvointia. Euroopan sosiaalirahaston rahoituksessa toteutetaan Manner-<br />
Suomen ESR-ohjelmaa.<br />
Euroopan Komissio on edellyttänyt että kaikki rahastot osallistuvat maaseudun kehittämiseen.<br />
Aikaisemmalla ohjelmakaudella Suomen toteutuksessa oli puutteita maaseudun<br />
huomioimisessa, josta komissio huomautti Suomea. Tälläkin ohjelmakaudella maaseudun<br />
huomioiminen erikseen ohjelmissa on vähäistä.<br />
Tulevan, v. 2014 alkavan ohjelmakauden rahoitusta valmistellaan parhaillaan. Tietoa<br />
rahoituksen määrästä ja toteutuksen suuntaviivoista ei ole käytettävissä.<br />
2.2 Suomen maaseutupolitiikka<br />
Suomen maaseutupolitiikan toimintamuodoiksi on valtakunnallinen maaseudun<br />
yhteistyöryhmä (YTR) esittänyt suppean ja laajan maaseutupolitiikan. Suppeaa<br />
maaseutupolitiikkaa ovat mm. EU:n osarahoittamat ohjelmat, KOKO- ohjelma, kylätoiminta ja<br />
maakunnallisten ohjelmien maaseutuosiot. Eli yhteiskunnalliset välineet, joiden varsinaisena<br />
tarkoituksena on maaseudun kehittäminen. Laajaa maaseutupolitiikkaa on toimintatapa, jossa<br />
eri hallinnon alat ja sidosryhmät suuntaavat yhdessä politiikkaa siten että maaseutu ja siellä<br />
olevat ihmiset otetaan huomioon kokonaisuutena.<br />
Suomessa laajaa maaseutupolitiikkaa ohjaa maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR), joka on<br />
julkaissut koko EU-ohjelmakauden kattavan Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman. YTR<br />
4
toimii työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) koordinoimana yhteistyöelimenä. Ryhmään kuuluu<br />
ministeriöiden, oppilaitosten, rahoittajien, tutkimuslaitosten, etujärjestöjen,<br />
työmarkkinaosapuolten, yrittäjien ja kolmannen sektorin edustajia. Ohjelman visio vuoteen<br />
2020 on seuraava:<br />
”Maaseutu on monimuotoinen ja arvostettu osa suomalaista yhteiskuntaa. Tilaa, väljää<br />
asutusta ja paikallisia ratkaisuja hyödynnetään hyvinvoinnin lähteenä ja kestävän kehityksen<br />
perustana. Yhteiskunta turvaa maaseudulla asumisen ja toimimisen perusrakenteet sekä<br />
kannustaa ja tukee ihmisten omatoimista kehittämistyötä. Maaseudun ihmiset, yhteisöt ja<br />
yritykset voivat hyvin ja yhteisöllisyys, ympäristön tila ja kilpailukyky ovat parantuneet<br />
hyödyttäen samalla koko yhteiskuntaa. Toimijoiden kansainväliset yhteydet ovat olennaisesti<br />
lisääntyneet.”<br />
YTR:n ohjelmaa toteutetaan verkostomaisesti siten että kaikki hallinnonalat ja sidosryhmät<br />
osallistuvat tavoitteiden toteuttamiseen.<br />
2.3 Alueellinen maaseutupolitiikka<br />
<strong>Kouvola</strong> kuuluu Kaakkois-Suomen elinkeino- ja työvoimakeskuksen (ELY) alueeseen. ELYkeskus<br />
jakaa sektorikohtaista tukea rakennerahastoista. Rakennerahastotukia jakaa myös<br />
Kymenlaakson liitto. Lisäksi se hallinnoi kansallista KOKO -ohjelmaa Kymenlaaksossa.<br />
Varsinaisia maatalouden tukia käsittelee kunnallinen viranomainen, <strong>Kouvola</strong>n kaupunki.<br />
Kaakkois-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 – 2013 on väline EMOTR:in rahan<br />
jakamiseksi. Lisäksi on laadittu useita teemaryhmien ohjelmia ja ns. toimintaryhmien<br />
ohjelmat. Toimintaryhmät <strong>Kouvola</strong>ssa ovat Pohjois-Kymen Kasvu ry ja Sepra ry. Sepra toimii<br />
entisen Anjalankosken alueella, muu <strong>Kouvola</strong> kuuluu Kasvun alueeseen. Toimintaryhmät<br />
työskentelevät suoraan kylien asukkaiden, yhdistysten ja yrittäjien kanssa. Toimintaryhmät<br />
välittävät rahoitusta yhdistyksille ja pienyrityksille. Toimintaryhmien merkitys<br />
pienyritystoiminnan rahoittajana on kasvanut tällä ohjelmakaudella (2007 – 2013). V. 2014<br />
alkavalla ohjelmakaudella Leader -toimintaa suunnitellaan ulotettavaksi myös<br />
kaupunkialueille. Toimintaryhmien rahoitus tulee kunnista ja maaseutuohjelmasta.<br />
Kuntarahoitus on edellytys ulkopuolisen rahan saamiseksi. <strong>Kouvola</strong>n osuus<br />
toimintaryhmärahoituksesta on n. 150 000 euroa vuodessa.<br />
5
2.4 Maaseudun toimijat<br />
Paikallisesti EU-rahoituksen avulla toteutettava maaseudun kehittäminen koetaan tärkeäksi.<br />
<strong>Kouvola</strong>n kaupungin elinkeinotoimi ja kehittämisyhtiö <strong>Kouvola</strong> Innovation toteuttavat pääosin<br />
EU -rahoitteisia hankkeita, joista suurimmassa osassa vaikutusalueena on myös maaseutu.<br />
Toimintaryhmien avulla toteutetaan kylä- ja muiden yhdistysten hankkeita. Lisäksi kylien<br />
käytössä on pienimuotoiseen toimintaan säätiöiden (mm. JEV-säätiö ja Jaalan kotiseutusäätiö)<br />
rahoitus sekä kaupungin tuki ns. haasteellisille alueille.<br />
<strong>Kouvola</strong>n kaupungin organisaatiossa on erillinen maaseutuyksikkö, jonka tehtävänä on:<br />
‐ jakaa maataloustuet<br />
‐ käsitellä yksityistie- ja vesihuoltoavustukset sekä hoitaa yksityistieasiat<br />
‐ huolehtia maaseudun asukkaiden osallistumisesta ja avustaa toimintaa<br />
‐ huolehtia omalta osaltaan maaseudun ns. ruohonjuuritason kehittämisestä<br />
‐ pitää yllä maaseudun toimijoiden yhteistyöverkostoja<br />
‐ tuottaa maatalouslomituksen palvelut<br />
Kaupunki on tärkein organisaatio myös laajan maaseutupolitiikan toteuttajana. Kaikki<br />
hallinnonalat toimivat maaseudulla ja niiden päätökset vaikuttavat ratkaisevasti siihen,<br />
millaiset julkiset palvelut asukas saa. Eniten keskustelua aiheuttanut poliittinen linjaus on<br />
<strong>Kouvola</strong>n kaupungin alkuvuosina ollut palveluverkkoratkaisu. Palveluverkon karsimista<br />
tapahtuu ehkä eniten reuna-alueilla, taajamissa ja haja-asutusalueella. Siellä ovat myös<br />
suurimmat etäisyydet lähimpään palvelupisteeseen.<br />
Valtakunnallisesti maaseutupolitiikan toimijaverkosto on esitetty kuvassa 1.<br />
Kuva 1<br />
6
3. <strong>Kouvola</strong>n maaseutu v. 2011<br />
3.1 Kaupunki ja maaseutu<br />
<strong>Kouvola</strong>n kaupunki muodostui 1.1.2009 kuudesta kunnasta, joista kolme oli kaupunkeja.<br />
<strong>Kouvola</strong>n pinta-ala on laaja, yhteensä 2 871 km 2 , josta vesistöä on 328 km 2 . Asutus on<br />
aikaisemmasta kuntarakenteesta johtuen jakautunut maaseudun lisäksi useisiin taajamiin.<br />
Entisten <strong>Kouvola</strong>n ja Kuusankosken alueet muodostuvat pääosin taajamista. Elimäki, Valkeala<br />
ja Jaala olivat laajoja maaseutukuntia. Anjalankosken alueella on kaksi merkittävää<br />
taajamaparia, Myllykoski-Ummeljoki ja Inkeroinen-Anjala sekä lisäksi laajat maaseutualueet.<br />
<strong>Maaseutuohjelma</strong>n laadintaa varten ”vanhan” <strong>Kouvola</strong>n keskeisestä alueesta käytetään nimeä<br />
kaupungin keskusta. Keskusta sekä siihen liittyvät taajamat Koria, Valkeala, Kuusankoski ja<br />
Voikkaa sekä Myllykoski ja Inkeroinen lähitaajamineen ovat kaupunkialuetta. Kaupungin<br />
rakenteesta johtuen maaseudun käsitettä ei ole syytä rajata tarkasti. Monet haja-asutusalueen<br />
ongelmat esiintyvät myös reuna-alueen taajamissa kun taas kaupungin läheinen maaseutu<br />
keskeisimmillä alueilla saattaa olla monien palvelujen suhteen edullisessa asemassa.<br />
Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahaston (SITRA) toteuttamassa Maamerkit – barometrissa<br />
suomalaisten mielikuva maaseudusta sisältää pellot ja metsät sekä kirkonkylät ja taajamat.<br />
Kaupunkien lähellä sijaitsevaa, asuttua luonnonläheistä aluetta ei sen sijaan mielletä<br />
maaseuduksi.<br />
Kuva 2 <strong>Kouvola</strong>n kaupunkirakenne<br />
7
3.2 Väestö, työpaikat ja yritykset<br />
<strong>Kouvola</strong>ssa asukkaita oli v. 2011 alussa yhteensä 86 605. Tässä ohjelmassa määriteltyjen<br />
kaupunkialueiden väestö oli 71 187 ja maaseutualueiden 15 418. Väestö on koko kaupungin<br />
alueella vähentynyt 2000 -luvulla. Eniten väheneminen koettelee maaseutualueita.<br />
Valtakunnallisten havaintojen mukaan väestö lisääntyy eniten kaupunkien läheisellä<br />
maaseudulla. Myös <strong>Kouvola</strong>ssa on sama suunta havaittavissa pienessä mittakaavassa.<br />
Valkealan alueella näkyy väestön lisääntyminen. Väestömuutoksia on kuvattu liitteenä 1<br />
olevissa taulukoissa.<br />
Taulukko 1 <strong>Kouvola</strong>n kaupungin ja maaseutualueiden väestö ja ikärakenne 1.1.2011<br />
Väestö 1/2011<br />
Kaupunkialue<br />
<strong>Kouvola</strong>,<br />
0‐18 v. hlö % 19‐64 v. hlö % yli 64 v. hlö % YHT. HLÖ<br />
Kuusankoski,<br />
Valkeala, Koria<br />
Myllykoski‐<br />
11 463 19 % 35 882 61 % 11 799 20 % 59 144<br />
Ummeljoki 1 368 21 % 3 801 58 % 1 360 21 % 6 529<br />
Inkeroinen‐Anjala 1 096 20 % 3 214 58 % 1 204 22 % 5 514<br />
YHT. 13 927 20 % 42 897 60 % 14 363 20 % 71 187<br />
Väestö 1/2011<br />
Maaseutualue 0‐18 v. hlö % 19‐64 v. hlö % yli 64 v. hlö % YHT. HLÖ<br />
Anjalankoski 696 19 % 2 082 56 % 909 25 % 3 687<br />
Elimäki 834 21 % 2 224 56 % 945 24 % 4 003<br />
Jaala 294 17 % 997 57 % 465 26 % 1 756<br />
<strong>Kouvola</strong> 20 21 % 53 55 % 24 25 % 97<br />
Kuusankoski 100 25 % 233 58 % 66 17 % 399<br />
Valkeala 1 261 23 % 3 164 58 % 1 051 19 % 5 476<br />
YHT. 3 205 21 % 8 753 57 % 3 460 22 % 15 418<br />
8
Työpaikkojen määrä <strong>Kouvola</strong>ssa vähenee. Rakennemuutos paperiteollisuudessa on<br />
romahduttanut teollisten työpaikkojen määrän. Rakennemuutos jatkuu edelleen.<br />
<strong>Kouvola</strong>ssa on tilastokeskuksen tilastojen mukaan v. 2011 yhteensä 4 404 yritystoimipaikkaa.<br />
Niistä maaseudulla sijaitsi 846 kpl. Maatilayrityksiä <strong>Kouvola</strong>ssa on 1 157 kpl.<br />
Yritystoimipaikkojen lukumäärä ei anna täysin todellista kuvaa maaseudun yritystoiminnasta.<br />
Maaseutupalvelujen ja kylien ylläpitämissä palveluluetteloissa yrityksiä on enemmän. Ero<br />
johtuu osittain siitä että maatiloilla harjoitetaan monimuotoista yritystoimintaa useilla<br />
toimialoilla. Tämä toiminta ei näy tilastoissa silloin kun verotus tapahtuu maatalouden<br />
yhteydessä.<br />
Taulukko 2 Yritystoimipaikat <strong>Kouvola</strong>n kaupunki ja maaseutualueilla vuonna 2011<br />
Kaupunkialueet v. 2011(lkm)<br />
<strong>Kouvola</strong>n‐Kuusankoski‐Valkeala‐Koria 3065<br />
Myllykoski‐Ummeljoki 256<br />
Inkeroinen‐Anjala 237<br />
Yhteensä 3558<br />
Maaseutualueet v. 2011 (lkm)<br />
Jaala 120<br />
Valkeala 280<br />
Anjalankoski 176<br />
Elimäki 227<br />
Kuusankoski 25<br />
<strong>Kouvola</strong> 18<br />
Yhteensä 846<br />
Lähde: Tilastokeskus/yritys‐ ja toimipaikkarekisteri<br />
3.3 Alkutuotanto<br />
Maaseudulla tärkeimmät elinkeinot ovat luonnollisesti maa- ja metsätalous. Alkutuotannosta<br />
saatavilla raaka-aineilla on tärkeä merkitys paikalliselle teollisuudelle, etenkin<br />
pienimuotoiselle jalostustoiminnalle, sahoille, elintarvikejalostajille jne. Maatalouden rahoitus<br />
on säännelty EU:n ja kansallisella lainsäädännöllä.<br />
Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman (22.6. 2011) mukaan<br />
”Hallituksen maatalouspolitiikan tavoitteena on maataloustuotannon ja maaseudun<br />
elinvoimaisuudesta huolehtiminen, rakenneongelmien lievittäminen, asukkaiden<br />
toimeentulon, palveluiden ja yhdyskuntien toimivuuden parantaminen sekä maaseudun<br />
kilpailukyvyn, hyvän ympäristön ja vetovoimaisuuden vahvistaminen. Asukkaiden<br />
voimavarojen käyttöönottoa maaseudun kehittämisessä tukee kylätoiminnan vahvistaminen.<br />
Maaseudun kannalta on tärkeää, että infrastruktuuri, tie- ja tietoverkko on toimiva. Toimiva<br />
maaseudun vesihuolto on elinkeinoelämän ja maataloustuotannon kehittymisen avainasioita.”<br />
Liitteessä 2. ovat <strong>Kouvola</strong>n yritykset toimialoittain tarkasteltuna. Liitteessä 3. on perustietoja<br />
<strong>Kouvola</strong>n maa- ja metsätaloudesta.<br />
9
3.4 Asuminen ja rakentaminen<br />
Maankäyttöä haja-asutusalueella säätelevät mm. maankäyttö- ja rakennuslaki sekä kaupungin<br />
rakennusjärjestys. Maaseudun taajamissa, Elimäellä, Jaalassa, Tuohikotissa, Kaipiaisissa,<br />
Sippolassa ja Utissa ovat voimassa ennen vuotta 2009 laaditut asemakaavat. Verlan kylässä on<br />
oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Jaalan ja Valkealan alueilla on lähes kaikki<br />
rantarakentaminen järjestetty joko ranta-asemakaavalla tai rantayleiskaavalla.<br />
Haja-asutusalueelle rakentaminen on yleensä mahdollista, mikäli rakentamisen seurauksena<br />
ei muodostu kaupungille velvoitetta kunnallistekniikan rakentamiseen. Tämä vaatimus<br />
rajoittaa lähinnä rakentamisen tiheyttä. Lisäksi rakentamista rajoittavat vähäisessä määrin<br />
luonnonsuojelualueet ja maakuntakaavan suojelumääräykset. Kaupunkitaajamien lievealueilla<br />
on voimassa rakennusjärjestyksessä hyväksytty suunnittelutarvealue.<br />
<strong>Kouvola</strong>n kaupungilla on tarjolla tontteja maaseutualueella yhteensä n. 60 kpl. Tontit ovat<br />
hinnaltaan edullisia. Ne sijaitsevat asemakaava-alueilla ja ovat kunnallistekniikan piirissä.<br />
Rakentaminen ei kuntaliitoksen jälkeen ole kohdistunut maaseututaajamien kaava-alueille.<br />
Syynä lienee mm. liitoksen aiheuttama epävarmuus työpaikoista ja kiinteistöjen arvoista.<br />
Kaupungin tonttitarjonta ei ehkä ole riittävän kiinnostavaa niille ryhmille, joita pidetään<br />
potentiaalisina maallemuuttajina. Sitran Maamerkit -ohjelmalle tehty trendianalyysi osoittaa<br />
että maallemuuttajien ryhmä on pääosin aktiivisia ja luovia, yrittäjiksi tai itsenäiseen etätyöhön<br />
suuntautuvia henkilöitä. Heillä on myös paljon vaatimuksia asuinympäristön suhteen. Jos<br />
kunta tunnistaa nämä tarpeet ja suunnittelee asuinalueet niiden mukaan, se voi hyödyntää<br />
parhaat voimat omassa kehittämistyössään.<br />
Taulukko 3 <strong>Kouvola</strong>n kaupungin tonttitarjonta maaseudun kylissä ja taajamissa<br />
Alue Tontteja kpl<br />
Kääpälä 10<br />
Kaipiainen 9<br />
Tuohikotti 7<br />
Sippola 6<br />
Oravala 1<br />
Yht. 33<br />
Elimäki kk 10<br />
Jaala kk 20<br />
Kaupungin tonttitarjonta on esillä myös Internet – sivuilla osoitteessa<br />
http://www.kouvola.fi/palvelut/kartat/paikkatieto/vapaatonti.html.<br />
Muut yhteisöt ja yksityishenkilöt myyvät tontteja satunnaisesti. Maaseudun kylissä on<br />
tonttiasiamiesjärjestelmä ja kylien verkkosivuilla on tietoa myytävistä, myös kaavan<br />
ulkopuolella olevista tonteista. Kun tehdään kaupat kaavan ulkopuolella olevasta tontista, on<br />
hyvä varmistaa rakennusluvan saamisen mahdollisuus ko. paikalle.<br />
10
3.5 Palvelut<br />
3.5.1 Julkiset palvelut<br />
<strong>Kouvola</strong>n kaupungin tuottamien tai rahoittamien julkisten lähipalvelujen<br />
palvelurakenne jäädytettiin kuntaliitoksen yhteydessä. Rakennus- ja<br />
ympäristövalvonnan palvelut keskitettiin ja jokaiseen kunnanvirastoon lisättiin<br />
yhteispalvelupiste. Palvelujen sisällössä on tapahtunut muutoksia myös kuluneiden<br />
kolmen vuoden aikana. Viljelijätukipalvelut on keskitetty <strong>Kouvola</strong>n Kasarminmäelle.<br />
Päätökset palvelurakenteen muuttamisesta on tehty osin koulutuspalvelujen osalta,<br />
muilta osin päätökset tehdään todennäköisesti kevään 2012 aikana. Näyttää siltä että<br />
maaseutualueella vähenevät koulujen lisäksi ainakin lääkärin vastaanottopalvelut,<br />
neuvolat ja hammaslääkäripalvelut. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tulee<br />
Ratamo -hankkeen yhteydessä muitakin rakenteellisia muutoksia, joten lähipalvelun taso<br />
voi parantua toisessa kylässä mutta heiketä toisessa. Kun tavoitteena on palvelun laadun<br />
nostaminen, voi se heikentää palvelun saavutettavuutta.<br />
Kuvassa 3 on esitetty kartalla tärkeimmät maaseudulla sijaitsevat kaupungin palvelut.<br />
Kaupunki tarjoaa myös liikkuvia palveluja ja palveluja asiakkaan kotiin. Näitä ovat<br />
ainakin kirjastoautot, kotipalvelut ja kotisairaanhoito. Lisätietoa <strong>Kouvola</strong>n kaupungin<br />
palveluista saa verkkosivuilta sekä laadituista palveluverkkoselvityksistä sekä<br />
joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelmasta.<br />
Kaupunkirakenteesta johtuen palvelujen saavutettavuus on ollut kohtuullisen hyvä.<br />
Palvelut ovat yleensä olleet lähimmässä taajamassa. Näitä ”täyden palvelun taajamia”<br />
ovat olleet Inkeroinen, Myllykoski, <strong>Kouvola</strong>n keskusta, Kuusankoski, Voikkaa, sekä<br />
Elimäen, Valkealan ja Jaalan kirkonkylät.<br />
Muiden julkisyhteisöjen (valtio ja sen ylläpitämät laitokset, seurakunnat) palvelut ovat<br />
vähentyneet kuntaliitoksen jälkeen. Tosin varsinaisella maaseudulla valtion palveluja on<br />
ollut erittäin vähän. Saavutettavuus on heikentynyt kun mm. KELA:n ja postin<br />
toimipisteitä on vähennetty. Seurakuntien toiminta on pääosin pysynyt ennallaan vaikka<br />
hallinto on keskittynyt.<br />
3.5.2 Yksityiset palvelut<br />
Yksityisistä palveluista maaseudulle tärkeimmät ovat päivittäistavarakauppa ja<br />
liikennepalvelut. Monia muitakin palveluja on toivottu kyliin, esim. apteekki tai muu<br />
lääkejakelupiste. Kaupan palvelut ovat vähentyneet niin että toimiva kyläkauppa on<br />
harvinaisuus haja-asutusalueen kylissä. Toiminta ei ole kannattavaa kun asiakkaat ovat<br />
vähentyneet. Kesäasukkaat pitävät jonkin verran palveluja yllä pohjoisosissa. Kaupunki<br />
tukee joukkoliikennepalveluja myös maaseudulla. Linja-autoilla hoidettavan liikenteen<br />
reitit eivät ulotu kaikkiin kyliin. Asiointitaksit täydentävät palveluja.<br />
Kuvassa 3 on esitetty tärkeimmät yksityiset palvelut maaseutualueella.<br />
11
Tärkeimmät <strong>Kouvola</strong>n kylien palvelut ja kylätalot (es sis. matkailukohteita) Kuva3<br />
12
3.6 Maaseudun asukkaiden osallistuminen<br />
Kuntaliitoskunnissa on erityisenä huolenaiheena ollut reuna-alueilla asuvien kansalaisten<br />
osallistumismahdollisuus yhteisten asioiden hoitamiseen. Kunnissa on kehitelty erilaisia<br />
malleja, joiden avulla myös kylien näkemyksiä tuodaan päätöksentekoon. Erityisen suureksi<br />
ongelmaksi kansalaisten osallistuminen on koettu monikuntaliitoksissa, joita <strong>Kouvola</strong>n lisäksi<br />
v. 2009 olivat mm. Hämeenlinna ja Salo.<br />
Demokratiavajetta paikattiin <strong>Kouvola</strong>n kuntaliitossopimuksessa kasvattamalla valtuuston<br />
kokoa yhdeksi valtuustokaudeksi ja perustamalla maaseutulautakunta. Ensimmäisen<br />
liitosvuoden aikana perustettiin kylien neuvottelukunta ja vapaa-ajan asukastoimikunta. Kylien<br />
neuvottelukunnan ja työvaliokunnan sihteereinä ovat toimineet maaseutupalvelujen<br />
työntekijät.<br />
Kylien neuvottelukuntaan on valittu edustaja jokaisesta kylästä, jolloin ryhmän koko on lähes<br />
60 edustajaa. Tällainen ryhmä ei voi kokoontua usein ja asioiden käsittelystä tulee kankeaa.<br />
Lausuntojen antaminen ja tilanteisiin reagoiminen on delegoitu pienemmälle ryhmälle,<br />
työvaliokunnalle, joka pystyy kokoontumaan lyhyelläkin kutsuajalla. Työvaliokuntaan kuuluu<br />
kuusi (6) jäsentä. Neuvottelukunnan tärkein työmuoto lienee eri hallintokuntien<br />
asiantuntijoiden kuuleminen asukkaille merkittävissä asioissa.<br />
<strong>Kouvola</strong>n mallia hoitaa asukasosallistuminen on vertailtu Ruralia–instituutin tutkimuksessa<br />
muihin vastaaviin kaupunkeihin, jotka ovat syntyneet kun useita kuntia on liittynyt yhteen.<br />
Tutkimuksen tulosten perusteella ei synny selvää kuvaa siitä, millaisella mallilla parhaiten voisi<br />
hoitaa asukasosallistumisen. Tutkimuksen johtopäätösten mukaan osallistuminen voidaan<br />
hoitaa monella erilaisella tavalla. Merkitystä ei ole niinkään sillä, millainen osallistumismalli<br />
on. Osallistumisen vaikuttavuudella sen sijaan on. Näyttää jopa siltä että hallinnossa on helppo<br />
lisätä osallistumiskanavien määrää mutta vaikuttavuuden lisääminen on vaikeaa. Osallisuuden<br />
kokemus syntyy parhaiten kun asukkaat saavat todellista valtaa ja sillä myös saavutetaan<br />
näkyviä tuloksia. Tutkimuksen tuloksena rohkaistaankin kuntia parantamaan vaikuttavuutta.<br />
Osallistumisen kanavia ei ole syytä vähentää eikä pitää niitä vain väliaikaisena ratkaisuna, jolla<br />
päästään kuntaliitosvaiheen yli. Lisäksi tutkimus suosittelee otettavaksi käyttöön<br />
maaseutuvaikutusten arvioinnin.<br />
3.7 Kylätoiminta<br />
<strong>Kouvola</strong>n kaupungissa toimii n. 60 kylätoimintaa harjoittavaa yhdistystä. Tarkkaa rajaa<br />
kaupungin ja haja- asutusalueella toimivien yhdistysten välillä ei ole tehty, joten luku ei ole<br />
yksiselitteinen. Kyläyhdistyksille tarkoitettua toiminta-avustusta haki ja sai keväällä 2011<br />
yhteensä 49 yhdistystä, joista 4 - 5 toimii kaupunkialueella. Omaa kylätaloa ylläpitää n. puolet<br />
yhdistyksistä. Kyläläiset kokoontuvat lisäksi mm. metsästysmajoilla, kouluilla ja VPK:n taloilla.<br />
<strong>Kouvola</strong>n kaupunki avustaa kyliä vuotuisella toiminta-avustuksella, joka on suuruudeltaan 450<br />
euroa. Kyläyhdistykset ja kylissä toimivat muut yhdistykset ovat hallinnoineet<br />
kehittämishankkeita, joihin ne ovat saaneet rahoitusta pääosin toimintaryhmien kautta.<br />
Pienempiin hankkeisiin on saatu avustusta säätiöiltä ja kaupungilta. Kaupunki on myöntänyt<br />
kylille pieniä lainoja, jotta hankkeen aikainen rahoitus voidaan hoitaa. Hankkeilla on mm.<br />
kunnostettu kylätaloja, hoidettu maisemaa, rakennettu liikuntapaikkoja ja järjestetty<br />
tapahtumia.<br />
13
4. Maaseutu muutoksessa<br />
4.1 Maaseudun toimintaympäristön muutokset<br />
Maaseudun toimintaympäristö on koko maassa muuttunut merkittävästi viimeisten<br />
vuosikymmenien aikana. Seuraavat muutokset on koottu maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän<br />
(YTR), kuntaliiton sekä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) julkaisuista:<br />
maatilojen määrä on vähentynyt, maatilat ovat kooltaan suurentuneet ja erikoistuneet<br />
väestö on vähentynyt ja keski-ikä on noussut. Samalla kun ikääntyvän väestön<br />
palvelutarpeet ovat kasvaneet, on tullut esille pula työvoimasta.<br />
kylätoimintatyön merkitys kasvanut, esim. hankkeet ovat usein kylien vetämiä<br />
yhteisöllisyyttä ovat heikentäneet muuttoliike ja yhtenäiskulttuurin pirstaloituminen<br />
julkisten palvelujen määrä on vähentynyt ja toisaalta kolmatta sektoria tarvitaan<br />
tuottamaan kuntapalveluja<br />
kunta- ja palvelurakenteen muutos etäännyttää palvelupisteitä asukkaista<br />
vapaa-ajan asumisen merkitys kasvanut<br />
paikallisuuden merkitys elämäntapavalintana kasvaa, maaseutuasumista arvostetaan<br />
entistä enemmän ja mielikuvat maaseudusta ovat muuttuneet myönteiseen suuntaan<br />
informaatioteknologia tuo maaseudulle uusia mahdollisuuksia, laajakaistalain<br />
toteuttaminen etenee, etätyö mahdollistuu<br />
uusi ruokatietoisuus (lähiruoka, luomutuotanto) tuo haasteita ja mahdollisuuksia<br />
elintarviketuotantoon<br />
ympäristön merkitys kasvaa, maisema, vesien suojelu, matkailun toimintaympäristö jne.<br />
uusiutuvan energian tuotannon merkitys kasvaa<br />
4.2 <strong>Kouvola</strong>n kaupungin alueen rakennemuutos<br />
Suurin osa valtakunnallisista, eurooppalaisista ja osin globaaleistakin muutostrendeistä<br />
esiintyy <strong>Kouvola</strong>n maaseutualueella. <strong>Kouvola</strong>n erityispiirre on aikaisemmin voimakkaan<br />
teollisen rakenteen, puunjalostusteollisuuden nopea työpaikkojen vähentyminen.<br />
Kuntaliitoksen vaikutukset ovat maaseudulla olleet valtaosin negatiivisia. Positiiviset<br />
vaikutukset eivät vielä näy tai niitä ei, vertailumateriaalin puuttuessa, pystytä mittaamaan.<br />
Väestön ikärakenne on Kymenlaaksossa ollut muuta Suomea vanhempi jo pitkään.<br />
<strong>Kouvola</strong>n kaupunki on hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa sovitun mukaisesti<br />
tukenut vesihuollon verkostojen rakentamista ja yksityisteiden kunnossapitoa. Lisäksi<br />
kaupunki on tukenut merkittävästi mm. maaseudun joukkoliikennettä ja laajakaistahanketta<br />
sekä panostanut maaseudun neuvontapalveluihin. Samaa tavoitetta on palvellut<br />
yhdistämissopimukseen kirjattu palveluverkkojen jäädyttäminen kolmeksi vuodeksi.<br />
14
5. Kaupungin strategiat ja ohjelmat<br />
<strong>Maaseutuohjelma</strong>n tavoitteet ja toimenpiteet pohjautuvat pääosin olemassa oleviin<br />
strategioihin ja ohjelmiin. Maaseutupolitiikan toteuttamisohjelman keinoin toteutetaan<br />
kaupunkistrategian ja elinkeinostrategian päämääriä ja tavoitteita. Lisäksi tässä ohjelmassa on<br />
otettu tavoitteita mm. maapoliittisesta ohjelmasta ja vesihuollon suunnitelmista.<br />
5.1 Kaupunkistrategia<br />
<strong>Kouvola</strong> on elinvoimainen ja kestävällä tavalla uudistuva luontokaupunki, jossa on hyvä elää,<br />
asua ja tehdä työtä.<br />
Kaupunkistrategian päämäärät ovat elinvoimainen ja tekevä <strong>Kouvola</strong>, yhteisöllinen ja<br />
hyvinvoiva <strong>Kouvola</strong>, moni-ilmeisen elinympäristön <strong>Kouvola</strong>, palveleva <strong>Kouvola</strong>, positiivinen ja<br />
kansainvälinen <strong>Kouvola</strong> sekä ympäristöystävällinen <strong>Kouvola</strong>.<br />
5.2 Elinkeinostrategia<br />
<strong>Kouvola</strong>n elinkeinostrategian painopistealueina ovat olleet<br />
‐ metsä, energia ja ympäristö<br />
‐ matkailu ja vapaa-aika<br />
‐ tieto- ja viestintäliiketoiminta<br />
‐ logistiikka<br />
Maaseudun kehittämistavoitteita sisältyy etenkin kahteen ensiksi mainittuun painopisteeseen.<br />
5.3 Muut ohjelmat<br />
Kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma määrittelee vesihuollon tarvealueet eli ne<br />
asutut alueet, joille on tarpeen rakentaa järjestetty vesihuolto. Maapoliittisen ohjelman osalta<br />
toteutetaan erityisesti maaseudun ”elinvoimapisteiden” kehittämistavoitetta ja tonttitarjonnan<br />
monipuolistamiseen liittyviä toimenpiteitä.<br />
15
6. Maaseudun kehittämistavoitteet<br />
VAHVUUDET<br />
6.1 SWOT ‐tarkastelua<br />
Swot – analyysi on koottu erilaisissa kyläpalavereissa ja seminaareissa esitetyistä näkökohdista<br />
ja Ruralia – instituutin kiertueilla tehdyistä havainnoista. Analyysi tarkastelee <strong>Kouvola</strong>n<br />
maaseudun vahvuuksia ja heikkouksia sekä tulevaisuuden mahdollisuuksia ja uhkia.<br />
vahvat paikalliset identiteetit ja paikkatietoisuus<br />
verkostot ja paikallinen yhteistyö<br />
sijainti on hyvä pääkaupunkiseudun tuntumassa<br />
Pietariin kohtuullinen matka ja junayhteys<br />
maaseudun tuotantokapasiteetti<br />
luontomatkailun ja vapaa-ajan vieton edellytykset hyvät<br />
mielikuvat maaseudusta ovat yleisesti myönteisiä<br />
maaseutuasuminen on todettu myös tutkimuksissa<br />
ekologisesti kestäväksi asumismuodoksi<br />
maaseudulla on uusiutuvan energian lähteitä ja niitä<br />
hyödyntäviä yrittäjiä<br />
MAHDOLLISUUDET:<br />
laajakaista mahdollistaa työn siirtämisen maaseudulle<br />
matkailu kehittyy ja tuo lisää työpaikkoja mm. luonto ym.<br />
aktiviteettien avulla<br />
maataloustuotteiden jalostus, lähiruoan arvostus ja<br />
luomutuotanto tuovat lisää yrittäjyyttä<br />
monimuotoinen pienyrittäjyys lisääntyy, mm. bioenergian<br />
ja vaihtoehtoisten energiamuotojen käytössä ja<br />
tuotannossa<br />
loma-asuntojen käyttö lisääntyy, ympärivuotinen käyttö,<br />
työllistää mm. kiinteistönhoidossa<br />
asumismuotojen monipuolistuminen –<br />
maaseutuasuminen kunnallistekniikan piirissä<br />
maaseutuasuminen vaihtoehtoisena elämäntapana<br />
lisääntyy ja tuo seudulle uutta yrittäjyyttä<br />
eläkkeelle siirtyneet osaajat asuvat ainakin osa-aikaisesti<br />
maaseudulla ja tuovat panoksensa mm. kolmannen<br />
sektorin käyttöön<br />
maaseutu on monipuolinen hyvinvoinnin lähde ja tuottaa<br />
siihen liittyviä asumis-, hoiva- ja elämyspalveluja<br />
yhtenäinen näkemys <strong>Kouvola</strong>n maaseudusta ja sen<br />
merkityksestä kaupungin kehittämisen perustana lisää<br />
kuntaliitoksen myönteisiä vaikutuksia<br />
HEIKKOUDET:<br />
väestön ikärakenne vanhusvoittoinen<br />
asukasmäärä laskee<br />
työpaikkojen määrä vähenee<br />
palvelut vähenevät<br />
liikenneyhteyksissä on puutteita<br />
tietoliikenneyhteyksien rakentamisen ongelmat<br />
<strong>Kouvola</strong>a ei vielä tunneta maaseutukaupunkina<br />
UHAT:<br />
maatalouspolitiikan muutokset<br />
väestön määrän väheneminen ja ikärakenteen<br />
heikkeneminen<br />
perusteollisuuden työpaikkojen menetys<br />
kaupunkikeskeinen päätöksenteko (niin paikallisella kuin<br />
valtakunnankin tasolla)<br />
tiestön kunnon heikkeneminen<br />
kaupungin maaseutuyksikön hajoaminen<br />
16
6.2 Kaupunkistrategiaa toteuttava maaseutualueen visio 2020<br />
Valtakunnallisista maaseututavoitteista, edellä olevasta analyysistä ja kaupunkistrategiasta on<br />
johdettu <strong>Kouvola</strong>n maaseutualueen visio vuodelle 2020:<br />
<strong>Kouvola</strong>n maaseutu on hyvän elämän mahdollistaja ja tarjoaa viihtyisän asuinympäristön<br />
sekä monipuolisen yritystoiminnan edellytykset<br />
6.3 <strong>Maaseutuohjelma</strong>n linjaukset ja toimenpiteet<br />
Jotta <strong>Kouvola</strong>n kaupunki pystyy hyödyntämään kaikki maaseudun mahdollisuudet, tulee<br />
maaseutu nähdä voimavarana ja siihen on panostettava sen tuottokyvyn mukaisesti.<br />
Kaupunki toteuttaa maapoliittisen ohjelman mukaista ns. elinvoimasolmuihin perustuvaa<br />
kaupunki/maaseuturakenteen kehittämispolitiikkaa. Elinvoimasolmut palvelevat laajaa<br />
maaseutualuetta ympärillään ja muodostavat tärkeän ”kylät-taajamat-kaupunki”-verkoston<br />
solmukohdan. Elinvoimasolmut kartoitetaan osittain kaupunkikehitys – toimialan<br />
rakennemallihankkeessa ja työtä jatketaan kuluvan EU – ohjelmakauden aikana toteutettavalla<br />
hankkeella. Jo tällä hetkellä nähdään että elinvoimasolmuja ovat ainakin maaseudun taajamat,<br />
joissa on palveluja ja jotka palvelevat laajempaa maaseutualuetta ympärillään. Elimäen,<br />
Valkealan ja Jaalan Kirkonkylät sekä kaupunkimaiset Myllykoski/Ummeljoki ja<br />
Inkeroinen/Anjala ovat jo tässä vaiheessa luokiteltavissa elinvoimasolmuiksi. Näiden<br />
kylien/taajamien palvelurakenteeseen kiinnitetään erityinen huomio ja pääsääntöisesti niistä<br />
ei lakkauteta kaupungin palveluja. Edellä mainituissa hankkeissa elinvoimasolmuiksi<br />
luokitellaan vielä kyliä ja taajamia.<br />
6.3.1 Maankäyttö ja asuminen<br />
Tällä ohjelmalla toteutetaan kaupunkistrategian päämäärää ”moni-ilmeisen<br />
asuinympäristön <strong>Kouvola</strong>”. Strategian mukaisesti <strong>Kouvola</strong> on keskustan taajamien ja<br />
maaseudun muodostama kaupunki jonka yhdyskuntarakenne edistää hyvinvointia ja<br />
tarjoaa asumisen ja liikkumisen vaihtoehtoja sekä oikein sijoitetut palvelut. Päämäärään<br />
päästään seuraavilla keinoilla:<br />
ensisijaisesti järjestetyn vesihuollon piirissä oleviin talouskyliin tehdään kyläkaavat<br />
asukkaiden aloitteellisuuden perusteella.<br />
maaseututaajamien kaavoituksen tehdään tarvittavat tarkistukset ja lisärakentamista<br />
kaavoitetaan tarpeen mukaan<br />
huolehditaan monipuolisesta tonttitarjonnasta<br />
hyödynnetään vesihuollon verkostot täysimääräisesti ohjaamalla rakentamista<br />
vesihuollon vaikutuspiiriin<br />
asumisen vaihtoehtoja tarjotaan koko <strong>Kouvola</strong>n alueella ja niitä tuodaan esille<br />
markkinoimalla kaikkia tonttivaihtoehtoja. Tonttimarkkinointiin kehitetään toimiva<br />
malli.<br />
17
6.3.2 Maaseudun infrastruktuuri<br />
Kaupunki osallistuu edelleen maaseudun asukkaille ja yrityksille tärkeän infrastruktuurin<br />
ylläpitoon, rakentamiseen ja kunnostamiseen käytettävissä olevien resurssien puitteissa<br />
mm:<br />
huolehtimalla yksityisteiden kunnosta osallistumalla vuotuisten käyttökustannusten<br />
rahoittamiseen ja peruskorjauskustannuksiin niin että valtion rahoituksen käyttö on<br />
mahdollisimman tehokasta<br />
käyttämällä omia vaikuttamisen mahdollisuuksiaan jotta yleisten teiden kunto<br />
saadaan riittävän hyväksi maaseudulla<br />
osallistumalla vesi- ja viemäriverkoston rakentamisen avustamiseen ja muuhun<br />
tukemiseen vesihuollon kehittämissuunnitelman ja haja-asutusalueen vesihuollon<br />
rahoitusohjelman mukaisesti<br />
osallistumalla maaseudun laajakaistahankkeen toteuttamiseen kaupunginvaltuuston<br />
päätöksen mukaisesti koko <strong>Kouvola</strong>n alueella<br />
6.3.3 Kaupungin palvelut<br />
Maaseudun palveluverkko ylläpidetään asukkaiden tarpeet ja kaupungin resurssit<br />
huomioiden. Maaseudun asukkaille kohdistettuja kaupungin palveluja kehitetään ja<br />
niiden saavutettavuutta parannetaan. Joukkoliikennepalveluja kehitetään ja maaseudun<br />
asiointiliikennettä tuetaan edelleen suunnitelmien mukaan. Erityisesti huolehditaan<br />
lasten ja nuorten liikennepalveluista. Palvelu- ja asiointilinjoja kehitetään. Liikkuvat<br />
palvelut osana palveluverkkoa otetaan käyttöön niissä toiminnoissa, joissa se parantaa<br />
asiakkaan palvelun laatua ja saatavuutta.<br />
6.3.4 Maaseudun kehittäminen<br />
Kaupungin organisaatiossa säilytetään yksikkö, joka huolehtii kokonaisvaltaisesti<br />
maaseudun kehittämisestä ja kehittämistyön koordinoinnista. Yksikön vastuulla on ollut<br />
monien tehtävien lisäksi maaseudun ja vapaa-ajan asukkaiden asukasdemokratia.<br />
Kaupungin elinkeinotoimessa järjestetään yritysneuvontaa, joka on suunnattu erityisesti<br />
maaseudulla toimiville yrityksille ja sinne yritystoimintaa suunnitteleville..<br />
Maaseudun kehittämishankkeita tuetaan kaupungin rahoitusosuudella myös uudella<br />
EU-ohjelmakaudella 2014 – 2020. Samoin toimintaryhmätyötä tai mahdollista vastaavaa<br />
toimintaa tuetaan edelleen, mikäli ulkopuolinen rahoitus siihen saadaan. Vuosien 2009 –<br />
2012 tapaan kaupunki tukee kylien ja muun kolmannen sektorin yhdistysten hankkeita<br />
antamalla riittävän väliaikaisrahoituksen (hankelaina)<br />
Kaikkiin merkittäviin kaupungin päätöksiin sisällytetään mahdollisuuksien mukaan<br />
maaseutuvaikutusten arviointi.<br />
18
6.4.5. Asukkaiden osallistuminen ja osallisuus<br />
Maaseudun asukasdemokratiaa toteutetaan seuraavilla keinoilla:<br />
kylissä tapahtuvaa kolmannen sektorin toimintaa, kyläyhdistyksiä tai vastaavia<br />
tuetaan vuotuisella toimintamäärärahalla ja tarvittaessa kohdeavustuksien<br />
muodossa.<br />
kaupungin ja maaseudulla toimivien yhdistysten välistä yhteistyötä jatketaan.<br />
Yhteistyötä kehitetään sosiaali- ja terveystoimessa sekä sivistys-, kulttuuri- ja<br />
liikuntapalveluissa. Sopimuspohjainen toimintamuoto otetaan käyttöön laajemmin.<br />
kylien asukkaiden osallistuminen turvataan jatkamalla kylien neuvottelukunnan<br />
työtä tai vastaavaa osallistavaa toimintaa. Osallistuminen on vuorovaikutteista ja<br />
osallistumisen vaikuttavuutta parannetaan.<br />
kehitetään edelleen osallistumismuotoja, jotka ovat tasapuolisia kaikille<br />
kouvolalaisille ja mahdollistavat kaupungin ja maaseudun sujuvan<br />
vuorovaikutuksen.<br />
erityisesti kehitetään sellaisia viestinnän muotoja, joilla asukkaat voivat vaivattomasti<br />
saada oikeaa tietoa kaupungin asioista ja informoida omat tietonsa ja näkemyksensä<br />
toimintaan ja päätöksentekoon.<br />
maaseutulautakunnan toimintaa jatketaan merkittävänä asiantuntija- ja<br />
demokratiaelimenä myös seuraavilla valtuustokausilla<br />
7. <strong>Maaseutuohjelma</strong>n toteuttaminen, seuranta ja päivittäminen<br />
<strong>Maaseutuohjelma</strong>n toteuttamisesta vastaavat kaikki kaupungin hallintokunnat ja<br />
luottamuselimet. Elinkeinotoimen vastuulla on seurata ohjelman toteuttamista. Ohjelma<br />
päivitetään tarpeen mukaan, vähintään valtuustokausittain.<br />
LIITTEET<br />
Liite 1. Väestötaulukot<br />
Liite 2. <strong>Kouvola</strong>n yritykset toimialoittain<br />
Liite 3. Perustietoja <strong>Kouvola</strong>n maa –ja metsätaloudesta<br />
19
LÄHDELUETTELO<br />
Hallitusohjelma, pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma, valtioneuvosto, Helsinki 2011<br />
Kaakkois-Suomen TE-keskus: Kaakkois-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 – 2013<br />
Kaakkois-Suomen maaseutuohjelman teemaryhmien raportit<br />
- elintarvikeryhmä<br />
- kylällä asumisen teemaryhmä<br />
<strong>Kouvola</strong>n kaupunki: Kaupunkistrategia (Arvokirja), <strong>Kouvola</strong> 2010<br />
<strong>Kouvola</strong>n kaupunki: Maapoliittinen ohjelma, <strong>Kouvola</strong> 2010<br />
<strong>Kouvola</strong>n kaupunki: Terveydenhuollon palveluverkkoehdotus 25.4.2011; 10.5.2011<br />
<strong>Kouvola</strong>n kaupunki: Raportti, Kirjaston palvelut 1.1.2012, Sivistyksen toimiala; 23.3.2011<br />
<strong>Kouvola</strong>n kaupunki: <strong>Kouvola</strong>n museoiden palveluverkkoselvitys; 16.2.2011<br />
<strong>Kouvola</strong>n kaupunki: Nuorisopalvelujen palveluverkkosuunnitelma 2011–2020; 7.6.2011<br />
<strong>Kouvola</strong>n kaupunki: Liikuntapaikkojen ja –alueiden palveluverkkoselvitys; 5.10.2011<br />
Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi, valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko eduskunnalle.<br />
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 8/2009<br />
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, julkaisuja 8/2009; Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi, Maaseutupoliittinen<br />
kokonaisohjelma 2009 – 2013.<br />
Maa- ja metsätalousministeriö: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 – 2013. Hyväksytty<br />
versio 17.7.2007. Helsinki.<br />
Matthies, Kattilakoski, Rintamäki; Maaseudun hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja<br />
yhteisöllisyyden pohjalta. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 9/2011<br />
OECD:n arvio Suomen maaseutupolitiikasta, tiivistelmä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
6/2008.<br />
Ponnikas, Korhonen, Kuhmonen, Leinamo, Lundström, Rehunen & Siirilä; Maaseutukatsaus 2011<br />
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 3/2011<br />
Rantanen Manu (nimi puuttuu palvelututkimuksesta) täydennys tulossa<br />
Rehunen Antti; Maaseudun palvelujen saavutettavuus vakituisen ja vapaa-ajan asutuksen näkökulmasta,<br />
julkaisematon tutkimusraportti, Ruralia-instituutti 2011.<br />
Rinne-Koski, Katja, Saartenoja Antti: Vertailututkimus osallisuuden kehittämisestä kuntaliitoskuntien alueilla.<br />
<strong>Kouvola</strong>, Salo ja Seinäjoki. Helsingin yliopiston Ruralia –instituutti, 2011, julkaisematon tutkimus.<br />
Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto Sitra: Maamerkit –barometri 2011, tulokset. Helsinki 18.5. 2011.<br />
20
MAASEUTUOHJELMA<br />
VÄESTÖN IKÄRAKENNE ALUEITTAIN (HLÖÄ)<br />
Kaupunkialueet; tilastolliset taajamarajaukset (Tilastokeskus)<br />
Alue<br />
<strong>Kouvola</strong>,<br />
Kuusankoski,<br />
Valkeala, Koria<br />
Myllykoski‐<br />
Ummeljoki<br />
Inkeroinen‐<br />
Anjala<br />
YHT.<br />
0‐18<br />
v.<br />
Maaseutualueet<br />
Alue<br />
Väestö 12/1995 Väestö 3/2001 Väestö 1/2006 Väestö 1/2011<br />
19‐64<br />
v.<br />
yli 64<br />
v.<br />
YHT.<br />
0‐18<br />
v.<br />
19‐64<br />
v.<br />
yli 64<br />
v.<br />
YHT.<br />
0‐18<br />
v.<br />
19‐64<br />
v.<br />
yli 64<br />
v.<br />
YHT. 0‐18<br />
v.<br />
19‐64<br />
v.<br />
yli 64<br />
v.<br />
21<br />
Liite 1<br />
14 150 38 690 8 996 61 836 13 311 37 548 9 482 60 341 12 160 36 595 10 520 59 275 11 463 35 882 11 799 59 144<br />
1 833 4 499 1 138 7 470 1 709 4 374 1 132 7 215 1 564 4 134 1 289 6 987 1 368 3 801 1 360 6 529<br />
1 386 3 746 998 6 130 1 319 3 628 1 037 5 984 1 198 3 450 1 086 5 734 1 096 3 214 1 204 5 514<br />
17 369 46 935 11 132 75 436 16 339 45 550 11 651 73 540 14 922 44 179 12 895 71 996 13 927 42 897 14 363 71 187<br />
0‐18<br />
v.<br />
Väestö 12/1995 Väestö 3/2001 Väestö 1/2006 Väestö 1/2011<br />
19‐64<br />
v.<br />
yli 64<br />
v.<br />
YHT.<br />
0‐18<br />
v.<br />
19‐64<br />
v.<br />
yli 64<br />
v.<br />
YHT.<br />
0‐18<br />
v.<br />
19‐64<br />
v.<br />
yli 64<br />
v.<br />
YHT. 0‐18<br />
v.<br />
Jaala 434 1162 416 2 012 395 1 089 420 1 904 363 1 077 459 1 899 294 997 465 1 756<br />
Valkeala 1330 3611 1025 5 966 1 320 3 390 969 5 679 1 198 3 194 1 054 5 446 1 261 3 164 1 051 5 476<br />
Anjalankoski 973 2691 934 4 598 886 2 461 886 4 233 817 2 340 885 4 042 696 2 082 909 3 687<br />
Elimäki 1091 2696 823 4 610 1 079 2 523 853 4 455 923 2 378 964 4 265 834 2 224 945 4 003<br />
Kuusankoski 115 268 70 453 115 241 66 422 93 236 79 408 100 233 66 399<br />
<strong>Kouvola</strong> 23 75 18 116 24 69 20 113 16 49 21 86 20 53 24 97<br />
YHT.<br />
3 966 10 503 3 286 17 755 3 819 9 773 3 214 16 806 3 410 9 274 3 462 16 146 3 205 8 753 3 460 15 418<br />
19‐64<br />
v.<br />
yli 64<br />
v.<br />
YHT.<br />
YHT.
VÄESTÖN IKÄRAKENTEEN MUUTOKSET ALUEITTAIN (HLÖÄ)<br />
5 vuoden jaksot<br />
Kaupunkialueet; tilastolliset taajamarajaukset (Tilastokeskus)<br />
Muutos (hlöä)<br />
12/1995 ‐ 3/2001<br />
Muutos (hlöä)<br />
3/2001 ‐ 1/2006<br />
Muutos (hlöä)<br />
1/2006 ‐ 1/2011<br />
Kaupunkialue 0‐18 v. 19‐64 yli 64<br />
v. v.<br />
YHT.<br />
yli 64<br />
0‐18 v. 19‐64 v.<br />
v.<br />
YHT. 0‐18<br />
<strong>Kouvola</strong>,<br />
v.<br />
19‐64 yli 64<br />
v. v.<br />
YHT.<br />
Kuusankoski,<br />
Valkeala, Koria<br />
‐839 ‐1 142 486 ‐1 495 ‐1 151 ‐953 1 038 ‐1 066 ‐697 ‐713 1 279 ‐131<br />
Myllykoski‐<br />
Ummeljoki<br />
‐124 ‐125 ‐6 ‐255 ‐145 ‐240 157 ‐228 ‐196 ‐333 71 ‐458<br />
Inkeroinen‐Anjala ‐67 ‐118 39 ‐146 ‐121 ‐178 49 ‐250 ‐102 ‐236 118 ‐220<br />
YHT. ‐1 030 ‐1 385 519 ‐1 896 ‐1 417 ‐1 371 1 244 ‐1 544 ‐995 ‐1 282 1 468 ‐809<br />
Maaseutualueet<br />
Maaseutualue 0‐18 v. 19‐64<br />
v.<br />
Muutos (hlöä)<br />
12/1995 ‐ 3/2001<br />
yli 64<br />
v.<br />
Muutos (hlöä)<br />
3/2001 ‐ 1/2006<br />
YHT. 0‐18 v. 19‐64 v.<br />
yli 64<br />
v.<br />
YHT. 0‐18<br />
v.<br />
Muutos (hlöä)<br />
1/2006 ‐ 1/2011<br />
Jaala ‐39 ‐73 4 ‐108 ‐32 ‐12 39 ‐5 ‐69 ‐80 6 ‐143<br />
19‐64<br />
v.<br />
Valkeala ‐10 ‐221 ‐56 ‐287 ‐122 ‐196 85 ‐233 63 ‐30 ‐3 30<br />
Anjalankoski ‐87 ‐230 ‐48 ‐365 ‐69 ‐121 ‐1 ‐191 ‐121 ‐258 24 ‐355<br />
Elimäki ‐12 ‐173 30 ‐155 ‐156 ‐145 111 ‐190 ‐89 ‐154 ‐19 ‐262<br />
Kuusankoski 0 ‐27 ‐4 ‐31 ‐22 ‐5 13 ‐14 7 ‐3 ‐13 ‐9<br />
<strong>Kouvola</strong> 1 ‐6 2 ‐3 ‐8 ‐20 1 ‐27 4 4 3 11<br />
YHT. ‐147 ‐730 ‐72 ‐949 ‐409 ‐499 248 ‐660 ‐205 ‐521 ‐2 ‐728<br />
yli 64<br />
v.<br />
YHT.<br />
22
VÄESTÖN IKÄRAKENTEEN MUUTOKSET ALUEITTAIN (%)<br />
5 vuoden jaksot<br />
Kaupunkialueet; tilastolliset taajamarajaukset (Tilastokeskus)<br />
Kaupunkialue 0‐18 v. 19‐64<br />
v.<br />
<strong>Kouvola</strong>,<br />
Kuusankoski,<br />
Valkeala, Koria<br />
Myllykoski‐<br />
Ummeljoki<br />
Muutos (%)<br />
12/1995 ‐ 3/2001<br />
yli 64<br />
v.<br />
Muutos (%)<br />
3/2001 ‐ 1/2006<br />
YHT. 0‐18 v. 19‐64<br />
v.<br />
yli 64<br />
v.<br />
YHT. 0‐18<br />
v.<br />
Muutos (%)<br />
1/2006 ‐ 1/2011<br />
19‐64<br />
v.<br />
yli 64<br />
v.<br />
YHT.<br />
‐5,9 % ‐3,0 % 5,4 % ‐2,4 % ‐8,6 % ‐2,5 % 10,9 % ‐1,8 % ‐5,7 % ‐1,9 % 12,2 % ‐0,2 %<br />
‐6,8 % ‐2,8 % ‐0,5 % ‐3,4 % ‐8,5 % ‐5,5 % 13,9 % ‐3,2 % ‐12,5 % ‐8,1 % 5,5 % ‐6,6 %<br />
Inkeroinen‐Anjala ‐4,8 % ‐3,2 % 3,9 % ‐2,4 % ‐9,2 % ‐4,9 % 4,7 % ‐4,2 % ‐8,5 % ‐6,8 % 10,9 % ‐3,8 %<br />
YHT.<br />
Maaseutualueet<br />
Maaseutualue 0‐18 v. 19‐64<br />
v.<br />
‐5,9 % ‐3,0 % 4,7 % ‐2,5 % ‐8,7 % ‐3,0 % 10,7 % ‐2,1 % ‐6,7 % ‐2,9 % 11,4 % ‐1,1 %<br />
Muutos (%)<br />
12/1995 ‐ 3/2001<br />
yli 64<br />
v.<br />
Muutos (%)<br />
3/2001 ‐ 1/2006<br />
YHT. 0‐18 v. 19‐64<br />
v.<br />
yli 64<br />
v.<br />
YHT. 0‐18<br />
v.<br />
Muutos (%)<br />
1/2006 ‐ 1/2011<br />
Jaala ‐9,0 % ‐6,3 % 1,0 % ‐5,4 % ‐8,1 % ‐1,1 % 9,3 % ‐0,3 % ‐19,0 % ‐7,4 % 1,3 % ‐7,5 %<br />
Valkeala ‐0,8 % ‐6,1 % ‐5,5 % ‐4,8 % ‐9,2 % ‐5,8 % 8,8 % ‐4,1 % 5,3 % ‐0,9 % ‐0,3 % 0,6 %<br />
Anjalankoski ‐8,9 % ‐8,5 % ‐5,1 % ‐7,9 % ‐7,8 % ‐4,9 % ‐0,1 % ‐4,5 % ‐14,8 % ‐11,0 % 2,7 % ‐8,8 %<br />
Elimäki ‐1,1 % ‐6,4 % 3,6 % ‐3,4 % ‐14,5 % ‐5,7 % 13,0 % ‐4,3 % ‐9,6 % ‐6,5 % ‐2,0 % ‐6,1 %<br />
Kuusankoski 0,0 % ‐10,1 % ‐5,7 % ‐6,8 % ‐19,1 % ‐2,1 % 19,7 % ‐3,3 % 7,5 % ‐1,3 % ‐16,5 % ‐2,2 %<br />
<strong>Kouvola</strong> 4,3 % ‐8,0 % 11,1 % ‐2,6 % ‐33,3 % ‐29,0 % 5,0 % ‐23,9 % 25,0 % 8,2 % 14,3 % 12,8 %<br />
YHT. ‐3,7 % ‐7,0 % ‐2,2 % ‐5,3 % ‐10,7 % ‐5,1 % 7,7 % ‐3,9 % ‐6,0 % ‐5,6 % ‐0,1 % ‐4,5 %<br />
19‐64<br />
v.<br />
yli 64<br />
v.<br />
YHT.<br />
23
Väestön sijoittuminen taajamiin ja maaseudulle vuonna 2001 ja 2011<br />
Alue 3/2001 1/2011 muutos<br />
01‐11<br />
muutos<br />
01‐11<br />
(%)<br />
Taajamat 72 540 70 394 ‐2 146 ‐3,0 %<br />
Kyläkeskukset 2 861 2 442 ‐419 ‐14,6 %<br />
Taajamien<br />
lievealueet<br />
5 798 5 479 ‐319 ‐5,5 %<br />
Vaihettumisalueet 2 764 2 636 ‐128 ‐4,6 %<br />
Maaseutualueet 6 381 5 652 ‐729 ‐11,4 %<br />
Yhteensä 90 344 86 603 ‐3 741 ‐4,1 %<br />
24
MAASEUTUOHJELMA<br />
YRITYKSET (KPL) 2008<br />
Lähde: Yritys‐ ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus<br />
Kaupunkialueet; tilastolliset taajamarajaukset (Tilastokeskus)<br />
Toimiala (TOL 2002)<br />
<strong>Kouvola</strong>‐<br />
Kuusankoski‐<br />
Valkeala‐Koria<br />
Myllykoski‐<br />
Ummeljoki<br />
Inkeroinen‐<br />
Anjala<br />
Liite 2<br />
Yhteensä<br />
A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 38 11 5 54<br />
B Kaivostoiminta ja louhinta 5 1 1 7<br />
C Teollisuus 210 29 17 256<br />
D Sähkö‐, kaasu‐ ja lämpöhuolto,<br />
jäähdytysliiketoiminta<br />
E Vesihuolto, viemäri ja jätevesihuolto, jätehuolto ja<br />
muu ympäristön puhtaanapito<br />
11 2 ‐ 13<br />
12 5 2 19<br />
F Rakentaminen 406 35 36 477<br />
G Tukku‐ ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja<br />
moottoripyörien korjaus<br />
635 45 50 730<br />
H Kuljetus ja varastointi 208 21 14 243<br />
I Majoitus‐ ja ravitsemistoiminta 135 8 9 152<br />
J Informaatio ja viestintä 76 3 6 85<br />
K Rahoitus‐ ja vakuutustoiminta 43 4 2 49<br />
L Kiinteistöalan toiminta 120 10 4 134<br />
M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 325 20 14 359<br />
N Hallinto‐ ja tukipalvelutoiminta 138 10 11 159<br />
O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen 7 1 2 10<br />
P Koulutus 37 2 7 46<br />
Q Terveys‐ ja sosiaalipalvelut 235 18 17 270<br />
R Taiteet, viihde ja virkistys 94 6 5 105<br />
R Muu palvelutoiminta 330 25 35 390<br />
Yhteensä 3 065 256 237 3 558<br />
25
Maaseutualueet; suuralueittain<br />
Toimiala (TOL 2002) Jaala Valkeala Anjalankoski Elimäki Kuusankoski <strong>Kouvola</strong> Yhteensä<br />
A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 11 27 15 21 2 ‐ 76<br />
B Kaivostoiminta ja louhinta 1 4 3 1 ‐ ‐ 9<br />
C Teollisuus 9 17 19 13 2 3 63<br />
D Sähkö‐, kaasu‐ ja lämpöhuolto,<br />
jäähdytysliiketoiminta<br />
E Vesihuolto, viemäri‐ ja jätevesihuolto,<br />
jätehuolto ja muu ympäristö puhtaanapito<br />
‐ 1 ‐ 2 ‐ ‐ 3<br />
5 8 6 7 ‐ ‐ 26<br />
F Rakentaminen 22 59 28 56 5 1 171<br />
G Tukku‐ ja vähittäiskauppa;<br />
moottoriajoneuvojen sekä moottoripyörien<br />
korjaus<br />
17 42 24 28 4 4 119<br />
H Kuljetus ja varastointi j 10 38 18 20 1 7 94<br />
I Majoitus‐ ja ravitsemistoiminta 8 10 4 2 1 1 26<br />
J Informaatio ja viestintä 2 4 4 3 ‐ ‐ 13<br />
K Rahoitus‐ ja vakuutustoiminta 1 ‐ 1 5 ‐ ‐ 7<br />
L Kiinteistöalan toiminta 3 3 1 7 ‐ ‐ 14<br />
M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen<br />
toiminta<br />
11 28 8 15 2 ‐ 64<br />
N Hallinto‐ ja tukipalvelutoiminta 3 12 9 7 1 1 33<br />
O Julkinen hallinto ja maanpuolustus;<br />
pakollinen<br />
1 ‐ ‐ 1 ‐ ‐ 2<br />
P Koulutus ‐ 3 1 1 1 ‐ 6<br />
Q Terveys‐ ja sosiaalipalvelut 2 5 13 18 1 ‐ 39<br />
R Taiteet, viihde ja virkistys 4 6 6 5 4 ‐ 25<br />
O Muu palvelutoiminta 10 13 16 15 1 1 56<br />
Yhteensä 120 280 176 227 25 18 846<br />
26
Perustietoja <strong>Kouvola</strong>n maa‐ ja metsätaloudesta<br />
Liite 3<br />
27
Eu‐viljelijätukia hakeneiden tilojen tuotantosuunnat <strong>Kouvola</strong>ssa vuonna 2011<br />
Tuotantosuunta Tiloja<br />
01 Lypsykarjatalous 126<br />
02 Lihanautojen kasvatus 33<br />
03 Muu nautakarjatalous 16<br />
04 Porsastuotanto 2<br />
05 Lihasikojen kasvatus 6<br />
06 Muu sikatalous mm. yhdistelmätuotanto 4<br />
07 Kananmunien tuotanto 3<br />
08 Siipikarjanlihan tuotanto ‐<br />
09 Muu siipikarjatalous mm. siitosmunien tuotanto 1<br />
10 Lammastalous 6<br />
11 Vuohitalous ‐<br />
12 Hevostalous 49<br />
13 Viljanviljely (myös viljan siemenviljely) 773<br />
14 Erikoiskasvituotanto (mm. mallasohra, herne, peruna) 32<br />
15 Puutarhakasvien viljely avomaalla 13<br />
16 Kasvihuoneviljely 1<br />
17 Muu kasvituotanto (mm. heinä ja viherheinä) 81<br />
20 Muu tuotanto tai toiminta (mm. maatilamatkailu) 11<br />
Yhteensä<br />
Eläinten määrät EU‐viljelijätukia hakeneilla tiloilla 2011<br />
Eläimet Kpl<br />
Lypsylehmät 3822<br />
Emolehmät 592<br />
Sonnit 1981<br />
Lehmävasikat ja hiehot 3701<br />
Muut naudat 17<br />
Hevoset* 812<br />
Lihasiat 2819<br />
Emakot ja emakoiksi tarkoitetut siat 354<br />
Siitoskarjut 15<br />
Siat ja porsaat alle 50 kg 2645<br />
Uuhet 327<br />
Munivat kanat 11231<br />
Kukot 4<br />
Kananpoikaset (ei kukkop. eikä broilerit) 23930<br />
Ankat 13<br />
Strutsit 36<br />
* Huom! Ainoastaan EU‐viljelijätukia hakeneiden tilojen hevoset<br />
1157<br />
29
Maidontuotanto Kymenlaaksossa v. 2010 ja 2009 sekä 2000<br />
Lähettäjiä Tuotettu maito Lähettäjiä Tuotettu maito Lähettäjiä Tuotettu maito<br />
Kunta 31.12.2010 2010 1000 l 31.12.2009 2009 1000 l 2000 2000 1000 l<br />
Hamina 33 4657 34 4992 71 6382<br />
Iitti 26 4618 28 4709 74 8035<br />
<strong>Kouvola</strong> 127 28481 139 28641 362 38507<br />
Miehikkälä 24 4697 29 5549 72 7343<br />
Pyhtää 9 1364 6 1364 10 1570<br />
Virolahti 23 5596 25 5953 72 8280<br />
Yhteensä 242 49413 261 51208 661 70117<br />
Tietoja <strong>Kouvola</strong>n metsätaloudesta v. 2011<br />
Metsänomistajia<br />
Metsäpinta‐ala<br />
n. 4500<br />
‐ yksityiset, seurakunnat, kunnat 149 000 ha<br />
‐ yhtiöt, metsähallitus 31 000 ha<br />
Yhteensä<br />
Myynti<br />
180.000 ha<br />
Yksityismetsät 463 000 m³<br />
Markkinahakkuu (sis. myös yhtiöt ja<br />
metsähall.)<br />
Myyntitulo<br />
560 000 m³<br />
Yksityismetsät 16,4 milj. €<br />
Markkinahakkuu 19,8 milj. €<br />
Työllistävyys* 200 htv<br />
* sis. arvion metsänomistajien työpanoksesta n. 50 htv<br />
30
<strong>Kouvola</strong>n kaupunki<br />
Maaseutulautakunta 19.10.2011 ja 7.12.2011<br />
Kaupunginhallitus 6.2.2012<br />
Kaupunginvaltuusto 13.2.2012
Change language