Kouvola Jaala
Kouvola Jaala
Kouvola Jaala
Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!
Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.
<strong>Kouvola</strong><br />
<strong>Jaala</strong><br />
Honnilan kylä<br />
PALOLAMMEN TILAN RANTA-ASEMAKAAVA JA KALLIONIEMEN<br />
TILAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS<br />
KAAVASELOSTUS 24.11.2010
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT..................................................................................................................... 3<br />
1.1 Tunnistetiedot, kaava-alueen sijainti....................................................................................................... 3<br />
1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus ........................................................................................................................... 3<br />
2 TIIVISTELMÄ.................................................................................................................................................. 3<br />
2.1 Kaavaprosessin vaiheet............................................................................................................................ 3<br />
2.2 Ranta-asemakaava .................................................................................................................................... 4<br />
2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen ......................................................................................................... 4<br />
3 LÄHTÖKOHDAT............................................................................................................................................. 4<br />
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista........................................................................................................... 4<br />
3.1.1 Alueen yleiskuvaus................................................................................................................................... 4<br />
3.1.2 Luonnonympäristö .................................................................................................................................... 5<br />
3.1.3 Rakennettu ympäristö............................................................................................................................... 6<br />
3.1.4 Maanomistus ............................................................................................................................................ 7<br />
3.2 Suunnittelutilanne ..................................................................................................................................... 7<br />
3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ............................................................... 7<br />
4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET.................................................................................. 8<br />
4.1 Kaavan suunnittelun tarve ja suunnittelutyön käynnistäminen ........................................................... 8<br />
4.2 Osallistuminen ja yhteistyö ...................................................................................................................... 8<br />
4.2.1 Osalliset .................................................................................................................................................... 8<br />
4.2.2 Vireille tulo ................................................................................................................................................ 8<br />
4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely ............................................................................................... 8<br />
4.2.4 Viranomaisyhteistyö ................................................................................................................................. 9<br />
4.3 Kaavan tavoitteet....................................................................................................................................... 9<br />
4.3.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet .................................................................................................. 9<br />
4.3.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen........................................................ 10<br />
5 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS ............................................................................................................. 10<br />
5.1 Kaavan rakenne ....................................................................................................................................... 10<br />
5.1.1 Mitoitus ................................................................................................................................................... 10<br />
5.1.2 Palvelut ................................................................................................................................................... 10<br />
5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen.................................................................... 10<br />
5.3 Aluevaraukset .......................................................................................................................................... 11<br />
5.3.1 Korttelialueet........................................................................................................................................... 11<br />
5.3.2 Muut alueet............................................................................................................................................. 11<br />
5.4 Kaavan vaikutukset ................................................................................................................................. 12<br />
5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön .................................................................................................. 12<br />
5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön......................................................................................... 12<br />
5.4.3 Muut vaikutukset..................................................................................................................................... 13<br />
5.5 Ympäristön häiriötekijät.......................................................................................................................... 13<br />
5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset............................................................................................................. 14<br />
6 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS......................................................................................................... 15<br />
Liitteet<br />
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma<br />
1. Suunnittelualueiden yleissijainti<br />
2. Ote Kymenlaakson seutukaavasta ja maakuntakaavaluonnoksesta<br />
3. Ote muutettavasta ranta-asemakaavasta<br />
4. Otteet rantayleiskaavasta<br />
5. Luontokohteiden rajaukset<br />
Asemakaavan seurantalomake (tilasto)<br />
2
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT<br />
1.1 Tunnistetiedot, kaava-alueen sijainti<br />
1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus<br />
2 TIIVISTELMÄ<br />
2.1 Kaavaprosessin vaiheet<br />
Tämä kaavan selostus koskee 24.11.2010 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.<br />
Ranta-asemakaavan muutos koskee <strong>Kouvola</strong>n Karijärven pohjoisosassa sijaitsevaa Kallioniemen<br />
tilaa, RN:o 2:83. Uudet ranta-asemakaavoitettavat alueet koskevat tilaa<br />
Palolampi, RN:o 2:8 Vääräjärvellä sekä Palo-, Kirves- ja Soppilammilla.<br />
Suunnittelualue<br />
Palolammen tilan ranta-asemakaava ja Kallioniemen tilan ranta-asemakaavan muutoksen<br />
perustana toimivat <strong>Jaala</strong>n kunnan Etelä- ja Länsiosien rantayleiskaava sekä <strong>Jaala</strong>n kunnanhallituksen<br />
13.10.2003 tekemä päätös (§ 191/17). Rantayleiskaavassa Palolammelle<br />
on osoitettu rantayleiskaavan mitoitusperusteiden mukaisesti kaksi uutta loma-asuntoa.<br />
Ko. rakennuspaikat on tarkoitus siirtää saman maanomistusyksikön sisällä Karijärven rannalle<br />
vuonna 1973 laaditulle rantakaava-alueelle. Kunnanhallitus hyväksyi tämän v. 2003.<br />
Kaavamuutoksen kohteena olevalle Kallioniemen ranta-asemakaava-alueelle on tarkoitus<br />
osoittaa kaksi uutta loma-asunnon tonttia (siirretään Palolammelta).<br />
Kaavan laajennuksen kohteena olevat Palolammen alueet on tarkoitus osoittaa maa- ja<br />
metsätalousalueiksi (M) lukuun ottamatta Vääräjärvelle rakennettua loma-asuntotonttia.<br />
<strong>Jaala</strong>n kunnanhallitus on käsitellyt ranta-asemakaavaa koskevaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa<br />
1.12.2003 (§ 222).<br />
Viranomaisneuvottelu, jossa käsiteltiin osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä alustavaa<br />
kaavaluonnosta, järjestettiin Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksessa 8.1.2004.<br />
3
2.2 Ranta-asemakaava<br />
Kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli maankäyttö- ja rakennusasetuksen<br />
30 §:n mukaisesti nähtävillä ennen kuntaliitosta <strong>Jaala</strong>n kunnanvirastolla 17.10.-<br />
15.11.2008. Nähtävillä olosta tiedotettiin kirjeitse sellaisille rajanaapureille, joiden oloihin<br />
kaava huomattavasti saattaa vaikuttaa. Lisäksi nähtävillä olosta kuulutettiin <strong>Kouvola</strong>n<br />
Sanomissa, Iitin Seutu –lehdessä sekä <strong>Jaala</strong>n kunnan ilmoitustaululla.<br />
Saadussa viranomaispalautteessa ei esitetty muutostarpeita ja luonnoksessa esitetty kaavaratkaisu<br />
nähtiin toteuttamiskelpoiseksi. Hyvänä pidettiin varsinkin Peltosaaren jättämistä<br />
rakentamisesta vapaaksi. Myöskään kaavaluonnoksessa osoitettujen RA –tonttien rajanaapureilla<br />
ei ollut huomautettavaa kaavaan. Kallioniemen pohjoisosan puiston rajanaapuri<br />
kommentoi uuden tontin sijoittamista Kallioniemen kortteliin 4 ja osittain puistoalueelle.<br />
Kohteessa käytiin maastokatselmuksella 9.10.2009. Tämän jälkeen kaavaehdotusvaiheen<br />
kaavakarttaa tarkennettiin hieman Karijärven RA –kortteleiden osalta sekä kaavamääräysten<br />
teknisillä korjauksilla. RA –tontteja pienennettiin ja niiden rakennusaloja rajattiin tarkemmin.<br />
Yleiseen virkistyskäyttöön tarkoitettua puistoaluetta suurennettiin myös hieman.<br />
Saatu palaute ei vaatinut muita muutoksia kaavaan.<br />
Kaavaehdotusaineistoista ja kaavaehdotuksen nähtäville laittamisesta järjestettiin maanomistajien<br />
ja <strong>Kouvola</strong>n kaupungin edustajien välinen neuvottelu 15.3.2010. Neuvottelussa<br />
sovittiin kaavan pohjakarttaan tehtävistä päivityksistä ja keskusteltiin mm. vaihtoehtoisista<br />
RA –tontin sijoituspaikoista. Kaavan pohjakarttaa täydennettiin mm. kiinteistörajojen, rakennuskannan<br />
ja tiestön osalta kesällä 2010. Pohjakartta hyväksyttiin 8.11.2010. Kaavakartta<br />
korjattiin uuden pohjakartan mukaiseksi ja kaava-asiakirjat päivitettiin ja täydennettiin.<br />
Kaavaehdotusaineistot pidettiin nähtävillä xx.xx.2010-xx.xx.2011.<br />
Ranta-asemakaavassa on osoitettu kaksi uutta loma-asuntoa alkuperäisen Kallioniemen tilan<br />
ranta-asemakaavan alueelle Karijärvelle. Rakennuspaikat on siirretty suunnittelualueeseen<br />
kuuluvilta pienemmiltä vesistöiltä <strong>Jaala</strong>n kunnan rantayleiskaavan mitoitusperusteiden<br />
mukaisesti. Kallioniemen tilan alueelle on myös osoitettu olemassa olevan maatilan talouskeskuksen<br />
alue Ansalahden länsirannalla. Aluerajausta on tarkastettu AM –korttelin<br />
osalta nykytilannetta vastaavaksi ja tulevaisuuden maatilamatkailun kehittämistä ajatellen.<br />
Lisäksi suunnittelualueeseen kuuluvan Vääräjärven rannalle on osoitettu yksi olemassa<br />
oleva loma-asuntotontti.<br />
Tonteille on järjestettävissä kulkuyhteydet saman maanomistusyksikön kautta. Kaavassa<br />
kulkuyhteydet on osoitettu pääosin ohjeellisina mahdollisten muutostarpeiden vuoksi, joskin<br />
tiet ovat tällä hetkellä lähes kaikki maastoon jo rakentuneet. Rakentamisesta vapaat<br />
alueet on osoitettu pääsääntöisesti maa- ja metsätalousalueiksi (M); lisäksi pienempiä alueita<br />
on osoitettu VP –merkinnällä puistoiksi voimassa olevan rantakaavan mukaisesti.<br />
Puistot ja tieyhteydet on tarkoitettu rantaosakkaiden yhteiskäyttöön (yk).<br />
2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen<br />
3 LÄHTÖKOHDAT<br />
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista<br />
Ranta-asemakaavan toteutuminen riippuu maanomistajan tarpeista ja aikatauluista. Kokonaisuudessaan<br />
kaavan toteutuminen saattaa tapahtua hyvinkin pitkällä aikavälillä.<br />
3.1.1 Alueen yleiskuvaus<br />
Suunnittelun kohteena olevat tilat ovat tällä hetkellä pääsääntöisesti rakentamatonta metsätalousaluetta,<br />
poikkeuksina ainoastaan Vääräjärven rannalle rakennettu loma-asunto ja<br />
Ansalahden länsirannalla sijaitseva vanha asuinrakennus piharakennuksineen. Suunnittelualue<br />
koostuu viiden eri vesistön rantaosuuksista, joista merkittävin on Karijärven pohjoisrannalla<br />
sijaitseva Kallioniemen tilan alue. Suunnittelualueiden välinen etäisyys on enimmillään<br />
n. 4,5 km ja kaikkiaan ranta-alueet käsittävät rantaviivaa n. 4,5 km.<br />
4
Karijärvi (Kuva 1) on <strong>Jaala</strong>n suurimpia vesistöjä ja sen ranta-alueet ovat rakentuneet hyvin<br />
tiheästi loma-asutuskäyttöön. Varsinkin Rihunselän itäranta soveltuu erinomaisesti lomarakentamiselle.<br />
Kaava-alueen pohjoisosan lomarakennuspaikkoja reunustavat korkeat<br />
kalliojyrkänteet (Kuva 3). Kalliolta on paikoitellen hyvät näkymät järvelle, ja alueen<br />
mäntykankailla (Kuva 2) kuten lähiympäristössä muutenkin mutkittelee laaja<br />
retkeilypolkuverkosto. Osa poluista on vasta suunnitteilla tai tekeillä.<br />
Kuva 1. Karijärvi ja Matkussaari. Kuva 2. Karijärven pohjoisosan mäntykangasta.<br />
3.1.2 Luonnonympäristö<br />
Tässä kappaleessa on esitetty <strong>Jaala</strong>n etelä- ja länsiosien rantayleiskaavan pohjaksi laaditun<br />
luontoselvityksen (Teppo Häyhä, 26.6.2003) mukaiset tiedot nyt suunnittelun kohteena<br />
olevista alueista.<br />
Kirveslampi<br />
Rauhallisen sijainnin ja turvepohjaisen saarekkeen ansiosta Kirveslampi sopii hyvin kaakkurin<br />
elinympäristöksi. Lammen lasku on ollut sen verran vähäinen, ettei vesirajan kasvillisuuden<br />
muuttuminen ole vaikeuttanut lajin pesintää. Lajin pesintä lammella on todettu<br />
vuonna 1992. Erityisarvot: pienvesi, linnusto.<br />
Vääräjärvi<br />
Vääräjärvi on pinta-alaltaan n. 50 hehtaaria. Palolammen tilan (RN:o 2:8) alueella sijaitsee<br />
Vääräjärven kallio, joka on kokonaisuudessaan 200m pitkä ja 20m korkea. Korkein kohtisuora<br />
seinämä on n. 10m korkea. Jyrkänteen tyvellä on muutama yli kymmenen kuutiometrin<br />
suuruinen lohkare. Alusmetsä on varttunutta tasarakenteista tuoreen kankaan kuusi-mänty<br />
–metsää. Rinteen ja laen puusto on nuorta ja varttunutta männikköä. Vanhoissa<br />
hakkuissa on säästetty vain yksittäisiä vanhoja kalliomäntyjä. Kuusikon varjostamien jyrkänteiden<br />
kalliokasvillisuutta luonnehtivat tavallisimmat niukkaravinteisen kivialustan sammaleet<br />
ja jäkälät. Paikka täyttää jyrkänteenä metsälain luontotyyppikohteen kriteerit.<br />
Arvokkaan Vääräjärven kallionjyrkänteen ulottuvuutta on tarkistettu ranta-asemakaavan<br />
kaavakarttaan alueelle 2008 tehdyn metsähoitosuunnitelman perusteella. (ks. myös kohta<br />
3.2.1 ja Liite 6)<br />
Karijärvi<br />
Karijärvellä sijaitsevan Peltosaaren ja mantereen välinen kannas on nykyään umpeenkasvanut.<br />
Peltosaaren etelä- ja pohjoispäässä on kalliokukkulat, joilla kasvaa mäntyvaltaista<br />
vanhaa sekametsää. Puustoon kuuluu vanhoja koivuja ja haapoja. Saaren keskustan alavampi<br />
osa on entistä peltoa. Metsittämisestä on kulunut jo sen verran kauan aikaa, että<br />
paikalla kasvava koivikko on varttunutta. Aluskasvillisuus on kehittymässä lehtomaisen<br />
kankaan tyyppiseksi valtalajinaan vuohenputki. Muualla aluskasvillisuus on hieman karumpaa,<br />
tuoretta kangasta ja kukkuloiden laella kuivahkoa kangasta vastaavaa. Saaren länsipuolinen<br />
kannas on luhtaa, jolla kasvavat vyöhykkeittäin jouhisara, siniheinä, suomyrtti,<br />
järviruoko ja luhtakastikka. Matalassa vedessä on lisäksi järvikaislaa ja pullosaraa. Paikan<br />
arvo perustuu sekä maisemaan, rantakosteikkoon että vähäisiin luonnonmetsäarvoihin.<br />
5
Ansalahden niemen kärki<br />
Kapeassa niemen kärkiosassa, Rihunselän itäosan ja Lammassaaren selän välisessä<br />
solmukohdassa, on vanhaa kalliomännikköä ja vanhaa kuivahkon kankaan männikköä.<br />
Puuston rakenne on vaihteleva ja sekapuuna kasvaa jonkun verran koivua. Etelään työntyvä<br />
niemen kärkikallio on siloutunut ja loivasti vedestä kohoava. Vallitsevien kalliorantojen<br />
lomassa on lohkareiseksi huuhtoutunutta moreenirantaa. Niemessä on nuolihaukan reviiri.<br />
Paikka on vanhan järeän puuston ja kalliorantojen ansiosta maisemallisesti näyttävä.<br />
Kohteiden aluerajaukset on esitetty liitteessä 5.<br />
3.1.3 Rakennettu ympäristö<br />
Suunnittelualueeseen kuuluu Soppi-, Kirves- ja Palolammen alueet, jotka ovat tällä hetkellä<br />
kokonaan rakentamattomia ja luonnontilaisia vesistöjä. Suunnittelualueeseen kuuluvalla<br />
Vääräjärvellä sijaitsee yksi rakennettu loma-asunto. Vääräjärvi kokonaisuudessaan on<br />
melko tiheästi loma-asutuskäyttöön rakennettu/kaavoitettu vesistö.<br />
Karijärven pohjoisosan rannat ovat myös jo melko tiheästi rakennettu loma-asutuskäyttöön.<br />
Alueella sijaitsee paikoitellen myös maatilan talouskeskuksia, joskaan niistä monetkaan<br />
eivät enää ole vakituisessa asuinkäytössä.<br />
Kallioniemen alueen rannoilla on tällä hetkellä vain pari rakentamatonta loma-asuntotonttia<br />
(ks. kartta alapuolella). Kallioniemen talouskeskukseen kuuluu vanha huonokuntoinen päärakennus<br />
Ansalahden rannassa sekä uudempi asuinrakennus hieman pohjoisempana. Talouskeskus<br />
ei ole tällä hetkellä vakituisessa asuinkäytössä. Kuvissa 3 ja 4 on esitetty kaavamuutosalueen<br />
pohjoisosan naapurirakennuksia.<br />
4.<br />
3.<br />
talouskeskus<br />
Kuva 3. Kaavamuutosalueen<br />
pohjoisosan etelänpuoleisen<br />
loma-asunnon lähimmät raken-<br />
nukset kalliolta päin kuvattuna.<br />
Kuva 4. Kaavamuutosalueen pohjoinen rajanaapuri kaava-alueen tieyhteydeltä päin.<br />
6
3.1.4 Maanomistus<br />
Alueet ovat yksityisessä omistuksessa.<br />
3.2 Suunnittelutilanne<br />
3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset<br />
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet<br />
Valtioneuvosto on hyväksynyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka tulee huomioida<br />
kaikissa maankäytön yksityiskohtaiseen järjestämiseen liittyvissä suunnitelmissa.<br />
Seutukaava<br />
<strong>Jaala</strong> kuuluu Kymenlaakson maakuntaan. Ympäristöministeriö on vahvistanut Kymenlaakson<br />
kokonaisseutukaavan kesäkuussa 2001. Kymenlaakson seutukaavassa, liite 2, rantaasemakaavan<br />
muutoksen kohteena oleva Karijärven alue on osoitettu loma-asuntoalueeksi<br />
(RA), ranta-asemakaavan laajennuksen kohteena olevat Vääräjärven, Palo-, Soppi-<br />
ja Kirveslammen alueet on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi (M). Liite 2<br />
Maakuntakaava – maaseutu ja luonto<br />
Kymenlaakson maakuntavaltuusto on hyväksynyt Kymenlaakson maakuntakaavan<br />
8.6.2009 ja se on alistettu ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Maakuntakaavassa ei ole<br />
osoitettu varauksia suunnittelualueelle. Liite 2<br />
Rantayleiskaava<br />
<strong>Jaala</strong>n etelä- ja länsiosien rantayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 23.6.2004.<br />
Rantayleiskaavassa Palolammen rannalle on osoitettu kaksi uutta lomarakennuspaikkaa,<br />
jotka siirretään tällä ranta-asemakaavalla Karijärvelle. Ansalahden pohjoisosaan on osoitettu<br />
sk-1 –aluerajaus, jolla on kulttuuri- ja rakennushistoriallisia- sekä maisema-arvoja.<br />
”Alueen historialliset ja maisemalliset arvot tulee ottaa huomioon kaikessa alueen käytössä.”<br />
Ko. merkintä koskee lähinnä lahdenpohjukassa sijaitsevan Ansalahden kylän rakennelmia,<br />
mutta aluerajaus rajoittuu kuitenkin osittain myös Kallioniemen tilan talouskeskukselle<br />
asti. Liite 3<br />
Ranta-asemakaava<br />
Muutoksen kohteena oleva Kallioniemen tilan rantakaava on vahvistettu Kymen lääninhallituksessa<br />
23.4.1975. Liite 4<br />
Rakennusjärjestys<br />
<strong>Kouvola</strong>n kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kokouksessaan 30.08.2010 § 67 uuden rakennusjärjestyksen.<br />
Rakennusjärjestys on tullut lainvoimaiseksi 11.10.2010.<br />
<strong>Jaala</strong>n kunnanhallituksen päätös<br />
Kokouksessaan 13.10.2003 kunnanhallitus päätti hyväksyä periaatteen rantayleiskaavassa<br />
Palolammelle osoitettujen kahden uuden loma-asuntotontin siirtämisestä Karijärven rannalle<br />
laaditun rantakaavan alueelle (kh § 191/17).<br />
Luontoselvitys<br />
Biologi Teppo Häyhä on laatinut rantayleiskaavaan liittyvän luontoselvityksen 26.6.2003.<br />
Luontoselvityksessä on käsitelty myös nyt suunnittelun kohteena olevat alueet.<br />
Kaakkois-Suomen Metsäkeskus on laatinut Palolammen ja Kallioniemen tiloille metsänhoitosuunnitelman<br />
28.6.2008. Kaava-alueen luontoarvoja on tarkennettu ja esitetty kaavassa<br />
tämän perusteella.<br />
Vääräjärven rannan kalliojyrkänteestä sanotaan metsähoitosuunnitelmassa seuraavaa:<br />
Metsälain mukaiset louhikko ja jyrkänne. Luonnontilaisen kaltainen ja hyvin ympäristöstään<br />
erottuva. Puusto eri-ikäistä. Kalliolla kituliaita mäntyjä. Ei merkkejä metsän käsittelystä. Kohtalaisesti<br />
kuollutta puuta. Louhikko rajautuu varttuneeseen kasvatuskuusikkoon ja kallion<br />
päällystä puustoisempaan kangasmaahan. Lajeina mm. kallioimarre, metsäimarre, sammaleet.<br />
7
Kallioniemen tilan alueella on metsänhoitosuunnitelmassa kaksi metsälakikohdetta:<br />
- Metsälain mukainen vähäpuustoinen räme. Luonnontilaisen kaltainen tyydyttävä ja hyvin<br />
ympäristöstään erottuva. Puusto eri-ikäistä mutta nuorehkoa mättäillä kasvavaa mäntyä.<br />
Laidoilla mäntyä ja hieskoivua kasvava vyöhyke. Vähän kuollutta puuta. Ympärillä nuorta<br />
kasvatusmännikköä. Kuvion länsipuolelta yksittäinen oja suon laitaan. Ilmentäjälajeina mm.<br />
karpalo, rahkasammaleet, karhunsammal, sarat, pajut.<br />
- Metsälain mukaiset kallio ja jyrkänne. Luonnontilaisen kaltainen hyvä ja hyvin ympäristöstään<br />
erottuva. Jyrkännekalliolla puusto eri-ikäistä ja kitukasvuista mäntyä. Ei käsittelyjälkiä.<br />
Jonkin verran kuollutta puuta. Jyrkänteen alla metsälehmuksia. Kohteella merkitystä maisemassa.<br />
Kuvio rajautuu puustoisempaan kangasmaahan. Ilmentäjälajeina mm. kalliosammaleet<br />
ja –jäkälät, kataja, kanerva sekä jyrkänteen alla olevissa lehmuskohdissa kevätlinnunherne.<br />
Ranta-asemakaavan pohjakartta<br />
Kallioniemen tilan osalta kaavamuutos laaditaan alkuperäiselle kaavan pohjakartalle<br />
1:4000 mittakaavassa. Pohjakartta on vuodelta 1974. Kaavaehdotusvaiheessa pohjakartta<br />
kuitenkin päivitettiin mm. kiinteistörajojen, rakennuskannan ja tiestön osalta kesällä 2010.<br />
Täydennetty pohjakartta on hyväksytty 8.11.2010.<br />
Kaakkois-Suomen maanmittaustoimisto on 17.11.2003 hyväksynyt maastotietokannan<br />
käytettäväksi kaavan pohjakarttana uusien kaava-alueiden osalta (KASU/3/621/2003).<br />
Maanomistajille on myönnetty maastotietokannan käyttöoikeuslupa 17.11.2003<br />
(KAU/72/03).<br />
4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET<br />
4.1 Kaavan suunnittelun tarve ja suunnittelutyön käynnistäminen<br />
Kaavan laatimiseen on ryhdytty maanomistajien aloitteesta. Palolammelle on osoitettu <strong>Jaala</strong>n<br />
kunnan rantayleiskaavan mitoitusperusteiden mukaisesti kaksi uutta loma-asuntoa.<br />
Nämä kaksi rakennuspaikkaa on tarkoitus siirtää saman maanomistusyksikön sisällä Karijärven<br />
rannalle, jonne on laadittu rantakaava vuonna 1973. Näin saadaan säilytettyä Palo-,<br />
Soppi- ja Kirveslampi kokonaan luonnontilaisina ja rakentamisesta vapaina alueina.<br />
4.2 Osallistuminen ja yhteistyö<br />
4.2.1 Osalliset<br />
4.2.2 Vireille tulo<br />
Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin<br />
kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa<br />
suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat ainakin seuraavat tahot:<br />
- Suunnittelualueen ja naapuritilojen maanomistajat sekä asukkaat<br />
- Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään<br />
- Viranomaiset: <strong>Kouvola</strong>n kaupungin hallintoelimet, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne-<br />
ja ympäristökeskus, Kymenlaakson liitto, Kymenlaakson maakuntamuseo ja Museovirasto<br />
Kaavahankkeen vireille tulosta tiedotettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen<br />
kuulutuksen yhteydessä 16.10.2008 <strong>Kouvola</strong>n Sanomat ja Iitin Seutu –<br />
lehdissä sekä kunnan ilmoitustaululla. Kuulutus lähetettiin kirjeitse sellaisille rajanaapureille,<br />
joihin kaava saattaa oleellisesti vaikuttaa.<br />
4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely<br />
Kaavan eri vaiheista tiedotetaan kuntaliitoksen jälkeen <strong>Kouvola</strong>n kaupungin ilmoituskäytännön<br />
mukaisesti <strong>Kouvola</strong>n Sanomissa sekä Pohjois-Kymenlaakso –lehdissä. Rajanaapureille<br />
ja niille, joita hanke saattaa erityisesti koskea, tiedotetaan nähtävillä oloista myös kirjeitse.<br />
Ks. myös tämän selostuksen kohta 2.1.<br />
Osallistumisesta ja vuorovaikutuksesta on laadittu liitteenä oleva osallistumis- ja arviointisuunnitelma<br />
8
4.2.4 Viranomaisyhteistyö<br />
Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 8.1.2004. Neuvottelujen ja muun yhteydenpidon<br />
lisäksi viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavan eri vaiheissa. Tarvittaessa kaavaehdotuksen<br />
nähtävillä olon jälkeen järjestetään viranomaisneuvottelu.<br />
4.3 Kaavan tavoitteet<br />
Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot 17.10.-15.11.2008. Saadussa palautteessa ei esitetty<br />
muutoksia aineistoon. Erityisesti Peltosaaren jättämistä rakentamisesta vapaaksi pidettiin<br />
hyvänä ja aloitusneuvottelun mukaisena. Muu osallispalaute koski naapurin kommenttia<br />
uuden tontin siirtämisestä Kallioniemeen ja sen sijoitusta puistoalueen yhteyteen.<br />
Ehdotusvaiheen kaavakarttaa tarkennettiin naapurin mielipiteen ilmaisun johdosta Karijärven<br />
pohjoisosan RA –korttelin 4 osalta: tonttia pienennettiin ja rakennusaloja rajattiin tarkemmin.<br />
Saatu palaute ei vaatinut muita muutoksia kaavaan.<br />
Kohteessa käytiin maastokatselmuksella 9.10.2009. Maastossa olivat mukana <strong>Kouvola</strong>n<br />
kaupungin yleiskaavapäällikkö Marko Luukkonen ja kaavoitusinsinööri Kari Parjanne,<br />
maanomistajien edustajana Tuomo Anttila sekä kaavoittaja Piia Tuokko. Maastokatselmuksen<br />
jälkeen oltiin yhteydessä luonnosvaiheessa mielipiteensä lausuneeseen pohjoispuolen<br />
naapuriin sekä tarkennettiin RA –korttelin ja puistoalueen rajausta. Vaihtoehtoisia<br />
tontin paikkoja harkittiin, mutta koko Kallioniemen tilan jatkokehittämisen kannalta kelvollista<br />
paikkaa ei löytynyt.<br />
Kaavaehdotusaineistoista ja kaavaehdotuksen nähtäville laittamisesta järjestettiin maanomistajien<br />
ja <strong>Kouvola</strong>n kaupungin edustajien välinen neuvottelu 15.3.2010. Neuvottelussa<br />
sovittiin kaavan pohjakarttaan tehtävistä päivityksistä ja keskusteltiin mm. vaihtoehtoisista<br />
RA –tontin sijoituspaikoista. Kaavan pohjakarttaa täydennettiin mm. kiinteistörajojen, rakennuskannan<br />
ja tiestön osalta kesällä 2010. Pohjakartta hyväksyttiin 8.11.2010. Kaavakartta<br />
korjattiin uuden pohjakartan mukaiseksi. Kaava-asiakirjat päivitettiin ja täydennettiin<br />
neuvottelussa esille tulleiden asioiden osalta.<br />
4.3.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet<br />
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet<br />
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten<br />
alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden<br />
toteuttamista. Nyt laadittavaa ranta-asemakaavaa koskevat lähinnä alueidenkäyttötavoitteiden<br />
yleistavoitteet, joiden perusteella suunnittelussa tulee ottaa huomioon luonnonkauneuden<br />
ja maisema-arvojen vaaliminen.<br />
Kymenlaakson seutukaava<br />
Kymenlaakson seutukaavassa, liite 2, ranta-asemakaavan muutoksen kohteena oleva Karijärven<br />
alue on osoitettu loma-asuntoalueeksi (RA), ranta-asemakaavan laajennuksen<br />
kohteena olevat Vääräjärven, Palo-, Soppi- ja Kirveslammen alueet on osoitettu maa- ja<br />
metsätalousvaltaisiksi alueiksi (M). Seutukaavan RA – alueista on todettu seuraavaa:<br />
”RA – aluemerkinnät ovat pääosin loma-asutuskäytön toteavia, mutta sisältävät myös osia,<br />
joissa lomarakentamismahdollisuus tulee tutkia ja mahdollisuuden mukaan käyttää alueita<br />
täydennysrakentamiseen”. Näiltä osin seutukaava siis tukee Karijärven alueelle osoitettuja<br />
uusia rakennuspaikkoja ja hieman korkeampaa aluekohtaista mitoitusta.<br />
<strong>Jaala</strong>n etelä- ja länsiosan rantayleiskaava<br />
<strong>Jaala</strong>n etelä- ja länsiosan rantayleiskaavassa on todettu Kallioniemen tilan alue tällä hetkellä<br />
lainvoimaisen ranta-asemakaavan mukaisesti. Nyt ranta-asemakaavoitettavaan alueeseen<br />
kuuluville pienemmille vesistöille on osoitettu yleiskaavassa kaksi uutta lomaasuntoa<br />
sekä yksi olemassa oleva loma-asunto.<br />
<strong>Jaala</strong>n etelä- ja länsiosan rantayleiskaavaa varten laaditussa luontoselvityksessä ei ole todettu<br />
kuin joitakin luonto- tai maisema-arvoja nyt kaavoitettavalla alueella. Maiseman ja<br />
luonnon kannalta rakentaminen on edullisinta osoittaa alueille joilla on riittävästi suojapuustoa<br />
ja rakentamisen sijoittelussa tulee huomioida myös purojen ja muiden vastaavien<br />
kohteiden säilyminen. Luontoselvityksen sisältöä on käsitelty yksityiskohtaisemmin kohdassa<br />
3.1.2. Rakennusten sijoittelussa ranta-alueelle käytetään <strong>Jaala</strong>n kunnan rakennusjärjestyksen<br />
määräyksiä.<br />
9
4.3.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen<br />
Kaavoitustyön aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa viranomaiset (Kaakkois-Suomen<br />
ympäristökeskus, Kymenlaakson liitto) esittivät, että Peltosaari tulisi säilyttää rakentamisesta<br />
vapaana alueena tai ainakin siten, ettei uusi rakentaminen sijoittuisi maisemaltaan<br />
tai luontoarvoiltaan arimmille alueille saaressa.<br />
Kuntaliitoksen jälkeen kaavaehdotusta oltiin laittamassa nähtäville <strong>Kouvola</strong>ssa. Kaupungin<br />
viranomaiset pitivät pohjoisosan RA –tontin sijoitusta huonona naapurin mielipiteen ilmaisun<br />
ja pienenevän puistoalueen johdosta. Kaupungin tavoitteeksi muodostui RA –tontin<br />
uudelleen sijoittaminen. Pohjakartta haluttiin myös päivitettävän, jotta koko alueen rakentamistilanne<br />
näkyisi selkeämmin kaavakartalla.<br />
5 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS<br />
5.1 Kaavan rakenne<br />
5.1.1 Mitoitus<br />
5.1.2 Palvelut<br />
Ranta-asemakaavassa käsitelty maanomistusyksikkö säilyy mitoitukseltaan <strong>Jaala</strong>n etelä-<br />
ja länsiosan rantayleiskaavan mitoitusperusteiden mukaisena, koska nyt laaditussa rantaasemakaavassa<br />
on ainoastaan siirretty kaksi rakennuspaikkaa yleiskaavassa osoitetuilta<br />
paikoilta Palolammen rannalta Karijärven ranta-alueille.<br />
Kallioniemen kantatilan alueella on todellista rantaviivaa 3,95 kilometriä. Mitoitusrantaviivaa<br />
on 2,85 kilometriä. Nykyisiä, jo rakennettuja tai rakentamattomia rakennuspaikkoja<br />
on Kallioniemen kantatilan alueella 19. Ranta-asemakaavalla rakennuspaikkoja siirretään<br />
Palolammen rannalta kaksi Karijärven rannalle, jolloin Karijärven alueella mitoitukseksi tulee<br />
7,4 rakennuspaikkaa/ mitoitusrantaviivakilometri. Vaikka mitoitus muodostuu Karijärvellä<br />
melko korkeaksi, voidaan rakennuspaikkojen siirrolla säilyttää Palolampi kokonaan rakentamattomana.<br />
Karijärvi on jo nykyisellään varsin tiheään rakennettu, eikä kahden uuden<br />
lomarakennuksen sijoitus vanhojen rakennuspaikkojen yhteyteen muuta tätä tilannetta<br />
oleellisesti.<br />
Muodostuvat tonttien koot ovat seuraavat (kaikki omarantaisia):<br />
kortteli 4 tontti 5 (RA-1) 5900 m² rak.oikeus 150 k-m2<br />
kortteli 8 tontti 2 (RA) 4690 m² rak.oikeus 150 k-m2<br />
kortteli 10 (RA) n. 9500 m² rak.oikeus 150 k-m2<br />
kortteli 9 (AM-1) 1,79 ha rak.oikeus 400 k-m2<br />
Muut alueet:<br />
M-alueet n. 58 ha<br />
MY-alueet n. 4,89 ha<br />
VP-alueet n. 2,03 ha<br />
Loma-asukkaiden kannalta merkittävimmät palvelut sijaitsevat <strong>Jaala</strong>n kirkonkylän alueella<br />
ja Heinolassa. Hartolan kylällä sijaitsee mm. kauppa ja baari. Karijärven etelärannalla sijaitsee<br />
Aurantolan lomakeskus, joka tarjoaa mm. ravintola- ja majoituspalveluja. Rantaasemakaavan<br />
mukainen rakentaminen ei aiheuta muutosta alueen palvelutarpeisiin.<br />
5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen<br />
Kaavaratkaisussa on jätetty maisemaltaan arvokkaimmat kohteet, kuten kapeat ja rakentamattomat<br />
niemet sekä Peltosaari rakentamisesta vapaaksi. Myös pienimpien lampien<br />
rannat jäävät rakentamattomiksi. Tällä taataan em. kohteiden säilyminen luonnontilaisena<br />
tulevaisuudessakin. Kaavamääräyksissä on annettu ohjeet mm. rannan ja rakennusten välisen<br />
suojapuuston säilyttämisestä sekä rakennusten sijoittelusta, jolloin alueen maisema<br />
saadaan säilytettyä melko hyvin rakennuspaikkojen toteutuessa. Karijärven uudet lomaasuinrakennukset<br />
ja saunat eivät tule juurikaan erottumaan maisemasta Karijärveltä päin<br />
katsottaessa. Pohjoisosan RA –korttelissa rakennukset tulevat sijoittumaan normaalia lomarakentamista<br />
kauemmas rannasta ja eteläosan tontti sijaitsee saarekkeen takana suo-<br />
10
5.3 Aluevaraukset<br />
jaisassa lahdenpoukamassa. Rakentamisen keskittäminen yhtenäisiin kortteleihin varmistaa<br />
riittävien rakentamisesta vapaiden rantaosuuksien säilymisen.<br />
Kaavaan on myös rajattu metsänhoitosuunnitelmassa esitetyt metsälakikohteet (sl-1) sekä<br />
muu arvokas elinympäristö: rantaluhta (luo). Nämä aluerajaukset turvaavat arvokkaimpien<br />
luontokohteiden säilymisen Peltosaaren ohella. Peltosaaren merkinnän MY mukaan alueen<br />
luonto- ja maisema-arvojen säilyminen on otettava erityisesti huomioon kaikessa alueen<br />
käytössä.<br />
5.3.1 Korttelialueet<br />
Kaavassa on osoitettu yhteensä kolme loma-asuntotonttia (RA) sekä yksi maatilan talouskeskus<br />
(AM-1). Kullekin RA –tontille saa rakentaa yhden loma-asunnon ja tarvittavat sauna-<br />
ja talousrakennukset siten, ettei 150 m 2 kokonaisrakennusoikeus ylity ja talousrakennusten<br />
määrä ei ylitä kahta. Loma-asunnon etäisyys keskivedenkorkeuden mukaisesta<br />
rantaviivasta tulee olla vähintään 30 metriä ja alimman lattiatason tulee olla vähintään 1 m<br />
ylävesirajaa korkeammalla. RA –tonttien suurin sallittu kerrosluku on puolitoista (Iu1/2).<br />
5.3.2 Muut alueet<br />
Kortteli 4 tontti 5 (RA) muodostuu, kun rantayleiskaavassa Palolammelle osoitettu tontti<br />
siirretään Matkussaaren edustalle Kallioniemen länsiosaan. Tontin muodossa on huomioitu<br />
rinteen maastonmuodot tiestön ja rakennusten sijoittamisen kannalta. Tontti ulottuu viereisiä<br />
tontteja taaemmaksi, rinteen päälle. Ylhäälle rakennettava lomarakennus ei tule näkymään<br />
järvelle eikä naapureille. Sauna on tarkoitus rakentaa kallionjyrkänteen alapuolelle ja<br />
länsipuolisen kallionnyppylän kaakkoispuolen suojaan, jolloin näkyvyys järvelle ja pohjoispuoliselle<br />
naapurille on hyvin vähäinen.<br />
Korttelin 8 tontti 2 (RA) sijoittuu Kallioniemen kärkeen, niemen itäpuolelle. Tontille on osoitettu<br />
kuuluvaksi sen edustalla oleva saari VP-1, johon pystyy rantautumaan veneellä. Käytännössä<br />
saari on ainoastaan hieman järvenpintaa korkeammalla. Kulku saareen on sammalikkoa,<br />
jonka voi ylittää saappaat jalassa. Tontin muodostava rakennusoikeus on siirretty<br />
rantayleiskaavan osoittamasta paikasta Palolammelta.<br />
Korttelin 10 muodostava RA –tontti sijaitsee Vääräjärven rannalla. Tontin sijaintia on muutettu<br />
hieman rantayleiskaavasta itään. Alueella sijaitseva rakennus jää siten M-alueelle ja<br />
se on mahdollista siirtää rajan toiselle puolelle saman maanomistajan omistamalle tontille.<br />
1:10 000 mittakaavassa osoitetulle rakennuspaikalle (Vääräjärvi) ei saa myöntää rakennuslupaa,<br />
ennen kuin rakennuspaikka on merkitty maastoon lohkomisen yhteydessä tai siten,<br />
kuin on erikseen säädetty.<br />
Kortteli 9 on maatilan talouskeskuksen aluetta (AM-1) ja sijaitsee Kallioniemen itäpuolella.<br />
AM-1 –alueelle voidaan rakentaa maa- ja metsätaloutta palvelevia asunto-, tuotanto- ja talousrakennuksia<br />
sekä majoituskäyttöön tarkoitettuja tiloja ja rakennuksia. Alueella on mahdollista<br />
harjoittaa siten myös maatilamatkailua. AM-1 –alueen kokonaisrakennusoikeus on<br />
400 kerrosalaneliömetriä. Asuinrakennusten etäisyys keskivedenkorkeuden mukaisesta<br />
rantaviivasta tulee olla vähintään 40 metriä ja alimman lattiatason tulee olla vähintään metrin<br />
ylävesirajaa korkeammalla. Saunarakennuksen, jonka pohjapinta-ala on enintään 25<br />
m2, saa rakentaa 15 metrin etäisyydelle rantaviivasta ja alimman lattiatason tulee olla vähintään<br />
metrin ylävesirajaa korkeammalla. AM –alueella rakennusten suurin sallittu kerrosluku<br />
on kaksi.<br />
Suurin osa suunnittelualueen rakentamisesta vapaiksi jäävistä alueista on osoitettu maa-<br />
ja metsätalousalueiksi (M), jotka käsittävät n. 92 % koko kaava-alueesta. Myös pienten<br />
lampien rantaosuudet on kokonaisuudessaan osoitettu M –alueiksi. Ajoyhteydet on osoitettu<br />
yhteiskäyttöisinä ja ohjeellisina sijainteina M –alueille. Peltosaaren alue Karijärvellä on<br />
osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY).<br />
MY –aluevaraus on pinta-alaltaan n. 5ha ja sillä turvataan maisemallisesti ja geologisesti<br />
arvokkaan alueen säilyminen luonnontilaisena tulevaisuudessakin.<br />
11
5.4 Kaavan vaikutukset<br />
Kallioniemen tilalle voimassa olevassa kaavassa osoitetut virkistysalueet (VP ja VP-1) pysyvät<br />
ennallaan ja osin jopa laajentuvat. VP –alue Kallioniemen kärjessä on edelleen tarkoitettu<br />
rantaosakkaiden yhteiskäyttöalueeksi kuten muutkin länsirannan RA –kortteleiden<br />
väliset puistot (lisätty kaavakartalle kaavaehdotusvaiheessa havainnoimaan todellista tilannetta).<br />
Matkussaaren edustalla olevaa VP –aluetta on laajennettu sisämaahan päin, ja<br />
puistoalueen korkealle kallionlaelle muodostuu näköalapaikka järvelle. Pohjoisosan VP –<br />
alueelle on osoitettu olemassa oleva ajoyhteys naapuritilalle sekä RA –tontin saunalle.<br />
Kaava-alueen eteläosassa yksi saari osoitetaan loma-asuntokorttelin 8 tontin 2 käyttöön<br />
VP-1 –merkinnällä.<br />
Vääräjärven rannan M –alueella sijaitseva metsälain mukainen erityisen arvokas elinympäristö<br />
on merkitty s-1 –merkinnällä kuten Karijärven kaava-alueen kaksi muutakin luontokohdetta.<br />
Lisäksi Peltosaaren länsipuolinen luhta on merkitty luonnon monimuotoisuuden<br />
kannalta tärkeäksi alueeksi (luo).<br />
5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön<br />
Kaavan toteutuessa kokonaisuudessaan Karijärven alueen kesäasukkaiden määrä hieman<br />
lisääntyy. Tästä johtuen alueen tieliikenne kasvaa jonkun verran, luonnossa liikkuvien ihmisten<br />
määrä lisääntyy ja myös veneilijöiden määrä saattaa kasvaa. Käytännössä edellä<br />
mainitut seikat kohdistuvat kesäaikaan, sillä loma-asunnot tulee luultavimmin olemaan talviajan<br />
tyhjillään. Merkittävästä lisäyksestä ei kuitenkaan ole kyse, koska Karijärven rantaalueilla<br />
on jo nykyisin tiivistä lomarakentamista.<br />
Kaavan RA –tonttien rakentamisalueet on rajattu siten, että uusista rakennuksista ei tule<br />
olemaan kohtuutonta haittaa lähimmille naapureille. Maastonmuodot ja oleva kasvillisuus<br />
estävät suoran näköyhteyden naapurikiinteistöihin. Kaavamuutoksen yhteydessä uudelleen<br />
sijoitettaville RA –tonteille on harkittu kaavoituksen eri vaiheissa useita vaihtoehtoisia<br />
sijoituspaikkoja, mutta koko Kallioniemen tilan jatkokehittämisen kannalta kelvollista paikkaa<br />
ei löytynyt muualta.<br />
AM -1 –alueelle mahdollisesti tulevaisuudessa suuntautuva maatilamatkailu ei rakennuksineen<br />
tai liikenteineen häiritse kaava-alueen lähimpiä naapureita, koska alueelle on erillinen<br />
kulkuyhteys. Sen sijaan matkailijat saattavat liikkua luontoon rakennetuilla ulkoilureiteillä,<br />
mutta samaan on oikeus muillakin. Kaavan uusien RA –tonttien liikenneyhteydet on järjestettävissä<br />
olemassa olevia tieyhteyksiä ja -uria käyttäen. Kaavalla siirrettävien tonttien vähäisestä<br />
lukumäärästä ja rakennuksien suojaisasta sijoittamisesta johtuen kaavamuutoksella<br />
ei voida katsoa olevan merkittäviä vaikutuksia rakennettuun ympäristöön.<br />
5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön<br />
Kaavassa on säilytetty maiseman kannalta arvokkaimmat alueet, kuten Peltosaari kokonaisuudessaan<br />
sekä Vääräjärven rannan kallioalue, rakentamisesta vapaana, jolloin ne<br />
säilyvät kaavan toteutuessakin ennallaan. Samoin muut metsälain mukaiset erityisen arvokkaat<br />
elinympäristöt vähäpuustoinen suo sekä kallio ja jyrkänne, on rajattu kaavaan<br />
sl-1 –merkinnällä. Lisäksi Peltosaaren länsipuolinen luhta on merkitty kaavaan luonnonmukaisena<br />
säilytettäväksi alueeksi (luo). Merkinnät turvaavat kaava-alueen tärkeimpien<br />
luontoarvojen säilymisen.<br />
Rakennusoikeuksien siirto yleiskaavassa osoitetuilta paikoilta turvaa pienten lampien muodostaman<br />
luonnontilaisen kokonaisuuden säilymisen rakentamisesta vapaana jatkossakin.<br />
Myöskään tiestön rakentamiselle ei ole tarvetta, koska kyseisille rannoille ei osoiteta tontteja.<br />
Kaavan uudet rakennuspaikat Kallioniemessä on osoitettu sellaisille suojaisille paikoille,<br />
etteivät ne erotu maisemasta Karijärveltä päin tarkasteltuna. Kaavassa on myös annettu<br />
seuraavia määräyksiä, joilla saadaan turvattua mm. alueen maisemaa ja vesistöä:<br />
- Kaava-alueelle rakennettavien rakennusten, rakenteiden ja laiturien tulee olla<br />
muodoiltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään luontoon ja ympäristöön soveltuvia.<br />
- Kiinteistöjen jätevesihuolto tulee hoitaa voimassa olevan lainsäädännön ja <strong>Kouvola</strong>n<br />
kaupungin rakennusjärjestyksen mukaisesti.<br />
- Kuivakäymälää ei saa sijoittaa 20m lähemmäksi rantaviivaa. Myös kompostit ja<br />
kompostoivat käymälät on sijoitettava vähintään 20m päähän rantaviivasta.<br />
- Rannassa tulee säilyttää vähintään 15m levyinen suojapuusto.<br />
12
5.4.3 Muut vaikutukset<br />
Kaavassa on osoitettu ranta-osakkaiden yhteiskäyttöön tarkoitetut virkistysalueet Kallioniemen<br />
eteläisessä niemenkärjessä ja länsirannan RA –kortteleiden väleihin. Puistoalueet<br />
säilyvät pääosin pinta-alaltaan vanhan kaavan mukaisina, vaikkakin pohjoisosan puistoalue<br />
pienenee rannastaan hieman uuden RA –tontin sijoittumisen myötä. Pohjoisosan<br />
puiston viereinen parkkipaikka-alue on sijoitettu suojaisampaan ja helpommin toteutettavaan<br />
paikkaan. Puiston takaosan kalliolle muodostuu näköalatasanne, puiston hiekkapohjaisessa<br />
rannassa voi uida ja alueelle on myös helppo rantautua veneellä. Kun puistoalueella<br />
on toimivat tieyhteydetkin, niin se palvelee hyvin yleistä virkistyskäyttöä. Puistot, rakentamisesta<br />
vapaaksi jätettävät metsäalueet, lammet ympäristöineen sekä Peltosaari<br />
mahdollistavat riittävän, monipuolisen ja luontevan, jokamiehenoikeuteen perustuvan<br />
maastossa liikkumisen.<br />
5.5 Ympäristön häiriötekijät<br />
Taloudelliselta kannalta arvioituna kaavan vaikutukset voidaan jakaa maanomistajan ja yhteisön<br />
kokemiin talousvaikutuksiin. Vaikutukset ovat kuitenkin vähäisiä, koska alueelle kokonaisuudessaan<br />
ei muodostu täysin uusia tontteja. Suurimmalle osalle kaava-alueen ympäröiviä<br />
loma-rakennuspaikkoja Kallioniemen tilan kehittämisen voi nähdä positiivisena<br />
asiana: käytössä on retkeilyverkosto ja kenties muita palveluita, tiestö pidetään kunnossa<br />
ja alue säilyy elinvoimaisena.<br />
Maanomistajan kannalta katsoen merkittävin seikka on Kallioniemen tilalle (talouskeskukselle)<br />
varmistuva kohtuullinen rakennusoikeuden määrä. Joskin rakennusoikeus on pääasiallisesti<br />
osoitettu jo rantayleiskaavassa, joten suurin muutos on rakennusoikeuden siirtäminen<br />
Karijärvelle. Käytännössä rakennusoikeutta voi käyttää toteuttamalla, myymällä tai<br />
vuokraamalla loma-asuntoja tai tontteja. Rakennusoikeudella saattaa olla myös jonkinlainen<br />
merkitys vakuusarvona. Yhteisön kannalta hyötyä saadaan mm. verotulojen lisääntymisen<br />
ja loma-asukkaiden ostosten tuomien tulojen kautta.<br />
Nyt laadittu ranta-asemakaava syrjäyttää lainvoimaistuessaan <strong>Jaala</strong>n etelä- ja länsiosien<br />
alueelle laaditun rantayleiskaavan suunnittelualueen osilla Palolammen seudulla ja Vääräjärvellä.<br />
Käytännössä ranta-asemakaavassa käsiteltyjen alueiden maankäyttö tulee toteuttaa<br />
nyt laaditun ranta-asemakaavan mukaisesti.<br />
Kaava ei heikennä maanomistajien tasapuolista kohtelua, koska varsinaisia uusia rakennuspaikkoja<br />
ei muodostu. Olemassa oleva, rantayleiskaavan osoittama rakennusoikeus (2<br />
RA –tonttia) sijoitetaan uudelleen saman maanomistajan mailla. Siirrettyjen RA –tonttien<br />
osalta rantaviivan käyttö kaventuu. Tästä syystä ja tonttien sijoittelun ansiosta vapaata rantaa<br />
jää kokonaisuudessaan enemmän yhteiskäyttöön. Siirrettäville RA –tonteille oli rantayleiskaavassa<br />
varattu rantaa yhteensä n. 150m, kun samat kaksi tonttia vievät nyt laaditun<br />
ranta-asemakaavan muutosalueella vain 110m rantaa. Siirrettävien RA –tonttien sijoituspaikat<br />
ovat hyvät myös olemassa olevien kortteleiden infrastruktuurin hyödynnettävyyden<br />
vuoksi, jolloin säästyy niin ympäristöä kuin rahaakin. Tonttien sijoituspaikoille on jo<br />
olemassa tieyhteydet ja sähköt. Jätevesien käsittelykin on mahdollista hoitaa yhteisesti<br />
naapureiden kesken.<br />
Suunnittelualueen ainoana häiriötekijänä voitaneen pitää lähialueiden hieman lisääntyvää<br />
tie- ja vesiliikennettä. Käytännössä häiriö keskittyy kesänaikaan ja silloinkaan se ei liene<br />
erityisen merkittävää, kun alueelle sijoittuu ainoastaan kaksi RA –tonttia vanhojen lomarakennuskortteleiden<br />
yhteyteen.<br />
Suunnittelualueisiin ei kohdistu erityisiä ulkoisia häiriötekijöitä. Metsäalueille sekä Palo-,<br />
Kirves- ja Soppilammen ympäristöön ei ole tarve rakentaa teitä, koska tontit poistuvat<br />
Palolammen rannalta. Näin ollen kyseisille alueille ei aiheudu ihmisen toiminnasta<br />
aiheutuvaa häiriötä.<br />
13
5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset<br />
14
6 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS<br />
Ranta-asemakaavan toteuttaminen riippuu maanomistajan tarpeista ja aikatauluista, kaavan<br />
toteutuminen kokonaisuudessaan saattaa kestää useita vuosia. Kaavamääräyksissä<br />
on annettu mm. erilaisia rakennuksiin ja rakenteisiin liittyviä määräyksiä, joiden käytännön<br />
toteuttamista valvoo eri viranomaistahot.<br />
Hämeenlinnassa 6.10.2008, 23.10.2009, 24.11.2010<br />
Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa<br />
Katja Ojala Piia Tuokko<br />
maanmittausinsinööri AMK ympäristösuunnittelija AMK<br />
15
KOUVOLA<br />
<strong>Jaala</strong><br />
Honnilan kylä<br />
Palolammen tilan ranta-asemakaava ja<br />
Kallioniemen tilan ranta-asemakaavan muutos<br />
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma<br />
24.11.2010
SISÄLLYSLUETTELO<br />
1. TUNNISTETIEDOT........................................................................................ 3<br />
2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ ................................ 3<br />
3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET ..................... 3<br />
4. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT .............................................................. 3<br />
4.1 Aiemmat suunnitelmat.............................................................................................................. 3<br />
4.2 Selvitykset ja suunnitteluaineisto ............................................................................................. 4<br />
5. VAIKUTUSALUE........................................................................................... 5<br />
6. OSALLISET................................................................................................... 5<br />
7. OSALLISTUMINEN JA KAAVOITUSMENETTELY...................................... 5<br />
7.1 Vireille tulo- ja luonnosvaihe .................................................................................................... 5<br />
7.2 Kaavaehdotusvaihe.................................................................................................................. 6<br />
7.3 Kaavan hyväksyminen ............................................................................................................. 6<br />
8. VIRANOMAISYHTEISTYÖ............................................................................ 6<br />
9. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET .................................................................... 7<br />
10. ALUSTAVA AIKATAULU ........................................................................... 7<br />
11. YHTEYSTIEDOT JA PALAUTE.................................................................. 8<br />
Liitteet<br />
1. Suunnittelualueiden yleissijainti<br />
2. Ote Kymenlaakson seutukaavasta ja maakuntakaavaluonnoksesta<br />
3. Ote muutettavasta ranta-asemakaavasta<br />
4. Ote rantayleiskaavasta<br />
5. Luontokohteiden rajaukset<br />
2
1. Tunnistetiedot<br />
Kunta: <strong>Kouvola</strong><br />
Kylä: <strong>Jaala</strong>, Honnila<br />
Tilat:<br />
Kaavan muutos:<br />
Kallioniemi, RN:o 2:17, nykyisin Kallioniemi, RN:o 2:83 (Karijärvellä).<br />
Uusi kaava-alue:<br />
Palolampi, RN:o 2:8 (Palolammella, Soppilammella, Kirveslammella ja Vääräjärvellä).<br />
Suunnittelualueen maanomistajat:<br />
Tuomo Anttila, Marjatta Poteri, Irmeli Salonen<br />
2. Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö<br />
Karijärven rannalla sijaitsevan, kaavamuutoksen kohteena olevan Kallioniemen tilan alue<br />
on pääosin rakentamatonta metsätalousaluetta. Tilan alueella, Ansalahden puolella<br />
sijaitsee vanha maatilan talouskeskus.<br />
Uuteen kaava-alueeseen kuuluvien Palo-, Soppi- ja Kirveslampien ranta-alueet on<br />
kokonaisuudessaan rakentamatonta metsätalousaluetta. Kaavoituksen kohteena oleva<br />
Palolammen tila käsittää rantaosuuden Vääräjärven rannasta, jonne on rakennettu yksi<br />
loma-asunto.<br />
Suunnittelualueiden sijainti on esitetty liitteessä 1.<br />
3. Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet<br />
4. Suunnittelun lähtökohdat<br />
4.1 Aiemmat suunnitelmat<br />
Kaavan laatimisen perustana toimii <strong>Jaala</strong>n kunnan Etelä- ja Länsiosien rantayleiskaava,<br />
jossa Palolammelle on osoitettu rantayleiskaavan mitoitusperusteiden mukaisesti kaksi<br />
uutta loma-asuntoa. Nämä kaksi rakennuspaikkaa on tarkoitus siirtää saman maanomistusyksikön<br />
sisällä Karijärven rannalle, jonne on laadittu rantakaava vuonna 1973.<br />
Kaavamuutoksen kohteena olevalle alueelle on siten tarkoitus osoittaa kaksi uutta lomaasunnon<br />
tonttia. Kaavan laajennuksen kohteena olevat alueet on tarkoitus osoittaa, nyt jo<br />
Vääräjärvelle rakennettua tonttia lukuun ottamatta, rakentamisesta vapaiksi maa- ja<br />
metsätalousalueiksi.<br />
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet<br />
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava<br />
valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään<br />
niiden toteuttamista. Nyt laadittavaa ranta-asemakaavaa koskevat lähinnä<br />
alueidenkäyttötavoitteiden yleistavoitteet, joiden perusteella suunnittelussa tulee ottaa<br />
huomioon luonnonkauneuden ja maisema-arvojen vaaliminen.<br />
Seutukaava ja maakuntakaava<br />
<strong>Kouvola</strong>n kaupunkiin 1.1.2009 liittynyt <strong>Jaala</strong> kuuluu Kymenlaakson maakuntaan, jolle<br />
ympäristöministeriö on vahvistanut Kymenlaakson seutukaavan 19.6.2001.<br />
Seutukaavassa ranta-asemakaavan muutoksen kohteena oleva Karijärven alue on<br />
osoitettu loma-asuntoalueeksi (RA), ranta-asemakaavan laajennuksen kohteena olevat<br />
Vääräjärven, Palo-, Soppi- ja Kirveslammen alueet on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisiksi<br />
alueiksi (M).<br />
3
4.2 Selvitykset ja suunnitteluaineisto<br />
Kymenlaakson maakuntakaava - maaseutu ja luonto on hyväksytty 8.6.2009<br />
Kymenlaakson maakuntavaltuustossa ja se on alistettu ympäristöministeriön<br />
vahvistettavaksi. Maakuntakaavassa ei ole osoitettu varauksia suunnittelualueelle.<br />
Otteet Kymenlaakson seutukaavasta ja maakuntakaavasta on tämän asiakirjan liitteenä 2.<br />
Rantayleiskaava<br />
<strong>Jaala</strong>n etelä- ja länsiosien rantayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 23.6.2004.<br />
Rantayleiskaavassa Palolammen rannalle on osoitettu kaksi uutta lomarakennuspaikkaa,<br />
jotka siirretään tällä ranta-asemakaavalla Karijärven rannalle. Liite 4<br />
Ranta-asemakaava (rantakaava)<br />
Muutoksen kohteena oleva ranta-asemakaava on vahvistettu Kymen lääninhallituksessa<br />
23.4.1975. Ote muutettavasta ranta-asemakaavasta on tämän asiakirjan liitteenä 3.<br />
4.2.1 Luontoselvitys<br />
Rantayleiskaavoituksen yhteydessä on laadittu luontoselvitys (Teppo Häyhä, 26.6.2003),<br />
jossa on käsitelty myös nyt ranta-asemakaavoitettavat alueet. Seuraavassa on esitetty<br />
luontoselvityksen tiedot, jotka koskevat ranta-asemakaavoitettavaa aluetta:<br />
Kirveslampi<br />
Rauhallisen sijainnin ja turvepohjaisen saarekkeen ansiosta Kirveslampi sopii hyvin<br />
kaakkurin elinympäristöksi. Lammen lasku on ollut sen verran vähäinen, ettei vesirajan<br />
kasvillisuuden muuttuminen ole vaikeuttanut lajin pesintää. Lajin pesintä lammella on<br />
todettu vuonna 1992. Erityisarvot: pienvesi, linnusto.<br />
Vääräjärvi<br />
Tilan 2:8 alueella sijaitsee Vääräjärven kallio, joka on 200 metriä pitkä ja 20 metriä korkea<br />
kalliojyrkänne. Korkein kohtisuora seinämä on 10 metriä korkea. Jyrkänteen tyvellä on<br />
muutama yli kymmenen kuutiometrin suuruinen lohkare. Alusmetsä on varttunutta<br />
tasarakenteista tuoreen kankaan kuusi-mänty metsää. Rinteen ja laen puusto on nuorta<br />
ja varttunutta männikköä. Vanhoissa hakkuissa on säästetty vain yksittäisiä vanhoja<br />
kalliomäntyjä. Kuusikon varjostamien jyrkänteiden kalliokasvillisuutta luonnehtivat<br />
tavallisimmat niukkaravinteisen kivialustan sammaleet ja jäkälät. Paikka näyttää<br />
Jyrkänteenä metsälain luontotyyppikohteen kriteerit. Jyrkänteen rajausta on tarkennettu<br />
vuoden 2008 metsänhoitosuunnitelman yhteydessä. Liite 6.<br />
Karijärvi<br />
Peltosaaren etelä- ja pohjoispäässä on kalliokukkulat, joilla kasvaa mäntyvaltaista<br />
vanhaa sekametsää. Puustoon kuulu vanhoja koivuja ja haapoja. Saaren keskustan<br />
alavampi osa on entistä peltoa. Metsittämisestä on kulunut jo sen verran kauan aikaa,<br />
että paikalla kasvava koivikko on varttunutta. Aluskasvillisuus on kehittymässä<br />
lehtomaisen kankaan tyyppiseksi valtalajinaan vuohenputki. Muualla aluskasvillisuus on<br />
hieman karumpaa, tuoretta kangasta ja kukkuloiden laella kuivahkoa kangasta<br />
vastaavaa. Saaren länsipuolinen kannas on luhtaa, jolla kasvavat vyöhykkeittäin<br />
jouhisara, siniheinä, suomyrtti, järviruoko ja luhtakastikka. Matalassa vedessä on lisäksi<br />
järvikaislaa ja pullosaraa. Paikan arvo perustuu sekä maisemaan, rantakosteikkoon että<br />
vähäisiin luonnonmetsäarvoihin.<br />
Ansalahden niemen kärki<br />
Kapeassa niemen kärkiosassa on vanhaa kalliomännikköä ja vanhaa kuivahkon kankaan<br />
männikköä. Puuston rakenne on hieman vaihteleva ja sekapuuna kasvaa jonkun verran<br />
koivua. Etelään työntyvä niemen kärkikallio on siloutunut ja loivasti vedestä kohoava.<br />
Vallitsevien kalliorantojen lomassa on lohkareiseksi huuhtoutunutta moreenirantaa.<br />
Niemessä on nuolihaukan reviiri. Paikka on vanhan järeän puuston ja kalliorantojen<br />
ansiosta maisemallisesti erityisen näyttävä. Niemi sijaitsee Rihunselän länsiosan ja<br />
Lammassaaren selän välisessä solmukohdassa.<br />
Kohteiden aluerajaukset on esitetty liitteessä 5 ja 6.<br />
4
5<br />
4.2.2. Pohjakartta-aineisto<br />
Kaavamuutoksen kohteena oleva alue laaditaan alkuperäiselle kaavan pohjakartalle<br />
1:4000 mittakaavassa. Pohjakartta päivitettiin kiinteistörajojen, rakennuskannan ja tiestön<br />
osalta kesällä 2010. Täydennetty pohjakartta on hyväksytty 8.11.2010. Muilta osin kaava<br />
laaditaan 1:10 000 mittakaavaiselle numeeriselle maastotietokannalle.<br />
5. Vaikutusalue<br />
6. Osalliset<br />
Vaikutusalue ulottuu suunnittelualueisiin sekä niihin rajautuviin vesistöihin ja<br />
naapurikiinteistöihin.<br />
Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin<br />
oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden<br />
toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat ainakin seuraavat tahot:<br />
Viranomaiset<br />
o Kymenlaakson liitto<br />
o Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus<br />
o Kymenlaakson maakuntamuseo<br />
o Museovirasto<br />
o kaupungin eri hallintokunnat, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään<br />
Muut<br />
o suunnittelualueen maanomistajat sekä asukkaat<br />
o suunnittelualueeseen rajautuvien tilojen maanomistajat sekä asukkaat<br />
o Järvi-Kymen luonto<br />
Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja<br />
lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.<br />
7. Osallistuminen ja kaavoitusmenettely<br />
7.1 Vireille tulo- ja luonnosvaihe<br />
Tässä kappaleessa on esitetty kaavoitustyön eri vaiheet, keskeiset toimijat eri<br />
suunnittelutyön vaiheissa ja tavat kuinka osallisia kuullaan suunnittelutyön edetessä.<br />
Osallisten kannalta keskeiset vaiheet on osoitettu tummennettuna.<br />
TOIMENPIDE KUKA<br />
Viranomaisneuvottelu<br />
=> käsitellään osallistumis- ja<br />
arviointisuunnitelmaa sekä<br />
kaavoitustyön lähtökohtia yleisesti.<br />
( Osallistumis- ja arviointisuunnitelma<br />
(OAS) sekä kaavaluonnos<br />
=> Kuulutetaan ja tiedotetaan<br />
kaavan vireille tulosta, oas:n sekä<br />
kaavaluonnoksen nähtävilläpidosta.<br />
=> Pidetään nähtävillä 30 vrk.<br />
( Mielipiteen esittäminen osallistumisja<br />
arviointisuunnitelmasta sekä<br />
kaavaluonnoksesta.<br />
( Lausunnot kaavaluonnoksesta<br />
( OAS:sta sekä kaavaluonnoksesta<br />
saatu palaute käsitellään.<br />
( Viranomaiset, <strong>Jaala</strong>n kunta,<br />
Kaavoittaja<br />
( <strong>Jaala</strong>n kunta/Kaavoittaja<br />
( Osalliset<br />
( <strong>Jaala</strong>n kunta/Kaavoittaja pyytää<br />
viranomaisosallisilta<br />
( <strong>Jaala</strong>n kunta/Kaavoittaja
7.2 Kaavaehdotusvaihe<br />
7.3 Kaavan hyväksyminen<br />
8. Viranomaisyhteistyö<br />
Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtävillä pidosta<br />
tiedotetaan <strong>Kouvola</strong>n Sanomat sekä Iitin seutu -lehdissä sekä kunnan ilmoitustaululla.<br />
Kaava pidetään nähtävillä kunnanvirastolla 30 vuorokauden ajan. Tiedote nähtävillä<br />
olosta lähetetään kirjeitse sellaisille rajanaapureille, joiden oloihin kaava saattaa<br />
huomattavasti vaikuttaa.<br />
Kaikilla osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta sekä<br />
osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kirjallisesti tai suullisesti nähtävillä olon aikana.<br />
Kaavoittaja sekä kunnan edustajat ovat osallisten ja kaavahankkeesta kiinnostuneiden<br />
tavattavissa sopimuksen mukaan. Tarvittaessa järjestetään työneuvottelu<br />
kaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen.<br />
TOIMENPIDE KUKA<br />
( Kaavaehdotus nähtäville (30 vrk) ( <strong>Kouvola</strong>n kaupunki /Kaavoittaja<br />
( Mahdollinen muistutus<br />
osoitetaan kunnanhallitukselle<br />
( Lausunnot<br />
( Muistutusten ja lausuntojen<br />
käsittely<br />
( Viranomaisneuvottelu<br />
(tarvittaessa)<br />
( Osalliset<br />
( <strong>Kouvola</strong>n kaupunki / kaavoittaja<br />
pyytää viranomaisilta<br />
( <strong>Kouvola</strong>n kaupunki käsittelee<br />
kaavoittajan vastineiden pohjalta<br />
( Viranomaiset, kaupunki, kaavoittaja<br />
Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta päättää tekninen lautakunta. Kaavaehdotuksen<br />
nähtävillä olosta tiedotetaan <strong>Kouvola</strong>n Sanomat sekä Pohjois-Kymenlaakso<br />
-lehdissä sekä kunnan ilmoitustaululla. Aineisto pidetään nähtävillä kaavoitustoimiston<br />
ilmoitustaululla 30 vuorokauden ajan. Tiedote nähtävillä olosta lähetetään kirjeitse<br />
sellaisille rajanaapureille, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa.<br />
Osallisilla on mahdollisuus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta nähtävillä oloajan<br />
kuluessa. Muistutus tulee tehdä kirjallisesti ja se tulee osoittaa <strong>Kouvola</strong>n kaupungin<br />
tekniselle lautakunnalle. Tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvottelu kaavaehdotuksen<br />
nähtävillä olon jälkeen.<br />
TOIMENPIDE KUKA<br />
( Esitys valtuustolle<br />
( Kaupunginhallitus<br />
( Kaavan hyväksyminen<br />
( Kaupunginvaltuusto<br />
Kaavan hyväksymisestä kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla. Kaavan hyväksymistä<br />
koskeva päätös lähetetään niille, jotka ovat sitä kirjallisesti vaatineet.<br />
Kaavan hyväksymistä koskevaan kaupunginvaltuuston päätökseen on mahdollista hakea<br />
muutosta <strong>Kouvola</strong>n hallinto-oikeudelta, josta muutoksenhakutie jatkuu Korkeimpaan<br />
hallinto-oikeuteen.<br />
Suunnittelutyön edetessä käydään viranomaisneuvotteluja sekä mahdollisia<br />
työneuvotteluja viranomaisten kanssa, lisäksi kaavoitustyön eri vaiheissa pyydetään<br />
lausuntoja viranomaisilta.<br />
6
9. Arvioitavat vaikutukset<br />
10. Alustava aikataulu<br />
Kaavoituksen vireille tulovaiheessa (OAS) järjestetään viranomaisneuvottelu,<br />
neuvotteluun kutsutaan kunnan edustajien sekä kaavoitustyöstä vastaavan konsultin<br />
lisäksi kohdassa 6. luetellut viranomaisosalliset.<br />
Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot kohdassa 6. luetelluilta viranomaistahoilta ja<br />
tarvittaessa kaavaehdotuksen nähtävillä pidon jälkeen järjestetään viranomaisneuvottelu.<br />
Vaikutusten arviointi tapahtuu suunnittelutyön yhteydessä mm. erilaisia vaihtoehtoisia<br />
ratkaisuja vertailtaessa, arviointiin voi osallistua suunnittelijoiden ja viranomaisten lisäksi<br />
myös muut osalliset sekä maanomistajat.<br />
Ranta-asemakaavatyössä arvioidaan kaavaratkaisun vaikutuksia seuraavasti:<br />
Arvioitavat tekijät Sisältö<br />
Ympäristövaikutukset Rakennettu ympäristö<br />
- tekninen huolto, liikenne<br />
- ympäristöhäiriöt<br />
Ympäristö<br />
- maisema, luonnon erityiskohteet<br />
- luonnonolot ja luonnon monimuotoisuus<br />
- vaikutukset kulttuuriympäristöön<br />
Sosiaaliset vaikutukset - vaikutusalueen maanomistajat ja asukkaat<br />
- lähialueiden viihtyvyys<br />
- virkistystarpeet (veneilijät, ulkoilijat ym)<br />
Ranta-asemakaavatyön etenemisen tavoitteellinen aikataulu:<br />
VAIHE TAVOITEAIKA<br />
( 8.1.2004<br />
( Viranomaisneuvottelu<br />
(vireilletulovaihe)<br />
( Kaavaluonnos ja OAS nähtävillä<br />
( Kaavaehdotus nähtävillä<br />
( Kaavan hyväksyminen, voimaantulo<br />
( 17.10-15.11 2008<br />
( 2010 / 2011<br />
( kevät 2011<br />
Aikataulua voidaan tarkentaa suunnittelutyön edetessä.<br />
7
11. Yhteystiedot ja palaute<br />
Ranta-asemakaavan suunnittelutyöstä vastaa Ympäristönsuunnittelu Oy Hämeenlinnasta.<br />
<strong>Kouvola</strong>n kaupungin yhteyshenkilönä kaavatyössä toimii vs. yleiskaavapäällikkö<br />
Kari Parjanne.<br />
Kaavan luonnosvaiheen palaute osoitettiin <strong>Jaala</strong>n kunnanhallitukselle.<br />
Kuntaliitoksen myötä kaavaehdotusaineistoa koskevat muistutukset tulee toimittaa kirjallisesti<br />
<strong>Kouvola</strong>n kaupungin tekniselle lautakunnalle osoitettuna. Muistutus on toimitettava<br />
teknisen ja ympäristötoimialan kirjaamoon ennen kaavan nähtävillä oloajan päättymistä.<br />
Osoite:<br />
<strong>Kouvola</strong>n kaupunki<br />
Tekninen ja ympäristötoimiala<br />
PL 32, 45701 Kuusankoski<br />
fax: 020 615 3423<br />
s.posti: tekninenjaymparisto@kouvola.fi<br />
Vs. yleiskaavapäällikkö Kari Parjanne<br />
p. 020 615 7404<br />
etunimi.sukunimi@kouvola.fi<br />
Kaavoittaja:<br />
Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa<br />
Katja Ojala / Piia Tuokko<br />
Sibeliuksenkatu 11 B 1<br />
13100 Hämeenlinna<br />
P. 03 687 2008<br />
etunimi.sukunimi@ymparisto.inet.fi<br />
8
Ämmäpohja<br />
Linnajärvi<br />
Säkkisaari<br />
101.8<br />
Mustaojanmäki<br />
Matkusvuori<br />
Mäntyranta<br />
Linnamäki<br />
Rajasaari<br />
Matkussaari<br />
Oravamäki<br />
Pitkämäki<br />
Sikkolampi<br />
96.9<br />
Eeronmäki<br />
Annalampi<br />
Verukkaanlampi<br />
94.4<br />
Verukkaanmäki<br />
Heikkilä<br />
Tiinala<br />
Lahtela<br />
Ansalahti<br />
Vääräjärvi<br />
Niemelä<br />
Mattila<br />
Kallioniemi<br />
3<br />
Takala<br />
Peltosaari<br />
Rantala<br />
96.7<br />
Anttila<br />
Telataipale<br />
LIITE 1<br />
SUUNNITTELUALUEIDEN YLEISSIJAINTI<br />
Kirveslampi<br />
Virtala<br />
Ansalahti<br />
2<br />
Karvanen<br />
Markkinajärvi<br />
Lahnajärvi<br />
Soppilampi<br />
Metsäkumpu<br />
Lampila<br />
81.8<br />
83.6<br />
Iiskola<br />
1<br />
Vuorela<br />
Markkinajärvenmäki<br />
Pukkivuori<br />
Jussila<br />
Hattarinvuori<br />
Pirttilä<br />
Tuulenpesänlampi<br />
Mäkelä<br />
Viitainenniemi<br />
Salmi<br />
97.8<br />
Tuulenpesänmäet<br />
Kohde 1. Palo-, Soppi- ja Kirveslampi. Kohde 2. Vääräjärvi. Kohde 3. Karijärvi.<br />
Palolampi<br />
102.1<br />
Mölövuori<br />
Harjula<br />
Ala-Palojärvi<br />
97.8<br />
Ahdinpuunlampi<br />
Mutalahti<br />
Pitkälampi<br />
Ylä-Palojärvi<br />
Leppäranta<br />
Talaanmäki
LIITE 2<br />
OTE KYMENLAAKSON SEUTUKAAVASTA JA<br />
MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA
Rantayleiskaavan mukaiset siirrettävät<br />
rakennuspaikat<br />
Vääräjärven rannan suunnittelualue<br />
LIITE 3<br />
OTTEET RANTAYLEISKAAVASTA
LIITE 4<br />
OTE MUUTETTAVASTA RANTA-ASEMAKAAVASTA
LIITE 5<br />
LUONTOSELVITYKSEN KOHTEIDEN ALUERAJAUKSET<br />
Kohde 10. Kirveslampi, Kohde 19. Vääräjärven kallio.<br />
Kohde 32. Peltosaari, Kohde 38. Ansalahden niemen kärki
Change language