ympäristölupa - Lahti

lahti.fi

ympäristölupa - Lahti

OTE PÖYTÄKIRJASTA

Lahden kaupunki

Lahden seudun ympäristölautakunta 16.10.2012 § 89

Ympäristölupapäätös Lahti Energia Oy Keskussairaalan lämpökeskus, Keskussairaalankatu

7, Lahti

D/1294/11.01.00.01/2012

Perusteluosa Lahti Energia Oy on 6.4.2011 jättänyt Lahden seudun ympäristölautakunnalle

ympäristölupahakemuksen, joka koskee olemassa olevan

Keskussairaalan lämpökeskuksen olennaista muutosta osoitteessa

Keskussairaalankatu 7, Lahti. Lahti Energia Oy:llä on Päijät-

Hämeen keskussairaalan tiloissa varalämpökeskus, jonka tuotanto

on nykyisellään ollut vähäistä. Toiminnan tehostamiseksi ja lämmön

ja höyryn tuotannon varmistamiseksi sairaalan tarpeisiin kaikissa

olosuhteissa, lämpökeskuksen toiminta on tarkoitus siirtää pois keskussairaalan

tiloista omaksi laitoksekseen. Hakemusasiapaperit ovat

kokonaisuudessaan nähtävillä kokouksessa.

HAKIJA

Lahti Energia Oy, Kauppakatu 31, PL 93, 15141 Lahti.

LAITOS JA SEN SIJAINTI

Keskussairaalan lämpökeskus toimii peruskuormalaitoksena höyryn

tuotannossa ja vara-/huippulämpökeskuksena kaukolämmön tuotannossa.

Keskussairaalan lämpökeskus sijoitetaan Päijät-Hämeen

keskussairaalan ja muiden sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten

korttelialueelle Pirttiharjun kaupunginosassa, osoitteessa

Keskussairaalankatu 7, 15850 LAHTI. Kiinteistöllä sijaitsee sairaala

ja sen toimintojen lisäksi oppilaitos ja pysäköintialueita. Kiinteistörekisteritunnus

on 398-31-0-6.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN

TOIMIVALTA

Laitos on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 § 1

momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdan

3 b ja 2 momentin mukaan.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen lupaviranomainen

polttoaineteholtaan alle 50 MW:n energiantuotantolaitosta

koskevassa asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 7 §:1 momentin

kohdan 3 mukaan.

ASIAN VIREILLETULO JA HAKEMUKSEN TÄYDENNYKSET

Hakemus on toimitettu Lahden kaupungin ympäristölautakunnalle

6.4.2011. Hakemusta on täydennetty 19.9.2012 ja 3.10.2012.

TOIMINTAA KOSKEVAT MUUT LUVAT JA SOPIMUKSET


Lahti Energia Oy:n Keskussairaalan lämpökeskuksella on terveysvalvonnan

ja ympäristöasiain lautakunnan myöntämä ympäristölupa,

pöytäkirja todistettu oikeaksi 28.2.1996.

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Laitoksen sijainti ja kaavoitustilanne

Lämpökeskus sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella

(I). Alue on asemakaavassa merkinnällä YS-8 Sairaaloiden

ja muiden sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialue.

Alueen pohjoispuolella sijaitsee Salpausselän ulkoilu- ja virkistysmaasto.

Alueen itä- ja eteläpuolella sijaitsee omakotitaloja. Lännessä

keskussairaalan alue rajoittuu Likolammenpuiston lähivirkistysalueeseen

ja sairaanhoito-oppilaitokseen.

Ympäristön laatu

Pohjavedet

vedenhankintaa varten tärkeällä Lahden (0439801) I-luokan pohjavesialueella,

pohjaveden muodostumisalueella. Pohjavesialueen pinta-ala

on 40,36 km2, josta pohjaveden muodostumisaluetta on 19,95

km2. Pohjavesialueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 30

000 m3/d.

Lämpökeskus sijaitsee I Salpausselällä, joka on hiekka- ja soravaltainen

reunamuodostuma. Keskussairaalan alueella esiintyy useamman

kymmenen metrin paksuisia maakerroksia. Maaperän pintaosa

on pääasiallisesti hyvin vettä johtavaa hiekkaa ja soraa. Lämpökeskuksen

eteläpuolelle sijoittuu suppapainanne, jossa maanpintaosan

turvekerrosten alapuolella esiintyy vettä pidättäviä silttikerroksia,

joiden päälle voi muodostuva orsivettä. Keskussairaalan länsipuolella

oleva Likolampi on suppakuoppaan muodostunut orsivesilampi.

Suunnitellun lämpökeskuksen läheisyydessä on pohjaveden

havaintoputki Pvp1. Pohjavesiputken asennuksen yhteydessä

tehtyjen kairaushavaintojen perustella alueen maaperä on noin 19

metrin syvyyteen asti kivistä, heikosti lajittunutta soraa (KiHkMr).

Tämän alapuolella maaperä on hiekkaa noin 40 metrin syvyyteen,

johon kairaus päätettiin.

Häiriintyvät kohteet

Sairaala 200 m

Sairaanhoito-oppilaitos n. 500 m

Salpausselän virkistysalue 50 m

Kerrostalot Sykekadulla 150 m

Omakotitalot Kangaskadulla 330 m

Likolampi 530 m

Jalkarannan sairaala 1 km itään/kaakkoon

Jalkarannan palvelutalo 1,4 km kaakkoon

Luonnonsuojelualueet

Kintterönsuo 1,3 km luode

Soisalmensuo 2,3 km länsi/luode

Pirunpesä 2,2 km luode


LAITOKSEN TOIMINTA

Yleiskuvaus toiminnasta

Lahti Energia Oy:llä on Päijät-Hämeen keskussairaalan tiloissa varalämpökeskus,

jonka tuotanto on nykyisellään ollut vähäistä. Toiminnan

tehostamiseksi ja lämmön ja höyryn tuotannon varmistamiseksi

sairaalan tarpeisiin kaikissa olosuhteissa, lämpökeskuksen toiminta

on tarkoitus siirtää pois keskussairaalan tiloista omaksi laitoksekseen.

Lämpökeskuksen toiminta varmistetaan varavoimakoneella.

Lämpökeskuksen sijainniksi esitetään Päijät-Hämeen keskussairaalan

välitöntä läheisyyttä, jolloin voidaan minimoida mm. energian siirtoihin

liittyvät mahdolliset häiriöt.

Keskussairaalan lämpökeskusta tullaan käyttämään peruskuormalaitoksena

höyryn tuotantoon ja vara-/huippulämpökeskuksena kaukolämmön

tuotantoon. Höyryä tuotetaan Päijät-Hämeen keskussairaalalle

ja lisäksi tarvittaessa Päijät-Hämeen tekstiilihuollolle. Kaukolämpöä

pystytään tuottamaan tarvittaessa myös ainoastaan Päijät-

Hämeen keskussairaalan tarpeisiin. Lämpökeskuksen toiminta on

oleellista keskussairaalalle. Höyryä tuotetaan keskussairaalalle väline-

ja ruokahuollon tarpeisiin. Välinehuollossa höyryä käytetään mm.

laitteistojen ja välineiden sterilointiin.

Keskussairaalan lämpökeskuksen nykyinen toiminta on ollut hyvin

vähäistä. Kaukolämpökattilat on pidetty toimintakunnossa ja niitä on

koekäytetty 2 kuukauden välein lyhyitä ajanjaksoja. Kaikki nykyiset

Lahti Energian toiminnot, paitsi yksi 20 m 3 :n päiväöljysäiliö, puretaan

keskussairaalan tiloista. Paikalleen jäävä 20 m 3 :n päiväöljysäiliö jää

keskussairaalan varavoimakoneiden käyttöön.

Uusi lämpökeskusrakennus rakennetaan Päijät-Hämeen keskussairaala-alueen

koilliskulmaan.

Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti

Lämpökeskukseen tulee kaksi 13 MW:n kaukolämpökattilaa, yksi 3,2

MW:n höyrykattila sekä varaus toiselle 3,2 MW:n höyrykattilalle. Lisäksi

lämpökeskuksella on varavoimakone toiminnan varmistamiseksi

myös sähkökatkosten yhteydessä. Lämpökeskus on jatkuvasti

kaukokäytettävissä. Valvomo sijaitsee Kymijärven voimalaitoksella.

Kattilatiedot tarkemmin:

K1, käyntiaika 1500 h/a, nimellisteho 12 MW, polttoaineteho 13 MW

K2, käyntiaika 1500 h/a, nimellisteho 12 MW, polttoaineteho 13 MW

K3, käyntiaika 8760 h/a, nimellisteho 3 MW, polttoaineteho 3,2 MW

K4 (varavoimakone), käyntiaika 200 h/a, nimellisteho 0,5 MW

K5(varaus), käyntiaika 8760 h/a, nimellisteho 3 MW, polttoaineteho

3,2 MW.

Polttoaineet, kemikaalit ja niiden varastointi

Pääpolttoaineena lämpökeskuksella tulee olemaan maakaasu, mutta

alueella rakennetaan varapolttoaineelle, kevyelle polttoöljylle (POK),

300 m 3 :n kaksivaippainen öljysäiliö. Maakaasua käytetään maksi-


missaan noin 4 700 000 m3 vuodessa. Maakaasun käytön estyessä

käytetään kevyttä polttoöljyä maksimissaan 4100 t vuodessa. Uudessa

säiliössä varastoidaan öljyä maksimimäärä.

Uuteen öljysäiliöön tulee purkuyhteen alapuolelle kaukalo, johon liitetään

öljyvuotohälytin. Lisäksi säiliön pinnan korkeutta valvotaan jatkuvatoimisella

pinnanmittauksella. Öljysäiliön ja lämpökeskuksen välinen

putkikanaali ja säiliön välitila on varustettu öljyvuotohälyttimillä.

Mittaustiedot ja öljyvuotohälytykset siirretään Metso DNAjärjestelmään

(kaukovalvonta). Mittausarvoille tehdään hälytysrajat, joiden

perusteella hälytys tapahtuu. Öljyä käytetään vain siinä tapauksessa,

että maakaasun toimitus ei jostain syystä ole mahdollista. Lisäksi öljykäyttöä

haetaan tilanteelle ennen säiliötarkastusta eli öljy halutaan

polttaa säiliöstä, jotta vältytään öljyn purkamiselta/lastaukselta.

Öljysäiliöltä kattiloille lähtevän öljyputken sulkuventtiilin tilaa seurataan

kaukokäyttöjärjestelmän kautta ja venttiili pidetään suljettuna

silloin kun laitoksella ei käytetä öljyä.

Putkikanaali rakennetaan laadittavien rakennesuunnitelmien mukaisesti

betonista paikalla valaen. Kattilan puoleiseen päähän rakennetaan

kaivo, johon kanaali päätetään. Pohja kallistetaan kattilahuoneeseen

päin edellä mainittuun kaivoon päin. Kaivon pohjalle asennetaan

vuotohälytin

Kattilaveden käsittelyssä pH:n nostamiseen käytetään höyrykemikaalia.

Höyrykemikaalin kulutus on noin 500 kg/a. Laitoksella on

yleensä kaksi tynnyriä, joista toinen käytössä ja toinen odottamassa.

Tynnyrit säilytetään suoja-altaallisissa kärryissä kattilahuoneessa.

Lisäksi veden pehmentämiseen käytetään elvytyssuolaa, jonka kulutus

on noin 1000 kg/a (uusi lava tuodaan ennen edellisen lavan loppumista).

Elvytyssuola on kiinteää säkkitavaraa ja sitä säilytetään

kuivassa tilassa kattilahuoneessa. Vuosittain käytettävät määrät ovat

myös maksimissaan varastoitavat määrät.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN

Päästöt ilmaan

Toiminnasta aiheutuu päästöjä ilmaan. Laitteiden uusimisen myötä,

parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa hyödyntäen ilmapäästöt on

minimoitu. Pääpolttoaineena käytetään maakaasua, jota käytettäessä

päästöt ilmaan ovat pienemmät kuin polttoöljyä käytettäessä. Ilmapäästöjä

tarkkaillaan laskennallisesti. Lisäksi kattiloille tehdään

päästömittaukset, kun ne otetaan käyttöön. Tämän jälkeen mittaukset

tehdään PINO -asetuksen mukaisesti. Lahti Energia Oy osallistuu

Lahden seudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun.

Savukaasujen leviämismallinnuksen mukaan maakaasua käytettäessä

piipun korkeudeksi olisi riittänyt 20 metriä, mutta koska varapolttoaineena

on kevyt polttoöljy, niin piipun korkeudeksi esitetään

45 metriä. Prosessi ei sisällä savukaasupuhdistimia.

Arvioidut päästöt ilmaan ovat seuraavia:

Hiukkaset, maakaasukäytöllä 0,16 t/a ja kevytöljykäytöllä 1,23 t/a

Typenoksidit (NO2:na), maakaasukäytöllä 16,68 t/a ja kevytöljykäy-


töllä 12,3 t/a

Hiilidioksidi, maakaasukäytöllä 9183 t/a ja kevytöljykäytöllä 13 020

t/a.

Nykyisen keskussairaalan lämpökeskuksen käyttö on ollut vähäistä.

Kattiloita on käytetty vain koekäyttönä toimivuuden varmistamiseksi.

Siten myös päästöt ilmaan ovat olleet hyvin vähäiset. Vuosina 2010

ja 2011 ei ole ollut hiukkas- tai rikkidioksidipäästöjä. Hiilidioksidipäästöt

olivat 8,8 tonnia vuonna 2010 ja 3,6 tonnia vuonna 2011. Typenoksidipäästöt

olivat 0,01 tonnia vuonna 2010 ja 0 tonnia vuonna

2011.

Meluhaitat

Lämpökeskuksen toimiessa pääasiallinen melun lähde on polttimien

palamisilmapuhaltimet ja kiertovesipumput. Melu on luonteeltaan jatkuvaa.

Lämpökeskuksen aiheuttamaksi äänitasoksi ympäristössä on

arvioitu 50 dB(A) ekvivalenttisena melutasona mitattuna. Melutaso

mitataan lämpökeskuksen käyttöönoton jälkeen.

Vaikutukset pohjaveteen ja maaperään

Laitoksen normaalitoiminnalla ei ole päästöjä maaperään tai pohjaveteen.

Asfaltoidun piha-alueen (puhtaat) hulevedet johdetaan sadevesiviemärin

kautta maastoon. Täyttöpaikalta tulevat hulevedet johdetaan

öljynerottimen ja toimilaitteellisella (venttiili sulkeutuu automaattisesti

öljyvuodon havaitsemisen jälkeen) sulkuventtiilillä varustetun

näytteenottokaivon kautta jätevesipumppaamolle, josta vesi

pumpataan keskussairaalan jätevesijärjestelmään.

Keskussairaalan lämpökeskuksella on tapahtunut öljyvahinko

25.10.2011. Vahinko tapahtui öljyn siirron yhteydessä kun keskussairaalan

lämpökeskuksen säiliöstä oltiin siirtämässä öljyä Möysän

lämpökeskuksen öljysäiliöön. Arvion mukaan lastauspaikalle pääsi

vuotamaan 30–50 litraa kevyttä polttoöljyä. Torjuntatoimenpiteet aloitettiin

välittömästi tapahtuneen jälkeen. Tieto tapahtuneesta on mennyt

TUKES:lle, Hämeen ELY-keskukselle, Lahden seudun ympäristöpalveluille

ja Päijät-Hämeen pelastuslaitokselle. Vahinkopaikalle

kutsuttiin Lahti Energian turvallisuusneuvonantajana toimiva Pekka

Mäentie, joka on tehnyt tapahtumasta erillisen raportin.

Jätevedet ja päästöt viemäriin

Lämpökeskus liitetään nykyisen lämpökeskuksen vesi- ja viemäriverkostoon.

Jätevesiä syntyy arviolta 1500 m 3 . Jätevedet koostuvat

elvytys-, jäähdytys- ja saniteettivesistä.

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen

Laitoksen normaalissa toiminnassa ei synny jätteitä huomattavia

määriä. Lämpökeskuksella on jäteastiat energia- ja sekajätteelle sekä

kiinteille öljyisille jätteille. Jätteitä syntyy pääasiassa laitteiden

kunnossapitotöiden yhteydessä. Jätteet toimitetaan asianmukaiseen

vastaanottopaikkaan hyödynnettäväksi tai loppusijoitettavaksi.


Vaaratilanteet, riskinarviointi, toimet prosessihäiriöiden ja onnettomuuksien

ehkäisemiseksi ja niiden aikana

Toiminnan riskejä ovat pääpolttoaineena käytettävän maakaasun ja

varapolttoaineena käytettävän kevyen polttoöljyn mahdolliset vuodot,

sekä lämpökeskuksen prosessin poikkeukselliset tilanteet.

Riskien vähentämiseksi pääsy lämpökeskuksen alueelle on estetty

ulkopuolisilta. Mahdollisten öljypäästöjen estämiseksi laitosalue on

asfaltoitu, lisäksi öljyjärjestelmät varustetaan asianmukaisin

hälyttimin. Toiminnasta on laadittu seuraavat ohjeet: toimintaohje

kemikaalivahingon sattuessa, toiminta voimalaitosten ja lämpökeskusten

maa- ja biokaasun vuototapauksissa ja maakaasun turvaohje.

Öljyn purkamiselle laaditaan ohje toimintajärjestelmään. Voimalaitoksen

prosessia seurataan kaukokäyttöjärjestelmän avulla 24 tuntia

vuorokaudessa miehitetystä Kymijärven voimalaitoksen valvomosta,

josta prosessi voidaan tarvittaessa keskeyttää.

Lahti Energia konsernissa toteutetaan turvallisuus- ja ympäristöhavainnointikierroksia.

Kierroksilla havainnoidaan työturvallisuuteen ja

ympäristöön vaikuttavia asioita. Keskussairaalan lämpökeskus kuuluu

mukaan kierrettävistä laitoksista. avainnointikierroksesta laaditaan

raportti, johon kirjataan päivämäärä, kellonaika, havainnointikierroksen

kohde, osallistujat sekä turvallisuus- ja ympäristöhavainnot

kuvineen. Raporttiin kirjataan positiiviset havainnot kuten myös

korjaavat toimenpiteet vastuuhenkilöineen ja aikatauluineen. Havainnot

luokitellaan kolmeen eri luokkaan. Vihreään luokkaan kuuluvat

hyvin hoidetut kohteet, keltaiseen luokkaan lievät turvallisuus- ja

ympäristöpuutteet, joiden korjaamiseen voidaan antaa enemmän aikaa

kuin punaiseen luokkaan kuuluville, jotka pääsääntöisesti on korjattava

kuntoon välittömästi. Jokaiselle havainnolle nimetään vastuullinen

toteuttaja sekä toteutuksen valvoja, jotka huolehtivat puutteen

korjaamisesta annettuun määräaikaan mennessä. Toteutettujen kierrosten

ja niillä tehtyjen havaintojen perusteella arvioidaan, tarvitseeko

joku tietty havainto lisäohjeistusta henkilökunnalle.

Lämpökeskuksella tulee vuotokaasujen ilmaisin maakaasulle. Maakaasun

valvontajärjestelmä on varustettu kahden tason asetusarvosäädöllä,

joista ensimmäinen taso (10 % LEL) antaa hälytyksen ja

kaasupitoisuuden noustessa toinen taso (20 % LEL) antaa hälytyksen

sekä sulkee lämpökeskuksen sähköisellä toimilaitteella varustetun

maakaasun ulkopuolisen pääsulkuventtiilin.

LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Käyttötarkkailu

Lämpökeskus on miehittämätön. Lämpökeskuksen toimintaa valvotaan

Lahti Energia Oy:n kaukokäyttövalvomosta, jossa on ympärivuorokautinen

päivystys. Valvomoon tulee tiedot lämpökeskuksen

mittauksista, hälytyksistä ja häiriöistä (Metso DNA -järjestelmä).

Kaukovalvonta on keskitetty Kymijärven voimalaitokselle.

Lämpökeskukselle tehdään lisäksi 2-3 huoltokäyntiä viikossa. Huoltokäynnin

yhteydessä merkitään lämpökeskuksen käyttötiedot mm.


tehot, vesivirta, kaukolämpövesien ja savukaasujen lämpötilat kuukausiraporttiin

sekä tarkastetaan laitteiden toiminta laitoksella. Tehonsäädössä

käytetään moduloivaa poltinta. Palamisilman asetusarvo

hapelle on esisäädetty. Polttoaineen kulutusta seurataan kuukausittain.

Savukaasujen jäännöshappea (O2) mitataan jatkuvatoimisesti.

Hiilimonoksidi (CO) ja hiilidioksidi (CO2) mitataan kertaluonteisina

mittauksina vuosittain savukaasuanalysaattorilla.

Laitokselle nimetään maakaasun käytönvalvoja ja painelaitteiden

käytönvalvoja.

Laitokselle on laadittu toimintaohjeet häiriötilanteita varten ja käyttöhenkilökunta

on koulutettu mm. öljyvahinkojen torjuntaan. Lahti

Energia Oy:n toimintajärjestelmään on laadittu toimintaohjeita. Lämpökeskuksen

toimintaan liittyviä ohjeita ovat: Maakaasun turvaohje;

Toiminta kemikaalivahingon sattuessa; Toiminta voimalaitosten ja

lämpökeskusten maa- ja biokaasun vuototapauksissa.

Lämpökeskuksen toiminta raportoidaan vuosittain Lahden seudun

ympäristöpalveluille ympäristölupapäätöksen mukaisesti.

Ympäristövaikutusten tarkkailu

Ilmapäästöjä tarkkaillaan laskennallisesti. Lisäksi kattiloille tehdään

päästömittaukset, kun ne otetaan käyttöön. Tämän jälkeen mittaukset

tehdään PINO -asetuksen mukaisesti. Lahti Energia Oy osallistuu

Lahden seudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun.

Laitoksen melutaso mitataan lämpökeskuksen käyttöönoton jälkeen.

ASIAN KÄSITTELY

Asian vireilläolosta tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu Lahden kaupungin ilmoitustaululla Harjukatu

31:ssä 30.8.–1.10.2012 välisenä aikana. Kuulutus on julkaistu

Uusi Lahti –lehdessä 29.8.2012. Ympäristölupahakemuksen vireille

tulosta ilmoitettiin kirjeellä laitoksen rajanaapureille.

Pyydetyt lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Lahden kaupungin maankäytöltä,

Lahti Aqua Oy:ltä, Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta sekä Hämeen

elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta.

Lahden kaupungin maankäyttö toteaa 25.9.2012 antamassaan lausunnossa,

että Lahti Energia Oy on hakenut ympäristölupaa Keskussairaalan

lämpökeskuksen rakentamiseen.

Ympäristölupahakemuksen kohteena oleva Keskussairaalan lämpökeskus

sijaitsee osoitteeseen Keskussairaalankatu 7 Pirttiharjun

(31.) kaupunginosan korttelissa 31000 tontilla 6.

Lahden yleiskaavan 2025 mukaisesti alue on ”Julkisten palvelujen ja

hallinnon” korttelialuetta (PY-9). Alueella on kulttuurihistoriallisesti

arvokkaita rakennetun ympäristön kohteita (LaRY). Kulttuurihistoriallisesti

arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön tai sen läheisyyteen

kohdistuvat muutokset tulee suunnitella paikan henkeä kunnioittaen.


Asemakaavan (11.4.2005) mukaisesti alue on Sairaaloiden ja muiden

sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten” – aluetta (YS-8).

Lämpökeskukseen asennetaan kaksi 13 MW:n kaukolämpökattilaa,

yksi 3,2 MW:n höyrykattila ja varavoimakone. Lisäksi tehdään varaus

toiselle höyrykattilalle ja kaukokylmän tuotantolaitteille. Hakemuksessa

esitetään mahdollisuutta rakentaa myös 300 m3:n kaksivaippainen

öljysäiliö. Kyseessä on osittain uusi toiminta ja osittain olemassa

olevan toiminnan olennainen muutos. Laitos sijaitsee I-luokan

pohjavesialueelle.

Ympäristölupahakemuksessa esitetty toiminta ei ole ristiriidassa tontin

asemakaavan ja Lahden yleiskaavan 2025 kanssa.

Lahti Aqua Oy toteaa 4.9.2012 antamassaan lausunnossa seuraavaa:

Lahti Energia Oy hakee ympäristölupaa olemassa olevan yksikön,

Keskussairaalan lämpökeskuksen olennaiseen muutokseen. Keskussairaalan

lämpökeskuksella on ympäristölupa. Luvan myöntämisen

ehtona tulisi lämpökeskuksen tekniikka ja velvoitetarkkailu päivittää

tasolle, jota nykypäivänä vastaavilta laitoksilta lakien ja asetusten

mukaan vaaditaan.

Lahti Aqua Oy:n vesihuolto sijaitsee Keskussairaalan- sekä Hoitajankadulla.

Mikäli Lahti Energia Oy:n lämpökeskus liittyy Keskussairaalan

omaan vesihuoltoon, tulee lämpökeskuksen noudattaa Keskussairaalan

liittymis- ja käyttösopimusta, sopimusehtoja, yleisiä toimitusehtoja

sekä teollisuusjätevesisopimusta. Jos Lahti Energia Oy:n

lämpökeskus liitetään suoraan Lahti Aqua Oy:n verkostoon, tehdään

liittyjän kanssa uusi liittymis- ja käyttösopimus sekä teollisuusjätevesisopimus.

Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa lausunnossaan

seuraavaa:

Lupaa haetaan olemassa olevan lämpökeskuksen olennaiseen

muuttamiseen. Keskussairaalan tiloissa tällä hetkellä olevan lämpökeskuksen

toiminta on tarkoitus siirtää sairaalan tiloista omaksi laitoksekseen

sairaalan välittömään läheisyyteen. keskussairaalan tiloissa

tällä hetkellä olevat lämpökeskukset kattilat, öljysäiliö (2200

m 3 ) ja niihin liittyvä tekniikka puretaan. Hakemuksesta saadun käsityksen

mukaan säiliö tulisi olemaan maanpäällinen.

Laitos tulisi sijaitsemaan I-luokan pohjavesialueella. Hakemukseen

on liitetty ympäristönsuojeluasetuksen 13 §:n mukainen selvitys pohjavesiolosuhteista,

mutta suojatoimenpiteiden osalta hakemus on

puutteellinen. Hakemuksesta puuttuu mm. selvitykset säiliön ja laitoksen

välisen putkikanaalin rakenteesta, öljysäiliön täyttöpaikan

suojauksesta ja suojatulle alueelle kertyvien hulevesien hallinnasta

sekä höyrykemikaalin ja elvytyssuolan varastoinnista.

Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että laitoksen

toiminta ja polttonesteen varastointi maan pinnalle sijoitettavassa

säiliössä on mahdollista järjestää niin, että siitä ei aiheudu pohjaveden

pilaantumisen vaaraa ja siltä osin luvan myöntämiselle ei ole

esteitä. Hakemusta on kuitenkin suojatoimenpiteiden osalta täydennettävä

ja lupaharkinnassa on otettava huomioon seuraavaa:


- Öljyn ja kemikaalien käsittely ja varastointi on laitokselle järjestettävä

niin, että niistä ei voi vahinkotilanteessakaan aiheutua

maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa.

- Pohjaveden laatua on seurattava laitoksen läheisyydessä olevasta

pohjaveden havaintoputkesta.

Tässä lausunnossa on hakemusta tarkasteltu ainoastaan pohjavedensuojelun

näkökulmasta.

Muistutukset

Kuulemisaikana ei jätetty muistutuksia.

Vastineet

Lahti Energia Oy:ltä on pyydetty vastine annetuista lausunnoista.

Lahti Energia Oy esittää 4.10.2012 antamassaan vastineessa seuraavaa:

Lahden seudun ympäristöpalvelut on pyytänyt Lahti Energialta vastineita

Keskussairaalan lämpökeskuksen ympäristölupahakemuksesta

jätettyihin lausuntoihin. Lausuntoja ovat jättäneet Hämeen elinkeino-,

liikenne- ja ympäristökeskus, Lahti Aqua Oy, Päijät-Hämeen pelastuslaitos

sekä Lahden tekninen ja ympäristötoimiala/Maankäyttö. Lahti Energia

Oy antaa vastineensa seuraavasti:

Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto

Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa lausunnossaan,

että laitoksen toiminta ja polttonesteen varastointi maan pinnalle

sijoitettavassa säiliössä on mahdollista järjestää niin, että siitä

ei aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa ja siltä osin luvan

myöntämiselle ei ole estettä.

Hakemusta on kuitenkin täydennettävä suojatoimenpiteiden osalta ja

lupaharkinnassa on otettava huomioon seuraavat asiat:

- Öljyn ja kemikaalien käsittely ja varastointi on laitokselle järjestettävä

niin, että niistä ei voi vahinkotilanteessakaan aiheutua maaperän

tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa.

- Pohjaveden laatua on seurattava laitoksen läheisyydessä olevasta

pohjaveden havaintoputkesta.

Lahti Energia Oy toteaa vastineessaan, että öljyn ja kemikaalien käsittelyyn

ja varastointiin kiinnitetään erityistä huomiota. Lahti Energia

Oy on suunnitellut seuraavien suojaustoimenpiteiden käyttöönottamista

Keskussairaalan lämpökeskuksella.

Öljyn purkupaikka on kooltaan noin 4 m x 25 m, johon öljyrekka mahtuu

kokonaisuudessaan. Purkupaikka pinnoitetaan ja reunustetaan

öljynkestävällä asfaltilla. Öljyn täyttö-/purkuyhde sijoitetaan lukolliseen

kaappiin. Yhteen alapuolelle asennetaan kaukalo (noin 120 l),

joka

varustetaan vuotohälyttimellä. Öljyntäyttö-/purku tapahtuu valvotusti

Lahti Energian käyttöhenkilön toimesta. Täyttö/purku on ohjeistettu

Lahti Energian toimintajärjestelmässä ja käyttöhenkilöstö on ohjeis-


tettu toimimaan ohjeen mukaisesti.

Täyttöpaikalta tulevat hulevedet johdetaan öljynerottimen ja toimilaitteellisella

(venttiili sulkeutuu automaattisesti öljyvuodon havaitsemisen

jälkeen) sulkuventtiilillä varustetun näytteenottokaivon

kautta jätevesipumppaamolle, josta vesi pumpataan keskussairaalan

jätevesijärjestelmään.

Säiliö rakennetaan kaksivaippaisena (ja –pohjaisena). Öljysäiliöltä

kattiloille lähtevän öljyputken sulkuventtiilin tilaa seurataan kaukokäyttöjärjestelmän

kautta ja venttiili pidetään suljettuna

silloin kun laitoksella ei käytetä öljyä. Uuden öljysäiliön välitilassa on

asianmukainen hälytin vuotojen havaitsemiseksi. Lisäksi säiliön pinnan

korkeutta valvotaan jatkuvatoimisella pinnanmittauksella. Mittaustiedot

ja öljyvuotohälytykset siirretään Metso DNA-järjestelmään

(kaukovalvonta). Mittausarvoille tehdään hälytysrajat, joiden perusteella

hälytys tapahtuu.

Öljysäiliön ja kattilarakennuksen välinen putkikanaali rakennetaan

laadittavien rakennesuunnitelmien mukaisesti öljytiiviistä betonista

paikalla valaen. Kattilan puoleiseen päähän rakennetaan tarkastuskaivo,

johon kanaali päätetään. Kanaali kallistetaan kattilahuoneessa

olevaan tarkastuskaivoon päin. Putkikanaaliin ja tarkastuskaivoon

asennetaan

vuotohälyttimet.

Muita laitoksella käytettäviä kemikaaleja ovat elvytyssuola ja höyrykemikaali.

Suola on kiinteää säkkitavaraa ja sitä säilytetään kuivassa

tilassa kattilahuoneessa. Maksimivarastointimäärä on 1000 kg (uusi

lava tuodaan ennen edellisen lavan loppumista). Höyrykemikaalin

käyttömäärä on noin 500 kg vuodessa. Laitoksella on yleensä kaksi

tynnyriä, joista toinen käytössä ja toinen odottamassa. Tynnyrit säilytetään

suoja-altaallisissa kärryissä

Pohjaveden laatua tullaan seuraamaan vuosittain laitoksen läheisyydessä

olevasta pohjaveden havaintoputkesta.

Lahti Aqua Oy:n lausunto

Lahti Aqua Oy:n lausunnossa todetaan, että luvan myöntämisen ehtona

tulisi lämpökeskuksen tekniikka ja velvoitetarkkailu päivittää tasolle,

jota nykypäivänä vastaavilta laitoksilta lakien ja asetusten mukaan

vaaditaan. Edelleen todetaan, että mikäli lämpökeskus liittyy

Keskussairaalan omaan vesihuoltoon, tulee lämpökeskuksen noudattaa

Keskussairaalan liittymis- ja käyttösopimusta, sopimusehtoja,

yleisiä toimitusehtoja sekä teollisuusjätevesisopimusta. Jos Lahti

Energia Oy:n lämpökeskus liitetään suoraan Lahti Aqua Oy:n verkostoon,

tehdään liittyjän kanssa uusi liittymis- ja käyttösopimus sekä

teollisuusjätevesisopimus.

Lahti Energia Oy vastaa, että nykyisen lämpökeskuksen vanhentunut

tekniikka korvataan uudella rakennettavalla lämpökeskuksella, joka

täyttää nykyiset vaatimukset ja käyttää parasta käytössä olevaa tekniikkaa.

Lahti Energia Oy on sopinut vesi- ja viemäriverkoston käytöstä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän kanssa.

Pohjaveden laatua tullaan seuraamaan vuosittain laitoksen läheisyy-


dessä olevasta pohjaveden havaintoputkesta.

Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen lausunto

Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen lausunnossa todetaan, että rakentaminen

tulee toteuttaa Lahden seudun ympäristöpalveluiden vaateiden

mukaisesti ja että säiliö perustuksineen toteutetaan kyseisten

rakenteiden standardien mukaisesti.

Lisäksi pyydetään kiinnittämään huomiota seuraaviin asioihin

- säiliön etäisyys rakennuksesta tulee olla 15 m (ohjeellinen SFS

3350)

- lämpökeskuksen aitaukseen käyntiovi sairaalan puolelta (pelastustoiminta)

- piha-altaasta pumpataan vedet nykyisen lämpökeskuksen viemäriin,

viemärisulku helposti saavutettavaksi

- kemikaali-ilmoitus/päivitys valvovalle viranomaiselle (Tukes/Pela)

- säiliökirja toimitetaan tilaajalle; 150 mm:n teksti tuotteesta ja määrästä

+ varoituskyltti 250x250 mm

Lahti Energia Oy toteuttaa lämpökeskuksen ympäristöluvan ja nykyisen

vaatimustason mukaisesti. Säiliön sijoittamispaikan ja kulkureittien

toteutuksesta sovitaan tarvittaessa erikseen pelastuslaitoksen

kanssa. Sulkuventtiilillä varustetun kaivon paikka merkitään näkyvästi

paikan päällä. Tarvittava kemikaali-ilmoitus tehdään valvovalle viranomaiselle.

Säiliön toimittajan velvoite on toimittaa säiliökirja tilaajalle.

Säiliö varustetaan tarvittavilla varoituskylteillä.

Maankäytön lausunto

Maankäyttö toteaa lausunnossaan, että alueella on kulttuurihistoriallisesti

arvokkaita rakennetun ympäristön kohteita. Kulttuurihistoriallisesti

arvokkaaseen kohteeseen rakennettuun ympäristöön tai sen

läheisyyteen kohdistuvat muutokset tulee suunnitella paikan henkeä

kunnioittaen. Lausunnossa todetaan, että ympäristölupahakemuksessa

esitetty toiminta ei ole ristiriidassa tontin asemakaavan ja Lahden

yleiskaavan 2025 kanssa.

Lahti Energia Oy toteaa, että laitoksen ulkonäköä suunniteltaessa

huomioidaan sen sopivuus ympäröivään rakennettuun ympäristöön.

RATKAISU

Lahden seudun ympäristölautakunta myöntää ympäristönsuojelulain

28 §:n mukaisen ympäristöluvan Lahti Energia Oy:n keskussairaalan

lämpökeskuksen olennaiselle muutokselle Keskussairaalankadulle

Lahdessa hakemuksen ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti:

Päästöt ilmaan, vesiin ja maaperään

1. Kattiloiden NO2-päästö saa olla enintään 340 mg/ m³n (O2 = 3 %).

Kevyttä polttoöljyä käytettäessä NO2-päästö saa olla enintään 800

mg/ m³n (O2 = 3 %), hiukkaspäästö enintään 50 mg/ m³n (O2 = 3 %)

ja rikkidioksidipäästö enintään 850 mg/ m³n (O2 = 3 %). (YSL 43,

VNA445/2010)

2. Kevyen polttoöljyn käyttö on mahdollista vain maakaasun saannin

estyessä. Mikäli kevyen polttoöljyn käyttöön joudutaan siirtymään,


siirtymisestä on ilmoitettava Lahden seudun ympäristöpalveluille.

Polttoainesäiliön täyttö ja purku on tapahduttava valvotusti lämpökeskuksen

käyttöhenkilön läsnäollessa. Täytön ja purkamisen yhteydessä

on varmistuttava siitä, että polttoöljyn pääsy maahan mahdollisten

putki- tai säiliövuotojen tai rikkoontumisen seurauksena estetään.

(YSL 4, 7, 43 §, VNA445/2010

3. Vuotojen leviämisen torjumiseksi on varattava imeytysaineita ja

torjuntakalustoa polttonesteiden talteenottoa varten.

(YSL 7 §, 8 §, 43 §, 47 §, VNA445/2010)

4. Laitoksella varastoitava kevyt polttoöljy on säilytettävä kyseisen

polttoaineen säilytykseen hyväksytyssä kaksoisvaipallisessa säiliössä.

Säiliö on varustettava ylitäytönestimellä ja vuodonilmaisimella.

Säiliön pinnan korkeutta on valvottava jatkuvatoimisella kaukovalvonnalla.

(YSL 4, 7, 43 §, VNA445/2010)

5. Öljysäiliön täyttöpaikka ja muu öljysäiliön alue on päällystettävä

tiiviillä, öljyä kestävällä päällystemateriaalilla, jonka kunnosta on huolehdittava.

Päällystäminen ja viemäröinti säiliön läheisyydessä on

järjestettävä siten, että öljyiset vuotovedet saadaan kerätyksi helposti

talteen erottimien kautta. Öljysäiliön ja lämpökeskuksen välinen putki

on sijoitettava ja rakennettava niin, ettei öljy pääse maaperään ja

putken mahdollinen rikkoutuminen voidaan huomata välittömästi.

(YSL 4,7, 43 §, VNA445/2010)

6. Sadevedet ja muut alueen pintavedet on johdettava niin, ettei niistä

aiheudu pinta- tai pohjavesien saastumisvaaraa. Alueelta johdettavista

vesistä on voitava ottaa näyte ennen yleiseen viemäriin johtamista.

Piha-alueen hulevesien pääsy öljynerottimiin johdettaviin

viemäreihin on estettävä. (YSL 43§, VNA445/2010, JL 6§)

7. Öljynerottimet on pidettävä toimintakuntoisina säännöllisellä huollolla,

joka pitää sisällään ainakin seuraavat asiat:

- öljynerottimista poistuvan veden hiilivetypitoisuus on määritettävä

vuoden sisällä laitoksen käynnistymisestä. Tämän jälkeen seurantaa

on jatkettava valvontaviranomaisen kanssa sovitulla tavalla.

- öljynerottimien öljytilan täyttymisestä ilmoittavan hälytysjärjestelmän

toimivuus on testattava vähintään vuoden välein

- öljynerottimet on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa.

Viemärilinjassa on oltava öljynerottimen jälkeen sulkuventtiilikaivo.

8. Kemikaalit on varastoitava lukitussa sisätilassa siten, että niiden

pääsy maaperään on estetty. (YSL 4, 7, 43 §)

Melu

9. Laitoksen toiminnasta ja siihen liittyvästä liikenne-, purku-, lastaustoiminnoista

sekä polttoaineen käsittelystä aiheutuva melu ei saa ylittää

lähimpien häiriintyvien kohteiden oleskelupihoilla päivällä klo 7-

22 keskiäänitasoa 55 dB(A) eikä yöllä klo 22-7 keskiäänitasoa 50 dB

(A) ekvivalenttisena äänitasona mitattuna. (YSL 43 §, VNp 993/1992)

10. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melutaso on mittautettava ulkopuolista

asiantuntijaa käyttäen puolen vuoden sisällä laitoksen käyttöönotosta.

Melumittaussuunnitelma on toimitettava Lahden seudun


ympäristöpalveluiden hyväksyttäväksi kuukausi ennen mittauksen

tekoa.

Jätteet ja niiden käsittely

11. Laitoksella mahdollisesti huoltotoimien tai muun käytön yhteydessä

syntyneet jätteet on käsiteltävä siten, ettei niiden käsittelystä

tai varastoinnista aiheudu haittaa ympäristölle. Hyötykäyttöön soveltuvat

jätteet on kerättävä ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen

käsittelyyn. (YSL 45 §, JL 3 §, 6 §, 15 §)

12. Vaaralliset jätteet on pidettävä erillään muista jätteistä. Syntyvät

vaaralliset jätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa paikkaan,

jolla on ympäristönsuojelulain mukainen lupa käsitellä kyseisiä

ongelmajätteitä. Vaaralliset jätteet on varastoitava asianmukaisesti

merkityissä astioissa ja säilytettävä lukittavissa sisätiloissa. (YSL 45

§, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMa 1129/2001).

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

13. Mikäli lämpökeskuksen laitteistoihin tulee vikoja tai häiriöitä, jotka

lisäävät päästöjen määrää, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin

päästöjen estämiseksi, niistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi

ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Laitteet tulee saattaa

normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista.

Päästöjä olennaisesti lisäävistä häiriöistä on ilmoitettava välittömästi

Lahden seudun ympäristöpalveluille. (YSL 7 §, 8 §, 43 §,

62 §, YSA 30 §, JL 6 §)

14. Jos kiinteistöllä tapahtuu vahinko tai onnettomuus, jossa polttonesteitä

tai muita kemikaaleja pääsee vuotamaan maaperään tai

viemäriin, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin

päästöjen leviämisen estämiseksi ja päästöistä aiheutuvien vahinkojen

torjumiseksi. Tapauksesta on ilmoitettava viipymättä pelastuslaitokselle,

Lahden seudun ympäristöpalveluille ja Lahti Aqua

Oy:lle. Jos päästöstä aiheutuu maaperän pilaantumista, toiminnan

harjoittajan on tehtävä maaperän puhdistamista koskeva ilmoitus

Hämeen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. (YSL 7 §, 8 §,

43 §, 46 §, 62 §, 75–79 §, YSA 30 §, JL 6 §)

Tarkkailu ja raportointi

15. Toiminnan tarkkailusuunnitelmassa on esitettävä:

- käyttötarkkailu: polttoaineiden laadun, palamisolosuhteiden ja laitteistojen

toimivuuden seuranta ja laitteistojen huolto sekä kirjaamismenettelyt

- jätevesijakeiden purku- ja näytteenottopaikat, näytteenottotiheys ja

kuvattava näytteenottomenettelyt sekä analysoitavat parametrit

-pohjaveden laadun seuranta laitoksen lähellä olevasta pohjavesiputkesta.

- toimintaohje öljyn täytölle ja purkamiselle

Tarkkailusuunnitelma on toimitettava Lahden seudun ympäristöpalveluille

hyväksyttäväksi kuukausi ennen laitoksen käynnistämistä.

(YSL 43 §, VNa 445/2010)


16.

Laitoksen NO2-päästö on mittautettava ulkopuolista asiantuntijaa

käyttäen vuoden sisällä toiminnan käynnistymisestä ja sen jälkeen

4000 käyttötunnin välein. Kevytöljykäytöllä laitoksen NO2- ja hiukkaspäästö

on mittautettava 2500 käyttötunnin välein. Mittauksia koskeva

mittaussuunnitelma on toimitettava Lahden seudun ympäristöpalveluille

hyväksyttäväksi kuukautta ennen mittauksiin ryhtymistä.

Mittaukset on tehtävä VNa 445/2010 liitteen 2 kohdan 2 Savukaasupäästöjen

tarkkailu mukaisesti. (YSL 46 §, VNa 445/2010)

17. Vuosittainen yhteenveto toiminnasta on toimitettava Lahden seudun

ympäristöpalveluille seuraavan vuoden helmikuun loppuun

mennessä. Yhteenvedossa on mainittava ainakin seuraavat asiat:

- laskennalliset vuosipäästötiedot ja ominaispäästötiedot kattiloiden

typenoksidi-, hiilidioksidi- sekä mahdollisista rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöistä

yksiköittäin ja yhteensä.

- käytettyjen polttoaineiden ja kemikaalien määrä ja laatu energiatuotantoyksiköittäin

- tuotantotiedot

- kattiloiden käyttöajat

- yhteenveto päästöjä lisänneistä häiriöistä (ajankohta, syyt, vaikutukset,

päästölisäys, valitukset, korjaustoimenpiteet)

- yhteenveto ilmansuojelun kannalta olennaisista huoltotoimenpiteistä

- yhteenveto jätteistä; niiden määrä, laji, laatu, sijoituspaikka ja toimitusajankohta

- tiedot jätevesipäästöistä, niiden määrästä ja laadusta

- muista ympäristöön kohdistuvista päästöistä.

(YSL 43 §, 46 §, 83 §, JL 51 §, 52 §, VNp 101/1997, VNa 445/2010)

18. Polttoainesäiliön täytöistä ja purkamisista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito

on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. (YSL 43

§)

19. Toiminnanharjoittajan on osallistuttava Lahden kaupungin ilmanlaadun

seurannan yhteistarkkailuun. (YSL 46 §)

20. Lahden seudun ympäristöpalveluiden edustajalle on varattava

mahdollisuus osallistua laitoksen käyttöönottotarkastukselle. (YSL 43

§)

Toiminnan lopettaminen

21. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, vähintään kuusi kuukautta

ennen toiminnan lopettamista esitettävä Lahden seudun ympäristöpalveluille

yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua,

maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen

liittyvistä toimista.

RATKAISUN PERUSTELUT

Lahden seudun ympäristölautakunta katsoo, että edellä annetut lupamääräykset

ovat tarpeen, jotta Keskussairaalan lämpökeskuksen

toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla

annettujen asetusten vaatimukset. Toimittaessa tämän päätöksen ja


hakemuksessa annettujen tietojen mukaisesti laitoksen toiminnasta

ei voida katsoa nykytietämyksen mukaisesti aiheutuvan terveyshaittaa,

muuta merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, joten

lupa voidaan

myöntää.

Yksilölliset perustelut

Typpidioksidi-, hiukkas- ja rikkidioksidipäästöjen rajoittamista koskevat

määräykset on annettu paikallisen ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi

ja alueen asujaimiston viihtyisyyden turvaamiseksi. (1)

Laitos sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella. Tämän vuoksi kyseisellä

paikalla on noudatettava erityistä huolellisuutta öljyjen ja

muiden kemikaalien käsittelyssä, jotta näiden joutuminen maaperään

ja mahdollisesti edelleen pohja- ja pintavesiin estetään. (määräykset

2, 3, 4, 6, 8)

Öljynerottimen avulla saadaan erotettua osa kemikaaleista, mm. öljyt,

ennen niiden pääsemistä viemäriin. Öljynerotin ei pysty kuitenkaan

erottelemaan kaikkia kemikaaleja tai epäpuhtauksia, tällaisia

ovat mm. erittäin hyvin veteen liukenevat kemikaalit. Viemäriin voi

joutua kemikaaleja tai muita ympäristöhaittaa aiheuttavia aineita.

Sulkuventtiilin avulla linja pystytään sulkemaan onnettomuus- tai vahinkotilanteessa

ja siten estämään kemikaalien tai muiden ympäristöhaittaa

aiheuttavien aineiden pääsy viemäriin. (määräys 5)

Melutasoa koskeva määräys on annettu lähellä olevien häiriintyvien

kohteiden suojaamiseksi. Melutasoa koskeva määräys on valtioneuvoston

ulkomelutaso-ohjearvojen mukainen. (määräys 9)

Jätelain mukaan hyödyntämiskelpoiset jätteet on hyödynnettävä ja

jätehuolto on järjestettävä siten, ettei jätteistä aiheudu vaaraa tai

haittaa terveydelle tai ympäristölle. (määräykset 11 ja 12)

Häiriö- ja muita poikkeuksellisia tilanteita koskevat määräykset ovat

tarpeen päästöjen minimoimiseksi ja valvonnallisista syistä. (määräykset

13 ja 14)

Toiminnan harjoittajan on toiminnan päättymisen jälkeen siivottava ja

puhdistettava alue siten, ettei toiminnan päättymisenkään jälkeen

aiheudu terveyshaittaa tai muuta merkittävää maaperän, pohjaveden

tai ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Lahden seudun ympäristöpalveluille

ilmoittaminen hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista

on tarpeen jatkotoimenpiteiden määrittämiseksi. (määräys 21)

Ympäristönsuojelulain 5 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava

riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Laitoksen päästöjen

vaikutuksia ilmanlaatuun voidaan seurata parhaiten yhteistarkkailulla.

(määräykset 10, 15, 16 ja 19)

Raportointia ja kirjanpitoa sekä käyttöönottotarkastusta koskevat

määräykset ovat annettu valvonnallisista syistä. (määräykset 17, 18

ja 20)

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN


TARKISTAMINEN

Lupa on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi

ja ajantasalle saattamiseksi on tehtävä viimeistään vuoden

2022 loppuun mennessä. (YSL 55 §)

Tämä päätös korvaa ympäristölupapäätöksen 28.2.1996.

Mikäli toiminnassa tapahtuu oleellisia muutoksia, toiminnanharjoittajan

on esitettävä toiminnan muuttumisesta muutosilmoitus ympäristölupaan

riittävän ajoissa viimeistään 4 kuukautta ennen muutokseen

ryhtymistä. Mahdollisesta toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava

Lahden seudun

ympäristöpalveluille (YSL 56 §).

Asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn

luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia

säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkastamisesta, on asetusta

luvan estämättä noudatettava (YSL 56 §).

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4–7 §, 28 §, 35–59 §, 75–79 §

Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1 §, 5–7 §, 16–23 §

Jätelaki (1072/1993)

Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden

luettelosta (1129/2001)

Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (101/1997)

Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä

ongelmajätteiden pakkaamisesta

ja merkitsemisestä (659/1996)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman

tavoitearvosta (480/1996)

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011)

Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden

ympäristönsuojeluvaatimuksista (445/2010)

Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä

käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006)

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Lahden seudun ympäristölautakunta tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti

kuuluttamalla Lahden kaupungin ilmoitustaululla ja Uusi Lahti

–lehdessä, Lahden seudun ympäristöpalveluiden internetsivuilla

(www.lahti.fi> Asuminen ja ympäristö >

Ympäristönsuojelu > Lupa-asiat > Ympäristölupa > Käsitellyt ympäristöluvat)

sekä lähettämällä tiedon päätöksestä asianosaisille.

YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELYMAKSU

Lahden seudun ympäristölautakunta on 1.6.2010 § 39 hyväksynyt

kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan.


Liitteenä

Tästä päätöksestä peritään hakijalta viranomaiselle ympäristöluvan

käsittelystä aiheutuvat kulut Lahden seudun ympäristölautakunnan

taksan mukaan. Taksan mukainen maksu koskien energiatuotantoa

on 5300 euroa.

PÄÄTÖKSEN ANTAMINEN

Päätös annetaan julkipanon jälkeen.

Antopäivä on 25.10.2012.

MUUTOKSENHAKU

Ympäristölupahakemukseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan

hallinto-oikeuteen (YSL 96 §). Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

Esittelijä Vs. ympäristöjohtaja Tarja Laitinen

Päätösehdotus Lautakunta päättää myöntää ympäristöluvan Lahti Energia Oy:n

Keskussairaalan lämpökeskukselle Lahteen osoitteeseen Keskussairaalankatu

7.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

Asian valmistelija /

Lisätietojen antaja

Ympäristönsuojelutarkastaja Johanna Saarola, p. 050 559 4085.

Toimenpiteet Ote hakijalle, lausunnonantajille ja muistuttajille

Muutoksenhaku Hallintovalitus

Otteen oikeaksi todistaa lokakuun 25. päivänä 2012

viran puolesta:

Mika Vuorikoski

Pöytäkirjanpitäjä

Rakennuslakimies

Otteen saaja:

Lahti Energia Oy, PL 93, 15141 Lahti

Lahden kaupunki / Maankäyttö

Lahti Aqua Oy, PL 247, 15141 Lahti

Päijät-Hämeen pelastuslaitos, Saimaankatu 64, 15140 Lahti

Hämeen ELY-keskus, PL 29, 15141 Lahti


VALITUSOSOITUS Liitetään pöytäkirjanotteeseen

Lahden kaupunki Hallintovalitus, ympäristölupapäätös

Viranomainen: Päivämäärä: Pykälä:

Lahden seudun ympäristölautakunta

16.10.2012 § 89

Valitusoikeus Valitusoikeus on:

Valitusviranomainen

Valitusaika ja

sen alkaminen

Päätöksen antopäivä

1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;

2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai

luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella

kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;

3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset

ilmenevät;

4) alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan

ympäristönsuojeluviranomaisella;

5) muulla yleistä etua valvovalla viranomaisella.

Vaasan hallinto-oikeus

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta.

Tämä päätös on annettu julkipanon jälkeen. Päätöksen antopäivä on julkipanopäivää seuraava

arkipäivä. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon silloin, kun se on annettu.

Pvm 25.10.2012

Valituskirjelmä Valitus tehdään kirjallisesti.

Valitusasiakirjojen

toimittaminen

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

1) päätös, johon haetaan muutosta;

2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi;

sekä

3) perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää

hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö,

valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat

ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.

Valituskirjelmään on liitettävä

1) päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä;

2) todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen

ajankohdasta; sekä

3) asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu

viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja sen mukaan kuin Hallintolainkäyttölain 21

§:ssä säädetään.

Valitusasiakirjat on toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle valitusajan kuluessa

ennen sen viimeisen päivän virka-ajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on

pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitus-


Oikeudenkäyntimaksu

asiakirjat toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat

on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen

viraston aukioloajan päättymistä.

Viranomainen, jolle valitus toimitetaan:

Lahden seudun ympäristölautakunta

Tekninen ja ympäristötoimiala

Lahden seudun ympäristöpalvelut

PL 126, Vesijärvenkatu 11 C

15141 LAHTI

Puh. (03) 814 11, Fax (03) 814 3500

sähköposti: lahdenseudunymparistopalvelut@lahti.fi

aukioloaika: klo 8 - 15

Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun

lain (701/1993) 3 §:n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, joka on

hallinto-oikeudessa 90 euroa.

More magazines by this user
Similar magazines