Jyrki Kettunen & Tarja Meristö - Länsi.fi

Jyrki Kettunen & Tarja Meristö 

Länsi-Uudenmaan tulevaisuusfoorumi 

TULEVAISUUSFOORUMI-työskentelyn loppuraportti 

Toukokuu 2009 

Alue jakaantuu 

”Kerberos” 

Alue pirstaloituu 

”Kirppusirkus” 

”Koheesion + -kierre” 

Pääkaupunki nielee 

1

Jyrki Kettunen & Tarja Meristö 

TULEVAISUUSFOORUMI-työskentelyn loppuraportti 

Sisällysluettelo 

Esipuhe....................................................................................................................................... 3 

1. Johdanto ............................................................................................................................. 4 

1.1. Tausta: miksi ja miten tämä työ on tehty?....................................................................... 4 

1.1. Alueen nykytila ja näkemys tulevista kehityssuunnista: väestönkehitys, 

työpaikkaomavaraisuus ja elinkeinoelämän rakennemuutokset. ........................................... 7 

2. Työn tulokset alueen koheesion ja kilpailukyvyn kannalta arvioituna ................................ 10 

2.1. Koheesion kannalta ....................................................................................................... 10 

2.2. Alueen kilpailukyvyn kehittäminen .............................................................................. 15 

3. Yhteenveto: sisältölinjausehdotuksia koko-ohjelmaan ........................................................ 20 

3.1. Kilpailukyvyn parantaminen ja vahvistaminen............................................................. 20 

3.2. Koheesion ja yhteistyön parantaminen ......................................................................... 20 

3.3. Alueen vahvuudet ja erikoistuminen............................................................................. 21 

4. Lopuksi: sitoutuminen käytännön toteutukseen............................................................... 24 

Kirjallisuusluettelo 

Liitteet 

1. Mediaseuranta-aineisto (1.12.2008-30.4.2009) 

2. Verkkokyselyaineisto (maaliskuu 2009) 

3. Kärkiyritykset-aineisto 

4. Kuntapäättäjäkyselyn aineisto (toukokuu 2009) 

5. Nuput vahvuuksiksi - työpajatulokset 

2

ESIPUHE 

AKO Länsi-Uusimaa on käynnistänyt Läntisellä Uudellamaalla 

Tulevaisuusfoorumiprosessin. Sen tavoitteena on ensimmäisessä vaiheessa ollut kartoittaa 

alueen yhteiset intressit ja tahtotila yli tämän päivän rakenteiden ja ristiriitojen. Työ on 

toteutettu monitahoisena yhteistyöprosessina, jossa näkemyksiä on kerätty alueen 

toimijoilta haastatteluilla, verkkokyselyllä ja työpajatyöskentelyn avulla. Tietopohjaa on 

kartoitettu tilastoista, aikaisemmista tutkimuksista ja selvityksistä sekä seuraamalla koko 

työskentelyjakson ajan otsikoita alueesta eri sanomalehdissä. 

Työ on toteutettu yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulu Lohjan ja Corporate Foresight 

Group CoFi/Åbo Akademin kanssa. 

Toivomme, että työ jatkuu ja alueelle saadaan aikaan toimiva Tulevaisuusfoorumi, joka 

kokoontuu säännöllisin väliajoin pohtimaan nousevia teemoja, työstää niistä toimenpideehdotuksia 

ja myös arvioi, mitä on saatu aikaan. Näin syntyy sitä haastatteluissakin 

peräänkuulutettua dynaamisuutta, joka oikeasti suunnataan myös yhteisin asioihin ja joka 

pitkällä tähtäimellä pitää alueen vireänä niin asukkaille, yrityksille kuin muillekin 

toimijoille. 

Kiitos kaikille työpajoihin ja haastatteluihin osallistuneille sekä verkkokyselyyn 

vastanneille henkilöille rakentavasta yhteistyöstä kevään 2009 aikana. Toivomme, että 

tehty työ auttaa näkemään alueen kannalta kriittiset kohdat, joissa on puhallettava yhteen 

hiileen myös sellaisissa tapauksissa, joissa kaikki eivät hyödy heti. 

Bollböle 28. toukokuuta 2009. 

Jyrki Kettunen Tarja Meristö 

3

1. Johdanto 

1.1. Tausta: miksi ja miten tämä työ on tehty? 

Tämä raportti on yhteenveto tulevaisuusfoorumityöstä, joka on toteutettu Länsi-Uudenmaan 

alueella. Työ kattaa ensisijaisesti alueen 8 kuntaa, jotka olivat Hiiden alueella Karjalohja, 

Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Sammatti, Siuntio ja Raaseporin alueella Hanko, Inkoo ja 

Raaseporin kaupunki. Lisäksi on pohdittu Vihdin roolia alueen yhteistyön vahvistamiseksi. 

Visiona tuntuu vähänkin pidemmällä tähtäimellä olevan, että alueella on vain muutama kunta 

tai että kunnat ainakin ovat niin tiiviissä yhteistyössä, että asukkaiden tai muiden palvelujen 

käyttäjien kannalta kuntarajalla ei ole käytännön merkitystä. 

Työn tavoitteena on ollut toteuttaa seudullinen tulevaisuusprosessi, jonka tuloksena saadaan 

alueelle vaihtoehtoiset tulevaisuuden kuvat tukemaan toimijoiden strategiatyötä. Ensisijaisesti 

tavoitteena on ollut saada osallistujien ajatukset irti arjesta, katsomaan asioita vähän 

pidemmällä tähtäimellä. Lähtökohtana on ajatus, että tulevaisuuden tekeminen ei ole tiedosta 

kiinni, vaan asenne, tahtotila ratkaisee. Toteutetulla prosessilla onkin pyritty kiinnittämään 

huomiota tunnetasolla oleviin asioihin ja mahdollisiin yhteistyön esteisiin, kuten tabuihin tai 

kilpailuasetelmaan alueen sisällä. 

Lähtökohtaisesti työssä korostettiin prosessia, jopa lopputuloksen kustannuksella. 

Toimeksiantajan suunnalta on toivottu, että prosessi saisi liikettä asenteissa ja ajattelutavoissa 

yhteiseen suuntaan, vaikka ei kaikesta luonnollisesti olla samaa mieltä. Toimeksiantajan 

näkemyksen mukaan liikkeelle lähdetään ikään kuin takamatkalta, jolloin on erityisesti 

panostettava kissojen pöydälle nostoon ja käytävä ensin läpi alueen sisäiset erot ja 

yhtäläisyydet, yhteiset intressit ja mahdolliset yhteistyötä hiertävät asiat samoin kuin kunkin 

kunnan suuntautuneisuus kuntien kehittämisessä, kuten elinkeinopainotteisuus tai 

palvelurakenteen kehittäminen. 

Työssä on keskitytty siihen, mikä lisää alueen kilpailukykyä pitkällä tähtäimellä, tunnistettu 

kehittämishaasteita yritysten tarpeita varten ja viestitty tuloksia sekä kuntakenttään että 

seudun muille toimijoille. Työ on toteutettu vuorovaikutteisena prosessina, joka rakentunut 

Tarja Meristön kehittämän toimintaskenaariotyöskentelyn vaihejaon mukaisesti: Kuka ja 

missä me olemme? Mitkä ovat mahdolliset maailmat? Minne voimme mennä ja kuinka? 

Minne päätämme mennä? Strategia. Toimenpiteet. Kuviossa 1 on toteutettu prosessi 

vaiheineen. Käytetyn lähestymistavan mukaisesti tuloksena ei saada vain rakennettua alueelle 

vaihtoehtoiset skenaariot, vaan toimintaa skenaarioiden pohjalta aktiiviseksi tulevaisuuden 

tekemiseksi. Tavoitteena on, että työ jatkuisi Tulevaisuusfoorumityöskentelyn muodossa, 

jossa säännöllisin väliajoin kokoonnutaan pohtimaan nousevia teemoja, työstetään niistä 

toimenpide-ehdotuksia ja myös arvioidaan, mitä on saatu aikaan. Näin alueelle saadaan 

jatkuvasti pyörivä prosessi, jossa on laaja osallistumismahdollisuus kokouksissa ja myös 

kokoontumisten välillä esim. ohjatun verkkotyöskentelyn muodossa. 

4

PESTE 

Mitkä ovat 

mahdolliset 

maailmat? 

+ www-kysely 

maalis-huhtikuu 2009 

+ strategiatyöpajat 

+ kuntajohto haastattelut 

helmi-huhtikuu 2009 

+ mediaseuranta 

joulu-maaliskuu 2009 

Kuka ja 

missä me 

olemme? 

Perususkomukset 

Tabut 

Ydinpätevyydet 

AIHE- 

SKENAARIOT 

SWOT 

Minne 

voimme 

mennä ja 

kuinka? 

Visio 

Minne 

päätämme 

mennä? 

+ työpaja 

+ kuntapäättäjät- (toukokuu 2009) 

työpaja 1.4.2009 AKO ohry 

+ asiantuntijat- AKO tory 

työpaja 27.4.2009 

(Raaseporin alueen 

strategiapaja 

23.4.2009) 

MISSION- 

SKENAARIOT 

TOIMINTA- 

SKENAARIOT 

Joustavuus 

Strategia 

(+ hakemuksen viimeistely 

KOKO-ohjelmaan) 

Toimenpideohjelma 

Reimarit 

+ loppuseminaari 

(kesäkuu 2009) 

© Tarja Meristö 1991 

Kuvio 1: Läntisen Uudenmaan Tulevaisuusfoorumiprosessin toteutus: vaiheet ja aikataulu. 

Työn perustana on eri näkökulmista toteutettu tiedon- ja näkemysten keruu. Työsuunnitelma 

esiteltiin alueen kuntajohtajista koostuvalle tory-ryhmälle, jonka jälkeen toteutettiin 

kuntajohtajien haastattelukierros. Siltä pohjalta laadittiin verkkokysely, joka lähetettiin 

sähköpostilla laajasti alueen eri toimijoille. Näitä tuloksia ruodittiin alueen kuntien yhteisessä 

luottamushenkilöiden seminaarissa, jossa myös kerättiin ituja alueen uusiksi avauksiksi. 

Tulokset esiteltiin myös sekä tory-ryhmälle että AKO-ohjausryhmälle, joka käynnisti oman 

pienryhmän kuntien luottamushenkilöiden kanssa suuntaamaan tulevaisuuden linjauksia kohti 

yhteistä visiota. Tulevaisuusfoorumi keräsi myös kuntapäättäjien kokouksesta näkemyksiä 

yhteistyön aiheista ja omasta sitoutumisesta. Lisänäkemyksiä tulevaisuuslinjauksen pohjaksi 

kerättiin myös Raaseporin seudun strategiaseminaarissa ja yritys- ja koulutustoimijoiden 

kanssa organisoidussa työpajassa. 

Alueesta kirjoittavat seuratut mediat olivat Länsi-Uusimaa, Västra Nyland, Helsingin 

Sanomat, Aamulehti, Kauppalehti, Tekniikka ja Talous, Suomen Kuvalehti, Talouselämä sekä 

nettilehdet Taloussanomat ja Uusi Suomi ja epäsäännöllisesti vielä Hufvudstadsbladet ja 

Turun Sanomat. 

Tiivistetysti aineiston keruu ja työstö on tapahtunut seuraavasti: 

1) kuntajohtajien haastattelut 

2) verkkokysely alueen toimijoille 

3) kuntapäättäjien sitoutumiskysely 

4) alueen mediaseuranta 

5) työpajatyöskentely ja palautetilaisuudet 

6) kärkiyritystilastot 

5

Työhön on osallistunut laajasti alueen toimijoita eri puolilta ja eri sektoreilta. Lisäksi 

toteutettu verkkokysely on mahdollistanut asioiden esille tuomisen ja kommentoinnin ihan 

jokaiselle. Tuloksia on myös esitelty eri tilaisuuksissa eri toimijaryhmille kattavasti, joten 

yhteinen näkemys on kehittynyt pitkin matkaa esim. yritysten, yrittäjien, kuntien, 

oppilaitosten, luottamushenkilöiden ja järjestöjen edustajien rikastuttamana. Tämä raportti on 

osa tulosten viemistä käytäntöön ja laajempaan tietoisuuteen. Raportin julkaisemisen lisäksi 

on tarkoitus järjestää vielä avoin yleisötilaisuus, jonka yhteydessä voidaan myös toteuttaa 

työpaja, jolla tulos tarkentuu ja osallistujat sitoutuvat aitoon tulevaisuuden tekemiseen. 

Samalla voidaan kehittää lähestymistapaa seutukunnan tarpeisiin niin, että prosessi ja tulokset 

voidaan linkittää osaksi vuotuista strategiaprosessia, joka ottaa huomioon eri intressiryhmien 

näkemykset halutusta tulevaisuudesta. Tulevaisuuteen vaikuttavista muutostekijöistä ja 

haasteista on seuraavassa yhteenveto haastattelu- ja kyselytuloksista. 

Poliittinen 

•Pääkaupunkiseudun kehitys 

•Kaavoitus, maankäyttö 

•Alueen sisäinen verkottuminen ja työnjako 

•Verkottuminen metropolialueelle 

•Kuntien sisäiset kuppikunnat pois 

•Asenteet muutokselle, seudullinen vaikuttaja! 

•Kuntien konserni 

Ekologinen 

•Ilmastonmuutos 

•Luonto, vesialueet, harju 

•Kestävät liikennejärjestelyt 

•Sosiaalisesti, taloudellisesti, ekologisesti 

kestävä kehitys (> matkailu) 

•Nauhakaupunki pitkin rataa 

vs. tiiviit ja tehokkaat yhteydet 

•Ympäristöliiketoiminta 

Kuvio 2. Tulevaisuuden muutostekijät. 

Ekonominen 

•Talouskasvu 

•Työpaikkaomavaraisuus (miehille ja naisille) 

•Elinkeinorakenteen uudistuminen (teollisuus 

palvelut, teollisuuden profiloituminen, esim. metalli) 

•Kuntien ja yritysten yhteistyö 

•“Pääoma + oma pää” 

•Sektoreittain tarkasteltuna 

Teknologinen 

•Liikenneyhteydet 

alueella/alueelta/alueelle 

•Maatalouden modernisointi osana 

Itämeri-strategiaa 

•Nettidemokratia 

•Uudet teknologiat (nano/bio/ict) 

Sosiaalinen 

•Väestökehitys positiivinen 

•Kaksikielisyydestä kilpailuetu 

•Koulutus, osaaminen (täsmäkoulutus) 

•Asenteet ja arvot 

•Juurettomuus, nuorison pahoinvointi 

•Sosiaalinen pääoma 

•Terveys, turvallisuus 

•Luovat alat 

© Tarja Meristö 1.4.2009 

Työ tuottaa osaltaan tietoa myös uuden KOKO-ohjelman valmisteluun. Työssä on kerätty eri 

toimijoiden näkemyksiä ja näin saatu heidät osallistumaan alueen tulevaisuuden tekemiseen ja 

siten osaltaan vaikuttamaan aluetta koskevien ohjelma-aihioiden sisältöihin. Työ muodostaa 

eri toimijoille yhteisen pohjan omaan strategiatyöhön ja antaa myös perustaa alueen profiilin 

rakentamiselle ja yhteisen vision aikaansaamiselle. 

Työn raportointi on toteutunut siten, että pajoihin osallistujille on lähetetty työpajojen ja 

www-kyselyjen aineistot sähköisesti. Seminaareissa on mahdollisuuksien mukaan ollut 

paikalla myös tilaajan toimesta tiedottaja. Loppuraportti julkaistaan myös painetussa 

muodossa. Loppuseminaari pidetään ennen lopullista loppuraporttia, mikä sitouttaa työhön 

vielä laajemmat joukot ja tuottaa myös konkreettisempia suosituksia jatkoa ajatellen. 

6

1.1. Alueen nykytila ja näkemys tulevista kehityssuunnista: väestönkehitys, 

työpaikkaomavaraisuus ja elinkeinoelämän rakennemuutokset. 

Länsi-Uusimaa on maantieteellinen kokonaisuus, johon kuuluu 10 kuntaa. Alueella on väkeä 

yhteensä n. 160 000 asukasta. Alue on kiinteä osa pääkaupunkiseutua ja sen rannikkoalueet 

ovat osin kaksikieliset (suomi/ruotsi). Alueen kokonaispinta-ala on 3000 km². Välimatkat 

alueella ovat pisimmillään Hangosta Karkkilaan n. 130 km, Helsinkiin matkaa kertyy 

Hangosta kutakuinkin saman verran. 

LÄNSI-UUSIMAA 

Kuvio 3. Länsi-Uudenmaan kunnat. 

Aluetta koskeva kehitys kuvattuna tästä eteenpäin perustuu alueen olemassa olevaan 

tilastoaineistoon, toteutettuun nettikyselyyn ja työn aikana asiantuntijaryhmissä 

prosessoituihin arvioihin. 

Alueen väestön arvellaan yleisesti kasvavan hieman nykyistä nopeammin. Kasvu on viime 

vuosina ollut ensi sijassa orgaanista, toisena maahanmuuttoa, ja aikaisemmin tärkeä 

maassamuutto on pienentynyt. Erot alueen sisällä ovat suuria, löytyy myös taantuvia osia. 

Lähtökohdaksi seuraavaan valittiin siksi vain hieman nykyistä nopeampi 1.5 % vuotuinen 

kasvu, mikä 15 vuodessa tietää noin 17 000 uutta asukasta. Asiantuntija-arvion mukaan 

työpaikkaomavaraisuus tällöin pienenee, eli ilman toimenpiteitä lisäasukkaita vastaava määrä 

hakee leipänsä alueen ulkopuolelta, lähinnä metropolista. 

7

max. % min. % ka. % Valta-arvo % 

alueen sisällä 70 45 56.9 60 

metropolissa 50 25 31.9 30 

muualla 20 5 11.3 10 

Taulukko 1. Työpaikkojen sijainti. 

Työpaikkaomavaraisuutta tarkasteltiin lähemmin IIASA-mallilla, jossa arvioija joutuu 

pohtimaan myös rakenteellista muutosta. Kun arvioijalla oli vapaus valita kokonaismuutos, 

oli tuloksena ennuste, jossa työpaikkojen määrä säilyy lähes ennallaan, mutta noin kaksi 

prosenttia työvoimasta on vuosittain koulutettava uuteen ammattiin. Kun sitten otettiin 

huomioon väestökasvu, ja ajateltiin työpaikkaomavaraisuuden säilyvän, syntyy lisätarve noin 

tuhannen henkilön vuosittaisesta koulutuksesta. Muuten kaksi ennustetta ovat yhtenäisiä eli 

lisäväestöä vastaavat työpaikat on kokonaan löydettävä uusilta aloilta. 

max. % min. % ka. % valta-arvo 

% 

Alueen työpaikkojen muutos 10 -30 -2 5 

Työpaikkojen väheneminen 

liiketoimintojen hävitessä 

50 5 22 15 

Työpaikkojen kasvu 

jäljellejäävissä 

30 -5 12 10 

Työpaikat uusilla aloilla 40 3 14 10 

Taulukko 2. IIASA-malli: vapaa arvio 

max. % min. % ka. % valta-arvo 

% 

Työpaikkojen väheneminen 

liiketoimintojen hävitessä 

30 5 18 15 

Työpaikkojen kasvu 

jäljellejäävissä 

20 0 11 10 

Työpaikat uusilla aloilla 30 5 18 20 

Taulukko 3. IIASA-malli: kasvupainotettu arvio, työpaikkojen kasvu 10 %. 

Seuraavaksi asiantuntijat arvioivat työpaikkojen muutosta sektoreittain. Selväksi 

kasvumoottoriksi nousivat yksityiset palvelut, erityisesti hyvinvointiin liittyvät palvelut. 

Toinen vahva kasvaja oli kauppa. Näiden kahden suhteen asiantuntijat olivat yksimielisiä. 

Lähes täysi yksimielisyys vallitsi vielä uusien nyt ennakoimattomien alojen merkityksestä 

kasvulle. Hieman yllättäen enemmistä katsoi myös julkisten hyvinvointipalveluiden 

työpaikkojen kasvavan. Yksimielisyys vallitsi myös sen suhteen, että teollisuuden työpaikat 

vähenevät. Enemmistö katsoi myös hallinnon keventyvän. 

8

yksityiset hyvinvointipalvelut ++ +(+) ++ + ++ ++ ++ ++ 

julkiset hyvinvointipalvelut + 0+ + + + + 0 0- 

kauppa + + + ++ + + + + 

yksityiset koulutuspalvelut 0 0 0 0 + + +? 0(+) 

julkiset koulutuspalvelut + - + - 0 0 - - 

teollisuus - -- - -- - - -(-) - 

julkinen hallinto 0 - 0 - - - -- -- 

muut palvelut (kirkko, pankit, 

viihde, urheilu jne.) 

0 0(+) 0 0 ++ ++ + + 

uudet ennakoimattomat alat + + + + ++ ++ 

Taulukko 4. Miltä alueelta työpaikat jatkossa löytyvät: (++paljon lisää, +lisää, 0 ennallaan, - 

vähenee,-- vähenee paljon) 

Lopuksi pohdittiin, mitkä alat teollisuuden puolella voivat kasvaa. Hieman yllättäen 

voittajaksi nousi romu-, jäte- ja kierrätysteollisuus, ala, joka on erityisen herkkä pitkille 

valituskierteille. Mikäli tätä alaa halutaan kehittää, on alueelle varattava sille 

toimintapaikkoja, joiden käyttöönotto on mahdollista alle kolmen vuoden puitteissa. Nythän 

alueella ei hyödynnetä edes vanhoja jo pilattuja tehdasympäristöjä. Sinänsä tämä teollisuus 

soveltuu alueelle hyvin, kun jätteiden tuottajat ovat lähellä. Alan toimintakustannuksissa 

logistiikka on keskeisellä sijalla. 

Kasvun mahdollisuuksia nähtiin myös metalli-, viihde-, muovi- ja kemian teollisuudessa. 

Näistä viihdeteollisuuden mukaantulo on mielenkiintoista. Alan lähtökohdat alueella ovat 

huterat, mutta globalisoitumisen myötä viihdeteollisuus on muuttunut hyviä toimintakohteita 

hakevaksi, ja vanhat tai muuten hylätyt teollisuus ja kaivosmiljööt tarjoavat tyypillisiä 

mahdollisuuksia. Kohteiden on oltava toimiva infran läheisyydessä, esim. majoitus, muonitus, 

statistien saanti ja viestintä, mikä rajaa monia vaihtoehtoja kilpailun ulkopuolelle. Muista 

uusista alueista tuli vähän konkreettisia ehdotuksia. Huomiota kiinnittää 

elintarviketeollisuuden olematon kiinnostus, alue kun on tälle varsin suotuisa, sillä 

alkutuotantoa on ja metropolin markkinat ovat välittömässä läheisyydessä. Kalanjalostukselle 

Hankoniemi on luontainen paikka. Myös luomu-, allergia- ja erikoiskasvien ketju on 

mahdollisuus, kun tuotteet markkinoidaan verkostona Pietariin ja Tukholmaan. 

9

Teollisuuden kasvualat Yhteensä 

kaivannaisteollisuus 0 

metalliteollisuus 3 

paperiteollisuus 0 

puuteollisuus 0 

elintarviketeollisuus 0 

kemian teollisuus 4 

viihdeteollisuus 6 

muovi- ja pakkausteollisuus 2 

rakennusaineteollisuus 0 

romu-, jäte ja kierrätysteollisuus 8 

jokin muu mikä? 2 

Taulukko 5. Teollisuuden kasvualat. 

2. Työn tulokset alueen koheesion ja kilpailukyvyn kannalta arvioituna 

2.1. Koheesion kannalta 

Koheesio on tässä merkityksessä luonnontieteistä periytyvä uutuussana, jolla ei ole 

vakiintunutta määritelmää. Tässä raportissa sillä tarkoitetaan voimaa, joka sitoo osasia 

kokonaisuuksiksi, ja väljemmin yhteenkuuluvaisuuden tunnetta tarkasteltavan ryhmän sisällä. 

Edellinen koheesiotyyppi voi edesauttaa uudistumista kun taas jälkimmäinen useammin toimii 

uudistumisen jarruna. Näin määriteltynä koheesio kertoo tarkasteltavan kokonaisuuden 

järjestyneisyydestä, joustavuudesta, kimmoisuudesta ja sisäisestä kitkasta. Toteutetun kyselyn 

perusteella alueen tabuiksi tunnistettiin seuraavia: 

• Ylivoimainen ykkönen ovat kieliongelmat, joissa tuotiin esiin myös kulttuuri-, ja 

aktiivisuuserot. ”vi och dom”, ”ruotsinkielisten hyysäys”.(24) 

• Viesti on niin vahva, että ilman luovaa etenemisreittiä tässä kysymyksessä voi koko 

yhteispohdinnan kyseenalaistaa. 

• Toiselle sijalle nousivat Lohjan ja Vihdin suhteet(8). 

• Seuraavaksi nousivat esiin kuntien kokoerot, isot määräilee ja pienet koettavat ”rimpuilla 

ja näperrellä omassa taloudessa”. Mukana on myös statuksen menetyksen pelkoa(8). 

• SFP/RKP:n asemaa kritisoitiin ruotsinkielisissä kommenteissa. Kyse on siitä, että 

puolueelle on edullista tehdä kaikesta kielipolitiikkaa(4). 

• Maanomistusolot ja maatalous sinänsä voi näyttäytyä kehityksen esteenä vaikkapa 

kaavoituksessa tai kaavan toteutuksessa(3). 

• Muita huomionarvoisia havaintoja olivat virkamiesten asenteellisuus ”luottamusmiehet ei 

halua yhteistyötä”, alhainen koulutustaso, haluttomuus etsiä kumppaneita alueen 

ulkopuolelta, ”punaisen Karkkilan pelko” sekä se, että alueen heikkouksista ei juuri 

keskustella. 

10

Länsi-Uudenmaan koheesiota tarkasteltiin seuraavilta näkökannoilta: 

-maantiede 

-kuntien välinen 

-kuntien sisäinen 

-alueelta ulos 

-elinkeinoelämä vs. hallinto 

-kaksikielisyys 

-maaseutu vs. kaupunki 

-kansalaisaktiivisuus 

-sukupolvet 

Maantieteellisesti Länsi-Uusimaa muodostaan laajan bumerangin muotoisen alueen, jossa 

bumerangin sisäkaari suuntaa pääkaupunki-alueesta poispäin. Kyse ei siten ole kehysalueesta. 

Alueen läpäisee Salpausselän harjumuodostelma, joka antaa sen luonnolle pääpiirteet mm. 

vesistöjen suhteen. Alueen maaperässä on runsaahkosti mineraaleja, joista nykyisin 

hyödynnetään lähinnä kalkkikiveä. Selvää kaupunkikeskusta alueella ei ole, mutta Lohja on 

kuitenkin hieman muita ehdokkaita vahvempi. Koheesion kannalta on tarpeen linjata, 

halutaanko alueesta yksi- tai kaksinapainen, vain pidetäänkö nykyistä, lähinnä 

viisinäppyläiseksi kuvattavaa tilaa toivottavana. Alueen väkiluku viittaa yhteen 

hallinnolliseen keskukseen, etenkin kun kehittyvä tietotekniikka vähentää fyysistä 

asioimistarvetta. 

Kuntien välisen koheesion kannalta on lähtökohtatilanne monessa suhteessa epäsuotuisa, 

mutta samalla mahdollisuuksia antava. Lähes kaikkialla on takana vuosien ponnistus 

kuntaliitosten, joko toteutuneiden tai hyljättyjen, suhteen, mikä edelleen rasittaa yhteistyötä. 

Myös vanhojen vuosia sitten toteutettujen kuntaliitosten saumat olivat paikka paikoin 

näkyvissä. Tässä oppia kannattaa ottaa liike-elämän kokemuksista, siellä menestyksekkäälle 

fuusiolle on ominaista liitetyn osan tietynlainen suosiminen, henkilöstön vaihto yrityksen 

sisällä, ja jopa ylimitoitettu tiedotus siitä, mitä ollaan tekemässä. 

Ehkä välttämättömyyden pakosta liitoksiin oli mentävä hallinto edellä, rakenteet sementoiden, 

jolloin kuntalaisten odottamat parannukset ja säästöt jäivät vähäisiksi. Edelleen on nähtävissä 

myös sitä, että liitoksia odottavat kunnat yli-investoivat vauraamman maksajan toivossa. 

Kunnilla on myös taipumus rajata oma yhteistyöalueensa sellaiseksi, että voidaan varmistaa 

riittävä sananvalta kaikissa yhteistyöelimissä. Yhteistyöalueiden runsaus mm. 

terveydenhoidossa ja koulutuksessa on merkki tästä taudista. 

Ongelmia syntyy myös siitä, että palvelujen järjestämistä ja tuottamista käsitellään yhtenä 

aluerajattuna kokonaisuutena. Koheesiota kuntien välillä edistää, kun nämä kaksi erotetaan 

toisistaan, palvelujen järjestäminen on kokonaisuuden asia, mutta palveluiden tuottaminen 

tulee tehdä lähellä niiden tarvitsijoita. Optimikoko palveluissa ei useimmiten ole valtavan 

suuri. Toteutetut kyselyt ja haastattelut paljastivat myös puutteita luottamushenkilöiden 

taidossa hallita kuntaa suurempia kokonaisuuksia, mikä joskus johti taipumukseen harrastaa 

henkilökemiaa kuntalaisten kustantamana. Edellä kaavaillut muutostarpeet viittaavat 

tarpeeseen kehittää toimintakulttuuria, mikä sitten mahdollistaa muutokset 

toimintaprosesseissa, rakenteissa ja tapahtuneen arvioinnissa. 

Kuntajohtajien haastattelukierroksella toteutettu arvio kuntayhteistyön nykytilasta ja halutusta 

tulevaisuudesta suuntaa huomiota 

11

• hallintovetoisesta kohti kysyntävetoista 

• kohti uudistuvaa elinkeinorakennetta 

• puhaltamaan yhteen hiileen (siihen pissimisen sijasta) 

• kohti nousevaa polvea ja uudistuvia arvoja (kelottuneiden päättäjien asemesta) 

• kohti pitkän tähtäimen uudistamista nykytilanteen säästöasetelman sijaan 

Kuntien sisäisen koheesion lähtötilanne on lähes yhtä vaikea. Kuntaliitokset ovat 

vaikuttamassa lähes kaikkialla, ja perinteiset valta-asetelmat ovat murtumassa myös 

elinkeinorakenteen muutosten myötä. Tilanteen vaikeutta kuvaa kunnanjohtajien suuri 

vaihtuvuus, sillä kunnanjohtaja joutuu ukkosenjohtimeksi, kun luottamushenkilöt purkavat 

turhautumistaan. Koheesion kannalta on olennaista, että kunnan virkamiesjohdolle 

hyväksytään mahdollisuus toimia erityisesti kunnan perustehtävien, sosiaali- ja 

terveydenhuollon sekä koulutuksen suhteen. Osaamattomat henkilöt on vaihdettava, mutta 

osaava virkamies ei välttämättä jaa kymmeniä vuosia vallassa olleen kuppikunnan 

mielipiteitä. Kunnan sisäiseen koheesioon kuuluu myös mielialailmaston säännöllinen ja 

systemaattinen kartoitus, ja tulosten käyttö kunnan kehittämisessä. 

Koheesio alueelta ulos suuntautuneessa toiminnassa on toistaiseksi järjestymätöntä. Kyselyjen 

ja haastattelujen mukaan toivotaan pääsuunnaksi metropolialuetta, jolloin erityiskohteena oli 

Otaniemen teknologia- ja koulutuskeskittymä. Länsi-Uudenmaan vahvojen maatalousalueiden 

luonteva yhteistyösuunta on uusi Suur-Salo, joka on painottamassa strategiaansa tähän 

suuntaan. Yhteistyömahdollisuuksia Ruotsin suuntaan pidettiin hyvinä, mikä tuo kotimaiseksi 

kumppaniksi näin ajattelevan ja toimivan Varsinais- Suomen. Koulutuskysymyksissä myös 

Kuuma-alue tarjoaa yhteisiä mahdollisuuksia. Alueellinen koheesio Länsi-Uudenmaan 

ulkopuolelle on kuitenkin mahdollista vain, jos sisäinen yhteistyö saadaan toimimaan, muuten 

on kyse yksittäishankkeista, jotka pikemmin lisäävät eriseuraisuutta. Tavoitteissa on 

painotettava konkretiaa, sillä metatason linjauksia on jo ainakin riittävästi. 

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 

1. Metropolialueeseen 55 52,88% 

2. Vihtiin 8 7,69% 

3. Kirkkonummeen 12 11,54% 

4. Saloon 5 4,81% 

5. Forssaan 0 0,00% 

6. Kansainvälisesti 3 2,88% 

7. Ei mihinkään 6 5,77% 

Johonkin muuhun, 

8. 

mihin? 

15 14,42% 

Yhteensä 104 100% 

Kuvio 4. Länsi-Uudenmaan verkottumisen suunta. 

12

Verkkokyselyn mukaan sisäisesti on vahvistettava yhteistyötä erityisesti terveydenhuollossa, 

erityissairaanhoidossa ja hankintapalveluissa. 


1. Tietohallinto 20 19,23% 

2. Hankintapalvelut 33 31,73% 

3. Työvoimapalvelut 18 17,31% 

4. Taloushallinto 10 9,62% 

5. Tekninen toimi 8 7,69% 

6. Ympäristöhankkeet 29 27,88% 

7. Perusopetus 1 0,96% 

8. Toisen asteen opetus 23 22,12% 

9. Kaavoitus 24 23,08% 

10. Logistiikka 8 7,69% 

11. Terveydenhoito 51 49,04% 

12. Erityissairaanhoito 36 34,62% 

13. Vanhustenhoito 10 9,62% 

14. Yrityspalvelut 20 19,23% 

15. Kulttuuripalvelut 5 4,81% 

16. Liikuntapalvelut 2 1,92% 

17. Maahanmuuttokysymykset 5 4,81% 

18. Ei missään 0 0,00% 

19. Jossain muussa, missä? 3 2,88% 

Yhteensä 

Kuvio 5. Sisäisessä yhteistyössä vahvistettavat asiat. 

Koheesio elinkeinoelämän ja alueen hallinnon välillä on kehittynyt suotuisasti mm. 

yrityspalveluiden ja koulutuksen suhteen. Koheesiota parantaa edelleen näiden aktiviteettien 

keskittäminen. Yrityksillä ei ole varaa olla kunta- tai kieliriippuvaisia, sillä ne valitsevat 

sijaintinsa lähinnä markkinoiden, työvoiman saatavuuden ja alueen ”maineen” perusteella. 

Kaavoituskysymykset ovat keskeisiä mm. kaupan yrityksille. Alueen perinteinen 

prosessiteollisuus on taantumassa, ja uutta teollista toimintaa voi syntyä vain alueelle, jossa 

13

sen liikkeellelähtö ei edellytä investointia vuosikausien valituskierteeseen. Myös kunnan 

riitaisuus ja päätöksenteon arvaamattomuus ovat varoitusmerkki sijoittumistaan pohtivalle 

yritykselle. 

Kuntien ja yritysten yhteistyössä korostuvat elinkeinopolitiikka, ammatillinen koulutus ja 

osaavan työvoiman houkuttelu alueelle. 

1. 

2. 


Ammatillinen 

koulutus ja sen 

suuntaaminen 

Osaavan 

työvoiman 

houkuttelu alueelle 

54 51,92% 

52 50,00% 

3. Elinkeinopolitiikka 56 53,85% 

4. Innovaatiopolitiikka 16 15,38% 

5. 

Tutkimus- ja 

kehittämistoiminta 

ja -hankkeet 

22 21,15% 

6. Teknologiapolitiikka 6 5,77% 

7. Koulutuspolitiikka 22 21,15% 


9. Yhteismarkkinointi 29 27,88% 

10. Jokin muu, mikä? 4 3,85% 

Yhteensä 

Kuvio 6. Kuntien ja yritysten yhteistyö. 

Kielikysymys nousi sekä kyselyissä että mediatarkastelussa vahvimmaksi alueellisen 

koheesion esteeksi. Kysymyksessä on runsaasti tabuluonnetta, sillä asioista puhutaan 

kauniisti, mutta toimet eivät kohtaa puheita. Viesti päättäjille oli melko yksiselitteinen: asioita 

on tarkasteltavana asioina, eikä kielinäkökulmasta. Toisaalta tämä kansalaismielipide tekee 

koheesiota parantavan muutoksen mahdolliseksi, on vain löydettävä uusia tapoja toimia. On 

ilmeistä, että edistystä ei synny hallinnon tai asenteisiinsa jumittuneiden päättäjien ehdoilla, 

ehkä kaksikielinen nuorisopaneeli ja virkamiesten kierrätys voivat avata silmiä ja korvia. 

Konkreettisena toimenpiteenä voi koheesio alkaa vaikka siitä, että alue ei enää investoi 

yksikielisiin seiniin; uimahalli on jo kielineutraali, samoin hautausmaa, mutta vaikkapa 

koulutointa vaivaa edelleen kieliperusteella tehty rakentaminen. On valitettavasti niin, että 

mikäli kielikysymykseen ei löydy koheesiota edistävää lähestymistapaa ei KOKO-ohjelmasta 

Länsi-Uudellemaalle kannata puhua, sillä alue on liian pieni edelleen paloiteltavaksi. 

14

Perinteisen maaseudun ja seudun kasvukeskusten välistä yhteiseloa on opeteltu vuosisatoja, ja 

varsinkin vanhoilla ruukkipaikkakunnilla se sujuu luontevasti. Kehittämismahdollisuuksia 

löytyy mm. lähitarjonnasta molempiin suuntiin, kaavoituksen ja toteutuvan maankäytön 

kohtaamisesta sekä matkailun ja virkistyksen ja maaomistuksen sopeuttamisesta toisiinsa. 

Koheesiota edistää jos mm. näistä asioista saadaan yhtenäinen, alueen nykyisin onnistuneinta 

ratkaisua vastaava ohjeistus. Pilotointi on usein luonteva tapa valmistella ristiriitaisia etuja 

yhdistäviä hankkeita. 

Kansalaisaktiivisuus on alueellisen koheesion keskeisiä tekijöitä, mikä helposti unohtuu 

hallintovetoisessa mallissa. Myönteinen ja tärkeä ilmiö muuttuu silloin 

kansalaisreaktiivisuudeksi, vastustetaan kaikkea, mitä päättäjät suunnittelevat, ääriesimerkistä 

käy lasten päiväkoti. Alueellista koheesiota pohdittaessa on erityistä huomiota kiinnitettävä 

tiedonsaannin avoimuuteen, mikä on hedelmällisen kansalaiskeskustelun edellytys. Alueella 

on erinomaisia esimerkkejä myös myönteisistä, koheesiota lisäävistä kansalaisaktiviteeteista 

esimerkkeinä vaikkapa seudun vireän suunnistustoiminnan ja maanomistajien yhteistyö tai 

Lohjanjärven matkailu- ja virkistyskäyttöä tukevat järjestöt. Vastaava on mahdollista mm. 

pyöräily- ja melontareittien suhteen. 

Sukupolvien välisen koheesion edistäminen tulee lähivuosina olemaan yksi keskeisistä 

haasteista. Ns. DN-sukupolvi (Digital Natives), eli ihmiset, joilla on alusta lähtien ollut yhteys 

tietotekniikkaan, eroavat edellisestä sukupolvesta enemmän kuin minkään teollistuneen 

kulttuurin jäsenet toisistaan. Heidän arvonsa, sitoutumisensa ja mieltymyksensä ovat toiset, ja 

erityisesti vanhojen rakenteiden kunnioitus vähäistä. Kun tätä tarkastellaan sitä vastaan, että 

alueen kunnallisten päättäjien keski-ikä on noin 55 vuotta, ja DN-sukupolven osuus 

päätöksentekoelimissä on lähes olematon, on nähtävissä selviä riskejä. Esimerkkinä olkoon, 

että alueelle ei ole saatu aikaiseksi avointa seutuverkkoa, vaan odotellaan teleyhtiöiden 

suopeutta. On otettava selvää, mitkä asiat DN-sukupolvi näkee alueen kehitykselle tärkeinä, ja 

integroitava heidät seudun kehittämiseen. 

2.2. Alueen kilpailukyvyn kehittäminen 

Kilpailukyky sisältää jo määritelmässään vertailun, ketä etevämmäksi pyrimme? Länsi- 

Uudenmaan tapauksessa on luontainen verrokki metropolialue, on pystyttävä tarjoamaan 

jotain sellaista, josta siellä on niukkuutta tai muusta syystä johtuva korkea kustannustaso. 

Myös ainutlaatuisuus liittyy kilpailukykyyn, mutta se on harvoin muuta kuin marginaalinen 

tai alueen brändiä rakentava mahdollisuus (esim. Fiskarsin ruukkimiljöö 

maailmanperintökohteeksi). Alueen myönteisen kehityksen mittareiksi kyselyn mukaan 

arvioitiin työpaikat ja talouden mittarit. Seuraavan ryhmän muodostivat luonnonarvot ja 

koulutusmahdollisuudet. 

15


1. Talouden mittarit 63 59,43% 

Koulutustaso tai 

2. 

koulutusmahdollisuudet 

Polarisaatio tai 

3. 

syrjäytyminen 

54 50,94% 

13 12,26% 

4. Työpaikat 66 62,26% 

5. Brändiyritykset 8 7,55% 

6. Yliopisto 7 6,60% 

7. Luonto, rauhallisuus 58 54,72% 

8. Ruotsin kieli säilyy 25 23,58% 


Yhteensä 

Kuvio 7. Alueen myönteisen kehityksen mittarit. 

Julkinen hallinto voi vaikuttaa alueen kilpailukykyyn lähinnä luomalla toiminnan 

edellytyksiä. Seuraavat asiat ovat tässä suhteessa olennaisia: 

-kaavoitus 

-logistiikka 

-osaaminen ja koulutus 

-klustereiden muodostus 

Koko alueen kaavoituksen pelinsäännöt on yhtenäistettävä ja saatava aikaan alueelliset 

ratkaisut mm. kaupan ja teollisuuden kehittymiselle. 

Kaavoituksen ohella on varmistettava, että alueet ovat todella käytössä suunniteltuun 

tarkoitukseensa, lunastusta ei tule karttaa jos vapaaehtoisuus ei toimi. Erityinen ongelma 

alueella ovat tarpeeseen nähden mittavat pohjavesivaraukset, samaan aikaan kun asutusta 

lähes kokonaisuudessaan viedään vesi- ja viemäriverkoston piiriin. Yhdyskuntavesi 

valmistetaan nykyisin lähes poikkeuksetta pintavedestä, joten suuret pohjavedelle varatut 

alueet ovat historiallinen jäänne, joka on otettava uudelleenarviointiin. 

Kaavoitukseen liittyy myös hajarakentamisen lopettaminen. Sekä tehokkuus että 

ympäristösyyt puoltavat kokonaisuuksia ja tiiviinpää asumista, eikä nouseva sukupolvi ole 

edes kiinnostunut vanhemman polven suosimasta asumismuodosta. 

Lainsäädäntö antaa halukkaalle tehokkaan tavan jarruttaa alueen kokonaisuutta palvelevaa 

kaavoitusta, joten tämän tulee perustua kuntien väliseen yhteistyöhön. On varmaan 

hyväksyttävä se, että kaikki kunnat eivät ole tähän halukkaita, - omaa etuaan vahingoittaen. 

Logistiikka pitää sisällään tavara- ja henkilökuljetukset sekä tiedonsiirron. Kaksi ensimmäistä 

on läheisessä yhteydessä kaavoitukseen, kun taas kolmas, tulevaisuudessa olennaisin, on 

vapaan päätöksenteon aluetta. 

16

Tavarakuljetusten kannalta on keskeistä kehittää Hangon roolia vienti- ja tuontisatamana, 

mikä edellyttää rataverkon kehittämistä. Nykyisellään Hangon asema ei ole kovin suotuisa, 

talvimerenkulku on helpottunut ja samaan aikaan rataverkon kehitys on rajannut Hangon ulos 

Tampereen ja Lahden alueen tavaravirrasta. Sen sijaan Salon suunnassa ei Hangolla ole 

ylivoimaisia kilpailijoita, ja tämän suunnan logistiikkaan onkin kiinnitettävä huomiota. 

Perinteisesti tavarakuljetuksia on pohdittu ennen kaikkea puun- ja metsäteollisuustuotannon 

kannalta, mutta nyt suunnitteluhorisonttia on avarrettava. Oma pohteensa syntyy siitä, että 

kun merikuljetukset kasvavat keskimäärin 2-3 % vuodessa, on lentorahdin suhteellinen kasvu 

jatkuvasti lähes kymmenkertainen. Jättäytyminen syrjään tästä kehityksestä vaikuttaa myös 

muuhun tavarakuljetukseen. Etelä-Suomeen tulee lähivuosina syntymään ainakin yksi 

rahtilentokenttä palvelemaan erityisesti teknologia- ja lääketeollisuuden tarpeita sekä 

tuoretavaroiden tuontia. 

Länsi-Uudellamaalla on muutama hyvä logistiikkakeskuksen paikka, vaikka sijoitteluratkaisut 

ovat toistaiseksi aluetta väistäneet. Kilpailussa menestyäkseen on paikat valmisteltava hyvin, 

kansainväliset yritykset edellyttävät jopa alle kolmen kuukauden varmaa päätöstä paikkaa 

edes harkitakseen. Uudet logistiikkakeskukset ovat melkoisia työllistäjiä, sillä kyse on aina 

sadoista, jopa muutamasta tuhannesta työpaikasta. Hanko – Porvoo tien kehittäminen Kehä V 

logistiikkaväyläksi palvelee näitä tavoitteita, ja edellyttää yhteistyötä kaikkien väylänvarren 

kuntien kesken. 

Myös henkilökuljetuksissa on rataverkoston kehittämisellä Lohjan ja metropolialueen välille 

suuri merkitys. Se ei vähennä alueen sisäistä työssäkäyntiä, mutta lisää metropolialueella 

työskentelevien sijoittumista alueelle. Samaa palvelee junavuorojen lisääminen Karjaan ja 

metropolialueen välillä. Alueen sisäinen poikittaisliikenne edellyttää Hanko – Hyvinkää 

tieosuuden kehittämistä. Alueen hajanaisuudesta ja alhaisesta väestötiheydestä johtuen on 

busseilla toteutettava joukkoliikenne jatkuvissa vaikeuksissa, kun taas henkilöautokanta on 

maan suurimpia. Henkilöliikenteen palveluja onkin kehitettävä pienempiä ryhmäkokoja ja 

joustavampia aikatauluja suosivaksi, esimerkkejä toimivista ratkaisuista löytyy Ruotsista ja 

eräistä Suomenkin kunnista. 

Tiedonsiirron logistiikassa Länsi-Uusimaa on yllättävän heikosti kehittynyt, avointa 

seutuverkkoa ei edes määrätietoisesti suunnitella, vaikka se on todettu mm. 

yhteiskuntapalveluiden erinomaiseksi moottoriksi. Ruotsissa toteutettu ”kuitu joka savuun” on 

jo käytäntö muutamalla alueella Suomessa. Tulevan kilpailukyvyn ja asukkaiden viihtymisen 

kannalta kyseessä on paljonkin merkittävämpi asia kuin jonkin tienpätkän kunnostus (ks. 

Seutuverkot ry., Ruotsista Stadsnät Föreningen, Norjasta Bynett Föreningen). 

Koulutuksessa on kyse kahdesta toisiinsa kytkeytyvästä asiasta, nuoriso- ja 

aikuiskoulutuksesta. Kilpailukyvyn kannalta molemmat ovat tärkeitä, mutta jatkossa 

painopiste tulee siirtymään yhä enemmän aikuiskoulutukseen. Tehokas koulutus edellyttää 

alueellista ja jopa lähialueet mukaan ottavaa kokonaisotetta. Alueella on lukuisia 

koulutusyksikköjä, joiden keskinäisten suhteiden ja yhteistyön organisointia ei pidä jättää 

niille itselleen, ei sellainen onnistunut yliopistoiltakaan. Koulutuksen hyvä suunnittelu 

edellyttää tehokasta ennakointijärjestelmää, elinkeinoelämä kertoo usein vain eiliset tarpeet ja 

koulutusyksiköt itse sen, mitä sattuvat osaamaan. Myös koulutusyksiköiden työn säännöllinen 

ulkopuolinen arviointi on tarpeen hyvän kustannus/laatu-suhteen ylläpitämiseksi. 

Koulutuksen lähtökohdaksi tulee ottaa, että ennusteet keskimäärin kolmesta eri ammatista 

työuran aikana ovat toteutumassa, mikä merkitsee oppimaan oppimisen korostumista. Työn ja 

oppimisen vuorottelu on osoittautunut tehokkaaksi, samoin modernien teknologioiden 

17

opettelu yritysympäristössä. Aikuisopiskelussa on myös tarpeen pohtia pään, käden ja 

sydämen taitojen tasapainoa, nuorison opetus keskittyy päähän, mutta käytännön työpaikat 

ovat kasvavassa määrin käden ja sydämen taitojen alueella. DN-sukupolven mukana tämä 

haaste korostuu, he ovat tottuneet hankkimaan tiedot verkostoista, mutta käden taidot ja 

sosiaalisuus on opittava eläviltä ihmisiltä. 

Kuten kaavoituksessa, myös koulutuskysymyksissä on helppo vastustaa muutoksia 

perustelemalla se asetuksiin ja ohjeistuksiin. Myös tässä kuntien keskinäinen sopiminen on 

mahdollista, ja lisäksi valtiollinen taso on varsin valmis pilotointiin, sillä muutosten tarve on 

yleisesti hyväksytty. 

Yhteisön panostuksella elinkeinoelämän suuntaan on oltava vain harvoja painopisteitä, sillä 

muussa tapauksessa sorrutaan puuhasteluun. Näitä voidaan nimittää klustereiksi, mikä pitää 

sisällään sen ajatuksen, että tarkastellaan kyseisen aktiviteetin kaikkien tekijöiden toimivuutta. 

Kerätty aineisto nosti esiin kolme klusteria: matkailun, hyvinvoinnin(wellness) ja 

teollisuuden. 

Matkailun ja siihen läheisesti liittyvän virkistystoiminnan mahdollisuudet alueella ovat 

erittäin hyvät, on merta, Lohjan saaristoa, ruukki- ja kartanomiljöötä, luonnon erikoisuuksia ja 

laajat metsäalueet vaeltaa, marjastaa ja sienestää. Myös kalastus- ja metsästysmatkailulle alue 

on otollinen. Kaiken lisäksi luontevin asiakaskunta on lähellä metropolialueella. Aktiviteetti 

on kuitenkin toistaiseksi heikosti ja varsin hajanaisesti kehittynyt. Puuttuu yhteinen 

markkinointi, laatustandardit, ristiriitojen purkaminen – näitä syntyy alalla aina, ja 

mökkiläiset ovat äänekkäin edunvalvoja – ja yleensäkin ymmärrys siitä, että kokonaisuuden 

ajattelu ei ole itseltä pois. Mallia voi hakea Levin tai Rukan kehittämisestä. Liikkeelle voi 

lähteä yhteisestä markkinointi- ja varausverkosta, jonne hyväksytään vain tietyn 

laatustandardin läpäisevät palveluntarjoajat. Tälle aktiviteetille on saatavissa EU-rahoitusta, 

joka panoksen ohella auttaa toiminnan brändäystä. Sen sijaan erillisten hankkeiden tukemista 

on syytä välttää, koska se vain lisää nykyistä sekaannusta. 

Monesti luullaan, että retkeily luonnossa ei jätä paikkakunnalle juuri muuta kuin roskia, mutta 

todellisuus on toinen. Retkeilijät havaitsevat seudun muun tarjonnan, kertovat siitä 

lähipiirissään ja myös jatkossa itse käyttävät hyväksi näkemäänsä. Retkeilijät ovat myös avain 

seudun maineelle eli brändille. 

Hyvinvointi käsitteenä sisältää ajatuksen siitä, että toiminnan kohde on saamaansa 

tyytyväinen. Käytännössä tämä asiakasnäkökulma vielä usein unohtuu hallinnon ja 

asiantuntijuuden alle; ”Potilaita on riittänyt niin, ettei ole tarvinnut kohteliaaksi ruveta”. 

Hyvinvointisektori ajatellaan usein pääasiassa yhteiskunnan alueeksi, mikä jatkossa koskee 

ennen kaikkea tavoiteasetantaa niin määrän kuin laadunkin suhteen. Esim. terveydenhuollon 

ja vanhustenhoidon menojen tuoreessa vertailussa Länsi-Uudenmaan kunnista yksikään ei 

sijoittunut olosuhdevakioidun keskiarvon paremmalle puolelle ja peräti neljä oli aivan 

hännillä. 

Asiaa on edellä käsitelty koheesion yhteydessä, mutta toistettakoon vielä, että alueen 

yhtenäinen tavoiteasetanta ja järjestelyt ovat avainasemassa. Tätä kautta voivat kehittyä myös 

yksityiset palvelut, joille täydentävän työn ohella syntyy tulevaisuudessa myös laajempi 

palvelurooli, esimerkkinä terveys- ja hoitoturismi. Työnantajat ovat jatkuvasti kasvattaneet 

panostaan henkilöstönsä hyvinvoinnista. Tämä merkitsee kasvavia markkinoita, joita tuskin 

on järkevää yrittää täyttää yhteiskunnan toimin. 

18

Kunnat ovat ottaneet mittavan roolin liikunta- ja urheilupalveluiden mahdollistajina. Tätä 

toimintaa on syytä jatkossa arvioida uudelleen, urheilu on nopeasti kaupallistunut, ja sen 

yhteiskunnallisen merkitys on vähenemässä. Länsi-Uudellamaalla ei onneksi ole 

mammuttimäkiä, mutta urheilukenttien päällysteet ovat keinomateriaalia, jotta ruoho ei 

kasvaisi. Nopeimmin kasvava liikuntamuoto, golf, on täysin kaupallinen, ja yleisin, eli kävely, 

ei vaadi erityistä tartania. 

Teollisuuden suhteen tilanne on monitahoinen. Perinteinen metalliteollisuus on osoittanut 

kykynsä uudistua, ja ns. metallinauhaa Karkkila – Lohja – Raasepori on syytä tukea mm. 

koulutussuuntauksessa. Tälle teollisuudelle on uusia mahdollisuuksia avaamassa 

materiaalitekniikan kehitys, niin muovit kuin komposiititkin ottavat yhä suuremman osan 

laitekokonaisuuksista, jolloin toimivien alihankintaverkkojen aikaansaanti on avainasemassa. 

Alueella on jo osaamista, ja kyse on myös mittavasta koulutuspanoksesta. Asia on juuri 

sisällytetty metalliteollisuuden kansalliseen ohjelmaan. 

Kemian teollisuus on keskittynyt Hankoon, joka logistisesti on maan paras paikka tälle 

toiminnalle, sillä tarvittavat tuontiraaka-aineet ovat usein myrkyllisiä, kun taas tuotteet ovat 

helpommin kuljetettavia. Alueen kehittymistä ovat erityisesti vastustaneet loma-asukkaat, ja 

Helsingin Yliopisto. Nykyaikainen kemian teollisuus ei kuitenkaan muodosta erityistä uhkaa, 

ja Länsi-Uudenmaan kehittymisen kannalta teollisuuden kasvu Hangossa on mitä suotavinta. 

Nyt uudet investoinnit ovat menneet lähinnä Haminaan ja Turkuun. Asian etenemistapaa on 

käsitelty kaavoituksen ja koheesion yhteydessä. 

Kemiallinen metsäteollisuus on vähenemässä, eikä uusia suunnitelmia ole, vaikka alueella on 

suuri puuvarareservi. Sen sijaan mekaaninen teollisuus voi edelleen kehittyä. Lohjalle 

kasvanut Kertopuu on alan ainoa kansainvälinen innovaatio, joka johtaa ns. engineered wood 

– toimintaan, eli raaka-aineen sijaan valmistetaan asennusvalmiita komponentteja. Toiminnan 

kehittyminen vaatii ennen kaikkea logistiikan parantamista. 

Uusista alueella toistaiseksi heikosti kehittyneistä aloista tärkein lienee elintarviketeollisuus, 

sillä alkutuotantoa riittää ja metropolin markkinat ovat äärellä. Asia vaatii laaja-alaisen ja 

ennakkoluulottoman pohdinnan, kyse on myös kalasta etelässä, luomusta ja erikoiskasveista. 

Maataloustukia EU:ssa ollaan ensi vuosikymmenellä muuttamassa, mikä voi tuoda myös 

karjankasvatuksen nykyistä edullisemmaksi. Liikkeelle voi lähteä samaan tyyliin kuin 

matkailussa, yhteinen verkostotarjonta laatustandardit täyttävälle. Erikoistuotteiden luontevat 

alueet ovat Pietari ja Tukholma. 

19

3. Yhteenveto: sisältölinjausehdotuksia KOKO-ohjelmaan 

3.1. Kilpailukyvyn parantaminen ja vahvistaminen 

Lähtökohdaksi kilpailukyvyn parantamiselle otetaan työn aikana laadittu alueen SWOTanalyysi. 

Vahvuudet (S) Heikkoudet (W) 

Sijainti 

Luonto 

Historia & kulttuuri 

Teollisuusperinne 

Väestön ikärakenne 

Mahdollisuudet (O) Uhat (T) 

Matkailu 

Logistiikka 

Rakenteiden uudistaminen 

Käden taidot 

Pendelöinnin hyväksikäyttö 

Kuvio 8. Länsi-Uudenmaan SWOT-analyysi. 

Yhteisen visio ja tahdon puute 

Palkkatyökulttuuri 

Alueen tunnettuus ja näkyvyys 

Julkisen sektorin koko 

Keloutuneet päätöksentekijät 

Alueen hajoaminen 

pienintressiryhmiin 

Yritysten näivettyminen 

Lähialueiden parempi kilpailukyky 

Valtion kasvavat vaateet kunnille 

Sulautuminen metropolin takamaaksi 

Toimenpiteet kilpailukyvyn parantamiseksi kohdistuvat sekä mahdollisuuksien että 

vahvuuksien hyödyntämiseen. Nämä toimenpiteet koskevat toimintaedellytysten parantamista 

kuten kaavoitus (kauppa, asuinalueet, liikenneyhteydet, pohjavesivaraukset) ja 

osaaminen(kysyntä/tarjonta –ennakointi, monipuolisen osaamisen turvaaminen erityisesti pkyrityksille, 

kainsainvälisen osaamisen vahvistaminen, maahanmuuttajat, sosiaalisen median 

käyttö, osaamisen ostajaksi) Uhkien torjunta ja heikkouksien poistaminen parantavat myös 

kilpailukykyä ja niistä esitetään toimenpiteitä erityisesti kääntämällä alueen kaksikielisyys 

uhkasta mahdollisuudeksi eli kaksikielisyys voimavaraksi (kulttuurierojen hyväksikäyttö, 

pohjoismaisen yhteistyön mahdollisuuksien hyödyntäminen, asennemuutos) samoin kuin 

palkkatyökulttuurista kohti yrittäjyyttä kaikissa klustereissa (hoiva/hyvinvointi –yhteiskunta; 

metalli - investoinnit; matkailu – verkottuminen; KIBS eli tietointensiiviset liike-elämän 

palvelut, kauppa, kuljetus/logistiikka). 

3.2. Koheesion ja yhteistyön parantaminen 

SWOT-analyysistä lähtee liikkeelle myös toimenpiteet koheesion ja yhteistyön 

parantamiseksi, mikä tarkoittaa yhteistyötä sekä alueen sisällä kuntien ja eri sektoreiden 

kesken että myös alueelta ulos muualle Suomeen ja kansainvälisesti. Erityisesti on 

uudistettava elinkeinorakenteita, ettei alue jää taantuvaksi, vaikkakin perinteikkääksi 

teollisuusalueeksi. Samoin, on ymmärrettävä osaamisen ja koulutuksen merkitys sen kaikissa 

ulottuvuuksissaan, ei vain korkeakouluyhteistyönä. Palveluelinkeinoissa tarvitaan head 

officen (tiedot) osaamisen lisäksi heart officen (sydän paikallaan) ja hand officen 

(kädentaidot) osaamista. Myös sukupolvien välistä koheesiota on parannettava ja kytkettävä 

esim. nuoret digital native´t osaksi aluetta ja oppimalla heidän verkkoyhteisöllisyydestään 

20

asioita alueen yhteisöllisyyden parantamiseksi. Kylien ja keskustojen yhteistyötä ja 

ymmärrystä toisistaan voi myös kehittää ja luoda positiivisen kehityksen kierteitä laajasti 

koko alueelle. 

3.3. Alueen vahvuudet ja erikoistuminen 

Talous kehittyy Michael Porterin mukaan neljässä vaiheessa. Länsi-Uusimaa on siirtynyt pois 

tuotanto- ja investointikeskeisestä kehityksestä. Seuraava kehitysvaihe on kuitenkin vielä 

alkutaipaleella. Lisäksi alueen kunnat ovat nelivaiheisen kehityksen askelmilla eri kohdissa. 

Alue pyrki innovaatiokeskeisyyteen erityisesti profiloitumalla käyttäjäkeskeisiin 

palveluinnovaatioihin. 

1. Tuotantokeskeinen vaihe. Tällöin kasvavat ja kansainvälisesti menestyvät alat perustuvat 

pelkästään perinteisiin tuotantotekijöihin. Keskeinen kilpailutekijä maailmalla on tuotteen 

hinta ja siten mahdollisimman alhaiset tuotanto- ja kuljetuskustannukset. SNTL – Venäjä, 

meillä metsäteollisuus. – Maan hallitukset 1970-luvulla. 

2. Investointikeskeinen vaihe. Kyseessä on seurailijastrategia, jossa kehitetään muiden 

keksimää teknologiaa, mutta ei olla kehityksen eturintamassa. Kilpailutekijänä mittakaavaetu 

ja rahoitus. Etelä-Amerikan selluteollisuus, meillä lihanjalostus. – Maan hallitukset 2000luvulle. 

3. Innovaatiokeskeinen vaihe. Toimialojen rajat epäselviä, tuotteiden elinikä lyhenee. 

Kilpailutekijänä osaaminen ja uudistuminen. Teleala 1990-luvulla, media- ja viihdeala. 

– Maan hallitus erityisesti TEM nyt. 

4. Vaurauskeskeinen vaihe. Talous perustuu aiemmin luotuun vaurauteen, jota pidetään yllä 

ostoin ja fuusioin, ei juurikaan investoimalla uudistumiseen. Kansainvälsiessä kilpailussa 

kilpailuetuja omaavat yritykset ostavat vaurauskeskeisen maan toimijat. Vaurauskeskeisyys 

merkitsee alan, valtakunnan tai seutukunnan taantumisen alkua. Suomen kemian teollisuus, 

kunnista esim. Karjalohja ja Nummi-Pusula. – MMM ja YM sijoittuvat tänne. 

Länsi-Uudenmaan tunnettuus ja näkyvyys on heikko. Alueelle on rakennettava 

systemaattisella yhteistyöllä brändi, joka näkyy ulospäin, mutta joka samalla muodostaa 

alueella oleville oman identiteetin. Matkailulla on hyviä verkottumismahdollisuuksia alueen 

sijainnin ja monipuolisuuden takia (jokaiselle jotakin; kokonaispaketit; tervetuloa uudelleen). 

Elinkeinoelämän uudistaminen erityisesti kehittämällä metallinauhan yritysten 

toimintaedellytyksiä ja kasvumahdollisuuksia hyödyttää koko aluetta ja tarjoaa myös 

yritykselle vahvan profiilin, jolla on pitkät perinteet historiassa esim. 

Lohja/Karkkila/Forssa/Fiskars/Pohja/historia/ruukit ja näiden integrointi koulutukseen ja 

oppimiseen. 

Uuden etsiminen ja sen tunnustaminen, että on todellinen tarve uudistua, tarjoaa käyttöä 

rakenteille ja innovaatioalustoille, jotka kytkevät esim. KIBSit osaksi alueen olemassa olevia 

yrityksiä ja oppilaitoksia ja mahdollistavat yrittäjätalotyyppiset ratkaisut paikallisina 

solmuina, jotka verkottuvat koko alueen hyväksi. Myös alkutuotannon eteenpäin jalostaminen 

ja uudistaminen, teollisen kulttuurihistorian tuotteistaminen tai vaikka uudenlainen 

oppimisympäristöpilotti metallille ovat selkeitä mahdollisuuksia, jotka pohjautuvat olemassa 

oleville mahdollisuuksille. 

21

RUUKKI- 

PERINNE 

METALLINAUHA 

LÄHIMATKAILU 

LUONTO 

OSAAMISEN 

ENNAKOINTI 

Kuvio 9. Alueen vahvuudet. 

FISKARSyritys/tuotebrändi 

VESI 

globaali 

LOGISTIIKKA- 

KESKUKSET 

HYVINVOINTI- 

MATKAILU 

kansallinen 

KAKSIKIELISYYS 

VAHVUUDEKSI 

= olemassa oleva 

vahvuus 

= vahvuus, jota 

jalostettava 

KOULUTUS 

maakunnallinen 

Tulevaisuusfoorumityössä rakennetut skenaariovaihtoehdot Länsi-Uudenmaan kehittämiselle 

etenevät toisaalta elinkeinoelämän kärki vs. viihtyisän ympäristön ja luontoarvojen kärki 

edellä, toisaalta näkökulman vaihdellessa alueen sisältä ulos alueelta. Olennaista on vahvistaa 

jo olemassa olevia klustereita kuten metallinauha ja matkailupalvelut, mutta myös kehittää 

kokonaan uutta ja luoda pitkällä tähtäimellä uutta perustaa myös alueen brändin 

vahvistamiseksi. Kuvioon on merkitty kuhunkin skenaariolohkoon myös yhteistyökumppanit, 

joiden kanssa asioita kehitetään. 

Minkä skenaarion mukaan edetään? 

Elinkeinokärki edellä 

Yritysten kv. kontaktit ja verkostot 

Finpro 

Kv-kumppanit 

EU-taso 

Aalto-yliopisto/TKK 

Ruotsi 

Pääkaupunkiseutu 

Ulos 

alueelta 

pääkaupunkiseutu 

Turun seutu 

Ahvenanmaa 

”Nano-harju” 

Maailmankuulu 

brändi? 

Viro, Ruotsi, Saksa 

Venäjä 

EU, maailma 

Satamat 

Logistiikkakeskukset 

”Metallinauha” 

Innovaatiot 

yritysverkoissa 

Tuotteistetut 

b to b 

-matkailupalvelut 

Kestävä 

logistiikka ja 

energiahuolto 

Osaaminen 

Laaja-alainen 

elinkeinopolitiikka 

Palvelujen 

uudistaminen 

/uudelleen 

organisointi 

Turvallinen 

elinympäristö 

Viihtyisä ympäristö/luontokärki edellä 

Kuvio 10. Skenaariot ja yhteistyökumppanit. 

Uudistava 

kasvuyrittäjyys 

Yrityspalvelut 

uudistuvat 

Uudenmaanliitto 

OSKE 

Culminatum 

Pääkaupunkiseutu 

Alueen 

sisällä 

Ympäristömyötäinen 

rakentaminen 

~ ARVOKAS 

on lähellä 

Valtio 

Salon seutu 

Ympäristökeskukset 

Syvä maaseutu 

Uusyrityskeskus 

4H 

©Tarja Meristö 

22

Teemat, joihin KOKO-ohjelmassa kannattaa panostaa, on valittu olemassa olevien 

vahvuuksien perusteella. Vahvuudet ovat sekä alueen yritystoiminnassa että alueen 

osaamisessa, kummassakin joko jo toimivat tai ainakin vahvasti alulla. 

Alueen osaaminen 

Orastava, 

hyvällä alulla 

Toimiva, 

hyvä 

Uudistuvat 

teknologiayritykset 

(Otaniemi-kampus) 

Palveluinnovaatiot 

(ppp) 

Metallinauha 

Toimiva, 

hyvä 

Kuvio 11. Alueen osaaminen ja yritystoiminta. 

Ennakointitoiminta 

(seutuyhteistyö) 

Hyvinvointiklusteri 

(alueen oppilaitokset) 

Orastava, 

hyvällä alulla 

Alueen 

yritystoiminta 

Kysynnän ja tarjonnan on kohdattava markkinoilla tuotteiden, jakelun sekä osaamisen 

suhteen. 

Erikoistuminen edellyttää oman paikan tunnistamista yhteistyöverkostossa. Onnistuneen 

yhteistyön edellytykset vaativa yhteistä intressiä, josta oikeasti koituu kaikille hyötyjä, vaikka 

ei ehkä samanaikaisesti tai heti. Työnjako ja tiedonkulku täytyy myös olla varmistettu ja 

selkeä. Aktiivinen tekeminen on saatava osaksi arkea! Hyvä yhteistyö alkaa eteenpäin 

katsomisella, uuden etsimisellä, jossa kaikki saadaan antamaan parastaan yhteisen vision 

eteen sen sijaan, että ajateltaisiin, miten kumppaneista saadaan paras irti. 

23

4. Lopuksi: sitoutuminen käytännön toteutukseen. 

Kuntapäättäjien kokouksen yhteydessä toteutetun kyselyn vastaajat ottivat kantaa 

Tulevaisuusfoorumi-työn tuloksista poimittuihin kuuteen väittämään alueen kehittämisestä. 

Yhteinen, kuntarajat ylittävä kaavoitus on tärkeää alueen kilpailukyvyn kehittämisen kannalta. 

Keskittyminen valittuihin liiketoiminnan klustereihini antaa paremmat menestymisen 

mahdollisuudet kuin laaja-alainen elinkeinopolitiikka. 

Osaamisen turvaaminen alueen tarpeisiin vaatii vahvaa koulutuksen koordinointia. 

Kuntasektori selviytyy hyvinvointipalvelujen tulevaisuuden haasteista vain merkittävien 

rakennejärjestelyjen avulla. 

Kilpailukykyinen alue tarvitsee välttämättä myös avoimen seutuverkon hyvin toimivien 

perinteisten logistiikkaratkaisujen rinnalle. 

Alueen tulevien tarpeiden ja haasteiden tunnistaminen vaatii ennakointitoiminnan 

käynnistämistä yhteistyössä lähiseutujen toimijoiden kanssa. 

Täysin samaa mieltä 

Melko samaa mieltä 

Melko eri mieltä 

Täysin eri mieltä 

Kuvio 12. Asenneväittämät. 

57 43 

14 86 

71 29 

71 29 

57 43 

86 14 

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 

Seutua koskevien väittämien suhteen vallitsi suuri yksimielisyys. Ainoa merkittävä 

poikkeama oli kysymyksessä valittuihin klustereihin keskittymisestä laaja-alaisen 

elinkeinopolitiikan sijaan. Tämä on sikäli merkittävää, että KOKO-ohjelma suorastaan vaatii 

konkreettista fokusointia. 

Vastaajat arvioivat myös omaa sitoutumistaan asioiden käytännön toteutuksen kannalta. 

Avointa seutuverkkoa katsottiin yleisesti tarvittavan, mutta henkilökohtainen sitoutuminen 

asiaa ajamaan oli selvästi heikompaa. Samanlainen tilanne vallitsee myös 

hyvinvointipalveluiden suhteen; yleinen käsitys on, että rakennejärjestelyjä tarvitaan, mutta 

vain vähemmistö on valmis sitoutumaan niiden aikaansaamiseen. Sensijaan kaavoituksen 

suhteen löytyi suurempaa sitoutumista, vastaajat pitivät kuntarajat ylittävää toimintaa 

tärkeänä, ja olivat myös valmiit sitoutumaan ainakin muutamiin sitä koskeviin kysymyksiin. 

Lunastuskäytäntöä kuitenkin vieroksuttiin. 

Sitoutumisvalmiutta oli eniten logistiikkakeskuksen, teollisuuden sijoituspaikkojen ja yhteisen 

brändäyksen suhteen. Myös matkailuverkosto ja ammatillisen koulutuksen koordinointi 

saavuttivat lähes samantasoisen sitoutumisen. 

24

Nuorison mukaanotto päätöksenteon valmisteluun saavutti kohtuullisen kannatuksen, joten 

tässä asiassa kannattanee KOKO-ohjelmassa edetä. Nuoriso liittyy luontevasti avoimen 

seutuverkon aikaansaamiseen, sekä lähes yksimielisesti kannatettuun ennakointitoiminnan 

käynnistämiseen. 

Kysymys siitä, minkä tyyppistä teollisuutta ollaan valmiit alueelle sijoittamaan, hajoitti 

näkemykset. Selvä enemmistö oli valmis varaamaan alueita kone- ja elintarviketeollisuudelle, 

niukka enemmistö myös tuulipuistoille ja kierrätysteollisuudelle. Huomiota herättää 

muoviteollisuuden heikko kannatus, tämä kun on niitä harvoja aloja, jotka parhaillaan 

seudulla kasvavat. Eräs vastaaja ei ollut valmis spesifisiin varauksiin lainkaan. 

Jos suljetaan kuntaliitokset erilliskysymykseksi ja tarkastellaan koheesion mahdollisuuksia 

nykyisellä kuntarakenteella, tullaan seuraavaan prioriteettijärjestykseen: 

• Kuntarajat ylittävä kaavoitus ensi sijassa logistiikkaratkaisujen ja 

teollisuuspaikkojen suhteen. 

• Alueellisen ennakointitoiminnan käynnistäminen. 

• Ammatillisen koulutuksen koordinaatio. 

• Yhteisen matkailupalveluverkon aikaansaanti. 

• Nuorison mukaanotto päätöksenteon valmisteluun erityisesti nuorta ikäluokkaa 

koskevissa kysymyksissä. 

• Aluebrändin valmistelu. 

25

Kirjallisuusluettelo 

Tärkeimmät taustamateriaalit, joita työssä on käytetty Länsi-Uudenmaan oman aineiston ja 

työpajoissa työstettyjen näkemysten ohella. 

*Hannu Hernesniemi et al.; Koneteollisuuden menestys tarttuu verkostoihin. Sitran 

julkaisusarja 281, 2009. 

*Tiukat ajat supistavat eroja kuntien terveysmenoissa. Artikkeli Taloustieto 5/2009, s. 14-16. 

*FIMECC Oy - Metallituotteet ja koneenrakennus – alan strategisen huippuosaamisen 

keskittymä. www.fimecc.com . 

*Juha Itkonen; Pelin henki. EVAn skenaariot. EVA 2009. 

*EVAn skenaariot - Tulevaisuuden pelikentät. EVA 2009. 

*Petri Vasara et al.; Suuri siirtymä. Uusia lähestymistapoja tietämysverkkojen kehittämiseen. 

Sitran raportteja 79. 2009. 

*Satu Nivalainen et al.; Alueellinen kyvykkyys ja sitä muovaavat tekijät. Tekesin katsaus 

247/2009. 

*Janne Huovari et al.; Alueellisen tuottavuuden tekijät Suomessa. Tekesin katsaus 246/2009. 

*Kirsti Sorama et al.; Yritysten kasvu alueellisesti Suomessa. Tekesin katsaus 245/2009. 

*Kansallisen luonnonvarastrategian taustaraportti: Luonnonvaroissa muutoksen mahdollisuus. 

Sitra 2009. 

*Kansallinen luonnonvarastrategia: Älykkäästi luonnon voimin. Sitra 2009. 

*Juha Teperi et al.; The Finnish Heatlth Care System: A Value-Based Perspective. Sitra 

Report 82, 2009. 

*Matti Nojonen (toim.) Jymäyttäminen taito, strategiaoppeja muinaisesta Kiinasta. 

Gaudeamus 2008. 

*Jyrki Kettunen; Uudistu ketterästi - Kehitä, osta ja varasta. Talentum 2008. 

*Kungliga Ingenjösvetenskapsakademien (IVA); Nationel policy för forskning och 

innovation. En framtidsinriktad omvärldsanalys.VINNOVA 2008. 

*Kansallinen innovaatiostrategia. Raportti Työ- ja elinkeinoministeriölle, 2008. 

*Seija Ilmakunnas(toim.); Hyvinvointipalveluja entistä tehokkaammin. VATT-julkaisuja 48. 

2008. 

*Richard K. Lester et al.; Innovation, Universities, and the Competitiveness of Regions. 

Tekes, Technology Review 214/2007. 

*Tarja Meristö et al.; Uskalikot tekevät tulevaisuutta – radikaalivaihtoehtoja hymistelyn 

sijaan. Kemianteollisuuden tulevaisuuslinjaus 2021. Helsinki 2007. 

*Cleantech Finland – ympäristöstä liiketoimintaa. Sitra 2007. 

*VINNOVA; Mål och medel till forskning och innovation. 2007. 

Mats Benner et al.; Forskning, innovation och samhälle, ett sammanfattad system i snabb 

omvandling. IVA 2007. 

*Martti Kivioja (toim.); Alueelliset teknologiastrategiat. TEK 2007. 

*Valtioneuvoston päättämien valtakunnallisten alueiden kehittämistavoitteiden toteutumisen 

seuranta- ja arviointiraportti. Sisäasiainministeriön julkaisuja 34/2007. 

*Patrik Laxell; Itä-Suomen innovaatiostrategia. Tekes 2007. 

*Tarja Meristö et al.; Etelä-Pirkanmaan tulevaisuuden skenaariot. Valkeakosken seudun 

kehitys Oy 2006. 

*Aluekeskusohjelma 2007 – 2010, asiantuntijaryhmän raportti. Sisäasiainministeriön julkaisu 

61/2006. 

*Tarja Meristö et al; Suupohjan tulevaisuustalkoot. Skenaariot 2020 loppuraportti 2006. 

*Janne Antikainen et al.; Kaupunkiverkko ja kaupunkiseudut 2006. Sisäasiainministeriön 

julkaisuja 10/2006. 

26

*Valtioneuvoston kanslia; Globalisaation haasteet Suomelle. Valtioneuvoston kanslian 

julkaisusarja 16, 17/2006. 

*Vähemmästä enemmän ja paremmin. Kestävän kulutuksen ja tuotannon toimikunnan 

(KULTU) ehdotus kansalliseksi ohjelmaksi 2005. 

*Esko Virtanen et al.; Klusterin evoluutio. Tekes teknologiakatsaus 174/2005. 

*Tarja Meristö et al.; Uusiutuva Kainuu. Kainuun tulevaisuudenkuvat v.2025. Kainuun 

maakunta 2005. 

*Shell Global Scenarios to 2025. www.shell.com/scenarios .2005. 

*Jyrki Kettunen; Keski-Suomen teknologiastrategia. Keski-Suomen liitto 2004. 

*Jorma Lievonen et al.; Alueellisen innovaatiopolitiikan haasteita. Sisäasiainministeriön 

julkaisu 16/2004. 

*Eric Westholm; År 2015 – Supersverige med 6 – 8 regioner? Framtider 4/2004. 

*Lasse Kivikko et al.; Teknologia toimialojen uudistajana. Tekes teknologiaohjelmaraportti 

7/2004. 

*Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu 10/2004; Elinvoimainen maaseutu – yhteinen 

vastuumme. Sisäasiainministeriö. 

*Ville Valovirta et al.; Kohti elinvoimaisia kaupunkiseutuja, Aluekeskusohjelman 

väliarviointi. Sisäasiainministeriön julkaisuja 9/2004. 

*Euroopan Komissio; Alueellisen ennakoinnin käytännön opas. Euroopan Yhteisöt 2002. 

Liitteet 

1. Mediaseuranta-aineisto (1.12.2008-30.4.2009) 

2. Verkkokyselyaineisto (maaliskuu 2009) 

3. Kärkiyritykset-aineisto 

4. Kuntapäättäjäkyselyn aineisto (toukokuu 2009) 

5. Nuput vahvuuksiksi - työpajatulokset 

27

Liite 1. Mediaseuranta-aineisto (1.12.2008-30.4.2009) 

Huomioita median antamasta alueen kuvasta: 

*Valtakunnan tasolle eivät aluetta koskevat kysymykset juuri yllä kuin yleiskatsauksissa. 

*Raasepori on alueen selvä ykkösaihe, jonka syntyä seurataan tiiviisti alueen lehdissä. 

Vuoden -08 myönteissävyisesti painottuvat artikkelit ovat viime aikoina muuttuneet enemmän 

epäkohtia ruotiviksi. 

*Elinkeinoelämän kehityksen suhteen näyttäytyy Raaseporin kehitys varsin myönteisenä. 

*Lohja on vähemmän kiinnostava, mutta yleisvaikutelma on myönteinen. 

Tämä koskee varsinkin elinkeinoelämää. 

*Hanko, Inkoo, Siuntio ja Karjalohja esiintyvät ongelmien kautta. Poliittinen keskustelu on 

poteroitunut ja virkamiehiä simputetaan.Yhteistyö- ja yhdentymiskeskustelu on repivää. 

*Johtavien virkamiesten vaihtuvuus koko alueella vaikuttaa tavanomaista vilkkaammalta, 

mikä ei ole myönteistä verkottumisen tai pitemmän ajan suunnittelun kannalta. 

*Nummi-Pusula ja Karkkila eivät selvästi kuulu alueen valtalehtien intressialueeseen. Hieman 

yllättäen ei myöskään Vihti ollut esillä kuin satunnaisesti. 

Länsi-Uusimaa 260309 jyrkikettunen 

28

Mitä otsikot kertovat – Länsi-Uudenmaan printtimediaseuranta. 

Seurantajakso 3.12.08 – 23.3.09 

Seuratut mediat: Länsi-Uusimaa, Västra Nyland, Helsingin Sanomat, Aamulehti, Kauppalehti, 

Tekniikka ja Talous, Suomen kuvalehti, Talouselämä sekä nettilehdet Taloussanomat ja Uusi 

Suomi. Lisäksi epäsäännöllisesti Huvudstadsbladet ja Turun Sanomat. Seurattiin kaavoitusta, 

politiikkaa ja elinkeinoelämää koskevia uutisia, joiden otsikointi kuvastavat yleistä ilmapiiriä. 

Alue 

myönteiset neutraalit kielteiset 

otsikot otsikot otsikot 

Hanko 3 3 7 

Inkoo 3 3 7 

Raasepori 16 11 14 

Lohja 9 6 6 

Karjalohja - 2 5 

Siuntio 2 8 8 

Nummi-Pusula - 2 1 

Karkkila 1 - - 

Koko alue 5 6 5 

Elinkeinoelämää koskevat uutiset: 

myönteiset kielteiset 

Hanko 1 1 

Inkoo 2 - 

Raasepori 11 2 

Lohja 8 1 

Karjalohja - - 

Siuntio - - 

Nummi-Pusula - - 

Karkkila - - 

Koko alue 2 2 

Vihtiä koskevia uutisia oli hyvin niukasti, sen sijaan Kirkkonummea seurataan melko tiiviisti 

Salo ei esiinny otsikoissa lainkaan. 

29

Mitä otsikot kertovat. 

Ohessa on otsikoita Lohja/Länsi-Uusimaa aluetta käsitelleistä jutuista mediassa. Poiminnat 

koskevat politiikkaa, kaavoitusta ja elinkeinoelämää. 

Seuratut mediat: Länsi-Uusimaa-LU, Västra Nyland-VN, Helsingin SanomatHS, Aamulehti- 

AL, Kauppalehti-KL, Tekniikka ja Talous-TT, Suomen Kuvalehti-SK, Talouselämä-TE sekä 

nettilehdet Taloussanomat-TA ja Uusi Suomi-US. Epäsäännöllisesti vielä Huvudstadsbladet- 

HB ja Turun Sanomat-TS. 

”Yllättäjä tuo kuituverkon kaikkien ulottuville Lohjalla” LU 3.12.08 

”Ingå vill överge invandrartjänsten” VN 3.12.08 

”Värre än nittiotalet” VN 4.12.08 

”Siuntio jatkaa vyön kiristämistä lähivuosina” LU 4.12.08 

”Raseborgs magistrat alltjämt i vågskålen” VN 4.12.08 

”Nämdernas budjetförslag bantade med 3.3 miljoner” VN 4.12.08, Hangö 

”Centrumplaneringen i Sjundeå bromsas upp” VN 5.12.08 

”Karis betalar över 250000 euro för upphandlingen” VN 6.12.08 

”Uskon, että Ideapark tulee Vihtiin” HS 8.12.08 

”Oro att sakkunskap försvinner i Raseborg” VN 10.12.08 

”Karjalohja investoi vastoin Lohjan kantaa” LU 10.12.08 

”Politiker och miljöcentralen vill ha stadsarkitekt i Raseborg” VN 11.12.08 

”Lättare att nå de anstälda” VN 11.12.08 Raseborg 

”Erik Krogell, snart 80, tar sig an Sjundeåbarnen” VN 12.12.08 

”Invånarna vill ha Lojobana och mera stöd till unga” VN 12.12.08 

”Ohelig allians i Ingå.” VN 18.12.08 

”Kalkkivaltaus etenee Kuovilassa” LU 18.12.08 

”Nyt on oikea aika tehdä tälläinen talo” LU 19.12.08 Lohja 

”Recessionen drabbar Hangö” VN 24.12.08 

”Hangö leder dyster statistik” VN 24.12.08 

”Raaseporin kaupunginarkkitehti ei ota tehtävää vastaan” LU 27.12.08 

”Första kvinnan att leda de 30-åriga företagarna” VN 30.12.08 Kyrkslätt 

”Största tillväxten i Ingå, Karis och Kyrkslätt” VN 31.12.08 

”Karis lockar mer än Lojo” VN 31.12.08 Bålaby 

”Raseborg startar med 20 miljoner i underskott” VN 31.12.08 

”Paikalliset identiteetit voimistuvat” LU 31.12.08 Raasepori 

”Väkimäärä kasvaa Länsi-Uudellamaalla” LU 31.12.08 

”Karjalohja lupautui Lohjalle” LU 2.1.09 

”Los-yhteistyö alkaa Lost-samarbete börjar” LU 2.1.09 

”Lost liikkeelle rauhallisesti” LU 3.1.09 

”Kombinationen maktparti och förlorare är inte lätt” VN 3.1.09 Ingå 

”Lukki-kirjastoille maksuton palautus ja alennus seutuvarausmaksuihin” LU 3.1.09 

”Socialdemokrater befarar maktpolitik i Raseborg” VN 6.1.09 

”Pegasos innebär kaos på Ekenäs hvc” VN 8.1.09 

”Nya krumelurer i slutet av Sjundeåförhandlingar” VN 9.1.09 

”Sammansättningen vållar huvudbry” VN 10.1.09 Ingå 

”Rasebog på två språk” VN 11.1.09 

”Maroritet i Sjundeå vill gå ihop med Lojo” VN 13.1.09 

”Om fyra år finns kanske Sjundeå inte längre till” VN 14.1.09 

”Makt och ansvar i Ingå” VN 14.1.09 

”Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry Tammisaareen” LU 16.1.09 

30

”120 jobb försvinner i Ekenäs och Hangö” VN 16.1.09 

”Trasslig ekonomi startar nya mandatperioden” VN 17.1.09 Kykslätt 

”Pelastaako miljoonaprojekti Raaseporin saaristo?” LU 17.1.09 

”Lostin järjestelmistä ongelmia puhelinliikenteeseen” LU 17.1.09 

”Stäng Ekåsen och sprid ut psykvården” 20.1.09 

”Yrityksille nyt Pätäkkää tarjolla” LU 20.1.09 

”Inkoon satama haluaa jättialuksia” LU 20.1.09 

”Yrityslabrasta tukea yrityksille” LU 20.1.09 

”Aer han seriös?” VN 21.1.09 Ekåsen 

”Selvitysmies kiirehtii uutta psykiatrista sairaalaa Lohjalle” LU 21.1.09 

”Lohja lähes varmasti mukaan lentokentän YVA-selvitykseen” LU 22.1.09 

”Satsning på mera kaj och mera trafik” VN 22.1.09 Ingå 

”Lojo inte ut efter VNS-psykiatrin” VN 22.1.09 

”Satamien pudotuspeli kiihtyy Suomessa” T&T 23.1.09 

”Hangö ska spara – inte sparka!” VN 23.1.09 

”Virkkalan oma posti suljetaan tänään” LU 23.1.09 

”Valtio antoi Billnäs-tuet anteeksi” LU 24.1.09 

”Tehdäänkö Lohjasta rengas vai helminauha? LU 24.1.09 

”Jan-Peter Kivelä räknar med Jussarö-malm igen” VN 24.1.09 

”Länsiuusimaalaisten yrittäjien tuoreimmat suhdanneodotukset selville nettikyselyllä” LU 

27.1.09 

”Raseborgdirektör blickar mot Hangö” VN 28.1.09 

”Kulturen i Raseborg är livskraftig” VN 28.1,09 

”Forström haluaa liittää Nummi-Pusulan Lohjaan 2013” LU 28.1.09 

”Lohjan keskustan rautatieasema alkaa herättää keskustelua” LU 29.1.09 

”Sexton nya enhetschefer när verksamheten omorganiseras” VN 30.1.09 

”Parasta Karjalohjan hallissa on, että Sammatti ei semmoista saa” LU 31.1.09 

”Kraftig tillväxt väntas för virkesterminalen i Karis” VN 1.2.09 

”Lentokentän vastustajat yhdistivät voimansa” LU 2.2.09 

”Ingå-Sjundeå-Kyrkslätt bör utredas” VN 3.2.09 

”Lohja varaa yrittäjille yrittäjätalotontin” LU 4.2.09 

”Taantuma lisää Raaseporin tuskaa” LU 4.1.09 

”Virkkalalaiset haluavat osansa tulevaisuuden raideliikenteestä” LU 4.2.09 

”Kuntaliitos keskusteluun Nummi-Pusulassa” LU 5.2.09 

”Nummi-Pusulan vanhuksille leipää vain keittopäivinä” LU 5.2.09 

”Sjundeå blickar framåt men också åt sidorna” VN 5.2.09 

”Staden ska bli tätare och ett helt område ritas om i Hangö” VN 6.2.09 

”Hanko-Hyvinkään rata haluttaisiin rivakasti henkilöliikenteen käyttöön” LU 6.2.09 

”Bussiyhteydet Lohjalle heikkenevät” LU 6.2.09 

”Ungt styre i Sjundeå, äldre Hangö” VN 7.2.09 

”Osäkerhet och resursbrist för tekniska sektorn i Sjundeå” VN 7.2.09 

”Ny modell för hamnen, fler möllor längs vägen” VN 7.2.09 

”Miten johtaa kuntaa, jota ei enää ole? HS 8.2.09 

”Karviaista vasta testataan” LU 9.2.09 

”Mielenterveysyhdistys huolestui Raaseporin suunnitelmista” LU 9.2.09 

”VNS och HNS kan inte splittras helt” VN 11.2.09 

”Ett självständig Hangö i samarbete med grannen”. VN 11.02.09 

”Kopulan sähkölinjan laajentaminen sai vastaansa kiinteistöjen omistajat” LU 12.02.09 

”Större folkmängd krävs för kollerktivtrafik” VN 12.02.09 

”Hangö ska lyftas fram”. VN 13.02.09 

31

”Turku radan linjauksia sovitetaan Lohjan maastoon” LU 13.02.09 

”Stora skillnader i de förtroendevaldas arvoden” VN 14.02.09 

”Västra Nylands vatten och mijö etablerar sig på Novia” VN 15.02.09 

”Kesko sonderar läget för etablering i Raseborg” VN 17.02.09 

”Jobbiga grannrelationer sysselsätter Sjundeånämnd” VN 17.02.09 

”Positiv respons på etableringssonderingar” VN 18.02.09 Raseborg 

”Sjundeåborna vill gå samman med grannarna” VN 19.02.09 

”Lohja ajaa Karjalohjan riviin kunnan talouden hoitamisessa. LU 19.02.09 

”Siuntiolaiset katsovat Lohjan suuntaan” LU 19.02.09 

”God grund i Raseborg för en stark tvåspåkig kultur” VN 20.2.09 

”Svåra frågor men saklig anda i Ingå” VN 22.02.09 

”Sammatilla oli kunnanvaakuna vain yhden sukupolven ajan” LU 23.02.09 

”Tekonivelleikkaukset voivat kolmiskertaistua Lohjalla” LU 23.02.09 

”Kiinni oleva kaivosmuseo käännyttää Lohjalta turistibusseja” LU 24.02.09 

”Raaseporiin hamutaan nyt uutta K-Citymarkettia” LU 25.2.09 

”Lohjan K-Citymarketin jättilaajennus ei mene jäihin”JU 25.2.09 

”Specialaffärerna rädda för en ökad konkurrens” VN 25.2.09 

”Små företagare har stor nytta av samarbete” VN 25.2.09 

”Karjalohja ei osallistu radan suunnittelukustannuksiin” LU 26.2.09 

”Inkoo antoi talouden myrskyvaroituksen” KU 28.02.09 

”Förberedelser för strama tider” VN 28.02.09 –Ingå 

”Kasetter körs av och an mellan Ekenäs och Mjölbolsta” VN 03.03.09 

”Tammet startar rysk fabrik” VN 04.03.09 

”Alla tiders Raseborg väntar på bidrag” VN 04.03.09 

”Inkoon säästettävä 800 000 euroa tänä vuonna” LU 04.03.09 

”Köpt fisk får inte hanteras i Hangö” VN 05.03.09 

”Arbetslösheten ökar, men krogarna söker personal” VN 05.03.09 

”Färre baksmällor drabbar finlandssvenkar” VN 06.03.09 

”Elinkeinoelämän odotukset syksylle 2009” IL 11.03.09 

”Beslutfattarna i Sjundeå smälter invånarna svar” VN 11.03.09 

”Siuntion valtuusto ei hötkyile kuntaliitosveuvottelujen kanssa”LU 11.03.09 

”Tuhat uutta asukasta, kiertoliittymä ja S-marketin laajennus” LU 14.03.09 – Siuntio 

”vanhuspalveluiden rakenne selvitetään Lost-alueella tämän vuoden aikana” LU 14.03.09 

”Lojomarket fortsätter att locka raseborgare” VN 15.03.09 

”Vidkarten delar åsikterna” VN 15.03.09 – Hangö 

”Kymmenen tuulimyllyä suunnitteilla Mustiolle” LU 17.03.09 

”Raseborg hoppas på byggstart i år” VN 17.03.09 

”Porkkala eller Lojo?” VN 18.03.09 

”Två områden för vidkraftverk i Raseborg” VN 18.03.09 

”Aronia fokuserar igen på västra Nyland” VN 19.03.09 

”Länsi-Uudenmaan kuntien asukasluvun kasvu tasaantui” 19.03.09 

”Sjundeådirektören satsar på nyländsk friluftsliv” VN 20.03.09 

”Sandström jättää Siuntion kunnanjohtajan tehtävät” LU 20.03.09 

”Uudenmaan vaihemaakuntakaavasta 17 valitusta” LU 21.03.09 

”Tuulesta nousi puhuri” ”Maisema arvot puntariin tuulimyllykeskustelussa” LU 21.03.09 

”Risk att besluten inte är genomtänkta” VN 21.03.09 –Raseborg 

”femtusen namn rubbar inte Itella” VN 21.03.09 - Hangö 

Hög kvalitet och små risker att odla cannabis” VN 22.03.09 

”Horsbäcksföretag låter inte recessionen regera” VN 22.03.09 Ekenäs 

”Amazing Race on namupala, joka pitää hyödyntää” LU 23.03.09 Lohja 

32

Liite 2. Verkkokyselyaineisto (maaliskuu 2009) 

Länsi-Uusimaa 

yhteenvetoraportti 

n=106 

julkaistu: 17.3.2009 

1. Ikä 

1. 

Vertailuryhmä: kaikki vastaajat 


25 vuotta tai 

alle 

2 1,89% 

2. 26-45 vuotta 42 39,62% 

3. 46-60 vuotta 42 39,62% 

4. Yli 60 vuotta 20 18,87% 


2. Sukupuoli 


1. Nainen 48 45,71% 

2. Mies 57 54,29% 


33

3. Nykyinen asuinkunta 


1. Hanko 6 5,66% 

2. Inkoo 6 5,66% 

3. Karjalohja 6 5,66% 

4. Karkkila 8 7,55% 

5. Lohja 22 20,75% 

6. Nummi-Pusula 8 7,55% 

7. Raasepori 29 27,36% 

8. Siuntio 11 10,38% 

9. 

Jokin muu, 

mikä? 

10 9,43% 


4. Kauanko olet asunut Länsi-Uudellamaalla? 


1. Alle 1 vuotta 1 0,94% 

2. 1-5 vuotta 14 13,21% 

3. 6-10 vuotta 7 6,60% 

4. Yli 10 vuotta 77 72,64% 

5. En asu alueella 7 6,60% 


34

5. Taustayhteisösi 


1. Kuntatyönantaja 30 34,88% 

2. Teollisuuden 

työnantaja 

6 6,98% 

3. Palvelutyönantaja 7 8,14% 

4. Yrittäjä 21 24,42% 

5. Opiskelija 2 2,33% 

6. Järjestötyönantaja 8 9,30% 

7. Valtiotyönantaja 12 13,95% 


jokin muu taustayhteisö, mikä? 

6. Oma aktiivisuus alueen kehittämisessä. Voit valita useamman vaihtoehdon. 


Olen tai olen ollut 

1. 

kunnanvaltuustossa 


2. kunnan 

lautakunnassa 


3. 

kylätoimikunnassa 

Olen perustanut 

jonkin 

4. 

kansalaisaloitteen 

tai nimilistan 

En ole ollut mukana 

5. paikallistoiminnassa 

lainkaan. 

Olen ollut muussa 

6. paikallistoiminnassa, 

missä? 

Yhteensä 

70 69,31% 

68 67,33% 

13 12,87% 

20 19,80% 

10 9,90% 

34 33,66% 

35

7. Miten usein teet alla lueteltuja asioita? 

Kirjaston käyttö 

(avg: 1,68) 

Orkesterissa tai 

bändissä 

soittaminen (avg: 

1,15) 

Kuorolaulu (avg: 

1,10) 

Opiskelu (avg: 

1,71) 

Uimahallin käyttö 

(avg: 1,47) 

Kuntosalin käyttö 

(avg: 1,38) 

Suunnistus (avg: 

1,09) 

(avg: 2,48) 

Vähintään 

kerran 

viikossa 

(arvo: 3) 

1-3 kertaa 

kuukaudessa 

(arvo: 2) 

Harvemmin 

(arvo: 1) 

Yhteensä 13 % 19 % 68 % 

Yhteensä 

100 % 

100 % 

100 % 

100 % 

100 % 

100 % 

100 % 

100 % 

8. Oma asiointi alueella/ missä asioit pääasiassa seuraavissa asioissa? 

Työssäkäynti 


1. Oma kunta 52 55,91% 

2. Lähikunnat 21 22,58% 

3. Pääkaupunkiseutu 20 21,51% 


36

kaupassakäynti 


1. Oma kunta 87 82,86% 




vapaa-ajan palveluiden käyttö 


1. Oma kunta 79 75,96% 




terveyspalveluiden käyttö 


1. Oma kunta 89 84,76% 





1. Oma kunta 1 20,00% 




37

9. Arvioi, oletko seuraavien väittämien kanssa täysin samaa mieltä, melko 

samaa mieltä, melko eri mieltä vai täysin eri mieltä. 

Länsi-Uudenmaan väkiluku 

kasvaa vuoteen 2020 

mennessä nykyistä 

nopeampaa tahtia eli yli 1% 

vuodessa. (avg: 3,22) 

Länsi-Uuttamaata tulee 

kehittää tulevaan 

väestömäärään painottuen. 

(avg: 3,45) 

Länsi-Uudenmaan väkiluvun 

muutokset johtuvat 

tulevaisuudessa ensisijassa 

maahanmuutosta. (avg: 2,40) 

Teollisuuden työpaikkoja on 

Länsi-Uudellamaalla vuonna 

2020 vähemmän kuin nyt. 

(avg: 2,94) 

Palvelutyöpaikkoja on Länsi- 

Uudellamaalla vuonna 2020 

vähemmän kuin nyt. (avg: 

1,83) 

Länsi-Uusimaa on 

tulevaisuudessa ensi sijassa 

asuinalue. (avg: 2,29) 

Länsi-Uudenmaan 

työpaikkaomavaraisuus ei ole 

tärkeää. (avg: 1,44) 

Länsi-Uusimaa on 

tulevaisuudessa sulautunut 

pääkaupunkiseutuun. (avg: 

2,10) 

Täysin 

samaa 

mieltä 

(arvo: 

4) 

Melko Melko Täysin 

samaa eri eri 

Yhteensä 

mieltä mieltä mieltä 

(arvo: (arvo: (arvo: 

3) 2) 1) 

100 % 

100 % 

100 % 

100 % 

100 % 

100 % 

100 % 

100 % 

38

Yhteensä 18 % 30 % 32 % 20 % 

10. Mihin suuntaan Länsi-Uudenmaan tulisi mielestäsi ensisijassa verkottua? 


1. Metropolialueeseen 55 52,88% 

2. Vihtiin 8 7,69% 

3. Kirkkonummeen 12 11,54% 

4. Saloon 5 4,81% 

5. Forssaan 0 0,00% 

6. Kansainvälisesti 3 2,88% 

7. Ei mihinkään 6 5,77% 

Johonkin muuhun, 

8. 

mihin? 

15 14,42% 


11. Missä seuraavista tulee alueen sisäistä yhteistyötä kuntien välillä mielestäsi 

ensisijaisesti vahvistaa? Voit valita enintään kolme vaihtoehtoa 

Vastaus 

Lukumäär Prosentt 

ä i 

1. Tietohallinto 20 19,23% 

2. Hankintapalvelut 33 31,73% 

3. Työvoimapalvelut 18 17,31% 

4. Taloushallinto 10 9,62% 

5. Tekninen toimi 8 7,69% 

6. Ympäristöhankkeet 29 27,88% 

7. Perusopetus 1 0,96% 

8. Toisen asteen opetus 23 22,12% 

9. Kaavoitus 24 23,08% 

10 

. Logistiikka 8 7,69% 

11 

. Terveydenhoito 51 49,04% 

20% 40% 60% 80% 100% 

39

12 

. Erityissairaanhoito 36 34,62% 

13 

. Vanhustenhoito 10 9,62% 

14 

. Yrityspalvelut 20 19,23% 

15 

. Kulttuuripalvelut 5 4,81% 

16 

. Liikuntapalvelut 2 1,92% 

17 Maahanmuuttokysymyks 

. et 

5 4,81% 

18 

. Ei missään 0 0,00% 

19 

Jossain muussa, missä? 3 2,88% 

. 

Yhteensä 

12. Mitä aihealueita kuntien ja yritysten yhteistyössä pitäisi mielestäsi 

ensisijaisesti vahvistaa? Valitse enintään kolme vaihtoehtoa. 

1. 

2. 


Ammatillinen 

koulutus ja sen 

suuntaaminen 

Osaavan 

työvoiman 

houkuttelu alueelle 

54 51,92% 

52 50,00% 

3. Elinkeinopolitiikka 56 53,85% 

4. Innovaatiopolitiikka 16 15,38% 

5. 

Tutkimus- ja 

kehittämistoiminta 

ja -hankkeet 

22 21,15% 

6. Teknologiapolitiikka 6 5,77% 

7. Koulutuspolitiikka 22 21,15% 


40

9. Yhteismarkkinointi 29 27,88% 


Yhteensä 

13. Miten mielestäsi voitaisiin parhaiten kuvata tai mitata Länsi-Uudenmaan 

alueen myönteistä kehitystä? Voit valita useamman vaihtoehdon. 


1. Talouden mittarit 63 59,43% 

Koulutustaso tai 

2. 

koulutusmahdollisuudet 

Polarisaatio tai 

3. 

syrjäytyminen 

54 50,94% 

13 12,26% 

4. Työpaikat 66 62,26% 

5. Brändiyritykset 8 7,55% 

6. Yliopisto 7 6,60% 

7. Luonto, rauhallisuus 58 54,72% 

8. Ruotsin kieli säilyy 25 23,58% 


Yhteensä 

14. Mitkä ovat mielestäsi länsi-uudenmaan alueen vahvuudet? 

• Eniten mainintoja sai luonto ja siihen liittyvät vesialueet.(33) tätä vahvuutta 

pidettiin huonosti hyödynnettynä. 

• Seuraavalle sijalle nousi pääkaupungin läheisyys ja ”sopiva välimatka” (25). 

• Kolmanneksi eniten mainintoja saivat hyvät liikenneyhteydet. Vastauksiin sisältyi 

jonkin verran toiveita suunnitelmien toteutumisesta.(17) 

• Kaksikielisyyden mainitsi vahvuutena 11. Vastaus sisältää kysymyksen: miten 

kaksikielisyys voidaan muuttaa alueen kilpailueduksi? 

• Asioiden sopivaa mittakaavaa (småskalighet) eri kysymyksissä piti tärkeänä kuusi 

vastaajaa. 

• Vesivarat, alueen monipuolisuus niin kulttuurin kuin elinkeinojen suhteen sekä 

tonttimaan hinta saivat kukin kolme mainintaa. 

• Yksittäisiä mainintoja oli lisäksi lukuisilla muilla tekijöillä. 

41

15. Mitkä ovat mielestäsi Länsi-Uudenmaan alueen myönteisen kehityksen 

pahimmat esteet? 

• Tällaiselle kyselylle on tyypillistä, että samat asiat voivat eri vastaajilla olla joko 

etuja tai haittoja. Jatkokäsittelyn kannalta on tärkeää lähinnä se, mitkä asiat 

nousevat esille. 

• Eniten mainintoja saivat puutteet kuntien välisessä yhteistyössä (13) viittauksia 

oli luottamusmiesten osaamiseen ja henkilökemiaan. 

• Lähes yhtä paljon mainintoja sai kuppikuntaisuus (småskalighet, trångsynthet) eli 

puutteet kuntien sisäisessä yhteistyössä.(12) 

• Kielikysymykset (11) nousivat esiin niin, että erityisesti ruotsinkielisissä 

vastauksissa kritisoitiin ahdasta edunvalvontaa muun kustannuksella (rädslan på 

svenskt håll..) 

• Seuraavalle sijalle nousi päättäjien muutoshaluttomuus/kyvyttömyys, 

”i stället att vara proaktiv är man reaktiv” (7). 

• Yleinen kehitysvastaisuus ja valituskierteet saivat kuusi mainintaa, alhainen 

koulutustaso (tämä hieman yllättävä tieto on tullut esiin myös valtakunnallisessa 

vertailussa) ja liikenneyhteyksien puutteet saivat kukin neljä mainintaa. 

Yksittäisiä huomionarvoisia mainintoja liittyi haja-asutuksen sallimiseen, vähäisiin 

yhteyksiin valtiotason päättäjiin, matkailun katto-organisaation puuttumiseen ja 

yleiseen teollisuuskielteisyyteen. 

16. Mitkä ovat mielestäsi Länsi-Uudellamaalla ne kuntatason toimenpiteet 

alueen kehittämiseksi, joihin pitää ryhtyä välittömästi? 

• Ensi sijalle tulivat kuntaliitokset ja kuntien yhteistyön kehittäminen yleensä (18). 

• Tämän ohella oli mainintoja sektoreista, joilla yhteistyötä tulee erityisesti tiivistää 

kuten kaavoitus (12), liikennejärjestelyjen kehittäminen(8) ml.lentokenttä(3), 

terveydenhoito(5), elinkeinopolitiikka(4) ja matkailun edistäminen(4). 

• Toisaalta korostettiin fokusoinnin tärkeyttä, liian monta aktiviteettia johtaa 

passiviteettiin. 

• Muita konkreettisia ehdotuksia olivat päättäjien koulutus/tietotason nosto ja 

joukon nuorennus(3), opetuksen kielellinen integraatio(2), yhteyden tiivistäminen 

valtakunnan päättäjiin(3) ja tutkimus- ja kehityskeskus(2). 

• Vielä ehdotettiin pohdintaa siitä, mistä voidaan luopua, että uutta yleensä 

mahtuisi. 

17. Lopuksi, onko Länsi-Uudellamaalla mielestäsi tabuja, ts. asioita, joista 

vaietaan, jotka liittyvät yhteistyön mahdollisuuksiin? 

• Ylivoimainen ykkönen ovat kieliongelmat, joissa tuotiin esiin myös kulttuuri-, ja 

aktiivisuuserot. ”vi och dom”, ”ruotsinkielisten hyysäys”.(24) 

42

• Viesti on niin vahva, että ilman luovaa etenemisreittiä tässä kysymyksessä voi 

koko yhteispohdinnan kyseenalaistaa. 

• Toiselle sijalle nousivat Lohjan ja Vihdin suhteet(8). 

• Seuraavaksi nousivat esiin kuntien kokoerot, isot määräilee ja pienet koettavat 

”rimpuilla ja näperrellä omassa taloudessa”. Mukana on myös statuksen 

menetyksen pelkoa(8). 

• Sfp/Rkp:n asemaa kritisoitiin ruotsinkielisissä kommenteissa. Kyse on siitä, että 

puolueelle on edullista tehdä kaikesta kielipolitiikkaa(4). 

• Maanomistusolot ja maatalous sinänsä voi näyttäytyä kehityksen esteenä 

vaikkapa kaavoituksessa tai kaavan toteutuksessa(3). 

• Muita huomionarvoisia havaintoja olivat virkamiesten asenteellisuus 

”luottamusmiehet ei halua yhteistyötä”, alhainen koulutustaso, haluttomuus etsiä 

kumppaneita alueen ulkopuolelta, ”punaisen Karkkilan pelko” sekä se, että alueen 

heikkouksista ei juuri keskustella. 

43

Liite 3. Kärkiyritykset-aineisto 

Kauppalehden listaus menestyvistä yrityksistä. 

Päivitetty 22.1.09 

Tiedot: www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/menestyjät 

Arvosteluperusteet: kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius, kaikkiaan 12 tekijää. 

Luokituksessa käytetyt tunnusluvut on pyritty valitsemaan mahdollisimman 

toimialariippumattomasti. Liikevaihdon alaraja listalle on 1.7 M€/vuosi. 

Koko Uudeltamaalta listalle ylsi 2349 yritystä, koko maassa hieman yli 6000. 

Länsi-Uudenmaan yritykset kunnittain: 

listalla korkein 

kaikkiaan sijoitus 

Hanko 15 28 

Inkoo 3 256 

Raasepori 24 98 

Lohja 28 23 

Karjalohja - 

Siuntio 4 645 

Nummi-Pusula 3 1199 

Karkkila 7 658 

Vihti 17 64 

Yritysdynamiikan kannalta Lohja ja Raasepori ovat selvät ja lähes tasapäiset veturit. Hanko ja 

vertailuun mukaan otettu Vihti ovat samantasoisia mutta tyystin erilaisella yritysrakenteella. 

Länsi-Uusimaa jki 26.03.09 

44

Liite 4. Kuntapäättäjäkyselyn aineisto (toukokuu 2009) 

Tämä yhteeveto käsittää 7 vastausta, jotka on kerätty paperilomakkeilla kuntapäättäjien kokovalmistelutilaisuudessa 

14.5.2009. 

Kyselyssä oli kaksi osiota: 

I väittämät alueen kehittämisestä 

II oma sitoutuminen kehittämistyöhön 

Yhteenveto kyselyvastauksista (n=7) 

I Väittämät 

Yhteinen, kuntarajat ylittävä kaavoitus on tärkeää alueen kilpailukyvyn kehittämisen kannalta. 

Keskittyminen valittuihin liiketoiminnan klustereihini antaa paremmat menestymisen 

mahdollisuudet kuin laaja-alainen elinkeinopolitiikka. 

Osaamisen turvaaminen alueen tarpeisiin vaatii vahvaa koulutuksen koordinointia. 

Kuntasektori selviytyy hyvinvointipalvelujen tulevaisuuden haasteista vain merkittävien 

rakennejärjestelyjen avulla. 

Kilpailukykyinen alue tarvitsee välttämättä myös avoimen seutuverkon hyvin toimivien 

perinteisten logistiikkaratkaisujen rinnalle. 

Alueen tulevien tarpeiden ja haasteiden tunnistaminen vaatii ennakointitoiminnan 

käynnistämistä yhteistyössä lähiseutujen toimijoiden kanssa. 

Täysin samaa mieltä 

Melko samaa mieltä 

Melko eri mieltä 

Täysin eri mieltä 

57 43 

14 86 

71 29 

71 29 

57 43 

86 14 

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 

45

II Oma sitoutuminen kehittämistyöhön. 

1. Oletko valmis osallistumaan yhteiseen alueen kauppakeskusten sijoitussuunnitelmaan? 


1. Kyllä 4 66,67% 

2. Ehkä 2 33,33% 

3. Ehkä en 0 0,00% 

4. En 0 0,00% 


2. Oletko valmis osallistumaan alueelle sijoitettavien logistiikkakeskusten 

sijoitussuunnitelmaan? 


1. Kyllä 6 85,71% 

2. Ehkä 1 14,29% 

3. Ehkä en 0 0,00% 

4. En 0 0,00% 


3. Oletko valmis ajamaan seudulle yhteistä matkailupalveluverkostoa? 


1. Kyllä 7 100,00% 

2. Ehkä 0 0,00% 

3. Ehkä en 0 0,00% 

4. En 0 0,00% 


4. Oletko valmis kokoamaan yhteisen koordinaation alle alueen ammatillisen koulutuksen? 


1. Kyllä 5 71,43% 

2. Ehkä 2 28,57% 

3. Ehkä en 0 0,00% 

4. En 0 0,00% 


46

5. Oletko valmis järjestelemään alueen julkiset hyvinvointipalvelut yhdeksi kokonaisuudeksi? 


1. Kyllä 2 28,57% 

2. Ehkä 5 71,43% 

3. Ehkä en 0 0,00% 

4. En 0 0,00% 


6. Oletko valmis ajamaan lävitse alueen avoimen seutuverkon? 


1. Kyllä 3 50,00% 

2. Ehkä 3 50,00% 

3. Ehkä en 0 0,00% 

4. En 0 0,00% 


7. Oletko valmis ottamaan nuoria mukaan aluetta koskevien päätösten valmisteluun, vaikka se 

merkitsee poikkeavia mielipiteitä, ja oman arvovallan haastamista? 


1. Kyllä 4 57,14% 

2. Ehkä 3 42,86% 

3. Ehkä en 0 0,00% 

4. En 0 0,00% 


8. Oletko valmis tukemaan teollisuuden kehittämistä ja varaamaan teollisuudelle 

sijoittumispaikkoja, vaikka tiedät tästä nousevan vastustusta? 


1. Kyllä 6 85,71% 

2. Ehkä 1 14,29% 

3. Ehkä en 0 0,00% 

4. En 0 0,00% 

Yhteensä 

47

mikäli vastasit kysymykseen 8 kyllä tai ehkä, merkitse, mihin seuraavista olet valmis 

varaamaan sijoittumispaikkoja vastustuksesta huolimatta. 


1. Tuulipuistot 4 66,67% 

2. Kierrätysteollisuus 4 66,67% 

3. Kemian teollisuus 2 33,33% 

4. 

Kalankasvatus ja – 

jalostus 

3 50,00% 

5. Koneteollisuus 4 66,67% 

6. Muoviteollisuus 2 33,33% 

7. Elintarviketeollisuus 3 50,00% 

Yhteensä 

9. Oletko valmis ajamaan kaavan toteuttamista edellä mainittujen suhteen vaikka lunastuksin, 

jos muu ei auta? 


1. Kyllä 1 14,29% 

2. Ehkä 3 42,86% 

3. Ehkä en 3 42,86% 

4. En 0 0,00% 


10. Oletko valmis siihen, että aluetta aletaan markkinoida yhtenä brändinä yhteisin tunnuksin? 


1. Kyllä 6 85,71% 

2. Ehkä 1 14,29% 

3. Ehkä en 0 0,00% 

4. En 0 0,00% 


48

Liite 5. Nuput vahvuuksiksi - työpajatulokset 

Länsi-Uudenmaan luonto/matkailunuput Siuntiossa 1.4.2009 

LUONTO/näkökulma TOIMENPITEET VASTUUTAHO Alue Kenelle Lähtökoh Aktiivisuus 

ta 

Elämysmatkailu Kaavoitusta Uudenmaanliitto Koko alue Matkailijoille Ihminen Oma aktiivisuus 

Matkailuelinkeinojen 

kehittäminen 

Verkostoituminen ja yhteistyö Uudenmaanliitto, kunnat ja 

yrittäjät 

Markkinointi Uudenmaanliitto, kunnat ja 

yrittäjät 

Konkreettisen yhteistyön 

lisääminen kuntien välillä 

Vastuuhenkilöt kunnista 

matkailun kattoorganisaation 

alaisuuteen 

yhdessä matkailuyrittäjien 

kanssa. 

Koko alue Matkailijoille Ihminen Oma aktiivisuus, 

yhteiskunnan 

aktiivisuus 

Matkailuelinkeinon Yhteinen katto-organisaatio L-U kaikki kunnat + yrittäjät Koko alue Matkailijoille Ihminen Oma aktiivisuus, 

kehittäminen 

yhteiskunnan 

Luontomatkailupalveluja 

Yritykset, 

Koko alue Matkailijoille Luonto Oma aktiivisuus 

tarjoavien yritysten 

yrityspalvelukeskukset, 

verkottuminen ylikunnallisesti 

kunnat 

Ylikunnallisen 

virkistysalueverkoston 

aikaansaaminen 

Kunnat Osa alueesta Matkailijoille Luonto Oma aktiivisuus 

Matkailu Vesireitit, ulkoilureitit Kunnat, yritykset, maakunta Koko alue Matkailijoille Luonto Oma aktiivisuus 

Eko-matkailu Markkinointi, kehittäminen, 

alueen sisäinen koordinointi 

Meri ja muut vesistöt Kohteitten tiedostaminen ja 

markkinointi 

Melonta Matkailupalvelut tarvitsee 

yhteistyötä ja rahoittajia 

Yrittäjät Koko alue Matkailijoille Luonto Oma aktiivisuus 

Uudenmaanliitto Osa alueesta Matkailijoille Luonto Oma aktiivisuus 

Yrittäjäklusteri Osa alueesta Matkailijoille, 

asukkaille 

Ihminen Oma aktiivisuus 

49

Länsi-Uudenmaan luonto/matkailunuput Siuntiossa 1.4.2009 

LUONTO/näkökulma TOIMENPITEET VASTUUTAHO Alue Kenelle Lähtökoh Aktiivisuus 

ta 

Luomu-viljely/ paikalliset Verkostoituminen Paikallinen Omille Luonto Oma aktiivisuus 

tuotteet 

asukkaille 

Kädentaito: aitous, liikunta Markkinointi hyödyntää luontoa Kunnat, yritykset, seurat Koko alue Omille Ihminen Oma aktiivisuus 

ilmaista 

asukkaille, 

matkailijoille 

Eläimet Hevostilat + palvelut Yrittäjäklusteri Paikallinen Omille 

asukkaille 

Luonto Oma aktiivisuus 

”Luontoterapia” Sairaanhoidon piirissä uutena Kunnat, seurakunnat Paikallinen Omille Luonto Oma aktiivisuus, 

muotona 

asukkaille, 

yhteiskunnan 

matkailijoille 

aktiivisuus 

Asuminen Luonnon huomioiva kaavoitus ja Kunnat, yritykset Koko alue Omille Ihminen Oma aktiivisuus, 

rakentaminen 

Ekologiset vaihtoehdot 

asukkaille 

yhteiskunnan 

aktiivisuus 

Asuminen Viestintä 

Imagon kohotus 

Koko alue Omille 

asukkaille 

Ihminen Oma aktiivisuus 

50

Nuput, yhteenveto 

• Eniten mainintoja liittyy matkailun kehittämiseen sen eri muodoissa sekä toisaalta 

logistiikkaan. Myös luonto ja meri virkistyskohteina ovat saaneet useampia 

mainintoja. 

• Pisteytys nostaa kärkeen neljä konkreettista ja sellaisena mahdollista ehdotusta: 

1. Tvärminnen tutkimuskeskuksen avaaminen matkailulle 7 p. Esim. Harakka 

Helsingissä on avattu jo vuosia sitten, eikä se ole häirinnyt saarella tehtävää 

tutkimustyötä. 

2. Kylämatkailun kehittäminen, reitit, tarinat, historia ja ruukit helminauhaksi 6 p. 

Tällaista on toteutettu Ruotsissa ja Keski-Euroopassa, mutta Suomessa alueen 

mahdollisuudet ovat lähes ainutlaatuiset. 

3. Luomu- ja lähiruuan edistäminen. 5 p. Alkaa voi kouluruokailuista, mutta luomun 

suhteen on verkotuttava kansainvälisesti, koska MTK:n mielestä kaikki suomalainen 

ruoka on hyvää. Markkinat löytyvät Pietarista ja Saksasta. 

4. Ruukit erityisenä kohteena 5 p. Toimiakseen tähän on sisällyttävä työnäytöksiä ja 

tuotteiden ostomahdollisuus. Suomessa onnistunein toteutus on Verla. 

• Myös muussa materiaalissa on huomionarvoisia ehdotuksia, ja niitä tullaan 

huomioimaan maakunnan skenaarioita rakennettaessa. 

51

Jyrki Kettunen & Tarja Meristö - Länsi.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template ?