3/2008 - Työterveyslaitos

ttl.fi

3/2008 - Työterveyslaitos

Numero 3 / 2008

Katse tulevaisuuteen

Vaijerin paksuinen elämänlanka

Näin me sen teimme! - Taso I -luokituksen saanut GE Healthcare Finland

Kouvolasta kajahtaa!

European safety and health manager -pätevyysstandardi

Työhyvinvointiteema kiinnosti kevään jäsenseminaarissa


Yrjö Heimonen

turvallisuuspäällikkö

Hyvinkään kaupunki

Katse

tulevaisuuteen

K

oulujen avatessa ovensa ovat useimmat meistä

ehtineet palata kesälomaltaan työtehtäviinsä.

Ensimmäiset loman jälkeiset työpäivät saatta‐

vat olla hieman hapuilevia, mutta vähitellen pääsemme

normaaliin päiväjärjestykseen. Itselläni oli mahdolli‐

suus pehmeään laskuun takaisin työtehtävien pariin,

sillä osallistuin Vaasassa järjestettyyn työhyvinvointi‐

seminaariin jo kolmantena työpäivänäni. Seminaariväki

vieraili tietenkin myös asuntomessuilla. Seuraavassa

esitän joitakin ajatuksia ja tosiasioita työhyvinvoinnista

ja sen esimiestyölle asettamista haasteista tulevina vuo‐

sina.

Ihmisen kokema hyvinvointi muodostuu työn ja vapaa‐

ajan harmonisesta tasapainosta. Jos yksityiselämässä on

ongelmia, ne heijastuvat aika helposti työsuorituksiin.

Samoin työhön liittyvät ongelmat seuraavat kotiin.

Työhyvinvointia edistää oppimisen ja onnistumisen

kokemuksia antava terveellinen ja turvallinen työ, joka

vastaa yksilön edellytyksiä ja johon liittyy aikaansaami‐

sen tunne. Työhyvinvoinnin osa‐alueet ovat johtami‐

nen, työyhteisön kehittäminen, yksilön terveys ja työ‐

kyky, työympäristö sekä osaaminen.

Työhyvinvoinnin edistämiseen voivat halutessaan osal‐

listua kaikki organisaatiotasot: työpaikan ylin johto,

henkilöstö, esimiehet, henkilöstöhallinto, työsuojelu ja

työterveyshuolto. Ensisijainen vastuu työhyvinvoinnin

edistämisestä on kuitenkin työnantajalla tai tämän pai‐

kallisella edustajalla. Toisaalta jokaisella työntekijällä

on ainakin moraalinen velvollisuus tehdä oma osuuten‐

sa hyvinvoinnin edistämiseksi työpaikalla.

Henkilöstön kokemaa työhyvinvointia voidaan mitata

esimerkiksi vuosittain toteutettavan työhyvinvointi‐

2

Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 3/2008

kyselyn avulla. Toistuvien kyselyiden tarkoituksena on

seurata työhyvinvoinnin kehitystä niin organisaatio‐

kuin yksikkötasollakin. Seuranta edellyttää, että ainakin

valtaosa kysymyksistä toistuu samansisältöisinä vuo‐

desta toiseen. Kysely synnyttää henkilöstössä odotuk‐

sia, joten on tärkeää, että kyselyn tulokset analysoidaan,

johtopäätökset tarvittavista toimenpiteistä tehdään, ja

toimenpiteitä ryhdytään suunnitelmallisesti toteutta‐

maan.

Jokaisessa vaiheessa on järkevää pitää henkilöstö tietoi‐

sena tilanteesta, sekä tarjota heille mahdollisuus osallis‐

tua johtopäätösten tekoon ja toimenpiteiden valintaan.

Yksiköiden esimiehet on selkeästi vastuutettava toteut‐

tamaan kehittämistoimenpiteitä ja raportoimaan niistä

ylöspäin organisaatiossa. Näin toimimalla on lupa

odottaa konkreettisia tuloksia ja kehitystä. Samalla

varmistetaan, että henkilöstö on tulevaisuudessakin

valmis käyttämään aikaansa kyselyihin vastaamiseen.

Jatkossa kyselyyn voi sisällyttää kysymyksiä, joilla kar‐

toitetaan, miten henkilö on itse edistänyt hyvinvointia

työpaikallaan.

Tulevina vuosina työelämästä siirtyy eläkkeelle enem‐

män henkilöstöä kuin koulun penkiltä valmistuu uutta

työvoimaa organisaatioiden palvelukseen. Erityisen

hankala tilanne on kuntasektorilla, koska kuntatyönte‐


kijät jäävät nykyään eläkkeelle nuorempina kuin muut

suomalaiset. On arvioitu, että puolet kuntien henkilös‐

töstä jää eläkkeelle vuoteen 2020 mennessä. Samaan ai‐

kaan kun kilpailu työvoimasta kovenee, työvoiman tar‐

ve peruspalveluissa lisääntyy ja vaatimukset palvelui‐

den tuloksellisuudesta kasvavat.

Valveutunut työnantaja varautuu tulevaan tilanteeseen

ensinnäkin kehittämällä organisaationsa mahdollisim‐

man houkuttelevaksi työnhakijoille. Kuntatyönantajan

on vaikea kilpailla palkan suhteen, mutta kuntatyönan‐

taja voi vastata työntekijän muihin tarpeisiin. Ihmiset

haluavat oppia ja edistyä, vaikuttaa omaan työhönsä,

tulla huomatuiksi, saada ymmärtämystä ja kunnioitus‐

ta, nähdä työllään merkitystä ja mielekkäitä tavoitteita

sekä liittää työhön tulevaisuuden toiveita (joka voi tar‐

koittaa muutakin kuin ylenemistä). Panostus kesätöissä

oleviin tai sijaisuuksia hoitaviin opiskelijoihin on mer‐

kittävässä roolissa. Kunnollinen perehdyttäminen ja

asiallinen kohtelu muokkaavat nuorten käsitystä työ‐

paikan houkuttelevuudesta, kun opiskelut saatetaan

päätökseen ja siirrytään vakituisesti työelämään.

Lisäämällä työpaikan houkuttelevuutta työnantaja edis‐

tää myös nykyisen henkilöstönsä viihtyvyyttä ja sitou‐

tumista työpaikkaansa. Ikääntyvän työntekijän osalta

työnantaja joutuu miettimään, miten työntekijän terve‐

ys ja työkyky voidaan parhaiten varmistaa niin, että

työntekijä pystyy nauttimaan myös eläkepäivistään.

Työikäisen väestön vähenemisen johdosta olisi suota‐

vaa, että henkilöstö jatkaisi työelämässä yli lakisäätei‐

sen eläkeiän. Erään kyselyn mukaan eläkkeelle siirty‐

neet olisivat jatkaneet työssä pitempään muun muassa

jos

• esimiestyö olisi ollut parempaa

• työtehtävien vaihto jaksamista tai osaamista

paremmin vastaaviin olisi ollut mahdollista

• työpaikalla olisi ollut parempi ilmapiiri

• olisi ollut mahdollisuus vähentää työaikaa

• joustavampi työaika olisi ollut mahdollista

Listalla oli myös suurempi palkka, mutta ei läheskään

niin hallitsevana kuin voisi olettaa.

Työhyvinvoinnin edistämisessä riittää haasteita. Jotta

haasteisiin voidaan vastata, on varmistettava johtami‐

sen ja johtajuuden toimivuus organisaation eri tasoilla.

Hyvän johtajan tulee hallita sekä asioiden että ihmisten

johtaminen, ja hänen tulee olla aidosti kiinnostunut

henkilöstöstään. Työhön valmentavassa koulutuksessa

ihmissuhdetaidot ja johtaminen jäävät valitettavan vä‐

hälle huomiolle. Vastuu esimiestaitojen kehittämisestä

on jäänyt työnantajalle. Hyvä asiantuntija ei välttämättä

ole hyvä ihmisten johtaja. Johtamistaitojen rinnalle ovat

viime aikoina tulleet työyhteisötaidot, jotka tarkoittavat

työntekijän vastuuta antaa oma rakentava panoksensa

työn kehittämiseksi ja asetettujen tulos‐ ja muiden ta‐

voitteiden saavuttamiseksi.

Tulevaisuus on täynnä haasteita. Ne pitävät mielen

nöyränä, mutta myös virkeänä. Pitäkää mielessänne, et‐

tä myös hymy ja ilo kuuluvat työelämään.

Myönteistä syksyä kaikille lukijoille!

Yrjö Heimonen on Nolla tapaturmaa ‐foorumin johto‐

ryhmän jäsen.

Kuva: Maja / stock.xchng

Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 3/2008 3


Liisa Salmela, tiedottaja

Merja Vuoripuro, viestintäpäällikkö

Skanska Oy

Vaijerin paksuinen

elämänlanka

Jouni ja Tapio tietävät, miltä tuntuu, kun

hengenlähtö on hiuskarvan – tai tarkemmin

ottaen vaijerin – varassa. Valjaat pelastivat

miehet ontelolaattojen romahdettua alta.

Torstaipäivä toimitalotyömaalla Helsingin Ruoho‐

lahdessa oli kulkenut normaaleja latujaan. Tila‐

tut ontelolaatat olivat alkaneet saapua valmista‐

jalta työmaalle puoli neljän maissa iltapäivällä, ja

Skanskan aliurakoitsijalle työskentelevät Jouni Penti‐

käinen ja Tapio Kärnä olivat sopineet jäävänsä töihin

pidempään asentamaan niitä.

Jouni ja Tapio olivat kiinnittäneet turvavaljaidensa vai‐

jerit Delta‐palkkiin. Maankamaraan oli matkaa noin 10

metriä, ja kumpikin oli omassa päässään laattaa. ʺMi‐

kään ei näyttänyt olevan viallaʺ, muistelee Jouni. ʺEn

huomannut mitään muuta kuin että laatat alkoivat yht‐

äkkiä pettää altaʺ, sanoo Tapio. ʺEhdin ajatella vain, että

vaijerin pitäisi ottaa pian vastaan, ja kyllähän se ottikin

‐ tärähdys sattui todella makeasti.ʺ

Kovaa kyytiä

Viiden tonnin painoisia laattoja tuli alas kaikkiaan neljä.

Miehet kiikkuivat vaijeriensa varassa kuin heilurissa.

ʺYritin ottaa vinotuesta kiinni, mutta se ei onnistunut.

Onneksi lähellä oli kuukulkija, jossa oleva mies sai

kiinni saappaastani ja näin hiljensi vauhdin. Sain jalkani

nipin napin kuukulkijan päälle ja pääsin irti valjaista.

Sen jälkeen autoin toisia Jounin irrottamisessaʺ, kertaa

Tapio hurjaa kokemusta.

Ambulanssi oli paikalla kolmessa minuutissa, mutta

pelastustyöntekijät eivät uskaltaneet heti tulla ihan lä‐

helle, koska oli vaara, että ontelolaattoja tulee alas li‐

sääkin. Näin ei kuitenkaan käynyt. Jouni sai pudotuk‐

sessa keuhkoihinsa ruhjeita, ja hänen alaselkänsä kipey‐

tyi. Sairaalan tarkkailusta hän pääsi pois kolmen päivän

kuluttua. Tapio sai lihasvaivoja ja ruhjeita valjaiden

4

Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 3/2008

Kuvan miehet ovat vasemmalta Tapio Kärnä

ja Jouni Pentikäinen. Kuva: Jyrki Vesa

kiinnityskohtiin, mutta säilyi muuten vahingoittumat‐

tomana. Kun hän meni tutkittavaksi seuraavana päivä‐

nä, lääkäri totesi yleensä vain avaavansa tällaisten työ‐

tapaturmien uhreja. Oli siis mukava tavata joku, joka oli

vaihteeksi elossa.

Kokenut kehtaa huomauttaa

turvallisuudesta

ʺJos valjaita ei olisi ollut, mitään ei olisi ollut tehtävissä.

Vaimot olisivat pystyneet erottamaan meidät toisis‐

tamme enää vain housujen numerosta, niin vähän ih‐

misestä jää jäljelle ontelolaattojen käsittelyssäʺ, toteaa

Jouni.

Hän uskoo onnettomuuden jälkeen varmasti sanovansa

hanakammin toisille, jos näkee näiden työskentelevän

ilman valjaita. Itse hän käyttää valjaita aina, ja syy on

yksinkertainen: Jounilla on pieniä lapsia, joille isä on

tärkeä. ʺKun olen aikaisemmin huomauttanut valjaista,

vanhemmat kaverit ovat monesti naureskelleet, mutta

laittaneet ne kuitenkin lopuksi päälleʺ, sanoo Jouni. Ta‐

pion mukaan kokemuksen syvää rintaääntä on nyt sen

verran, että muiden on paras kuunnella huomauttelua.

Korkean paikan kammoa ei miehille jäänyt. ʺHyvin

pian onnettomuuden jälkeen nousimme yhdessä työn‐

johtajan kanssa kävelemään sinne, mistä olimme tippu‐

neet. On vain kiivettävä takaisin ylös, jotta pelko ei saa

yliotettaʺ, sanoo Jouni.

Työmaalla pidettiin tapaturman syiden selvittämiseksi

palaveri, jossa oli mukana skanskalaisten lisäksi aliura‐

koitsijan työnjohtoa sekä rakennesuunnittelijan edusta‐

jia. Elementtiasennusta varten oli tehty ja hyväksytty

asianmukaisesti asennussuunnitelma, jossa oli otettu

kantaa Delta‐palkkien tuentaan. Onnettomuus tapahtui

palkin kierähdettyä väärään asentoon, minkä syynä oli

todennäköisesti asennusvirhe. Inhimillisiä virheitä on‐

kin vaikea välttää kokonaan, mutta niiden ei tarvitse

maksaa ihmishenkiä.


Anu Rinkinen

EHS johtaja

GE Healthcare Finland Oy

Näin me sen

teimme! - Taso I -

luokituksen saanut

GE Healthcare

Finland

GE Healthcare on osa suurta maailmanlaa‐

juista GE‐konsernia. Suomessa GE on kes‐

kittänyt suurimman osan toiminnoistaan

Helsingin Vallilaan. GE Healthcaren lisäksi

Helsingissä toimii myös muita GE:n yksiköi‐

tä. Yhteensä toimipaikassa tekee töitä noin

1250 henkeä.

K

aikille konsernin yrityksille yhteistä ovat tiukat

vaatimukset ympäristö‐, työterveys‐ ja työtur‐

vallisuusasioissa. Vaatimukset perustuvat ame‐

rikkalaiseen OSHA ‐standardiin. Vallilassa, kuten

muissakin toimipaikoissa noudatetaan yhtiön maail‐

manlaajuista EHS–järjestelmää. Järjestelmä koostuu 28

eri osa‐alueesta. Jokaisella osa‐alueella on omat toteu‐

tusohjeensa. Keskeisiä periaatteita ovat hyvä suunnitte‐

lu, suunnitelmien toteutus, tapahtumien arviointi ja

analysointi sekä toiminnan jatkuva parantaminen. Kai‐

kissa yhtiön toimipaikoissa käytetään yhteistä, maail‐

manlaajuista sähköistä raportointi‐ ja seurantajärjestel‐

mää. Tiedon ja parhaiden käytäntöjen jakaminen tapah‐

tuu pitkälti myös tämän järjestelmän kautta. Lisäksi tie‐

toa ja ajatuksia jaetaan säännöllisissä eri maiden ja toi‐

mipaikkojen EHS‐vastaavien yhteisissä koulutuksissa ja

kokouksissa.

Leo Sohlberg ja Marjo Hämäläinen turvallisuustarkastuksella.

Kuva: Sini Pölkki

Esimerkkejä käytännön toteutuksesta

Ohjelman toteutuksen tärkeimpiä asioita on laaja joh‐

don ja työntekijöiden osallistuminen. Järjestelmän ohja‐

us‐ ja toteutusvastuuta on jaettu laajalle linjaorganisaa‐

tioon. Työsuojelutoimikunnan lisäksi Vallilassa toimii

useita työsuojelutiimejä, joissa on jäseniä organisaation

eri tasoilta sekä eri toiminnoista.

Turvallisuustarkastukset työturvallisuuskulttuurin

kehittäjinä

Yksi tärkeä työturvallisuusajattelun ylläpitäjä ovat

säännölliset turvallisuustarkastukset. Tarkastuksiin

osallistuvat alueen päällikkö, työnjohto, työsuojeluval‐

tuutettu sekä EHS ‐asiantuntija. Tarkastukset tehdään

sovitun aikataulun ja listan mukaisesti. Havaitut puut‐

teet joko korjataan heti, tai kirjataan auditointien seu‐

rantajärjestelmään. Järjestelmän avulla voidaan seurata

havaintojen määrää ja laatua sekä varmistua siitä, että

korjaukset tehdään sovitussa ajassa.

Jokaisesta tapaturmasta ja läheltä piti -

tilanteesta otetaan opiksi

Sattuneet tapaturmat ja läheltä piti ‐tilanteet tutkitaan

huolellisesti sovittujen toimintamallien mukaan. Tieto

sattuneesta tapaturmasta saatetaan viipymättä EHS‐ ja

työsuojeluorganisaation tietoisuuteen, jotta tutkinta

voidaan aloittaa vuorokauden sisällä tapahtumasta.

Tällä varmistetaan se, että tärkeä tieto tilanteesta ei pää‐

se unohtumaan. Tutkintaa jatketaan niin, että kaikki ti‐

lanteeseen johtaneet syyt voidaan tunnistaa ja käynnis‐

tää tarvittavat korjaavat ja myös ennalta ehkäisevät

toimet. Näin pyritään varmistamaan, että vastaavia ta‐

paturmia ei pääsisi syntymään uudelleen.

Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 3/2008 5


Tapaturmista jaetaan tietoa laajalti myös yhtiötasolla.

Tapaturmat ja niihin liittyvät korjaavat toimenpiteen

käsitellään myös mm. globaalissa EHS–vastaavien joka

toinen viikko pidettävissä puhelinpalavereissa, tavoit‐

teena nolla tapaturmaa yritystasolla.

Henkilökuntaa kannustetaan myös ilmoittamaan ha‐

vaitsemistaan vaaratilanteista ns. huolenaiheilmoituk‐

sella. Huolenaiheilmoituksen voi tehdä joko paperisella

ilmoituslomakkeella tai intranet‐pohjaisen järjestelmän

avulla. Tekemistavasta riippumatta kaikki huolenai‐

heilmoitukset viedään sähköiseen järjestelmään. Näin

varmistetaan, että kukin ilmoitus käsitellään ja ilmoitta‐

ja saa tiedon ilmoituksensa käsittelystä sekä sen johdos‐

ta tehdyistä toimenpiteistä. Järjestelmä on yhteinen ko‐

ko konsernille.

Viestintä ja koulutus

EHS asioista viestitään jatkuvasti osana muuta työpai‐

kan viestintää tiimi‐ ja osastokokouksissa, sekä laajem‐

missa all employee ‐kokouksissa. Esimiesten velvolli‐

suutena on vähintään kuukausittain käsitellä ajankoh‐

taisia EHS‐asioita oman yksikkönsä kokouksissa. Tuo‐

tannossa työsuojeluasiat ovat kokouksissa esillä viikoit‐

tain.

Intranetissä pidetään yllä sähköistä ilmoitustaulua kai‐

kille ympäristö‐ työterveys‐ ja työturvallisuusasioille.

Lisäksi käytössä ovat ruokalan ja osastojen ilmoitustau‐

lut, sekä tuotannon taukotilojen TV‐monitorit. Ajankoh‐

taiset asiat kootaan lisäksi kuukausittain ilmestyvään

tiedotteeseen, joka jaetaan sähköpostilla koko henkilö‐

kunnalle.

Viestinnän elävöittämiseksi järjestetään säännöllisesti

myös EHS ‐aiheisia tapahtumia. Tapahtumien aikana

esitellään valittua teemaa tarkemmin. Henkilökunta voi

keskustella aiheesta asiantuntijoiden kanssa ja usein ta‐

pahtumaan liittyy myös esimerkiksi luentoja, kilpailu

tai itsensä testausta. Vallilassa tapahtumat järjestetään

yleensä kiinteistön alakerrassa sijaitsevan työpaikka‐

ruokalan yhteyteen ja kävijöitä tapahtumassa on yleen‐

sä 300 ‐ 400 henkilön välillä. Teemat pyritään yhdistä‐

mään mahdollisuuksien mukaan ajankohtaisiin, laa‐

jempiin tapahtumiin, tai teemoihin. Tänä vuonna

olemme järjestäneet toimintaa 112‐päivänä, sydänvii‐

kolla, maailman ympäristöpäivänä sekä tapaturmapäi‐

vänä.

6

Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 3/2008

Säännöllisellä ja laajalla koulutuksella varmistetaan

henkilökunnan osaaminen. EHS‐tietoisuus‐ sekä turval‐

lisuuskoulutukset ovat kaikille pakollisia, vuosittain

käytäviä koulutuksia. Lisäksi on määritelty tehtäväkoh‐

taiset EHS‐koulutukset. Myös koulutusten suorittamis‐

ta seurataan tarkasti.

Tässä artikkelissa on käsitelty vain osaa GE:llä toteutet‐

tavista työturvallisuutta edistävistä toimista. Toivotta‐

vasti esille otetut esimerkit toimivat ajatuksen virittäjä‐

nä. Jos tulisi nimetä kolme merkittävintä asiaa, jolla työ‐

turvallisuutta yhtiössämme edistetään, nimeäisin

1) koko henkilökunnan osallistumisen,

2) laajan tarkastus ja riskinarviointitoiminnan

sekä erityisesti

3) päätettyjen toimenpiteiden toteutuksen seurannan.

Yhtiön ajattelutavan mukaan henkilökunnan terveys ja

mahdollisuus tehdä töitä turvallisesti ovat asioita, joista

emme tingi. Työ yhä paremman työturvallisuuskult‐

tuurin edistämiseksi jatkuu.

“Safety Excellence Is A Journey, Not A Destination”

Kuva: Kuva-Paijula


Simo Salminen

vanhempi tutkija

Työterveyslaitos

Kouvolasta

kajahtaa!

K

ouvolan kaupunki on hyväksytty Hyvinkään

jälkeen toisena suomalaisena kaupunkina kan‐

sainväliseen turvallisten paikkakuntien verkos‐

toon. Verkoston kautta kaupunki kuulee toisten turval‐

lisuuteen pyrkivien paikkakuntien kokemuksia ja saa

arvokkaita vihjeitä oman toimintansa suuntaamiseen.

WHO:n edustajat luovuttivat turvallisen kaupungin

tunnustuksen Kouvolassa 12.6.2008 pidetyn seminaarin

yhteydessä.

Osana turvallisen kaupungin rakentamista, työturvalli‐

suustyö on pantu alulle Kouvolassa sijaitsevassa Nordic

China Centerissä. Se on kiinalaisten liikemiesten perus‐

tama vähittäis‐ ja tukkukaupan keskus, jossa myydään

kiinalaisia tuotteita. Kouvola on valittu keskuksen si‐

jaintipaikaksi, koska se on ensimmäinen länsimainen

kaupunki Kiinasta Siperian halki kulkevalla rautatiellä.

Kouvolasta käsin tehdään jakelua sekä Pohjoismaihin

että Venäjälle.

Työturvallisuushankkeen tavoitteena oli kertoa kiina‐

laisille yrittäjille suomalaisesta työturvallisuuslainsää‐

dännöstä ja sen asettamista velvoitteista. Lisäksi yrittä‐

jille pyrittiin luomaan mahdollisuus päästä kontaktiin

paikallisten suomalaisten viranomaisten ja muiden

toimijoiden kanssa. Lopputuloksena koko prosessista

oli tarkoitus käynnistää kehittämistoiminta, jonka seu‐

rauksena keskukselle valmistuisi työsuojelun toiminta‐

ohjelma.

Hanke aloitettiin haastattelemalla 20 henkilöä 18 eri or‐

ganisaatiosta. Suomalaisten haastatteluissa tuli ilmi, et‐

tä maahanmuuttajia varten on laadittu eri tahoilla run‐

saasti aineistoja, mutta ne käsittelevät kukin vain osaa

maahanmuuttajien kysymyksistä. Kiina‐keskuksen yrit‐

täjät suhtautuivat haastatteluissa myönteisesti työtur‐

Nordic China Centerin portti Kuva: Kouvolan Sanomat

vallisuuden kehittämiseen. He halusivat selvitettävän,

kuka on vastuussa keskuksen piha‐alueen liukkaudes‐

ta, joka on riski sekä työntekijöille että asiakkaille.

Kolmesta työpajasta ensimmäisessä suomalaiset osa‐

puolet totesivat suurimmaksi puutteeksi sen, ettei maa‐

hanmuuttajille ole yhtenäistä Internet‐sivustoa, josta he

löytäisivät tarvitsemansa tiedon. Kiinalaisille yrittäjille

pidetyssä ensimmäisessä työpajassa tuli esiin julkisen

liikenteen puute alueen läheisyydestä, mikä hankaloit‐

taa sekä työntekijöiden että asiakkaiden kulkua. Toises‐

sa kiinalaisille pidetyssä työpajassa esiteltiin ajatus vaa‐

rojen havainnoimisesta tarkastuskierrosten avulla.

Työpajan pohjalta yrittäjät valitsivat yhdyshenkilön

käynnistämään työsuojelutoiminnan keskuksen alueel‐

la.

Kiina‐keskuksessa toteutettu hanke osoitti monikult‐

tuurisen kehittämistyön raskauden ja hitauden. Vie ai‐

na aikaa, kun asiat käännetään suomesta englantiin ja

siitä kiinaksi. Koskaan ei voi olla varma, ymmärtävätkö

vastaanottajat käsitteet samalla tavalla. Joka tapaukses‐

sa työ on pantu alulle, jotta Kiina‐keskuksesta tulisi

luonteva osa turvallista Kouvolaa.

Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 3/2008 7


Jorma Saari

professori

Työterveyslaitos

European safety and

health manager -

pätevyysstandardi

E

uroopan eri maissa on kovin erilaisia vaatimuk‐

sia työsuojelupäällikön tai vastaavissa tehtävissä

toimivan pätevyydestä. Joissakin maissa lain‐

säädäntö edellyttää varsin pitkääkin alan koulutusta,

kun taas toisissa (kuten Suomessa) ei ole mitään päte‐

vyysvaatimusta.

ENHSPO (European Network of Safety and Health Pro‐

fessional Organisations) on laatinut turvallisuus‐ ja ter‐

veysjohtajan pätevyysvaatimuksia, ja pätevyyden serti‐

fiointiohjelma on tarkoitus käynnistää tänä syksynä.

IFE (Institute fűr Ergonomie) Sveitsistä hallinnoi päte‐

vyysstandardia ENHSPOn puolesta. Sertifioinnin lä‐

päissyt henkilö saa oikeuden käyttää titteliä EurOSHM

(European Safety & Health Manager).

8

Kuva: Sarno Ojell

Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 3/2008

Pätevyysstandardi tulee olemaan merkittävä askel eu‐

rooppalaisten pätevyysvaatimusten yhtenäistämiseen.

Työturvallisuuden ammattilaisille yhtenäiset vaatimuk‐

set merkitsevät ammatillisen liikkuvuuden helpottu‐

mista.

Yritysten kansainvälistyessä ja eurooppalaisten liikku‐

vuuden lisääntyessä on helppoa, jos kaikissa maissa

asiantuntija pystyy osoittamaan pätevyytensä yhden

tutkinnon avulla. Suomalaisten on syytä seurata kehi‐

tystä, jotta nuoret ammattilaisemme eivät jumittuisi

tänne ”susirajan” taakse ihmettelemään, miten osoittai‐

si pätevyytensä esimerkiksi yhtiön espanjalaisessa teh‐

taassa. Pätevyyden saanut voi työllistää itsensä hel‐

pommin muissa EU maissa.

Yhtenäinen pätevyysstandardi on järkevä siksikin, että

kaikissa maissa ihmisen ominaisuudet ja ongelmat ovat

samoja. Turvallisuusjohtajan on kaikkialla hallittava

samat asiat. Kansallisvaltiot vain kehittelivät aikanaan

omia lainsäädäntöjään, joita joskus käytettiin suoja‐

muureina vierasmaalaisia tuotteita vastaan. Kuitenkin

selkä kuormittuu samalla tavalla niin etelässä kuin poh‐

joisessakin, koneen nielu imaisee käden kansallisuudes‐

ta riippumatta ja stressi lamauttaa mielen yhtä hyvin

lännessä kuin idässä.

Yhtenäinen standardi helpottaa työskentelyä rajojen yli

ja ammattilaiset voivat helposti osoittaa pätevyytensä.

EurOSHM‐standardin ohella valmistelussa on myös

alempiasteinen standardi ʺteknikkotasolleʺ, jotta Eu‐

rOSHM‐tasoa tavoitteleville voidaan rakentaa tarvitta‐

va ura‐ ja koulutuspolku.

Suomen osalta on vielä järjestämättä standardinmukai‐

nen koulutus. Euroopan taholta lisätietoa löytyy osoit‐

teesta www.enshpo.org ja sähköpostilla

secretariat@enshpo.org.


Pia Perttula

tutkimusinsinööri

Työterveyslaitos

Työhyvinvointiteema

kiinnosti

kevään jäsenseminaarissa

Turussa järjestettiin toukokuussa jäsense‐

minaari teemalla ʺTyöhyvinvoinnilla teh‐

dään työturvallisuuttaʺ. Seminaarin aihe ko‐

ettiin mielenkiintoiseksi, koska seminaariin

saapui yli 180 osallistujaa.

Työhyvinvoinnista kuultiin asiantuntijaluentoja ja

lisäksi jokainen pääsi osallistumaan valitsemaan‐

sa paneelikeskusteluun. Hyvää palautetta osal‐

listujilta saivat mm. Jyväskylän yliopiston professori

Pertti Saariluoman esitys ajatteluvirheistä tapaturmate‐

kijöinä sekä Säteilyturvakeskuksen organisaatioasian‐

tuntija Nina Koivulan luento henkilökohtaisista arvois‐

ta.

Kiitoksia käytännönläheisyydestään saivat Outokumpu

Tornio Worksin työsuojelupäällikkö Ari‐Pekka Taipa‐

leen esitys siitä, miten turvallisuuskierrokset heillä to‐

teutetaan ja Neste Oil Öljynjalostuksen turvallisuus‐

päällikkö Ilkka Sorsan läpikäymä esimerkki suuronnet‐

tomuudesta.

Seminaarissa jaettiin turvallisuustason kehityksestä

myönnetyt Nolla tapaturmaa ‐foorumin tasoluokituk‐

set. Asiapitoisten seminaaripäivien lisäksi osallistujat

pääsivät vierailukäynnille joko Kakolan vankila‐

alueelle tai Forum Marinum merenkulkumuseoon. Kii‐

tokset kaikille mukana olleille!

Valokuvia ja seminaarin luentoesitykset löytyvät tut‐

tuun tapaan Nolla tapaturmaa ‐foorumin ekstranetistä.

Seuraava jäsenseminaari järjestetään 7.‐8.10.2008 Hel‐

singissä.

Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 3/2008 9


Nolla tapaturmaa

-foorumi tiedottaa

Materiaalipaketti 9: Suojaimilla tehoa ja

turvaa työhön on ilmestynyt

Nolla tapaturmaa ‐foorumin yhdeksäs materiaalipaketti

jäsentyöpaikoille on nimeltään ʺSuojaimilla tehoa ja tur‐

vaa työhön! ‐ Suunnittele ja toteuta suojainten oikea

käyttöʺ ja se on tarkoitettu avuksi ja tueksi henkilön‐

suojaimien oikean käytön suunnitteluun ja toteutuk‐

seen. Materiaali ei suoraan sisällä suojainten esittelyä

eikä suojainkohtaisia valintaohjeita.

Materiaaliin kuluu ohjeet ja menettelytavat henki‐

lösuojainten käyttämättömyyteen puuttumiseen. Puut‐

tumiskäytännön tavoitteena on positiivisessa hengessä

tehdä suojainten käyttämisestä turvallinen tapa. Mate‐

riaalipaketti löytyy Nolla tapaturmaa ‐foorumin jäsen‐

ten yhteisestä ekstranetistä kohdasta Aineisto > Kam‐

panjat.

Uudet jäsentyöpaikat 29.4.–28.8.2008

Teollisuuden Voima Oyj OL3 Projekti

Teollisuuden Voima Oyj

CPS Color Oy

Ekokem Oy Ab

Savonlinna Works Oy

Helsingin kaupunki, Terveyskeskus

Helsingin kaupunki, Keskushallinnon virastoryhmä

(Henkilöstökeskus, Hallintokeskus, Tietokeskus)

Helsingin kaupunki, PYHTT (Helsingin kaupungin pe‐

lastuslaitos, Helsingin Tukkutori)

Helsingin kaupunki, virastoryhmä ARKKI (Kiinteistö‐

virasto, Kaupunkisuunnitteluvirasto)

Suominen Joustopakkaukset Oy, Tampereen pak‐

kaustehdas

Suominen Joustopakkaukset Oy, Nastolan tehdas

Suominen Joustopakkaukset Oy, Tampereen kassi‐

tehdas

Suominen Ikamer Oy

LVI‐Dahl Oy

Tervetuloa mukaan!

10

Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 3/2008

Nolla tapaturmaa -foorumi

UUTISLEHTI

Julkaisija

Nolla tapaturmaa -foorumi

Työterveyslaitos

Topeliuksenkatu 41 a A

00250 Helsinki

puh. 030 4741

fax. 030 474 2020

nollatapaturmaa-foorumi@ttl.fi

www.nollatapaturmaa-foorumi.fi

Toimitus

Eeva Tapio

eeva.tapio@ttl.fi

Henriikka Virta

henriikka.virta@ttl.fi

Työterveyslaitos

Työturvallisuustiimi

puh. 030 4741

Vastaava päätoimittaja

Markku Aaltonen

Työterveyslaitos

Työturvallisuustiimi

Julkaisupaikka

Helsinki, 2008

Jakelu

800

Palautteet ja ilmoitukset julkaisijalle

Nolla tapaturmaa -foorumi

Työterveyslaitos

Topeliuksenkatu 41 a A

00250 Helsinki

puh. 030 4741

fax. 030 474 2020

nollatapaturmaa-foorumi@ttl.fi

Kannen kuva

Max Mitenkov / stock.xchng

Nolla tapaturmaa -foorumin jäsenmäärä

185 (25.8.2008)

Nolla tapaturmaa -foorumin sähköinen uutislehti ilmestyy

neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa.

Seuraava uutislehti ilmestyy marraskuussa 2008.

Sähköinen uutislehti on ladattavissa Nolla tapaturmaa -

foorumin internet-sivulta www.nollatapaturmaa-foorumi.fi

ISSN 1797-2906

More magazines by this user
Similar magazines