kasikassara-2013

KÄSIKASSARA

Vasemmistonuoret ry:n

27. sääntömääräinen

liittokokous Hyvinkäällä

17.-19.5.2013

1

Käsikassaran sisältö

3

4

8

9

12

13

14

15

26

38

70

99

118

125

140

142

143

144

Onko tämä sinun? Kirjoita tähän nimesi:

Kotivakuutuksen

nettiostajan etu

ensimmäisestä vakuutuskaudesta

-20 %

Puheenjohtajan tervehdys

Näin tulen Hyvinkäälle ja muita käytännön asioita

Yhteystietoja

Kokouksen aikataulu ja esityslista

Esitys kokouksen säännöiksi

Esitys kokouksen toimihenkilöiksi ja työryhmiksi

Piirijärjestöjen henkilöesitykset

Puheenjohtaja- ja varapuheenjohtajaehdokkaiden

esittely

Hallitukseen ehdolla olevien esittely

Toimintavuosi 2011

Toimintakertomus

Tilinpäätös

Toimintavuosi 2012

Toimintakertomus

Tilinpäätös

Toimintasuunnitelma 2013

Esitys eurooppapoliittiseksi ohjelmaksi

Aloitteet kokoukselle ja hallituksen vastaukset

Jaostohaku liittokokouskaudelle 2013-2015

Vasemmistonuoret hakee pääsihteeriä

Nuorison marssi

Hyvinkään opaskartta

VAKUUTUSKAUPPA

(turvaamo)

Osta vakuutukset

helposti netistä!

2

24 h

www.turva.fi

180x40 Kasikassara_Vasemmistonuoret_Turvaamo_042013.indd 1 4/25/2013 9:29:25 AM

Puheenjohtajan tervehdys

Vaihtoehdottomuus on kusetusta

Miksi sinä olet vasemmistolainen, on kysymys, johon moni meistä on joutunut vastaamaan.

Vastaaminen voi tuntua vaikealta senkin takia, että perustellun vastauksen

antamiseksi pitäisi samalla pystyä kertomaan, mitä vasemmisto on.

Vasemmistolaisessa politiikassa pitää olla tunnistettavissa liike, joka ajaa ihmisten

vapauden lisäämistä, ihmisten välistä tasavertaisuutta sekä tuotantojärjestelmän

muutosta. Näitä päämääriä edistetään järjestäytymällä ja ajamalla yhdessä esimerkiksi

perustuloa, tasa-arvoista avioliittolakia, kaikkien tulojen progressiivista verotusta,

osuuskuntia, luonnonvarojen yhteisomistusta ja palkattoman työn lopettamista.

Menestyäkseen vasemmisto tarvitsee näitä konkreettisia vaatimuksia – vaatimuksia,

joiden puolesta ihmiset ovat valmiita toimimaan. Menestyäkseen vasemmisto

tarvitsee myös aimo annoksen itseluottamusta ja luotettavaa poliittista linjaa.

Niin Euroopassa kuin Suomessa on nähtävissä poliittisen keskustelun polarisoituminen

kahden oikeistolaisen ääripään välille. Näiden oikeistolaisten liikkeiden vastakkainasettelu

on noussut esille erityisesti europolitiikan yhteydessä.

Konservatiivinen oikeisto, johon useimmat oikeistopopulistiset puolueet lukeutuvat,

ajavat kansallisia ratkaisuja, nationalismia ja työntekijöiden aseman heikentämistä

sekä puolustavat perinteisiä sukupuolirooleja ja heterosuhteita. Liberaali

oikeisto puoluestaan ajaa finanssipääoman ehdoilla tehtäviä kansainvälisiä ratkaisuja,

rajuja leikkauksia palkkoihn, eläkkeisiin ja sosiaaliturvaan sekä työntekijöiden

aseman heikentämistä.

Lopputuloksena on keskustelu, jossa liberaalioikeisto omii Euroopan ja konservatiivioikeisto

kansallisvaltion.

Tämä osoittaa, että vasemmistolle on akuutti tarve ja tilaus. Meidän on osoitettava

ihmisille, että kansainvälisyys ja demokratia eivät ole toisilleen vastakkaisia – että

meitä ei uhkaa siirtolaisuus tai EU vaan pankkien ehdoilla rakennettu rahaliitto,

veroparatiiseihin valuvat veroeurot ja finanssikapitalismi, joka ohjaa päättäjiä eikä

toisinpäin. Meidän on osoitettava oikeisto olevan väärässä joka kerta, kun se peräänkuuluttaa

talouskuria tai puhuu markkinoiden sanelemasta pakosta.

Ainoastaan liike, joka uskoo omaan voimaansa ja omiin esityksiinsä voi valaa muihin

uskoa muutokseen. Meillä onkin konkreettisia vaatimuksia ja vaihtoehtoja, jotka

puuttuvat nykyiseen työn- ja tulonjakoon.

Vasemmistonuoret on tällä hetkellä erittäin tärkeä poliittinen toimija koko suomalaiselle

vasemmistolle. Tehtävämme on tuoda vasemmistolaiset vaatimukset esille

julkisuudessa, ja saada ihmiset toimimaan niiden puolesta. Mikä olisi parempi

paikka tälle työlle kuin liittokokous? Analyysillä eurokriisistä, vaatimuksilla perustulosta

ja talousjärjestelmän muuttamisesta ekologisesti kestäväksi, konkreettisilla

kampanjoilla, mielenosoituksilla, tempauksilla, opintopiireillä ja hyvillä bileillä rakennamme

vasemmiston, johon ihmiset haluavat kuulua. Silloin vastaaminen kysymykseen,

miksi olen vasemmistolainen, ei ole enää ollenkaan vaikeaa.

Li Andersson

puheenjohtaja

VASEMMISTONUORTEN 27. LIITTOKOKOUS 17.-19.5.2013 HYVINKÄÄLLÄ

3

Näin tulet Hyvinkäälle ja muita

käytännön asioita

Liittokokousmaksu

Liittokokouksen osallistumismaksu on 30 euroa kokousedustajilta ja seuraajilta.

Maksu maksetaan piirijärjestölle sen antamien ohjeiden mukaan. Osa piirijärjestöistä

korvaa edustajiensa ja seuraajiensa kokousmaksut ainakin osin, joten kokousedustajille

koituva maksu voi olla mainittua pienempi.

Osallistumismaksu sisältää sekä kokous- että seminaariohjelman perjantaiaamusta

sunnuntai-iltapäivään, ohjelmassa ilmoitetut ruokailut, koulumajoituksen sekä

kokousedustajien osalta kotimaan matkakulut.

Kulkeminen Hyvinkäälle

Hyvinkää sijaitsee Uudellamaalla ja Hyvinkäältä on matkaa Helsinkiin 56 km, Turkuun

173 km, Tampereelle 125 km, Poriin 212 km, Jyväskylään 236 km, Joensuuhun 403

km, Kuopioon 348 km ja Rovaniemelle 781 km.

Kokousedustajille järjestetään Hyvinkäälle yhteiskuljetuksia. Kuljetukset lähtevät

myöhään torstai-iltana tai aikaisin perjantaiaamuna. Yhteiskuljetusbussit ovat

Hausjärven liikenteen. Bussit odottavat rautatieasemilla 10 minuuttia ennen lähtöä.

Ole ajoissa! Huomaa kuitenkin, että lähtöaseman jälkeen aikataulut ovat arvioita.

Vasemmistonuoret maksaa kokousedustajien kulkemisen Hyvinkäälle ainoastaan

yhteiskuljetusbusseilla tai oheisen aikataulun mukaisilla junavuoroilla, ellei toisin

sovita. Matkakorvauksen muusta kulkutavasta saa vain sopimalla siitä pääsihteeri

Santeri Mikkola (santeri@vasemmistonuoret.fi, 045 671 7748 ) kanssa viimeistään

viikkoa ennen liittokokousta. Matkakorvausten saamiseksi pitää olla pätevä este,

jonka vuoksi kokoukseen ei voi lähteä bussikuljetusten lähtöaikaan tai ei voi kulkea

bussilla.

Liittokokouksen seuraajien kokousmaksuun ei kuulu matkakorvauksia. Mikäli yhteiskuljetusbusseissa

on tilaa, seuraajat voivat matkustaa niissä maksutta. Bussien

täyttymistilanteesta ilmoitetaan liittokokoussivulla (www.vasemmistonuoret.fi/liittokokous2013)

ja halukkaat matkustajat voivat ilmoittautua keskustoimistolle osoitteella

toimisto@vasemmistonuoret.fi.

Liittokokousseminaari

Ennen varsinaisen kokouksen alkua järjestetään perjantaina kulttuuri- ja urheilupoliittinen

seminaari. Seminaari alkaa aamiaisen jälkeen kello 11. Seminaari järjestetään

yhteistyössä KSL Opintokeskuksen kanssa.Seminaariin ei tarvitse ilmoittautua

erikseen.

Kokouspaikat

Liittokokous pidetään Hyvinkääsalissa, osoitteessa Kauppatori 1, 05800 Hyvinkää.

Varsinainen kokoustila on Sali-niminen juhlasali. Liittokokousseminaari pidetään

samoissa tiloissa. Katso kartta Käsikassaran takasivulta.

4


Kokouksen työryhmät kokoontuvat seuraavissa tiloissa: eurooppapoliittisen ohjelman

työryhmä Salissa, kannanottotyöryhmä esiintyjälämpiössä, aloitetyöryhmä

Sky-kabinetissa ja henkilötyöryhmä yläkerran pukuhuoneessa.

Hallitus kokoontuu lauantai-illan kokoukseensa Sky-baariin.

Lapsiparkki

Lapsiparkki järjestetään kokouksen ajan Hyvinkääsalin aulassa yhteistyössä Suomen

Demokratian Pioneerien Liitto - SDPL ry:n kanssa, mikäli tarvetta sille on. Lapsiparkkiin

täytyy ilmoittautua viimeistään 9.5.2013 mennessä. Ilmoittautuessa kerro lasten

määrä ja ikä. Ilmoittautumiset osoitteeseen santeri@vasemmistonuoret.fi, 045 671

7748.

Ilmoittautuminen liittokokoukseen

Kaikkien kokousedustajien pitää ilmoittautua saapuessaan kokoukseen. Ilmoittautumispiste

sijaitsee koulun aulassa. Ilmoittautuminen avataan perjantaina kello 15.30.

Ilmoittautumispisteestä saa kokouskortin, äänestysliput sekä muun mahdollisen

ennalta toimittamattoman kokousmateriaalin. Pidä kokouskortistasi hyvää huolta

koko viikonlopun ajan: ilman sitä et pääse kokoussaliin, ruokailuihin, illanviettoihin

tai majoitustiloihin.

Mikäli saavut kokoukseen myöhässä, eikä ilmoittautumispiste ole saapuessasi avattuna,

pisteessä on ohjeet, kehen voit olla yhteydessä saadaksesi kokousmateriaalin.

Majoitus

Kokousedustajien ja seuraajien osallistumismaksuun sisältyy majoitus Sveitsin lukion

luokkatiloissa. Lasten kanssa majoittuville varataan omat tilat. Majoitustilat varataan

niille, jotka ovat ilmoittautuessaan ilmoittaneet tulevansa koulumajoitukseen.

Koululla on mahdollisuus käyttää liikuntatilojen suihkuja.

Majoitustilojen ovet avataan perjantaina kello 20 ja suljetaan lauantaina kello 9,

kun kokous jatkuu. Ovet avataan uudelleen illalla kello 20 ja suljetaan sunnuntaiaamuna

kello 9.00.

Majoitustilat ovat ainoastaan nukkumista varten ja kaikille tulee antaa yörauha.

Tupakointi ja päihteiden käyttö tiloissa on ehdottomasti kielletty. Majoitustiloissa

on valvonta koko yön ajan ja sisään pääsee ainoastaan edustajakortilla.

Koulumajoitukseen tarvitset mukaasi pyyhkeen ja muut peseytymisvälineet, makuupussin

tai peiton ja lakanat, tyynyn ja retkipatjan.

Kokoukseen osallistuvilla on mahdollisuus varata halutessaan huoneita tarjoushintaan

Hotelli Cumuluksesta, jossa myös kokouksen työntekijät majoittuvat.

Kulkeminen hyvinkäällä

Majoituskoulun, kokouspaikan ja ruokailupaikan sekä järjestötalon väliset etäisyydet

ovat sangen pitkiä (katso kartta takasivulla). Liittokokousedustajille on järjestetty

minibussikyytejä Sveitsin lukion ja Hyvinkääsalin välille perjantai-iltana sekä lauan-

ilmaiseksi aatetta

halvalla vaatetta

vasemmistonuoret.fi > kauppa

5

tai- että sunnuntaiaamuina.

Bussit kuljettavat edustajia perjantai-iltana myös iltabileisiin. Bussit kuljettavat

edustajia perjantaina 17.5. klo 20.15–21.00 välillä Hyvinkääsali – Sveitsin lukio ja klo

20.45 – 21.15 välillä Sveitsin lukio – Järjestötalo. Lauantaina ja sunnuntaina bussit kuljettavat

edustajia klo 08.00–08.45 välillä Sveitsin lukio – Hyvinkääsali.

Sveitsin lukion, kokousalin ja Järjestötalon välit voi myös halutessaan kävellä. Bussivastaavat

ovat Aino Leppänen (040 7159 666) ja Sini Savolainen (044 202 3911).

Ruokailut

Kokouksessa tarjotaan ohjelman mukaiset ruokailut. Aamiaiset ja kahvit tarjoillaan

Hyvinkääsalissa ja muut ruokailut salin yhteydessä olevassa ravintola Harlekiinissa.

Muista ilmoittaa erityisruokavaliostasi etukäteen 9.5. mennessä toimistosihteeri

Sara Korhoselle osoitteeseen (toimisto@vasemmistonuoret.fi. Kaikki tarjottava ruoka

on kasvisruokaa, mutta vegaaniruokavaliosta pyydetään ilmoittamaan toimistosihteerille.

Kokousedustajille varataan ilmoittautumisten yhteydessä ilmoitetun ruokavalion

mukaiset ruoat. Toukokuussa ilmoitettujen edustajamuutosten mukaisia ruokailuja

ei välttämättä pystytä järjestämään.

Illanvietot

Perjantai- ja lauantai-iltoina järjestetään iltabileet Järjestötalolla (Munckinkatu 49

Hyvinkää). Bileet alkavat molempina iltoina klo 21 ja päättyvät perjantaina kello 24

ja lauantaina kello 01. Perjantai-iltana bileissä pidetään hallitukseen ja puheenjoh-

Metalliliitto

Täyttä Terästä

Jokainen työntekijä on oman työnsä amattilainen.

Metalliliitto on oman alansa ammattilaisten kokoava

voima. Teollisuus turvaa hyvinvointiyhteiskunnan

rahoituksen, yhteispelillä pystymme parantamaan

palkka- ja työehtoja.

6

www.metalliliitto.fi


tajistoon ehdolla olevien tentti. Lisäksi molempina iltoina ohjelmassa on musiikkia

sekä elävänä että levyiltä, tovereiden tapaamista ja hyvää menoa.

Illanviettoihin pääsee sisään kokouskortilla tai Vasemmistonuorten jäsenkortilla.

Illanvietoissa ei ole tarjoilua tai virvokemyyntiä, ja omien alkoholijuomien nauttiminen

on sallittua täysi-ikäisille.

Kokouksen tasa-arvovastaavat

Liittokokouksen tasa-arvovastaavina toimivat Milla Pyykkönen ja Antti Tamminen.

Tasa-arvovastaavat toimivat häirintäyhdyshenkilöinä. Tasa-arvovastaavat tarjoavat

tukea siinä tapauksessa mikäli kokousedustaja tai seuraaja kokee joutuneensa syrjinnän

kohteeksi. Tasa-arvovastaavat esitellään liittokokouksen alussa kokoussalissa.

Turvallisuus

Liittokokouksessa huolehditaan järjestyksenvalvonnasta ja turvallisuudesta. Mahdollisista

ongelmista voi huomauttaa järjestyksenvalvojille. Kokoukseen osallistujat

on vakuutettu tapaturmien varalta.

Liittokokouskuljetusten

aikataulut

Kuljetus 1

Porin Rautatieasema 07.30

Tampereen Rautatieasema 09.20

Riihimäen Rautatieasema 11.10

Hyvinkää klo 11.30

Kuljetus 2

Turun Rautatieasema 8.30

Hyvinkää klo 11.00

Kuljetus 3

Rovaniemen Rautatieasema,

to 16.5 21.15

Oulun Rautatieasema 00.15

TAUKO (Tupos ABC) 00.30 - 01.45

TAUKO (Äänekoski ABC) 05.00-05.45

Jyväskylän Rautatieasema 06.15

Hyvinkää klo 9.45

Kuljetus 4

Kuopio: minibussi, kuljettajana

Heidi Komulainen, 044

280 5983

Lähtö 7.00, Suokatu 11

Mikkeli 9.00

Hyvinkää 12.00

Kuljetus 5

Joensuu, reitti 1: minibussi, kuljettajana

Emmi Alho, 045 633 5490

Lähtö 5.30, Koulukatu 39 A

Savonlinna 7.30

Hyvinkää 12.00

7

Kuljetus 6

Joensuu, reitti 2: minibussi, kuljettajana

Toivo Haimi, 040 579 5374

Lähtö 5.30, Koulukatu 39 A

Lappeenranta 8.30

Kouvola 9.30

Hyvinkää 12.00

Junat

Kouvolasta: 9.22 - 11.37

Kotkasta: 7.28 - 10.00 TAI

10.25 - 13.00

Helsingistä: 9.48 - 10.37

Paluubussit

Bussit lähtevät takaisin Hyvinkääsalin

edestä sunnuntaina

19.5.2013 klo 15.00 ja kulkee

samaa reittiä kuin tullessa.

Paluujunat

Kouvolaan: 15:23

Kotkaan: 16:00

Helsinkiiin: klo 15.23

Kysyttävää?

>>> www.vasemmistonuoret.fi/liittokokous2013

Liittokokouskuljetukset, seminaari, majoitus

Tuuli Huovila

tuuli@vasemmistonuoret.fi

050 374 1837

Matkakorvaukset, kokousasiat ja yleiset kysymykset

Santeri Mikkola

santeri@vasemmistonuoret.fi

045 671 7748

Ruokailut, info-piste

Sara Korhonen

toimisto@vasemmistonuoret.fi

045 348 5499

Tiedotus

Niko Peltokangas

niko@vasemmistonuoret.fi

043 216 0197

Kutsuvieraat

Li Andersson

li@vasemmistonuoret.fi

040 508 8697

8


Kokouksen aikataulu ja esityslista

PERJANTAI

10.00

11.00

12.15

12.30

13.45

14.45

15.30

17.00

Liittokokousseminaari

Aamiainen

Urheilupolitiikka: Miten kaikille mahdollisuus liikuntaan?

Mikä on vasemmiston suhde huippu-urheiluun?

Tapio Furuholm

Tauko

Kulttuuripolitiikka: Mitä on poliittinen taide? Onko poliittinen

taide vasemmistolaista? Teemu Mäki

Lounas

Paneeli: Onko kulttuurin ja urheilun välillä vastakkainasettelua?

Miten vasemmistolaisesti edistetään molempia

hyvinvointipolitiikan alueita? Rahoitus, mitä

tuetaan, maksaako valtio. Tilat, miten jakautuu harrastajien

ja ammattilaisten kesken? Panelistit: Minna

sirnö, Jani Leinonen ja Riku Ahola. Vetäjänä Li Andersson

Liittokokous

Kokousedustajien rekisteröinti alkaa

Liittokokous alkaa

1§ Kokouksen avaaminen: puheenjohtaja Li Andersson avaa

kokouksen

2§ Kokouksen järjestäytyminen

- puheenjohtajien valinta

- sihteerien valinta

- pöytäkirjantarkastajien valinta

- ääntenlaskijoiden valinta

3§ Valtakirjantarkastajien lausunto sekä laillisuuden ja päätösvaltaisuuden

toteaminen

4§ Esityslistan ja kokoussääntöjen hyväksyminen

5§ Kokouksen vieraiden tervehdykset kokoukselle

6§ Kokokouksen työryhmien valitseminen

1. henkilötyöryhmä (suljettu)

2. kannanottotyöryhmä

9

20.00

20.00-21.00

20.30

21.00-24.00

LAUANTAI

7.45

8.00

9.00

12.00

14.00

14.00-16.00

15.00

16.00

3. aloitetyöryhmä

4. eurooppapoliittisen ohjelman työryhmä

7§ Vuosien 2011 ja 2012 tilikertomuksen ja tilintarkastajien

lausuntojen käsitteleminen

8§ Kokouskauden toimintaselostuksen ja toimintaohjelman

käsitteleminen

9§ Kokouksessa käsiteltävien asiakirjojen esittely

1. eurooppapoliittinen ohjelma

2. aloitteet

10§ Yleiskeskustelu alkaa

1 Yleiset puheenvuorot

Kokous keskeytetään

Illallinen ja kahvi

Majoitustilojen ovet aukeavat

Iltabileet Järjestötalolla

Herätys

Aamiainen Hyvinkääsalissa

Majoitustilat suljetaan ja liittokokous jatkuu

10 § Yleiskeskustelu jatkuu

1. keskustelu eurooppapoliittisesta ohjelmasta

2. Yleiset puheenvuorot

11 § Vuosien 2011 ja 2012 tilinpäätöksen vahvistaminen sekä

tili- ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle

HUOM! Aloitteet, kannanotot ja eurooppapoliittista ohjelmaa

koskevat esitykset sekä niiden kannatukset on

jätettävä klo 12.00 mennessä

Kokous keskeytetään, työryhmät aloittavat

Lounas ja kahvi

Järjestötori

Mielenosoitusmarssi järjestäytyy Hyvinkääsalin pihalla

HUOM! Henkilöesitykset on jätettävä klo 16.00 mennessä

Työryhmät jatkavat

10


18.00

19.00

19.00-20.00

20.00

21.00-01.00

SUNNUNTAI

7.45

8.00-9.00

8.45

9.00

14.00

15.00

Kokous jatkuu

12§, 13§ Henkilövalintojen kannatuspuheenvuorot

Kokous keskeytetään

Illallinen ja kahvi

Majoitustilat aukeavat

Iltabileet Järjestötalolla

Herätys

Aamiainen Hyvinkääsalissa

Operaatio Toverin voittajien julkistaminen kokoussalissa

Kokous jatkuu

12§ Vasemmistonuorten puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien

valinta

13§ Vasemmistonuorten hallituksen jäsenten ja varajäsen ten

valinta

14§ Tilintarkastajien valinta

15§ Jäsenmaksun ja tukimaksun suuruudesta päättäminen

16§ Eurooppapoliittisen ohjelman hyväksyminen

17§ Kokoukselle tehtyjen aloitteiden ja esitysten käsitteleminen

18§ Kannanotoista päättäminen

19§ Seuraavan yhdistyksen varsinaisen kokouksen koollekutsumisesta

päättäminen

20§ Muiden kokoukselle mahdollisesti esitettävien asioiden

käsitteleminen

21§ Kokouksen päättäminen

Lauletaan Nuorison marssi, sivu 143

Lounas

Kokous jatkuu tarpeen vaatiessa. Yhteiskuljetukset lähtevät

mahdollisimman pian kokouksen päätyttyä.

11

Esitys kokouksen säännöiksi

1. Kokoussaliin pääsee vain esittämällä kokouksen edustaja-, seuraaja-, vieras-, työntekijä-

tai lehdistökortin. Kortin saa ilmoittautuessa kokoukseen. Tarvittaessa kokouksessa

voidaan pitää vain edustajille ja Vasemmistonuoret ry:n hallituksen jäsenille

avoimia istuntoja.

2. Edustajien lisäksi puhe- ja esitysoikeus on Vasemmistonuoret ry:n hallituksen jäsenillä,

Vasemmistonuoret ry:n työntekijöillä ja kokouksen puheenjohtajistolla. Puheenjohtajisto

voi tarvittaessa myöntää puheoikeuden myös muille.

3. Kaikki puheenvuorot pyydetään kokouksen puheenjohtajilta kirjallisesti.

4. Kaikki puheenvuorot pidetään kokoussalin puhujakorokkeelta. Puheenvuoro aloitetaan

kertomalla oma nimi.

5. Yleiskeskustelussa käytettävän puheenvuoron enimmäispituus on kolme (3) minuuttia.

Muut puheenvuorot, kuten kommenttipuheenvuorot voivat olla enintään

minuutin (1) mittaisia. Asiakohtien esittelypuheenvuorot voivat olla pidempiä. Henkilövalintoihin

liittyvät kannatuspuheenvuorot pidetään niille kokouksessa erikseen

varattuna ajankohtana ja niiden enimmäispituus on yksi (1) minuutti.

6. Aloitteet, kannanotot ja niitä sekä eurooppapoliittista asiakirjaa koskevat esitykset

sekä niiden kannatukset on jätettävä kirjallisina kokouksen sihteeristölle lauantaina

18.5.2013 määräaikaan kello 12.00 mennessä. Henkilöesitykset on jätettävä sihteeristölle

18.5.2013 kello 16 mennessä. Esitykset henkilövalinnoista on tehtävä kirjallisesti.

Henkilöesityksiä ei tarvitse kannattaa. Henkilöesitysten osalta on esittäjän velvollisuus

varmistaa etukäteen esitetyn henkilön suostumus tehtävään.

7. Kokouspaikalla noudatetaan kiinteistön haltijan antamia ja yhteisesti sovittuja

sääntöjä. Tupakointi ja esiintyminen alkoholin vaikutuksen alaisena kokoustiloissa

on kielletty.

8. Kokouksen puheenjohtajisto vastaa järjestyksen säilymisestä kokouksessa ja päättää

kokouksen menettelytavoista. Puheenjohtajisto ja kokouksen järjestyksestä vastaavat

henkilöt voivat poistaa kokoussalista henkilön, joka rikkoo sovittuja sääntöjä.

9. Kokouksen äänestysjärjestys:

Puheenjohtajavaali toteutetaan suljetuin lipuin. Äänestyksen tulos ratkaistaan seuraavasti:

• Jos ehdokkaita on ollut kaksi, on eniten ääniä saanut henkilö valittu puheenjohtajaksi.

• Jos ehdokkaita on enemmän kuin kaksi, on ensimmäisessä äänestyksessä yli puolet

kaikista annetuista äänistä taakseen saanut ehdokas valittu. Ellei ensimmäisessä

äänestyksessä kukaan ehdokas saa yli puolta annetuista äänistä, suoritetaan

toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Tämän

äänestyksen voittaja on valittu Vasemmistonuorten puheenjohtajaksi.

12


Varapuheenjohtajavaali toteutetaan suljetuin lipuin.

Varapuheenjohtajavaalien

äänestysjärjestys:

• Suoritetaan äänestys, jossa eniten ääniä saanut valitaan

Vasemmistonuorten ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi

ja toiseksi eniten ääniä saanut

valitaan Vasemmistonuorten toiseksi varapuheenjohtajaksi.

Esitys kokouksen toimihenkilöiksi

ja työryhmiksi

Puheenjohtajat

Dan Koivulaakso

Mikko Kähkönen

Jussi Saramo

Niina Soikkeli

Sihteerit

Eliisa Alatalo

Anna Salmi

Pyry Urhonen

Pöytäkirjantarkistajat

Cecilia Bergström

Arto Bäckström

Petrus Kauppinen

Ääntenlaskijat

Tero Kaikko, puheenjohtaja

Kaisa Malinen

Ville Uusivuori

Kristo Sylman

Jan Österberg

Jasna Koskenranta

Emilia Haaranen

Katja Suojamaa

Tuomas Lindblom

Amanda Maula

Tuulikki Rautiainen

Joel Karppanen

Aloitetyöryhmä

valmistelee vastaukset liittokokoukselle tehtyihiin aloitteisiin

Silla Kakkola, puheenjohtaja

Justus Mollberg, sihteeri

Eurooppapoliittisen ohjelman työryhmä

valmistelee eurooppapoliittista ohjelmaa

Tatu Ahponen, puheenjohtaja

Aino Sirén, sihteeri

Henkilötyöryhmä (suljettu)

valmistelee esityksen Vasemmistonuorten hallitukseksi

Hanna Sarkkinen, puheenjohtaja

Antti Kurko

Veera Repo

Kannanottotyöryhmä

valmistelee esitykset liittokokouksen kannanotoiksi

Antti Kettunen, puheenjohtaja

Laura Tättilä, sihteeri

13

Piirijärjestöjen henkilöesitykset

Esitykset puheenjohtajaksi

Li Andersson, Varsinais-Suomi

Esitykset varapuheenjohtajiksi

Anni Ahlakorpi, Pohjoi-Pohjanmaa ja Lappi

Juuso Aromaa, Etelä-Suomi

Toivo Haimi, Itä-Suomi

Sade Kondelin, Varsinais-Suomi

Esitykset hallituksen jäseniksi

Tatu Ahponen, Häme

Antti Alanko, Keski-Suomi

Lauri Aronen, Varsinais-Suomi

Lauri Aronen, Varsinais-Suomi (varajäsen)

Helena Hangaslahti, Etelä-Suomi

Emma Heimosta, Etelä-Suomi

Saska Heino, Varsinais-Suomi (varajäsen)

Henrik Jaakkola, Etelä-Suomi

Matias Kangas, Itä-Suomi

Matias Kangas, Itä-Suomi (varajäsen)

Veikko Korhonen, Varsinais-Suomi

Markus Korjonen, Lappi

Salla Lehtonen, Häme

Vilja Lumme, Häme

Justus Mollberg, Etelä-Suomi

Aleksi Norman, Satakunta

Henrik Nyholm, Etelä-Suomi

Oskar Olaussen, Pohjois-Pohjanmaa

Joonas Pulkkinen, Etelä-Suomi

Joonas Riikonen, Häme

Taija Roiha, Keski-Suomi

Sini Savolainen, Itä-Suomi

Jasu Setälä, Etelä-Suomi

Aino Sirén, Lappi

Juho Solala, Satakunta (varajäsen)

Kaiu Tamminen, Varsinais-Suomi

Henri Turkia, Etelä-Suomi

Jarkko Vuorinen, Itä-Suomi

Esityksiä luottamushenkilöiksi voi tehdä lauantaihin 18.5. klo 16

saakka. Piirien tekemiä esityksiä päivitetään tarvittaessa myös liittokokoussivulle

www.vasemmistonuoret.fi/liittokokous2013.

14

Ehdokasesittelyt


Puheenjohtaja- ja

varapuheenjohtajaehdokkaat

Kysymykset

1) Tärkein luottamustoimeni Vasemmistonuorissa

2) Tärkein luottamustoimeni muualla

3) Opiskelu-, työ- ja luottamustoimitaustastani lyhyesti

4) Miksi minut pitäisi valita Vasemmistonuorten puheenjohtajaksi/varapuheenjohtajaksi

5) Mitä Vasemmistonuorten strategiassa asetettuja tavoitteita

pidän tärkeimpinä järjestön kehittymisen kannalta

6) Liittokokouksessa hyväksytään eurooppapoliittinen

ohjelma. Mitkä Eurooppa-politiikan sisällöt ovat minua

lähimpänä ja miten edistän niitä puheenjohtajakauteni

aikana

7) Minkä asioiden puolesta Vasemmistonuorten pitäisi

erityisesti kampanjoida

8) Miten useammat nuoret saadaan kiinnostumaan Vasemmistonuorista,

liittymään jäseniksi ja tulemaan

mukaan toimintaan

9) Miten kehittäisin Vasemmistonuorten

a) medianäkyvyyttä

b) taloudellista tilannetta

c) suhdetta Vasemmistoliittoon

d) suhdetta ay-järjestöihin

e) suhdetta muihin kansalaisjärjestöihin

10) Millaisen järjestöllisen ja/tai poliittisen roolin toivoisin

itselleni puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien

työnjaossa

11) Lisätietoja mahdollisesta nettiosoitteesta

15

Li Andersson Turusta on ehdolla

puheenjohtajaksi

1) Puheenjohtaja

2) Turun kaupunginvaltuuston jäsen

3) Opiskelen kansainvälistä oikeutta Turussa. Olen erikoistunut

ihmisoikeuksiin ja pakolaisoikeuteen. Olen

työskennellyt kassalla, hotellin vastaanottotyöntekijänä,

tarjoilijana, tiskaajana, feissaajana, hedelmälajittelijana

sekä kääntäjänä. Olen toiminut opiskelijajärjestö

Finlands Svenska Skolungdomsförbundin

pääsihteerinä, V-S Vasemmistonuorten piirisihteerin

sijaisena sekä Civil Rights Defenders -ihmisoikeusjärjestössä.

Luottamustoimia minulla on ollut Vasemmistonuorissa,

Vasemmistoliitossa, yliopistohallinnossa

sekä ylioppilaskunnassa ja FSS-oppilasjärjestössä. Olen

ollut mukana syksyllä 2012 julkaistun Suomen äärioikeistoa

käsittelevän kirjan tekemisessä.

4) Vasemmistonuorten puheenjohtajuus on haastavin,

mutta samalla antoisin asia mihin olen ryhtynyt. Koen

että olen onnistunut tuomaan järjestön toimijoita yhteen,

vastuuttanut aktiiveja ja tuonut meille näkyvyyttä

esimerkiksi perustulon, eurokriisin ja asekaupan

ongelmien osalta. Kulunut kausi on onnistunut myös

tapahtumien ja uusien aktiivien määrän osalta. Vauhtiin

päästyäni haluan jatkaa järjestön politiikan ja toiminnan

kehittämistä vielä toisen kauden.

Vasemmistoliiton hallitusratkaisu ja pahentunut eurokriisi

ovat vaikeuttaneet vasemmiston asemaa, mutta

toisaalta entisestään vahvistanut vasemmistolaisen

analyysin tarvetta. Kampanjoinnin lisäksi haluan keskittyä

viestinnän ja toimintatapojemme kehittämiseen.

Opintotoiminnalle on tarvetta erityisesti talouden

osalta, josta haluan koota opintopiiripakettia.

5) Aktiivisten toimijoiden sitouttaminen entistä paremmin

järjestön toimintaan sekä niin jäsenmäärän, kuin

aktiivijäsenten määrän kasvu. Strategiassa nämä löytyvät

osiosta 2.2 Jäsenasiat ja jäsendemokratia. Jotta järjestömme

kasvaisi ja kehittyisi, tarvitsemme toimijoita

ympäri maata. Järjestörakenteen kehittäminen on myös

tärkeä osa tätä.

6) Sisällöistä tärkeimpiä ovat talous ja työmarkkinat.

Nyt pitää haastaa oikeiston kriisipuhe ja osoittaa sen virheet.

Vasemmiston tulee ottaa nykyistä vahvempi rooli

kriisin selittäjänä ja talouskurin haastajana. Toinen

suuri haaste on omien ratkaisujemme esille tuominen

ja ajaminen aikana, jolloin kehitys on menossa kovaa

vauhtia huonompaan suuntaan oikeiston määräämällä

tavalla. Vasemmiston tulee vaatia rohkeita uudistuksia

rahaliittoon ja EU:hun.

Työmarkkinapolitiikan osalta on ajettava lyhyempää

työpäivää, vuokra- ja ilmaistyön parempaa sääntelyä,

16

joukkokanneoikeutta, minimipalkkaa ja parempia järjestäytymismahdollisuuksia

ay-liikkeelle vastapainona oikeiston joustoille.

7)Aikaisempien kampanjoiden ja avausten seurauksena Vasemmistonuoret koetaan

prekaarin työelämän asiantuntijana ja nuorten puolestapuhujana. Tätä työtä tulee

jatkaa. Vasemmistonuorten kampanjoissa tulee painottaa konkreettisia työhön, toimeentuloon

sekä palveluihin liittyviä vaatimuksia. Vasemmisto on vahvimmillaan

silloin, kun muotoillaan konkreettisia avauksia joiden puolesta toimia.

Liittokokousaloitteissa esitetyistä kampanjoista kannatan kampanjoita mielenterveyspalveluista

ja asuntopolitiikasta. Tämän lisäksi esitän myös työelämä-aiheisen

kampanjaidean järjestölle, jonka toteuttamistapa eroa perinteisestä. Ensi kaudella

tulisi toteuttaa työelämäoikeuksiin keskittyvä kampanja, jossa koulutetaan meidän

toimijoita kouluttamaan muita työelämäoikeuksista ja niiden puolesta toimimiseen.

Mallia voi hakea Ung Vänsteriltä, jolla on feministisen itsepuolustuksen kouluttajia

eri puolilla maata. Tavoitteena on kouluttaa omia aktiivejamme kouluttamaan muita

työelämä-oikeuksista, jonka jälkeen voisimme tarjota työpajoja esimerkiksi yhdistyksille,

koululaitoksille ja muille kiinnostuneille. Yhteistyömahdollisuudet ay-liikkeen

kanssa tulee selvittää. Lopputuloksena olisi nuorten työelämätietouden leviäminen

ympäri maan, ja ihmisten tukeminen konkreettisissa ongelmatilanteissa.

8) Näkymällä paikallisesti eri puolilla Suomea, sekä mediassa ja julkisessa keskustelussa.

Erityisesti jäsenhankinnassa aktiivien rooli on keskeinen. Vasemmistonuorten

sisällä tulee myös panostaa meidän omien aktiivien tiedon lisäämiseen. Opintopiirit

ja foorumin osittainen avaaminen tukee tätä.

9) a) Paikallisia kannanottoja ja tempauksia tulisi tehdä nykyistä enemmän. Järjestön

sisällä voisi keskittyä vielä enemmän monipuolisuuteen ulostuloissa, eikä aina

vain kannanottoihin.

b) Hakemalla aktiivisesti lisää tuloja muilta tahoilta projekteja varten, kuten säätiöistä,

ministeriöistä ja mahdollisuuksien mukaan Allianssista sekä keräyksillä.

c) Vasemmistonuorilla on suhteellisen hyvä suhde Vasemmistoliittoon tällä hetkellä.

Haastavan hallitustaipaleen aikana meidän tulee edelleen toimia myös puolueen

kriitikkona ja selkärankana. Ensisijaisesti meidän tulee kuitenkin keskittyä kehittämään

omaa järjestöämme ja politiikkaamme.

d) Tekemällä enemmän yhteistyötä ja solmimalla henkilökohtaisia kontakteja ayjärjestöjen

toimijoihin.

e) Osallistumalla muiden järjestämiin tapahtumiin ja kattojärjestöjen vuosikokouksiin

aktiivisemmin.

10) Mielestäni työnjako on kuluneella kaudella toiminut hyvin. Koska on monia

aihealueita, joissa niin puheenjohtajan kuin varapuheenjohtajan pitää olla sataprosenttisen

kartalla (esimerkiksi talous-, tasa-arvo-, työmarkkina- ja ympäristöpolitiikka)

on parempaa määritellä varapuheenjohtajille heidän kiinnostuksen ja

asiantuntemuksensa mukaan yksi tai muutama selkeä järjestöllinen tai poliittinen

kokonaisuus, josta he kantavat päävastuun.

11) www.liandersson.net


17

Anni Ahlakorpi Oulusta on

ehdolla varapuheenjohtajaksi

1) Hallituksen varajäsen sekä koulutusjaoston jäsen,

Pohjois-Pohjanmaan vpj.

2) Utsjoen kunnanvaltuuston varavaltuutettu

3) Opiskelen Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa

saamelaista kulttuuria ja tällä hetkellä kirjoitan gradua

paikkasuhteeseen liittyen. Työkokemusta minulla on

niin päiväkodeista, kouluista, matkailuneuvonnan asiakaspalvelusta

kuin festivaalien, tapahtumien ja leirien

järjestämisestäkin. Yo-opintojeni aikana olen toiminut

aktiivisesti ainejärjestössämme hallituksen jäsenenä ja

varajäsenenä, Oulun punavihreiden opiskelijoiden puheenjohtajana,

Pohjois-pohjanmaan vasemmistonuorissa,

Vasemmisto-opiskelijoiden hallituksessa ja Oulun

seudun eläinsuojeluyhdistyksessä sijaiskotina ja hallituksen

varajäsenenä. Tänä keväänä minusta tuli myös

Oulun saamelaisyhdistyksen hallituksen varajäsen.

4) Olisin hyvä varapuheenjohtaja. Minulla on kokemusta

puheenjohtajana toimimisesta, eli tarvittaessa

pystyn tuuraamaan puheenjohtajaa; tulen helposti

toimeen kaikkien kanssa, mikä on mielestäni erittäin

tärkeä ominaisuus kaikille puheenjohtajistoon valittaville;

olen sitoutunut järjestöön ja hoidan hommani

tunnollisesti. Lisäksi minusta on tärkeää, että kaikki

puheenjohtajistossa eivät ole puolueen jäseniä, koska

kaikki jäsenemmekään eivät ole.

5) Järjestön kehittymistä ajatellen esimerkiksi jaostojen

ja työryhmien toimivuutta olisi entisestään parannettava

selkiyttämällä niiden roolia ja toimenkuvia.

Tässä varapuheenjohtajilla voisi olla koordinoiva rooli

puheenjohtajan kanssa. Minulle henkilökohtaisesti on

erityisen tärkeää turvata kaikkien jäsenten yhdenvertaiset

osallistumismahdollisuudet järjestön toimintaan

asuinpaikasta ynnä muista ”epäolennaisuuksista” riippumatta.

Myös jäsenmäärän kasvattaminen jäsenhankintaa

tehostamalla ja jäsenten sitouttaminen toimintaan

on tärkeää järjestölle.

6) Minua lähimpänä ovat ympäristö- ja ilmastoasiat ja

koen, että niihin on järkevää vaikuttaa koko Euroopan

(ja maailman) laajuisesti. Vasemmistonuoret on jo nyt

ottanut näkyvästi kantaa ilmastokysymyksiin esimerkiksi

osallistumalla Polttava kysymys -kampanjaan ja

järjestämällä ilmastotoimintapäivät syksyllä 2012. Tästä

on hyvä jatkaa seuraavalla liittokokouskaudella.

7) Tuloerojen kasvua vastaan (= perustulon puolesta!) ja

kuntauudistukseen liittyen alueellisen tasa-arvon puolesta.

Talvivaaran esimerkki sekä ylikansallisten kaivosyhtiöiden

jatkuva kiinnostus erityisesti Pohjois-Suomen

luonnonvaroista on myös syytä muistaa tulevia kampanjoita

suuniteltaessa. Kuluneella liittokokouskaudel-

18


la Vasemmistonuoret on ottanut kantaa mm. saamelaisten oikeuksiin ja toivon, että

myös tulevalla kaudella saamelaiset ja muut vähemmistöt otetaan toiminnassamme

huomioon, jos nyt ei ihan omassa kampanjassaan, niin kannaroimalla ainakin.

8) Vasemmistonuorten on oltava näkyvä järjestö paikallistasolla kautta koko maan.

Kynnys liittyä Vasemmistonuoriin on pidettävä matalana ja esimerkiksi se on hyvä

tuoda selkeästi ilmi, että meihin liittyminen ei tarkoita Vasemmistoliittoon liittymistä.

Jäsenhankintakoulutusta on hyvä tarjota jäsenistöllemme säännöllisesti.

9) a) Uskon, että viestintätyöryhmän perustaminen parantaa myös medianäkyvyyttämme.

Näkyvyyttä tulee hakea myös laajalla rintamalla, ei vain keskusjärjestön ja

puheenjohtajan voimin.

b) Omaa varainhankintaa kehittämällä, sillä toiminnan laajuudesta en kovin helpolla

ole valmis tinkimään. Toki uuden hallituksen ja puheenjohtajiston on käytävä

järjestön menot tarkoin läpi ja luovuttava mahdollisista turhista menoista.

c) Mielestäni suhde on nykyisellään ihan hyvä - ainakaan emme saa enää tämän

enempää lähentyä puoluetta. Pieni etääntyminenkään ei minua haittaisi, olemme

kuitenkin itsenäinen nuorisojärjestö, emmekä Vasemmistoliiton nuoriso-osasto.

Toisaalta pidän arvokkaana myös sitä, että meitä kuunnellaan puolueen sisällä ja sen

aseman menettämistä on varottava.

d) Vasemmistonuoret toimii työväenliikkeen osana ja meidän tulee vaikuttaa ayliikkeen

uudistumiseen esimerkiksi prekaarisen työn näkökulmasta. Vaikuttaminen

on mahdollista tukemalla niitä vasemmistonuoria, joille ay-toiminta on luonteva

toiminnan kanava, sekä hyödyntämällä kontakteja moniin Vasemmistonuorissakin

vaikuttaviin ja vaikuttaneisiin liittotoimijoihin.

e) Mielestäni on hyvä, että teemme edelleen yhteistyötä niiden järjestöjen kanssa ja

niiden tavoitteiden eteen, jotka ovat meille tärkeitä ja läheisiä.

10) Mielestäni puheenjohtaja on se varsinainen poliittinen johtaja ja varapuheenjohtajat

tukevat häntä tässä työssä. Omia vahvuuksiani ovat ympäristö-, ilmasto- ja tasa-arvoteemojen

lisäksi ihmisten kanssa toimiminen ja yhdessä tekeminen ja näitä

haluaisin myös varapuheenjohtajana hyödyntää. Minulla on myös luontainen taipumus

huolehtia siitä, että ihmiset ympärilläni viihtyvät ja voivat hyvin. Varapuheenjohtajana

haluaisinkin kiinnittää huomiota aktiiviemme jaksamiseen ja hyvään ilmapiiriin

järjestön sisällä.

11) https://www.facebook.com/ahlakorpivarapuheenjohtajaksi

19

Juuso Aromaa Hyvinkäältä

on ehdolla varapuheenjohtajaksi

1) Varapuheenjohtaja vuodesta 2011.

2) Hyvinkään kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen

jäsen.

3) Ylioppilas-konduktööri ja vasemmistoaktiivi vuodesta

2008 alkaen.

4) Tärkein valintaani puoltava seikka on aiempi kokemukseni

varapuheenjohtajani tehtävästä. Olen ollut

aktiivinen ja tunnollinen varapuheenjohtaja ja kehittänyt

vpj:n tehtävänkuvaa.

Kahdessa vuodessa olen oppinut paljon, mutta kaikkea

oppia en ole päässyt vielä soveltamaan. Jos minut

valitaan uudelleen, tiedän, että voin jatkaa työtäni tehokkaasti

ja viedä sen kunnialla loppuun.

Tahdonkin kehittää tehtävästä merkittävän ja hyödyllisen

luottamustoimen, jonka työnkuva on selkeä, mutta

joustava ja jonka hoitaja tietää mitä häneltä odotetaan.

5) Tavoitteista tärkeimpiä ovat järjestörakenteeseen, jäsendemokratiaan

ja piirien vahvistamiseen liittyvät tavoitteet.

(Mm. Strategia 2.1 & 2.2)

Vaikka kolmiportainen järjestörakenteemme toimii

kohtuullisesti, on piiritasolla mustia pisteitä, mitkä

vaativat paikkaamista. Osastoverkkomme on edelleen

liian harva.

VaNun tehtäviin kuuluu ”uuden”, maanlaajuisen punavihreän

kansanliikkeen luominen. Näin ollen paikallistoiminnan

kehittämisen pitää olla yhteinen tavoitteemme.

Tulevaisuutemme kannalta on tärkeää, että

Vasemmistonuorten toimintaan voi osallistua laajalla

alueella, eikä ainoastaan suurimmissa yliopistokaupungeissa.

6) VaNun tulee haastaa oikeistolainen kurituspolitiikka,

jolla talouskriisiä on yritetty ratkaista, mutta joka

on todellisuudessa kurjistanut kriisiytyneitä maita ja

päästänyt todelliset syylliset pälkähästä.

Ilmastonmuutos on kuitenkin aikamme suurin poliittinen

haaste, joten koen eurooppalaisen ilmasto-, energia-

ja ympäristöpolitiikan vasemmistolaistamisen minua

läheisimmäksi Eurooppa-poliittiseksi sisällöksi.

Näitä sisältöjä edistän niin kuin muitankin VanNun

teemoja: tuon esille eurooppakantojamme ja uuden ohjelmamme

sisältöjä tilaisuuksissa, joissa järjestöä edustan,

sekä omassa viestinnässäni. Sovellan ohjelmaa

omissa poliittisissa luottamustehtävissäni siltä osin

kun se on mahdollista.

7) En tiedä vielä. Seuraan mielenkiinnolla liittarille tuotavia

kampanja-alotteita. Hämeen piirin aloite mielenterveyspoliittisesta

kampanjasta tuntuu hiukan kapeasta

aihealueestaan huolimatta freesiltä avaukselta. Myös

20


jonkinlaista eurooppapoliittista kampanjasisältöä soisin näkeväni uuden ohjelman

ja eurovaalien kupeessa. Pitää kuitenkin muistaa, että liittokokouksen ei kannata

tukottaa järjestöä liian monella kampanjalla, vaan pyrkiä keskittymään muutamaan

kärkihankkeeseen.

8) Rekisterissä olevien jäsenten aktivointi on mielestäni järjestöllemme tällä hetkellä

jopa massajäsenhankintaa tärkeämpää, sillä monia piirejä ja osastoja vaivaa aktiivipula.

Jäsenrekisterin kahlaaminen, postitukset ja puhelinmarkkinointi aktivointitilaisuuksien

yhteydessä on työlästä ja epäkiitollisia, mutta usein myös tuloksellista jäsenaktivointia.

Tässäkin tärkeää on toiminnan alueellinen kattavuus. VaNua on helpompi lähestyä,

jos toimintaan voi osallistua kotipaikkakunnalla ja toiminnan sisältö käsittelee

osittain tuttuja ja paikallisia aiheita punavihreästä näkökulmasta. Osastoverkon tihentäminen

onkin siis myös merkittävä jäsenistön aktiivisuuden kohentaja.

Toki poliittinen työmme ja hyvä medianäkyvyys on myös tärkeää jäsenhankinnan-

ja aktivoinnin kannalta.

9) a) Vasemmistonuorten näkyvyys on ollut hyvää ja kannanottomme ovat näkyneet

mediassa kohtalaisesti tai hyvin. Jatkaisinkin aktiivista kannarilinjaa. Kannareiden

tulee olla ”päivänpolttavia”, mutta pitää uskaltaa nostaa esille myös vähäiselle huomiolle

jääneitä, mutta meille tärkeitä aiheita.

b) Kannustaisin piirejä ja osastoja hakemaan rahoitusta kunnilta. Hakemusbyrokratiassa

pitää antaa tukea. Perisin kannatusjäseniltä tukimaksua, nostaisin Liberon

tukitilaushintaa ja karsisin joistain materiaalihankinnoista.

c) VaNun ja puolueen suhteet ovat viime aikoina lähentyneet osittain siksikin, että

puolueen linja on lähentynyt omaamme. Tämä on positiivinen asia, mutta liian läheiset

puoluesuhteet voivat johtaa kehitykseen jossa autonomiamme vähenee ja hiljaksiin

intergroidumme vahvemmin osaksi puoluetta. Säilyttäisin siis tietyn maltin

ja harkinnan puolueen lähentelyssä.

d) Selvittäisin jäsentutkimuksessa muiden asioiden lisäksi myös jäsentemme liittoja

ammattiosaston tarkkuudella. Hyödyntäisin jäsentemme ay-taustaa liittokontaktien

kehittämisessä ja väylänä Vasemmistonuorten työelämäpolitiikan jalkauttamisessa

liittoihin.

Auttaisin jäseniämme löytämään VaNu -toverinsa työmailla ja kaappaamaan ammattiostot

demareilta ja muilta harhaoppisilta. Tammitapaamisella on ay-suhteissa

tärkeä rooli, mutta laajentaisin liittoyhteistyötä myös muihin koulutuksiin ja tilaisuuksiin.

e) Pyrkisin osallistumaan järjestöjä yhteen kerääviin kampanjoihin ja kutsuisin mukaan

muita järjestöjä VaNun kampanjoihin silloin kuin se on järkevää. Kannustaisin

työryhmiä ja jaostoja käyttämään työssään kansalaisjärjestöjen asiantuntijoita.

10) Hyvä varapuheenjohtaja on puheenjohtajan vasen käsi, menee sinne, minne PJ ei

ehdi ja toimii hänen neuvonantajanaan ja tukenaan.

Varapuheenjohtajan ei välttämättä tarvitse olla poliittinen keulakuva, vaan linjamme

tulkitsija, vahvistaja ja edistäjä. Tällaista roolia haen itselleni alkavallakin kaudella.

Lisäksi haluan kiertää kenttää ahkerammin ja valaa jäsenistöömme uskoa punavihreään

vallankumoukseen. Poliittisena vastuualueena mahdollinen kulttuurityöryhmä

kiinnostaa.

11) www.facebook.com/aromaavarapuheenjohtajaksi

21

Toivo Haimi Joensuusta on


1) Ulko- ja turvallisuuspoliittisen työryhmän pj

2) Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta ISYY:n hallituksen

jäsen ja sosiaalipoliittinen vastaava

3) Opiskelen tällä hetkellä kolmatta vuotta sosiologiaa

Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa. Olen urani aikana

työskennellyt toimittajana, kustannussihteerinä sekä

2011-2012 Itä-Suomen Vasemistonuorten piirisihteerinä.

Vasemmistonuorissa olen toiminut eri paikallisosastoissa,

piirijärjestön hallituksessa ja työntekijänä, keskusjärjestön

työryhmissä ja jaostoissa sekä hallituksen

varajäsenenä. 2011-2012 toimin myös ENDYL:n pääsihteerinä.

Kuntavaalien 2012 jälkeen minut valittiin Pohjois-Karjalan

sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän

valtuuston jäseneksi.

4) Olen kuuden vuoden vasemmistonuoruuteni aikana

toiminut monenlaisissa tehtävissä paikallisella tasolla,

piiritasolla, valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti.

Nyt minun on aika näyttää kynteni ja palvella Vasemmistonuoria

puheenjohtajistossa. Olen myös puheenjohtajistoon

pyrkivistä nuorin ja ainoa 1990-luvulla syntynyt.

Nyt on paras aika tuulettaa järjestön johtoa ja

toteuttaa eräänlainen sukupolvenvaihdos!

5) Järjestöllistä kehittämistä on suunnattava paikallisen

toiminnan suuntaan. On tärkeää, että jokainen Vasemmistonuorissa

toimimisesta kiinnostunut saa mahdollisuuden

toimia paikallisesti perus- tai piirijärjestössä.

Myös viestintä on oleellinen kehityskohde. Siksi pidänkin

tärkeänä, että Vasemmistonuorille perustetaan seuraavalle

liittokokouskaudelle erityinen viestintätyöryhmä

tai -jaosto.

6) Eurooppa-politiikkaan kytkeytyvät olennaisesti Vasemmistonuorten

suhde EU:hun sekä kansainväliset

kontaktit Euroopassa. Mielestäni Eurooppa-politiikassa

on tärkeintä siirtyä eteenpäin kyllä/ei-ajattelusta EUlinjassa

ja keskustella Vasemmistonuorten esityksistä

siihen, miten EU:sta saadaan aidosti demokraattinen

järjestelmä, joka toimii kansalaisten eikä markkinoiden

ehdoilla.

On saatava aikaan visio siitä, millainen on vasemmistolainen

Eurooppa, ja tiivistettävä sen toteuttamisesitykset

kymmeneen ranskalaiseen viivaan. Kansainvälisiä

kontakteja on kehitettävä osallistumalla aktiivisesti

ENDYLin ja Euroopan Vasemmistopuolueen toimintaan.

Olen myös käytettävissä ehdokkaaksi eurovaaliehdokkaaksi

2014.

7) Perustulon, ilmaston ja jäsenhankinnan.

8) Järjestämällä toimintaa paikallisesti. Parhaiten Vanu

pääsee lähelle kiinnostuneita nuoria järjestämällä toi-

22


mintaa siellä, missä nuoret ovat. Bileitä, keskustelutilaisuuksia ja pönötystä. On tärkeää,

että jos paikallisosaston tai piirijärjestön toimintaa halutaan elvyttää tai perustaa,

siihen on saatavilla osaavaa apua tarvittaessa.

9) a) Sosiaalista mediaa on käytettävä tehokkaasti hyväksi. Mielipidekirjoituksia,

mediaosumia ja tapahtumia on jaettava lähes kyllästymiseen asti.

b) Paikallisjärjestöjen ja piirien tulisi selvittää, kuinka paljon toiminnastaan ne voivat

rahoittaa esimerkiksi kaupunkien tai erilaisten yhdistysten projektirahoilla tai

tuella.

c) Vallataan puolue! Mielestäni Vasemmistonuorten suhde puolueeseen paranee

parhaiten sillä, että vasemmistonuoret osallistuvat aktiivisesti puolueen toimintaan

niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin. Huonoa puoluepolitiikkaa vastustetaan

tekemällä hyvää puoluepolitiikkaa. Sitä me teemme itse.

d) AY-nuorille on mainostettava ahkerasti Vasemmistonuoria erilaisissa tapahtumissa,

ja AY-kontaktien kautta. Kankea ja vanhahtava AY-liike uudistuu, kun toimintaan

tulee mukaan nuoria. Vasemmistonuoret ovat parhaita ay-nuoria.

e) Vasemmistonuorilla on paljon yhteisiä tavoitteita esimerkiksi Greenpeacen tai

SETA:n kanssa. Kun ajamme meille tärkeitä tavoitteita, on hyvä koordinoida toimintaa

niiden järjestöjen kanssa, joiden tavoitteet ovat samanlaisia.

10) Toivoisin, että puheenjohtajisto jakaa vastuuta jaostojen ja työryhmien kohdalla.

Tahtoisin itselleni vastuun kv-jaostosta sekä koulutusjaostosta. Toivoisin myös varapuheenjohtajille

näkyvämpää roolia Vasemmistonuorten medianäkyvyydessä, siten

että esimerkiksi radioon tai televisioon lähetetään myös varapuheenjohtajia edustamaan

järjestöä.

11) http://www.facebook.com/haimitoivo

23

Sade Kondelin Turusta on


1) Varsinais-Suomen Vasemmistonuorten puheenjohtajuus

2) Trasek ry:n varapuheenjohtajuus

3) Opiskelen sukupuolentutkimusta Turun yliopistossa.

Lisäksi minulla on ammatillinen osatutkinto maataloudesta.

Minulla on kirjava kokemus prekaareista töistä:

olen ollut mm. risteilyalusten rantasiivoojana, puutarhatyöntekijänä,

puhelinmyyjänä ja startup-yrityksen

toimitusjohtajana. Luottamustehtävissä olen toiminut

Vasemmistonuorten lisäksi useissa muissa kansalaisjärjestöissä.

Olen Vasemmistoliiton edustaja Turun kaupungin

tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnassa.

4) Minut pitäisi valita Vasemmistonuorten varapuheenjohtajaksi,

koska minulla on näkemystä vasemmistonuoren

politiikan kehittämisestä ja kattava kokemus

järjestötoiminnasta. Lisäksi olen hyvä inspiroimaan ja

motivoimaan muita aktiiviseen toimintaan.

5) Jäsenmäärän ja jäsenaktiivisuuden kasvattaminen on

yksi tärkeimmistä tavoitteista Vasemmistonuorten tulevaisuuden

kannalta. Pelkkä numeerinen jäsenhankinta

ei riitä, vaan uusille jäsenille on tarjottava riittävästi

sitouttavaa ja aktivoivaa toimintaa sekä keskus- että

paikallisjärjestötasolla. Poliitisen kouluttamisen lisäksi

sekä piirien että keskusjärjestön olisi pohdittava matalan

kynnyksen toiminnan muotoja, jotka antavat tilaa

monimuotoiselle aktiivisuudelle. Kaikki jäsenet eivät

ole tulevia poliitikkoja, mutta kaikki ovat potentiaalisia

muutoksentekijöitä.

Toinen akuutisti tärkeä tavoite on suhteiden luonti

muihinkin kuin vasemmistoenemmistöisiin ammattiliittoihin.

Ay-toiminta on tulevaisuudessakin tärkeä

vasemmistolaisen politiikan osa-alue, ja Vasemmistonuorilla

on hyvät mahdollisuudet ay-aktiivisuuden kehittämiseen

niilläkin aloilla, joilla pitkiä vasemmistolaisia

perinteitä ei ole.

6) Eurooppa-politiikassa olen eniten perehtynyt ihmisoikeuskysymyksiin

erityisesti sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä

koskien. Seuraan aktiivisesti Transgender

EU -verkoston ja muiden vastaavien tahojen tiedotusta

ja olen valmis toimimaan Vasemmistonuorten yhteyshenkilönä

näissä yhteyksissä.

7) Äärioikeiston vastainen toiminta on nykyisessä yhteiskunnallisessa

ilmapiirissä mielestäni tärkeimpiä

pitkän aikavälin kiintopisteitämme. Myös tiukka kritiikki

Euroopan taloussekoilua kohtaan on pidettävä

esillä. Ihmisoikeuksia ja vasemmistolaista talouspolitiikkaa

on vietävä eteenpäin rinta rinnan.

8) Jäsenhankintakoulutukseen on panostettava entistä

24


enemmän. Piireille ja osastoille pitäisi laatia paikallisesti räätälöidyt jäsenhankinta-

ja jäsenhuoltosuunnitelmat, joissa huomioidaan esimerkiksi alueelliset festarit,

koulut ja muut nuorten kokoontumiseen ja ryhmäytymiseen vaikuttavat asiat. Valtakunnallisesti

STAJ-koulutuksen rinnalle voisi lanseerata toistuvan tai kertaluontoisen

järjestötoimintakoulutuksen, joka keskittyisi byrokratian sijaan toiminnalliseen

puoleen.

9) a) Mielestäni nyt on jo lähdetty panostamaan monipuolisempaan näkymiseen ja

viestintään, ja sillä linjalla olisi hyvä jatkaa. On tärkeää tehdä perinteisiä kannanottoja

ja mediatiedotteita, mutta esimerkiksi sosiaalisessa mediassa näkyminen on

jatkuvasti merkittävämpää, ja siihen panostaminen on oikea ratkaisu. Internet-viestinnässä

on tärkeää pysyä jatkuvasti näkyvillä pienilläkin asiasisällöillä.

Vasemmistonuorten poliittiset asiakirjat ja muut ohjelmat pitäisi voida ladata verkkosivuilta

myös pdf-muotoisina. Verkkosivuja voisi myös keventää tai vaihtoehtoisesti

kehittää mobiililaitteille oman kevyen version.

b) Järjestön taloudellinen tilanne ei ensisijaisesti ole varapuheenjohtajan vastuualue.

Olen kuitenkin omalta osaltani valmis perehtymään järjestön talouteen ja tarjoamaan

näkemyksiäni tilanteen kehittämiseksi. Tarkempi perehtyminen esimerkiksi

erilaisten säätiöiden ja EU-tahojen tarjoamiin kulttuuri- ja hankeavustuksiin

olisi varmasti hyödyksi.

c) Tällä hetkellä Vasemmistonuorten ja Vasemmistoliiton suhde on varsin läheinen.

Tämä on mielestäni positiivista, mutta emme saa unohtaa asemaamme kriittisenä

ja radikaalina äänenä suhteessa puolueeseen. On tärkeää saada Vasemmistonuoria

päättäviin asemiin puolueessa ja pyrkiä suuntaamaan puoluetta entistä rohkeammille

vasemmistolaisille linjoille.

d) Erityisen tärkeänä näen suhteiden muodostamisen sellaisiin ay-järjestöihin, joilla

ei ennestään ole kiinteitä yhteyksiä vasemmistoon, unohtamatta kuitenkaan vanhojen

yhteistyösuhteiden hoitamista. On tärkeää näyttää, että nuori vasemmisto on

kiinnostunut duunarien oikeuksista kaikilla aloilla, ja myös haastaa ammattiyhdistyksiä

huomioimaan pätkä- ja silpputyöläiset edunvalvontatyössään.

e) Yhteistyö ihmisoikeus-, ympäristö- ja kulttuurijärjestöjen kanssa on Vasemmistonuorille

tärkeää. Eritysesti kannustaisin järjestöyhteistyöhön rauhanomaisessa

antifasistisessa toiminnassa, jolle on nyt valtava tilaus yhteiskunnassamme.

10) Haluaisin olla sellainen varapuheenjohtaja, johon muu puheenjohtajisto voi tarvittaessa

nojautua järjestöllisissä asioissa. Olen kiinnostunut kehittämään hallituksen

sisäisiä prosesseja ja keskusjärjestön ja piirien välistä kommunikaatiota ja toimintakulttuuria.

Poliittisesti olen ennen kaikkea kiinnostunut rakentamaan realistisista mutta radikaaleista

lähtökohdista Vasemmistonuorille maatalouspoliittista näkemystä ja osaamista,

jota järjestöllämme tällä hetkellä on valitettavan vähän. Olen myös entiseen

malliin käytettävissä tasa-arvo- ja queer-poliittisissa kysymyksissä asiantuntijana ja

kasvona, mutta toivon voivani jakaa näitä vastuualueita aiempaa enemmän muiden

aktiivien kanssa.

11) www.facebook.com/sadevarapuheenjohtajaksi

25

Ehdokkaat hallituksen jäseniksi

Tatu Ahponen, Tampere

Tärkein luottamustoimi Vasemmistonuorissa: Hämeen Vasemmistonuorten

puheenjohtaja 2011-2013, Vasemmistonuorten

työvaliokunnan jäsen.

Tärkein luottamustoimi muualla: Pirkanmaan Vasemmiston

piiritoimikunnan jäsen

Tätä teen: Osuuskunnassa toimiva freelance-kielenkääntäjä.

Hallituksen jäsenen tärkeimmät tehtävät: Vaikuttaminen järjestön

politiikkaan ja toimintaan sekä yhteydenpito

keskusjärjestön ja piirin välillä.

Näin edistän tiedonkulkua piiri- ja keskusjärjestöjen välillä: Osallistun

aktiivisesti sekä keskusjärjestön että piirijärjestön

hallitusten toimintaan ja tiedotan niiden päätöksenteosta.

Haluan saavuttaa hallituksen jäsenenä: Haluan jatkossakin

tuoda asiantuntemukseni ja kokemukseni Vasemmistonuorten

käyttöön. Jos järjestö päättää laatia uuden poliittisen

ohjelman, haluan olla aktiivisesti mukana sen

luomisprosessissa.

Aion edistää hallituksessa: Vapauttavaa vasemmistolaisuutta,

jonka keskiössä on ihminen.

Antti Alanko, Jyväskylä

Tärkein luottamustoimi Vasemmistonuorissa: Keski-Suomen Vasemmistonuorten

hallituksen jäsenenä toimiminen.

Tärkein luottamustoimi muualla: Olen toiminut Jyväskylän

yliopiston historian ainejärjestö Tosine ry:n hallituksessa

tiedottajana.

Tätä teen: Opiskelen historiaa ja filosofiaa Jyväskylän yliopistossa.

Hallituksen jäsenen tärkeimmät tehtävät: Hallituksen jäsenen

tärkeimpiä tehtäviä ovat järjestökentän kuunteleminen,

poliittisten linjausten ja kannanottojen määrittely

ja hahmotus ja järjestön näkyvyyden, uskottavuuden ja

haluttavuuden lisääminen.

Näin edistän tiedonkulkua piiri- ja keskusjärjestöjen välillä: Tutustumalla

piirijärjestöihin ja järjestökenttään yleensäkin.

Edistäisin tiedonkulkua verkostoitumalla mahdollisimman

monen vasemmistolaisen toimijan kanssa ja informoimalla

heitä oleellisista asioista parhaita mahdollisia

informaatiokanavia käyttäen.

Haluan saavuttaa hallituksen jäsenenä: Haluan tuoda entistä

vahvemmin vasemmistolaisia näkökantoja yhteiskunnalliseen

keskusteluun. Haluan vahvempaa yhteistyötä

muiden vasemmistolaisten toimijoiden kuten esimer-

26


kiksi kommunistinuorten kanssa.

Aion edistää hallituksessa: Aion edistää yhteistyötä vasemmistolaisten

toimijoiden kesken kohti yhteisiä tavoitteitamme.

Aion edistää todellisten vaihtoehtojen politiikkaa.

Lauri Aronen, Turku

Tärkein luottamustoimi Vasemmistonuorissa: Varsinais-Suomen

vasemmistonuorten hallituksen jäsen.

Tärkein luottamustoimi muualla: Anjalankosken nuorisoneuvoston

varapuheenjohtaja 2002 ja Prometheusleirin tuki

ry:n syysleirijaoston puheenjohtaja 2003

Tätä teen: Toimin autonkuljettaja Lassila & Tikanojalla,

aviomies sekä 3v lapsen isä. Elän ja koitan pysyä hengissä.

Hallituksen jäsenen tärkeimmät tehtävät: Päättää ja vetää

suuntaviivat siitä, mihin järjestöä ollaan viemässä ja

pitää huoli myös siitä, että sovitut asiat tulee tehtyä

Näin edistän tiedonkulkua piiri- ja keskusjärjestöjen välillä: Pitämällä

yhteyttä säännöllisesti. Kuuntelemalla, mitä toisella

on sanottavaa ja vastaamalla mahdollisiin ihmetyksiin

mahdollisimman hyvin. Pitämällä piirit tietoisina siitä,

mitä teemme.

Haluan saavuttaa hallituksen jäsenenä: Oppia pidempään järjestössä

olleilta kaikenlaisia asioita. Kuunnella ja keskustella

asioista. Pitää hauskaa.

Aion edistää hallituksessa: Ympäristöön ja kestävään kehitykseen

liittyviä asioita.

Helena Hangaslahti, Espoo

Tärkein luottamustoimi Vasemmistonuorissa: Hallituksen jäsen

Tärkein luottamustoimi muualla: Espoon keskusvaalilautakunnan

varajäsen

Tätä teen: Työskentelen sairaanhoitajana psykiatrisella

osastolla. Jäljelle jäävän ajan käytän Vanuun, Tehyyn,

liikuntaan ja karaokeen.

Hallituksen jäsenen tärkeimmät tehtävät: Vastata osaltaan siitä,

että Vasemmistonuorten toiminta ja ulostulot ovat

fiksuja, filmaattisia ja liittokokouksessa linjatun mukaisia.

Vastata tiedonkulusta hallituksen ja piirin välillä

sekä siitä, että järjestön talous pysyy tasapainossa.

Näin edistän tiedonkulkua piiri- ja keskusjärjestöjen välillä: Jos en

pääse piiritapaamisiin kertomaan hallituksen kokouskuulumisia,

lähetän niistä yhteenvedon piiritoimikuntalaisille

ja sihteerille. Mainostan aktiiveille olevani

hallituksessa, jotta on selvää, kenen kautta voivat viestittää

keskusjärjestön suuntaan.

Haluan saavuttaa hallituksen jäsenenä: Pelastaa maailman.

Mutta tässä lienee vielä työnsarkaa.

Aion edistää hallituksessa: Hallituksessa haluan pitää yllä

avointa keskustelukulttuuria. Kaikkien ei tarvitse olla

asioista samaa mieltä. On vain hyvä, jos järjestön omia

27

kantoja tullaan tarkastelleeksi kriittisesti eri näkökulmista.

Toivoisin myös voivani edistää sitä, että Vanun

ulostulot käsittelisivät monipuolisesti erilaisia asioita

ympäristö- ja tasa-arvokysymyksistä ns. perusjampan

arkea koskettaviin aiheisiin (esim. työelämä). Lisäksi

Vanun toimintaan osallistumisen kynnys tulee jatkossakin

pitää mahdollisimman matalana.

Emma Heimonen, Hyvinkää

Tärkein luottamustoimi Vasemmistonuorissa: Olen toiminut

hallituksessa liittokokouskauden 2011-2013.

Tärkein luottamustoimi muualla: Minut valittiin toista kertaa

Hyvinkään Vasemmiston johtokuntaan, lisäksi olen Hyvinkään

kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunnan varajäsen.

Tätä teen: Vanuhommien lisäksi työskentelen erityislastentarhanopettajana

ja opiskelen laiskasti erityispedagogiikkaa

siinä sivussa. Viime syksystä lähtien olen

harrastanut amerikkalaista jalkapalloa ja uutena villityksenä

on geokätköily.


tulee kantaa vastuu siitä, että järjestö toimii hyvin. Hallituksen

jäsen kantaa kortensa kekoon, jotta jäsenillä

on hyvä olla toimia, ulostulot ovat järkeviä ja mielenkiintoisia

ja toiminnalla on jatkuvuutta.

Näin edistän tiedonkulkua piiri- ja keskusjärjestöjen välillä: ESVN:n

hallituksen jäsenenä käyn piirin kokouksissa, joissa

hallituksen toimintaa on hyvä tuoda esille. Piirin kokouksissa

on mielestäni käsiteltävä edellisen ja seuraavan

hallituksen kokouksen asioita, jotta kaikilla jäsenillä on

mahdollisuus ottaa kantaa ja piirin sähköpostilistalle

toimittaisin raportin kokouksista.

Aion edistää hallituksessa: Aion edistää hallituksessa järjestön

sisäiseen toimivuuteen vaikuttavia asioita, kuten

järjestöjaksamista sekä toimivia, demokraattisia rakenteita

ja käytänteitä.

Saska Heino, Turku

Tärkein luottamustoimi Vasemmistonuorissa: Varsinais-Suomen

Vasemmistonuorten varapuheenjohtajuus vuosina

2011–2012.

Tärkein luottamustoimi muualla: Turun kaupungin nuorisolautakunnan

jäsen kaudella 2013–2016.

Tätä teen: Opiskelen Turun yliopistossa pääaineenani

poliittinen historia. Toimin paikallisessa Vanussa sekä

yliopistolla vasemmisto-opiskelijoissa. Nyttemmin olen

aktivoitunut myös Turun politiikassa luottamustoimeni

kautta.

Hallituksen jäsenen tärkeimmät tehtävät: Järjestön jäsenten

vuosi- tai muussa kokouksessa esittämän poliittisen

tahdon toteuttaminen, järjestön edustaminen jäsenten

puolesta ja sen tilanteen seuranta.

Näin edistän tiedonkulkua piiri- ja keskusjärjestöjen välillä: Kirjoitan

muistion hallituksen kokouksesta piirille luettavaksi

ja kommentoitavaksi, käyn piirihallituksen kokouksessa

kertomassa aiheesta ja kirjoitan ylös piirin

28


hallituksessa tai piirin kokouksessa ilmaantuneita

mielipiteitä ja välitän ne keskushallitukselle.

Haluan saavuttaa hallituksen jäsenenä: Tunteen siitä, että liittokokouksessa

asetetut tavoitteet on saavutettu.

Aion edistää hallituksessa: EU-asioiden ymmärryksen lisääntymistä.

Henrik Jaakkola, Helsinki

Tärkein luottamustoimi muualla: Helsingin kaupungin tasaarvotoimikunnan

varajäsen

Tätä teen: Olen tällä hetkellä työtön ja valmistaudun pääsykokeisiin.

Viimeksi olin töissä kahvilassa - lisäksi olen

työskennellyt mm. Greenpeacella ja Vasemmistofoorumissa.

Hallituksen jäsenen tärkeimmät tehtävät: Liittokokouksen ja

jäsenistön tahdon sekä toimeksiantojen toteuttaminen,

peräänantamaton toiminta Vasemmistonuorten tavoitteiden

puolesta sekä piirijärjestön aktiivinen edustaminen

Näin edistän tiedonkulkua piiri- ja keskusjärjestöjen välillä: Laadin

säännöllisesti tiedotteita piirille hallituksen kokouksista

ja toiminnasta. Olen mukana piirin toiminnassa.

Laadin yhdessä jäsenistön kanssa suunnitelman piirin

ja hallituksen välisestä viestinnästä jotta jokaisen olisi

mahdollisimman helppo saada äänensä kuuluviin keskusjärjestössä.

Haluan saavuttaa hallituksen jäsenenä: Haluan, että uuden

liittokokouskauden päätyttyä jäsenistön ääni on kuulunut

Vasemmistonuorten toiminnassa paremmin.

Tämä on pitänyt sisällään jäsenäänestyksiä tärkeistä

kysymyksistä ja yhä avoimempaa päätöksentekoa järjestössä.

Haluan olla mukana keskustelussa järjestön

käytännöistä ja rakenteista. Haluan myös, että Vasemmistonuoret

jatkavat edelleen poliittisesti radikaalisti

demokraattisella, rehellisesti vihreällä ja tinkimättömän

sosialistisella tiellä Suomen ja koko maailman hyväksi.

Aion edistää hallituksessa: Jäsenistön asemaa järjestön päätöksenteossa,

avointa päätöksentekoa, tiedottamista ja

suunnittelua sekä punavihreää, kriittistä vaikuttamista

29

Salla Lehtonen, Hämeenlinna

Tärkein luottamustoimi Vasemmistonuorissa: Hämeenlinnan

seudun Vanun vpj, Hämeen Vanun hallituksen varajäsen

Tärkein luottamustoimi muualla: Linnan lomitus-liikelaitoksen

johtokunnan varajäsen

Tätä teen: Opiskelen sosionomiksi amk:ssa ja hoidan

3-vuotiasta lastani, vapaa-aika täyttyykin sitten mm.

järjestötoiminnasta sekä jalkapallosta (katsomossa ja

kesällä lapsen kanssa naperofutiksessa).

Hallituksen jäsenen tärkeimmät tehtävät: Toimia kaikin tavoin

järjestön parhaan edun mukaisesti. Olla toteuttamassa

liittokokouksessa päätettyjä linjoja. Hyödyntää

omaa kokemustaan ja näkökulmiaan sekä tovereiden

asiantuntemusta päätöksenteossa, ottaen kuitenkin

huomioon jäsenistön skaalan. Edistää piirien ja paikallisjärjestöjenkin

välistä yhteistyötä ja toimia linkkinä

etenkin oman piirin ja keskusjärjestön välillä.

Näin edistän tiedonkulkua piiri- ja keskusjärjestöjen välillä: Osallistumalla

ahkerasti molempien kokouksiin ja muihin

tapahtumiin sekä kertomalla kuulumiset puolin ja toisin.

Verkostoitumalla.

Haluan saavuttaa hallituksen jäsenenä: Haluan äitinä ja sosiaalipedagogista

varhaiskasvatusta pääaineena opiskelevana

tuoda esille myös lapsivaikutusten ja nuorten perheiden

näkökulman. Lapset ovat tulevaisuuden nuoria.

Aion edistää hallituksessa: Perheellisten opiskelijoiden ja

nuorten perheiden asiaa. Tämän lisäksi itselläni on kokemusta

monenlaisista elämäntilanteista, joten osaan

samastua moniin erilaisiin vaiheisiin. Toimeen on tultu

opintotuen lisäksi mm. kotihoidontuella ja vuokratyöläisen

epävakailla tuloilla.

Matias Kangas, Joensuu

Tärkein luottamustoimi Vasemmistonuorissa: Itä-Suomen Vasemmistonuorten

varapj 2013.

Tärkein luottamustoimi muualla: Joensuun Yliopiston kuoro

joykuoro ry:n puheenjohtaja 2012.

Tätä teen: Opiskelen luokanopettajaksi Itä-Suomen yliopistossa

ja laulan bändissä, mieskvartetissa, yliopiston

kuorossa ja Joensuun Mieslaulajissa.

Hallituksen jäsenen tärkeimmät tehtävät: Pitää Vanun toiminta

sujuvana, huolehtia tiedon kulkemisesta piireille ja

osastoille ja edustaa Vasemmistonuoria.

Haluan saavuttaa hallituksen jäsenenä: Haluan olla mukana

Vasemmistonuorten toiminnassa kaikilla tasoilla ja

saada kokemuksia järjestötoiminnasta.

Aion edistää hallituksessa: Eteenpäin suuntautuvaa toimintaa

ja jäsenhankintaa.

30


Vilja Lumme, Hämeenlinna

Tärkein luottamustoimi Vasemmistonuorissa: Olen Hämeen Vasemmistonuorten

varapuheenjohtaja.

Tätä teen: Tällä hetkellä vietän välivuotta, ja olen hakemassa

Tampereen yliopistoon politiikan tutkimuksen

tutkinto-ohjelmaan.

Hallituksen jäsenen tärkeimmät tehtävät: Hallituksen jäsenten

tärkeimpinä tehtävinä pidän linkkinä toimimista keskushallituksen

ja piirijärjestöjen välillä. Hallituksen

jäsenten tulee muodostaa aktiivinen ja osaava hallitus,

joka toimii Vasemmistonuorten keulakuvana.

Näin edistän tiedonkulkua piiri- ja keskusjärjestöjen välillä: Toimin

aktiivisesti sekä piiri- että paikallistasolla, joten pystyn

toimimaan tiedonvälittäjänä hallitusten välillä.

Haluan saavuttaa hallituksen jäsenenä: Haluan olla mukana

tekemässä Vasemmistonuorista vielä rohkeamman kannanottajan

sekä ajankohtaisissa asioissa, että asioissa

joista puhutaan aivan liian vähän. Tahdon myös saada

lisää kokemusta järjestön toiminnasta.

Aion edistää hallituksessa: Vasemmistonuorista pitää saada

helpommin lähestyttävä järjestö kaiken ikäisille nuorille,

myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Aion edistää

Vasemmistonuorten yhteistyötä muihin poliittisiin

nuorisojärjestöihin. Yhteisiä teemoja varmasti löytyy,

ja yhteistyössä tehdyistä kampanjoista saa isompia ja

näkyvämpiä.

Justus Mollberg, Helsinki

Tärkein luottamustoimi Vasemmistonuorissa: Hallituksen varajäsen,

Kulttuurityöryhmän varapuheenjohtaja

Tärkein luottamustoimi muualla: Helsingin asuntohankinta

oy:n hallituksen jäsen

Tätä teen: Työkseni olen kansanedustajan avustaja ja vapaa-ajalla

Vasemmistonuorten ja puolueen aktiivi. Olen

aktiivisesti mukana politiikassa toimimalla Vasemmistoliitossa

eduskuntaryhmän kautta, sekä piiritasolla

Helsingin Vasemmistoliiton kautta. Siis kaduilla ja kabineteissa!

Vuonna 2011-2012 työskentelin Vasemmistonuorten

järjestösihteerinä.

Hallituksen jäsenen tärkeimmät tehtävät: Osallistua aktiivisesti

hallituksen ja koko keskusjärjestön toimintaan.

Näin edistän tiedonkulkua piiri- ja keskusjärjestöjen välillä: Osallistumalla

aktiivisesti piirin toimintaan ja pitämällä yhteyttä

paikallisiin aktiiveihin.

Aion edistää hallituksessa: Haluan edistää Vasemmistonuorten

uskottavuutta parlamentaarisen politiikan piirissä.

Haluan, että Vasemmistonuoret on houkutteleva ja uskottava

nuorten massoihin vetoava vaihtoehto Suomen

poliittisella kentällä.

31

Aleksi Norman, Pori

Tärkein luottamustoimi Vasemmistonuorissa: Satakunnan Vasemmistonuorten

hallituksen jäsen

Tätä teen: Olen sosiologian YTM ja ohjelmoija, jolla on tapana

nähdä haasteet mahdollisuuksina. Olen Satakunnan

vasemmistonuorten piirisihteeri.

Olen kiinnostunut ruohonjuuritason vaikuttamisesta

ja sen mahdollistamisesta. Olen vaikuttanut useissa

porilaisissa kansalaisjärjestöissä. Tällä hetkellä vaikutan

politiikan lisäksi porilaisen kaupunkikuvan ja avoimemman

EU-keskustelun puolesta.

Henrik Nyholm, Helsinki

Tärkein luottamustoimi Vasemmistonuorissa: Hallituksen jäsen

Tärkein luottamustoimi muualla: Varavaltuutettu Helsingissä

Tätä teen: Monessa mukana, erityisen lähellä sydäntä on

kaupunginosa-aktiivisuus ja pohjoismaalaisuus. Ympäristö-

ja ihmisoikeusaiheet hanskassa.

Hallituksen jäsenen tärkeimmät tehtävät: Olla tarpeellinen, eli

oman panostuksen antaminen tiettyille osaamisalueille

sekä toimivan työskentelyn tukeminen. Lisäksi pidän

tärkeänä hallituksen jäsenen asemaa linkkinä piirille

sekä omiin toimintaympäristöihin mm. muihin kansalaisjärjestöihin.

Näin edistän tiedonkulkua piiri- ja keskusjärjestöjen välillä: Toimimalla

piirissä ja käymällä piirin kokouksissa. Piirisihteerin

puhelinnumero on puhelimessa pikavalintana.

Haluan saavuttaa hallituksen jäsenenä: Haluan jatkaa liikkeen

voittokulkua. Vanu taistelee parhaillaan ainoana

Kokoomusnuorten kanssa nuorten sieluista - pistetään

liskot seinää vastaan! Tärkeenä pidän myös sitä että pääsen

jatkamaan työtä lisätäkseni Vanun kansainvälistä

toimintaa, erityisesti pohjoismaalaisten sisarjärjestöjen

kanssa. Kansainvälisyys on meidän liikkeelle erittäin

hedelmällistä ja luontevaa.

Aion edistää hallituksessa: Aktiivisuutta, näkyvyyttä, painoarvoa

sekä kansainvälistä toimintaa. Pakotetaan toimeentulo-

ja köyhyyskeskustelu päivänpolitiikkaan!

32


Oskar Olaussen, Oulu

Tärkein luottamustoimi Vasemmistonuorissa: Olen Oulun Vasemmistonuorten

puheenjohtaja.

Tärkein luottamustoimi muualla: Olen Oulun yliopiston ylioppilaskunnan

keskusvaalilautakunnan jäsen.

Tätä teen: Tällä hetkellä opiskelen matematiikkaa yliopistossa.


tärkeimpänä tehtävänä näen, hallinnoinnin ja linjasta

päättämisen lisäksi, viestinviejänä toimimisen keskusjärjestön

ja paikallistason välillä.

Näin edistän tiedonkulkua piiri- ja keskusjärjestöjen välillä: Edistäisin

tiedonkulkua pyytämällä piirin jäseniltä evästystä

ennen hallituksen kokousta, sekä kertomalla ”hallitusterveiset”

kokouksen jälkeen. Kiireellisimmistä asioista

tiedottaisin tarvittaessa esim. piirin sähköpostilistalla.

Haluan saavuttaa hallituksen jäsenenä: Hallituksen jäsenenä

haluaisin tutustua järjestön korkeamman tason päätöksentekoon

ja edistää piirin jäsenien tärkeinä pitämiä

asioita.

Aion edistää hallituksessa: Erityisesti haluaisin, että Vasemmistonuoret

antaisi jäsenilleen paremmat työkalut talouspoliittiseen

keskusteluun, ja näin avustaisi kyseisessä

keskustelussa vallitsevan oikeistolaisen diskurssin

murtamisessa.

Joonas Pulkkinen, Helsinki

Tärkein luottamustoimi Vasemmistonuorissa: Olen Etelä-Suomen

Vasemmistonuorten hallituksen jäsen.

Tärkein luottamustoimi muualla: Vaikutan Kallion Vasemmistoliiton

hallituksessa sekä Helsingin piiritoimikunnassa. Olen

Helsingin Kaupungin kiinteistölautakunnan varajäsen.

Tätä teen: Olen postityöntekijä, toimittaja ja sivutoiminen

tiskijukka. Työelämässä minulla on ay-aktiivina kokemusta

luottamusmiehenä ja varatyösuojeluvaltuutettuna.

Tämän takia on varmaankin ymmärrettävää että olen

kokenut työelämään, sen eriarvoisuuteen, laadulliseen

kehittämiseen ja itse työllisyyteen liittyvät poliittiset kysymykset

itselleni läheiseksi. Lähiaikoina olen ollut kiinnostunut

muun muassa pks-alueen työllisyysnäkemystä

tulevaisuudessa, tiedon poliittisuudesta, vasemmiston

sukupolven vaihdoksesta ja siihen liittyvästä vastakkainasettelusta,

sekä omasta kansantaloudestamme.

Aion edistää hallituksessa: Vasemmistonuorten hallituksessa

haluan olla käymässä keskustelua yhteisistä kannoista

ja olla vaikuttamassa ”ulospäin” lähtevään sisältöön.

Suhteessa siihen miten olemme järjestönä saaneet näkevyyttä

julkisuudessa, näen että meillä on loistava

mahdollisuus tehdä entistä näkyvämpää ja kunnianhimoisempaa

politiikkaa. Pyrin tuomaan oman piirijärjestöni

mielipiteen kuuluviin, mutta vaikuttaa

myös ennen kaikkea yksilönä valistusajan kriittisyyden

hengessä. En häpeä muuttaa mielipidettäni suhteessa

muuttuvaan tietoon.

33

Joonas Riikonen, Tampere

Tärkein luottamustoimi Vasemmistonuorissa: Tampereen Vasemmistonuorten

varapuheenjohtaja.

Tärkein luottamustoimi muualla: Tampereen yliopiston yhteiskunta-

ja kulttuuritieteiden yksikön johtokunnan jäsen.

Tätä teen: Opiskelen sosiologiaa Tampereen yliopistossa.

Hallituksen jäsenen tärkeimmät tehtävät: Toimia linkkinä

piirijärjestön ja keskusjärjestön välillä, kehittää Vasemmistonuorten

toimintaa tuomalla uusia ideoita ja

päättämällä kampanjoiden, työryhmien ja jaostojen

perustamisesta – sekä seurata niiden toteutumista ja

onnistumista. Myös tutustuminen ja yhteydenpito valtakunnallisesti

eri toimijoihin esimerkiksi erilaisissa

koulutuksissa kuuluu hallituslaisten tehtäviin.

Näin edistän tiedonkulkua piiri- ja keskusjärjestöjen välillä: Aion

olla aktiivisesti mukana myös piirin toiminnassa ja olla

paikalla piirihallituksen kokouksissa, jolloin tieto kulkee

luonnostaan.

Haluan saavuttaa hallituksen jäsenenä: Haluan kehittyä va

semmistolaisena poliittisena toimijana ja oppia uutta.

Aion edistää hallituksessa: Pyrin edistämään hallituksessa

ainakin sellaisia kampanjoita, joihin on helppo tarttua

myös paikallistasolla. Valtakunnalliset kampanjat koskien

esimerkiksi Palestiinaa ja perustuloa ovat tietysti

olleet tärkeitä nekin, mutta myös kovin laajoja ja ehkä

abstraktejakin aiheita, joita paikallistasolla voi olla hankala

lähteä paaluttamaan. Myös yleistä tiedonkulkua ja

järjestön hierarkiaa voisi jossain määrin tarkastella.

Sini Savolainen, Mikkeli

Tärkein luottamustoimi Vasemmistonuorissa: Hallituksen 2011-

2013 varajäsen, ISVN:n pj vuonna 2012

Tärkein luottamustoimi muualla: Etelä-Savon Vasemmiston

puheenjohtaja

Tätä teen: Opiskelen yhteisöpedagogiksi Mikkelin ammattikorkeakoulussa

ensimmäistä vuotta. Vastaan sosiaalipolitiikasta

opiskelijakuntamme MAMOKin hallituksessa.

Vapaa-ajallani bloggaan, kokkaan ja rokkaan.

Yritän keksiä hauskoja poliittisia kissameemejä. Toisinaan

kulkuneuvoni on Juna Turkuun.

Hallituksen jäsenen tärkeimmät tehtävät: Hallituksen jäsen

toimii linkkinä piiri-/paikallistason ja keskusjärjestön

välillä. Lisäksi hallituksen jäsenet valvovat ja avustavat

puheenjohtajistoa kampanjoiden valvomisessa ja tarjoavat

asiantuntemustaan järjestön käyttöön.

Näin edistän tiedonkulkua piiri- ja keskusjärjestöjen välillä: Alan

kirjoitella piirin sähköpostilistalle ja irkkiin raportteja

hallituksen kokouksista.

Haluan saavuttaa hallituksen jäsenenä: Viedä järjestöä eteenpäin.

Päästä toteuttamaan ja suunnittelemaan mahtavia

kampanjoita

Aion edistää hallituksessa: Itä-Suomalaista meemikulttuuria

ja eläinoikeusajattelun näkymistä VaNun toiminnassa

ja kannanotoissa.

34


Taija Roiha, Jyväskylä

Tärkein luottamustoimi Vasemmistonuorissa: Keski-Suomen Vasemmistonuorten

puheenjohtaja 2011-2013

Tärkein luottamustoimi muualla: Jyväskylän ylioppilaskunnan

edustajiston jäsen

Tätä teen: Opiskelen kirjallisuutta ja kulttuuripolitiikkaa

Jyväskylän yliopistossa. Teen parhaillaan kulttuurialan

osuuskuntiin liittyvää gradua.

Hallituksen jäsenen tärkeimmät tehtävät: Toteuttaa Vasemmistonuorten

liittokokouksen linjaamia poliittisia tavoitteita.

Ottaa terävästi kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun,

niin reagoiden kuin uutta tarjotenkin. Tiedonkulun

edistäminen keskus- ja piirijärjestöjen välillä.

Näin edistän tiedonkulkua piiri- ja keskusjärjestöjen välillä: En tyydy

raportoimaan, vaan tulen myös keskusteluttamaan

keskusjärjestön asioita piirissäni. Jaan vastuuta varajäseneni

kanssa.

Haluan saavuttaa hallituksen jäsenenä: Olla mukana muodostamassa

skarppia hallituskokonaisuutta antamalla siihen

oman aktiivisen panokseni.

Aion edistää hallituksessa: Perustulo- ja prekakeskusteluja

ei ole syytä unohtaa, vaan niitä pitää entisestään kehittää.

Osaksi tuota keskustelujatkumoa olisi otettava entistä

vahvemmin työn itseorganisoimisen mahdollisuudet

esim. osuuskuntien kautta ja haastaa näin oikeiston

innovaatioyritys-hehkutusta. Myös tiukempi keskustelu

kulttuuripoliittisista teemoista olisi tarpeen, feminismiä

unohtamatta.

Jasu Setälä, Helsinki

Tärkein luottamustoimi Vasemmistonuorissa: Etelä-Suomen Vasemmistonuorten

varapuheenjohtaja

Tätä teen: Opiskelen tällä hetkellä Stadin ammattiopistossa

painoviestintää ulkoasuntoteutuksen linjalla.

Hallituksen jäsenen tärkeimmät tehtävtä: Hallituksen jäsenen

tulee toimia linkkin keskusjärjestön ja oman piirin välillä

sekä pyörittää ja kehittää järjestöä.

Näin edistän tiedonkulkua piiri- ja keskusjärjestöjen välillä: Hallituksen

jäsenenä toisin kokousten kuulumiset oman

piirini kokouksiin ja toisin päin. Lisäksi pyrkisin edistämään

hallitusraporttien tehokkaampaa levittämistä

piirini viestintäkanavilla.

Haluan saavuttaa hallituksen jäsenenä: Hallituksessa haluan

päästä osallistumaan punavihreän politiikan edistämiseen

ja järjestön kehittämiseen sekä oppia lisää Vasemmistonuorista

ja yhdistystoiminnasta.

Aion edistää hallituksessa: Kaikkien muiden tärkeiden asioden

lisäksi tulisin hallituksessa edistmään viestinnän

kehittämistä. Viime liittokokouksessa hyvksytty strategia

painottaa paljon viestinnän tehostamista ja kehittämistä.

Yhtenä ratkaisuna tähän voisi olla tiedottajan

avuksi perustettava viestintäjaosto.

35

Aino Sirén, Rovaniemi

Tärkein luottamustoimi Vasemmistonuorissa: Koulutusjaoston

puheenjohtaja 2009-2013

Tärkein luottamustoimi muualla: Lapin yliopiston sosiaalityön

opiskelijoiden ainejärjestön koulutus- ja sosiaalipoliittinen

vastaava

Tätä teen: Opiskelen sosiaalityötä, soitan, riehun, luen.

Vasemmistonuorten lisäksi olen mukana mm. opiskelijajärjestöissä

ja Promehteus-leiritoiminnassa.

Hallituksen jäsenen tärkeimmät tehtävtä: Pitää Vasemmistonuorten

politiikka tiukasti ajassa kiinni, terävänä ja näkyvänä,

kuljettaa viestiä keskusjärjestön ja piirin välillä

sekä luoda jäsenille monipuoliset mahdollisuudet toimia

Vasemmistonuorissa.

Näin edistän tiedonkulkua piiri- ja keskusjärjestöjen välillä: Tuon

hallituksessa käsiteltäviä asioita etukäteen piirin kokouksiin

keskusteltaviksi, kerron piirin tunnot hallituksessa,

lähetän raportit hallituksen kokouksista sähköpostilistalle

ja esittelen ne kokouksissa - tai niin kuin

piirihallituksen kanssa sovitaan.

Haluan saavuttaa hallituksen jäsenenä: Piireille välineitä kampanjoiden

toteuttamiseen paikallisesti sekä koulutusjaostossa

suunnitellut uusien toimijoiden perehdyttämismateriaalit

käyttöön.

Aion edistää hallituksessa: Avointa järjestön sisäistä keskustelua,

johon kaikki voivat osallistua lähtökohdistaan riippumatta,

valtakunnallista tasa-arvoa sekä ympäristökysymysten

ja pohjoisten näkökulmien huomioimista.

Kaiu Tamminen, Turku

Tärkein luottamustoimi Vasemmistonuorissa: VS-Vanun hallituksen

jäsen

Tärkein luottamustoimi muualla: Hallituksen jäsen

Tätä teen: Olen yleinen nakkikone, hoidan suurin piirtein

mitä ikinä eetteriin heitetäänkään minkä vain

saan mahtumaan aikatauluuni ja muistan kalenteriini

kirjoittaa, tapahtumien ruokapuolen avustamisesta VS-

Vanun edustamiseen mm. sellaisten yhdistysten kokouksissa,

joissa yhdistyksemme on jäsenenä.

Hallituksen jäsenen tärkeimmät tehtävät: Olla linkkinä jäsenten

ja politiikan kentän sekä median välillä. Tuoda jäsenten

ideoita ja kantoja päätöksentekoon, edistää aktiivista

toimintaa.

Näin edistän tiedonkulkua piiri- ja keskusjärjestöjen välillä: Aktiivisuudella

molemmissa päissä, hahmottaen näitten

olevan yhtenäisen kokonaisuuden osia.

Haluan saavuttaa hallituksen jäsenenä: Voimistaa Vasemmistonuorten

roolia aktiivisena ja vakavasti otettavana,

kansainvälisesti toimivana poliittisena nuorisojärjestönä.

Aion edistää hallituksessa: Aktiivista toimintaa entisestään,

piirijärjestöjen ja keskusjärjestön välistä tiedotusta ja

yhteistyötä.

36


Henri Turkia, Hyvinkää

Tärkein luottamustoimi Vasemmistonuorissa: Toista kautta Hyvinkään

seudun Vasemmistonuorten puheenjohtajana.

Tärkein luottamustoimi muualla: Istun Hyvinkään kaupungin

ympäristölautakunnassa varsinaisena jäsenenä.Tätä

teen: Työskentelen konduktöörinä VR:llä. Vapaa-aikani

käytän järjestötyöskentelyyn, poliitiikan pähkäilyyn,

jalkapallon seuraamiseen ja kirjoitteluun.

Hallituksen jäsenen tärkeimmät tehtävät: Olla aktiivisesti mukana

paitsi hallituksen tiedonkulussa, niin myös järjestön

asioissa hallituksen ulkopuolella. Hallituksen jäsenen

pitää olla myös helposti lähestyttävä ja aktiivinen

asioiden ajamisessa.

Näin edistän tiedonkulkua piiri- ja keskusjärjestöjen välillä: Toimintani

perustana on aktiivinen mukana olo piirijärjestöni

toiminnassa ja yhteys piirini luottamushenkilöihin,

jotta voimme yhdessä miettiä asioita, mitä tuoda

esitettäväksi ja korjattavaksi. Suotavaa olisi, että hallituksessa

olisi mukana jokaisesta piiristä henkilö, joka

toimii aktiivisesti mukana piirinsä asioissa.

Haluan saavuttaa hallituksen jäsenenä: Enemmän tietoa ja oppia

siitä miten Vasemmistonuorissa toimitaan paikallisosastoja

ja piiriä korkeammalla ja tuoda aktiivisesti

tätä tietoa paikallis- ja piiritasolle.

Aion edistää hallituksessa: Tiedonkulun välittämistä paikallis/piiritasolle

ja pienempien kuntien aktivoimista mukaan

toimintaan. Ennen kaikkea tavoitteeni on tehdä

Vanusta helposti lähestyttävä poliittinen nuorisojärjestö,

joka on jäsentensä näköinen, ilman että jäsenten sulautuvat

samaan muottiin.

Jarkko Vuorinen, Lappeenranta

Tärkein luottamustoimi Vasemmistonuorissa: ISVN hallituksen

jäsen, Vasemmistonuorten hallituksen varajäsen, Etelä-Karjalan

vasemmistonuorten pj.

Tärkein luottamustoimi muualla: Juurikorven työväenyhdistyksen

johtokunnan jäsen

Tätä teen: Opiskelen kolmatta vuotta liiketaloutta Saimaan

ammattikorkeakoulussa Lappeenrannassa. Suoritan

myös yhteiskuntapolitiikan perusopintoja Itä-Suomen

yliopiston avoimessa yliopistossa, tavoitteenani

jatkaa tradenomiksi valmistumiseni jälkeen opintoja

yhteiskuntatieteiden saralla.

Hallituksen jäsenen tärkeimmät tehtävät: Toimia linkkinä piirin

ja keskusjärjestön välillä, olla aktiivinen ja aloitteellinen

toimija niin kokouksissa kuin sähköpostilistalla.

Näin edistän tiedonkulkua piiri- ja keskusjärjestöjen välillä: Olemalla

aktiivinen toimija keskusjärjestötasolla ja jatkamalla

aktiivista toimintaa piiritasolla.

Haluan saavuttaa hallituksen jäsenenä: Kartuttaa kokemusta,

tietotaitoa ja edestauttaa hyvien päätöksien syntymistä.

Aion edistää hallituksessa: Demokraattista sosialismia, tasa-arvoa,

piirini näkemyksiä, liittokokouspäätösten toteuttamista

ja kaikkea muuta mukavaa.

37

Toimintavuosi 2011

Toimintakertomus 1.1.- 31.12.2011

Vasemmistonuoret ry (entiseltä nimeltään Suomen Demokraattinen Nuorisoliitto

SDNL ry) on vuonna 1944 perustettu punavihreä poliittinen nuoriso- ja kansalaisjärjestö.

Vasemmistonuoret on itsenäinen järjestö, joka tekee Vasemmistoliiton nuorisotyötä.

Vasemmistonuoret vaikuttaa maailmanlaajuisen tasa-arvon, demokratian, oikeudenmukaisuuden

ja solidaarisuuden puolesta. Vasemmistonuoret vaikuttaa yhtä

aikaa kaduilla ja kabineteissa. Vasemmistonuorten toimintatavat vaihtelevat mielenosoituksista

ja tempauksista pitkäjänteiseen vaikuttamiseen erilaisissa kansalaisjärjestöissä,

ammattiyhdistysliikkeessä, kunnallispolitiikassa ja valtakunnan

politiikassa.

Tämä Vasemmistonuorten hallituksen kokouksessaan 11.–12.02.2012 hyväksymä toimintakertomus

kertoo Vasemmistonuorten vuoden 2011 poliittisista ja toiminnallisista

tavoitteista ja kuinka niitä on toimintakauden 1.1.–31.12.2011 aikana saavutettu.

Vasemmistonuoret arvioi järjestön tavoitteita ja toimintaa kokonaisuutena ja kehittää

arvioinnin avulla Vasemmistonuorista entistä vahvemman ja vaikuttavamman

poliittisen toimijan suomalaisessa yhteiskunnassa ja koko maailmassa.

1 Vasemmistonuorten tärkeimmät tulostavoitteet toimintavuonna 2011

Vasemmistonuorten vuoden 2011 tärkeimmät tulostavoitteet ovat olleet eduskuntavaalikampanjointi,

järjestön XXVI liittokokous Oulussa, järjestön kulttuuritoiminta

sekä Palestiina-solidaarisuuskampanja.

Lisäksi Vasemmistonuoret on jatkanut kampanjointia työelämän oikeuksien puolesta

sekä rasisminvastaista ja Nato-jäsenyyden vastaista kampanjointia. Vasemmistonuoret

kehitti myös tasa-arvotyötään uuden tasa-arvosuunnitelman pohjalta sekä

medianäkyvyyttään vuonna 2010 tehdyn mediaselvityksen pohjalta. Vasemmistonuoret

on tehnyt vuonna 2011 järjestöllisen strategian.

1.1 Eduskuntavaalit 2011

Eduskuntavaalit järjestettiin Suomessa 17.4.2011. Vasemmistonuorten tavoitteena

ehdokasasettelun osalta oli että 20 % Vasemmistoliiton ehdokkaista kaikissa vaalipiireissä

olisi alle 30–vuotiaita. Vaalitavoitteina järjestöllä oli, että Vasemmistoliitolla

olisi vaalien jälkeen ainakin yksi alle 30–vuotias kansanedustaja, että monessa vaalipiirissä

olisi nuori varakansanedustaja ja että kaikissa vaalipiireissä olisi nuoria,

joilla olisi hyvät asemat kunnallisvaaleihin 2012.

Vasemmistonuoret päätti kampanjoida kaikkien nuorten ehdokkaiden hyväksi. Ehdokkaille

osoitettu suora taloudellinen tuki oli kuitenkin rajattu vain järjestön jäsenille.

Vasemmistonuorten hallitus päätti, että järjestö tukee eduskuntavaaleissa vuonna

1981 syntyneitä ja nuorempia jäseniään Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokkaina

sekä järjestön istuvaa puheenjohtajaa Dan Koivulaaksoa (s.1980).

38


Kokouksessaan 13.–14.11.2010 hallitus linjasi, että myös 1980 syntyneiden ja vanhempien

Vasemmistoliiton ehdokkaiden tukeminen vaaleissa on mahdollista, mikäli

piirijärjestö itse päättää jotain tällaista ehdokasta tukea. Taustalla oli toteamus

siitä, että useissa piireissä oli ehdolla 1979–1980 syntyneitä Vasemmistonuorten piirijärjestön

entisiä aktiiveja, joiden puolesta piirien aktiivit olivat joka tapauksessa

kampanjoimassa. Hallitus linjasi kuitenkin, että suoraa ehdokastukea tai projektirahaa

näiden ehdokkaiden kampanjointiin ei kuitenkaan myönnetä.

Vasemmistonuorten tavoitteet onnistuivat osittain. Vasemmistoliitolla oli vaaleissa

noin 35 alle 30–vuotiasta ehdokasta. Jokaisessa vaalipiirissä oli vähintään yksi nuori

vasemmistoliittolainen ehdokas. Vasemmistonuorten tukemista ehdokkaista yksikään

ei päässyt kansanedustajaksi, mutta varakansanedustajiksi pääsivät kaksi: Vasemmistonuorten

puheenjohtaja Li Andersson Varsinais-Suomesta ja Sari Moisanen

Lapista. Vaalikampanja antoi nuorille ehdokkaille hyvät eväät kunnallisvaaleihin

2012.

Vasemmistonuorten tuki ehdokkaille järjestettiin yhteisen vaaliesitteen sekä työntekijäresurssin

muodossa. Lisäksi tuettiin taloudellisesti ehdokkaita jotka olivat järjestön

jäseniä. Työntekijäresurssi oli palkattu kampanjatyöntekijä joka auttoi ehdokkaita

mainosten tekemisessä sekä muussa vaalityössä.

Lisäksi Vasemmistonuorten tavoitteena oli, että järjestön vaaliteemat pääsevät esille

julkisuudessa ja herättävät keskustelua. Tavoitteena oli myös, että järjestön vaalityö

on innostavaa ja osallistavaa. Vasemmistonuorten tavoitteena oli, että mahdollisimman

moni nuori ehdokas kokisi kampanjoinnin niin mielekkääksi että haluaisi

asettua ehdolle myös jatkossa. Lisäksi tavoitteena oli, että vaalityöhön osallistuisi entistä

enemmän vasemmistonuoria ja että myös heidän kokemuksensa kampanjoinnista

olisivat myönteisiä.

Vaalityön kehittämiseksi Vasemmistonuoret keräsi vaalien jälkeen niin nuorilta ehdokkailta

kuin vaalityöhön osallistuneilta aktiiveiltakin palautetta kampanjan onnistumisesta.

Vaalien palautekyselyyn vastasi 21 ehdokasta, kuusi kampanjapäällikköä

sekä 10 vaalityöntekijää. Palaute oli suurimmaksi osaksi positiivista ja innokasta

seuraavien vaalien odotusta.

1.2 Liittokokous

Vasemmistonuorten XXVI yhdistyksen varsinainen kokous eli liittokokous järjestettiin

27.–29.5.2011 Oulussa. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat ja se on

kaikkein tärkein paikka keskustelulle järjestön poliittisista tavoitteista sekä järjestön

kehittämisestä. Erityisen tärkeän vuoden 2011 liittokokouksesta teki, että siellä oli

hyväksyttävänä Vasemmistonuorten kokonaan uudistettu poliittinen ohjelma, jota

on kirjoitettu laajasti osallistavalla prosessilla vuoden 2010 aikana.

Tavoitteena oli järjestää onnistunut liittokokous, joka arvioi Vasemmistonuorten

poliittisen ja järjestöllisen tilanteen, vahvistaa järjestöä sisäisesti ja sitouttaa jäsenet

yhdessä päätettyihin tavoitteisiin. Erityistä huomiota kiinnitettiin jäsenten mahdollisuuksiin

vaikuttaa jo ennen liittokokousta. Liittokokouksen aikatauluista tiedotettiin

huolellisesti ja pyrittiin siihen, että mahdollisimman moni vasemmistonuori

osallistuisi liittokokouksesta käytäviin keskusteluihin kevään aikana. Samoin ennen

liittokokousta järjestettiin koulutuskiertue, jossa tuettiin liittokokoukseen osallistuvia

siinä, miten kokouksessa voi parhaiten vaikuttaa.

Liittokokouksessa seurattiin myös – hyväksytyn tasa-arvosuunnitelman mukaisesti

–sukupuolista tasa-arvoa puheenvuorojen jakautumisessa ja panostettiin siihen,

että myös perheellisten vasemmistonuorten oli mahdollista täysipainoisesti osallistua

liittokokoukseen.

Liittokokouksen yhteydessä järjestettiin tasokas seminaari. Seminaarissa oli 162

osallistujaa ja sen aihe oli demokratia. Puhujina seminaarissa oli Heikki Patomäki

(Helsingin Yliopisto), Maarit Alikoski (Oulun kaupunki) ja Niklas Kaskeala (Puolueiden

Kansainvälinen Demokratiayhteistyö DEMO ry).

39

Liittokokouksessa valittiin Vasemmistonuorten puheenjohtajaksi äänestyksen jälkeen

Li Andersson. Vasemmistonuorten varapuheenjohtajiksi valittiin Juuso Aromaa

ja Hanna Sarkkinen. Järjestölle valittiin myös uusi hallitus. Sääntöjen mukaan Vasemmistonuorten

hallitukseen kuuluu 10–20 jäsentä ja heille jokaiselle henkilökohtainen

varajäsen. Vasemmistonuorten hallitukseen liittokokouskaudella 2011–2013

kuuluu 17 jäsentä ja heidän 17 varajäsentään.

1.3 Kulttuuritoiminta

Vasemmistonuorten oma kulttuuritoiminta on ollut keskeinen osa järjestön työtä

koko sen yli 65-vuotisen historian ajan. Kulttuuritoiminta on ollut selkeässä nousussa

viime vuosien aikana. Katutaidekilpailu, lyhytelokuvakilpailu ja viimeisimpänä

yhteiskunnallisen novellin kilpailu ovat nostaneet näkyviin nuoria vasemmistolaisia

kulttuurintekijöitä ja tarjonneet areenan vasemmistolaiselle kulttuurikeskustelulle.

Vuonna 2011 Vasemmistonuoret järjestivät uuden kultuurikilpailun, yhteiskunnallisen

musiikin kilpailun. Kilpailun tavoitteena oli innostaa uuden poliittisen

musiikin tekemiseen, tarjota areena sen levittämiseen ja esittämiseen sekä herättää

keskustelua taiteesta yhteiskunnallisen keskustelun keinona. Yhteiskunnallisen

musiikin kilpailun suunnittelusta vastasi Vasemmistonuorten kulttuurityöryhmä ja

toteutuksesta kulttuurityöryhmä yhdessä järjestö– ja koulutusihteerin sekä tiedottajan

kanssa.

Yhteiskunnallisen musiikin kilpailuun osallistui yhteensä 16 yhtyettä tai muusikkoa.

Kolme parasta valittiin kahden viikon pituisella tekstiviestiäänestyksellä

7.–20.11.2011. Kilpailun voittajaksi tuli valituksi helsinkiläinen Hoippu Orkesteri,

toiseksi äänestettiin South Karelia Posse Itä-Suomesta ja kolmanneksi Juha Pekka

Tapani Heikkinen. Voittajat esiintyivät kilpailun julkistamistilaisuudessa Gloriassa

3.12. Tilaisuuteen osallistui reilu sata ihmistä. Vasemmistonuoret vaati kilpailusäännöissään,

että kilpailukappaleet tuli lisensoida Creative Commons -lisenssillä.

1.4 Palestiina-solidaarisuustoiminta

Vasemmistonuorilla on ollut jo viiden vuoden ajan Ulkoministeriön rahoittama kehitysyhteistyöhanke

Palestiinassa. Vasemmistonuorten toinen kolmivuotinen hanke

jatkui vielä vuoden 2011 loppuun. Kehitysyhteistyöhankkeesta kerrotaan kohdassa

6.4. Vuonna 2011 Vasemmistonuoret on valmistellut uutta kehitysyhteistyöhanketta,

johon on haettu niin ikään rahoitusta Ulkoministeriöltä. Uudessa hankkeessa

keskitytään sukupuolisen tasa-arvon edistämiseen ja naisten poliittiseen voimaannuttamiseen

ja yhteistyöjärjestöksi kaavaillaan Palestiinassa toimivia naisten kansalaisjärjestöjä.

Kehitysyhteistyöhankkeseen linkittyy myös solidaarisuuskampanja. Vasemmistonuorten

Palestiina-solidaarisuuskampanjan tarkoituksena on tiedottaa suomalaisille

Palestiinan tilanteesta ja palestiinalaisnuorten elämästä. Hankkeella nostetaan esiin

Palestiinan ja Israelin välisen konfliktin taustalla olevia syitä ja muun muassa alueella

vallitsevan taloudellisen ja sosiaalisen epätasa-arvon vaikutuksia terrorismin syntyyn.

Julkisen vallan heikkous, muun muassa infrastruktuurin puutteellisuus ja sosiaalipalveluiden

vähäisyys, ruokkivat osaltaan ääriliikkeiden kannatusta varsinkin

palestiinalaisnuorten keskuudessa. Myös Israelin valtion toimet, esimerkiksi niin

sanotun turvamuurin rakentaminen, palestiinalaisalueiden jättäminen vesivarojen

ulkopuolelle sekä päivittäinen ahdistelu ja nöyryyttäminen vaikuttavat voimakkaasti

palestiinalaisten elämään.

Vasemmistonuorten Palestiina-solidaarisuuskampanjan kohderyhmänä ovat Suomessa

asuvat 15–30-vuotiaat nuoret, jotka ovat kiinnostuneet Lähi-idän tilanteesta

sekä kansainvälisestä solidaarisuustyöstä, mutta joilla ei välttämättä ole tarpeeksi

tietoa Palestiinan kriisin monisyisestä taustasta. Kriisin taustoituksen ja alueen nykytilanteesta

tiedottamisen lisäksi tuodaan esiin myös positiivisia mahdollisuuk-

40


sia tulevaisuuden Palestiinalle: ruohonjuuritason liikkeiden pyrkimyksiä tilanteen

muuttamiseksi ja eri toimijoiden yrityksiä luoda yhteistyötä esimerkiksi uskontokuntien

välille kestävän rauhan saamiseksi alueelle. Projektin myötä pyritään myös

luomaan toimivat yhteydet Palestiinan alueen rauhanomaista kehitystä edistäviin

järjestöihin.

Vasemmistonuorten Palestiina-työryhmän toimintaan kuuluu yhteyden pitäminen

muihin Suomessa toimiviin Palestiina-solidaarisuusryhmiin sekä yhteisen toiminnan

suunnitteleminen näiden kanssa. Ryhmä myös päivittää internetsivuja, joille

kootaan esimerkiksi uutisia ja ajankohtaista tietoa Palestiinasta sekä siihen liittyvästä

solidaarisuustoiminnasta sekä valokuvia ja raportteja hankeseurantamatkoilta.

Ryhmä ylläpitää lisäksi kampanjan Facebook-ryhmää. Suomalaisten kontaktien

lisäksi ryhmällä on yhteyksiä myös Israelissa, Palestiinassa sekä muualla maailmassa

toimiviin Palestiina-solidaarisuustoimijoihin, joita tavataan säännöllisesti.

Vuoden 2011 kesällä Vasemmistonuoret lähetti Palestiinaan delegaation, joka toteutti

kehitysyhteistyöhankkeen seurantaa ja raportointia sekä tapasi palestiinalaisia

nuorisojärjestöjä ja kansanedustajia. Delegaation jäsenet kertoivat Vasemmistonuorten

tapahtumissa ja yleisötilaisuuksissa Palestiinan tilanteesta.

2 Vasemmistonuorten ohjelmatyö

Vasemmistonuoret on poliittinen nuorisojärjestö. Kaiken Vasemmistonuorten toiminnan

peruslähtökohtana on vahva vasemmistolainen ideologia ja punavihreä arvomaailma.

Vasemmistonuoret on poliittista työtä tekevä kansalaisjärjestö, mutta

myös nuorisojärjestö, jolla on tärkeä yhteiskunnallinen kasvatus- ja koulutustehtävä.

2.1 Poliittiset asiakirjat

Vasemmistonuorten poliittisia kantoja määritteli vuoden 2007 liittokokouksessa hyväksytty

poliittinen ohjelma toukokuun 2011 liittokoukseen asti. Poliittinen ohjelma

uudistettiin liittokokouksessa toukokuussa 2011. Ohjelman uudistamiseksi tehtiin

laaja kirjoitustyö, jossa ohjelma on suunniteltu kokonaan uudelleen alusta alkaen.

Kevään 2011 aikana valmisteltiin ohjelman käsittelyä liittokokouksessa ja pyrittiin

siihen, että mahdollisimman moni kokousedustaja ja sellainen vasemmistonuori,

joka ei päässyt kokoukseen, osallistuisi ohjelmaprosessiin, jotta ohjelma kuvaisi

mahdollisimman laajasti järjestön jäsenistön kantoja. Ohjelman valmistelu herättikin

laajalti huomiota jäsenistön keskuudessa.

Poliittisen ohjelman lisäksi Vasemmistonuorten kantoja määrittävät erilliset asiakirjat:

- seksuaalipoliittinen asiakirja hyväksyttiin vuoden 2003 liittokokouksessa

- EU-poliittinen asiakirja hyväksyttiin liittokokouksessa 2003

- talouspoliittinen asiakirja hyväksyttiin hallituksessa vuonna 2005

- sosiaali- ja terveyspoliittinen asiakirja hyväksyttiin liittokokouksessa vuonna 2005

- veropoliittinen asiakirja hyväksyttiin hallituksessa vuonna 2007

- maahanmuuttopoliittinen asiakirja hyväksyttiin hallituksessa 2007

- päihdepoliittinen asiakirja päivitettiin hallituksessa keväällä 2009

- ympäristöpoliittinen asiakirja hyväksyttiin hallituksessa marraskuussa 2008

- Feminismi ja Vasemmistonuoret -asiakirja, joka pohjustaa järjestössä käytävää tasa-arvokeskustelua,

hyväksyttiin hallituksessa huhtikuussa 2009

Kaikki Vasemmistonuorten poliittiset ohjelmat ja asiakirjat ovat kiinnostuneiden

luettavissa Vasemmistonuorten verkkosivuilla.

2.2 Järjestölliset asiakirjat

41

Liittokokouksessa 2011 hyväksyttiin Vasemmistonuorten ensimmäinen järjestöllinen

strategia. Strategian tarkoituksena on ohjata Vasemmistonuorten toiminnan pitkäjänteistä

suunnittelua. Strategia kattaa vuodet 2011–2015 ja se linjaa Vasemmistonuorten

järjestöllisiä kehittämiskohteita kahden seuraavan liittokokouskauden ajalle.

Strategiaa valmisteltiin ennen liittokokousta kevään 2011 aikana.

3 Vasemmistonuorten jäsenhankinta ja –huoltotyö

Vasemmistonuorten toiminta perustuu piiri- ja perusjärjestöjen ja erilaisten toimintaryhmien

ruohonjuuritasolla toimivien jäsenten tekemään työhön. Vasemmistonuorten

toiminnan kannalta on tärkeää, että Vasemmistonuoret kaikilla toiminnoillaan

innostaa ja sitouttaa jäseniään mukaan sekä paikalliseen että valtakunnalliseen

toimintaan. Näin huolehditaan siitä, että Vasemmistonuoret saa lisää uusia, innokkaita

tekijöitä joukkoonsa.

Vasemmistonuorten piiri- ja perusjärjestöt vastaavat poliittisesta ja järjestöllisestä

toiminnasta sekä jäsenhankinnasta omalla alueellaan. Toimintavuoden 2011 aikana

piiri- ja perusjärjestöjen toimijat esittelivät Vasemmistonuorten toimintaa erilaisissa

tapahtumissa, messuilla, kaduilla, toreilla ja oppilaitoksissa. Tavoitteena oli saada

600 uutta jäsentä vuoden 2011 aikana, tavoite ylitettiin. Vuoden 2011 jäsentyön painopistealue

oli jäsenten aktivointi ja sitouttaminen mukaan toimintaan. Aihetta käsiteltiin

myös Vasemmistonuorten koulutuksissa.

Vasemmistonuorten piiri- ja perusjärjestöt vastasivat poliittisesta ja järjestöllisestä

toiminnasta sekä jäsenhankinnasta omalla alueellaan. Toimintakauden 1.1.–

31.12.2011 aikana piiri- ja perusjärjestöjen toimijat esittelivät Vasemmistonuorten

toimintaa nuorille ja vähän vanhemmillekin kansalaisille erilaisissa tapahtumissa,

messuilla, kaduilla, toreilla ja oppilaitoksissa.

Vasemmistonuorten oma monipuolinen tiedotusmateriaali – verkkosivut, esitteet

ja muut materiaalit sekä Libero-lehti – olivat hyviä apuvälineitä paikallistoimijoiden

jäsenhankinnassa ja tapahtumien järjestämisessä. Vasemmistonuorten esittelyssä

potentiaalisille uusille jäsenille apuna olivat myös esitteet kampanjoista, joihin

Vasemmistonuoret osallistuu muiden järjestöjen kanssa. Näitä kampanjoita olivat

esimerkiksi ydinvoiman vastainen kampanja ja Reilun kaupan kaupunki -kampanja

sekä lukuisat paikalliset kampanjat.

3.1 Koulutus- ja opintotoiminta

3.1.1 Koulutus- ja opintotoiminnan kehittäminen

Koulutus- ja opintotoimintaa arvioitiin ja kehitettiin edelleen toimintakaudella 1.1.–

31.12.2011. Tästä työstä vastasi pääsääntöisesti Vasemmistonuorten koulutusjaosto ja

hallitus yhdessä järjestö- ja koulutussihteerin kanssa.

Toimintakauden aikana Vasemmistonuoret järjesti kaksi Opi perusasiat -kurssia ja

yhden Sinun täytyy astua johtoon -kurssin, lisäksi Vasemmistonuoret järjesti valtakunnallisen

koulutusviikonlopun jaostoille ja työryhmille.

Yhteensä toimintakauden 1.1.–31.12.2011 aikana Vasemmistonuorten valtakunnallisille

kursseille osallistui 104 vasemmistonuorta. Vasemmistonuorten koulutustoimintaan

kuului myös kesällä järjestetty Nuorisoliittolaisleiri, josta kerrotaan kohdassa

4.2 sekä liittokokouksen yhteydessä järjestetty seminaari ja liittokokousta

edeltäneet neljä liittokokouskoulutusta.

Kaikista kursseista kerättiin palautetta, jonka perusteella kursseja arvioidaan ja

kehitetään edelleen. Vasemmistonuorten kurssien saama palaute on pääsääntöisesti

erittäin positiivista. Kurssit keräävät kiitosta etenkin mukavasta ilmapiiristä

ja asiantuntevasta ohjelmasta. Vasemmistonuorten kaikki valtakunnalliset kurssit

ovat päihteettömiä tapahtumia ja niissä tarjotaan järjestön poliittisen linjan mukai-

42


sesti kasvisruokaa.

Vasemmistonuorten koulutus- ja opintotoimintaa ovat erilaiset opintopiirit, -kerhot,

kurssit ja leirit. Vasemmistonuorten koulutus- ja opintotoiminnan tavoitteena

on hyödyntää piiri- ja perusjärjestöjen tuottama monipuolinen koulutus aatteellisista

kursseista ja ympäristöleireistä työväenlaulukursseihin osana keskusjärjestön järjestämää

koulutustoimintaa niin, että ne muodostavat yhdessä mielekkään, toisiaan

täydentävän kokonaisuuden.

Toiminnassa jo mukana oleville aktiiveille on koottu oppimateriaali järjestötoiminnan

perusteista, jossa käsitellään muun muassa yhdistyslakia, Vasemmistonuorten

toimintaan liittyviä sääntöjä sekä järjestön hallituksen jäsenten ja työntekijöiden

velvoitteita. Paikallisjärjestöjen aktiivien järjestötoiminnan osaamista tuettiin

muun muassa järjestämällä vuosikokousten jälkeen koulutusta uusille piiri- ja perusjärjestöjen

hallituksille. Vasemmistonuoret on laatinut myös Aktivistipakin,

jossa kerrotaan perustiedot erilaisten tapahtumien järjestämisestä sekä Palestiina

-solidaarisuuskampanjan opasvihkon, jossa kerrotaan paitsi Palestiina-aiheisten tapahtumien

järjestämisestä myös Palestiinan tilanteesta.

Vasemmistonuoret tukee myös jäsentensä osallistumista muiden järjestämiin seminaareihin.

Mielenkiintoisista tapahtumista tiedotetaan järjestön jäsenistöä. Vasemmistonuoret

jakaa eteenpäin muualta saatuja tietoja ja taitoja omissa tapahtumissaan

ja verkkoyhteisöissään.

3.1.2 Opi perusasiat -kurssit

Vasemmistonuoret järjesti toimintakaudella 1.1.–31.12.2011 kaksi Opi perusasiat

kurssia 4.-6.3.2011 ja 23.-25.9.2011. Opi perusasiat -kurssi on osa kaikille Vasemmistonuorten

uusille jäsenille tarkoitettua koulutuskokonaisuutta, mutta se tarjoaa uusia

näkökulmia ja toimii hyvänä kertauksena myös jo pidempään toiminnassa mukana

olleille jäsenille. Opi perusasiat -kurssin tavoitteena on sitouttaa uusi jäsen mukaan

Vasemmistonuorten toimintaan ja antaa valmiudet poliittiseen osallistumiseen.

Opi perusasiat -kurssilla käsiteltiin vasemmistolaisen työväenliikkeen historiaa ja

-kulttuuria sekä pohdittiin, mitä vasemmistolaisuus on. Lisäksi kurssilla tutustuttiin

Vasemmistonuorten politiikkaan ja järjestötoimintaan sekä siihen, minkälaisia

mahdollisuuksia ja minkälaista toimintaa Vasemmistonuoret tarjoaa.

Keväällä 2011 järjestetylle kurssille osallistui 23 vasemmistonuorta ja syksyn kurssille

29 osallistujaa. Kurssilla käsiteltiin alustuksin ja ryhmäkeskustelujen kautta Vasemmistonuoria

järjestönä ja Vasemmistonuorten poliittista ohjelmaa, vasemmistolaisen

liikkeen historiaa, työväenlaululiikettä ja järjestötoimintaa ylipäänsä sekä

erilaisia poliittisia katsomuksia. Lisäksi ohjelmassa käytiin älpi käytännön järjestötoimintaa,

jolloin kurssilaiset saivat suunnitella ryhmissä tapahtumien toteuttamista

ja ideoida erilaisia itselleen mieluisia toimintatapoja.

Vasemmistonuorilla on uusille jäsenille tarkoitettu Opi perusasiat -niminen opaskirjanen.

Opi perusasiat -opas on hyödyllinen tietopaketti, joka opastaa uuden jäsenen

mukaan Vasemmistonuorten toimintaan. Tietopaketti esittelee Vasemmistonuoria

järjestönä, yhdistystoiminnan perusteita ja tarjoaa ohjeita tapahtumien

järjestämiseen.

3.1.3 Sinun täytyy astua johtoon -kurssi

Sinun täytyy astua johtoon -kurssi järjestettiin 26.–28.8.2011 Timpurirannassa Lohjalla.

Koulutus oli tarkoitettu etenkin Vasemmistonuorten piirijärjestöjen ja perusosastojen

vastuullisissa asemissa toimiville jäsenille, mutta se oli avoin myös kaikille

kiinnostuneille vasemmistonuorille. Kurssilla käsiteltiin Vasemmistonuorten järjestörakenteeseen,

yhdistyslakiin, piirijärjestöjen hallintoon, kokoustekniikkaan,

yhdistyksen taloudenpitoon ja toiminnan koordinointiin liittyviä tietoja ja taitoja.

Lisäksi käsiteltiin työnantajavastuita sekä tiedottamista. Kurssille osallistui 20 va-

43

semmistonuorta.

3.1.4 Sinun Täytyy Tietää Kaikki (STTK) – kurssi

Sinun täytyy tietää kaikki – kurssi järjestettiin 22.–23.1o.2011 Helsingin Merihaassa,

Elämäntapaliiton tiloissa. Kurssin teemana oli nuorisopolitiikka eri näkökulmista ja

se oli avoin kaikille kiinnostuneille vasemmistonuorille. Kurssilla perehdyttiin nuorisopolitiikan

rahoitukseen, nuorten vaikutusmahdollisuuksiin kunnissa, äänestysikärajan

laskuun sekä opiskelijajärjestöjen asemaan nuorisopolitiikassa. Kurssille

osallistui 12 vasemmistonuorta.

3.1.5 Jaostojen ja työryhmien koulutusviikonloppu

Vasemmistonuoret järjesti jaostojen ja työryhmien koulutusviikonlopun Tampereella

8.–9.10. Koulutukseen osallistui 32 vasemmistonuorta. Koulutuksessa käytiin läpi

jaostojen ja työryhmien kannalta olennaisia työskentelytapoja, sekä koulutettiin

osallistujia politiikan sisältöjen suhteen. Koulutus oli suunnattu jaostojen – ja työryhmien

jäsenille.

3.1.6 Muu järjestötoiminnan koulutus

Paikallisjärjestöjen aktiivien järjestötoiminnan osaamista tuettiin muun muassa

järjestämällä vuosikokousten jälkeen koulutusta uusille piiri- ja perusjärjestöjen hallituksille.

Vuonna 2011 koulutuksessa nostettiin – tasa-arvosuunnitelman mukaisesti

– esiin tasa-arvokysymyksiä piirien toiminnassa.

Toiminnassa jo mukana oleville aktiiveille koottiin oppimateriaali järjestötoiminnan

perusteista. Materiaali käsittelee muun muassa yhdistyslakia, sääntömääräisiä

asioita Vasemmistonuorten toiminnassa sekä järjestön hallituksen jäsenten ja työntekijöiden

velvoitteita. Materiaali jaettiin kaikille Sinun täytyy astua johtoon -kurssin

osallistujille.

Vasemmistonuoret järjesti hallituksen kokouksiensa yhteydessä koulutuksia ”Politiikan

painopistealueet”18.6.2011, koulutukseen osallistui 21 osallistujaa , ”Hallitusohjelman

tavoitteet” 21.4.2011, koulutuksessa oli 21 osallistujaa ja ”Poliittinen toimintavuosi

2012” 5.11.2011 koulutuksessa oli 17 osallistujaa.

Vasemmistonuorten liittokokousta edelsi liittokokouskoulutusten sarja, jossa käytiin

läpi liittokokoukseen liittyviä käytännönasioita, kokouksen kulkua ja kokousedustajien

vaikutuskanavia liittokokouksen aikana:

Liittokokouskoulutus Turku 6.5.2011 , 13 osallistujaa

Liittokokouskoulutus Tampere 13.5.2011 , 19 osallistujaa

Liittokokouskoulutus Oulu 14.5.2011, 21 osallistujaa

Liittokokouskoulutus Jyväskylä 21.5.2011, 24 osallistujaa

Liittokokouskoulutus Helsinki 22.5.2011, 26 osallistujaa

3.2 Jäsenhankinnan kehittäminen

3.2.1 Vasemmistolaiset työelämässä mukana olevat nuoret

Vasemmistonuoret kohdisti jäsenhankintaa työelämässä mukana oleviin ja työttömiin

nuoriin. Tavoitteena oli saada enemmän työelämässä mukana olevia nuoria

mukaan Vasemmistonuorten piiri- ja perusjärjestöjen paikalliseen toimintaan ja

Vasemmistonuorten jäseniä mukaan ammattiyhdistystoimintaan. Jäsenhankintaa

koordinoi Vasemmistonuorten ay-jaosto yhdessä ammattiyhdistysliikkeen nuorten

vasemmistolaisten kanssa. Työelämässä mukana olevien nuorten osalta Vasemmistonuorten

keskeinen jäsenhankintamateriaali oli työelämän oikeuksista kertova esite.

44

3.2.2 Vasemmistolaiset opiskelijanuoret


Vasemmistonuoret teki yhteistyössä valtakunnallisen Vasemmisto-opiskelijat ry:n ja

paikallisten sitoutumattomien vasemmistolaisten opiskelijoiden omien järjestöjen

ja verkostojen kanssa vasemmistolaista nuorisotoimintaa tutuksi opiskelijoiden parissa.

Vasemmisto-opiskelijat pyrki omalla toiminnallaan tavoittamaan kaikki opiskelijat

koulutusasteesta riippumatta.

Vuonna 2011 jatkettiin Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n ja muiden poliittisten

nuorisojärjestöjen kanssa nuorten osallisuuden lisäämiseen pyrkivää Valtikka-hanketta.

Hankkeen tarkoituksena oli tehdä poliittisten nuorisojärjestöjen

toimintaa, niiden tarjoamia yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksia ja

poliittisten tavoitteiden eroja tutuksi erityisesti toisen asteen opiskelijoille.

3.3 Näkyminen tapahtumissa

3.3.1 Next Step –työpaikka- ja koulutusmessut 2.–3.2.2011 Jyväskylässä

Vasemmistonuoret osallistui Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry:n

Next Step -työpaikka- ja koulutusmessuille, jotka järjestettiin 2.–3.2.2011 Jyväskylässä.

Tavoitteena oli lisätä Vasemmistonuorten tunnettavuutta messujen kävijöiden

keskuudessa ja herättää heidän kiinnostuksensa poliittiseen toimintaan. Vasemmistonuoret

sai kontakteja lähes 500 kävijään jakamalla Libero-lehteä ja järjestön muuta

materiaalia. Vasemmistonuorista halusi tilata lisätietoa tai liittyä suoraan järjestön

jäseneksi lähes 60 nuorta.

3.3.2 Studia – jatkokoulutustapahtuma 30.11–1.12.2011 Helsingissä

Vasemmistonuoret osallistui Finn expon yhteistyössä Suomen Lukiolaisten Liiton

kanssa järjestämille Studia-messuille, jotka järjestettiin Helsingin messukeskuksessa

30.11.–3.12.2011. Tavoitteena oli lisätä Vasemmistonuorten tunnettavuutta messujen

kävijöiden keskuudessa ja herättää heidän kiinnostuksensa poliittiseen toimintaan.

Vasemmistonuoret sai kontakteja lähes 1700 nuoreen jakamalla Libero-lehteä

ja järjestön muuta materiaalia. Vasemmistonuorista halusi tilata lisätietoa tai liittyä

suoraan järjestön jäseneksi lähes 50 nuorta. Perustulokampanjan ohessa järjestetty

perustulo-aiheinen tietokilpailu keräsi 300 osallistujaa. Perustulokampanjasta

enemmän kohdassa 7.4.

3.3.3 Muissa tapahtumissa näkyminen

Toimintakauden aikana Vasemmistonuoret oli yhdessä piiri- ja perusjärjestöjen ja

paikallisten toimintaryhmien kanssa mukana monissa tapahtumissa esittelemässä

Vasemmistonuorten toimintaa, poliittisia tavoitteita ja meneillään olevia kampanjoita.

Erityisesti kevään ja kesän aikana osallistuttiin erilaisiin musiikkifestivaaleihin ja

kesäjuhliin. Vasemmistonuorten vapaaehtoisia jäsenhankkijoita nähtiin muun muassa

seuraavissa kesätapahtumissa:

- Provinssirock 18.–20.6., Seinäjoki

- Ruisrock 9.–11.7., Turku

- Ilosaarirock 16.–18.7., Joensuu

- Rockcock 30.–31.7., Kuopio

- Q-Stock 30.–31.7., Oulu

- Faces 29.–31.7., Raasepori

Vasemmistonuoret kiersi kesän musiikkifestivaaleja ja muita tapahtumia kertomassa

toiminnastaan ja innostamassa nuoria poliittiseen osallistumiseen. Festari-

45

kiertuetta koordinoitiin keskitetysti, mutta Vasemmistonuorten piirijärjestöt osallistuvat

lisäksi paikallisiin tapahtumiin. Vasemmistonuoret osallistui kevään ja kesän

aikana Kehitysyhteistyön palvelukeskus – Kepa ry:n järjestämiin Mahdollisuuksien

tori -tapahtumiin ympäri Suomea. Vasemmistonuoret osallistui myös Maailma kylässä

-festivaalille, joka järjestettiin Helsingissä 28.–29.5.2011

4 Vasemmistonuorten valtakunnalliset tapahtumat

Vasemmistonuorten vuoden 2011 tärkein valtakunnallinen tapahtuma oli liittokokous

ja sen yhteydessä järjestettävä seminaari. Näistä kerrottiin jo järjestön tärkeimpien

tulostavoitteiden joukossa luvussa 1.

4.1 Tammitapaaminen 28.1.--29.1.2011

Vuosittainen, ammattiliittojen kanssa yhdessä järjestettävä Tammitapaaminen on

ollut vuodesta 2009 alkaen aikaisempaa pienempi tapahtuma, joka keskittyy työelämän

kysymyksiin ja ammattiyhdistysliikkeen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tammitapaaminen

järjestettiin Kiljavanrannan opistolla Nurmijärvellä 28.-29.1.2011 ja

siihen osallistui 47 vasemmistonuorta ja vasemmistolaista ay-nuorta. Tapahtuman

tavoitteena on lisätä Vasemmistonuorten tietoisuutta ay-toiminnasta, työelämän oikeuksista

ja edunvalvonnasta sekä aktivoida liittojen nuoria vasemmistolaisia jäseniä

mukaan poliittiseen toimintaan.

Vuonna 2011 Tammitapaamisen teemana oli ay-liikkeen vaikuttamistavat. Osana

teemaa käsiteltiin niin työtaisteluita kuin ay-liikkeen poliittista vaikuttamistakin.

Aihetta lähestyttiin monipuolisesti asiantuntija-alustusten ja keskustelujen kautta.

Lisäksi Tammitapaamisessa keskusteltiin Vasemmistonuorten ja vasemmistolaisten

ay-nuorten yhteistyön kehittämisestä. Tammitapaamisessa treenattiin Vasemmistonuorten

eduskuntavaaliehdokkaiden esiintymistaitoja siihen tarkoitetussa koulutuksessa.

Tammitapaaminen koettiin onnistuneeksi ja se sai paljon myönteistä palautetta.

4.2 Nuorisoliittolaisleiri 26.6.–1.7.2011

Vasemmistonuorten Nuorisoliittolaisleiri järjestettiin Röskön leirikeskuksessa Kiteellä,

Pohjois-Karjalassa 26.–1.7.2011. Poliittisten keskustelujen ohella leirillä järjestettiin

muun muassa olympialaiset, jalkapalloturnaus, askartelua ja savenveistoa.

Leirin aikana puhuttiin muun muassa Eurooppa-politiikasta entisen eurokansanedustajan

Esko Seppäsen johdolla. Lisäksi leirillä käsiteltiin taloutta poliittisten

kamppailujen välineenä, ideologian käsitettä, suoraa demokratiaa, energiapolitiikkaa,

Vasemmistonuorten kampanjoita sekä sukupuoliteoriaa ja kokemuksia sukupuolivähemmistön

edustajana olemisesta.

Teoriaosuuksien lisäksi leirillä pidettiin työpajat teatterista, laulusta, askartelusta

ja saven muotoilusta sekä kamppailulajeista.

Leirille osallistui 32 vasemmistonuorta ja leirin ohjelmasta ja organisoinnista vastasi

viisi henkinen leirityöryhmä yhteistyössä järjestö- ja koulutussihteerin kanssa.

4.3 Vasemmistonuorten valtakunnalliset toimintapäivät

Vasemmistonuoret osallistuivat toimintavuoden 2011 aikana useiden erilaisten valtakunnallisten

toimintapäivien viettoon. Kunkin toimintapäivän aikana Vasemmistonuorten

piiri- ja perusjärjestöt sekä toimintaryhmät tempaisivat päivän teeman

mukaisesti paikallisesti. Valtakunnallisten toimintapäivien tarkoituksena on kertoa

päivän aiheeseen liittyvistä Vasemmistonuorten poliittisista ja toiminnallista tavoitteista.

46


Vasemmistonuoret rohkaisee piiri- ja perusjärjestöjään osallistumaan toimintapäivien

viettoon tuottamalla valmiita toimintamalleja ja tarvittaessa myös valtakunnallista

materiaalia. Niiden avulla paikallisesti voitiin järjestää teemaan liittyviä tapahtumia

ja paikallisella toiminnalla saavuttiin myös valtakunnallista näkyvyyttä.

Vasemmistonuorten valtakunnalliset toimintapäivät vuonna 2011:

- kansainvälinen naisten päivä 8.3.

- Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä 19.3.

- YK:n rasismin vastainen päivä 21.3.

- Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden muistopäivä 26.4.

- vappu, työläisten ja opiskelijoiden juhlapäivä 1.5.

- aseistakieltäytyjien päivä 15.5.

- kansainvälinen homofobian vastainen päivä 17.5.

- Hiroshiman muistopäivä, ydinaseiden vastainen päivä 6.8

- kansainvälinen autoton päivä 22.9.

- intifadan, eli palestiinalaisten toisen kansannousun vuosipäivä 28.9.

- asunnottomien yö 17.10.

- YK:n päivä 24.10.

- Reilun kaupan viikko lokakuussa

- kristalliyön muistopäivä, rasismin vastainen päivä 9.11.

- älä osta mitään -päivä 25.11.

- YK:n Palestiina-solidaarisuuspäivä 29.11.

- turkiton päivä 30.11.

Vasemmistonuoret järjesti kristalliyön muistopäivänä 9.11 Helsingissä keskustelutilaisuuden

”äärioikeiston anatomia – fasismin muuttunut luonne ja antirasismin

mahdollisuudet”. Tilaisuudessa alustajana toimi ruotsalainen rasismin tutkija Mathias

Wåg. Tilaisuudessa oli noin 100 osallistujaa.

4.4 Kesäkauden avajaiset 8.6.2011 keskustoimistolla

Vasemmistonuorten kesäkauden avajaisiin järjestön keskustoimistolle Hakaniemessä

kutsuttiin järjestön jäsenet ja yhteistyökumppaneita. Tilaisuuteen osallistui lähes

sata eri sidosryhmien edustajaa ja Vasemmistonuorten jäsentä ympäri Suomea.

5 Vasemmistonuorten yhteistyökumppanit

Vasemmistonuoret teki toimintakaudella 1.1.–31.12.2011 yhteistyötä monien sellaisten

kansalaisjärjestöjen, toimintaryhmien ja verkostojen kanssa, joilla on Vasemmistonuorten

kanssa yhteisiä poliittisia tai toiminnallisia tavoitteita. Tärkeitä yhteistyökumppaneita

Vasemmistonuorille olivat ammattiyhdistysliike sekä erilaiset

kansalaisjärjestöt, erityisesti rauhanjärjestöt ja ympäristöjärjestöt, kehitysmaaliikkeeseen

kuuluvat järjestöt, opiskelija- ja nuorisojärjestöt sekä poliittiset nuoriso- ja

opiskelijajärjestöt.

Vasemmistonuoret teki yhteistyötä vasemmistolaisen ammattiyhdistysliikkeen

kanssa. Vasemmistonuoret seurasi Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö – SAK:n

nuorisovaliokunnan toimintaa. Toimintavuoden 2011 aikana Vasemmistonuoret teki

yhteistyötä ammattiyhdistysliikkeen nuorten vasemmistolaisten kanssa muun muassa

Tammitapaamisen, Ilmianna pomosi -kampanjan, paikallisen ay-toiminnan ja

ay-jaoston (toukokuusta lähtien työelämäjaosto) kanssa.

Vasemmistonuoret oli jäsenenä seuraavissa järjestöissä ja yhteisöissä: Elämäntapaliitto

ry, European Network of Democratic Young Left – ENDYL, Folkets Bildningsförbund

– FBF rf, Kansainvälinen solidaarisuustyö ry, Kansantalojen Liitto ry, Kansan

Sivistystyön Liitto – KSL ry, Kehitysyhteistyön palvelukeskus – KEPA ry, Kunnon Elämä

ry, Nuorisoasuntoliitto – NAL ry, Osuuskunta Vastapaino, Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto

– PNN ry, Reilun kaupan edistämisyhdistys ry, Reilun kaupan puolesta ry,

47

Seksuaalinen tasavertaisuus – SETA ry, Sosialistisk Ungdom i Norden – SUN, Suomen

Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry, Suomen Pakolaisapu ry, Suomen Retkeilymajajärjestö

– SRM ry, Suomen toimikunta Euroopan turvallisuuden edistämiseksi - STETE,

Suomen YK-liitto ry, Suomi-Venäjä-seura ry ja Vailla vakinaista asuntoa ry.

Vasemmistonuorten läheisimpiä yhteistyötahoja olivat Vasemmistoliitto, Vasemmistoliiton

eduskuntaryhmä, Vasemmistonaiset, Vasemmisto-opiskelijat ry, Eläkeläisnuorisoliittolaiset,

Suomen Demokratian Pioneerien Liitto – SDPL ry ja Kansan Sivistystyön

Liitto – KSL ry. Vasemmistonuoret oli myös Kansan Arkiston taustajärjestö

ja toimitti arkistoon toiminnastaan syntyneen materiaalin.

Vasemmistonuorten, Vasemmistoliiton ja pioneeriliiton keskustoimistot sijaitsivat

yhteisissä toimitiloissa Helsingin Hakaniemessä. Tämä mahdollisti päivittäisen jatkuvan

ja luontevan vuorovaikutuksen sekä yhteistyön.

5.1 Vasemmistoliitto

Monet Vasemmistonuorten jäsenet ovat myös Vasemmistoliiton jäseniä ja toimivat

Vasemmistoliitossa keskeisissä tehtävissä puoluevaltuustossa, puoluehallituksessa

sekä puolueen piirijärjestöissä, osastoissa ja työryhmissä. Vasemmistonuoret teki

vuonna 2010 yhteistyötä puolueen kansanedustajien, heidän eduskunta-avustajiensa

sekä kunnanvaltuutettujen ja kuntien lautakunnissa toimivien vasemmistoliittolaisten

kanssa yhteisten poliittisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Vasemmistonuoret teki Vasemmistoliiton kanssa tiivistä yhteistyötä eduskuntavaaleissa

2011, josta on kerrottu tarkemmin kohdassa 1.1.

Järjestön puheenjohtajat Dan Koivulaakso ja kevään liittokokouksessa valittu Li Andersson

osallistuivat Vasemmistoliiton puoluevaltuuston ja -hallituksen kokouksiin.

5.2 Suomen Demokratian Pioneerien Liitto – SDPL ry

Vasemmistonuoret rohkaisi jäseniään osallistumaan Suomen Demokratian Pioneerien

Liitto – SDPL ry:n toimintaan muun muassa toimimalla ympäri vuoden järjestettävien

pioneerikerhojen ohjaajina ja kesällä pioneerileirien ohjaajina.

Monet Vasemmistonuorten jäsenet ovat myös SDPL:n jäseniä ja toimivat pioneeriliitossa

keskeisissä tehtävissä liittotoimikunnassa sekä piirijärjestöissä, osastoissa,

jaostoissa ja työryhmissä.

5.3 Kansan Sivistystyön Liitto – KSL ry

Kansan Sivistystyön Liitto – KSL ry oli Vasemmistonuorten tärkein yhteistyökumppani,

kun Vasemmistonuoret järjesti koulutus- ja opintotoimintaa. Toimintavuonna

2011 Aydin Saiyar edusti Vasemmistonuoria KSL:n hallituksessa.

5.4 Vasemmistonuorten edustus eri järjestöissä

Vasemmistonuoret ry:llä on ollut virallisia edustajia seuraavissa järjestöissä ja yhdistyksissä.

Allianssi Iina-Maija Sala, KV-jaoston jäsen

Elämäntapaliitto Kasper Stenberg, hallituksen jäsen

ENDYL Toivo Haimi, pääsihteeri

Kansainvälinen Solidaarisuustyö Tiina Järvi, hallituksen jäsen

Kansan Sivistystyön Liitto Aydin Saiyar, hallituksen jäsen

Kehitysyhteistyön palvelukeskus Milja Rämö, hallituksen jäsen

Nuorisoasuntoliitto NAL ry Mikko Kähkönen, hallituksen jäsen

Eettisen Kaupan Puolesta Sini Savolainen, hallituksen jäsen

Suomen pakolaisapu ry Kaisu suopanki, hallituksen jäsen

Suomen Rertkeilymajajärjestö Riikka Taavetti, edustajiston jäsen

48


Suomi-Venäjä seura Meri Multanen, edustajiston varajäsen

5.5 Muut yhteistyökumppanit

Vasemmistonuoret tekee merkittävässä määrin yhteistyötä myös ympäristöjärjestöjen

kanssa kampanjoinnissa ydinvoimaa ja ilmastonmuutosta vastaan. Vasemmistonuoret

jatkoi vuonna 2011 osallistumista ilmastolakia vaativaan Polttava kysymys

-kampanjaan yhdessä lukuisien muiden järjestöjen kanssa. Lisäksi Vasemmistonuoret

osallistui Äänestä ydinvoima historiaan -kampanjaan, jossa kehotettiin äänestämään

sellaisia kansanedustajaehdokkaita, jotka eivät kannata ydinvoiman lisärakentamista.

Vasemmistonuoret osallistui aktiivisesti kampanjoissa järjestettäviin

tempauksiin ja tapahtumiin eri puolilla maata ja pyrkii yhdistämään omaa ympäristötoimintaansa

muiden järjestöjen kampanjointiin.

Vasemmistonuoret osallistui Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö

Demo ry:n projektiin Nepalissa, jossa tuetaan nuorten parissa tehtävää poliittista

työtä rauhanomaisen ratkaisun saavuttamiseksi maassa pitkään jatkuneeseen poliittiseen

konfliktiin. Projektissa vaihdetaan tietoja ja opitaan molemminpuolisesti toisilta

demokratiasta ja sen puolesta kampanjoinnista. Vuonna 2011 Vasemmistonuorten

edustaja osallistui Demo ry:n delegaation matkalle Nepaliin.

Vasemmistonuoret osallistui myös Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen Kepan

globbaritoimintaan. Globbarit lobbaavat joukolla tehtävien tempausten avulla kansanedustajia

globaaleissa kehityskysymyksissä.

Vasemmistonuorten yksi tärkeä yhteistyökumppani oli Kansainvälinen Solidaarisuustyö

ry, joka on Vasemmistoliiton, Vasemmistonuorten ja Suomen Demokratia

Pioneerien liiton yhteinen kansainvälisen solidaarisuustyön järjestö. Vasemmistonuoret

vaikuttaa yhdistyksen hallituksessa ja on aktiivisesti sen toiminnassa ja kampanjoissa

mukana.

Vasemmistonuoret oli toimintavuodensa aikana yhteistyössä Vastavoimaverkoston

kanssa, josta myöhemmin vuoden aikana kehittyi Vastavoima järjestö. Vastavoima

on yhdistykseksi järjestäytynyt kansanliike työväen puolesta, joka on puolentoista

vuoden aikana järjestänyt tukimielenosoituksia ja tempauksia ahtaajien, elintarvike-

ja ilmailualan lakkolaisten tueksi.

6 Vasemmistonuorten kansainvälinen toiminta

Vasemmistonuorten kansainvälisestä toiminnasta vastaa kansainvälisten asioiden

jaosto.

6.1 Pohjoismainen yhteistyö

Vasemmistonuorten pohjoismainen kattojärjestö on Sosialistisk Ungdom i Norden

(SUN). Lisäksi Vasemmistonuoret vaikutti Pohjoismaiden neuvoston alaisessa Nuorten

Pohjoismaiden neuvostossa (Ungdomens Nordiska Råd, UNR). Kotimaassa Vasemmistonuoret

teki pohjoismaista yhteistyötä Pohjola-Nordenin nuorisoliitossa

(PNN). Vasemmistonuorten jäsen Antonnika Perttula on ollut puheenjohtajistossa

SUN:in edustajana.

Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson ja aktiivit Henrik Nyholm ja Antonnika

Perttula osallistuivat UNR:n vuosikokoukseen Kööpenhaminassa 28.10–

3.11.2011. Nyholm valittiin UNR:n hallitukseen. Andersson osallistui lisäksi Suomessa

11.10 järjestettyyn UNR:n seminaariin.

Lisäksi Vasemmistonuoret aloittivat toimintavuotensa aikana Pohjoismaiden feministikonferenssin

valmistelutyöt. Vasemmistonuorten aktiivi Cecilia Bergström

osallistui feminismikonferenssin valmistelutyöhön pitkin vuotta 2011. Feminismikonferenssi

järjestettiin 2.–4.12.2011 Kööpenhaminassa ja sen järjestivät Socialistisk

49

UngdomsFront, Rød Undom ja Vasemmistonuoret.

6.2 Eurooppalainen ja maailmanlaajuinen yhteistyö

Vasemmistonuorten eurooppalainen yhteistyöjärjestö on European Network of Democratic

Young Left (ENDYL), jonka kokouksiin, seminaareihin ja työryhmiin osallistuttiin

vuoden aikana. Vasemmistonuorten jäsen Toivo Haimi on ollut ENDYL:in

pääsihteerinä.

Kotimaassa Vasemmistonuoret on mukana Reilun kaupan edistämisyhdistys ry:n,

Reilun kaupan puolesta ry:n, Kansainvälinen solidaarisuustyö ry:n, Kehitysyhteistyön

palvelukeskus – KEPA ry:n, Suomen Pakolaisapu ry:n, Suomen YK-Liitto ry:n ja

Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö Demo ry:n toiminnassa.

6.3 Kansainvälinen valtuuskuntatoiminta

Vasemmistonuorten jäsenet Anna Mikkola, Kaisu Suopanki, Milja Rämö, Saila

Ruuth, Niia Virtanen ja Toivo Haimi osallistuivat Euroopan Vasemmistopuolueen kesäyliopistoon

heinäkuussa Italiassa. Vasemmistonuorten jäsen Heidi Auvinen osallistui

DEMO ry:n matkalle Nepaliin.

Vasemmistonuorten jäsenet Mia Varjus, Riku Manninen, Taija Roiha, Niko Peltokangas,

Tuuli Ruotsalainen, Milla Pyykkönen, Cecilia Bergström, Kaisu Suopanki ja

Sade Kondelin osallistuivat pohjoismaiseen feminismikonferenssiin Kööpenhaminassa

2.–4.12.2011.

6.4 Palestiina-kehitysyhteistyöhanke

Vasemmistonuorten toinen kolmivuotinen kehitysyhteistyöhanke Palestiinaan

käynnistyi vuonna 2009. Hankkeessa tuetaan kolmea suurempaa kulttuurikeskusta

Nablusin Tulkaremin ja Bethlehemin kaupungeissa. Keskukset toimivat yleisinä

kokoontumispaikkoina kulttuuritapahtumissa ja muun muassa tarjoavat yliopistoopiskelijoille

tulostus- ja kopiointipalveluja, joita he tarvitsevat edetäkseen opinnoissaan.

Hankkeeseen liittyvä yhteydenpito Palestiinaan tarjoaa Vasemmistonuorille

mahdollisuuden tuoda Suomeen lisää ensi käden tietoa Palestiinan tilanteesta. Kehitysyhteistyöhanketta

toteutetaan yhteistyössä palestiinalaisen kansalaisjärjestö

Youth Development Associationin (YDA) kanssa. Vuosi 2011 oli hankkeen kolmas ja

viimeinen toimintavuosi, jolloin käynnistyi toiminta kolmannessa kulttuurikeskuksessa.

Vasemmistonuorten jäsenet Eliisa Alatalo, Li Andersson, Elina Sandelin, Minna

Huttu-Hiltunen sekä hankekoordinaattori Tiina Järvi kävivät kesä-heinäkuussa arviointimatkalla

Palestiinassa tutustumassa hankkeen etenemiseen. He tuottivat

matkasta arviointiraportin. Arviointimatkan perusteella hanke näytti etenevän hyvin.

Ensimmäinen Nablukseen perustettu kulttuurikeskus toimii itsenäisesti ja Tulkaremiin

perustettu keskus on käynnistämässä toimintaansa. Vasemmistonuorten

delegaation jäsenet ovat käyneet kertomassa palestiinalaisnuorten oloista ja alueen

poliittisesta tilanteesta sekä Vasemmistonuorten kehitysyhteistyöhankkeesta Vasemmistonuorten

ja piirijärjestöjen järjestämissä tilaisuuksissa.

Vasemmistonuorten kehitysyhteistyöhanke sai Ulkoministeriön rahoitusta. Hankkeen

rahoittamiseksi Vasemmistonuoret myös keräsi rahaa ja myi maahantuomiaan

Palestiina-huiveja.

7 VASEMMISTONUORTEN VALTAKUNNALLISET KAMPANJAT

Vasemmistonuorten valtakunnallisista kampanjoista Palestiina-solidaarisuuskampanja

sekä järjestön eduskuntavaalikampanja on esitelty jo keskeisten tulostavoit-

50


teiden joukossa kohdassa 1. Vasemmistonuoret toimii myös työelämän oikeuksien

puolesta, Suomen Nato-jäsenyyttä vastaan, siirtolaisten oikeuksien puolesta sekä

sukupuolisen tasa-arvon ja seksuaalisen moninaisuuden puolesta. Vuoden 2011 alkupuolella

nämä kampanjat liittyvät erityisesti eduskuntavaalikampanjointiin.

7.1 Palestiina-solidaarisuuskampanja

Vasemmistonuorten Palestiina-solidaarisuuskampanja jatkui vuonna 2011. Kampanjan

tarkoituksena oli tiedottaa suomalaisille Palestiinan tilanteesta ja palestiinalaisnuorten

elämästä. Kampanjalla nostettiin esiin Palestiinan ja Israelin välisen

konfliktin taustalla olevia syitä ja muun muassa alueella vallitsevan taloudellisen ja

sosiaalisen epätasa-arvon vaikutuksia terrorismin syntyyn. Tarkoituksena oli tuoda

ilmi, kuinka julkisen vallan heikkous, muun muassa infrastruktuurin puutteellisuus

ja sosiaalipalveluiden vähäisyys, ruokkii osaltaan ääriliikkeiden kannatusta

varsinkin nuorison keskuudessa. Huomiota kiinnitettiin myös Israelin valtion toimien,

kuten ”turvamuurin” rakentamisen ja palestiinalaisalueiden jättäminen vesivarojen

ulkopuolelle, vaikutuksiin palestiinalaisalueilla. Konfliktin taustoituksen

lisäksi kampanja pyrki tiedottamaan paikallisten väkivallattomia keinoja käyttävien

liikkeiden toiminnasta Palestiinan tilanteen rauhoittamiseksi sekä israelilaisten ja

palestiinalaisten erilaisista yhteistyöprojekteista alueella.

Loppuvuodesta 2008 Vasemmistonuoret sai ulkoministeriöltä rahoituksen toiseen

kolmevuotiseen Palestiinaan kohdistuvaan kehitysyhteistyöhankkeeseen. Vuoden

2009 alussa alkaneessa uudessa kehitysyhteistyöhankkeessa tuetaan kolmea suurempaa

kulttuurikeskusta. Vuosina 2009–2011 perustetaan vuosittain yksi uusi keskus,

2009 Nablusiin, 2010 Tulkaremiin ja 2011 Betlehemiin. Keskukset toimivat yleisinä

kokoontumispaikkoina kulttuuritapahtumissa ja muun muassa tarjoavat yliopistoopiskelijoille

tulostus- ja kopiointipalveluja, joita he tarvitsevat edetäkseen opinnoissaan.

Keskukset varustetaan useilla tietokoneilla, joissa on ohjelmat esimerkiksi

taittoa ja kuvankäsittelyä varten. Keskuksissa on myös mahdollisuus editoida ääntä

ja videokuvaa. Keskuksissa järjestetään myös erilaisia kursseja, joita nuoret toivovat.

Keskukset toimivat omarahoitteisesti ensimmäisen vuoden jälkeen. Vasemmistonuorten

kehitysyhteistyöhanke rahoittaa siten jokaista keskusta vain sen perustamisvuonna.

Kaikkien keskusten toimintaa tullaan arvioimaan hankkeen keston ajan

eli vuoteen 2011 saakka.

Hankkeeseen liittyvä yhteydenpito Palestiinaan tarjoaa Vasemmistonuorille mahdollisuuden

tuoda Suomeen lisää ensi käden tietoa Palestiinan tilanteesta. Kehitysyhteistyöhanketta

toteutetaan yhteistyössä palestiinalaisen kansalaisjärjestö Youth

Development Associationin (YDA) kanssa. Hankkeen yhteistyökumppani Suomessa

oli Libero ry.

Useilla paikkakunnalla järjestettiin toimintavuoden aikana Palestiinan tilannetta

käsitteleviä yleisötapahtumia. Paikalliset Palestiina-solidaarisuustapahtumat olivat

avoimia yleisötapahtumia ja niiden toimintamalli vaihteli paikkakunnittain ja mahdollisen

tarkemman kohderyhmän rajauksen mukaisesti. Tapahtumista tiedotettiin

paitsi kohderyhmän käyttämien kanavien kautta, myös tiedotusvälineille ja niiden

kautta muille kansalaisille. Tavoite oli kohderyhmän tavoittamisen lisäksi saada

mahdollisimman laajaa julkisuutta hankkeelle.

Vasemmistonuoret järjesti yhdessä demarinuorten, kansan sivistystyönliiton ja

työväen sivistysliiton kanssa ”keskustelua Palestiinasta – vieraana Erkki Tuomioja”

- nimisen keskustelutilaisuuden 25.10.2011 Helsingissä. Tilaisuuteen osallistui noin

150 ihmistä.

7.2 Naton vastainen kampanja

Vasemmistonuoret kampanjoi sotilasliitto Naton jäsenyyttä vastaan. Vasemmistonuoret

pyrki omalta osaltaan nostamaan julkiseen keskusteluun sotilasliitto Naton

51

jäsenyyden torjumisen tärkeyden. Vasemmistonuoret oli osa Naton vastaista kansalaisliikettä.

Vasemmistonuoret järjesti erilaisia Naton vastaisia paikallisia tempauksia

ympäri Suomea toimintakauden 1.1.–31.12.2011 aikana. Vasemmistonuorten ulko

– ja turvallisuuspoliittinen työryhmä aloitti 13.12.2011 Vasemmistonuorten presidentinvaaleihin

liittyvän videotenttisarjan jossa tivattiin ehdokkailta näkemyksiä ulko

– ja turvallisuuspolitiikkaan.

7.3 Työelämäkampanja

Vasemmistonuorilla on vuonna 2007 aloitettu työelämäkampanja, jonka tavoitteena

on tiedottaa etenkin nuoria työntekijöitä heidän oikeuksistaan työelämässä. Työelämäkampanjan

oleellinen osa on ollut mittavan julkisuuden saanut Ilmianna pomosi

-kampanja, jonka tavoitteena on ollut nostaa työelämän epäoikeudenmukaisuuksia

julkisuuteen ja tukea konkreettisesti työntekijöitä heidän kamppailussaan oikeuksiensa

puolesta.

Vasemmistonuoret tekee kampanjan puitteissa laajaa yhteistyötä ammattiyhdistysliikkeen

kanssa. Vasemmistonuoret järjestää työelämäaiheisia tapahtumia ja

tempauksia ympäri maata.

7.4 Perustulokampanja

Vasemmistonuoret käynnisti vuonna 2011 marraskuussa Massit massoille!-nimisen

perustulokampanjan. Kampanjan tavoitteena on lisätä ihmisten tietoa yksi nuoren

vasemmiston pitkäkestoisimmista poliittisista vaatimuksista, perustulosta sekä

osoittaa miten perustulo parantaa epävarmemmaksi muuttunutta arkea ja muuttaa

tulonjakoa oikeudenmukaisemmaksi. Kampanjan tavoitteena on myös herättää

eloon suomalainen keskustelu perustulosta ja kampanjan kautta selkeämmin tuoda

esille vasemmiston näkökulma perustuloon yhteiskunnallisena uudistuksena.

Kampanjan tavoitteena on Vasemmistonuorten jäsenten perustulotuntemuksen

lisäämisen lisäksi myös perustulon saattaminen laajemman yleisön tietoon. Kampanjanettisivuille

massitmassoille.net on koottu Vasemmistonuorten näkemykset

perustulosta sekä kerätty esimerkkejä perustulokokeiluista eri maista ja eri puolueiden

esittämistä perustulomalleista. Sivuilla on myös esitetty vastauksia perustulosta

esitettyihin yleisimpiin kysymyksiin. Koska kampanja vahvasti nojaa vuorovaikutukseen

ja keskusteluun, on sivuille mahdollista jättää perustuloon liittyviä kysymyksiä

ja kritiikkiä, joihin kampanjan aikana tullaan vastaamaan. Verkkosivuilla

on myös blogi, jossa julkaistaan kerran viikossa eri alan asiantuntijoiden kirjoituksia

perustulosta. Osana kampanjaa Vasemmistonuoret kerää tarinoita ihmisten arjesta

sekä sosiaaliturvan ja työelämän yhteensovittamiseen liittyvistä ongelmista. Ideana

on antaa ääni niille nuorille, joita kohdellaan poliittisessa keskustelussa pelkkinä

tilastoina. Kampanjan avulla osoitetaan konkreettisten ja arkeen pohjautuvien esimerkkien

kautta, miksi perustulo on tarpeellinen uudistus.

Kampanjan aikana Vasemmistonuoret järjestää yhteistyössä piirijärjestöjensä

kanssa perustuloaiheisia tilaisuuksia ja keskusteluja ympäri Suomea. Kampanjan

julkistamistilaisuus järjestettiin 24.11.2011 Vantaalla ja siihen osallistui 30 nuorta.

Puhujina oli Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson, kansantaloustieteen

dosentti Jan-Otto Andersson sekä Vasemmistofoorumin harjoittelija Olivia Maury.

Perustulokampanjan toteutuksesta vastaa perustulotyöryhmä.

7.5 Solidaarisuutta marjanpoimijoille! -kampanja

Vasemmistonuoret käynnisti syyskuussa 2011 minikampanjan Solidaarisuutta marjanpoimijoille!.

Minikampanjalla Vasemmistonuoret haluaa tuoda esille ulkomaalaisten,

turistiviisumilla Suomeen kausityöntekijöksi tulleiden, metsämarjanpoimijoiden

epävarman ja alistetun aseman. Vasemmistonuoret myös määritteli omat

52


vaatimuksensa metsämarjanpoimijoiden aseman parantamiseksi. Vasemmistonuoret

keräsi kampanjasivuilleen julkista keskustelua, uutisia ja tutkimustietoa thaimarjanpoimijoiden

asemasta ja elinoloista Suomessa. Vasemmistonuorten piiriaktiivit

ovat kirjoittaneet mielipidekirjoituksia aiheesta sekä järjestäneet aihetta

käsitteleviä keskustelutilaisuuksia.

Vasemmistonuoret vaatii kampanjassaan muun muassa, että ulkomaalaisille marjanpoimijoille

turvataan vähimmäispalkka ja että marjayritykset kantavat vastuuta

poimijoiden työ- ja elinoloista Suomessa. Vasemmistonuorten edustajat tapasivat

Puuliiton edustajia syksyllä 2011 yhteistyön rakentamisen merkeissä.

Vasemmistonuorten piiriaktiivit ovat tehneet kaksi kenttämatkaa thaimaalaisten

marjanpoimijoiden työleireille ja tuottanut raportteja näistä matkoista kampanjan

nettisivuille. Solidaarisuutta marjanpoimijoille-kampanja jatkuu vuonna 2012.

8 Vasemmistonuorten hallinto

Vasemmistonuorten toiminta perustuu ruohonjuuritasolla toimivien jäsenten tekemään

vapaaehtoistyöhön, joka näkyy piiri- ja perusjärjestöjen sekä erilaisten toimintaryhmien

monipuolisena paikallisena toimintana ympäri vuoden. Vasemmistonuorten

keskusjärjestön tehtävänä on koordinoida, tukea ja avustaa jäsenten piiri- ja

perusjärjestöissä sekä toimintaryhmissä tekemää työtä ja järjestää valtakunnallisia

tapahtumia ja koordinoida järjestön poliittista työtä esimerkiksi jaostojen ja työryhmien

kautta. Vasemmistonuoret antaa jäsenilleen paikallisesti ja valtakunnallisesti

monipuolisia mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa, tehdä asioita itse. Kaikki toiminta

lähtee jäsenten omasta halusta ja on siksi jäsenten itsensä näköistä.

Kaikki Vasemmistonuorten keskusjärjestön tapahtumat ovat valtakunnallisia tapahtumia.

Lisäksi jäsenille tarjotaan kootusti tietoa kaikkien Vasemmistonuorten

piiri- ja perusjärjestöjen tapahtumista, jolloin toiminnan valtakunnallisuus korostuu.

Monet piirijärjestöjen järjestämät tapahtumat ovat avoimia myös muiden piirien

jäsenille ja lisäksi piirijärjestöt tekevät vierailuja toisten piirien luokse.

Vasemmistonuoret tukee piirijärjestöjensä paikallista toimintaa paitsi taloudellisesti,

myös muilla tavoin. Vasemmistonuorten keskustoimiston työntekijät ovat tarvittaessa

kaikessa toiminnassa piiri- ja perusjärjestöjen toimijoiden tukena ja apuna.

Piirijärjestöjen puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien yhteydenpitoa ja yhteistyötä

kannustetaan järjestämällä puheenjohtajien tapaaminen ainakin kerran vuodessa

valtakunnallisen tapahtuman yhteydessä.

Vasemmistonuorilla on vuonna 2010 päivitetty työ-, matkustus- ja talousohjesääntö,

jossa määrätään yhdistyksen johtamisesta, yhdistyksen toimintaan kuuluvien

asioiden valmistelusta, yhdistyksen työntekijöiden ja toimielinten tehtävistä, yhdistyksen

kulujen hyväksymisestä sekä siitä, kenen päätettäväksi asia kuuluu. Edellä

mainituista asioista on lisäksi voimassa se, mitä niistä on yhdistyksen säännöissä

ja yhdistyksen noudattamassa, vuonna 2010 uusitussa, työehtosopimuksessa on säädetty.

8.1 Keskinäinen avustus piirijärjestöille

Vasemmistonuorten keskusjärjestöllä oli toimintavuonna 2011 kahdeksan piirijärjestöä:

Etelä-Suomen Vasemmistonuoret, Hämeen Vasemmistonuoret, Itä-Suomen

Vasemmistonuoret, Keski-Suomen Vasemmistonuoret, Lapin Vasemmistonuoret,

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuoret, Satakunnan Vasemmistonuoret ja Varsinais-Suomen

Vasemmistonuoret. Piirijärjestöt ovat itsenäisiä järjestöjä, ja ne vastasivat

toimintakaudella Vasemmistonuorten poliittisesta ja järjestöllisestä toiminnasta

omalla alueellaan.

Vasemmistonuoret jakoi vuodeksi 2011 tulosperusteisesti keskinäistä avustusta piirijärjestöilleen.

Toteutunutta ja suunniteltua toimintaa arvioitaessa tulosperusteita

53

olivat toiminnan laatu, laajuus, taloudellisuus sekä keskusjärjestön kampanjoiden

näkyminen toiminnassa ja piirin omien kampanjoiden toteuttaminen. Kunkin piirijärjestön

tuloksellisuutta arvioitiin sen toiminta-ajatuksen toteutumisessa toimintakertomuksen

perusteella. Tulosperusteisen keskinäisen avustuksen jakotavan tavoitteena

oli kannustaa piirijärjestöjä vireään toimintaan ja entistä tehokkaampaan

Vasemmistonuorten paikallisen toiminnan suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen.

Keskinäisen avustuksen hakemuksessa piirijärjestöt esittelivät oman seuraavan

vuoden toimintasuunnitelmansa ja talousarvionsa, kuluvan vuoden osavuositoimintakertomuksensa

sekä selvityksen kuluvan vuoden toiminnasta. Hakemuksessa

piirijärjestön oli selvitettävä muun muassa varainhankintaa ja kiinteitä kustannuksia.

Lisäksi hakemuksen liitteeksi on luotu yhteisesti lista piirijärjestöille kuuluvista

toiminnoista ja tehtävistä, jotka jokaisen piirijärjestön tulisi huomioida toiminnan

suunnittelussaan.

Vasemmistonuorten keskinäisen avustuksen jakotapa mahdollistaa piirien yksilöllisten

toiminnallisten ja taloudellisten tilanteiden huomioimisen. Keskinäisen avustuksen

myöntämisen jakotapaa ja -perusteita kehitetään myös toimintavuonna 2011.

Kehittämisestä ja avustuksen jaosta vastaa keskusjärjestön hallitus.

8.2 Projektiraha jäsenten toimintaryhmille

Vasemmistonuoret jakaa projektirahaa vähintään kolmen jäsenen muodostamille

toimintaryhmille sekä piiri- ja perusjärjestöille järjestön poliittisen ohjelman ja toimintasuunnitelman

mukaiseen toimintaan, jäsenhankintaan, paikallistoiminnan

käynnistämiseen ja kehittämiseen, nuorten ehdokkaiden vaalityöhön ja nuorten

kunnanvaltuutettujen ja lautakuntien jäsenten toimintaan. Rahan jakoa sääntelee

hallituksen vuonna 2009 hyväksymä projektirahaohjesääntö, jossa kerrotaan rahan

myöntöperusteet sekä hakemismenettely. Projektirahaa haetaan kirjallisesti Vasemmistonuorten

työvaliokunnalta. Pääsääntöisesti projektin järjestäjältä edellytetään

omarahoitusosuutta ja projektiraha maksetaan tilitystä vastaan. Tilitysten yhteydessä

projekti myös arvioidaan.

8.3 Vasemmistonuorten hallitus

Yhdistyksen varsinaisten kokousten välillä Vasemmistonuorten ylintä päätäntävaltaa

käyttää yhdistyksen kokouksessa valittu hallitus. Vasemmistonuorten varsinainen

kokous, liittokokous kokousta järjestettiin toukokuussa 2011. Kokous valitsi vasemmistonuorille

uuden hallituksen.

Vasemmistonuorten hallituksessa toimivat kaudella 2010–2011:

puheenjohtaja Dan Koivulaakso

ensimmäinen varapuheenjohtaja Minna Minkkinen

toinen varapuheenjohtaja Milla Pyykkönen.

Hallituksen jäseniä olivat:

Li Andersson, Varsinais-Suomi (vara: Saara Avola)

Heidi Auvinen, Etelä-Suomi (vara: Helena Hangaslahti)

Niina Ilola, Etelä-Suomi (vara: Sara Korhonen)

Antti Koskimaa, Häme (vara: Mika Nevanpää)

Johannes Kuhmonen, Keski-Suomi (vara: Virve Särkkä)

Emilia Lehtomäki, Häme (vara: Veera Repo)

Laura Raudaskoski, Lappi (vara: Aleksi Blomster)

Maria Routakorpi Itä-Suomi (vara: Heidi Komulainen)

Juho Saavalainen, Pohjois-Pohjanmaa (vara: Salla Viitanen)

Aydin Saiyar (4.9.2010 asti), Etelä-Suomi (vara: Jaakko Vasankari)

Henri-Pekka Solala, Satakunta (vara: Mikko Rajakangas)

Noora Vaarala, Pohjois-Pohjanmaa (vara: Aino Korrensalo)

Otto Valpas, Itä-Suomi (vara: Toivo Haimi)

Emma Vartiainen, Varsinais-Suomi (vara: Elisa Weckman)

Liittokokouksessa 2009 valittu hallitus kokousti ajalla 1.1.–27.5.2011 neljä kertaa:

54


28.1, 19.–20.2., 23.–24.4. ja liittokokouksen yhteydessä 28.5.

Liittokokouksessa 2011 valittu hallitus kokousti 27.5.2011–31.12.2011 välisenä aikana

kolmesti: 18.–19.6., 9.–11.9. ja 5.–6.11. Uusi hallitus perusti ensimmäisessä kokouksessaan

Vasemmistonuorten työryhmät ja jaostot sekä valitsi Santeri Mikkolan pääsihteeriksi.

Vasemmistonuorten hallituksessa toimivat kaudella 2011–2013:

puheenjohtaja Li Andersson

ensimmäinen varapuheenjohtaja Juuso Aromaa

toinen varapuheenjohtaja Hanna Sarkkinen

Hallituksen jäseniä ovat:

Tatu Ahponen, Häme (vara: Javiera Marchant Aedo)

Jonas Björkbacka,Pohjois-Pohjanmaa (vara: Alisa Pyykkönen)

Helena Hangaslahti, Etelä-Suomi (vara: Cecilia Bergström)

Emma Heimonen, Keski-Suomi (vara: Ville-Veikko Pulkka)

Tiina Järvi, Varsinais-Suomi (vara: Sofia Rostén)

Petrus Kauppinen, Lappi (vara: Maija Laurila)

Tiia Meuronen, Itä-Suomi (vara: Jaana Viskari)

Joona Mielonen, Itä-Suomi (vara: Jarkko Vuorinen)

Petteri Moilanen, Pohjois-Pohjanmaa (vara: Anni Ahlakorpi)

Toni Mäkinen, Häme (vara: Tiina Heikkilä)

Henrik Nyholm, Etelä-Suomi (vara: Antti Hartikainen)

Mari-Helmi Pirhonen, Häme (vara: Anton Tegelman)

Antti Saarelainen, Itä-Suomi (vara: Sini Savolainen)

Elina Sandelin, Varsinais-Suomi (vara: Sade Kondelin)

Henri-Pekka Solala, Satakunta (vara: Mikko Rajakangas)

Kaisu Suopanki, Etelä-Suomi (vara: Justus Mollberg)

Niia Virtanen, Etelä-Suomi (vara: Heli Mahkonen)

Kokoukset kestivät yleensä kaksi päivää. Hallituksen kokouksiin osallistuivat kutsuttuina

hallituksen jäsenten lisäksi kaikki Vasemmistonuorten keskustoimiston ja

piirijärjestöjen työntekijät. Vasemmistonuorten hallitukseen kuului toimintavuonna

2011 liittokokoukseen asti puheenjohtajan ja kahden varapuheenjohtajan lisäksi

neljätoista varsinaista jäsentä ja heille jokaiselle henkilökohtainen varajäsen. Varajäsenet

kutsuttiin kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt. Hallitukseen kuului

jäseniä kaikista Vasemmistonuorten piirijärjestöistä. Liittokokous valitsi toukokuussa

uuden hallituksen, jonka koko on järjestön sääntöjen mukaisesti puheenjohtajiston

lisäksi 10–20 jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä.

Hallituksen kokoukset järjestettiin hallinnon kustannusten hillitsemiseksi pääasiassa

pääkaupunkiseudulla, mutta kokouksia järjestettiin myös muualla. Kokousten

yhteydessä järjestettiin mahdollisuuksien mukaan paikallista tai valtakunnallista

huomiota herättävä tempaus yhteistyössä alueen piiri- ja perusjärjestön kanssa tai

kuultiin asiantuntijavieraan alustus jostain ajankohtaisesta asiasta.

Vasemmistonuorten hallituksen jäsenet olivat aktiivisia toimijoita paitsi omissa

piiri- ja perusjärjestöissään, myös monissa muissa kansalaisjärjestöissä. Yksi hallitustyöskentelyn

tavoitteista on ollut hallituksen jäsenten järjestötoiminnan valmiuksien

parantaminen muun muassa lisäämällä kokoustekniikan, yhdistyslain

sekä järjestön toiminnallisen ja taloudellisen suunnittelun ja arvioinnin osaamista.

Tämän vuoksi hallituksen kokousten yhteydessä järjestettiin myös koulutusta. Syyskuun

kokouksen yhteydessä hallitusta koulutettiin talousasioista ja hallituksen vastuista.

8.4 Vasemmistonuorten työvaliokunta

Hallituksen valitsema Vasemmistonuorten työvaliokunta kokoontui toimintakauden

1.1.–31.12.2011 aikana 16 kertaa. Osa kokouksista järjestettiin etäkokouksina sähköpostin

välityksellä. Työvaliokuntaan kuuluivat järjestön puheenjohtaja, molemmat

55

varapuheenjohtajat sekä kaksi muuta jäsentä. Toukokuussa valittu hallitus perusti

uuden työvaliokunnan, johon kuuluviat järjestön puheenjohtaja, molemmat varapuheenjohtajat

sekä kolme muuta jäsentä.

Työvaliokunta päättää muun muassa Vasemmistonuorten henkilöedustuksista ja

-esityksistä sekä piiri- ja perusjärjestöille ja toimintaryhmille myönnettävistä projektirahoista.

Lisäksi työvaliokunnan tehtävä on valvoa Vasemmistonuorten taloutta

ja palkattujen työntekijöiden toimintaa sekä toimia työnantajan edustajana.

Työvaliokunnan sihteerinä ja esittelijänä toimi elokuuhun 2011 asti pääsihteeri

Riikka Taavetti ja elokuusta lähtien pääsihteeri Santeri Mikkola. Työvaliokunnan kokouksiin

kutsuttiin tarvittaessa talouspäällikkö Pirkko Holappa.

Työvaliokunta käy tarvittaessa läpi Vasemmistonuorten hallituksen esityslistan ennen

hallituksen kokousta ja tekee päätösesityksiä hallituksen keskustelun ja päätösten

pohjaksi. Työvaliokunnan jäsenet myös edustavat järjestöä tarvittaessa.

Vasemmistonuorten työvaliokuntaan vuoden alusta liittokokoukseen saakka kuului

Dan Koivulaakso, Milla Pyykkönen, Minna Minkkinen, Li Andersson, Niina Ilola

sekä kokouksien esittelijänä Riikka Taavetti.

Liittokokouksen jälkeen työvaliokuntaan kuului Li Andersson, Juuso Aromaa, Hanna

Sarkkinen, Kaisu Suopanki, Antti Saarelainen, Tatu Ahponen sekä kokouksien

esittelijänä Santeri Mikkola.

8.5 Vasemmistonuorten johto kokousten välillä

Hallituksen ja työvaliokunnan kokousten välillä Vasemmistonuorten toimintaa johti

puheenjohtajisto yhdessä pääsihteerin kanssa. Hallitus ja palkatut työntekijät pitivät

yhteyttä ja keskustelivat tiiviisti kokousten välillä apuvälineinään sisäinen sähköpostilista

sekä kaikille Vasemmistonuorten jäsenille tarkoitettu avoin sähköpostilista

ja Vasemmistonuorten keskustelufoorumi, jolla on myös hallituksen jäsenille ja

työntekijöille tarkoitettu suljettu osio.

8.5.1 Vasemmistonuorten puheenjohtajatapaamiset

Vasemmistonuorten puheenjohtajatapaamiset käynnistettiin syksyllä 2011. Tapaamisten

tarkoitus oli kerätä piirijärjestöjen puheenjohtajat, sekä järjestön puheenjohtaja

ja varapuheenjohtajat yhteen suunnittelemaan poliittista toimintaa. Vuonna

2011 työntekijätapaaminen järjestettiin kerran, työryhmien ja jaostojen koulutusviikonlopun

yhteydessä lokakuussa.

8.6 Vasemmistonuorten työntekijät

Vasemmistonuorten liittokokouksen, hallituksen ja työvaliokunnan päätöksiä toteuttivat

Vasemmistonuorten palkatut työntekijät. Työntekijöiden esimies oli pääsihteeri.

Toimintakaudella 1.1.–31.12.2011 Vasemmistonuorten keskustoimistossa oli

töissä yhdeksän työntekijää: puheenjohtaja Dan Koivulaakso (1.1.-30.7.2011) puheenjohtaja

Li Andersson (1.8.2011 alkaen), pääsihteeri Riikka Taavetti (1.1.-30.8.2011),

pääsihteeri Santeri Mikkola (15.8. alkaen) talouspäällikkö Pirkko Holappa, järjestö- ja

koulutussihteerin sijainen Aydin Saiyar 31.8 asti, tiedottaja Eliisa Alatalo, sekä eduskuntavaalikampanjatyöntekijä

Eetu Komsi 30.4.2011 asti. Järjestö- ja koultussihteeri

Silla Kakkola palasi äityslomalta 1.9.2011.

Lisäksi Anna Salmi perehdytti järjestösihteeriä kahtena päivänä: 5.9. ja 12.9. Saila

Ruuth hoiti järjestösihteerin toimea 1.-31.8.2011 välisenä aikana.

Keskustoimiston siivoojana toimi Niina Haarala 30.8 asti. Alieu Bah aloitti siivojan

työt 30.8.2011. Kesällä siivoojaa tuurasivat Pekka Pehkonen 13.-23.6. ja Kasper Stenberg

10.5. - 5.6.2011.

Vasemmistuorten keskustoimistolla työskentelivät myös siviilipalveluksen suorittajat

Pekka Pehkonen (5.6.2011 asti) sekä Justus Mollberg 5.9.2011 alkaen. Siviilipalve-

56


luksen suorittajien työnimike oli järjestösihteeri.

Lisäksi keskustoimistolla työskenteli yksi harjoittelija, Laura Tuomi. Tuomi harjoitteli

ajalla 10.1.–22.12. Tuomi avusti Liberon tekemistä sekä suunnitteli perustulokampanjan

graafista toteutusta.

Keskusjärjestön palkkalistoilla on lisäksi vuonna 2011 kolme muuta osa-aikaista

työntekijää. Lapin piirijärjestön osa-aikaisen piirisihteerin pääasiallinen työnteonpaikka

on Rovaniemi. Pohjois-Pohjanmaan osa-aikaisen piirisihteerin pääasiallisena

työskentelypaikkana on Oulu. Palestiina-solidaarisuusprojektissa työskentelee osaaikainen

projektikoordinaattori, joka huolehtii kehitysyhteistyöprojektin rahoituksen

raportoinnista ja koordinoi hanketta yhdessä Palestiina-työryhmän kanssa.

Pääsihteeri toimii keskustoimiston työntekijöiden ja Palestiina-koordinaattorin lisäksi

Etelä-Suomen Vasemmistonuorten piirisihteerin esimiehenä.

Vasemmistonuoret panostaa työntekijöiden mahdollisuuksiin kehittää omaa ammattitaitoaan

ja osaamistaan. Työntekijöitä kannustetaan osallistumaan mahdollisuuksien

mukaan työhönsä liittyvään koulutukseen ja kehittämään omaa osaamistaan.

8.6.1 Työntekijätapaamiset ja -koulutustilaisuudet

Vasemmistonuorten työntekijätapaamisia ja -koulutustilaisuuksia järjestettiin toimintakaudella

1.1.–31.12.2011 kolmesti. Työntekijätapaamisten tavoitteena oli pitää

työnteko Vasemmistonuorissa mielekkäänä ja tehokkaana sekä Vasemmistonuorten

työntekijät yhtenäisenä tiiminä pitämällä yllä hyvää yhteishenkeä ja parantamalla

sisäistä tiedottamista. Lisäksi työntekijätapaamiset auttoivat Vasemmistonuorten

valtakunnallisten tapahtumien ja projektien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tapaamisten

sisältöjä suunniteltaessa otettiin työntekijöiden toiveet huomioon.

Huhtikuun työntekijätapaamisessa 21.4 .käsiteltiin eduskuntavaalityön onnistumista.

Lokakuun työntekijätapaamisessa 7.10. käsiteltiin piirijärjestöjen varainhankintaa.

Joulukuussa 8.12. työntekijätapaamisessa käytiin läpi yleistä turvallisuustilannetta

Suojelupoliisin kanssa sekä jatkettiin piirijärjestöjen varainhankinnan

kehittämistä.




8.7 Vasemmistonuorten jaostot ja työryhmät

Vasemmistonuorten hallituksen apuna toimivat vuonna 2011 sen nimittämät kolme

jaostoa ja neljä työryhmää, jotka toteuttivat toimintaa, valmistelevat poliittisia tai

toiminnallisia ohjelmia sekä valmistelivat kannanottoja. Jaostojen ja työryhmien

kausi päättyi liittokokoukseen joka päätti perustaa viisi työryhmää ja neljä jaostoa.

Hallitus valitsi kesäkuun kokouksessaan jäsenet kaikkiin jaostoihin ja osaan työryhmistä.

Syyskuun kokous valitsi jäsenet perustulokampanja, ulko -ja turvallisuuspoliittiseen

sekä ympäristö – ja ilmastotyöryhmään.

Jaostot ja työryhmät tarjoavat yksittäisille jäsenille mahdollisuuden olla mukana

tekemässä valtakunnallista toimintaa ja vaikuttamassa esimerkiksi Vasemmistonuorten

poliittisiin linjauksiin. Niiden kokoukset ovat avoimia kaikille Vasemmistonuorten

jäsenille. Kunkin jaoston ja työryhmän kanssa toimii joku keskustoimiston

työntekijöistä.

8.7.1 Kansainvälisten asioiden jaosto

Kansainvälisten asioiden jaoston tehtävä oli toteuttaa Vasemmistonuorten kansainvälistä

toimintaa kokouskauden aikana. Jaosto loi ja ylläpiti kansainvälisiä suhteita

57

ulkomaisiin yhteistyöjärjestöihin, kattojärjestöihin sekä alan suomalaisiin toimijoihin.

Jaosto valmisteli sen alaan liittyvistä ajankohtaisista aiheista kannanottoja hallituksen

käsiteltäväksi. Jaoston koordinoimasta kansainvälisestä toiminnasta kerrotaan

lisää kohdassa 6.

Jaostoon kuuluivat Toivo Haimi (Itä-Suomi), Jenni Korhonen (Varsinais-Suomi), Raisa

Musakka (Itä-Suomi), Annika Perttula (Häme), Ville-Veikko Pulkka (Keski-Suomi),

Sini Savolainen (Itä-Suomi) ja Minttu Sillanpää (Etelä-Suomi). Jaoston puheenjohtajana

toimi Minttu Sillanpää. Jaosto toimi yhdessä puheenjohtaja Dan Koivulaakson

kanssa, joka työntekijöistä vastasi kansainvälisestä toiminnasta. Jaosto kokousti liittokokoukseen

mennessä vuonna 2011 kaksi kertaa.

Uuteen kansainvälisten asioiden jaostoon kuuluivat Katriina Ojala (Keski-Suomi),

Tatu Ahponen (Häme), Aino Nevalainen (Itä-Suomi), Samu Tamminen (Etelä-Suomi),

Tiina Järvi (Varsinais-Suomi), Valter Söderman (Etelä-Suomi), Jaakko Tuominen (Lappi),

Jukka Liukkonen (Etelä-Suomi) ja Milja Rämö (Etelä-Suomi). Jaoston puheenjohtajana

toimi Kaisu Suopanki. Jaosto toimi yhdessä puheenjohtaja Li Anderssonin ja

pääsihteeri Santeri Mikkolan kanssa jotka työntekijöinä vastasivat kansainvälisestä

toiminnasta.

Jaosto kokoontui liittokokouksen jälkeen yhteensä kaksi kertaa.

8.7.2 Koulutusjaosto

Koulutusjaoston tehtävä oli suunnitella, toteuttaa, arvioida ja kehittää Vasemmistonuorten

valtakunnallista aatteellista ja järjestöllistä koulutus- ja opintotoimintaa

kokouskauden aikana. Jaosto toimi yhdessä järjestö- ja koulutussihteerin Aydin Saiyarin,

kanssa, joka työntekijöistä vastasi koulutustoiminnasta. Vasemmistonuorten

koulutustoiminnasta kerrotaan lisää kohdassa 3.1. Koulutusjaosto vastasi myös liittokokouksen

yhteydessä järjestetyn seminaarin) ja Nuorisoliittolaisleirin valmisteluista

(ks. 4.2).

Jaostoon kuuluivat liittokokoukseen asti Eetu Komsi (Etelä-Suomi), Joonas Korhonen

(Häme), Johannes Kuhmonen (Keski-Suomi), Eeva Louhela (Satakunta), Aino

Sirén (Keski-Suomi) ja Jaana Viskari (Itä-Suomi). Jaoston puheenjohtajana toimi Aino

Sirén ja varapuheenjohtajana Joonas Korhonen. Jaosto kokousti toimintakauden 2011

aikana liittokokoukseen mennessä kaksi kertaa.

Uuteen koulutusjaostoon kuuluivat Emma Heimonen (Keski-Suomi), Eeva Louhela

(Satakunta), Aino Siren (Keski-Suomi), Joonas Korhonen (Häme), Anni Ahlakorpi

(Pohjois-pohjanmaa), Mikko Niemelä (Häme), Javiera Marchant Aedo (Häme), Otto

Valpas (Itä-Suomi), Maria Routakorpi (Itä-Suomi) ja Veera Aaltonen (Etelä-Suomi).

Keskusjärjestön edustajana jaostossa toimi järjestö- ja koulutussihteeri Silla Kakkola.

Jaosto kokoontui liittokokouksen jälkeen kolme kertaa.

8.7.3 Työelämäjaosto

Työelämäjaoston tehtävä oli toteuttaa Vasemmistonuorten ay-toimintaa. Jaoston

tehtävä oli lisäksi suunnitella ja toteuttaa muuta toimintaa, jonka kautta Vasemmistonuorten

toimintaan saadaan mukaan enemmän työelämässä olevia nuoria ja ammattiyhdistysliikkeen

vasemmistolaisia nuoria. Lisäksi jaosto valmisteli sen alaan

liittyvistä ajankohtaisista aiheista kannanottoja hallituksen käsiteltäväksi. Jaosto

vastasi myös Tammitapaamisen ohjelmasta, josta kerrotaan kohdassa 4.1.

Jaostoon kuuluivat liittokokoukseen asti Miska Hallia (Varsinais-Suomi), Olli Kohonen

(Pohjois-Pohjanmaa), Fredi Less (Etelä-Suomi), Aapeli Pakarinen (Itä-Suomi),

Aydin Saiyar (Etelä-Suomi), Virve Särkkä (Keski-Suomi) ja Liisa Uudelt (Varsinais-

Suomi). Jaoston puheenjohtajana toimi Olli Kohonen. Jaosto toimi puheenjohtaja

Dan Koivulaakson kanssa, joka työntekijöistä vastasi ay-toiminnasta.

Jaosto oli entiseltä nimeltään AY-jaosto, jonka nimen liittokokous muutti Työelä-

58


mä- jaostoksi. Uuteen jaostoon kuuluivat Antti Kurko (Etelä-Suomi, Tapio Lahtinen

(Häme), Joonas Korhonen (Häme), Juha-Petteri Pasma (Lappi), Tiia Meuronen (Itä-

Suomi) ja Jaakko Turunen (Itä-Suomi).

Uusi jaosto kokoontui 31.12.2011 mennessä kaksi kertaa.

8.7.4 Tasa-arvo- ja seksuaalisuustyöryhmä

Tasa-arvo- ja seksuaalisuustyöryhmän tehtävänä oli seurata feminismistä käytävää

keskustelua, suunnitella aiheeseen liittyviä tempauksia ja kannanottoja ja selvittää

tasa-arvon ja seksuaalisen yhdenvertaisuuden toteutumista Vasemmistonuorten

omassa toiminnassa.

Työryhmän jäseniä liittokokoukseen asti olivat Cecilia Bergström (Etelä-Suomi), Helena

Hangaslahti, (Etelä-Suomi), Tiina Järvi (Varsinais-Suomi), Laura Kivelä (Etelä-

Suomi), Annika Perttula (Häme), Milla Pyykkönen (Itä-Suomi) ja Maria Routakorpi

(Itä-Suomi). Työryhmä toimi yhteistyössä pääsihteeri Riikka Taavetin kanssa. Työryhmä

kokoontui vuonna 2011 liittokokoukseen mennessä neljä kertaa.

Loppuvuodesta 2010 valmistuneen tasa-arvosuunnitelman julkaisutilaisuus järjestettiin

18.3.2011 kahvila Talossa Helsingissä. Julkaisutilaisuudessa järjestettiin paneelikeskustelu

järjestöjen tasa-arvotyön kehittämisestä.

Liittokokous päätti lakkauttaa tasa-arvo – ja seksuaalisuustyöryhmän ja perustaa

sen tilalle tasa-arvojaoston (ks. kohta 7.7.5)

8.7.5 Tasa-arvojaosto

Liittokokous päätti lopettaa aikaisemman tasa-arvo -ja seksuaalisuustyöryhmän ja

perustaa sen tilalle tasa-arvojaoston. Tasa-arvojaoston tehtävänä oli seurata sukupuolisesta

ja seksuaalisesta tasa-arvosta käytävää keskustelua, laatia järjestölle sukupuolten

tasa-arvoon, feminismiin ja moninaisuuteen liittyviä kannanottoja ja yhteiskunnallisia

avauksia. Lisäksi jaoston tehtävänä on tukea sen aihepiiriin kuuluvaa

koulutusta järjestössä ja seurata tasa-arvosuunnitelman toteuttamista.

Jotta tasa-arvosuunnitelmaa hyödynnettäisiin jatkossa Vasemmistonuorten piirijärjestöjen

toiminnassa, tasa-arvojaosto ryhtyi valmistelemaan piirijärjestöille ja

perusosastoille suunnattua opintopiiripakettia tasa-arvosuunnitelmasta ja tasa-arvotyöstä

järjestön sisäisen kehittämisen tueksi. Opintopiiripaketin on tarkoitus valmistua

vuonna 2012.

Loppuvuodesta 2011 tasa-arvojaosto perusti vasemmistolainen totuus feminismistä

– blogin, johon koottiin sekä jaoston jäsenten että mudien kirjoittajien kirjoituksia

feminismistä.

Jaostoon kuuluivat Cecilia Bergström (Etelä-Suomi), Aino Nevalainen (Itä-Suomi),

Ville Turunen (Etelä-Suomi), Niko Peltokangas (Pohjois-Pohjanmaa), Anna Salmi

(Häme), Mia Varjus (Keski-Suomi), Ella Helin (Etelä-Suomi), Sade Kondelin (Varsinais-Suomi),

Milla Pyykkönen (Itä-Suomi) sekä Helena Hangaslahti (Etelä-Suomi).

Pääsihteeri Santeri Mikkola oli jaoston kokouksissa mukana keskusjärjestön työntekijänä.

Jaosto kokoontui 31.12.2011. mennessä kaksi kertaa.

8.7.6 Palestiina-työryhmä

Palestiina-työryhmä vastasi vuonna 2011 Vasemmistonuorten Palestiina-solidaarisuuskampanjan

suunnittelusta ja toteuttamisesta (ks. ). Työryhmä koordinoi kampanjaa,

sen tapahtumia ja materiaalia.

Työryhmään kuuluivat liittokokoukseen astiVeera Aaltonen (Etelä-Suomi), Omar

Badawieh (Varsinais-Suomi), Tiina Järvi (Varsinais-Suomi), Laura Kivelä (Etelä-Suomi),

Sara Korhonen (Etelä-Suomi), Aleksi Lilleberg (Etelä-Suomi), Saara Pellander

(Varsinais-Suomi), Mikko Rajakangas (Satakunta) ja Hanna Sarkkinen (Pohjois-Poh-

59

janmaa). Työryhmä toimi yhteistyössä pääsihteeri Riikka Taavetin sekä Palestiinakehitysyhteistyöhankkeen

koordinaattorin Tiina Järven kanssa. Työryhmä kokoontui

vuonna 2011 liittokokoukseen mennessä kaksi kertaa.

Uuteen Palestiina-työryhmään kuului Annukka Estola (Etelä-Suomi), Tiina Järvi

(Varsinais-Suomi), Oskari Rantala (Keski-Suomi), Tuukka Brunila (Etelä-Suomi),

Antti Saarelainen (Itä-Suomi), Henri Salonen (Etelä-Suomi) ja Elina Sandelin (Varsinais-Suomi)

Keskusjärjestön edustajana työryhmässä toimi tiedottaja Eliisa Alatalo.

Työryhmä toimi yhteistyössä pääsihteeri Santeri Mikkolan sekä Palestiina-kehitysyhteistyöhankkeen

koordinaattorin Tiina Järven kanssa.

Uusi jaosto kokoontui 31.12 mennessä kaksi kertaa.

8.7.7 Poliittisen ohjelman työryhmä

Poliittisen toimintaohjelman työryhmän tehtävänä on ollut Vasemmistonuorten poliittisen

ohjelman sekä järjestöllisen strategian valmistelu liittokokoukselle. Kevään

aikana työryhmä osallistui poliittisesta ohjelmasta käytävään keskusteluun järjestön

sisällä ja viimeisteli järjestöllisen strategian. Ohjelman valmistelusta vastanneeseen

työryhmään työryhmään kuuluivat Eliisa Alatalo (Lappi), Li Andersson (Varsinais-

Suomi), Janne Hernesniemi (Etelä-Suomi), Hans Hämäläinen (Etelä-Suomi), Milla

Jurva (Häme), Heidi Komulainen (Itä-Suomi), Antti Koskimaa (Häme), Mikko Kähkönen

(Häme), Patrizio Lainà (Etelä-Suomi), Elias Laitinen (Varsinais-Suomi), Tuomo

Lindholm (Itä-Suomi), Milla Pyykkönen (Itä-Suomi) ja Saila Ruuth (Etelä-Suomi).

Työryhmän puheenjohtajana toimii Vasemmistonuorten puheenjohtaja Dan Koivulaakso

ja sihteerinä pääsihteeri Riikka Taavetti. Työryhmä kokoontui vuonna 2011

liittokokoukseen mennssä kaksi kertaa.

8.7.8 Kulttuurityöryhmä

Kulttuurityöryhmän tehtävänä on Vasemmistonuorten kulttuuritoiminnan elvyttäminen

ja kulttuuritoiminnan neuvonantajana toimiminen piirijärjestöjen suuntaan.

Kulttuurityöryhmään kuuluivat liittokokoukseen asti Veera Aaltonen (Etelä-Suomi),

Emma Heimonen (Keski-Suomi), Niina Ilola (Etelä-Suomi), Petrus Kauppinen (Lappi),

Antti Kettunen (Itä-Suomi), Ville-Veikko Pulkka (Keski-Suomi), Laura Raudaskoski

(Lappi) ja Emma Vartiainen (Varsinais-Suomi). Työryhmä toimi yhteistyössä

järjestö- ja koulutussihteeri Aydin Saiyarin, kanssa. Työtyhmä kokoontui liittokokoukseen

mennessä 2 kertaa. Keskusjärjestön edustajina työryhmässä toimi tiedottaja

Eliisa Alatalo sekä järjestö– ja koulutussihteerin sijainen Aydin Sayer.

Uuden kulttuurityöryhmän tehtävänä oli paitsi tukea Vasemmistonuorten omaa

kulttuuritoimintaa myös nostaa esiin nuorta kulttuuria laajemminkin. Kulttuurityöryhmä

vastaa Vasemmistonuorten yhteiskunnallisen musiikkikilpailun valtakunnallisesta

koordinoinnista. Uuteen kulttuurityöryhmään kuului Emma Heimonen

(Keski-Suomi), Justus Mollberg (Etelä-Suomi), Jaana Viskari (Itä-Suomi), Javiera

Machant Aedo (Häme), Mia Varjus (Keski-Suomi), Karoliina Sjö (Varsinais-Suomi),

Oskari Rantala (Keski-Suomi) ja Antti Saarelainen (Itä-Suomi). Keskusjärjestön edustajana

työryhmässä toimi tiedottaja Eliisa Alatalo.

Työryhmä kokousti liittokokouksen jälkeen kolme kertaa.

8.7.9 Ympäristö ja ilmastotyöryhmä

Ympäristö- ja ilmastotyöryhmän tehtävänä on valmistella ja koordinoida Vasemmistonuorten

ympäristötoimintaa sekä valmistella asiaa koskevia aloitteita ja kannanottoja.

Lisäksi työryhmä kehittää Vasemmistonuorten yhteistyötä ympäristöjärjestöjen

kanssa sekä selvittää kansainvälisen ilmastoleirin järjestämismahdollisuuksia.

Työryhmään kuuluivat: Sini Savolainen (Itä-Suomi), Katriina Ojala (Keski-Suomi),

60


Juuso Aromaa (Etelä-Suomi), Henrik Jaakkola (Etelä-Suomi), Heli Mahkonen (Etelä-

Suomi), Edvard Stenroos (Häme), Anni Mätinki (Varsinais-Suomi), Aino Siren (Keski-Suomi),

Aino Korrensalo (Pohjois-Pohjanmaa) ja Nayer Bennour (Etelä-Suomi).

Työryhmä teki yhteistyötä pääsihteeri Santeri Mikkolan kanssa. Ympäristö- ja ilmastoryhmä

kokoontui toimintavuoden aikana kolme kertaa.

8.7.10. Ulko – ja turvallisuuspoliittinen työryhmä

Ulko- ja turvallisuuspoliittisen työryhmän tehtävänä on seurata ulko-ja turvallisuuspolitiikasta

käytävää keskustelua, laatia järjestölle kyseiseen politiikan alaan liittyviä

kannanottoja sekä valmistella Nato-kampanjan päivittämistä ja laajentamista

yleiseksi rauhankampanjaksi. Työryhmän jäseniksi valittiin Toivo Haimi (Itä-Suomi),

Matias Kangas (Itä-Suomi), Laura Tättilä (Varsinais-Suomi), Konstantin Gustaffson

(Etelä-Suomi), Joona Mielonen (Itä-Suomi), Heidi Komulainen (Itä-Suomi), Ella

Kaplas (Itä-Suomi), Toni Mäkinen (Häme), Sonja Karppinen (Itä-Suomi) ja Taija Roiha

(Keski-Suomi). Työryhmä teki yhteistyötä puheenjohtaja Li Anderssonin kanssa

keskustoimistolta. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen työryhmä kokousti kaksi kertaa

toimintavuoden aikana.

8.7.11. Perustulotyöryhmä

Perustulokampanjatyöryhmän tehtävänä on suunnitella Vasemmistonuorten perustulokampanjaa,

avustaa sen toteutuksessa ja huolehtia kampanjan levittämisestä

piirijärjestöihin. Työryhmään valittiin Ville-Veikko Pulkka (Keski-Suomi), Niia Virtanen

(Etelä-Suomi), Mari-Helmi Pirhonen (Häme), Kirsikka Hohenthal (Etelä-Suomi),

Kaisu Suopanki (Etelä-Suomi), Ilpo Puhakka (Häme), Jasu Setälä (Etelä-Suomi)

ja Antti Ronkainen (Häme). Työryhmä tekei yhteistyötä puheenjohtaj Li Anderssonin

kanssa keskustoimistolta. Työryhmä kokousti toimintavuoden aikana kuusi kertaa.

9 Vasemmistonuorten viestintä

Vasemmistonuorten viestintää ja yhteisöilmettä vahvistettiin ja kehitettiin toimintakaudella

edelleen. Tavoitteena oli sekä lisätä Vasemmistonuorten näkymistä julkisuudessa

että palvella paremmin jäsenten ja sidosryhmien tarpeita.

Vasemmistonuorten jäsenille ja muille tarjottiin edullisesti järjestön omalla logolla

tai Vastarinta on luvallista, jopa suotavaa -iskulauseella varustettuja tuotteita. Tuotevalikoima

piti sisällään muun muassa lyijykyniä, tulitikkuaskeja, pinssejä, rintamerkkejä,

t-paitoja ja huppareita. Lisäksi Vasemmistonuoret myi Palestiina-huiveja,

joiden tuotoilla tuettiin järjestön kehitysyhteistyöhanketta. Tuotteita myytiin internetsivuilla,

järjestön omissa tilaisuuksissa ja kojuilla toritapahtumissa.

Toimintavuonna 2011 Vasemmistonuoret alkoi lisäksi tuottamaan videoita videopalvelu

youtubeen sekä käyttämään videostream-palvelua suurimmista tapahtumistaan.

9.1 Ulkoinen viestintä

9.1.1 Kannanotot

Vasemmistonuoret seurasi puheenjohtajan johdolla tarkasti päivän politiikkaa ja otti

kantaa ajankohtaisiin asioihin. Vasemmistonuoret pyrki hyödyntämään tiedotusvälineitä

entistä paremmin kohdentamalla tiedotusta enemmän erilaisten tapahtumien

ja tempauksien yhteyteen.

Vasemmistonuoret otti toimintakauden aikana kantaa seuraavilla otsikoilla:

Tekijänoikeuslainsäädäntö päivitettävä digiaikaan 21.1.2011

61

Julkinen tila vallattava takaisin politiikalle 28.1.2011

Kirjastot osaksi tietoyhteiskuntaa ja resurssit kuntoon 20.2.2011

Minimipalkkalailla kohti palkkatasa-arvoa 8.3.2011

Vasemmistonuoret vaatii pidempää vanhempainvapaata 6+6+6-mallin

mukaisesti 10.3.2011

Seksuaali – ja sukupuolivähemistöihin kuuluvat nuoret tarvitsevat myönteistä

tukea 4.3.2011

Yhdenvertaisuutta parisuhteille kahdella sanalla 7.4.2011

Perustulosta perusoikeus 28.5.2011

Eurokriisi ratkaistaan shokkihoidon sijaan uudistuksilla Euroopan talous- ja

rahaliitossa 29.5.2011

Leikkaushallitus ei luo hyvinvointia 29.5.2011

Vasemmistonuorten liittokokous: Suomen puolustettava seksuaali – ja sukupuolivähemmistöjä

29.5.2011

Järjestöjen kannanotto romanileirien häätöjä vastaan (yhteiskannanotto)

13.6.2011

Verkkosensuurisuunnitelmat tyrmättävä 18.6.2011

Vasemmistoliitto on väärässä hallituksessa 19.6.2011

Opiskelija – ja nuorisojärjestöt: Tasa-arvon toteuduttava myös rakkaudessa

(yhteiskannanotto) 1.7.2011

Suomen tuomittava Israelin käännytykset 9.7.2011

Demarinuoret ja Vasemmistonuoret: Äärioikeiston nousuun puututtava nyt

(yhteiskannanotto) 24.7.2011

Ei enää joukkokarkoituksia Irakiin 18.8.2011

Presidenttikisaan punavihreä ehdokas 2.9.2011

Palestiinan valtion tunnustaminen ei riitä! 12.9.2011

Rahaliiton perusta uusiksi ja pankit kuriin 14.9.2011

Asuntotakuulla koti kaikille! 21.10.2011

Leikkuria Afganistanin operaatiolle! 31.10.2011

Nuoret ovat jo pakkotyössä! 11.11.2011.

Sarjakuvakannanotto 15.11.2011

Kolma Paavo toden sanoo! 20.11.2011

Stoppi Saudi-Arabian asekaupoille! 14.12.2011

Sukupuolineutraali avioliittolaki nyt! (yhteiskannanotto) 19.12.2011

Lisäksi Vasemmistonuorten kantoja tuotiin julki esimerkiksi puheissa ja lehtikirjoituksissa,

joita myös julkaistiin järjestön verkkosivuilla.

Vasemmistonuorten piiri- ja perusjärjestöjä rohkaistiin ottamaan useammin kantaa

alueellisiin poliittisiin asioihin. Lisäksi piiri- ja perusjärjestöjä kannustettiin

paitsi tiedottamaan alueellaan tapahtuvasta toiminnasta valtakunnallisesti koko

Vasemmistonuorten jäsenistölle, myös tiedottamaan siitä tarvittaessa tiedotusvälineille.

Vasemmistonuorten piiri- ja perusjärjestöjen kannanottoja julkaistiin myös

järjestön verkkosivujen etusivulla, jolloin Vasemmistonuorten toiminnan valtakunnallinen

luonne korostui.

Vasemmistonuorten saamaa julkisuutta seurattiin M-Brain Media Oy:n mediaseurantapalvelun

avulla. Keskustoimistolle toimitetut lehtileikkeet monistettiin ja koottiin

kuukausittain kansioon, joka sisälsi leikkeiden lisäksi myös tilastot Vasemmistonuorten

printtimediassa saavuttamasta julkisuudesta. Kopiot mediaseurannasta

toimitettiin piirijärjestöihin.

9.1.2 Libero-lehti

Vasemmistonuorten jäsenetulehti on Libero ry:n julkaisema Libero-lehti. Vuosittain

ilmestyy neljä lehteä. Toimintakaudella 1.1.-31.12.2011 Libero ilmestyi neljästi. Lehtien

teemoina olivat eduskuntavaalit, vaietut sodat, vanheneminen ja komedia. Libero

on nelivärinen aikakauslehti ja sen painos on numerosta riippuen 8300–12000 kappa-

62


letta. Vaietut sodat –teemanumero oli painokseltaan laajempi ja sen toteuttamiseen

Libero ry sai Ulkoministeriön tiedotustukea.

Vuonna 1987 perustettu Libero on pirteä vasemmistolainen nuorten mielipide- ja

kulttuurilehti. Liberon aiheet vaihtelevat politiikasta kulttuuriin ja ympäristöstä

toimeentuloon. Libero ei tarjoa valmiiksi pureskeltua valtavirtaa, vaan mielenravintoa

ajattelevalle nuorelle. Libero on Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti

ry:n jäsen. Vuonna 2007 lehti sai Kultti ry:n Vuoden laatulehtipalkinnon.

Libero ilmestyy myös sähköisenä verkkosivuilla www.vasemmistonuoret.fi/libero.

Liberosta vastasi lehden päätoimittajana toimiva Vasemmistonuorten tiedottaja Eliisa

Alatalo, joka kehittää lehteä yhdessä toimitusneuvoston kanssa. Toimitusneuvostoon

kuuluivat Perttu Iso-Markku, Asko-Matti Koskelainen, Marcus Floman, Anna

Kalso, Iida Rauma ja Heikki-Pekka Vaara. Monet lehteen kirjoittavat olivat vasemmistonuoria

ja Vasemmistonuorten politiikan ja toiminnan teemat näkyivät lehden

sivuilla.

Libero oli vuonna 2011 Vasemmistonuorten jäsenille ilmainen. Muut alle 30-vuotiaat

opiskelijat tai työttömät saattoivat tilata vuoden näytenumerot ilmaiseksi. Muille

tilaus maksoi 16 euroa vuodessa. Liberoa toimitettiin lisäksi Vasemmistonuorten yhteistyökumppaneille.

Liberon tilaajien joukossa oli kirjastoja, oppilaitoksia, nuorisotiloja

ja vankiloita.

9.1.3 Verkkosivut

Vasemmistonuorten verkkosivut osoitteessa www.vasemmistonuoret.fi olivat merkittävä

osa Vasemmistonuorten ulkoista ja sisäistä viestintää vuonna 2011. Vuonna

2008 tehdyn verkkosivu-uudistuksen seurauksena sivuilla on aikaisempaa enemmän

Vasemmistonuorten aktiivien tuottamaa tiedotusta. Lisäksi Vasemmistonuorten

kampanjasivut rakennettiin sivuston osaksi.

9.2 Sisäinen viestintä

9.2.1 Pravda

Vasemmistonuoret julkaisi toimintakaudella Pravda -nimistä, aktiivisesti toiminnassa

mukana oleville jäsenille tarkoitettua sisäistä tiedotetta. Pravda ilmestyi 30.9.

mennessä kolme kertaa. Pravda on A5-kokoinen, taitettu ja nidottu mustavalkoinen

lehti. Pravdasta vastasi järjestö- ja koulutussihteeri. Pravda päätettiin lopettaa hallituksen

kokouksessa 9.–.11.9.2011 ja sen tilalle tuli kahden viikon välein ilmestyvä

uutiskirje.

Lisäksi Vasemmistonuorten piiri- ja perusjärjestöt toimittivat ja julkaisivat toimintavuonna

2011 omia jäsenlehtiä ja -kirjeitä.

9.2.2 Sähköpostilistat, keskustelufoorumi ja irc-kanava

Vasemmistonuoret ylläpiti toimintansa tehostamiseksi useita räätälöityjä sähköpostilistoja:

hallitus-lista oli Vasemmistonuorten hallituksen ja työntekijöiden sisäinen

tiedotus- ja keskustelulista, vanu-l-lista oli Vasemmistonuorten vain jäsenille tarkoitettu

sisäinen tiedotus- ja keskustelulista.

Kaikilla jaostoilla ja työryhmillä oli omat sähköpostilistansa, jotka olivat avoimia

kaikille Vasemmistonuorten jäsenille. Vuonna 2011 perustettiin piirien puheenjohtajille

oma sähköpostilistansa jonka tarkoituksena on helpottaa piirien välistä yhteydenpitoa

ja yhteistyötä. Sähköpostilistoista vastasi Vasemmistonuorten tiedottaja.

Lisäksi Vasemmistonuorten piiri- ja perusjärjestöt ylläpitivät omia paikallisia sähköpostilistoja.

Vasemmistonuorilla on verkkosivuillaan järjestön sisäinen keskustelufoorumi,

jolle on kirjauduttava omalla käyttäjätunnuksella, jonka saavat vain jäsenet. Lähes

63

kuusivuotisen historiansa aikana foorumista on muodostunut vilkas ja erittäin tärkeä

sisäisen keskustelun ja tiedottamisen areena. Nettisivu-uudistuksen yhteydessä

foorumi siirrettiin saman hallintajärjestelmän alaisuuteen muun sivuston kanssa.

Myös foorumin ulkoasu vastaa nyt muuta internetsivustoa. Foorumi on helpottanut

viestimistä pitkien välimatkojen yli, ja esimerkiksi Vasemmistonuorten työryhmät

hyödyntävät foorumia toiminnassaan. Järjestön poliittisia keskusteluja ja jopa päätöksentekoa

voidaan tehdä ilman että ihmiset olisivat samassa paikassa tai edes samaan

aikaan koneen äärellä. Foorumilla on myös suuri arkisto, josta käy ilmi sekä

toiminnan historiaa että toiminnassa ajan myötä kerättyjä hyödyllisiä tietoja, kuten

listauksia leiripaikoista, kursseilla pidettyjen opetustuntien sisältöjä sekä toimintaideoita

ja -ohjeita.

Vasemmistonuorten jäsenet ja Vasemmistonuorten toiminnasta kiinnostuneet

nuoret kohtasivat reaaliajassa myös #vanu-IRC-kanavalla. Vasemmistonuorten jaostojen

ja työryhmien etäkokouksia varten laadittiin Skype-kokousohje.

Vasemmistonuorilla on oma Facebook-sivu, jolla oli joulukuun lopussa 2011 jo yli 1

500 seuraajaa. Sen lisäksi Vasemmistonuorten piirijärjestöillä ja perusjärjestöillä on

omia ryhmiä. Vasemmistonuoret myös tiedottavat aktiivisesti tapahtumistaan ja toiminnastaan

Facebook-yhteisöissä ja esimerkiksi Vasemmistonuorten kampanjoille

perustetaan omia Facebook-sivuja. Lisäksi Vasemmistonuorilla oli käytössään myös

oma Twitter-kanava sekä YouTube-kanava.

9.2.3 Jäsenpalvelu

Vasemmistonuorilla oli vuonna 2011 valmis tietopaketti, joka lähetettiin kaikille järjestön

uusille jäsenille yhdessä jäsenkortin kanssa. Lisätietoja Vasemmistonuorista

haluaville oli oma tietopakettinsa. Tietopakettien sisältöä uudistettiin aina tarvittaessa

ja lisäksi piirijärjestöjä kannustettiin kokoamaan oma alueen uusille jäsenille

lähetettävä Tervetuloa paikalliseen toimintaan -paketti, jonka tavoitteena oli kutsua

ja sitouttaa uusi jäsen mukaan paikalliseen toimintaan.

Vasemmistonuorten keskustoimisto sijaitsi Helsingissä osoitteessa Viherniemenkatu

5, 00530 Helsinki. Toimisto oli avoinna arkisin kymmenestä kolmeen. Jäsenpalvelusta

vastasi järjestösihteeri. Jäsenien kysymyksiin vastattiin ja jäsenpalvelua

hoidettiin yhä enenemässä määrin verkkosivujen kautta. Vasemmistonuoret pyrki

hyvään ja nopeaan jäsenpalveluun ja jäsenten avustaminen ja tiedusteluihin vastaaminen

kuuluu kaikkien Vasemmistonuorten työntekijöiden työtehtäviin.

Tämä Vasemmistonuorten toimintakertomus ajalta 1.1.–31.12.2011 on hyväksytty Vasemmistonuorten

hallituksen kokouksessa Helsingissä 11.–12.2.2012.

Li Andersson Pirkko Holappa

puheenjohtaja talouspäällikkö

Vasemmistonuoret ry Vasemmistonuoret ry

64


Tilinpäätös 1.1.-31.12.2011

Vasemmistonuoret ry

TASE 31.12.2011

VASTAAVAA 31.12.2011 31.12.2010

PYSYVÄT VASTAAVAT

SIJOITUKSET

Osakkeet ja osuudet 4 163,76

VAIHTUVAT VASTAAVAT

AINEET JA TARVIKKEET

Valmisteet/tavarat

SAAMISET

-

Siirtosaamiset 6 396,95

Rahat ja pankkisaamiset 104 967,76 111 364,71

VASTAAVAA YHTEENSÄ 115 528,47

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA

Edell. tilikausien ylijäämä 51 619,77

Tilikauden ylijäämä 2 034,56

VIERAS PÄÄOMA

Lyhytaikainen

Saadut ennakot 30 000,00

Siirtovelat 30 053,21

Muut lyhytaikaiset velat 1 820,93

65

53 654,33

-

61 874,14

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 115 528,47

22 992,27

80 511,87

14 606,13

37 013,64

53 108,72

2 939,41

4 163,76

-

103 504,14

107 667,90

51 619,77

-

56 048,13

107 667,90

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2011 VASEMMISTONUORET RY

VARSINAINEN TOIMINTA 1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2010

JÄRJESTÖTOIMINTA

TUOTOT 2 369,00

-

KULUT -

-

Avustukset piirijärjestöille - 104 800,00

- 114 000,00

Projektiavustukset - 19 645,18

- 8 929,90

Vaaliavustukset - 6 433,19

- 34 822,74

Muut kulut - 9 217,96 - 137 727,33

- 8 737,84 - 166 490,48

OPINTOTOIMINTA

TUOTOT 11 454,44

16 011,86

KULUT - 33 376,29 - 21 921,85

- 38 571,56 - 22 559,70

TIEDOTUSTOIMINTA

TUOTOT

KULUT

200,00

-

-

-

Jäsenetulehti Libero - 86 000,00

- 88 000,00

Muut kulut - 54 530,20 - 140 330,20

- 54 182,06 - 142 182,06

KANSAINVÄLINEN TOIMINTA

TUOTOT 30 680,29

30 453,42

KULUT - 39 435,70 - 8 755,41

- 38 265,10 - 7 811,68

TARVIKEVÄLITYS

TUOTOT 2 656,53

KULUT - 2 298,11 358,42

66

3 013,61

- 2 865,88 147,73

KESKUSTOIMISTO

TUOTOT

KULUT

4 513,87

-

25 027,77

-

Henkilöstökulut - 189 982,30

- 220 223,63

Matkak. /hlöstö - 7 124,58

- 4 873,26

Toimistovuokrat - 27 001,20

- 27 001,20

Muut kulut - 37 603,29 - 257 197,50

- 37 023,59 - 264 093,91

HALLINTO

TUOTOT:liittokokous

KULUT

- 7 860,00

-

-

Liittokokouskulut - 38 148,48

-

Muut kulut - 15 082,13 - 53 230,61

- 9 605,08 - 9 605,08

VARSINAINEN TOIMINTA - 610 944,48

- 612 595,18

VARAINHANKINTA

TUOTOT 314 718,66

KULUT -

314 718,66

SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA

TUOTOT 430,88

KULUT - 170,50 260,38

346 254,33

- 120,00 346 134,33

440,07

- 165,58 274,49

TUOTTO-/ KULUJÄÄMÄ - 295 965,44

- 266 186,36

YLEISAVUSTUKSET

TUOTOT 322 000,00

KULUT: piirien osuus - 24 000,00 298 000,00

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 2 034,56

320 000,00

- 16 800,00 303 200,00

37 013,64

Toimintavuosi 2012

Vasemmistonuoret ry (entiseltä nimeltään Suomen Demokraattinen Nuorisoliitto

SDNL ry) on vuonna 1944 perustettu punavihreä, feministinen, poliittinen nuoriso-

ja kansalaisjärjestö. Vasemmistonuoret on itsenäinen järjestö, joka tekee Vasemmistoliiton

nuorisotyötä.


ja solidaarisuuden puolesta. Järjestö vaikuttaa yhtä aikaa kaduilla

ja kabineteissa. Toimintatavat vaihtelevat mielenosoituksista ja tempauksista pitkäjänteiseen

vaikuttamiseen erilaisissa kansalaisjärjestöissä, ammattiyhdistysliikkeessä,

kunnallispolitiikassa ja valtakunnan politiikassa.

Tämä Vasemmistonuorten hallituksen kokouksessaan 23.–24.2.2013 hyväksymä toimintakertomus

kertoo järjestön vuoden 2012 poliittisista ja toiminnallisista tavoitteista

ja kuinka niitä on toimintakauden 1.1.–31.12.2012 aikana saavutettu.

Järjestön tavoitteita ja toimintaa arvioidaan kokonaisuutena ja Vasemmistonuorista

kehitetään arvioinnin avulla entistä vahvempi ja vaikuttavampi poliittinen toimija

suomalaisessa yhteiskunnassa ja koko maailmassa.

1 Vasemmistonuorten tärkeimmät tulostavoitteet toimintavuonna 2012

Vuoden 2012 tärkeimmät tulostavoitteet ja painopistealueet olivat kunnallisvaalikampanjointi,

perustulokampanja sekä strategian jalkauttaminen koko järjestössä.

Lisäksi Vasemmistonuoret jatkoi työelämän oikeuksien puolesta kampanjointia sekä

valmisteli kampanjaa globaalin rauhan puolesta, jossa otetaan kantaa kansainväliseen

asekauppaan ja aseistariisuntaan. Vuoden 2012 aikana Vasemmistonuoret toimi

rasismia vastaan ja julkisen tilan puolesta. Myös tasa-arvotyötä kehitettiin piirijärjestöille

suunnatun feminismi-opintopiirin avulla.

Lisäksi Vasemmistonuoret jatkoi Palestiina-solidaarisuuskampanjaansa, kulttuuritoimintansa

kehittämistä, toimintaa sukupuolten tasa-arvon ja seksuaalisen moninaisuuden

hyväksi sekä Nato-jäsenyyden vastaista kampanjointia.

1.1 Kunnallisvaalit


Toimintakertomus 1.1.- 31.12.2012

Vasemmistonuoret tekee Vasemmistoliiton nuorisotyötä. Tärkeä osa tätä yhteistyötä

on nuorten näkyville saaminen puolueen toiminnassa, erityisesti vaaleissa. Vasemmistonuoret

panosti voimakkaasti lokakuussa 2012 pidettyihin kunnallisvaaleihin

tukemalla Vasemmistoliiton nuorten ehdokkaiden kampanjointia ja tukiryhmien

toimintaa.

Lisäksi Vasemmistonuorten tavoitteena oli nostaa vaaliteemansa esille julkisuuteen

ja herättää niistä keskustelua. Tavoitteena on, että järjestön vaalityö on innostavaa

ja osallistavaa, jotta yhä useampi nuori ehdokas tai muu aktiivi kokisi kampanjoinnin

mielekkääksi ja haluaisi asettua ehdolle ja osallistua tukiryhmien toimintaan

69

jatkossakin. Vaalityön kehittämiseksi Vasemmistonuoret keräsi vaalien nuorilta ehdokkailta

ja vaalityöhön osallistuneilta aktiiveilta palautetta kampanjan onnistumisesta.

Vasemmistonuorten hallitus hyväksyi kunnallisvaaliteesit kokouksessaan 14.–

15.4.2012. Kunnallisvaaliteesit olivat sitä ennen käyneet kommenttikierroksella piirijärjestöissä.

Vasemmistonuorten hallituksen kokous päätti myös erityisestä ohjeistuksesta

projektirahan jakamisesta kunnallisvaaleissa.

Vasemmistonuoret käynnisti vuoden 2012 keväällä kuntapolitiikkakiertueen, jossa

osallistettiin nuoria ehdokkaita, luotiin pohjaa ohjelmatyölle, tehtiin näkyviksi paikallisia

kysymyksiä sekä kampanjoitiin julkisen tilan puolesta. Kuntapolitiikkakierroksesta

enemmän kohdassa 3.1.3. Vasemmistonuoret järjesti myös Sinun täytyy tietää

kaikki (STTK)-kurssin kunnallisvaaliteemalla. Lisää kunnallisvaalikoulutuksesta

kohdassa 3.1.2.

Vasemmistonuoret piti tiivistä yhteyttä kunnallisvaaliehdokkaisiin, vaalityötä tekeviin

ja ehdokkaiden tukiryhmiin. Viestinnän kanavina toimivat Facebook-ryhmä

sekä sähköpostilista, jossa keskustoimisto tiedotti ajankohtaisista vaaliasioista kuten

projektirahan hakemisesta kunnallisvaaliprojekteihin.

Vaalikampanja avattiin ulkoilmatapahtumalla Helsingin Sörnäisissä 17.8.2012. Tapahtuma

välitettiin verkkoon Bambuser-palvelun kautta, jossa se keräsi muutaman

kymmentä katsojaa.

Vasemmistoliitolla oli 406 alle 30-vuotiasta ehdokasta kunnallisvaaleissa 2012. Läpi

kunnanvaltuustoihin pääsi 35 alle 30-vuotiasta. Järjestön puheenjohtaja Li Andersson

Turusta ja varapuheenjohtaja Hanna Sarkkinen Oulusta olivat oman alueensa

ääniharavat.

Vasemmistonuoret keräsi palautetta vaalityöstä loppuvuodesta 2012. Palautteen perusteella

Vasemmistonuorten vaalityö oli ehdokkaita auttavaa ja vaalitavoitteet puhuttelivat

ehdokkaita. Palautteen perusteella kehitetään Vasemmistonuorten vaalityötä

entisestään.

1.2 Perustulokampanja Massit massoille!

Loppuvuodesta 2011 käynnistyneessä Massit massoille! perustulokampanjassa Vasemmistonuoret

esitti perustulon yhteiskunnallisena visiona ja ratkaisuehdotuksena

arjen epävarmistumiseen.

Kampanjan avulla Vasemmistonuoret osallistui perustulosta käytävään poliittiseen

keskusteluun ja toi esille vasemmistolaisen perustulomallin suuntaviivoja. Kampanjan

tavoitteena oli vasemmistolaisen perustulomallin ja sen taustaidean saattaminen

laajan yleisön tietoon. Vasemmistonuoret halusi vahvistaa perustulon uskottavuutta

ja tuoda sen esiin konkreettisena ja reaalipoliittisena vaatimuksena.

Kampanjanettisivuille www.massitmassoille.net koottiin laajasti tietoa Suomessa

kehitetyistä perustulomalleista sekä yleistietoa vasemmistolaisesta perustuloajattelusta.

Nettisivuilla pidettyyn blogiin kerättiin perustuloa käsitteleviä kirjoituksia

alan eri asiantuntijoilta, kuten ministeri Paavo Arhinmäeltä,ekonomisti Erkki Laukkaselta

ja dosentti Jouko Kajanojalta. Kampanjan alkuvaiheessa kerättiin ihmisten

tarinoita arjen toimeentulo-ongelmista videohaastatteluiden muodossa. Videolla haluttiin

saattaa perustulovaatimus entistä laajemman yleisön tietoon.

Kampanjan aikana kerättiin myös ihmisten kertomuksia sosiaaliturvajärjestelmän

ja epävarmistuneiden työmarkkinoiden ongelmista. Kampanjanettisivuille tuli yli 50

yhteydenottoa, jossa ihmiset omin sanoin kuvailivat, miten perustulo voisi helpottaa

heidän tilannettaan. Kertomusten keräämisellä ja julkaisemisella haluttiin tuoda

esille nuorten arkiset haasteet nuorten omin sanoin ja luoda tilaa nuorille kuvailla

itse omaa yhteiskunnallista asemaansa ja yhteiskunnan tilaa.

Kampanjassa panostettiin erityisesti koulutus- ja tiedotustoimintaan. Vasemmistonuorten

yksi järjestöllinen painopiste vuonna 2012 oli kampanjoiden toteuttaminen

piirijärjestötasolla ja järjestöaktiivien osaamisen lisääminen. Kampanjan aikana jär-

70


jestettiin perustuloaiheisia tapahtumia Oulussa, Rovaniemellä, Turussa, Tampereella,

Jyväskylässä, Joensuussa, Kuopiossa ja Helsingissä.

Järjestön puheenjohtaja kävi myös luennoimassa perustulosta Tukholmassa järjestetyssä

tilaisuudessa.

Massit massoille! -kampanja sai laajaa mediahuomiota ja perustuloa aiheena käsiteltiin

monesti valtakunnan mediassa. Erityisestä huomiota kampanjalle osoitettiin

Ajankohtainen kakkonen -ohjelmassa 10.4.2012. Kampanjan tiedotustoimintaan sisältyi

myös esitteen tekeminen perustulosta.

Vasemmistonuorten edustajat osallistuivat Basic Income Network Finland -perustuloverkoston

kokouksiin ja toimintaan, jossa kerättiin ennakkoallekirjoituksia perustuloa

käsittelevään kansalaisaloitteeseen. Kampanjan aikana Vasemmistonuoret

solmi kontakteja muihin perustuloa kannattaviin tahoihin Suomessa ja järjestön

edustajat kävi useassa aihetta käsittelevissä tilaisuuksissa ympäri maata sekä ulkomailla.

Kampanjan yhteen vetämiseksi ja kerätyn informaation kokoamiseksi Vasemmistonuoret

valmisteli alkuvuodesta 2013 julkaistavaa omaa perustulojulkaisua. Siihen on

koottu niin ihmisten tarinoita toimeentulon saannin vaikeudesta ja nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän

epäkohdista kuin kampanjan aikana tuotettu laaja tietopaketttieri

perustulomalleista. Julkaisuun lisätään myös yhteenveto ja arvio

Massit massoille! -kampanjan onnistumisesta. Vasemmistonuorten hallitus arvioi

perustulokampanjaa erittäin onnistuneeksi.

1.3 Strategian jalkauttaminen koko järjestössä

Vasemmistonuoret hyväksyi ensimmäisen strategiansa järjestölle 26. liittokokouksessaan

27.–28.5.2011. Vuonna 2012 järjestöstrategia jalkautettiin koko järjestössä.

Strategia ohjaa Vasemmistonuorten kehittämistä vuoteen 2015 saakka, ja se on suunniteltu

ohjaamaan keskusjärjestön toimintaa.

Strategian tavoitteena on viitoittaa Vasemmistonuorten toimintaa pidemmällä aikavälillä.

Strategian edistymistä valvoo hallitus ja edistymisen mittaamiselle on luotu

oma mittaristo. Strategian keskeiset järjestöön liittyvät kehittämistarpeet vuodelle

2012 olivat seuraavat: keskus – ja piirijärjestöjen varainhankinnan kehittäminen ja

laajentaminen, kuntien myöntämien avustusten laajempi hakeminen ja käyttäminen,

poliittisen ohjelman toteuttamissuunnitelman laatiminen, esimieskoulutuksen

lisääminen piirijärjestöjen puheenjohtajille sekä kampanjatyökalun laatiminen.

Toimintavuoden 2012 aikana tavoitteita saavutettiin. Varainhankinta oli asialistalla

työntekijätapaamisissa sekä keskusjärjestön työpalavereissa, kuntien myöntämien

avustusten laajempi haku on ollut osa työntekijätapaamisten asialistaa. Esimieskoulutusta

piirijärjestöjen puheenjohtajille järjestettiin työntekijätapaamisessa

23.9.2012. Kampanjatyökalu hyväksyttiin hallituksen kokouksessa 11.–12.2.2012.

Vasemmistonuoret järjesti kaikille jäsenilleen avoimen strategiaseminaarin Helsingissä

22.9.2012. Seminaariin osallistui 15 vasemmistonuorta. Seminaari arvioi strategian

edistymistä sekä pohti strategian päivittämistä vuonna 2013.


Vasemmistonuoret on poliittinen nuorisojärjestö. Kaiken toiminnan peruslähtökohtana

on vahva vasemmistolainen, sosialistinen ja feministinen ideologia sekä punavihreä

arvomaailma. Vasemmistonuoret on poliittista työtä tekevä kansalaisjärjestö,

mutta myös nuorisojärjestö, jolla on tärkeä yhteiskunnallinen kasvatus – ja koulutustehtävä.

Kaikki Vasemmistonuorten poliittiset ohjelmat ja asiakirjat ovat kiinnostuneiden

luettavissa osoitteessa www.vasemmistonuoret.fi.

71


Toimintavuonna 2012 Vasemmistonuorten poliittisia kantoja määritteli vuoden 2011

liittokokouksessa hyväksytty poliittinen ohjelma. Vuoden 2011 loppupuolella hyväksytty

poliittisen ohjelman toteuttamissuunnitelma toi ohjelman ruohonjuuritasolle

ja toteutettavaksi politiikaksi.


– seksuaalipoliittinen asiakirja, hyväksyttiin vuoden liittokokouksessa 2003

– EU-poliittinen asiakirja, hyväksyttiin liittokokouksessa 2003

– talouspoliittinen asiakirja, hyväksyttiin hallituksessa vuonna 2005

– sosiaali- ja terveyspoliittinen asiakirja, hyväksyttiin liittokokouksessa vuonna 2005

– veropoliittinen asiakirja, hyväksyttiin hallituksessa vuonna 2007

– maahanmuuttopoliittinen asiakirja, hyväksyttiin hallituksessa 2007

– päihdepoliittinen asiakirja, päivitettiin hallituksessa keväällä 2009

– ympäristöpoliittinen asiakirja, hyväksyttiin hallituksessa marraskuussa 2008

– Feminismi ja Vasemmistonuoret -asiakirja, joka pohjustaa järjestössä käytävää tasaarvokeskustelua,

hyväksyttiin hallituksessa huhtikuussa 2009

Vuoden 2012 aikana poliittiset asiakirjat käytiin läpi tulevien vuosien uudistamista

varten. Vasemmistonuorten hallitus hyväksyy työryhmien päivitykset asiakirjoihin.

Kulttuurityöryhmä valmisteli Vasemmistonuorten hallitukselle tekijänoikeusteesit.

Hallitus hyväksyi teesit kokouksessaan 14.–15.4.2012. Hallitus hyväksyi samassa kokouksessa

myös vaaliteesit järjestön kunnallisvaalityöhön. Kokouksessaan 10–11.11.2012

hallitus hyväksyi tasa-arvojaoston valmisteleman Vasemmistonuorten feministisen

manifestin. Ympäristö – ja ilmastotyöryhmä valmisteli Vasemmistonuorten hallitukselle

ympäristöpoliittisen asiakirjan. Vasemmistonuorten hallitus hyväksyi asiakirjan

kokouksessaan 10.–11.11.2012.


Vasemmistonuoret laati vuonna 2010 tasa-arvosuunnitelman, jonka toteuttaminen

on aloitettu. Tasaarvosuunnitelman tavoitteena on vahvistaa sukupuolista tasa-arvoa

Vasemmistonuorissa ja parantaa myös muiden yhdenvertaisuuden ulottuvuuksien

huomiointia järjestön toiminnassa. Vuonna 2012 kiinnitettiin erityistä huomiota

tasa-arvoon piirijärjestöissä.

Vasemmistonuorten järjestöllinen strategia käsitellään luvussa 1.3. Vasemmistonuorten

hallitus hyväksyi vuonna 2011 poliittisen ohjelman toteuttamissuunnitelman

sekä kampanjatyökalun.

3 Vasemmistonuorten jäsenhankinta- ja huoltotyö


ruohonjuuritasolla toimivien jäsenten tekemään työhön. Toiminnan

kannalta on tärkeää, että Vasemmistonuoret kaikilla toiminnoillaan innostaa ja sitouttaa

jäseniään mukaan sekä paikalliseen että valtakunnalliseen toimintaan. Näin

huolehditaan siitä, että järjestö saa lisää uusia, innokkaita tekijöitä joukkoonsa.

Vasemmistonuoret järjesti jäsenhankintaan koulutusta ja organisoi kesälle festivaalikiertueen.

Piiri- ja perusjärjestöt vastasivat poliittisesta ja järjestöllisestä toiminnasta

sekä jäsenhankinnasta omalla alueellaan. Toimintavuoden 2012 aikana piiri- ja

perusjärjestöjen toimijat esittelivät Vasemmistonuorten toimintaa nuorille ja vähän

vanhemmillekin kansalaisille erilaisissa tapahtumissa, messuilla, kaduilla,toreilla

ja oppilaitoksissa.

Vasemmistonuorten oma monipuolinen tiedotusmateriaali, verkkosivut, esitteet

72


ja muut materiaalit sekä Libero-lehti, olivat hyviä apuvälineitä paikallistoimijoiden

jäsenhankinnassa ja tapahtumien järjestämisessä. Vasemmistonuorten esittelyssä

potentiaalisille uusille jäsenille olivat mukana myös esitteet kampanjoista, joihin

Vasemmistonuoret osallistuu muiden järjestöjen kanssa, kuten ydinvoiman vastainen

kampanja.


Koulutus- ja opintotoimintaa arvioitiin ja kehitettiin edelleen toimintakaudella. Tästä

työstä vastasi pääsääntöisesti Vasemmistonuorten koulutusjaosto ja hallitus yhdessä

järjestö- ja koulutussihteerin kanssa.

Toimintavuoden aikana Vasemmistonuoret järjesti kaksi Opi perusasiat -kurssia,

yhden Sinun täytyy astua johtoon - kurssin ja yhden Sinun täytyy tietää kaikki -kurssin.

Yhteensä toimintavuoden 2012 aikana Vasemmistonuorten valtakunnallisille

kursseille osallistui 440 vasemmistonuorta ja kurssivuorokausia kertyi 38.

Kaikista kursseista kerättiin palautetta, jonka perusteella kursseja arvioidaan ja

kehitetään edelleen. Vasemmistonuorten kurssien saama palaute on pääsääntöisesti

erittäin positiivista. Kurssit keräävät kiitosta etenkin mukavasta ilmapiiristä

ja asiantuntevasta ohjelmasta. Vasemmistonuorten kaikki valtakunnalliset kurssit

ovat päihteettömiä tapahtumia ja niissä tarjotaan järjestön poliittisen linjan mukaisesti

vain kasvisruokaa.

Vasemmistonuorten koulutus- ja opintotoimintaa ovat erilaiset opintopiirit, -kerhot,

kurssit ja leirit.Koulutus- ja opintotoiminnan tavoitteena on hyödyntää piiri- ja

perusjärjestöjen tuottama monipuolinen koulutus aatteellisista kursseista ja ympäristöleireistä

työväenlaulukursseihin osana keskusjärjestön järjestämää koulutustoimintaa

nsiten että ne muodostavat yhdessä mielekkään, toisiaan täydentävän kokonaisuuden.

Vasemmistonuorilla oli uusille jäsenille tarkoitettu Opi perusasiat -opaskirjanen.

Se on tietopaketti, joka opastaa uuden jäsenen mukaan järjestön toimintaan. Toiminnassa

jo mukana oleville aktiiveille on koottu oppimateriaali järjestötoiminnan

perusteista, ja siinä käsitellään muun muassa yhdistyslakia, yhdistyksen toimintaan

liittyviä sääntöjä sekä järjestön hallituksen jäsenten ja työntekijöiden velvoitteita.

Paikallisjärjestöjen aktiivien järjestötoiminnan osaamista tuettiin muun muassa

järjestämällä vuosikokousten jälkeen koulutusta uusille piiri- ja perusjärjestöjen

hallituksille. Vasemmistonuoret on laatinut myös Aktivistipakin, jossa kerrotaan perustiedot

erilaisten tapahtumien järjestämisestä sekä Palestiina-solidaarisuuskampanjan

opasvihko, jossa kerrotaan paitsi Palestiina-aiheisten tapahtumien järjestämisestä

myös Palestiinan tilanteesta.

3.1.1 Opi perusasiat -kurssit

Vasemmistonuoret järjesti toimintavuonna 2012 kaksi Opi perusasiat -kurssia: Oulussa

Sanginjoen leirikeskuksessa 30.3.–1.4.2012 ja Porissa Koivuniemen leirikeskuksessa

28.–30.9.2012. Kurssi on osa kaikille Vasemmistonuorten uusille jäsenille tarkoitettua

koulutuskokonaisuutta, mutta se tarjoaa uusia näkökulmia ja toimii hyvänä

kertauksena myös jo pidempään toiminnassa mukana olleille jäsenille.

Kursseilla käsiteltiin vasemmistolaisen työväenliikkeen historiaa ja -kulttuuria sekä

pohdittiin, mitä vasemmistolaisuus on. Lisäksi kursseilla tutustuttiin Vasemmistonuorten

politiikkaan ja järjestötoimintaan sekä siihen, minkälaisia mahdollisuuksia

ja minkälaista toimintaa Vasemmistonuoret tarjoaa. Koulutuksen tavoitteena oli sitouttaa

uusi jäsen mukaan toimintaan ja antaa valmiudet poliittiseen osallistumiseen.

Oulun Sanginjoen leirikeskuksessa järjestetylle kurssille osallistui 33 vasemmistonuorta.

Porin Koivuniemen leirikeskuksen kurssille osallistui 37 vasemmistonuorta.

Lisäksi molemmille kursseille osallistui useita kouluttajia ja työntekijöitä. Kursseil-

73

la esiteltiin perjantaina alustuksin ja opetustunnein Vasemmistonuoria järjestönä

ja sen poliittista ohjelmaa, lauantaina vasemmistolaisen liikkeen historiaa, työväenlaululiikettä

ja järjestötoimintaa ylipäänsä. Sunnuntain ohjelmassa keskityttiin

käytännön järjestötoimintaan, jolloin kurssilaiset saivat suunnitella ryhmissä tapahtumien

toteuttamista ja ideoida erilaisia itselleen mieluisia toimintatapoja.

3.1.2 Sinun täytyy tietää kaikki (STTK) -kurssi

Sinun täytyy tietää kaikki -kurssi järjestettiin 20.–22.4.2012 Espoossa, Luukin leirikeskuksessa.

Kurssilla käytiin läpi Vasemmistonuorten kunnallisvaaliteesit, pohdittiin

kaavoitusta ja kaupunkisuunnittelua, keskusteltiin kunnallisista palveluista ja reilusta

kaupasta. Lisäksi kurssilla käytiin läpi kampanjatyötä ja Vasemmistonuorten

projektirahankäytäntöjä kunnallisvaalikampanjoinnissa. Kurssille osallistui 30 vasemmistonuorta.

3.1.3 Sinun täytyy astua johtoon (STAJ) - kurssi

Sinun täytyy astua johtoon -kurssi järjestettiin Äänekoskella Kangaslammen kurssikeskuksessa

4.–6.5.2012. Koulutus oli tarkoitettu etenkin Vasemmistonuorten vastuullisissa

asemissa toimiville jäsenille. Kurssilla käsiteltiin järjestörakenteeseen,

yhdistyslakiin, piirijärjestöjen hallintoon, kokoustekniikkaan, yhdistyksen taloudenpitoon

ja toiminnan koordinointiin liittyviä tietoja ja taitoja. Lisäksi koulutuksessa

tehtiin jo valmisteluja tulevia kunnallisvaaleja varten. Kurssille osallistui 23

vasemmistonuorta.

3.1.4 Muu järjestötoiminnan koulutus

Keväällä 2012 järjestettiin kuntapolitiikkakoulutuskiertueen. Kiertue oli keskustoimiston

järjestämä koulutustilaisuus, jonka jokainen perusosasto tai piiri sai tilata

paikkakunnalleen. Jokaisen koulutusillan aikana Vasemmistonuorten varapuheenjohtaja,

Oulun kaupunginhallituksen jäsen Hanna Sarkkinen kertoi perustietoja

kunnan toiminnasta, taloudesta ja poliittisesta järjestelmästä sekä omista kokemuksistaan

kunnallispolitiikasta. Lisäksi paikalle oli kutsuttu paikallinen poliitikko kertomaan

paikkakunnan ajankohtaisista poliittisista asioista ja tulevista kunnallisvaaleista.

Koulutus oli suunnattu erityisesti paikallisvaikuttamisesta kiinnostuneille ja

kunnallisvaaliehdokkuutta harkitseville vasemmistonuorille. Koulutuksiin osallistui

yhteensä 127 vasemmistonuorta ja niitä järjestettiin neljätoista.

Koulutuksia järjestettiin seuraavasti:

– 10.2.2012 Jyväskylä, osallistujia 12

– 13.2.2012 Kuopio, osallistujia 4

– 14.2.2012 Joensuu, osallistujia 12

– 15.2.2012 Kouvola, osallistujia 12

– 16.2.2012 Hyvinkää, osallistujia 12

– 3.3.2012 Kajaani, osallistujia 4

– 4.3.2012 Turku, osallistujia 12

– 5.3.2012 Tampere, osallistujia 12

– 6.3.2012 Lahti, osallistujia 12

– 7.3.2012 Helsinki, osallistujia 14

– 27.3.2012 Oulu, osallistujia 6

– 28.3.2012 Rovaniemi, osallistujia 6

– 29.3.2012 Kemi, osallistujia 3

– 15.4.2012. Kotka, osallistujia 6

Jäsenistölle avoin strategiaseminaari järjestettiin Helsingissä 23.9.2012. Strategiaseminaarissa

puitiin strategian toteutumista ja sen kehittämistarpeita. Seminaariin

osallistui 15 Vasemmistonuorten jäsentä.

74


Vasemmistonuorten Palestiina-työryhmä järjesti Palestiina-aiheisen koulutuksen

”Boikotoinnilla suuriin saavutuksiin” Turussa 13.10.2012. Koulutukseen osallistui 12

kurssilaista. Lisää Palestiina-työryhmästä kohdassa 8.9.5.

Vasemmistonuoret järjesti hallituksen kokouksiensa yhteydessä koulutuksia:

– 11.2. Kuntapäätökset vaikutusväylänä, 12 osallistujaa

– 14.4. Perustulon ABC, 14 osallistujaa,

– 8.9. Julkinen tila ja kaupunkisuunnittelu, 18 osallistujaa

– 10.11. Yhdistyslain perusteet, 17 osallistujaa

3.2 NÄKYMINEN TAPAHTUMISSA

3.2.1 Next Step – työpaikka ja koulutusmessut 2012

Vasemmistonuoret osallistui Suomen Ammattiin Opiskelevat – SAKKI ry:n järjestämille

Next Step – työpaikka- ja koulutusmessuille Turussa 25.–26.1.2012 ja Helsingissä

31.1.–1.2.2012. Tavoitteena oli esitellä järjestön toimintaa erityisesti messujen

15–25-vuotiaiden keskuudessa ja herättää heidän kiinnostuksensa poliittiseen toimintaan.

Määrällisenä tavoitteena oli 1500 kontaktia ja 50 uutta jäsentä molemmilla

messuilla. Kontakteja saatiin 2000 ja uusia jäseniä viitisenkymmentä.

3.2.2 Studia-messut 2012

Vasemmistonuoret osallistui Studia – messuille Helsingissä 4.–5.12.2012. Tavoitteena

oli esitellä järjestön toimintaa erityisesti messujen 15-25-vuotiaiden keskuudessa sekä

herättää heidän kiinnostuksensa poliittiseen toimintaan. Määärällisenä tavoitteena

oli 1500 kontaktia ja 50 uutta jäsentä messuilta. Kontakteja saatiin 1500 ja uusia jäseniä

parikymmentä.

3.2.3 Kesäfestarikiertue

Vasemmistonuoret kiersi kesän musiikkifestivaaleja ja muita tapahtumia kertomassa

toiminnastaan ja innostamassa nuoria poliittiseen osallistumiseen. Festarikiertuetta

koordinoitiin keskitetysti, mutta lisäksi piirijärjestöt osallistuivat paikallisiin

tapahtumiin. Piirijärjestöt osallistuivat lisäksi kevään ja kesän aikana Kehitysyhteistyön

palvelukeskus – Kepa ry:n järjestämiin Mahdollisuuksien tori – tapahtumiin

ympäri Suomea. Järjestö osallistui myös Maailma Kylässä – festivaalille Helsingissä

sekä Suomi Areena -tapahtumaan Porissa 19.–20.7.2012.

Toimintavuoden 2012 aikana Vasemmistonuoret oli piiri – ja perusjärjestöjen kautta

mukana myös monissa muissa tapahtumissa esittelemässä toimintaansa, poliittisia

tavoitteitaan ja meneillään olevia kampanjoita.


3.3.1 Vasemmistolaiset nuoret työelämässä

Vasemmistonuoret kohdisti jäsenhankintaa myös jo työelämässä mukana oleviin

nuoriin. Tavoitteena oli saada enemmän palkansaajanuoria mukaan piiri- ja perusjärjestöjen

paikalliseen toimintaan sekä Vasemmistonuorten jäseniä mukaan ammattiyhdistystoimintaan.

Jäsenhankintaa koordinoi työelämäjaosto yhdessä ay-liikkeen

nuorten vasemmistolaisten kanssa. Osana työelämätoimintaansa Vasemmistonuoret

järjesti yhteistyössä SAK:n vasemmistolaisten ryhmien kanssa Tammitapaamisen

tammikuun 2012 lopussa. Lisää Tammitapaamisesta kohdassa 4.1.

Vuonna 2012 Vasemmistonuoret käynnisti Tammitapaamisen suunnittelun jo keväällä

yhdessä liittojen kanssa tavoitteenaan kasvattaa Tammitapaamisen kokoa ja

saavuttaa isompi määrä työelämässä jo mukana olevia nuoria.

75

13.3.2 Yhteistyö vasemmistolaisten opiskelijoiden kanssa

Vasemmistonuoret teki yhteistyössä valtakunnallisen Vasemmisto-opiskelijat ry:n ja

paikallisten sitoutumattomien vasemmistolaisten opiskelijoiden omien järjestöjen

ja verkostojen kanssa vasemmistolaista nuorisotoimintaa tutuksi opiskelijoiden parissa.

Vasemmisto-opiskelijat pyrki omalla toiminnallaan tavoittamaan kaikki opiskelijat

koulutusasteesta riippumatta.

3.3.3 Monikielisyys Vasemmistonuorissa

Vasemmistonuoret kehitti toimintavuonna 2012 järjestön kaksikielisyyttä ja mahdollisuuksia

toimia järjestössä molemmilla kotimaisilla kielillä. Puheenjohtaja Li Andersson

esiintyi lukuisissa ruotsinkielisissä medioissa toimintavuonna 2012. Toimintavuonna

2012 julkaistiin yksi kannanotto venäjäksi.

3.3.4 Jäsenhankinnan kehittäminen

Toimintavuoden 2012 aikana Vasemmistonuoret on kouluttanut aktiivejaan jäsenhankinnassa

ja jäsenten aktivoinnissa kevätseminaarin yhteydessä. Jäsentyössä pyritään

suunnitelmallisuuteen ja tuloksellisuuteen. Tavoitteena on kasvava jäsenmäärä

ja erityisesti, että erilaisten nuorten olisi helpo tulla toimintaan taustasta riippumatta.

Osana jäsenhuoltoa Vasemmistonuoret panostaa siihen, että toiminta kaikkialla

maassa on maksutonta tai osallistujille hyvin edullista, monipuolista ja sisältää niin

poliittista toimintaa kuin harrastustoimintaakin.

Vasemmistonuoret aloitti jäsenhankintakilpailun, Operaatio Toverin 8.10.2012. Kilpailun

on määrä jatkua 8.3.2013. asti. Kilpailua markkinoitiin jäsenistölle uutiskirjeen,

sosiaalisen median, julisteiden ja lentolehtisten muodossa.


4.1 Tammitapaaminen 28.–29.1.2012

Tammitapaamiseen 28.–29.1.2012 Raseborg-opistolle Karjaalla kerääntyi noin 50 vasemmistonuorta

ja vasemmistolaista ay-nuorta. Vasemmistonuoret järjesti Tammitapaamisen

yhdessä SAK:n nuorisovaliokunnan vasemmistoryhmän kanssa.

Tapahtuman teemana oli kevään tulevat ammattiyhdistysvaalit sekä vasemmiston

yhteistyö niissä. Lisäksi Tammitapaamisessa keskusteltiin Vasemmistonuorten ja

vasemmistolaisten ay-nuorten yhteistyön kehittämisestä.

Tapaamisessa kuultiin Metalliliiton tutkimuspäällikön Jorma Anttilan luento palkankorotustavoitteiden

synnystä, ja lisäksi järjestettiin paneelikeskustelut poliittisen

vasemmiston ja ay-liikkeen yhteistyön mahdollisuuksista sekä tasa-arvosta

ay-liikkeessä. Tasa-arvopaneelikeskustelu videoitiin internetiin. Video keräsi 119 katsojaa,

joista 59 reaaliaikaisesti. Lisäksi tammitapaamisessa järjestettiin työpajoja vasemmistolaisesta

työnantajapolitiikasta (vetäjänä Heidi Auvinen) sekä kevään 2012

liittovaaleista (vetäjänä Dan Koivulaakso). Tammitapaamisen avasivat Vasemmistonuorten

puheenjohtaja Li Andersson ja SAK:n nuorisovaliokunnan vasemmistoryhmän

puheenjohtaja Ville-Petteri Risberg.

Tammitapaamisesta julkaistiin kannanotto ”Vasemmistolaiset ay-nuoret: ”Työväen

presidentti” ei tunne työelämää” (30.1.2012).

4.2 Vuokratyötilaisuus 8.5.2012

Vasemmistonuorten työelämäjaosto järjesti tilaisuuden vuokratyöstä ja sen tulevaisuudesta

8.5.2012 Työväenliikkeen kirjastossa Helsingin Sörnäisissä. Tilaisuudessa

76


pohdittiin, miten vuokratyön lisääntyminen vaikuttaa työntekijöiden asemaan ja

onko vuokratyö työntekijän näkökulmasta hyvä vai huono asia. Minkälaista sääntelyä

tarvitaan? Voiko vuokratyö olla ponnahduslauta työelämään vai onko se vain työnantajien

tapa lisätä joustoja ja kierrättää työntekijöitä palkkakulujen säästämiseksi?

Paikalla keskustelemassa olivat tutkija Antti Tanskanen, kansanedustajat Anna

Kontula ja Kari Uotila sekä vuokratyöntekijät Janne Nurmi ja Matias Luukkanen.

Keskustelun veti Joonas Korhonen. Tilaisuutta seurasi 40 osallistujaa ja se välitettiin

verkkoon Bambuser-palvelun kautta. Tilaisuudella oli verkkokatsojia noin sata, joista

noin 36 katsoi lähetystä reaaliaikaisesti.

4.3 Kevätseminaari 19.–20.5.

Kevätseminaari järjestettiin Turussa 19.–20.5. Turun suomenkielisellä työväenopistolla.

Kevätseminaari oli toimintavuoden suurin tapahtuma ja sen teemana oli yhteisötalous

ja tietoyhteiskunta. Seminaarissa kuultiin luentoja tietoyhteiskuntapolitiikan

perusteista, osuuskuntatoiminnasta yhteiskunnan rakentajana sekä yhteiskunnasta

muutoksen kierteessä. Lisäksi järjestettiin paneelikeskustelu tekijänoikeuksista (puhujina

Lilja Tamminen, Tatu Ahponen ja Jarmo Puskala) sekä järjestettiin jäsenhankintakoulutus.

Seminaariin osallistui 59 vasemmistonuorta, jäsenhankintakoulutukseen

30.

Kevätseminaarin avasivat järjestö- ja koulutussihteeri Silla Kakkola ja puheenjohtaja

Li Andersson. Osuuskuntatoiminnasta puhui Pekka Pättiniemi Kansan Sivistystyön

Liitosta, tietoyhteiskuntapolitiikasta Jarmo Puskala. Tero Toivanen alusti teemalla

”Kamppailu yhteisestä – commonsit ja radikaalin politiikan tulevaisuus”.

Kevätseminaarin yhteydessä järjestettiin kadunvaltaus sekä avattiin Vasemmistonuorten

kesäkampanja ”asiaton oleskelu sallittu”. Kadunvaltaus keräsi noin 100 osallistujaa.

4.4 Nuorisoliittolaisleiri 3.7.–8.7.

Vasemmistonuorten kesän suurin valtakunnallinen tapahtuma oli Viitasaarella Kolman

leirikeskuksessa järjestetty Nuorisoliittolaisleiri, jonka ohjelmassa oli poliittisen

toiminnan lisäksi paljon työväenkulttuuria ja järjestötoimintaa. Kuusipäiväinen

Nuorisoliittolaisleiri on osa Vasemmistonuorten aatteellista ja järjestöllistä koulutusta.

Leirin teema oli antirasismi, jota käsiteltiin niin luennoin keskusteluin ja lukupiirein

kuin myös roolipelaten. Rasismiteeman lisäksi leirillä käsiteltiin Vasemmistonuorten

poliittista ohjelmaa, ympäristökysymyksiä, pakolaisuutta ja talouden valtaa.

Asiaohjelman lisäksi leirillä järjestettiin kankaanpainantaa, origamityöpaja,

kierrätyskorutyöpaja, metsäretriitti, improvisaatioteatteria ja leiriolympialaiset.

Leirille osallistui 50 vasemmistonuorta ja leirin ohjelmasta ja organisoinnista vastasi

viisihenkinen leirityöryhmä yhteistyössä järjestö- ja koulutussihteerin kanssa.

4.5 Iilmastotoimintapäivät 1.-2.12.2012

Vasemmistonuoret järjesti yhdessä muiden kansalais -ja ympäristöjärjestöjen kanssa

yleisölle avoimet ilmastotoimintapäivät Arbiksella Helsingissä. lmastotoimintapäivillä

perehdyttiin ilmastonmuutoksen perusteisiin ja vaikutuksiin sekä ilmastovaikuttamisen

keinoihin. Luennoilla ja työpajoissa aihetta käsiteltiin esimerkiksi

sarjakuvan ja suoran toiminnan keinoin sekä muun muassa tasa-arvon, muuttuvan

luonnon ja talousjärjestelmän kannalta.

Ohjelma linkittyi myös Qatarin Dohassa käytyihin kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin,

joiden kuulumisia kuultiin lauantain ohjelman päätteeksi. Lauantaina

keskipäivällä järjestetyssä paneelissa neljän maan suurlähettiläät kertoivat näkemyksistään

oman maansa ilmastopolitiikasta ja ilmastonmuutoksen huomioimises-

77

ta. Ilmastotoimintapäiville osallistui noin 60 henkilöä.


Vasemmistonuoret osallistui toimintavuoden 2012 aikana useiden erilaisten valtakunnallisten

toimintapäivien viettoon. Piiri- ja perusjärjestöt sekä toimintaryhmät

tempaisivat paikallisesti päivien teemojen mukaisesti. Paikallisella toiminnalla saavutettiin

myös valtakunnallista näkyvyyttä.

Valtakunnallisten toimintapäivien tarkoituksena oli kertoa Vasemmistonuorten

poliittisista ja toiminnallista tavoitteista liittyen päivän aiheeseen.

– Maailman sosiaalifoorumin maailmanlaajuinen toimintapäivä 26.1.

– Polttava kysymys - toimintapäivä 21.2.

– YK:n rasismin vastainen päivä 21.3.

– Vappu, suomalaisen työn päivä 1.5.

– Reilun kaupan päivä 17.5. ja Reilun kaupan viikot huhtikuussa

– Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden muistopäivä 26.4.

– Aseistakieltäytyjien päivä 15.5.

– Hiroshiman muistopäivä, ydinaseiden vastainen päivä 6.8.

– Polttava kysymys -kampanjan ihmisbanderollitempaus 9.9.

– Kansainvälinen autoton päivä 22.9.

– Intifadan, eli palestiinalaisten toisen kansannousun vuosipäivä 28.9.

– asunnottomien yö 17.10.

– YK:n päivä 24.10.

– Reilun kaupan viikko 25.-31.10.

– kristalliyön muistopäivä, rasismin vastainen päivä 9.11.

– Älä osta mitään -päivä 26.11.

– YK:n Palestiina-solidaarisuuspäivä 29.11.

– turkiton päivä 30.11.


Vasemmistonuoret teki toimintavuonna 2012 yhteistyötä useiden erilaisten kansalaisjärjestöjen,

toimintaryhmien ja verkostojen, joilla on Vasemmistonuorten kanssa

yhteisiä poliittisia tai toiminnallisia tavoitteita, kanssa. Tärkeitä yhteistyökumppaneita

olivat ammattiyhdistysliike sekä erilaiset kansalaisjärjestöt, erityisesti rauhanjärjestöt

ja ympäristöjärjestöt, kehitysmaaliikkeeseen kuuluvat järjestöt, opiskelija-

ja nuorisojärjestöt sekä poliittiset nuoriso- ja opiskelijajärjestöt.

Yhteistyötä tehtiin vasemmistolaisen ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Vasemmistonuoret

seurasi Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö – SAK:n nuorisovaliokunnan

toimintaa. Toimintavuoden 2012 aikana yhteistyötä tehtiin ammattiyhdistysliikkeen

nuorten vasemmistolaisten kanssa muun muassa Tammitapaamisen,

paikallisen ay-toiminnan ja työelämäjaoston kautta.

Vasemmistonuoret oli jäsenenä seuraavissa järjestöissä ja yhteisöissä:

– Elämäntapaliitto ry

– Eduskuntapuolueiden yhteistyöjärjestö Demo ry

– European Network of Democratic Young Left – ENDYL

– Folkets Bildningsförbund – FBF rf

– Kansainvälinen solidaarisuustyö ry

– Kansan Arkisto

– Kansantalojen Liitto ry

– Kansan Sivistystyön Liitto – KSL ry

– Kehitysyhteistyön palvelukeskus – KEPA ry

– Kunnon Elämä ry

– Nuorisoasuntoliitto – NAL ry

78


– Osuuskunta Vastapaino

– Pohjola-Norden – PN ry

– Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto – PNN ry

– Reilun kaupan edistämisyhdistys ry

– Reilun kaupan puolesta ry

– Seksuaalinen tasavertaisuus – SETA ry

– Sosialistisk Ungdom i Norden – SUN

– Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry

– Suomen Pakolaisapu ry

– Suomen Retkeilymajajärjestö – SRM ry

– Suomen toimikunta Euroopan turvallisuuden edistämiseksi – STETE

– Suomen YK-liitto ry

– Suomi–Venäjä-seura ry

– Polyamoria ry

Vasemmistonuorten hallitus päätti kokouksessaan 14.–15.4.2012 liittymisestä Oikeudet

ilman rajoja – yhdistyksen jäseneksi.

Läheisimpiä yhteistyötahoja olivat Vasemmistoliitto, Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä,

Vasemmistonaiset, Vasemmisto-opiskelijat ry, Eläkeläisnuorisoliittolaiset,

Suomen Demokratian Pioneerien Liitto – SDPL ry ja Kansan Sivistystyön Liitto – KSL

ry.

Vasemmistonuorten, Vasemmistoliiton ja pioneeriliiton keskustoimistot sijaitsivat

yhteisissä toimitiloissa Helsingin Hakaniemessä 17.6.2012 asti. Tämä mahdollisti

päivittäisen jatkuvan ja luontevan vuorovaikutuksen sekä yhteistyön. Vasemmistonuoret

muutti 18.6.2012 uusiin toimitiloihin osoitteeseen Hämeentie 28, 6.krs. 00500

Helsinki yhdessä Suomen Demokratian Pioneerien Liiton – SDPL ry:n kanssa.

5.1 Uuden toimiston avajaiset

Vasemmistonuorten ja SDPL ry:n uuden toimiston avajaiset järjestettiin 21.9.2012.

Tupaantuliaisiin kutsuttiin molempien järjestöjen yhteistyökumppaneita sekä jäseniä.

Seuraavana päivänä järjestettävä työntekijä – ja puheenjohtajatapaaminen toi

paikalle myös kiitettävän määrän Vasemmistonuorten piirijärjestöjen puheenjohtajia

ja piirityöntekijöitä.


Vasemmistonuoret on poliittisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti itsenäinen nuoriso-

ja kansalaisjärjestö joka tekee Vasemmistoliiton nuorisotyötä. Muun toimintansa

ohella Vasemmistonuoret haluaa tehdä Vasemmistoliitosta nuorekkaamman,

radikaalimman ja tuoreemman nostamalla nuoria ihmisiä ja punavihreitä asioita

puolueen jokaiselle toiminnan tasolle puolueosastoista aina puolueen terävimpään

johtoon saakka.

Monet Vasemmistonuorten jäsenistä ovat myös puolueen jäseniä ja toimivat Vasemmistoliitossa

keskeisissä tehtävissä puoluevaltuustossa ja -hallituksessa sekä piirijärjestöissä,

osastoissa, jaostoissa ja työryhmissä. Vasemmistonuoret tekee yhteistyötä

puolueen kansanedustajien, heidän eduskuntaavustajiensa, ministeriryhmän sekä

kunnanvaltuustoissa ja lautakunnissa toimivien vasemmistoliittolaisten kanssa yhteisten

poliittisten ja toiminnallisten tavoitteiden ja päämäärien saavuttamiseksi.

Vasemmistonuoret järjesti Vasemmistoliiton kanssa toimintakauden 1.1.–30.9.2012

aikana kerran osin yhteisen työntekijätapaamisen. Lisää työntekijätapaamisista

kohdassa 8.7.

Vasemmistonuoret teki Vasemmistoliiton kanssa yhteistyötä vuoden 2012 presidentinvaali–

ja kuntavaalikampanjoinnissa. Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson

osallistui myös Vasemmistoliiton puoluevaltuuston ja hallituksen kokouksiin

sekä eduskuntaryhmän kokouksiin. Vasemmistonuorten hallitus nimesi edustajan

79

jokaiseen Vasemmistoliiton puoluevaltuuston kokoukseen toimintavuonna 2012.

5.2.1 Yhteistyö presidentinvaaleissa

Vasemmistonuoret kampanjoi yhdessä Vasemmistoliiton kanssa järjestön entisen

puheenjohtajan Paavo Arhinmäen presidentinvaalikampanjassa alkuvuodesta 2012.

Vasemmistonuoret järjesti kaksi Paavo Arhinmäen kyselytuntia, 4.1.2012 ja 17.1.2012.

Haastattelijana kyselytunneilla toimi Valter Söderman ja ne lähetettiin suorana Bambuser-palvelun

kautta verkkoon. Ensimmäinen kyselytunti keräsi yhteensä 1329 katsojaa,

joista 161 katsojaa lähetyksen aikana. Toinen kyselytunti keräsi 566 katsojaa,

joista 145 katsojaa lähetyksen aikana.

Vasemmistonuoret tuotti myös Paavo Arhinmäki -t-paitoja, joita myytiin jäsenistölle

kampanjan aikana. Ulko– ja turvallisuuspoliittinen työryhmä tuotti lisäksi Presitentti-haastattelusarjan.

Lisää ulko– ja turvallisuuspoliittisen työryhmän toiminnasta

kohdassa 8.9.8.

5.2.2 Yhteistyö kunnallisvaaleissa

Vasemmistonuoret osallistui kunnallisvaalikampanjointiin 2012. Vasemmistoliiton

extranetiin tuotettiin Vasemmistonuorten ja puolueen vaali-ilmeitä yhdisteleviä materiaalipohjia

ehdokkaiden käyttöön. Järjestö myös esitteli vaalisivuillaan puolueen

nuoria (18–30-vuotiaita) ehdokkaita. Kunnallisvaalit on esitelty kohdassa 1.1.

5.3 Suomen Demokratian Pioneerien Liitto – SDPL RY

Vasemmistonuoret rohkaisi jäseniään osallistumaan Suomen Demokratian Pioneerien


pioneerikerhojen ohjaajina ja kesällä pioneerileirien ohjaajina. Monet

Vasemmistonuorten jäsenet ovat myös SDPL:n jäseniä ja toimivat pioneeriliitossa

keskeisissä tehtävissä liittotoimikunnassa sekä piirijärjestöissä, osastoissa, jaostoissa

ja työryhmissä.

5.4 Kansan Sivistystyön Liitto – KSL RY

Kansan Sivistystyön Liitto – KSL ry oli Vasemmistonuorten tärkein yhteistyökumppani,

kun Vasemmistonuoret järjesti koulutus- ja opintotoimintaa. Lisäksi Vasemmistonuoret

tiedotti KSL:n järjestämästä koulutuksesta ja avoimista tilaisuuksista omille

jäsenilleen. Aydin Saiyar edusti Vasemmistonuoria KSL:n hallituksessa kevääseen

asti ja Silla Kakkola keväästä lähtien.

5.5 Suomen Sosiaalifoorumi

Sosiaalifoorumit ovat avoimia yleisötapahtumia, joiden takana ovat monet erilaiset

kansalaisjärjestöt yhdessä. Tavoitteena on tarjota järjestöille ja toimintaryhmille

mahdollisuus järjestää haluamaansa ohjelmaa, koota suomalaisia kansalaisjärjestöjä

saman katon alle keskustelemaan eri asioista sekä antaa erilaisille ryhmille

mahdollisuus verkostoitua. Suomen sosiaalifoorumi on osa kansainvälistä sosiaalifoorumiprosessia,

johon kuuluu niin maailmanlaajuisia kuin paikallisiakin sosiaalifoorumitapahtumia.

Vasemmistonuoret on ollut alusta asti mukana tekemässä Suomen Sosiaalifoorumia.

Yhdeksäs Suomen sosiaalifoorumi järjestettiin Helsingissä 21.–22.4.2012. Vasemmistonuoret

osallistui tapahtumaan esittelemällä toimintaansa ja järjestämällä

seminaarin ”Perustulosta todellisuus!” yhdessä Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden

kanssa. Seminaari keräsi noin 50 seuraajaa, ja seminaari videoitiin verkkoon Bambuser-palvelun

kautta, jossa se keräsi 335 katsojaa – heistä noin 90 reaaliaikaisesti.

80

5.6 Muut yhteistyötahot


Vasemmistonuoret osallistui toimintavuoden 2012 aikana aktiivisesti kansainväliseen,

Maan ystävien vetämään Polttava kysymys -kampanjaan, jossa vaaditaan

eduskuntaa säätämään maan hallitusta päästövähennyksiin velvoittava ilmastolaki.

Järjestön edustajat osallistuivat aktiivisesti kampanjan suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Vasemmistonuoret osallistuu Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö

Demo ry:n projektiin Nepalissa, jossa tuetaan nuorten parissa tehtävä poliittista työtä

rauhanomaisen ratkaisun saavuttamiseksi maassa pitkään jatkuneeseen poliittiseen


demokratiasta ja sen puolesta kampanjoinnista.

Vasemmistonuoret on mukana Reilun Kaupan edistämisyhdistyksen Reilu Kaupunki

– kampanjassa. Tampere, Pori, Espoo ja Joensuu ovat jo saaneet arvonimen.

Samaan pyritään myös Turussa, Helsingissä ja Jyväskylässä. Tässä työssä käytetään

hyväksi järjestön yhteyksiä kaupunginvaltuutettuihin ja rutiinia tempausten järjestämisessä.

Vasemmistonuoret osallistuu myös tilanteen mukaan Kehitysyhteistyön Palvelukeskus

Kepan globbaritoimintaan. Toimintavuoden 2012 aikana Vasemmistonuoret

tiedotti ja kannusti aktiivisesti jäseniään osallistumaan globbarikoulutukseen. Globbarit

lobbaavat joukolla tehtävien tempausten avulla kansanedustajia globaaleissa

kehityskysymyksissä.


Vasemmistonuorten kansainvälisestä toiminnasta toimintavuonna 2012 vastasi kansainvälisten

asioiden jaosto. Jaosto toimii yhdessä puheenjohtajan ja pääsihteerin

kanssa, jotka työntekijöistä vastaavat kansainvälisestä toiminnasta. Vasemmistonuoret

pyrkii tiedottamaan mahdollisimman laajasti kansainvälisen toiminnan

mahdollisuuksista. Kansainvälisten kannanottojen määrää on pyritty myös lisäämään.


Vasemmistonuorten pohjoismainen yhteistyöjärjestö on Sosialistisk Ungdom i Norden

(SUN), jonka kokouksiin järjestön pohjoismaisesta yhteistyöstä vastaava osallistuu.

Vasemmistonuoret vaikuttaa myös Pohjoismaiden neuvoston alaisessa Nuorten

Pohjoismaiden neuvostossa (Ungdomens Nordiska Råd, UNR), jonka istuntoihin

järjestön edustaja osallistuu. Kotimaassa Vasemmistonuoret tekee pohjoismaista

yhteistyötä Pohjola-Nordenin Nuorisoliitossa (PNN). Vasemmistonuoret teki toimintavuonna

yhteistyötä myös SUN:n ulkopuolisten vasemmistojärjestöjen kanssa, norjalaisen

Röd Ungdomin ja tanskalaisen Socialistik UngdomsFrontin kanssa.



Young Left (ENDYL), jonka kokouksiin, seminaareihin ja työryhmiin osallistutaan

vuoden aikana. Kansainvälisten asioiden jaosto laati aloitteen alkukeväästä

2012 ENDYL:n vuosikokoukselle 1.–4.3.2012 Euroopan laajuisesta perustulosta.



palvelukeskus – KEPA ry:n, Suomen Pakolaisapu ry:n, Suomen YK-Liitto ry:n

ja Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö Demo ry:n toiminnassa. Vuonna

81

2012 Tiina Järvi edusti Vasemmistonuoria Kansainvälinen solidaarisuustyö -järjestössä.


Vasemmistonuoret vastaanotti toimintavuoden 2012 aikana kansainvälisten yhteistyöjärjestöjen

valtuuskuntia. Valtuuskunnille esiteltiin suomalaista yhteiskuntaa ja

vasemmistoa sekä Vasemmistonuorten valtakunnallista ja paikallista toimintaa. Järjestö

myös tuki jäsentensä osallistumista seminaareihin ulkomailla.

Vasemmistonuoret vastaanotti valtuuskunnan Baskimaasta (Basque revolutionary

youth) 25.10. Vasemmistonuorten keskustoimistolla.

Vasemmistonuorten jäseniä tuettiin Euroopan Vasemmiston kesäyliopiston osallistumisessa

17.–22.7. Kesäyliopistoon osallistuivat Santeri Mikkola, Toivo Haimi, Kaisu

Suopanki, Juho Korhonen, Linda Savonen, Raisa Musakka ja Milla Pyykkönen. Kesäyliopisto

järjestettiin Kreikassa, Portariassa. Vasemmistonuoret osallistui eurooppalaisen

kattojärjestönsä ENDYL;n vuosikokoukseen Roomassa 1.–4.3.2012 kahden osallistujan

voimin. Osallistujat olivat Kaisu Suopanki ja Toivo Haimi. Suopanki valittiin

ENDYL:n hallitukseen.


Vasemmistonuoret ei saanut rahoitusta uudelle kehitysyhteistyöhankkeelle vuodelle

2012. Vasemmistonuoret on toimintavuoden valmistellut uuden hakemuksen ulkoministeriölle.

Hanke sai rahoituksen vuodelle 2013 ja hanketta varten palkatiin Palestiina-koordinaattori

vuoden 2012 lopussa.

Hankkeen rahoittamiseksi Vasemmistonuoret myös kerää rahaa ja myy maahantuomiaan

Palestiinahuiveja.

7 Vasemmistonuorten valtakunnalliset kampanjat

Valtakunnallisista kampanjoista perustulo- ja kunnallisvaalikampanjat on esitelty

keskeisissä tulostavoitteissa kohdassa 1. Järjestö toimi vuoden aikana myös työelämän

oikeuksien puolesta sekä valmisteli asekauppa-teemaista rauhankampanjaa.

Vasemmistonuoret on pyrkinyt taloudellisen tilanteen niin salliessa työllistämään

yhden työntekijän kampanjaa kohti ja kampanjaa varten. Taloudellinen tilanne on

ollut järjestölle kuitenkin tiukka, eikä kampanjatyöntekijöitä voitu työllistää vuonna

2012. Kampanjoiden toteutumista seurataan vuonna 2011 luodun kampanjatyökalun

pohjalta.

7.1 Perustulokampanja Massit massoille!

Loppuvuodesta 2011 käynnistyneessä Massit massoille! - perustulokampanjassa Vasemmistonuoret

esittävät perustulon yhteiskunnallisena visiona ja ratkaisuehdotuksena

arjen epävarmistumiseen. Perustulokampanja on esitelty kohdassa 1.2.

7.2 Rauhankampanja

Loppuvuodesta 2012 Vasemmistonuoret valmisteli pitkään jatkuneen Nato-jäsenyyden

vastaisen kampanjansa muuttamista rauhankampanjaksi, jonka kärkenä on

Suomen käymän asekaupan lopettaminen ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneiden

ja sotaa käyvien maiden kanssa sekä aseistariisunnan edistäminen. Kampanja alkaa

vuonna 2013.

7.3 Asiaton oleskelu sallittu -kampanja

82


Kesällä 2012 Vasemmistonuoret toteutti julkisen tilan puolesta minikampanjan, jonka

tavoitteena oli aktivoida piiritoimijoita tekemään näkyvää työtä kesällä ennen

kunnallisvaaleja sekä nostaa esille epäkaupallisen julkisen tilan tärkeyttä. Kampanja

aloitettiin kevätseminaarin yhteydessä järjestetyllä kadunvaltauksella 29.5.2012

Turussa. Kadunvaltaukseen osallistui noin 50 henkeä. Kesän ja alkusyksyn aikana

piireissä toteutettiin kampanjaan liittyviä tempauksia, kadunvaltauksia ja keskusteluja

muun muassa Turussa, Kuopiossa, Jyväskylässä, Raahessa, Kotkassa, Vantaalla,

Joensuussa, Helsingissä, Oulussa ja Tampereella.

Kampanjan yhteyteen tehtiin myös aihetta käsittelevä kampanjavideo ja julkista

tilaa käsiteltiin Vasemmistonuorten kunnallisvaaliteeseissä sekä useamman nuoren

ehdokkaan omassa kampanjassa.

Asiaton oleskelu sallittu -kampanjan nettisivuille koottiin tietoa siitä, miksi julkinen

tila on vasemmistolle tärkeä aihe, sekä konkreettisia vaatimuksia liittyen muun

muassa tyhjien tilojen käyttöön, laillisiin graffitiseiniin ja julkisten tilojen suunnitteluun.

Kampanjasivuille koottiin myös informaatiota siitä, miten kuntapäättäjät

voivat edistää Vasemmistonuorten poliittisia tavoitteita julkiseen tilaan liittyen.

7.4 Solidaarisuutta marjanpoimijoille!

Vuonna 2012 Vasemmistonuoret jatkoi kampanjointia thaimaalaisten marjanpoimijoiden

puolesta. Elokuussa 2012 viiden hengen ryhmä koostuen vasemmistonuorten

aktiiveista, lakimies Ville Hoikkalasta ja tulkki Silarak Supphamatista, teki Lappiin

viikon mittaisen kenttämatkan, jonka aikana haastateltiin niin thaimaalaisia marjanpoimijoita

kuin aihetta tutkineita toimijoita.

Ryhmä vieraili useassa kyläkoulussa sekä metsissä haastattelemassa thaimaalaisia

marjanpoimijoita heidän työskentely- ja majoitusolosuhteistaan, marjanpoiminnasta

koituvista kustannuksista sekä siitä, miten työskentely oli järjestetty niin

Thaimaan kuin Suomen päässä. Haastattelut taltioitiin videolle, valokuviin ja kirjallisesti.

Poimijoiden lisäksi Vasemmistonuorten aktiivit haastatteli thaimaalaisten

asemaa tutkinutta Jarno Valkosta Lapin yliopistolta, Puuliiton Lapin aluetoimitsija

Reijo Lehtistä sekä MTT:n kasvituotannon Rainer Peltolaa.

Kenttämatkasta tehdystä tiedotteesta uutisoitiin kesän loppupuolella laajasti ja

minikampanja saavutti paljon huomiota. Vasemmistonuoret aikoo tehdä oman minidokumenttielokuvan

kenttämatkalta saadusta aineistosta sekä jatkaa työskentely

aiheen piirissä. Reportaaseja kenttämatkasta julkaistiin Maailman kuvalehdessä,

Ubik-lehdessä sekä Liberossa.




monipuolisena paikallisena toimintana ympäri vuoden. Keskusjärjestön

tehtävänä on koordinoida, tukea ja avustaa jäsenten piiri- ja perusjärjestöissä sekä

toimintaryhmissä tekemää työtä ja järjestää valtakunnallisia tapahtumia ja koordinoida

järjestön poliittista työtä esimerkiksi jaostojen ja työryhmien kautta. Järjestö

antaa jäsenilleen paikallisesti ja valtakunnallisesti monipuolisia mahdollisuuksia

osallistua ja vaikuttaa, tehdä asioita itse. Kaikki toiminta lähtee jäsenten omasta halusta

ja on siksi jäsenten itsensä näköistä.


Lisäksi jäsenille tarjotaan kootusti tietoa piiri- ja perusjärjestöjen tapahtumista,

jolloin toiminnan valtakunnallisuus korostuu. Monet piirijärjestöjen järjestämät

tapahtumat ovat avoimia myös muiden piirien jäsenille ja lisäksi piirijärjestöt

tekevät vierailuja toisten piirien luokse.

83

Vasemmistonuoret tukee piirijärjestöjensä paikallista toimintaa paitsi taloudellisesti

myös muilla tavoin. Keskustoimiston työntekijät ovat tarvittaessa kaikessa

toiminnassa piiri- ja perusjärjestöjen toimijoiden tukena ja apuna. Piirijärjestöjen

puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien yhteydenpitoa ja yhteistyötä kannustetaan

järjestämällä puheenjohtajien tapaaminen ainakin kerran vuodessa valtakunnallisen

tapahtuman yhteydessä.





mainituista asioista on lisäksi voimassa se, mitä niistä on yhdistyksen säännöissä ja

työehtosopimuksessa säädetty.

Vasemmistonuoret teki selvityksen järjestörakenteensa kehittämiseksi vuonna 2012

kuten strategia linjaa. Piiritapaamisia jatkettiin vuonna 2012 siten että piirijärjestöjen

puheenjohtajat tapasivat toisensa kaksi kertaa toimintavuoden aikana puheenjohtajatapaamisissa.

Piirijärjestöjä myös tiedotettiin aloitemahdollisuudesta hallitukselle.

8.1 Keskinäinen avustus piirijärjestöille

Vasemmistonuorten keskusjärjestöllä oli toimintavuonna 2012 kahdeksan piirijärjestöä:

Etelä-Suomen Vasemmistonuoret, Hämeen Vasemmistonuoret, Itä-Suomen

Vasemmistonuoret, Keski-Suomen Vasemmistonuoret, Lapin Vasemmistonuoret,

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuoret, Satakunnan Vasemmistonuoret ja Varsinais-Suomen

Vasemmistonuoret. Piirijärjestöt ovat itsenäisiä järjestöjä, ja ne vastaavat

Vasemmistonuorten poliittisesta ja järjestöllisestä toiminnasta omalla alueellaan.

Vasemmistonuoret jakoi vuodeksi 2012 tulosperusteisesti keskinäistä avustusta piirijärjestöilleen.

Toteutunutta ja suunniteltua toimintaa arvioitaessa tulosperusteita

olivat toiminnan laatu, laajuus ja taloudellisuus sekä jäsenmäärän kehitys. Kunkin

piirijärjestön tuloksellisuutta arvioitiin sen toimintaajatuksen ja -kertomuksen toteutumisessa.

Tulosperusteisen keskinäisen avustuksen jakotavan tavoitteena oli

kannustaa piirijärjestöjä vireään toimintaan ja entistä tehokkaampaan Vasemmistonuorten

paikallisen toiminnan suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Hakemuksessa

piirijärjestöt esittelivät oman seuraavan vuoden toimintakertomuksensa

ja talousarvionsa sekä selvityksen kuluvan vuoden toiminnasta. Hakemuksessa piirijärjestön

oli selvitettävä muun muassa varainhankintaa ja kiinteitä kustannuksia.

Lisäksi hakemuksen liitteeksi luotiin yhteisesti lista piirijärjestöille kuuluvista

toiminnoista ja tehtävistä, jotka jokaisen piirijärjestön tulisi huomioida toiminnan

suunnittelussaan.

Hallitus päätti kokouksessaan 8.–9.9.2012 muuttaa keskinäisen avustuksen nimen

muotoon ”toiminta-avustus”.












84


Toimintavuonna Vasemmistonuoret myönsi projektirahaa yhteensä 69 erilliseen

projektiin. Osin projektirahalla järjestettiin esimerkiksi perustulokeskustelutilaisuus,

painettiin vappulehteä sekä järjestettiin avioliittolakitapahtuma, vaalikiertueita,

bänditapahtumia, syysvaellus, salibändytapahtuma, työväenlaululeiri ja uusien

jäsenten iltoja.

Vasemmistonuorten hallitus päätti kokouksessaan 14.–15.4.2012 laatia erillisen ohjeistuksen

kunnallisvaaleissa jaettavasta projektirahasta. Kunnallisvaaleihin liittyviä

projekteja oli 36 kpl.

Projektirahaa hakivat piiri- ja perusjärjestöt sekä toimintaryhmät.



käyttää yhdistyksen kokouksessa valittu hallitus. Hallituksen kokouksiin osallistuivat

kutsuttuina hallituksen jäsenten lisäksi kaikki Vasemmistonuorten keskustoimiston

ja piiri- ja perusjärjestöjen työntekijät.

Vasemmistonuorten hallituksessa toimivat kaudella 2011–2013:

puheenjohtaja Li Andersson

ensimmäinen varapuheenjohtaja Juuso Aromaa

toinen varapuheenjohtaja Hanna Sarkkinen

Hallituksen jäsenet:

Tatu Ahponen Häme (vara: Javiera Marchant Aedo)

Jonas Björkbacka Pohjois-Pohjanmaa (vara: Alisa Pyykkönen)

Helena Hangaslahti Etelä-Suomi (vara: Cecilia Bergström)

Emma Heimonen Keski-Suomi (vara: Ville-Veikko Pulkka)

Tiina Järvi Varsinais-Suomi (vara: Sofia Rostén)

Petrus Kauppinen Lappi (vara: Maija Laurila)

Tiia Meuronen Itä-Suomi (vara: Jaana Viskari)

Joona Mielonen Itä-Suomi (vara: Jarkko Vuorinen)

Petteri Moilanen Pohjois-Pohjanmaa (vara: Anni Ahlakorpi)

Toni Mäkinen Häme (vara: Tiina Heikkilä)

Henrik Nyholm Etelä-Suomi (vara: Antti Hartikainen)

Mari-Helmi Pirhonen Häme (vara: Anton Tegelman)

Antti Saarelainen Itä-Suomi (vara: Sini Savolainen)

Elina SandelinVarsinais-Suomi (vara: Sade Kondelin)

Henri-Pekka Solala Satakunta (vara: Mikko Rajakangas)

Kaisu Suopanki Etelä-Suomi (vara: Justus Mollberg)

Niia Virtanen Etelä-Suomi (vara: Heli Mahkonen)

Kokoukset kestivät toimintavuonna 2012 kaksi päivää, pois lukien hallituksen sähköpostikokous.

Hallituksen kokouksiin osallistuivat kutsuttuina hallituksen jäsenten lisäksi kaikki

Vasemmistonuorten keskustoimiston ja piirijärjestöjen työntekijät. Vasemmistonuorten

hallitukseen kuului vuonna 2012 puheenjohtajan ja kahden varapuheenjohtajan

lisäksi 17 varsinaista jäsentä ja heille jokaiselle henkilökohtainen varajäsen.

Varajäsenet kutsuttiin kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt. Hallitukseen

kuului jäseniä kaikista Vasemmistonuorten piirijärjestöistä.

Hallituksen kokoukset järjestettiin hallinnon kustannusten hillitsemiseksi pääasiassa

pääkaupunkiseudulla, mutta kokouksia järjestettiin myös muualla. Kokousten

yhteydessä järjestettiin mahdollisuuksien mukaan paikallista tai valtakunnallista

huomiota herättävä tempaus yhteistyössä alueen piiri- ja perusjärjestön kanssa tai

kuultiin asiantuntijavieraan alustus jostain ajankohtaisesta asiasta.

Vasemmistonuorten hallituksen jäsenet olivat aktiivisia toimijoita paitsi omissa

piiri- ja perusjärjestöissään myös monissa muissa kansalaisjärjestöissä. Yksi hallitustyöskentelyn

tavoitteista on ollut hallituksen jäsenten järjestötoiminnan valmiuksien

parantaminen muun muassa lisäämällä kokoustekniikan, yhdistyslain sekä jär-

85

jestön toiminnallisen ja taloudellisen suunnittelun ja arvioinnin osaamista. Tämän

vuoksi hallituksen kokousten yhteydessä järjestettiin myös koulutusta.

Hallitus kokoontui toimintavuonna 2012 viisi kertaa kertaa: 11.–12.2. Helsingissä,

14.–15.4. Helsingissä, 30.5.–6.6. (sähköpostikokous), 8.–9.9. Turussa ja 10.–11.11. Helsingissä.

Hallituksen valitsemana tositetarkastajana toimii vuonna 2012 Niia Virtanen. Hallituksen

valitsemina tasa-arvovastaavina toimivat vuonna 2012 Juuso Aromaa ja Helena

Hangaslahti. Tasa-arvovastaavien tehtävänä on tarkastella hallituksen päätöksentekoa

tasa-arvonäkökulmasta sekä seurata tasaarvosuunnitelman toteuttamista yhdessä

tasa-arvojaoston kanssa.


Hallituksen kokousten välillä Vasemmistonuorten johdosta vastasi järjestön työvaliokunta.

Työvaliokunta päätti muun muassa Vasemmistonuorten henkilöedustuksista

ja -esityksistä sekä piiri- ja perusjärjestöille ja toimintaryhmille myönnettävistä projektirahoista.

Lisäksi työvaliokunnan tehtävä oli valvoa Vasemmistonuorten taloutta

sekä palkattujen työntekijöiden toimintaa.

Työvaliokuntaan kuuluivat toimintavuonna 2012 puheenjohtajiston (Li Andersson,

Juuso Aromaa ja Hanna Sarkkinen) lisäksi kolme jäsentä: Antti Saarelainen, Kaisu

Suopanki ja Tatu Ahponen sekä tarvittaessa talouspäällikkö Pirkko Holappa. Työvaliokunta

kokousti pääasiassa sähköpostin välityksellä, työvaliokunta kokousti toimintavuonna

2012 yhteensä 18 kertaa.

Työvaliokunta kävi tarvittaessa läpi hallituksen esityslistan asioita ennen hallituksen

kokousta ja teki päätösesityksiä hallituksen keskustelun ja päätösten pohjaksi.

Työvaliokunnan jäsenet edustivat järjestöä tarvittaessa.

8.5 Vasemmistonuorten johto kokousten välillä

Hallituksen ja työvaliokunnan kokousten välillä Vasemmistonuorten toimintaa johti

puheenjohtajisto yhdessä pääsihteerin kanssa. Hallitus ja palkatut työntekijät pitivät

yhteyttä ja keskustelivat tiiviisti kokousten välillä apuvälineinään sisäinen sähköpostilista

sekä kaikille Vasemmistonuorten jäsenille tarkoitettu avoin sähköpostilista

ja Vasemmistonuorten keskustelufoorumi, jolla on myös hallituksen jäsenille ja

työntekijöille tarkoitettu suljettu osio.


Vasemmistonuorten liittokokouksen, hallituksen ja työvaliokunnan päätöksiä toteuttivat

Vasemmistonuorten palkatut työntekijät. Työntekijöiden esimies oli pääsihteeri.

Toimintavuonna 2012 Vasemmistonuorten keskustoimistossa oli töissä

kahdeksan työntekijää: puheenjohtaja Li Andersson, pääsihteeri Santeri Mikkola

talouspäällikkö Pirkko Holappa, järjestö- ja koulutussihteeri Silla Kakkola 30.8.2012

asti, tiedottaja Eliisa Alatalo asti 30.4.2012, tiedottaja Niko Peltokangas 1.5.2012 alkaen,

järjestö- ja koulutussihteeri Tuuli Huovila 27.8.2012 alkaen ja toimistosihteeri

Sara Korhonen 20.8.2012 alkaen. Sara Korhonen valittiin 17.12.2012 myös Palestiinakehitysyhteistyöhankkeen

koordinaattoriksi vuodelle 2013.

Lisäksi Saila Ruuth perehdytti toimistosihteeri Korhosta kolmena päivänä elokuun

2012 aikana. Keskustoimiston siivoojana toimi Alieu Bah. Vasemmistonuorten keskustoimistolla

suoritti siviilipalvelustaan Justus Mollberg 4.8.2012 asti.

Keskusjärjestön palkkalistoilla on lisäksi toimintakaudella 1.1.–30.9.2012 neljä

muuta osa-aikaista työntekijää. Lapin piirijärjestön osa-aikaisen piirisihteerin pääasiallinen

työskentelypaikka on Rovaniemi, Pohjois-Pohjanmaan osa-aikaisen piirisihteerin

pääasiallisena työskentelypaikkana on Oulu ja KeskiSuomen osa-aikaisen

piirisihteerin pääasiallisena työskentelypaikkana on Jyväskylä. Palestiinakehitysyh-

86


teistyöhankkeen koordinaattorin työsuhde päättyi 30.4.2012. Uusi Palestiinakehitysyhteistyöhankkeen

koordinaattori vuodelle 2013 palkattiin vuoden 2012 lopussa.

Pääsihteeri toimii keskustoimiston työntekijöiden ja Palestiina-koordinaattorin

lisäksi Etelä-Suomen Vasemmistonuorten piirisihteerin esimiehenä. Vasemmistonuoret

panosti työntekijöiden mahdollisuuksiin kehittää omaa ammattitaitoaan ja

osaamistaan. Työntekijöitä kannustetiin osallistumaan mahdollisuuksien mukaan

työhönsä liittyvään koulutukseen ja kehittämään omaa osaamistaan.

8.7 Työntekijätapaamiset ja -koulutustilaisuudet

Vasemmistonuorten työntekijätapaamisia ja -koulutustilaisuuksia järjestettiin toimintavuotena

2012 kolme kertaa: 24.5., 22.9. ja 29.11. Työntekijätapaaminen 24.5.

järjestettiin osin yhteisenä Vasemmistoliiton piirityöntekijöiden kanssa. Aiheena oli

lähestyvät kunnallisvaalit. Työntekijätapaaminen 22.9. järjestettiin osin yhteisenä

piirijärjestöjen puheenjohtajien kanssa, ja aiheena oli strategiatyö sekä esimies – ja

alaistaidot. 29.11. Työntekijätapaamisen aiheena oli kunnallisvaalit.

Työntekijätapaamisten tavoitteena oli pitää työnteko Vasemmistonuorissa mielekkäänä

ja tehokkaana sekä työntekijät yhtenäisenä tiiminä pitämällä yllä hyvää

yhteishenkeä ja parantamalla sisäistä tiedottamista. Lisäksi työntekijätapaamiset

auttoivat valtakunnallisten tapahtumien ja projektien suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Tapaamisten sisältöjä suunniteltaessa otettiin työntekijöiden toiveet huomioon.

Kesäkuun työntekijätapaamisessa käsiteltiin järjestön ilmapiiriä, työntekijöiden

työnkuvia ja loppuvuoden suunnitelmia. Syyskuun työntekijätapaamisessa

käsiteltiin järjestön taloutta, toiminnan suunnittelua ja jäsenhankintaa.

8.8 Puheenjohtajatapaamiset

Vuonna 2012 jatkettiin puheenjohtajatapaamisten järjestämistä. Tapaamisia järjestettiin

kaksi kertaa, keväällä 27.1. ja syksyllä yhdessä työntekijätapaamisen kanssa

22.9. Puheenjohtajatapaamisiin osallistui puheenjohtajia kaikista Vasemmistonuorten

piirijärjestöistä.


Vasemmistonuorten hallituksen apuna toimivat toimintavuotena 2012 sen nimittämät

kolme jaostoa ja neljä työryhmää, jotka toteuttivat toimintaa, valmistelevat poliittisia

tai toiminnallisia ohjelmia sekä valmistelivat kannanottoja.

Jaostot ja työryhmät tarjoavat yksittäisille jäsenille mahdollisuuden olla mukana

tekemässä valtakunnallista toimintaa ja vaikuttamassa esimerkiksi Vasemmistonuorten

poliittisiin linjauksiin. Niiden kokoukset ovat avoimia kaikille Vasemmistonuorten

jäsenille. Kunkin jaoston ja työryhmän kanssa toimii joku keskustoimiston

työntekijöistä.

8.9.1 Kansainvälisten asioiden jaosto

Kansainvälisten asioiden jaoston tehtävä on toteuttaa Vasemmistonuorten kansainvälistä

toimintaa kokouskauden aikana. Jaosto loi ja ylläpiti kansainvälisiä suhteita

ulkomaisiin yhteistyöjärjestöihin, kattojärjestöihin sekä alan suomalaisiin toimijoihin.

Jaosto valmisteli sen alaan liittyvistä ajankohtaisista aiheista kannanottoja hallituksen

käsiteltäväksi. Jaoston koordinoimasta kansainvälisestä toiminnasta kerrotaan

lisää kohdassa 6.

Kansainvälisten asioiden jaostoon kuuluvat Katriina Ojala (Keski-Suomi), Tatu Ahponen

(Häme), Aino Nevalainen (Itä-Suomi), Samu Tamminen (Etelä-Suomi), Tiina

Järvi (Varsinais-Suomi), Valter Söderman (Etelä-Suomi), Jaakko Tuominen (Lappi),

Jukka Liukkonen (Etelä-Suomi) ja Milja Rämö (Etelä-Suomi).

87

Jaoston puheenjohtajana toimii Kaisu Suopanki. Jaosto toimii yhdessä puheenjohtaja

Li Anderssonin ja pääsihteeri Santeri Mikkolan kanssa jotka työntekijöinä vastaavat

kansainvälisestä toiminnasta. Jaakko Tuominen erosi jaostosta alkuvuodesta

2012.

Jaosto laati ENDYL:n vuosikokoukselle aloitteen Euroopan laajuisesta perustulosta.

Jaosto kokoontui toimintavuonna 2012 viisi kertaa, joista kaksi oli sähköisiä kokouksia.

8.9.2 Koulutusjaosto

Koulutusjaoston tehtävä on suunnitella, toteuttaa, arvioida ja kehittää Vasemmistonuorten

valtakunnallista aatteellista ja järjestöllistä koulutus- ja opintotoimintaa kokouskauden

aikana. Jaosto toimi yhdessä järjestö- ja koulutussihteerin Silla Kakkolan

ja myöhemmin järjestö – ja koulutussihteeri Tuuli Huovilan, kanssa, jotka työntekijöistä

vastasivat koulutustoiminnasta. Vasemmistonuorten koulutustoiminnasta

kerrotaan lisää kohdassa 3.1.

Koulutusjaostoon kuuluvat Emma Heimonen (Keski-Suomi), Eeva Louhela (Satakunta),

Aino Siren (Keski-Suomi), Joonas Korhonen (Häme), Anni Ahlakorpi (Pohjoispohjanmaa),

Mikko Niemelä (Häme), Javiera Marchant Aedo (Häme), Otto Valpas

(Itä-Suomi), Maria Routakorpi (Itä-Suomi) ja Veera Aaltonen (Etelä-Suomi). Toimintavuonna

jaosto kokoontui viisi kertaa.

8.9.3 Työelämäjaosto

Työelämäjaoston tehtävä on toteuttaa Vasemmistonuorten ay-toimintaa. Jaoston

tehtävä on lisäksi suunnitella ja toteuttaa muuta toimintaa, jonka kautta Vasemmistonuorten

toimintaan saadaan mukaan enemmän työelämässä olevia nuoria ja ammattiyhdistysliikkeen

vasemmistolaisia nuoria. Lisäksi jaosto valmisteli sen alaan

liittyvistä ajankohtaisista aiheista kannanottoja hallituksen käsiteltäväksi. Jaosto

vastasi myös Tammitapaamisen ohjelmasta, josta kerrotaan kohdassa 4.1.

Jaostoon kuuluvat Antti Kurko (Etelä-Suomi, Tapio Lahtinen (Häme), Joonas Korhonen

(Häme), JuhaPetteri Pasma (Lappi), Tiia Meuronen (Itä-Suomi) ja Jaakko Turunen

(Itä-Suomi). Jaosto kokoontui toimintavuonna 2012 yhden kerran.

Jaosto järjesti toukokuussa valtakunnallisen vuokratyötilaisuuden, josta kerrotaan

lisää kohdassa 4.4.

8.9.4 Tasa-arvojaosto

Tasa-arvojaoston tehtävänä on seurata sukupuolisesta ja seksuaalisesta tasa-arvosta

käytävää keskustelua, laatia järjestölle sukupuolten tasa-arvoon, feminismiin ja moninaisuuteen

liittyviä kannanottoja ja yhteiskunnallisia avauksia. Lisäksi jaoston

tehtävänä on tukea sen aihepiiriin kuuluvaa koulutusta järjestössä ja seurata tasaarvosuunnitelman

toteuttamista.

Jotta tasa-arvosuunnitelmaa hyödynnettäisiin jatkossa Vasemmistonuorten piirijärjestöjen

toiminnassa, tasa-arvojaosto ryhtyi valmistelemaan piirijärjestöille ja

perusosastoille suunnattua opintopiiripakettia tasa-arvosuunnitelmasta ja tasa-arvotyöstä

järjestön sisäisen kehittämisen tueksi. Opintopiiripaketin on tarkoitus valmistua

vuonna 2013.

Jaostoon kuuluvat Cecilia Bergström (Etelä-Suomi), Aino Nevalainen (Itä-Suomi),

Ville Turunen (Etelä- Suomi), Niko Peltokangas (Pohjois-Pohjanmaa), Anna Salmi

(Häme), Mia Varjus (Keski-Suomi), Ella Helin (Etelä-Suomi), Sade Kondelin (Varsinais-Suomi),

Milla Pyykkönen (Itä-Suomi) sekä Helena Hangaslahti (Etelä-Suomi).

Pääsihteeri Santeri Mikkola oli jaoston kokouksissa mukana keskusjärjestön työntekijänä

alkuvuoden, ja syksystä lähtien tiedottaja Niko Peltokangas toimi keskusjärjestön

edustajana.

88


Jaosto ylläpitää Vasemmistolainen totuus feminismistä – VTF -blogia ja suunnitteli

tammitapaamiseen tasa-arvoaiheista paneelikeskustelua yhdessä koulutus- ja työelämäjaostojen

kanssa. Tasa-arvojaosto myös valmisteli feministisen manifestin,

jonka hallitus hyväksyi.

Jaosto kokoontui toimintavuonna 2012 kolme kertaa, joista yksi oli sähköpostikokous.

8.9.5 Palestiina-työryhmä

Palestiina-työryhmä vastasi vuonna 2012 Vasemmistonuorten Palestiina-solidaarisuuskampanjan

suunnittelusta ja toteuttamisesta. Työryhmä koordinoi kampanjaa,

sen tapahtumia ja materiaalia. Palestiina-työryhmään kuului Annukka Estola

(Etelä-Suomi), Tiina Järvi (Varsinais-Suomi), Oskari Rantala (Keski-Suomi), Tuukka

Brunila (Etelä-Suomi), Antti Saarelainen (Itä-Suomi), Henri Salonen (Etelä-Suomi) ja

Elina Sandelin (Varsinais-Suomi) Keskusjärjestön edustajana työryhmässä toimi tiedottaja

Eliisa Alatalo. Työryhmä toimi yhteistyössä pääsihteeri Santeri Mikkolan sekä

Palestiinakehitysyhteistyöhankkeen koordinaattorin Tiina Järven kanssa.

Keväällä 2012 valmisteltiin uutta kehitysyhteistyöhankkeen hakemusta. Työryhmä

esitti hallitukselle, että Vasemmistonuoret liittyy kansainväliseen BDS-liikkeeseen,

ja hallitus hyväksyi aloitteen kokouksessaan 8.–9.9.

Työryhmä järjesti koulutusviikonlopun ”Boikotoinnilla suuriin saavutuksiin”

13.10.2012. Koulutuksesta enemmän kohdassa 3.1.4.

Työryhmä kokoontui toimintavuonna 2012 neljä kertaa.

8.9.6 Kulttuurityöryhmä

Kulttuurityöryhmän tehtävänä on Vasemmistonuorten kulttuuritoiminnan elvyttäminen

ja kulttuuritoiminnan neuvonantajana toimiminen piirijärjestöjen suuntaan.

Kulttuurityöryhmän tehtävänä oli paitsi tukea Vasemmistonuorten omaa kulttuuritoimintaa

myös nostaa esiin nuorta kulttuuria laajemminkin. Kulttuurityöryhmä


koordinoinnista.

Uuteen kulttuurityöryhmään kuului Emma Heimonen (Keski-Suomi), Justus Mollberg

(Etelä-Suomi), Jaana Viskari (Itä-Suomi), Javiera Marchant Aedo (Häme), Mia

Varjus (Keski-Suomi), Karoliina Sjö (Varsinais-Suomi), Oskari Rantala (KeskiSuomi)

ja Antti Saarelainen (Itä-Suomi). Keskusjärjestön edustajana työryhmässä toimi tiedottaja

Eliisa Alatalo 30.4. asti.

Työryhmä kokousti toimintavuonna 2012 kolme kertaa, joista kaksi oli etäkokouksia.

Kulttuurityöryhmä valmisteli esityksen tekijänoikeusteeseistä hallitukselle kevättalvella

2012. Hallitus hyväksyi tekijänoikeusteesit kokouksessaan 14.–15.4.2012.

Ne julkistettiin kevätseminaarissa.

Kulttuurityöryhmä valmisteli pitkin vuotta 2012 Vasemmistonuorten lauluvihkoa

käyttäen sosiaalista mediaa sekä Vasemmistonuorten keskustelufoorumia työkalunaan.

Lauluvihko valmistui ja se julkaistiin Nuorisoliittolaisleirillä.

8.9.7 Ympäristö- ja ilmastotyöryhmä




kanssa sekä selvittää kansainvälisen ilmastoleirin järjestämismahdollisuuksia.

Työryhmään kuului Sini Savolainen (Itä-Suomi), Katriina Ojala (Keski-Suomi), Juuso

Aromaa (Etelä-Suomi), Henrik Jaakkola (Etelä-Suomi), Heli Mahkonen (Etelä-Suomi),

Edvard Stenroos (Häme), Anni Mätinki (Varsinais-Suomi), Aino Siren (Keski-Suomi),

Aino Korrensalo (Pohjois-Pohjanmaa) ja Nayer Bennour (Etelä-Suomi). Työryhmä teki

89

yhteistyötä pääsihteeri Santeri Mikkolan sekä järjestö – ja koulutussihteereiden, Silla

Kakkolan sekä Tuuli Huovilan kanssa.

Ympäristö- ja ilmastoryhmä kokoontui toimintavuonna 2012 seitsemän kertaa,

joista viisi oli etäkokouksia. Työryhmä valmisteli kansainvälistä ilmastoleiriä alkuvuodesta

2012, leiri todettiin kuitenkin mahdottomaksi toteuttaa vaaditussa aikataulussa.

Työryhmä alkoi valmistella uutta ympäristöohjelmaa Vasemmistonuorten hallitukselle.

8.9.8 Ulko – ja turvallisuuspoliittinen työryhmä

Ulko- ja turvallisuuspoliittisen työryhmän tehtävänä on seurata ulko- ja turvallisuuspolitiikasta


kannanottoja sekä valmistella Nato-kampanjan päivittämistä ja laajentamista

yleiseksi rauhankampanjaksi. Työryhmä valmisteli vuonna 2013 alkavaa rauhankampanjaa.

Työryhmän jäseniksi valittiin Toivo Haimi (Itä-Suomi), Matias Kangas (Itä-Suomi),

Laura Tättilä (Varsinais-Suomi), Konstantin Gustaffson (Etelä-Suomi), Joona Mielonen

(Itä-Suomi), Heidi Komulainen (Itä-Suomi), Ella Kaplas (Itä-Suomi), Toni Mäkinen

(Häme), Sonja Karppinen (Itä-Suomi) ja Taija Roiha (Keski-Suomi). Työryhmä

teki yhteistyötä puheenjohtaja Li Anderssonin kanssa keskustoimistolta.

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen työryhmä kokousti toimintavuonna 2012 kaksi kertaa.

Työryhmä toteutti Presitentti-haastatteluvideot osana Vasemmistonuorten presidentinvaalityötä.

Videoille haastateltiin jokainen presidenttiehdokas ehdokaskohtaisilla

napakoilla kysymyksillä. Videot keräsivät laajan katselijakunnan.

8.9.9 Perustulotyöryhmä



piirijärjestöihin. Työryhmään valittiin VilleVeikko Pulkka (Keski-Suomi), Niia Virtanen

(Etelä-Suomi), Mari-Helmi Pirhonen (Häme), Kirsikka Hohenthal (Etelä-Suomi),

Kaisu Suopanki (Etelä-Suomi), Ilpo Puhakka (Häme), Jasu Setälä (Etelä-Suomi) ja Antti

Ronkainen (Häme). Työryhmä teki yhteistyötä puheenjohtaja Li Anderssonin kanssa

keskustoimistolta. Työryhmä kokousti toimintavuodenaikana kahdeksan kertaa,

joista neljä kokousta oli etäkokouksia.

Vasemmistonuorten perustulokampanjasta on kerrottu kohdassa 1.2.

9 Vasemmistonuorten viestintä

Vasemmistonuorten viestintää ja yhteisöilmettä vahvistettiin ja kehitettiin toimintakaudella

edelleen. Tavoitteena oli sekä lisätä Vasemmistonuorten näkymistä julkisuudessa

että palvella paremmin jäsenten ja sidosryhmien tarpeita. Vasemmistonuorten

jäsenille ja muille tarjottiin edullisesti järjestön omalla logolla tai Vastarinta

on luvallista, jopa suotavaa -iskulauseella varustettuja tuotteita. Tuotevalikoima piti

sisällään muun muassa lyijykyniä, tulitikkuaskeja, pinssejä, t-paitoja ja huppareita.

Lisäksi Vasemmistonuoret myi Palestiinahuiveja, joiden tuotoilla tuettiin järjestön

kehitysyhteistyöhanketta. Tuotteita myytiin internetsivuilla, järjestön omissa tilaisuuksissa

ja kojuilla toritapahtumissa.


9.1.1 Kannanotot

Vasemmistonuoret seurasi puheenjohtajan johdolla tarkasti päivän politiikkaa ja otti

90


kantaa ajankohtaisiin asioihin. Vasemmistonuoret pyrki hyödyntämään tiedotusvälineitä

entistä paremmin kohdentamalla tiedotusta enemmän erilaisten tapahtumien

ja tempauksien yhteyteen.

Vasemmistonuoret julkaisi toimintavuonna 2012 yhteensä 21 kannanottoa:

26.1.:Vasemmistonuoret ja Demarinuoret: Suomen ei tule hyväksyä EU:n lamasopimusta.

27.1.: Vasemmistonuoret: Loppu SOPAnkeitolle!

30.1.: Vasemmistolaiset ay-nuoret: “Työväen presidentti” ei tunne työelämää”.

8.2.: Vasemmistonuoret: Tasa-arvoisesta avioliittolaista on säädettävä eduskunnassa!

16.3.: Vasemmistonuoret: Kokoomuksen leikkauslinja kuopattava kehysriihessä.

16.3.:Vasemmistonuoret: Yritysjohtajien vastikkeettomista tuista luovuttava.

26.3:Vasemmistonuoret: Kaivokset haltuun - kaivosteollisuus verolle ja valtionomistusta

lisättävä!

13.4.: Vasemmistonuoret: Euroopan parlamentin ei tule hyväksyä EU:n ja Israelin välistä

ACAAsopimusaloitetta.

19.4.:Vasemmistonuoret: Suomen puututtava Venäjän ihmisoikeuskehitykseen.

7.5.:Vasemmistonuoret: Vasemmistonuoret vetoaa Kyllöseen ja Hautalaan: Suomen

on vetäydyttävä arktisesta öljynporauksesta.

28.5.:Vasemmistonuoret: : EU:n sydämessä poljetaan kansalaisten perusoikeuksia.

29.6.:Opiskelija- ja nuorisojärjestöt: Rakkautta, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoinen

avioliittolaki.

29.6..:Poliittiset nuorisojärjestöt: Vähemmistöt mukaan Niinistön hyvinvointityöryhmään.

7.8.:Vasemmistonuoret: Räsäsen ymmärrys kansainvälisestä oikeudesta puutteellinen.

15.8.:Vasemmistonuoret: Seksityöntekijöiden asemaa on parannettava.

21.9.:Vasemmistonuoret ja Vihreät nuoret: Ulkomaalaislain soveltaminen mielivaltaista.

20.10.:Vasemmistonuoret: Estellen pääsy Gazaan turvattava.

6.11.:Vasemmistonuoret: Suomesta turvapaikan saaneen kansalaiskativistin karkottaminen

Venäjälle estettävä.

9.11.:Vasemmistonuoret: Häikäilemättömälle hyvä veli – politiikalle on pantava piste.

14.11.:Vasemmistonuoret: Vasemmistonuorilta täysi tuki irtisanotuille kääntäjille.

19.11.:Vasemmistonuoret: Suomen tunnustettava itsenäinen Länsi-Sahara.

Lisäksi Vasemmistonuorten kantoja tuotiin julki esimerkiksi puheissa ja lehtikirjoituksissa,

joita myös julkaistiin järjestön verkkosivuilla.

Vasemmistonuorten piiri- ja perusjärjestöjä rohkaistiin ottamaan useammin kantaa

alueellisiin poliittisiin asioihin. Lisäksi piiri- ja perusjärjestöjä kannustettiin

paitsi tiedottamaan alueellaan tapahtuvasta toiminnasta valtakunnallisesti koko

Vasemmistonuorten jäsenistölle, myös tiedottamaan siitä tarvittaessa tiedotusvälineille.

Vasemmistonuorten piiri- ja perusjärjestöjen kannanottoja julkaistiin myös

järjestön verkkosivujen etusivulla, jolloin Vasemmistonuorten toiminnan valtakunnallinen

luonne korostui.

Vasemmistonuorten saamaa julkisuutta seurattiin M-Brain Media Oy:n mediaseurantapalvelun

avulla. Keskustoimistolle toimitetut lehtileikkeet monistettiin ja koottiin

kuukausittain kansioon, joka sisälsi leikkeiden lisäksi myös tilastot Vasemmistonuorten

printtimediassa saavuttamasta julkisuudesta. Kopiot mediaseurannasta

toimitettiin piirijärjestöihin. Mediaseurantapalvelu irtisanottiin 31.5. lähtien ja mediaseurantaan

alettiin valmistella edullisempaa vaihtoehtoa.

9.1.2 Libero-lehti

Vasemmistonuorten jäsenetulehti on Libero ry:n julkaisema Libero-lehti. Vuosittain

ilmestyy neljä lehteä. Toimintavuode 2012 Libero ilmestyi neljä kertaa. Lehtien teemoina

olivat ruoka, Palestiina, lapsuus ja fanitus. Libero on nelivärinen aikakauslehti

ja sen painos on numerosta riippuen 7000–10000 kappaletta.

91





ry:n jäsen. Vuonna 2007 lehti sai Kultti ry:n Vuoden laatulehtipalkinnon.

Libero ilmestyy myös sähköisenä verkkosivuilla www.vasemmistonuoret.fi/libero.

Liberosta vastasi 30.4. asti Eliisa Alatalo ja 1.5. lähtien päätoimittajana toimi Vasemmistonuorten

tiedottaja Niko Peltokangas. Monet lehteen kirjoittavat ovat vasemmistonuoria,

ja Vasemmistonuorten politiikan ja toiminnan teemat näkyivät lehden

sivuilla.

Libero oli toimintavuonna 2012 Vasemmistonuorten jäsenille ilmainen. Muut alle

30-vuotiaat opiskelijat tai työttömät saattoivat tilata vuoden näytenumerot ilmaiseksi.

Muille tilaus maksoi 20 euroa vuodessa. Liberoa toimitettiin lisäksi Vasemmistonuorten

yhteistyökumppaneille. Liberon tilaajien joukossa oli kirjastoja, oppilaitoksia,

nuorisotiloja ja vankiloita.

9.1.3 Verkkosivut

Vasemmistonuorten verkkosivut osoitteessa www.vasemmistonuoret.fi ovat merkittävä

osa Vasemmistonuorten ulkoista ja sisäistä viestintää. Toimintavuonna 2012

kampanjasivut rakennettiin sivuston osaksi.


9.2.1 Uutiskirje

Vasemmistonuorten tiedottaja toimitti 1-2 kertaa kuukaudessa ilmestyvää sähköistä

uutiskirjettä, joka lähetettiin jäsenille ja lähimmille sidosryhmille. Kirjeessä tiivistetään

järjestön äskettäistä ja tulevaa toimintaa, ja otetaan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan

suulla kantaa ajankohtaiseen teemaan. Lisäksi uutiskirjeessä nostetaan

esiin vasemmistonuorten blogeja.

Piiri- ja perusjärjestöt toimittivat ja julkaisivat toimintavuonna 2012 myös omia jäsenlehtiä

ja -kirjeitä.

9.2.3 Keskustoimiston yleistiedote

Vuosikokouspostitusten aikaan lähetettiin keskusjärjestön paperinen uutiskirje toimitettavaksi

kokouskutsujen mukana jäsenille. Kunnallisvaalien ehdokasasettelun

aikaan lähetettiin samanlainen uutiskirje kaikille jäsenille Vasemmistoliiton kustantamassa

lähetyksessä, jossa oli mukana myös puolueen jäsen- ja kannattajalehti

sekä Vasemmistonuorten kunnallisvaaliteesit.

9.2.4 Sähköpostilistat, keskustelufoorumi ja irc-kanava

Vasemmistonuoret ylläpiti toimintansa tehostamiseksi useita räätälöityjä sähköpostilistoja:

hallitus-lista oli Vasemmistonuorten hallituksen ja työntekijöiden sisäinen

tiedotus- ja keskustelulista, vanu-l-lista oli Vasemmistonuorten vain jäsenille tarkoitettu

sisäinen tiedotus- ja keskustelulista. Kaikilla jaostoilla ja työryhmillä oli omat

sähköpostilistansa, jotka olivat avoimia kaikille Vasemmistonuorten jäsenille. Piirien

puheenjohtajilla on myös oma sähköpostilistansa. Sähköpostilistoista vastasi

Vasemmistonuorten järjestösihteeri ja myöhemmin toimistosihteeri. Lisäksi Vasemmistonuorten

piiri- ja perusjärjestöt ylläpitivät omia paikallisia sähköpostilistoja.

Vasemmistonuorilla on verkkosivuillaan järjestön sisäinen keskustelufoorumi, jolle

on kirjauduttava omalla käyttäjätunnuksella, jonka saavat vain jäsenet. Lähes kuusivuotisen

historiansa aikana foorumi on ollut vilkas ja erittäin tärkeä sisäisen kes-

92


kustelun ja tiedottamisen areena. Sosiaalisen median myötä keskustelu on siirtynyt

muille alustoille, ja foorumista on muodostunut suuri arkisto, josta käy ilmi sekä

toiminnan historiaa että toiminnassa ajan myötä kerättyjä hyödyllisiä tietoja, kuten

listauksia leiripaikoista tai toimintaideoita ja -ohjeita.


nuoret kohtasivat reaaliajassa myös #vanu-IRC-kanavalla. Vasemmistonuorten jaostot

ja työryhmät kokoustivat Skypen ja chat-kanavien avulla.

Vasemmistonuorilla on oma Facebook-sivu, jolla oli vuoden 2012 lopussa jo yli 2000

seuraajaa. Sen lisäksi Vasemmistonuorten piirijärjestöillä ja perusjärjestöillä on omia

sivuja ja ryhmiä. Vasemmistonuoret myös tiedottavat aktiivisesti tapahtumistaan ja

toiminnastaan Facebook-yhteisöissä ja esimerkiksi kampanjoille perustetaan omia

Facebook-sivuja. Järjestöllä oli käytössään myös oma Twitterkanava sekä YouTubekanava.

9.2.5 Jäsenpalvelu

Vasemmistonuorilla oli toimintakaudella valmis tietopaketti, joka lähetettiin kaikille

järjestön uusille jäsenille yhdessä jäsenkortin kanssa. Lisätietoja Vasemmistonuorista

haluaville oli oma tietopakettinsa. Tietopakettien sisältöä uudistettiin aina

tarvittaessa ja lisäksi piirijärjestöjä kannustettiin kokoamaan oma alueen uusille jäsenille

lähetettävä Tervetuloa paikalliseen toimintaan -paketti, jonka tavoitteena oli

kutsua ja sitouttaa uusi jäsen mukaan paikalliseen toimintaan.

Vasemmistonuorten keskustoimisto sijaitsi Helsingissä osoitteessa Viherniemenkatu

5, 00530 Helsinki 17.6.2012 asti, ja osoitteessa Hämeentie 29, 6.krs, 00500 Helsinki

18.6.2012 alkaen. Toimisto oli avoinna arkisin kymmenestä kolmeen. Jäsenpalvelusta

vastasi järjestösihteeri 3.8.2012 asti. 20.8.2012 asti jäsenpalvelusta vastasi toimistosihteeri.

Jäsenien kysymyksiin vastattiin ja jäsenpalvelua hoidettiin yhä enenemässä

määrin verkkosivujen kautta. Vasemmistonuoret pyrki hyvään ja nopeaan jäsenpalveluun

ja jäsenten avustaminen ja tiedusteluihin vastaaminen kuuluu kaikkien Vasemmistonuorten

työntekijöiden työtehtäviin.

Tämä Vasemmistonuorten toimintakertomus ajalta 1.1.–31.12.2012 on hyväksytty Vasemmistonuorten

hallituksen kokouksessa Helsingissä 23.–24.2.2013.

Li Andersson Pirkko Holappa

puheenjohtaja talouspäällikkö

Vasemmistonuoret ry Vasemmistonuoret ry

93

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2012

Vasemmistonuoret ry

TASE 31.12.2012

VASTAAVAA 31.12.2012 31.12.2011

PYSYVÄT VASTAAVAT

SIJOITUKSET

Osakkeet ja osuudet 4 163,76

VAIHTUVAT VASTAAVAT

AINEET JA TARVIKKEET

Valmisteet/tavarat

SAAMISET

-

Siirtosaamiset 50 587,37

Rahat ja pankkisaamiset 53 723,76 104 311,13

VASTAAVAA YHTEENSÄ 108 474,89

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA

Edell. tilikausien ylijäämä 53 654,33

Tilikauden ylijäämä 10 698,50

VIERAS PÄÄOMA

Lyhytaikainen

Saadut ennakot -

Siirtovelat 42 317,74

Muut lyhytaikaiset velat 1 804,32

94

64 352,83

-

44 122,06

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 108 474,89

6 396,95

104 967,76

51 619,77

2 034,56

30 000,00

30 053,21

1 820,93

4 163,76

-

111 364,71

115 528,47

53 654,33

-

61 874,14

115 528,47

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2012 VASEMMISTONUORET RY

VARSINAINEN TOIMINTA 1.1.-31.12.2012 1.1.-31.12.2011

JÄRJESTÖTOIMINTA

TUOTOT 60,00

2 369,00

KULUT -

-

Avustukset piirijärjestöille - 104 800,00

- 104 800,00

Projektiavustukset - 20 730,55

- 19 645,18

Vaaliavustukset - 3 512,00

- 6 433,19

Muut kulut - 8 900,31 - 137 882,86

- 9 217,96 - 137 727,33

OPINTOTOIMINTA

TUOTOT 13 456,95

11 454,44

KULUT - 42 615,93 - 29 158,98

- 33 376,29 - 21 921,85

TIEDOTUSTOIMINTA

TUOTOT

KULUT

4 457,33

-

200,00

-

Jäsenetulehti Libero - 88 000,00

- 86 000,00

Muut kulut - 62 758,03 - 146 300,70

- 54 530,20 - 140 330,20

KANSAINVÄLINEN TOIMINTA

TUOTOT -

30 680,29

KULUT - 1 655,97 - 1 655,97

- 39 435,70 - 8 755,41

TARVIKEVÄLITYS

TUOTOT 2 279,20

KULUT - 2 245,85 33,35

95

2 656,53

- 2 298,11 358,42

KESKUSTOIMISTO

TUOTOT

KULUT

2 810,19

-

4 513,87

-

Henkilöstökulut - 183 581,15

- 189 982,30

Matkak. /hlöstö - 5 848,56

- 7 124,58

Toimistovuokrat - 24 870,60

- 27 001,20

Muut kulut - 39 464,36 - 250 954,48

- 37 603,29 - 257 197,50

HALLINTO

TUOTOT:liittokokous

KULUT

-

-

- 7 860,00

Liittokokouskulut -

- 38 148,48

Muut kulut - 11 829,72 - 11 829,72

- 15 082,13 - 53 230,61

VARSINAINEN TOIMINTA - 577 749,36

- 610 944,48

VARAINHANKINTA

TUOTOT 293 711,00

KULUT - 240,00 293 471,00

SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA

TUOTOT 641,86

KULUT - 165,00 476,86

314 718,66

-

314 718,66

430,88

- 170,50 260,38

TUOTTO-/ KULUJÄÄMÄ - 283 801,50

- 295 965,44

YLEISAVUSTUKSET

TUOTOT 318 500,00

KULUT: piirien osuus - 24 000,00 294 500,00

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 10 698,50

322 000,00

- 24 000,00 298 000,00

2 034,56

Toimintavuosi 2012

Toimintasuunnitelma 2013

Ärhäkkää punavihreää poliittista kansalaistoimintaa - VASEMMISTONUORET VAI-

KUTTAA KADUILLA JA KABINETEISSA

Vasemmistonuoret ry (entiseltä nimeltään Suomen Demokraattinen Nuorisoliitto ry)

on vuonna 1944 perustettu punavihreä ja feministinen poliittinen nuoriso- ja kansalaisjärjestö.

Vasemmistonuoret on itsenäinen järjestö, joka tekee Vasemmistoliiton

nuorisotyötä.


ja solidaarisuuden puolesta. Vasemmistonuoret vaikuttaa yhtä

aikaa kaduilla ja kabineteissa. Vasemmistonuorten toimintatavat vaihtelevat mielenosoituksista,

tempauksista ja kampanjoista pitkäjänteiseen vaikuttamiseen erilaisissa

kansalaisjärjestöissä, verkostoissa, ammattiyhdistysliikkeessä, julkisuudessa

sekä politiikassa kunnallisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Tämä Vasemmistonuorten hallituksen kokouksessaan 10.-11.11.2012 hyväksymä toimintasuunnitelma

kertoo Vasemmistonuorten vuoden 2013 poliittisista ja toiminnallisista

tavoitteista.

Vasemmistonuoret arvioi tavoitteitaan ja toimintaansa kokonaisuutena ja kehittää

arvioinnin avulla järjestöstä entistä vahvemman ja vaikuttavamman poliittisen toimijan

suomalaisessa yhteiskunnassa ja koko maailmassa.

1 Vasemmistonuorten tärkeimmät tulostavoitteet toimintavuonna 2013

Vasemmistonuorten vuoden 2013 tärkeimmät tulostavoitteet ja painopistealueet ovat

järjestön sääntömääräinen yhdistyksen kokous, jota kutsutaan liittokokoukseksi,

asekauppakampanja sekä strategia – ja ohjelmatyön jatkaminen.

Lisäksi Vasemmistonuoret jatkaa kampanjointia työelämän oikeuksien puolesta ja

rasismia vastaan, valmistautuu eurovaaleihin 2014 sekä toimii sukupuolisen ja seksuaalisen

moninaisuuden puolesta. Vasemmistonuoret jatkaa thai-marjanpoimijoiden

sekä palestiinalaisten ihmisoikeuksien puolesta kampanjointia. Solidaarisuutta

Marjanpoimijoille - kampanjasta lisätietoa kohdassa 7.1.2 ja palestiinalaisten ihmisoikeuksien

puolesta kampanjoinnista lisätietoa kohdassa 6.4 ja 7.2.

Vasemmistonuoret kehittää myös tasa-arvotyötään sekä järjestää kansainvälisen ilmastoleirin.

Vasemmistonuorten talousnäkymät ovat huomattavasti heikommat vuonna 2013

kuin aikaisempina vuosina. Heikentynyt taloustilanne heijastuu toimintaan.

1.1 Liittokokous XXVII

Vasemmistonuorten XXVII yhdistyksen varsinainen kokous eli liittokokous järjestetään

17.-19.5.2013 Hyvinkäällä. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja se on

kaikkein tärkein paikka keskustelulle järjestön poliittisista tavoitteista sekä järjestön

98


kehittämisestä. Liittokokouksessa hyväksytään päivitykset järjestön EU-poliittiseen

asiakirjaan, ympäristöpoliittiseen asiakirjaan, sekä päivitetään strategia.

Lisäksi Vasemmistonuorten tavoitteena on, että järjestön vaaliteemat pääsevät esille

julkisuudessa ja herättävät keskustelua. Tavoitteena on, että järjestön vaalityö on

innostavaa ja osallistavaa. Vasemmistonuorten tavoitteena on, että mahdollisimman

moni nuori ehdokas kokisi kampanjoinnin niin mielekkääksi, että haluaisi asettua

ehdolle jatkossakin. Lisäksi tavoitteena on, että vaalityöhön osallistuisi entistä

enemmän vasemmistonuoria ja että heidän kokemuksensa kampanjoinnista olisivat

myönteisiä. Vaalityön kehittämiseksi Vasemmistonuoret kerää vaalien jälkeen niin

nuorilta ehdokkailta kuin vaalityöhön osallistuneilta aktiiveiltakin palautetta kampanjan

onnistumisesta.

Tavoitteena on järjestää onnistunut liittokokous, joka arvioi Vasemmistonuorten

poliittisen ja järjestöllisen toiminnan tilanteen, vahvistaa järjestöä sisäisesti ja sitouttaa

jäsenet yhdessä päätettyihin tavoitteisiin. Erityistä huomiota kiinnitetään

jäsenten mahdollisuuksiin vaikuttaa jo ennen liittokokousta. Liittokokouksen aikatauluista

tiedotetaan huolellisesti ja pyritään siihen, että mahdollisimman moni

vasemmistonuori osallistuisi liittokokouksesta käytäviin keskusteluihin kevään aikana.

Samoin ennen liittokokousta järjestetään koulutuskiertue, jossa tuetaan liittokokoukseen

osallistuvia siinä, miten kokouksessa voi parhaiten vaikuttaa.

Liittokokouksessa seurataan myös – hyväksytyn tasa-arvosuunnitelman mukaisesti

– sukupuolista tasa-arvoa puheenvuorojen jakautumisessa ja panostetaan siihen,

että myös perheellisten vasemmistonuorten olisi mahdollista täysipainoisesti osallistua

liittokokoukseen.

Liittokokouksen yhteydessä järjestetään tasokas seminaari. Seminaari järjestetään

urheilu – ja kulttuuriteemaisena. Osa seminaarista voi olla avoin yleisölle.

1.2 Asekauppakampanja

Pitkään jatkunut Vasemmistonuorten Suomen Nato-jäsenyyttä vastustava kampanja

muutetaan loppuvuodesta 2012 yleisemmäksi asekauppaa ja aseistariisuntaa käsitteleväksi

kampanjaksi. Kampanjan kärkenä on vaatimus siitä, että Suomi lopettaa

asekaupan käynnin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneiden sekä sotaa käyvien

maiden kanssa. Kampanjan puitteissa kerättään tietoa aseteollisuuden rahavirroista

sekä Suomen harjoittamasta asekaupasta. Kampanjan puitteissa esitetään myös

vaatimuksia kansainvälisten aseistariisuntaa käsittelevien sopimusten aikaan saamiseksi.

Kampanja on samalla mahdollisuus Vasemmistonuorille solmia yhteyksiä

aiheen parissa työskentelevien järjestöjen sekä rauhanjärjestöjen kanssa.

Kampanjan puitteissa pyritään lisäämään aiheen poliittista ajankohtaisuutta sekä

järjestämään isoimman aihetta käsittelevään seminaarin, johon pyydetään asiantuntijoita

keskustelemaan. Seminaari lähetetään netin kautta suoraan seurattavaksi

ympäri maata. Piirijärjestöjä kehotetaan käsittelemään aihetta omassa toiminnassaan

erinäisten tempausehdotusten sekä asiantuntijapankin avulla. Aihetta käsitellään

myös Suomen sosiaalifoorumissa 20.–21.4. Kampanjassa panostetaan tiedottamiseen

ja pyritään saamaan kampanjalle näkyviä puolestapuhujia kulttuurin ja

politiikan osa-alueista.

Tämän lisäksi Vasemmistonuoret pyrkii omalta osaltaan nostamaan julkiseen keskusteluun

sotilasliitto Naton jäsenyyden torjumisen tärkeyden, sotilasliiton militaristisen

luonteen ja epävakautta lisäävät vaikutukset sekä Suomessa että maailmalla.

Taloudelliset panostukset sotilasyhteistyöhön lisäävät turvattomuutta sekä luomalla

vastakkainasettelun ja väkivallan kulttuuria maailmanpolitiikkaan että vähentämällä

resursseja rauhanomaisista, vakautta lisäävistä keinoista, kuten kehitysyhteistyöstä

ja oikeudenmukaisesta kaupasta. Ne siirtävät myös päättäjien huomion pois

tehokkaimmasta konfliktinehkäisystä eli eriarvoisuuden vähentämisestä sotilaalliseen

voimapolitiikkaan.

99

1.3 Strategityö

Vasemmistonuoret hyväksyi ensimmäisen strategiansa järjestölle XXVI liittokokouksessaan

vuonna 2011. Vuonna 2012 järjestöstrategia jalkautettiin järjestölle. Strategia

ohjaa Vasemmistonuorten kehittämistä vuoteen 2015 saakka ja se on suunniteltu ohjaamaan

keskusjärjestön toimintaa.

Strategia päivitetään yhdistyksen liittokokouksessa toukokuussa 2013. Strategian

keskeiset toimenpiteet vuodelle 2013 ovat seuraavat: - Tiedotetaan piirijärjestöjä aloiteohjeista.

- Ylläpidetään 5 % jäsenkasvua. - Lisätään toimintaan osallistuvien määrää

50 hengellä vuosittain. - Pyritään toteuttamaan jäsentutkimus. - Palkitaan jäsenrekrytoinnissa

onnistuneita. - Järjestetään jaostojen ja työryhmien koulutus. - Tehdään

erityisosaamisaluekartoitus. - Päivitetään asiakirjoja tarpeen mukaan. - Pyritään

järjestämään kunnallisvaikuttajatapaaminen ja koulutus. - Järjestetään koulutus Vasemmistoliiton

toimintaan ja puoluekokoukseen. - Päivitetään poliittisen ohjelman

toteuttamissuunnitelma liittokokouksen jälkeen. - Tuotetaan toimintaa esitteleviä

videoita. - Tehdään arvio ja uudistetaan selkokielisyyttä. - Perustetaan verkkokommentoimisen

verkkoryhmä. - Hallitukselle selvitys medianäkyvyydestä. - Päivitetään

kannanotto-ohjeet. - Määritellään liittokokouksen jälkeen varapuheenjohtajien vastuualueet.

- Päivitetään perehdytyspaketti. - Asetetaan kannatusjäsenmaksu mikäli

liittokokous niin haluaa. - Arvioidaan Liberon tukitilaushinnan maksun merkitystä.

- Lisätään varainhankintakoulutusta osana Sinun täytyy astua johtoon (STAJ)-kurssia.

- Muistutetaan piirijärjestöjä kuntien avustusten hakemisesta.



Vasemmistonuoret on poliittinen nuorisojärjestö. Kaiken Vasemmistonuorten toiminnan

peruslähtökohtana on vahva vasemmistolainen, sosialistinen ja feministinen

ideologia sekä punavihreä arvomaailma. Vasemmistonuoret on poliittista työtä

tekevä kansalaisjärjestö, mutta myös nuorisojärjestö, jolla on tärkeä yhteiskunnallinen

kasvatus- ja koulutustehtävä.

Vasemmistonuorten poliittisia kantoja määrittää vuoden 2011 liittokokouksessa hyväksytty

poliittinen ohjelma. Vuonna 2011 hyväksytty poliittisen ohjelman toteuttamissuunnitelma

tuo poliittisen ohjelman ruohonjuuritasolle ja toteutettavaksi politiikaksi.


- Seksuaalipoliittinen asiakirja hyväksyttiin liittokokouksessa 2003 - EU-poliittinen

asiakirja hyväksyttiin liittokokouksessa 2003 - Talouspoliittinen asiakirja

hyväksyttiin hallituksessa vuonna 2005 - Sosiaali- ja terveyspoliittinen asiakirja

hyväksyttiin liittokokouksessa vuonna 2005 - Veropoliittinen asiakirja hyväksyttiin

hallituksessa vuonna 2007 - Maahanmuuttopoliittinen asiakirja hyväksyttiin hallituksessa

2007 - Päihdepoliittinen asiakirja päivitettiin hallituksessa keväällä 2009

- Ympäristöpoliittinen asiakirja hyväksyttiin hallituksessa marraskuussa 2008 - Feminismi

ja Vasemmistonuoret -asiakirja, joka pohjustaa järjestössä käytävää tasaarvokeskustelua,

hyväksyttiin hallituksessa huhtikuussa 2009 - Vasemmistonuorten

tekijänoikeusteesit, hyväksyttiin hallituksessa huhtikuussa 2012

Vuonna 2012 poliittiset asiakirjat käytiin läpi tulevien vuosien uudistamista varten.

Vuonna 2013 Vasemmistonuoret tulee päivittämään EU-poliittisen asiakirjansa sekä

mahdollisesti strategiansa.

Asiakirjojen uudistus pyritään suorittamaan siten, että mahdollisimman moni vasemmistonuori

pystyisi osallistumaan ohjelmatyöhön.


100


Vasemmistonuoret laati vuonna 2010 tasa-arvosuunnitelman. Tasa-arvosuunnitelman

tavoitteena on vahvistaa sukupuolista tasa-arvoa Vasemmistonuorissa ja parantaa

myös muiden yhdenvertaisuuden ulottuvuuksien huomiointia järjestön toiminnassa.

Vuonna 2013 kiinnitetään erityistä huomiota tasa-arvoon piirijärjestöissä sekä

reagoidaan järjestön heikentyneeseen taloudelliseen tilanteeseen stategiatyössä.

Järjestöllinen strategia on esitelty kohdassa 1.3.

Vasemmistonuoret hyväksyi vuonna 2011 poliittisen ohjelman toteuttamissuunnitelman.

Liittokokouksen XXVII jälkeen laaditaan uusi poliittisen ohjelman toteuttamissuunnitelma

tai päivitetään vanhaa suunnitelmaa.

3 Vasemmistonuorten jäsenhankinta ja -huoltotyö


ruohonjuuritasolla toimivien jäsenten tekemään työhön. Vasemmistonuorten

toiminnan kannalta on tärkeää, että Vasemmistonuoret kaikilla toiminnoillaan

innostaa ja sitouttaa jäseniään mukaan sekä paikalliseen että valtakunnalliseen

toimintaan. Näin huolehditaan siitä, että Vasemmistonuoret saa lisää uusia, innokkaita

tekijöitä joukkoonsa.

Vasemmistonuorten piiri- ja perusjärjestöt vastaavat poliittisesta ja järjestöllisestä

toiminnasta sekä jäsenhankinnasta omalla alueellaan. Toimintavuoden 2013 aikana

piiri- ja perusjärjestöjen toimijat esittelevät Vasemmistonuorten toimintaa erilaisissa

tapahtumissa, messuilla, kaduilla, toreilla ja oppilaitoksissa. Tavoitteena on 600

uutta jäsentä vuoden 2013 aikana. Vuoden 2013 jäsentyön painopistealue jäsenten aktivointi

ja sitouttaminen mukaan toimintaan sekä uusien perusjärjestöjen perustaminen.

Aihetta käsitellään myös Vasemmistonuorten koulutuksissa.

Vasemmistonuorten omat monipuoliset tiedotusmateriaalit – verkkosivut, esitteet

ja muut materiaalit sekä Libero-lehti – ovat hyödyllisiä työkaluja paikallisjärjestöjen

toiminnassa ja jäsenhankinnassa.

Vuonna 2013 Vasemmistonuorten tavoitteena on lisätä toimintaan osallistuvien

määrää, ja mahdollisuuksien mukaan toteuttaa jäsentutkimus jäsendemokratiasta.


Koulutus- ja opintotoimintaa arvioidaan ja kehitetään toimintavuonna 2013. Tästä

työstä vastaavat Vasemmistonuorten koulutusjaosto ja hallitus yhdessä järjestö- ja

koulutussihteerin kanssa. Kaikkien valtakunnallisten kurssien sisältöjä kehitetään

jatkuvasti kursseilla kerättävän palautteen ja muun järjestössä käytävän keskustelun

perusteella. Kaikille Vasemmistonuorille tarkoitettujen kurssien lisäksi Vasemmistonuoret

järjestää erityisesti järjestön hallitukselle sekä työntekijöille suunnattua koulutusta

sekä työryhmien ja jaostojen puheenjohtajien perehdytystä.

Vasemmistonuorten koulutus- ja opintotoiminnan tavoitteena on hyödyntää piiri-

ja perusjärjestöjen tuottama monipuolinen koulutus osana keskusjärjestön järjestämää


täydentävän kokonaisuuden. Vasemmistonuorten koulutus- ja opintotoimintaa ovat

erilaiset opintopiirit, -kerhot, kurssit ja leirit.

Vasemmistonuorten koulutus- ja opintotoiminnan tavoitteena on hyödyntää piiri-

ja perusjärjestöjen tuottama monipuolinen koulutus osana keskusjärjestön järjestämää


täydentävän kokonaisuuden. Vasemmistonuorten koulutus- ja opintotoimintaa ovat

erilaiset opintopiirit, -kerhot, kurssit ja leirit.

Vasemmistonuorten koulutustoiminta tarjoaa myös pidempään toimintaan osallistuneille

aktiiveille mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan osallistumalla

koulutuksiin kouluttajina. Vasemmistonuorten koulutustoiminta on osallistujille

maksutonta, koska Vasemmistonuoret haluaa tukea mahdollisuutta osallistua poliit-

101


tiseen koulutukseen varallisuudesta riippumatta. Vasemmistonuorten valtakunnallinen

koulutustoiminta järjestetään yhteistyössä KSL-Opintokeskuksen kanssa.

Vasemmistonuoret tukee myös jäsentensä osallistumista muiden järjestämiin seminaareihin.

Mielenkiintoisista tapahtumista tiedotetaan järjestön jäsenistöä. Vasemmistonuoret

jakaa eteenpäin muualta saatuja tietoja ja taitoja omissa tapahtumissaan

ja verkkoyhteisöissään.

Opi perusasiat -kurssi

Vasemmistonuoret järjestää vuonna 2013 kaksi Opi perusasiat -kurssia, yhden keväällä

ja yhden syksyllä. Kursseja järjestetään pidemmällä aikavälillä tasapuolisesti eri

puolilla Suomea, mikäli se on taloudellisesti mahdollista. Opi perusasiat -kurssi on

osa kaikille Vasemmistonuorten uusille jäsenille tarkoitettua koulutuskokonaisuutta,

mutta se tarjoaa uusia näkökulmia ja toimii hyvänä kertauksena myös jo pidempään

toiminnassa mukana olleille jäsenille.

Opi perusasiat -kursseilla pohditaan, mitä vasemmistolaisuus on sekä käsitellään

vasemmistolaisen työväenliikkeen historiaa ja -kulttuuria sekä Vasemmistonuorten

historiaa osana sitä. Lisäksi kursseilla tutustutaan Vasemmistonuorten politiikkaan

ja järjestötoimintaan ja siihen, minkälaisia mahdollisuuksia ja minkälaista toimintaa

Vasemmistonuoret tarjoaa. Kurssilla käsitellään myös ajankohtaisia poliittisia

kysymyksiä ja erilaisia poliittisia suuntauksia. Koulutuksen tavoitteena on sitouttaa

uusi jäsen mukaan Vasemmistonuorten toimintaan ja antaa valmiudet poliittiseen

osallistumiseen niin kansalaisjärjestöissä kuin puoluepolitiikassakin. Lisäksi Opi

perusasiat -kurssi tarjoaa uusille jäsenille tilaisuuden tutustua Vasemmistonuoriin

eri puolilta maata. Jokaiselle Opi perusasiat -kurssille tavoitellaan osallistujiksi 20-30

uutta jäsentä. Lisäksi kursseille osallistuu pidempään Vasemmistonuorten toiminnassa

mukana olleita aktiiveja ja järjestön työntekijöitä, jotka yhdessä opastavat ja

tutustuttavat uusia jäseniä järjestöön.

Vasemmistonuorilla on uusille jäsenille tarkoitettu Opi perusasiat -niminen opaskirjanen.

Opi perusasiat -opas on hyödyllinen tietopaketti, joka opastaa uuden jäsenen

mukaan Vasemmistonuorten toimintaan. Tietopaketti esittelee Vasemmistonuoria

järjestönä, yhdistystoiminnan perusteita ja tarjoaa ohjeita tapahtumien

järjestämiseen.

Sinun täytyy tietää kaikki -kurssi

Vasemmistonuoret järjestää vuoden 2013 aikana yhden Sinun täytyy tietää kaikki

(STTK) -kurssin. Kurssi on tarkoitettu jo pidempään toiminnassa mukana olleille aktiiveille.

Kurssilla lisätään jäsenten tietämystä ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä,

syvennytään vasemmistolle tärkeisiin aatteellisiin keskusteluihin ja pohditaan

toiminnan kohteena olevia teemoja. Kurssilla opitaan myös hyväksi koettuja toimintatapoja

eri kysymyksissä sekä kehitetään uusia. Kaksipäiväiselle viikonloppukurssille

tavoitellaan 30–50 osallistujaa koko maasta. Koulutuksen teema vuonna 2013 on

kuntavaikuttaminen. STTK-kurssi järjestetään keväällä.

Sinun täytyy astua johtoon -kurssi

Sinun täytyy astua johtoon -kurssilla Vasemmistonuorten ja piirijärjestöjen työntekijöille,

paikallisjärjestöjen luottamustehtävissä toimiville ja muille jäsenille tarjotaan

koulutusta järjestön hallintoon ja järjestöjen hallintoa sääteleviin lakeihin liittyvistä

kysymyksistä. Kurssi on viikonlopun mittainen ja siellä perehdytään yhdistyslakiin,

yhdistyksen taloudenpitoon, Vasemmistonuorten järjestörakenteeseen ja piirijärjestöjen

lakisääteisiin tehtäviin sekä kokoustekniikkaan, tiedottamiseen ja paikallisjärjestöjen

hallinnon kehittämiseen. Lisäksi koulutuksessa käsitellään järjestön työnantajana

toimimiseen ja työntekijöistä huolehtimiseen sekä järjestön toiminnan

kehittämiseen, tasa-arvotyöhön liittyviä kysymyksiä sekä varainkeruun tapoja.

Vasemmistonuoret järjestää vuonna 2013 yhden Sinun täytyy astua johtoon -kurssin

alkusyksystä siten, että keväällä vuosikokouksissa valitut uudet piiri- ja perusjär-

102

jestöjen vastuulliset toimijat saavat koulutuksesta suurimman mahdollisen hyödyn.

Koulutuksessa oman osansa saa selkokielisen viestinnän kehittäminen.

Muu järjestötoiminnan koulutus

Paikallisjärjestöjen aktiivien järjestötoiminnan osaamista tuetaan muun muassa

järjestämällä vuosikokousten jälkeen koulutusta uusille piiri- ja perusjärjestöjen hallituksille.

Vuonna 2013 koulutuksessa nostetaan – tasa-arvosuunnitelman mukaisesti

– esiin tasa-arvokysymyksiä piirien toiminnassa. Vuonna 2011 tehty jäsenten erityisosaamisaluekartoitus

päivitetään mahdollisuuksien mukaan vuonna 2013.

Toiminnassa jo mukana oleville aktiiveille on lisäksi koottu oppimateriaali järjestötoiminnan

perusteista. Materiaali käsittelee muun muassa yhdistyslakia, sääntömääräisiä

asioita Vasemmistonuorten toiminnassa sekä järjestön hallituksen jäsenten

ja työntekijöiden velvoitteita. Materiaalia päivitetään tarvittaessa ja se jaetaan

kaikille Sinun täytyy astua johtoon -kurssin osallistujille.

Lisäksi Vasemmistonuoret kouluttaa jäseniään toimimaan Vasemmistoliiton puoluekokouksessa

tavoitteenaan helpottaa nuorten puoluekokousedustajien toimintaa

puoluekokouksessa.

Liittokokouskoulutuksia järjestetään huhti-toukokuussa noin viidellä paikkakunnalla.

Koulutuksissa koulutetaan Vasemmistonuorten liittokokoukseen osallistuvia

nuoria toimimaan isossa kokouksessa. Lisäksi koulutukset tarjoavat foorumin mahdollisten

puheenjohtaja – ja varapuheenjohtajaehdokkaiden esittelyyn.

Vuonna 2011 ensi kertaa järjestetty jaostojen – ja työryhmien koulutusviikonloppu

saa jatkoa syksyllä 2013. Koulutusviikonlopussa koulutetaan jaostoihin ja työryhmiin

valittuja tehokkaasta kokoustyöskentelystä, tavoitteiden asettamisesta sekä toiminnan

järjestämisestä.

3.2 Jäsenrekrytointi tapahtumissa

Next Step -työpaikka- ja koulutusmessut 2013

Vasemmistonuoret osallistuu Ammattiin Opiskelevat – SAKKI ry:n järjestämille Next

Step –työpaikka ja koulutusmessuille Jyväskylässä 30.-31.1 .2013. Tavoitteena on esitellä

Vasemmistonuorten toimintaa erityisesti messujen 15-25-vuotiaiden kävijöiden

keskuudessa ja herättää heidän kiinnostuksensa poliittiseen toimintaan. Määrällisenä

tavoitteena on 1500 kontaktia ja 50 uutta jäsentä.

Studia 2013 -jatkokoulutustapahtuma

Vasemmistonuoret osallistuu Studia 2013 – lukiolaisten ja ylioppilaiden jatkokoulutustapahtumaan,

joka järjestetään Helsingissä joulukuun 2013 alussa. Tavoitteena

on esitellä Vasemmistonuorten toimintaa messujen 15-25-vuotiaiden kävijöiden keskuudessa

ja herättää heissä kiinnostusta poliittiseen toimintaan. Määrällisenä tavoitteena

on myös näillä messuilla 1500 kontaktia ja 50 uutta jäsentä.

Kesäfestarikiertue

Heikentyneestä taloustilanteesta johtuen Vasemmistonuoret järjestää aikaisempaa

suppeamman kesäfestarikiertueen. Kesäfestarikiertueen toteuttaminen siirretään

isoilta osin piirijärjestöjen toteutettavaksi. Vasemmistonuoret kuitenkin varautuu

tukemaan piiri – ja perusjärjestöjään projektirahalla.

Vasemmistonuoret osallistuu kevään ja kesän aikana Kehitysyhteistyön palvelukeskus

– Kepa ry:n järjestämiin Mahdollisuuksien tori -tapahtumiin ympäri Suomea.

Vasemmistonuoret osallistuu myös Maailma kylässä -festivaalille, joka järjestetään

Helsingissä 25.–26.5.2013.

Toimintavuoden aikana Vasemmistonuoret on yhdessä piiri- ja perusjärjestöjen ja

paikallisten toimintaryhmien kanssa mukana myös monissa muissa tapahtumissa

103

esittelemässä Vasemmistonuorten toimintaa, poliittisia tavoitteita ja meneillään

olevia kampanjoita.


Vuonna 2013 Vasemmistonuoret kouluttaa aktiivejaan jäsenhankinnassa ja jäsenten

aktivoinnissa. Vasemmistonuorten jäsentyössä pyritään suunnitelmallisuuteen

ja tuloksellisuuteen. Tavoitteena on kasvava jäsenmäärä ja erityisesti, että Vasemmistonuorten

toimintaan olisi helppo tulla erilaisten nuorten taustasta riippumatta.

Osana jäsenhuoltoa ja jäsenpitoa Vasemmistonuoret panostaa siihen, että toiminta

kaikkialla maassa on maksutonta tai osallistujille hyvin edullista, monipuolista ja

sisältää niin poliittista toimintaa kuin harrastustoimintaakin.

Vasemmistolaiset nuoret työelämässä

Vasemmistonuoret kohdistaa jäsenhankintaa työelämässä mukana oleviin nuoriin.

Tavoitteena on saada enemmän työntekijänuoria mukaan Vasemmistonuorten piiri-

ja perusjärjestöjen paikalliseen toimintaan ja lisää Vasemmistonuorten jäseniä

mukaan ammattiyhdistystoimintaan. Vasemmistonuorten ja SAK:n vasemmistoryhmien

järjestämä Tammitapaaminen kasvaa 100 hengen tapahtumaksi vuonna

2013. Tapahtumaa on valmisteltu hyvissä ajoin vuonna 2012. Tammitapaaminen on

esitelty kohdassa 4.1.

Yhteistyö vasemmistolaisten opiskelijajärjestöjen kanssa

Vasemmistonuoret tekee yhteistyötä valtakunnallisen Vasemmisto-opiskelijat ry:n

ja paikallisten sitoutumattomien vasemmistolaisten opiskelijoiden omien järjestöjen

ja verkostojen kanssa. Vasemmisto-opiskelijat pyrkii omalla toiminnallaan tavoittamaan

kaikki opiskelijat koulutusasteesta riippumatta.

Vasemmistonuorten kaksikielisyys

Vasemmistonuoret kehittää toimintavuonna 2013 järjestön kaksikielisyyttä ja mahdollisuuksia

toimia järjestössä molemmilla kotimaisilla kielillä. Järjestön ruotsinkielistä

tiedotusta lisätään ja kehitetään sekä mahdollisuuksien mukaan järjestetään

ruotsinkielisiä tapahtumia.

Operaatio Toveri

Vasemmistonuoret palkitsee jäsenhankinnassa onnistuneita kuten strategiassa linjataan.

Palkitseminen järjestetään siten että loppuvuodesta 2012 alkaneen jäsenhankintakilpailun,

Operaatio Toverin voittajat palkitaan. Kilpailu järjestetään ajalla

8.10.2012 – 8.3.2013. Kilpailussa on yksilö – ja piirijärjestötaso.

Vasemmistonuorten tavoitteena on kasvattaa jäsenmääräänsä 5 % vuonna 2013.


Vasemmistonuorten vuoden 2013 tärkeimmät valtakunnalliset tapahtumat ovat Tammitapaaminen,

liittokokous sekä kansainvälinen ilmastoleiri.

4.1 Tammitapaaminen 4.1 26.-27.1.2013

Vuosittainen, ammattiliittojen kanssa yhdessä järjestettävä Tammitapaaminen on

ollut vuodesta 2009 alkaen noin 50 hengen tapahtuma. Vuonna 2013 Vasemmistonuoret

panostaa ammattiyhdistysliikkeen kanssa tehtävään toimintaan ja kasvattaa

Tammitapaamisen kokoa 100:n henkeen.

Tammitapaaminen järjestetään Kiljava-opistolla 26.-27.1.2013 ja siihen osallistuu

104


noin 100 vasemmistonuorta ja vasemmistolaista ay-nuorta. Tapahtuman tavoitteena

on lisätä Vasemmistonuorten tietoisuutta ay-toiminnasta, työelämän oikeuksista

ja edunvalvonnasta sekä aktivoida liittojen nuoria vasemmistolaisia jäseniä mukaan

poliittiseen toimintaan.

Vuonna 2013 Tammitapaamisen teemana on vuokratyö. Lisäksi Tammitapaamisessa

keskustellaan Vasemmistonuorten ja vasemmistolaisten ay-nuorten yhteistyön

kehittämisestä, eurokriisistä ammattiyhdistysliikkeen näkökulmasta sekä lähestyvistä

eurovaaleista.

4.2 Liittokokous 17.–19.5.2013

Yhdistyksen XXVII varsinainen kokous eli liittokokous järjestetään 17.–19.5.2013 Hyvinkäällä.

Liittokokous on Vasemmistonuorten suurin tapahtuma ja tärkein paikka järjestön

sisäiselle poliittiselle keskustelulle. Liittokokous on esitelty kohdassa 1.1.

4.3 Kansainvälinen ilmastoleiri 29.7.–4.8.2013

Vasemmistonuorten kesän suurin valtakunnallinen tapahtuma on ensi kertaa järjestettävä

kansainvälinen ilmastoleiri, jonka ohjelmassa on ilmastopoliittisen toiminnan

lisäksi paljon työväenkulttuuria ja järjestötoimintaa. Kansainvälinen ilmastoleiri

on osa Vasemmistonuorten aatteellista ja järjestöllistä koulutusta. Leiri on noin

viikon mittainen.

Leiri pyritään järjestämään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Osallistujia

tulee olemaan Vasemmistonuorten oman jäsenistön lisäksi kansainvälisistä sisarjärjestöistä

sekä suomalaisista ympäristöjärjestöistä. Sekä Vasemmistonuorten omat

jäsenet että kutsutut vieraat pitävät alustuksia ja koulutuksia eri aiheista. Kansainvälinen

ilmastoleiri tarjoaa mahdollisuuden perehtyä rauhassa moniin poliittisiin ja

järjestöllisiin kysymyksiin sekä mahdollisuuden verkostoitua kansainvälisten sisarjärjestöjen

toimijoiden sekä suomalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa.


Vasemmistonuoret osallistuu toimintavuoden 2013 aikana useiden erilaisten valtakunnallisten

toimintapäivien viettoon. Kunkin toimintapäivän aikana Vasemmistonuorten

piiri- ja perusjärjestöt sekä toimintaryhmät tempaisevat päivän teeman

mukaisesti paikallisesti. Valtakunnallisten toimintapäivien tarkoituksena on kertoa

päivän aiheeseen liittyvistä Vasemmistonuorten poliittisista ja toiminnallista tavoitteista.

Vasemmistonuoret rohkaisee piiri- ja perusjärjestöjään osallistumaan toimintapäivien

viettoon tuottamalla valmiita toimintamalleja ja tarvittaessa myös valtakunnallista

materiaalia. Niiden avulla paikallisesti voidaan järjestää teemaan liittyviä tapahtumia

ja paikallisella toiminnalla saavutetaan myös valtakunnallista näkyvyyttä.

Vasemmistonuorten valtakunnallisia toimintapäiviä vuonna 2013:

- kansainvälinen naisten päivä 8.3.

- Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä 19.3.

- YK:n rasismin vastainen päivä 21.3.

- Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden muistopäivä 26.4.

- vappu, työläisten ja opiskelijoiden juhlapäivä 1.5.

- aseistakieltäytyjien päivä 15.5.

- kansainvälinen trans - ja homofobian vastainen päivä 17.5.

- Hiroshiman muistopäivä, ydinaseiden vastainen päivä 6.8.

- Parking Day – parkkiruudut puistoiksi 21.9.

- kansainvälinen autoton päivä 22.9.

- intifadan, eli palestiinalaisten toisen kansannousun vuosipäivä 28.9.

- asunnottomien yö 17.10.

105

- YK:n päivä 24.10.

- Reilun kaupan viikko lokakuussa

- kristalliyön muistopäivä, rasismin vastainen päivä 9.11.

- älä osta mitään -päivä 26.11.

- YK:n Palestiina-solidaarisuuspäivä 29.11.

- turkiton päivä 30.11.


Vasemmistonuoret tekee yhteistyötä monien sellaisten kansalaisjärjestöjen, toimintaryhmien

ja verkostojen kanssa, joilla on Vasemmistonuorten kanssa yhteisiä

poliittisia tai toiminnallisia tavoitteita. Tärkeitä yhteistyökumppaneita Vasemmistonuorille

ovat ammattiyhdistysliike sekä erilaiset kansalaisjärjestöt, kuten rauhanjärjestöt,

ympäristöjärjestöt, opiskelija- ja nuorisojärjestöt, kehitysmaaliikkeeseen

kuuluvat järjestöt sekä poliittiset nuoriso- ja opiskelijajärjestöt.

Vasemmistonuoret tekee yhteistyötä vasemmistolaisen ammattiyhdistysliikkeen

kanssa. Vasemmistonuoret seuraa Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n

nuorisovaliokunnan toimintaa. Toimintavuoden 2013 aikana Vasemmistonuoret tekee

yhteistyötä ammattiyhdistysliikkeen nuorten vasemmistolaisten toimijoiden

kanssa muun muassa työelämäkampanjansa, Tammitapaamisen, paikallisen ay-toiminnan

ja työelämäjaoston kautta.

Vasemmistonuoret on jäsenenä seuraavissa järjestöissä ja yhteisöissä: Elämäntapaliitto

ry , EHYT ry, European Network of Democratic Young Left – ENDYL, Folkets

Bildningsförbund – FBF rf, Kansainvälinen solidaarisuustyö ry, Kansantalojen Liitto

ry, Kansan Sivistystyön Liitto – KSL ry, Kehitysyhteistyön palvelukeskus – KEPA ry,

Kunnon Elämä ry, Nuorisoasuntoliitto – NAL ry, Osuuskunta Vastapaino, Pohjola-

Nordenin Nuorisoliitto – PNN ry, Reilun kaupan edistämisyhdistys ry, Reilun kaupan

puolesta ry, Seksuaalinen tasavertaisuus – SETA ry, Sosialistisk Ungdom i Norden –

SUN, Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry, Suomen Pakolaisapu ry, Suomen Retkeilymajajärjestö

– SRM ry, Suomen toimikunta Euroopan turvallisuuden edistämiseksi

- STETE, Suomen YK-liitto ry, Suomi-Venäjä-seura ry, Vailla vakinaista asuntoa

ry, Polyamoria ry, sekä Vapaa katto ry.

Vasemmistonuorille läheisiä yhteistyötahoja ovat vuonna 2013 ovat Vasemmistoliitto,

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä, Vasemmistonaiset, Vasemmisto-opiskelijat

ry, Eläkeläisnuorisoliittolaiset, Suomen Demokratian Pioneerien Liitto – SDPL ry ja

Kansan Sivistystyön Liitto – KSL ry. Vasemmistonuoret on myös Kansan Arkiston

taustajärjestö ja toimittaa arkistoon toiminnastaan syntyneen materiaalin.

Vasemmistonuorten ja Suomen Demokratian Pioneerien Liiton SDPL ry:n keskustoimistot

sijaitsevat yhteisissä toimitiloissa Helsingin Sörnäisissä. Tämä mahdollistaa

päivittäisen jatkuvan ja luontevan vuorovaikutuksen sekä yhteistyön. Vasemmistonuoret

kutsuu jäsenensä ja yhteistyökumppaninsa juhlimaan perinteisiin Kesäkauden

avajaisiinsa alkukesästä. Kesäkauden avajaiset järjestetään keskustoimiston tiloissa.


Vasemmistonuoret on poliittisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti itsenäinen nuoriso-

ja kansalaisjärjestö, joka tekee Vasemmistoliiton nuorisotyötä. Muun toimintansa

ohella Vasemmistonuoret haluaa tehdä Vasemmistoliitosta nuorekkaamman,

radikaalimman ja tuoreemman nostamalla nuoria ihmisiä ja punavihreitä asioita

puolueen jokaiselle toiminnan tasolle puolueosastoista aina puolueen terävimpään

johtoon saakka.

Monet Vasemmistonuorten jäsenistä ovat myös puolueen jäseniä ja toimivat Vasemmistoliitossa

keskeisissä tehtävissä puoluevaltuustossa, puoluehallituksessa sekä

106


puolueen piirijärjestöissä, osastoissa, jaostoissa ja työryhmissä. Vasemmistonuoret

tekee yhteistyötä puolueen kansanedustajien, heidän eduskunta-avustajiensa sekä

kunnanvaltuutettujen ja kuntien lautakunnissa toimivien vasemmistoliittolaisten

kanssa yhteisten poliittisten ja toiminnallisten tavoitteiden ja päämäärien saavuttamiseksi.

Vasemmistonuoret jatkaa aktiivista toimintaansa puolueen linjausten ja kannanottojen

terävöittämiseksi ja radikaalin ja valistuneen punavihreän, globaalin ja feministisen

näkökulman edistämiseksi kaikessa puolueen toiminnassa. Lisäksi Vasemmistonuoret

tekee yhteistyötä Vasemmistoliiton ja sen paikallisjärjestöjen kanssa

erilaisten tapahtumien järjestämisessä. Vasemmistonuoret kannustaa myös piirijärjestöjään

monipuoliseen yhteistyöhön toiminta-alueensa vasemmistoliittolaisten

puoluejärjestöjen kanssa.

Vasemmistoliiton puoluekokous järjestetään kesäkuussa 8.–9.6.2013. Vasemmistonuoret

kouluttaa jäsenistöään toimimaan Vasemmistoliiton puoluekokouksessa sekä

tekee järjestöllisiä aloitteita kokoukselle.

Vasemmistonuoret valmistautuu kesällä 2014 pidettäviin eurovaaleihin tiiviissä yhteistyössä

Vasemmistoliiton kanssa.

5.2 Suomen Demokratian Pioneerien Liitto – SDPL ry

Vasemmistonuoret rohkaisee jäseniään osallistumaan Suomen Demokratian Pioneerien


pioneerikerhojen ja kesällä pioneerileirien ohjaajina.

Monet Vasemmistonuorten jäsenet ovat myös SDPL:n jäseniä ja toimivat pioneeriliitossa

keskeisissä tehtävissä liittotoimikunnassa sekä piirijärjestöissä, osastoissa,

jaostoissa ja työryhmissä. Vasemmistonuoret esittelee toimintaansa pioneerinuorten

tapahtumissa ja tarjoaa pioneeritoiminnassa mukana oleville mahdollisuuksia

osallistua myös poliittiseen nuorisotoimintaan.

5.3 Kansan sivistystyön Liitto – KSL ry

Kansan Sivistystyön Liitto – KSL ry on Vasemmistonuorten tärkein yhteistyökumppani

Vasemmistonuorten koulutus –ja opintotoiminnan järjestämisessä. Lisäksi Vasemmistonuoret

tiedottaa KSL:n järjestämästä koulutuksesta ja avoimista tilaisuuksista

omille jäsenilleen.

5.4 Sosiaalifoorumit

Sosiaalifoorumit ovat avoimia yleisötapahtumia, jonka takana ovat monet erilaiset

kansalaisjärjestöt yhdessä. Tavoitteena on tarjota järjestöille ja toimintaryhmille

mahdollisuus järjestää haluamaansa ohjelmaa, koota suomalaisia kansalaisjärjestöjä

saman katon alle keskustelemaan eri asioista sekä antaa erilaisille ryhmille

mahdollisuus verkostoitua. Suomen sosiaalifoorumi on osa kansainvälistä sosiaalifoorumiprosessia,

johon kuuluu niin maailmanlaajuisia kuin paikallisiakin sosiaalifoorumitapahtumia.

Vasemmistonuoret on ollut alusta asti mukana tekemässä Suomen sosiaalifoorumia.

Kymmenes Suomen sosiaalifoorumi järjestetään Helsingissä 20.–21.4.2013. Vasemmistonuoret

osallistuu tapahtumaan esittelemällä toimintaansa, järjestämällä

seminaareja tai muita foorumin ohjelmaan kuuluvia tilaisuuksia ja tukemalla jäsentensä

osallistumista tapahtumaan. Vasemmistonuorten piiri – ja perusosastot osallistuvat

alueellisiin sosiaalifoorumeihin.

5.5 Muut yhteistyötahot

Vasemmistonuoret tekee merkittävässä määrin yhteistyötä myös ympäristöjärjestö-

107


jen kanssa kampanjoinnissa ydinvoimaa ja ilmastonmuutosta vastaan. Vasemmistonuoret

jatkaa vuonna 2013 osallistumista ilmastolakia vaativaan Polttava kysymys

-kampanjaan yhdessä lukuisien muiden järjestöjen kanssa. Lisäksi Vasemmistonuoret

osallistuu Äänestä ydinvoima historiaan -kampanjaan. Vasemmistonuoret osallistuu

aktiivisesti kampanjassa järjestettäviin tempauksiin ja tapahtumiin eri puolilla

maata ja pyrkii yhdistämään omaa ympäristötoimintaansa muiden järjestöjen

kampanjointiin. Vasemmistonuorten järjestämä kansainvälinen ilmastoleiri pyritään

toteuttamaan yhteistyössä muiden suomalaisten toimijoiden kanssa. Ilmastoleiri

on esitelty kohdassa 4.2.

Vasemmistonuoret osallistuu Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö

Demo ry:n projektiin Nepalissa, jossa tuetaan nuorten parissa tehtävää poliittista

työtä rauhanomaisen ratkaisun saavuttamiseksi maassa pitkään jatkuneeseen poliittiseen


demokratiasta ja sen puolesta kampanjoinnista. Vuonna 2013 Vasemmistonuorten

edustaja osallistuu mahdollisuuksien mukaan Demo ry:n delegaation matkalle

Nepaliin.

Vasemmistonuoret on mukana Reilun kaupan edistämisyhdistyksen Reilu kaupunki

-kampanjassa. Tampere, Pori, Espoo ja Joensuu ovat jo saaneet arvonimen.

Samaan pyritään muun muassa Turussa, Helsingissä ja Jyväskylässä. Vasemmistonuoret

käyttää tässä työssä edukseen yhteyksiään kaupunginvaltuutettuihin ja rutiiniaan

tempausten järjestämisessä. Aihetta käsitellään myös kevään Sinun Täytyy

Tietää Kaikki – koulutuksessa.

Vasemmistonuoret osallistuu myös tilanteen mukaan Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen

Kepan globbaritoimintaan. Globbarit lobbaavat joukolla tehtävien tempausten

avulla kansanedustajia globaaleissa kehityskysymyksissä.


Vasemmistonuorten kansainvälisestä toiminnasta vastaa kansainvälisten asioiden

jaosto. Jaosto toimii yhdessä puheenjohtajan ja pääsihteerin kanssa, jotka työntekijöistä

vastaavat kansainvälisestä toiminnasta. Vasemmistonuoret pyrkii aina tiedottamaan

mahdollisimman laajasti kansainvälisen toiminnan mahdollisuuksista.

Kansainvälisten kannanottojen määrää pyritään myös lisäämään.

Keskeinen tavoite kansainvälisessä toiminnassa vuonna 2013 on kansainvälisen ilmastoleirin

järjestäminen.


Vasemmistonuorten pohjoismainen yhteistyöjärjestö on Sosialistisk Ungdom i Norden

(SUN), jonka kokouksiin järjestön pohjoismaisesta yhteistyöstä vastaava osallistuu

ja jonka puheenjohtajana toimii Vasemmistonuorten aktiivi Henrik Nyholm.

Vasemmistonuoret vaikuttaa myös Pohjoismaiden neuvoston alaisessa Nuorten Pohjoismaiden

neuvostossa (Ungdomens Nordiska Råd, UNR), jonka istuntoihin järjestön

edustaja osallistuu. Kotimaassa Vasemmistonuoret tekee pohjoismaista yhteistyötä

Pohjola-Nordenin Nuorisoliitossa (PNN).



Young Left (ENDYL), jonka kokouksiin, seminaareihin ja työryhmiin osallistutaan

vuoden aikana.



palvelukeskus – KEPA ry:n, Suomen Pakolaisapu ry:n, Suomen YK-Liitto ry:n ja

108

Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö Demo ry:n toiminnassa.


Vasemmistonuoret vastaanottaa toimintavuoden 2013 aikana kansainvälisten yhteistyöjärjestöjen

valtuuskuntia, joille esitellään suomalaista yhteiskuntaa, vasemmistoa

sekä Vasemmistonuorten valtakunnallista ja paikallista toimintaa. Vasemmistonuoret

lähettää toimintavuonna omia valtuuskuntia ulkomaille sekä erilaisille

kansainvälisille leireille ja tukee jäsenten osallistumista ulkomaisille matkoille, jotka

edistävät Vasemmistonuorten kannalta tärkeitä tavoitteita.

Vasemmistonuoret järjestää vuonna 2013 kansainvälisen ilmastoleirin, jonne odotetaan

runsaasti kansainvälisiä valtuuskuntia. Kansainvälisestä ilmastoleiristä lisää

kohdassa 4.3.


Vasemmistonuoret on laatinut kehitysyhteistyöhakemuksen ulkoministeriölle. Mikäli

hakemus hyväksytään, Vasemmistonuorten kehitysyhteistyöhanke Palestiinaan

alkaa vuonna 2013. Kehitysyhteistyöhankkeessa pyritään voimaannuttamaan Palestiinalaisia

naisia toimimaan politiikassa ja hallinnossa. Palestiinalaisena yhteistyökumppanina

kehitysyhteistyössä toimii Youth Development Assosiation (YDA).

Vasemmistonuorten kehitysyhteistyöhanke saa toteutuessaan Ulkoministeriön

rahoitusta. Hankkeen rahoittamiseksi Vasemmistonuoret myös kerää rahaa ja myy

maahantuomiaan Palestiina-huiveja.

7 Vasemmistonuorten valtakunnalliset kampanjat ja toiminta

Vasemmistonuorten valtakunnallisista kampanjoista Asekauppakampanja on esitelty

jo keskeisissä tulostavoitteissa kohdassa 1. Vasemmistonuoret toimii myös palestiinalaisten

ihmisoikeuksien puolesta, jatkaa kampanjointia thaimaalaisten marjanpoimijoiden

sekä työelämän oikeuksien puolesta ja toimii sukupuolisen tasa-arvon ja

seksuaalisen moninaisuuden puolesta. Vasemmistonuoret pyrkii taloudellisen tilanteen

niin salliessa työllistämään yhden työntekijän kampanjaa kohti ja kampanjaa

varten. Kampanjoiden toteutumista seurataan vuonna 2011 luodun kampanjatyökalun

pohjalta.

Mahdollisista uusista kampanjoista päättää yhdistyksen varsinainen kokous toukokuussa.

7.1 Työelämän oikeudet

Niin vasemmistolaiselle liikkeelle kuin Vasemmistonuorille nuorten työelämän oikeudet

ovat keskeisiä. Vuonna 2013 Vasemmistonuoret jatkaa toimintaansa työelämän

pelisääntöjen muuttamiseksi reilummiksi järjestämällä poikkeuksellisen ison

Tammitapaamisen sekä nostamalla niin vuokra- kuin ilmaistyön epäkohtia julkisuuteen.

Solidaarisuutta marjanpoimijoille

Vuonna 2013 Vasemmistonuoret jatkaa työtään thaimaalaisten marjanpoimijoiden

puolesta valmistamalla aihetta käsittelevän minidokumenttielokuvan sekä osallistumalla

aiheesta käytävään keskusteluun. Kesällä järjestetään uusi kenttämatka sekä

luodaan yhteistyökumppaneiden kanssa toimintamalleja juridisen avun tarjoamiseksi

poimijoille.

7.2 Ahava-boikottikampanja

109

Vasemmistonuorten Palestiina-työryhmä toteuttaa vuonna 2013 Ahava - kuolleen meren

kosmetiikan boikottikampanjan osana kansainvälistä BDS-liikettä. Kampanjan

tavoitteena on lisätä ihmisten tietoa Israelin ihmisoikeuksia loukkaavista toimista

miehitetyillä alueilla sekä osallistaa aiheesta kiinnostuneita järjestön jäseniä valtakunnalliseen

toimintaan.




monipuolisena paikallisena toimintana ympäri vuoden. Vasemmistonuorten

keskusjärjestön tehtävänä on koordinoida, tukea ja avustaa jäsenten piiri- ja

perusjärjestöissä sekä toimintaryhmissä tekemää työtä ja järjestää valtakunnallisia

tapahtumia ja koordinoida järjestön poliittista työtä esimerkiksi jaostojen ja työryhmien

kautta. Vasemmistonuoret antaa jäsenilleen paikallisesti ja valtakunnallisesti

monipuolisia mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa, tehdä asioita itse. Kaikki toiminta

lähtee jäsenten omasta halusta ja on siksi jäsenten itsensä näköistä.


Lisäksi jäsenille tarjotaan kootusti tietoa kaikkien Vasemmistonuorten

piiri- ja perusjärjestöjen tapahtumista, jolloin toiminnan valtakunnallisuus korostuu.

Monet piirijärjestöjen järjestämät tapahtumat ovat avoimia myös muiden piirien

jäsenille ja lisäksi piirijärjestöt tekevät vierailuja toisten piirien luokse.

Vasemmistonuoret tukee piirijärjestöjensä paikallista toimintaa paitsi taloudellisesti,

myös muilla tavoin. Vasemmistonuorten keskustoimiston työntekijät ovat tarvittaessa

kaikessa toiminnassa piiri- ja perusjärjestöjen toimijoiden tukena ja apuna.

Piirijärjestöjen puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien yhteydenpitoa ja yhteistyötä

kannustetaan järjestämällä puheenjohtajien tapaaminen ainakin kerran vuodessa

valtakunnallisen tapahtuman yhteydessä.





mainituista asioista on lisäksi voimassa se, mitä niistä on yhdistyksen säännöissä ja

yhdistyksen noudattamassa, vuonna 2009 uusitussa, työehtosopimuksessa on säädetty.

Vasemmistonuoret tekee selvityksen järjestörakenteensa kehittämiseksi vuonna

2013 kuten strategia linjaa. Piiritapaamisia jatketaan vuonna 2013, piirit tapaavat toisena

kaksi kertaa toimintavuoden aikana. Piirejä myös tiedotetaan aloitemahdollisuudesta

hallitukselle.



käyttää yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa valittu hallitus. Vasemmistonuorten

hallitus seuraa strategian edistymistä. Vasemmistonuorten hallitus kokoontuu

vuonna 2013 seitsemän kertaa: 25.1., 23.-24.2., 20.-21.4., liittokokouksen yhteydessä,

15.-16.6., 13.-15.9. ja 9.-10.11.

Kokoukset kestävät yleensä kaksi päivää. Hallituksen kokouksiin osallistuvat kutsuttuina

hallituksen jäsenten lisäksi kaikki Vasemmistonuorten keskustoimiston ja

piiri- ja perusjärjestöjen työntekijät. Vasemmistonuorten hallitukseen kuuluu toimintavuonna

2013 aina järjestön liittokokoukseen asti puheenjohtajan ja kahden

varapuheenjohtajan lisäksi seitsemäntoista varsinaista jäsentä ja heille jokaiselle

henkilökohtainen varajäsen. Varajäsenet kutsutaan kokoukseen varsinaisen jäsenen

ollessa estynyt. Hallitukseen kuuluu jäseniä kaikista Vasemmistonuorten piirijärjes-

110


töistä. Liittokokous valitsee uuden puheenjohtajiston ja hallituksen.

Hallituksen kokoukset järjestetään hallinnon kustannusten hillitsemiseksi pääasiassa

pääkaupunkiseudulla, mutta kokouksia voidaan järjestää myös muualla. Kokousten

yhteydessä järjestetään mahdollisuuksien mukaan paikallista tai valtakunnallista

huomiota herättävä tempaus yhteistyössä alueen piiri- ja perusjärjestön kanssa

tai kuullaan asiantuntijavieraan alustus jostain ajankohtaisesta asiasta.

Vasemmistonuorten hallituksen jäsenet ovat aktiivisia toimijoita paitsi omissa

piiri- ja perusjärjestöissään, myös monissa muissa kansalaisjärjestöissä. Yksi hallitustyöskentelyn

tavoitteista on parantaa hallituksen jäsenten järjestötoiminnan

valmiuksia muun muassa lisäämällä kokoustekniikan, yhdistyslain sekä järjestön

toiminnallisen ja taloudellisen suunnittelun ja arvioinnin osaamista. Vasemmistonuorten

hallitukselle tarjotaankin kokousten yhteydessä järjestötoimintaan ja politiikkaan

liittyvää koulutusta.

Hallituksen tasa-arvovastaavat

Vasemmistonuorten hallituksella on kaksi hallituksen valitsemaa tasa-arvovastaavaa,

jotka yhdessä tasa-arvojaoston kanssa seuraavat tasa-arvosuunnitelman toteutumista

ja vastaavat tasa-arvonäkökulman esillä pitämisestä päätöksenteossa. Vuoden

2013 aikana tasa-arvovastaavien ja tasa-arvojaoston vastuulla on käynnistää Vasemmistonuorten

poliittisten asiakirjojen arviointi tasa-arvonäkökulmasta.


Hallituksen valitsema Vasemmistonuorten työvaliokunta kokoontuu toimintavuoden

2013 aikana noin viisitoista kertaa. Osa kokouksista järjestetään etäkokouksina

sähköpostin välityksellä. Vuonna 2013 aina uuden hallituksen järjestäytymiskokoukseen

asti työvaliokuntaan kuuluvat järjestön puheenjohtaja, molemmat varapuheenjohtajat

sekä kolme muuta jäsentä. Työvaliokunta päättää muun muassa Vasemmistonuorten

henkilöedustuksista ja -esityksistä sekä piiri- ja perusjärjestöille ja

toimintaryhmille myönnettävistä projektirahoista. Lisäksi työvaliokunnan tehtävä

on valvoa Vasemmistonuorten taloutta ja palkattujen työntekijöiden toimintaa sekä

toimia työnantajan edustajana. Uusi hallitus valitsee työvaliokunnan seuraavaksi

liittokokouskaudeksi ensimmäisessä kokouksessaan kesäkuussa.

Työvaliokunta käy tarvittaessa läpi Vasemmistonuorten hallituksen esityslistan ennen

hallituksen kokousta ja tekee päätösesityksiä hallituksen keskustelun ja päätösten

pohjaksi. Työvaliokunnan jäsenet myös edustavat järjestöä tarvittaessa.

8.3 Järjestön johto kokousten välillä

Hallituksen ja työvaliokunnan kokousten välillä Vasemmistonuorten toimintaa johtaa

puheenjohtajisto yhdessä pääsihteerin kanssa. Hallitus ja palkatut työntekijät

pitävät yhteyttä ja keskustelevat tiiviisti kokousten välillä apuvälineinään sisäinen

sähköpostilista, kaikille Vasemmistonuorten jäsenille tarkoitettu avoin sähköpostilista

sekä Vasemmistonuorten keskustelufoorumi internetissä. Keskustelufoorumilla

on yleisen osion lisäksi hallituksen jäsenille ja työntekijöille varattu osio.


Vasemmistonuorten liittokokouksen, hallituksen ja työvaliokunnan päätöksiä panevat

toimeen Vasemmistonuorten palkatut työntekijät. Työntekijöiden esimies on

pääsihteeri. Pääsihteerin esimiehenä toimii puheenjohtaja. Toimintavuonna 2013

Vasemmistonuorten keskustoimistossa on töissä kuusi työntekijää: puheenjohtaja,

pääsihteeri, järjestö- ja koulutussihteeri, tiedottaja, osa-aikainen talouspäällikkö

sekä osa-aikainen toimistosihteeri.

Keskusjärjestön palkkalistoilla on lisäksi vuonna 2013 viisi muuta osa-aikaista työn-

111

tekijää. Lapin piirijärjestön osa-aikaisen piirisihteerin pääasiallinen työskentelypaikka

on Rovaniemi. Pohjois-Pohjanmaan osa-aikaisen piirisihteerin pääasiallinen

työskentelypaikka on Oulu. Satakunnan piirijärjestöön osa-aikaisen piirisihteerin

pääasiallinen työskentelypaikkana on Pori. Keski-Suomen piirijärjestön osa-aikaisen

piirisihteerin pääasiallinen työskentelypaikka on Jyväskylä. Palestiina – kehitysyhteistyöhankkeen

toteutuessa Palestiina-solidaarisuusprojektissa työskentelee osa-aikainen

projektikoordinaattori, joka huolehtii kehitysyhteistyöprojektin rahoituksen

raportoinnista ja koordinoi hanketta yhdessä Palestiina-työryhmän kanssa. Lisäksi

vuoden aikana voidaan palkata osa-aikainen kampanjatyöntekijä tarpeen vaatiessa

tekemään valtakunnallisiin kampanjoihin liittyviä töitä tai tehdä lyhyempiä toimeksiantoja

esimerkiksi verkkosivuja tai taittotöitä varten.

Lisäksi Vasemmistonuoret voi työllistää harjoittelijoita tai opinnäytteen tekijöitä,

tällöin kyseessä on aina oppimiskokemus ja tehtäviin annetaan riittävää opinto-ohjausta.

Harjoittelijoita ei käytetä perustoimintaan liittyvien työtehtävien tekemiseen.

Harjoittelijoille on mahdollista poikkeustapauksissa jättää maksamatta korvausta.

Pääsihteeri toimii keskustoimiston työntekijöiden ja Palestiina-koordinaattorin lisäksi

Etelä-Suomen Vasemmistonuorten piirisihteerin esimiehenä.

Vasemmistonuorten piiri- ja perusjärjestöillä on lisäksi vuoden 2013 aikana vaihtelevasti

omia osa- tai kokoaikaisia palkattuja työntekijöitä.

Vasemmistonuorten valtakunnallisia työntekijätapaamisia ja -koulutustilaisuuksia

järjestetään vuonna 2013 alustavan suunnitelman mukaan neljä kertaa. Työntekijätapaamisten

tavoitteena on pitää työnteko Vasemmistonuorissa mielekkäänä

ja tehokkaana sekä Vasemmistonuorten työntekijät yhtenäisenä tiiminä pitämällä

yllä hyvää yhteishenkeä ja parantamalla sisäistä tiedottamista. Lisäksi työntekijätapaamiset

auttavat Vasemmistonuorten valtakunnallisten tapahtumien ja projektien

suunnittelussa ja toteuttamisessa. Työntekijöille annetaan lisäksi tapaamisissa työhön

liittyvää koulutusta. Tapaamisten sisältöjä suunniteltaessa otetaan työntekijöiden

toiveet huomioon.





Vasemmistonuorten hallituksen apuna toimivat toimintavuonna 2013 sen nimittämät

neljä jaostoa ja viisi työryhmää, jotka toteuttavat toimintaa, valmistelevat

poliittisia tai toiminnallisia ohjelmia sekä valmistelevat kannanottoja. Jaostot ja

työryhmät tarjoavat yksittäisille jäsenille mahdollisuuden olla mukana tekemässä

valtakunnallista toimintaa ja vaikuttamassa esimerkiksi Vasemmistonuorten poliittisiin

linjauksiin. Niiden kokoukset ovat avoimia kaikille Vasemmistonuorten jäsenille.

Kunkin jaoston ja työryhmän kanssa toimii joku keskustoimiston työntekijöistä.

Jaostojen ja työryhmien toimikausi päättyy liittokokoukseen. Jaostoihin avataan

haku huhtikuussa ja hallitus valitsee jaostojen jäsenet seuraavalle liittokokouskaudelle

kesäkuun kokouksessaan. Uusi hallitus perustaa avukseen haluamansa määrän

työryhmiä järjestäytymiskokouksessaan kesäkuussa.

Kansainvälisten asioiden jaosto

Kansainvälisten asioiden jaoston (kv-jaosto) tehtävä on toteuttaa Vasemmistonuorten

kansainvälistä toimintaa. Jaosto ylläpitää kansainvälisiä suhteita ulkomaisiin

yhteistyöjärjestöihin, kattojärjestöihin sekä alan suomalaisiin yhteistyöjärjestöihin.

Jaosto suunnittelee ja järjestelee Vasemmistonuorten vierailuja ulkomaille ja

kansainvälisten vieraiden vierailuja Suomeen.

Koulutusjaosto

112


Koulutusjaoston tehtävä on suunnitella, toteuttaa, arvioida ja kehittää Vasemmistonuorten

valtakunnallista aatteellista ja järjestöllistä koulutus- ja opintotoimintaa

toimintavuoden aikana.

Työelämäjaosto

Työelämäjaoston tehtävä on toteuttaa Vasemmistonuorten ammattiyhdistyksiin ja

työelämään liittyvää toimintaa. Jaoston tehtävä on lisäksi suunnitella ja toteuttaa

muuta toimintaa, jonka kautta Vasemmistonuorten toimintaan saadaan mukaan

enemmän työelämässä olevia nuoria ja ammattiyhdistysliikkeen vasemmistolaisia

nuoria. Työelämäjaosto myös suunnittelee Tammitapaamisen ohjelman. Lisäksi jaosto

valmistelee sen alaan liittyvistä ajankohtaisista aiheista kannanottoja hallituksen

käsiteltäväksi.

Tasa-arvojaosto

Tasa-arvojaoston tehtävänä on seurata sukupuolisesta ja seksuaalisesta tasa-arvosta

käytävää keskustelua, laatia järjestölle sukupuolten tasa-arvoon, feminismiin ja moninaisuuteen

liittyviä kannanottoja ja yhteiskunnallisia avauksia. Lisäksi jaoston

tehtävänä on tukea sen aihepiiriin kuuluvaa koulutusta järjestössä ja seurata tasaarvosuunnitelman

toteuttamista.

Kulttuurityöryhmä

Kulttuurityöryhmän tehtävänä on paitsi tukea Vasemmistonuorten omaa kulttuuritoimintaa


valmistelee mahdollisen seuraavan valtakunnallisen kulttuurikilpailun tai projektin.

Palestiina-työryhmä

Palestiina-työryhmä koordinoi Vasemmistonuorten Palestiina-solidaarisuuskampanjan

valtakunnallista toimintaa. Työryhmä seuraa Vasemmistonuorten kehitysyhteistyöhankkeen

tilannetta ja tekee yhteistyötä muiden Palestiina-solidaarisuustyötä

tekevien tahojen kanssa.

Ulko – ja turvallisuuspoliittinen työryhmä

Ulko- ja turvallisuuspoliittisen työryhmän tehtävänä on seurata ulko- ja turvallisuuspolitiikasta


kannanottoja sekä valmistella asekauppakampanjaa.

Perustulotyöryhmä



piirijärjestöihin.

Ympäristö ja ilmastotyöryhmä




kanssa.

8.6 Toiminta-avustus piirijärjestöille

Vasemmistonuorten keskusjärjestöllä on kahdeksan piirijärjestöä: Etelä-Suomen

Vasemmistonuoret, Hämeen Vasemmistonuoret, Itä-Suomen Vasemmistonuoret,

Keski-Suomen Vasemmistonuoret, Lapin Vasemmistonuoret, Pohjois-Pohjanmaan

Vasemmistonuoret, Satakunnan Vasemmistonuoret ja Varsinais-Suomen Vasemmistonuoret.

Piirijärjestöt ovat itsenäisiä järjestöjä, ja ne vastaavat Vasemmistonuorten

poliittisesta ja järjestöllisestä toiminnasta omalla alueellaan.

113

Vasemmistonuoret jakaa tulosperusteisesti toiminta-avustusta piirijärjestöilleen.

Toteutunutta ja suunniteltua toimintaa arvioitaessa tulosperusteita ovat toiminnan

laatu, laajuus ja suunnitelmallisuus sekä toiminnan kehittyminen. Kunkin piirijärjestön

tuloksellisuutta arvioidaan sen toimintasuunnitelman ja omien tavoitteiden

toteutumisessa. Tulosperusteisen toiminta-avustuksen jakotavan tavoitteena on

kannustaa piirijärjestöjä vireään toimintaan ja entistä tehokkaampaan Vasemmistonuorten

paikallisen toiminnan suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen.

Vasemmistonuoret myöntää toiminta-avustusta piirijärjestöille erillisen hakemuksen

perusteella vuodeksi kerrallaan. Hakemukseensa piirijärjestöt liittävät seuraavan

vuoden toimintasuunnitelmansa ja talousarvionsa sekä selvityksen kuluvan vuoden

toiminnastaan. Hakemuksessa piirijärjestön on selvitettävä muun muassa varainhankintaa

ja kiinteitä kustannuksia. Lisäksi hakemuksen liitteeksi on luotu yhteisesti

lista piirijärjestöille kuuluvista toiminnoista ja tehtävistä, jotka jokaisen piirijärjestön

tulisi huomioida toiminnan suunnittelussaan.

Vasemmistonuorten toiminta-avustuksen jakotapa mahdollistaa piirien yksilöllisten

toiminnallisten ja taloudellisten tilanteiden huomioimisen. Toiminta-avustuksen

myöntämisen jakotapaa ja -perusteita kehitetään myös toimintavuonna 2013. Kehittämisestä

ja avustuksen jaosta vastaa keskusjärjestön hallitus.












9 VASEMMISTONUORTEN VIESTINTÄ

Vasemmistonuorten viestintää vahvistetaan ja kehitetään toimintavuonna edelleen

siten, että järjestöstä välittyy radikaali, aktiivinen, moninainen ja johdonmukainen

kuva. Vasemmistonuoret selvittää tarvetta ja mahdollisuutta kääntää poliittinen ohjelma

sekä verkkosivut englanniksi tai muille kielille sekä tuottaa selkokielistä materiaalia.

9.1 Järjestön visuaalinen ilme ja logotuotteet

Vasemmistonuorten tavoitteena on sekä lisätä Vasemmistonuorten näkymistä julkisuudessa

että palvella paremmin jäsenten ja sidosryhmien tarpeita. Vasemmistonuoret

kehittää esittelymateriaaliaan edelleen vuonna 2013.

Vasemmistonuorten yhteisöilmettä vahvistetaan tarjoamalla jäsenille edullisesti

järjestön omalla logolla tai ”Vastarinta on luvallista, jopa suotavaa” -iskulauseella

varustettuja tuotteita. Tuotevalikoima pitää sisällään muun muassa lyijykyniä, tulitikkuaskeja,

pinssejä, rintamerkkejä, t-paitoja, kangaskasseja ja huppareita. Vasemmistonuoret

panostaa siihen, että järjestön materiaali on tuotettu eettisellä ja

kestävällä tavalla. Vasemmistonuoret kehittää tuotevalikoimaansa vuonna 2013.


114


Vasemmistonuoret seuraa puheenjohtajan johdolla tarkasti päivän politiikkaa ja ottaa

kantaa ajankohtaisiin asioihin tarvittaessa. Vasemmistonuorten puheenjohtajan

tai hallituksen tekemät kannanotot julkaistaan järjestön verkkosivuilla ja lähetetään

tiedotteina tiedotusvälineille.

Vasemmistonuoret pyrkii hyödyntämään tiedotusvälineitä kohdentamalla tiedotusta

entistä enemmän erilaisten tapahtumien ja tempauksien yhteyteen.

Vasemmistonuorten piiri- ja perusjärjestöjä rohkaistaan ottamaan kantaa alueellisiin

poliittisiin asioihin. Lisäksi piiri- ja perusjärjestöjä kannustetaan tiedottamaan

toiminnastaan myös Vasemmistonuorten jäsenille valtakunnallisesti sekä tarvittaessa

tiedotusvälineille.

Videot

Vasemmistonuoret tuottaa toimintaan liittyviä videoita ja tapahtumien nettilähetyksiä

toimintavuonna 2013.

9.3 Mediaseuranta ja medianäkyvyyden tutkimus

Vasemmistonuoret ottaa käyttöön taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevän mediaseurantapalvelun

printti- ja nettimedian seurantaan. Osa palvelusta pyritään toteuttamaan

maksuttomilla välineillä. Mediaseuranta palvelee keskusjärjestöä ja piirijärjestöjä.

9.4 Libero-lehti

Vasemmistonuorten jäsenetulehti on Libero ry:n julkaisema Libero-lehti. Libero ilmestyy

vuoden aikana neljä kertaa. Libero on nelivärinen aikakauslehti ja sen painos

on numerosta riippuen 7 000-10 000 kappaletta.





ry:n jäsen. Vuonna 2007 se valittiin Kultti ry:n vuoden laatulehdeksi yhdessä Ananda-lehden

kanssa.

Libero ilmestyy myös sähköisenä verkkosivuilla http://www.liberolehti.fi Liberosta

vastaa lehden päätoimittajana toimiva Vasemmistonuorten tiedottaja. Liberossa julkaistaan

mahdollisuuksien mukaan myös ruotsinkielisiä artikkeleita.

Libero on Vasemmistonuorten jäsenille ilmainen. Myös muut alle 30-vuotiaat opiskelijat

tai työttömät voivat tilata vuoden näytenumerot ilmaiseksi. Muille tilaus

maksaa 20 euroa vuodessa. Liberon tukitilaushinta on 50 euroa. Liberoa toimitetaan

lisäksi Vasemmistonuorten yhteistyökumppaneille. Liberon tilaajien joukossa on

kirjastoja, oppilaitoksia, nuorisotiloja ja vankiloita, jotka saavat Liberon maksutta.

9.5 Verkkosivut

Vasemmistonuorten verkkosivut internetissä osoitteessa http://www.vasemmistonuoret.fi

ovat merkittävä osa Vasemmistonuorten ulkoista ja sisäistä viestintää.

Sivujen sisällön kehittämistä jatketaan niin, että se vastaa paremmin jäsenten, järjestön

ja sidosryhmien tarpeita. Verkkosivuilla on sisäinen keskustelufoorumi sekä

wiki, jotka toimivat hyvin tehokkaasti jäsenistön kommunikaation välineenä sekä

poliittisissa asiakysymyksissä että toiminnan suunnittelussa ja organisoinnissa. Tavoitteena

on myös vahvistaa verkkosivujen ajankohtaisten uutisten tuottamista ja

kasvattaa entisestään päivittäistä verkkosivuilla vierailijoiden määrää. Kävijämäärää

seurataan ja tilastoidaan siihen tarkoitetun kävijälaskurin avulla.


115

Uutiskirje ja keskustoimiston tervehdys

Vasemmistonuoret julkaisee 1-2 kertaa kuukaudessa ilmestyvää sähköistä uutiskirjettä,

joka lähetetään jäsenille ja lähimmille sidosryhmille. Kirjeessä tiivistetään järjestön

äskettäistä ja tulevaa toimintaa, ja otetaan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan

suulla kantaa ajankohtaiseen teemaan. Lisäksi uutiskirjeessä nostetaan esiin

vasemmistonuorten blogeja.

Vuosikokouspostitusten aikaan lähetetään keskusjärjestön paperinen uutiskirje

toimitettavaksi kokouskutsujen mukana jäsenille. Uutiskirjeessä luodaan katsaus

vuoden toimintaan ja ajankohtaisiin aiheisiin.

Verkkoviestintä

Vasemmistonuoret ylläpitää toimintansa tehostamiseksi useita räätälöityjä sähköpostilistoja:

hallitus-lista on Vasemmistonuorten hallituksen ja työntekijöiden sisäinen

tiedotus- ja keskustelulista, vanu-l-lista on Vasemmistonuorten jäsenille tarkoitettu

tiedotuslista ja vasop-lista keskittyy erityisesti vasemmistolaisia opiskelijoita

kiinnostaviin asioihin.

Kaikilla jaostoilla ja työryhmillä on omat sähköpostilistansa, jotka ovat avoimia

kaikille jäsenille. Sähköpostilistoista vastaa Vasemmistonuorten toimistosihteeri.

Lisäksi Vasemmistonuorten piiri- ja perusjärjestöt ylläpitävät omia paikallisia sähköpostilistoja.

Vasemmistonuorten verkkosivuilla osoitteessa http://www.vasemmistonuoret.fi/

forum on keskustelufoorumi, jolla käydään jatkuvasti vilkasta keskustelua ajankohtaisista

poliittisista kysymyksistä. Foorumilla tiedotetaan myös tärkeistä paikallisista

ja valtakunnallisista Vasemmistonuorten ja muiden toimijoiden tapahtumista.

Vuoden 2011 aikana foorumin käyttäjämäärän odotetaan nousevan edelleen. Vuonna

2009 Vasemmistonuoret käynnisti wikin, joka on erityisesti järjestön ohjelmatyön

apuväline. Wiki on vapaasti kaikkien järjestön jäsenten käytössä.


nuoret kohtaavat reaaliajassa #vanu-IRC-kanavalla. Kanavalla käydään päivittäin

keskusteluja politiikasta ja kaikesta muusta keskustelijoita kiinnostavasta.

Vasemmistonuoret toimivat aktiivisesti myös Facebookissa, jossa on Vasemmistonuorten

omia ryhmiä. Myös Vasemmistonuorten kampanjoista ja tapahtumista tiedotetaan

Facebookissa. Vasemmistonuoret laajentaa verkkotiedotustaan ja hyödyntää

jatkuvasti uusia sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia.

Jäsenpalvelu

Vasemmistonuorilla on valmis tietopaketti, joka lähetetään kaikille järjestön uusille

jäsenille yhdessä jäsenkortin kanssa. Lisätietoja Vasemmistonuorista haluaville on

oma tietopakettinsa. Tietopakettien sisältöä uudistetaan aina tarvittaessa ja lisäksi

piirijärjestöjä kannustetaan kokoamaan oma alueen uusille jäsenille lähetettävä

Tervetuloa paikalliseen toimintaan -paketti, jonka tavoitteena on kutsua ja sitouttaa

uusi jäsen mukaan paikalliseen toimintaan.

Vasemmistonuorten keskustoimisto sijaitsee Helsingissä osoitteessa Hämeentie

29, 6.krs. 0500 Helsinki. Toimisto on avoinna maanantaista torstaihin, kymmenestä

kolmeen. Jäsenpalvelusta vastaa toimistosihteeri. Jäsenien kysymyksiin vastataan ja

jäsenpalvelua hoidetaan yhä enenevässä määrin verkkosivujen kautta. Vasemmistonuoret

pyrkii hyvään ja nopeaan jäsenpalveluun.

Tämä Vasemmistonuorten toimintasuunnitelma vuodelle 2013 on hyväksytty Vasemmistonuorten

hallituksen kokouksessa Helsingissä 10.-11.11.2012.

116


Hallituksen esitys eurooppapoliittiseksi ohjelmaksi

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

Kohti sosialistista Eurooppaa

Vasemmistonuorten Eurooppa-poliittinen ohjelma

Vasemmistonuoret on punavihreä ja feministinen poliittinen nuoriso- ja kansalaisjärjestö.

Vasemmistonuoret ajaa tasa-arvoista yhteiskuntaa, jossa jokainen

voi elää vapaana ja kaikilla on oikeus riittävään toimeentuloon.

2010-luvulla valtioiden rajat eivät suojaa talous-, ympäristö- tai ruokakriiseiltä.

Kansallismielinen oikeisto ajaa eroa EU:sta ja valtioiden rajojen sulkemista. Lisäksi

se vaatii usein työntekijöiden oikeuksien kaventamista ja säätyjaon palauttamista.

Liberaali oikeisto haluaa puolestaan lisätä niin sanottua talouskuria ja

viedä EU:ta kohti epädemokraattista liittovaltiota. Vasemmistonuoret ei yhdy

kumpaankaan näistä näkemyksistä. Vaikka kansallisvaltio on tärkeä sosiaaliturvan

ja palvelujen järjestäjä, tehokas puuttuminen tuloeroihin, köyhyyteen ja

ilmastonmuutokseen edellyttää politiikkaa, jota ei sidota kansallisvaltion ahtaisiin

raameihin.

Vasemmistonuorten Eurooppa on ekologinen, demokraattinen ja hyvinvoiva

Vasemmistonuorten tavoitteena on Eurooppa, jossa demokratia koskee myös

markkinoita ja rahoituslaitoksia, ja jossa ilmastoa, ympäristöä, ihmisiä ja hyvinvointia

ei alisteta kapitalistiselle voitontavoittelulle. Työntekijöiden päätösvaltaa

yritysten sisällä on vahvistettava. Vasemmisto on kansainvälinen

liike, joka taistelee oikeuksiaan vaativien ihmisten rinnalla pääoman ylivaltaa

vastaan paremman kansanvallan ja jokaisen itsemääräämisoikeuden puolesta.

Kansainvälisen yhteistyön ensisijaisena tavoitteena on aina ihmisten

sosiaalisten ja poliittisten oikeuksien parantaminen.

Vasemmistolaisia päämääriä tulee aina edistää tarkoituksenmukaisimmalla tasolla.

Paikallisesti tämä tarkoittaa järjestäytymistä osuuskuntien ja kansanliikkeiden

muodossa, valtiollisella tasolla verotuksen, sosiaaliturvan sekä työehtosopimusjärjestelmän

turvaamista, ja kansainvälisellä tasolla valtioiden välistä

yhteistyötä esimerkiksi rauhanturvaamisessa, ihmisoikeuksien edistämisessä

sekä ympäristöpolitiikassa.

Vasemmistolaisten päämäärien edistämiseksi tarvitaan myös ylikansallista

päätöksentekoa ja sääntelyä. EU:n tasolla tulee ryhtyä toimiin pankkijärjestelmän

demokratisoimiseksi ja rahaliiton uudistamiseksi, finanssitransaktioiden

ja päästöjen verottamiseksi, veroparatiisien sulkemiseksi sekä minimitasojen

asettamiseksi esimerkiksi yhteisöveroille ja työehdoille, palkkojen polkemisen ja

verokilpailun ehkäisemiseksi. Päästövähennystavoitteista, luonnonsuojelusta,

uusiutuvan energian käytöstä, ihmisoikeuksista, ihmisten vähimmäistoimeentulon

turvaamisesta sekä perustulon käyttöön ottamisesta tulee sopia kansainvälisesti.

117

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50

51

51

53

54

55

Vasemmistonuoret kannattaa kansainvälisyyttä. Euroopan unioni ei ole kuitenkaan

ollut, eikä ole, vasemmistolainen projekti. Unioni on edesauttanut kapitalismin

levittäytymistä yhä uusille inhimillisen elämän ja yhteiskunnan alueille.

Unionissa tehdään jatkuvasti päätöksiä ja sopimuksia, joilla rajataan kansallisvaltioiden

poliittista liikkumavaraa. Eurokriisin myötä valtiot ovat sitoutuneet

finanssipoliittisiin sopimuksiin, joilla oikeutetaan leikkaus-, säästö- ja kuripolitiikka,

mikä tarkoittaa hyvinvointivaltion, palveluiden, sosiaaliturvan, työpaikkojen,

työsuhteiden laadun ja eläkkeiden alasajoa.

Markkinoiden vapautumisen ja pääoman vapaan liikkuvuuden vuoksi nykyisten

markkinaehtoisten ja epädemokraattisten rakenteiden purkaminen ja tulonjaon

oikeudenmukaistaminen edellyttävät kansainvälistä yhteistyötä. Täystyöllisyys

ei ole enää realistinen vaatimus. Työttömyyslukujen takoessa jatkuvasti ennätyksiä

Euroopassa valtioiden ja Euroopan keskuspankin (EKP) on alettava tehdä työllisyyttä

edistävää politiikkaa pelkän inflaation torjumisen sijaan.

Vasemmistonuoret ajaa kaikkien väestö- ja vähemmistöryhmien, kansalaisjärjestöjen,

poliittisten puolueiden ja ammattiyhdistysliikkeen kansainvälistä järjestäytymistä.

Kansanvallan edistämiseksi tarvitaan uudistuksia ja parannuksia

monella rintamalla. Ihmisille on luotava mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon

niin suoran demokratian kuin lähidemokratian avulla, on ajettava päätöksenteon

avoimuuden ja läpinäkyvyyden tuntuvaa lisäämistä sekä turvattava

kaikille riittävä toimeentulo ja ihmisten välinen taloudellinen tasavertaisuus.

Demokratiavaje paikataan sosialisoimalla pankit, kasvattamalla työntekijöiden

valtaa työpaikoillaan, tekemällä ekologisia investointeja hyvinvointiin, työllisyyteen

ja palveluihin, kasvattamalla demokraattisesti valittujen elinten valtaa

sekä parantamalla eurooppalaisten toimeentuloa ja työmarkkina-asemaa muun

muassa minimipalkoilla ja perustulolla. Kohtuuttomiksi nousseille yritysjohdon

palkoille ja bonuksille on myös asetettava katto. Sitovia kansanäänestyksiä tulee

järjestää, rahankäytöstä on tehtävä täysin avointa ja ylikansallisten elinten johdon

tulee nauttia kansan luottamusta.

Demokratiaa Eurooppaan ja Euroopan unioniin

500 miljoonan asukkaan unioni ei ole erityisen lähellä ketään paitsi pankkeja

ja omistavaa luokkaa. Siksi Euroopan unionille tulee kuulua valta vain

sellaisissa asioissa, joista on tarkoituksenmukaista päättää kansainvälisesti.

EU:ssa valta keskittyy tällä hetkellä Iso-Britannialle, Saksalle ja Ranskalle,

joiden vaikutusvalta riittää heiluttamaan koko Eurooppaa omista kansallismielisistä

lähtökohdistaan. Unionin sisällä valtaa on siirrettävä demokraattisesti

valituille elimille.

Suurin eurooppalaiseen demokratiaan kohdistuva uhka on tällä hetkellä kapitalismin

ehdoilla tapahtuva liittovaltiokehitys. Euroopan unioni on markkinaliberaali

projekti, jossa rauha on pyritty takaamaan vapaakaupan avulla. Parhaillaan

EU:ssa vallitsevalla sekasorron tilalla perustellaan demokratiaa kaventavia päätöksiä,

joita tehdään ilman julkista keskustelua tai kansanäänestyksistä tulevaa

mandaattia. Demokratiaa on murennettu vetoamalla vaihtoehdottomuuteen

sekä kansainvälisen kaupan ja globaalien finanssimarkkinoiden vaatimuksiin.

Euroopan yhdentymisprosessia on viety eteenpäin kovaa vauhtia ilman, että

demokratiaa olisi kehitetty samaa tahtia. Tämä on ollut pääoman, pankkien,

kansainvälisten suuryritysten ja liberaalioikeistopuolueiden tavoite. Kansallinen

päätäntävalta, etenkin budjettivalta, on siirretty ihmisten ulottumattomiin

118

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50

51

51

53

54

55


jatkuvien hätäkokousten sekä komission, Eurooppa-neuvoston ja EKP:n juntalle.

Euroopan keskuspankin johtokuntaa ei valita demokraattisesti eikä sen vieläkään

tarvitse nauttia minkään demokraattisesti valitun päätöksentekoelimen

luottamusta. Vasemmiston visioima Eurooppa vaatii siis EU:n kokonaisvaltaisen

rakenneuudistuksen.

Demokratia ei toteudu läheskään kaikissa Euroopan valtioissa. Ihmisoikeuksia

loukataan kautta Euroopan. Unionissa on edistettävä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen

aseman vahvistamista ja taattava tuomioistuimelle riittävät resurssit.

Unionissa tulee edellyttää jäsenmailta niin ihmisoikeussopimuksen kuin

tuomioistuimen päätösten kunnioittamista ja välitöntä täytäntöönpanoa, sanktioiden

tai jopa jäsenvaltion erottamisen uhalla.

• Komission jäsenet tulee valita suorilla vaaleilla ja parlamentilla tulee myös

olla oikeus erottaa yksittäinen komissaari.

• Parlamentille on annettava oikeus tehdä lakialoitteita itsenäisesti.

• EU:n käytössä oleva kansalaisaloite on muutettava sitovaksi, jonka kautta

unionin alueella asuvilla on mahdollisuus tehdä lakialoitteita suoraan komission,

neuvoston ja parlamentin käsiteltäviksi. Allekirjoitusten sallittua keräämisaikaa

tulee pidentää.

• Olemassa olevien elinten rinnalle on perustettava satunnaisesti valituista

unionin kansalaisista koostuva kansalaispaneeli, joka osallistuu lainsäädäntötyöhön

parlamentin rinnalla. Paneelin jäsenet valitaan aina vuodeksi kerrallaan.

Kansalaispaneeli lisäisi tavallisten kansalaisten osallisuutta unionin

päätöksentekoon ja tuo kansalaisille suoran vaikuttamisen mahdollisuuden.

• EU-parlamenttivaaleissa on säädettävä koko unionia ja kaikkia ehdokkaita

koskevasta 20 000 euron vaalirahoituskatosta.

• Työtaisteluoikeus on laajennettava kansainväliseksi ammattiyhdistysliikkeen

toimintaedellytysten parantamiseksi. Tämän lisäksi kolmikantaisten palkkaneuvotteluiden

yleistymistä Euroopan unionin sisällä ja maailmanlaajuisesti

tulee edistää.

• Kansalaisten Euroopan-laajuisesta ilmaisunvapaudesta ja mielenosoitusoikeudesta

on pidettävä huolta kieltämällä viime vuosina käytetyt voimakeinot,

kuten väliaikainen Schengen-sopimuksesta irtaantuminen ja lyhytaikaisten

poikkeuslakien säätäminen muun muassa ”ennaltaehkäisevien” pidätysten

mahdollistamiseksi.

Rahaliiton rakenteet on uudistettava

Oikeus luoda ja hallinnoida rahaa täytyy palauttaa yksityistetyltä pankkisektorilta

takaisin demokraattisen valvonnan alaisuuteen. Käytännössä tämä

tarkoittaa EKP:n roolin kasvattamista ja muuttamista. Tämä on ainoa keino

uudistaa rahaliitto tavalla, joka vapauttaa valtiot finanssisektorin ikeestä ja

poistaa nykyisenkaltaisen systeemikriisin mahdollisuuden jatkossa. Jos unionin

uudistaminen osoittautuu mahdottomaksi ja Euroopan integraatiokehitys

jatkaa uusliberalistista talouseliittiä suosivaa suuntaansa, Vasemmistonuoret

kannattaa kansanäänestyksen järjestämistä Suomen jäsenyydestä

EMU:ssa ja EU:ssa.

Euroopan talouskriisi on osoittanut, ettei leikkauspolitiikka ratkaise Euroopan

unionin ongelmia. Elvytystoimien, työllisyyspolitiikan ja julkisten investointien

sijaan EU-maat ovat sitoutuneet leikkaamaan julkista sektoria samalla, kun

on keskitytty pelkästään julkiseen velkaantumiseen sekä inflaatioon. Tukitoimet

on kohdistettu ongelmapankeille, ei kriisimaille, mikä on pakottanut velkaantuneet

maat ottamaan lisää velkaa. Kriisi on osoittanut, että niin sanotun talous-

119

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50

51

51

53

54

55

kurisopimuksen ja EKP:n määrittämät mittarit talouden vakaudesta – alijäämä,

julkinen velka ja inflaatio – ovat riittämättömiä.

Oikeiston tekemät ratkaisut eurokriisin yhteydessä ovat kaventaneet merkittävästi

kansallisvaltioiden valtaa harjoittaa itsenäistä talouspolitiikkaansa. Kansallisella

tasolla toimivien ammattiliittojen on globaalin talouden puristuksissa

entistä vaikeampi suojella palkkoja ja työpaikkoja kansainväliseltä hintakilpailulta.

Kiristävä hintakilpailu on heikentänyt myös yritysten kannattavuutta ja niiden

kykyä tuotannollisiin investointeihin. Kevennetty pääomatuloverotus ja laskeva

yhteisöverotus ovat kasvattaneet yritysten osakkaiden tuloja ja kannustaneet yrityksiä

osingonjakoon eikä tuotannollisiin investointeihin ja palkankorotuksiin.

Tämä on johtanut työn ja pääoman välisen ristiriidan kärjistymiseen Euroopan

unionin alueella ja kansainvälisesti.

Taantuman iskiessä rahaliiton jäsenmailla ei ole mahdollisuuksia päättää omasta

rahapolitiikastaan. Näin ollen rahaliiton rakenne pakottaa jäsenmaat lisäämään

kilpailukykyään sisäisen devalvaation avulla, mikä tarkoittaa palkkojen ja

eläkkeiden leikkauksia, palveluiden ulkoistamisia ja yksityistämisiä, työurien

pidennyksiä, työehtojen polkemista, työttömyyttä sekä julkissektorin alasajoa.

Inflaation, julkisvelan ja alijäämien lisäksi huomio tulee kiinnittää työllisyyteen,

yksityiseen velkaan ja vaihtotaseiden tasapainoon.

Talouskurisopimukset ovat olleet oikeiston väline puuttua valtioiden budjetteihin

sekä ohjata veroja työmarkkinapolitiikkaa haluamaansa markkinaliberaaliin

suuntaan. Vuodesta 2008 jatkunut eurokriisi on jo osoittanut, että tukitoimet

ovat tuhonneet “autettavien” maiden talouden ja takaisinmaksukyvyn.

Sopeutuksesta, leikkauksista ja säästöistä huolimatta, tai juuri niiden vuoksi,

sekä pääoma että työvoima pakenevat kriisimaista. Ankarasta kurista huolimatta

velkaantuminen, työttömyys ja unionin sisäinen epätasapaino ovat jatkaneet

kasvuaan.

Velkataakan jatkuva kasvattaminen tarkoittaa sitoutumista yhä syvempään maiden

väliseen integraatioon ja taantumaa lietsovaan talouskuriin. Viime vuosina

EKP on lainannut rahaa yksityiselle pankkisektorille hyvin edullisesti, ja pankit

ovat lainanneet saman rahan edelleen jäsenvaltioille moninkertaisella korolla.

Kriisimaiden turvautuessa toistuviin lainoihin vanhojen velkojen ja korkojen

maksamiseksi suurimmat voittajat ovat yksityinen finanssisektori ja omistava

luokka.

EU:n tasolla tulee ryhtyä toimiin pankkijärjestelmän vakauttamiseksi. Talletus

ja investointipankit tulee erottaa toisistaan ja niiden vakavaraisuusvaateita tulee

kasvattaa nykyisestään. Julkisella vallalla tulee olla oikeus asettaa valvojia pankkien

johtokuntiin ja kyky vaatia pankeilta nykyistä matalariskisempää liiketoimintaa.

Talous ja – rahaliitto EMU tulee uudistaa nykyistä kansanvaltaisemmaksi

järjestelmäksi. Rahoitusmarkkinoilla käymää kauppaa tulee verottaa siinä

missä muutakin kauppaa.

EKP:n roolia ja tehtäväkenttää tulee muuttaa. Pelkän inflaation torjumisen sijaan

EKP:n on edistettävä työllisyyttä ja Euroopan talouden vakautta. Puhtaan

spekulatiivista sijoitustoimintaa tulee ehkäistä suoralla pankkivalvonnalla ja

-sääntelyllä. Rahoitusmarkkinalainsäädäntöä – ja verotusta on muutettava rahaliiton

alueella siten, että verotus rankaiseee sijoittajia liian riskipitoisista spekulatiivisluonteisista

sijoituspäätöksistä ja kannustaa heitä sijoittamaan ennem-

120

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50

51

51

53

54

55


min matalammalla riskillä esimerkiksi julksiiin rakennushankkeisiin.

EKP:n mandaatin muuttamisen lisäksi yksittäisten valtioiden budjettialijäämien

sijaan on puututtava valtioiden välisten vaihtotaseiden tasapainoon. Vahvojen

talouksien kasvattaessa kilpailukykyään heikkojen talouksien ongelmat pahenevat,

ja euroalueen sisäinen epätasapaino syvenee entisestään. Alijäämärajoituksien

ohella tarvitaan euroalueen sisäisten ylijäämien verotusta. Rahaliiton rakenteellisten

uudistusten toteutuminen on edellytys rahaliitossa pysymiselle.

Jos uudistuksia ei tehdä, Suomen tulee järjestää kansanäänestys mukanaolosta

rahaliitossa, joka pakottaa sisäiseen devalvaatioon. Ylijäämien verotuksesta saadut

tulot tulee siirtää alijäämäisten talouksien kehittämiseen.

Pankkijärjestelmän uudistaminen on edellytys vakaamman ja oikeudenmukaisemman

talousjärjestelmän luomiseksi. Keinottelu tavallisten ihmisten säästöillä

ja velalla täytyy kieltää. Uudistuksilla myös vältetään tilanne, jossa yksityisten

pankkien kaatuminen uhkaa romuttaa kokonaisia valtiontalouksia.

Perustulon ja rahoitusmarkkinaveron tapaisilla yhteiseurooppalaisilla ratkaisuilla

turvataan sekä Euroopan unionin että työntekijöiden tulevaisuus. Suomella

on mahdollisuus näyttää esimerkkiä koko Euroopalle toimimalla pioneerimaana

näille uudistusmielisille hankkeille.

EU:n suurin haaste on historiallisen korkea työttömyys, joka kasvaa nykyisen politiikan

jatkuessa. Useissa maissa joka toinen nuori on työtön. Laaja työttömyys

ja rajut leikkaukset julkisesta terveydenhuollosta, palkoista ja sosiaaliturvasta

lisäävät köyhyyttä ja inhimillistä hätää, syrjäyttävät ja lietsovat ääriliikkeiden

nousua. EU:ssa on siirryttävä talouskuriin ja leikkauksiin perustuvasta politiikasta

työllisyyttä, ekologisia investointeja ja ihmisten perusoikeuksia vahvistavalle

linjalle.

• EKP:n mandaatiksi on Maastrichtin sopimuksessa lisättävä inflaation torjunnan

lisäksi työllisyydestä huolehtiminen.

• EKP:n on kyettävä lainoittamaan jäsenmaita suoraan ilman pankkien välikäsiä.

• Suuret pankit tulee pilkkoa siten, että sijoitus- ja talletustoiminta erotellaan

toisistaan.

• Jäsenmaiden yksityisen velan suhdetta kansantuotteeseen tulee tarkkailla ja

sen kasvua voidaan hillitä verotuksen ja luottosäännöstelyn avulla. Tämän lisäksi

ongelmapankkien ja – valtioiden taseet tulee puhdistaa ja sijoittajavastuun

tulee toteutua.

• Eurooppaan tulee perustaa julkisomisteinen kansanpankki, joka myöntää

matalakorkoisia turvallisia lainoja spekulatiivisen voitontavoittelun sijaan.

• Veroparatiisit EU:n alueella tulee sulkea kokonaan.

• Jäsenvaltioille on asetettava kovemmat vaatimukset harmaan talouden ja korruption

kitkemiseksi. Hallintarekisterit on avattava koko unionissa. EU:n tulee

velvoittaa yritykset avaamaan salaussopimukset, joilla ne voivat kätkeä yhtiön

todelliset omistajat.

• EU:ssa tulee ottaa käyttöön ylikansallinen rahoitusmarkkinavero. Sen kautta

osakkeille, johdannaisille ja valuuttakaupalle tulee asettaa yhtenäinen 0,1

prosentin verokanta.

• Unionin tulee perustaa riippumaton julkinen luottoluokituslaitos ja vaatia yksityisten

luottoluokituslaitosten luokituskriteerien avaamista julkisiksi.

• Lissabonin sopimusta tulee muuttaa niin, että perussopimukseen kirjataan

esimerkiksi viiden prosentin työttömyyden raja, jonka ylittyessä valtion on

ryhdyttävä toimenpiteisiin yhdessä keskuspankin kanssa.

121

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50

51

51

53

54

55

Punavihreää ympäristöpolitiikkaa viherpesun tilalle

Luonto tulee nähdä itsessään arvokkaana kollektiivisen hyvinvoinnin lähteenä

eikä yksityisen kaupankäynnin kohteena. Euroopan unionin on toimittava

maailmanlaajuisen kattavan ja sitovan ilmastosopimuksen aikaan saamiseksi.

EU:n tulee määrätä oikeudenmukaisen luonnonvarojen käytön pääpiirteet.

Ekologinen kriisi on kansainvälinen ilmiö. Sen voi ratkaista ainoastaan kansainvälisen

punavihreän politiikan avulla, ei viherpestyllä kapitalismilla. Vasemmistolaisen

ympäristöpolitiikan lähtökohtana ovat sosiaalinen oikeudenmukaisuus

ja ympäristön kantokyky. Euroopan on pienenettävä ekologisen kriisin globaaleja

vaikutuksia vähentämällä tuntuvasti ilmastopäästöjä ja puuttumalla luonnon

monimuotoisuuden kaventumiseen. Ympäristöongelmia ratkottaessa on nähtävä

niiden yhteys tuotantotapaan ja valtarakenteisiin, joiden seurausta ne ovat.

Päästökauppa on epäonnistunut päästöjen vähentämisessä päästöoikeuksien

liian alhaisen hinnan takia. Tämän lisäksi mahdollisuudet myydä käyttämättä

jääneitä päästöoikeuksia ja toteuttaa puutteellisesti valvottuja päästövähennyshankkeita

muissa maissa eivät kannusta riittäviin päästövähennyksiin.

• Päästövähennystavoitteiksi on asetettava 40 prosenttia vuoteen 2020 ja 95 prosenttia

vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasoon nähden.

• Koska Euroopan valtiot ovat suuria päästöjen aiheuttajia, niiden tulee järjestää

ilmastorahoitusta kehitysmaihin.

• EU:n tulee rajoittaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä sekä ohjata jäsenmaita

siirtymään uusiutuvia energianlähteitä hyödyntävään teknologiaan ja teollisuuteen

tukemalla niiden tutkimusta ja käyttöönottoa.

• Energiantuotantoa on hajautettava, ja EU-lainsäädännöllä on mahdollistettava

energian pien- ja kotitaloustuotanto sekä itse tuotetun sähkön syöttäminen

verkkoon.

• EU:ssa on nopeasti selvitettävä hiiliverojen käyttöönottomahdollisuudet sekä

otettava käyttöön hiilitullit, jotka takaavat, ettei veroja voida kiertää.

• Maatalouden tuissa tulee suosia luomuviljelyä ja kaikki tavanomainen viljely

tulee sitoa nykyisen ympäristötukien mukaisen viljelyn lisätuen ehtoihin.

Ehtojen noudattamista tulee valvoa nykyistä enemmän ja niiden rikkomisesta

tulee seurata tukien menetys.

• Eläinten tehotuotanto tulee lakkauttaa siirtymävaiheen kautta kokonaan ja

siirtyä eettisesti kestävään tuotantoon.

• Natura2000-verkoston kaltaisia luonnonsuojelualueita on lisättävä entisestään

eikä niitä saa siirtää taloudellisin perustein teollisuuden tieltä.

• EU:n tulee tukea metsänomistajien siirtymistä kestävään talousmetsänhoitoon,

aukkohakkuista kohti harvennushakkuita ja sekametsätaloutta. Metsänhoidossa

tulee aina huomioida lajien suojelu ja luonnon monimuotoisuus.

• Trooppisen puun tuontiin tulee kehittää kattava ja luotettava sertifiointijärjestelmä,

jolla todetaan puun laillinen ja kestävä alkuperä. Lisäksi tulee asettaa

sertifikaatti ehdoksi puutavaran tuomiseksi EU:n alueelle.

• Jokamiehenoikeudet tulee laajentaa koskemaan kaikkia eurooppalaisia valtioita,

ja luonnonvarojen kulutus tulee saattaa sopusointuun luonnon- ja ilmastonsuojelun

sekä yhteisen hyvinvoinnin rakentamisen kanssa.

• EU:n elintarvikelakia tulee muuttaa siten, että yritykset velvoitetaan ilmoittamaan

tuotteidensa alkuperämää tuotantomaan lisäksi.

Ihmisoikeudet sisä - ja ulkopolitiikan perustaksi

Eurooppalaisen maahanmuuttopolitiikan lähtökohdiksi on otettava ihmisoi-

122

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50

51

51

53

54

55


keudet sekä oikeus vapaaseen liikkumiseen ja turvapaikkaan. Turvapaikanhakijoiden

oikeus riittävään toimeentuloon turvapaikanhakuprosessin aikana

on oltava itsestäänselvyys. Työluvan saamisen kriteereitä on kevennettävä

kaikkialla Euroopassa. Työnteko- ja opiskeluoikeus takaavat, että turvapaikanhakijoita

ei pakoteta työskentelemään pimeissä töissä. Myös sukupuoli-

ja seksuaalivähemmistöjen asemaa on parannettava koko unionin alueella.

Euroopan unionin on kunnioitettava ihmisoikeusperiaatteita ulko- ja kauppapolitiikassaan.

EU:n yhtenäisen turvapaikkapolitiikan nimissä on rakennettu hyvin tiukka ja

väkivaltainen koneisto maahanmuuton kontrolloimiseksi. Ihmisten vapaa liikkuvuus

on unionissa tarkoittanut lähinnä jäsenmaissa kansalaisina olevien

työntekijöiden vapautta liikkua maasta toiseen työnantajien tarpeiden mukaan.

Tiukka rajavartiointi ja maahanmuuton kriminalisointi ovat synnyttäneet ihmisryhmän,

johon kuuluvilla ei ole mahdollisuutta saada oleskelu- tai työlupaa.

Eurooppaan eri reittejä tulleet sadattuhannet paperittomat siirtolaiset elävät ja

työskentelevät ilman mahdollisuuksia vaatia oikeuksiaan.

Halvan ja joustavan työvoiman tarpeessa olevat työnantajat pystyvät käyttämään

hyväkseen paperittomien olematonta oikeudellista suojaa. EU:ssa elää jopa miljoonia

paperittomia siirtolaisia. He muodostavat työtätekevien luokan, jolla ei

ole oikeuksia eikä mahdollisuuksia vähimmäisvaatimukset täyttäviin työsuhteisiin

tai minimipalkkaan. Tämä johtaa kaikkien työntekijöiden aseman heikkenemiseen.

Koulutetun työvoiman lähteminen työn perässä kriisimaista lisää

Euroopan sisäistä epätasapainoa ja edistää kaksien työmarkkinoiden syntyä entuudestaan

vauraammassa Pohjois-Euroopassa.

Tiukentunutta rajavalvontaa ei harjoiteta ainoastaan Euroopan ulkorajoilla, vaan

yhä enemmän myös EU:n naapurimaiden kanssa yhteistyössä ja unionin sisällä.

Schengenin sopimusta on jäsenmaissa rikottu mm. mielenosoitusten hillitsemiseksi

ja muun muassa kuripolitiikkaa vastustavien massaprotestien pienentämiseksi.

Eurooppalaiset eivät ole keskenään tasavertaisessa asemassa ja eri vähemmistöryhmien

oikeuksien toteutumisessa on paljon puutteita. Romanien ihmis- ja

kansalaisoikeuksia poljetaan monessa maassa ja syrjintää esiintyy niin viranomaisten

kuin tavallisten ihmisten toimissa. Myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin

kuuluvat joutuvat kohtaamaan syrjintää ja väkivaltaa. Ihmisoikeuksien

toteutuminen ja niiden parantaminen tulee olla nykyistä huomattavasti

keskeisemmässä asemassa euroopanlaajuisena poliittisena projektina.

Tekemällä laillisesta maahanmuutosta helpompaa voidaan puuttua ihmiskauppaan

ja -salakuljetukseen. On luotava toimivia tapoja tunnistaa ihmiskaupan

uhreja ja tarjota heille tukea ja turvapaikka karkotuksilla uhkaamisen sijaan.

Sukupuolten tasa-arvo on huomiotava kaikessa päätöksenteossa ja naisten työmarkkina-asemaa

on vahvistettava. Niin julkisten palveluiden leikkaukset kuin

silpputyömarkkinoiden synty heikentävät erityisesti naisten asemaa.

YK:n on oltava ensisijainen ulkopolitiikan foorumi. Alueellisten järjestöjen ja

maiden välisten sopimusten sijaan on vahvistettava YK:n asemaa. EU:n yhteisen

ulkopolitiikan sijaan jäsenvaltioilla tulee olla mahdollisuus itsenäisen ulkopolitiikan

tekoon. Myös EU:n kauppapolitiikkaa tulee tarkastella sen ulko- ja ympäristöpoliittisten

vaikutusten kautta. Kaupankäynti miehittäjävaltioiden kanssa

tulee lopettaa, ja EU:n tulee myös lopettaa ryöstökalastamisen tukeminen. Ihmisoikeuksien

puolesta puhuminen menettää merkityksensä, jos samalla teh-

123

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50

51

51

53

54

55

dään taloudellisesti merkittävää kauppaa ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyvien

maiden kanssa.

• Laillista maahanmuuttoa on helpotettava keventämällä viisumi- sekä työlupakriteereitä.

• Paperittomille siirtolaisille on kaikissa jäsenmaissa turvattava maksuton pääsy

julkisen terveydenhuollon piiriin ja heidän lapsilleen on taattava oikeus

koulunkäyntiin.

• Ihmiskaupan uhreille on tarjottava suojaa ja turvapaikka.

• Vastuu turvanpaikanhakijoiden vastaanottamisesta on jaettava tasaisemmin

jäsenmaiden kesken. Dublin-asetus, joka velvoittaa turvapaikanhakijan ensimmäisen

saapumismaan käsittelemään hakemuksen, on purettava.

• EU:ssa on yhtenäistettävä säännöt turvanpaikanhakijoiden taloudellisista oikeuksista

ja oikeusturvasta lupaprosessin aikana.

• Transsukupuolisten ihmisten pakkosterilisaatiosta on luovuttava kaikissa jäsenmaissa.

• Samaa sukupuolta oleville pareille on taattava yhtäläiset oikeudet kuin eri sukupuolta

olevilla.

• Oikeus vapaaseen aborttiin on turvattava kaikissa jäsenvaltioissa.

• Vanhempainvapaa on huomioitava kaikkien vanhempien oikeutena olla läsnä

lapsensa kehityksen aikana.

• EU:n on lopetettava kaikki kaupankäynti Marokon ja Israelin kaltaisten miehittäjävaltioiden

kanssa niin kauan kuin miehitys ja ihmisoikeuksien polkeminen

jatkuvat.

• Unionin on varmistettava, että jäsenvaltiot tosiasiallisesti noudattavat EU:n

eettisiä sääntöjä asekaupasta.

124


Aloitteet kokoukselle ja

hallituksen vastaukset

POLIITTISET KAMPANJAT

1. Vasemmistonuorille mielenterveyspoliittinen kampanja

Nuorten mielenterveyskysymykset ovat viime aikoina olleet keskustelussa osana kestävyysvajeen

korjaamista, mutta laajempi, potilaan näkökulmasta lähtevä poliittinen

keskustelu ja toimiminen puuttuu Suomessa edelleen. Vasemmistonuorten tulee

tilanteen korjaamiseksi aloittaa valtakunnallinen kampanja, jossa kiinnitetään kannanotoin,

tempauksin, kirjoituksin ja muiden perinteisten kampanjoinnin keinoin

huomiota mielenterveyskysymykseen ja vaaditaan nopeasti rapautuvaan mielenterveyssektorin

tilanteeseen pikaista suunnanmuutosta. Kampanjan osana voidaan

koota yhteen nuorten mielenterveyskuntoutujien ja näiden omaisten kokemuksia.

Kampanjan osana tuodaan esiin näkökulmaa, joka lähtee potilaan eduista työelämän

etujen sijaan, nostetaan tapetille kunnissa tapahtuvat mielenterveyspalvelujen

rapauttamiset ja kiinnitään huomio muihin mielenterveyspolitiikkaa haittaaviin ilmiöihin,

kuten edelleen esiintyviin niinsanottuihin eheyttämisterapioihin. Lääkehoidon

ensisijaisuus on myös kyseenalaistettava.

Esittäjä: Hämeen Vasemmistonuoret ry.

Päätösesitys: Hallitus yhtyy aloitteseen. Hallitus pitää mielenterveyspalveluita erinomaisena

teemana. Hallitus haluaa kuitenkin alleviivata että kampanjan tarkoituksena

ei ole ottaa kantaa vain lääkehoitoon sinänsä, vaan kiinnittää huomiota poliittisiin

päätöksiin joilla vaikutetaan siihen että myös muita hoitomuotoja on nykyistä

kattavammin saatavilla.

2. Vasemmistonuorten lähdettävä näkyvästi tukemaan Tahdon2013 -kampanjaa

Itä-Suomen Vasemmistonuoret vaatii, että Vasemmistonuoret asettuu näkyvästi

kampanjan kautta seksuaalivähemmistöjen tasavertaisuuden kannattajaksi.

Esittäjä: Itä-Suomen Vasemmistonuoret ry.

Päätösesitys: Hallitus ei yhdy aloitteeseen. Vasemmistonuoret on jo mukana Tahdon2013-kampanjassa

ja tukee aloitteen nimienkeruuta. Vasemmistonuoret on käynyt

keskustelua kampanjan koordinaattoreiden kanssa, jotka eivät toivo poliittisille

nuorisojärjestöille nykyistä näkyvämpää roolia kampanjassa. Mikäli kampanjan

järjestäjien toiveet muuttuvat, nostaa Vasemmistonuoret kampanjan näkyvimmin

esille omassa viestinnässään.

3. Valtakunnallinen rasisminvastainen kampanja

Itä-Suomen Vasemmistonuoret esittää Vasemmistonuoret Ry:lle valtakunnallista,

rasisminvastaista kampanjaa, jonka puitteissa osastot voisivat järjestää toiminta-

125

muodoltaan vapaavalintaista, mutta paikalliset erityispiirteet huomioivaa rasisminvastaista

toimintaa. Tasa-arvojaoston tulee laatia toimintapaketti, joka sisältää myös

konkreettisia toimintaehdotuksia rasisminvastaiseen kamppailuun.


Päätösesitys: Hallitus ei yhdy aloitteeseen kampanjan järjestämisestä. Rasisminvastainen

kampanja järjestettiin liittokokouskaudella 2009 – 2011. Rasisminvastainen

työ on kuitenkin osa Vasemmistonuorten perustoimintaa. Vasemmistonuoret yhtyy

kuitenkin aloitteeseen siltä osin että keskustoimiston johdolla ryhdytään koostamaan

toimintapakettia jossa hyödynnetään piirijärjestöjen ja työryhmien ja jaostojen

osaamista.

4. Itä-Suomen Vasemmistonuoret vaatii Vasemmistonuoria aloittamaan koulutuspoliittisen

kampanjan teemalla ”Käy koulut ja hanki pätevyys!”

Et voi panna sitä päihteiden syyks / ettet pystynyt pitämään rotia / vaikket nyt kestä

sun kotia / mee eteenpäin kuin sotilas / heijjeijjee, linjaa Itä-Suomen Vasemmistonuoret.


Päätösesitys: Hallitus ei yhdy aloitteeseen.

5. Kampanja-aloite: Ilmastonmuutoskampanjaa / ympäristökampanjaa “Ei vihreää

ilman punaista”

Kampanjassa vaaditaan rakenteellisia muutoksia, ei esimerkiksi korosteta yksilön

eettistä kuluttamista tms. Näitä rakennemuutoksia vaadittaisiin esim. lainsäädännön

kautta. Pohdittavaksi jäisi vielä, että vaaditaanko muutoksia kunta-, valtio- vai

EU-tasolla.

Esittäjä: Keski-Suomen Vasemmistonuoret ry.

Päätösesitys: Hallitus ei yhdy aloitteeseen, koska kampanja on liian laveasti määritelty,

eikä kampanjoita tule perustaa liikaa liittokokouskaudelle.

6. Kampanja-aloite :Äärioikeistoa vastustavaa kampanjaa


Päätösesitys: Hallitus ei yhdy aloitteeseen, koska kampanjoita ei tule perustaa likkaa

yhdelle liittokokouskaudelle. Rasisminvastaisen työn tulee olla Vasemmistonuorten

perustoimintaa.

7. Kampanja-aloite : Kampanja Suomen evankelis-luterilaisen ja Suomen ortodoksisen

kirkon lainsäädännöllisen erityisaseman purkamisesta ja tunnustuksellisen

uskonnon opetuksen poistamiseksi kouluista

Tämän voi yhdistää myös elämänkatsomustiedon opetuksen lisäämiseksi ja kaikenlaisen

tärkeän elämänpohdiskelun lisäämiseen kouluissa.


Päätösesitys: Hallitus ei yhdy aloitteeseen. Asia on tärkeä ja sitä tullaan nostamaan

126


poliittisessa työssä esiin, mutta kuitenkin liian spesifi jotta siitä olisi kampanjaksi

asti.

8. Kampanja-aloite :Vaihtoehtoja kapitalismille - avaa silmäsi -kampanja

Tavoitteena olisi levittää tietoisuutta yhteiskuntamme epäkohdista ja antaa todellinen

vaihtoehtoinen näkemys minkälaisessa yhteiskunnassa elämme ja minkälaista

yhteiskuntaa kohti haluamme mennä. Kampanja pyrkisi elvyttämään yhä kriittisempää

keskustelua niistä yhteiskunnallisista rakenteista, joissa elämme.


Päätösesitys: Hallitus ei yhdy aloitteeseen, koska kampanja on liian laveasti määritelty

eikä kampanjoita tule perustaa likaa yhdelle liittokokouskaudelle. Vasemmistonuoret

järjestää sen sijaan lisää talouskoulutusta liittokokouskaudella.

9. Asuntopoliittinen kampanja Vasemmistonuorille

Etelä-Suomen Vasemmistonuoret esittää, että Vasemmistonuoret järjestää asuntopoliittisen

kampanjan, joka nostaa esille ratkaisuja asuntopulaan ja asumisen kalleuteen

sekä paljastaa rakennusalan mätiä valtarakenteita.

Esittäjä: Etelä-Suomen Vasemmistonuoret ry.

Päätösesitys: Hallitus yhtyy aloitteeseen.

10. Lisätyön tarjoamisvelvoite -kampanja

Etelä-Suomen Vasemmistonuoret esittää, että Vasemmistonuoret järjestää työelämäaiheisen

kampanjan, jossa keskityttäisiin erityisesti lisätyön tarjoamisvelvoitteeseen.

Työntekijälle, jolla on osa-aikainen sopimus, tulisi tarjota ensisijaisesti tarjolla

olevia lisätunteja, kuten laki vaatii. Kampanja voisi keskittyä valistukseen ja tiedottamiseen

esim. julistekampanjan muodossa.


Päätösesitys: Hallitus yhtyy aloitteeseen sisällöllisesti, mutta ei halua tehdä näin

spesifistä kysymyksestä kokonaista kampanjaa. Aloitteen sisältö otetaan kuitenkin

esiin Vasemmistonuorten työelämätoiminnassa.

JÄRJESTÖASIAT

11. Vasemmistonuorten poliittinen ohjelma kirjoitettava uudestaan

Vasemmistonuorten poliittinen ohjelma sisältää kohtia joiden faktaperäisyyttä on

yleisesti epäilty sekä järjestön sisä- että ulkopuolella. Lisäksi on yleisellä tasolla hyvä

pitää ohjelmaa päivitettynä jatkuvasti kehittyvässä maailmassa. Vasemmistonuorten

poliittinen ohjelma tulee laatia uudestaan niin, että uusi poliittinen ohjelma olisi

v. 2015 liittokokouksen käsiteltävissä, ja tähän prosessiin tulee perustaa työryhmä.



127

12. Kaikki Vasemmistonuorten tapahtumat vegaanisiksi

Vasemmistonuorten on otettava järjestönä selvä linja ruoan eettisyyteen ja ympäristövaikutuksiin

päättämällä tarjota vastedes Vasemmistonuorten tapahtumissa

ainoastaan vegaanista ruokaa. Eläintuotannossa on monia eettisiä epäkohtia, joita

ei voida esimerkiksi luomuhankinnoilla sivuuttaa. Eläinten olot nykyisessä tehtomaataloudessa

ovat monin paikoin epäinhimillisiä. Lisäksi lihantuotanto aiheuttaa

merkittävän osan kasvihuonekaasupäästöistä. Täysin vegaaninen ruokavalio on siis

monelta osin eettisempi kuin sekaruokavalio, joten Vasemmistonuorten tulee näyttää

järjestönä esimerkkiä eettisestä kulutuksesta.


Päätösesitys: Hallitus yhtyy aloitteeseen ja sen perusteluihin.

13. Nuorisoliittolaisleiri alkoholittomaksi

Hallituksen linjauksen mukaan NL-leirillä on täytynyt olla vähintään kaksi iltaa, jolloin

saa nauttia alkoholia, vaikka NL-työryhmä olisi ajatuksesta mitä mieltä. On ongelmallista,

että nuorisojärjestön kesäleirillä alkoholi näyttelee niin isoa osaa, että

sen puolesta täytyy hallitustasollakin tehdä linjaus. Alkoholin käyttö nuorten kesäleirillä

jakaa ihmisiä täysi-ikäisyyden perusteella, ja alaikäiset voivat kokea olonsa

porukasta ulkopuolisiksi, koska alkoholin käyttö heiltä on kielletty. Tämä luo tarpeettomia

vastakkainasetteluja nuorten leirillä täysi-ikäisten ja alaikäisten välille.

Vasemmistonuorten aktiiveilta unohtuu monesti, että järjestössä on paljon alaikäisiä

toimijoita, jopa 14-15-vuotiaita. Runsas alkoholin käyttö järjestön virallisissa tapahtumissa

ei varmasti luo näille nuorille tervetullutta ja turvallista tunnetta.


Päätösesitys: Hallitus ei yhdy aloitteeseen. Hallitus kuitenkin yhtyy aloitteessa esitettyihin

huomioihin alkoholin poissulkevasta vaikutuksesta ja pyrkii siihen että

Nuorisoliittolaisleirillä alkoholinkäyttö pysyy kohtuuden rajoissa. Kaikissa Vasemmistonuorten

tapahtumissa noudatetaan Suomen lakia.

14. Vasemmistonuorten keskustelufoorumi uudistettava

Vasemmistonuorten keskustelufoorumi on epäkäytännöllinen ja siksi myös epäaktiivinen,

kun aktiivijäsenistö ei sitä käytä. Tämä antaa huonon kuvan järjestöstä uusille

jäsenille, joita voisi kiinnostaa tutustua Vasemmistonuoriin järjestönä ja osallistua

poliittiseen keskusteluun matalan kynnyksen keskustelufoorumin kautta. Foorumi

pitää myös muuttaa kaikille avoimeksi, koska aktiiviselle ja anonyymille vasemmistolaiselle

keskustelulle internetissä on tilausta! Trollit ja natsit voidaan bannata foorumilta

tehokkaan vapaaehtoisen moderoinnin avulla. Harkinnan mukaan osa foorumista

voidaan edelleen pitää suljettuna vain jäsenille.


Päätösesitys: Hallitus yhtyy aloitteeseen osittain. Hallituksen mielestä voidaan perustaa

yksi uusi osio keskustelufoorumista julkiseksi, tähän osioon sovelletaan samoja

sääntöjä kuin muutoinkin foorumissa.

15. Politiikka takaisin kouluihin

Suomalaisten koulujen ja oppilaitosten kansalaiskasvatus on näivetetty käsittele-

128


mään päätöksenteon mekaniikkaa samalla, kun poliittinen todellisuus ja arvokeskustelu

on vaiennettu. Poliittinen toiminta ja keskustelu on tuotava osaksi opetusta.

Peruskoulun opetussuunnitelman perusteisiin kirjatun kansalaiskasvatuksen on

toteuduttava koulujen arjessa. Kansalaisjärjestöjen, poliittisten nuorisojärjestöjen

ja puolueiden on päästävä kouluihin muutenkin kuin vaalien alla. Esimerkkiä näyttääkseen

Vasemmistonuorten on tarjottava aktiivejaan vierailijoiksi kouluihin ja oppilaitoksiin.


Päätösesitys: Hallitus yhtyy aloitteeseen ja huomauttaa että Vasemmistonuoret tekevät

tätä jo esimerkiksi Palestiina-teeman tiimoilta.

16. Vasemmistonuorille säännöllistä, talouspoliittista koulutusta!

Itä-Suomen Vasemmistonuoret vaatii, että Vasemmistonuoret Ry alkaa järjestämään

jäsenilleen muiden koulutusten rinnalle säännöllisesti toistuvaa talouspoliittista

koulutusta. Vasemmistonuorten koulutuspolitiikassa talous on jäänyt liian vähäiselle

huomiolle huolimatta talouspolitiikan keskeisestä roolista vasemmistolaisessa

ideologiassa.


Päätösesitys: Hallitus yhtyy aloitteeseen. Talouspoliittista koulutusta tulee järjestää

lisää ja säännöllisesti Vasemmistonuorten kurssitoiminnan muodossa.

17. Vasemmistonuorille säännöllistä, EU-poliittista koulutusta!

Itä-Suomen Vasemmistonuoret vaatii, että Vasemmistonuoret Ry alkaa järjestämään

jäsenilleen muiden koulutusten rinnalle säännöllisesti toistuvaa, EU-poliittista koulutusta.

Vasemmistonuorten koulutuspolitiikassa EU-politiikka on jäänyt liian vähäiselle

huomiolle huolimatta EU:n keskeisestä roolista myös Suomen sisäisessä päätöksenteossa.

EU-poliittisessa koulutuksessa voidaan hyödyntää Eurooppa-poliittisen

ohjelman ympärille järjestettäviä opintopiirejä.


Päätösesitys: Hallitus ei yhdy aloitteeseen. Liittokokouskaudella 2013 – 2015 tulee järjestää

kertaluontoisesti EU-poliittinen koulutus lähestyvien eurovaalien takia.

18. Piiripostit sähköisiksi!

Itä-Suomen Vasemmistonuorten mielestä Vasemmistonuoret Ry:n tulee rohkaista

piirijärjestöjään julkaisemaan piiripostinsa sähköisessä muodossa. Sähköinen piiriposti

mahdollistaa piirin varojen kohdentamisen muuhun toimintaan ja on paperiversiota

ympäristöystävällisempi vaihtoehto.


Päätösesitys: Hallitus ei yhdy aloitteseen. On piirijärjestöjen oma asia organisoida

lehtensä parhaaksi katsomallaan tavalla.

19. Esteettömyyttä toimintaan!

Itä-Suomen Vasemmistonuoret vaatii, että esteettömyys on siirrettävä Vasemmis-

129

tonuoret Ry:ssä ideologiselta tasolta käytännön toimintaan esimerkiksi suosimalla

toiminnassa esteettömiä tiloja sekä tuottamalla selkokielistä ja viittomakielistä materiaalia.


Päätösesitys: Hallitus yhtyy aloitteeseen esteettömien tilojen ja selkokielisen materiaalin

osalta.

20. Monikielistä materiaalia!

Itä-Suomen Vasemmistonuorten mielestä Vasemmistonuorten on materiaalissaan

otettava huomioon venäjänkielisten suuri määrä Suomessa. Yleisesite on käännettävä

venäjän kielelle, ja lisäksi on tutkittava myös mahdollisuuksia tuottaa materiaalia

muilla vähemmistökielillä.



21. Kaupunkiviljelyyn tulee kannustaa

Itä-Suomen Vasemmistonuoret ehdottaa Vasemmistonuorten ympäristötyöryhmälle

pienviljelyyn liittyvän oppaan kirjoittamista tai kurssin järjestämistä.


Päätösesitys: Hallitus yhtyy aloitteeseen oppaan kirjoittamisen osalta. Hallitus ei

yhdy aloitteeseen kurssin järjestämisen osalta.

22. Ympäristötyöryhmä tulee muuttaa jaostoksi

Vasemmistonuorten ympäristötyöryhmä tulee vakiinnuttaa jaostoksi, koska on epäkäytännöllistä,

että työryhmä tulee perustaa joka liittokokouskausi uudelleen. Ympäristöajattelu

on tärkeä osa vasemmistolaista ideologiaa, joten ympäristötyöryhmä

ansaitsee Itä-Suomen Vasemmistonuorten mielestä vakinaisen jaoston aseman Vasemmistonuorten

toiminnassa.


Päätösesitys: Hallitus ei yhdy aloitteeseen. Hallituksen mielestä ympäristötyöryhmän

toiminta on ollut projektiluontoista ja on tarkoituksenmukaista jatkaa samalla

tavalla.

23. Vasemmistonuorille meemityöryhmä

Itä-Suomen Vasemmistonuoret ehdottaa Vasemmistonuoret Ry:lle meemityöryhmää,

joka erikoistuisi huumoripohjaisen poliittisen sisällön tuottamiseen sosiaalisessa

mediassa. Meemityöryhmän itseoikeutetuksi puheenjohtajaksi ehdotetaan joensuulaista

Toivo Haimia.


Päätösesitys: Hallitus ei yhdy aloitteeseen. Vasemmistonuoret kannattaa sen sijaan viestintätyöryhmän

perustamista. Viestintätyöryhmä voi halutessaan tehdä meemejä.

130


24. Vasemmistonuoret Ry:n osastoille omat liput

Itä-Suomen Vasemmistonuoret ehdottaa Vasemmistonuorten paikallisosastoille

omia lippuja, jotka mukailisivat kattojärjestön logoa ja värimaailmaa.


Päätösesitys: Vasemmistonuoret ei yhdy aloitteeseen. Paikallisosastot voivat tehdä

omia lippujaan ja käyttää Vasemmistonuorten logoa ja värimaailmaa hyvällä maulla.

25. Lieksa luovutettava Venäjälle!

Lieksan kaupungin sosioekonominen tilanne vaatii kiireellisiä toimenpiteitä, joista

tärkein on Lieksan luovuttaminen Venäjälle ilman muita erityisiä ehtoja. Lieksan

kaupungin on perustettava Venäjään liittymisen jälkeen uudelleen kihlakunnan

voudin virka, jota on asetettava hoitamaan Itä-Suomen Vasemmistonuorten varapuheenjohtaja,

Penttilän druidi Matias Kangas. Lieksasta tulee täten Venäjän autonominen

suurruhtinaskunta, jonka suurruhtinaana toimii Vladimir Putin.


Päätösesitys: Vasemmistonuoret ei yhdy aloitteeseen.

26. Peruskoulujen oppilaskuntatoiminnasta on tehtävä lakisääteistä!

Tämänhetkinen lainsäädäntö ei määrä oppilaskuntatoimintaa pakolliseksi osaksi

koulujen toimintaa ja demokratiakasvatusta. Itä-Suomen Vasemmistonuoret vaatii,

että Vasemmistonuorten on järjestönä lähdettävä aktiivisesti ajamaan oppilaskuntatoimintaa

lakisääteiseksi toiminnoksi läpi koko perusasteen. Oppilaskuntatoiminnan

on taattava aito mahdollisuus koulun sisäiseen päätöksentekoon. Lakisääteisyys

takaa oppilaskuntatoiminnalle paikan koulun päätöksenteossa ja tekee oppilaiden

kuuntelemisesta kaikessa koulun päätöksenteossa pakollista. Näin oppilaita ei voida

sivuuttaa triviaalien tekosyiden, kuten oppilaiden nuoren iän tai kokemattomuuden

perusteella. Oppilaskuntatoimintaan osallistamalla oppilaista kasvatetaan demokraattiset

periaatteet tuntevia kansalaisia.


Päätösesitys: Hallitus ei yhdy aloitteeseen. Keväällä 2013 tuleva lakiesitys perusopetuslain

muuttamisesta pitää sisällään oppilaskuntien vakinaistaminen peruskouluissa.

Vasemmistonuoret yhtyy aloitteessa esitettyihin näkemyksiin kouludemokratian ja

oppilasvaikuttamisen tärkeydestä, mutta haluaa erityisesti kiinnittää huomiota oppilaskuntien

toimivuuteen ja demokratiakasvatukseen yleisesti kouluissa.

27. Tahtia ja ryhtiä taputtamiseen!

Vasemmistonuorten on järjestönä koulutettava jäseniään oikeanlaisesta aplodeeraamisesta.

Joukkotapahtumien vaatima suurieleinen taputtaminen vaatii joukkokoordinaatiota

ja suunnittelua. Myös taputusten arvoisten asioiden priorisointi vaatii

koulutusta.



131

28. Järjestyksenvalvojakursseja aktiivijäsenistölle

Itä-Suomen Vasemmistonuoret ehdottaa, että Vasemmistonuoret alkaa organisoimaan

aktiivijäsenille järjestyksenvalvontakursseja, koska ulkopuoliset järjestyksenvalvojat

ovat kalliita, eikä pienillä järjestöillä ole niihin varaa.


Päätösesitys: Hallitus ei yhdy aloitteeseen. Vaikka järjestysmieskoulutus on tarpeellista,

Vasemmistonuorilla ei ole resursseja koulutusten järjestämiseen. Vasemmistonuoret

kuitenkin rohkaiseen Vasemmistonuorten piirijärjestöjä järjestämään koulutuksia

yhteistyössä keskenään, sekä Vasemmistoliiton sekä SDPL ry:n kanssa.

29. Keskustoimisto siirrettävä turkulaiseen Dynamo yökerhoon

Etelä-Suomen Vasemmistonuoret esittää, että vastapainoksi Helsinki-keskeisyydelle

Vasemmistonuorte keskustoimisto siirretään Helsingistä turkulaiseen Dynamo-yökerhoon.


Päätösesitys: Hallitus ei yhdy aloitteeseen. Hallitus kuitenkin kehoittaa Etelä-Suomen

Vasemmistonuoria harkitsemaan oman piiritoimistonsa siirtoa persujen laariin.

30. Työryhmän perustamisaloite: Vasemmistonuorten nettimasiina/cyberaktivisti-ryhmää

Elämme 2010-luvulla ja tietoyhteiskunnan rooli kansalaisaktivismissa on kasvanut

merkittävästi. Vasemmistonuorten toiminta ei valitettavasti näy modernin tietoyhteiskunnan

kentille, yksittäisistä bloggauksista, IRC-kanavasta, nettisivusta, iät-uinuu-foorumista

ja some-uudistuksista huolimatta.

Nopeasti muuttuvalla tietoyhteiskunnan kentällä tarvitaan järjestäytynyttä ja nopeaa

toimintaa - eli vasemmistolaiset koodarit ja ATK-tieteen kulkijat, liittykäämme

yhteen! Työryhmän tehtäviin kuuluisi pitää Vasemmistonuoret ajan tasalla tietoyhteiskunnallisista

ilmiöistä, ajaa Vasemmistonuorten arvoihin sopivampaa teknologiaa,

tuottaa tietoyhteiskunnallista agitointimateriaalia ja ylipäätänsä materiaalia

yhteiskunnalliseen argumentointiin, koodaata omia ohjelmia/algoritmeja, seurata

ja osallistua keskusteluun sosiaalisessa mediassa samalla nostattaen Vasemmistonuorten

ja vasemmiston profiilia netissä.

Ryhmä ei ole paikka- eikä piirisidonnainen, joten ajanpuutteesta kärsivät vasemmistolaiset

nuoret voivat osallistua toimintaan valtakunnallisesti ilman sitoutumista

aikaan tai paikkaan. Ryhmä toteutettaisiin myös täysin vapaaehtoisena ja nollabudjetilla.

Ryhmä noudattaa myös Vasemmistonuorten hallituksen linjauksia ja luo

säännöt, jotta toiminta olisi lainmukaista ja Vasemmistonuorten linjan mukaista.


Päätösesitys: Hallitus yhtyy aloitteeseen sisällöllisesti mutta näkee että tämän toteuttaminen

tulisi olla mahdollisesti perustettavan viestintäryhmän tehtävä.

31. Esitetään kaikkia Vasemmistonuorten tapahtumia vegaanisiksi


132


Päätösesitys: Hallitus yhtyy aloitteeseen ja sen perusteluihin.

32. Esitetään, että Vasemmistonuoret järjestävät enemmän valtakunnallisia päivän

tapahtumia

Näitä tapahtumia olisivat esimerkiksi erilaiset koulutukset, seminaarit, vertaistukitapahtumat

jne. jotka eivät vie koko viikonloppua. Tapahtumiin olisi näin ajallisesti

pienempi kynnys osallistua. Tällaisia tapahtumia on toki mahdollista järjestää piiritasolla,

mutta valtakunnallisiakin vastaavia tapahtumia olisi hyvä saada Vasemmistonuorten

käytäntöihin.


Päätösesitys: Hallitus ei yhdy aloitteeseen. Viikonlopputapahtumia järjestetään koska

ne ovat hyödyllisempiä ja tulevat suhteellisesti halvemmaksi. Vasemmistonuoret

järjestää kuitenkin joskus yksipäiväiväisiä tapahtumia jotka striimataan verkkoon.

33. Vasemmistonuorille rasismin vastainen työryhmä

Vasemmistonuorten on vahvistettava rasismin vastaista toimintaansa ja perustettava

rasismin vastainen työryhmä. Työryhmän tehtävänä olisi seurata maahanmuuttoa

ja rasismia käsittelevää yhteiskunnallista keskustelua, laatia kannanottoja sekä

suunnitella rasismin vastaista toimintaa.


Päätösesitys: Hallitus ei yhdy aloitteeseen. Rasismin ja fasismin vastustaminen on

oleellinen osa kaikkea vasemmiston ja Vasemmistonuorten tekemää politiikkaa. Järjestö

toteutti valtakunnallisen rasisminvastaisen kampanjan liittokokouskaudella

2009-2011 ja kuluneella liittokokouskaudella on kehitetty kampanjointimateriaalia

antifasististen viestien levittämiseksi. Hallitus suosittelee kampanjamateriaalien ja

eteenkin piiritason keinojen kehittämistä edelleen ensi kaudella, mutta ei suosittele

erillisen valtakunnallisen kampanjan toteuttamista. Tehokkainta antirasistista viestintää

on selkeät vasemmistolaiset vaatimukset työelämän, tulonjaon ja talousjärjestelmän

muuttamisesta. Hallituksen mielestä liittokokouskaudella 2013 – 2015 tulee

keskustoimiston johdolla ryhtyä koostamaan rasisminvastaista toimintapakettia

jossa hyödynnetään piirijärjestöjen ja työryhmien ja jaostojen osaamista.

34. Roomalaiskatolisen kirkon paavi pääpuhujaksi ilmastoleirille

Katolinen maailma on Vasemmistonuorille haasteellinen toimialue. Monet epäkohdat

kuitenkin vaatisivat punavihreää väliintuloa. Paavi on vaikutusvaltaisin kansainvälinen

henkilö mitä taivasasioihin tulee. Jos Paavi ensin kieltäytyy kutsusta, häntä

on houkuteltava ilmaisella ”Seksillä sosialismiin” –hihamerkillä. Katolinen kirkko

maksakoon viulut.



35. Vasemmistonuorten puheenjohtajat on vastaisuudessa nimettävä Yli-Kähkönen

I, Yli-Kähkönen II, Yli-Kähkönen III ja niin edelleen. 1. varapuheenjohtaja on

Väli-Kähkönen ja 2. varapuheenjohtaja Ali-Kähkönen

Kaikki tietävät miksi.

133


Päätösesitys: Hallitus ei yhdy aloitteeseen, mutta kannustaa Hämeen piiriään miettimään

näitä ehdotuksia omaan toimintaansa yhdistyslain puitteissa.

36. Vasemmistonuorille strategiatyöryhmä

Vasemmistonuorten järjestöstrategia vanhenee 2015. Strategia on päivitettävä seuraavaan

liittokokoukseen mennessä. Perustetaan strategiatyöryhmä jonka tehtävä

on kirjoittaa uusi strategia tai päivittää vanhaa strategiaa sekä järjestää säännöllisesti

strategiaseminaareja joissa seurataan starategian toteuttamista. Työryhmä tekee

yhteistyötä Vasemmistonuorten pääsihteerin kanssa.

Esittäjä: Lapin Vasemmistonuoret ry.

Päätösesitys: Hallitus yhtyy aloitteeseen, mutta haluaa strategiatyöryhmän tehtäväkauvaukseen

lisättävän myös järjestörakenteen muutosta pohtivan kohdan.

37. Demokratiatyöryhmä Vasemmistonuorille

Etelä-Suomen Vasemmistonuoret esittää, että Vasemmistonuoret perustaa työryhmän

valmistelemaan demokratiapoliittista asiakirjaa. Demokratiakantojen kirjaaminen

ja kokoaminen on erittäin ajankohtainen ja tärkeä teema Vasemmistonuorille,

koska kuntalakia eli kunnallisya päätlksenteko koskevaa yleislakia ollaan tulevalla

liittokokouskaudella uudistamassa. Nyt on paras hetki saada läpi lainsäädäntöön ne

demokrartiapoliittiset tavoitteet mitä vasemmisronuorilla etenkin kunnallistasolla

on. Demokratiatyöryhmä käsittelisi myös valtakunnallisia demokratiateemoja, kuten

kansalaisaloitteita, kansanäänestyksiä, jne.


Päätösesitys: Hallitus ei yhdy aloitteeseen. Hallitus kuitenkin näkee että mahdollisesti

perustettavan poliittisen ohjelman työryhmän on pohdittava myös demokratiakysymyksiä

työryhmän kirjoittaessa uutta poliittista ohjelmaa Vasemmistonuorille.

38. Sivistyspoliittinen ohjelma Vasemmistonuorille

Etelä-Suomen Vasemmistonuoret esittää, että Vasemmistonuoret laatii – mahdollisesti

yhdessä Vasemmisto-opiskelijoiden kanssa – sivistyspoliittisen ohjelman. Vasemmistonuorten

sivistyspoliittiset kannat on kirjattu viimeksi sosiaali- ja terveyspoliittiseen

asiakirjaan, joka on vuodelta 2005. Sivistyspoliittista ohjelmaa laadittaessa

tulisi kiinnittää huomiota myös työväen sivistykseen.



39. Lisää koulutusta kansalaisaktivismiin

Etelä-Suomen Vasemmistonuoret esittää, että Vasemmistonuoret lisää koulutusta

kansalaisaktivismiin omassa toiminnassaan.


Päätösesitys: Hallitus yhtyy aloitteeseen. Koulutusta voidaan lisätä Vasemmisto-

134

nuorten kurssitoiminnan kautta.


40. Työntekijä asuntopoliittiselle kampanjalle

Etelä-Suomen Vasemmistonuoret esittää, että Vasemmistonuoret hankkii asuntopoliittiselle

kampanjalle palkatun projektityöntekijän, joka koordinoi kampanjatyötä

ja tekee tarvittavaa selvitystä ja tutkimusta rakennuspolitiikasta.


Päätösesitys: Hallitus ei yhdy aloitteseen, mutta strategian mukaisesti pyrkii palkkaamaan

projektityöntekijän jokaiselle kampanjalleen mikäli se vain on mahdollista.

41. Työryhmä selvittämään Vasemmistonuorten organisaatiorakenteen uudistustarpeita

Etelä-Suomen Vasemmistonuoret esittää, että Vasemmistonuoret selvittää seuraavalla

liittokokouskaudella organisaatiorakenteen uudistustarpeita perustamalla esimerkiksi

työryhmän tai asettamalla ulkopuolisen selvityshenkilön.


Päätösesitys: Hallitus ei yhdy aloitteeseen. Hallitus on kuitenkin sitä mieltä että asia

on tärkeä ja organisaatiorakenteen tutkiminen tulee siirtää mahdollisesti perustettavan

strategiantyöryhmän asiaksi.

42. Kulttuurityöryhmä perustettava uudestaan

Etelä-Suomen Vasemmistonuoret esittää kulttuurityöryhmän uudelleenperustamista.

Kulttuurityöryhmä on useiden liittokokouskausien aikana toiminut aktiivisesti

kulttuurikilpailujen ja -politiikan saralla. Tulevalla liittokokouskaudella työryhmä

voisi ottaa kantaa ajankohtaisiin kulttuuripoliittisiin asioihin ja nostaa esille vasemmistolaista

kulttuurityötä sekä pitää yhteyttä kulttuuri- ja urheiluministeriin.


Päätösesitys: Hallitus yhtyy aloitteseen. Hallitus haluaa että kulttuurityöryhmän

tehtäväksi annetaan valtakunnallisen, poliittisen sarjakuvan kilpailun järjestäminen

yhteistyössä Libero ry:n kanssa.

43. Elokuva-aiheista kulttuuritoimintaa ensi liittokokouskaudelle

Vasemmistonuoret on perinteisesti järjestänyt kulttuuritoimintaa ja tulevan liittokokouskauden

taidemuodoksi Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuoret esittää elokuvaa.

Kulttuurityöryhmän päätettäväksi jätetään järjestetäänkö toimintaa kilpailun

tai esimerkiksi elokuvafestivaalien muodossa.

Esittäjä: Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuoret ry.

Päätösesitys: Hallitus ei yhdy aloitteeseen, koska kulttuurityöryhmä ei pysty järjestämään

kahta kulttuurikilpailua liittokokouskaudella ja hallitus haluaa järjestää poliittisen

sarjakuvan kilpailun. Vasemmistonuoret tukee kulttuurin moninaisuutta ja

poliittisen elokuvan kilpailu on järjestetty vuonna 2007.

135

44: Talouskoulutusta Vasemmistonuorille

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuorten mielestä Vasemmistonuorten tulisi tarjota

aktiiveilleen enemmän talouskoulutusta ja esittääkin, että tulevalla liittokokouskaudella

järjestettäisiin talouteen painottuva Sinun täytyy tietää kaikki –kurssi. Lisäksi

tulisi tarjota laajemminkin jäsenistölle avaimia talouskeskusteluun vasemmistolaisen

talousajattelun perusteita avaavan pohjapaperin muodossa.



45: Valtakunnallinen tapahtuma Raaheen

Viime vuosina Raahessa on järjestetty paljon Vasemmistonuorten paikallistoimintaa

ja perustettu aktiivinen paikallisosasto. Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuoret

esittää, että tämän kehityksen tueksi Raahessa järjestetään tulevalla liittokokouskaudella

Vasemmistonuorten valtakunnallinen tapahtuma.


Päätösesitys: Hallitus ei yhdy aloitteeseen. Hallitus katsoo ettei ole tarkoituksenmukaista

yksittäisten tapahtumien paikkakuntia. Valtakunnallista toimintaa järjestetään

ympäri Suomea. Hallitus kehoittaa seuraavaa hallitusta huomioimaan aloitteessa

esitettyä toivomusta.

46: Vasemmistonuorten viestintätyöryhmän perustaminen

Perustetaan viestintätyöryhmä, joka toimii ideointi- ja palauteraatina kehittäen Vasemmistonuorten

ulkoista ja sisäistä viestintää. Lisäksi työryhmä toteuttaa osaltaan

erityisesti sosiaalisen median viestintää. Viestintätyöryhmä toimii tiedottajan johdolla

ja pitää yhteyttä pääosin verkossa.



MUUT ALOITTEET

47. Presidentti-instituutiosta luovuttava!

Presidentti-instituutio lakkautettava. Vasemmistonuoret vaatii, että presidenttiinstituutiosta

luovutaan viipymättä. Aikoinaan presidentti-instituutio luotiin korvaamaan

monarkistien halut vahvaan johtajaan. Moniarvoinen demokratia ei tarvitse

yhtä johtajaa. Myöskään arvojohtajaa ei tarvita, sillä demokratiaan ei kuulu

nykymuodossa ajatus yhdestä moraalisesti oikeasta mielipiteestä. Parlamentarismia

on vahvistettava lisäämällä eduskunnan määrävähemmistöjen valtaa, lähidemokratiaa

on kehitettävä kunnallistasolla ja vasemmiston pitkäaikainen tavoite presidentti-instituution

lakkauttamiseksi on toteutettava.



136


48. Euroopan unionin liittovaltiokehitys pysäytettävä!

Itä-Suomen Vasemmistonuoret vaatii, että Vasemmistonuoret alkaa vastustamaan

aktiivisesti Euroopan unionin liittovaltiokehitystä. Toteutuessaan liittovaltiolla olisi

tuhoisat seuraukset demokratialle: se kaventaisi yksittäisten EU-kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia

sekä keskittäisi valtaa suurimpien jäsenmaiden pienelle poliittiselle

ja taloudelliselle eliitille. Demokratia toimii paremmin pienemmissä kokonaisuuksissa

kuin yli 500 miljoonan asukkaan euroalueella, jossa se olisi kaukana

edustuksellisuudesta.


Päätösesitys: Hallitus yhtyy aloitteeseen. Vasemmistonuoret ei kannata uusliberalistista

liittovaltiokehitystä. Järjestö on tuonut tämän esille eurokriisiin liittyvissä kannanotoissaan,

ja tekee näin jatkossakin entistä vahvemmin. Vasemmistonuoret kannattaa rahaliiton

ja Euroopan unionin kansainvälisten rakenteiden muuttamista vasemmistolaisen

politiikan teon mahdollistamiseksi sekä ihmisten perusoikeuksien turvaamiseksi.

49. Työntekijöiden työsuhdeturvaa parannettava irtisanomisrahalla

Itä-Suomen Vasemmistonuoret esittää, että Vasemmistonuoret alkaa edistämään

työntekijöiden irtisanomissuojan parantamista yleiseurooppalaiselle tasolle vaatimalla

lakisääteisen irtisanomisrahan käyttöönottoa Suomessa. Irtisanomisraha toisi

enemmän vakautta työntekijöiden elämään parantamalla irtisanottavien toimeentuloa

ja nostaisi työnantajien kynnystä työntekijöiden irtisanomisiin sekä toimintojen

siirtämisiin halvemman hintatason maihin pelkästään lyhytaikaisten voitontavoitteluiden

vuoksi. Mallia tulisi ottaa Italian käytännöstä, jossa irtisanomisrahaa

kertyy kuukauden palkan edestä jokaista työssäolovuotta kohti.



50. Kapitalismia potkaistava naamaan!

Itä-Suomen Vasemmistonuoret vaatii, että kapitalismia on potkaistava naamaan

säännöllisesti ja toistuvasti.



51. Varsinais-Suomen Vasemmistonuoret esittää Vasemmistonuorten XXVII:n

liittokokoukselle pääkaupungin siirtämistä Helsingistä Turkuun

Vasemmistonuorten on väittömästi ryhdyttävä määrätietoisiin toimiin Suomen pääkaupungin

siirtämiseksi Turkuun.

Esittäjä: Varsinais-Suomen Vasemmistonuoret ry.


52. Koulukirjat korvattava julkisin varoin tuotetulla avoimella opetusmateriaalilla

Nykyisin käytetyt koulukirjat ovat kalliita, suppeita ja vanhenevat usein jo yhden lu-

137

kukauden aikana. Koulukirjojen korvaamiseksi on perustettava julkisesti rahoitettuja

asiantuntijayhteisöjä, jotka tuottavat oppimateriaalia. Uuden oppimateriaalin on

oltava maksuttomasti kaikkien saatavilla. Saatavilla on oltava myös versiot, joissa on

lähdeviitteet. Kenen tahansa on voitava vaatia lisäystä tai oikaisua materiaaliin.



53. Totaalikieltäytyjien ihmisoikeustilanteeseen puututtava

Etelä-Suomen Vasemmistonuoret esittää, että Vasemmistonuoret nostaa seuraavalla

liittokokouskaudella esille totaalikieltäytyjien heikon ihmisoikeustilanteen.



54. Henkilötunnuksen sukupuolen poistaminen

Etelä-Suomen Vasemmistonuoret esittää, että Vasemmistonuoret tekee aktiivista

poliittista työtä sen eteen, että Suomi poistaa henkilötunnuksesta sukupuolierottelun.

Nykyinen käytäntö on ajalta, jolloin kaikki sukupuolivähemmistöt luokiteltiin

sairaiksi. Sukupuolivähemmistöjen asettaminen kiusalliseen asemaan ei enää ole

perusteltua; Pakistanissakin voi jo virallisissa papereissa valita sukupuolikategoriakseen

miehen ja naisen sijasta “muun”.


Päätösesitys: Hallitus yhtyy aloitteeseen. Vasemmistonuorilla on jo vanhastaan aloitteessa

esitetty kanta.

55. Vegaaninen ruoka ei riitä!

Itä-Suomen Vasemmistonuorten mielestä Vasemmistonuorten tulee ottaa aktiivisesti

kantaa tuotantoeläinten oikeuksien parantamiseksi.



56. Entiset TV-lupatarkastajat uudelleenkoulutettava koiraverotarkastajiksi

TV-lupien poistuttua moni laillisen elinkeinon harjoittaja jäi toimettomaksi. Tarkastamisen

ammattilaiset on koulutettava uudelleen ja työllistettävä viipymättä.



57. Vasemmistonuoret vaatii Kim Jong Unia säilyttämään yksisarviset

Yksisarvinen on paitsi äärimmäisen uhanalainen myös elämänkatsomuksellisesti

tärkeä eläin. Sarvia himoitsevien salametsästäjien lisäksi näiden jalojen eläinten

olemassaoloa uhkaavat toivottomat ja epäuskoiset. Kaikki voimavarat on käytettävä

138

yksisarvisten säilyttämiseksi.




Käsikassaran

kulttuuritoimitus

halusi tähän runon

Jos elämä olisi matka

elämät olisivat matkoja

kodit matkustajakoteja

rakkaat matkaromansseja

eikä ketään lukemassa postikortteja

139

Vasemmistonuori, hae jaostoihin

ja työryhmiin!

Haku Vasemmistonuorten jaostoihin ja työryhmiin liittokokouskaudelle 2013–2015

on alkanut. Haku päättyy 4.6.2013 ja hallitus nimittää jäsenet kokouksessaan 15.–

16.6.2013.

Hallitus päätti avata haun neljään toiminnassa olevaan jaostoon ja kahteen työryhmään,

jotta nämä voivat jatkaa toimintaansa kesäkuussa liittokokouksen jälkeen.

(Mahdollisten muiden työryhmien jäseniä haetaan vasta liittokokouksen jälkeen ja

niiden toiminta alkaa syyskuussa. Mikäli liittokokous tai uusi hallitus päättää, että

jotain jaostoa ja työryhmää, johon on avattu nyt haku, ei perustetakaan, haku raukeaa.)

Haku koskee seuraavia jaostoja ja työryhmiä:

1. työelämäjaosto

2. kv-jaosto

3. koulutusjaosto

4. tasa-arvojaosto

5. Palestiina-työryhmä

6. Kulttuurityöryhmä

Kuka voi hakea?

Kuka tahansa Vasemmistonuorten jäsen voi hakea yhden tai useamman jaoston tai

työryhmän jäseneksi. Aikaisempaa kokemusta ei vaadita. Hakijoilta edellytetään sitoutumista

jaoston tai työryhmän toimintaan kahdeksi vuodeksi. Käytännössä tämä

tarkoittaa, että hakijoiden on mm:

• oltava valmiita osallistumaan kokouksiin noin 4 kertaa vuodessa. Kokoukset pidetään

pääsääntöisesti siellä, missä se on halvinta tai Vasemmistonuorten valtakunnallisten

tapahtumien yhteydessä. Jaostot kokoustavat myös sähköisesti.

• oltava omatoimisia ja aktiivisia jaoston toiminnan ideoinnissa ja toteutuksessa

esimerkiksi sähköpostilistoilla käyvän keskustelun kautta myös kokousten välillä.

Kaikille jaostojen ja työryhmien jäsenille järjestetään koulutus lokakuussa 2013. Samassa

yhteydessä jaostot ja työryhmät pitävät järjesteytymiskokouksensa sekä järjestetään

koulutus jaostojen ja työryhmien puheenjohtajille. Koulutukseen osallistuminen

on jaostoihin ja työryhmiin valittaville erittäin suotavaa.

Jaostot ja työryhmät valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan, joka viime kädessä

pitää huolta siitä, että jaosto kokoontuu ja toimii. Silti jaostojen kaikkien jäsenten

tulee pitää huolta esimerkiksi siitä, että tieto jaostojen toiminnasta leviää omalla

piirialueella.

Jaostojen jäseneksi ei kannata hakea, jos aikaa ja valmiutta toiminnan järjestämiseen

ei ole. Kaikki jaostojen sähköpostilistat ja kokoukset ovat avoimia kaikille Vasemmistonuorten

jäsenille, mutta vain hallituksen nimeämien jäsenten matkakulut

kokouksiin voidaan korvata.

Jos jaostoihin ilmoittautuu enemmän halukkaita kuin niihin voidaan valita jäseniksi,

tehdään valinnat esimerkiksi alan osaamisen ja kokemuksen sekä sukupuolten

ja alueellisen tasa-arvon perusteella.

140

Jaostojen tehtävien kuvaukset:


1. Työelämäaoston tehtävä on ideoida ja toteuttaa Vasemmistonuorten ay-toimintaa

ja työelämätoimintaa. Jaoston tavoitteena on pitää yllä Vasemmistonuorten yhteyksiä

ammattiyhdistysliikkeeseen ja saada Vasemmistonuorten toimintaan mukaan

enemmän työelämässä olevia nuoria ja ammattiyhdistysliikkeen vasemmistolaisia

nuoria.

2. Kansainvälisten asioiden jaoston (kv-jaosto) tehtävä on toteuttaa Vasemmistonuorten

kansainvälistä toimintaa. Jaosto ylläpitää kansainvälisiä suhteita ulkomaisiin

yhteistyöjärjestöihin, kattojärjestöihin sekä alan suomalaisiin yhteistyöjärjestöihin.

Jaosto suunnittelee ja järjestelee Vasemmistonuorten vierailuja

ulkomaille ja kansainvälisten vieraiden vierailuja Suomeen.

3. Koulutusjaostossa kehitetään, arvioidaan ja suunnitellaan Vasemmistonuorten

leirejä ja kursseja. Suunnitteluun kuuluu niin kurssien ohjelma kuin käytännötkin.

Jaostolaisten odotetaan myös toisinaan ottavan vastaan kurssien toteuttamiseen

liittyviä tehtäviä ja olemaan muutenkin innostuneita osallistumaan itse

kursseille voidakseen kehittää niitä.

4. Tasa-arvojaoston tehtävänä on seurata sukupuolisesta ja seksuaalisesta tasa-arvosta

käytävää keskustelua sekä laatia järjestölle sukupuolten tasa-arvoon, feminismiin

ja moninaisuuteen liittyviä kannanottoja ja yhteiskunnallisia avauksia.

Lisäksi jaoston tehtävänä on tukea sen aihepiiriin kuuluvaa koulutusta järjestössä

ja seurata tasa-arvosuunnitelman toteuttamista.

5. Kulttuurityöryhmän tehtävänä on paitsi tukea Vasemmistonuorten omaa kulttuuritoimintaa



koordinoinnista ja valmistelee mahdollisen seuraavan valtakunnallisen

kulttuurikilpailun tai -projektin.

6. Palestiina-työryhmä koordinoi Vasemmistonuorten Palestiina-solidaarisuuskampanjan

valtakunnallista toimintaa. Työryhmä seuraa Vasemmistonuorten kehitysyhteistyöhankkeen

tilannetta ja tekee yhteistyötä muiden Palestiina-solidaarisuustyötä

tekevien tahojen kanssa.

Hakuohjeet

Hae jaoston jäseneksi lähettämällä sähköpostilla otsikolla JAOSTO- JA TYÖRYHMÄHA-

KU osoitteeseen santeri[at]vasemmistonuoret.fi seuraavat tiedot 4.6.2013 mennessä:

1. Nimi

2. Ikä

3. Piirijärjestö

4. Puhelin

5. Sähköposti

6. Jaosto/työryhmä, johon haet (jos olet kiinnostunut monesta, ilmoita

kiinnostusjärjestyksessä)

7. Erityisosaaminen, josta olisi jaoston/työryhmän toiminnassa hyötyä

(koulutus, harrastukset, aikaisempi kokemus tms.)

8. Perustelut, miksi sinut pitäisi valita kyseisen jaoston tai työryhmän

jäseneksi

9. Osallistuminen jaostojen ja työryhmien koulutukseen lokakuussa, kyllä/ei

Myöhässä tulleita hakemuksia ei käsitellä.

Lisätiedot: pääsihteeri Santeri Mikkola, santeri[at]vasemmistonuoret.f,i 045 671 7748

141

Työpaikkailmoitus

Vasemmistonuoret hakee

pääsihteeriä

Vasemmistonuoret hakee pääsihteeriä työntekijäjoukkoonsa keskustoimistolle määräaikaiseen

työsuhteeseen ajalle 15.8.2013–31.8.2015. Työn pääasiallinen suorittamispaikka

on Helsinki ja työaika on 36,25 tuntia viikossa.

Pääsihteeri vastaa Vasemmistonuorten järjestöllisestä toiminnasta. Pääsihteerin

pääasiallinen tehtävä on hallinnon esittelijänä ja sihteerinä toimiminen, hallinnon

päätösten valmistelu ja toimeenpano sekä sidosryhmäyhteistyö. Pääsihteeri on Vasemmistonuorten

keskustoimiston esimies.

Pääsihteeriltä edellytämme järjestötoiminnan osaamista, talous- ja tiedotustaitoja,

hyvää paineensietokykyä, vasemmistolaista maailmankatsomusta, oma-aloitteisuutta

ja valmiutta itsenäiseen työskentelyyn, vaihteleviin työaikoihin sekä matkustamiseen.

Eduksi hakijalle katsomme kokemuksen järjestötyöstä, Vasemmistonuorten

tuntemuksen sekä tehtäviin soveltuvan koulutuksen.

Vasemmistonuoret on vuonna 1944 perustettu vireä itsenäinen punavihreä poliittinen

nuoriso- ja kansalaisjärjestö, joka vaikuttaa kaduilla ja kabineteissa. Vasemmistonuoret

tekee Vasemmistoliiton nuorisotyötä. Lisää tietoa järjestöstä täältä.

Pääsihteerin palkka on 2434,69 euroa/kk. Lisäksi työsuhteen etuihin kuuluu lounas-

ja matkapuhelinetu sekä työsuhdematkalippu. Vapaamuotoinen hakemus ja ansioluettelo

tulee toimittaa yhtenä .rtf- tai .pdf-tiedostona viimeistään sunnuntaina

2.6.2013 osoitteella li@vasemmistonuoret.fi. Hakemusviesti on otsikoitava PÄÄSIH-

TEERIHAKEMUS. Hakemukseen ei tarvitse liittää mukaan todistusjäljennöksiä.

Osa hakijoista kutsutaan Vasemmistonuorten hallituksen suorittamaan työpaikkahaastatteluun

Helsinkiin 15.6.2013. Päätös työhön valittavasta henkilöstä tehdään

samana päivänä ja valitun on mahdollista halutessaan osallistua hallituksen kokoukseen

viikonlopun aikana. Haastatteluun kutsuttaville ilmoitetaan puhelimitse viikolla

23. Tiedusteluihin vastaa pääsihteeri Santeri Mikkola (santeri@vasemmistonuoret.fi,

045 671 7748).

142


Nuorison marssi

Nuoriso valmis on taistelemaan

puolesta luokkansa vapauden.

Piinat ei peljätä, ei vankilat,

kun laulumme ilmoille raikuavat.

Siks’ kunnes valta on työväellä

ja päivä koittaa orjille,

työn uljaat nuoret luo lippujemme

jo käykää taiston tuoksinaan!

Pelvotta aina päin vihollista

käy kulku nuorten armeijan.

Ei askel horju, ei silmä säiky,

vaan into hehkuu otsallaan.

Taistelohon, taistelohon


Ei askel horju, ei silmä säiky


Porvarit eessämme kauhistelee,

kumous kun mielessä kummittelee.

Valtansa horjuu kun astumme me,

taistelulauluja laulamme.

Uus’ yhteiskunta, työväen valta

ja koko maailman työläisten

on ihanteemme ja sydänvereen

sen puolesta me kamppaillaan.

Pelvotta aina päin vihollista


Ei askel horju, ei silmä säiky,


Taistelohon, taistelohon


Ei askel horju, ei silmä säiky


143

Hyvinkään kartta

Uusimmat tiedot liittokokouksesta:

vasemmistonuoret.fi/liittokokous2013

144

kasikassara-2013

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?