16.05.2013 Views

Järvenpään Seudun Invalidit ry - Tietotaitotalkoot

Järvenpään Seudun Invalidit ry - Tietotaitotalkoot

Järvenpään Seudun Invalidit ry - Tietotaitotalkoot

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

<strong>Järvenpään</strong> <strong>Seudun</strong> <strong>Invalidit</strong> <strong>ry</strong><br />

40 vuotta vapaaehtoistyötä<br />

vammaisten aseman parantamiseksi


Vuonna 1982 yhdistys vuokrasi kaupungilta kerhotiloikseen<br />

Laaksolan, vanhan omakotitalon<br />

Laaksotiellä. Siitä lähtien yhdistyksen toiminta<br />

on keskittynyt Laaksolaan. Vuonna 1990 kaupunki<br />

saneerasi talon. Nykyisin kiinteistö alkaa jo olla<br />

aika huonossa kunnossa.<br />

Vaikka talo sijaitsee aivan Pohjoisväylän tuntumassa,<br />

tontti on vehreä ja siellä kukkivat pionit,<br />

lupiinit ja omenapuut. Pihamaan hiekkakenttä<br />

toimii nykyisin parkkipaikkana ja alkaa jo ruohottua,<br />

mutta aiemmin se oli hyvä boccia-kenttä,<br />

jossa pidettiin isojakin kilpailuja.<br />

Kannen kuvat:<br />

Yläoikealla: Yhdistyksen<br />

omien arpojen myyntiä <strong>Järvenpään</strong><br />

torilla 70-luvun<br />

alussa. Myymässä Eljas Karhu<br />

ja Sulo Karjalainen.<br />

Alaoikealla: Lapin matkalla<br />

vuonna 1994.<br />

Alavasemmalla: Boccian peluuta<br />

Laaksolassa 90-luvulla<br />

Yläoikealla: Nimienkeruu<br />

kuntalaisaloitteeseen Prismakeskuksessa.<br />

Kuvassa<br />

vasemmalta Risto Salovaara,<br />

Seppo Ollila, Marja Pelkonen<br />

ja Nuutti Hiltunen.<br />

Laaksola – kodikas kerhotalo<br />

Laaksolassa kokoontui aiemmin kerho viikottain<br />

ja kerhoiltojen aiheena oli bingon lisäksi peli-iltoja,<br />

lauluiltoja, hengellisiä tilaisuuksia sekä erilaisia<br />

luentoja ja tietoiskuja. Nykyisin kerhoiltoja on<br />

kaksi kuukaudessa ja toinen niistä on bingo.<br />

Myös käsityökerho kokoontuu yhä Laaksolassa<br />

ja myös taidekerhoa on kokeiltu.<br />

Johtokunnan kokoukset ja yhdistyksen yleiset<br />

kokoukset pidetään myös Laaksolassa ja viime<br />

vuosina on saatu ”tupa täyteen” kevätkauden<br />

päättäjäisissä, johon on kutsuttu naapuriyhdistykset<br />

vieraiksi.<br />

Laaksolan idyllinen maisema eri vuodenaikoina.


Puheenjohtajan tervehdys<br />

Nykypäivän globalisoituvassa maailmassa puhutaan<br />

valitettavan usein vain kovista arvoista, kvartaalitaloudesta<br />

jne. Ihmiset ovat kiireisiä, urakeskeisiä<br />

sekä hyvin stressaantuneita siitä, kuinka he<br />

pärjäävät nyky-yhteiskunnan ”oravanpyörässä”.<br />

Tämän hetken Suomessa lähimmäisenrakkaus ja<br />

toisista välittäminen on jäänyt toissijaiseksi asiaksi.<br />

Ihmiset eivät enää tunne naapureitaan ja sen<br />

takia välinpitämättömyys toisia kohtaan on lisääntynyt.<br />

Suurten ikäluokkien eläköityessä kunnat eivät<br />

pysty tarjoamaan asukkailleen kuin kaikista tärkeimmät<br />

tukipalvelut. Ystäväpalvelut, vertaistuki<br />

jne. jäävät auttamatta näiden palveluiden<br />

ulkopuolelle. Tulevaisuudessa kolmannen sektorin<br />

merkitys näiden tukitoimien järjestäjänä tulee<br />

korostumaan. Palveluiden järjestäminen tuo kolmannelle<br />

sektorille suuria haasteita.<br />

<strong>Järvenpään</strong> <strong>Seudun</strong> <strong>Invalidit</strong> <strong>ry</strong> on jo 40 vuotta<br />

pyrkinyt järjestämään mielekästä, arkea tukevaa<br />

toimintaa vammaisille ihmisille <strong>Järvenpään</strong>, Tuusulan<br />

sekä Keravan alueella. Joskin viime vuosina<br />

vain Järvenpäässä ja Tuusulassa, koska Keravalle<br />

syntyi 1980-luvulla oma invalidiyhdistys.<br />

<strong>Järvenpään</strong> <strong>Seudun</strong> <strong>Invalidit</strong> <strong>ry</strong>:n toiminta menneinä<br />

vuosikymmeninä on selkeästi jakaantunut<br />

neljään osa-alueeseen:<br />

• 1968 – 1978 yhdistys eli perustamisensa jälkeen<br />

voimakasta kasvunaikaa.<br />

• 1978 – 1988 yhdistyksen toiminta vakiintui<br />

• 1988 – 1998 yhdistyksessä oli urheilun vuosikymmen<br />

• 1998 – 2008 yhdistys on keskittynyt vaikuttamistoimintaan.<br />

Kaikki edellä mainitut osa-alueet ovat olleet <strong>Järvenpään</strong><br />

<strong>Seudun</strong> <strong>Invalidit</strong> <strong>ry</strong>:n historiassa oman<br />

aikakautensa johtotähtiä. Myös tulevaisuudessa<br />

kaikkia em. toimintamuotoja tullaan tarvitsemaan<br />

sekä ennen kaikkea tarjoamaan Järvenpäässä ja<br />

Tuusulassa asuville vammaisille sekä myös muille<br />

alueen asukkaille.<br />

Kaksi vuotta puheenjohtajana olleena olen saanut<br />

tutustua yhdistyksemme historiaan sekä osaan<br />

niistä ihmisistä jotka ovat pyyteettömästi tehneet<br />

työtä yhdistyksemme menestyksen eteen. Haluan<br />

nöyrästi kiittää kaikkia niitä, jotka ovat kantaneet<br />

kortensa kekoon, jotta <strong>Järvenpään</strong> <strong>Seudun</strong> <strong>Invalidit</strong><br />

<strong>ry</strong> saa tänä vuonna viettää neljäkymmentävuotisjuhlaansa.<br />

Toivotan yhdistykselle onnea ja<br />

menestystä sekä pitkää ikää.<br />

Mika Väisänen,<br />

puheenjohtaja


Vappuilmapalloja myymässä Anja<br />

Rantanen Liisa-tyttärensä sekä Pekka<br />

Vähäniityn kanssa.<br />

Tule, tartu ja taluta<br />

Kun <strong>Järvenpään</strong> <strong>Seudun</strong> <strong>Invalidit</strong> perustettiin 40<br />

vuotta sitten, tiistaina 22. lokakuuta vuonna 1968.<br />

Yhdistyksestä tuli aluksi Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinvalidien<br />

Liiton jäsenyhdistys.<br />

Aloitteentekijänä oli Järvenpäässä jo silloin toiminut<br />

Invalidien Ammattioppilaitos ja sen silloinen<br />

taloudenhoitaja Kusti Tervonen.<br />

Pääsyvaatimukset jäsenille olivat vähän erilaiset<br />

kuin nykyisin: piti olla henkisesti terve ja omata<br />

vähintään 10 prosentin tuki- ja liikuntaelinvamma.<br />

Toiminta-alueeksi määriteltiin <strong>Järvenpään</strong> lisäksi<br />

Mäntsälä ja Tuusula.<br />

Yhdistys perustettiin Invalidien Ammattioppilaitoksessa<br />

ja sinne sen toimintakin aluksi keskittyi.<br />

Kerhoillat pidettiin tiistaisin yhden asuntolan<br />

alakerrassa ja iltojen ohjelmassa oli keskustelua,<br />

erilaisia pelejä, yhteislaulua ja muuta virkistävää<br />

yhdessäoloa sekä pienet arpajaiset. Arpajaistuloilla<br />

saatiin rahaa kahviin ja pullaan ja kulloisenkin<br />

voittajan tuli tuoda seuraavalla kerralla palkinto.<br />

Illoissa oli niin hauskaa, että monta kertaa asuntolanhoitaja<br />

joutui patistelemaan osallistujat kotimatkalle,<br />

kun halusi asuntolaan hiljaisuuden.<br />

Vuonna 1971 aloitettiin bingo Terijoen työväentalolla<br />

ja bingoa pelataan edelleenkin kerran<br />

kuussa kerhoilloissa Laaksolassa.<br />

Varoja yhdistys sai toimintaansa jäsenmaksujen<br />

lisäksi mm. myymällä vappuilmapalloja ja järjestämällä<br />

myyjäisiä. Jo vuonna 1971 alettiin kerätä<br />

varoja kesäpaikan rakentamiseksi.<br />

Yhteistyötä oman alueen ulkopuolelle aloiteltiin<br />

myös heti ensimmäisinä vuosina. Helmikuussa<br />

1973 yhdistys järjesti Invalidien Urheiluliiton val-


– ole aktiivinen<br />

takunnalliset talviurheilupäivät. Osanottajia oli<br />

noin 170 aina Oulua ja Kajaania myöten. Kilpailulajina<br />

oli hiihto ja sarjoja kaikkiaan kaksikymmentä<br />

riippuen vamman laadusta.<br />

Järvenpäästäkin retkeiltiin muualle Suomeen.<br />

Usein tavattiin samalla retkellä useamman yhdistyksen<br />

väkeä. Esimerkiksi vuonna 1975 retkeiltiin<br />

Rantasalmelle Invalidien lomakylään ja paikalla<br />

oli myös Joensuun Invalidien yhdistysväkeä ja<br />

seuraavana vuonna käytiin Rovaniemellä asti.<br />

Yhdistyksen jäsenmäärä kehittyi nopeasti. Perustajajäseniä<br />

oli 21, vuonna 1971 jäseniä oli 68 ja<br />

vuonna 1976 jäseniä oli 128.<br />

Pikkujoulujuhla Invan kerhohuoneella 70-luvulla.<br />

Kuvassa vasemmalla Elvi Lindfors ja joulupukkina<br />

Pekka Vähäniitty (kuten muinakin vuosina).<br />

Yhdistyksen 10-vuotisjuhlat Seurojentalolla. Kukitettuna alkuperäisiä johtokunnan jäseniä<br />

(vasemmalta) Pekka Vähäniitty, Eino Kontiainen, Tuula Jokelainen (nyk. Harju), Pirkko Säilä,<br />

Brita Kilpinen ja Veikko Hepo-oja. Kukittajina Aino Issakainen ja Sulo Karjalainen.


Metsäpirtti<br />

Vuonna 1971 yhdistys päätti rakentaa kesäpaikan,<br />

jonka nimeksi tuli Metsäpirtti kaupungin tontille<br />

Nummenkylään.”Iso Pielinen” -hirsimökin tilaus<br />

tehtiin kesällä 1972, seuraavana vuonna pidettiin<br />

talkoita ja keväällä 1974 tupaantuliaiset.<br />

Mökki käsitti tuvan lisäksi saunan ja pukuhuoneen.<br />

Siellä jäsenillä oli mahdollisuus saunoa,<br />

paistaa makkaraa, pestä autoja ja viettää aikaa<br />

luonnon helmassa, myös omalla ajallaan.<br />

Metsäpirtillä on pidettiin paljon urheilutapahtumia.<br />

Suosittuja olivat esimerkiksi pistekilpailut,<br />

jonka lajeina olivat tikanheitto sekä renkaan- ja<br />

lätkänheitto, ammunta sekä jousiammunta.<br />

Metsäpirtti myytiin vuoden 1990 helmikuussa.<br />

Tontin viereen tuli teollisuuslaitos, eikä yhdistyksen<br />

vapaa-ajanviettopaikka enää vastannut tarkoitustaan.<br />

Kevätkilpailujen palkintojenjako Metsäpirtillä.<br />

Pauli Metso ojentaa palkinnon Reino Lindqvistille.<br />

Rakennustalkoot Metsäpirtillä. Kuvassa vasemmalta<br />

Aune Partanen, Anja Rantanen, Viljo Laine<br />

ja Pentti Partanen.<br />

Alakuvassa Metsäpirtin seinustalla vasemmalta<br />

Pauli Metso, Anja Rantanen, Aino Heikkinen,<br />

Aune Partanen ja Viljo Laine


Retki<br />

Muonioon<br />

Alli Järvisen matkaraportti 47<br />

jäsenen ja ystävän retkestä. 13.-<br />

21.8.94<br />

Lapin laajoille laduille,<br />

kauas korpeen Kerokaidan<br />

joukko <strong>Järvenpään</strong> jutasi,<br />

viritteli väki vakaa.<br />

Hääri Huke huoltajana,<br />

iloisesti johti tokkaa.<br />

Autojonossa taitava<br />

Jouko tiellä turvallinen<br />

1100 taittui tietä<br />

matkaa myllerrettiin paljon.<br />

Perillä paikka kotoisa<br />

Kolokairan kaunis korpi.<br />

Mökkiä monia siellä,<br />

sopukoita lupaavia.<br />

Rentoa rauhaa yöunet,<br />

Lapin lumon poreilua.<br />

Pallaksella tuntui tuoksu,<br />

Taivaskeron huipun hetki.<br />

Hyvyys osa onnekkaiden,<br />

kykenevien koitosta.<br />

Kertyi kosolti kuvia,<br />

maisemasta muistettavaa.<br />

Kirkossa kuunteli osa,<br />

siirtyivät ehtoolliselle.<br />

Autolla noustiin Leville,<br />

korkeutta kiivettiinpä.<br />

Annettiin auringon armo,<br />

täyttymys kaipuu vuosille,<br />

vaelluksiin unelmien.<br />

Seisot äärellä erämaan,<br />

maan karun, villin ja loiton.<br />

Näet metsän tumman vihreyden,<br />

kuulet tuulien iskujen soivan.<br />

Olet silloin liki Jumalaa,<br />

olet lähellä ikuisuutta.<br />

Olostunturilla retkellä<br />

4 km metsätöntä mäkeä<br />

tarkoitti tietenkin totta.<br />

Lapin loitsuksi luotu maa.<br />

Tulos: 12 km mäkistä metsää<br />

liikettä lujaa lakeuden.<br />

Huiput lumiset laajoina,<br />

Norjan tunturit taajoina.<br />

Poreilua koskien kuohun,<br />

vaahto valkea vuolaana.<br />

Kalamajalle matkattiin,<br />

kohti tupaa pompittiin.<br />

Mättäät mainiosti muistissa,<br />

pompinta paras pehmeillä.<br />

Naapurissa näyttäydyttiin,<br />

reitillä Ruotsin retkeiltiin.<br />

Piipahdettiin Pajalassa,<br />

kaupoissa katseltiin tovin.<br />

Pulppuaa kiitos kaikesta,<br />

sykki sydämestä sanat:<br />

päivä päivältä pulpahti.<br />

Hetki hetkeltä runsautta,<br />

virtaa elämän terapia,<br />

olomme oivasti roimaa.<br />

Kuvata on vaikea sitä,<br />

saatu viikolla mitä.<br />

Osannut en ennen matkaa,<br />

aikaisemmin ajatella,<br />

kuinka kertyisi hyvyyttä,<br />

mieli roihuaisi retkellä.<br />

Maisemia tunsin toki,<br />

Itä-Lapin ihmeellisiä.<br />

<strong>Invalidit</strong> toki tunsin,<br />

tiesin ystäviksi monet.<br />

Lisää kertyi läheisiä,<br />

karttui ystävien joukko.<br />

Toive tosiaan aivoissa,<br />

mukana mataa mielessä:<br />

Kanssanne kerta toinenkin<br />

luokse erämaan eheyden,<br />

”kotiin” Kelokairan soppeen.


Lettukestit Laaksolan pihalla. Yllä: lettuja paistoivat<br />

Marjatta Lukkarinen ja Eeva-Liisa Eronen. Alakuvassa<br />

lettujen nautiskeliljat Laaksolan tammen alla.<br />

Elämä on iloa ja rakkautta<br />

Toiselle vuosikymmenelleen yhdistys lähti juhlien<br />

Seurojentalolla. Esiintymässä oli mm. yhdistyksen<br />

oma lausuntakuoro johtajanaan Aino Issakainen<br />

ja lopuksi VR-näyttämö esitti näytelmän<br />

”Votkaturistit”. Juhlan kunniaksi yhdistys sai<br />

myös oman viirin.<br />

<strong>Järvenpään</strong> kaupunki perusti vuoden 1978 alussa<br />

toimikunnan, joka laati vaikeavammaisille oppaan<br />

“Voiko sinne mennä”.<br />

Yhdistyksessä oli jo noin 200 jäsentä. Toinen vuosikymmen<br />

oli ennen kaikkea urheilun ja retkeilyn<br />

aikaa. Erityisesti tehtiin yhteistyötä Vantaan Invalidien<br />

kanssa ja käytiin kisailemassa vuoroin<br />

vieraissa. Urheilun merkeissä matkustettiin kauemmaksikin,<br />

mm. Hankoon Invalidiliiton urheilupäiville.<br />

Myös retkitoimikunta oli aktiivinen ja retkiä tehtiin<br />

ympäri Suomea.<br />

Vuoden 1979 lokakuun alussa ruvettiin suunnittelemaan<br />

<strong>Järvenpään</strong>, Tuusulan ja Keravan alueen<br />

vammaisjärjestöille yhteistoimintajärjestöä.<br />

Järjestöön kuuluisivat näkö- ja keuhkovammaiset,<br />

invalidit, CP-vammaiset, kuulo- ja kehitysvammaiset<br />

sekä kuntien sosiaalivirastojen edustajia.<br />

Vuonna 1980 edellisenä vuonna aloitettu suunnittelu<br />

vammaisjärjestöjen yhteistoimintajärjestöstä<br />

saatiin valmiiksi ja tiistaina maaliskuun 18.<br />

päivänä perustettiin Keski-Uudenmaan vammaisneuvosto.<br />

Omasta yhdistyksestämme mukaan neuvoston<br />

työvaliokuntaan valittiin Marja Kontiainen ja varajäsenten<br />

joukkoon Sirkka-Liisa Kokkonen.


- sekä haasteita<br />

Työvaliokunnan tehtävänä oli neuvoston ohjeiden<br />

mukaisesti seurata vammaisten tarpeita sekä<br />

vammaishuollon kehitystä. Valiokunnan vastuulla<br />

oli myös tiedotustoiminta alueen vammaisille.<br />

Vuonna 1986 keravalaiset irrottautuivat yhdistyksestämme<br />

ja aloittivat seuraavan vuoden alusta<br />

toiminnan itsenäisenä yhdistyksenä.<br />

Iloisia ilmeitä Laaksolassa. Kuvassa vasemmalta<br />

Alli Eloranta, Aino Heikkinen, Anja Harju, Saima<br />

Salminen, Helmi Nöjd, Airi Mutikainen ja Pekka<br />

Vähäniitty.<br />

Palvelukeskus Myllytielle<br />

Vuonna 1988 valmistui keskeiselle paikalle<br />

Järvenpäähän ’ihmisyyden monumentti’ eli<br />

palvelukeskus lähinnä vanhuksille ja vammaisille.<br />

Nykyisin keskus tunnetaan Myllytien<br />

työ- ja toimintakeskuksena.<br />

<strong>Järvenpään</strong> <strong>Seudun</strong> <strong>Invalidit</strong> <strong>ry</strong> oli mukana<br />

vuonna 1983 perustetussa <strong>Järvenpään</strong><br />

Palvelusäätiössä 4000 markan panoksella.<br />

Sijaintinsa vuoksi keskus on palvellut montaa<br />

kaupunkilaista edustamalla palvelujen<br />

uutta järjestämistapaa, kuten sosiaaliministeri<br />

Tarja Halonen vihkiäisjuhlapuheessaan<br />

toivoi.


10<br />

Parempi huominen alkaa tänään<br />

Yhdistyksen kolmas vuosikymmen aloitettiin juhlimalla<br />

Vuoden urheilijaa Pasi Suutaria. Tuusulalainen<br />

Pasi voitti 100 metrin halli-SM:n ja lisäksi<br />

hän sijoittui kolmanneksi pituudessa. Vuonna<br />

1989 Pasi kävi elokuussa vammaisten SM-kisoissa<br />

ja toi mitaleita ”kahmalokaupalla”. Pasi edusti<br />

Keski-Uusimaan Urheilijoita ja Suomen Invalidien<br />

Urheiluliittoa. Yhdistys muisti Pasia viirillä.<br />

Juhlat jatkuivat tansakalaisvieraiden kanssa. <strong>Järvenpään</strong><br />

ystävyyskaupungista Rodovresta tuli<br />

36 sikäläistä vammaisjärjestön jäsentä ja heidän<br />

kanssaan retkeiltiin Järvenpäässä ja lähikohteissa<br />

ja Mikkelissä sekä Anttolanhovissa. Kaupunki antoi<br />

avustusta vierailun tulkki- ja opaspalveluihin.<br />

Myös vammaiset lapset huomioitiin: lapsille<br />

järjestettiin liikuntatempaus, jossa he pääsivät<br />

ratsastamaan Vanhankylänniemeen, mikroautoilemaan<br />

keskusurheilukentälle ja ampumaan jousella<br />

yläasteelle. Mehu- ja munkkitauon jälkeen<br />

siir<strong>ry</strong>ttiin Invan halliin uimaan. Myös vammaisten<br />

lasten vanhemmille perustettiin toimikunta,<br />

jonka tavoittteena oli helpottaa heidän asemaansa<br />

ja toimia asiantuntijaelimenä. Peruatamiskokouksessa<br />

tuli selvästi ilmi tiedon puute: varsinkin sosiaalivirastossa<br />

monet asiat tuntuivat hukkuvan<br />

byrokratian suohon.<br />

Kolmas vuosikymmen oli BOCCIA-vuosikymmen.<br />

Yhdistys niitti mainetta ja kunniaa ja järjesti<br />

boccian SM-kisat tammikuussa 1991. Kisojen<br />

järjestäminen oli yhdistyksen jäsenille todellinen<br />

voimainponnistus ja apua yhdistys sai <strong>Järvenpään</strong><br />

kouluilta sekä Hy<strong>ry</strong>län varuskunnasta.<br />

Yhdistyksen puheenjohtajana toiminut Antti Pit-<br />

Eino Kontiainen kukitettiin kunniapuheenjohtajaksi<br />

ja yhdistyksen sihteeri Sirkka Kokkonen<br />

pääsi halaamaan hyvällä syyllä.<br />

Yhdistyksen 25-vuotisjuhlassa saivat 20-vuotismerkin<br />

(vasemmalta) Sirkko-Liisa Elo, Marja<br />

Kontiainen, Tyyne Hänninen, Anja Harju,<br />

Esteri Lehto, Airi Mutikainen, Viljo Laine ja<br />

Kalle Valkonen


– Bocciaa ja vammaispolitiikkaa<br />

känen oli aktiivinen vammaispolitiikassa ja totesi<br />

mm., että ”Nuoruudesta ja kauneudesta on tehty<br />

väärä raha. Millään muulla ei yhteiskunnassa<br />

pääse eteenpäin. Mikäli niistä vähänkin poikkeaa,<br />

on heti fossiili ja kalkkis”.<br />

1990-luvun alussa Kalevi Huhti oli yhdistyksessä<br />

aktiivinen toimija. Hän veti useitakin retkiä, mm.<br />

kolme retkeä Lappiin. Lisäksi hän ohjasi salijumppaa<br />

ja vesijumppaa Kivipuistossa viikottain.<br />

Vuonna 1993 järjestettiin <strong>Järvenpään</strong> palvelukeskuksessa<br />

Myllytiellä Tule tutuksi – vammaismessut,<br />

joihin osallistui kaksikymmentä eri järjestöä.<br />

Käsityökerho on ollut alusta asti yhdistykselle<br />

merkittävä varainhankintakeino. Vuonna<br />

2000 ”tytöt” pääsivät myös Viikkouutisiin.<br />

Bocciaa Seurojentalolla. Kuvassa vasemmalta Antti Pitkänen, Jouko Ursin, Mikko Voutilainen (heittämssä),<br />

Tarmo Suokas, Eljas karhu ja Eila Bomb.<br />

11


1<br />

Minä osaan, jaksan ja selviydyn<br />

Yhdistyksen neljäs vuosikymmen on ollut yhä<br />

enenevässä määrin vaikuttamisen vuosikymmen.<br />

Retkitoiminta on jossain määrin hiipunut ja sen<br />

sijaan on <strong>ry</strong>hdytty valvomaan vammaisten ihmisoikeuksia.<br />

Osasyynä tähän on varmaan sekin, että<br />

perustajajäsenet ovat jo iäkkäitä ja uudet jäsenet<br />

ovat yhä vaikeavammaisempia. Pyörätuolista tai<br />

sähköpyörätuolista on vaikea osallistua erilaisiin<br />

talkoisiin ja tapahtumien järjestelyssäkin on yhä<br />

vähemmän väkeä ”käyttökunnossa”.<br />

<strong>Järvenpään</strong> vammaisneuvostossa yhdistyksen<br />

Yhdistyksen pitkäaikainen puheenjoh- edustajana oli vuonna 1998 Sisko Mattinen ja<br />

taja ja kunniapuheenjohtaja Anni Kan- Tuusulan vammaisneuvostossa Terttu Voutilaikaanpää<br />

Kuntalaisaloite luovutettiin valtuustolle juhlallisena lähetystönä. Luovuttamassa vasemmalta<br />

Saku Tanner (+avustaja), Seija Tanner, Seija Lahti, Katri Koskinen, Risto Salovaara,<br />

Tomi Passi, Marja Pelkonen ja Aki Keskinen (+avustaja).


– ja minulla on oikeus elämään<br />

nen. Kivipuiston Palvelukotisäätiön hallintoneuvostossa<br />

yhdistystämme edusti Sisko Mattinen<br />

varajäsenenään Anja Rantanen.<br />

2000-luvun alussa yhdistykseen perustettiin vaikuttaja<strong>ry</strong>hmä.<br />

Se on toiminut pääasiassa sähköpostin<br />

välityksellä keskustelupalstana ja saanut<br />

yllättävän paljon aikaan muutamassa vuodessa.<br />

Vuonna 2004 yhdistys teki kuntalaisaloitteen<br />

vammaispalvelujen parantamiseksi Järvenpäässä.<br />

Kansainvälisenä vammaistenpäivänä 3. joulukuuta<br />

yhdistyksen jäsenet keräsivät kuntalaisaloitteeseen<br />

nimiä paikallisessa kauppakeskuksessa.<br />

Nimiä saatiin kokoon tämän tempauksen<br />

sekä muualla tehdyn työn ansiosta yli 800. Kun<br />

vielä syksyllä kunnallisvaaleissa valituista valtuutetuista<br />

yli puolet allekirjoitti aloitteen, olimme<br />

hyvin toiveikkaita. Parannuksia tapahtuikin,<br />

vaikkakin hitaasti.<br />

Yhdistys teki myös kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle<br />

erityisesti kuljetuspalvelujen epäoikeudenmukaisista<br />

säännöistä. Kantelun käsittely<br />

kesti pitkään ja sinä aikana kaupunki korjasi<br />

käytäntöjään pikkuhiljaa paremmiksi.<br />

Suorastaan loistavan menestyksen koimme, kun<br />

Järvenpäähän avattiin Suomen suurin halpakauppaketjun<br />

liike, jossa ei ollut hissiä. Yhdistyksen<br />

kevätkokouksen kannanotto pisti asiaan vauhtia<br />

ja hissi rakennettiin nopealla aikataululla.<br />

Samoin kuljetuspalveluiden omavastuiden nostamisesta<br />

tehty kantelu lääninhallitukseen aiheutti<br />

sen, että kaupunki oikaisi itse omavastuun lain<br />

hengen mukaisiksi.<br />

Tällä hetkellä <strong>Järvenpään</strong> <strong>Seudun</strong> <strong>Invalidit</strong> pa-<br />

nostavat vammaisneuvostojen toimintaan ja Kuuma-kuntien<br />

väliseen yhteistoimintaan. <strong>Järvenpään</strong><br />

vammaisneuvoston puheenjohtaja on yhdistyksemme<br />

jäsen ja varapuheenjohtaja Aki Keskinen<br />

ja Tuusulan vammaisneuvoston varapuheenjohtaja<br />

yhdistyksemme jäsen Jukka Keränen.<br />

Yhdistyksellä on muutenkin hyvä edustus kunnallisessa<br />

päätöksenteossa. Yhdistyksen jäsen<br />

Tomi Passi on Järvenpäässä kaupunginvaltuutettu<br />

ja vuosina 2007-08 myös kaupunginhallituksen<br />

jäsen. Tuusulassa Jukka Keränen on myös valtuutettu<br />

sekä sosiaalilautakunnan jäsen. Seuraavalla<br />

valtuustokaudella tilanne on toivottavasti vähintään<br />

yhtä hyvä – tätä kirjoitettaessa sitä ei vielä<br />

tiedetä, mutta historiikin julkaisun aikaan olemme<br />

viisaampia.<br />

Kahvitilaisuus Laaksolassa yhdistyksen 35-vuotisjuhlien<br />

merkeissä. Kuvassa vasemmalta: Aki<br />

Keskinen, Veikko ja Kaisa Hepo-oja, Sirkka Kokkonen,<br />

Taisto Ojansivu sekä Akin avustaja.<br />

1


1<br />

Kohti uusia<br />

haasteita!<br />

<strong>Järvenpään</strong> <strong>Seudun</strong> <strong>Invalidit</strong> oli mukana perustamassa<br />

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto <strong>ry</strong>:<br />

tä. Verkosto haluaa koota keskisen Uudenmaan<br />

vammaisjärjestöt yhteen ja tekemään entistä<br />

enemmän yhteistyötä.<br />

Tarkoitus on myös saada Yhdistysverkostolle<br />

omat toimitilat, joissa olisi mahdollisuus kokoontua,<br />

säilyttää arkistoja ja verkostoitua kaikin<br />

tavoin.<br />

Pieni historiikki<br />

Tämä pieni historiikki ei tee oikeutta <strong>Järvenpään</strong><br />

<strong>Seudun</strong> <strong>Invalidit</strong> <strong>ry</strong>:lle, sillä neljääkymmmentä<br />

toiminnantäyteistä vuotta on vaikea puristaa<br />

näin pieneen muotoon. Paljon jää kertomatta ja<br />

monta kuvaa yhä arkistojen kätköihin.<br />

Historiikin aineiston ovat koonneet Invalidiliiton<br />

<strong>Järvenpään</strong> Koulutuskeskuksen opiskelijat<br />

Heini Haara ja Hanna Gröhn ja ulkoasun alkuperäisen<br />

suunnitelman teki myös IJKK:n opiskelija<br />

Inka Värvinen.<br />

Lopulliseen muotoon historiikin tekivät Auli<br />

Hackman sekä Anja Rantanen ja painotyön teki<br />

tiukalla aikataululla <strong>Järvenpään</strong> Kirje- ja Lomakepaino.<br />

PUHEENJOHTAJAT<br />

¨ Pekka Vähäniitty 1968–1969<br />

¨ Eino Kontiainen 1969-1973<br />

¨ Ossi Karvinen 1974<br />

¨ Sulo Karjalainen 1975–1980<br />

¨ Aino Issakainen 1980<br />

¨ Eino Kontiainen 1981–1985<br />

¨ Veikko Hepo-oja 1986<br />

¨ Antti Pitkänen 1987–1993<br />

¨ Anni Kankaanpää 1994–2002<br />

¨ Aki Keskinen 2003–2006<br />

¨ Mika Väisänen 2007–<br />

KUNNIAPUHEENJOHTAJAT<br />

¨ Eino Kontiainen<br />

¨ Pekka Vähäniitty<br />

¨ Anni Kankaanpää<br />

LIITON KULTAINEN PLAKETTI<br />

¨ Anja Rantanen (kunniajäsen)<br />

¨ Antti Pitkänen


Me tuemme <strong>Järvenpään</strong> <strong>Seudun</strong> Invalidien<br />

toimintaa – tue sinäkin!<br />

<strong>Järvenpään</strong> II Apteekki <strong>Järvenpään</strong> Autokulma<br />

<strong>Järvenpään</strong> Katutoiminnan<br />

Tuki <strong>ry</strong><br />

<strong>Järvenpään</strong> Kukka- ja<br />

hautaustoimisto<br />

Lehtonen<br />

<strong>Järvenpään</strong> Kuntohoito Oy <strong>Järvenpään</strong> Sähkö Oy<br />

Keijo Walve Ky<br />

Maansiirto Wall-Dig Oy<br />

Osuuskunta Omaoksa<br />

Rotaxi Oy<br />

Maanrakennus<br />

Markku Simola<br />

Myllyniemi Jari Oy<br />

Jukka-talo<br />

Rautaveljet Oy<br />

K-Rauta<br />

ST1, Nummenkylä<br />

Markku Rouhiainen<br />

Taksipalvelu M. Heikkonen Oy Taksipalvelu Pekka Luuk<br />

Tervashonka Autopalvelu Oy Uudenmaan Kuntohoito<br />

1


Erilainen – mutta kiinni elämässä<br />

<strong>Järvenpään</strong> <strong>Seudun</strong> <strong>Invalidit</strong> <strong>ry</strong><br />

Laaksokatu 13, 04400 JÄRVENPÄÄ<br />

www.js-inva.fi

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!