Järvenpään Seudun Invalidit ry - Tietotaitotalkoot
Järvenpään Seudun Invalidit ry - Tietotaitotalkoot
Järvenpään Seudun Invalidit ry - Tietotaitotalkoot
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Järvenpään</strong> <strong>Seudun</strong> <strong>Invalidit</strong> <strong>ry</strong><br />
40 vuotta vapaaehtoistyötä<br />
vammaisten aseman parantamiseksi
Vuonna 1982 yhdistys vuokrasi kaupungilta kerhotiloikseen<br />
Laaksolan, vanhan omakotitalon<br />
Laaksotiellä. Siitä lähtien yhdistyksen toiminta<br />
on keskittynyt Laaksolaan. Vuonna 1990 kaupunki<br />
saneerasi talon. Nykyisin kiinteistö alkaa jo olla<br />
aika huonossa kunnossa.<br />
Vaikka talo sijaitsee aivan Pohjoisväylän tuntumassa,<br />
tontti on vehreä ja siellä kukkivat pionit,<br />
lupiinit ja omenapuut. Pihamaan hiekkakenttä<br />
toimii nykyisin parkkipaikkana ja alkaa jo ruohottua,<br />
mutta aiemmin se oli hyvä boccia-kenttä,<br />
jossa pidettiin isojakin kilpailuja.<br />
Kannen kuvat:<br />
Yläoikealla: Yhdistyksen<br />
omien arpojen myyntiä <strong>Järvenpään</strong><br />
torilla 70-luvun<br />
alussa. Myymässä Eljas Karhu<br />
ja Sulo Karjalainen.<br />
Alaoikealla: Lapin matkalla<br />
vuonna 1994.<br />
Alavasemmalla: Boccian peluuta<br />
Laaksolassa 90-luvulla<br />
Yläoikealla: Nimienkeruu<br />
kuntalaisaloitteeseen Prismakeskuksessa.<br />
Kuvassa<br />
vasemmalta Risto Salovaara,<br />
Seppo Ollila, Marja Pelkonen<br />
ja Nuutti Hiltunen.<br />
Laaksola – kodikas kerhotalo<br />
Laaksolassa kokoontui aiemmin kerho viikottain<br />
ja kerhoiltojen aiheena oli bingon lisäksi peli-iltoja,<br />
lauluiltoja, hengellisiä tilaisuuksia sekä erilaisia<br />
luentoja ja tietoiskuja. Nykyisin kerhoiltoja on<br />
kaksi kuukaudessa ja toinen niistä on bingo.<br />
Myös käsityökerho kokoontuu yhä Laaksolassa<br />
ja myös taidekerhoa on kokeiltu.<br />
Johtokunnan kokoukset ja yhdistyksen yleiset<br />
kokoukset pidetään myös Laaksolassa ja viime<br />
vuosina on saatu ”tupa täyteen” kevätkauden<br />
päättäjäisissä, johon on kutsuttu naapuriyhdistykset<br />
vieraiksi.<br />
Laaksolan idyllinen maisema eri vuodenaikoina.
Puheenjohtajan tervehdys<br />
Nykypäivän globalisoituvassa maailmassa puhutaan<br />
valitettavan usein vain kovista arvoista, kvartaalitaloudesta<br />
jne. Ihmiset ovat kiireisiä, urakeskeisiä<br />
sekä hyvin stressaantuneita siitä, kuinka he<br />
pärjäävät nyky-yhteiskunnan ”oravanpyörässä”.<br />
Tämän hetken Suomessa lähimmäisenrakkaus ja<br />
toisista välittäminen on jäänyt toissijaiseksi asiaksi.<br />
Ihmiset eivät enää tunne naapureitaan ja sen<br />
takia välinpitämättömyys toisia kohtaan on lisääntynyt.<br />
Suurten ikäluokkien eläköityessä kunnat eivät<br />
pysty tarjoamaan asukkailleen kuin kaikista tärkeimmät<br />
tukipalvelut. Ystäväpalvelut, vertaistuki<br />
jne. jäävät auttamatta näiden palveluiden<br />
ulkopuolelle. Tulevaisuudessa kolmannen sektorin<br />
merkitys näiden tukitoimien järjestäjänä tulee<br />
korostumaan. Palveluiden järjestäminen tuo kolmannelle<br />
sektorille suuria haasteita.<br />
<strong>Järvenpään</strong> <strong>Seudun</strong> <strong>Invalidit</strong> <strong>ry</strong> on jo 40 vuotta<br />
pyrkinyt järjestämään mielekästä, arkea tukevaa<br />
toimintaa vammaisille ihmisille <strong>Järvenpään</strong>, Tuusulan<br />
sekä Keravan alueella. Joskin viime vuosina<br />
vain Järvenpäässä ja Tuusulassa, koska Keravalle<br />
syntyi 1980-luvulla oma invalidiyhdistys.<br />
<strong>Järvenpään</strong> <strong>Seudun</strong> <strong>Invalidit</strong> <strong>ry</strong>:n toiminta menneinä<br />
vuosikymmeninä on selkeästi jakaantunut<br />
neljään osa-alueeseen:<br />
• 1968 – 1978 yhdistys eli perustamisensa jälkeen<br />
voimakasta kasvunaikaa.<br />
• 1978 – 1988 yhdistyksen toiminta vakiintui<br />
• 1988 – 1998 yhdistyksessä oli urheilun vuosikymmen<br />
• 1998 – 2008 yhdistys on keskittynyt vaikuttamistoimintaan.<br />
Kaikki edellä mainitut osa-alueet ovat olleet <strong>Järvenpään</strong><br />
<strong>Seudun</strong> <strong>Invalidit</strong> <strong>ry</strong>:n historiassa oman<br />
aikakautensa johtotähtiä. Myös tulevaisuudessa<br />
kaikkia em. toimintamuotoja tullaan tarvitsemaan<br />
sekä ennen kaikkea tarjoamaan Järvenpäässä ja<br />
Tuusulassa asuville vammaisille sekä myös muille<br />
alueen asukkaille.<br />
Kaksi vuotta puheenjohtajana olleena olen saanut<br />
tutustua yhdistyksemme historiaan sekä osaan<br />
niistä ihmisistä jotka ovat pyyteettömästi tehneet<br />
työtä yhdistyksemme menestyksen eteen. Haluan<br />
nöyrästi kiittää kaikkia niitä, jotka ovat kantaneet<br />
kortensa kekoon, jotta <strong>Järvenpään</strong> <strong>Seudun</strong> <strong>Invalidit</strong><br />
<strong>ry</strong> saa tänä vuonna viettää neljäkymmentävuotisjuhlaansa.<br />
Toivotan yhdistykselle onnea ja<br />
menestystä sekä pitkää ikää.<br />
Mika Väisänen,<br />
puheenjohtaja
Vappuilmapalloja myymässä Anja<br />
Rantanen Liisa-tyttärensä sekä Pekka<br />
Vähäniityn kanssa.<br />
Tule, tartu ja taluta<br />
Kun <strong>Järvenpään</strong> <strong>Seudun</strong> <strong>Invalidit</strong> perustettiin 40<br />
vuotta sitten, tiistaina 22. lokakuuta vuonna 1968.<br />
Yhdistyksestä tuli aluksi Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinvalidien<br />
Liiton jäsenyhdistys.<br />
Aloitteentekijänä oli Järvenpäässä jo silloin toiminut<br />
Invalidien Ammattioppilaitos ja sen silloinen<br />
taloudenhoitaja Kusti Tervonen.<br />
Pääsyvaatimukset jäsenille olivat vähän erilaiset<br />
kuin nykyisin: piti olla henkisesti terve ja omata<br />
vähintään 10 prosentin tuki- ja liikuntaelinvamma.<br />
Toiminta-alueeksi määriteltiin <strong>Järvenpään</strong> lisäksi<br />
Mäntsälä ja Tuusula.<br />
Yhdistys perustettiin Invalidien Ammattioppilaitoksessa<br />
ja sinne sen toimintakin aluksi keskittyi.<br />
Kerhoillat pidettiin tiistaisin yhden asuntolan<br />
alakerrassa ja iltojen ohjelmassa oli keskustelua,<br />
erilaisia pelejä, yhteislaulua ja muuta virkistävää<br />
yhdessäoloa sekä pienet arpajaiset. Arpajaistuloilla<br />
saatiin rahaa kahviin ja pullaan ja kulloisenkin<br />
voittajan tuli tuoda seuraavalla kerralla palkinto.<br />
Illoissa oli niin hauskaa, että monta kertaa asuntolanhoitaja<br />
joutui patistelemaan osallistujat kotimatkalle,<br />
kun halusi asuntolaan hiljaisuuden.<br />
Vuonna 1971 aloitettiin bingo Terijoen työväentalolla<br />
ja bingoa pelataan edelleenkin kerran<br />
kuussa kerhoilloissa Laaksolassa.<br />
Varoja yhdistys sai toimintaansa jäsenmaksujen<br />
lisäksi mm. myymällä vappuilmapalloja ja järjestämällä<br />
myyjäisiä. Jo vuonna 1971 alettiin kerätä<br />
varoja kesäpaikan rakentamiseksi.<br />
Yhteistyötä oman alueen ulkopuolelle aloiteltiin<br />
myös heti ensimmäisinä vuosina. Helmikuussa<br />
1973 yhdistys järjesti Invalidien Urheiluliiton val-
– ole aktiivinen<br />
takunnalliset talviurheilupäivät. Osanottajia oli<br />
noin 170 aina Oulua ja Kajaania myöten. Kilpailulajina<br />
oli hiihto ja sarjoja kaikkiaan kaksikymmentä<br />
riippuen vamman laadusta.<br />
Järvenpäästäkin retkeiltiin muualle Suomeen.<br />
Usein tavattiin samalla retkellä useamman yhdistyksen<br />
väkeä. Esimerkiksi vuonna 1975 retkeiltiin<br />
Rantasalmelle Invalidien lomakylään ja paikalla<br />
oli myös Joensuun Invalidien yhdistysväkeä ja<br />
seuraavana vuonna käytiin Rovaniemellä asti.<br />
Yhdistyksen jäsenmäärä kehittyi nopeasti. Perustajajäseniä<br />
oli 21, vuonna 1971 jäseniä oli 68 ja<br />
vuonna 1976 jäseniä oli 128.<br />
Pikkujoulujuhla Invan kerhohuoneella 70-luvulla.<br />
Kuvassa vasemmalla Elvi Lindfors ja joulupukkina<br />
Pekka Vähäniitty (kuten muinakin vuosina).<br />
Yhdistyksen 10-vuotisjuhlat Seurojentalolla. Kukitettuna alkuperäisiä johtokunnan jäseniä<br />
(vasemmalta) Pekka Vähäniitty, Eino Kontiainen, Tuula Jokelainen (nyk. Harju), Pirkko Säilä,<br />
Brita Kilpinen ja Veikko Hepo-oja. Kukittajina Aino Issakainen ja Sulo Karjalainen.
Metsäpirtti<br />
Vuonna 1971 yhdistys päätti rakentaa kesäpaikan,<br />
jonka nimeksi tuli Metsäpirtti kaupungin tontille<br />
Nummenkylään.”Iso Pielinen” -hirsimökin tilaus<br />
tehtiin kesällä 1972, seuraavana vuonna pidettiin<br />
talkoita ja keväällä 1974 tupaantuliaiset.<br />
Mökki käsitti tuvan lisäksi saunan ja pukuhuoneen.<br />
Siellä jäsenillä oli mahdollisuus saunoa,<br />
paistaa makkaraa, pestä autoja ja viettää aikaa<br />
luonnon helmassa, myös omalla ajallaan.<br />
Metsäpirtillä on pidettiin paljon urheilutapahtumia.<br />
Suosittuja olivat esimerkiksi pistekilpailut,<br />
jonka lajeina olivat tikanheitto sekä renkaan- ja<br />
lätkänheitto, ammunta sekä jousiammunta.<br />
Metsäpirtti myytiin vuoden 1990 helmikuussa.<br />
Tontin viereen tuli teollisuuslaitos, eikä yhdistyksen<br />
vapaa-ajanviettopaikka enää vastannut tarkoitustaan.<br />
Kevätkilpailujen palkintojenjako Metsäpirtillä.<br />
Pauli Metso ojentaa palkinnon Reino Lindqvistille.<br />
Rakennustalkoot Metsäpirtillä. Kuvassa vasemmalta<br />
Aune Partanen, Anja Rantanen, Viljo Laine<br />
ja Pentti Partanen.<br />
Alakuvassa Metsäpirtin seinustalla vasemmalta<br />
Pauli Metso, Anja Rantanen, Aino Heikkinen,<br />
Aune Partanen ja Viljo Laine
Retki<br />
Muonioon<br />
Alli Järvisen matkaraportti 47<br />
jäsenen ja ystävän retkestä. 13.-<br />
21.8.94<br />
Lapin laajoille laduille,<br />
kauas korpeen Kerokaidan<br />
joukko <strong>Järvenpään</strong> jutasi,<br />
viritteli väki vakaa.<br />
Hääri Huke huoltajana,<br />
iloisesti johti tokkaa.<br />
Autojonossa taitava<br />
Jouko tiellä turvallinen<br />
1100 taittui tietä<br />
matkaa myllerrettiin paljon.<br />
Perillä paikka kotoisa<br />
Kolokairan kaunis korpi.<br />
Mökkiä monia siellä,<br />
sopukoita lupaavia.<br />
Rentoa rauhaa yöunet,<br />
Lapin lumon poreilua.<br />
Pallaksella tuntui tuoksu,<br />
Taivaskeron huipun hetki.<br />
Hyvyys osa onnekkaiden,<br />
kykenevien koitosta.<br />
Kertyi kosolti kuvia,<br />
maisemasta muistettavaa.<br />
Kirkossa kuunteli osa,<br />
siirtyivät ehtoolliselle.<br />
Autolla noustiin Leville,<br />
korkeutta kiivettiinpä.<br />
Annettiin auringon armo,<br />
täyttymys kaipuu vuosille,<br />
vaelluksiin unelmien.<br />
Seisot äärellä erämaan,<br />
maan karun, villin ja loiton.<br />
Näet metsän tumman vihreyden,<br />
kuulet tuulien iskujen soivan.<br />
Olet silloin liki Jumalaa,<br />
olet lähellä ikuisuutta.<br />
Olostunturilla retkellä<br />
4 km metsätöntä mäkeä<br />
tarkoitti tietenkin totta.<br />
Lapin loitsuksi luotu maa.<br />
Tulos: 12 km mäkistä metsää<br />
liikettä lujaa lakeuden.<br />
Huiput lumiset laajoina,<br />
Norjan tunturit taajoina.<br />
Poreilua koskien kuohun,<br />
vaahto valkea vuolaana.<br />
Kalamajalle matkattiin,<br />
kohti tupaa pompittiin.<br />
Mättäät mainiosti muistissa,<br />
pompinta paras pehmeillä.<br />
Naapurissa näyttäydyttiin,<br />
reitillä Ruotsin retkeiltiin.<br />
Piipahdettiin Pajalassa,<br />
kaupoissa katseltiin tovin.<br />
Pulppuaa kiitos kaikesta,<br />
sykki sydämestä sanat:<br />
päivä päivältä pulpahti.<br />
Hetki hetkeltä runsautta,<br />
virtaa elämän terapia,<br />
olomme oivasti roimaa.<br />
Kuvata on vaikea sitä,<br />
saatu viikolla mitä.<br />
Osannut en ennen matkaa,<br />
aikaisemmin ajatella,<br />
kuinka kertyisi hyvyyttä,<br />
mieli roihuaisi retkellä.<br />
Maisemia tunsin toki,<br />
Itä-Lapin ihmeellisiä.<br />
<strong>Invalidit</strong> toki tunsin,<br />
tiesin ystäviksi monet.<br />
Lisää kertyi läheisiä,<br />
karttui ystävien joukko.<br />
Toive tosiaan aivoissa,<br />
mukana mataa mielessä:<br />
Kanssanne kerta toinenkin<br />
luokse erämaan eheyden,<br />
”kotiin” Kelokairan soppeen.
Lettukestit Laaksolan pihalla. Yllä: lettuja paistoivat<br />
Marjatta Lukkarinen ja Eeva-Liisa Eronen. Alakuvassa<br />
lettujen nautiskeliljat Laaksolan tammen alla.<br />
Elämä on iloa ja rakkautta<br />
Toiselle vuosikymmenelleen yhdistys lähti juhlien<br />
Seurojentalolla. Esiintymässä oli mm. yhdistyksen<br />
oma lausuntakuoro johtajanaan Aino Issakainen<br />
ja lopuksi VR-näyttämö esitti näytelmän<br />
”Votkaturistit”. Juhlan kunniaksi yhdistys sai<br />
myös oman viirin.<br />
<strong>Järvenpään</strong> kaupunki perusti vuoden 1978 alussa<br />
toimikunnan, joka laati vaikeavammaisille oppaan<br />
“Voiko sinne mennä”.<br />
Yhdistyksessä oli jo noin 200 jäsentä. Toinen vuosikymmen<br />
oli ennen kaikkea urheilun ja retkeilyn<br />
aikaa. Erityisesti tehtiin yhteistyötä Vantaan Invalidien<br />
kanssa ja käytiin kisailemassa vuoroin<br />
vieraissa. Urheilun merkeissä matkustettiin kauemmaksikin,<br />
mm. Hankoon Invalidiliiton urheilupäiville.<br />
Myös retkitoimikunta oli aktiivinen ja retkiä tehtiin<br />
ympäri Suomea.<br />
Vuoden 1979 lokakuun alussa ruvettiin suunnittelemaan<br />
<strong>Järvenpään</strong>, Tuusulan ja Keravan alueen<br />
vammaisjärjestöille yhteistoimintajärjestöä.<br />
Järjestöön kuuluisivat näkö- ja keuhkovammaiset,<br />
invalidit, CP-vammaiset, kuulo- ja kehitysvammaiset<br />
sekä kuntien sosiaalivirastojen edustajia.<br />
Vuonna 1980 edellisenä vuonna aloitettu suunnittelu<br />
vammaisjärjestöjen yhteistoimintajärjestöstä<br />
saatiin valmiiksi ja tiistaina maaliskuun 18.<br />
päivänä perustettiin Keski-Uudenmaan vammaisneuvosto.<br />
Omasta yhdistyksestämme mukaan neuvoston<br />
työvaliokuntaan valittiin Marja Kontiainen ja varajäsenten<br />
joukkoon Sirkka-Liisa Kokkonen.
- sekä haasteita<br />
Työvaliokunnan tehtävänä oli neuvoston ohjeiden<br />
mukaisesti seurata vammaisten tarpeita sekä<br />
vammaishuollon kehitystä. Valiokunnan vastuulla<br />
oli myös tiedotustoiminta alueen vammaisille.<br />
Vuonna 1986 keravalaiset irrottautuivat yhdistyksestämme<br />
ja aloittivat seuraavan vuoden alusta<br />
toiminnan itsenäisenä yhdistyksenä.<br />
Iloisia ilmeitä Laaksolassa. Kuvassa vasemmalta<br />
Alli Eloranta, Aino Heikkinen, Anja Harju, Saima<br />
Salminen, Helmi Nöjd, Airi Mutikainen ja Pekka<br />
Vähäniitty.<br />
Palvelukeskus Myllytielle<br />
Vuonna 1988 valmistui keskeiselle paikalle<br />
Järvenpäähän ’ihmisyyden monumentti’ eli<br />
palvelukeskus lähinnä vanhuksille ja vammaisille.<br />
Nykyisin keskus tunnetaan Myllytien<br />
työ- ja toimintakeskuksena.<br />
<strong>Järvenpään</strong> <strong>Seudun</strong> <strong>Invalidit</strong> <strong>ry</strong> oli mukana<br />
vuonna 1983 perustetussa <strong>Järvenpään</strong><br />
Palvelusäätiössä 4000 markan panoksella.<br />
Sijaintinsa vuoksi keskus on palvellut montaa<br />
kaupunkilaista edustamalla palvelujen<br />
uutta järjestämistapaa, kuten sosiaaliministeri<br />
Tarja Halonen vihkiäisjuhlapuheessaan<br />
toivoi.
10<br />
Parempi huominen alkaa tänään<br />
Yhdistyksen kolmas vuosikymmen aloitettiin juhlimalla<br />
Vuoden urheilijaa Pasi Suutaria. Tuusulalainen<br />
Pasi voitti 100 metrin halli-SM:n ja lisäksi<br />
hän sijoittui kolmanneksi pituudessa. Vuonna<br />
1989 Pasi kävi elokuussa vammaisten SM-kisoissa<br />
ja toi mitaleita ”kahmalokaupalla”. Pasi edusti<br />
Keski-Uusimaan Urheilijoita ja Suomen Invalidien<br />
Urheiluliittoa. Yhdistys muisti Pasia viirillä.<br />
Juhlat jatkuivat tansakalaisvieraiden kanssa. <strong>Järvenpään</strong><br />
ystävyyskaupungista Rodovresta tuli<br />
36 sikäläistä vammaisjärjestön jäsentä ja heidän<br />
kanssaan retkeiltiin Järvenpäässä ja lähikohteissa<br />
ja Mikkelissä sekä Anttolanhovissa. Kaupunki antoi<br />
avustusta vierailun tulkki- ja opaspalveluihin.<br />
Myös vammaiset lapset huomioitiin: lapsille<br />
järjestettiin liikuntatempaus, jossa he pääsivät<br />
ratsastamaan Vanhankylänniemeen, mikroautoilemaan<br />
keskusurheilukentälle ja ampumaan jousella<br />
yläasteelle. Mehu- ja munkkitauon jälkeen<br />
siir<strong>ry</strong>ttiin Invan halliin uimaan. Myös vammaisten<br />
lasten vanhemmille perustettiin toimikunta,<br />
jonka tavoittteena oli helpottaa heidän asemaansa<br />
ja toimia asiantuntijaelimenä. Peruatamiskokouksessa<br />
tuli selvästi ilmi tiedon puute: varsinkin sosiaalivirastossa<br />
monet asiat tuntuivat hukkuvan<br />
byrokratian suohon.<br />
Kolmas vuosikymmen oli BOCCIA-vuosikymmen.<br />
Yhdistys niitti mainetta ja kunniaa ja järjesti<br />
boccian SM-kisat tammikuussa 1991. Kisojen<br />
järjestäminen oli yhdistyksen jäsenille todellinen<br />
voimainponnistus ja apua yhdistys sai <strong>Järvenpään</strong><br />
kouluilta sekä Hy<strong>ry</strong>län varuskunnasta.<br />
Yhdistyksen puheenjohtajana toiminut Antti Pit-<br />
Eino Kontiainen kukitettiin kunniapuheenjohtajaksi<br />
ja yhdistyksen sihteeri Sirkka Kokkonen<br />
pääsi halaamaan hyvällä syyllä.<br />
Yhdistyksen 25-vuotisjuhlassa saivat 20-vuotismerkin<br />
(vasemmalta) Sirkko-Liisa Elo, Marja<br />
Kontiainen, Tyyne Hänninen, Anja Harju,<br />
Esteri Lehto, Airi Mutikainen, Viljo Laine ja<br />
Kalle Valkonen
– Bocciaa ja vammaispolitiikkaa<br />
känen oli aktiivinen vammaispolitiikassa ja totesi<br />
mm., että ”Nuoruudesta ja kauneudesta on tehty<br />
väärä raha. Millään muulla ei yhteiskunnassa<br />
pääse eteenpäin. Mikäli niistä vähänkin poikkeaa,<br />
on heti fossiili ja kalkkis”.<br />
1990-luvun alussa Kalevi Huhti oli yhdistyksessä<br />
aktiivinen toimija. Hän veti useitakin retkiä, mm.<br />
kolme retkeä Lappiin. Lisäksi hän ohjasi salijumppaa<br />
ja vesijumppaa Kivipuistossa viikottain.<br />
Vuonna 1993 järjestettiin <strong>Järvenpään</strong> palvelukeskuksessa<br />
Myllytiellä Tule tutuksi – vammaismessut,<br />
joihin osallistui kaksikymmentä eri järjestöä.<br />
Käsityökerho on ollut alusta asti yhdistykselle<br />
merkittävä varainhankintakeino. Vuonna<br />
2000 ”tytöt” pääsivät myös Viikkouutisiin.<br />
Bocciaa Seurojentalolla. Kuvassa vasemmalta Antti Pitkänen, Jouko Ursin, Mikko Voutilainen (heittämssä),<br />
Tarmo Suokas, Eljas karhu ja Eila Bomb.<br />
11
1<br />
Minä osaan, jaksan ja selviydyn<br />
Yhdistyksen neljäs vuosikymmen on ollut yhä<br />
enenevässä määrin vaikuttamisen vuosikymmen.<br />
Retkitoiminta on jossain määrin hiipunut ja sen<br />
sijaan on <strong>ry</strong>hdytty valvomaan vammaisten ihmisoikeuksia.<br />
Osasyynä tähän on varmaan sekin, että<br />
perustajajäsenet ovat jo iäkkäitä ja uudet jäsenet<br />
ovat yhä vaikeavammaisempia. Pyörätuolista tai<br />
sähköpyörätuolista on vaikea osallistua erilaisiin<br />
talkoisiin ja tapahtumien järjestelyssäkin on yhä<br />
vähemmän väkeä ”käyttökunnossa”.<br />
<strong>Järvenpään</strong> vammaisneuvostossa yhdistyksen<br />
Yhdistyksen pitkäaikainen puheenjoh- edustajana oli vuonna 1998 Sisko Mattinen ja<br />
taja ja kunniapuheenjohtaja Anni Kan- Tuusulan vammaisneuvostossa Terttu Voutilaikaanpää<br />
Kuntalaisaloite luovutettiin valtuustolle juhlallisena lähetystönä. Luovuttamassa vasemmalta<br />
Saku Tanner (+avustaja), Seija Tanner, Seija Lahti, Katri Koskinen, Risto Salovaara,<br />
Tomi Passi, Marja Pelkonen ja Aki Keskinen (+avustaja).
– ja minulla on oikeus elämään<br />
nen. Kivipuiston Palvelukotisäätiön hallintoneuvostossa<br />
yhdistystämme edusti Sisko Mattinen<br />
varajäsenenään Anja Rantanen.<br />
2000-luvun alussa yhdistykseen perustettiin vaikuttaja<strong>ry</strong>hmä.<br />
Se on toiminut pääasiassa sähköpostin<br />
välityksellä keskustelupalstana ja saanut<br />
yllättävän paljon aikaan muutamassa vuodessa.<br />
Vuonna 2004 yhdistys teki kuntalaisaloitteen<br />
vammaispalvelujen parantamiseksi Järvenpäässä.<br />
Kansainvälisenä vammaistenpäivänä 3. joulukuuta<br />
yhdistyksen jäsenet keräsivät kuntalaisaloitteeseen<br />
nimiä paikallisessa kauppakeskuksessa.<br />
Nimiä saatiin kokoon tämän tempauksen<br />
sekä muualla tehdyn työn ansiosta yli 800. Kun<br />
vielä syksyllä kunnallisvaaleissa valituista valtuutetuista<br />
yli puolet allekirjoitti aloitteen, olimme<br />
hyvin toiveikkaita. Parannuksia tapahtuikin,<br />
vaikkakin hitaasti.<br />
Yhdistys teki myös kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle<br />
erityisesti kuljetuspalvelujen epäoikeudenmukaisista<br />
säännöistä. Kantelun käsittely<br />
kesti pitkään ja sinä aikana kaupunki korjasi<br />
käytäntöjään pikkuhiljaa paremmiksi.<br />
Suorastaan loistavan menestyksen koimme, kun<br />
Järvenpäähän avattiin Suomen suurin halpakauppaketjun<br />
liike, jossa ei ollut hissiä. Yhdistyksen<br />
kevätkokouksen kannanotto pisti asiaan vauhtia<br />
ja hissi rakennettiin nopealla aikataululla.<br />
Samoin kuljetuspalveluiden omavastuiden nostamisesta<br />
tehty kantelu lääninhallitukseen aiheutti<br />
sen, että kaupunki oikaisi itse omavastuun lain<br />
hengen mukaisiksi.<br />
Tällä hetkellä <strong>Järvenpään</strong> <strong>Seudun</strong> <strong>Invalidit</strong> pa-<br />
nostavat vammaisneuvostojen toimintaan ja Kuuma-kuntien<br />
väliseen yhteistoimintaan. <strong>Järvenpään</strong><br />
vammaisneuvoston puheenjohtaja on yhdistyksemme<br />
jäsen ja varapuheenjohtaja Aki Keskinen<br />
ja Tuusulan vammaisneuvoston varapuheenjohtaja<br />
yhdistyksemme jäsen Jukka Keränen.<br />
Yhdistyksellä on muutenkin hyvä edustus kunnallisessa<br />
päätöksenteossa. Yhdistyksen jäsen<br />
Tomi Passi on Järvenpäässä kaupunginvaltuutettu<br />
ja vuosina 2007-08 myös kaupunginhallituksen<br />
jäsen. Tuusulassa Jukka Keränen on myös valtuutettu<br />
sekä sosiaalilautakunnan jäsen. Seuraavalla<br />
valtuustokaudella tilanne on toivottavasti vähintään<br />
yhtä hyvä – tätä kirjoitettaessa sitä ei vielä<br />
tiedetä, mutta historiikin julkaisun aikaan olemme<br />
viisaampia.<br />
Kahvitilaisuus Laaksolassa yhdistyksen 35-vuotisjuhlien<br />
merkeissä. Kuvassa vasemmalta: Aki<br />
Keskinen, Veikko ja Kaisa Hepo-oja, Sirkka Kokkonen,<br />
Taisto Ojansivu sekä Akin avustaja.<br />
1
1<br />
Kohti uusia<br />
haasteita!<br />
<strong>Järvenpään</strong> <strong>Seudun</strong> <strong>Invalidit</strong> oli mukana perustamassa<br />
Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto <strong>ry</strong>:<br />
tä. Verkosto haluaa koota keskisen Uudenmaan<br />
vammaisjärjestöt yhteen ja tekemään entistä<br />
enemmän yhteistyötä.<br />
Tarkoitus on myös saada Yhdistysverkostolle<br />
omat toimitilat, joissa olisi mahdollisuus kokoontua,<br />
säilyttää arkistoja ja verkostoitua kaikin<br />
tavoin.<br />
Pieni historiikki<br />
Tämä pieni historiikki ei tee oikeutta <strong>Järvenpään</strong><br />
<strong>Seudun</strong> <strong>Invalidit</strong> <strong>ry</strong>:lle, sillä neljääkymmmentä<br />
toiminnantäyteistä vuotta on vaikea puristaa<br />
näin pieneen muotoon. Paljon jää kertomatta ja<br />
monta kuvaa yhä arkistojen kätköihin.<br />
Historiikin aineiston ovat koonneet Invalidiliiton<br />
<strong>Järvenpään</strong> Koulutuskeskuksen opiskelijat<br />
Heini Haara ja Hanna Gröhn ja ulkoasun alkuperäisen<br />
suunnitelman teki myös IJKK:n opiskelija<br />
Inka Värvinen.<br />
Lopulliseen muotoon historiikin tekivät Auli<br />
Hackman sekä Anja Rantanen ja painotyön teki<br />
tiukalla aikataululla <strong>Järvenpään</strong> Kirje- ja Lomakepaino.<br />
PUHEENJOHTAJAT<br />
¨ Pekka Vähäniitty 1968–1969<br />
¨ Eino Kontiainen 1969-1973<br />
¨ Ossi Karvinen 1974<br />
¨ Sulo Karjalainen 1975–1980<br />
¨ Aino Issakainen 1980<br />
¨ Eino Kontiainen 1981–1985<br />
¨ Veikko Hepo-oja 1986<br />
¨ Antti Pitkänen 1987–1993<br />
¨ Anni Kankaanpää 1994–2002<br />
¨ Aki Keskinen 2003–2006<br />
¨ Mika Väisänen 2007–<br />
KUNNIAPUHEENJOHTAJAT<br />
¨ Eino Kontiainen<br />
¨ Pekka Vähäniitty<br />
¨ Anni Kankaanpää<br />
LIITON KULTAINEN PLAKETTI<br />
¨ Anja Rantanen (kunniajäsen)<br />
¨ Antti Pitkänen
Me tuemme <strong>Järvenpään</strong> <strong>Seudun</strong> Invalidien<br />
toimintaa – tue sinäkin!<br />
<strong>Järvenpään</strong> II Apteekki <strong>Järvenpään</strong> Autokulma<br />
<strong>Järvenpään</strong> Katutoiminnan<br />
Tuki <strong>ry</strong><br />
<strong>Järvenpään</strong> Kukka- ja<br />
hautaustoimisto<br />
Lehtonen<br />
<strong>Järvenpään</strong> Kuntohoito Oy <strong>Järvenpään</strong> Sähkö Oy<br />
Keijo Walve Ky<br />
Maansiirto Wall-Dig Oy<br />
Osuuskunta Omaoksa<br />
Rotaxi Oy<br />
Maanrakennus<br />
Markku Simola<br />
Myllyniemi Jari Oy<br />
Jukka-talo<br />
Rautaveljet Oy<br />
K-Rauta<br />
ST1, Nummenkylä<br />
Markku Rouhiainen<br />
Taksipalvelu M. Heikkonen Oy Taksipalvelu Pekka Luuk<br />
Tervashonka Autopalvelu Oy Uudenmaan Kuntohoito<br />
1
Erilainen – mutta kiinni elämässä<br />
<strong>Järvenpään</strong> <strong>Seudun</strong> <strong>Invalidit</strong> <strong>ry</strong><br />
Laaksokatu 13, 04400 JÄRVENPÄÄ<br />
www.js-inva.fi