Suomen Meniere-liitto ry:n hallitus
Suomen Meniere-liitto ry:n hallitus
Suomen Meniere-liitto ry:n hallitus
Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!
Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.
2<br />
eniere-posti 3•2009<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Meniere</strong>-<strong>liitto</strong> <strong>ry</strong>:n yhdistysten yhteystietoja<br />
Etelä-Pohjanmaan <strong>Meniere</strong>yhdistys<br />
<strong>ry</strong><br />
Pirjo Viitamäki<br />
Vuorenmaanrinne 23 B 13,<br />
60220 Seinäjoki<br />
puh. (06) 412 0520,<br />
050 542 7357 tekstiviestit<br />
pirjo.viitamaki@netikka.fi<br />
Etelä-Savon <strong>Meniere</strong>-yhdistys <strong>ry</strong><br />
Anne Henriksson<br />
Hiidenpolku 6 B 9, 50970 Mikkeli<br />
puh. 050 300 4652<br />
nelli07@luukku.com<br />
Itä-Savon <strong>Meniere</strong>-yhdistys <strong>ry</strong><br />
Eija Tammisto<br />
Kaukaantie 1 F 23,<br />
57100 Savonlinna<br />
puh. 040 767 4890<br />
tammistoeija@gmail.com<br />
Kanta-Hämeen <strong>Meniere</strong>-yhdistys <strong>ry</strong><br />
Olle Tast<br />
Majaniementie 50, 13720 Parola<br />
puh. (03) 637 2064, 0400 211 765<br />
olle.tast@pp.armas.fi<br />
Keski-Pohjanmaan <strong>Meniere</strong>yhdistys<br />
<strong>ry</strong><br />
Nadia Tiainen<br />
Peltopolku 5, 67700 Kokkola<br />
puh. 040 729 8982<br />
nadia.tiainen@cou.fi<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Meniere</strong>-<strong>liitto</strong> <strong>ry</strong>:n <strong>hallitus</strong><br />
Puheenjohtaja<br />
Kirsti Salovaara<br />
Juurikatu 15 G 54<br />
33420 Tampere<br />
puh. 040 560 0953<br />
040 776 5579<br />
salovaarak@kolumbus.fi<br />
Antero Hiitiö<br />
Tarkintie 14<br />
27430 Panelia<br />
puh. (02) 864 7249<br />
050 593 3975<br />
mara4@saunalahti.fi<br />
Marketta Joutsa-Lindell<br />
Västäräkinkatu 1 C 75<br />
20610 Turku<br />
puh. 040 572 7482<br />
Keski-<strong>Suomen</strong> <strong>Meniere</strong>-yhdistys <strong>ry</strong><br />
Tuulikki Hartikainen<br />
Saharisentie 14 A 6, 40270 Palokka<br />
puh. 050 581 5324<br />
tuulikki.hartikainen@gmail.com<br />
www.keskisuomenmeniereyhdistys.com<br />
Kymenlaakson <strong>Meniere</strong>-yhdistys <strong>ry</strong><br />
Tarja Pukero<br />
Viimakatu 1, 48910 Kotka<br />
puh. 044 345 4580<br />
Lapin <strong>Meniere</strong>-yhdistys <strong>ry</strong><br />
Leena Hoikka<br />
Näätäpolku 44, 96900 Saarenkylä<br />
puh. 0400 192 652<br />
Meri-Lapin <strong>Meniere</strong>-yhdistys <strong>ry</strong><br />
Sinikka Kaikkonen<br />
Pihatie 4, 95230 Maksniemi<br />
puh. (016) 273 140, 040 514 5132<br />
sinikka.kaikkonen@pp1.inet.fi<br />
Oulun Seudun <strong>Meniere</strong>-yhdistys <strong>ry</strong><br />
Tuovi Kiviniemi<br />
Tiilitie 1 D 12, 90650 Oulu<br />
puh. 044 0926 400<br />
etunimi.sukunimi@ovi.com<br />
Pirkanmaan <strong>Meniere</strong>-yhdistys <strong>ry</strong><br />
Kirsti Salovaara<br />
Juurikatu 15 G 54, 33420 Tampere<br />
puh. 040 560 0953, 040 776 5579<br />
salovaarak@kolumbus.fi<br />
Varapuheenjohtaja<br />
Esa Antikainen<br />
Ainonkatu 28 a 11<br />
53130 Lappeenranta<br />
puh. 040 541 7782<br />
eska.antik@gmail.com<br />
Erna Kentala<br />
HUS, Korvaklinikka<br />
PL 220, 00029 HUS<br />
puh. (09) 471 73032<br />
050 427 2562<br />
erna.kentala@hus.fi<br />
Mirjami Lahti<br />
Elontie 57 B as 1<br />
00660 Helsinki<br />
puh. 040 547 8493<br />
mirjamilahti@netti.fi<br />
Rahastonhoitaja<br />
Aune Pyykkönen<br />
Räihänkuja 3<br />
90540 Oulu<br />
puh. 040 592 4042<br />
aune.pyykkonen@<br />
dnainternet.net<br />
Liisa Poussu<br />
Hukanpolku 1<br />
93600 Kuusamo<br />
puh. (08) 851 2992<br />
050 563 3333<br />
liisa.poussu@pp1.inet.fi<br />
Mikko Seeskorpi<br />
Kirkkosalmentie 3 E 74<br />
00840 Helsinki<br />
puh. 050 534 3341<br />
seesmi[at]suomi24.fi<br />
Pohjois-Savon <strong>Meniere</strong>-yhdistys <strong>ry</strong><br />
Liisa Peiponen<br />
Luhtatie 6, 70700 Kuopio<br />
puh. 040 593 1348<br />
liisa.peiponen@pp.inet.fi<br />
Päijät-Hämeen <strong>Meniere</strong>-yhdistys <strong>ry</strong><br />
Liisa Palkio<br />
Vesijärvenkatu 37 C 52,<br />
15140 Lahti<br />
puh. (03) 782 3499, 040 557 3890<br />
Satakunnan <strong>Meniere</strong>-yhdistys <strong>ry</strong><br />
Antero Hiitiö<br />
Tarkintie 14, 27430 Panelia<br />
puh. (02) 864 7249, 050 593 3975<br />
mara4@saunalahti.fi<br />
Uudenmaan <strong>Meniere</strong>-yhdistys <strong>ry</strong><br />
Mikko Seeskorpi<br />
Kirkkosalmentie 3 E 74,<br />
00840 Helsinki<br />
puh. 050 534 3341<br />
seesmi[at]suomi24.fi<br />
Varsinais-<strong>Suomen</strong> <strong>Meniere</strong>-yhdistys <strong>ry</strong><br />
Anja Peuhkuri<br />
Hehtokatu 7 A 2, 20540 Turku<br />
puh. 050 555 7221, (02) 244 1868<br />
anja.peuhkuri@dnainternet.net<br />
Koillismaan <strong>Meniere</strong>-kerho<br />
Liisa Poussu<br />
puh. (08) 851 2992, 050 563 3333<br />
liisa.poussu@pp1.inet.fi<br />
Sihteeri<br />
Tuulikki Hartikainen<br />
Saharisentie 14 A 6<br />
40270 Palokka<br />
puh. 050 581 5324<br />
tuulikki.hartikainen@gmail.com<br />
Nadia Tiainen<br />
Peltopolku 5<br />
67700 Kokkola<br />
puh. 040 729 8982<br />
nadia.tiainen@cou.fi
Voiko lehti laihduttaa ?<br />
Voiko lehti laihduttaa, kohentaa<br />
kuntoa ja terveyttäkin? Kyllä<br />
voi – ainakin lehdenjakajan ja<br />
postinkantajan. Entä lukijan?<br />
Tuskinpa. Jos lehdissä julkaistut<br />
terveysohjeet, ruokavalioneuvot,<br />
osviitat kuntoliikunnan<br />
tielle ja oppaat oikeanlaisiin<br />
taivutuksiin, venytyksiin, nostoihin<br />
ja nousuihin toimisivat,<br />
ei tässä maassa olisi ylipainoongelmaisia<br />
ollenkaan ja ihmiset<br />
säilyisivät notkeanivelisinä<br />
ja kirkaspäisinä haudan partaalle<br />
asti.<br />
Näitä ohjeita riittää joka lähtöön,<br />
monet todella hyvin harkittuja,<br />
tutkittuun tietoon perustuvia<br />
ja vakuuttavan tuntuisia. Silti<br />
ei kovin paljon parannusta ole<br />
havaittavissa. Läpivilkaistu tai<br />
luettukin ohje tehoaa yhtä huonosti<br />
kuin apteekista haettu,<br />
mutta ottamatta jätetty lääke. Samoin<br />
voi tehoa heikentää kesken<br />
jätetty kuuri, josta liikunta- ym.<br />
ohjeiden kohdalla on varmaan<br />
jokaisella omaa kokemusta.<br />
<strong>Meniere</strong>-postin tässäkin numerossa<br />
on hyvin perusteltu ja<br />
eniere-posti 3•2009<br />
kuvin ohjattu harjoitusohjelma.<br />
Erilaisia harjoitteita on neuvottu<br />
myös useissa aiemmisa numeroissa<br />
toistuvasti. Aiemmat<br />
ruokavalio-ohjeet saavat nyt<br />
täydennystä tarkoin reseptein.<br />
Herätys - herää jo tänään harjoittelemaan!<br />
Yksilöllisen tasapainoharjoitusohjelman<br />
alussa<br />
oleva kehotus kannattaa lukea<br />
tarkkaan, tehdä ohjelman noudattamisesta<br />
elämäntapa.<br />
Marjukka Laitinen<br />
<strong>Meniere</strong>-postin lehtitoimikunta: Kirsti Salovaara pj., Esa Antikainen, Jouko Hovi, Riitta Järvinen,<br />
Marjukka Laitinen, Leo Roivainen.<br />
Seuraava <strong>Meniere</strong>-posti ilmestyy viikolla 51. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava perillä viimeistään<br />
23.11. tai siitä etukäteen sovittaessa myös hieman myöhemminkin.<br />
Toimituksen yhteystiedot: Marjukka Laitinen, Jaanintie 34 A 6, 20540 Turku, puh. (02) 254 2259,<br />
040 737 5705, sähköposti: marjukka.laitinen@netti.fi<br />
Painopaikka: Painotalo Painola, Kaarina. ISSN 1239-6559<br />
Osoitteenmuutoksista ilmoitetaan oman yhdistyksen sihteerille. <strong>Meniere</strong>-<strong>liitto</strong>on suoraan liittyneet<br />
jäsenet ilmoittavat osoitteenmuutokset Raikal Rekisteripalveluun sähköpostilla rainer.kallio@raikal.fi<br />
tai postitse Raikal Rekisteripalvelu, Rainer Kallio, Lehtikatu 1 B 5, 33340 TAMPERE. Raikal Rekisteripalvelun<br />
kotisivut: www.raikal.fi ja puh. 040 515 2050.<br />
Sisällys:<br />
Yhdistysten yhteystietoja ja <strong>Suomen</strong> <strong>Meniere</strong>-liiton <strong>hallitus</strong> ......................................................... 2<br />
Voiko lehti laiduttaa Päätoimittajan palsta .................................................................................. 3<br />
Vertaistukihenkilöiden yhteystiedot .....................................................................................................4<br />
Syysmietteitä, puheenjohtaja Kirsti Salovaara ....................................................................................5<br />
Tasapainojärjestelmä - kannattaako harjoitella vain kunnon vuoksi, Pyykkö et al. .........................6<br />
Miten harjoittelu vaikuttaa tasapainoon, Pyykkö et al .......................................................................8<br />
Yksilöllinen tasapainoharjoitusohjelma Maija ja Matti Menierikolle, Pyykkö et al............................. 9<br />
”Kun kohtaus tulee, täytyy päättää, että täältä noustaan”, vertaistukihaastattelu Seija Nilsson ........12<br />
Maukasta ilman suolaa. Ruokaohjeita menierikoille, Marja Martikainen ja Mia Sjögren .................16<br />
Niitä-näitä ..........................................................................................................................................18<br />
Yhdistysten kesätapahtumia ...........................................................................................................19<br />
Yhdistysten syyskauden kalentereissa ..............................................................................................21<br />
Kuuloliiton kuntoutuspalvelut <strong>Meniere</strong>n tautia sairastaville ...............................................................24<br />
<strong>Meniere</strong>lääkäreiden yhteystietoja ......................................................................................................25<br />
<strong>Meniere</strong>-posti, mediakortti .................................................................................................................26<br />
<strong>Meniere</strong>-riipus, Hopeajaloste Oy .......................................................................................................27<br />
Kansi: Syysvesiä Kuvaaja: Pasi Hurme<br />
3
4<br />
eniere-posti 3•2009<br />
Tietoa, tukea, kokemuksia, neuvoja, rohkaisua<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Meniere</strong>-liiton jäsenyhdistysten ja -kerhojen vertaistukihenkilöt<br />
Etelä-Karjalan vertaistukihenkilöt<br />
Esa Antikainen, puh. 040 541 7782,<br />
eska.antik@gmail.com<br />
Ritva Ellonen, puh. (05) 451 2018<br />
Leena Kauhanen, puh. 040 729 6481,<br />
kauhanenleena@gmail.com<br />
Etelä-Pohjanmaan <strong>Meniere</strong>-yhdistys<br />
Sirkka Mäkelä<br />
puh. (06) 422 9523, 040 512 2489<br />
Sirkka.Makela@ilmajoki.fi<br />
Etelä-Savon <strong>Meniere</strong>-yhdistys<br />
Tuomo Siitari, puh. 044 541 3629<br />
Paula Suhonen, puh. 0500 998 351<br />
Kyllikki Turunen, puh. 040 526 1996<br />
Itä-Savon <strong>Meniere</strong>-yhdistys<br />
Laina Sihvonen, puh. 0500 984 266<br />
Aino Repo, puh. 040 718 2240<br />
Anne Soukkalahti, puh. 050 526 0648<br />
Eija Tammisto, puh. 040 767 4890<br />
Kanta-Hämen <strong>Meniere</strong>-yhdistys<br />
Anita Ojanen, puh. 050 913 5065,<br />
perhe.ojanen@armas.fi<br />
Keski-Pohjanmaan <strong>Meniere</strong>-yhdistys<br />
Maarit Hovila, puh. 050 911 3578<br />
Satu Peltoniemi, puh. 040 510 0995<br />
Nadia Tiainen, puh. 040 729 8982<br />
Keski-<strong>Suomen</strong> <strong>Meniere</strong>-yhdistys<br />
Raili Riihimäki, puh. 0400 643 191<br />
Kaarina Lytsy, puh. 044 505 2735<br />
Heikki Rauhala, puh. 040 547 1342<br />
Tuulikki Hartikainen, puh. 050 581 5324<br />
Koillismaan <strong>Meniere</strong>-kerho<br />
Tuula Kolvanki, puh. 040 763 3669,<br />
tuula.kolvanki@kuusamo.fi<br />
Kymenlaakson <strong>Meniere</strong>-yhdistys<br />
Tarja Pukero, puh. 044 345 4580<br />
Sirkka Rämö, puh. 050 321 2451<br />
Kukka Paronen, puh. 040 764 5847<br />
Lapin <strong>Meniere</strong>-yhdistys<br />
Pirkko Vääti, puh. 040 596 7946<br />
Leena Hoikka, puh. 0400 192 6524<br />
Meri-Lapin <strong>Meniere</strong>-yhdistys<br />
Sinikka Kaikkonen,<br />
puh. (016) 273 140, 040 514 5132,<br />
sinikka.kaikkonen@pp1.inet.fi<br />
Oulun Seudun <strong>Meniere</strong>-yhdistys<br />
Tuovi Kiviniemi, puh. 044 092 6400<br />
Nina Kallunki, puh. 0400 600 452<br />
Kainuun <strong>Meniere</strong>-kerho<br />
Hannele Kähkönen, puh. 040 538 3797<br />
Merja Junkkarinen, puh. 0400 603 838<br />
Pirkanmaan <strong>Meniere</strong>-yhdistys<br />
Kirsti Salovaara, puh. 040 776 5579,<br />
salovaarak@kolumbus.fi<br />
Raili Toiviainen, puh. 0400 807 417<br />
Pirkko Alhola, puh. 040 592 9556<br />
Päijät-Hämeen <strong>Meniere</strong>-yhdistys<br />
Liisa Palkio, puh. 040 557 3890<br />
Mirja Karjalainen, puh. 040 708 0388<br />
Satakunnan <strong>Meniere</strong>-yhdistys<br />
Maija Kangas, puh. 040 535 7599<br />
Mirja Huppunen, puh. 050 412 6961<br />
Uudenmaan <strong>Meniere</strong>-yhdistys<br />
Aino Tiainen, puh. 040 587 5218,<br />
aino.tiainen@kolumbus.fi<br />
Mikko Seeskorpi (erityisesti nuoret aikuiset),<br />
puh. 050 534 3341, seesmi[at]suomi24.fi<br />
Riitta Järvinen, puh. (09) 2340 3826,<br />
riitta.jarvinen@evl.fi<br />
Risto Roitto (erityisesti gentamysiinihoidot)<br />
puh. 040 707 3591<br />
Varsinais-<strong>Suomen</strong> <strong>Meniere</strong>-yhdistys<br />
Anja Peuhkuri, puh. 050 555 7221,<br />
anja.peuhkuri@dnainternet.net<br />
Veikko Santanen, puh. 0400 594 212<br />
Carola Silvander, puh. 040 527 0440,<br />
silvander_carola@hotmail.com
Puheenjohtaja<br />
Kirsti Salovaara<br />
Syysmietteitä<br />
Saimme viettää ilmojen puolesta hyvän kesän.<br />
Sen myötä pääsimme myös nauttimaan luonnon<br />
moninaisista antimista ja muutoinkin keräämään<br />
voimia tulevaa toimikautta varten. Syksyn kirkkaat<br />
värit merkitsevät aina toiminnan alkamista<br />
myös <strong>Meniere</strong>-yhdistyksissä ja -liitossa. Vertaistuki<br />
eri muodoissaan on tämän kauden tärkein<br />
tehtävä.<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Meniere</strong>-<strong>liitto</strong> on järjestänyt kolme<br />
vertaistukikoulutusta; tätä aiotaan jatkaa kiertämällä<br />
yhdistyksissä kertomassa vertaistoiminnasta,<br />
vertaistuesta ja IT-pohjaisesta vertaistuesta<br />
ja niiden eroista.<br />
Liitto haluaa yhdistysten paneutuvan entistä voimakkaammin<br />
näihin asioihin, koska niillä voidaan<br />
vaikuttaa <strong>Meniere</strong>-potilaiden elämänlaatuun.<br />
Positiivista elämänasennetta<br />
<strong>Meniere</strong>-postissa ollut matkakertomus ”Mennari<br />
maailmalla” on saanut hyvää palautetta. On<br />
tietenkin niitäkin, joista tuntuu pahalta lukea tälläisia<br />
myönteisiä kirjoituksia, kun he itse kamppailevat<br />
sairautensa kanssa. Ei ole tarkoitus vähätellä<br />
sairauttamme, ja sen tuottamaa mielipahaa.<br />
Kuitenkin <strong>Meniere</strong>-postin kirjoitukset ovat jo<br />
monen vuoden ajan halunneet luoda positiivista<br />
elämänasennetta lukijoihin. Tämä on myös yksi<br />
liiton tärkeimpiä tehtäviä.<br />
eniere-posti 3•2009<br />
Luin jokin aika sitten artikkelin jonka oli kirjoittanut<br />
englantilainen psykoanalyytikko Darian<br />
Leader. Artikkelissa hän kertoo kuinka tärkeää<br />
mielen ja kehon yhteys on. Lainaan pätkän siitä,<br />
koska siinä on sanomaa meille kaikille:<br />
”Usein fyysinen sairaus ilmaantuu tilanteissa,<br />
joissa oma identiteetti tai paikka joutuu muutokseen.<br />
Työpaikan tai kodin vaihto tai menetys,<br />
avioero tai eläke, lapsen itsenäistyminen tai loma<br />
ovat tyypillisiä mutkapaikkoja. Hyväkin asia<br />
voi suistaa kehon raiteiltaan.<br />
Väkevä halu parantua voi saada ihmeitä aikaan.<br />
Lähellämme on kuitenkin myös niitä, joille sairaudesta<br />
on tullut tärkeä osa identiteettiä. Paraneminen<br />
ei lähde käyntiin, koska kärsimys on<br />
ainoa asia, joka tuntuu pitävän elämää kasassa.”<br />
Lainaamani artikkeli on viime vuonna ilmestyneestä<br />
kirjasta ”Miksi ihmiset sairastuvat”.<br />
Miettikäämme näitä sanoja kohdaltamme. Mitenkään<br />
väheksymättä kiusallista sairauttamme<br />
voisin kuitenkin sanoa: Päiviä on oikein hyviä ja<br />
erittäin huonoja. Sinä olet ainoa, joka voi päättää<br />
miten ne elät.<br />
Värikästä syksyä toivoen<br />
Kirsti Salovaara<br />
5
6<br />
eniere-posti 3•2009<br />
Ilmari Pyykkö, prof., Dafydd Stephens, prof., Dennis Poe, prof.,<br />
Erna Kentala, dos., Hilla Levo, LKT. Vertaistukityö<strong>ry</strong>hmä<br />
Tasapainojärjestelmä –<br />
kannattaako harjoitella vain kunnon vuoksi?<br />
Sisäkorvan toiminnanhäiriöt ilmenevät huimauksena, kuulonalennuksena ja korvan soimisena. Oireet<br />
ovat yleisiä. Noin 8 % ihmisistä kokee tinnituksen vaikuttavan jokapäiväiseen elämäänsä. 15 % väestöstä<br />
kokee kuulonalennuksen vaikuttavan merkittävästi päivittäisistä toiminnoista selviämiseen. Akuutin<br />
huimauksen vuoksi hakeutuu terveyskeskuksen hoitoon kaikista päivystysluontoisesti tutkituista potilaista<br />
2 - 3 %. Kukin huimauksen aiheuttava tauti<strong>ry</strong>hmä omaa hoidolliset erityispiirteensä. Sisäkorvaperäisissä<br />
huimauksissa fysikaalinen liikeharjoitus näyttää tuottavan parhaan hoitotuloksen.<br />
<strong>Meniere</strong>n tauti on kuitenkin poikkeuksellinen. Kohtausten välillä tasapaino on yleensä hyvä ja<br />
vasta pitkään jatkuessaan tauti aiheuttaa kohtausten ulkopuolla liikehäiriöitä, kuten keinumisen tunnetta<br />
ja epävarmuutta. Tasapainoharjoituksilla voidaan auttaa toipumista kohtauksesta ja estää tasapainon<br />
huononemista.<br />
Harjoituksen tehon taika on sen toistaminen päivittäin ja jopa useita kertoja päivässä.<br />
Seuraavassa katsauksessa tarkastelemme tasapainoaistia ja miten siihen voidaan vaikuttaa. Lopuksi<br />
esitämme tasapainoharjoitus-ohjeita jokapäiväiseen käyttöön.<br />
Sisäkorvan tasapainoaisti<br />
Sisäkorvan tasapainojärjestelmä säätelee silmien ja<br />
raajojen liikkeitä. Tasapainoelimestä silmään kohdistuvan<br />
refl eksiradan tarkoituksena on katseen kohdistaminen<br />
pään liikkeiden aikana esimerkiksi kävellessä,<br />
juostessa tai auton liikkuessa. Raajoihin menevät<br />
refl eksiradat viestittävät yhdessä paikallisten selkäydinrefl<br />
eksien välityksellä tietoa raajojen lihasten<br />
supistuksesta ja ohjaavat tarpeellisia korjausliikkeitä<br />
tasapainon ylläpitämiseksi.<br />
Tasapainoelimellä on kaksi aistinjärjestelmää: kaarikäytäväjärjestelmä<br />
ja korvakristallijärjestelmä. Ne<br />
työskentelevät kumpikin omalla kentällään. Korvakristallijärjestelmän<br />
toiminta on parhaimmillaan, kun<br />
pään liike on suoraviivaista. Tällaista liikettä on esimerkiki<br />
hissin, junan ja useiden muiden kuljetusvälineiden<br />
liike. Lepokin on lineearista sisäkorvan kannalta,<br />
olemme maan vetovoimakentässä. Sisäkorva<br />
siis aistii korvakristalleilla painovoimaa ja esimerkiksi<br />
unesta herätessämme ja sukelluksen aikana tiedämme<br />
missä on katto ja missä lattia. Korvakristallien toiminta-alue<br />
on laaja 0 - 100 Hz. Kaarikäytäväjärjestelmä<br />
mittaa kääntymistä kaikkiin eri avaruuden suuntiin<br />
ja sen mitta-alueeksi on esitetty 0.002 - 6 Hz. Alarajalla<br />
toiminta ei ole kuitenkaan ajallisesti täsmällis-<br />
tä ja se on voimakkuudeltaan heikkoa. Ilmeisesti kaarikäytävien<br />
fysiologinen taajuusvaste toimii 0.5 Hz:ä<br />
suuremmilla taajuuksilla. Tätä pienemmillä taajuuksilla<br />
silmien näkö säätelee tasapainoa. Kaarikäytävän<br />
ongelmat ovat tuttuja <strong>Meniere</strong>-potilaille, koska niiden<br />
sairastuminen aiheuttaa kohtauksessa maailman pyörimisen<br />
ympäri, ns. kiertohuimauksen. Korvakristallien<br />
sairastuminen aiheuttaa horjahtamista ja kävelyn<br />
epävarmuutta.<br />
Korvakristallivasteita voidaan tutkia tasapainolevyllä.<br />
Liikkuessa pään liikkeet koostuvat lähes aina myös<br />
kiertoliikkeestä, jolloin korvakristallivasteiden lisäksi<br />
silmänliikkeitä säätelevät myös kaarikäytävävasteet.<br />
Esimerkiksi liikkuvalla tasapainolevyllä tehdyt mittaukset<br />
mittaavat hyvinkin runsaassa määrin juuri kaarikäytävävasteita.<br />
Lihastunto<br />
Lihastuntoa välittävät lihassukkulat ja jännereseptorit.<br />
Nivelaistilla on ilmeisesti vähäinen vaikutus tasapainon<br />
säätelyyn. Äkillisessä horjahduksessa venyyntyvät<br />
kahden tyyppiset lihassukkulat. Toinen lisää selkäyti-
men kautta sekunnin sadasosassa lihasten jäntevyyttä ja<br />
jälkimmäinen usean keskushermoston kautta kulkevan<br />
hermoradan välityksellä laajemmalti raajojen lihaksien<br />
toimintaa. Heijasteet estävät kaatumista ja korjaavat tasapainoa.<br />
Selkäydinvälitteiset heijasteet ovat nopeita, ja<br />
niitä ovat mm. lääkärin vastaanotolla tutkimat polviheijaste<br />
ja akillesjänteen heijaste. Keskushermoston kautta<br />
kulkevat hitaammat raajaheijasteet, joissa lihastieto<br />
yhdistyy näkö- ja tasapainoelimen välittämään tietoon.<br />
Jänneheijasteiden merkitystä ei tarkasti tunneta, mutta<br />
ilmeisesti ne toimivat vastakkaisesti lihassukkuloiden<br />
kanssa. Ne estävät jänteen repeämisen voimaa vaativassa<br />
harjoittelussa ja säätävät lihaksen jännitystä tasapainoa<br />
ylläpidettäessä.<br />
On puutteellisesti tunnettua, mikä on lihasaistin merkitys<br />
mm. niskan aiheuttamissa huimauskohtauksissa.<br />
Ristiselän lihassukkuloilla saattaa olla merkittävä osuus<br />
kroonisissa selkävaivatiloissa, jolloin potilaan tasapainokin<br />
on usein häiriytynyt.<br />
Nopeissa liikesuorituksissa, kuten jalkapallossa, tasapainoelin<br />
vähentää pään liikettä sallien hyvän näkökontaktin<br />
kohteeseen. Tasapainoelin tarjoaa vartalolle<br />
koko kehon tasapainopisteen käyttäen käsiä hyväkseen<br />
(katso kuvaa). Lisäksi tasapainojärjestelmä tarjoaa<br />
oikealle jalalle optimaalisen potkutilanteen. Tasapainojärjestelmä<br />
toimii hyvin kokonaisvaltaisesti.<br />
Näköaisti<br />
Näköaisti toimii kaksiosaisesti, se säätelee tasapainoelimen<br />
toimintaa (säätää vahvistuksen ja vaiheen) ja<br />
auttaa hitaissa liikkeissä (alle 0.5 Hz) tasapainoelintä<br />
sopeutumaan tarkasti pään liikkeeseen. Näköaistin<br />
eniere-posti 3•2009<br />
toiminnassa on merkillepantavaa, että keskeisnäkö<br />
omaa vain rajoitetun säätelytarkkuuden ja varsinaisesti<br />
tasapainoheijastetta säätelevät ääreisnäkökentän<br />
aistinsolut. Supermarket-syndrooma, eli vilkas paikka,<br />
jossa ihmisiä vilisee, ärsyttää juuri näköaistin tasapainon<br />
säätelyä ääreisnäön välityksellä<br />
Ihmisen tasapainoa aistivien järjestelmien suhteellinen<br />
osuus tasapainotapahtumassa. Sisäkorvan tasapainoaisti<br />
säätelee noin 60 % tasapainon ylläpidosta.<br />
Lihasaisti kykenee korjaaman nopeita liikehäiriöitä,<br />
esim. horjahtamista. Näköaisti säätelee ja korjaa tasapainoa<br />
hitaissa liikesuorituksissa.<br />
Tahdonalaiset silmänliikkeet<br />
Tasapainojärjestelmän ohella näköjärjestelmä on tärkeä<br />
ympäristön hahmottamisessa. Näköjärjestelmä<br />
käyttää hyväkseen tasapainon säätelyssä heijasterataa,<br />
joka on yhteydessä aivojen tasapainotumakkeisiin.<br />
Näköaisti säätää tasapainojärjestelmän tarkkuutta<br />
ja ennakoi tapahtumia. Näköjärjestelmä toimii<br />
ikään kuin kouluttajana tasapainoaistille. Siksi sitä<br />
tulee harjoittaa tasapainon ollessa vaurioitunut.<br />
Tahdonalaisia silmänliikkeitä on kahta tyyppiä, seurantaliikkeet<br />
ja sakaadit. Sakaadit ovat nopeita silmän<br />
kohdistusliikkeitä, joilla tarkkaillaan ympäristöä, luetaan<br />
tai esim. tarkkaillaan toisen kasvojen piirteitä.<br />
Seurantaliikkeissä katse kiinnittyy pään liikkuessa tai<br />
seurattaessa liikkuvaa kohdetta. Kumpikin silmänliike<br />
on yhteydessä tasapainoaistiin. Siksi näitä kumpaakin<br />
liikettä harjoitellaankin.<br />
Tahdonalaiset silmänliikkeet ovat avainasemassa harjoiteltaessa<br />
tasapainojärjestelmää, koska ne pystyvät<br />
säätelemään ja opettamaan tasapainojärjestelmää.<br />
7
8<br />
eniere-posti 3•2009<br />
Ilmari Pyykkö, prof., Dafydd Stephens, prof., Dennis Poe, prof., Erna Kentala, dos.,<br />
Hilla Levo, LKT. Vertaistukityö<strong>ry</strong>hmä<br />
Miten harjoittelu<br />
vaikuttaa tasapainoon<br />
Tasapainojärjestelmään liittyy<br />
oleellisesti asentomuisti. Se varastoi<br />
erilaiset liikesuoritukset.<br />
Sen kehittäminen vie vuosia ja tasapainomuisti<br />
saavuttaa täyden<br />
kypsyyden vasta keski-iässä. Sitä<br />
voidaan myös kehittää ja parantaa<br />
harjoituksilla, jolloin eri liikesuorituksista<br />
tulee joustavia ja hyvin<br />
sujuvia. Tästä on esimerkkinä urheilijoiden<br />
toistuvat harjoitukset,<br />
joissa suorituksia hiotaan päivittäin<br />
paremmiksi ja paremmiksi.<br />
Tasapainojärjestelmän vauriossa<br />
liikesuorituksien antama tasapainotieto<br />
on virheellistä, eikä sovi<br />
aikaisemmin opittuun muistiin tasapainosta.<br />
Puhutaan asentomuistista,<br />
joka sijaitsee aivorungossa,<br />
”hippokampuksen ”alueella. Aivot<br />
aistivat virheellisen viestin huimauksena.<br />
Pienissä virhetoiminnoissa<br />
huimaus ilmenee vain joissain<br />
liikkeissä, suurissa tasapainoelimen<br />
virhetoiminnoissa huimaus<br />
ilmenee jo levossakin.<br />
Tasapainoelimen sairaus tuo<br />
muutoksia lihasten toimintaan<br />
Tasapainoelimen sairauksissa kävely-<br />
ja liikestrategia muuttuu.<br />
Kävely tulee leveäraiteisemmaksi<br />
ja lyhytaskelisemmaksi. Lihasten<br />
toiminnassa tapahtuu toiminnan<br />
muutoksia siten, että raajojen<br />
lihastenvälinen yhteistoiminta alkaa<br />
häiriytyä; lihas<strong>ry</strong>hmien rentoutuminen<br />
estyy ja lihakset ovat<br />
jännittyneinä lepovaiheenkin aika-<br />
na. Liikkeistä tulee jäykkiä ja hitaita.<br />
Mikäli katsekontakti heikkenee,<br />
kuten rappusia alaspäin mennessä,<br />
henkilö tarvitsee tukea.<br />
Elokuvassa Vertigo - Punainen<br />
kyynel kuvataan korkean paikan<br />
kammoa kokevaa henkilöä. Piileviin<br />
tasapainovaurioihin liittyy<br />
usein korkean paikan kammo.<br />
Useat meistä muistavat Alfred<br />
Hitchcockin elokuvan Vertigo -<br />
Punainen kyynel, jossa potilaalla<br />
oli korkean paikan kammo ja vaikeuksia<br />
liikkua portaissa. Oliko<br />
Hitchcockin potilaalla tasapainoelimen<br />
vaurio?<br />
Tasapainoelimen vaurioon liittyy<br />
merkittävässä määrin muutoksia<br />
ääreishermojen ja lihasten toiminnassa,<br />
jolloin tasapainon korjaukset<br />
ovat riittämättömiä. Tällöin nä-<br />
Muista myös tasapainoharjoitteiden ohjeet <strong>Meniere</strong>-postin numerossa 1/2009<br />
köaistin merkitys korostuu ja sitä<br />
käytetään enenevässä määrin tasapainon<br />
hallintaan. Näkövasteet<br />
ovat kuitenkin liian hitaita suojatakseen<br />
kaatumiselta.<br />
Lisää lihasvoimaa,<br />
parempi tasapaino<br />
Lihasvoiman heikkeneminen on<br />
myös harjoittelemattomuuteen liittyvä<br />
piirre. Vaikka lihasrefl eksit tai<br />
tasapainorefl eksit laukeaisivatkin<br />
ajoissa, huonosti ajoitettu lihasvoima<br />
ei riitä suojaamaan kaatumiselta.<br />
Tämän vuoksi lihasvoiman<br />
harjoittamisella voidaan parantaa<br />
tasapainon koordinaatiota.<br />
Harjoitus korjaa ja koulutta<br />
Tasapainoa voidaan parantaa. Liikeharjoitus<br />
on todennäköisesti paras<br />
ja kannattavin hoitoratkaisu.<br />
Se parantaa aistinjärjestelmien yhteistoimintaa.<br />
Lihasten ja näköaistin<br />
harjoitus korjaa ja kouluttaa tasapainoelimiä<br />
vaurion jälkeen ja<br />
kehittää kullekin liiketapahtumalle<br />
uuden mallin asentomuistiin.<br />
Tasapainoa parantavat toimenpiteet<br />
voidaan <strong>ry</strong>hmittää kolmeen<br />
pääluokkaan, jotka ovat: 1) asentomuistin<br />
uudistaminen, 2) liikekyvyn<br />
palauttaminen ja 3) lihas-,<br />
tasapainoelin- ja näköaistin<br />
yhteistoiminnan palauttaminen.<br />
Seuraavilla sivuilla esitämme<br />
yksinkertaisen päivittäisen tasapainon<br />
harjoitusohjelman.
eniere-posti 3•2009<br />
Yksilöllinen tasapainoharjoitusohjelma<br />
Matti ja Maija Menierikolle<br />
Harjoitusohjelman tulisi koostua useasta erityyppisestä<br />
harjoituksesta, jotka kukin kohdistuvat erityyppisiin<br />
toimintoihin. Harjoituksen tarkoituksena<br />
on palauttaa eri aistien välinen yhteistyö ja muokata<br />
uusi tasapainomuisti kullekin liikkeelle.<br />
Harjoituksissa kunkin erityyppisen liikkeen kesto<br />
saa olla vain joitain minuutteja. Yhden harjoitusohjelman<br />
kesto on n. 20 minuuttia. Tasapainon toiminnan<br />
kannalta liikkeen nopeudella ja suoritustavalla<br />
on merkitystä. Niitä kumpaakin tulisi vaihdella. Välillä<br />
liikettä tulisi tehdä liioitellun hitaasti ja välillä<br />
kovinkin ripeästi.<br />
Mitä sitten elimistössä tapahtuu harjoituksen kautta?<br />
Harjoitus luo uusia hermoratoja ja korjaa vanhoja<br />
yhteyksiä. Mutta elimistössä tapahtuu muutakin.<br />
Oletko koskaan tavannut ”loppuun palamisesta”<br />
kärsivää maratoonaria? Tuskin olette, sillä har-<br />
Herätys - herää jo tänään harjoittelemaan!<br />
joituksella on laaja hermoston välittäjäaineisiin ja<br />
elimistön kasvutekijöihin kohdistuva vaikutus. Vanha<br />
sanonta ”omena päivässä pitää lääkärin loitolla”<br />
voisi <strong>Meniere</strong>n tautia sairastavalle olla ”harjoittele tänään<br />
– voit paremmin huomenna”.<br />
Kun harjoituksia tehdään useita kymmeniä<br />
kertoja, alkaa järjestelmän toiminta<br />
sopeutua, ja huimaus vähenee liikesuorituksen<br />
aikana. Kun harjoituksia tehdään<br />
satoja, liikkeet alkavat sujua. Kun harjoituksia<br />
tehdään tuhansia, niin liikkeet<br />
tulevat automaattisiksi eikä niitä tarvitse<br />
ajatella eikä huimausta enää provosoidu.<br />
Siksi paras tulos saavutetaan toistamalla<br />
uutterasti harjoituksia, ja mielellään<br />
useita kertoja päivässä.<br />
Harjoitus lisää elimistön kannalta tärkeää kasvutekijää IGF-I. Tämä kasvutekijä on esillä sen vuoksi, että<br />
sen vaikutuksesta elinikä pitenee ja hyvinvointi kasvaa. Tähän liittyy suuri joukko muitakin tekijöitä, jotka<br />
kaikki edesauttavat elimistön hyvinvointia ja kykyä vastata niin sairauksien kuin henkisten tekijöiden aiheuttamaan<br />
ylikuormitukseen. Vaikka kohtauksia ilmenee, niin niistä selviää paremmin.<br />
Hyvä ystävä, aloita kuntoutus jo tänään - huomenna voi olla muita esteitä. Seuraavassa kuntoutusohjelma,<br />
joka soveltuu lähes kaikille, iästä ja fyysisestä kunnosta riippumatta.<br />
1. Keskivartalon ja tasapainoelimen toimintaharjoitus<br />
Aamulla ensimmäisen harjoituksen tarkoituksena on herättää keho<br />
ja aistit. Harjoituksessa keskivartalon lihakset voimistuvat ja tasapainoaistia<br />
harjoitellaan päätä pitämällä eri asennoissa.<br />
Hanki harjoittelumatto. Käy makuulle lattialle harjoitusmaton päälle.<br />
Kädet niskan takana tai pään vieressä tee vatsaliikkeitä 40 kertaa.<br />
Jos kuntosi on huono, aloita kymmenestä ja lisää yhdellä päivittäin.<br />
Jos kuntosi on hyvä tee 60–80 liikettä. Liikkeen kesto 3-5 min.<br />
Liike harjoittaa parhaiten tasapainoaistia siten että ensimmäinen 10<br />
liikettä tehdään siten, että pää on suoraan eteen, toinen pää käännettynä<br />
vasemmalle ja kolmas pää käännettynä oikealle.<br />
Tasapainoharjoitusohjelma jatkuuu seuraavilla sivuilla<br />
9
10<br />
eniere-posti 3•2009<br />
2. Silmän liikeharjoitus<br />
Edessä. Vie peukalo n. 20–30 cm:n päähän silmiesi<br />
eteen. Kohdista katse siihen. Liikuta peukaloa hitaasti<br />
noin 5 sekunnin aikana näkökentän edessä<br />
ensin oikealle ja sitten vasemmalle. Pidä pää paikallaan<br />
ja seuraa kohdetta silmilläsi.<br />
Tämä parantaa silmien yhteisnäköä ja kouluttaa<br />
tasapainoelintä. Tee harjoituksia 15 sekunnin ajan.<br />
Ylhäällä. Seuraavaksi nosta peukaloa ylöspäin<br />
pään ollessa paikoillaan kunnes et enää näe sitä.<br />
Kohdista katseesi peukaloon sen ollessa yläasennossa<br />
ja ala liikuttaa peukaloa näkökentän<br />
yläosassa ensin oikealle ja sitten vasemmalle. Pinnistä<br />
katsetta ylöspäin niin, että silmissä tuntuu<br />
rasituskipua.<br />
Tämä harjoittaa silmänliikkeitä ja katseen kohdistamista.<br />
Ylöspäin kohdistuvat silmänliikkeet alkavat<br />
rappeutua jo 50 vuoden iässä ja harjoitus parantaa<br />
ylöspäin suuntautuvaa tasapainorefleksiä ja silmien<br />
yhteisnäköä. Tee liikettä 15 sekunnin ajan.<br />
3. Pään liikeharjoitukset<br />
Laita lehtinen tai lehden sivu seinälle ja liikuta<br />
päätäsi edestakaisin oikealta vasemmalle siten<br />
että edestakainen heilahdus kestää yhden sekunnin,<br />
esimerkiksi laskemalla lukuja 1, 2, 3 - 3, 2, 1.<br />
Tee liikettä 20 s. Tee sama uudelleen ylhäältä alas<br />
ja päinvastoin. Liike kestää yhteensä 30 s.<br />
4.Tavaroiden noukkiminen<br />
Pudota 15 tulitikkua lattialle ja nouki ne asettaen<br />
hyllyyn pään yläpuolelle. Kesto 30 s.<br />
5.Varpailla seisominen ja<br />
olkapäiden pyöritys<br />
Lopeta aamun liikeharjoitus olkapään ja käsien<br />
pyöritykseen siten, että seisot varpaillasi silmät<br />
kiinni ja pyörität olkapäätä käsi rentona tehden<br />
laajaa kaarta, ensin oikeaa sitten vasenta. Liike<br />
lopetetaan molempia olkapäitä pyörittäen. Liikkeen<br />
kesto 30 s.<br />
Lisäliike - kävely ulkona<br />
Kävele ulkona päätä heiluttaen, ensin oikealle ja sitten vasemmalle melko riuskassa tahdisssa siten että<br />
pää heiluu kerran sekunnissa edes takaisin. Kävele ensin 10 metrin matka silmät auki ja päätä ravistaen<br />
oikealta vasemmalle, ja sitten silmät kiinni. Liikkeen kesto 30 s. Tee sama liike päätä ylös ja alas<br />
nyökyttäen. Muista, että tukihenkilön tulee olla sairaan korvan puolella. Huomaa myös, että liikkeiden<br />
tulisi olla kivuttomia, eivätkä ne saa pahentaa mahdollisia niska- tai yläraajaoireita.
Viime numerossa nimimerkki ”Viivin” kirjoitti<br />
ansiokkaasti Nintendo Wii:n käytöstä tasapainon<br />
hallinnan oppimisessa.<br />
Tämä harjoitusväline on käytössä tasapainohäiriöiden<br />
hoidossa myös USA:ssa. Järjestelmä<br />
koostuu voimaa mittaavasta levystä ja<br />
sen ohjausyksiköstä. Tasapainoharjoitukset on<br />
tehty hauskasti pelimuotoon. Harjoittelu sujuu<br />
kuin leikin varjolla. Nintendo Wii sisältää joukon<br />
tasapaino-ohjelmia, joiden avulla harjoitetaan<br />
lihastuntoa auttamaan ja korvaamaan heikentynyttä<br />
taspainoa.<br />
Vaikka laitteen käyttöönotto saattaa tuntua<br />
vaikealta, harjoitus on erittäin hyödyllinen ja<br />
kouluttaa keskushermostoa tasapainon hallintaan<br />
käyttäen yhdistettyä lihas- ja tasapainoaistia.<br />
Liike laitteistolla todella herättää sinut havaitsemaan<br />
miten lihasaisti tukee tasapainoaistia.<br />
Ensimmäisenä ohjelmana on oppiminen tasapainoa<br />
säätelemään vartalon avulla. Kun tämä<br />
hallitaan on korjausliikkeitäkin helpompi tehdä.<br />
Peli sisältää useita harjoitus- ja voimisteluohjelmia.<br />
Sen käytön voi hyvinkin tehdä kuntoiluun<br />
varatun ajan puitteissa.<br />
Harjoitusohjelma – joka päivä<br />
eniere-posti 3•2009<br />
Lisäliikkeet -<br />
harjoittelu Nintendo Wii:llä<br />
Sanonta ”harjoitus tekee mestarin” pitää paikkansa tasapainon kuntoutuksen kanssa. Mitä uutterammin<br />
harjoittelee, sitä paremmin oppii. Vaikka tasapaino muuttuisikin kohtauksessa, niin liikemallit,<br />
joilla tasapainoa korjataan, säilyvät harjoituksen kautta. Harjoitus vaatii säännöllisyyttä.<br />
Ohjelma on jokapäiväinen ja kostuu mielellään lyhyestä aamuohjelmasta ja pitemmästä päiväohjelmasta.<br />
Päiväohjelmaan voi sisällyttää muutoksia. Mutta jos tasapaino on huono, ei päivittäinen liikunta<br />
sitä vielä pysty korjaamaan. Palauttaminen vaatii siis toistoja ja uutteraa työtä.<br />
Muista, että kestää vuosia maratoonariltakin harjoitella jotta hän voi osallistua ensimmäiseen maratoniin.<br />
Valmistaudu huolella ja sopeudu. Aivojen tulee ensin sopeutua liikesuorituksiin, sitten oppia<br />
muistamaan liikesuoritukset ja lopulta hallita uusi kokonaisuus.<br />
Kun harjoittelu alkaa niin ensimmäisen 100 harjoituksen aikana aivot alkavat sopeutua; hermoradat<br />
kulkevat useiden väliasemien kautta ja vain yksittäiset hermosolut muodostavat refleksiratoja.<br />
Kun harjoittelua on tehty 100–1000 kertaa aivot alkavat oppia uusia liikemalleja ja kehittää suoria<br />
hermoratoja. Liikemallit aletaan muistaa.<br />
Kun harjoittelua on tehty 1000–10.000 kertaa, refleksiradat ovat hyvin kehittyneet, tasapainomuisti<br />
on muokkaantunut ja toiminta sujuu ilman virheitä.<br />
Ehkä suurin ongelma onkin malttamattomuus ja huoli siitä etteivät liikesuoritukset parane tarpeeksi<br />
nopeasti. Ei maratoniakaan juosta päivän parin opilla. Jatkuva harjoitus tekee mestarin.<br />
Tasepainoharjoittelu tuo vakaan liikkumisen ja hyvän henkisen tasapainon. Rupea tänään oman<br />
tasapainosi hallitsijaksi!<br />
11
12<br />
eniere-posti 3•2009<br />
Internet-pohjaiseen vertaistukiohjelmaan kuuluva videohaastattelu<br />
Seija Nilsson:<br />
”Kun kohtaus tulee, täytyy<br />
päättää, että täältä noustaan”<br />
Kertoisitko, miten<br />
<strong>Meniere</strong>n tautisi<br />
alkoi?<br />
Nimeni on Seija<br />
Nilsson. <strong>Meniere</strong>n<br />
tautini alkoi<br />
1970-luvun lopussa.<br />
Tulin töistä<br />
kotiin ja sain<br />
kiertohuimauskohtauksen.Pelästyin<br />
ja menin<br />
välittömästi<br />
HYKS:in korvaklinikalle.Siellä<br />
todettiin melko<br />
nopeasti, että<br />
sairastin <strong>Meniere</strong>n<br />
tautia. Kohtaus<br />
oli päällä sinne<br />
mennessäni. Tunsin<br />
myös itse, että<br />
kyseessä on korvaperäinensairaus,<br />
koska minulla<br />
oli paineen tunnetta<br />
korvassa.<br />
Minkälaisia vaikutuksia<strong>Meniere</strong>n<br />
taudilla oli<br />
alkuvuosina elämääsi?<br />
Alussa <strong>Meniere</strong>n<br />
tauti oli minulle<br />
vain sanahirviö.<br />
Minulla ei ollut Seija ja Hani.<br />
kohtauksia kovin usein ja jatkoin<br />
normaalia elämääni, 1970-luvulla<br />
tästä taudista ei vielä tiedetty kovin<br />
paljon. En oikeastaan elänyt<br />
taudin ehdoilla millään tavalla alkuvuosina<br />
ja minulla olikin kym-<br />
menen vuoden tauko kohtauksissa<br />
vaikka silloin tällöin olikin hataraa<br />
tunnetta ja kuuloni saattoi hetkellisesti<br />
huonontua. Käytin nesteenpoistolääkettä<br />
ja se ilmeisesti<br />
auttoi. Minulla ei oikeastaan ollut<br />
pahoja kohtauksia<br />
muuta kuin yksi<br />
silloin alussa.<br />
Olit melko nuori,<br />
minkä ikäinen?<br />
Olin 20-vuotias<br />
silloin, kun <strong>Meniere</strong>n<br />
tautini alkoi.<br />
Elin ihan normaalia<br />
nuoruutta,<br />
kävin juhlimassa<br />
enkä miettinyt<br />
tautia ja se pysyikin<br />
pitkään poissa.<br />
Mitä tapahtui silloin,<br />
kun tauti<br />
puhkesi uudelleen<br />
kymmenen vuoden<br />
kuluttua?<br />
Silloin elämääni<br />
tuli samaan aikaan<br />
työttömyys<br />
ja entisen pitkän<br />
suhteen ero. Siinä<br />
vaiheessa kohtaukset<br />
pahenivat<br />
nopeasti todella<br />
rajuiksi.<br />
Aiheuttiko kohtaustenpaheneminen<br />
pelkoa elämässäselviytymisestä?<br />
Ehdottomasti pelkäsin todella paljon.<br />
Minä jopa masennuin ja näin<br />
kaiken synkkänä. Menin kerran<br />
korvaklinikalle ja itkin ja sanoin,<br />
että jotakin täytyy tehdä. Silloin<br />
kävin muutamia kertoja psykotera
piassa ja sain jopa masennuslääkkeitä.<br />
Niitä en kuitenkaan käyttänyt.<br />
”Olin siellä yksin<br />
ja olin varma,<br />
että tähän<br />
elämä päättyy”<br />
Kun oireet olivat pahimmillaan,<br />
oliko sinulla taipumusta eristäytymiseen<br />
tai voimakasta väsymisen<br />
tunnetta?<br />
Kyllä olin hyvin väsynyt ja silloin<br />
muutin asumaan koirieni kanssa<br />
lähes autioon taloon. Olin siellä<br />
yksin ja olin varma, että tähän elämä<br />
päättyy.<br />
Mitä tapahtui, että sait oman tahtosi<br />
takaisin?<br />
Sain pahan Tumarkinin kohtauksen,<br />
jonka seurauksena arvaamatta<br />
lensin suoraan lattialle, huulenikin<br />
jopa halkesi siinä. Siinä vaiheessa<br />
minua pelotti todella paljon. Soitin<br />
saman tien korvaklinikalle ja sanoin,<br />
että minulle täytyy nyt tehdä<br />
jotakin, tämä ei voi jatkua näin.<br />
Siinä kohtaa tavallaan luovutin<br />
ja ajattelin, että nyt on lääkäreiden<br />
aika puuttua tähän, siihen saakka<br />
olin vastustanut hoitoa. Minulle<br />
oli jo ennen ehdotettu Gentamycin-hoitoa,<br />
mutta koska olin kuullut<br />
siitä pelottavia juttuja, ajattelin,<br />
että on selvittävä ilman sitä. Tunsin,<br />
että tarvitsen apua ja vain avun<br />
saaminen pelastaa minut.<br />
Tuliko henkinen kasvu pikkuhiljaa<br />
vai oliko päätös helppo tehdä?<br />
Todella pahan kohtauksen jälkeen<br />
ymmärsin, että kohtaus voi tulla<br />
koska vain ja missä tahansa enkä<br />
pysty hallitsemaan itseäni. Minulle<br />
tuli myös kuoleman pelkoa, että<br />
tämänhän voi tapahtua missä vain.<br />
Ymmärsin, että minun täytyy saada<br />
apua.<br />
Pelkäsin kovasti lähteä ulos,<br />
mutta sain paniikkihäiriölääkkeitä<br />
ja niiden avulla lähdin. Minä halusin<br />
mennä ulos ja liikkua, ja alussa<br />
tein sen lääkkeiden avulla.Vältin<br />
autolla ajamista, koska pelkäsin<br />
kohtauksia.<br />
Mitä oman tahdon kasvaminen on<br />
merkinnyt sinulle?<br />
Se on merkinnyt pelon voittamista.<br />
Olen edennyt pienin askelin, ensin<br />
menin lyhyemmän matkan lääk- lääkkeiden<br />
avulla, mutta vuosien kuluessa<br />
pystyin tekemään koko ajan<br />
suurempia asioita ilman lääkkeitä.<br />
Mitä oman tahdon kasvaminen on<br />
tuonut <strong>Meniere</strong>n taudin kanssa<br />
elämiseen?<br />
Se on tuonut minulle oman elämän<br />
hallintaa ja uskallusta tehdä erilaisia<br />
asioita. <strong>Meniere</strong>n taudin kanssa<br />
minulla on mottona se, etten jätä<br />
mitään tekemättä, ainakin kokeilen.<br />
”En ole koskaan<br />
saanut kohtausta<br />
hevosen selässä”<br />
Minulla on aina varasuunnitelma<br />
siltä varalta jos kohtaus tulee,<br />
aina on paikka minne mennä makaamaan.<br />
Lepään määrätyn ajan ja<br />
lähden jälleen siitä eteenpäin.<br />
Miten koet muuttuneesi henkisesti<br />
tämän taudin myötä?<br />
Uskallan mielestäni tehdä enemmän,<br />
vaikka taka-alalla onkin ko-<br />
eniere-posti 3•2009<br />
ko ajan pelottava tauti. Käyn esimerkiksi<br />
rinteessä laskettelemassa.<br />
Kerran sain rinteessäkin <strong>Meniere</strong>n<br />
kohtauksen, mutta laskin<br />
silti yhden mäen alas. Helppoa se<br />
ei ollut, mutta tein sen silti.<br />
Milloin sinä päätit olla taudin herra<br />
eikä toisinpäin?<br />
Luulen, että se lähti kaikkein pa-<br />
”Ajattelin, että<br />
mitä enemmän<br />
tässä kärsin,<br />
sen parempi<br />
tasapaino<br />
minulle tulee”<br />
himmasta kohtauksesta. Sain Gentamycin-hoitoa<br />
ja sen jälkeen päätin,<br />
että harjoittelen paljon tasapainoa.<br />
Kuljin metsissä pehmeällä<br />
pohjalla, heilutin päätäni ja siitä<br />
tuli hyvin paha olo, mutta ajattelin,<br />
että mitä enemmän tässä kärsin,<br />
sen parempi tasapaino minulle<br />
tulee. Tällä hetkellä tasapainoni<br />
onkin hyvä.<br />
Olet ratsastaja, onko sinulla siinä<br />
ongelmia?<br />
Ei ole. Ratsastan tällä hetkellä kolme<br />
kertaa viikossa ja usein talleille<br />
mennessäni minulla on hutera olo,<br />
mutta kun saan harjata hevosta ja<br />
lähteä ratsastamaan, siitä tulee todella<br />
hyvä olo. En ole koskaan saanut<br />
kohtausta hevosen selässä.<br />
Pelkäsitkö missään vaiheessa ettet<br />
pystyisi ratsastamaan?<br />
Kyllä minä pelkäsin. Varsinkin<br />
1990-luvun pahimpina aikoina<br />
pelkäsin saavani Tumarkinin koh-<br />
<br />
13
14<br />
eniere-posti 3•2009<br />
tauksen hevosen selässä. Minulla jän tunnin päähän, kun kohtaus on askel askeleelta eteenpäin ja ko-<br />
on ollut joskus todella huono olo ohi, en jää miettimään tätä hetkeä. keillut erilaisia asioita. Jos koh-<br />
hevosen selässä, mutta olen kotaus<br />
tulee, se vain hoidetaan pois<br />
kenut, että hevonen on vaistonnut Sinulla esiintyy myös kovaa tinni- ja on ohi muutaman tunnin pääs-<br />
sen ja mennyt silloin hiljaa. tusta, miten se on vaikuttanut elätä. Ei kannata jättää jotakin tekemääsi?mättä<br />
sen takia, että pelkää kohta-<br />
Mikä sinut saa voittamaan tämän En mieti tinnitusta millään tavaluksen tulevan.<br />
taudin ja harrastamaan näin haasla. Toisinaan kuulostelen korvieteellisesti?ni<br />
erikoisia ääniä ja ajattelen, että Silloin, kun sinulla oli vaikeita<br />
Minulle tulee ratsastamisesta niin tauti saattaa taas aktivoitua, mutta kohtauksia, vaikuttiko se työstä<br />
hyvä olo. Hevostalliympäristö ja saattaa se olla aktivoitumattakin. suoriutumiseesi?<br />
luonnossa oleminen on auttanut Yritän olla miettimättä, että koh- Ei mielestäni koskaan. Se auttoi,<br />
minua. Ratsastan paljon maastossa taus saattaa tulla, ajattelen aina et- että työpaikalla tiedettiin taudista-<br />
ja silloin on pakko keskittyä vain tei se tule.<br />
ni. Minä selviydyin työstäni, mutta<br />
ratsastamiseen, silloin<br />
oli myös aika, jol-<br />
ei voi ajatella Menieloin<br />
töitä oli palren<br />
tautia tai muitakaan<br />
sairauksia. Täytyy vain Seijan kymmenen ohjetta<br />
jon ja kohtauksia<br />
alkoi tulla niin<br />
keskittyä olemaan hevosen<br />
kanssa.<br />
Sinulla on myös koi-<br />
1. Oma tahto! Halu pärjätä taudin kanssa.<br />
2. Elä mahdollisimman normaalisti.<br />
3. Katso tulevaisuuteen kohtauksen aikana.<br />
usein, että minun<br />
oli pakko pitää<br />
vuoden pituinen<br />
vuorotteluvapaa.<br />
ria, miten ne käyttäy- Ajattele tilannetta kahden tunnin kuluttua, Silloin otin aikaa<br />
tyvät saadessasi kohta- kun kohtaus on mennyt ohi.<br />
tervehtymiseen<br />
uksen?<br />
Kun saan kohtauksen,<br />
menen lattialle makaamaan<br />
ja teen joogalii-<br />
4. Varaudu. Pidä mielessäsi varasuunnitelma.<br />
5. Ylläpidä kuntoa, liiku luonnossa.<br />
6. Tee asioita, joista sinulle tulee hyvä mieli.<br />
tiukan työrupeaman<br />
jälkeen. Aina<br />
olen kokenut, että<br />
olen selvinnyt hykettä,<br />
jossa laitan ja- 7. Osallistu, harrasta.<br />
vin työstäni.<br />
lat pään yli. Tämä liike<br />
helpottaa hartioiden<br />
seutua ja koirat tulevat<br />
heti viereeni ja ovat<br />
8. Vältä itsesääliä.<br />
9. Välittäminen, tieto, että läheiset ovat lähellä.<br />
10. Kehity ja kehitä itseäsi.<br />
Työpaikan tuki<br />
oli tärkeää, kuinka<br />
työtoverit suh-<br />
minussa kiinni. Ne ha- Tärkeää on myös saavuttaa hyvä<br />
tautuivatsairauluavat olla lähelläni ja lääkäri-potilas -suhde!<br />
teesi?<br />
vaistoavat sen, että minulla<br />
on jotakin huo- Seijan internet-sivut: www.cissycabo.com<br />
Työtoverit ovat<br />
aina olleet ymnosti.märtäväisiä.<br />
Jos<br />
olen saanut kohtauksen<br />
töissä, olen<br />
ottanut lääkkeen<br />
ja mennyt neuvotteluhuoneen sohvalle<br />
pariksi tunniksi lepäämään.<br />
<strong>Meniere</strong>n taudin takia en ole<br />
ollut paljon sairaslomalla. Gentamycin-hoito<br />
on lieventänyt minulla<br />
kovimpia kohtauksia, mutta valitettavasti<br />
se ei ole poistanut niitä<br />
minulta kokonaan.<br />
Harrastat lisäksi veneilyä,<br />
miten pärjäät veneessä<br />
<strong>Meniere</strong>n taudin kanssa?<br />
Viimeksi viime viikolla sain rantautuessamme<br />
kohtauksen. Minua<br />
alkoi huimata, mutta päästyäni<br />
rannalle ja ollessani siellä vähän<br />
aikaa, se meni ohi. Olen saanut<br />
monta kertaa veneessä kohtauksen,<br />
mutta ei se silti estä minua<br />
veneilemästä.<br />
Ajattelen kohtauksen tullessa,<br />
että tämä kestää kahdesta neljään<br />
tuntia, jonka jälkeen se on<br />
ohi. Ajattelen aina kahden tai nel-<br />
Olet oppinut sen, että oma tahto<br />
on tärkeää ja se auttaa voittamaan<br />
<strong>Meniere</strong>n taudin. Olisiko sinulla<br />
neuvoja miten muut voisivat oppia<br />
hallitsemaan <strong>Meniere</strong>n tautia ja<br />
kehittämään omaa tahtoaan?<br />
Kannattaa aloittaa pienistä asioista.<br />
Jos tuntuu ettei uskalla lähteä,<br />
kannattaa lähteä silti ja edetä pienin<br />
askelin. Liikkeelle voi lähteä<br />
aluksi vaikka lääkkeen turvin niin<br />
kuin minä tein. Olen aina mennyt<br />
Miten oma perheesi on suhtautunut<br />
sairauteesi?<br />
Meillä ei kotona hössötetä sairaudestani.<br />
Kun voin huonosti, mie-
heni Markku ja 13-vuotias poikani<br />
vievät koiramme lenkille. Viimeksi<br />
kun sain kohtauksen, mieheni<br />
teki minulle hyvää ruokaa.<br />
Pyrin mahdollisimman pian<br />
kohtauksen jälkeen lähtemään ulos<br />
koirien kanssa metsään lenkille.<br />
Onko tässä taudissa ollut mitään<br />
positiivista sinun kannaltasi?<br />
Olisin paljon jyrkempi ihminen<br />
jos minulla ei olisi tätä tautia. Se<br />
on vienyt minusta sellaista särmää<br />
etten enää hermostu kaikesta niin<br />
paljon kuin ennen.<br />
Kertoisitko, miten liityt Seijan elämään?<br />
Olen Markku Nilsson ja olen Seijan<br />
puoliso. Olemme olleet yhdessä<br />
melkein 20 vuotta. Meillä<br />
on yhteinen 13-vuotias lapsi. Kun<br />
saimme lapsen, Seijan kohtaukset<br />
vähenivät ja hän sai enemmän elämänuskoa<br />
ja rohkeutta tehdä uusia<br />
asioita.<br />
Mitä te teette kotona silloin, kun<br />
Seijalla on <strong>Meniere</strong>n kohtaus tai<br />
vaikeuksia taudin kanssa?<br />
Me annamme Seijan levätä rauhassa.<br />
Jos Seija tarvitsee apua, hän<br />
pyytää sitä. Emme mene hänelle<br />
apua tyrkyttämään, vaan annamme<br />
hänen olla aivan rauhassa.<br />
Koetteko te lähiomaisina syyllisyyttä<br />
siitä ettette pysty paremmin<br />
auttamaan Seijaa?<br />
Emme. Me emme ole lääkäreitä.<br />
Paras apu on se, että Seija saa olla<br />
rauhassa omien ajatustensa kanssa.<br />
Harrastat veneilyä, luuletko, että<br />
tämä harrastus on Seijalta uhraus<br />
vai tuleeko hän mielellään mukaan?<br />
Veneily on meidän molempien<br />
Mitä taudista selviytyminen ja oma<br />
tahto sinulle merkitsevät?<br />
Kohtauksen jatkumisen pystyy jopa<br />
estämään omalla tiukalla päätöksellä.<br />
Viisi vuotta sitten täytin 50<br />
vuotta ja olin järjestämässä juhlia,<br />
oli bändi tulossa ja paljon vieraita.<br />
Tehdessäni viimeisiä järjestelyitä<br />
juhlapaikalla sain <strong>Meniere</strong>n kohtauksen.<br />
Tiesin, että vieraat tulevat<br />
neljän tunnin kuluttua ja suutuin<br />
silloin hirveästi ja ajattelin, että tähän<br />
ei tarvita herra <strong>Meniere</strong>ä. Menin<br />
kotiin saunomaan ja rentoutin<br />
eniere-posti 3•2009<br />
Markku Nilsson:<br />
”Paras apu on se, että Seija saa olla rauhassa omien ajatustensa kanssa”<br />
harrastus, Seija on sitä harrastanut<br />
enemmänkin kuin minä. Muutaman<br />
kerran hänelle on tullut kohtaus<br />
veneessä ja sen jälkeen hän on<br />
sanonut, että tämä on viimeinen<br />
kerta, kun hän lähtee mukaan. Seuraavana<br />
päivänä asia on kuitenkin<br />
jo unohtunut ja hän on huomannut<br />
kuinka mukavaa veneily on.<br />
Miten olet pyrkinyt tukemaan Seijaa<br />
hänen liikuntaharrastuksissaan?<br />
Kun kohtaus on ohi ja Seija on vielä<br />
vähän huonossa kunnossa, me-<br />
itseni täydellisesti, ja niin kohtaus<br />
meni ohi.<br />
Koen, että <strong>Meniere</strong>n tauti on<br />
jollakin tasolla hallittavissa myös<br />
mielen voimalla, mutta siihen tarvitaan<br />
lujaa päättäväisyyttä. Taudille<br />
ei saa antaa periksi. Tiedän,<br />
että minulla on tämä sairaus ja<br />
kohtauksia tulee jatkossakin, mutta<br />
kun kohtaus tulee, täytyy päättää,<br />
että sieltä noustaan. Kaikki<br />
muu aika kun kohtauksia ei ole,<br />
mennään täysillä.<br />
nemme yhdessä koirien kanssa<br />
lenkille. Seija lähtee aina mukaan,<br />
vaikka joskus lenkki on jouduttu<br />
keskeyttämään tai matkaa on lyhennetty.<br />
Tärkeintä on kuitenkin,<br />
että aina on lähdetty lenkille.<br />
Joskus jätän puutarhamme nurmikon<br />
pitemmäksi ja silloin Seija<br />
ottaa ruohonleikkurin ja ajaa sen<br />
lyhyemmäksi, hänen mielestään<br />
nurmikon pitää olla aina lyhyt. Tämä<br />
on yksi tapa hänelle saada purkaa<br />
stressiä.<br />
Mitä muita urheiluharrastuksia<br />
perheellänne on?<br />
Parikymmentä vuotta sitten opetin<br />
Seijan laskettelemaan. Se on hyvää<br />
liikuntaa ja siinä saa olla koko ajan<br />
raittiissa ilmassa. Olemme käyneet<br />
jopa Alpeilla laskettelemassa.<br />
Miten sinä <strong>Meniere</strong>-potilaan omaisena<br />
neuvoisit muita suhtautumaan<br />
puolisonsa sairauteen?<br />
Neuvoisin ettei tautia kannata<br />
muistaa ollenkaan. Kun kohtaus<br />
tulee, potilaan kannattaa antaa olla<br />
rauhassa. Tuki tulee siinä vaiheessa,<br />
kun kohtaus on ohi ja sängyn<br />
pohjalta noustaan ylös. Voi laittaa<br />
hyvää ruokaa ja syödä vaikka<br />
kynttilänvalossa.<br />
15
16<br />
eniere-posti 3•2009<br />
Maukasta ilman suolaa<br />
ruokaohjeita menierikoille ja muillekin<br />
Kymenlaakson <strong>Meniere</strong>-yhdistys etsi ohjelmaa kokoukseensa<br />
ja ja Etelä-Kymenlaakson Ammattiopiston oppilas etsi aihetta<br />
opinnäytetyölleen. Yhdistyksen puheenjohtaja Tarja Pukeron<br />
tapaaminen Ammattiopiston Ammattiopiston lehtori Marja Martikaisen kanssa<br />
ratkaisi yhdellä yhdellä kertaa sekä kokkioppilas Mia Mia Sjögrenin opinopinnäytetyön aiheen, että yhdistyksen kokousohjelman.<br />
Näin saatiin nyt lopulta myös vastaus niille <strong>Meniere</strong>-postin<br />
lukijoille, jotka ovat valittaneet suolattoman ruoan reseptien<br />
vähäisyyttä. Pelkkä ”käytetään yrttejä ja mausteita” ei ei aina<br />
riitä kokkaamisen ohjeeksi.<br />
Opinnäytetyönä syntyneet ohjeet kokeiltiin ja hyväksyt- hyväksyttiin<br />
kiitoksella Ammattioppilaitoksen suojissa Kotkassa <strong>Meniere</strong>-yhdistyksen<br />
jäsenten ollessa itse kauhan varressa (<strong>Meniere</strong>-posti<br />
2 /2007). Tässä samat ohjeet lehtori Marja Martikaisen<br />
kotikäyttöön mitoittamina.<br />
Valkosipulikuha<br />
400 g kuhaa<br />
200 g purjosipulia freesattuna<br />
200 g paprikaa freesattuna freesattuna<br />
200 g tomaattia<br />
30 g valkosipulia<br />
10 g suolantonta voita<br />
valkopippuria kierros myllystä<br />
Maustevoi:<br />
20 g suolatonta voita<br />
1 rkl persiljaa<br />
3-2 valkosipulin kynttä<br />
Suikaloi ja freesaa purjosipuli ja paprika.<br />
Leikkaa tomaatti ja valkosipuli viipaleiksi.<br />
Sulata voi uunivuoassa uunissa.<br />
Levitä vuoan pohjalle purjosipuli, paprika ja<br />
tomaatit. Lisää valkosipuli ja valkopippuri.<br />
Nosta kalat kasvisten päälle.<br />
Sekoita maustevoi ja ripottele se nokareina<br />
kalan päälle. Peitä vuoka foliolla ja kypsennä<br />
250 asteessa noin 20 min.<br />
Appelsiinimarinoitu ahvenleike<br />
1 kg ahvenfi leitä<br />
Pariloitu lohi<br />
0,5 kg lohifi lettä<br />
Marinadi:<br />
oksa sitruunabasilikaa<br />
yhden sitruunan mehu<br />
vähän valkopippuria<br />
½ tl timjamia<br />
2 dl ruokakermaa<br />
Marinoi kalafi lee kokonaisena 15-20 min,<br />
pariloi tai paista lohi pannulla tai uunissa,<br />
kaada kerma päälle ja anna hetki kiehahtaa.<br />
Appelsiinimarinadi:<br />
2 dl vastapuristettua appelsiinimehua<br />
¼ dl sitruunamehua<br />
½ appelsiinin ja sitruunan<br />
raastettua kuorta<br />
3 tl tilliä<br />
½ tl timjamia<br />
valkopippuria myllystä kierros<br />
½ tl sokeria<br />
veitsenkärjellinen tuoretta salviaa<br />
Marinoi fi leitä 10-15 min, paista kalat<br />
tefl onpannulla vähässä vähässä rasvassa varovasti,<br />
ota fi leet pannulta. Kiehauta marinadi<br />
pannulla kastikkeeksi.
Possukää<strong>ry</strong>leet<br />
1 kg porsaan ulkofi lettä<br />
Täyte:<br />
300 g Julia10 -juustoa<br />
½ rkl pippurisekoitusta<br />
½ tl kuivattua salviaa<br />
omenaviipaleita tarpeen tarpeen mukaan<br />
Grillimarinadi:<br />
2 dl öljyä<br />
¼ dl balsamicoa<br />
1 rkl omenaviinietikkaa<br />
½ rkl hunajaa<br />
1 tl paprikaa<br />
½ tl kuivattua rosmariinia<br />
½ tl mustapippuria rouheena<br />
Leikkaa ulkofi le 1 cm viipaleiksi (n.10 kpl),<br />
nuiji ja anna marinoitua muovipussissa<br />
marinadissa 2-3 tuntia. Sivele pippurilla ja<br />
salvialla maustettu juusto leikkeelle ja kääri<br />
liha omenaviipaleiden ympärille. Kypsennä<br />
pannulla, uunissa tai grillissä.<br />
Broileriwokki<br />
400 g broilerifi lettä<br />
200 g sipulia<br />
100-200 g paprikaviipaleita<br />
2 tl oliiviöljyä<br />
½ rkl tuoretta tuoretta oreganoa<br />
(kurkumaa)<br />
1 rkl cur<strong>ry</strong>a<br />
1-2 tl paprikajauhetta<br />
Hunajamarinadi:<br />
2-3 tl hunajaa<br />
1 dl öljyä<br />
¼ dl omenaviinietikkaa<br />
½ rkl cur<strong>ry</strong>a<br />
1 tl paprikaa<br />
ripaus cayennepippuria<br />
Freesaa cur<strong>ry</strong> pannulla ennen lisäämistä marinadiin.<br />
Marinoi suikaloituja broilerifi leitä noin puoli<br />
tuntia tai pidempäänkin. Kuori ja viipaloi sipuli,<br />
freesaa yhdessä cur<strong>ry</strong>n kanssa wokkipannussa.<br />
Lisää marinoitu broileri ja paprika, kypsennä ja<br />
mausta. Lisää lopuksi oregano hakattuna.<br />
Naudanlihapata<br />
400 g naudan paahtopaistia<br />
100 g purjosipulia<br />
200 g sipulia<br />
2 valkosipulin kynttä<br />
50 g tomaattipyreetä<br />
1 1/2 dl kuohukermaa<br />
1 rkl vehnäjauhoja tai 1/2 rkl maizenaa<br />
Patonki<br />
50 g hiivaa<br />
1 rkl sokeria<br />
1 kg vehnäjauhoa<br />
1 dl öljyä<br />
1 l vettä<br />
½ valkosipulia<br />
Sekoita hiiva kädenlämpöiseen veteen.<br />
Lisäa sokeri. Sekoita jauhot nesteeseen<br />
mahdollisimman samanaikaisesti, lisää ennen<br />
viimeistä jauhoerää öljy ja valkosipuli.<br />
Vaivaa taikina hyvin jauhojen lisäämisen<br />
jälkeen. Anna taikinan levätä hetki.<br />
Hiero patongeiksi. Kohota ja viillä terävällä<br />
veitsellä vinot viillot patonkien pintaan.<br />
Paista 200 asteisessa uunissa.<br />
eniere-posti 3•2009<br />
4 dl vettä<br />
2 tl tuoretta rakuunaa tai 1 tl kuivattua<br />
1 tl kuivattua basilikaa tai tuoreena yksi oksa<br />
1 rkl tuoretta korianteria tai 1 tl kuivattua<br />
Leikkaa liha suikaleiksi, ruskista pannulla tai uunissa,<br />
lisää vesi ja suikaloidut kasvikset. Lisää<br />
joukkoon tomaattipyree ja keitä noin 30 min,<br />
kunnes liha on pehmeää.<br />
Sekoita kerma ja vehnäjauhot ja suurusta liemi<br />
seoksella. Keitä pataa vielä noin 5 min.<br />
17
18<br />
eniere-posti 3•2009<br />
<strong>Meniere</strong>-aiheinen koru<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Meniere</strong>-toiminnan 20-vuotisjuhlassa viime keväänä suuren<br />
suosion saanutta korua on nyt mahdollista tilata paikallisyhdistysten<br />
kautta. Yhdistykset voivat tilata esim. 15 korua ja myydä niitä<br />
sitten jäsenilloissa. Hinta on 10 euroa/koru + postikulut. Yksittäisiä<br />
koruja ei voida työmäärän vuoksi toimittaa, joten kyselyt lähimpään<br />
yhdistykseen, joka tekee yhteistilauksen.<br />
Yhdistysten tilaukset: nina.kallunki@mail.suomi.net<br />
Korun aihe: Sydän on M-kirjain, M niin kuin <strong>Meniere</strong>n tauti.<br />
”Kukka” kuvastaa sisäkorvaa: simpukka ja kolme kaarikäytävää.<br />
Tietoja korusta: korkeus 3,2 cm, leveys 2,7 cm, täysin<br />
nikkelitön, suomalaista käsityötä, valmistaja Finlandia Koru.<br />
Etsintäkuulutettuna <strong>Meniere</strong><br />
Oletko törmännyt <strong>Meniere</strong>n tautiin kirjallisuudessa? Romaaneissa,<br />
dekkareissa tai muualla? Kerro missä kirjassa ja millaisessa<br />
yhteydessä.<br />
<strong>Meniere</strong>-posti kerää tietoja seuraavaan numeroon ja siitä eteenpäinkin.<br />
Kun huomaat maininnan <strong>Meniere</strong>n taudista jossakin muussa kuin<br />
lääketiedettä, terveystietoa yms. koskevassa kirjassa, kerro siitä:<br />
Marjukka Laitinen, Jaanintie 34 A 6, 20540 Turku tai<br />
marjukka.laitinen@netti.fi<br />
Tähän mennessä tehtyjä <strong>Meniere</strong>-havaintoja: Eeva Nikoskelainen,<br />
Ylilääkäri Männikkö ja hallittu tulosjohtaminen -romaanissa<br />
lyhyt maininta <strong>Meniere</strong>-potilaasta sairaalan poliklinikalla. Toinen<br />
kirja, jossa <strong>Meniere</strong> esiintyi, oli joku englantilainen dekkari, jossa<br />
etsitään syytä komisarion huimaukseen (kirja on luettu kesällä<br />
riippumatossa - nimi häipynyt mielestä).<br />
YLE Teksti-TV sivu 559<br />
Teksti-TV:n sivulla 559 on <strong>Meniere</strong>-yhdistysten yhteystietoja<br />
ja tietoja tapahtumista. Yhdistykset huolehtivat itse tietojen<br />
lähettämisestä ja niiden pitämisestä ajan tasalla. Helpoin tie<br />
tietojen toimittamiseksi tekstisivuille on sähköpostiosoitteella<br />
tekstitv.kuulo@yle.fi, faksilla ne menevät perille numeroon<br />
(09) 140 024. Kirjeposti vie tiedot tekstitelevisioon osoitteella<br />
YLE Teksti-TV, PL 77, 00024 Yleisradio<br />
Kuva: Paul Krispijn<br />
<strong>Meniere</strong>-posti netissä<br />
<strong>Meniere</strong>-posti on jäsenten luettavissa<br />
nelivärisenä internetissä<br />
liiton kotisivuilla:<br />
www.suomenmeniere<strong>liitto</strong>.fi/jäsenosio/jäsen<strong>ry</strong>hmien<br />
palvelut.<br />
Jäsenosion palvelut on tarkoitettu<br />
vain jäsenille ja pääsy palveluihin<br />
on rajoitettu käyttäjä<strong>ry</strong>hmäkohtaisilla<br />
tunnuksilla ja salasanoilla.<br />
Vuonna 2009 kirjautumiseen vaaditaan<br />
tunnus kukka ja salasana<br />
on rintaan.<br />
Miksi syöt,<br />
jos ei ole<br />
nälkä?
Satakunnan yhdistys tiedotti<br />
vertaistukiohjelmasta<br />
Satakunnan <strong>Meniere</strong>-yhdistyksen järjestämän tiedotustilaisuuden aiheena oli Meni-<br />
Tuki-vertaistukiohjelma, jota esitteli FT Yrjö Auramo. Kuulijoita Satakunnan keskussairaalan<br />
auditoriossa oli 85 henkeä.<br />
Kuvat: Antero Hiitiö.<br />
eniere-posti 3•2009<br />
Ensitietoa Varsinais-<strong>Suomen</strong> <strong>Meniere</strong>-yhdistyksen<br />
kuntoutumiskurssilla<br />
Varsinais-<strong>Suomen</strong> <strong>Meniere</strong>-yhdistys järjesti yhdessä Tyksin ja Kuuloliiton kanssa ensitietokurssin vastasairastuneille<br />
ja henkilöille, jotka eivät ole aiemmin olleet kuntoutumiskurssilla. Kahdessa jaksossa toteutettu<br />
kurssi järjestettiin Meri-Karinan tiloissa Turussa. Kuvassa toisen jakson kurssilaisia, eturivissä vasemmalla<br />
kurssin vetäjä Pirkko Larkela, joka toisessa kuvassa maanittelee yhdessä Pekka Larkelan kanssa tietotekniikkaa<br />
yhteistyöhön.<br />
Kuvat: Marketta Joutsa-Lindell<br />
19
20<br />
eniere-posti 3•2009<br />
Tampereella on<br />
Viikinsaari, nääs!<br />
Viikinsaari on perhepuisto noin 20 minuutin<br />
laivamatkan päässä Tampereen keskustasta.<br />
Viikinsaaressa voi retkeillä muuten<br />
vaan tai osallistua runsaaseen ohjelmatarjontaan.<br />
Tampereen kaupungin kultturitoimi<br />
ylläpitää toimintaa Viikinsaaressa. Siellä<br />
järjestetään kesäisin naisten jumppailtoja,<br />
saarella on pelikenttiä, uimaranta, lasten<br />
leikkipaikkoja, grillipaikkoja, luontopolkuja<br />
ym.<br />
Tanssilava on varsinkin eläkeläisten<br />
suosima. Konsertteja ja muita tapahtumia<br />
myös järjestetään.<br />
Saaren lehtomainen länsiosa on rauhoitettu<br />
luonnonsuojelualueeksi. Nähtävyys-<br />
ja hiljentymispaikka on ekumeeninen Pyhäjärvenkappeli,<br />
taiteilija Ilkka Väätin<br />
luoma taideteos satavuotiseen entiseen putkarakennukseen.<br />
Saarella on myös tilaussauna ja grillikatos.<br />
Pirkanmaan <strong>Meniere</strong>-yhdistys<br />
on jo yli kymmenen vuoden ajan aloittanut<br />
syystoimintansa saunoen ja grillaillen tässä<br />
luonnonkauniissa paikassa. Oman viehätyksensä<br />
paikalle antaa sinne tehtävä laivamatka.<br />
Mukavaa on aina ollut kaikilla.<br />
Viikinsaaren päärakennus edustaa vanhaa arkkitehtuuria pitsisomistuksineen.<br />
Päärakennuksessa on 280-paikkainen ravintola.<br />
Oli ilahduttavaa ja mieltä lämmittävää kun saimme taas uusia<br />
yhdistyksen jäseniä mukaan. <strong>Meniere</strong>-väki, kun tulette kesällä<br />
Tampereelle, tutustukaa myös tähän vanhaan ja kauniiseen kulttuurikeitaaseen<br />
Pyhäjärven rannalla. Kiitos mukana olleille - ensi<br />
vuonna taas tavataan Viikinsaaressa! Kirsti Salovaara<br />
Etelä-Savon yhdistys retkeili Hirvensalmella<br />
Etelä-Savon <strong>Meniere</strong>-yhdistys järjesti heinäkuussa<br />
virkistysretken Kissakosken sähkömuseoon<br />
Hirvensalmelle.<br />
Käynti 50 vuotta vanhalla ja yhä toimivalla<br />
vesivoimalaitoksella oli varsin<br />
antoisa. Pääsimme ihastelemaan vanhan<br />
ajan sähköverkon rakennuskalustoa kaikkine<br />
erikoisen näköisine "vempaimineen".<br />
Myös alueen yleisilme oli erittäin viehättävä,<br />
varsinkin kun reissumme ajaksi sattui<br />
osumaan upean lämmin kesäpäivä.<br />
Lounaan söimme Museon yläkerrassa<br />
olevassa kesäravintolassa ja maittava ja<br />
runsas ateria ikään kuin kruunasi koko retken.<br />
Vaikka sitä luulee tuntevansa asuinympäristönsä,<br />
niin aina löytyy jotain uutta<br />
katsottavaa.<br />
Eero Haikarainen, Pentti Kauko, Leena Kämppi,<br />
Anne Henriksson ja Ritva Röyti. Kuva:Jukka Lankinen.<br />
Kuva: Susanna Lyly Kuva: Mauno Haliseva
Etelä-Pohjanmaan <strong>Meniere</strong>-yhdistys <strong>ry</strong><br />
eniere-posti 3•2009<br />
Ti 27.10. klo 18.00 Kokoonnumme Järjestötalossa, Seinäjoki, Kauppakatu 1, 2. kerros<br />
Psykologi Kerttu Veikkola kertoo mistä saamme eväitä jokapäiväiseen jaksamiseen.<br />
La 5.12. klo 14.00 Vietämme pikkujoulua Uppalan kartanossa Seinäjoella, Ilmarisenkatu 14.<br />
Ruokailu omalla kustannuksella, yhdistys kustantaa jälkiruoan. Pikkupaketti mukaan.<br />
Uppalan kartanon esite ja ruokalistat löytyvät netistä www.uppalankartano.fi.<br />
Ilmoittautuminen viimeistään viikkoa aikaisemmin Sirkka Mäkelälle,<br />
puh. (06) 422 9523 tai 040 512 2489, Sirkka.Makela@Ilmajoki.fi<br />
Pirjo Viitamäki, pj. puh. (06) 412 0520 tai 050 542 7357(tekstiviestit), pirjo.viitamaki@netikka.fi<br />
Kanta-Hämeen <strong>Meniere</strong>-yhdistys <strong>ry</strong><br />
Ti 20.10. klo 18.00 Kullanhuuhtoja Eero Iivonen kertoo kullanetsinnästä,<br />
Näkövammaisten tilat, Parolantie 22, Hämeenlinna<br />
Ti 17.11. klo 18.00 <strong>Meniere</strong>-liiton puheenjohtaja Kirsi Salovaara, Vertaistuki ja <strong>Meniere</strong>n<br />
ajankohtaiset asiat, Näkövammaisten tilat, Parolantie 22, Hämeenlinna<br />
To 10.12. klo 18.00 Pikkujoulutapaaminen, mm. mahtava menu vain 30 €/h,<br />
á la vuoden hämäläinen, food designer Pirjo Päivärinta/Maunviljelijät Oy<br />
Hämeenlinnan Raatihuoneen Putkasali, käynti Palokunnankatu 16 sisäpiha.<br />
Sihteeri Merja Vuohelainen 050 330 7825, puheenjohtaja Olle Tast 0400 211 765<br />
Keski-<strong>Suomen</strong> <strong>Meniere</strong>-yhdistys <strong>ry</strong><br />
Ke 14.10. klo 16.00 Tapionkatu 4 B, Jyväskylä. Tapaamme iltapäiväkahvin merkeissä.<br />
Asioina yhdistyksen esitteen päivitys, VT(vertaistuki)-toiminta ja ensi<br />
kevään <strong>liitto</strong>kokous.<br />
Tuulikki Hartikainen, pj. puh. 050 581 5324, tuulikki.hartikainen@gmail.com<br />
Meri-Lapin <strong>Meniere</strong>-yhdistys <strong>ry</strong><br />
Ke 28.10. klo 18.00 Kemin Leipätehtaalla, Sankarikatu 7 on vieraanamme psykoterapeutti<br />
Aino Pohjola, aiheenaan Mitä ovat kriisi ja trauma ja niiden reaktiot.<br />
Ke 25.11. klo 18.00 Pikkujoulua vietämme Saara Mäkikorttilan kotona, osoitteessa Laivanie-<br />
mentie 984, Kaakamo. Saara valmistaa meille jo perinteisesti jouluisen aterian.<br />
Ilmoittautumiset pikkujouluun ja tarkemmat ajo-ohjeet Pohjolan Sanomissa ja Lounais-Lappi-lehdessä.<br />
Kysyä voi myös jo etukäteen puheenjohtaja Sinikka Kaikkoselta, puh. 040 514 5132.<br />
<br />
21
22<br />
eniere-posti 3•2009<br />
Ajantasaista tietoa yhdistysten toiminnasta<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Meniere</strong>-liiton kotisivuilla<br />
www.suomenmeniere<strong>liitto</strong>.fi<br />
Oulun Seudun <strong>Meniere</strong>-yhdistys <strong>ry</strong><br />
Jäsenilta joka kuukauden toisena tiistaina. Kokoontumispaikkana on Aleksinkulma, Aleksanterinkatu 9,<br />
Oulu. Tarkista sali sunnuntain Oulu-Lehdestä seuratoimintapalstalta.<br />
Ti 13.10. klo 17.30 Aleksinkulma. Tukihenkilöilta, kahdenkeskistä keskustelua pienissä <strong>ry</strong>hmissä.<br />
Ti 10.11. klo 17.30 Aleksinkulma. Syyskokous, Diplomihermorataterapeutti Jaana Tero kertoo,<br />
miten hermoratahieronnalla voidaan saada helpotusta <strong>Meniere</strong>n tautiin.<br />
Ke 9.12. klo 18.00 Perinteinen pikkujoulu yhdessä kuulovammaisten kanssa. Seurakunnan tilat,<br />
Isokatu 17. Tarkista aika ja paikka 13.10.2009 Oulu-lehdestä.<br />
Tuovi Kiviniemi, pj. puh. 044 0926 400, etunimi.sukunimi@dnainternet.net<br />
• Kainuun <strong>Meniere</strong>kerhon kerhoillat<br />
Kokoontumispaikkana on Karoliinan Kamari, Brahenkatu 14, Kajaani<br />
Ke 25.11. klo 18.00 Vertaistoimintailta.<br />
Kerhon yhteyshenkilöt: Hannele Kähkönen, puh. 040 538 3797, etunimi.sukunimi@luukku.com<br />
ja Teija Karjalainen, puh. 0500 798632<br />
Pirkanmaan <strong>Meniere</strong>-yhdistys <strong>ry</strong><br />
Syksyn toimikausi on jo puolivälissä. Jäsenmäärämme on kiitettävästi kasvanut. Toivoisin sinun osallistuvan<br />
myös toimintaamme. Ohjelmasta varmaan löytyy myös sinulle sopivia vaihtoehtoja.<br />
Jos tarvitset neuvoja sairautesi kanssa selviytymiseen, tule Vertaistuki-iltaan. Syyskauden toinen vertaistuki-ilta<br />
järjestetään torstaina 12.11. klo 18.00. Kirjastotalo Metsossa, Pirkankatu 2.<br />
Ti 13.10. Tutustumme Särkänniemen Akvaarioon. Kokoonnutaan Planetaarion aulassa klo 18.00.<br />
To 3.12. Vietämme klo 18 alkaen Pikkujoulua ruokaravintola Sevillassa, Itsenäisyydenkatu 2.<br />
Tuo pieni paketti pukinkonttiin.<br />
<strong>Meniere</strong>-jumppa Kuulovammaisten koululla, Kaupinkatu 29 jatkuu entiseen tapaan keskiviikkoisin<br />
klo 17.30-18.30. Tarvittaessa lisätietoja antaa Tauno Ahonen puh. 0400 923719.<br />
Kirsti Salovaara, pj., puh.040 776 5579, salovaarak@kolumbus.fi<br />
Pirkko Alhola, siht., puh 040 592 9556, pirkko. alhola@tuubi.net
Satakunnan <strong>Meniere</strong>-yhdistys <strong>ry</strong><br />
Ti 6.10. klo 18.00 Vertaistuki<strong>ry</strong>hmä Liisassa Eteläpuisto 10:ssä Porissa<br />
Mukana Maija Kangas ja Mirja Huppunen.<br />
To 15.10. klo 19.00 Teatteri-ilta Porin teatterissa klo 19 ”Viulunsoittaja katolla”<br />
Ti 27.10. klo 18.00 Kuukausikerho Liisassa.<br />
Ti 3.11. klo 18.00 Vertaistuki<strong>ry</strong>hmä Liisassa<br />
Uudenmaan <strong>Meniere</strong>-yhdistys <strong>ry</strong><br />
Ke 27.10. klo 17.00 Liikunnanohjaaja Jenni Hämäläisen luento tasapainon hallinnasta.<br />
Paikka: Saaran koti, Bulevardi 19 A 1. Kahvitarjoilu.<br />
Varsinais-<strong>Suomen</strong> <strong>Meniere</strong>-yhdistys <strong>ry</strong><br />
eniere-posti 3•2009<br />
Ti 24.11. klo 18.00 Syyskokous ja pikkujoulu Liisassa. Yhdistys tarjoaa puuron ja sopan, sekä<br />
kahvin ja joulutortun. Tarjoilun takia ilmoittautumiset 20.11. mennessä Salme<br />
Hiitiölle puh. 864 7249.<br />
La 28.11. klo 10 - 14 Joulumyyjäiset Liisassa. Myytävää ja arpajaisvoittoja voi tuoda suoraan<br />
Liisaan klo 8 alkaen<br />
Ti 1.12. klo 18.00 Vertaistuki<strong>ry</strong>hmä Liisassa.<br />
Ma 23.11. klo 19.00 Teatteri-ilta pikkujoulun merkeissä Lilla Teaternissa, Yrjönkatu 30.<br />
“Mies joka kieltäytyi käyttämästä hissiä”, es. Lasse Pöysti. Yhdistys tarjoaa<br />
kahvit klo 18.30 (esityksessä ei ole väliaikaa). Ilmoittautuminen Irmeli Tammiselle<br />
puh. 050 301 8134. Liput 26 euroa, eläkeläiset 24 euroa maksetaan 26.10. mennes-<br />
sä yhdistyksen tilille 572290-227352. Viite: “Teatteri”.<br />
Ti 24.11. klo 18.45 alkaen vertaistuki-ilta Saaran kodissa, Bulevardi 19 A 1. Tule keskustelemaan kanssamme<br />
<strong>Meniere</strong>n tautiin liittyvistä asioista ja iltakahville.<br />
Yhdistyksen sihteeri Theresa Helminen, puh. (09)374 5752, uudenmaan.meniere-yhdistys@kolumbus.fi<br />
ke 14.10. klo 18.00 Aninkaistenkatu 1, 2 krs. Jäsenillassa vieraina pelastuslaitoksen ja poliisitoi-<br />
men edustajat kertomassa toiminnastaan ja tutustumassa <strong>Meniere</strong>n tautiin.<br />
ma 16.11. klo 18.00 Happy House, Ursininkatu 11. Joulujuhla.<br />
Anja Peuhkuri, pj. ,puh. 050 555 7221, (02) 244 1868, anja.peuhkuri@dnainternet.net<br />
• ”Loimaan kerho” , yhdyshenkilö Pirkko Kärnä, puh. 044 557 7691 - soita ja kysele<br />
kokoontumisista. Tervetuloa iloiseen joukkoomme!<br />
23
24<br />
eniere-posti 3•2009<br />
Kuuloliiton kuntoutuspalvelut<br />
<strong>Meniere</strong>n tautia sairastaville v. 2010<br />
<strong>Meniere</strong>-potilaiden kurssit<br />
<strong>Meniere</strong>-potilaiden sopeutumisvalmennuskurssien tavoitteena on parantaa osallistujien toimintakykyä<br />
ja auttaa taudin oireisiin sopeutumisessa. Kurssien ohjelmaan kuuluu mm. luentoja, yksilöllistä ohjausta,<br />
työskentelyä <strong>ry</strong>hmissä ja rentoutusta. Kursseille voi osallistua joko yksin tai puolison kanssa.Työelämäpainotteisella<br />
kurssilla haetaan ratkaisuja työelämässä selviytymiseen tai työelämään sijoittumiseen.<br />
Rahoitus: Kela (työikäiset) ja RAY (eläkeläiset)<br />
Työikäisille:<br />
• Sopeutumisvalmennuskurssit työelämässä oleville <strong>Meniere</strong>-potilaille<br />
Kursseille hakijat voivat olla työelämässä, työttöminä työnhakijoina, sairauslomalla tai kuntoutustuella.<br />
Kurssien ajankohdat:<br />
25.– 29.1. (1. osa) ja 7.– 10.6.2010 (2. osa), hakuaika päättyy 30.10.2009<br />
30.8.– 3.9. (1. osa) ja 28.2.– 3.3.2011 (2. osa), hakuaika päättyy 4.6.2010<br />
25.– 29.10. (1. osa) ja 5.– 8.4.2011 (2. osa), hakuaika päättyy 30.7.2010<br />
• Työelämäpainotteinen kurssi huonokuuloisille ja/tai <strong>Meniere</strong>n tautia sairastaville, jotka tarvitsevat<br />
tukea ja uusia ratkaisuja selviytyäkseen työelämässä tai sijoittuakseen työelämään. Tälle kurssille voivat<br />
hakeutua myös aiemmin sopeutumisvalmennuskurssilla olleet kuntoutujat.<br />
4.– 12.10. (1. osa) ja 15.– 18.2.2011 (2. osa), hakuaika päättyy 2.7.2010<br />
Eläkeläisille:<br />
11.– 15.1.2010 <strong>Meniere</strong>-kurssi eläkeläisille. Hakuaika päättyy 16.10.2009.<br />
Tinnituskurssit<br />
Tinnituskurssit ovat RAY-rahoitteisia, ja ne on suunnattu työ- ja eläkeikäisille.<br />
Tinnituskurssi 18. – 22.1.2010. Hakuaika päättyy 23.10.2009.<br />
Ääniyliherkkyyteen painottunut tinnituskurssi 16.– 20.8. Hakuaika päättyy 22.5.2010.<br />
Huonokuuloisten sopeutumisvalmennuskurssit<br />
Näille kursseille hakijat voivat olla työelämässä, työttöminä työnhakijoina, sairauslomalla tai kuntoutustuella,<br />
1.11. alkavalle kurssille voivat hakeutua myös työkyvyttömyyseläkkeellä olevat huonokuuloiset.<br />
Lähimmät haettavissa olevat kurssit:<br />
15.– 19.2. (1. osa) ja 10. – 13.8.2010 (2. osa) hakuaika päättyy 20.9.2009<br />
15.– 19.3. (1. osa) ja 7.– 10.9.2010 (2. osa), hakuaika päättyy 18.12.2009<br />
3.– 7.5. (1. osa) ja 13.– 17.12. (2. osa) Tinnituspainotteinen kurssi. Hakuaika päättyy 5.2.2010.<br />
Huom! Mahdollisia vapaita paikkoja eri kursseille kannattaa tiedustella myös hakuajan umpeutumisen jälkeen.<br />
Yksilölliset ammatillisen kuntoutuksen palvelut<br />
• kuntoutustutkimus • kuntoutustarveselvitys • TYK-kuntoutus<br />
Lisätietoja kursseille hakemisesta:<br />
Kuulo<strong>liitto</strong> <strong>ry</strong>, Aikuisten kurssitoiminta<br />
Sosiaalityöntekijä Sari Juhila, puh. (09) 580 3232<br />
Kurssisihteeri Rebekka Jäntti, puh. (09) 580 3200<br />
sähköposti: etunimi.sukunimi@kuulo<strong>liitto</strong>.fi
ESPOO<br />
FORSSA<br />
HÄMEEN -<br />
LINNA<br />
IMATRA<br />
JYVÄS -<br />
KYLÄ<br />
KOTKA<br />
KUOPIO<br />
LAHTI<br />
<strong>Meniere</strong>-lääkärien yhteystietoja<br />
eniere-posti 3•2009<br />
Kaikki listan lääkärit ovat korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäreitä.<br />
Ilmari Pyykkö, professori, ylilääkäri<br />
Diacor Tapiola, Itätuulentie 11<br />
02100 Espoo<br />
puh. (09) 775 08555<br />
Jukka Heinijoki<br />
Armi Jokela<br />
Ulla Kiviharju<br />
Terveystalo Forssa<br />
Kutomonkuja 2 A 2<br />
30100 Forssa<br />
puh.030 633 4750<br />
Jukka Heinijoki<br />
Linnan klinikka<br />
Raatihuoneenkatu 10<br />
13100 Hämeenlinna<br />
puh. (03) 625 751<br />
Seppo Koskenranta<br />
Terveystalo, Hämeenlinna<br />
Sibeliuksenkatu 9 B, 2.krs.<br />
13100 Hämeenlinna<br />
puh.030 633 4800<br />
Marja Estola<br />
Honkaharjun sairaala<br />
Honkaharju 4<br />
55800 Imatra<br />
puh. 020 617 3227<br />
Seppo Kuttila<br />
Lääkärikeskus Otonhammas<br />
Kolmikulma, Puistokatu 2 A<br />
PL 612, 40101 Jyväskylä<br />
puh. (014) 333 4455<br />
Erkki Hopsu<br />
Eila Hämäläinen<br />
Samuli Suutarla<br />
Juha Tasa<br />
Kotkan Lääkärikeskus<br />
Kotkankatu 10<br />
48100 Kotka<br />
puh. (05) 211 1500<br />
Ari Kosunen<br />
Hannu Markkanen<br />
Mehiläinen Kuopio<br />
Kauppakatu 39 A<br />
70100 Kuopio<br />
puh. (017) 262 5533<br />
Juha Silvola, ylilääkäri<br />
Päijät-Hämeen keskussairaala<br />
Keskussairaalankatu 7<br />
15850 Lahti<br />
puh: (03) 81 911<br />
MIKKELI<br />
OULU<br />
RIIHIMÄKI<br />
ROVANIEMI<br />
SAVONLINNA<br />
TAMPERE<br />
TURKU<br />
Annika Loimula-Kontkanen, audiologi<br />
Marskin lääkärikeskus<br />
Vilhonkatu 13, 50100 Mikkeli<br />
puh. (015) 320 380<br />
Martti Sorri, prof., audiologi<br />
OYS, Kajaanintie 50<br />
90014 Oulun yliopisto<br />
puh. (08) 315 2011<br />
Matti Soirinsuo<br />
Heikki Teppo, LKT<br />
Lääkäriasema Tuma<br />
Hämeenkatu 24-26, III kerros<br />
11100 Riihimäki<br />
puh. (019) 716 600<br />
Ari Köpman<br />
TohtoRoi, Urheilukatu 9-11 A 4<br />
96100 Rovaniemi<br />
puh. 020 791 2900<br />
Pepe Karhumaa<br />
Juha Väy<strong>ry</strong>nen,<br />
KNK-tautien ylilääkäri<br />
Lapin keskussairaala<br />
PL 8041, 96101 Rovaniemi<br />
puh. (016) 328 7885<br />
Pentti Pellinen<br />
Lääkäripalvelu NyPel<br />
Kirkkokatu 10<br />
57100 Savonlinna<br />
puh. (015) 515 911<br />
Juha-Pekka Vasama<br />
osastonylilääkäri<br />
Voitto Kotti, audiologi<br />
TAYS, Kuulokeskus<br />
Teiskontie 35<br />
33520 Tampere<br />
puh. (03) 311 611<br />
Pekka Silvoniemi<br />
Turun Korvacenter<br />
Terveystalo, Aninkaistenkatu 13<br />
20100 Turku<br />
puh. 030 633 633<br />
Seppo Karjalainen<br />
Jaakko Salonen<br />
Lääkäriasema Pulssi,<br />
Humalistonkatu 9-11,<br />
20100 Turku<br />
puh. (02) 261 6300<br />
25
Change language