Suomen Meniere-liitto ry:n hallitus

2
eniere-posti 3•2009
Suomen Meniere-liitto ry:n yhdistysten yhteystietoja
Etelä-Pohjanmaan Meniereyhdistys
ry
Pirjo Viitamäki
Vuorenmaanrinne 23 B 13,
60220 Seinäjoki
puh. (06) 412 0520,
050 542 7357 tekstiviestit
pirjo.viitamaki@netikka.fi
Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry
Anne Henriksson
Hiidenpolku 6 B 9, 50970 Mikkeli
puh. 050 300 4652
nelli07@luukku.com
Itä-Savon Meniere-yhdistys ry
Eija Tammisto
Kaukaantie 1 F 23,
57100 Savonlinna
puh. 040 767 4890
tammistoeija@gmail.com
Kanta-Hämeen Meniere-yhdistys ry
Olle Tast
Majaniementie 50, 13720 Parola
puh. (03) 637 2064, 0400 211 765
olle.tast@pp.armas.fi
Keski-Pohjanmaan Meniereyhdistys
ry
Nadia Tiainen
Peltopolku 5, 67700 Kokkola
puh. 040 729 8982
nadia.tiainen@cou.fi
Suomen Meniere-liitto ry:n hallitus
Puheenjohtaja
Kirsti Salovaara
Juurikatu 15 G 54
33420 Tampere
puh. 040 560 0953
040 776 5579
salovaarak@kolumbus.fi
Antero Hiitiö
Tarkintie 14
27430 Panelia
puh. (02) 864 7249
050 593 3975
mara4@saunalahti.fi
Marketta Joutsa-Lindell
Västäräkinkatu 1 C 75
20610 Turku
puh. 040 572 7482
Keski-Suomen Meniere-yhdistys ry
Tuulikki Hartikainen
Saharisentie 14 A 6, 40270 Palokka
puh. 050 581 5324
tuulikki.hartikainen@gmail.com
www.keskisuomenmeniereyhdistys.com
Kymenlaakson Meniere-yhdistys ry
Tarja Pukero
Viimakatu 1, 48910 Kotka
puh. 044 345 4580
Lapin Meniere-yhdistys ry
Leena Hoikka
Näätäpolku 44, 96900 Saarenkylä
puh. 0400 192 652
Meri-Lapin Meniere-yhdistys ry
Sinikka Kaikkonen
Pihatie 4, 95230 Maksniemi
puh. (016) 273 140, 040 514 5132
sinikka.kaikkonen@pp1.inet.fi
Oulun Seudun Meniere-yhdistys ry
Tuovi Kiviniemi
Tiilitie 1 D 12, 90650 Oulu
puh. 044 0926 400
etunimi.sukunimi@ovi.com
Pirkanmaan Meniere-yhdistys ry
Kirsti Salovaara
Juurikatu 15 G 54, 33420 Tampere
puh. 040 560 0953, 040 776 5579
salovaarak@kolumbus.fi
Varapuheenjohtaja
Esa Antikainen
Ainonkatu 28 a 11
53130 Lappeenranta
puh. 040 541 7782
eska.antik@gmail.com
Erna Kentala
HUS, Korvaklinikka
PL 220, 00029 HUS
puh. (09) 471 73032
050 427 2562
erna.kentala@hus.fi
Mirjami Lahti
Elontie 57 B as 1
00660 Helsinki
puh. 040 547 8493
mirjamilahti@netti.fi
Rahastonhoitaja
Aune Pyykkönen
Räihänkuja 3
90540 Oulu
puh. 040 592 4042
aune.pyykkonen@
dnainternet.net
Liisa Poussu
Hukanpolku 1
93600 Kuusamo
puh. (08) 851 2992
050 563 3333
liisa.poussu@pp1.inet.fi
Mikko Seeskorpi
Kirkkosalmentie 3 E 74
00840 Helsinki
puh. 050 534 3341
seesmi[at]suomi24.fi
Pohjois-Savon Meniere-yhdistys ry
Liisa Peiponen
Luhtatie 6, 70700 Kuopio
puh. 040 593 1348
liisa.peiponen@pp.inet.fi
Päijät-Hämeen Meniere-yhdistys ry
Liisa Palkio
Vesijärvenkatu 37 C 52,
15140 Lahti
puh. (03) 782 3499, 040 557 3890
Satakunnan Meniere-yhdistys ry
Antero Hiitiö
Tarkintie 14, 27430 Panelia
puh. (02) 864 7249, 050 593 3975
mara4@saunalahti.fi
Uudenmaan Meniere-yhdistys ry
Mikko Seeskorpi
Kirkkosalmentie 3 E 74,
00840 Helsinki
puh. 050 534 3341
seesmi[at]suomi24.fi
Varsinais-Suomen Meniere-yhdistys ry
Anja Peuhkuri
Hehtokatu 7 A 2, 20540 Turku
puh. 050 555 7221, (02) 244 1868
anja.peuhkuri@dnainternet.net
Koillismaan Meniere-kerho
Liisa Poussu
puh. (08) 851 2992, 050 563 3333
liisa.poussu@pp1.inet.fi
Sihteeri
Tuulikki Hartikainen
Saharisentie 14 A 6
40270 Palokka
puh. 050 581 5324
tuulikki.hartikainen@gmail.com
Nadia Tiainen
Peltopolku 5
67700 Kokkola
puh. 040 729 8982
nadia.tiainen@cou.fi

Voiko lehti laihduttaa ?
Voiko lehti laihduttaa, kohentaa
kuntoa ja terveyttäkin? Kyllä
voi – ainakin lehdenjakajan ja
postinkantajan. Entä lukijan?
Tuskinpa. Jos lehdissä julkaistut
terveysohjeet, ruokavalioneuvot,
osviitat kuntoliikunnan
tielle ja oppaat oikeanlaisiin
taivutuksiin, venytyksiin, nostoihin
ja nousuihin toimisivat,
ei tässä maassa olisi ylipainoongelmaisia
ollenkaan ja ihmiset
säilyisivät notkeanivelisinä
ja kirkaspäisinä haudan partaalle
asti.
Näitä ohjeita riittää joka lähtöön,
monet todella hyvin harkittuja,
tutkittuun tietoon perustuvia
ja vakuuttavan tuntuisia. Silti
ei kovin paljon parannusta ole
havaittavissa. Läpivilkaistu tai
luettukin ohje tehoaa yhtä huonosti
kuin apteekista haettu,
mutta ottamatta jätetty lääke. Samoin
voi tehoa heikentää kesken
jätetty kuuri, josta liikunta- ym.
ohjeiden kohdalla on varmaan
jokaisella omaa kokemusta.
Meniere-postin tässäkin numerossa
on hyvin perusteltu ja
eniere-posti 3•2009
kuvin ohjattu harjoitusohjelma.
Erilaisia harjoitteita on neuvottu
myös useissa aiemmisa numeroissa
toistuvasti. Aiemmat
ruokavalio-ohjeet saavat nyt
täydennystä tarkoin reseptein.
Herätys - herää jo tänään harjoittelemaan!
Yksilöllisen tasapainoharjoitusohjelman
alussa
oleva kehotus kannattaa lukea
tarkkaan, tehdä ohjelman noudattamisesta
elämäntapa.
Marjukka Laitinen
Meniere-postin lehtitoimikunta: Kirsti Salovaara pj., Esa Antikainen, Jouko Hovi, Riitta Järvinen,
Marjukka Laitinen, Leo Roivainen.
Seuraava Meniere-posti ilmestyy viikolla 51. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava perillä viimeistään
23.11. tai siitä etukäteen sovittaessa myös hieman myöhemminkin.
Toimituksen yhteystiedot: Marjukka Laitinen, Jaanintie 34 A 6, 20540 Turku, puh. (02) 254 2259,
040 737 5705, sähköposti: marjukka.laitinen@netti.fi
Painopaikka: Painotalo Painola, Kaarina. ISSN 1239-6559
Osoitteenmuutoksista ilmoitetaan oman yhdistyksen sihteerille. Meniere-liittoon suoraan liittyneet
jäsenet ilmoittavat osoitteenmuutokset Raikal Rekisteripalveluun sähköpostilla rainer.kallio@raikal.fi
tai postitse Raikal Rekisteripalvelu, Rainer Kallio, Lehtikatu 1 B 5, 33340 TAMPERE. Raikal Rekisteripalvelun
kotisivut: www.raikal.fi ja puh. 040 515 2050.
Sisällys:
Yhdistysten yhteystietoja ja Suomen Meniere-liiton hallitus ......................................................... 2
Voiko lehti laiduttaa Päätoimittajan palsta .................................................................................. 3
Vertaistukihenkilöiden yhteystiedot .....................................................................................................4
Syysmietteitä, puheenjohtaja Kirsti Salovaara ....................................................................................5
Tasapainojärjestelmä - kannattaako harjoitella vain kunnon vuoksi, Pyykkö et al. .........................6
Miten harjoittelu vaikuttaa tasapainoon, Pyykkö et al .......................................................................8
Yksilöllinen tasapainoharjoitusohjelma Maija ja Matti Menierikolle, Pyykkö et al............................. 9
”Kun kohtaus tulee, täytyy päättää, että täältä noustaan”, vertaistukihaastattelu Seija Nilsson ........12
Maukasta ilman suolaa. Ruokaohjeita menierikoille, Marja Martikainen ja Mia Sjögren .................16
Niitä-näitä ..........................................................................................................................................18
Yhdistysten kesätapahtumia ...........................................................................................................19
Yhdistysten syyskauden kalentereissa ..............................................................................................21
Kuuloliiton kuntoutuspalvelut Menieren tautia sairastaville ...............................................................24
Menierelääkäreiden yhteystietoja ......................................................................................................25
Meniere-posti, mediakortti .................................................................................................................26
Meniere-riipus, Hopeajaloste Oy .......................................................................................................27
Kansi: Syysvesiä Kuvaaja: Pasi Hurme
3

4
eniere-posti 3•2009
Tietoa, tukea, kokemuksia, neuvoja, rohkaisua
Suomen Meniere-liiton jäsenyhdistysten ja -kerhojen vertaistukihenkilöt
Etelä-Karjalan vertaistukihenkilöt
Esa Antikainen, puh. 040 541 7782,
eska.antik@gmail.com
Ritva Ellonen, puh. (05) 451 2018
Leena Kauhanen, puh. 040 729 6481,
kauhanenleena@gmail.com
Etelä-Pohjanmaan Meniere-yhdistys
Sirkka Mäkelä
puh. (06) 422 9523, 040 512 2489
Sirkka.Makela@ilmajoki.fi
Etelä-Savon Meniere-yhdistys
Tuomo Siitari, puh. 044 541 3629
Paula Suhonen, puh. 0500 998 351
Kyllikki Turunen, puh. 040 526 1996
Itä-Savon Meniere-yhdistys
Laina Sihvonen, puh. 0500 984 266
Aino Repo, puh. 040 718 2240
Anne Soukkalahti, puh. 050 526 0648
Eija Tammisto, puh. 040 767 4890
Kanta-Hämen Meniere-yhdistys
Anita Ojanen, puh. 050 913 5065,
perhe.ojanen@armas.fi
Keski-Pohjanmaan Meniere-yhdistys
Maarit Hovila, puh. 050 911 3578
Satu Peltoniemi, puh. 040 510 0995
Nadia Tiainen, puh. 040 729 8982
Keski-Suomen Meniere-yhdistys
Raili Riihimäki, puh. 0400 643 191
Kaarina Lytsy, puh. 044 505 2735
Heikki Rauhala, puh. 040 547 1342
Tuulikki Hartikainen, puh. 050 581 5324
Koillismaan Meniere-kerho
Tuula Kolvanki, puh. 040 763 3669,
tuula.kolvanki@kuusamo.fi
Kymenlaakson Meniere-yhdistys
Tarja Pukero, puh. 044 345 4580
Sirkka Rämö, puh. 050 321 2451
Kukka Paronen, puh. 040 764 5847
Lapin Meniere-yhdistys
Pirkko Vääti, puh. 040 596 7946
Leena Hoikka, puh. 0400 192 6524
Meri-Lapin Meniere-yhdistys
Sinikka Kaikkonen,
puh. (016) 273 140, 040 514 5132,
sinikka.kaikkonen@pp1.inet.fi
Oulun Seudun Meniere-yhdistys
Tuovi Kiviniemi, puh. 044 092 6400
Nina Kallunki, puh. 0400 600 452
Kainuun Meniere-kerho
Hannele Kähkönen, puh. 040 538 3797
Merja Junkkarinen, puh. 0400 603 838
Pirkanmaan Meniere-yhdistys
Kirsti Salovaara, puh. 040 776 5579,
salovaarak@kolumbus.fi
Raili Toiviainen, puh. 0400 807 417
Pirkko Alhola, puh. 040 592 9556
Päijät-Hämeen Meniere-yhdistys
Liisa Palkio, puh. 040 557 3890
Mirja Karjalainen, puh. 040 708 0388
Satakunnan Meniere-yhdistys
Maija Kangas, puh. 040 535 7599
Mirja Huppunen, puh. 050 412 6961
Uudenmaan Meniere-yhdistys
Aino Tiainen, puh. 040 587 5218,
aino.tiainen@kolumbus.fi
Mikko Seeskorpi (erityisesti nuoret aikuiset),
puh. 050 534 3341, seesmi[at]suomi24.fi
Riitta Järvinen, puh. (09) 2340 3826,
riitta.jarvinen@evl.fi
Risto Roitto (erityisesti gentamysiinihoidot)
puh. 040 707 3591
Varsinais-Suomen Meniere-yhdistys
Anja Peuhkuri, puh. 050 555 7221,
anja.peuhkuri@dnainternet.net
Veikko Santanen, puh. 0400 594 212
Carola Silvander, puh. 040 527 0440,
silvander_carola@hotmail.com

Puheenjohtaja
Kirsti Salovaara
Syysmietteitä
Saimme viettää ilmojen puolesta hyvän kesän.
Sen myötä pääsimme myös nauttimaan luonnon
moninaisista antimista ja muutoinkin keräämään
voimia tulevaa toimikautta varten. Syksyn kirkkaat
värit merkitsevät aina toiminnan alkamista
myös Meniere-yhdistyksissä ja -liitossa. Vertaistuki
eri muodoissaan on tämän kauden tärkein
tehtävä.
Suomen Meniere-liitto on järjestänyt kolme
vertaistukikoulutusta; tätä aiotaan jatkaa kiertämällä
yhdistyksissä kertomassa vertaistoiminnasta,
vertaistuesta ja IT-pohjaisesta vertaistuesta
ja niiden eroista.
Liitto haluaa yhdistysten paneutuvan entistä voimakkaammin
näihin asioihin, koska niillä voidaan
vaikuttaa Meniere-potilaiden elämänlaatuun.
Positiivista elämänasennetta
Meniere-postissa ollut matkakertomus ”Mennari
maailmalla” on saanut hyvää palautetta. On
tietenkin niitäkin, joista tuntuu pahalta lukea tälläisia
myönteisiä kirjoituksia, kun he itse kamppailevat
sairautensa kanssa. Ei ole tarkoitus vähätellä
sairauttamme, ja sen tuottamaa mielipahaa.
Kuitenkin Meniere-postin kirjoitukset ovat jo
monen vuoden ajan halunneet luoda positiivista
elämänasennetta lukijoihin. Tämä on myös yksi
liiton tärkeimpiä tehtäviä.
eniere-posti 3•2009
Luin jokin aika sitten artikkelin jonka oli kirjoittanut
englantilainen psykoanalyytikko Darian
Leader. Artikkelissa hän kertoo kuinka tärkeää
mielen ja kehon yhteys on. Lainaan pätkän siitä,
koska siinä on sanomaa meille kaikille:
”Usein fyysinen sairaus ilmaantuu tilanteissa,
joissa oma identiteetti tai paikka joutuu muutokseen.
Työpaikan tai kodin vaihto tai menetys,
avioero tai eläke, lapsen itsenäistyminen tai loma
ovat tyypillisiä mutkapaikkoja. Hyväkin asia
voi suistaa kehon raiteiltaan.
Väkevä halu parantua voi saada ihmeitä aikaan.
Lähellämme on kuitenkin myös niitä, joille sairaudesta
on tullut tärkeä osa identiteettiä. Paraneminen
ei lähde käyntiin, koska kärsimys on
ainoa asia, joka tuntuu pitävän elämää kasassa.”
Lainaamani artikkeli on viime vuonna ilmestyneestä
kirjasta ”Miksi ihmiset sairastuvat”.
Miettikäämme näitä sanoja kohdaltamme. Mitenkään
väheksymättä kiusallista sairauttamme
voisin kuitenkin sanoa: Päiviä on oikein hyviä ja
erittäin huonoja. Sinä olet ainoa, joka voi päättää
miten ne elät.
Värikästä syksyä toivoen
Kirsti Salovaara
5

6
eniere-posti 3•2009
Ilmari Pyykkö, prof., Dafydd Stephens, prof., Dennis Poe, prof.,
Erna Kentala, dos., Hilla Levo, LKT. Vertaistukityöryhmä
Tasapainojärjestelmä –
kannattaako harjoitella vain kunnon vuoksi?
Sisäkorvan toiminnanhäiriöt ilmenevät huimauksena, kuulonalennuksena ja korvan soimisena. Oireet
ovat yleisiä. Noin 8 % ihmisistä kokee tinnituksen vaikuttavan jokapäiväiseen elämäänsä. 15 % väestöstä
kokee kuulonalennuksen vaikuttavan merkittävästi päivittäisistä toiminnoista selviämiseen. Akuutin
huimauksen vuoksi hakeutuu terveyskeskuksen hoitoon kaikista päivystysluontoisesti tutkituista potilaista
2 - 3 %. Kukin huimauksen aiheuttava tautiryhmä omaa hoidolliset erityispiirteensä. Sisäkorvaperäisissä
huimauksissa fysikaalinen liikeharjoitus näyttää tuottavan parhaan hoitotuloksen.
Menieren tauti on kuitenkin poikkeuksellinen. Kohtausten välillä tasapaino on yleensä hyvä ja
vasta pitkään jatkuessaan tauti aiheuttaa kohtausten ulkopuolla liikehäiriöitä, kuten keinumisen tunnetta
ja epävarmuutta. Tasapainoharjoituksilla voidaan auttaa toipumista kohtauksesta ja estää tasapainon
huononemista.
Harjoituksen tehon taika on sen toistaminen päivittäin ja jopa useita kertoja päivässä.
Seuraavassa katsauksessa tarkastelemme tasapainoaistia ja miten siihen voidaan vaikuttaa. Lopuksi
esitämme tasapainoharjoitus-ohjeita jokapäiväiseen käyttöön.
Sisäkorvan tasapainoaisti
Sisäkorvan tasapainojärjestelmä säätelee silmien ja
raajojen liikkeitä. Tasapainoelimestä silmään kohdistuvan
refl eksiradan tarkoituksena on katseen kohdistaminen
pään liikkeiden aikana esimerkiksi kävellessä,
juostessa tai auton liikkuessa. Raajoihin menevät
refl eksiradat viestittävät yhdessä paikallisten selkäydinrefl
eksien välityksellä tietoa raajojen lihasten
supistuksesta ja ohjaavat tarpeellisia korjausliikkeitä
tasapainon ylläpitämiseksi.
Tasapainoelimellä on kaksi aistinjärjestelmää: kaarikäytäväjärjestelmä
ja korvakristallijärjestelmä. Ne
työskentelevät kumpikin omalla kentällään. Korvakristallijärjestelmän
toiminta on parhaimmillaan, kun
pään liike on suoraviivaista. Tällaista liikettä on esimerkiki
hissin, junan ja useiden muiden kuljetusvälineiden
liike. Lepokin on lineearista sisäkorvan kannalta,
olemme maan vetovoimakentässä. Sisäkorva
siis aistii korvakristalleilla painovoimaa ja esimerkiksi
unesta herätessämme ja sukelluksen aikana tiedämme
missä on katto ja missä lattia. Korvakristallien toiminta-alue
on laaja 0 - 100 Hz. Kaarikäytäväjärjestelmä
mittaa kääntymistä kaikkiin eri avaruuden suuntiin
ja sen mitta-alueeksi on esitetty 0.002 - 6 Hz. Alarajalla
toiminta ei ole kuitenkaan ajallisesti täsmällis-
tä ja se on voimakkuudeltaan heikkoa. Ilmeisesti kaarikäytävien
fysiologinen taajuusvaste toimii 0.5 Hz:ä
suuremmilla taajuuksilla. Tätä pienemmillä taajuuksilla
silmien näkö säätelee tasapainoa. Kaarikäytävän
ongelmat ovat tuttuja Meniere-potilaille, koska niiden
sairastuminen aiheuttaa kohtauksessa maailman pyörimisen
ympäri, ns. kiertohuimauksen. Korvakristallien
sairastuminen aiheuttaa horjahtamista ja kävelyn
epävarmuutta.
Korvakristallivasteita voidaan tutkia tasapainolevyllä.
Liikkuessa pään liikkeet koostuvat lähes aina myös
kiertoliikkeestä, jolloin korvakristallivasteiden lisäksi
silmänliikkeitä säätelevät myös kaarikäytävävasteet.
Esimerkiksi liikkuvalla tasapainolevyllä tehdyt mittaukset
mittaavat hyvinkin runsaassa määrin juuri kaarikäytävävasteita.
Lihastunto
Lihastuntoa välittävät lihassukkulat ja jännereseptorit.
Nivelaistilla on ilmeisesti vähäinen vaikutus tasapainon
säätelyyn. Äkillisessä horjahduksessa venyyntyvät
kahden tyyppiset lihassukkulat. Toinen lisää selkäyti-

men kautta sekunnin sadasosassa lihasten jäntevyyttä ja
jälkimmäinen usean keskushermoston kautta kulkevan
hermoradan välityksellä laajemmalti raajojen lihaksien
toimintaa. Heijasteet estävät kaatumista ja korjaavat tasapainoa.
Selkäydinvälitteiset heijasteet ovat nopeita, ja
niitä ovat mm. lääkärin vastaanotolla tutkimat polviheijaste
ja akillesjänteen heijaste. Keskushermoston kautta
kulkevat hitaammat raajaheijasteet, joissa lihastieto
yhdistyy näkö- ja tasapainoelimen välittämään tietoon.
Jänneheijasteiden merkitystä ei tarkasti tunneta, mutta
ilmeisesti ne toimivat vastakkaisesti lihassukkuloiden
kanssa. Ne estävät jänteen repeämisen voimaa vaativassa
harjoittelussa ja säätävät lihaksen jännitystä tasapainoa
ylläpidettäessä.
On puutteellisesti tunnettua, mikä on lihasaistin merkitys
mm. niskan aiheuttamissa huimauskohtauksissa.
Ristiselän lihassukkuloilla saattaa olla merkittävä osuus
kroonisissa selkävaivatiloissa, jolloin potilaan tasapainokin
on usein häiriytynyt.
Nopeissa liikesuorituksissa, kuten jalkapallossa, tasapainoelin
vähentää pään liikettä sallien hyvän näkökontaktin
kohteeseen. Tasapainoelin tarjoaa vartalolle
koko kehon tasapainopisteen käyttäen käsiä hyväkseen
(katso kuvaa). Lisäksi tasapainojärjestelmä tarjoaa
oikealle jalalle optimaalisen potkutilanteen. Tasapainojärjestelmä
toimii hyvin kokonaisvaltaisesti.
Näköaisti
Näköaisti toimii kaksiosaisesti, se säätelee tasapainoelimen
toimintaa (säätää vahvistuksen ja vaiheen) ja
auttaa hitaissa liikkeissä (alle 0.5 Hz) tasapainoelintä
sopeutumaan tarkasti pään liikkeeseen. Näköaistin
eniere-posti 3•2009
toiminnassa on merkillepantavaa, että keskeisnäkö
omaa vain rajoitetun säätelytarkkuuden ja varsinaisesti
tasapainoheijastetta säätelevät ääreisnäkökentän
aistinsolut. Supermarket-syndrooma, eli vilkas paikka,
jossa ihmisiä vilisee, ärsyttää juuri näköaistin tasapainon
säätelyä ääreisnäön välityksellä
Ihmisen tasapainoa aistivien järjestelmien suhteellinen
osuus tasapainotapahtumassa. Sisäkorvan tasapainoaisti
säätelee noin 60 % tasapainon ylläpidosta.
Lihasaisti kykenee korjaaman nopeita liikehäiriöitä,
esim. horjahtamista. Näköaisti säätelee ja korjaa tasapainoa
hitaissa liikesuorituksissa.
Tahdonalaiset silmänliikkeet
Tasapainojärjestelmän ohella näköjärjestelmä on tärkeä
ympäristön hahmottamisessa. Näköjärjestelmä
käyttää hyväkseen tasapainon säätelyssä heijasterataa,
joka on yhteydessä aivojen tasapainotumakkeisiin.
Näköaisti säätää tasapainojärjestelmän tarkkuutta
ja ennakoi tapahtumia. Näköjärjestelmä toimii
ikään kuin kouluttajana tasapainoaistille. Siksi sitä
tulee harjoittaa tasapainon ollessa vaurioitunut.
Tahdonalaisia silmänliikkeitä on kahta tyyppiä, seurantaliikkeet
ja sakaadit. Sakaadit ovat nopeita silmän
kohdistusliikkeitä, joilla tarkkaillaan ympäristöä, luetaan
tai esim. tarkkaillaan toisen kasvojen piirteitä.
Seurantaliikkeissä katse kiinnittyy pään liikkuessa tai
seurattaessa liikkuvaa kohdetta. Kumpikin silmänliike
on yhteydessä tasapainoaistiin. Siksi näitä kumpaakin
liikettä harjoitellaankin.
Tahdonalaiset silmänliikkeet ovat avainasemassa harjoiteltaessa
tasapainojärjestelmää, koska ne pystyvät
säätelemään ja opettamaan tasapainojärjestelmää.
7

8
eniere-posti 3•2009
Ilmari Pyykkö, prof., Dafydd Stephens, prof., Dennis Poe, prof., Erna Kentala, dos.,
Hilla Levo, LKT. Vertaistukityöryhmä
Miten harjoittelu
vaikuttaa tasapainoon
Tasapainojärjestelmään liittyy
oleellisesti asentomuisti. Se varastoi
erilaiset liikesuoritukset.
Sen kehittäminen vie vuosia ja tasapainomuisti
saavuttaa täyden
kypsyyden vasta keski-iässä. Sitä
voidaan myös kehittää ja parantaa
harjoituksilla, jolloin eri liikesuorituksista
tulee joustavia ja hyvin
sujuvia. Tästä on esimerkkinä urheilijoiden
toistuvat harjoitukset,
joissa suorituksia hiotaan päivittäin
paremmiksi ja paremmiksi.
Tasapainojärjestelmän vauriossa
liikesuorituksien antama tasapainotieto
on virheellistä, eikä sovi
aikaisemmin opittuun muistiin tasapainosta.
Puhutaan asentomuistista,
joka sijaitsee aivorungossa,
”hippokampuksen ”alueella. Aivot
aistivat virheellisen viestin huimauksena.
Pienissä virhetoiminnoissa
huimaus ilmenee vain joissain
liikkeissä, suurissa tasapainoelimen
virhetoiminnoissa huimaus
ilmenee jo levossakin.
Tasapainoelimen sairaus tuo
muutoksia lihasten toimintaan
Tasapainoelimen sairauksissa kävely-
ja liikestrategia muuttuu.
Kävely tulee leveäraiteisemmaksi
ja lyhytaskelisemmaksi. Lihasten
toiminnassa tapahtuu toiminnan
muutoksia siten, että raajojen
lihastenvälinen yhteistoiminta alkaa
häiriytyä; lihasryhmien rentoutuminen
estyy ja lihakset ovat
jännittyneinä lepovaiheenkin aika-
na. Liikkeistä tulee jäykkiä ja hitaita.
Mikäli katsekontakti heikkenee,
kuten rappusia alaspäin mennessä,
henkilö tarvitsee tukea.
Elokuvassa Vertigo - Punainen
kyynel kuvataan korkean paikan
kammoa kokevaa henkilöä. Piileviin
tasapainovaurioihin liittyy
usein korkean paikan kammo.
Useat meistä muistavat Alfred
Hitchcockin elokuvan Vertigo -
Punainen kyynel, jossa potilaalla
oli korkean paikan kammo ja vaikeuksia
liikkua portaissa. Oliko
Hitchcockin potilaalla tasapainoelimen
vaurio?
Tasapainoelimen vaurioon liittyy
merkittävässä määrin muutoksia
ääreishermojen ja lihasten toiminnassa,
jolloin tasapainon korjaukset
ovat riittämättömiä. Tällöin nä-
Muista myös tasapainoharjoitteiden ohjeet Meniere-postin numerossa 1/2009
köaistin merkitys korostuu ja sitä
käytetään enenevässä määrin tasapainon
hallintaan. Näkövasteet
ovat kuitenkin liian hitaita suojatakseen
kaatumiselta.
Lisää lihasvoimaa,
parempi tasapaino
Lihasvoiman heikkeneminen on
myös harjoittelemattomuuteen liittyvä
piirre. Vaikka lihasrefl eksit tai
tasapainorefl eksit laukeaisivatkin
ajoissa, huonosti ajoitettu lihasvoima
ei riitä suojaamaan kaatumiselta.
Tämän vuoksi lihasvoiman
harjoittamisella voidaan parantaa
tasapainon koordinaatiota.
Harjoitus korjaa ja koulutta
Tasapainoa voidaan parantaa. Liikeharjoitus
on todennäköisesti paras
ja kannattavin hoitoratkaisu.
Se parantaa aistinjärjestelmien yhteistoimintaa.
Lihasten ja näköaistin
harjoitus korjaa ja kouluttaa tasapainoelimiä
vaurion jälkeen ja
kehittää kullekin liiketapahtumalle
uuden mallin asentomuistiin.
Tasapainoa parantavat toimenpiteet
voidaan ryhmittää kolmeen
pääluokkaan, jotka ovat: 1) asentomuistin
uudistaminen, 2) liikekyvyn
palauttaminen ja 3) lihas-,
tasapainoelin- ja näköaistin
yhteistoiminnan palauttaminen.
Seuraavilla sivuilla esitämme
yksinkertaisen päivittäisen tasapainon
harjoitusohjelman.

eniere-posti 3•2009
Yksilöllinen tasapainoharjoitusohjelma
Matti ja Maija Menierikolle
Harjoitusohjelman tulisi koostua useasta erityyppisestä
harjoituksesta, jotka kukin kohdistuvat erityyppisiin
toimintoihin. Harjoituksen tarkoituksena
on palauttaa eri aistien välinen yhteistyö ja muokata
uusi tasapainomuisti kullekin liikkeelle.
Harjoituksissa kunkin erityyppisen liikkeen kesto
saa olla vain joitain minuutteja. Yhden harjoitusohjelman
kesto on n. 20 minuuttia. Tasapainon toiminnan
kannalta liikkeen nopeudella ja suoritustavalla
on merkitystä. Niitä kumpaakin tulisi vaihdella. Välillä
liikettä tulisi tehdä liioitellun hitaasti ja välillä
kovinkin ripeästi.
Mitä sitten elimistössä tapahtuu harjoituksen kautta?
Harjoitus luo uusia hermoratoja ja korjaa vanhoja
yhteyksiä. Mutta elimistössä tapahtuu muutakin.
Oletko koskaan tavannut ”loppuun palamisesta”
kärsivää maratoonaria? Tuskin olette, sillä har-
Herätys - herää jo tänään harjoittelemaan!
joituksella on laaja hermoston välittäjäaineisiin ja
elimistön kasvutekijöihin kohdistuva vaikutus. Vanha
sanonta ”omena päivässä pitää lääkärin loitolla”
voisi Menieren tautia sairastavalle olla ”harjoittele tänään
– voit paremmin huomenna”.
Kun harjoituksia tehdään useita kymmeniä
kertoja, alkaa järjestelmän toiminta
sopeutua, ja huimaus vähenee liikesuorituksen
aikana. Kun harjoituksia tehdään
satoja, liikkeet alkavat sujua. Kun harjoituksia
tehdään tuhansia, niin liikkeet
tulevat automaattisiksi eikä niitä tarvitse
ajatella eikä huimausta enää provosoidu.
Siksi paras tulos saavutetaan toistamalla
uutterasti harjoituksia, ja mielellään
useita kertoja päivässä.
Harjoitus lisää elimistön kannalta tärkeää kasvutekijää IGF-I. Tämä kasvutekijä on esillä sen vuoksi, että
sen vaikutuksesta elinikä pitenee ja hyvinvointi kasvaa. Tähän liittyy suuri joukko muitakin tekijöitä, jotka
kaikki edesauttavat elimistön hyvinvointia ja kykyä vastata niin sairauksien kuin henkisten tekijöiden aiheuttamaan
ylikuormitukseen. Vaikka kohtauksia ilmenee, niin niistä selviää paremmin.
Hyvä ystävä, aloita kuntoutus jo tänään - huomenna voi olla muita esteitä. Seuraavassa kuntoutusohjelma,
joka soveltuu lähes kaikille, iästä ja fyysisestä kunnosta riippumatta.
1. Keskivartalon ja tasapainoelimen toimintaharjoitus
Aamulla ensimmäisen harjoituksen tarkoituksena on herättää keho
ja aistit. Harjoituksessa keskivartalon lihakset voimistuvat ja tasapainoaistia
harjoitellaan päätä pitämällä eri asennoissa.
Hanki harjoittelumatto. Käy makuulle lattialle harjoitusmaton päälle.
Kädet niskan takana tai pään vieressä tee vatsaliikkeitä 40 kertaa.
Jos kuntosi on huono, aloita kymmenestä ja lisää yhdellä päivittäin.
Jos kuntosi on hyvä tee 60–80 liikettä. Liikkeen kesto 3-5 min.
Liike harjoittaa parhaiten tasapainoaistia siten että ensimmäinen 10
liikettä tehdään siten, että pää on suoraan eteen, toinen pää käännettynä
vasemmalle ja kolmas pää käännettynä oikealle.
Tasapainoharjoitusohjelma jatkuuu seuraavilla sivuilla
9

10
eniere-posti 3•2009
2. Silmän liikeharjoitus
Edessä. Vie peukalo n. 20–30 cm:n päähän silmiesi
eteen. Kohdista katse siihen. Liikuta peukaloa hitaasti
noin 5 sekunnin aikana näkökentän edessä
ensin oikealle ja sitten vasemmalle. Pidä pää paikallaan
ja seuraa kohdetta silmilläsi.
Tämä parantaa silmien yhteisnäköä ja kouluttaa
tasapainoelintä. Tee harjoituksia 15 sekunnin ajan.
Ylhäällä. Seuraavaksi nosta peukaloa ylöspäin
pään ollessa paikoillaan kunnes et enää näe sitä.
Kohdista katseesi peukaloon sen ollessa yläasennossa
ja ala liikuttaa peukaloa näkökentän
yläosassa ensin oikealle ja sitten vasemmalle. Pinnistä
katsetta ylöspäin niin, että silmissä tuntuu
rasituskipua.
Tämä harjoittaa silmänliikkeitä ja katseen kohdistamista.
Ylöspäin kohdistuvat silmänliikkeet alkavat
rappeutua jo 50 vuoden iässä ja harjoitus parantaa
ylöspäin suuntautuvaa tasapainorefleksiä ja silmien
yhteisnäköä. Tee liikettä 15 sekunnin ajan.
3. Pään liikeharjoitukset
Laita lehtinen tai lehden sivu seinälle ja liikuta
päätäsi edestakaisin oikealta vasemmalle siten
että edestakainen heilahdus kestää yhden sekunnin,
esimerkiksi laskemalla lukuja 1, 2, 3 - 3, 2, 1.
Tee liikettä 20 s. Tee sama uudelleen ylhäältä alas
ja päinvastoin. Liike kestää yhteensä 30 s.
4.Tavaroiden noukkiminen
Pudota 15 tulitikkua lattialle ja nouki ne asettaen
hyllyyn pään yläpuolelle. Kesto 30 s.
5.Varpailla seisominen ja
olkapäiden pyöritys
Lopeta aamun liikeharjoitus olkapään ja käsien
pyöritykseen siten, että seisot varpaillasi silmät
kiinni ja pyörität olkapäätä käsi rentona tehden
laajaa kaarta, ensin oikeaa sitten vasenta. Liike
lopetetaan molempia olkapäitä pyörittäen. Liikkeen
kesto 30 s.
Lisäliike - kävely ulkona
Kävele ulkona päätä heiluttaen, ensin oikealle ja sitten vasemmalle melko riuskassa tahdisssa siten että
pää heiluu kerran sekunnissa edes takaisin. Kävele ensin 10 metrin matka silmät auki ja päätä ravistaen
oikealta vasemmalle, ja sitten silmät kiinni. Liikkeen kesto 30 s. Tee sama liike päätä ylös ja alas
nyökyttäen. Muista, että tukihenkilön tulee olla sairaan korvan puolella. Huomaa myös, että liikkeiden
tulisi olla kivuttomia, eivätkä ne saa pahentaa mahdollisia niska- tai yläraajaoireita.

Viime numerossa nimimerkki ”Viivin” kirjoitti
ansiokkaasti Nintendo Wii:n käytöstä tasapainon
hallinnan oppimisessa.
Tämä harjoitusväline on käytössä tasapainohäiriöiden
hoidossa myös USA:ssa. Järjestelmä
koostuu voimaa mittaavasta levystä ja
sen ohjausyksiköstä. Tasapainoharjoitukset on
tehty hauskasti pelimuotoon. Harjoittelu sujuu
kuin leikin varjolla. Nintendo Wii sisältää joukon
tasapaino-ohjelmia, joiden avulla harjoitetaan
lihastuntoa auttamaan ja korvaamaan heikentynyttä
taspainoa.
Vaikka laitteen käyttöönotto saattaa tuntua
vaikealta, harjoitus on erittäin hyödyllinen ja
kouluttaa keskushermostoa tasapainon hallintaan
käyttäen yhdistettyä lihas- ja tasapainoaistia.
Liike laitteistolla todella herättää sinut havaitsemaan
miten lihasaisti tukee tasapainoaistia.
Ensimmäisenä ohjelmana on oppiminen tasapainoa
säätelemään vartalon avulla. Kun tämä
hallitaan on korjausliikkeitäkin helpompi tehdä.
Peli sisältää useita harjoitus- ja voimisteluohjelmia.
Sen käytön voi hyvinkin tehdä kuntoiluun
varatun ajan puitteissa.
Harjoitusohjelma – joka päivä
eniere-posti 3•2009
Lisäliikkeet -
harjoittelu Nintendo Wii:llä
Sanonta ”harjoitus tekee mestarin” pitää paikkansa tasapainon kuntoutuksen kanssa. Mitä uutterammin
harjoittelee, sitä paremmin oppii. Vaikka tasapaino muuttuisikin kohtauksessa, niin liikemallit,
joilla tasapainoa korjataan, säilyvät harjoituksen kautta. Harjoitus vaatii säännöllisyyttä.
Ohjelma on jokapäiväinen ja kostuu mielellään lyhyestä aamuohjelmasta ja pitemmästä päiväohjelmasta.
Päiväohjelmaan voi sisällyttää muutoksia. Mutta jos tasapaino on huono, ei päivittäinen liikunta
sitä vielä pysty korjaamaan. Palauttaminen vaatii siis toistoja ja uutteraa työtä.
Muista, että kestää vuosia maratoonariltakin harjoitella jotta hän voi osallistua ensimmäiseen maratoniin.
Valmistaudu huolella ja sopeudu. Aivojen tulee ensin sopeutua liikesuorituksiin, sitten oppia
muistamaan liikesuoritukset ja lopulta hallita uusi kokonaisuus.
Kun harjoittelu alkaa niin ensimmäisen 100 harjoituksen aikana aivot alkavat sopeutua; hermoradat
kulkevat useiden väliasemien kautta ja vain yksittäiset hermosolut muodostavat refleksiratoja.
Kun harjoittelua on tehty 100–1000 kertaa aivot alkavat oppia uusia liikemalleja ja kehittää suoria
hermoratoja. Liikemallit aletaan muistaa.
Kun harjoittelua on tehty 1000–10.000 kertaa, refleksiradat ovat hyvin kehittyneet, tasapainomuisti
on muokkaantunut ja toiminta sujuu ilman virheitä.
Ehkä suurin ongelma onkin malttamattomuus ja huoli siitä etteivät liikesuoritukset parane tarpeeksi
nopeasti. Ei maratoniakaan juosta päivän parin opilla. Jatkuva harjoitus tekee mestarin.
Tasepainoharjoittelu tuo vakaan liikkumisen ja hyvän henkisen tasapainon. Rupea tänään oman
tasapainosi hallitsijaksi!
11

12
eniere-posti 3•2009
Internet-pohjaiseen vertaistukiohjelmaan kuuluva videohaastattelu
Seija Nilsson:
”Kun kohtaus tulee, täytyy
päättää, että täältä noustaan”
Kertoisitko, miten
Menieren tautisi
alkoi?
Nimeni on Seija
Nilsson. Menieren
tautini alkoi
1970-luvun lopussa.
Tulin töistä
kotiin ja sain
kiertohuimauskohtauksen.Pelästyin
ja menin
välittömästi
HYKS:in korvaklinikalle.Siellä
todettiin melko
nopeasti, että
sairastin Menieren
tautia. Kohtaus
oli päällä sinne
mennessäni. Tunsin
myös itse, että
kyseessä on korvaperäinensairaus,
koska minulla
oli paineen tunnetta
korvassa.
Minkälaisia vaikutuksiaMenieren
taudilla oli
alkuvuosina elämääsi?
Alussa Menieren
tauti oli minulle
vain sanahirviö.
Minulla ei ollut Seija ja Hani.
kohtauksia kovin usein ja jatkoin
normaalia elämääni, 1970-luvulla
tästä taudista ei vielä tiedetty kovin
paljon. En oikeastaan elänyt
taudin ehdoilla millään tavalla alkuvuosina
ja minulla olikin kym-
menen vuoden tauko kohtauksissa
vaikka silloin tällöin olikin hataraa
tunnetta ja kuuloni saattoi hetkellisesti
huonontua. Käytin nesteenpoistolääkettä
ja se ilmeisesti
auttoi. Minulla ei oikeastaan ollut
pahoja kohtauksia
muuta kuin yksi
silloin alussa.
Olit melko nuori,
minkä ikäinen?
Olin 20-vuotias
silloin, kun Menieren
tautini alkoi.
Elin ihan normaalia
nuoruutta,
kävin juhlimassa
enkä miettinyt
tautia ja se pysyikin
pitkään poissa.
Mitä tapahtui silloin,
kun tauti
puhkesi uudelleen
kymmenen vuoden
kuluttua?
Silloin elämääni
tuli samaan aikaan
työttömyys
ja entisen pitkän
suhteen ero. Siinä
vaiheessa kohtaukset
pahenivat
nopeasti todella
rajuiksi.
Aiheuttiko kohtaustenpaheneminen
pelkoa elämässäselviytymisestä?
Ehdottomasti pelkäsin todella paljon.
Minä jopa masennuin ja näin
kaiken synkkänä. Menin kerran
korvaklinikalle ja itkin ja sanoin,
että jotakin täytyy tehdä. Silloin
kävin muutamia kertoja psykotera

piassa ja sain jopa masennuslääkkeitä.
Niitä en kuitenkaan käyttänyt.
”Olin siellä yksin
ja olin varma,
että tähän
elämä päättyy”
Kun oireet olivat pahimmillaan,
oliko sinulla taipumusta eristäytymiseen
tai voimakasta väsymisen
tunnetta?
Kyllä olin hyvin väsynyt ja silloin
muutin asumaan koirieni kanssa
lähes autioon taloon. Olin siellä
yksin ja olin varma, että tähän elämä
päättyy.
Mitä tapahtui, että sait oman tahtosi
takaisin?
Sain pahan Tumarkinin kohtauksen,
jonka seurauksena arvaamatta
lensin suoraan lattialle, huulenikin
jopa halkesi siinä. Siinä vaiheessa
minua pelotti todella paljon. Soitin
saman tien korvaklinikalle ja sanoin,
että minulle täytyy nyt tehdä
jotakin, tämä ei voi jatkua näin.
Siinä kohtaa tavallaan luovutin
ja ajattelin, että nyt on lääkäreiden
aika puuttua tähän, siihen saakka
olin vastustanut hoitoa. Minulle
oli jo ennen ehdotettu Gentamycin-hoitoa,
mutta koska olin kuullut
siitä pelottavia juttuja, ajattelin,
että on selvittävä ilman sitä. Tunsin,
että tarvitsen apua ja vain avun
saaminen pelastaa minut.
Tuliko henkinen kasvu pikkuhiljaa
vai oliko päätös helppo tehdä?
Todella pahan kohtauksen jälkeen
ymmärsin, että kohtaus voi tulla
koska vain ja missä tahansa enkä
pysty hallitsemaan itseäni. Minulle
tuli myös kuoleman pelkoa, että
tämänhän voi tapahtua missä vain.
Ymmärsin, että minun täytyy saada
apua.
Pelkäsin kovasti lähteä ulos,
mutta sain paniikkihäiriölääkkeitä
ja niiden avulla lähdin. Minä halusin
mennä ulos ja liikkua, ja alussa
tein sen lääkkeiden avulla.Vältin
autolla ajamista, koska pelkäsin
kohtauksia.
Mitä oman tahdon kasvaminen on
merkinnyt sinulle?
Se on merkinnyt pelon voittamista.
Olen edennyt pienin askelin, ensin
menin lyhyemmän matkan lääk- lääkkeiden
avulla, mutta vuosien kuluessa
pystyin tekemään koko ajan
suurempia asioita ilman lääkkeitä.
Mitä oman tahdon kasvaminen on
tuonut Menieren taudin kanssa
elämiseen?
Se on tuonut minulle oman elämän
hallintaa ja uskallusta tehdä erilaisia
asioita. Menieren taudin kanssa
minulla on mottona se, etten jätä
mitään tekemättä, ainakin kokeilen.
”En ole koskaan
saanut kohtausta
hevosen selässä”
Minulla on aina varasuunnitelma
siltä varalta jos kohtaus tulee,
aina on paikka minne mennä makaamaan.
Lepään määrätyn ajan ja
lähden jälleen siitä eteenpäin.
Miten koet muuttuneesi henkisesti
tämän taudin myötä?
Uskallan mielestäni tehdä enemmän,
vaikka taka-alalla onkin ko-
eniere-posti 3•2009
ko ajan pelottava tauti. Käyn esimerkiksi
rinteessä laskettelemassa.
Kerran sain rinteessäkin Menieren
kohtauksen, mutta laskin
silti yhden mäen alas. Helppoa se
ei ollut, mutta tein sen silti.
Milloin sinä päätit olla taudin herra
eikä toisinpäin?
Luulen, että se lähti kaikkein pa-
”Ajattelin, että
mitä enemmän
tässä kärsin,
sen parempi
tasapaino
minulle tulee”
himmasta kohtauksesta. Sain Gentamycin-hoitoa
ja sen jälkeen päätin,
että harjoittelen paljon tasapainoa.
Kuljin metsissä pehmeällä
pohjalla, heilutin päätäni ja siitä
tuli hyvin paha olo, mutta ajattelin,
että mitä enemmän tässä kärsin,
sen parempi tasapaino minulle
tulee. Tällä hetkellä tasapainoni
onkin hyvä.
Olet ratsastaja, onko sinulla siinä
ongelmia?
Ei ole. Ratsastan tällä hetkellä kolme
kertaa viikossa ja usein talleille
mennessäni minulla on hutera olo,
mutta kun saan harjata hevosta ja
lähteä ratsastamaan, siitä tulee todella
hyvä olo. En ole koskaan saanut
kohtausta hevosen selässä.
Pelkäsitkö missään vaiheessa ettet
pystyisi ratsastamaan?
Kyllä minä pelkäsin. Varsinkin
1990-luvun pahimpina aikoina
pelkäsin saavani Tumarkinin koh-
13

14
eniere-posti 3•2009
tauksen hevosen selässä. Minulla jän tunnin päähän, kun kohtaus on askel askeleelta eteenpäin ja ko-
on ollut joskus todella huono olo ohi, en jää miettimään tätä hetkeä. keillut erilaisia asioita. Jos koh-
hevosen selässä, mutta olen kotaus
tulee, se vain hoidetaan pois
kenut, että hevonen on vaistonnut Sinulla esiintyy myös kovaa tinni- ja on ohi muutaman tunnin pääs-
sen ja mennyt silloin hiljaa. tusta, miten se on vaikuttanut elätä. Ei kannata jättää jotakin tekemääsi?mättä
sen takia, että pelkää kohta-
Mikä sinut saa voittamaan tämän En mieti tinnitusta millään tavaluksen tulevan.
taudin ja harrastamaan näin haasla. Toisinaan kuulostelen korvieteellisesti?ni
erikoisia ääniä ja ajattelen, että Silloin, kun sinulla oli vaikeita
Minulle tulee ratsastamisesta niin tauti saattaa taas aktivoitua, mutta kohtauksia, vaikuttiko se työstä
hyvä olo. Hevostalliympäristö ja saattaa se olla aktivoitumattakin. suoriutumiseesi?
luonnossa oleminen on auttanut Yritän olla miettimättä, että koh- Ei mielestäni koskaan. Se auttoi,
minua. Ratsastan paljon maastossa taus saattaa tulla, ajattelen aina et- että työpaikalla tiedettiin taudista-
ja silloin on pakko keskittyä vain tei se tule.
ni. Minä selviydyin työstäni, mutta
ratsastamiseen, silloin
oli myös aika, jol-
ei voi ajatella Menieloin
töitä oli palren
tautia tai muitakaan
sairauksia. Täytyy vain Seijan kymmenen ohjetta
jon ja kohtauksia
alkoi tulla niin
keskittyä olemaan hevosen
kanssa.
Sinulla on myös koi-
1. Oma tahto! Halu pärjätä taudin kanssa.
2. Elä mahdollisimman normaalisti.
3. Katso tulevaisuuteen kohtauksen aikana.
usein, että minun
oli pakko pitää
vuoden pituinen
vuorotteluvapaa.
ria, miten ne käyttäy- Ajattele tilannetta kahden tunnin kuluttua, Silloin otin aikaa
tyvät saadessasi kohta- kun kohtaus on mennyt ohi.
tervehtymiseen
uksen?
Kun saan kohtauksen,
menen lattialle makaamaan
ja teen joogalii-
4. Varaudu. Pidä mielessäsi varasuunnitelma.
5. Ylläpidä kuntoa, liiku luonnossa.
6. Tee asioita, joista sinulle tulee hyvä mieli.
tiukan työrupeaman
jälkeen. Aina
olen kokenut, että
olen selvinnyt hykettä,
jossa laitan ja- 7. Osallistu, harrasta.
vin työstäni.
lat pään yli. Tämä liike
helpottaa hartioiden
seutua ja koirat tulevat
heti viereeni ja ovat
8. Vältä itsesääliä.
9. Välittäminen, tieto, että läheiset ovat lähellä.
10. Kehity ja kehitä itseäsi.
Työpaikan tuki
oli tärkeää, kuinka
työtoverit suh-
minussa kiinni. Ne ha- Tärkeää on myös saavuttaa hyvä
tautuivatsairauluavat olla lähelläni ja lääkäri-potilas -suhde!
teesi?
vaistoavat sen, että minulla
on jotakin huo- Seijan internet-sivut: www.cissycabo.com
Työtoverit ovat
aina olleet ymnosti.märtäväisiä.
Jos
olen saanut kohtauksen
töissä, olen
ottanut lääkkeen
ja mennyt neuvotteluhuoneen sohvalle
pariksi tunniksi lepäämään.
Menieren taudin takia en ole
ollut paljon sairaslomalla. Gentamycin-hoito
on lieventänyt minulla
kovimpia kohtauksia, mutta valitettavasti
se ei ole poistanut niitä
minulta kokonaan.
Harrastat lisäksi veneilyä,
miten pärjäät veneessä
Menieren taudin kanssa?
Viimeksi viime viikolla sain rantautuessamme
kohtauksen. Minua
alkoi huimata, mutta päästyäni
rannalle ja ollessani siellä vähän
aikaa, se meni ohi. Olen saanut
monta kertaa veneessä kohtauksen,
mutta ei se silti estä minua
veneilemästä.
Ajattelen kohtauksen tullessa,
että tämä kestää kahdesta neljään
tuntia, jonka jälkeen se on
ohi. Ajattelen aina kahden tai nel-
Olet oppinut sen, että oma tahto
on tärkeää ja se auttaa voittamaan
Menieren taudin. Olisiko sinulla
neuvoja miten muut voisivat oppia
hallitsemaan Menieren tautia ja
kehittämään omaa tahtoaan?
Kannattaa aloittaa pienistä asioista.
Jos tuntuu ettei uskalla lähteä,
kannattaa lähteä silti ja edetä pienin
askelin. Liikkeelle voi lähteä
aluksi vaikka lääkkeen turvin niin
kuin minä tein. Olen aina mennyt
Miten oma perheesi on suhtautunut
sairauteesi?
Meillä ei kotona hössötetä sairaudestani.
Kun voin huonosti, mie-

heni Markku ja 13-vuotias poikani
vievät koiramme lenkille. Viimeksi
kun sain kohtauksen, mieheni
teki minulle hyvää ruokaa.
Pyrin mahdollisimman pian
kohtauksen jälkeen lähtemään ulos
koirien kanssa metsään lenkille.
Onko tässä taudissa ollut mitään
positiivista sinun kannaltasi?
Olisin paljon jyrkempi ihminen
jos minulla ei olisi tätä tautia. Se
on vienyt minusta sellaista särmää
etten enää hermostu kaikesta niin
paljon kuin ennen.
Kertoisitko, miten liityt Seijan elämään?
Olen Markku Nilsson ja olen Seijan
puoliso. Olemme olleet yhdessä
melkein 20 vuotta. Meillä
on yhteinen 13-vuotias lapsi. Kun
saimme lapsen, Seijan kohtaukset
vähenivät ja hän sai enemmän elämänuskoa
ja rohkeutta tehdä uusia
asioita.
Mitä te teette kotona silloin, kun
Seijalla on Menieren kohtaus tai
vaikeuksia taudin kanssa?
Me annamme Seijan levätä rauhassa.
Jos Seija tarvitsee apua, hän
pyytää sitä. Emme mene hänelle
apua tyrkyttämään, vaan annamme
hänen olla aivan rauhassa.
Koetteko te lähiomaisina syyllisyyttä
siitä ettette pysty paremmin
auttamaan Seijaa?
Emme. Me emme ole lääkäreitä.
Paras apu on se, että Seija saa olla
rauhassa omien ajatustensa kanssa.
Harrastat veneilyä, luuletko, että
tämä harrastus on Seijalta uhraus
vai tuleeko hän mielellään mukaan?
Veneily on meidän molempien
Mitä taudista selviytyminen ja oma
tahto sinulle merkitsevät?
Kohtauksen jatkumisen pystyy jopa
estämään omalla tiukalla päätöksellä.
Viisi vuotta sitten täytin 50
vuotta ja olin järjestämässä juhlia,
oli bändi tulossa ja paljon vieraita.
Tehdessäni viimeisiä järjestelyitä
juhlapaikalla sain Menieren kohtauksen.
Tiesin, että vieraat tulevat
neljän tunnin kuluttua ja suutuin
silloin hirveästi ja ajattelin, että tähän
ei tarvita herra Meniereä. Menin
kotiin saunomaan ja rentoutin
eniere-posti 3•2009
Markku Nilsson:
”Paras apu on se, että Seija saa olla rauhassa omien ajatustensa kanssa”
harrastus, Seija on sitä harrastanut
enemmänkin kuin minä. Muutaman
kerran hänelle on tullut kohtaus
veneessä ja sen jälkeen hän on
sanonut, että tämä on viimeinen
kerta, kun hän lähtee mukaan. Seuraavana
päivänä asia on kuitenkin
jo unohtunut ja hän on huomannut
kuinka mukavaa veneily on.
Miten olet pyrkinyt tukemaan Seijaa
hänen liikuntaharrastuksissaan?
Kun kohtaus on ohi ja Seija on vielä
vähän huonossa kunnossa, me-
itseni täydellisesti, ja niin kohtaus
meni ohi.
Koen, että Menieren tauti on
jollakin tasolla hallittavissa myös
mielen voimalla, mutta siihen tarvitaan
lujaa päättäväisyyttä. Taudille
ei saa antaa periksi. Tiedän,
että minulla on tämä sairaus ja
kohtauksia tulee jatkossakin, mutta
kun kohtaus tulee, täytyy päättää,
että sieltä noustaan. Kaikki
muu aika kun kohtauksia ei ole,
mennään täysillä.
nemme yhdessä koirien kanssa
lenkille. Seija lähtee aina mukaan,
vaikka joskus lenkki on jouduttu
keskeyttämään tai matkaa on lyhennetty.
Tärkeintä on kuitenkin,
että aina on lähdetty lenkille.
Joskus jätän puutarhamme nurmikon
pitemmäksi ja silloin Seija
ottaa ruohonleikkurin ja ajaa sen
lyhyemmäksi, hänen mielestään
nurmikon pitää olla aina lyhyt. Tämä
on yksi tapa hänelle saada purkaa
stressiä.
Mitä muita urheiluharrastuksia
perheellänne on?
Parikymmentä vuotta sitten opetin
Seijan laskettelemaan. Se on hyvää
liikuntaa ja siinä saa olla koko ajan
raittiissa ilmassa. Olemme käyneet
jopa Alpeilla laskettelemassa.
Miten sinä Meniere-potilaan omaisena
neuvoisit muita suhtautumaan
puolisonsa sairauteen?
Neuvoisin ettei tautia kannata
muistaa ollenkaan. Kun kohtaus
tulee, potilaan kannattaa antaa olla
rauhassa. Tuki tulee siinä vaiheessa,
kun kohtaus on ohi ja sängyn
pohjalta noustaan ylös. Voi laittaa
hyvää ruokaa ja syödä vaikka
kynttilänvalossa.
15

16
eniere-posti 3•2009
Maukasta ilman suolaa
ruokaohjeita menierikoille ja muillekin
Kymenlaakson Meniere-yhdistys etsi ohjelmaa kokoukseensa
ja ja Etelä-Kymenlaakson Ammattiopiston oppilas etsi aihetta
opinnäytetyölleen. Yhdistyksen puheenjohtaja Tarja Pukeron
tapaaminen Ammattiopiston Ammattiopiston lehtori Marja Martikaisen kanssa
ratkaisi yhdellä yhdellä kertaa sekä kokkioppilas Mia Mia Sjögrenin opinopinnäytetyön aiheen, että yhdistyksen kokousohjelman.
Näin saatiin nyt lopulta myös vastaus niille Meniere-postin
lukijoille, jotka ovat valittaneet suolattoman ruoan reseptien
vähäisyyttä. Pelkkä ”käytetään yrttejä ja mausteita” ei ei aina
riitä kokkaamisen ohjeeksi.
Opinnäytetyönä syntyneet ohjeet kokeiltiin ja hyväksyt- hyväksyttiin
kiitoksella Ammattioppilaitoksen suojissa Kotkassa Meniere-yhdistyksen
jäsenten ollessa itse kauhan varressa (Meniere-posti
2 /2007). Tässä samat ohjeet lehtori Marja Martikaisen
kotikäyttöön mitoittamina.
Valkosipulikuha
400 g kuhaa
200 g purjosipulia freesattuna
200 g paprikaa freesattuna freesattuna
200 g tomaattia
30 g valkosipulia
10 g suolantonta voita
valkopippuria kierros myllystä
Maustevoi:
20 g suolatonta voita
1 rkl persiljaa
3-2 valkosipulin kynttä
Suikaloi ja freesaa purjosipuli ja paprika.
Leikkaa tomaatti ja valkosipuli viipaleiksi.
Sulata voi uunivuoassa uunissa.
Levitä vuoan pohjalle purjosipuli, paprika ja
tomaatit. Lisää valkosipuli ja valkopippuri.
Nosta kalat kasvisten päälle.
Sekoita maustevoi ja ripottele se nokareina
kalan päälle. Peitä vuoka foliolla ja kypsennä
250 asteessa noin 20 min.
Appelsiinimarinoitu ahvenleike
1 kg ahvenfi leitä
Pariloitu lohi
0,5 kg lohifi lettä
Marinadi:
oksa sitruunabasilikaa
yhden sitruunan mehu
vähän valkopippuria
½ tl timjamia
2 dl ruokakermaa
Marinoi kalafi lee kokonaisena 15-20 min,
pariloi tai paista lohi pannulla tai uunissa,
kaada kerma päälle ja anna hetki kiehahtaa.
Appelsiinimarinadi:
2 dl vastapuristettua appelsiinimehua
¼ dl sitruunamehua
½ appelsiinin ja sitruunan
raastettua kuorta
3 tl tilliä
½ tl timjamia
valkopippuria myllystä kierros
½ tl sokeria
veitsenkärjellinen tuoretta salviaa
Marinoi fi leitä 10-15 min, paista kalat
tefl onpannulla vähässä vähässä rasvassa varovasti,
ota fi leet pannulta. Kiehauta marinadi
pannulla kastikkeeksi.

Possukääryleet
1 kg porsaan ulkofi lettä
Täyte:
300 g Julia10 -juustoa
½ rkl pippurisekoitusta
½ tl kuivattua salviaa
omenaviipaleita tarpeen tarpeen mukaan
Grillimarinadi:
2 dl öljyä
¼ dl balsamicoa
1 rkl omenaviinietikkaa
½ rkl hunajaa
1 tl paprikaa
½ tl kuivattua rosmariinia
½ tl mustapippuria rouheena
Leikkaa ulkofi le 1 cm viipaleiksi (n.10 kpl),
nuiji ja anna marinoitua muovipussissa
marinadissa 2-3 tuntia. Sivele pippurilla ja
salvialla maustettu juusto leikkeelle ja kääri
liha omenaviipaleiden ympärille. Kypsennä
pannulla, uunissa tai grillissä.
Broileriwokki
400 g broilerifi lettä
200 g sipulia
100-200 g paprikaviipaleita
2 tl oliiviöljyä
½ rkl tuoretta tuoretta oreganoa
(kurkumaa)
1 rkl currya
1-2 tl paprikajauhetta
Hunajamarinadi:
2-3 tl hunajaa
1 dl öljyä
¼ dl omenaviinietikkaa
½ rkl currya
1 tl paprikaa
ripaus cayennepippuria
Freesaa curry pannulla ennen lisäämistä marinadiin.
Marinoi suikaloituja broilerifi leitä noin puoli
tuntia tai pidempäänkin. Kuori ja viipaloi sipuli,
freesaa yhdessä curryn kanssa wokkipannussa.
Lisää marinoitu broileri ja paprika, kypsennä ja
mausta. Lisää lopuksi oregano hakattuna.
Naudanlihapata
400 g naudan paahtopaistia
100 g purjosipulia
200 g sipulia
2 valkosipulin kynttä
50 g tomaattipyreetä
1 1/2 dl kuohukermaa
1 rkl vehnäjauhoja tai 1/2 rkl maizenaa
Patonki
50 g hiivaa
1 rkl sokeria
1 kg vehnäjauhoa
1 dl öljyä
1 l vettä
½ valkosipulia
Sekoita hiiva kädenlämpöiseen veteen.
Lisäa sokeri. Sekoita jauhot nesteeseen
mahdollisimman samanaikaisesti, lisää ennen
viimeistä jauhoerää öljy ja valkosipuli.
Vaivaa taikina hyvin jauhojen lisäämisen
jälkeen. Anna taikinan levätä hetki.
Hiero patongeiksi. Kohota ja viillä terävällä
veitsellä vinot viillot patonkien pintaan.
Paista 200 asteisessa uunissa.
eniere-posti 3•2009
4 dl vettä
2 tl tuoretta rakuunaa tai 1 tl kuivattua
1 tl kuivattua basilikaa tai tuoreena yksi oksa
1 rkl tuoretta korianteria tai 1 tl kuivattua
Leikkaa liha suikaleiksi, ruskista pannulla tai uunissa,
lisää vesi ja suikaloidut kasvikset. Lisää
joukkoon tomaattipyree ja keitä noin 30 min,
kunnes liha on pehmeää.
Sekoita kerma ja vehnäjauhot ja suurusta liemi
seoksella. Keitä pataa vielä noin 5 min.
17

18
eniere-posti 3•2009
Meniere-aiheinen koru
Suomen Meniere-toiminnan 20-vuotisjuhlassa viime keväänä suuren
suosion saanutta korua on nyt mahdollista tilata paikallisyhdistysten
kautta. Yhdistykset voivat tilata esim. 15 korua ja myydä niitä
sitten jäsenilloissa. Hinta on 10 euroa/koru + postikulut. Yksittäisiä
koruja ei voida työmäärän vuoksi toimittaa, joten kyselyt lähimpään
yhdistykseen, joka tekee yhteistilauksen.
Yhdistysten tilaukset: nina.kallunki@mail.suomi.net
Korun aihe: Sydän on M-kirjain, M niin kuin Menieren tauti.
”Kukka” kuvastaa sisäkorvaa: simpukka ja kolme kaarikäytävää.
Tietoja korusta: korkeus 3,2 cm, leveys 2,7 cm, täysin
nikkelitön, suomalaista käsityötä, valmistaja Finlandia Koru.
Etsintäkuulutettuna Meniere
Oletko törmännyt Menieren tautiin kirjallisuudessa? Romaaneissa,
dekkareissa tai muualla? Kerro missä kirjassa ja millaisessa
yhteydessä.
Meniere-posti kerää tietoja seuraavaan numeroon ja siitä eteenpäinkin.
Kun huomaat maininnan Menieren taudista jossakin muussa kuin
lääketiedettä, terveystietoa yms. koskevassa kirjassa, kerro siitä:
Marjukka Laitinen, Jaanintie 34 A 6, 20540 Turku tai
marjukka.laitinen@netti.fi
Tähän mennessä tehtyjä Meniere-havaintoja: Eeva Nikoskelainen,
Ylilääkäri Männikkö ja hallittu tulosjohtaminen -romaanissa
lyhyt maininta Meniere-potilaasta sairaalan poliklinikalla. Toinen
kirja, jossa Meniere esiintyi, oli joku englantilainen dekkari, jossa
etsitään syytä komisarion huimaukseen (kirja on luettu kesällä
riippumatossa - nimi häipynyt mielestä).
YLE Teksti-TV sivu 559
Teksti-TV:n sivulla 559 on Meniere-yhdistysten yhteystietoja
ja tietoja tapahtumista. Yhdistykset huolehtivat itse tietojen
lähettämisestä ja niiden pitämisestä ajan tasalla. Helpoin tie
tietojen toimittamiseksi tekstisivuille on sähköpostiosoitteella
tekstitv.kuulo@yle.fi, faksilla ne menevät perille numeroon
(09) 140 024. Kirjeposti vie tiedot tekstitelevisioon osoitteella
YLE Teksti-TV, PL 77, 00024 Yleisradio
Kuva: Paul Krispijn
Meniere-posti netissä
Meniere-posti on jäsenten luettavissa
nelivärisenä internetissä
liiton kotisivuilla:
www.suomenmeniereliitto.fi/jäsenosio/jäsenryhmien
palvelut.
Jäsenosion palvelut on tarkoitettu
vain jäsenille ja pääsy palveluihin
on rajoitettu käyttäjäryhmäkohtaisilla
tunnuksilla ja salasanoilla.
Vuonna 2009 kirjautumiseen vaaditaan
tunnus kukka ja salasana
on rintaan.
Miksi syöt,
jos ei ole
nälkä?

Satakunnan yhdistys tiedotti
vertaistukiohjelmasta
Satakunnan Meniere-yhdistyksen järjestämän tiedotustilaisuuden aiheena oli Meni-
Tuki-vertaistukiohjelma, jota esitteli FT Yrjö Auramo. Kuulijoita Satakunnan keskussairaalan
auditoriossa oli 85 henkeä.
Kuvat: Antero Hiitiö.
eniere-posti 3•2009
Ensitietoa Varsinais-Suomen Meniere-yhdistyksen
kuntoutumiskurssilla
Varsinais-Suomen Meniere-yhdistys järjesti yhdessä Tyksin ja Kuuloliiton kanssa ensitietokurssin vastasairastuneille
ja henkilöille, jotka eivät ole aiemmin olleet kuntoutumiskurssilla. Kahdessa jaksossa toteutettu
kurssi järjestettiin Meri-Karinan tiloissa Turussa. Kuvassa toisen jakson kurssilaisia, eturivissä vasemmalla
kurssin vetäjä Pirkko Larkela, joka toisessa kuvassa maanittelee yhdessä Pekka Larkelan kanssa tietotekniikkaa
yhteistyöhön.
Kuvat: Marketta Joutsa-Lindell
19

20
eniere-posti 3•2009
Tampereella on
Viikinsaari, nääs!
Viikinsaari on perhepuisto noin 20 minuutin
laivamatkan päässä Tampereen keskustasta.
Viikinsaaressa voi retkeillä muuten
vaan tai osallistua runsaaseen ohjelmatarjontaan.
Tampereen kaupungin kultturitoimi
ylläpitää toimintaa Viikinsaaressa. Siellä
järjestetään kesäisin naisten jumppailtoja,
saarella on pelikenttiä, uimaranta, lasten
leikkipaikkoja, grillipaikkoja, luontopolkuja
ym.
Tanssilava on varsinkin eläkeläisten
suosima. Konsertteja ja muita tapahtumia
myös järjestetään.
Saaren lehtomainen länsiosa on rauhoitettu
luonnonsuojelualueeksi. Nähtävyys-
ja hiljentymispaikka on ekumeeninen Pyhäjärvenkappeli,
taiteilija Ilkka Väätin
luoma taideteos satavuotiseen entiseen putkarakennukseen.
Saarella on myös tilaussauna ja grillikatos.
Pirkanmaan Meniere-yhdistys
on jo yli kymmenen vuoden ajan aloittanut
syystoimintansa saunoen ja grillaillen tässä
luonnonkauniissa paikassa. Oman viehätyksensä
paikalle antaa sinne tehtävä laivamatka.
Mukavaa on aina ollut kaikilla.
Viikinsaaren päärakennus edustaa vanhaa arkkitehtuuria pitsisomistuksineen.
Päärakennuksessa on 280-paikkainen ravintola.
Oli ilahduttavaa ja mieltä lämmittävää kun saimme taas uusia
yhdistyksen jäseniä mukaan. Meniere-väki, kun tulette kesällä
Tampereelle, tutustukaa myös tähän vanhaan ja kauniiseen kulttuurikeitaaseen
Pyhäjärven rannalla. Kiitos mukana olleille - ensi
vuonna taas tavataan Viikinsaaressa! Kirsti Salovaara
Etelä-Savon yhdistys retkeili Hirvensalmella
Etelä-Savon Meniere-yhdistys järjesti heinäkuussa
virkistysretken Kissakosken sähkömuseoon
Hirvensalmelle.
Käynti 50 vuotta vanhalla ja yhä toimivalla
vesivoimalaitoksella oli varsin
antoisa. Pääsimme ihastelemaan vanhan
ajan sähköverkon rakennuskalustoa kaikkine
erikoisen näköisine "vempaimineen".
Myös alueen yleisilme oli erittäin viehättävä,
varsinkin kun reissumme ajaksi sattui
osumaan upean lämmin kesäpäivä.
Lounaan söimme Museon yläkerrassa
olevassa kesäravintolassa ja maittava ja
runsas ateria ikään kuin kruunasi koko retken.
Vaikka sitä luulee tuntevansa asuinympäristönsä,
niin aina löytyy jotain uutta
katsottavaa.
Eero Haikarainen, Pentti Kauko, Leena Kämppi,
Anne Henriksson ja Ritva Röyti. Kuva:Jukka Lankinen.
Kuva: Susanna Lyly Kuva: Mauno Haliseva

Etelä-Pohjanmaan Meniere-yhdistys ry
eniere-posti 3•2009
Ti 27.10. klo 18.00 Kokoonnumme Järjestötalossa, Seinäjoki, Kauppakatu 1, 2. kerros
Psykologi Kerttu Veikkola kertoo mistä saamme eväitä jokapäiväiseen jaksamiseen.
La 5.12. klo 14.00 Vietämme pikkujoulua Uppalan kartanossa Seinäjoella, Ilmarisenkatu 14.
Ruokailu omalla kustannuksella, yhdistys kustantaa jälkiruoan. Pikkupaketti mukaan.
Uppalan kartanon esite ja ruokalistat löytyvät netistä www.uppalankartano.fi.
Ilmoittautuminen viimeistään viikkoa aikaisemmin Sirkka Mäkelälle,
puh. (06) 422 9523 tai 040 512 2489, Sirkka.Makela@Ilmajoki.fi
Pirjo Viitamäki, pj. puh. (06) 412 0520 tai 050 542 7357(tekstiviestit), pirjo.viitamaki@netikka.fi
Kanta-Hämeen Meniere-yhdistys ry
Ti 20.10. klo 18.00 Kullanhuuhtoja Eero Iivonen kertoo kullanetsinnästä,
Näkövammaisten tilat, Parolantie 22, Hämeenlinna
Ti 17.11. klo 18.00 Meniere-liiton puheenjohtaja Kirsi Salovaara, Vertaistuki ja Menieren
ajankohtaiset asiat, Näkövammaisten tilat, Parolantie 22, Hämeenlinna
To 10.12. klo 18.00 Pikkujoulutapaaminen, mm. mahtava menu vain 30 €/h,
á la vuoden hämäläinen, food designer Pirjo Päivärinta/Maunviljelijät Oy
Hämeenlinnan Raatihuoneen Putkasali, käynti Palokunnankatu 16 sisäpiha.
Sihteeri Merja Vuohelainen 050 330 7825, puheenjohtaja Olle Tast 0400 211 765
Keski-Suomen Meniere-yhdistys ry
Ke 14.10. klo 16.00 Tapionkatu 4 B, Jyväskylä. Tapaamme iltapäiväkahvin merkeissä.
Asioina yhdistyksen esitteen päivitys, VT(vertaistuki)-toiminta ja ensi
kevään liittokokous.
Tuulikki Hartikainen, pj. puh. 050 581 5324, tuulikki.hartikainen@gmail.com
Meri-Lapin Meniere-yhdistys ry
Ke 28.10. klo 18.00 Kemin Leipätehtaalla, Sankarikatu 7 on vieraanamme psykoterapeutti
Aino Pohjola, aiheenaan Mitä ovat kriisi ja trauma ja niiden reaktiot.
Ke 25.11. klo 18.00 Pikkujoulua vietämme Saara Mäkikorttilan kotona, osoitteessa Laivanie-
mentie 984, Kaakamo. Saara valmistaa meille jo perinteisesti jouluisen aterian.
Ilmoittautumiset pikkujouluun ja tarkemmat ajo-ohjeet Pohjolan Sanomissa ja Lounais-Lappi-lehdessä.
Kysyä voi myös jo etukäteen puheenjohtaja Sinikka Kaikkoselta, puh. 040 514 5132.
21

22
eniere-posti 3•2009
Ajantasaista tietoa yhdistysten toiminnasta
Suomen Meniere-liiton kotisivuilla
www.suomenmeniereliitto.fi
Oulun Seudun Meniere-yhdistys ry
Jäsenilta joka kuukauden toisena tiistaina. Kokoontumispaikkana on Aleksinkulma, Aleksanterinkatu 9,
Oulu. Tarkista sali sunnuntain Oulu-Lehdestä seuratoimintapalstalta.
Ti 13.10. klo 17.30 Aleksinkulma. Tukihenkilöilta, kahdenkeskistä keskustelua pienissä ryhmissä.
Ti 10.11. klo 17.30 Aleksinkulma. Syyskokous, Diplomihermorataterapeutti Jaana Tero kertoo,
miten hermoratahieronnalla voidaan saada helpotusta Menieren tautiin.
Ke 9.12. klo 18.00 Perinteinen pikkujoulu yhdessä kuulovammaisten kanssa. Seurakunnan tilat,
Isokatu 17. Tarkista aika ja paikka 13.10.2009 Oulu-lehdestä.
Tuovi Kiviniemi, pj. puh. 044 0926 400, etunimi.sukunimi@dnainternet.net
• Kainuun Menierekerhon kerhoillat
Kokoontumispaikkana on Karoliinan Kamari, Brahenkatu 14, Kajaani
Ke 25.11. klo 18.00 Vertaistoimintailta.
Kerhon yhteyshenkilöt: Hannele Kähkönen, puh. 040 538 3797, etunimi.sukunimi@luukku.com
ja Teija Karjalainen, puh. 0500 798632
Pirkanmaan Meniere-yhdistys ry
Syksyn toimikausi on jo puolivälissä. Jäsenmäärämme on kiitettävästi kasvanut. Toivoisin sinun osallistuvan
myös toimintaamme. Ohjelmasta varmaan löytyy myös sinulle sopivia vaihtoehtoja.
Jos tarvitset neuvoja sairautesi kanssa selviytymiseen, tule Vertaistuki-iltaan. Syyskauden toinen vertaistuki-ilta
järjestetään torstaina 12.11. klo 18.00. Kirjastotalo Metsossa, Pirkankatu 2.
Ti 13.10. Tutustumme Särkänniemen Akvaarioon. Kokoonnutaan Planetaarion aulassa klo 18.00.
To 3.12. Vietämme klo 18 alkaen Pikkujoulua ruokaravintola Sevillassa, Itsenäisyydenkatu 2.
Tuo pieni paketti pukinkonttiin.
Meniere-jumppa Kuulovammaisten koululla, Kaupinkatu 29 jatkuu entiseen tapaan keskiviikkoisin
klo 17.30-18.30. Tarvittaessa lisätietoja antaa Tauno Ahonen puh. 0400 923719.
Kirsti Salovaara, pj., puh.040 776 5579, salovaarak@kolumbus.fi
Pirkko Alhola, siht., puh 040 592 9556, pirkko. alhola@tuubi.net

Satakunnan Meniere-yhdistys ry
Ti 6.10. klo 18.00 Vertaistukiryhmä Liisassa Eteläpuisto 10:ssä Porissa
Mukana Maija Kangas ja Mirja Huppunen.
To 15.10. klo 19.00 Teatteri-ilta Porin teatterissa klo 19 ”Viulunsoittaja katolla”
Ti 27.10. klo 18.00 Kuukausikerho Liisassa.
Ti 3.11. klo 18.00 Vertaistukiryhmä Liisassa
Uudenmaan Meniere-yhdistys ry
Ke 27.10. klo 17.00 Liikunnanohjaaja Jenni Hämäläisen luento tasapainon hallinnasta.
Paikka: Saaran koti, Bulevardi 19 A 1. Kahvitarjoilu.
Varsinais-Suomen Meniere-yhdistys ry
eniere-posti 3•2009
Ti 24.11. klo 18.00 Syyskokous ja pikkujoulu Liisassa. Yhdistys tarjoaa puuron ja sopan, sekä
kahvin ja joulutortun. Tarjoilun takia ilmoittautumiset 20.11. mennessä Salme
Hiitiölle puh. 864 7249.
La 28.11. klo 10 - 14 Joulumyyjäiset Liisassa. Myytävää ja arpajaisvoittoja voi tuoda suoraan
Liisaan klo 8 alkaen
Ti 1.12. klo 18.00 Vertaistukiryhmä Liisassa.
Ma 23.11. klo 19.00 Teatteri-ilta pikkujoulun merkeissä Lilla Teaternissa, Yrjönkatu 30.
“Mies joka kieltäytyi käyttämästä hissiä”, es. Lasse Pöysti. Yhdistys tarjoaa
kahvit klo 18.30 (esityksessä ei ole väliaikaa). Ilmoittautuminen Irmeli Tammiselle
puh. 050 301 8134. Liput 26 euroa, eläkeläiset 24 euroa maksetaan 26.10. mennes-
sä yhdistyksen tilille 572290-227352. Viite: “Teatteri”.
Ti 24.11. klo 18.45 alkaen vertaistuki-ilta Saaran kodissa, Bulevardi 19 A 1. Tule keskustelemaan kanssamme
Menieren tautiin liittyvistä asioista ja iltakahville.
Yhdistyksen sihteeri Theresa Helminen, puh. (09)374 5752, uudenmaan.meniere-yhdistys@kolumbus.fi
ke 14.10. klo 18.00 Aninkaistenkatu 1, 2 krs. Jäsenillassa vieraina pelastuslaitoksen ja poliisitoi-
men edustajat kertomassa toiminnastaan ja tutustumassa Menieren tautiin.
ma 16.11. klo 18.00 Happy House, Ursininkatu 11. Joulujuhla.
Anja Peuhkuri, pj. ,puh. 050 555 7221, (02) 244 1868, anja.peuhkuri@dnainternet.net
• ”Loimaan kerho” , yhdyshenkilö Pirkko Kärnä, puh. 044 557 7691 - soita ja kysele
kokoontumisista. Tervetuloa iloiseen joukkoomme!
23

24
eniere-posti 3•2009
Kuuloliiton kuntoutuspalvelut
Menieren tautia sairastaville v. 2010
Meniere-potilaiden kurssit
Meniere-potilaiden sopeutumisvalmennuskurssien tavoitteena on parantaa osallistujien toimintakykyä
ja auttaa taudin oireisiin sopeutumisessa. Kurssien ohjelmaan kuuluu mm. luentoja, yksilöllistä ohjausta,
työskentelyä ryhmissä ja rentoutusta. Kursseille voi osallistua joko yksin tai puolison kanssa.Työelämäpainotteisella
kurssilla haetaan ratkaisuja työelämässä selviytymiseen tai työelämään sijoittumiseen.
Rahoitus: Kela (työikäiset) ja RAY (eläkeläiset)
Työikäisille:
• Sopeutumisvalmennuskurssit työelämässä oleville Meniere-potilaille
Kursseille hakijat voivat olla työelämässä, työttöminä työnhakijoina, sairauslomalla tai kuntoutustuella.
Kurssien ajankohdat:
25.– 29.1. (1. osa) ja 7.– 10.6.2010 (2. osa), hakuaika päättyy 30.10.2009
30.8.– 3.9. (1. osa) ja 28.2.– 3.3.2011 (2. osa), hakuaika päättyy 4.6.2010
25.– 29.10. (1. osa) ja 5.– 8.4.2011 (2. osa), hakuaika päättyy 30.7.2010
• Työelämäpainotteinen kurssi huonokuuloisille ja/tai Menieren tautia sairastaville, jotka tarvitsevat
tukea ja uusia ratkaisuja selviytyäkseen työelämässä tai sijoittuakseen työelämään. Tälle kurssille voivat
hakeutua myös aiemmin sopeutumisvalmennuskurssilla olleet kuntoutujat.
4.– 12.10. (1. osa) ja 15.– 18.2.2011 (2. osa), hakuaika päättyy 2.7.2010
Eläkeläisille:
11.– 15.1.2010 Meniere-kurssi eläkeläisille. Hakuaika päättyy 16.10.2009.
Tinnituskurssit
Tinnituskurssit ovat RAY-rahoitteisia, ja ne on suunnattu työ- ja eläkeikäisille.
Tinnituskurssi 18. – 22.1.2010. Hakuaika päättyy 23.10.2009.
Ääniyliherkkyyteen painottunut tinnituskurssi 16.– 20.8. Hakuaika päättyy 22.5.2010.
Huonokuuloisten sopeutumisvalmennuskurssit
Näille kursseille hakijat voivat olla työelämässä, työttöminä työnhakijoina, sairauslomalla tai kuntoutustuella,
1.11. alkavalle kurssille voivat hakeutua myös työkyvyttömyyseläkkeellä olevat huonokuuloiset.
Lähimmät haettavissa olevat kurssit:
15.– 19.2. (1. osa) ja 10. – 13.8.2010 (2. osa) hakuaika päättyy 20.9.2009
15.– 19.3. (1. osa) ja 7.– 10.9.2010 (2. osa), hakuaika päättyy 18.12.2009
3.– 7.5. (1. osa) ja 13.– 17.12. (2. osa) Tinnituspainotteinen kurssi. Hakuaika päättyy 5.2.2010.
Huom! Mahdollisia vapaita paikkoja eri kursseille kannattaa tiedustella myös hakuajan umpeutumisen jälkeen.
Yksilölliset ammatillisen kuntoutuksen palvelut
• kuntoutustutkimus • kuntoutustarveselvitys • TYK-kuntoutus
Lisätietoja kursseille hakemisesta:
Kuuloliitto ry, Aikuisten kurssitoiminta
Sosiaalityöntekijä Sari Juhila, puh. (09) 580 3232
Kurssisihteeri Rebekka Jäntti, puh. (09) 580 3200
sähköposti: etunimi.sukunimi@kuuloliitto.fi

ESPOO
FORSSA
HÄMEEN -
LINNA
IMATRA
JYVÄS -
KYLÄ
KOTKA
KUOPIO
LAHTI
Meniere-lääkärien yhteystietoja
eniere-posti 3•2009
Kaikki listan lääkärit ovat korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäreitä.
Ilmari Pyykkö, professori, ylilääkäri
Diacor Tapiola, Itätuulentie 11
02100 Espoo
puh. (09) 775 08555
Jukka Heinijoki
Armi Jokela
Ulla Kiviharju
Terveystalo Forssa
Kutomonkuja 2 A 2
30100 Forssa
puh.030 633 4750
Jukka Heinijoki
Linnan klinikka
Raatihuoneenkatu 10
13100 Hämeenlinna
puh. (03) 625 751
Seppo Koskenranta
Terveystalo, Hämeenlinna
Sibeliuksenkatu 9 B, 2.krs.
13100 Hämeenlinna
puh.030 633 4800
Marja Estola
Honkaharjun sairaala
Honkaharju 4
55800 Imatra
puh. 020 617 3227
Seppo Kuttila
Lääkärikeskus Otonhammas
Kolmikulma, Puistokatu 2 A
PL 612, 40101 Jyväskylä
puh. (014) 333 4455
Erkki Hopsu
Eila Hämäläinen
Samuli Suutarla
Juha Tasa
Kotkan Lääkärikeskus
Kotkankatu 10
48100 Kotka
puh. (05) 211 1500
Ari Kosunen
Hannu Markkanen
Mehiläinen Kuopio
Kauppakatu 39 A
70100 Kuopio
puh. (017) 262 5533
Juha Silvola, ylilääkäri
Päijät-Hämeen keskussairaala
Keskussairaalankatu 7
15850 Lahti
puh: (03) 81 911
MIKKELI
OULU
RIIHIMÄKI
ROVANIEMI
SAVONLINNA
TAMPERE
TURKU
Annika Loimula-Kontkanen, audiologi
Marskin lääkärikeskus
Vilhonkatu 13, 50100 Mikkeli
puh. (015) 320 380
Martti Sorri, prof., audiologi
OYS, Kajaanintie 50
90014 Oulun yliopisto
puh. (08) 315 2011
Matti Soirinsuo
Heikki Teppo, LKT
Lääkäriasema Tuma
Hämeenkatu 24-26, III kerros
11100 Riihimäki
puh. (019) 716 600
Ari Köpman
TohtoRoi, Urheilukatu 9-11 A 4
96100 Rovaniemi
puh. 020 791 2900
Pepe Karhumaa
Juha Väyrynen,
KNK-tautien ylilääkäri
Lapin keskussairaala
PL 8041, 96101 Rovaniemi
puh. (016) 328 7885
Pentti Pellinen
Lääkäripalvelu NyPel
Kirkkokatu 10
57100 Savonlinna
puh. (015) 515 911
Juha-Pekka Vasama
osastonylilääkäri
Voitto Kotti, audiologi
TAYS, Kuulokeskus
Teiskontie 35
33520 Tampere
puh. (03) 311 611
Pekka Silvoniemi
Turun Korvacenter
Terveystalo, Aninkaistenkatu 13
20100 Turku
puh. 030 633 633
Seppo Karjalainen
Jaakko Salonen
Lääkäriasema Pulssi,
Humalistonkatu 9-11,
20100 Turku
puh. (02) 261 6300
25