Tasa-arvosta lisäarvoa alueiden hyvinvointiin -työkirja, 2 ... - Poliisi
Tasa-arvosta lisäarvoa alueiden hyvinvointiin -työkirja, 2 ... - Poliisi
Tasa-arvosta lisäarvoa alueiden hyvinvointiin -työkirja, 2 ... - Poliisi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Ukkoin ja akkain työt<br />
Lauri Lajunen<br />
Rehtori, Oulun yliopisto<br />
Suomi tunnetaan informaatioyhteiskunnan mallimaana, jossa on nopeasti osattu ottaa käyttöön<br />
uuden teknologian tarjoamat mahdollisuudet. Korkea teknologia on 90-luvun aikana kasvanut<br />
metsä- ja metalliteollisuuden ohelle taloutemme kolmanneksi tukipilariksi. Työolot ovat<br />
muuttuneet vastaavasti merkittävästi. 90-luvun taloudellisen laman jälkeisestä<br />
massatyöttömyydestä on siirrytty aikaan, jossa useilla aloilla vallitsee kova työvoimapula.<br />
Koulutetuista työntekijöistä on eniten pulaa it-alalla. Tosin samanaikaisesti työttömyysaste on<br />
pysynyt varsin korkeana. EU on kiinnittänyt asiaan huomiota ja EU:n komissio haluaisi käyttää<br />
lähes miljardi markkaa Suomen työmarkkinoiden eriarvoisuuden ja syrjinnän poistamiseen<br />
kuluvan rakennerahastokauden aikana. Komissio on huolissaan Suomen tilanteesta, koska työtä<br />
on tarjolla nykyisin lähes yksinomaan vain koulutetuille ammattilaisille. Työelämään siirrytään<br />
suoraan koulun penkiltä, ja samanaikaisesti pitkäaikaistyöttömien tilanne pysyy lähes<br />
muuttumattomana. Suomessa on suunniteltu rahoituksen käyttämistä mm. tiiviimpään<br />
yhteistyöhön yritysten ja työvoimaviranomaisten välillä, etnisten ryhmien välisten suhteiden<br />
edistämiseen sekä naisten yrittäjyyden tukemiseen uusilla aloilla ja maaseudulla.<br />
It-alan koulutusta on lisätty 90-luvun alusta voimakkaasti lisäämällä it-koulutusohjelmien<br />
sisäänottoja sekä järjestämällä runsaasti muunto-, jatko- ja poikkeuskoulutusta erityisesti<br />
teknillisellä alalla työvoimatarpeen tyydyttämiseksi. Nyt pääkaupunkiseudulla puuhataan<br />
työvoimapulan helpottamiseksi kansainvälistä it-yliopistoa, johon on tarkoitus houkutella<br />
maksavia opiskelijoita ulkomailta. Tuskin muuntokoulutus tai kansainvälinen it-yliopisto tai<br />
abiturienteille suunnatut kampanjat ja tietoiskut kuitenkaan ratkaisevat ongelmaa. Pitkällä<br />
tähtäyksellä koulutusjärjestelmän ja asenteiden kokonaisvaltainen remontti voisi sensijaan tuoda<br />
ratkaisun it-alan ongelmaan.<br />
Suomi on muiden Pohjoismaiden kanssa maailman johtava maa naisten ja miesten välisessä<br />
tasa-arvossa. Suomessa naiset saivat äänioikeuden jo vuonna 1906 ja ensimmäiset naisopiskelijat<br />
saivat opiskeluoikeuden yliopistoon 1870. Yliopistojen opiskelijoista valtaosa on ollut naisia jo<br />
1950-luvun puolivälistä lähtien, ja nyt 40 prosenttia uusista tohtoreista on naisia –<br />
samanaikaisesti useissa maissa naiset jäävät täysin vaille koulutusta. Nämä tilastot eivät<br />
kuitenkaan kerro sitä, että Suomessa työelämä on sukupuolen mukaan yksi maailman<br />
5
Change language