Vammalan seurakunnan työmuotojen johtokunnat Laitinen ...
Vammalan seurakunnan työmuotojen johtokunnat Laitinen ...
Vammalan seurakunnan työmuotojen johtokunnat Laitinen ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
10<br />
Huittisissa<br />
valmistellaan<br />
johtajasopimusta<br />
Huittinen valmistelee<br />
kaupungin ja kaupunginjohtajan<br />
välistä johtajasopimusta,<br />
jonka tarkoituksena<br />
on selkeyttää poliittisen<br />
ja ammatillisen<br />
johdon työnjakoa ja roolikuvia.<br />
Sopimuksella on<br />
myös samalla mahdollista<br />
tarkentaa kaupunginjohtajan<br />
palvelussuhteen<br />
ehtoja.<br />
Kaupunginhallitus valitsi<br />
maanantaina kaupunginjohtajasopimuksenvalmistelua<br />
varten työryhmän, johon<br />
kuuluvat kaupunginhallituksen<br />
puheenjohtajisto<br />
ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja<br />
sekä sihteerinä<br />
kaupunginkamreeri Kalervo<br />
Iso-Aholan. Työryhmän<br />
puheejohtajana on kaupunginhallituksenpuheenjohtaja<br />
Aimo Lepistö.<br />
Kaupunginvaltuuston<br />
hyväksymässä vuoden 2007<br />
talousarviossa kaupunginhallituksen<br />
yhdeksi toiminnalliseksi<br />
tulostavoitteeksi<br />
on määritelty hallintosäännön<br />
mukaisen kaupunginjohtajasopimuksenvalmistelu.<br />
Suomen Kuntaliitto on<br />
suositellut johtajasopimusten<br />
tekemistä, ja useat kunnat<br />
ovat sopimuksen myös<br />
tehneet.<br />
Sopimuksella sovitaan<br />
yleensä kaupunginjohtajan<br />
työn painopistealueista ja<br />
niistä odotuksista ja tavoitteista,<br />
joita kaupunginjohtajan<br />
työlle painopistealueilla<br />
asetetaan. Sopimuksella<br />
määritellään myös tapa,<br />
jolla työn tuloksia ja yhteistyön<br />
toimivuutta arvioidaan<br />
sekä menettelytapa, jolla<br />
työn painopistealueita ja<br />
tulostavoitteita tarkistetaan.<br />
Huittinen ei avusta<br />
eläkeläistoimintaa<br />
Huittisten kaupunki ei<br />
myönnä toiminta-avustusta<br />
eläkeläisjärjestöille,<br />
koska kaupungin vuoden<br />
2007 talousarviossa ei ole<br />
määrärahaa toimintaavustuksiin.<br />
Huittisten eläkeläisyhdistysten<br />
yhteistyötoimikunta<br />
anoi kaupungilta toimintaavustusta<br />
300 euroa vuodessa<br />
eläkeläisyhdistystä<br />
kohden vuodesta 2007 alkaen.<br />
Mikäli toiminta-avustus<br />
olisi myönnetty, eläkeläisyhdistykset<br />
olisivat luopuneet<br />
Huhkolinnan tilaisuuksien<br />
vuokravapautuk-<br />
Tulvatoimikunta<br />
kiirehtii Säpilän<br />
uoman oikaisua<br />
Kokemäenjoen keskiosan<br />
tulvatoimikunta kiirehtii<br />
Länsi-Suomen ympäristölupaviraston<br />
päätöstä<br />
tulvasuojelutyön tärkeimmän<br />
kohteen, Säpilän oikaisu-uoman,rakentamisesta.<br />
Säpilän oikaisu-uoman<br />
toteutumisella on keskeinen<br />
merkitys tulvasuojelutyön<br />
onnistumiselle<br />
Kokemäenjoella.<br />
Lounais-Suomen ympäristökeskuksen<br />
viranomaiset<br />
kertoivat maanantaina Huittisissa<br />
tulvatoimikunnan kokouksessa<br />
lupavirastolle annettavista<br />
lisäselvityksistä.<br />
Ne valmistuvat ensi kesään<br />
mennessä ja myönteistä lupapäätöstä<br />
toimikunta odottaa<br />
alkusyksystä. Mahdollinen<br />
valitusprosessi aiheuttanee<br />
sen, että Porissa Kokemäenjoen<br />
ruoppaukset toteutetaan<br />
ennen kuin joen keskiosa<br />
ja Loimijoki saa toimintaluvan<br />
ja rahoituksen.<br />
Voimalaitosten rahoitusosuus<br />
on jo päätetty.<br />
- Ilmaston lämpenemisen,<br />
kasvavien sademäärien ja rajumyrskyjen<br />
yleistyessä Eu-<br />
sesta. Anomuksen olivat allekirjoittaneet<br />
Huittisten<br />
Eläkkeensaajat, Huittisten<br />
Eläkeläiset, Eläkeliitto, Seniorit<br />
ja Huittisten Seudun<br />
Eläkeläiset.<br />
Vanhusneuvosto oli<br />
puoltanut avustuksen<br />
myöntämistä.<br />
Kaupunginhallitus viittaa<br />
ratkaisussaan sosiaalilautakunnan<br />
lausuntoon,<br />
jonka mukaan eläkeläisyhdistysten<br />
tukeminen esitetyllä<br />
tavalla on perusteltua,<br />
mutta että kaupungin vuoden<br />
2007 talousarviossa ei<br />
ole määrärahaa kyseiseen<br />
tarkoitukseen.<br />
roopassa, on Suomessakin<br />
vakavasti kiinnitettävä huomiota<br />
laskujokien virtaamien<br />
kasvun aiheuttamiin tulvariskeihin.<br />
Joulukuun 2006<br />
talvitulva oli varoittava esimerkki<br />
tulevasta, toteaa tulvatoimikunnanpuheenjohtaja,<br />
agronomi Jukka Tuori.<br />
- Tulva levittäytyi Kokemäenjoen<br />
keskiosalla ja Loimijoella<br />
yli 1000 hehtaarin<br />
maa-alueille. Tulvan alle jääneiltä<br />
muokatuilta ja sulilta<br />
pelloilta huuhtoutui maa-aineksen<br />
mukana ravinteita jokiveteen<br />
ja sen myötä mereen.<br />
Pellot menettivät ravinteitaan<br />
ja vesistöt saivat suuren<br />
annoksen mm. rehevöitymistä<br />
lisäävää fosforia. Lisäksi<br />
joulukuun tulva katkoi<br />
tieyhteyksiä ja saartoi kotieläinrakennuksia.<br />
Jos Säpilän<br />
oikaisu-uoma olisi ollut<br />
jo käytössä, olisi tämän Huittista<br />
runnellut tulva voitu<br />
välttää.<br />
- Suomen kaikki muut<br />
suuret laskujoet ovat olleet<br />
valtion rahoittamien tulvasuojelutöiden<br />
kohteina. Nyt<br />
on Kokemäenjoen vuoro,<br />
Tuori sanoo.<br />
Vanha Estonia ennen tuhoutumistaan toisen maailmansodan aikana. Kuva: Suomen Viroyhdistysten<br />
Liiton kokoelmat.<br />
Satavuotias Estonia<br />
esittäytyy Huittisissa<br />
Viron 89. itsenäisyyspäivään<br />
liittyen Huittisten Seudun<br />
Suomi-Viro-Seura järjestää<br />
Estonia -teatterin vaiheita<br />
kuvaavan valokuvanäyttelyn<br />
Huittisten kaupungintalon<br />
ala-aulassa. Näyttely<br />
on avoinna viraston aukioloaikoina<br />
koko helmikuun<br />
ajan. Aiheesta luennoi Tallinnan<br />
Akateemisen kirjaston<br />
tutkija Mare Luuk kansalaisopiston<br />
Forselius-salissa<br />
maanantaina 12. 2. klo<br />
18.00-19.30.<br />
Viime vuonna juhlittiin 100vuotiasta<br />
Estonia teatteria, ja<br />
juhlanäytännöt jatkuvat vielä<br />
tänä vuonna.. Nuo sata vuotta<br />
lasketaan kuluneeksi siitä, kun<br />
vuonna 1906 syntyi ammattilaisteatteri<br />
Estonia. Sen takana<br />
oli jo vuonna 1865 Tallinnassa<br />
perutettu laulu- ja näytelmäseura<br />
Estonia, jossa oli<br />
ohjattu näytelmiä vuodesta<br />
1871 alkaen. 1800-luvun puolella<br />
seuran toiminta oli melko<br />
satunnaista, mutta 1900-luvun<br />
alussa esitettiin vakavaa<br />
draamaakin.<br />
Lähes 50 ensimmäistä toimintavuottaanEstonia-teatterin<br />
sijainti vaihteli eri puolilla<br />
Tallinnaa. Pitkällisten suunnitelmien<br />
jälkeen vasta vuonna<br />
1908 julkisettiin uuden teatterirakennuksensuunnittelukilpailu.<br />
Useiden kilpailutöiden<br />
joukosta kansainvälinen jury ei<br />
löytänyt mieleistään voittajaa,<br />
vaan toinen palkinto jaettiin<br />
venäläisten Nikolai Vassiljevin<br />
ja Aleksei Bubõrin Punane ring<br />
- työn sekä suomalaisten Armas<br />
Lindgrenin ja Wivi Lönnin<br />
Thalia -työn kesken. Näistä<br />
kahdesta suunnitelmasta<br />
Thalia valittiin uuden teatteritalon<br />
toteuttamista varten.<br />
Rakennustyöt aloitettiin<br />
kesällä 1910 ja vuonna 1913<br />
jugend-klassista tyyliä edustanut<br />
teatteritalo valmistui ollen<br />
tuolloin Tallinnan suurin rakennus.<br />
Vuoden kuluttua avajaisista<br />
alkoi toinen maailmasota<br />
ja myös teatteritalo valjastettiin<br />
sodan vaatimiin käyttötarkoituksiin:<br />
siellä toimi sotasairaala<br />
sekä konserttisalin parvekkeen<br />
puoleisessa päädyssä<br />
ortodoksikirkko. Teatterisali ei<br />
kuitenkaan ollut kokonaan sairaalan<br />
käytössä, joten näyttelijät<br />
jatkoivat omilla kustannuksillaan<br />
näytelmien esittämistä.<br />
24.4.1919 Estonian konserttisalissa<br />
kokoontui Viron ensimmäinen<br />
parlamentti, Viron<br />
Tasavallan Perustava Lautakunta.<br />
Tästä alkoi myös teatteria<br />
koskeva muutosten aika,<br />
jonka seurauksena vuoden<br />
1934 remonttitöiden aikana sisäpihan<br />
parveke rakennettiin<br />
kiinni sekä rakennettiin kokonaan<br />
uusi, Vihreä sali. Venäläisten<br />
sotilaiden aloittamassa<br />
laajassa ilmaiskussa illalla<br />
9.3.1944 tuhoutui myös Estonia<br />
teatterin rakennus. Teatte-<br />
ritoiminta siirtyi korjaustöiden<br />
valmistumiseen asti Gloria<br />
Palaceen eli nykyiseen Venäläiseen<br />
teatteriin. Teatterirakennuksen<br />
entisöinnistä olivat vastuussa<br />
arkkitehdit Alar Kotli<br />
ja Edgar Johan Kuusik. Koska<br />
Kotli oli saanut vaikutteita uusklassismista<br />
ja ajan hengen<br />
mukaisesta stalinistisesta klassismista,<br />
hävisivät kauniit jugend-piirteet<br />
klassismin tieltä.<br />
Vain Estonia puiesteen puoleisen<br />
julkisivun arkkitehti pyrki<br />
säilyttämään ennallaan.<br />
Konserttisali avasi jälleen<br />
ovensa uudelleen vuonna 1946<br />
ja teatterisali lokakuussa 1947.<br />
Vaikka rakennusurakka saatiin<br />
päätökseen vuonna 1951, entisöitiin<br />
kahta salia yhdistävä<br />
matalampi osa vasta vuonna<br />
1991 Estonian talvipuutarhana.<br />
Tällä hetkellä rakennuksen<br />
omistaa Estonia-teatteri, mutta<br />
siinä toimii kolme erillistä<br />
organisaatiota: Kansallisooppera<br />
Estonia, Eesti Kontsert ja<br />
Viron Valtiollinen Sinfoniaorkesteri.<br />
2000-luvulla teatterirakennusta<br />
on jälleen entisöity. Teatterisali<br />
sai syksyllä 2004 uudet,<br />
nykyaikaiset näyttämörakenteet<br />
ja vuosi sitten valmistui<br />
monipuolinen kamarisali.<br />
Estonia-teatterissa käy vuosittain<br />
lähes 35 000 suomalaista<br />
teatterin ystävää eli noin 90 %<br />
kaikista ulkomaalaisista kävijöistä.<br />
Liisa Ruha<br />
Kurkkulauluakin tarjolla<br />
Äetsän musiikkitapahtumassa<br />
Äetsässä pidetään ensi viikonloppunakansanmusiikkitapahtuma<br />
jo viidettätoista<br />
kertaa. Eksoottisinta kurssitarjontaa<br />
edustaa tällä kertaa<br />
keskiaasialainen kurkkulaulu.<br />
Aikaisempien vuosien<br />
malliin viikonlopun ohjelmassa<br />
on monenlaisia kursseja<br />
ja yleisökonsertteja. Tapahtuman<br />
järjestävät Sastamalan<br />
Opisto ja Äetsän kulttuuritoimi.<br />
Eksoottisinta kurssitarjontaa<br />
edustaa tällä kertaa keskiaasialainen<br />
kurkkulaulu. Sitä ei liene<br />
ennen näillä seuduin kuultu<br />
– ellei sitten joskus muinaisina<br />
aikoina. Nyt jokainen pääsee<br />
etsimään piileviä kykyjä<br />
omasta kurkustaan. Kurssin<br />
opettajaksi tulee kansanmusiikin<br />
maisteri ja monista yhtyeistä<br />
tuttu ammattimuusikko<br />
Eero Turkka. Turkka houkuttelee<br />
kokeilijoita rohkeasti<br />
mukaan ja lupaa, että jo sunnuntaina<br />
moni täkäläinen mies-<br />
ja naiskurkku taipuu uusiin<br />
ulottuvuuksiin.<br />
Sekä pelimanneille että kansantanssijoille<br />
kurssiteemana<br />
on polska. Satakunnassa ja Pirkanmaalla<br />
kansa meni polskaa<br />
vielä 1800-luvun alussa. Sitten<br />
vanha perinne hukkui polkkien,<br />
valssien ja muiden uudempien<br />
tanssirytmien jalkoihin.<br />
Joissakin osissa Suomea –<br />
samoin kuin Ruotsissa – polskaa<br />
on tanssittu yleisesti ja<br />
monin eri muodoin vielä 1900luvullakin.<br />
Soittajia ja laulajia<br />
polskan pariin johdattavat Aili<br />
Ikonen (viulu ja laulu) sekä<br />
Olli Kari (haitari) Sibelius-akatemiankansanmusiikkipuolelta.<br />
Polskan tanssimisesta kiinnostuneita<br />
aikuisia ja lapsia<br />
ohjaa kansantanssin opettaja<br />
Jutta Laakso.<br />
Kurssit alkavat Pehulan<br />
koululla Äetsän keskustassa<br />
lauantaina kello 12 ja päättyvät<br />
loppulystiin sunnuntaina<br />
kello 14.30. Osallistumismak-<br />
su on 17 euroa. Ilmoittautumisia<br />
kaipaa ja kysymyksiin<br />
vastaa Mervi Haapanen p. 050-<br />
567 5822. Tapahtuman ohjelma<br />
löytyy järjestäjien nettisivuilta:www.sastamalanopisto.fi<br />
ja www.aetsa.fi<br />
Yleisötapahtumia ovat Turkka<br />
& Paalanen -pelimannikonsertti<br />
Kinnalan Koukulla lauantaina<br />
klo 19.<br />
Perinnepelimannien parhaat<br />
Eero Turkka (laulu ja huuliharppu)<br />
ja Antti Paalanen (1ja<br />
2-riviset haitarit) irrottelevat<br />
ja herkistelevät. Tilaisuus<br />
on maksullinen.<br />
Sunnuntain loppulysti pidetään<br />
Pehulan koulun salissa<br />
sunnuntaina klo 14.30.<br />
Tilaisuuteen on vapaa pääsy.<br />
Siellä tarjotaan yleisölle elämyksiä<br />
tapahtumasta, verstaiden<br />
musiikillisia ja tanssillisia<br />
makupaloja.<br />
Kiikan vanhainkodissa pidetään<br />
perjantaina laulutunti<br />
"Ystäväni tuttavani".<br />
Jukka Tuori<br />
Naavan<br />
paluu<br />
Keskiviikko tammikuun 31. 2007<br />
Ilmasto lämpenee, lämpenemmekö me? Kaikki voimakkaat<br />
säiden aiheuttamat ääri-ilmiöt uutisoidaan räikeästi<br />
mediassa. Jäätiköt sulavat ja tulvat tuhoavat rakennettuja<br />
jokilaaksoja. Maapallon lämpimillä alueilla raivoavat<br />
pyörremyrskyt. Lämpenevät meret synnyttävät aikaisempaa<br />
voimakkaampia matalapaineita. Aavikoituminen lisääntyy,<br />
mutta me toteamme, että ”entä sitten?”.<br />
Asiantuntijat ja vallankäyttäjät viilentävät omaatuntoaan<br />
vetoamalla siihen, että vain maailmanlaajuiset ilmansaasteiden<br />
rajoitukset antavat merkittäviä tuloksia<br />
ilmastonmuutoksen torjunnassa. Jättiläisvaltioiden, Kiinan<br />
ja Intian voimakas tuotannon kasvu ja sen myötä<br />
tapahtuva kansojen elintason nousu, lisäävät kaikkien<br />
raaka-aineiden ja energian kysyntää valtavasti. Myös ilmansaasteet<br />
lisääntyvät kasvun myötä Aasian alueella<br />
pelottavasti. Väestö ja saasteet lisääntyvät, kulutus kasvaa.<br />
Maapallon väkiluku kasvaa kolmessa viikossa Suomen<br />
väestömäärän verran. Ajatelkaa!<br />
Vaikka Suomen päästöt edustavat vain 0,4 % maapallon<br />
päästöistä, meidän pitää täällä reagoida muista riippumatta<br />
tehokkaasti. Kannamme jonkin asteisena sivistysvaltiona<br />
osaltamme vastuuta ja esimerkkinä toimimisella<br />
on tärkeä merkitys. Kun vähennämme itse päästöjä,<br />
on sillä myös paikallista merkitystä. Esimerkiksi muistan<br />
lapsuudesta "partaiset" kuuset 50-luvulta. Sitten naava<br />
katosi, laajentuneen raskaan teollisuuden pitkistä piipuista<br />
tuprunneen rikkisateen vuoksi. Viidessäkymmenessä vuodessa<br />
Suomessa ja lähialueella on ainakin rikkipäästöt<br />
saatu vähenemään ja naava on palaamassa kuusikoihin.<br />
Vielä ei niistä roikkuvista kuusenkoristeista saa joulupukin<br />
partaa, mutta peipposet ja monet muut metsän eläimet<br />
saavat taas naavasta pehmoista pesänsisustusmateriaalia.<br />
Paikallisilla ponnisteluillakin on siis merkitystä.<br />
Suodenniemen<br />
kirjasto kunnantalolle<br />
Suodenniemen kirjasto<br />
muuttaa vanhalle kunnantalolle.<br />
Muutostyöt<br />
aloitetaan eduskuntavaalien<br />
jälkeen. Suodenniemen<br />
kirjasto sijaitsee nykyään<br />
vanhassa Kelan<br />
päärakennuksessa. Rakennus<br />
on lähivuosina peruskorjauksen<br />
tarpeessa<br />
ja se on myös käyttökustannuksiltaan<br />
kallis.<br />
Kirjaston siirtymisen<br />
kunnantalolle on nähty kuntaliitoksen<br />
toteuduttua olevan<br />
kuntalaisten kokonaispalvelun<br />
kannalta järkevää,<br />
koska kunnantalolla on yhteispalvelupiste.<br />
Näin voidaan<br />
hoitaa kuntalaisten<br />
palvelua tehokkaammin<br />
myös vuosilomien aikana.<br />
Rakennusmestari Simo<br />
Järvenpää on laatinut alustavan<br />
suunnitelman kirjaston<br />
sijoittamiseksi kunnantalolle.<br />
<strong>Vammalan</strong> kirjaston<br />
edustajat ovat tutustuneet<br />
Kokemäenjokilaakso –<br />
Portti Satakuntaan 2007<br />
–esite on ilmestynyt. Esitteessä<br />
kerrotaan palveluista<br />
sekä yksittäiselle<br />
että ryhmämatkailijalle.<br />
hankkeeseen ja pitävät sitä<br />
toteuttamiskelpoisena.<br />
Kirjastolla on kunnantalolla<br />
hyllytilaa 109 neliömetriä,<br />
lainaus- ja aulatiloja<br />
23,5 neliömetriä sekä toimistotyötilaa<br />
14 neliömetriä.<br />
Lukusali ja käsikirjasto<br />
ovat kooltaan 25 neliömetriä.<br />
Yläkertaan vievään rappukäytävään<br />
rakennettaan<br />
väliovi, joten yläkerta on<br />
omalla sisäänkäynnilla käytettävissä<br />
silloinkin kun kirjasto<br />
ei ole auki. Nykyinen<br />
arkisto jäisi toistaiseksi arkistokäyttöön.<br />
Yläkerran tiloihin<br />
sijoittuu palvelupiste,<br />
kokoustiloja sekä sosiaalitilat.<br />
<strong>Vammalan</strong> ja Suodenniemenyhdistymisavustuksesta<br />
on varattu 30 000 euroa<br />
kunnantalon tilajärjestelyihin.<br />
Tilakeskuksen alustavan<br />
kustannusarvion mukaan<br />
määräraha riittää<br />
hankkeen toteuttamiseen.<br />
Uusi esite jokilaaksoon<br />
Majoittajat, ruoka- ja<br />
kahvipaikat, kokous- ja juhlatalot,<br />
ostos- ja käyntikohteet<br />
sekä aktiviteettien tarjoajat<br />
löytyvät helposti.<br />
Esite on rakenteeltaan<br />
kaksikielinen, suomi ja englanti.<br />
Kokemäenjokilaakson<br />
Monialaisten matkailutoimijoiden<br />
palvelut on<br />
kohdekohtaisten tietojen<br />
lisäksi koottu tuoteryhmittäisiksikokonaisuuksiksi.<br />
matkailualue sijaitsee Nakkilan,<br />
Harjavallan, Kokemäen,<br />
Huittisten ja Vampulan<br />
alueella, Kokemäenjoen<br />
keskijuoksulla. Taustaorganisaationa<br />
toimii Kokemäenjokilaaksonmatkailuyrittäjät<br />
ry.
Change language