02.06.2013 Views

pienin konstein - Helsingin Energia

pienin konstein - Helsingin Energia

pienin konstein - Helsingin Energia

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

– Jokainen tuo jotain tullessaan ja vie palan<br />

minua mennessään. Syksyllä tulee hiukan<br />

tyhjä olo, kun asiakkaat katoavat. Tämä<br />

loppuu kuin tykillä ampuen koulujen alkamiseen.<br />

Tyhjää oloa kestää pari viikkoa, sitten<br />

alkaa uudenlainen arki.<br />

Talvikausi on Anttilalle kehittelyaikaa.<br />

Ovet suljetaan, tiskit tyhjennetään. Aikaa käytetään<br />

paljon tulevien töiden ”fundeeraamiseen”<br />

sekä suurempiin tilaustöihin, joihin ei<br />

kesällä ole aikaa keskittyä. Suurimpia talviasiakkaita<br />

ovat erilaiset rakennuskohteet. Viime<br />

talvena hän takoi muun muassa remontoitavaan<br />

hotelliin uudet kaiteet. Miehen käsissä<br />

ovat saaneet muotonsa monen yksityiskodin<br />

pöydänjalat, tuolit ja takkaritilät. Kesälomansa<br />

seppä viettää vuodenvaihteen tienoilla.<br />

Karaistuneet kantapäät<br />

Anttila käyttää samoja työmenetelmiä, joita<br />

sepät ovat käyttäneet jo vuosisatoja. Työkalut<br />

ovat pysyneet prikulleen samanlaisina, ainoastaan<br />

käyttövoima on vaihtunut. Ennen ahjoon<br />

Seppä Upi Anttilan<br />

työmenetelmät ovat<br />

samat kuin vuosisatoja<br />

sitten. Myös työkalut ovat<br />

samanlaiset, ainoastaan<br />

käyttövoima on vaihtunut.<br />

poljettiin ilmaa palkeilla, nykyään homman<br />

hoitaa takahuoneeseen piilotettu sähkökäyttöinen<br />

puhallin. Pajassa palaa tuli ilman savua, sinisten<br />

liekkien keskellä, punaisessa ytimessä<br />

hehkuu lähemmäs parintuhannen asteen kuumuus.<br />

– Kädet ovat palaneet ja kantapäät kovettuneet,<br />

Anttila nauraa.<br />

Kantapäät?<br />

– Joo, näkisit vaan! Kyllä tämä on sellaista<br />

hommaa, joka opitaan vain tekemällä, kummankin<br />

kantapään kautta.<br />

Kun kerran Fiskarsissa ollaan, niin puukoista<br />

Anttilakin sepän uransa aloitti. Puukonteriä<br />

on nytkin kapsäkillinen tiskin alla. Mieluummin<br />

Anttila kuitenkin takoo jotain hieman<br />

haastavampaa.<br />

– Sellaiset työt ovat haastavia, joissa saa<br />

käyttää vanhoja tekniikoita kuten ahjohitsausta.<br />

Sellaiseen työhön tulee ihan erityistä voimaa ja<br />

tunnetta.<br />

Anttilan kädenjälki on suorapiirteistä ja selkeää.<br />

Krumeluurista hän ei pidä, eikä se suomalaiseen<br />

taontakulttuuriin kuulemma sovikaan.<br />

– Krumeluurit ja kiemurat tulevat Virosta<br />

ja Ruotsista. Siellä on eletty isoa elämää, barokkia<br />

ja muuta.<br />

Raakaa voimaa ja herkkyyttä<br />

Sepän työhön liitetään aina ripaus mystiikkaa,<br />

jolla on juurensa jo Kalevalassa.<br />

– Tietyllä tavalla tämä ala elää mystiikasta,<br />

mutta oikeasti sepän työ on kyllä pelkkää fysiikkaa,<br />

kemiaa ja tavallista elämää.<br />

Vaikka kyllä Anttilakin myöntää, että tulta<br />

voisi tuijottaa tuntikausia, jotain hypnotisoivaa<br />

siinä on.<br />

– Mutta en minä pajassa istu maailmaa parantamassa<br />

tulta tuijottamalla. Enemmän tulee<br />

pohdittua töitä. Yritän kehittää oman osaamisen<br />

puolta, aina se loppuu kuitenkin kesken. Joko<br />

osaaminen tai voima.<br />

Usein rauta taipuu köykäisesti, mutta toisinaan<br />

seppä saa mitellä voimiaan oikein olan<br />

takaa metallin kanssa. Teräksestä riippuu, tarvitaanko<br />

hellää ja herkkää hienovaraisuutta, yhtäkkistä<br />

räväkkyyttä ja raakaa voimaa, vai sitkeää<br />

kestävyyttä. Sepän tärkein ominaisuus ei<br />

kuitenkaan ole voima, vaan pitkäjänteisyys.<br />

Homma on hidasta. Puukonterä saattaa syntyä<br />

tunnissa, mutta saranapariin tunteja tarvitaan<br />

jo neljä tai viisi.<br />

Peltokävelijä ja raudantekijä<br />

Milloin Anttila ei ahkeroi pajallaan, hän hakkaa<br />

polttopuita. Nelihenkinen perhe kun asuu puulämmitteisessä<br />

talossa.<br />

– On kiva istua uunin ääressä, mies virnistää.<br />

Historiastakin Anttila on innostunut.<br />

– On sitä tullut harrastettua. Joskus aikaisemmassa<br />

elämässäni olen tehnyt ihan hienoja<br />

löytöjäkin, kivikautisia juttuja ja muuta. Olen<br />

vähän sellainen peltokävelijä.<br />

Takopajan ulko-ovella tulijaa tervehtii sinkkiämpärillinen<br />

perunan näköisiä mötiköitä, piikiveä<br />

tuluksia varten, joita Anttila takoo huvikseen.<br />

Raudan valmistustakin seppä on kokeillut.<br />

On kuulemma kivaa, mutta ei oikein lyö leiville.<br />

Yhden rautakilon valmistaminen järvimalmista<br />

kun vie kolme-neljä päivää aikaa.<br />

– Mutta hyvä harrastushan sekin on. Tulee<br />

tuntumaa sekä historiaan että materiaaliin.<br />

Muutkin harrastukset liippaavat arkityötä.<br />

On Puukkoseuran hallitusta ja seppäyhdistystä,<br />

yhteisnäyttelyitä muiden seppien kanssa ja niin<br />

päin pois. Kotiinsa Anttila ei sentään töitään vie.<br />

Paitsi valmiina tuoleina ja pöydänjalkoina.<br />

Insinööri ja seppä<br />

Nimi: Upi Anttila<br />

Ikä: 48<br />

Ammatti: Seppä<br />

Motto: Virta vie. Sellainen tila, jossa koko ajan<br />

olen. Tulee paljon uusia asioita, jotka vievät<br />

mennessään.<br />

Unelma: Pitkä vapaa.<br />

Tärkein sähkölaite: Ahjon puhallin<br />

<strong>Energia</strong>nlähde: Asiakkaat<br />

15

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!