03.06.2013 Views

Barentsin alueen uusiutuvat rakenteet - Työ- ja elinkeinoministeriö

Barentsin alueen uusiutuvat rakenteet - Työ- ja elinkeinoministeriö

Barentsin alueen uusiutuvat rakenteet - Työ- ja elinkeinoministeriö

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

Maaherra, FT Eino Siuruainen<br />

Oulu 2010


BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET<br />

SUOMALAISTEN YRITYSTEN TOIMINTAMAHDOLLISUUKSISTA<br />

LUOTEIS-VENÄJÄLLÄ<br />

Maaherra, FT Eino Siuruainen<br />

3


4 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


1. ESIPUHE<br />

<strong>Työ</strong>- <strong>ja</strong> <strong>elinkeinoministeriö</strong> on osoittanut allekirjoittaneen tehtäväksi selvittää suomalaisten yritysten<br />

mahdollisuuksia sijoittua Venäjällä <strong>ja</strong> erityisesti <strong>Barentsin</strong> alueella avautuviin suuriin työkohteisiin. Kyseessä<br />

ovat kaasu- <strong>ja</strong> öljyesiintymien käyttöön otto <strong>ja</strong> niiden aikaansaamat mittavat kerrannaishankkeet<br />

metalliteollisuudessa, rakennustoiminnassa, kuljetusjärjestelmien toteuttamisessa sekä eri alojen palvelutuotannossa.<br />

Tämän ohella <strong>Barentsin</strong> alueella kaivosteollisuus <strong>ja</strong> tuotteiden <strong>ja</strong>lostaminen sekä kuljetukset<br />

avaavat suuria työkohteita. Taloudellisen aktiivisuuden siirtyminen kohti pohjoista, jopa Jäämeren<br />

manner<strong>ja</strong>lustan esiintymiin tapahtuu aikana, jolloin ilmaston lämpeneminen sulattaa jo useamman vuoden<br />

jääkerrostumia. Beringin salmen kautta on avautumassa Koillisväylän kuljetusreitti Euroopan <strong>ja</strong> Aasian<br />

välille.<br />

<strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> taloudellinen aktiivisuus ajoittuu Venäjän talouden varsin voimakkaaseen kasvuun,<br />

joskin hankkeita on viivästyttänyt vuosien 2008 - 2009 talouslama <strong>ja</strong> sen aiheuttama kysynnän tilapäinen<br />

hiljentyminen sekä sijoitustoiminnan tason lasku suunniteltuihin investointeihin. Taloudessa on havaittavissa<br />

elpymisen merkkejä, mutta lamaa edeltänyttä tasoa ei ole vielä saavutettu. <strong>Barentsin</strong> alueella<br />

käynnistettävät suuret kaasu- <strong>ja</strong> öljyhankkeet toteutetaan vaativissa arktisissa olosuhteissa, mikä edellyttää<br />

pääomia, teknologiaa <strong>ja</strong> korkeaa osaamista. Olosuhteet <strong>ja</strong> pääomien kysyntä saattavat avata Venäjän<br />

strategisten luonnonvarojen monopolia ulkomaisille yrityksille. Samaa keskustelua käydään myös Koillisväylän<br />

kuljetusreitin avaamisesta ulkomaisille sijoittajille. <strong>Barentsin</strong> alueesta ilman häiriöitä on kehittymässä<br />

strategisesti aiempaa syvällisemmän kansainvälisen talousyhteistyön kokonaisuus. Napajäätikön<br />

sulamisen eteneminen avaa toimeliaisuutta myös Kanadan <strong>ja</strong> Yhdysvaltojen kanssa.<br />

Pohjoismaista Nor<strong>ja</strong> on aktiivisimmin mukana <strong>Barentsin</strong> arktisen <strong>alueen</strong> hankkeissa. Kahdenvälisissä<br />

suhteissa Nor<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> Venäjä ovat <strong>ja</strong>kaneet manner<strong>ja</strong>lustan kiistanalaisen vyöhykkeen, edistäneet vapaakauppaa<br />

<strong>ja</strong> viisumivapautta sekä valmistelleet yhdessä Ranskan kanssa suurimman hankkeen, Shtokmanin kaasukentän<br />

käyttöön ottoa. Lopullinen päätös hankkeen toteuttamisesta aiotaan tehdä maaliskuussa 2011.<br />

Tämän päätöksen odotetaan olevan lähtölaukaus suurten rakennushankkeiden käynnistymiselle. Nor<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />

Venäjä valmistelevat Koillisväylän satamien huolinta- <strong>ja</strong> liikekeskuksia omilla rannikoillaan. Venäjä alkaa<br />

kehittää Arkangelin <strong>ja</strong> Nenetsian itäpuolista Siperiaa Murmanskin II Arktisessa foorumissa lokakuussa<br />

2010 hyväksytyn Arktisen strategian mukaisesti.<br />

Tämän selvityksen tavoitteena on löytää keino<strong>ja</strong> suomalaisen yritystoiminnan sijoittumismahdollisuuksille<br />

<strong>Barentsin</strong> alueella käynnistettäviin hankkeisiin. Vaikka Venäjä on Suomen kolmen tärkeimmän<br />

kauppakumppanin joukossa <strong>ja</strong> suomalaiset yritykset ovat vahvasti Venäjän markkinoilla, investoineet <strong>ja</strong><br />

työllistävät 50 000 venäläistä, <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> uusissa hankkeissa Suomi on heikosti mukana. Selvityksessä<br />

tarkastellaan myös Venäjän pohjoisten alueiden <strong>ja</strong> koko federaation muitakin liiketoimintamahdollisuuksia.<br />

Monet niistä näyttävät jopa todennäköisemmiltä kuin merellinen kaasun <strong>ja</strong> öljyn tuotanto oheisrakentamisineen,<br />

lukuun ottamatta telakkateollisuutta <strong>ja</strong> eräitä alihankinto<strong>ja</strong>. Uudessa tilanteessa Suomen<br />

talouselämä haluaa osallistua aktiivisesti Venäjän <strong>ja</strong> koko <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> tarjolla oleviin hankkeisiin.<br />

Suomella <strong>ja</strong> Suomen talouselämällä ovat vuosisataiset suhteet laa<strong>ja</strong>an <strong>ja</strong> taloudeltaan sekä kulttuuriltaan<br />

monipuoliseen Venäjään. Selvitystyön aikana Venäjän ministeriöt, <strong>Barentsin</strong> tasavaltojen päämiehet <strong>ja</strong><br />

läänien maaherrat korostivat maidemme välisiä pitkiä <strong>ja</strong> hyviä suhteita. Venäjän talouden kehitykseen<br />

Suomelta toivottiin saatavan hyväksi koettu<strong>ja</strong> malle<strong>ja</strong> tuotantoon, palveluihin, kulttuuriin sekä Euroopan<br />

unionin <strong>ja</strong> Venäjän väliseen yhteistyöhön. Suomen <strong>ja</strong> Venäjän kahdenvälistä yhteistyötä pidetään tärkeänä.<br />

Oulussa 20. päivänä joulukuuta 2010<br />

Eino Siuruainen<br />

Maaherra, FT, selvitysmies<br />

5


6 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


SISÄLLYSLUETTELO<br />

1. Esipuhe .................................................................................................5<br />

2. Tiivistelmä .............................................................................................8<br />

3. Johdanto .............................................................................................12<br />

4. Selvitystoimeksianto ............................................................................16<br />

5. Selvityksen rajoituksia .........................................................................17<br />

6. Suomalaisia yrityksiä Venäjällä ...........................................................22<br />

7. Välittäjäorganisaatiot ...........................................................................26<br />

8. Selvitystyön käynnistyminen ...............................................................31<br />

9. Sotshi <strong>ja</strong> liikuntarakentaminen ............................................................33<br />

10. Venäjän federaatio ..............................................................................35<br />

11. Venäjä <strong>ja</strong> venäläisyys ..........................................................................39<br />

12. <strong>Barentsin</strong> hallintoalueet <strong>ja</strong> yhteistyö ....................................................46<br />

13. Murmanskin lääni ................................................................................57<br />

14. Kar<strong>ja</strong>lan tasavalta ................................................................................69<br />

15. Arkangelin lääni ...................................................................................91<br />

16. Nenetsian autonominen alue ............................................................104<br />

17. Komin tasavalta .................................................................................109<br />

18. Vologdan lääni ...................................................................................114<br />

19. <strong>Barentsin</strong> hallintoalueiden vertailua ..................................................118<br />

20. Venäjän markkinat, suomalaiset yritykset <strong>ja</strong><br />

välittäjäorganisaatiot sekä ilmastonmuutos ......................................120<br />

21. Yhteenveto selvitystyön kysymyksiin ................................................121<br />

22. Ehdotus suomalaisten pk-yritysten etenemiseksi<br />

<strong>Barentsin</strong> markkinoille .......................................................................129<br />

23. Selvitysmiehen loppupohdinta ..........................................................133<br />

24. Lähdeluettelo .....................................................................................136<br />

25. Kuvaluettelo ......................................................................................137<br />

26. Liitteet ..............................................................................................139<br />

7


2. TIIVISTELMÄ<br />

Ruotsi-Suomen <strong>ja</strong> Venäjän välistä sekä <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> sisäistä kauppaa käytiin keskia<strong>ja</strong>lta lähtien<br />

Arkangelin, Vienan Kemin, Oulun, Tornion <strong>ja</strong> muilla markkinoilla. Jäämeren rannikon asukkaat,<br />

”pomorit” möivät turkiksia, riistaa, kalaa <strong>ja</strong> muita tuotteita Iso-Britanniaan, Skotlantiin, Hollantiin<br />

sekä välittivät kauppakumppaniensa tuotteita sisämaahan. Pietari Suuri kohotti Arkangelin<br />

1600-luvun lopussa Venäjän ensimmäiseksi merisatamaksi ulkomaailmaan. Merimahdin kehitys<br />

hiipui länsimyönteisen tsaarin perustaessa Pietarin <strong>ja</strong> Petroskoin kaupungit vuonna 1703. Pietarin<br />

<strong>ja</strong> Moskovan vahvistuessa <strong>Barentsin</strong> alue jäi syrjään Venäjän taloudessa. Arkangeliin jäi mahtivaiheesta<br />

kerrostuma läntistä kulttuuria.<br />

Neuvostoliiton perustaminen käynnisti <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> sotilaallisen varustelun. Murmansk perustettiin<br />

1916 sota-, kalastus- <strong>ja</strong> kaivostuotannon satamaksi. Sodan aikana kaupunki toimi Jäämeren<br />

laivaston <strong>ja</strong> sukellusveneiden tukikohtana sekä liittoutuneiden huoltokeskuksena. Arkangeli oli<br />

siviilien evakuointikeskuksena. Kylmänsodan aikana <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> varustelu kiihtyi. Murmansk<br />

muodosti merivoimien keskuksen, Severodvinsk rakensi <strong>ja</strong> huolsi ydinkäyttöisiä sukellusveneitä,<br />

Nova<strong>ja</strong> Zeml<strong>ja</strong> oli ydinkoealue <strong>ja</strong> Plezedsk avaruustutkimuksen keskus. Komista kohti Siperiaa<br />

avautuivat karkotettujen <strong>ja</strong> rangaistusvankien kaivos- <strong>ja</strong> työleirit. Kaivokset <strong>ja</strong> teollisuus toivat alkuperäiskansojen<br />

keskuuteen pääväestöä. Kar<strong>ja</strong>lan sai kokea raskaasti 1930-luvun terrorin <strong>ja</strong> Vologdaan<br />

Stalin keskitti teollisuutta. <strong>Barentsin</strong> alue oli laa<strong>ja</strong>sti suljettu, alueet määrätty rooleihinsa <strong>ja</strong><br />

ra<strong>ja</strong>seutu<strong>ja</strong> vartioitiin tiukasti.<br />

Maksaessaan 300 milj. kultadollarin sotakorvauksia Neuvostoliitolle, Suomi oppi tuntemaan entisen<br />

vihollisen tarpeita <strong>ja</strong> a<strong>ja</strong>ttelutapaa. Kylmänsodan aikana Suomi kävi Neuvostoliiton kanssa<br />

aktiivista tavaranvaihtokauppa; toi energiaa <strong>ja</strong> raaka-aineita <strong>ja</strong> vei kulutustavaroita sekä rakensi<br />

voimaloita, metsäkombinaatte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> Kostamuksen kaivoskaupungin. Kaupankäynnistä sovittiin korkealla<br />

tasolla <strong>ja</strong> hyvillä henkilökohtaisilla suhteilla. Ra<strong>ja</strong>t olivat tiukasti vartioitu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> kauppasuhteet<br />

hoidettiin päämiestasolla. Nor<strong>ja</strong>n, Ruotsin <strong>ja</strong> Suomen välillä sen si<strong>ja</strong>an toimi vanha kalottiyhteistyö.<br />

Kauppasuhteissaan Suomi integroitui länteen, mutta <strong>ja</strong>tkoi totuttua idänkauppaa. Muutoksen<br />

tilanteeseen toi Neuvostoliiton hajoaminen. Suomi <strong>ja</strong> muutoksen jälkeinen Venäjä totesivat YYAsopimuksen<br />

rauenneeksi <strong>ja</strong> solmivat 1992 uuden valtiosopimuksen, jossa annettiin oikeus hallintoalueiden<br />

suoraan kanssakäymiseen.<br />

Vuoden 1993 Kirkkoniemen julistuksessa <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> valtiot lin<strong>ja</strong>sivat pohjoisten alueidensa<br />

yhteistyön. Perustetut yhteistyöorganisaatiot alkoivat tunnustella pohjoisten läänien yhteistyötä.<br />

Suomi käynnisti Venäjän lähialueyhteistyön. Poliittinen tilanne lientyi <strong>ja</strong> taloudellinen yhteistyö<br />

vilkastui. Suomen yrittäjien alkuinnostus pian hiipui Venäjän talouden vaikeuksiin <strong>ja</strong> olojen epävakauteen.<br />

Myöhemmin talous on vakiintumassa <strong>ja</strong> yhteistyö on muotoutunut tavanomaisiksi kauppasuhteiksi.<br />

Tällä hetkellä Venäjä on Saksan <strong>ja</strong> Ruotsin ohella Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita. Venäjällä<br />

toimii nykyisellään noin 600 suomalaisyritystä, jotka työllistävät noin 50 000 venäläistä.<br />

Yrityksistä noin 100 on investoinut Venäjälle 6.5 mil<strong>ja</strong>rdin euron arvosta. Tärkeimpiä kohdealueita<br />

ovat Pietari, Moskova <strong>ja</strong> muut kasvualueet, myös Uralin takana. Parhaiten ovat sijoittuneet suuret<br />

teollisuus- <strong>ja</strong> kauppaketjut sekä rakennusala. Pienet <strong>ja</strong> keskisuuret yritykset ovat päässeet hitaammin<br />

mukaan. Pääsy Venäjän suuriin investointikohteisiin on ollut vielä vähäistä. Suuret investoinnit<br />

käynnistynevät lähitulevaisuudessa pohjoisessa <strong>Barentsin</strong> alueella. Tämä antaa mahdollisuuksia<br />

myös suomalaisille yrityksille integroitua Venäjän kasvaville markkinoille. Venäjän talouskehitys<br />

8 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


iippuu edelleen öljyn, maakaasun, malmi<strong>ja</strong>losteiden viennistä sekä ulkomaisista investoinneista.<br />

Suotuisien vientisuhdanteiden turvin Venäjä maksoi ulkomaanvelkansa <strong>ja</strong> kasvatti vaurauttaan.<br />

Neuvostoliiton hajoaminen johti tärkeiden raaka-ainealueiden itsenäistymiseen <strong>ja</strong> epävakauteen<br />

Kaukasiassa. Taloutta ylläpitävän viennin turvaaminen edellyttää uusien tuotantoalueiden avaamista.<br />

Venäjän luonnonvarojen käyttö suuntautuu nyt pohjoiseen, erityisesti <strong>Barentsin</strong> alueelle. Samaan<br />

aikaan ajoittuu ilmaston lämpeneminen, poliittinen lientyminen <strong>ja</strong> Koillisväylän avautuminen sulan<br />

Golf-virran <strong>ja</strong>tkeelta Aasiaan.<br />

<strong>Barentsin</strong> alueella avautuu uusiutuva näkymä tulevaisuuteen. Kaasun <strong>ja</strong> öljyntuotantoa avataan<br />

Jäämeren manner<strong>ja</strong>lustalla <strong>ja</strong> ikiroudan rannikoilla, kaivostoiminta vilkastuu kaikissa <strong>alueen</strong> valtioissa<br />

<strong>ja</strong> Koillisväylä otetaan kuljetuskäyttöön. Nykynäkymällä <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> lähia<strong>ja</strong>n investointisuunnitelmat<br />

ylittävät 100 mil<strong>ja</strong>rdia euroa. Suunnitelmien toteuttaminen kohdistuu erityisesti<br />

Venäjän <strong>ja</strong> Nor<strong>ja</strong>n kehitykseen, mutta vaikuttaa Suomen <strong>ja</strong> Ruotsin pohjoisosiin. Ilmaston lämpeneminen<br />

<strong>ja</strong> taloudellinen yhteistyö aktivoivat koko sirkumpolaarista vyöhykettä. Kanadan <strong>ja</strong> USA:n<br />

ohella Kiina osoittaa kasvavaa mielenkiintoa alueeseen. Vuosien 2008 - 2009 lama on hidastanut<br />

investointe<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> sijoitta<strong>ja</strong>t odottavat suurten hankkeiden käynnistymistä. Vuoden 2010 kuluessa parhaimmilla<br />

alueilla aletaan saavuttaa taloudessa lamaa edeltänyt taso. Hitaan kasvun alueilla sen<br />

si<strong>ja</strong>an investoinnit ovat siirtyneet <strong>ja</strong> sosiaalibudjettien kattaminen tuottaa vaikeuksia.<br />

Shtokmanin kaasun käyttöönotosta aiotaan päättää maaliskuussa 2011. Sen 600 - 800 rakennusurakkaa<br />

aiotaan sopia vuoden 2011 loppuun mennessä. Samalla käynnistyvät rannikon suuret<br />

satama- <strong>ja</strong> logistiikkahankkeet sekä runsaat kerrannaisinvestoinnit. <strong>Barentsin</strong> alueella Nor<strong>ja</strong> on järjestelmällisesti<br />

pyrkinyt tiiviiseen Venäjä-kumppanuuteen. Suomi <strong>ja</strong> Ruotsi sen si<strong>ja</strong>an ovat jääneet<br />

taka-alalle. Tähän vaikuttaa myös Venäjän <strong>ja</strong> Nor<strong>ja</strong>n liittoutuminen Koillisväylän logistisen järjestelmän<br />

rakentamiseen. Venäjä on avaamassa energiamonopole<strong>ja</strong>an kansainvälisille yrityksille.<br />

Hankkeissa tarvitaan ulkomaisia investointe<strong>ja</strong>, huipputeknologiaa, alan osaamista <strong>ja</strong> vastuunkantajia<br />

mahdollisten ongelmien sattuessa. Vaativan arktisen hankekokonaisuuden valmistelu on viivästynyt<br />

aiotusta. On mahdollista, että hankkeet vieläkin lykkääntyvät.<br />

Tämä selvitys paneutuu suomalaisten yritysten mahdollisuuksiin osallistua <strong>Barentsin</strong> alueella<br />

<strong>ja</strong> laajemminkin Venäjällä avautuviin työkohteisiin, tavaravientiin <strong>ja</strong> palvelutuotantoon. Tilannetta<br />

arvioidaan neljästä näkökulmasta:<br />

1. mitä mahdollisuuksia <strong>Barentsin</strong> alueella avautuu,<br />

2. miten halukkaita <strong>ja</strong> valmiita suomalaiset yritykset ovat hakeutumaan Venäjälle,<br />

3. miten välittäjäorganisaatiot voivat helpottaa hakeutumista <strong>ja</strong><br />

4. mitä Koillisväylän avautuminen vaikuttaa <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> kehitykseen?<br />

Suomalaisten yritysten kannalta ongelmana on tiedon saanti Venäjällä avautuvista mahdollisuuksista.<br />

Ennakoivan <strong>ja</strong> reaaliaikaisen tiedon saanti markkinoista, avautuvista hankkeista <strong>ja</strong> kysynnästä<br />

on välttämätön edellytys yrityksille valmistauduttaessa tarjouskilpailuihin tai pääsyyn sovittamaan<br />

yhteen eri tekijöitä hankekokonaisuuksissa. Ongelman tunnistavat suomalaiset <strong>ja</strong> venäläiset osapuolet.<br />

Selvityksessä on myös venäläisten ehdotuksia tilanteen parantamiseksi.<br />

Selvitys osittaa, että Venäjän markkinoille ovat tehokkaimmin sijoittuneet teollisuuden, kaupan<br />

<strong>ja</strong> rakennustoiminnan sekä palvelujen suomalaiset ketjut. Sen si<strong>ja</strong>an pk-yritysten pääsy Venäjän<br />

markkinoille on ollut hidasta. Yritysten valmiudet eivät ole riittävät, pääomia ei ole käytettävissä <strong>ja</strong><br />

yksittäin yritykset ovat hankkeiden kokoon <strong>ja</strong> riskeihin nähden liian pieniä. Nykyisellään ne eivät<br />

ole päässeet, jopa korkeasta osaamisestaan huolimatta, suurten toimi<strong>ja</strong>in alihankkijoiksi. Tilanteen<br />

kor<strong>ja</strong>amiseksi tarvitaan panostuksia yrittäjiltä itseltään, yritysten yhteistyöltä, yrittäjäjärjestöiltä<br />

sekä kouluttajilta, rahoitukselta <strong>ja</strong> muilta välittäjäorganisaatioilta. Yhteistyön kokonaisstrategia<br />

9


tulee ottaa vaikutta<strong>ja</strong>tahojen yhteiseen käsittelyyn.<br />

Välittäjäorganisaatioiden tulee auttaa suomalaisyrityksiä, mikäli niillä näyttää olevan mahdollisuuksia<br />

menestyä Venäjän markkinoilla. Organisaatioiden tulee tunnistaa avautuvat mahdollisuudet,<br />

tehostaa tiedonvälitystä, kohdentaa neuvontaa <strong>ja</strong> koulutusta sekä muodostaa rahoitusmekanisme<strong>ja</strong><br />

tarkoitukseen osoitetuista resursseista. Toimi<strong>ja</strong>in on tiivistettävä yhteistyötään tavalla, joka rohkaisee<br />

yrityksiä, kohottaa niiden osaamistasoa sekä auttaa vaikeimpien kehitysvaiheiden yli. Yrittäjällä<br />

<strong>ja</strong> yrityksellä itsellään pitää olla tahtotila <strong>ja</strong> markkinoille menemisen halu sekä suunnitelmallisuus<br />

menestymiseen ilman <strong>ja</strong>tkuvaa tukea. Suomen vapaata tiedettä <strong>ja</strong> koulutusta ei Venäjä-yhteistyö<br />

paljoakaan kiinnosta. Kieli-, kulttuuri- <strong>ja</strong> asennemuuri on korkea. Se johtuu myös Neuvostoliiton<br />

jättämästä perinnöstä Venäjän yliopistoihin. Tuloksellinen yhteistyö maiden välillä edellyttää radikaalia<br />

muutosta. Venäläisillä on nyt aiempaa laajempi tieteen vapaus, mutta teorioita tulisi oppia<br />

soveltamaan käytäntöön. Suomalaisilla on kielimuuri <strong>ja</strong> helpompi sopeutua oloihin muualla kuin<br />

Venäjällä. Yhteistyön onnistuminen edellyttää asennemuutosta <strong>ja</strong> esteiden raivaamista.<br />

Koillisväylän avautuminen muuttaa globaalia kuljetuslogistiikkaa, lyhentää Euroopan <strong>ja</strong> Aasia<br />

välistä kuljetusetäisyyttä sekä siirtää sisämaan kuljetuksia Atlantin <strong>ja</strong> Jäämeren rannikon satamiin.<br />

Tämä lisää kilpailua valtamerten logistiikan <strong>ja</strong> sisäsatamien välillä. Kuljetusten suuntaaminen<br />

vaikuttaa logistiikan ohella asutuksen sijoittumiseen <strong>ja</strong> elinkeinoihin. <strong>Barentsin</strong> alueella Suomi <strong>ja</strong><br />

Ruotsi joutuvat tässä löytämään omat yhteistyötavat Nor<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> Venäjän kanssa. Kyseeseen tulevat<br />

erityisesti laajentuvan kaivostoiminnan sekä metalli- <strong>ja</strong> metsäteollisuuden <strong>ja</strong>lostus- <strong>ja</strong> kuljetusjärjestelmät.<br />

Selvitys osittaa tässä vaiheessa suomalaisten ra<strong>ja</strong>llisia mahdollisuuksia toimia kaasu-<br />

<strong>ja</strong> öljyhankkeiden pääurakoitsijoina. Mahdollisten alihankintojen lisäksi <strong>Barentsin</strong> alue tarjoaa<br />

muussa teollisuudessa, rakentamisessa, infrastruktuurin uudistamisessa <strong>ja</strong> palveluissa kiinnostavia<br />

kohteista suomalaisille yrityksille. Kaikki tasavaltojen päämiehet, maaherrat <strong>ja</strong> Moskovan ministerit<br />

toivottavat yritykset tervetulleiksi neuvottelemaan, toteuttamaan hankkeita <strong>ja</strong> tuomaan investointe<strong>ja</strong>.<br />

Monet Venäjän alueet pitävät Suomea kehitystavoitteidensa mallimaana.<br />

Murmanskin läänin pääasialliset hankkeet liittyvät kaasu-, öljy- <strong>ja</strong> kaivosteollisuuteen, merenkulkuun,<br />

kalastukseen sekä rakentamiseen <strong>ja</strong> palvelutuotantoon. Arkangelin lääni tarjoaa yhteistyökumppanuutta<br />

metsä- <strong>ja</strong> puuteollisuudessa, kaivostoiminnassa, metalliteollisuudessa, meriteknologiassa,<br />

yliopistoyhteistyössä <strong>ja</strong> matkailussa. Nenetsian yritysalo<strong>ja</strong> ovat öljy- <strong>ja</strong> kaasuteollisuus,<br />

palvelut, alkuperäiskansan tarpeet <strong>ja</strong> ympäristönsuojelu. Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan yhteistyöehdotukset<br />

ovat monipuolisimmat <strong>ja</strong> kohdentuvat pääasiallisesti metsä- <strong>ja</strong> puuteollisuuteen, bioraaka-aineisiin<br />

poh<strong>ja</strong>utuvaan lämmön <strong>ja</strong> sähköntuotantoon sekä kaukolämpöjärjestelmien rakentamiseen <strong>ja</strong> matkailun<br />

kehittämiseen. Yhteistyöehdotuksissa on keskeisessä asemassa teknologioiden uudistaminen<br />

<strong>ja</strong> uusien tuotteiden kehittäminen osaamisperustaa laajentamalla.<br />

Komin tasavallassa yhteistyöehdotukset kohdistuvat lähinnä kaivostoimintaan, metsä- <strong>ja</strong> metalliteollisuuteen<br />

sekä suomalais-ugrilaisen kulttuurin säilyttämiseen <strong>ja</strong> sen tuotteistamiseen matkailussa.<br />

Vologda on kehittynyt alue, jossa metsä-, metalli- <strong>ja</strong> elintarviketeollisuuden ohella halutaan<br />

kehittää bioenergian tuotantoa <strong>ja</strong> käyttöä, maataloutta, erityisesti perunanviljelyä sekä korkean<br />

teknologian alo<strong>ja</strong>. Federaatiotasolla yhteistyöaloiksi esitetään metsä- <strong>ja</strong> meriteollisuutta, laivanrakennusta,<br />

puutalotuotantoa sekä uusien teknologioiden <strong>ja</strong> materiaalien soveltamista oleviin <strong>ja</strong> uusiin<br />

tuotteisiin. Nanoteknologiaa halutaan kehittää uusiin <strong>ja</strong> monipuolisiin tarkoituksiin.<br />

Lähinaapurissa Venäjällä on kasvava <strong>ja</strong> monipuolistuva talous. Selvityksen perusteella se näyttää<br />

kuitenkin olevan entistä etäämpänä suomalaisen yritysten näkökulmasta. Varsinkin pk-yritysten<br />

suhtautumiseen vaikuttavat tulli- <strong>ja</strong> ra<strong>ja</strong>ongelmat, byrokratia, korruption pelko, lainsäädännön<br />

puutteet <strong>ja</strong> tulkinnat, sekava tarkastustoimi, mafia <strong>ja</strong> huonot liikenneyhteydet sekä investointivaatimukset.<br />

Tilanne on monilta osin parantumassa. Talouden kasvualueilla markkinat mukautuvat<br />

10 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


kansainväliseen käytäntöön <strong>ja</strong> köyhemmillä alueilla hallinnoilla on halu kehittää yritysten toimintaolosuhteita<br />

entistä luotettavammiksi. Neuvottelut WTO:n mahdollisesta jäsenyydestä ovat jo nyt<br />

selkiinnyttäneet tilannetta.<br />

Selvitykseen on sisällytetty Venäjän historiaa, tieto<strong>ja</strong> federaation rakenteesta, venäläisyydestä<br />

sekä venäläisten a<strong>ja</strong>ttelu- <strong>ja</strong> toimintatavoista. Yrityksissä on hyvä olla tietoa asioista, joita toinen<br />

osapuoli arvostaa. Suomen harjoittama lähialueyhteistyö on kasvattanut positiivista ilmapiiriä myös<br />

liiketoiminnalle. Suuri maa tasapainottelee mahdollisuuksien <strong>ja</strong> ongelmien keskellä, mutta valittu<br />

suunta näyttää nyt selvältä. Venäjän alueilla usein todetaan: ”Suomi on meille läheinen mallimaa,<br />

josta meidän on syytä ottaa oppia. Siinä toivomme teidän olevan aktiivisesti mukana”. Tilaisuuteen<br />

nyt kannattaa tarttua tutustumalla Venäjällä <strong>ja</strong> <strong>Barentsin</strong> alueella oleviin mahdollisuuksiin. Niiden<br />

selkeä, tarkka <strong>ja</strong> aikataulut pitävä kir<strong>ja</strong>aminen on mahdotonta, koska tilanne elää <strong>ja</strong>tkuvasti suuren<br />

maan monien muuttujien oh<strong>ja</strong>amana. <strong>Työ</strong> ei koostu yksinomaan hankeluetteloista <strong>ja</strong> alueiden yrittäjistä<br />

sähköpostiosoitteineen. <strong>Työ</strong>ssä pyritään avaamaan kokonaistilannetta Venäjällä, mikä tekee<br />

selvitykseen sisällytetyt hankeluettelot paremmin ymmärrettäviksi.<br />

11


3. JOHDANTO<br />

Kuva 1. Willem <strong>Barentsin</strong> kartta Pohjoisnapa-alueesta. Julkaistu<br />

J.van Lindschoten toimesta Haagissa 1599. Lainaus julkaisusta<br />

The Barents Euro-Arctic Region. Helsinki 1996<br />

Suomen maantieteellinen si<strong>ja</strong>inti Venäjän ra<strong>ja</strong>maana on kiinnittänyt maiden välisen kanssakäymisen<br />

historian kaikkiin vaiheisiin. Kuvassa 1. esitetään tutkimusmatkaili<strong>ja</strong> William <strong>Barentsin</strong><br />

maantieteellinen käsitys Pohjoisnapa-alueesta vuonna 1599. Kartta on laadittu neljä vuotta myöhemmin<br />

Ruotsi-Suomen <strong>ja</strong> Venäjän välisen ra<strong>ja</strong>n vedosta lähes nykyiselle paikalleen. Ruotsinvallan<br />

aikana ra<strong>ja</strong> muuttui suomalaisasutuksen leviämisen <strong>ja</strong> maiden välisen sotaonnen vaihtuessa.<br />

Täyssinän rauhassa 1595 mainittu ra<strong>ja</strong> vedettiin Virolahdelta Jäämereen pääsääntöisesti nykyisen<br />

ra<strong>ja</strong>n tienoille. Uudenkaupungin rauhassa 1721 Ruotsi menetti Venäjälle nk. Vanhan Suomen, joka<br />

myöhemmin liitettiin vuoden 1809 Haminan rauhan jälkeen 1812 autonomiseen Suomeen. Suomen<br />

ollessa Venäjän autonomisena hallinto<strong>alueen</strong>a (1809 - 1917) emämaan <strong>ja</strong> Suomen taloussuhteet<br />

olivat varsin vilkkaat. Pietarin kysyntä ulottui Kainuuseen saakka. Se kohdistui työvoimaan,<br />

tuotteisiin <strong>ja</strong> palveluihin.<br />

Rautatieyhteyden valmistuminen Ouluun v. 1886 helpotti Pohjois-Suomen tuotteiden vientiä<br />

Pietariin. Aiemmin tavara kuljetettiin ensin hevosilla Hämeenlinnaan. Poh<strong>ja</strong>nlahden rannikolta Oulusta<br />

oli vilkas kauppayhteys ”Ryssänrannantietä” Kuusamon kautta Vienan Kemiin <strong>ja</strong> Arkangeliin<br />

(Koutaniemi 1999). Tämä oli tärkeä kauppayhteys Poh<strong>ja</strong>nlahden rannikolta <strong>Barentsin</strong> alueelle. Oulun,<br />

Tornion, Vienan Kemin <strong>ja</strong> Arkangelin markkinoilla käytiin kauppaa naapurimaiden kesken turkiksilla,<br />

kalalla, riistalla, jopa kaukaisilla siirtomaatavaroilla. Vaikeina nälkävuosina 1860-luvulla<br />

Poh<strong>ja</strong>nmaalta mentiin Jäämerelle kalaan <strong>ja</strong> Vienantien kautta saatiin ajoittain vil<strong>ja</strong>a. Muutto Jääme-<br />

12 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


en rannikolle kasvatti vieläkin oman kielen <strong>ja</strong> kulttuurin omaavaa Nor<strong>ja</strong>n kveeni-vähemmistöä.<br />

Autonomian aikana vallitsivat vilkkaat yhteydet itära<strong>ja</strong>n yli, huolimatta ra<strong>ja</strong>- <strong>ja</strong> tullimuodollisuuksista.<br />

Ra<strong>ja</strong>pitäjistä johti lukuisia polku<strong>ja</strong> Venäjälle, mitkä yhteydet pitivät yllä asukkaiden<br />

normaalia arkielämää. Vienan Kar<strong>ja</strong>lan suuntaan oli sukuyhteyksiä <strong>ja</strong> kasvava kiinnostus kielen<br />

sekä kulttuurin tutkimukseen. Vienan Kar<strong>ja</strong>lan kansan runousperinteestä piirilääkäri Elias Lönnrot<br />

kokosi Kalevalan <strong>ja</strong> Kantelettaren. Toisaalta Kar<strong>ja</strong>lasta suuntautui Suomeen laukkukauppa,<br />

joka parhaimmillaan merkitsi yli 3 000 kauppiaan liikkumista Suomen maaseudulla keskenään<br />

<strong>ja</strong>kamissaan kauppapiireissä. Lainsuo<strong>ja</strong>a vailla olleeseen laukkukauppaan suhtauduttiin Suomessa<br />

myötämielisesti, sillä se oli lisäkeino maaseudun pientavarahuoltoon. Laukkukauppiaat olivat<br />

kylissä pidettyjä vieraita <strong>ja</strong> viestintuojia. Ra<strong>ja</strong>ntakaisen Kar<strong>ja</strong>lan miesväellä ei talvikausina vallinneen<br />

talousjärjestelmän vuoksi ollut muutakaan elantoa, kuin lähteä Suomeen kaupantekoon.<br />

Maaorjuutta lievempi mir-järjestelmä sääteli maan <strong>ja</strong> metsän käyttöä, mikä ei Vienassa innostanut<br />

<strong>ja</strong> mahdollistanut kehittämään kannattavaa maataloutta. Kylän pellot <strong>ja</strong>ettiin määrävuosin miesluvun<br />

perusteella, olivatpa miehet raivanneet peltoa tai eivät. Lisäksi suurten erämaiden keskellä<br />

puunkäyttöoikeudet olivat tiukasti rajoitetut.<br />

Sortokausina 1800-luvun lopulla <strong>ja</strong> 1900-luvun alussa kaupankäynti hiljeni. Lukuisat laukkukauppiaat<br />

jäivät pysyvästi kauppiaiksi Suomeen, mikä vahvisti puutteellista maakauppaa. Venäjän<br />

vallankumous toi Suomeen valkopakolaisia <strong>ja</strong> kommunistinen Neuvostoliitto otti vastaan Suomen<br />

punapakolaisia. Neuvostoliitto sulki ra<strong>ja</strong>n vuonna 1922 <strong>ja</strong> kaupankäynti sekä muu yhteydenpito<br />

alueiden <strong>ja</strong> kansalaisten välillä päättyi. Suomen <strong>ja</strong> Neuvostoliiton kauppa siirtyi keskushallintojen<br />

väliseksi tavaranvaihdoksi <strong>ja</strong> taloudelliseksi yhteistyöksi laadittujen pöytäkirjojen mukaan. Viralliset<br />

valtuuskunnat <strong>ja</strong> yhteistyöelimet neuvottelivat tavaranvaihtopöytäkirjojen sisällöt.<br />

Yhteisarvoltaan noin 300 miljoonan kultadollarin sotakorvaukset mukauttivat pakonomaisesti<br />

suomalaista tuotantoa vastaamaan Neuvostoliiton korvauspöytäkirjoissa määrittämää ”kysyntää”.<br />

Vaikka kyse oli raskaasta pakosta tuottaa tavaraa naapurin määrittämien vaatimusten mukaan,<br />

muodostui samalla perusta molempien osapuolten <strong>ja</strong> tuotantojen väliselle tuntemukselle. Sotakorvauksista<br />

siirryttiin 1950-luvulla säännönmukaisiin kauppaneuvotteluihin, joissa valtuuskuntien<br />

välillä päätettiin seuraavan kauden tavaranvaihdosta. Suomi toi energiaa <strong>ja</strong> raaka-aineita sekä vei<br />

teollisuustuotteita <strong>ja</strong> kulutustavaroita. Aikakauteen liittyivät myös suuret rakennushankkeet, joita<br />

suomalaiset toteuttivat mm. voimalaitosten, metsäkombinaattien <strong>ja</strong> kaivosyhdyskuntien muodossa.<br />

Yksi suurimmista hankkeista oli Kostamuksen kaivoskombinaatin <strong>ja</strong> kaupungin rakentaminen<br />

vuosina 1975 - 1980. Suomen puolelta valtionjohto osallistui aktiivisesti neuvotteluihin <strong>ja</strong> kauppapolitiikkaan<br />

sekä valmisteli yritysten kanssa uusia hankeavauksia.<br />

Kostamuksen rakentaminen Finnstroi Oy:n johdolla oli malli, jossa pystyttiin kokoamaan osaaminen<br />

<strong>ja</strong> voimavarat suureen hankkeeseen. Aluksi Kainuun maakunta määrätietoisesti kuvitteli,<br />

että hankkeeseen riittävät maakunnan omat voimavarat. Käytäntö kuitenkin osoitti, että todellinen<br />

osaaminen piti koota verkostomaisesti koko maasta, jopa ulkomailta. Suurten hankkeiden rakenne<br />

Venäjällä noudattaa edelleenkin Kostamuksen kaivoskombinaatin toteutustapaa. Hankkeet koostuvat<br />

osa-urakoista, alihankinnoista <strong>ja</strong> ammattityövoiman sekä tavaratuotannon rekrytoinnista.<br />

Edelleen olisi muistettava, että osaamista vaativat hankkeet eivät ole poliittisesta järjestelmästä<br />

juurikaan riippuvaisia.<br />

Toteuttamistapa Venäjällä muistuttaa paljon neuvostoaikaista, mikä pitäisi ymmärtää <strong>ja</strong> siihen<br />

myös tottua. Julkisen hallinnon palvelutuotanto on puutteellista, mitä on totuttu korvaamaan yritysten<br />

aputalouksien palvelutuotannolla. Heikoimmat alueet tarvitsevat investointe<strong>ja</strong> palvelurakentamiseen<br />

<strong>ja</strong> verotulo<strong>ja</strong>, jotta sosiaalibudjetit saadaan katetuiksi. Venäjän vahvoilla kasvualueilla sen<br />

si<strong>ja</strong>an pelisäännöt tulevat enemmän avoimesta markkinataloudesta. Verotulo<strong>ja</strong> kertyy investointei-<br />

13


hin <strong>ja</strong> kansalaisten peruspalvelujen turvaamiseen. Federaatio kerää osan alueiden tuotoista <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>kaa<br />

harkinnan mukaan tukea alueille.<br />

Neuvostoliiton hajoaminen johti kriisiin <strong>ja</strong> lamautti kaupan sekä jätti suuret saatavat myös Suomelle.<br />

Venäjän olojen hieman vakiintuessa <strong>ja</strong> öljyn, kaasun sekä metallien vientihintojen kohotessa<br />

maa maksoi ulkomaiset velkansa <strong>ja</strong> kokosi kansallista rahastoa. Kaupankäynti vilkastui <strong>ja</strong> talouden<br />

kasvu kokoluokassaan oli ripeää. Suomalaiset yritykset ovat vaihtelevasti mukana Venäjän uusilla<br />

markkinoilla. Suuret yritykset toimivat mm. energia-, metalli-, teknologia-, rakennus-, elintarvike-<br />

<strong>ja</strong> kaupanaloilla sekä kaivostoiminnassa <strong>ja</strong> palvelutuotannossa. Huolimatta tulli-, ra<strong>ja</strong>-, verotus- <strong>ja</strong><br />

oikeuskäytännöistä sekä monimutkaisesta byrokratiasta <strong>ja</strong> korruptiosta, yritysten määrä <strong>ja</strong> kaupan<br />

volyymi ovat kasvaneet. Pienten <strong>ja</strong> keskisuurten sekä aloittavien yritysten mukaan pääsy <strong>ja</strong> menestyminen<br />

Venäjän markkinoilla on suuria selvästi vaikeampaa. Kollektiivisen talousjärjestelmän<br />

jälkeen maan oma pk-yrittäjyys sekä sen edellyttämät raaka-aine- <strong>ja</strong> markkinointijärjestelmät ovat<br />

vasta kehittymässä.<br />

Moskovassa, Pietarissa <strong>ja</strong> muilla nopean kasvun alueilla kilpailu on kova <strong>ja</strong> mukana olo edellyttää<br />

suuria volyymejä, tiivistä yhteistyötä keskenään tai yhteistyötä suurten yritysten kanssa. Pienillä<br />

paikkakunnilla hankkeita käynnistyy hitaasti, ne usein edellyttävät investointe<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> tuettuina päätyvät<br />

usein venäläisten yritysten toteuttamiksi. Mitä pienemmistä alueista on kyse, sen vähemmän<br />

hankkeet etenevät markkinaehtoisesti. Pienillä, vähävaraisilla paikkakunnilla hallintojen merkitys<br />

hankkeiden toteuttamisessa on suuri, mutta samalla niiden hyväksyntä suo<strong>ja</strong>a hankkeiden onnistumista<br />

<strong>ja</strong> yritystoiminnan <strong>ja</strong>tkuvuutta.<br />

Suomen mittakaavassa suuret yritykset omaavat laajempaa kokemusta ulkomaankaupasta, henkilökunta<br />

on monialaisempaa, kielitaitoisempaa <strong>ja</strong> yrityksillä on mahdollisuuksia myös ottaa ainakin<br />

jossain määrin riskejä. Pienet <strong>ja</strong> keskisuuret yritykset sen si<strong>ja</strong>an ovat usein aloittavia <strong>ja</strong> mahdollisuudet<br />

suuntautua Venäjän moni-ilmeisesti vaativille markkinoille ovat merkittävästi rajoitetummat.<br />

On käynyt myös ilmi, että suomalaiset välittäjätahot, mm. neuvonta, rahoitus, lainoitus <strong>ja</strong> yrittäjien<br />

koulutus eivät nykyisellään kohdistu yrittäjien tarpeisiin parhaalla tavalla. Monilla alkavilla<br />

teknologia- tai muilla selvästi menestymisen edellytykset omaavilla yrityksillä ei tukia hakiessaan<br />

ole osoitettavissa vielä hyviä tulosvuosia, joita tuista päättäjät yksioikoisesti edellyttävät. Suomen<br />

taloudellinen tilanne, yritysten lisäämis- <strong>ja</strong> uudistumistarve <strong>ja</strong> kotimarkkinain pienuus edellyttävät<br />

kuitenkin tavara- <strong>ja</strong> palveluvientiä. Suomen talous tarvitsee kipeästi kasvua, uusia yrityksiä <strong>ja</strong> vientimarkkinoita.<br />

Kansallisen järjestelmän on tämä ymmärrettävä, mutta yrittäjät <strong>ja</strong> yritykset itse ovat<br />

vastuussa toimistaan <strong>ja</strong> päättävät, pyrkivätkö ne Venäjän markkinoille tai eivät.<br />

Luoteis-Euroopan lähialueilla on suunnitteilla <strong>ja</strong> käynnistymässä suuria energia-, kaivos-, teollisuus-,<br />

rakennus-, infrastruktuuri- <strong>ja</strong> logistiikan sekä palvelutuotannon hankkeita, joihin suomalaiset<br />

yritykset pyrkivät, mutta eivät ole viime aikoina vielä vahvasti mukana. <strong>Barentsin</strong> alueella käynnistynee<br />

useita suuria hankkeita, mm. manner<strong>ja</strong>lustan kaasu- <strong>ja</strong> öljytuotanto sekä niiden edellyttämät<br />

laitteet <strong>ja</strong> <strong>rakenteet</strong>, kuljetusjärjestelmät sekä palvelutuotanto. Pohjoisella alueella avataan lukuisia<br />

kaivoksia, uudistetaan <strong>ja</strong> lisätään teollisuutta, rakennetaan biopolttoaine-perusteista energiantuotantoa,<br />

lisätään asuntotuotantoa, parannetaan energiatehokkuutta <strong>ja</strong> ihmisten arkielämää. Lapin<br />

kauppakamarin laskelmien mukaan lähiaikojen investointien kokonaisarvo ylittää 100 mil<strong>ja</strong>rdin<br />

euron arvon (Liite 1 ). <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> hankkeisiin myös suomalaiset yritykset asettavat suuria<br />

toiveita <strong>ja</strong> pyrkivät mukaan toteuttamaan niitä. Hankeselvityksiä on tehty <strong>ja</strong> organisaatioita on perustettu,<br />

mutta tulokset ovat vielä vaatimattomia.<br />

Pohjoisella alueella alkaa uudistuva kehitysvaihe, joka perustuu käyttämättömien luonnonvarojen<br />

hyödyntämiseen, aiempaa korkeampaan osaamiseen, uusiin materiaaleihin, kehittyneempään<br />

teknologiaan, myönteiseen ympäristötietoisuuteen <strong>ja</strong> ra<strong>ja</strong>t ylittävään yhteistyöhön. Tähän suoma-<br />

14 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


lainen tuotantoelämä, teknologia, koulutus <strong>ja</strong> palvelut tarjoavat omat yhteistyövaihtoehtonsa. Ilmaston<br />

lämpeneminen sulattaa pohjoisen napaseudun jäätiköitä, väljentää sulavesireittejä <strong>ja</strong> pidentää<br />

esteetöntä purjehduskautta. Muutos on käynnistänyt pohjoisten merien käytön uuden logistisen<br />

suunnittelun <strong>ja</strong> tarpeisiin suunnatun laivanvarustuksen. Tavoitteena on avata mannertenväliset<br />

pohjoiset liikennereitit, jotka onnistuessaan muuttavat merenkulun logistiikkaa tehokkaammaksi <strong>ja</strong><br />

yksikkökustannuksiltaan halvemmaksi. Talouselämään haetaan tehokkuutta uudistumisen, osaamisen,<br />

teknologian <strong>ja</strong> suuruuden ekonomian avulla.<br />

Koillisväylän avautuminen saattaa muuttaa sisämaan kuljetusreittejä kohti valtamerien satamia,<br />

jo nimettyjä ”hube<strong>ja</strong>”. Taloudellinen aktiivisuus tulee lisääntymään mannerten pohjoisreunoilla,<br />

mikä muuttaa herkkää luontoa <strong>ja</strong> vaikuttaa alueella asuvien pääväestöjen <strong>ja</strong> alkuperäiskansojen<br />

elinkeinoihin <strong>ja</strong> elinoloihin. <strong>Barentsin</strong> rannikkoalue <strong>ja</strong> etelämpänä si<strong>ja</strong>itsevalla taiga-vyöhyke ovat<br />

muutosten alaisena. Kokonaisuuden hahmottaminen on tärkeää, jotta yritystoiminta tunnistaisi<br />

hankkeet, saisi niistä tietoa <strong>ja</strong> osaisi kohottaa valmiuksiaan niiden toteuttamiseen. Suomalaiset<br />

yritykset ovat vielä jääneet pääosin uusiutuvan <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> hankkeiden ulkopuolelle. Suomalaisten<br />

mukaan pääsy voi parhaiten avautua tutkimusyhteistyön, koulutuksen <strong>ja</strong> käytännön sovellutusten<br />

kautta. Meno uusiin haasteisiin edellyttää osaamista, innostusta <strong>ja</strong> halua tehdä uutta. Tapana<br />

on liikaa odottaa, milloin suuret kaasukentät avataan, mitä päätöstä pidetään lähtölaukauksena.<br />

Mikäli Shtokmanin kaasukentän käynnistyminen tapahtuu maaliskuussa 2011, useimmat suururakkaan<br />

aikovat yritykset ovat jo nyt auttamattomasti myöhässä. Eri syistä, joita selvityksessä käsitellään,<br />

<strong>Barentsin</strong> alueella <strong>ja</strong> laajemminkin Venäjällä olleet mahdollisuudet ovat jääneet käyttämättä.<br />

Sanonta ”Venäjä on lähellä, mutta sittenkin niin kaukana <strong>ja</strong> näyttää loittonevan entisestään” pitää<br />

nyky-Suomessa paikkansa.<br />

Kuvattuun tilanteeseen viitaten <strong>ja</strong> uusien mahdollisuuksien avautuessa, <strong>Työ</strong>- <strong>ja</strong> <strong>elinkeinoministeriö</strong><br />

ministeri Mauri Pekkarisen <strong>ja</strong> kansliapäällikkö Erkki Virtasen päätöksellä osoitti maaherra,<br />

FT Eino Siuruaisen tehtäväksi selvittää suomalaisen yritystoiminnan mahdollisuuksia osallistua<br />

<strong>Barentsin</strong> alueella käynnissä olevien <strong>ja</strong> käynnistyvien hankkeiden toteuttamiseen. Erityisasiantunti<strong>ja</strong>tehtävä<br />

on osa-aikainen (n. 20 % työa<strong>ja</strong>sta) <strong>ja</strong> kestää kahdeksan <strong>ja</strong> puoli kuukautta.<br />

15


4. SELVITYSTOIMEKSIANTO<br />

”<strong>Työ</strong> <strong>ja</strong> <strong>elinkeinoministeriö</strong> on kutsunut maaherra Eino Siuruaisen Venäjän pohjoisen<br />

arktisen <strong>alueen</strong>, erityisesti Luoteis-Venäjän erityisasiantunti<strong>ja</strong>ksi a<strong>ja</strong>lle 16.4. –<br />

31.12.2010.<br />

Alueilla on valmisteilla useita merkittäviä suurinvestointihankkeita, jotka tarjoavat tulevaisuudessa<br />

myös suomalaiselle osaamiselle <strong>ja</strong> yritystoiminnalle huomattavia mahdollisuuksia. Näiden<br />

oikea-aikainen <strong>ja</strong> täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää tarkkaa tietoa hankkeiden sisällöistä<br />

<strong>ja</strong> aikatauluista. Tarvittavan tiedon saanti vaatii laa<strong>ja</strong>a asiantuntemusta <strong>ja</strong> tiivistä yhteydenpitoa<br />

Luoteis-Venäjän hallintoon <strong>ja</strong> muihin keskeisiin toimijoihin. Mahdollisuuksien hyödyntämiseksi <strong>ja</strong><br />

muuttamiseksi liiketoiminnaksi tarvitaan kansallista valmistautumista <strong>ja</strong> tarvittavien toimenpiteiden<br />

suunnittelemista.<br />

Siuruaisen tehtävänä on kartoittaa Venäjän pohjoisten arktisten alueiden tulevat investointihankkeet,<br />

niiden aikataulut <strong>ja</strong> tarvittavat kansalliset toimet, jotta suomalainen elinkeinoelämä voisi<br />

hyödyntää hankkeiden antamia mahdollisuuksia täysipainoisesti. Tehtävä edellyttää aktiivista yhteistyötä<br />

<strong>ja</strong> tiedon välittämistä hallinnon <strong>ja</strong> elinkeinoelämän välillä. Siuruainen laatii toimeksiantonsa<br />

tuloksista kir<strong>ja</strong>llisen raportin. Raportin tulee olla työ- <strong>ja</strong> <strong>elinkeinoministeriö</strong>n käytettävissä<br />

31.12.2010 mennessä. Raportin laatimiseen tarvittavista asiantunti<strong>ja</strong>sihteerin palveluista sovitaan<br />

erikseen.”<br />

<strong>Työ</strong>- <strong>ja</strong> <strong>elinkeinoministeriö</strong> asetti 27.4.2010 työryhmän tukemaan<br />

selvitysmies Siuruaisen työtä.<br />

<strong>Työ</strong>ryhmän kokoonpano:<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

Teollisuusneuvos Severi Keinälä, TEM, pj. ,<br />

neuvotteleva virkamies Raila Kehälinna, TEM,<br />

aluekehitysjohta<strong>ja</strong> Janne Antikainen, TEM,<br />

ylitarkasta<strong>ja</strong> Mari Hakkarainen, TEM,<br />

teollisuusneuvos Riku Huttunen, TEM,<br />

ylitarkasta<strong>ja</strong> Petri Haapalainen, TEM,<br />

johta<strong>ja</strong> Matti Rasimus, Finpro,<br />

johta<strong>ja</strong> Timo Pietikäinen, Finnvera,<br />

johta<strong>ja</strong> Pirkko Saarela, Lapin ELY-keskus,<br />

ulkoasiainneuvos Hannu Halinen, ulkoasiainministeriö <strong>ja</strong><br />

kansainvälisten asiain sihteeri Tui<strong>ja</strong> Maano<strong>ja</strong>, liikenne- <strong>ja</strong> viestintäministeriö.<br />

<strong>Työ</strong>ryhmän toimikausi on 1.5.2010 – 31.12.2010. <strong>Työ</strong>ryhmän työskentelytapa on<br />

verkostomainen. <strong>Työ</strong>ryhmä on kokoontunut hankkeen aikana neljä kertaa.<br />

16 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


5. SELVITYSTEHTÄVÄN RAJOITUKSIA<br />

Selvitystehtävä on laa<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> monitahoinen kokonaisuus. Huolimatta talousmaantieteilijän koulutuksesta,<br />

Oulun yliopiston Thule-instituutin johtamisesta sekä noin 20 vuoden yhteistyöstä <strong>Barentsin</strong><br />

hallintoalueiden kanssa, työn laajuus <strong>ja</strong> aikapula jättävät työn harmillisen pinnalliseksi. Noin<br />

20 %:n työaikavaraus kahdeksan <strong>ja</strong> puolen kuukauden a<strong>ja</strong>ksi ei ole ollut riittävä, varsinkin kun työ<br />

ajoittui Suomen <strong>ja</strong> Venäjän lomakausiin. Aikavarauksesta huolimatta työtä on tehty kokoaikaisesti<br />

niin paljon kuin on mahdollista. <strong>Työ</strong>ssä ei ole ollut käytettävissä aputyövoimaa, lukuun ottamatta<br />

Venäjän matkoilla tulkkina <strong>ja</strong> matkojen järjestelijänä toiminutta historioitsi<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> yrittäjä Valeri Zhukia.<br />

Hän on kotoisin Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan Säämäjärveltä <strong>ja</strong> asuu perheineen Suomessa. Koko perhe<br />

omaa kahden maan kansalaisuudet. Herra Zhukin asiantuntemus <strong>ja</strong> vapaaehtoinen, vain matkat<br />

korvannut työpanos, on ollut selvityksen kannalta merkittävä.<br />

Selvitystyö ajoittui myös Venäjää 2008 – 2009 kohdanneeseen talouslamaan, joka johti alueet<br />

jyrkkiin saneeraustoimiin, investointien jyrkkään pudotukseen <strong>ja</strong> useimpien hankepäätösten lykkäämiseen<br />

epämääräiseen tulevaisuuteen. Selvityshetkellä lama on hieman hellittänyt, mutta tilanne ei<br />

ole palautunut ennalleen. Pyydettäessä uusia investointisuunnitelmia tai käynnistettäviä hankkeita,<br />

käytettäväksi luovutettiin usein aiempia listo<strong>ja</strong>, sillä suunnitellut hankkeet eivät olleet realisoituneet.<br />

Myös kaasuyhtiö Gazprom <strong>ja</strong> öljy-yhtiö Rusoil sekä monet muut yritykset <strong>ja</strong> hallinnon tasot<br />

ovat siirtäneet hankkeitaan tulevaisuuteen investointien puutteessa <strong>ja</strong> myöhemmin mainittavista<br />

syistä. Suurien kaasuhankkeiden toteuttamiseen liittyy epävarmuutta todellisesta valmiudesta, monopoliaseman<br />

avaamistarpeesta <strong>ja</strong> ulkomaisten investointien mukaantulosta kantamaan vastuuta<br />

kylmissä <strong>ja</strong> muutoinkin vaativissa oloissa käynnistettävään tuotantoon. Meksikonlahden öljyturma<br />

on pannut tarkistamaan suunnitelmia <strong>ja</strong> varmistamaan vaativien hankkeiden onnistumista.<br />

<strong>Barentsin</strong> alueella Shtokmanin käynnistämispäätöstä on siirretty maaliskuuhun 2011. Kyseisen<br />

päätöksen taakse jumittuivat myös valmistelevat hankkeet, sillä samaan aikaan käynnistettiin keskustelut<br />

Jamalin <strong>alueen</strong> kaasuhankkeiden avaamisesta. Sijoitta<strong>ja</strong>t odottivat suurta päätöstä, eikä<br />

heitä liiemmin ole kiinnostanut investoinnit <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> laman koettelemiin konventionaalisiin<br />

kohteisiin, maatalouteen, metsä- tai metalliteollisuuteen. Kaivostoiminta <strong>ja</strong> rakennusteollisuus<br />

ovat jossain määrin kiinnostaneet investoijia. Lukuisat investoi<strong>ja</strong>t odottavat Venäjän olojen vakiintumista<br />

<strong>ja</strong> valmistelussa olevaa päätöstä Venäjän liittymisestä Maailman kauppajärjestön WTO:n<br />

jäseneksi. Neljä vuosikymmentä hiertänyt epävarmuus <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> manner<strong>ja</strong>lustan ”harmaan<br />

vyöhykkeen” <strong>ja</strong>osta Venäjän <strong>ja</strong> Nor<strong>ja</strong>n välillä johti ratkaisuun syyskuussa 2010, mikä selkiinnytti<br />

<strong>alueen</strong> epämääräistä tilannetta. Parhaillaan tutki<strong>ja</strong>t selvittävät tektonista rakennetta Venäjän <strong>ja</strong> Kanadan<br />

välillä, jotta manner<strong>ja</strong>lustan omistussuhteet voitaisiin määrittää.<br />

Venäjän 89 hallinto<strong>alueen</strong> suunnitelmiin epävarmuutta / tukea on lisännyt Moskovan keskushallinnon<br />

vahvistunut ote. Alueita koskevia ukaase<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> muita määräyksiä tulee <strong>ja</strong>tkuvasti <strong>ja</strong> aluejohtojen<br />

sekä hallintojen onnistumista tehtävissään seurataan tarkasti. Tämä näkyy selvimmin viimeaikaisista<br />

aluejohdon vaihdoksista <strong>ja</strong> varoituksista talouden heikon tilanteen hallintakyvyssä.<br />

Barents Observerin tiedon mukaan pääministeri Putin on syyttänyt aluehallinto<strong>ja</strong> tehottomasta varojen<br />

käytöstä väittäen, että 450 mil<strong>ja</strong>rdia ruplaa on hukattu ”taivaan tuuliin” ilman tuloksia. Hänen<br />

mukaansa holtittomimmin varo<strong>ja</strong> ovat käyttäneet juuri useat <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> hallinnot.<br />

Aluejohtojen vaihdot ovat hankaloittaneet työtä. Selvityksen Kar<strong>ja</strong>lan osuus perustuu pääosin<br />

tasavallan päämies Sergei Katanandovin aikaisiin päämiehen hallinnon suunnitelmiin. Toki uuden<br />

päämiehen, tohtori Andrei Nelidovin henkilökohtaiset alkulin<strong>ja</strong>ukset ovat selvityksessä mukana.<br />

17


Murmanskin uusi maaherra Dmitri Dmitrienko on muuttanut monia edeltäjänsä Yuri Jevdokimovin<br />

lin<strong>ja</strong>uksia. Arkangelin <strong>ja</strong> Murmanskin maaherrat saivat ainakin tilapäisesti ratkaistuksi kiistat Shtokmanin<br />

mahdollisesti tuomien hyötyjen <strong>ja</strong>kamisesta alueiden kesken. Tyytymättömät kansalaiset<br />

ovat tehneet aloitteita Arkangelin maaherran erottamiseksi. Neljän kuukauden sisällä Arkangelin<br />

kaupunginjohta<strong>ja</strong> on vaihtunut kolme kertaa. Nor<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> Venäjä ovat edistyneet nopeasti yhteisissä<br />

hankkeissaan, joten päivittäiset päätökset avaavat uusia tilanteita <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> kokonaisuudessa.<br />

Moskovan ukaasi vaativan 13,5 %:n energiatehokkuusohjelman toteuttamisesta <strong>ja</strong> suunnitelmien<br />

laatimisesta vuoden 2010 loppuun mennessä on muuttanut suunnitelmia <strong>ja</strong> investointien aikataulu<strong>ja</strong>.<br />

Paikallisen energian käyttö <strong>ja</strong> lämmitysjärjestelmien uudistaminen kohoavat edelleen prioriteettilistoilla.<br />

Asutuskeskuksissa vaaditaan puhtaan veden saantia <strong>ja</strong> ympäristölainsäädäntö edellyttää<br />

jätevesien puhdistusta <strong>ja</strong> kiinteiden jätteiden lajittelua sekä lainmukaisia kaatopaikko<strong>ja</strong>. Suomalaisen<br />

osaamisen <strong>ja</strong> yritysten kannalta vaatimukset avaavat hyviä mahdollisuuksia yritystoiminnalle.<br />

Parhaillaan valmistellaan Sotshissa suomalaisten yritysten ryhtymistä uudistamaan olympiakaupungin<br />

lämmöntuotanto <strong>ja</strong> -<strong>ja</strong>kelujärjestelmää. Onnistuessaan hanke sisältää yli 20 lämpövoimalayksikön<br />

<strong>ja</strong> noin 400 km:n siirtojärjestelmän rakentamista.<br />

Edistyminen WTO:n jäsenneuvotteluissa vaikutti puutulleihin <strong>ja</strong> yhdenmukaistaa positiivisella<br />

tavalla Venäjän luotettavuutta kauppakumppanina. Muutokset vaikuttavat hallinnoissa <strong>ja</strong> yrityksissä<br />

tehtyihin suunnitelmiin. <strong>Työ</strong>n alkuvaiheessa puutullien alentamiseen oli jyrkän kielteinen<br />

kanta. Tasavaltojen päämiehet <strong>ja</strong> läänien maaherrat hallintoineen kertovat auliisti suunnitelmistaan<br />

<strong>ja</strong> tavoitteistaan, mutta yritysjohta<strong>ja</strong>t harvoin ilmaiset tulevia suunnitelmiaan. Venäjän markkinat<br />

ovat turbulenssissa, jossa sijoitta<strong>ja</strong>t odottavat parempia aiko<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> aluehallinnot yrittävät kehittää<br />

talouksia sekä kattaa useimmiten va<strong>ja</strong>aksi jääviä sosiaalibudjette<strong>ja</strong>. Talouden ongelmat <strong>ja</strong> lukuisat<br />

muut syvällä ”muhivat” syyt nostattavat myös mielenilmauksia, joista mainittakoon keväällä 2010<br />

Arkangelin <strong>ja</strong> lähikaupunkien lääkärien demonstraatio terveydenhuollon paremman varustamisen<br />

<strong>ja</strong> kunnollisten työolojen puolesta. He vaativat myös nuorten alan koulutuksen tehostamista <strong>ja</strong> vapaan<br />

lääkäriliiton perustamista.<br />

Kaikilla tasoilla odotetaan toipumista lamasta <strong>ja</strong> kasvavia koti- <strong>ja</strong> ulkomaisia sijoituksia sekä<br />

investointe<strong>ja</strong>. Kar<strong>ja</strong>lan päämies, tohtori Andrei Nelidov patisteli jopa omaa hallintoaan hankkimaan<br />

investointe<strong>ja</strong> sektoreilleen, jotta verotulot riittäisivät kattamaan sosiaalibudjetin vajetta. Lisäksi<br />

useimmat Neuvostoliiton aikaiset <strong>rakenteet</strong> vanhentuvat, ovat energiatehottomia, ympäristöään<br />

saastuttavia <strong>ja</strong> teknologialtaan kilpailukyvyttömiä. Venäjä joutuu alueillaan uudistamaan vanhaa <strong>ja</strong><br />

luomaan uutta, nykyistä kilpailukykyisempää. Virkakoneistoista, yrityksistä <strong>ja</strong> työvoimasta pitäisi<br />

saada federaation menestykseen nykyistä parempaa tulosta. Vaihtoehtojen määrittämisen vaikeus<br />

tuo epävarmuutta myös investointien suunnitteluun. Selvitykseen on mahdotonta rakentaa tavoitteena<br />

olleita aluekohtaisia investointiprofiile<strong>ja</strong> luotettavalla tavalla.<br />

Tiedonsaanti yrityksiltä <strong>ja</strong> hallinnoilta on hankalaa, koska hankeratkaisut perustuvat pitkällisiin<br />

neuvotteluihin. Lopullinen päätös yleensä kohdistuu venäläisiin yrityksiin tai ulkomaisiin, jotka<br />

tuovat hankkeeseen tai muihin tarpeisiin investointe<strong>ja</strong>. Venäläisessä hankesuunnittelussa pitää olla<br />

varhain mukana. Useimmiten päätösvalta juontaa juurensa aluehallinnosta tai suurissa hankkeissa<br />

myös keskushallinnosta. Tämän vuoksi tässä työssä on lähdetty tarkastelemaan aikatauluissaan siirtyneiden<br />

hankeluetteloiden ohella mahdollisuuksien mukaan hallintojen sekä alue- <strong>ja</strong> elinkeinokehittäjien<br />

a<strong>ja</strong>nkohtaisia suunnitelmia. Parhainta tietoa on tullut suorissa neuvotteluissa ministeriöiden<br />

<strong>ja</strong> aluejohtajien kanssa. Pelkät investointitoiveet ilman todellisen tilanteen avaamista eivät anna<br />

riittävää informaatiota ymmärtää Venäjän markkinoita. Samojen kohteiden suunnitelmien välillä<br />

saattaa vallita suuria ero<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> poikkeamia toteuttamisen aikatauluissa. Monet suuret hankkeet ovat<br />

suunnitelmissa, mutta niiden toteuttaminen odottaa vielä suotuisia olosuhteita.<br />

18 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


Selvityksen ongelmana on tilastojen saatavuus <strong>ja</strong> niiden ikä, sillä tiedot perustuvat usein vuoden<br />

2002 väestönlaskentaan. Juuri päättyneen väestönlaskennan tuloksia ei selvityksessä ole vielä käytettävissä.<br />

Kieli <strong>ja</strong> sen tulkinnat osaltaan ovat aiheuttaneet epämääräisyyttä. Monia tieto<strong>ja</strong> on ollut<br />

saatavissa ainoastaan venäjänkielellä. Aluehallinnoista tietojen saatavuus on vaihdellut suuresti,<br />

mutta yleensä maaherran johdolla käydyissä keskusteluissa sektorijohta<strong>ja</strong>t ovat saaneet velvoitteen<br />

kertoa tulevista hankkeista. Monet tiedot perustuvat aluehallintojen raportointiin keskushallinnolle,<br />

mikä saattaa poiketa reaalitilanteesta ”toiveiden tai selitysten ” suuntiin. Näitä poikkeamia on mahdoton<br />

tässä yhteydessä tarkistaa.<br />

Selvitystoimeksiannossa asetettu<strong>ja</strong> tavoitteita on pyritty mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan.<br />

Venäjän koko yhteiskunta on kaikilta osin muutoksessa, jossa väliin tulevilla arvaamattomilla tekijöillä<br />

on suuri vaikutus suunnitelmiin <strong>ja</strong> niiden toteuttamiseen. Se ei yksinomaan johdu taloustilanteesta,<br />

vaan yhteiskunnan koko olemuksesta. Suunnitelmallisuus, johtajuus sekä toteuttamistapa<br />

poikkeavat meillä totutusta. Useissa hankkeissa toteutuu vanha venäläinen sanonta ”Hevosen val<strong>ja</strong>staminen<br />

vie kauan, mutta sen jälkeen ajetaan lu<strong>ja</strong>a”. Toteuttamistapaa ilmentää toinen sanalasku:<br />

”Kun eteen tulee kuoppa, kiinalainen täyttää sen huolellisesti päästäkseen yli, mutta venäläinen<br />

yrittää vain hypätä”! Hankkeiden ”val<strong>ja</strong>stus” vie nyt paljon aikaa <strong>ja</strong> ongelmista yritetään selviytyä<br />

”hyppäämällä”, joskus lahjonnalla, korruptiolla <strong>ja</strong> muilla epämääräisillä keinoilla.<br />

Talouden rakenteissa <strong>ja</strong> alueiden välillä on suuria ero<strong>ja</strong>. Moskovassa <strong>ja</strong> Pietarissa sekä muissa<br />

vaurastuneissa pääkeskuksissa perivenäläiset pelisäännöt ovat kansainvälistyneet. Sen si<strong>ja</strong>an pienillä<br />

paikkakunnilla, yritettäessä tulla toimeen resurssipulassa, perinteillä <strong>ja</strong> hallinnon oh<strong>ja</strong>uksella<br />

on suuri merkitys. <strong>Barentsin</strong> hallintoalueet kuuluvat pääsääntöisesti viimeksi mainittuun maaherra-<br />

<strong>ja</strong> tasavallan päämies-vetoiseen kategoriaan. Edellisestä ryhmästä on vaikea saada hanketieto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />

jälkimmäisessä talouden tilanne <strong>ja</strong> keskushallinnon uudet määräykset muuttavat <strong>ja</strong>tkuvasti suunnitelmia.<br />

Monista ongelmista huolimatta suomalainen elinkeinoelämä on vahvasti venäjän markkinoilla<br />

<strong>ja</strong> Venäjä on Suomen kolmen suurimman kauppakumppanin joukossa. Taloudellisella yhteistyöllä<br />

ovat vahvat perinteet <strong>ja</strong> uudet mahdollisuudet ovat avautumassa. Kaikilla hallintoalueilla<br />

suomalaiset yritykset on toivotettu lämpimästi tervetulleiksi osallistumaan alueiden hankkeisiin.<br />

Positiivinen ”ovi” on auki, josta halukkaiden kannattaa käydä sisään, ainakin tutustumismielessä.<br />

5.1. SELVITYKSEN PÄÄKYSYMYKSET<br />

Selvitystyö kohdistuu <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> <strong>ja</strong> laajemminkin Venäjän kehitykseen. Sen ohella tarkastellaan<br />

suomalaisten yritysten <strong>ja</strong> yrittäjien valmiutta <strong>ja</strong> tahtotilaa osallistua Venäjän markkinoille.<br />

Useimmiten innostusta on <strong>ja</strong> Venäjän markkinoille menosta puhutaan, mutta ainakin pk-yritysten<br />

osallistuminen on toistaiseksi laimeaa. Tilanteen tutkimiseen ei ole tässä yhteydessä tarpeesta huolimatta<br />

mahdollisuutta. Samalla tavalla pinnallisen tiedon varaan jää suomalaisten välittäjäorganisaatioiden<br />

toimintatapojen <strong>ja</strong> tuloksellisuuden seuranta. Tilannearviot suomalaisten aktiivisuudesta,<br />

halukkuudesta <strong>ja</strong> toimintojen oikeaan osuvuudesta perustuvat saatavissa oleviin selvityksiin,<br />

keskusteluihin <strong>ja</strong> yrittäjien antamiin palautteisiin. Suomalaisen osapuolen tilannearviot jäävät yrittäjien<br />

<strong>ja</strong> organisaatioiden itsensä sekä julkishallinnon osalta niitä oh<strong>ja</strong>avien tahojen varaan. <strong>Työ</strong>n<br />

pääpaino on toimeksiannon mukaan <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> venäläisten hallintoalueiden tarjoamien mahdollisuuksien<br />

selvittämisessä. Lisäksi selvityksessä käsitellään ilmaston lämpenemisen vaikutuksia<br />

<strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> <strong>ja</strong> koko arktisen rannikon luonnonvarojen käyttöön <strong>ja</strong> logistiikkaan. Aikataulun<br />

ra<strong>ja</strong>llisuuden vuoksi selvitys pyrkii antamaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin:<br />

1.<br />

MITKÄ OVAT BARENTSIN ALUEEN JA VENÄJÄN KEHITYSNÄKYMÄT JA INVES-<br />

TOINTIHANKKEET, JOIHIN SUOMALAISET YRITYKSET VOISIVAT OSALLISTUA?<br />

19


2.<br />

3.<br />

ONKO SUOMALAISILLA YRITYKSILLÄ HALUA JA VALMIUKSIA OSALLISTUA VENÄ-<br />

JÄN MARKKINOILLE?<br />

MITEN SUOMEN YRITYSTOIMINTAA EDISTÄVÄT JA TUKEVAT VÄLITTÄJÄORGA-<br />

NISAATIOT ONNISTUVAT TUKIESSAAN YRITYSTEN HAKEUTUMISTA VENÄJÄN<br />

MARKKINOILLE?<br />

4. MITEN ILMASTON MUUTOS VAIKUTTAA BARENTSIN ALUEEN LOGISTIIKKAAN JA<br />

ELINKEINOELÄMÄÄN?<br />

Selvityksen pääosa koostuu <strong>Barentsin</strong> hallintoalueiden elinkeinotoimintojen <strong>ja</strong> hankkeiden kuvauksesta<br />

<strong>ja</strong> kehityksen ennakoinnista. Jokainen alue tarvitsisi huomattavasti syvällisemmän tarkastelun,<br />

mutta lyhyt sivutoiminen tehtävä jättää tämänkin pinnalliseen katsaukseen. Aineistot<br />

perustuvat lähinnä saatuihin paikallisiin tietoihin sekä keskusteluihin alueiden johtajien, hallintojen<br />

<strong>ja</strong> yrittäjien kanssa. Alueiden kehitystä on myös seurattu eri organisaatioiden tiedotteista. Syvään<br />

kir<strong>ja</strong>llisuuden tutkintaan tässä yhteydessä ei ole ollut mahdollisuutta. Toimeksiannon mukaan kultakin<br />

alueelta on pyritty saamaan mahdollisimman todellisia tieto<strong>ja</strong> meneillään olevista <strong>ja</strong> lähitulevaisuuden<br />

investoinneista. Monet niistä ovat toiveita <strong>ja</strong> suunnitelmia, joiden toteutuminen ottaa<br />

aikaansa.<br />

Selvityksen toisena tehtävänä on antaa tietoa suomalaisten yritysten halusta <strong>ja</strong> mahdollisuuksista<br />

osallistua <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> <strong>ja</strong> Venäjän markkinoihin <strong>ja</strong> niiden erilaisiin rakenteisiin. Tehtävänä ei<br />

ole houkutella suomalaisia yrityksiä Venäjälle, vaan antaa yrityksille tietoa mahdollisuuksista <strong>ja</strong> toimintatavoista.<br />

Keskeinen tavoite on rohkaista yrityksiä perehtymään markkina-<strong>alueen</strong>a Venäjään,<br />

sen talouteen, kehitysnäkymiin, kieleen <strong>ja</strong> kulttuuriin sekä halutessaan luoda yhteyksiä mahdollisuuksien<br />

tunnistamiseksi. Selvityksen alkuun annetaan rohkaisevaa esimerkkitietoa suomalaistenyritysten<br />

toiminnasta Venäjällä. Markkinat kasvavat, investoinnit yleistyvät <strong>ja</strong> ulkomaalaisten<br />

osuus Venäjän markkinoilla tulee kasvamaan, varsinkin, jos ensi vuonna Venäjä liittyy WTO:n<br />

jäseneksi, kuten nyt oletetaan.<br />

Kolmantena sisältökokonaisuutena tarkastellaan suomalaisia välittäjäorganisaatioita, joiden tulisi<br />

lisätä yritystoiminnan valmiuksia osallistua <strong>Barentsin</strong> <strong>ja</strong> Venäjän markkinoille. Tukevat organisaatiot<br />

ovat pääasiassa työ- <strong>ja</strong> <strong>elinkeinoministeriö</strong>n tulosoh<strong>ja</strong>uksessa, joten pääpainoa työssä ei ole<br />

asetettu kyseisten toimi<strong>ja</strong>in työtapoihin <strong>ja</strong> periaatteisiin. Niitä ministeriö voi halutessaan ohjeistaa<br />

<strong>ja</strong> toteuttaa tarvittavia muutoksia. Kaksi ensimmäistä selvitystavoitetta saattavat tuloksillaan avata<br />

myös kussakin organisaatiossa omaehtoisen arvioinnin. Tarpeellista olisi myös tarkastella Venäjän<br />

yritystoimintaa edistäviä organisaatioita, mutta niistä saa tietoa kauppa- <strong>ja</strong> teollisuusministeriön<br />

1995 valmistuneesta toimi<strong>ja</strong>luettelosta ”Verkot Venäjän vesille”. Muiden ministeriöiden on osaltaan<br />

syytä selvittää oman tulosoh<strong>ja</strong>uksensa a<strong>ja</strong>ntasaisuutta erityisesti pk-yritysten onnistumiseen<br />

<strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> hankkeiden toteuttamisessa. Kauppakamarit <strong>ja</strong> yrittäjäjärjestöt voivat arvioida jäsentensä<br />

kanssa toimintatapo<strong>ja</strong>. Kansalaisjärjestöt, kuten Suomi-Venäjä seura, vaikuttavat osaltaan<br />

suomalaisten yritysten <strong>ja</strong> tuotteiden sekä palvelujen tunnettavuuteen <strong>ja</strong> pääsyyn uusille markkinoille.<br />

Medialla on merkittävä asema kansallisen asenteen muovaa<strong>ja</strong>na myös yritysten näkökulmasta.<br />

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan olisi työssään syvennyttävä Suomen <strong>ja</strong> Venäjän välisen taloudellisen<br />

yhteistyön koko prosessiin. Valtion tahtotilan tulisi tukea nykyistä selkeämmin tieteellistä<br />

yhteistyötä, koulutusta, kauppaa <strong>ja</strong> yritystoimintaa Venäjän suuntaan. Nor<strong>ja</strong>sta kannattaa ottaa<br />

esimerkkiä.<br />

Ilmaston muutos sulattaa jo useampivuotista napajäätikköä, mikä vaikuttaa meriliikenteeseen<br />

arktisella alueella. Venäjän taloudellinen aktiivisuus kasvaa <strong>Barentsin</strong> <strong>ja</strong> Siperian rannikkoseuduilla.<br />

Kyseessä on sekä logistiikan että tuotantorakenteiden uudistuminen. Koillisväylän avautumisella<br />

on suoria vaikutuksia Luoteis-Euroopan ihmistoimintaan <strong>ja</strong> maailmantalouteen. Euroopan <strong>ja</strong> Aasi-<br />

20 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


an välinen kuljetusyhteys lyhenee <strong>ja</strong> kustannukset alenevat. Nor<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> Venäjä etenevät yhteistyössään<br />

suunnitelmallisesti. Myös Kiina tuntee mielenkiintoa arktisen <strong>alueen</strong> uusiin mahdollisuuksiin.<br />

Yhteistyö arktisella alueella lievittää idän <strong>ja</strong> lännen vastakohtaisuutta, mutta saattaa myös johtaa<br />

sotilasliittoutumien strategiseen varustautumiseen. Logistisessa kokonaisuudessa on syytä tarkastella<br />

Suomen <strong>ja</strong> Ruotsin asemaa ilman maayhteyttä Jäämerelle sekä sisämerien satamien kehitystä<br />

uusissa suunnitelmissa. Tarkastelussa paneudutaan myös arktisen <strong>alueen</strong> ympäristökysymyksiin <strong>ja</strong><br />

alkuperäiskansojen asemaan.<br />

21


6. SUOMALAISIA YRITYKSIÄ VENÄJÄLLÄ<br />

Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan (Laukkanen 2010) suomalaisia yrityksiä toimii Venäjällä<br />

noin 600. Yritykset ovat investoineet alueelle noin kuuden mil<strong>ja</strong>rdin euron arvosta. Tärkeimpiä<br />

maantieteellisiä kohteita ovat Luoteis-Venäjä, Pietari mukaan luettuna <strong>ja</strong> Moskova. Suomalaiset<br />

yritykset työllistävät nykyisellään Venäjällä noin 50 000 henkilöä. Luvut ovat suuria verrattuna<br />

venäläisten vastaaviin investointeihin tai työllisyysvaikutuksiin Suomessa. Vaikka laman <strong>ja</strong> muiden<br />

syiden johdosta Suomen vienti laski vuonna 2009 peräti 47 %, oli Venäjä edelleen kolmanneksi<br />

suurin vientimaa Saksan <strong>ja</strong> Ruotsin jälkeen. Suomen pääasialliset vientituotteet ovat investointihyödykkeitä,<br />

joiden kysyntä laman <strong>ja</strong> BKT:n laskun johdosta väheni. Samoin vähentyivät investoinnit<br />

17 %:a vuoden 2008 tasosta, jotka kokonaisuudessaan olivat 20 % Venäjän bruttokansantuotteesta.<br />

Venäjän aluekehitysministerin mukaan federaation investointitason tulisi olla 30 % BKT:stä, jotta<br />

Venäjä kehittyisi suotuisasti. Venäjän osuus Suomen kokonaisviennistä laski vuodessa 11.6 %:sta<br />

9 %:iin. Vastaavana kautena tuonti supistui 31 %. On huomattava, että tilastoihin sisältyvät myös<br />

autojen jälleenviennit. Vienti on tuontia monipuolisempaa. Tuontitavaroita ovat mm. öljy, kaasu <strong>ja</strong><br />

metallit sekä puutavara, jonka tuonti putosi tulliongelmien vuoksi alle puoleen. Viisumien myöntäminen<br />

oli edelleen vilkasta, lähes 750 000:n tasolla. Suomeen suuntautuvat matkailu on edelleen<br />

vahvassa kasvussa.<br />

Suomalaisista yrityksistä noin sata on toteuttanut investointe<strong>ja</strong> Venäjällä. Ne ovat kohdistuneet<br />

lähinnä sähkön <strong>ja</strong> lämmöntuotantoon, metsä- <strong>ja</strong> puun<strong>ja</strong>lostusteollisuuteen, telekommunikaatioon,<br />

elintarviketeollisuuteen, kustantamiseen, painamiseen, rakennusteollisuuteen sekä tukku- <strong>ja</strong> vähittäiskauppaan.<br />

Moskovan <strong>ja</strong> Luoteis-Venäjän ohella investointisuunnitelmia on muun muassa Tverin,<br />

Tsuvashian, Kalugan, Kostroman, Marin, Nizhni Novgorodin, Permin, Rostovin , Sverdlovskin,<br />

Tshel<strong>ja</strong>binskin <strong>ja</strong> Tjumenin alueille. Lamasta huolimatta investointe<strong>ja</strong> on <strong>ja</strong>tkettu, eikä yksikään<br />

merkittävä suomalainen toimi<strong>ja</strong> ei ole viime aikoina vetäytynyt Venäjän markkinoilta. Seuraavassa<br />

luetellaan eräitä esimerkkejä suomalaisten yritysten toiminnasta Venäjällä. Osa tiedoista perustuu<br />

käytyihin keskusteluihin.<br />

Merkittävin suomalaisinvestointi viime aikoina on ollut Fortumin 2.5 mil<strong>ja</strong>rdin. euron investointi<br />

Uralilla toimivaan TGC-10-sähköyhtiöön. Lisäksi Fortumilla on muitakin investointe<strong>ja</strong>. Neste<br />

Oil omistaa 35 huoltoasemaa Leningradin <strong>ja</strong> Pietarin alueilla. Metso Oyj. on merkittävä metallialan<br />

tuotteiden valmista<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> toimitta<strong>ja</strong>. Yhteistyö mm. Petroskoin valtionyliopiston kanssa on ollut tuloksellista.<br />

Nokia Oyj:n <strong>ja</strong>lkautumista Venäjällä on odotettu hartaasti, mutta yhteistyötä on mm.<br />

edellä mainitun yliopiston kanssa.<br />

Metsäteollisuuden osalta UPM-Kymmenellä, Stora Ensolla, Metsäliitolla <strong>ja</strong> Honkarakenteella<br />

on sahatoimintaa, aaltopahvituotantoa sekä vaneri- <strong>ja</strong> viiluteollisuutta. UPM suunnittelee sellutehtaan<br />

rakentamista yhteistyössä terästehdas Severstalin kanssa ehkä Vologdan alueelle tai Syvärin<br />

rannalle. Metsä-Tissue avasi 2008 pehmopaperitehtaan Moskovan seudulla <strong>ja</strong> Polarcup valmistaa<br />

alueella paperiastioita. Lisäksi Pöyry omistaa pietarilaisen metsäalan suunnitteluyhtiön <strong>ja</strong> osallistuu<br />

muutoinkin asiantunti<strong>ja</strong>tahona monissa hankkeissa.<br />

Kemianteollisuuden alalla Nokian Renkaat avasi vuonna 2005 rengastuotannon Leningradin alueella<br />

<strong>ja</strong> on <strong>ja</strong>tkanut edelleen investointe<strong>ja</strong>an. Rakennusaine- <strong>ja</strong> tarviketeollisuuden alalla Karelia-<br />

Upofloor tuottaa parkette<strong>ja</strong> Kalugan alueella, Kiilto Oy rakentaa laastituotantoa <strong>ja</strong> tasoitetehdasta<br />

Kalugaan <strong>ja</strong> tuottaa Moskovan alueella liimaa. Ahlström tekee lasihuopaa Tverissä. Rautaruukin<br />

omistama tehdas Kalugassa toimii teräsrakenta<strong>ja</strong>na, Tikkurila tuottaa maale<strong>ja</strong> monilla paikkakun-<br />

22 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


nilla <strong>ja</strong> Lu<strong>ja</strong>betoni sekä Loh<strong>ja</strong> Rudus valmistavat betonia Pietarissa.<br />

PKC-Group on toiminut autonjohdinsarjojen kokoonpani<strong>ja</strong>na Kostamuksessa yli kymmenen<br />

vuoden a<strong>ja</strong>n. Alkuna oli muhoslainen pieni firma Karha-Kos Oy, joka omista<strong>ja</strong>muutoksen kautta<br />

laajeni <strong>ja</strong> otti toiseksi tuotannonalakseen elektroniikan. Tällä hetkellä tehdas työllistää noin 1 200<br />

venäläistä työntekijää. Asuntopulan vuoksi työvoimaa kuljetetaan lähiseudulta lin<strong>ja</strong>-autoilla Borovoista<br />

saakka. Kostamuksen alueella toimii Ecofoster-yritys, joka tuottaa ympäristöalan tuotteita.<br />

Kostamuksesta on muodostunut tuotantorakenteeltaan <strong>ja</strong> toiminnaltaan Venäjän ehkä länsimaisin<br />

teollisuuskaupunki.<br />

Telia Sonera Oyj. omistaa lähes puolet Venäjän kolmanneksi suurimmasta matkapuhelinoperaattori<br />

MegaFonista. Tieto-yhtiö omistaa Pietarissa <strong>ja</strong> Moskovassa toimivan T&T Telecomin, joka on<br />

tietoliikennekommunikaattoreiden palveluihin erikoistunut IT- <strong>ja</strong> konsulttiyritys. Kustannusalalla<br />

on useita toimijoita, joista mainittakoon mm. SanomaWSOY, joka omistaa lehtikustantamon <strong>ja</strong><br />

useita lehtiä. Samaan konserniin kuuluva Rautakir<strong>ja</strong> on avannut kioske<strong>ja</strong> Venäjällä Samaraan saakka<br />

sekä omistaa lehden<strong>ja</strong>keluyhtiön <strong>ja</strong> kioskikauppaan keskittyneen yhtiön.<br />

Stockmann Oyj omistaa viisi tavarataloa sekä useita myymälöitä Moskovassa <strong>ja</strong> Pietarissa. Uusin<br />

tavaratalo avattiin marraskuussa Pietarissa. Liikehuoneisto on oma, joten aiemmin koettu<strong>ja</strong> ongelmia<br />

vuokrasuhteissa ei tule. Kokoluokaltaan kahdeksankerroksinen liiketalo vastaa Helsingin<br />

pääliiketilaa Mannerheimintiellä. Kesko omistaa kahdeksan K-rautamyymälää Pietarissa. Samoin<br />

SOK on avannut neljännen Prisma-tavaratalon Pietarissa, missä ovat myös Siwa <strong>ja</strong> Vepsäläinen.<br />

SOK omistaa Pietarissa kolme hotellia. Elintarvikealalla toimivat mm. Fazer Leipomot, joiden<br />

tuotteiden markkinaosuus Pietarissa on noin 30 %. Lisäksi toimintaa on Moskovassa <strong>ja</strong> Tverissä.<br />

Venäjällä toimivat myös Atria, Valio <strong>ja</strong> Paulig merkittävällä liiketoimintaosuudella.<br />

Useimmilla Suomessa toimivilla pohjoismaisilla pankeilla on tytärpankki tai edustusto Venäjällä.<br />

Nordean tytärpankki OAO Nordea Bank toimii lähes kahdessakymmenessä kaupungissa ympäri<br />

Venäjää. Pankilla on oma leasingyhtiö Nordea Leasing LLC. Pankki palvelee yritys-, yksityis-<br />

<strong>ja</strong> venäläisiä asiakkaita. (http://www.nordea.ru). Tässä yhteydessä Finnveran pyynnöstä annetaan<br />

yrittäjille myös heidän osoittamiaan yhteystieto<strong>ja</strong>.<br />

Useimmat pohjoismaiset pankit palvelevat Venäjällä vain yritysasiakkaita. Niistä tässä yhteydessä<br />

mainittakoon mm. Swedbankin tytärpankki OAO Swedbank (http://www.swedbank.ru/).<br />

SEB:in venäläinen tytärpankki OAO SEBbank (http://www.sebbank.ru/). Handelsbankenilla on<br />

tytärpankki Svenska Handelsbanken Russia <strong>ja</strong> konttorit Moskovassa <strong>ja</strong> Pietarissa (http://www.<br />

handesbanken.ru/ <strong>ja</strong> http://www.handelsbanken.se/). Sampopankin Venäjällä toimiva sisarpankki<br />

on ZAO Danske Bank, jolla on konttorit Pietarissa <strong>ja</strong> Moskovassa. Pohjola Pankki Oyj:llä<br />

on edustusto Pietarissa. Pohjola Pankin <strong>ja</strong> muun OP-ryhmän yritysasiakkaita Venäjällä palvelee<br />

itävaltalaislähtöinen Raiffeisen Bank. Suomen valtion omistamalla Finnvera Oyj:llä on edustusto<br />

Pietarissa. Lisäksi investointipankki Evil Groupin osakkuusyhtiöllä Avanko Capitalilla on toimistot<br />

Pietarissa <strong>ja</strong> Moskovassa. Vahinkovakuutusyhtiö IF on myös etabloitunut Venäjälle <strong>ja</strong> omistaa<br />

SOAO Region – nimisen venäläisen vakuutusyhtiön.<br />

Elinkeinoelämän keskusliitto on koonnut arvioita Venäjästä yritysten toimintaympäristönä.<br />

Laukkasen mukaan (Venäjän aika 2/2010) suurimpana kaupanteon esteenä ovat useimmiten asiakkaan<br />

rahoitusongelmat. Kysyntä ei ole noussut sille tasolle, jolla sen voisi olettaa olevan. Varsinkin<br />

talouskriisin aikana on kertynyt patoutunutta kysyntää, joka tilaisuuden tullen purkautuu. Tämä<br />

on havaittavissa lähes kaikilla aloilla, sillä useimmat <strong>rakenteet</strong> on uusittava niiden tehottomuuden,<br />

energiatehottomuuden, ikääntymisen tai peräti rikkoutumisen johdosta. Vaatimus koskee tuotantoa,<br />

infrastruktuuria, palvelu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> lähes koko yhteiskuntaa. Tämänkin selvityksen eräs ydinkysymyksiä<br />

23


on vesi-, lämpö- <strong>ja</strong> jätehuollon kehittäminen sekä energiatehokkaiden rakennusten tuotanto <strong>ja</strong> entisten<br />

kor<strong>ja</strong>us.<br />

Venäjän ongelmana on palkkatyötä tekevän vauraan keskiluokan suhteellisen pieni osuus koko<br />

väestöstä. Uuden pk-yritystoiminnan käynnistyminen on ollut hidasta muilla kuin kaupan sekä ravintolapalvelujen<br />

aloilla. Väestö on tottunut tekemään työtään suurissa kollektiiveissa, prikaateissa<br />

<strong>ja</strong> kolhooseissa. Pk-yrityksille ei ole syntynyt vielä raaka-aineiden, työvoiman kouluttamisen eikä<br />

tuotteiden <strong>ja</strong>kelun logistiikkaa. Tämä osaltaan aiheuttaa ongelmia myös maataloudessa <strong>ja</strong> tuotteiden<br />

<strong>ja</strong>lostuksessa. Venäjän aluejohta<strong>ja</strong>t ovat olleet hyvin kiinnostuneita suomalaisesta osuustoiminnasta,<br />

joka eri alojen neuvontatyön ohella voisi hyvin soveltua yritystoimintaan monilla aloilla.<br />

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) asiantunti<strong>ja</strong>in mukaan toimintaympäristössä tapahtuneita<br />

muutoksia ovat esimerkiksi kaupan <strong>ja</strong> investointien esteiden kasvu on hiipunut, tulliliitosta on epävarmuutta,<br />

mutta sillä ei ole suurta merkitystä kauppaan. <strong>Työ</strong>lupamenettelyä on helpotettu, tuotantoteknologian<br />

<strong>ja</strong> -komponenttien tulle<strong>ja</strong> ei ole lupauksesta huolimatta poistettu, EU:n normien<br />

<strong>ja</strong> standardien käyttöön on aiempaa myönteisempi suhtautuminen <strong>ja</strong> modernisaatio, innovaatiot<br />

<strong>ja</strong> viisumivapaus ovat Venäjän prioriteette<strong>ja</strong>. EU:n komission raportin mukaan kaupan esteet ovat<br />

Venäjällä kansainvälisen vertailun mukaan suuret, mutta uudistuksia on tapahtunut viime aikoina.<br />

Byrokratia <strong>ja</strong> korruptio ovat tunnetusti edelleen hankalia. Muina haasteina EK näkee: 1. tariffit,<br />

menettelyt, arvonmääritys, harmaa tuonti <strong>ja</strong> sähköisen tullauksen hidas eteneminen, 2. tuoteturvallisuus-<br />

<strong>ja</strong> muu regulaatio sekä sertifiointi, 3. yritystointaan <strong>ja</strong> investointeihin liittyvä byrokratia <strong>ja</strong><br />

tarkastukset sekä infrastruktuurin puutteet, 4. venäläisten yritysten suosinta julkisissa hankinnoissa<br />

<strong>ja</strong> 5. viisumi- <strong>ja</strong> työlupien hankinta.<br />

Suomen kansainväliseen kauppaan tottuneet eri alojen suuret yritykset ovat hakeutuneet Venäjän<br />

markkinoille. Yrityksillä on siihen tarvittavaa osaamista, kasvuhalua, riskinottokykyä <strong>ja</strong> kansainvälisen<br />

toiminnan, myös Venäjän tuntemusta. Markkinoiden avautuminen 1990-luvun muutoksen<br />

aikaan innoitti myös pk-yrityksiä kokeilemaan uutta mahdollisuutta, mutta useimmat niistä ovat<br />

palanneet kotimaahan. Venäjä ei ollut niille usein kuviteltu ”Klondyke” mennä vuolemaan helppoa<br />

kultaa. Paikallinen väestö suhtautui tulijoihin epäilevästi, jopa kielteisesti, varsinkin jos toiminnassa<br />

käytettiin <strong>alueen</strong> luonnonvaro<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> aloittavilla yrittäjillä ei ollut kykyä <strong>ja</strong> paikallista tukea osoittaa<br />

toiminnan hyödyllisyyttä muutoksen kurimuksessa eläneelle väestölle. Lopettaneen kollektiivin jälkeen<br />

ulkomainen yrittäjä saatettiin kokea hyötyjänä <strong>ja</strong> keinotteli<strong>ja</strong>na. Suomalainen tuli ”tyhjiöön”,<br />

jonka täyttöä myös venäläiset eri keinoin havittelivat, mutta alkuun heillä ei ollut kykyä, taitoa <strong>ja</strong><br />

kokemusta sekä pääomia tyhjiön valtaukseen.<br />

Onnistuneena esimerkkinä voidaan pitää Kostamuksen PKC Group - yritystä, joka toi työmateriaalin<br />

Suomesta <strong>ja</strong> tarjosi hyvin palkattua työtä Kostamuksen kaivoskombinaatin työvoiman<br />

puolisoille, koulutti heidät <strong>ja</strong> ei käyttänyt hyväkseen <strong>alueen</strong> luonnonvaro<strong>ja</strong>. Lisäksi yritys löysi<br />

erinomaisesti motivoituneen venäläisen johta<strong>ja</strong>n, joka tunsi maansa olot <strong>ja</strong> yritystoiminnan lukuisat<br />

karikot. Venäjän talouden ongelmat 1990-luvun lopulla <strong>ja</strong> kahden viime vuoden talouskriisi ovat<br />

rajoittaneet myös suomalaisten yritysten mahdollisuuksia. Talouden elpyminen <strong>ja</strong> Venäjällä tapahtuvat<br />

uudistukset avaavat selvityksessä saadun käsityksen mukaan uuden kehitysvaiheen. Tosin<br />

Dostojevskin jo sata vuotta sitten lausutun mukaan ”suuri laiva ui syvällä <strong>ja</strong> kääntyy hitaasti”.<br />

Huolimatta suomalaisten yritysten mukana olosta Venäjän markkinoilla, useat tahot arvioivat,<br />

että Suomen <strong>ja</strong> suomalaisten arjen venäjätuntemus <strong>ja</strong> -kiinnostus on kaventunut <strong>ja</strong> hiipumassa. Yrittäjät<br />

puhuvat Venäjän markkinoille menosta, mutta toimenpiteen edellyttämää maan <strong>ja</strong> markkinoiden<br />

tuntemusta, puhumattakaan kielitaidosta ei kohenneta. Suomessa ei varsinkaan pk-yritystasolla<br />

perehdytä, mitkä ovat Venäjän eri alueiden <strong>ja</strong> alojen nykyiset <strong>ja</strong> lähitulevaisuuden keskeisimmät<br />

toimialat, joilla tarvitaan kilpailukykyistä osaamista <strong>ja</strong> tuotantoa. <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> investointi-<br />

24 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


hakkeisiin yritykset voisivat luoda kokoonpano<strong>ja</strong>, joilla ne olisivat tunnettu<strong>ja</strong>, kysyttyjä <strong>ja</strong> menestyisivät<br />

tarjouspyynnöissä. Suomen elinkeinoelämään vaikuttavien välittäjäorganisaatioiden,<br />

diplomatian, rahoituksen, viennin edistämisen, koulutus, tutki<strong>ja</strong>- <strong>ja</strong> oppilasvaihdosta vastaavien <strong>ja</strong><br />

muiden edistäjien on tarpeellista arvioida tuloksellisuuttaan. Vastaako venäjäyhteistyössä nykyinen<br />

toimintamalli kansakunnan, yritysten <strong>ja</strong> talouselämän tarpeita? Tehdäänkö Suomessa kaikki mahdollinen<br />

yritysten pääsemiseksi Venäjän kasvaville markkinoille? Nor<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> Venäjän viimeaikainen<br />

yhteistoiminta on ollut mallikasta, huolimatta Venäjän liiketoiminnan tilapäistä häirintää mm. Murmanskin<br />

nor<strong>ja</strong>laisten omistamassa hotellissa.<br />

Tässä yhteydessä on syytä tarkastella myös venäläisten turistien merkitystä Suomen matkailussa<br />

(MEK 2009). Käytettävissä olevat tiedot perustuvat vuoden 2008 tilastoihin. Kyseisenä vuonna<br />

Suomessa kävi 2.3 miljoonaa Venäjältä saapunutta matkusta<strong>ja</strong>a. Huolimatta talouden taantumasta<br />

määrä kasvoi 13 % edellisvuodesta. Keski-iältään tuli<strong>ja</strong>t olivat 39-vuotiaita <strong>ja</strong> kumpaakin sukupuolta<br />

oli kutakuinkin yhtä paljon. Yli puolella matkan tarkoituksena oli vapaa-a<strong>ja</strong>n vietto <strong>ja</strong> vain<br />

11 % ilmoitti syyksi työmatkan. Päiväkäyntejä oli 67 % <strong>ja</strong> neljännes matkailijoista majoittui Suomessa<br />

1-3 yötä. Koko vuoden Venäjältä tulleiden matkaili<strong>ja</strong>in yöpymisiä laskettiin olleen noin 3.2<br />

miljoonaa.<br />

Rahankäytön kokonaissummaksi on laskettu noin 595 milj. €. Päivää kohden vieraili<strong>ja</strong>t käyttivät<br />

keskimäärin noin 107 € <strong>ja</strong> käyntikertaa kohti 255 €. Noin kolmannes matkoista suuntautui Kaakkois-Suomeen,<br />

järvialueelle <strong>ja</strong> Kainuuseen, viidennes vieraili Helsingin seudulla. Vuonna 2010<br />

viisumihakemusten määrä on voimakkaassa kasvussa. Keskustelu viisumivapauden kokeiluista <strong>ja</strong><br />

osittaisesta toteuttamisesta on yhä a<strong>ja</strong>nkohtaisempi. Samalla tulisi helpottaa ostosmatkailun rajoituksia,<br />

mikäli aiotaan edistää ra<strong>ja</strong>n yli tapahtuvaa normaalia kanssakäymistä. Jos ongelmia syntyy,<br />

aiempaan käytäntöön valikoivasti tai kokonaan on mahdollista palata. Nor<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> Venäjä sopivat marraskuussa<br />

2010 alueellisesti rajoitetusta viisumivapaudesta välisellä ra<strong>ja</strong>llaan.<br />

25


7. VÄLITTÄJÄORGANISAATIOT<br />

Suomalaiseen periaatteeseen on kuulunut julkisen hallinnon tuki elinkeinoelämän <strong>ja</strong> väestön<br />

yleisten elinolojen edistämisessä. Valtio kustantaa koulutusta, terveydenhuoltoa, yhteiskunnan infrastruktuuria,<br />

kuljetuksia, satamien talviliikennettä <strong>ja</strong> lukuisia muita järjestelmiä, joilla on vaikutusta<br />

elinkeinojen toimintaedellytyksiin. Tukijärjestelmät olivat laajimmillaan 1950 - 60-luvuilla<br />

kehitetyssä aluepolitiikassa <strong>ja</strong> sen monipuolisessa lainsäädännössä. Maa <strong>ja</strong>ettiin tukialueisiin,<br />

joissa valittujen kriteerien perusteella porrastettiin käytetyt tuet. EU:n jäsenyydessä aluepoliittinen<br />

lainsäädäntö on muuntunut yhteisön hyväksymään ohjelmapolitiikkaan <strong>ja</strong> tukijärjestelmiin. Yritysten<br />

kilpailu markkinoilla perustuu mahdollisimman suureen yhdenvertaisuuteen <strong>ja</strong> tasaveroiseen<br />

asemaan. EU <strong>ja</strong> valtiot käyttävät edelleen instrumentte<strong>ja</strong>, joiden tavoitteena on edistää yrittäjyyttä,<br />

työllisyyttä, yleistä kehitystä <strong>ja</strong> kansainvälistymistä. Keinot ovat sekä välittömiä että välillisiä.<br />

Suomen valtiohallinnossa talouselämän <strong>ja</strong> yritystoiminnan Venäjä-yhteistyön edistäminen <strong>ja</strong>kautuu<br />

nykyisellään pääsääntöisesti kahden ministeriön vastuualueisiin. Ulkoministeriö on perinteisesti<br />

johtanut Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen käynnistettyä lähialueyhteistyötä, jossa Suomi<br />

kohdensi toimenpiteensä ulkoministeriön johdolla Venäjän puoleisten ra<strong>ja</strong>-alueiden kehittämiseen<br />

osoittamalla rahoitusta useimpien ministeriöiden toimialoille. Tyypillistä oli maatalouden tukeminen<br />

<strong>ja</strong> maatalousneuvonta, terveydenhuollon edistäminen <strong>ja</strong> tarttuvien tautien ehkäisy, turvallisuusyhteistyön<br />

kehittäminen, logististen yhteyksien parantaminen, koulutus- <strong>ja</strong> työvoimahankkeiden<br />

toteuttaminen <strong>ja</strong> ympäristöongelmien hallinta. Lähialueyhteistyö on avannut avoimen yhteistyön<br />

ra<strong>ja</strong>-alueiden kesken <strong>ja</strong> luonut perustaa normaalin, tasaveroisen yritystoiminnan edellytyksille<br />

Lähialueyhteistyötä toteuttivat aluksi lääninhallitukset yhteistyötahoineen <strong>ja</strong> myöhemmin maakuntien<br />

liitot, joiden tehtäväksi on muotoutunut myös EU-kehitysohjelmien hallinnointi. Ohjelmien<br />

kustannuksiin osallistuvat Suomen <strong>ja</strong> Venäjän organisaatiot myös <strong>Barentsin</strong> alueyhteistyön puitteissa.<br />

Lääninhallitukset <strong>ja</strong> nyt valtion aluehallintovirastot (AVI) toteuttavat toimialansa lähialue- <strong>ja</strong><br />

kansainvälisiä tehtäviä. Aluehallinnon tehtävä<strong>ja</strong>ossa vuoden 2010 alussa työ- <strong>ja</strong> <strong>elinkeinoministeriö</strong>stä<br />

muodostui alueellisine elinkeino-, työvoima <strong>ja</strong> ympäristökeskuksineen (ELY) merkittävä<br />

venäjäyhteistyön organisaatio. Entisistä lääninhallituksista sinne siirrettiin mm. logistiikkaan, ammatilliseen<br />

koulutukseen <strong>ja</strong> kulttuuripolitiikkaan liittyviä tehtäviä. Aluehallintouudistus aiheuttaa<br />

nyt sekavuutta tehtävien hoidossa. Venäläiset <strong>ja</strong>tkuvasti tiedustelevat, mikä hallinto <strong>ja</strong> virkamies<br />

korvaavat nyt aiemmin yhteistyökumppanina olleen lääninhallituksen <strong>ja</strong> sen johta<strong>ja</strong>n maaherran.<br />

Nyt yhteistyössä useat suomalaiset alueorganisaatiot vuoronperään todistelevat olevansa entisen<br />

lääninhallituksen <strong>ja</strong> maaherran tehtävien perillisiä.<br />

Lähialueyhteistyö on parantanut kummankin maan kansalaisten elinolojen, yritystoiminnan <strong>ja</strong><br />

ihmisten välistä tuntemusta. Toiminnasta on tullut paljon kiitosta, sillä se on kohdistunut viranomaisilta<br />

<strong>ja</strong> kansalaisilta toisilleen ilman voiton tavoittelua. Viranomaiset <strong>ja</strong> muut toimi<strong>ja</strong>t ovat<br />

tehneet pyyteetöntä työtä, joka on ollut molemmin puolin rakentavaa. Alussa työn sisältönä oli<br />

myös monipuolinen sosiaaliapu, mutta se toteutettiin vapaaehtoistyönä kansalaiskeräysperiaatteella.<br />

Viranomaiset organisoivat kir<strong>ja</strong>-, vaate-, <strong>ja</strong> muita keräyksiä sairaaloihin, kir<strong>ja</strong>stoihin, lastenkoteihin<br />

<strong>ja</strong> vanhuksille. Humanitäärisen avun perille toimittamisessa oli tullin kanssa usein suuria<br />

ongelmia, varsinkin jos viedyn tavaran arvo oli tavanomaista lah<strong>ja</strong>a korkeampi. Humanitäärinen <strong>ja</strong><br />

ystävien välinen toiminta <strong>ja</strong>tkuu nyt kansalaisjärjestöjen <strong>ja</strong> kansalaisten välillä. Avustaminen muuttuu<br />

vähitellen normaaliksi kanssakäymiseksi <strong>ja</strong> liiketoiminnaksi. Myös pk-yritystoiminta yleistyy<br />

<strong>ja</strong> saa tavanomaiset toimintaedellytykset, kunhan Venäjän vastaava yrittäjätaso laajenee. Tilannetta<br />

helpottaisi nykyisten viisumi-, ra<strong>ja</strong>-, tulli-, verotus-, lupa- <strong>ja</strong> byrokratia- sekä korruptio-ongelmien<br />

26 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


kor<strong>ja</strong>aminen WTO:n jäsenyydessä, jossa on tapahtumassa edistystä.<br />

<strong>Työ</strong>- <strong>ja</strong> <strong>elinkeinoministeriö</strong>ssä Venäjä-toiminnot ovat innovaatio-osaston vastuulla. INNO:n vastuulla<br />

ovat konsernin Venäjä-toimintojen tulostavoitteet <strong>ja</strong> seuranta. Kansainvälistymistoimijoita<br />

ovat lyhenteinä Finpro, SVKK, MEK, IIF, Tekes, FinNode, VTT, FINTRA <strong>ja</strong> Finnvera <strong>ja</strong> oma<br />

alueorganisaatio. Tavoitteena on kehittää kansainvälistymispalvelu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> innovaatioverkostojen yhteistyötä.<br />

Tavoitteena on sijoittaa TEM-toimi<strong>ja</strong>t yhteisiin tiloihin <strong>ja</strong> ensisi<strong>ja</strong>isesti ulkoministeriön<br />

edustustojen yhteyteen. <strong>Työ</strong>- <strong>ja</strong> <strong>elinkeinoministeriö</strong>n venäjätoimintojen tiekartasta (Paavola 2009)<br />

löytyvät venäjätoimintojen tarkemmat suunnitelmat. Venäjällä toimivien <strong>ja</strong> kyseiseen toimintaan<br />

valtionapu<strong>ja</strong> myöntävien organisaatioiden toiminnan yhteisarviointi on selvitystyön aikana osoittautunut<br />

ilmeisen tarpeelliseksi.<br />

Finpro on maailmanlaajuisesti toimiva, suomalaisten yritysten kansainvälistä menestystä edistävä<br />

asiantunti<strong>ja</strong>organisaatio. Finpro on suomalaisten yritysten vuonna 1919 perustama rekisteröity<br />

yhdistys, jonka jäseninä on noin 550 suomalaista yritystä, Elinkeinoelämän Keskusliitto sekä Suomen<br />

Yrittäjät. Finpron kansainvälinen verkosto on yhdistelmä suomalaisen yrityskentän, eri toimialojen<br />

<strong>ja</strong> paikallisten, kuten Venäjän markkinoiden asiantuntemusta. Finpron yli 350 asiantunti<strong>ja</strong>sta<br />

työskentelee 58 toimipisteessä 47 maassa. Venäjällä Finprolla on kolme toimistoa, Moskovassa,<br />

Pietarissa <strong>ja</strong> Murmanskissa, joissa työskentelee yli 20 kansainvälistä asiantunti<strong>ja</strong>a. Kaikissa näissä<br />

toimipisteissä on paikallisia, venäjänkieltä taitavia henkilöitä, joilla on vahva asiantuntemus Venäjän<br />

markkinoiden erityispiirteistä. Murmanskin toimiston resursse<strong>ja</strong> vahvistettiin syksyllä 2010 <strong>ja</strong><br />

siellä työskentelee kokopäiväisesti paikallinen asiantunti<strong>ja</strong> yritysten apuna <strong>ja</strong> hänen lisäkseen puolipäiväinen<br />

suomalainen, venäjänkielinen kansainvälistymisasiantunti<strong>ja</strong>. Suomessa Finprolla on 10<br />

aluetoimistoa, joista uusin on avattu Rovaniemelle <strong>ja</strong> se osaltaan tukee yrityksiä <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong><br />

liiketoimintamahdollisuuksien kartoittamisessa.<br />

Toinen tärkeä toimi<strong>ja</strong> yritysten kehittämisessä <strong>ja</strong> kansainvälistämisessä on Finnvera, joka tarjoaa<br />

erilaisia rahoitusratkaisu<strong>ja</strong> kansainvälistyville suomalaisyrityksille. Finnverasta on mahdollista<br />

saada vieraan pääoman ehtoista rahoitusta mm. yrityksen kehittämiseen, ulkomaisen tytär- tai osakkuusyrityksen<br />

perustamiseen, <strong>ja</strong>tkoinvestointeihin tai käyttöpääomaan, viennin käyttöpääomaan<br />

sekä vientisaatavien vakuuttamiseen. Suomalaisia Venäjä-riippuvaisia pk-yritysasiakkaita Finnveralla<br />

on yli 300 kpl. Venäjä-vastuut vienninrahoituksessa ovat noin 1,15 mrd. euroa (8/2010). Pkyritysten<br />

etabloitumiseen liittyviä Venäjä-hankkeita Finnvera on rahoittanut noin 70-80 kohdetta.<br />

Finnveran kautta suomalaisyritysten on mahdollista hakea hankevalmistelutukea, jolla tuetaan Venäjän<br />

lähialueille etabloitumista suunnittelevia suomalaisia pk-yrityksiä.Tukea voi hakea kolmessa<br />

vaiheessa:<br />

1.<br />

2.<br />

3.<br />

alustavaan hankeselvitykseen<br />

varsinaiseen hankeselvitykseen <strong>ja</strong> liiketoimintasuunnitelman laatimiseen sekä<br />

investointivaiheen koulutus- <strong>ja</strong> asiantunti<strong>ja</strong>kuluihin.<br />

Tuen suuruus on 50 % hankkeen kustannuksista, kuitenkin korkeintaan 60 000 €/ hankevaihe.<br />

Hanketukea on myönnetty tähän mennessä yli 160 lähialuehankkeeseen, joista hankkeista <strong>Barentsin</strong><br />

alueelle on kuitenkin kohdistunut vain murto-osa. Tähän saakka ylivoimaisesti suurin osa<br />

hankkeista on kohdistunut Pietarin <strong>ja</strong> Leningradin oblastin alueelle. Ulkoministeriön hankevalmistelutuki<br />

edesauttaa oleellisesti lähialueelle etabloituvien suomalaisten pk-yritysten sekä näiden<br />

rahoittajien riskienhallintaa, koska tuen avulla on mahdollista tehdä ennakolta riittävät selvitykset<br />

eduista <strong>ja</strong> riskeistä. Liitteessä 4. esitetään rahoitta<strong>ja</strong>t, jotka voivat rahoittaa suomalaisyrittäjien<br />

hankkeita <strong>Barentsin</strong> alueella.<br />

Finnveran strategiset päämäärät vuoteen 2014 ovat: huolehtia elinkelpoisten yritysten rahoi-<br />

27


tuksesta, yritysten perustamisen avustamisesta (n. 3500 /v.), edistää uusiutuvan energian käyttöä<br />

<strong>ja</strong> tuottavuuden parantamista, rahoittaa kasvavaa <strong>ja</strong> kansainvälistä toimintaa, tukea viennin edistämistä,<br />

sijoittaa innovatiiviseen toimintaan sekä tukea kilpailukykyisten työyhteisöjen kehittämistä.<br />

Nykyinen kotimaan rahoitustaso on 3.1 mrd. €, vientikauppojen rahoitus 9.9 mrd. €, asiakkaita on<br />

29 000 <strong>ja</strong> henkilöstöä 400. Edellisten ohella Tekes on merkittävä yritystoiminnan edistäjä, rahoitta<strong>ja</strong><br />

<strong>ja</strong> kansainvälistäjä.<br />

<strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> hankkeisiin osallistuminen edellyttää yhteistä toimi<strong>ja</strong>in koordinaatiota <strong>ja</strong> kokonaistoimintamallia<br />

(VTT, Tekes, Finpro, Finnvera <strong>ja</strong> FINTRA). Tiekartan suosituksista <strong>Barentsin</strong><br />

hakkeista tiedon saanti ei ainakaan tällä hetkellä toimi. Tiekartan muutkin ehdotukset arjen<br />

yritystoiminnassa jäävät pääsääntöisesti paperille. Selvityksen alueanalyysin jälkeen pyritään<br />

mallintamaan välittäjäorganisaatioiden toimintaa tiedon saannista lopulliseen suorittamiseen sekä<br />

pyysyvään tiedon kulkuun. Tiekartasta puuttuvat ehdotukset siitä, miten suomalaisten yritysten<br />

valmiuksia parannetaan <strong>ja</strong> työvoimaa koulutetaan kykeneviksi kilpailemaan venäjähankkeista, vrt.<br />

mm. Kostamuksen rakentamiseen valmistautumista. Selvitystehtävä on osoittanut, että erityisesti<br />

suomalaisten pk-yritysten laimea mukana olo Venäjän <strong>ja</strong> <strong>Barentsin</strong> markkinoilla ei selity yhdellä<br />

eikä kahdellakaan ilmiöllä. Kyseessä on kokonaisuus, joka vaatii syvällistä perehtymistä eri tekijöihin<br />

sekä niiden taustasyihin.<br />

Suomen Yrittäjät <strong>ja</strong> maakunnalliset yrittäjäjärjestöt toimivat yrittäjien edunvalvontajärjestöinä.<br />

Yrittäjien keskuudessa haikaillaan Venäjän hankkeisiin hakeutumisesta, mutta pk-yritysten määrä<br />

ainakin Pohjois-Suomesta Venäjän markkinoilla on erittäin vähäinen. Suomen yrittäjät toteuttivat<br />

helmikuussa 2010 suuren venäjäyrittäjyysseminaarin, mutta sen tuloksia ei ainakaan tämän selvityksen<br />

yhteydessä ole tullut tietoon. Monien muiden projektien <strong>ja</strong> seminaarien vaikutus arjen<br />

tilanteeseen on ollut varsin laiha. Pohjois-Poh<strong>ja</strong>nmaan yrittäjät r.y. teki jäsenkuntansa keskuudessa<br />

laa<strong>ja</strong>n (3 314 yritystä) kansainvälistymiskyselyn keväällä 2010. Vastausprosentti jäi 10 %:iin, mikä<br />

tulos saattaa osoittaa vähäistä kiinnostus yleensä kansainvälistymiseen.<br />

Selvityksessä pk-yritysten pääsuuntana olivat Pohjoismaat tai muu Eurooppa (68 %). Venäjälle<br />

suuntautuvaa yhteistyötä oli tai oli ollut 22 %:lla vastanneista yrityksistä. Toimialoittain Venäjälle<br />

suuntautuvat yritykset <strong>ja</strong>kautuivat tasaisesti kaupan, rakennustoiminnan <strong>ja</strong> teollisuuden kesken.<br />

Vaikka selvitykseen kuului myös Oulun seutu, vastanneista yksikään IT-alan yritys ei ollut hakeutumassa<br />

Venäjän markkinoille. Kiinnostuksensa Venäjän suuntaan ilmaisi kuitenkin 41.5 % kyselyyn<br />

vastanneista. Venäjän alueista <strong>Barentsin</strong> alue kiinnosti eniten (80 %) <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>kautui tasan Kar<strong>ja</strong>lan <strong>ja</strong><br />

Kostamuksen sekä Kalotti<strong>alueen</strong> kesken. Valtaosa vastanneista ei ollut käyttänyt julkisia palvelu<strong>ja</strong><br />

kansainvälistymistiedon hankintaan. Yrityskoon kasvaessa myös kansainvälistymispalvelujen<br />

käyttö yleistyy. Yritykset, joilla on kansainvälistä toimintaa, ovat käyttäneet palvelu<strong>ja</strong>, mutta yritykset,<br />

joilla on halukkuutta, eivät ole käyttäneet palvelu<strong>ja</strong>.<br />

Suurin toive kansainvälistymisessä kohdistuu rahoitukseen, yhteistyökumppanin löytämiseen<br />

<strong>ja</strong> kohdemaan asiantunti<strong>ja</strong>palveluihin. Suurin toive kaikissa yritysryhmissä kohdistuu yhteistyökumppanin<br />

löytämiseen <strong>ja</strong> rahoitukseen. Suurimpana esteenä kansainvälistymisessä on yritysten<br />

pienuus, rahoitus <strong>ja</strong> partnerin puute. Yritykset luottavat edistäjinä eniten kohdemaassa asuviin suomalaisiin<br />

<strong>ja</strong> vientirenkaisiin. Kansainvälistyneet yritykset toimivat useimmiten vientirenkaissa <strong>ja</strong><br />

markkinointiyhteistyöverkostoissa. Vaikka kyse on 332 yrityksen vastauksista, voidaan niistä hahmottaa<br />

kansainvälistymisen toiveita, rakenteita <strong>ja</strong> käytäntöjä laajemminkin. (Pohjois-Poh<strong>ja</strong>nmaan<br />

Yrittäjät 2010).<br />

Pohjois-Poh<strong>ja</strong>nmaan yrittäjäjärjestö antoi vastauksina selvitysmiehen kyselyyn mm. seuraavaa.<br />

”Pohjois-Suomen venäjävientiä kohdistetaan liikaa <strong>Barentsin</strong> alueelle, missä mahdollisuudet ovat<br />

heikot. Pitää mennä sinne missä on kysyntää: Moskovaan, Pietariin <strong>ja</strong> entisiin Neuvostoliiton mai-<br />

28 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


hin, kuten Kazakstaniin. Venäjän kauppaa tehdään tuttujen <strong>ja</strong> ystävien kanssa. Maaherran jälkeen<br />

pitää löytää ”keulahahmo” valtakunnan <strong>ja</strong> alueellisella tasolla joka luo kontakte<strong>ja</strong>. Rahoitus on suurin<br />

este venäjäkaupan kehittymisessä. Rahoitusinstrumentit tarvitaan kontaktien luomiseen, sillä<br />

liikevaihdon saamiseen menee 1-3 vuotta”. Yrittäjien mielestä markkinoille pääsemiseksi tarvitaan<br />

”välirahoitusmuoto”. Muut länsimaat saavat huomattavan kilpailuedun rahoituksen osalta, koska<br />

järjestelmä Suomessa tuki-, vakuus- <strong>ja</strong> riskimenetelmien osalta on liian ra<strong>ja</strong>llinen suhteessa kilpaili<strong>ja</strong>maihin”.<br />

Kyselyssä Keskuskauppakamari ilmoitti, että sillä ei ole mitään erityistä meneillään <strong>Barentsin</strong><br />

alueella, mutta tarjosivat palvelu<strong>ja</strong>an, jos niitä joku kysyy. Oulun kauppakamari <strong>ja</strong> sen yrittäjätapaaminen<br />

kantoi huolta, että Suomella ei ole meriyhteyttä Jäämerelle. Esitettiin kysymyksiä, voisiko<br />

Nor<strong>ja</strong>lta tai Venäjältä vuokrata aluetta rannikolta. Vastausta ei siihen kuitenkaan löydetty, mitä alueella<br />

käytännössä tehtäisiin. Pikemminkin pohdittiin sitä, miten päästäisiin tehokkaaseen yhteistyöhön<br />

Venäjän <strong>ja</strong> Nor<strong>ja</strong>n toimijoiden kanssa. Riittävän aikainen tiedonsaanti <strong>Barentsin</strong> hankkeista oli<br />

yrittäjien huolena. Lisäksi huolena on rahoituksen saaminen hyvinkin innovatiivisille, menestyville<br />

yrityksille. Yrittäjien kertoman mukaan rahoitus on evätty mm. Tekesin arvioinnissa, jonka perustana<br />

mainittiin: ”rahoitusta ei voi myöntää, kun yrityksellä ei ole riittävää jo saavutettua liikevoittoa”.<br />

Kyse on vasta perustetusta innovatiivisesta teknologia-alan yrityksestä, jossa kehitysnäkymät ovat<br />

lupaavat Murmanskin alueella jo tehtyjen kauppojen perusteella.<br />

Finpron mukaan public-private-toimi<strong>ja</strong>na Finpro on osa työ- <strong>ja</strong> <strong>elinkeinoministeriö</strong>n konsernia<br />

<strong>ja</strong> toimii tiiviissä yhteistyössä suomalaisen innovaatioekosysteemin toimijoiden, kuten ELY-keskusten,<br />

Tekesin <strong>ja</strong> ulkoministeriön kanssa. Finpro palvelee yrityksiä auttamaan niitä olemaan oikeilla<br />

markkinoilla oikeaan aikaan kilpailukykyisillä tuotteilla, palveluilla <strong>ja</strong> konseptilla tarjoamalla<br />

konsulttipalvelu<strong>ja</strong>, markkinatietoa <strong>ja</strong> avaamalla yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia.<br />

Finpron vahva toimiala- <strong>ja</strong> kohdemarkkinaosaaminen, ennakointitoiminta <strong>ja</strong> kansainvälistymisprosessin<br />

asiantuntemus tukevat <strong>ja</strong> vauhdittavat suomalaisyritysten kansainvälisen liiketoiminnan <strong>ja</strong><br />

kilpailukyvyn kehittämisessä. Finpro on yritysten tukena kansainvälistymisen kaikissa vaiheissa:<br />

kasvun suunnittelussa, markkinoille menon valmistelussa, etabloitumisessa valituille markkinoille<br />

<strong>ja</strong> markkina-aseman parantamisessa. Koulutusorganisaatiot pitäisi saada mukaan suunnitteluun<br />

sekä toteuttajien koulutukseen. Mukana pitäisi olla myös venäläinen osapuoli, mikäli kyse on sinne<br />

suuntautuvasta yritysyhteistyöstä”. FINTRA:n venäläiset harjoitteli<strong>ja</strong>t ovat saaneet harjoitteluyrityksistä<br />

suurta kiitosta. Osalla va<strong>ja</strong>an viikon harjoittelu johti pysyvään yhteyteen <strong>ja</strong> liiketoiminnan<br />

kehittämiseen.<br />

Lapin kauppakamari on aktiivisesti seurannut kehitystä <strong>ja</strong> koonnut laa<strong>ja</strong>n luettelon yleisesti tunnetuista<br />

<strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> investointisuunnitelmista, joiden yhteissumma kohoaa yli sadan mil<strong>ja</strong>rdin<br />

euron (Liite 1.). Kauppakamari on toimittanut tähän selvitykseen hyödyllistä tietoa, jota on myös<br />

raportin liitteinä (Rautajoki 2010). Lapista ei nyt ole juurikaan aktiivista yritystoimintaa <strong>Barentsin</strong><br />

alueella. Oulun <strong>ja</strong> Lapin toimi<strong>ja</strong>t ovat perustaneet Barentskeskus – Finland:in edistämään yritysten<br />

pääsyä suuriin hankkeisiin, mutta tuloksista ei ole vielä tietoa. Raahen seudun metalliteollisuus<br />

”Steel Done Group” tekee alihankintatöitä <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> telakoille. Oulun kauppakamarin<br />

kanssa toimiva ”Barents Group”-yhteistyöryhmä on perustanut yhteistoimintaa <strong>Barentsin</strong> kohteissa<br />

<strong>ja</strong> pyrkinyt välittämään yrityksiä kyseisille markkinoille.<br />

Pohjois-Poh<strong>ja</strong>nmaan ELY-keskus näkee SWOT-analyysissään (Berg 2010) <strong>alueen</strong>sa yritysten<br />

venäjäyhteistyön heikkouksina mm. ”osaavan henkilöstön <strong>ja</strong> rahoituksen puute, yritystason suhteiden<br />

vähäisyys, ra<strong>ja</strong>llinen kielitaito, asenteet <strong>ja</strong> skandinaavinen kaupankäyntitapa, suomalaisen<br />

kustannustason korkeus, pk-yritysten resurssien <strong>ja</strong> intressien soveltumattomuus suuriin kokonaisuuksiin,<br />

ulkomaiset sopimuspartnerit, pk-yritystä puhuttelevan viestin löytäminen: miten päästään<br />

mukaan <strong>ja</strong> kuka luo yrittäjälle konkretian?” ELY-keskus toteutti kyseisen analyysin selvitysmiehen<br />

29


pyynnöstä. ELY-keskuksen asiantunti<strong>ja</strong>ryhmä näki yrittäjien <strong>Barentsin</strong> alueelle menossa <strong>ja</strong> venäjätoiminnassa<br />

enemmän kielteisiä kuin myönteisiä valmiuksia. Selvitystyön aikana ELY-keskuksessa<br />

on käynnistetty muutamia konkreettisia hankkeita saadun tiedon perustalle.<br />

Yliopistot, tutkimuslaitokset <strong>ja</strong> ammattikorkeakoulut ovat talouselämän menestyksessä keskeisiä<br />

välittäjäorganisaatioita. Yliopistojen aktiivinen suunta ainakaan volyymillä mitattuna ei ole<br />

ollut Venäjä. Akateemiset vaihtosuhteet ovat olleet kaikilla tasoilla laimeat. Syinä ovat mm. Suomen<br />

yliopistojen humboltilainen perinne, pitkään suljettu ra<strong>ja</strong>, neuvostoaikainen tiede- <strong>ja</strong> teknologiayhteistyön<br />

malli, Neuvostoliiton aiempi tutki<strong>ja</strong>in ra<strong>ja</strong>llinen vapaus sekä yhteisen kielen puute.<br />

<strong>Barentsin</strong> alue on ehkä nykyisellään poikkeus, sillä <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> yliopistojen kiinteä yhteistyö<br />

on muotoutumassa. Venäjän aluehallintojen kannanotoissa elinkeinoelämän kehittämiseksi yliopistojen<br />

ohella myös ammattikorkeakoulun <strong>ja</strong> ammatillisen koulutuksen merkitystä yhteistyössä on<br />

korostettu. Samoin perusopetuksen yhteisten kielien <strong>ja</strong> kulttuurien opiskelua <strong>ja</strong> oppilasvaihtoa pidetään<br />

tärkeänä. Yhteisyrityksiä on vaikea synnyttää, elleivät partnerit tunne, eivätkä tiedä toisiaan<br />

<strong>ja</strong> toistensa tausto<strong>ja</strong>.<br />

Keväällä 2005 Oulun <strong>ja</strong> Lapin yliopistot käynnistivät Barents Cross Border University (BCBU) -<br />

hankkeen. Akateemisten yliopistojen yhteistyö ulottuu <strong>Barentsin</strong> alueelta myös Kanadaan <strong>ja</strong> Grönlantiin.<br />

Hankkeessa on käynnistetty useita yhteisiä maisteriohjelmia, kuten vertaileva sosiaalityö,<br />

<strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> ympäristötekniikka, terveys <strong>ja</strong> hyvinvointi sekä globaalit tietojärjestelmäratkaisut.<br />

Lisäksi BCBU:n rehtorikokous on tehnyt päätöksen juridiikan maisteriohjelman kehittämisestä.<br />

Jokaiselle ohjelmalle on määrätty vastuuyliopisto <strong>ja</strong> tavoitteena on kouluttaa yli rajojen pohjoisia<br />

olo<strong>ja</strong> tuntevia ammattihenkilöitä. Parhaillaan selvitetään, mitä alo<strong>ja</strong> elinkeinoelämän kehitys edellyttää<br />

<strong>Barentsin</strong> alueella <strong>ja</strong> tulisiko laatia yhteinen koulutus- <strong>ja</strong> tutkimusstrategia tarkoitusta varten?<br />

Selvityksen tulokset tukevat hyvin perustellusti mainitun yhteistyön käynnistämistä. Alueiden välistä<br />

yhteistyötä <strong>ja</strong> ymmärtämystä edistää jo vuosia toiminut <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> kirkkojen piispojen<br />

johdolla toteutettu yhteistyö.<br />

Suomalaisille yrityksille hyödyllinen selvitys kansainvälistyvän liiketoiminnan käynnistämiseen<br />

<strong>ja</strong> yhteydenpitoon sekä hyödyllisen tiedon saantiin on kauppa <strong>ja</strong> teollisuusministeriön tutkimus<br />

13/2006 ”Verkot Venäjän vesille – Venäjän kaupan tietolähteitä”. Teokseen kannattaa tutustua, sillä<br />

siinä esitetään myös venäläisiä toimintaorganisaatioita, mm. yrittäjäjärjestöjä, kauppakamarilaitosta<br />

<strong>ja</strong> ”Oporaa”, jota suomalaiset yritykset pitävät mm. Pietarissa hyvänä yhteistyökumppanina. Tässä<br />

yhteydessä ei ole mahdollista käsitellä kokoomateosta tarkemmin <strong>ja</strong> siinä lueteltu<strong>ja</strong> suomalaisia<br />

<strong>ja</strong> venäläisiä välittäjäorganisaatioita.<br />

Muina lähteinä voidaan mainita ”Elinkeinopainotteinen Barents-strategia, Venäjä”, ”Russia: All<br />

89 Regions, Trade and Investment Guide, 2004”, ”Venäjä, yhteiskunta <strong>ja</strong> hallinto 1995”, Valtioneuvoston<br />

kanslia 7/2010: Suomen arktinen strategia <strong>ja</strong> tohtori Yrjö Myllylän tutkimukset <strong>Barentsin</strong><br />

alueelta. Julistusten, ohjelmien <strong>ja</strong> strategioiden soveltaminen käytäntöön yrittäjien arjen tasolla on<br />

toteutettava. Suomi tarvitsee yhteistyössä osaavia henkilöitä, jotka yhdessä venäläisten <strong>ja</strong> suomalaisten<br />

yritysten kanssa valmistelevat käytännön osallistumista <strong>ja</strong> yhteistyötä. Yrittäjät tarvitsevat<br />

asiantuntevaa kumppanuutta, ennen kuin ne voivat hakeutua kyselemään nykyisin tarjolla olevia<br />

välittäjäorganisaatioiden palvelu<strong>ja</strong>. Muutamilla aloilla Suomen yrittäjät tarvitsevat onnistuneita<br />

”läpimurto<strong>ja</strong>” Venäjän markkinoilla.<br />

30 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


8. SELVITYSTYÖN KÄYNNISTYMINEN<br />

<strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> selvitystyö käynnistyi 8.-9.4.2010 Helsingissä pidetyssä Venäjän federaation<br />

teollisuus- <strong>ja</strong> kauppaministeri Viktor Borisovits Hristenkon <strong>ja</strong> hänen asiantunti<strong>ja</strong>delegaation sekä<br />

työ- <strong>ja</strong> elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen <strong>ja</strong> suomalaisten asiantunti<strong>ja</strong>in välisessä keskustelussa.<br />

Venäjän puolelta edustettuina olivat ministerin korkeatasoiset asiantunti<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> avusta<strong>ja</strong>t mm. metsä-<br />

<strong>ja</strong> kevyen teollisuuden-, meriteollisuuden, metalliteollisuuden sekä logistiikan aloilta. Lisäksi mukana<br />

olivat ministeriön kansainvälisten asian keskeiset henkilöt. Suomen puolelta neuvotteluihin <strong>ja</strong><br />

vierailuun osallistuvat vastaavien toimialojen sekä ministeriön korkeatasoiset edusta<strong>ja</strong>t. Selvitysmies<br />

osallistui myös keskusteluihin.<br />

Ministeritapaamisessa käsiteltiin Suomen <strong>ja</strong> Venäjän välisen kaupan tilannetta, elinkeinopolitiikkaa,<br />

investointiyhteistyön kehittämistä, laivanrakennusyhteistyötä, metsäteollisuuden investointien<br />

edellytyksiä <strong>ja</strong> Venäjän suurhankkeita sekä Suomen yritystoiminnan mahdollisuuksia osallistua<br />

käynnistyviin suurhankkeisiin. Suomen metsäteollisuudesta keskusteluihin osallistuivat jo Venäjällä<br />

toimivien suurimpien yhtiöiden edusta<strong>ja</strong>t. Suurhankkeiden tilanteesta <strong>ja</strong> suomalaisten mahdollisuuksista<br />

keskustelivat Suomen puolelta mm. Sofi Oy:n, Finpro ry:n edusta<strong>ja</strong>t sekä selvitysmies.<br />

Laivanrakennusyhteistyön mahdollisuuksista Suomen osalta neuvottelivat STX Suomen Telakan<br />

<strong>ja</strong> Aker Arctic Technology Oy:n edusta<strong>ja</strong>t. Vierailukohteina olivat alan tuotantolaitokset <strong>ja</strong> niiden<br />

toiminta sekä tulevaisuuden suunnitelmat.<br />

Metsäteollisuuden osalta käsiteltiin raakapuun tuontitilannetta <strong>ja</strong> tullimaksujen vaikutusta metsäteollisuuden<br />

kehitykseen <strong>ja</strong> yhteistyöhön. Suomalaiset yritykset esittelivät omat suunnitelmansa<br />

venäjäyhteistyön suuntaan. Ne sisälsivät tähän mennessä saatu<strong>ja</strong> kokemuksia puun tuonnista, sen<br />

supistumisesta sekä mekaanisen metsäteollisuuden yhteistyökokemuksista Venäjän eri alueilla.<br />

Esillä oli metsän käytön kokonaisketju kylvö- <strong>ja</strong> istutustyöstä puunkorjuuseen sekä sen logistisiin<br />

ongelmiin. Metsäautoteiden rakentaminen <strong>ja</strong> kuljetuslogistiikan edistäminen on olennainen ongelma<br />

myös Venäjän omalle metsäteollisuudelle. Venäjällä on valmistunut koko federaation Metsästrategia,<br />

joka on suomalaisten käytettävissä. Samanlaista suomalaista suunnitelmaa myös venäläiset<br />

halusivat käyttöönsä. Ministeri Hristenko toivoi, että asiantunti<strong>ja</strong>t kävisivät läpi molemmat suunnitelmat<br />

<strong>ja</strong> samalla katsottaisiin suunnitelmien ”risteyskohdat”, joissa ovat alan parhaat tämän hetken<br />

yhteistyömahdollisuudet.<br />

Venäjällä halutaan yhteistyötä Suomen kanssa <strong>ja</strong> samalla nostetaan metsätalouden <strong>ja</strong> sen tuotannon<br />

arvoa elinkeinona <strong>ja</strong> kansantaloudessa. Ministeri toivoi, että ”asetutaan välillä toistemme rooleihin<br />

<strong>ja</strong> mietitään kummankin tahon kansalliset intressit”. Edelleen hän pohti, onko jotakin mennyt<br />

pieleen, sillä ”metsäalalla suomalaisten pitäisi olla venäläisten parhaita yhteistyökumppaneita”.<br />

Metsäteollisuuden alan keskustelu<strong>ja</strong> on selvitysmiehen toimesta myöhemmin <strong>ja</strong>tkettu kahteen otteeseen<br />

Moskovan ministeriössä sekä alueiden hallintojen kanssa, erityisesti Arkangelin aluehallinnossa.<br />

Murmanskia <strong>ja</strong> Nenetsiaa lukuun ottamatta metsävarojen käytön kokonaisuus on keskeisellä<br />

si<strong>ja</strong>lla kaikkien <strong>Barentsin</strong> aluehallintojen taloudessa. Perinteisten tuotteiden rinnalla suunnitelmat<br />

kohdistuvat uuden teknologian käyttöönottoon, rakennustuotannon käyttämiin <strong>ja</strong>losteisiin, huonekaluihin,<br />

puumassan käyttöön biopolttoaineena <strong>ja</strong> metsäluonnon merkitykseen matkailussa. Koko<br />

federaation metsän<strong>ja</strong>lostuksen keskeisiä ehdotuksia yhteistyöksi ovat rakennuslevytehtaat, erikoisvanerien<br />

tuotantoyksiköt, polttoainepellettitehtaat <strong>ja</strong> jätepuusta valmistettavat nykyistä halvemmat<br />

rakennuslevyt. Venäjän metsäasiantunti<strong>ja</strong>t kokevat, että parhainta puuraaka-ainetta on hukattu toissi<strong>ja</strong>isiin<br />

tarkoituksiin. Omakotitalojen <strong>ja</strong> puukerrostalojen rakentaminen yhteistyössä ovat keskeisinä<br />

tavoitteina.<br />

31


Laivanrakennusala on Venäjällä voimakkaan kehityksen kohteena. Suomi on tuottanut Neuvostoliiton<br />

tilauksesta noin 2 000 laivaa erilaisiin tarkoituksiin. Nyt yhteishankinnassa on hil<strong>ja</strong>ista.<br />

Ministeri Hristenkon mukaan Venäjällä on laivastostrategia vuoteen 2020: Miten merenkulkua<br />

kehitetään <strong>ja</strong> minne laivat sijoitetaan maantieteellisesti. Suuntaus on vaativaan meritekniikkaan<br />

<strong>ja</strong> monipuolisiin käyttötarkoituksiin. Rakentaminen kohdistuu kaasun- <strong>ja</strong> öljynporausyksiköihin,<br />

jääolosuhteisiin soveltuviin tankkereihin, kääntyväpotkurisiin kuljetusjäänmurtajiin <strong>ja</strong> apualuksiin.<br />

Käyttöön otetaan uudet teknologiat, uudet materiaalit, niiden yhdistäminen, korkealaatuinen työstö<br />

sekä teknologian viimeisimmän kehitystulosten käyttäminen itse tuotannossa.<br />

Laivatuotannossa on ”kolmen pisteen kilpailu”: pohjoinen, Kaukoitä <strong>ja</strong> länsi. <strong>Barentsin</strong> alue on<br />

kohoamassa merenkulun keskukseksi, mikä edellyttää arktisiin oloihin soveltuvaa merikalustoa.<br />

Pohjoisessa si<strong>ja</strong>itsee myös Venäjän neljän sotalaivaston vahvin yksikkö lentotukialuksineen <strong>ja</strong> sukellusveneineen.<br />

Murmanskin <strong>ja</strong> Arkangelin alueneuvotteluissa meriteollisuus on ollut vahvasti<br />

esillä. Severodvinskin telakan tilaukset täyttävät kapasiteetin vuoteen 2018 <strong>ja</strong> telakalla tarvitaan<br />

nykyisellään jo noin 2 000 laivanrakenta<strong>ja</strong>a lisää. ”Suomi rakentaa loistoristeilijöitä, Kiina tavanomaisia<br />

laivo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> Venäjä on valinnut roolikseen rakentaa aluksia vaativiin erikoisolosuhteisiin”,<br />

totesi ministeri Hristenko. Suuntana on Pohjoinen Jäämeri, jonka useammankin vuoden jääkerrostumat<br />

ovat alkaneet sulaa ilmaston lämpenemisen myötä. Koillisväylän liikenne avaa uudet logistiset<br />

reitit maapallolla. Jäämeren manner<strong>ja</strong>lustan luonnonvarojen käyttöön ottoon <strong>ja</strong> Koillisväylän<br />

kuljetuksiin sekä arktiseen turismiin tarvitaan olosuhteisiin soveltuvaa uutta kalustoa.<br />

Ministereiden tapaaminen toi vahvasti esille maiden välisen teollisen yhteistyön kohottamismahdollisuuden<br />

uudelle tasolle. Tämä edellyttää talouskriisin jälkeen suotuisien olosuhteiden luomista<br />

teollisuudelle <strong>ja</strong> kaupankäynnille. Uudet yhteistyökohteet on määritettävä eri toimialoilla,<br />

kehitettävä tutkimus- <strong>ja</strong> tuotekehitysyhteistyötä <strong>ja</strong> haettava päätettyjen konkreettisten hankkeiden<br />

toteutta<strong>ja</strong>t. Hankkeiden <strong>ja</strong>tkotyöstäminen siirrettiin hallitusten talouskomissioon <strong>ja</strong> eri toimialojen<br />

yhteistyöelimiin sekä yritysten välisiin neuvotteluihin. Ministeri Hristenkon kutsusta selvitysmies<br />

<strong>ja</strong>tkoi alan keskustelu<strong>ja</strong> Moskovan teollisuus- <strong>ja</strong> kauppaministeriössä 23.4.2010 varaministeri Dementievin<br />

<strong>ja</strong> Helsingin neuvotteluissa mukana olleiden eri vastuualojen päälliköiden kanssa. Varaministeri<br />

korosti, että nyt pitää keskittyä muutamille toimialoille konkreettisesti Helsingin neuvottelujen<br />

mukaisesti. Aloina ovat metsäteollisuus, meriteollisuus, metalliteollisuus, teknologia- <strong>ja</strong><br />

nanoteollisuus sekä niihin liittyvä tutkimus, tuotekehitys <strong>ja</strong> tuotanto.<br />

32 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


9. SOTSHI JA LIIKUNTARAKENTAMINEN<br />

Venäjä valmistautuu vuoden 2014 talviolympialaisiin Mustanmeren rannalla si<strong>ja</strong>itsevassa Sotshissa<br />

sekä läheisessä vuoristossa ”Grasna<strong>ja</strong> Poelin” alueella. Olympiakohteen rakentaminen on<br />

yksi urheiluhistorian suurimmista investoinneista. Selvitysmies on vuosien a<strong>ja</strong>n tehnyt monenlaista<br />

yhteistyötä Venäjän Ra<strong>ja</strong>vartiopalvelun komenta<strong>ja</strong>n kenraali Vladimir Pronichevin kanssa. Hänen<br />

organisaationsa on edelleen kiinnostunut suomalaisten ra<strong>ja</strong>varti<strong>ja</strong>in <strong>ja</strong> poliisin käyttämien virkaasujen<br />

materiaaleista <strong>ja</strong> mahdollisten asuhankintojen suuntaamisesta suomalaisille toimittajille. Ra<strong>ja</strong>vartiopalvelu<br />

on myös kiinnostunut suomalaisten yritysten toimittamista navigointijärjestelmistä,<br />

joista kenraali on käynyt neuvottelu<strong>ja</strong> suomalaisten It-alan yritysten kanssa. Kolmas kiinnostuksen<br />

kohde on tuuli- <strong>ja</strong> hybridivoimaloiden käyttömahdollisuus Venäjän ra<strong>ja</strong>-asemien <strong>ja</strong> operaattoreiden<br />

tukiasemien energiantuottajina. Kyseeseen tulisivat juuri pohjoiset <strong>ja</strong> itäiset ra<strong>ja</strong>-asemat. Hankkeisiin<br />

liittyvät prosessit ovat meneillään. Hybridivoimalasta on jo kokemuksia, sillä oululainen Kestävän<br />

Kehityksen kylä – säätiö toimitti kesäkuussa 2010 pienitehoisen hybridivoimalan Kar<strong>ja</strong>lan<br />

tasavallan Venehjärven kylään tuottamaan kylän tarvitseman sähkövirran. Tarpeisiin mitoitettuina<br />

vastaavat voimalat olisivat käyttökelpoisia missä tahansa syrjäisillä seuduilla.<br />

Kenraali Vladimir Pronichev on Moskovan Dynamon puheenjohta<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> hän innostui suomalaisen<br />

yhteistyön aktivointiin Sotshin rakentamiseen sekä yleensä liikunta- <strong>ja</strong> vapaa-a<strong>ja</strong>n rakentamisyhteistyöhön<br />

suomalaisten kanssa. Suomessa paljon vierailleena hän tuntee suomalaista tuotantoa,<br />

teknologiaa <strong>ja</strong> työn laatua. Hänen hallintonsa johdolla järjestyivät korkean tason tapaamiset sekä<br />

Sotshin olympiarakentamisen Venäjän federaation pääorganisaation Olympstroin johdon että Sotshin<br />

kaupungin johdon kanssa. Neuvotteluissa oli mukana Ra<strong>ja</strong>palvelun strateginen komenta<strong>ja</strong><br />

Kenraali Mihail Streha. Neuvottelut olivat perusteelliset <strong>ja</strong> vastaanotto erittäin myönteinen. Kisapaikan<br />

rakentaminen <strong>ja</strong> kaupungin olympiakuntoon saattaminen ovat suuria ponnistuksia sekä<br />

investointien että aikataulun suhteen. Lisäksi samalla pitää valmistautua paralympiakisojen jälkeiseen<br />

aikaan, mitä suurilla tila- <strong>ja</strong> rakenneinvestoinneilla tehdään kisatapahtumien jälkeen. Tilojen<br />

tulee olla monella tavalla muunneltavia, että ne soveltuvat mahdollisesti perustettavan kansainvälisen<br />

olympiayliopiston tarkoituksiin <strong>ja</strong> kasvuun pyrkivän turismin käyttöön.<br />

Federaation Olympstroi - yhtiön tehtävänä on hankkia yksityisiä <strong>ja</strong> valtion investointe<strong>ja</strong> toteuttamaan<br />

XXII talviolympialaisten <strong>ja</strong> XI paralympialaisten edellyttämiä investointe<strong>ja</strong> Sotshiin rakennettavaan<br />

ympärivuotiseen urheilu- <strong>ja</strong> vapaa-a<strong>ja</strong>n keskukseen. Rakennussuunnitelman mukaan<br />

federaatio luo myönteiset olosuhteet liiketoiminnalle, samalla kun se rahoittaa hankkeen kalleimmat<br />

kohteet, kuten energiantuotantoyksikön, julkisen infrastruktuurin sekä teiden <strong>ja</strong> ympäristökohteiden<br />

rakentamisen. Olympstroi – yhtiö toteuttaa <strong>ja</strong> hallinnoi urheilupaikkojen rakennuttamisen <strong>ja</strong><br />

kaupungin tarvitsemat uudet <strong>ja</strong> kor<strong>ja</strong>ttavat <strong>rakenteet</strong>, urheilukohteet, valitsee hankkeiden toteutta<strong>ja</strong>t<br />

<strong>ja</strong> valvoo kisakohteiden rakentamisen sekä huolehtii kisojen edellyttämistä välinehankinnoista.<br />

Vuoden 2013 loppuun mennessä alueella on rakennettava 13 urheilukohdetta yhteensä 191 000<br />

katso<strong>ja</strong>lle. Tiestöä on rakennettava 260 km, joista 62 km vuoristotietä, 105 km rautatietä, 39 tunnelia,<br />

joiden yhteispituus on 50 km. Lisäksi alueelle on rakennettava silto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> monitasoliittymiä<br />

47 km, 210 km kaasuputkistoa, ainakin 24 lämpö- <strong>ja</strong> vesilaitosta sekä 24 liikenneympyrää. <strong>Työ</strong>t<br />

<strong>ja</strong>kautuvat noin 230 erilliseen urakkaan, joista pääosa on allekirjoitettu vuonna 2009. Urakoiden<br />

toteutta<strong>ja</strong>t ovat pääsääntöisesti venäläisiä yrityksiä tai niiden yhteenliittymiä. Esitellyn ohjelman<br />

mukaan 235 osaprojektista 207 edellyttää rakentamista <strong>ja</strong> 28 ovat tapahtumia. Olympstroi vastaa<br />

38 projektista, federaation laitokset 39 projektista, Krasnodarin alue 61 hankkeesta, investoi<strong>ja</strong>t 97<br />

33


projektista <strong>ja</strong> elokuussa oli avoimena 13 projektia. Olympstroin varapresidentti Gennady Gubin<br />

totesi esikuntineen, että hankkeita on vielä avoimena <strong>ja</strong> urakoiden monipuolisia alihankkijoita edelleen<br />

tarvitaan. Hän toivoi, että suomalaiset yritykset lähettäisivät liikuntarakentamiseen liittyviä<br />

ehdotuksia sähköisesti <strong>ja</strong> ottaisivat yhteyttä, jopa käymällä esittelemässä tuotteitaan <strong>ja</strong> palvelu<strong>ja</strong>.<br />

Kyseeseen tulevat mm. liikuntatilojen sisustaminen, jäähallien rakentaminen, informaatio- <strong>ja</strong> tulostauluteknologia<br />

jne. Asiasta on käynnin jälkeen informoitu TEM:iä <strong>ja</strong> alan yrityksiä. Sotshissa<br />

varaudutaan myös joulukuussa 2010 tehdyn päätöksen mukaan vuoden 2018 <strong>ja</strong>lkapallon maailmanmestaruuskisojen<br />

osaisännyyteen.<br />

Keskusteluissa Sotshin kaupunginjohta<strong>ja</strong> Anatoly N. Rykovin kanssa elokuun 2010 lopulla kävi<br />

ilmi suuri paine, jonka alla kaupunki valmistautuu vuoden 2014 kisoihin. Uudistamismääräykset<br />

koskevat kaupungin yleisilmeestä viimeisimpiin teknologisiin ratkaisuihin vesi- <strong>ja</strong> jätehuollossa,<br />

kaukolämpöjärjestelmissä, majoitustilojen lisäämisessä, palvelujen laajentamisessa <strong>ja</strong> parantamisessa<br />

antamaan positiivisen kuvan kaupungista myös olympialaisten jälkeisenä ympärivuotisena<br />

matkailukohteena. Ra<strong>ja</strong>nveto kaupungin <strong>ja</strong> federaation Olympstroin vastuiden välillä jäi hieman<br />

epäselväksi, kumpi organisaatio on lopulta vastuussa mistäkin kohteesta sekä millä osuudella Venäjän<br />

keskushallinto vastaa hankkeiden rahoituksesta.<br />

Kaupungin tiukka talous näytti aiheuttavan erityistä huolta, mutta johto luotti federaation mukana<br />

oloon hankkeiden rahoittamisessa. Suomalaiset yritykset toivotettiin tervetulleeksi neuvottelemaan<br />

<strong>ja</strong> yhteen sovittamaan hankkeiden toteuttamista sekä niihin investointien saantia. Tätä<br />

kirjoitettaessa suomalainen taho juuri neuvottelee allekirjoitetun esisopimuksen perustalta Sotshin<br />

kaupungin kaukolämpöjärjestelmän uudistuksen toteuttamisesta. Kyseessä saattaa olla jopa 20-30<br />

kattilalaitosta <strong>ja</strong> lähes 400 kilometriä eristettyjä lämpöputkisto<strong>ja</strong>. Lukuisat muut kaupungin kehittämiseen<br />

liittyvät hankkeet ovat mahdollisia toteutuskohteita. Molemmissa neuvotteluissa oli esillä<br />

Sofi Oy <strong>ja</strong> sen osallistuminen neuvotteluihin jo ennen selvitysmiehen käyntiä. Matkasta informoitiin<br />

jälkeenpäin myös Sofi Oy:n johtoa.<br />

Elokuun matkalla Moskovaan selvitysmies neuvotteli kenraali Bronichevin myötävaikutuksesta<br />

Moskovan Dynamon keskustoimistossa johta<strong>ja</strong> Cv<strong>ja</strong>toslav Petryshkon kanssa Venäjän federaation<br />

liikunta- <strong>ja</strong> vapaa-a<strong>ja</strong>n keskusten sekä urheilupaikkojen rakentamisesta. Hän oli tietoinen suomalaisten<br />

liikuntapaikkojen korkeasta tasosta <strong>ja</strong> soveltuvuudesta ympärivuotiseen urheilu- <strong>ja</strong> liikuntaharrastukseen.<br />

Hänen selvityksensä mukaan federaation laa<strong>ja</strong>lla alueella on runsaasti varattu<strong>ja</strong> tontte<strong>ja</strong><br />

<strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkuvaa liikuntapaikkarakentamista ulko- <strong>ja</strong> sisätiloissa. Myöhemmin selvityksessä käy ilmi<br />

mm. useiden liikuntapaikkojen rakentamisen suunnitelmat Arkangelin läänissä. Joulukuun 2010<br />

päätöksen mukaan Venäjä saa järjestettäväkseen 2018 <strong>ja</strong>lkapallon maailmanmestaruuskisat, jotka<br />

<strong>ja</strong>etaan useille kaupungeille. Tässä on nyt neuvottelujen perusteella erinomainen tilaisuus koota<br />

suomalainen osaaminen <strong>ja</strong> mennä toteuttamaan ehdolla olevia urheilukohteita.<br />

Venäjällä on tavoitteena toteuttaa monipuolisia vapaa-a<strong>ja</strong>nkeskuksia, joissa yhdistetään liikunta-<br />

<strong>ja</strong> kulttuuriharrastuksia <strong>ja</strong> jotka tilat ovat helposti muunnettavissa erilaisiin tarkoituksiin. Tilojen<br />

suunnittelun <strong>ja</strong> rakentamisen ohella tarvitaan monipuolisia kaluste- <strong>ja</strong> väline- sekä palvelutuotteita,<br />

joiden laadusta hän tuntui olevan myös Suomen osalta perillä. Käyty keskustelu innosti suomalaisen<br />

osaamisen vientiin <strong>ja</strong> yhteiskumppanuuteen liikunta- <strong>ja</strong> vapaa-a<strong>ja</strong>n paikkojen toteuttamisessa.<br />

Samoin kuin olympiarakentamisen <strong>ja</strong> Sotshin kaupungin rakenteiden uudistamisen osalla Dynamo<br />

jätti myönteisin kuvan yhteistyöhalukkuudesta. Näihin ”täkyihin” kannattaisi tarttua, selvittää olevat<br />

mahdollisuudet <strong>ja</strong> päättää <strong>ja</strong>tkotoimista. Suomalaisia liikuntatilarakentajia on informoitu esiin<br />

tuulleesta mahdollisuudesta. Fokusoitu urheilu- <strong>ja</strong> liikuntapaikkarakentaminen voisi olla yksi keskeinen<br />

yhteistyömuoto suomalaisille yrityksille. Selvitysmies jättää TEM:in käyttöön kaikki eri<br />

kohteista saamansa yhteystiedot.<br />

34 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


10. VENÄJÄN FEDERAATIO<br />

Kuva 2. Venäjän federaatioalueet <strong>ja</strong> hallinnolliset subjektit. Lainaus teoksesta Russia: All 89<br />

Regions. Trade and Investment Guide, Moscow 2004.<br />

Suppea katsaus Venäjän federaation kokonaisuuteen johdattaa ymmärtämään <strong>Barentsin</strong> aluetta<br />

<strong>ja</strong> sen merkitystä laa<strong>ja</strong>n maan kokonaisuudessa. Venäjän federaatio on maailman suurin valtio, 17<br />

milj. neliökilometriä, 1.8 kertaa suurempi kuin USA. Suomenlahdelta Tyynenmeren rannikolle on<br />

matkaa yli 8 000 km <strong>ja</strong> etelä-pohjoissuunnan ulottuvuus enimmillään on yli 4 000 km. Ural-vuoristo<br />

<strong>ja</strong>kaa Venäjän Euroopan <strong>ja</strong> Aasian puoleisiin osiin. Uralia <strong>ja</strong> federaation vuoristoista kaakkoisosaa<br />

lukuun ottamatta Venäjä on alavaa, kumpuilevaa tasankoa. Pohjoisen karu podsolimaannos<br />

vaihtuu etelässä vil<strong>ja</strong>vaksi mustanmullan alueeksi. Venäjän maaperän rikkaudet ovat runsaat <strong>ja</strong> monipuoliset.<br />

Ilmasto on mantereinen, jolle luontaista on kylmät talvet <strong>ja</strong> vähäsateiset, kuumat kesät.<br />

Ilmastovyöhykkeet käsittävät Mustanmeren rannikon subtrooppisesta Jäämeren <strong>alueen</strong> arktiseen<br />

ilmastoon. Kasvillisuusvyöhykkeet vastaavasti muuttuvat subtrooppisesta runsaan kasvillisuuden<br />

alueesta laa<strong>ja</strong>an havumetsävyöhykkeeseen <strong>ja</strong> vielä pohjoisempana ikiroutaa kattavaan laa<strong>ja</strong>an tundraan.<br />

Niukkakasvustoiset arot, jopa autiomaat kuuluvat Keski-Venäjän kasvillisuustyyppeihin.<br />

35


Väestömäärältään Venäjä on maailman valtioista kuudenneksi suurin. Neuvostoliiton hajoaminen<br />

<strong>ja</strong> useiden valtioiden itsenäistyminen sekä nykyisen Venäjän negatiivinen väestönkehitys ovat<br />

vähentäneet neuvostoaikaista väkilukua huomattavasti. Venäjällä asuu nykyisellään ainakin 60 tunnistettavissa<br />

olevaa etnistä ryhmää, joista venäläisiä on 83 %. Muita kansallisuuksia ovat ukrainalaiset<br />

(3 %), tataarit (3 %) sekä pienistä vähemmistöistä mm. valkovenäläiset, baskiirit, tsuvassit,<br />

komit, permiläiset, udmurdit, marit, mordvalaiset, juutalaiset, saksalaiset, armenialaiset <strong>ja</strong> lukuisat<br />

alkuperäisvähemmistökansallisuudet. Pääosa väestöstä on ortodokse<strong>ja</strong>, muita uskonto<strong>ja</strong> ovat mm.<br />

islam, juutalaisuus, roomalaiskatolilaisuus, protestanttisuus <strong>ja</strong> buddhalaisuus. Virallinen pääkieli<br />

on venäjä, mutta federaation alueella puhutaan ainakin 140 eri kieltä <strong>ja</strong> murretta.<br />

Venäjän asukasluvuksi keskushallinto ilmoitti vuoden 2010 alussa 139 390 205 henkilöä <strong>ja</strong> kasvuprosentiksi<br />

– 0.5 %, syntyvyydeksi 11.1 promillea <strong>ja</strong> kuolleisuudeksi 10.3 promillea. Odotettavissa<br />

oleva elinikä naisilla on 73.2 vuotta <strong>ja</strong> miehillä 59.3 vuotta. Väkilukua on alentanut alhaisen<br />

syntyvyyden <strong>ja</strong> korkean kuolleisuuden lisäksi voimakas maastamuutto neuvostoa<strong>ja</strong>n päätyttyä.<br />

Nykyhallinto toteuttaa monia toimia väestönkehityksen kääntämiseksi kasvuun. Toimenpiteet ovat<br />

perhepoliittisia, sosiaalisten olojen kohentamista <strong>ja</strong> kansalaisten innostamista aiempaa suurempaan<br />

vastuuseen oman terveydentilan <strong>ja</strong> kunnon ylläpidosta. Kansanterveyttä on heikentänyt myös<br />

runsas alkoholin kulutus. Väestön vähentyminen on ollut jopa puoli miljoonaa asukasta vuodessa.<br />

Suurimpia kaupunke<strong>ja</strong> ovat Moskova 10.7 milj., Pietari 4.6 milj. <strong>ja</strong> Novosibirsk 1.4 milj. asukasta.<br />

Yli miljoonan asukkaan kaupunke<strong>ja</strong> on kahdeksan. Venäjän työvoima on noin 75.8 milj. henkilöä,<br />

joista palveluammateissa toimii 58.1 %, teollisuudessa 31.9 % <strong>ja</strong> maa- <strong>ja</strong> metsätaloudessa 10<br />

%. Kansan lukutaitoisuudeksi ilmoitetaan 99.4 %. Tilastotiedot ovat usein arvioita, sillä edellinen<br />

väestönlaskenta suoritettiin vuonna 2002 <strong>ja</strong> juuri päättyneen laskennat tulokset ovat vasta käsittelyssä.<br />

Väestölaskennan tulosten tarkkuuteen asetetaan nytkin epäilyjä jo laskentatavan vuoksi.<br />

Venäjä on <strong>ja</strong>ettu seitsemään federaation hallintoalueeseen (Kuva 2.), joihin kuuluu yhteensä<br />

89 hallintoaluetta, subjektia. Ne ovat tasavalto<strong>ja</strong>, läänejä (”oblast”) , hallintoalueita (”krai” <strong>ja</strong><br />

”okryk”) sekä kaupunkitasavalto<strong>ja</strong>. Hallintoalueet <strong>ja</strong>kautuvat piireihin <strong>ja</strong> piirit edelleen kuntiin,<br />

joita on hil<strong>ja</strong>n perustettu noin 24 000. Tasavalloilla ovat parlamentit <strong>ja</strong> toimeenpanoelimet, joita<br />

mm. Kar<strong>ja</strong>lan tasavallassa johtaa Venäjän federaation presidentin nimittämä tasavallan päämies.<br />

Läänejä johtavat maaherrat <strong>ja</strong> alemmilla hallintotasoilla ovat omat johta<strong>ja</strong>nsa. Venäjän aluejohta<strong>ja</strong>t<br />

valittiin 1990-luvulla vaaleilla, mutta nykyisin heidät nimittää presidentti. Muutoinkin keskushallinnon<br />

ote alueista on vahvistunut. Tärkeimmät suunnitelmat tulee hyväksyttää keskushallinnossa<br />

<strong>ja</strong> useimpien alueiden budjettiriippuvuus federaatiosta on kasvanut. Moskova valvoo vaikeuksissa<br />

olevien alueiden tilaa <strong>ja</strong> seuraa investointien kehitystä. Useita päämiehiä <strong>ja</strong> maaherro<strong>ja</strong> on erotettu.<br />

Luoteisessa hallintopiirissä viimeisimmät vaihdot ovat tapahtuneet Arkangelissa, Murmanskissa <strong>ja</strong><br />

Kar<strong>ja</strong>lan tasavallassa. Keskushallinnon oh<strong>ja</strong>us <strong>ja</strong> nimitysvallan käyttö luovat epä<strong>ja</strong>tkuvuutta aluekehityksen,<br />

investointien <strong>ja</strong> yritysten kannalta.<br />

Ulkomaisten toimintaa Venäjällä helpottaa kielitaidon ohella maan historian tuntemus. Suuren<br />

maan kehitysvaiheet sisältävät vastakohtia, ristiriito<strong>ja</strong>, erilaisuutta, julmuutta <strong>ja</strong> orjuutta, mutta venäläisyydessä<br />

jotakin yhteistä, koossapitävää voimaa <strong>ja</strong> kohtalonomaista. Dostojevski lausui aikanaan:<br />

”Me venäläiset olemme nuori kansa; vaikka meillä on ikää tuhat vuotta, niin elämämme on<br />

juuri alkamassa: Iso alus purjehtii syvässä”. Venäjän kir<strong>ja</strong>llisuuden vanhin tunnettu teos on tuhannen<br />

vuoden takaa silloisista oloista kertova Nestorin kronikka. Teoksessa kerrotaan, miten 860-luvulla<br />

alueella asuneet heimot tahtoivat itselleen hallitsi<strong>ja</strong>n, joka yhdistäisi ha<strong>ja</strong>naisen väestön kansaksi.<br />

Heimojen edusta<strong>ja</strong>t lähtivät meren taa var<strong>ja</strong>gien eli viikinkien, ”russien” luo pyytämään itselleen<br />

johta<strong>ja</strong>a. Pyynnön mukaan Venäjälle tuli kolme veljestä: Rurik Novgorodiin, Sineus Beloozeroon<br />

<strong>ja</strong> Truvor Izborskiin. Rurik perusti hovin Kiovaan Dneprin rannalle <strong>ja</strong> ryhtyi sieltä hallitsemaan<br />

maata. Rurik kuoli 879 <strong>ja</strong> häntä seurasi hallitsi<strong>ja</strong>na sukulaisensa Oleg, joka muodosti Kiovasta<br />

36 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


”Venäjän kaikkien kaupunkien äidin”.<br />

Ruhtinas Vladimir Pyhä johti Venäjän kristinuskoon noin vuonna 1000. Ennen kääntymystään<br />

hän tutustui useisiin uskontoihin, mutta totesi ortodoksisuuden ”sopivan parhaiten” slaavilaiseen<br />

mentaliteettiin. Jaroslav Viisas (1016-1054) nosti Kiovan kukoistuksen. Kolme hänen pojistaan<br />

meni naimisiin saksalaisten <strong>ja</strong> puolalaisten prinsessojen kanssa, kolme tytärtä avioitui kuningattariksi<br />

Ranskaan, Unkariin <strong>ja</strong> Nor<strong>ja</strong>an. Hänen aikanaan kehittyi venäläinen lainsäädäntö ”Russka<strong>ja</strong><br />

Pravda”. Nykyvenäjän hallintotapaa verrataan joskus ”Kiovan Venäjään”. Vertauksella tarkoitetaan<br />

vahvaa keskusjohtoisuutta, keskitettyä nimityspolitiikkaa <strong>ja</strong> alueiden tarkkaa valvontaa. Kiovan ote<br />

herpaantui Venäjän sekasortoon vuonna 1125. Kaupungin muodollinen asema pääkaupunkina <strong>ja</strong><br />

metropoliitan istuinpaikkana säilyi, vaikka maa <strong>ja</strong>kautui lukuisiin ruhtinaskuntiin. Vaikka Venäjällä<br />

alkoi paikallisten ruhtinaiden aika, siitä huolimatta ”Kaikki tiet veivät edelleen Kiovaan, Venäjän<br />

sivistyksen kehtoon”.<br />

Kiovan aikaa seurasi pienten ruhtinaskuntien aika ”udelnoje vrem<strong>ja</strong>”. Kieli <strong>ja</strong> uskonto loivat<br />

yhtenäisyyttä <strong>ja</strong> avioliitot loivat siteitä ruhtinaskuntien välille. Maa <strong>ja</strong>kautui pieniin perintökuntiin<br />

”volosteihin”. Jokaiselle ruhtinaskunnalla oli 1200-1300-luvuilla oli oma hallinto <strong>ja</strong> ruhtinas, hänen<br />

sotajoukkonsa ”druzina” <strong>ja</strong> kansankäräjät ”vetze”. Vapaat talonpo<strong>ja</strong>t vaivutettiin maaorjuuteen.<br />

Grossmanin mukaan ”Kulki<strong>ja</strong>lle Venäjän lakeus synnytti vaikutelman sielun laveudesta, hurjuudesta<br />

<strong>ja</strong> tahdonvoimasta, mutta yhdeksän vuosisataa: ne olivat mykkä orjuuden retortti”. ”Venäjän<br />

elämän <strong>ja</strong> lännen elämän perimmäisten olemusten välille kasvoi piilevä kuilu. Lännen elämää hedelmöitti<br />

vapauden kasvu, mutta Venäjän kehitystä orjuuden kasvu”. Ruhtinas Jaroslavin aikana<br />

Novgorodissa toimi historian ainoa kansanvalta; ”vetsen” valinta <strong>ja</strong> nimitysoikeudet ruhtinaasta<br />

pormestariin ”posadnikiin” olivat demokraattisia. Asiat ratkaistiin huutoäänestyksellä, johon kansa<br />

kutsuttiin kirkonkellojen soitolla. Novgorodin ”vetze” oli Venäjän pitkäaikaisin demokratian ilmaus!<br />

”Novgorodin ”vetze” lakkautettiin Moskovan ruhtinas Iivana III:n (1462-1505) aikana. Hän otti<br />

arvonimen ”Koko Venäjän Herra” <strong>ja</strong> toteutti sitä myös käytännössä. Novgorod säilyi tataarivallan<br />

ulkopuolella, minkä vuoksi aluksi venäläinen vaikutus <strong>Barentsin</strong> alueelle toteutettiin Novgorodin<br />

johdolla.<br />

Tsingiskaanin kokoama tataarien (mongolit) ”Kultainen Orda” (lauma) vuonna 1240 hävitti pääosan<br />

Venäjän ruhtinaskunnista <strong>ja</strong> ryösti Puolaa, Unkaria, Bosniaa <strong>ja</strong> Dalmatiaa. Valloitta<strong>ja</strong> perusti<br />

hallintokeskuksen Batuun Volgan varrella. Tataarien nöyryytys heikkeni Moskovan ruhtinaskunnan<br />

vahvistuessa. ”Koko Venäjän Herra” Ruhtinas Iivana III vuonna 1480 kukisti tataarien 240 vuotta<br />

kestäneen ikeen. Tataarit nöyryyttivät Venäjän kansaa, kantoivat raskaat verot <strong>ja</strong> jättivät venäläisten<br />

keskuuteen vahvan veren perinnön. Miehittäjän ylivallan päättyessä ”puhdasveristä isovenäläistä<br />

oli enää vaikea löytää”.<br />

Rurikin suku hallitsi Venäjää seitsemän vuosisataa. Viimeinen ”rurukovits” oli tsaari Fjodor,<br />

Iivana IV ”Julman” poika, joka kuoli vuonna 1598. Sitä seurasi suuri <strong>ja</strong> verinen sekasorron aika<br />

”Smutnoje vrem<strong>ja</strong>” (1598-1613). Pa<strong>ja</strong>ri Mihail Romanov valittiin tsaariksi luultavasti Rurikin kaukaisena<br />

sukulaisena. Suku hallitsi aina Nikolai II:een <strong>ja</strong> Venäjän vallankumoukseen 1917 saakka.<br />

Venäjän historiassa on mielenkiintoista havaita, että tsaarien pitkässä ketjussa on ollut ”slavofiile<strong>ja</strong>”<br />

maan sisäistä ylemmyyttä rakentavia <strong>ja</strong> ”sabadnikke<strong>ja</strong>” läntiseen yhteistyöhön suuntautuneita johtajia.<br />

Viimeksi mainittuihin kuuluivat mm. Pietari Suuri, Elisabet II, Aleksanteri I <strong>ja</strong> Aleksanteri II,<br />

jotka tahtoivat kehittää Venäjää käyttämällä läntisiä menetelmiä <strong>ja</strong> toimia yhteistyössä länsimaiden<br />

kanssa. Länteen suuntautuessaan keisarikunnalla yleensä meni taloudessaan hyvin. Neuvostoliiton<br />

hajottua tästäkin näkökulmasta on mielenkiintoista seurata Venäjän nykykehitystä <strong>ja</strong> sen suuntautumista.<br />

Keisari Nikolai II aikana pakolliset uudistukset jäivät toteuttamatta a<strong>ja</strong>n vaatimusten<br />

mukaan. Kansan uudistusvaatimukset ajoivat heikon <strong>ja</strong> epäilevän keisarin yli kohti vääjäämätöntä<br />

vallankumousta maaliskuussa <strong>ja</strong> lokakuussa 1917.<br />

37


Monirakenteisen vallankumousliikkeen johtoon pääsivät lopulta bolshevikit, jotka lokakuun<br />

1917 jälkeen perustivat Vladimir Iljivits Leninin johdolla Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton<br />

(CCCP). Lenin uskoi, että pienille kansoille Sosialistisen Neuvostoliiton reunoilla voidaan antaa<br />

itsenäisyys, sillä pian ne palaavat epäonnistuneina vapaaehtoisesti sosialismin helmaan. A<strong>ja</strong>tukseen<br />

perustuen Suomi sai Leniniltä itsenäisyystunnustuksen vuoden 1917 lopussa. Neuvostoliiton<br />

historian raskain <strong>ja</strong> verisin aika oman kansan näkökulmasta oli Generalissimus Josef Stalinin kausi<br />

(1922 - 1953), johon sisältyi myös II maailmansota. Kauden väitetään vaatineen jopa 26 miljoonan<br />

sodan <strong>ja</strong> vainojen uhrin hengen. Presidentti Medvedev käynnistää vuoden 2011 aikana selvityksen<br />

terrorin a<strong>ja</strong>sta avaamalla vielä suljetut arkistot. Presidentti Mihail Gorbatshov käynnisti muutoksen,<br />

joka presidentti Boris Jeltsinin aikana sinetöi Neuvostoliiton hajoamisen <strong>ja</strong> Venäjän palauttamisen<br />

entisten keisarivallan symbolien alle uutena Venäjänä.<br />

Monia nykyisiä ilmiöitä, a<strong>ja</strong>ttelu- <strong>ja</strong> toimintatapo<strong>ja</strong> sekä suhtautumista ulkopuolisiin on katsottava<br />

Venäjän kansan kokeman historian raameissa. Venäjän historian tuntemus avaa myös suomalaisten<br />

mieliä toimiessaan itäisellä maaperällä. Historian tuntemus on myös vahvuus, kun pohditaan<br />

yritystoiminnan edellyttämiä ratkaisu<strong>ja</strong>. Historian tuntemus on välttämätöntä yleissivistystä toimittaessa<br />

vallinneiden olosuhteiden <strong>ja</strong>tkeella. Länsimaihin verrattuna Venäjä on monella tavalla erilainen<br />

<strong>ja</strong> pysyy kauan sellaisena, huolimatta pyrkimyksestä modernisoida maata <strong>ja</strong> väestön elinolo<strong>ja</strong>.<br />

Historia on lyönyt ihmisiin <strong>ja</strong> sosiaalisiin verkostoihin sekä toimintatapoihin slaavilaisen leiman,<br />

joka on ”enemmän geneettinen kuin hankittu ominaisuus”, kuten monet ”darwinismia” tuntevat<br />

leikkisästi toteavat.<br />

38 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


11. VENÄJÄ JA VENÄLÄISYYS<br />

Monet kir<strong>ja</strong>ili<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> tutki<strong>ja</strong>t ovat tuotannoissaan pohtineet venäläisyyden olemusta. Essenin mukaan<br />

venäläisissä on rahtunen samaa ”iäisyyttä”, joka antaa leimansa Kiinalle <strong>ja</strong> Intialle. Venäläiset<br />

käyttävät maastaan käsitettä ”Pyhä Venäjä – Svata<strong>ja</strong> Rossi<strong>ja</strong>”. Sen poh<strong>ja</strong>na on usko Venäjään ”alkumystiikan”<br />

ilmentymänä, (vrt. Turgenev, Dostojevski jne.) maana <strong>ja</strong> kansana, jotka ovat ”maailman<br />

aamunsarastusta <strong>ja</strong> asian alkuolemusta lähempänä kuin Euroopan älylliset kansat, joiden kylmältä<br />

katseelta satua<strong>ja</strong>n unenhohde jo ammoin on väistynyt”. Näin katsotaan venäläisten näkökannalta.<br />

Länsimaisesta tarkkaili<strong>ja</strong>sta Venäjä on aina tuntunut olevan ”puolivalveilla”. Essenin mukaan<br />

venäläinen ”avosilmin uneksiminen” on lähellä intialaisuutta, mutta poikkeaa kiinalaisuudesta <strong>ja</strong><br />

<strong>ja</strong>panilaisuudesta. Essenin mukaan valveillan uneksimiseen liittyy työtehon aleneminen <strong>ja</strong> toimintatarmon<br />

väheneminen. Tästä johtuu tehokkaan organisaation puute <strong>ja</strong> sen seurauksena köyhyys<br />

suurten luonnonvarojen keskellä. Henkistä energiaa Venäjällä sen si<strong>ja</strong>an on erityisen runsaasti,<br />

mikä ilmenee taiteellisessa luomistyössä. Taiteen lajit kuuluvat venäläiseen arkeen toisin kuin Euroopassa.<br />

Se pyyhkii olemattomiin eron ”pyhän <strong>ja</strong> arjen välillä”, mikä on länsimaiselle olemukselle<br />

niin tyypillistä. Ortodoksisuudella suhtautumiseen lienee syvää merkitystä.<br />

Venäjän valtiollisessa elämässä on sorrolla <strong>ja</strong> väkivallalla ollut keskeinen si<strong>ja</strong>. Hyvä hallitus Venäjällä<br />

on ollut patriarkaalinen, huono hallitus despoottinen. Länsimainen demokratia on ollut täysin<br />

vieras ilmiö venäläisille. Yksilönvapauden a<strong>ja</strong>tus ei milloinkaan ole juurtunut sinne. Se käsitetään<br />

lähinnä sisäiseksi, henkistä laatua olevaksi ilmiöksi. Venäjällä on aina ollut pakkoon perustuva<br />

hallitusjärjestelmä, joka on usein luisunut terrorin <strong>ja</strong> hirmuvallan asteelle. Venäjän tsaarihallinto oli<br />

pitkälle viety yritys kytkeä toisiinsa valtiollinen elementti, järjestyksen <strong>ja</strong> lujuuden vaatimus sekä<br />

henkinen, uskonnollinen elementti. Hallitsi<strong>ja</strong> oli yksinvaltias <strong>ja</strong> riippumaton, ”itsevaltias Jumalan<br />

armosta”. Venäjän lukemattomat kansallisuudet, joita alueella asui, olivat yksimielisiä vain yhdestä<br />

asiasta: ”He kaikki olivat<br />

tsaarin alamaisia, heidän<br />

tehtävänsä oli palvella tsaaria<br />

<strong>ja</strong> tsaarin tehtävä oli huolehtia<br />

heistä”!<br />

Kuva 3. Venäjän federation hallintojärjestelmä. Presidentin hallinto.<br />

Lainaus teoksesta Venäjä, yhteiskunta <strong>ja</strong> hallinto<br />

Essen toteaa: ”Molemmin<br />

puolin hyödyttävien<br />

suhteiden muodostuminen<br />

Venäjän <strong>ja</strong> Euroopan kansojen<br />

<strong>ja</strong> ihmisten kesken<br />

edellyttää, että jälkimäisten<br />

taholta oivalletaan, että Venäjä<br />

on toisenlainen <strong>ja</strong> Venäjän<br />

kansa sekä Venäjän<br />

yhteiskunta ovat olennaisesti<br />

erilaisia kuin läntinen<br />

Eurooppa. Tarvitaan suopeaa<br />

ymmärtämistä, mikä<br />

edellyttää syvällistä perehtymistä<br />

venäläisyyteen <strong>ja</strong><br />

heidän oikeuteensa olla erilaisia.<br />

Mielenkiintoinen ve-<br />

39


Kuva 4. Venäjän federaation hallintojärjestelmä. Liittokokouksen rakenne <strong>ja</strong><br />

hallituksen puhemiehistö. Lainaus teoksesta Venäjä, yhteiskunta <strong>ja</strong> hallinto.<br />

40 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET<br />

näläisyyden piirre on helppous<br />

ottaa vastaan <strong>ja</strong> sulattaa itseensä<br />

vieraita vaikutuksia. Koko<br />

Venäjän historia koostuu ulkomaisten<br />

vaikutusten aikakausista.<br />

Omaksumisen suunnan<br />

<strong>ja</strong> määrän mitoitti hallitsi<strong>ja</strong>n<br />

oma tahto <strong>ja</strong> esimerkki. Tämä<br />

näkyi mm. Pietari Suuren, Elisabeth<br />

II:n, Aleksanteri I:n <strong>ja</strong><br />

II:n hallintatavasta suhteessa<br />

ulkomaihin. Piirteitä on luettavissa<br />

myös nykyisestä johdosta.<br />

Venäjän ymmärtämys<br />

alkaa historian tuntemuksesta.<br />

Tosin venäläinen runoili<strong>ja</strong><br />

Fjodor Tjuttsev (1803-1873)<br />

lausuu runossaan: ” Ei Venäjää<br />

voi järjellä ymmärtää, ei<br />

mitoilla mitata, siihen voi vain<br />

uskoa…”.<br />

Venäjän hallinto on keskusjohtoinen.<br />

Perustuslain mukaan<br />

Venäjän hallinnon muodostaa<br />

kaksikamarinen kansanedustuslaitos,<br />

josta alahuone, ”Venäjän<br />

duuma”, valitaan vaaleilla<br />

<strong>ja</strong> ylähuone ”Senaatti”<br />

nimitetään alueiden edustajista.<br />

Presidentti on valtion päämies,<br />

joka toimii Venäjän federation<br />

suvereniteetin, sen riippumattomuuden<br />

<strong>ja</strong> valtiollisen eheyden<br />

turvaamiseksi sekä valvoo<br />

valtiovallan elinten sopimusten<br />

mukaisen toiminnan <strong>ja</strong> yhteistoiminnan.<br />

Presidentti määrit-<br />

telee sisä- <strong>ja</strong> ulkopolitiikan<br />

suuntaviivat <strong>ja</strong> edustaa maataan ulkomailla. Perustuslaissa on presidentille annettu suuret oikeudet<br />

(Kuva 3.) Vaaleilla valitun hallinnon (duuman <strong>ja</strong> hallituksen) rinnalla toimii presidentinhallinto,<br />

joka ulottuu keskushallinnosta myös subjektien tasolle <strong>ja</strong> valvoo alueellisten toimielinten työtä.<br />

Venäjän federaation toimeenpanojärjestelmä koostuu hallituksesta <strong>ja</strong> hallituksen puhemiehistöstä,<br />

jota johtaa pääministeri. Järjestelmä on monimutkainen <strong>ja</strong> koostuu poliitikoista <strong>ja</strong> virkamiehistä.<br />

Hallitus <strong>ja</strong> ministeriöt ulottavat toimivaltansa alue-, piiri- <strong>ja</strong> paikallistasoille (Kuva 4.).<br />

Merkittävien kehityshankkeiden käynnistäminen tapahtuu usein presidentin <strong>ja</strong> pääministerin<br />

tahdonilmaisuista, valmistelu siirtyy ministeriöihin <strong>ja</strong> duumaan sekä senaattiin <strong>ja</strong> edelleen toteutus<br />

subjektien <strong>ja</strong> paikallishallinnon vastuille. Tärkeimmissä hankkeissa rahoitus perustuu federaation<br />

hallituksen <strong>ja</strong> ministeriöiden osallistumiseen. Suomalaisten yritysten kannattaa tarkasti seurata kes-


kushallinnon kannanotto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> tavoiteasettelu<strong>ja</strong>, sillä ne pian alkavat toimia käytännössä aluetasolla,<br />

minkä vuoksi yhteydenpito aluehallintoon on tarpeellista. Tavanomainen yritystoiminta on hallinnon<br />

päätöksistä vähemmän riippuvainen, joskin keskushallinnon yleinen tahtotila on tarpeellista<br />

tiedostaa. Venäjällä on aikalailla eri asia, tuoko markkinoille haluttu<strong>ja</strong> hyödykkeitä, vai hakkaako<br />

<strong>ja</strong> <strong>ja</strong>lostaa federaation metsää vai toteuttaako aluehallinnon kanssa tehdyn sopimuksen mukaan<br />

paikallista lämpövoimalaa <strong>ja</strong> lämmön <strong>ja</strong>keluverkostoa. Jotkut toimialat ovat haluttu<strong>ja</strong> ulkomailta,<br />

toiset kiinnostavat omia yrittäjiä <strong>ja</strong> jotkut ovat kansallisesti strategisia, joiden monopole<strong>ja</strong> ei helposti<br />

avata. Tilanne muuttuu ainakin osittain WTO:n jäsenyydessä.<br />

11.1. VENÄJÄN TALOUS<br />

Esillä oleva selvitys kohdistuu Luoteisen federaatio<strong>alueen</strong> viiteen <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> subjektiin,<br />

Murmanskin <strong>ja</strong> Arkangelin lääneihin, Nenetsian autonomiseen alueeseen sekä Kar<strong>ja</strong>lan <strong>ja</strong> Komin<br />

tasavaltoihin, joiden taloutta <strong>ja</strong> talouden edellytyksiä tarkastellaan kutakin erikseen. Lisäksi selvitykseen<br />

sisältyy Vologdan lääni, jota ei varsinaisesti lueta <strong>Barentsin</strong> aluekokonaisuuteen. Kyseisten<br />

alueiden tarjoamia mahdollisuuksia tarkastellaan erityisesti Suomen pk-yritysten osallistumisen<br />

näkökulmasta. Alueen kiinnostavuutta lisäävät monet suuret kehityshankkeet, jotka tulevat<br />

tarjoamaan merkittäviä vienti- <strong>ja</strong> yritysyhteistyömahdollisuuksia. Suuret hankkeet nostavat <strong>alueen</strong><br />

nykyisin vaatimatonta painoarvoa <strong>ja</strong> muodostavat <strong>uusiutuvat</strong> olosuhteet elinkeinoihin, talouteen <strong>ja</strong><br />

<strong>alueen</strong> logistiikkaan.<br />

Huolimatta koko Venäjän merkityksestä Suomen kauppa- <strong>ja</strong> yhteisyrityskumppanina sekä sijoituskohteena,<br />

selvitystyön ra<strong>ja</strong>uksen vuoksi tarkastellaan sen tarjoamia mahdollisuuksia hyvin<br />

pinnallisesti. Moskovan <strong>ja</strong> Pietarin alueet, muut kasvukeskukset, jopa Uralin takana, tarjoavat<br />

nykyvaiheessa suomalaisille yrityksille <strong>Barentsin</strong> aluetta merkittävästi suurempia liiketoimintamahdollisuuksia.<br />

Toisaalta <strong>Barentsin</strong> alue on lähellä, luonnonolot samantapaiset, alueiden välillä ovat<br />

pitkäaikaiset yhteistyösuhteet <strong>ja</strong> <strong>alueen</strong> luonnonvarojen hyödyntäminen avaa Luoteis-Euroopassa<br />

uuden kehitysvaiheen. Lisäksi ilmaston muutos nostaa <strong>alueen</strong> globaalin logistiikan merkittäväksi<br />

keskukseksi. Suomalaiset yritykset joutuvatkin pohtimaan, hakeutuako <strong>Barentsin</strong> lähialueelle,<br />

usein konventionaalisiin kohteisiin, vai pyrkiväkö suurimmille kasvualueille <strong>ja</strong> uusille tuotannonaloille,<br />

jotka tarjoavat ehkä suurempia kasvumahdollisuuksia.<br />

Muutos Neuvostoliiton suunnitelmataloudesta kohti tuntematonta tulevaa merkitsi Venäjän taloudelle<br />

suurta katastrofia 1990-luvun alussa. Merkittävä osa toiminnoista lamautui. Siirtyminen<br />

opettelemaan markkinatalouden perusteita johti valtion omaisuuden hallitsemattomaan uus<strong>ja</strong>koon,<br />

häiriöön <strong>ja</strong> kokeiluihin pankki- <strong>ja</strong> rahoitussektorilla. Muutos halvaannutti logistiikan <strong>ja</strong> hallinto<br />

sekä kansa elivät suunnattomassa epävarmuudessa <strong>ja</strong> tavarapulassa. Alkuun oli käytettävissä rahaa,<br />

mutta ei ollut tavaraa. Pian tilanne kääntyi. Tavaraa alkoi tulvia kaikilta tahoilta, mutta kansalla ei<br />

ollut ostovoimaa. Palkko<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> eläkkeitä ei voitu maksaa <strong>ja</strong> kollektiiviset talousyksiköt hajosivat.<br />

Neuvostoliiton perintö <strong>ja</strong>ettiin muutamassa hetkessä hallitsemattomasti, mikä teki toisista rikkaita<br />

<strong>ja</strong> toisilta hupeni neuvostoa<strong>ja</strong>n toimeentulon turvallinen perustaso. Venäjällä alkoi orientoituminen<br />

markkinatalouteen <strong>ja</strong> kansainvälisen kaupan uusiin pelisääntöihin. Vienti romahti <strong>ja</strong> maa<br />

vajosi tilaan, jossa sosiaaliavulle oli tarvetta erityisesti syrjäseuduilla. Raskas valtionvelka lankesi<br />

kaikkiin tärkeimpiin kauppakumppaneihin, Suomi mukaan luettuna. Öljyn, kaasun <strong>ja</strong> metallienhintojen<br />

nousun <strong>ja</strong> viennin turvin maa pääsi muutoksessa jo parempaan asemaan ennen seuraavaa<br />

talouskriisiä. <strong>Barentsin</strong> alueella energian <strong>ja</strong> raaka-aineiden vienti antoi tulo<strong>ja</strong>, mutta oma sisäinen<br />

talous kamppaili suurissa vaikeuksissa. <strong>Työ</strong>voima pyrki hakeutumaan vientiteollisuuden dollariperustaiseen<br />

ketjuun. Jopa yliopistojen professorit hakeutuivat parempipalkkaisiin <strong>ja</strong> palkan saannin<br />

41


kannalta turvallisempiin töihin teollisuuteen.<br />

Vuonna 1998 talouskriisi kärjistyi tärkeimpien vientituotteiden, öljyn <strong>ja</strong> kaasun hintojen alentumisesta,<br />

Aasian talouskriisistä, investointien vähentymisestä <strong>ja</strong> lainansaannin vaikeudesta. Ruplan<br />

arvo romahti <strong>ja</strong> velkaantuminen sekä maksurästit kasvoivat. Kriisin jälkeen Venäjän talous elpyi<br />

energian vientihintojen nousun, ruplan arvon muutoksen <strong>ja</strong> talouden vakiintumisen johdosta. Talouden<br />

vuotuinen kasvuprosentti saavutti kansainvälisestikin arvioiden erittäin korkean, jopa 10 %:n<br />

tason. Kotitalouksien kulutus <strong>ja</strong> investoinnit kohosivat samoissa lukemissa. Kauppatase oli vahvasti<br />

ylijäämäinen <strong>ja</strong> Venäjä pystyi maksamaan velkansa <strong>ja</strong> kehittämään tuotantoaan sekä nostamaan<br />

kansalaisten elintasoa.<br />

Kansainvälinen talouskriisi iski myös Venäjän talouteen syyskuussa 2008. Kriisiä syvensi myös<br />

Georgian sodan aiheuttama pääomien ulosvienti <strong>ja</strong> monien suunniteltujen investointihakkeiden<br />

jäädyttäminen. Kansainvälinen kysyntä hiljeni <strong>ja</strong> kriisi heikensi tärkeimpien raaka-aineiden kysyntää<br />

<strong>ja</strong> alensi vientihinto<strong>ja</strong>. Vuoden 2008 talouskasvu laski jyrkästi 1.1 prosenttiin edellisvuoden<br />

lähes 10 prosentin vastaavan a<strong>ja</strong>n kasvusta. Pankkikriisiä pyrittiin hillitsemään keskuspankin<br />

tuella. Samalla keskushallinto käynnisti tukitoimet kriisin hallitsemiseksi. Vuonna 2009 tilanne<br />

alkoi helpottaa tukitoimien, kansainvälisen kysynnän <strong>ja</strong> öljynhinnan merkittävän nousun johdosta.<br />

Kriisin jälkeen Venäjän federaation johto painotti voimakkaasti talouden kehittämisessä uusia innovaatioita,<br />

talouselämän modernisointia, uudistuvaa energiapolitiikkaa <strong>ja</strong> tuotantorakenteen monipuolistamisen<br />

tärkeyttä sekä kansantalouden riippuvuuden vähentämistä öljyn <strong>ja</strong> kaasun viennistä.<br />

Talouskriisi vaikutti merkittävästi myös aluetalouksiin. Investoinnit hiipuivat, vienti väheni, hinnat<br />

laskivat <strong>ja</strong> sosiaalibudjettien kattaminen kävi yhä hankalammaksi. <strong>Barentsin</strong> alueella konventionaalinen<br />

tuotanto kärsii edelleenkin suuresta investointivajeesta, koska sijoitta<strong>ja</strong>t odottavat suurten<br />

kaasu- <strong>ja</strong> öljyhankkeiden käynnistymistä sekä arvometallien kysynnän kasvua.<br />

Energian vienti on 2000-luvulla pitänyt yllä Venäjän varsin vahvaa talouskasvua. Öljyntuotantoa<br />

on pyritty nostamaan <strong>ja</strong> maailmanmarkkinahinnat ovat olleet maalle suosiolliset. Uusia kaasuesiintymiä<br />

pyritään avaamaan erityisesti <strong>Barentsin</strong> alueella. Kaasun käyttö turvaa yli puolet Venäjän<br />

koko energiantarpeesta, mikä vähentää kotimaassa kivihiilen <strong>ja</strong> öljyn käyttöä. Ulkomaisten arvioiden<br />

mukaan öljy- <strong>ja</strong> kaasusektori tuotti Venäjän kaikista vientituloista yli 60 %, 2007 peräti 64<br />

%. Ulkomaisista suorista investoinneista kolmannes kohdistui kyseiseen energia-alaan. Venäjä on<br />

avaamassa mahdollisuuksia myös ulkomaisten yhtiöiden toiminnalle aiemmin tiukasti monopoliasemassa<br />

pidetylle öljy- <strong>ja</strong> kaasutuotannolle. Kyse on investointien houkuttelemisesta, teknologisen<br />

tason uudistamisesta, arktisten tuotantoalueiden avaamisen vaativuudesta <strong>ja</strong> ympäristövaurioiden<br />

kansainvälisestä seurannasta. Kaasun ulkomainen kysyntä on tasaantumassa <strong>ja</strong> hintataso on epävarma,<br />

mikä <strong>ja</strong>tkaa edelleen talouden epävarmuutta.<br />

Venäjän merkitystä energiantuotantomaana voidaan luonnehtia seuraavasti: Venäjällä on maailman<br />

suurimmat kaasuvarat, toiseksi suurimmat kivihiilivarat, kahdeksanneksi suurimmat öljyvarat.<br />

Lisäksi Venäjä on suurin kaasun tuotta<strong>ja</strong>, toiseksi suurin öljyn viejä <strong>ja</strong> kolmanneksi suurin energian<br />

käyttäjä. Tosin viimeksi mainittuun keskushallinto on asettanut selkeän ukaasin energiatehokkuuden<br />

pikaisesta toteuttamisesta 13,5 prosentin tasolla. Venäjän talouden tiukentuessa alueiden tuotantotulo<strong>ja</strong><br />

oh<strong>ja</strong>taan kasvavasti keskushallinnon käyttöön <strong>ja</strong> alueille kohdennettavat investoinnit<br />

ovat entistä valikoidumpia. Keskushallinto patistaa alueita itseään hankkimaan koti- <strong>ja</strong> ulkomaisia<br />

investointe<strong>ja</strong>. Aluetalouden itselle jäävien resurssien niukkuus alentaa kehitysmahdollisuuksia <strong>ja</strong><br />

vähentää investoijien kiinnostusta, lukuun ottamatta tärkeimpiä vientialo<strong>ja</strong>, öljyä, kaasua <strong>ja</strong> metalle<strong>ja</strong>.<br />

Venäjä sai vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla ulkomaisia investointe<strong>ja</strong> 19 mil<strong>ja</strong>rdin dollarin<br />

arvosta, mikä oli kutakuinkin sama määrä kuin vuosi sitten. Vuonna 2008 vastaava arvo oli<br />

42 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


44 mrd. dollaria. Venäjältä ulkomaille sijoitettiin 23 mrd. dollaria. Arvo oli mil<strong>ja</strong>rdi dollaria vähemmän<br />

kuin edellisenä vuonna <strong>ja</strong> 10 mrd. vähemmän kuin vuonna 2008. Ulkomaisista sijoituksista<br />

kohdistui Venäjällä 37 % tehdasteollisuuteen, 17 % kaivosteollisuuteen <strong>ja</strong> 15 % kauppaan. Suurin<br />

sijoitta<strong>ja</strong>maa oli Kypros (23 %), Saksa (16 %), Hollanti (12 %). Suomi oli 7. si<strong>ja</strong>lla 4 %:n osuudella.<br />

Nokian Renkaiden sijoitus oli Suomen koko arvosta noin puolet, 23 % suuntautui puu- <strong>ja</strong><br />

paperiteollisuuteen. UNCTAD:in arvion mukaan vuosina 2010-2012 Venäjä sijoittuu viiden eniten<br />

suoria sijoituksia saavan valtion joukkoon yhdessä Kiinan, Intian, Brasilian <strong>ja</strong> Yhdysvaltojen kanssa.<br />

Vuosina 2005 – 2009 Venäjä kohosi investointien saajien listalla 15. si<strong>ja</strong>lta 6. si<strong>ja</strong>lle. Venäjän 20<br />

suurimman yrityksen joukkoon lukeutui vuonna 2009 9 energia-alan yritystä, 4 metalliteollisuusjättiä,<br />

2 pankkia 2 teleoperaattoria, lisäksi sähköalan yrityksiä <strong>ja</strong> vähittäiskauppaketju. Öljy-yhtiöiden<br />

liikevaihto pieneni viime vuonna 7 % <strong>ja</strong> Gazpromin 9 %, liikevaihto oli 68 mrd. euroa (Suomen<br />

Pankki 46/2010).<br />

11.2. YHTESITYÖALOJA FEDERAATIOTASOLLA<br />

Selvitystyö käynnistyi huhtikuussa 2010 Helsingin ministeritapaamisessa. Ministerit Hristenko<br />

<strong>ja</strong> Pekkarinen asiantuntijoineen kävivät läpi Suomen <strong>ja</strong> Venäjän välisen kaupankäynnin historiaa,<br />

nykyistä tilannetta <strong>ja</strong> tulevaisuuden näkymiä. Kummankin osapuolen kanta oli myönteinen kaupan<br />

<strong>ja</strong> yhteistyön kehittämiseen konkreettisella tasolla tärkeiksi koetuilla toimialoilla. Samalla ministerit<br />

sopivat kummankin osapuolen elinkeinopoliittisten suunnitelmien vaihdosta, intressien ristikkäin<br />

tarkastelusta <strong>ja</strong> konkreettisten toteuttamiskohteiden löytämisestä. ”Tavoitelistoista tulee siirtyä<br />

käytännön toteutukseen” oli kummankin osapuolen tavoitteena. Neuvottelujen jälkeen käytännön<br />

työ siirrettiin sekä maiden välisten asiantunti<strong>ja</strong>elinten valmisteluun että suoraan asiantunti<strong>ja</strong>in <strong>ja</strong><br />

yrittäjien toteutukseen. Selvitysmiehen tehtäväksi jäi käydä Moskovan keskushallintotasolla <strong>ja</strong>tkoneuvottelu<strong>ja</strong><br />

<strong>ja</strong> siirtyä sen jälkeen tarkastelemaan toimeksiannon mukaisesti <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> kehitysnäkymiä<br />

sekä niiden antamia mahdollisuuksia taloudelliseen <strong>ja</strong> yritysten väliseen yhteistyöhön.<br />

Venäjän federaation talouselämälle ovat tärkeitä seuraavat<br />

suomalaisyhteistyön toimialat:<br />

1.<br />

2.<br />

3.<br />

Metsäteollisuus kokonaisuudessaan metsänhoidosta puun<strong>ja</strong>lostusteollisuuden monipuolisiin<br />

tuotteisiin. Taigavyöhykkeen merkitys <strong>Barentsin</strong> hallintoalueiden taloudessa on<br />

edelleen keskeisellä si<strong>ja</strong>lla. Uutena suuntana on metsäbiomassan käyttö paikalliseen<br />

lämmön <strong>ja</strong> energiantuotantoon. Federaatiotasolla perinteisten puun<strong>ja</strong>lostusteollisuuden<br />

tuotteiden ohella avautuu suomalaisille yrityksille merkittävästi uusia mahdollisuuksia bioenergian<br />

osaamisalalla.<br />

Kaivosteollisuus on Venäjällä edelleen keskeinen toimiala. <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> kaikki neljä<br />

valtiota ovat tällä hetkellä voimakkaan kaivosteollisuuden kynnyksellä (Liite 3.). Kaivoksia<br />

avataan, <strong>ja</strong>lostusta kehitetään, logistiikkaa valmistellaan <strong>ja</strong> varaudutaan myös Jäämeren<br />

uusien logististen järjestelmien tuomiin mahdollisuuksiin.<br />

Metalliteollisuus on edelleen Venäjän taloudessa keskeinen teollisuuden ala. Neuvostoliiton<br />

aikaisia tuotantolaitoksia uusitaan <strong>ja</strong> niiden kannattavuutta parannetaan kilpailukykyisiksi.<br />

Ongelmallisiksi ovat osoittautuneet yhden tuotantolaitoksen kaupungit, joita laa<strong>ja</strong>n<br />

federaation alueella on noin 300 - 400. <strong>Barentsin</strong> alueella kaivosteollisuus <strong>ja</strong> metallien<br />

<strong>ja</strong>lostus on tärkeässä asemassa. Ongelmana on yleisesti myös muilla toimialoilla pienten<br />

<strong>ja</strong> keskisuurten sekä innovatiivisten konepa<strong>ja</strong>yritysten vähäisyys. Suomalaiset ovat<br />

43


4.<br />

5.<br />

6.<br />

7.<br />

8.<br />

9.<br />

mukana alan uudistamisessa.<br />

Venäjän tämän hetken tärkein <strong>ja</strong> puhutuin ala on energiateollisuus. Öljyn <strong>ja</strong> kaasun (Kuvat<br />

18.<strong>ja</strong> 19.) tuotanto, käsittely <strong>ja</strong> siirtojärjestelmät ovat keskeisimpiä <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong><br />

tulevaisuuden tuotannonalo<strong>ja</strong>. Siirtyminen manner<strong>ja</strong>lustan energiavaroihin edellyttää<br />

yhteistyötä teknologioissa <strong>ja</strong> investointien saannissa. Suomeen verrattuna Nor<strong>ja</strong>lla on<br />

hankkeissa etulyöntiasema, mutta uusien esiintymien käyttöönotto tuo alueelle mittavat<br />

uudet rakennus-, teknologia-, kuljetus-, huolto- <strong>ja</strong> koulutushankkeet. Samaan aikaan federaation<br />

keskushallinto patistaa energian säästöön <strong>ja</strong> energiatehokkuuden merkittävään<br />

lisäämiseen sekä biopoh<strong>ja</strong>isten raaka-aineiden käyttöön.<br />

Meriteollisuus on vahvassa nousussa Venäjällä sekä tutkimuksessa että kalusto- <strong>ja</strong> välinetuotannossa.<br />

Koillisväylän avautuminen <strong>ja</strong> manner<strong>ja</strong>lustan luonnonrikkauksien käyttöönotto<br />

sekä arktinen turismi <strong>ja</strong> meripuolustus ovat lisänneet telakoiden töitä sekä alan<br />

työvoimapulaa. Jäänmurta<strong>ja</strong>tankkereiden <strong>ja</strong> ruuma- sekä konttikuljetuksiin soveltuvan<br />

kaluston tuotanto luo merikuljetusten uuden kalustosukupolven. Ministeri Hristenko esitti<br />

selkeän kysymyksen: ”Neuvostoliiton aikana teimme suomalaisten kanssa noin 2 000<br />

laivaa, miksi emme <strong>ja</strong>tka tuotantoa nyt?”<br />

Suomi-yhteistyössä Venäjää kiinnostavat korkean teknologisen osaamisen käyttö kaikissa<br />

tuotannoissa <strong>ja</strong> materiaalien yhdistäminen nykyisissä <strong>ja</strong> tulevaisuudessa kehitettävissä<br />

tuotteissa. Nanoteknologiaa naapurimaa pitää tärkeänä tulevan yhteistyön kohteena.<br />

Viestintäteknologia <strong>ja</strong> tuotannon automaatio ovat myös tavoitelistoilla.<br />

Pääministeri Putin on tuonut esiin tarpeen ”siivota” arktista aluetta. Tehtävänä on ”säteilevän<br />

ydinjätteen” keruu <strong>ja</strong> käsittely, neuvostoaikaisen rauta- <strong>ja</strong> tutkimusromun keruu,<br />

ympäristövaurioiden kor<strong>ja</strong>aminen sekä puhtaan ympäristön turvaaminen luonnolle <strong>ja</strong> ihmisille.<br />

Yhdyskunnissa on uudistettava lämmitysjärjestelmiä, turvattava puhtaan veden<br />

saanti sekä puhdistettava jätevedet <strong>ja</strong> uudistettava jätehuolto. Ympäristöteknologiayritykset<br />

ovat jo nyt <strong>ja</strong>lkautuneet <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> taloudelliseen yhteistyöhön hyvin lupaavalla<br />

tavalla.<br />

Logistiikan rakentaminen <strong>ja</strong> palvelutuotannon kehittäminen alueiden tarpeisiin <strong>ja</strong> hyvinvointiyhteiskunnan<br />

rakentamiseen ovat Venäjällä käydyissä keskusteluissa tulleet vahvasti<br />

esille. <strong>Barentsin</strong> alueella toteutetaan luonnonvarojen käyttöön liittyviä logistiikan <strong>ja</strong> peruspalvelujen<br />

investointe<strong>ja</strong>. Nenetsiassa Gazprom kustantaa koulu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> sairaaloita alkuperäisväestön<br />

tarpeisiin. Etäopetuksen teknologiaa toteutetaan <strong>ja</strong> Vologdassa halutaan<br />

kehittää kouluruokailua.<br />

Maataloutta <strong>ja</strong> maaseutuneuvontaa pidetään Venäjällä tärkeänä yhteistyönä. Kyseessä<br />

on maan oman elintarviketuotannon kehittäminen. Tällä hetkellä siemenperunan vienti,<br />

perunatuotanto, varastointi <strong>ja</strong> markkinointi ovat kehittyneet liiketoimeksi. Maa- <strong>ja</strong> metsätalousministeriö<br />

on juuri tehnyt myönteisiä päätöksiä mm. Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan maatalousneuvonnan<br />

käynnistämisestä suomalaisen mallin mukaan.<br />

10. Matkailu on kasvava toimiala, jolla myös pk-yritykset voivat toimia yhdessä ilman suuria<br />

investointe<strong>ja</strong>. Hankkeet edellyttävät suunnitelmia <strong>ja</strong> käytännön toteutusta.<br />

11. Venäjä ehdottaa yhteistyöksi liikunta- <strong>ja</strong> vapaa-a<strong>ja</strong>n kohteiden rakentamista. Sotshin<br />

olympiarakentaminen on toteutumassa, mutta alihankinnoissa on edelleen avoimia<br />

mahdollisuuksia. Moskovan Dynamon johto on jättänyt yhteistyöpyynnön suomalaisille<br />

44 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


yritykselle osallistua <strong>Barentsin</strong> alueella toteutettavien liikunta- <strong>ja</strong> vapaa-a<strong>ja</strong>n kohteiden<br />

suunnitteluun <strong>ja</strong> rakentamiseen. Mahdollisuuksia lisää vuoden 2018 <strong>ja</strong>lkapallon maailmanmestaruuskisat.<br />

Venäjän teollisuus- <strong>ja</strong> kauppavaraministeri Dementiev totesi huhtikuun 23. päivänä 2010 käydyssä<br />

neuvottelussa, että maiden välisessä yhteistyössä pitää keskittyä muutamaan konkreettiseen toimialaan<br />

<strong>ja</strong> kohteeseen. ”Suunnitelmia <strong>ja</strong> toivelisto<strong>ja</strong> on hyvä pitää mielessä, mutta käytännön tuloksia<br />

on saatava aikaan”. Hän määritteli asiantuntijoidensa kanssa seuraavat konkreettiset kohteet:<br />

1. MERITEOLLISUUS: a<strong>ja</strong>nkohtaiset merellisten <strong>ja</strong> meriolosuhteiden raaka-aineiden käyttöön<br />

oton <strong>ja</strong> kuljetusten edellyttämät tuotteet, sisältäen tutkimuksen, koetoiminnan, tuotekehityksen<br />

<strong>ja</strong> rakentamisen. Tähän on vahva panostus Jäämeren kaupunkien telakoilla<br />

<strong>ja</strong> Arkangelin yliopistossa.<br />

2. METSÄTEOLLISUUS kokonaisuudessaan siemenestä korjuuseen, teknologia, logistiikka<br />

<strong>ja</strong> teolliset lopputuotteet.<br />

3. TALONRAKENNUSTEOLLISUUS Venäjän asunto-ohjelman toteuttamiseksi, kansalaisten<br />

elinolojen parantamiseksi <strong>ja</strong> jokaisen kansalaisen vastuunottamiseksi omasta elinympäristöstään,<br />

mukaan lukien vastuun energiankäytöstään.<br />

4.<br />

UUSIEN INNOVAATIOIDEN KEHITTÄMINEN YHTEISTYÖSSÄ SEKÄ UUSIEN TEK-<br />

NOLOGIOIDEN SISÄLLYTTÄMINEN YHDESSÄ KOHTEIKSI VALITUILLA TOIMI-<br />

ALOILLA.<br />

5. ENERGIATEOLLISUUS: toimiala ei huhtikuussa ollut Moskovan neuvottelussa sillä vahvuudella,<br />

kuin se on nyt koko Venäjällä <strong>ja</strong> erityisesti <strong>Barentsin</strong> alueella.<br />

Edellä esiin tulleet federaatiotason <strong>ja</strong> suomalaisten mahdolliset yhteistyöalat ovat yleisiä <strong>ja</strong> painottuvat<br />

laa<strong>ja</strong>n maan eri alueilla olosuhteiden <strong>ja</strong> kehitysvaiheiden mukaan. Suomalaisten yritysten<br />

mukana olo edellyttää kehityksen <strong>ja</strong>tkuvaa seurantaa <strong>ja</strong> yhteydenpitoa. Mukaan meno edellyttää<br />

omien valmiuksien kasvattamista, tarvittavan tietotaidon hankkimista sekä suomalaisten välittäjäorganisaatioiden<br />

toimintaa tiedonkulun, mukaan pääsyn, rahoitusjärjestelmien sekä <strong>ja</strong>tkuvan valmiuden<br />

ylläpitämisessä.<br />

45


12. BARENTSIN HALLINTOALUEET JA YHTEISTYÖ<br />

Kuva 5. Pohjois-Venäjän väestön alueellinen sijoittuminen. (Kauppala 1998).<br />

Kuvasta 5. havaitaan, että <strong>Barentsin</strong> alue <strong>ja</strong> idempänä Siperia ovat harvaan asuttua aluetta.<br />

Asutuksen määrään <strong>ja</strong> rakenteeseen ovat ensisi<strong>ja</strong>isesti vaikuttaneet <strong>alueen</strong> ankara ilmasto <strong>ja</strong> karu<br />

luonto sekä mittaamattoman pitkät etäisyydet ilman liikenneyhteyksiä. Kuva 6. osaltaan selittää<br />

luonnonvarojen käytön <strong>ja</strong> lähihistorian vaikutukset <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> asuttamiseen. Kuvassa 7. esitetään<br />

<strong>Barentsin</strong> yhteistyö<strong>alueen</strong> hallinnollinen alue<strong>ja</strong>ko, joka Venäjän osalta ajoittuu pääasiallisesti<br />

Neuvostoliiton aikaan <strong>ja</strong> Venäjän uudistumiseen 1990-luvulla. Kartasta havaitaan, millä tavalla<br />

nykyinen noin 5,5 miljoonan koko väestö <strong>ja</strong>kautuu hallintoalueiden <strong>ja</strong> niiden keskusten välillä.<br />

Asutus on keskittynyt Venäjällä suurimpiin kaupunkeihin <strong>ja</strong> teollisuuskeskuksiin. Neuvostoliiton<br />

hajoaminen käynnisti väestön poismuuton <strong>ja</strong> luonnollisen väestön vähentymisen. Talouden epävarmat<br />

olot <strong>ja</strong> lisääntymisiässä olevan väestön lähtömuutto alensivat syntyvyyttä. Poliittisen tilanteen<br />

lientyminen <strong>ja</strong> neljän valtion pohjoinen yhteistyö alkoivat lisätä väestön uskoa tulevaisuuteen<br />

varsinkin Venäjällä. Kalotti- <strong>ja</strong> ”pomori<strong>alueen</strong>” vanha yhteistyö alkoi löytää uusia muoto<strong>ja</strong>.<br />

Neuvostoliiton hajoamisen <strong>ja</strong> Venäjän federaation perustamisen jälkeen Nor<strong>ja</strong> on Suomen <strong>ja</strong><br />

Ruotsin ohella ollut aktiivinen Luoteis-Euroopan <strong>ja</strong> Venäjä-yhteistyön kehittämisessä. Vuoden<br />

1993 Kirkkoniemen julistus loi perustan uudenlaiselle aktiiviselle yhteistyölle, jonka tavoitteena<br />

on turvata vakaa <strong>ja</strong> myönteinen kehitys neljän valtion pohjoisilla alueilla. Nor<strong>ja</strong>n ulkoministeri<br />

Thorvald Stoltenbergin rooli oli tavoitteiden asettamisessa keskeinen. Joulukuussa 2006 Nor<strong>ja</strong>n<br />

46 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


Kuva 6. Neuvostoliiton rangaistus- <strong>ja</strong> karkotusleirit 1929-1953. (Kauppala 1998).<br />

Kuva 7. <strong>Barentsin</strong> hallintoalueet <strong>ja</strong> niiden väestö. Lainaus, kuten kuvassa 1.<br />

47


hallitus julkisti yhtenäisen pohjoisten alueiden strategiansa. Maantieteellisesti nor<strong>ja</strong>laiset tarkoittivat<br />

termillä ”Barents” Euroarktisen <strong>alueen</strong> pohjoista osaa. Poliittisin termein alue on yhtä kuin<br />

<strong>Barentsin</strong> alue, jossa ovat osallisina Nor<strong>ja</strong>n lisäksi Ruotsi, Suomi <strong>ja</strong> Venäjä. Asiantunti<strong>ja</strong>t arvioivat,<br />

että Nor<strong>ja</strong>n vireys johtui juuri samaan aikaan aktivoituneesta pohjoisten luonnonvarojen käyttöönotosta<br />

<strong>ja</strong> huolesta, miten manner<strong>ja</strong>lustan kiistanalaiset ra<strong>ja</strong>t ratkaistaan. Nor<strong>ja</strong>n suunnitelmat<br />

Snöhvitissä <strong>ja</strong> näköpiirissä oleva Venäjän Shtokmanin kaasuhankkeen käynnistyminen innoittivat<br />

Nor<strong>ja</strong>a arktisiin suurhankkeisiin. Venäjän tuolloinen kanta rajoitti hankkeen kotimaiseksi <strong>ja</strong> käynnistymisen<br />

viivästyminen latisti Nor<strong>ja</strong>n laatimaa yhteistyösuunnitelmaa.<br />

Pohjoisen strategian kunnianhimoisena tavoitteena oli luoda edellytykset <strong>alueen</strong> kestävälle kehitykselle<br />

<strong>ja</strong> talouden kasvulle. Tavoitteen toteutumiseksi alueelle tulee luoda houkuttelevia <strong>ja</strong><br />

pitkäaikaisia työmahdollisuuksia, hyvät terveyspalvelut, opiskelupaikko<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> vapaa-a<strong>ja</strong>nviettomahdollisuuksia.<br />

Ohjelman tärkeimpiä osa-alueita olivat kansainvälinen yhteistyö luonnonvarojen<br />

hyödyntämisessä, ympäristönsuojelu <strong>ja</strong> pohjoisten alueiden tutkimus. Nor<strong>ja</strong>n tärkeimmät tavoitteet<br />

oli kir<strong>ja</strong>ttu seitsemään kohtaan:<br />

1.<br />

2.<br />

3.<br />

4.<br />

5.<br />

6.<br />

Käyttää valtaa uskottavalla, johdonmukaisella <strong>ja</strong> ennalta arvattavalla tavalla. Armei<strong>ja</strong>n,<br />

poliisin <strong>ja</strong> muiden viranomaisten vahvalla läsnäololla halutaan viestittävän maan ottavan<br />

kansalliset <strong>ja</strong> kansainväliset velvoitteensa vakavasti. Viranomaisyhteistyöllä halutaan lisätä<br />

vakautta sekä ehkäistä konflikte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> vakaita olo<strong>ja</strong> on tarkoitus kehittää.<br />

Olla pohjoisia alueita koskevassa tiedossa kansainvälistä kärkipäätä. Tarkoituksenmukainen<br />

tieto pohjoisen olosuhteista on edellytyksenä menestykselle alueella. Nor<strong>ja</strong>lla on<br />

jo entuudestaan käytössään asiantuntijuutta pohjoisen öljyteollisuudesta, merenkulusta,<br />

luonnonvaroista, ympäristönsuojelusta <strong>ja</strong> muista pohjoisuuteen liittyvistä asioista. Hallitus<br />

haluaa alleviivata tiedon hankinnan <strong>ja</strong> ylläpitämisen merkitystä, hallita luonnonvaro<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />

ympäristöä parhaalla mahdollisella tavalla. Pohjoisille alueille asetetaan korkeat ympäristöstandardit<br />

<strong>ja</strong> luonnonvaro<strong>ja</strong> pyritään käyttämään kestävästi. Ympäristöasioihin liittyvää<br />

tutkimusta ylläpidetään <strong>ja</strong> erityisesti Huippuvuorten asema yhtenä maailman tärkeimmistä<br />

erämaa-alueista säilytetään.<br />

Tarjota hyvät kehykset öljy- <strong>ja</strong> kaasuteollisuudelle <strong>Barentsin</strong>merellä <strong>ja</strong> parantaa Pohjois-<br />

Nor<strong>ja</strong>n asemaa energia-alalla. Viranomaiset edesauttavat aktiivisesti öljyteollisuuden<br />

paikallisten projektien syntymistä. Pohjoisten kenttien operaattoreita rohkaistaan järjestämään<br />

mahdollisuuksia paikallisille alihankkijoille.<br />

Turvata pohjoisten alkuperäiskansojen elinkeinot, perinteet <strong>ja</strong> kulttuuri. Hallitus kehittää<br />

vanho<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> luo uusia keino<strong>ja</strong> saamelaiskulttuurin säilyttämiseksi. Alkuperäiskansojen tietämystä<br />

pohjoisista oloista hyödynnetään.<br />

Kehittää ihmisten välistä yhteistyötä pohjoisilla alueilla. Terveyspalvelut, koulutus, nuoriso-<br />

<strong>ja</strong> vapaaehtoistyö ovat avainasemassa pohjoisten alueiden kehittämisessä. Ihmisten<br />

kokoontumismahdollisuudet <strong>ja</strong> osallistuminen yhteisiin tapahtumiin kehittävät yhteenkuuluvaisuutta<br />

<strong>ja</strong> yhteisymmärrystä, mikä johtaa rauhallisiin oloihin <strong>ja</strong> kehitykseen.<br />

Vahvistaa yhteistyötä Venäjän kanssa. Läheisten kahdenvälisten suhteiden ylläpitäminen<br />

Venäjän kanssa on tärkeää. Venäjäpolitiikka perustetaan pragmatismiin, yhteisiin intresseihin<br />

<strong>ja</strong> yhteistyöhön. (<strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> uutiset 2/2007).<br />

Arvioiden mukaan Nor<strong>ja</strong>n julistus perustui ensisi<strong>ja</strong>isesti oman valtion pohjoisiin intresseihin,<br />

työn kohdistamiseen omille alihankkijoille <strong>ja</strong> kahdenvälisen yhteistyön avaamiseen Venäjän kans-<br />

48 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


sa. Hallituksen asettamat tavoitteet eivät kuitenkaan näkyneet pohjoisen kehityksessä. Nor<strong>ja</strong>n ulkoministeriö<br />

tilasi Statoilin entiseltä toimitusjohta<strong>ja</strong>lta Arve Thorsenilta <strong>Barentsin</strong> aluetta kuvaavan<br />

raportin. ”Barents 2020” raportti valmistui syksyllä 2006. Raportissa ehdotettiin a<strong>ja</strong>tus Pomorin<br />

talous<strong>alueen</strong> perustamisesta Nor<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> Venäjän ra<strong>ja</strong>-alueelle. Raportissa Pomorin alue ra<strong>ja</strong>ttiin Nor<strong>ja</strong>n<br />

Jarfordinlahdelta Venäjän Petsamonlahdelle. Alueen tarkoituksena olisi tukea maiden öljy- <strong>ja</strong><br />

kaasuyhteistyötä taloudellisen <strong>ja</strong> teollisen erityis<strong>alueen</strong> muodossa. Nor<strong>ja</strong> on ollut halukas turvaamaan<br />

roolinsa Venäjän strategisena yhteistyökumppanina <strong>ja</strong> Pomorin talousalue olisi erinomainen<br />

keino tavoitteen saavuttamiseksi.<br />

Nor<strong>ja</strong>n suunnitelman mukaan alueelle sijoitettaisiin kaikki ”onshore”- infrastruktuuri <strong>ja</strong> <strong>Barentsin</strong><br />

<strong>alueen</strong> kaasun- <strong>ja</strong> öljyntuotannon tarvitsema logistiikka. Alueelle tulisi rakentaa hyvät kuljetuspalvelut<br />

<strong>ja</strong> -yhteydet mahdollistava logistiikkakeskus. Nor<strong>ja</strong>n ulkoministeriön käsityksen mukaan<br />

talous<strong>alueen</strong> luominen auttaisi huomattavasti Nor<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> Venäjän öljy- <strong>ja</strong> kaasusektorien yhteistyötä.<br />

Venäjän viranomaisten suhtautuminen oli alustavasti positiivista. Venäjä ilmaisi kannanottonsa<br />

Nor<strong>ja</strong>n ulkoministeriölle kir<strong>ja</strong>llisesti. Silloinen Murmanskin maaherra Yuri Jevdokimov kannatti<br />

hanketta, sillä ”perustettava yhteistyöalue antaisi Murmanskille kaupallisen <strong>ja</strong> älyllisen piristysruiskeen”.<br />

Vuoden 2006 jälkeen kehitys on osoittanut, että Venäjä on ryhtynyt hoitamaan <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong><br />

suurhankkeita Moskovan keskushallinnosta. Merkittävä edistys saavutettiin syyskuussa 2010,<br />

jolloin Nor<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> Venäjä sopivat 40 vuotta kiistellyn aluevesira<strong>ja</strong>n harmaalla vyöhykkeellä. Maat<br />

<strong>ja</strong>koivat 175 000 neliökilometrin <strong>alueen</strong> keskenään tasan. Lisäksi Shtokmanin kaasuhankkeen toteuttamiseen<br />

perustetussa yhtiössä Nor<strong>ja</strong> on 24 %:n osuudella mukana. Suomen <strong>ja</strong> Ruotsin osuudesta<br />

<strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> hankkeiden yhteistyössä Nor<strong>ja</strong> ei mainitse mitään. Nor<strong>ja</strong> on edennyt Venäjä-suunnitelmissaan<br />

johdonmukaisella tavalla käyttämällä rahaa <strong>ja</strong> tarjoamalla pitkälle meneviä<br />

yhteistyösuunnitelmia. Ne soveltuvat Venäjän tarpeisiin maan avautuessa saamaan investointe<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />

tinkiessään tiukasta monopoliasemastaan luonnonvarojen käytössä <strong>ja</strong> Koillisväylän logistiikassa.<br />

12.1. KALASTUS<br />

Jäämeren rannikon asukkaita on aina yhdistänyt merenkulku, kauppa <strong>ja</strong> kalastus. Kalastus <strong>ja</strong><br />

siihen liittyvät oikeudet ovat olleet myös <strong>ja</strong>tkuvien kiistojen aihe. Murmansk on ollut pohjoisen Venäjän<br />

tärkein kalastuksen keskus. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen merkittävä määrä venäläisiä<br />

kalastusaluksia siirtyi operoimaan Nor<strong>ja</strong>n satamista. Pelkästään Kirkkoniemen sataman venäläistroolareilla<br />

työskentelee yli tuhat merimiestä. Alukset ostavat erilaisia palvelu<strong>ja</strong> yli 150 miljoonalla<br />

eurolla vuodessa. Troolarit ajoi pois Muurmanskin kalasataman muutaman vuoden takainen yhtiöittäminen.<br />

Byrokratia <strong>ja</strong> kalliit taksat kävivät kestämättömiksi, minkä vuoksi kalasta<strong>ja</strong>t etsivät<br />

sujuvampaa <strong>ja</strong> edullisempaa palvelua muualta. Toistaiseksi kalastusalukset ovat jääneet Kirkkoniemeen<br />

Murmanskin kotiin palauttamisen toimenpiteistä huolimatta.<br />

Venäjän federaation kalastuspalvelu on perustamassa 19 uutta alueellista johtoyksikköä kalastuksen<br />

valvontaan. Yksi niistä tulee Murmanskiin <strong>ja</strong> nimeksi tulee ”<strong>Barentsin</strong> <strong>ja</strong> Vienanmeren alueellinen<br />

kalastusvirasto”. Murmanskin satama alistetaan kyseiselle virastolle. Kaikkia kalastusaluksia ei<br />

haluta takaisin Murmanskissakaan, sillä kilpailu on karsinut pieniä yrityksiä myös Kirkkoniemessä,<br />

jonka satamaan on jäänyt hylättyjä ruostuvia aluksia, joita tuskin enää voidaan palauttaa aktiiviseen<br />

merenkäyntiin. Matkailun näkökulmasta <strong>ja</strong> paikallisten asukkaiden elannon tarpeista Venäjän<br />

pohjoisen <strong>alueen</strong> kalastuksen sääntely on rajoittanut paikallisen väestön elinkeinon harjoittamista<br />

<strong>ja</strong> päivittäisen ravinnon saantia.<br />

Huippuvuorten alueella on ollut <strong>ja</strong>tkuvaa kiistaa Venäjän <strong>ja</strong> Nor<strong>ja</strong>n välillä kalastusoikeuksista <strong>ja</strong><br />

49


kalastuksen valvonnasta. Vuosien 2001 - 2007 välisenä aikana Nor<strong>ja</strong>n rannikkovartiosto on antanut<br />

yli tuhat varoituista venäläisille troolareille. Ne ovat kaikuneet ”kuuroille korville” <strong>ja</strong> Nor<strong>ja</strong>n kalateollisuus<br />

vaatii tehostettu<strong>ja</strong> toimia salakalastuksen lopettamiseksi. Suojelualue perustettiin Nor<strong>ja</strong>ssa<br />

vuonna 1917, mutta Huippuvuorten vesillä kalastaa kuitenkin aluksia, joiden kotimaa ei ole<br />

tunnustanut Nor<strong>ja</strong>n suvereniteettia alueella – kuten esimerkiksi venäläiset. Kalasta<strong>ja</strong>t Murmanskissa<br />

<strong>ja</strong> Arkangelissa väittävät Nor<strong>ja</strong>n ottaneen heidät silmätikuikseen <strong>ja</strong> maan valvontaviranomaiset<br />

kohtelevat heitä huonosti. He uskovat jopa Nor<strong>ja</strong>n rannikkovartioston hakevan yhteenotto<strong>ja</strong> ilman<br />

syytä <strong>ja</strong> tietoisesti pidättävän troolarin aina Nor<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> Venäjän välisistä kalastussuhteista kertovan<br />

uutisen edellä.<br />

Vaikka venäläistroolareiden väitetty salakalastus <strong>Barentsin</strong>merellä näyttää olevan jonkin verran<br />

laskussa, turskaa uskotaan nousevan silti 56 % yli kiintiöiden. Vuonna 2006 Venäjän väitettiin ylittävän<br />

kiintiönsä 77 300 tonnilla. Pudotusta edellisvuoteen oli kuitenkin noin kolmannes. Euroopan<br />

unionin, Nor<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> Venäjän kiinnostus ongelmaa kohtaan lienee vähentämässä kiintiöiden ylityksiä.<br />

Luvattoman kalan tuontia aiotaan seurata uusilla kontrollisäännöillä, jotka kohdistetaan kalasatamiin<br />

saapuviin aluksiin. Käytäntöön otetaan velvoite, jonka mukaan saalista vastaanottavan maan<br />

<strong>ja</strong> aluksen kotimaan on taattava saaliin laillisuus. Nor<strong>ja</strong> pitää uutta järjestelmää kestävänä <strong>ja</strong> olettaa<br />

sen lopettavan salakalastuksen. Saman lähtö- <strong>ja</strong> paluusataman käyttö <strong>ja</strong> lahjonta saattavat estää<br />

hyvät aikeet. Nor<strong>ja</strong>n kalastus on menestynyt <strong>ja</strong> merkittävä osa kalasta viedään Venäjän markkinoille.<br />

Pohjoisten vesien saaliita kohottaa ilmaston lämpeneminen, mikä siirtää turskakanto<strong>ja</strong> kohti<br />

viileämpiä vesiä Nor<strong>ja</strong>n lounaisrannikolta.<br />

<strong>Barentsin</strong>meren Venäjän kalastuksen johto haluaisi vastoin keskushallinnon kantaa laskea myös<br />

nor<strong>ja</strong>laiset kalatutki<strong>ja</strong>t työskentelemään venäläisten tutki<strong>ja</strong>in ohella Venäjän aluevesillä. Tässäkin<br />

suhteessa ymmärretään aiempaa paremmin <strong>Barentsin</strong>meren ongelmien <strong>ja</strong> mahdollisuuksien yhteinen<br />

hallinta. Lokakuussa 2010 Nor<strong>ja</strong>lais-venäläinen kalastuskomissio 39. istunnossaan päätti<br />

kasvattaa <strong>Barentsin</strong>meren <strong>alueen</strong> pääkalalajien pyyntikiintiöitä ”historiallisen korkeiksi”. <strong>Barentsin</strong>meren<br />

turskakiintiötä nostettiin vuodeksi 2011 16 % vuoden 2010 tasosta yhteensä 703 000 tonniin.<br />

Kol<strong>ja</strong>kiintiö tulee olemaan 25 % tätä vuotta korkeampi <strong>ja</strong> hailin 5.5 % tätä vuotta korkeampi.<br />

Päätöksissä on noudatettu Kansainvälisen merenantimien käyttökomission suosituksia.<br />

12.2. LOGISTIIKKA<br />

<strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> perinteinen logistiikka (Kuva 8.) on nykytarpeisiin puutteellinen <strong>ja</strong> tiestön osalta<br />

hyvin huonokuntoinen. Neuvostoliitto oli keskusjohtoinen suunnitelmatalous, jossa Moskova oli<br />

logistisen toiminnan <strong>ja</strong> hallinnon keskus. Kylmän sodan kaudella ra<strong>ja</strong> länteen oli suljettu <strong>ja</strong> tarkasti<br />

vartioitu. Viralliset asiat hoidettiin pääkaupunkien keskushallintojen suunnitelmien <strong>ja</strong> tavaranvaihdon<br />

kautta. Ra<strong>ja</strong>nylityspaikat olivat harvalukuiset <strong>ja</strong> si<strong>ja</strong>itsivat Kaakkois-Suomessa. <strong>Barentsin</strong><br />

suuntaan kansainvälinen ra<strong>ja</strong>nylityspaikka avattiin v.1968 Ra<strong>ja</strong>-Jooseppiin, josta huono tieyhteys<br />

johti Murmanskiin. Vasta 1990-luvun alkupuolella avattiin Kuhmossa Vartiuksen ra<strong>ja</strong>nylityspaikka,<br />

vaikka jo 1970-luvun puolivälissä ra<strong>ja</strong> oli valikoivasti avoinna Kostamuksen kaivoskombinaatin<br />

rakentamisen johdosta. Myöhemmin pohjoisessa ovat avautuneet Salla - Alakurtti <strong>ja</strong> Kuusamo -<br />

Suoperä kansainväliselle liikenteelle. Vanhat autonomianaikaiset <strong>ja</strong> sitäkin vanhemmat tieyhteydet<br />

olivat rapistuneet tilapäisestä puunkuljetuksesta huolimatta suljetun ra<strong>ja</strong>n vuoksi. Suomen tavoin<br />

myös Ruotsi <strong>ja</strong> Nor<strong>ja</strong> ovat pohjois-eteläsuuntaisia valtioita, joiden pääkaupungit si<strong>ja</strong>itsevat etelässä<br />

(Liikenneministeriö 1995).<br />

Nor<strong>ja</strong> poikkeaa muista pohjoismaista pitkänä rannikkovaltiona, jolle pohjoisten luonnonvarojen<br />

hyödyntäminen <strong>ja</strong> NATO:n strateginen asema Kuolan niemimaan ”vastapelurina” ovat vahvistaneet<br />

50 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


Kuva 8. <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> maantie- <strong>ja</strong> rautatieverkostot, (Finn Barents 2002)<br />

Nor<strong>ja</strong>n pohjoisosien alueellista kehittämispolitiikkaa <strong>ja</strong> asuttuna pitämistä. Pohjois-Nor<strong>ja</strong>n alueellinen<br />

kehittämisstrategia on ollut Pohjoismaissa vahvinta. Ruotsilla ei ole valtion maayhteyttä Atlantille<br />

eikä Jäämerelle. Pohjois-Ruotsin logistinen suuntautuminen on ollut kautta historian etelään <strong>ja</strong><br />

Tukholman kautta maailmalle. Pohjois-Ruotsi ei ole ollut suurten merien kävijöiden eikä turskan<br />

kalastajien kotiseutua. Sen vuoksi <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> yhteistyö on Ruotsin osalta ollut valtioiden välisten<br />

sopimusten <strong>ja</strong> ”paperirakenteiden” yhteistyötä. <strong>Barentsin</strong> alueella Ruotsi on pikemminkin hakeutunut<br />

Norrbottenin <strong>ja</strong> Västerbottenin läänien yhteistyössä Kar<strong>ja</strong>lan <strong>ja</strong> Venäjän sisämaan läänien<br />

suuntaan. Historiallisten yhteyksien puuttuminen todettiin muun muassa keväällä 2010 pidetyssä<br />

Perämeren kaaren yhteistyökokouksessa Piteåssa. <strong>Barentsin</strong> strategisissa esityksissään aktiivinen<br />

Nor<strong>ja</strong> ei sisällytä esityksiinsä Ruotsia <strong>ja</strong> Suomea. Asenne oli selvästi havaittavissa jo <strong>Barentsin</strong><br />

<strong>alueen</strong> yhteistyön alkuvaiheessa.<br />

Ruotsiin verrattuna Suomen tilanne <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> yhteistyössä historiankin näkökulmasta<br />

on erilainen. Vaikka Suomella ei ole maayhteyttä Jäämerelle, Suomella oli kuitenkin Tarton rauhasta<br />

Moskovan rauhaan 1920 - 40 maayhteys Petsamoon, mikä jossain määrin opetti pohjoiseen<br />

toimintaan. Toisaalta Suomen maantieteellinen asema kautta historian on ollut si<strong>ja</strong>inti Venäjän <strong>ja</strong><br />

Neuvostoliiton naapurina <strong>ja</strong> 110 vuotta Venäjän autonomisena <strong>alueen</strong>a. Suomalaisilla on sukukanso<strong>ja</strong><br />

Venäjällä <strong>ja</strong> taloudellinen riippuvuus maiden välillä on ollut sotakausia lukuun ottamatta merkittävä.<br />

Täyssinän rauhan ra<strong>ja</strong> 1595 <strong>ja</strong>koi Kar<strong>ja</strong>lassa yhtenäistä kulttuurialuetta kahteen valtioon,<br />

kuten myös ra<strong>ja</strong>nkäynti Haminan rauhassa 1809 Suomen <strong>ja</strong> Ruotsin välillä. Toisen maailmansodan<br />

jälkeen Suomen <strong>ja</strong> Neuvostoliiton välillä olivat pakottavat taloussuhteet sotakorvausten maksuna,<br />

mutta vähitellen tilanne kääntyi neuvostoa<strong>ja</strong>n hyödylliseksi <strong>ja</strong> suunnitelmalliseksi vaihtokaupaksi.<br />

Suomi oppi toimimaan Neuvostoliiton kanssa, mikä taito on edelleen hyödyksi opittaessa yhteistyöhön<br />

nykymuotoisen Venäjän kanssa.<br />

Vuoden 1992 uuden valtiosopimuksen perusteella sallittu suora alueiden välinen yhteistyö oli<br />

hankalaa kohtuullisten kulkuyhteyksien puuttuessa. Kyse oli alussa sekä fyysisestä että henkisestä<br />

51


logistiikasta. Kahden, jopa kolmen sukupolven a<strong>ja</strong>n ra<strong>ja</strong> oli suljettu <strong>ja</strong> ennakkoluulot ra<strong>ja</strong>n molemmin<br />

puolin perustuivat sodan traumaattisiin kokemuksiin. Myös Venäjän hallintoalueiden välinen<br />

yhteistyö oli ollut neuvostoaikana vähäistä, sillä <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> ensimmäisten lähialuekokousten<br />

aikana sikäläiset viranomaiset olivat toisilleen vieraita. Venäjän muutokset <strong>ja</strong> yhteistyön syveneminen<br />

kasvattivat toimivaa henkistä logistiikkaa, mutta fyysisiin kulkuyhteyksiin idän <strong>ja</strong> lännen<br />

välillä ei juurikaan ole saatu kor<strong>ja</strong>usta. Ra<strong>ja</strong>ntakainen vähäinen tiestö oli huonokuntoista <strong>ja</strong> julkista<br />

liikennettä ei ollut lainkaan ra<strong>ja</strong>n yli. Viisumi-, tulli-, <strong>ja</strong> ra<strong>ja</strong>muodollisuudetkin olivat kankeita.<br />

Vähitellen tilanne alkoi kor<strong>ja</strong>antua Venäjän puoleisen tieverkon kehittyessä. Nykyiselläänkin<br />

yhteydenpidon <strong>ja</strong> taloudellisen toiminnan suurimpia esteitä ovat huonot liikenneyhteydet, majoitustilojen<br />

puute, kielitaidottomuus <strong>ja</strong> kulttuurien vähäinen tuntemus. Valokaapeliyhteyden saaminen<br />

ra<strong>ja</strong>n yli Kostamukseen vei lähes kymmenen vuotta. Talouden yhteistyö ei voi kehittyä, ellei ole<br />

nopeita liikenneyhteyksiä, viestiliikennemahdollisuuksia <strong>ja</strong> nykyaikaisten viestintäteknologioiden<br />

toimivuus <strong>ja</strong> yhteensopivuus. Näillä aloilla edistyminen on ollut tarpeeseen nähden kohtuuttoman<br />

kankeaa <strong>ja</strong> hidasta. Moskovasta nähtynä luoteisen ra<strong>ja</strong>-<strong>alueen</strong> yhteyksien kehittäminen ei ole ollut<br />

korkealle priorisoitua.<br />

Maantieliikenne on pohjoisilla ha<strong>ja</strong>-asutusalueilla erittäin tärkeä sekä tavara- että henkilöliikenteen<br />

osalla. Suomen tieyhteydet Murmanskiin Ra<strong>ja</strong>-Joosepin <strong>ja</strong> Kantalahden kautta ovat parantuneet,<br />

mutta pitkien etäisyyksien vuoksi yhteydenpito vaatii aikaa <strong>ja</strong> aiheuttaa kustannuksia. Tie<br />

Vienan Kar<strong>ja</strong>laan Kuusamo - Suoperän kautta kohtaa suuria vaikeuksia Suoperä - Pääjärvi- tien<br />

erityisen huonon kunnon vuoksi. Tien parantaminen venäläisten toimesta oli ehtona Suoperän ra<strong>ja</strong>aseman<br />

EU-rahoitukselle. Tie luvattiin kunnostaa, mutta sitä ei vieläkään ole toteutettu. Toinen ongelma<br />

liittyy ra<strong>ja</strong>-aseman sähköistämiseen, sillä Kuusamon kaupunki lupasi maksaa sähköt viiden<br />

vuoden a<strong>ja</strong>lta. Sopimus umpeutuu vuoden 2010 lopussa, eikä Venäjän suunnasta ole sähkölin<strong>ja</strong>a<br />

ra<strong>ja</strong>-asemalle. Ra<strong>ja</strong>nylittäjien määrä on kasvussa, <strong>ja</strong> on oletettavaa, että Kuusamon <strong>ja</strong> Vienan Kar<strong>ja</strong>lan<br />

matkailijoiden määrä tulee lähi vuosina merkittävästi kasvamaan. Tulevaisuuden yhteistyön<br />

kannalta pienet käytännön esteet kannattaisi poistaa mahdollisimman pian. Tehtävänsä jättänyt<br />

Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan päämies totesi marraskuussa 2010, että ”hän ei hallintokaudellaan pystynyt<br />

saamaan Moskovaa kiinnostumaan Kar<strong>ja</strong>lan pohjoisosien kehittämisestä”.<br />

Lähialueyhteistyössä alusta lähtien on pyritty kehittämään <strong>Barentsin</strong> alueiden välisiä logistisia<br />

yhteyksiä. Vuonna 1995 Oulun lääninhallitus järjesti liikenneseminaarin, johon ottivat osaa lähes<br />

kaikkia yhteistyöalueet. Teemana oli erityisesti Luoteis-Euroopan toimivan liikennejärjestelmän<br />

luominen Atlantilta Uralille saakka. Tavoitteena oli rakentaa toimivia itä-länsisuuntaisia maantie-<br />

<strong>ja</strong> rautatieyhteyksiä, kehittää satamia, valmistella niiden välistä työn<strong>ja</strong>koa <strong>ja</strong> yrittää käynnistää<br />

alueiden välillä välttämätöntä lentoliikennettä. Suunnitelmissa oli edistää trans-Venäjä- rautatietä<br />

Perämeren satamista <strong>ja</strong> vieläkin kauempaa Nor<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> Ruotsin puolelta Kar<strong>ja</strong>lan kautta Arkangeliin,<br />

Komiin <strong>ja</strong> Permin kautta Vladivostokiin vievään rautatiehen. Suunnitelmista oltiin yksimielisiä<br />

<strong>ja</strong> vähitellen toteutus alkoi Kar<strong>ja</strong>lassa Kochkoma -Letmozero-radan rakentamisena, jonka käyttö<br />

valmistuttuaan on jäänyt verrattain vähäiseksi tavaraliikenteeksi (Oulu-Kar<strong>ja</strong>la-Arkangeli-Komikäytävä<br />

1995). Tuohon aikaan toimi lentoliikenne Rovaniemen, Murmanskin <strong>ja</strong> Arkangelin välillä.<br />

Samoin Finnair lensi Helsingistä Joensuun kautta Petroskoihin. Myöhemmin lentoliikenne on kuihtunut<br />

<strong>ja</strong> <strong>Barentsin</strong> alueelle lennot ovat olleet mahdollisia ainoastaan Pietarin <strong>ja</strong> Moskovan kautta.<br />

Tserepovetsin Severstal-teräsyhtiön kone on lentänyt Helsingistä Petroskoin kautta Vologdaan.<br />

Lentoliikenteen hil<strong>ja</strong>iselon jälkeen <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> elinkeinojen, erityisesti öljy- <strong>ja</strong> kaasuteollisuuden<br />

käynnistyminen <strong>ja</strong> kasvu sekä pohjoisten seutujen kaivostoiminnan <strong>ja</strong> matkailun oletettu<br />

kehitys avaavat uudet tarpeet lentoliikenteen kehittämisessä. Mahdollisuuksia edesauttaa myös lentoyhtiöiden<br />

kilpailutilanteen muutos, jossa syöttöliikennettä siirtyy yhä enemmän tytäryhtiöiden <strong>ja</strong><br />

alihankkijoiden toteuttamaksi. Markkinoille tulleet pienet toimi<strong>ja</strong>t etsivät uutta asiakaskuntaa, joka<br />

52 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


ei kansallisia yhtiöitä ole kiinnostanut. Talouden verkottuminen myös pääkeskusten ulkopuolella<br />

matkailun ohella mahdollistaa uusien reittien avaamista. <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> talouden todellinen elpyminen<br />

edellyttää toimivaa lentoliikennettä.<br />

Air Baltic on syksyllä 2010 päättänyt sijoittaa Ouluun pohjoisen lentoliikennekeskuksen (hub),<br />

josta palvellaan lukuisia Suomen sisäisiä <strong>ja</strong> ulkomaisia lentokohteita reitti- <strong>ja</strong> matkailuliikenteessä.<br />

Seuraavana vaiheena yhtiö ilmoittaa avaavansa <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> sisäisiä lento<strong>ja</strong> mm. Tromssan,<br />

Murmanskin <strong>ja</strong> Arkangelin suuntiin. Aeroflotin tytäryhtiön Nord Avian neuvottelussa syyskuussa<br />

Arkangelissa johto ilmoitti käynnistävänsä kolmesti viikossa tapahtuvat lennot Helsingin <strong>ja</strong> Murmanskin<br />

sekä Helsingin <strong>ja</strong> Arkangelin väleillä. Samalla selvitetään lentojen asiakasmääriä Oulu-<br />

Murmansk-Arkangeli välillä. Lentojen läntinen päätepiste voisi ulottua myös Nor<strong>ja</strong>an <strong>ja</strong> Ruotsiin.<br />

Norwegian Aviation Company suunnittelee avaavansa useita päivittäisiä lento<strong>ja</strong> Helsingin <strong>ja</strong> Oslon<br />

välille, sekä Helsingistä Ouluun <strong>ja</strong> Rovaniemelle. Lentoyhteyksien avautuminen vilkastuttaisi alueiden<br />

välisiä talous- <strong>ja</strong> matkailuyhteyksiä. Kannattavuus edellyttää alkuvaiheessa kunkin <strong>alueen</strong><br />

vahvaa markkinointia <strong>ja</strong> yhteistyötä varsinkin matkailun alalla. Talouselämän edistymisen kannalta<br />

kannattaa miettiä myös toiminnan tukemisesta säädösten puitteissa kunkin kohdemaan osalta. Toimiva<br />

liikenne logististen järjestelmien kaikilla osa-aloilla on edellytys kilpailukykyisen talouden<br />

kehitykselle <strong>ja</strong> <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> yhteistyölle.<br />

12.3. KOILLISVÄYLÄ<br />

Kuva 9. Pohjoinen Jäämeri <strong>ja</strong><br />

jäästä vapautuvat liikennereitit<br />

Ilmaston lämpeneminen sulattaa jo pohjoisen napa-<strong>alueen</strong> useita vuosia kerrostunutta jäämassaa<br />

lisääntyvästi. Arktisten merien kuljetusväylät tulevat uudelleen arviointiin pohjoisten alueiden kuljetusreitteinä.<br />

Siperian pohjoisrannikkoa seuraava Koillisväylä on viime kesinä ollut kuljetuksille<br />

aiempaa pidempää kulkukelpoinen (Kuva 9.). Reitti lyhentää matkaa Euroopan satamista Itä-Aasian<br />

satamiin noin 45 %. Samalla kun luonnonrikkauksien hyödyntäminen on siirtynyt kohti pohjoista,<br />

kuljetusjärjestelmät helpottunevat uusien, entistä lyhyempien reittien avautuessa. Kesä 2010<br />

on ollut Koillisväylällä uusien edistysaskelten aikaa. Venäjän ydinkäyttöinen jäänmurta<strong>ja</strong>laivasto<br />

”Atomflot” on saanut lisääntyvästi tilauksia Koillisväylän jäänmurtamiseen laivojen saattajina<br />

vuonna 2011. Atomflotin varustamon mukaan kuljetuskustannukset Koillisväylän kautta eivät ole<br />

kalliimpia kuin maksut Panaman tai Suezin kanavan kautta. Matka lyhenee, säästöjä syntyy a<strong>ja</strong>ssa<br />

53


<strong>ja</strong> polttoaine- sekä miehistökustannuksissa.<br />

Kesä 2010 on ollut reitin käytön monipuolistunutta kokeilun aikaa. Venäjän suurimman yksityisen<br />

kaasuntuotta<strong>ja</strong> Novatekin tankkeri ”Baltica”:n omista<strong>ja</strong> toteaa, että lastin kuljettaminen Vienanmereltä<br />

Aasiaan maksaa 50 US dollaria/tonni. Kustannus on 10 - 15 % halvempi Koillisväylän<br />

kautta verrattuna aiempiin reitteihin. Baltica kuljetti Koillisväylän kautta 70 000 tonnin lastin elokuussa<br />

2010 Aasiaan. Kesällä 2010 kulki ensimmäinen ei Venäjän lipun alla purjehtiva laiva ”MV<br />

Nordic Barents” rautamalmilastissa Koillisväylän läpi Kirkkoniemestä Kiinaan. Laivaa avusti venäläinen<br />

atomikäyttöinen jäänmurta<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> laiva sai ensimmäisenä ulkomaisena kulkea Siperian satamasta<br />

toiseen. Venäjä pitää Koillisväylää monopolinaan, mutta tässäkin saattaa tulla muutos kohti<br />

kansainvälistä yhteistyötä. Väylämaksut <strong>ja</strong> palvelut ovat vielä venäläistä monopolia.<br />

Ilmaston lämpenemisen aiheuttama napajäätiköiden kesäaikainen pienentyminen edetessään<br />

muuttaa globaalia kuljetuslogistiikkaa, ei ainoastaan merillä, vaan myös mantereilla. Amerikkalaisen<br />

arvion mukaan pohjoisten rannikkokaupunkien merkitys kasvaa. Niihin suunnataan sisämaan<br />

kuljetuksia käyttämään mittaluokaltaan suurempia laivo<strong>ja</strong> uusilla kuljetusreiteillä. Tutki<strong>ja</strong>t<br />

selvittävät Koillisväylän laivareitin syvyyksiä, koska on arvioita, että Koillisväylän paikoittaisen<br />

mataluuden vuoksi laivakoko rajoittuisi tulevaisuudessa samaan kokoluokkaan kuin Panama <strong>ja</strong><br />

Suez rajoittavat. Maailmantaloudessa varaudutaan nyt kuitenkin suuruuden ekonomiaan <strong>ja</strong> logistiikan<br />

tehokkuuteen, mikä saattaa aiheuttaa ongelmia sisämerien pienille satamille, varsinkin jos ne<br />

ovat merkittävän osan vuodesta jäässä. Lisäksi uusia rajoituksia on tulossa polttoaineiden laatuun<br />

<strong>ja</strong> sisämerien kuljetusmääriin ympäristösyistä. <strong>Barentsin</strong> alueella kaikki merkit viittaavat siihen,<br />

että Luoteis-Euroopan sulien satamien merkitys kuljetusreitteinä kasvaa sisämerien satamien kustannuksella.<br />

Venäjä on perustanut yhteistyössä Nor<strong>ja</strong>n kanssa Koillisväylän kuljetusten logistiset<br />

keskukset ”hubit” Kirkkoniemeen, Murmanskiin, Arkangeliin, Naryan-Mariin <strong>ja</strong> Kamchatkan pääkaupunkiin<br />

Petro-Pavlovskiin.<br />

Ensimmäinen iso rahtialus on kulkenut Koillisväylän kautta ilman jäänmurta<strong>ja</strong>a syyskuussa<br />

2010. Alus lähti Murmanskista 15.9. <strong>ja</strong> saapui Shanghaihin 17. päivänä lokakuuta. Norilsk Nickel<br />

– yhtiön alus kulki Dudinkan sataman kautta. Matka Dudinkasta Shanhaihin kesti 20 vuorokautta,<br />

kun taas Suezin kanavan <strong>ja</strong> Euroopan kautta matka Aasiaan kestää 60-65 vuorokautta. Vahvan jääluokan<br />

alus vei Kiinaan metallia <strong>ja</strong> kulki dieselillä <strong>ja</strong> sähköllä. Norilsk Nickelillä on viisi jäänmurta<strong>ja</strong>-tavara-alusta<br />

<strong>ja</strong> yhtiö suunnittelee hankkivansa lisää jääluokan tankkerialuksia turvatakseen<br />

taloudellisen kannattavuutensa myös tehokkaiden kuljetusten avulla.<br />

12.4. YMPÄRISTÖKYSYMYKSET<br />

Vuonna 1997 tehdyn arvioinnin mukaan Jäämereen rajoittuvien Nor<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> Venäjän ympäristöasiat<br />

ovat lähes päinvastaisissa tiloissa. Nor<strong>ja</strong> tähtää päätöksillään tulla yhdeksi maailman ympäristön<br />

käytön mallimaaksi. Venäjä sen si<strong>ja</strong>an arvion mukaan uppoaa yhä syvemmälle Neuvostoliitolta<br />

perittyihin ympäristöongelmiin. Nor<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> muut naapurimaat ovat yhteistyön puitteissa osallistuneet<br />

Venäjän ympäristöhankkeisiin myös taloudellisesti. Ympäristön tilaan on herätty myös Venäjällä,<br />

sillä arvioiden mukaan Venäjän alueesta on 15 % ekologisessa kriisissä. Jo presidenttikaudellaan<br />

Vladimir Putin kiirehti maan ympäristölainsäädännön kehittämistä <strong>ja</strong> ongelmien käytännön ratkaisujen<br />

toteuttamista. Pääministerinä hän kehotti maata ryhtymään koko arktisen <strong>alueen</strong> ”suursiivoukseen”.<br />

<strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> uutisten (2/2007) mukaan Arkangelin <strong>alueen</strong> budjettiin vuonna 2003 oli<br />

varattu ympäristönsuojelutarkoituksiin 33 milj. ruplaa, mutta tarkoitukseen päätyi vain 1,5 milj.<br />

ruplaa.<br />

Keskeisin kysymys Nor<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> Venäjän välisessä yhteistyössä on <strong>Barentsin</strong> meren tila <strong>ja</strong> tulevai-<br />

54 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


suus. Ilmaston lämpeneminen avaa Koillisväylän liikenteelle, mikä kasvattaa ajojäiden takia riskialttiita<br />

kuljetuksia. Manner<strong>ja</strong>lustan lisääntyvä öljyn, kaasun <strong>ja</strong> muiden luonnonvarojen käyttöönotto<br />

vaikeissa oloissa kasvattaa ympäristöriskien todennäköisyyttä. Sotilaallinen vahva läsnäolo<br />

vaikuttaa ympäristöntilaan. Pitkän rannikko<strong>alueen</strong> teollisuus- <strong>ja</strong> asutuskeskusten kasvu, satamien<br />

toiminta <strong>ja</strong> yhdyskuntien jätevedet lisäävät aran ympäristön ekologista kuormitusta. Ilman tehokkaita<br />

toimia Jäämeren asema suhteessa ihmistoimintaan tulee muuttumaan radikaalisti ilmaston<br />

muutoksen <strong>ja</strong> taloudellisen aktiviteetin edistyessä.<br />

Vuoden 1997 suunnitelman mukaan Nor<strong>ja</strong> muuntuu Kioton ilmastosopimusta nopeammin vuoteen<br />

2050 ”hiilineutraaliksi” maaksi kompensoimalla fossiilisten polttoaineiden päästöjä vaihtoehtoisen<br />

energiamuotojen käytön lisäämisellä. Toimenpiteet kohdistetaan erityisesti öljy- <strong>ja</strong><br />

kaasualalle sekä kuljetus- <strong>ja</strong> liikennealalle. Tavoite saavutetaan kieltämällä biohajoavien roskien<br />

kaatopaikat, kieltämällä uusien talojen öljylämmitysjärjestelmät <strong>ja</strong> siirtymällä vanhoissa taloissa<br />

öljystä uusiutuviin energiamuotoihin, kasvattamalla energiatehokkuuden <strong>ja</strong> uusiutuvan energian<br />

edistämisen rahastoa, ryhtymällä koordinoituihin toimenpiteisiin bioenergian lisäämiseksi, käynnistämällä<br />

meriturbiinien kehittämisohjelman <strong>ja</strong> parantamalla julkista liikennettä sekä lisäämällä<br />

raideliikennettä. Venäjän kaikissa tämän selvityksen keskusteluissa on keskeisenä yhteistyön mahdollisuutena<br />

nähty koko laa<strong>ja</strong>n maan energiatalouden, kotimaisen biopoh<strong>ja</strong>isen energian lisäämisen,<br />

lämmitysjärjestelmien uudistamisen, energiatehokkuuden <strong>ja</strong> kansalaisten sekä yritysten oman<br />

ympäristön <strong>ja</strong> energiankäytön vastuun kasvattamisen tarve. Tavoitteisiin liittyviä konkreettisia ehdotuksia<br />

on selvityksen alueosioissa.<br />

Murmanskin rannikkoalueella on runsaasti ydinpolttoainetta <strong>ja</strong> ydinperäistä jätettä sekä toimivissa<br />

aluksissa että rannikolla lojuvissa hylyissä. Andrejevanlahti on Venäjän laivaston ydinjätteen<br />

varastointipaikka <strong>ja</strong> se si<strong>ja</strong>itsee noin viiden kilometrin päässä Nor<strong>ja</strong>n ra<strong>ja</strong>sta. Alueella arvioidaan<br />

olevan varastoituna 21 000 uraanipolttoaine-elementtiä <strong>ja</strong> 12 000 kuutiota kiinteää <strong>ja</strong> nestemäistä<br />

ydinjätettä. Jäte on sijoitettu varastotankkeihin, jotka a<strong>ja</strong>n myötä ovat rapautumassa (tieto v. 1997).<br />

Alueen ydinonnettomuuden uhkaa pidetään todellisena. Ketjureaktio saattaisi osoittautua uhkaksi<br />

koko Pohjois-Euroopalle. Vastaavia varastopaikko<strong>ja</strong> on Venäjällä ainakin Shukutovon niemimaalla<br />

Vladivostokin lähellä. Venäjän omat asiantunti<strong>ja</strong>t ovat viime aikoina antaneet tilanteesta huolestuneita<br />

lausunto<strong>ja</strong>. Alun perin varasto<strong>alueen</strong> tuli olla tyhjänä vuoteen 2013 mennessä, mutta Murmanskin<br />

kuvernööri on sittemmin luvannut <strong>alueen</strong> tyhjentyvän jo vuoteen 2010 mennessä! Nor<strong>ja</strong><br />

on ollut <strong>ja</strong> aikoo <strong>ja</strong>tkossakin olla antamassa apuaan ydinjätteiden puhdistuksessa. Myös Suomi on<br />

osallistunut ongelman ratkaisuun. Venäjä on aikeissa puhdistaa arktisella alueella olevia Neuvostoliiton<br />

aikaisia romuvarasto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> muita jäämiä ympäristön tilan parantamiseksi.<br />

Jäämereltä Suomenlahdelle ulottuva vihreä vyöhyke Suomen <strong>ja</strong> Venäjän välisen ra<strong>ja</strong>n tuntumassa<br />

on osittain toteutunut. Vyöhykkeellä on tarkoitus suojella luontoalueita <strong>ja</strong> kehittää tutkimus- <strong>ja</strong><br />

kulttuuriyhteistyötä sekä luoda kattava suojeluverkosto ra<strong>ja</strong>n molemmin puolin. Tavoitetta ovat<br />

edistäneet erityisesti suomalaiset <strong>ja</strong> venäläiset tiedelaitokset <strong>ja</strong> luonnonsuojelujärjestöt. Verkosto<br />

ei nykyisellään ole kattava, mutta pohjoisessa Nor<strong>ja</strong> on liittynyt verkostoon. Övre Pasvikin kansallispuisto,<br />

Venäjän Pasvikin luonnonpuisto <strong>ja</strong> Suomen Vätsärin erämaa-alue muodostavat laa<strong>ja</strong>n<br />

suojellun luontokokonaisuuden. Etelässä Suomenlahden ympäristössä on suunnitteilla Inkerin<br />

luonnonpuisto, joka tulisi käsittämään yhdeksän saariryhmää tai niiden osia sekä välisiä vesialueita.<br />

Tavoitteena on itäisen Suomenlahden suojelualueiden, Inkerin luonnonpuiston <strong>ja</strong> Suomenlahden<br />

etelärannalla si<strong>ja</strong>itsevan Viron Lahemaan kansallispuiston kokonaisuus.<br />

Kar<strong>ja</strong>lan tasavallassa käydään keskustelua Laatokan ainutlaatuisen luonnon osittaisesta suojelusta.<br />

Samaan aikaan matkailullisista näkökulmista etsitään kohdetta suojellun Nuorusen talviurheilukeskuksen<br />

korvaamiseksi uudella kohteella. Arkangelin Kenozeron <strong>ja</strong> monien muiden suojelualueiden<br />

yhteistyö luo perustan matkailun <strong>ja</strong> siihen liittyvän yritystoiminnan käynnistämiselle.<br />

55


Energiahankkeiden rinnalla matkailu on nostettu <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> <strong>ja</strong> koko Venäjän yhteistyön keskeiseksi<br />

tavoitteeksi. Vuonna 2006 vihreä vyöhyke täydentyi Kalevalan kansallispuiston perustamisella.<br />

Utajärven Rokua on syksyllä 2010 saanut Suomen ensimmäisenä luontokokonaisuutena<br />

kansainvälisen geopark-statuksen, mikä lisää luontomatkailuyhteistyötä Kenozeron <strong>ja</strong> Vodlajärven<br />

<strong>ja</strong> muiden kansallispuistojen kanssa.<br />

EU:n Suomen puheenjohtajuuskaudella EU-Venäjä-ympäristöyhteistyöhön perustettiin oma työryhmä<br />

biodiversiteetin suojelulle. Vihreän vyöhykkeen kehittäminen on nimetty merkittäväksi tulevaksi<br />

yhteistyökohteeksi EU:n <strong>ja</strong> Venäjän federaation välillä. Suomella, Ruotsilla <strong>ja</strong> Nor<strong>ja</strong>lla kullakin<br />

on ollut kahdenvälisiä luonnonsuojeluhankkeita Luoteis-Venäjällä. Yhteistyön parantamiseksi<br />

<strong>ja</strong> koordinoimiseksi perustettiin 1999 <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> elinympäristöjen suojelun kontaktifoorumi<br />

(International Contact Forum on Habitat Conservation in the Barents Region, HCF). HCF:ssä toimiminen<br />

on oleellinen osa ohjelman luonnonsuojelupuolen kansainvälistä yhteistyötä. Kokouksia<br />

on pidetty mm. Kuhmossa (2003), Komin tasavallassa (2005) <strong>ja</strong> Ruotsissa (2007). Kokouksissa on<br />

keskusteltu <strong>ja</strong> tehty esityksiä <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> luonnonsuojelusta <strong>ja</strong> suojeluverkoston kehittämisestä.<br />

Luonto- <strong>ja</strong> kulttuurimatkailu kokonaisuudessaan on korkealla kaikkien aluehallintojen välisen<br />

yhteistyön prioriteettilistalla.<br />

56 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


13. MURMANSKIN LÄÄNI<br />

Kuva 10. Murmanskin<br />

lääni. Lainaus,<br />

kuten kuvassa 2.<br />

Murmanskin lääni käsittää Kuolan niemimaan <strong>ja</strong> rajoittuu lännessä Nor<strong>ja</strong>an <strong>ja</strong> Suomeen, etelässä<br />

Kar<strong>ja</strong>lan tasavaltaan idässä Vienanmereen <strong>ja</strong> pohjoisessa Jäämereen (Kuva 10.). Lähes 40 vuotta<br />

ollut kiista manner<strong>ja</strong>lusta harmaasta vyöhykkeestä on ollut kiistana Nor<strong>ja</strong>n kanssa, mutta lopullinen<br />

ra<strong>ja</strong> hyväksyttiin syksyllä 2010. Alueella on noin 410 milj. tn. öljyä <strong>ja</strong> noin 6 triljoonaa kuutiometriä<br />

kaasua. Venäjän <strong>ja</strong> Nor<strong>ja</strong>n on vielä ratifioitava ra<strong>ja</strong>sopimus kummankin maan parlamenteissa.<br />

Venäjällä keskustellaan 200 mailin talousvyöhykkeen laajentamisesta manner<strong>ja</strong>lustan ulkoisille<br />

rajoille. Manner<strong>ja</strong>lustan <strong>ja</strong>ko Kanadan kanssa on edelleen epäselvä. Ra<strong>ja</strong>ratkaisun saamiseksi Venäjä<br />

on symboliikalla osoittanut halunsa nykykäsitystä laajempaan omistukseen Jäämeren poh<strong>ja</strong>sta.<br />

Vuonna 1997 robotti pystytti Venäjän lipun pohjoisnavan kohdalle merenpoh<strong>ja</strong>an. Venäjä on<br />

57


Kuva 11. Luoteis-Venäjän öljy- <strong>ja</strong> kaasuesiintymät. (Kauppala 1998).<br />

vahvistanut tutkimustaan Lomonosovin har<strong>ja</strong>nteen tektonisesta rakenteesta, jotta saataisiin selville,<br />

kuinka pitkälle Euraasian tektoniset <strong>rakenteet</strong> ulottuvat Jäämeren poh<strong>ja</strong>ssa. Kuvassa 11. esitetään<br />

Murmanskin edustan keskeisimmät öljy- <strong>ja</strong> kaasuesiintymät.<br />

Murmanskin läänin pinta-ala on 144 900 neliökilometriä, asukkaita alueella on 0,879 miljoonaa<br />

<strong>ja</strong> asukastiheys on 6,1 asukasta neliökilometrillä. Väestö on keskittynyt <strong>alueen</strong> kaupunkeihin (92,2<br />

%), joista suurimmat ovat Murmansk 361.000 as., Apatiitti 65 500 as., Montsegorsk 53 200 as.<br />

Severomorsk 51 000 as. <strong>ja</strong> Kantalahti 42 500 as. Öljyn <strong>ja</strong> kaasun ohella luonnonvarojen merkittävin<br />

osa koostuu rautamalmista, nikkelistä, kuparista, mangaanista, sinkistä, fosfaatista, kiilteestä <strong>ja</strong><br />

kalasta. Pääosin napapiirin pohjoispuolella si<strong>ja</strong>itseva itsenäinen Murmanskin hallintoalue perustettiin<br />

vuonna 1938 lähinnä sotastrategisista sysitä. Alueen merkitys Venäjän federaatiolle perustuu<br />

edellisen ohella syviin ympäri vuoden auki oleviin satamiin sekä Kuolan niemimaan <strong>ja</strong> Jäämeren<br />

rikkaisiin luonnonvaroihin.<br />

Alue on tunnettu maailmanlaajuisesti sotilastukikohdistaan <strong>ja</strong> Murmansk Shipping Companyyrityksen<br />

kauppalaivastosta, jolla on käytössään maailman ainoa ydinvoimaan perustuva jäänmurta<strong>ja</strong>laivasto.<br />

Murmanskin kalatalous <strong>ja</strong> suurten vientiyritysten värimetallien <strong>ja</strong> apatiitin tuotanto<br />

ovat maailmalla tunnettu<strong>ja</strong>. Ennen vallankumousta vuonna 1916 perustettu Murmansk oli pohjoisen<br />

sotilaallinen päätukikohta <strong>ja</strong> kalastuksen keskus sekä kaivannaisten päävientisatama. Nykyisellään<br />

<strong>alueen</strong> elinkeinorakenne on monipuolistunut <strong>ja</strong> kaupunki avautuu myös kansainväliseen<br />

yhteistyöhön.<br />

Talouden taantuma 2008 - 09 on hiljentänyt myös Murmanskin talouselämää. Vuonna 2009 työttömiä<br />

oli alueella noin 39 000 (6.8 %). Luoteisen federaatiopiirin alhaisimmat työttömyysasteet<br />

ovat Pietarissa, Leningradin alueella <strong>ja</strong> Murmanskissa. Korkeinta työttömyys on Komin tasaval-<br />

58 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


Kuva 12. Venäjän lähialueiden mineraalivarat. Lainaus, kuten kuvassa 1).<br />

lassa (14,3 %). Murmanskin keskimääräinen ansiotaso oli elokuussa 2009 25 414 ruplaa, mikä on<br />

7,9 % korkeampi kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Taantuman vuoksi palkkataso kuitenkin<br />

pidemmällä aika<strong>ja</strong>ksolla aleni. Murmanskin kaupungin keskimääräinen palkkataso oli vuoden<br />

ensimmäisellä puoliskolla 28 633 ruplaa. Palkkaviivästymät ovat kasvaneet <strong>ja</strong> olivat suurimmat<br />

rakennusalalla.<br />

Murmanskin <strong>alueen</strong> teollisuustuotanto laski 3 % vuonna 2008 edelliseen vuoteen verrattuna.<br />

Myös energian kulutus laski alueella 0,6 %. Öljyn <strong>ja</strong> kaasun ohella <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> maaperän<br />

rikkaudet ovat erityisen suuret (Kuva 12.). Murmanskin alue on riippuvainen kaivos- <strong>ja</strong> metalliteollisuudesta,<br />

kuten myös kalastuksesta <strong>ja</strong> alueelle sijoitetuista armei<strong>ja</strong>n tukikohdista (Kuva 13.).<br />

Alueen talous on pitkälle viennin varassa. Suomalainen Steel Done Group suunnittelee avaavansa<br />

toimiston Murmanskiin. Suomalaiset yritykset odottavat Shtokmanin kaasukentän käyttöön oton<br />

avaavan uusia alihankinto<strong>ja</strong> suomalaisille yrityksille. Murmanskin elinkeinoelämä on selviytynyt<br />

kohtuullisesti Neuvostoliiton hajoamisen jälkitilanteesta Venäjän sotilaallisen läsnäolon, kalastuksen<br />

<strong>ja</strong> kaivostoiminnan turvin. Laman aikana investoinnit ovat laskeneet <strong>ja</strong> alueella valmistaudutaan<br />

suurin suunnitelmin <strong>ja</strong> odotuksin Shtokmanin kaasuntuotannon käynnistymiseen. Suuria odotuksia<br />

liittyy myös Koillisväylän avaamiin uusiin logistisiin mahdollisuuksiin sekä yhteistyöhön<br />

Nor<strong>ja</strong>n kanssa.<br />

Murmanskin väestön elinolot olivat venäläisen tutkimuksen mukaan lokakuussa 2010 <strong>Barentsin</strong><br />

hallintoalueiden parhaat. Koko federaation mittakaavassa Murmansk sijoittuu 14. tilalle kaikista<br />

89 Venäjän hallintoalueista. Arkangeli on si<strong>ja</strong>lla 42., Kar<strong>ja</strong>lan tasavalta 55., Nenetsian autonominen<br />

alue 57. <strong>ja</strong> Komi si<strong>ja</strong>lla 59. Murmansk si<strong>ja</strong>itsee Jäämeren äärellä. Sen merkitys kaivannaisten,<br />

kalastuksen, Venäjän strategian, öljyn <strong>ja</strong> kaasun vuoksi on merkittävä. Murmanskin alueella ovat<br />

tiiviit <strong>ja</strong> rakentavat suhteet naapureihin Nor<strong>ja</strong>an <strong>ja</strong> Suomeen. Murmansk on ollut aktiivinen myös<br />

<strong>Barentsin</strong> Euro-arktisessa yhteistyössä. NATO:n Venäjän läntisenä naapurina Murmansk on saanut<br />

myös kylmän sodan aikana erityistä huomiota strategisena keskuksena. Arkangeliin verrattuna<br />

Murmansk on nuori kaupunki, neuvostoa<strong>ja</strong>n tuote. Sillä ei ole merkittävää historiaa läntisen kaupan<br />

keskuksena <strong>ja</strong> tsaarina<strong>ja</strong>n Venäjän vientisatamana. Sen si<strong>ja</strong>an Kuola <strong>ja</strong> Kantalahti ovat vanho<strong>ja</strong><br />

asuinpaikko<strong>ja</strong>.<br />

59


Kuva 13. Venäjän lähi<strong>alueen</strong> teollisuuskeskukset. (Finn Barents 2002).<br />

Murmanskin I talousfoorumissa 2009 Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov korosti, että arktisella<br />

alueella ei ole ongelmia, joita ei voida ratkaista yhteistyön <strong>ja</strong> dialogin kautta, olipa kyse poliittisista,<br />

sotilaallisista tai muista kysymyksistä. Lavrovin mukaan <strong>Barentsin</strong> Euro-arktisen neuvoston<br />

lisäksi Arktinen neuvosto muodostaa tärkeimmän yhteistyöfoorumin sirkumpolaarisella alueella.<br />

Tärkeimpänä Venäjän puheenjohtajuuskauden yhteistyön alana hän piti hallitusten välisessä sopimuksessa<br />

suuronnettomuuksien ehkäisyä <strong>ja</strong> pelastustoiminnan tehostamista. Lisäksi Venäjän prioriteettilistalla<br />

olivat kestävän sosiaalistaloudellisen kehityksen turvaaminen, ympäristönäkökohtien<br />

korostaminen <strong>ja</strong> alkuperäiskansojen aseman turvaaminen. Venäjän nykyjohto korostaa arktisen <strong>alueen</strong><br />

mahdollisuuksia <strong>ja</strong> yhteistyötarpeita. Arktinen alue on Venäjälle strateginen kysymys, jonka<br />

taakse jää <strong>Barentsin</strong> Euro-Arktinen yhteistyö (BEAR), varsinkin kun se ei ulotu merialueelle.<br />

Ruotsi korostaa, että arktinen alue on yhteistyöalue Pohjoismaiden ohella muulle maailmalle.<br />

Nor<strong>ja</strong> korostaa useimmiten nor<strong>ja</strong>laisvenäläistä kahdenvälisen yhteistyön perinnettä. Suomen ulkoministerin<br />

mielestä <strong>Barentsin</strong> Euro-arktinen alue ei ole Suomen ulkopolitiikkaa vaan osa sisäpolitiikkaa.<br />

Murmanskin kuvernööri Dmitri Dmitrienko pitää arktista aluetta kansainvälisten suhteiden<br />

kuumemittarina <strong>ja</strong> varoittaa taloudellisen itsekkyyden lisääntymisestä alueella. Hänen mielestään<br />

arktinen alue tarjoaa mahdollisuuden muodostaa kansainvälisen yhteistyön malli. Venäjän arktinen<br />

strategia on valmistunut <strong>ja</strong> se on läpäissyt turvallisuusneuvoston käsittelyn. Taloudellisesta näkökulmasta<br />

se no<strong>ja</strong>utuu erityisesti kaasuvarojen tulevaan käyttöön <strong>ja</strong> Koillisväylän avaamiin uusiin<br />

logistisiin mahdollisuuksiin. Ensimmäisessä talousfoorumissa 2009 Murmanskin aluehallitus solmi<br />

partner-sopimuksia 30 mil<strong>ja</strong>rdin ruplan arvosta. Kokouksessa toivottiin myönteisen investointiilmapiirin<br />

luomista Murmanskin lainsäädäntö- toimeenpanoelimissä. Liitteessä 2. esitetään konferenssin<br />

aikana esitellyt tärkeimmät hankkeet sijoittajille <strong>ja</strong> toteuttajille. Liitteessä 1. esitetään Lapin<br />

kauppakamarin kokoamat koko <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> hankkeet kustannusarvioineen.<br />

Tärkein sopimus solmittiin aluehallituksen <strong>ja</strong> Gazprom-yhtiön kesken vuosille 2010 - 2015, jossa<br />

määritellään yrityksen osallistuminen kunnallistekniseen rakentamiseen, kuten vesihuoltoon <strong>ja</strong><br />

60 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


viemäröintiin, lämpö- <strong>ja</strong> sähkönsiirtoverkostojen rakentamiseen, kaasuputki rakennetaan välille<br />

Murmansk-Volhov sekä maantie Murmanskista Teriberkaan. Sopimuksessa yhtiö määritetään Teriberkan<br />

asuntorakentamisprojektin tilaa<strong>ja</strong>ksi <strong>ja</strong> investoriksi. Yhtiölle asetetaan velvoitteita mm.<br />

ympäristönsuojelun <strong>ja</strong> <strong>alueen</strong> sosiaalisen kehittämisen osalta. Suomalaisten yritysten on syytä huomata,<br />

että Venäjän federaation kaasuntuotannon monopoliyhtiö Gazprom allekirjoitti aluehallinnon<br />

kanssa sopimuksen merkittävistä rakennushankkeista, mikä ei ole yhtiön päätoimialaa. Tämä osoittaa,<br />

että alihankintayritysten on hyvä päästä alihankintasuhteeseen päätoimi<strong>ja</strong>in kanssa. Venäläisessä<br />

järjestelmässä toimii neuvostoaikainen kokonaisvastuu päätoimialan ohella <strong>alueen</strong> rakenteesta,<br />

jopa palveluista. Aluehallinnoilla harvoin on varaa suurten muutosten aiheuttamiin, välttämättömiin<br />

rakenneinvestointeihin. Nenetsiassa Gazprom rakentaa saman yhtiön toimesta kansalaisten<br />

peruspalvelu<strong>ja</strong>, kuten lastenkote<strong>ja</strong>, koulu<strong>ja</strong>, sairaaloita <strong>ja</strong> kulttuuriklube<strong>ja</strong>.<br />

Aluehallitus solmi yhteistyösopimuksen Shtokman Development AGn kanssa. Yhtiön <strong>ja</strong> aluehallituksen<br />

toiminnan tulee olla molemmin puolin hyödyllistä sekä pitkäaikaista. Infrastruktuurin<br />

<strong>ja</strong> sosiaalisen hyvinvoinnin kehittämisen ohella yhtiö informoi säännöllisesti aluehallitusta kaasuhankkeen<br />

etenemisestä <strong>ja</strong> infrastruktuurin kehittämissuunnitelmista. Yhtiö on mukana <strong>alueen</strong><br />

koulutustoiminnassa, turvaa Teriberkan asukkaille myös mahdollisuuden perinteisiin elinkeinoihin<br />

sekä tukee alkuperäiskanso<strong>ja</strong>. Teriberkaan rakennetaan Shtokmanin kaasukentän toimintojen huolto-<br />

<strong>ja</strong> raaka-aineiden käsittelykeskus.<br />

Alihankkijoita valitessaan yhtiön odotetaan päätyvän yrityksiin, jotka on rekisteröity Murmanskin<br />

alueelle <strong>ja</strong> jotka myös maksavat veronsa alueelle. Aluehallitus puolestaan lupaa edistää vapaan<br />

talousvyöhykkeen muodostumista Teriberkan alueelle sekä järjestää tullausmahdollisuudet<br />

mahdollisimman lähelle hankkeen tarvitsemia tavaratuonnin purkauspaikko<strong>ja</strong>. Vuoden 2009 talouskonferenssin<br />

yhteydessä solmittiin OAO Bank VTB Severo-Zapad – ulkomaankauppapankin<br />

rahoituksesta aluehallituksen sosiaalisiin projekteihin, kansallisiin prioriteettiprojekteihin sekä investointeihin.<br />

Sopimus Rosselhozbankin kanssa puolestaan avaa 13,5 mil<strong>ja</strong>rdin ruplan luototuksen<br />

alueelle. Varo<strong>ja</strong> käytetään mm. Murmanskin <strong>alueen</strong> maatalousteollisen sektorin kehittämiseen.<br />

Yhteistyösopimus TransKreditBankin kanssa tuo hankkeisiin mukaan maailmanlaajuisesti operoivien<br />

liikennöintiyhtiöiden suurimman rahoitta<strong>ja</strong>n. Talouskonferenssin päätökset antavat suomalaisille<br />

yrityksille tuntumaa, kuinka varhain <strong>ja</strong> miten suurten kohteiden toteuttamisesta päätetään sekä<br />

yhteen sovitetaan monitahoiset intressit. Niissä investointien rahoitus on käymässä yhä keskeisemmäksi.<br />

Talousfoorumissa solmittiin yhteistyösopimus kalan<strong>ja</strong>lostusteollisuuteen 3 mil<strong>ja</strong>rdin ruplan arvosta.<br />

Aeroflot aktivoi toimintaansa Kuolan niemimaalla ottamalla käyttöön uusia reittejä sekä lisää<br />

lentoyhteyksiä Moskovaan <strong>ja</strong> Pietariin. Yhtiö aikoo avata sivutoimiston Murmanskiin <strong>ja</strong> osallistuu<br />

Hiipinän <strong>ja</strong> Murmanskin kenttien kunnostukseen. OAO Alfa – vakuutus puolestaan rakentaa hoitolaitoksen<br />

Murmanskin alueelle. Aluehallinto solmi lisäksi yhteisymmärryssopimuksen Statoil Hydro<br />

ASA:n kanssa, jonka mukaan yhtiö osallistuu teollisuuden <strong>ja</strong> koulutuksen kehittämiseen sekä<br />

sosiaalisiin projekteihin. Yhtiö tukee myös paikallista itsehallintoa sekä ympäristöturvallisuutta.<br />

Aluehallinnon yhteistyösopimus Rosneftin kanssa sisältää kuljetusinfrastruktuurin kehittämisen<br />

ohella öljytuotteiden logistiikkaan liittyviä toiminto<strong>ja</strong> sekä investointe<strong>ja</strong> paikallisiin sosiaalisiin<br />

projekteihin mm. koulujen kunnostamiseen. Yhtiö osallistuu mahdollisesti myös Murmanskin liikennekeskuksen<br />

hankkeisiin <strong>ja</strong> avaa edustuston Murmanskiin.<br />

Suomalainen Wärtsilä Oyj. avasi merikuljetusalan palvelukeskuksen Murmanskiin. Edustusto<br />

palvelee kasvavaa määrää paikallisia <strong>ja</strong> kansainvälisiä aluksia, jotka liikennöivät pohjoisilla merialueilla.<br />

Valtion <strong>ja</strong> suuryritysten kumppanuusmallin avulla yritetään löytää ratkaisu<strong>ja</strong> suurinvestointien<br />

käynnistämiseen. Partner-toteutus on kohdannut myös kritiikkiä Murmanskin alueella.<br />

Tämä ilmeni mm. liikennekeskusta käsittelevässä talousfoorumin konferenssissa. Valtion partner-<br />

61


ideologia perustuu sen poh<strong>ja</strong>lle, että yksityinen investori vastaa 40 % hankkeesta <strong>ja</strong> federaatio 60<br />

%. Toistaiseksi tämän mallin toimivuudesta ei ole tietoa <strong>ja</strong> yksityisillä ei ole takeita varmoista<br />

tuotoista (Finn-Barents 8/2009). Talousfoorumissa allekirjoitettiin kolmikantasopimus Murmanshelfin,<br />

New Foundlandin <strong>ja</strong> Kanadan Labradorin kaasuyhtiöiden sekä Subsea UK -yhtiön kesken.<br />

Kyseessä on pääosin tavaratoimittajien yhteenliittymä, joka tähtää Shtokmanin projektin palveluiden<br />

<strong>ja</strong> tavaroiden välittämiseen.<br />

Shtokmanin kaasukentän 1. vaiheen esittely toteutettiin seminaarissa 14.4.2009. Shtokman Development<br />

yhtiön silloinen johta<strong>ja</strong> Juri Komarov kertoi, että Teriberkaan rakennettavan LNG-laitoksen<br />

aikataulu ei ole muuttunut vuodesta 2014. Kaasuhankkeen ensimmäiset tekniset <strong>ja</strong> taloudelliset<br />

kysymykset on määritetty. Hakkeen toteuttamiseen tullaan tarvitsemaan parhain venäläinen <strong>ja</strong><br />

kansainvälinen asiantuntemus. Urakoitsi<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> hankki<strong>ja</strong>t tullaan valitsemaan tarjouskilpailun perusteella.<br />

Tarjouskilpailu on tarkoitus pitää toukokuussa 2009. Murmanskin suuria hankkeita tullaan<br />

käsittelemään 15.-17.10.2009 pidettävässä suuressa talousfoorumissa, johon osallistuu noin 800<br />

henkilöä mm. Venäjältä, Ranskasta, Suomesta, Nor<strong>ja</strong>sta <strong>ja</strong> Ruotsista. Shtokman-hanke on lisännyt<br />

diplomaattivierailu<strong>ja</strong> Murmanskiin runsaasti. Kaasukentän käyttöönottoon <strong>ja</strong> sen tarjoamiin<br />

mahdollisuuksiin tunnetaan maailmalla suurta mielenkiintoa. Tämä suunnitelma on myöhemmin<br />

muuttunut, kuten <strong>ja</strong>tkossa tullaan huomaamaan.<br />

13.1. HANKESUUNNITELMIA, HAVAINTOJA JA NÄKEMYKSIÄ<br />

Kaivosjätti Norilsk Nickel on saanut viidennen oman jäänmurta<strong>ja</strong>n, jotta saa liikkua itsenäisemmin<br />

arktisilla vesillä. Yhtiö on halunnut saavuttaa itsenäisyyden Venäjän valtiosta <strong>ja</strong> Murmansk<br />

Shipping Companyn omistamista ydinjäänmurtajista. Nyt yhtiöllä on viisi omaa jäänmurta<strong>ja</strong>a,<br />

joiden avulla yhtiö laskee säästävänsä 30 % kuljetuskustannuksistaan. Norilsk Nikkelin ensimmäinen<br />

dieseljäänmurta<strong>ja</strong> rakennettiin Suomessa Aker Finyardsilla <strong>ja</strong> muut saksalaisilla telakoilla.<br />

Murmanskin liikennekeskussuunnitelmaan liittyviä hankkeita on listattu vuodesta toiseen. Ne ovat<br />

pääsääntöisesti siirtyneet odottamaan kaasun tuotannon käynnistämispäätöstä, joka tätä kirjoitettaessa<br />

on aiottu toteuttaa maaliskuun 2011 loppuun mennessä. Maansiirtotöiden aloitus ajoittui<br />

vuoden 2009 joulukuuhun. Hankkeeseen liittyy satama-<strong>alueen</strong> määrittäminen, sataman laajennus<br />

(kuljetusmäärät ovat tammi-elokuussa 2009 kasvaneet 46 %), sataman laajennuksen suunnittelu,<br />

liikennekeskuksen <strong>alueen</strong> rautatien kor<strong>ja</strong>us (39 km), maanteiden kor<strong>ja</strong>us Murmanskin <strong>ja</strong> Lavnan<br />

alueilla sekä öljy- <strong>ja</strong> hiiliterminaalien rakentaminen. Murmanskin sataman laajennus on tarkoitus<br />

toteuttaa vuoteen 2015 mennessä. Sataman kehittäminen sisältyy valtion liikenneohjelmaan. Vuonna<br />

2008 rahtiliikenne oli 14,3 milj. tonnia. Laajennuksen kapasiteetti nostetaan 100 miljoonaan<br />

tonniin vuodessa.<br />

<strong>Barentsin</strong> Euro-arktisen <strong>alueen</strong> yhteistoimintaneuvottelussa määritettiin välttämättömiksi logistisiksi<br />

uudistuksiksi Murmanskin kansainvälisen liikennekeskuksen perustaminen, Salla - Alakurtti<br />

–rautatien rakentaminen <strong>ja</strong> nor<strong>ja</strong>lais-venäläisten innovaatioklustereiden synnyttäminen opetuksen<br />

<strong>ja</strong> kalastusteollisuuden aloille. Suurhankkeiden ympäristöturvallisuussuunnitelmien laatiminen<br />

edellytetään suunnittelussa. Tärkeimpänä kohteena Shtokmanin kaasuhankkeen käynnistyminen.<br />

Hanketta valmisteleva yhtiö on sopinut WWF:n kanssa ympäristön tilaa koskevasta informaatiovaihdosta.<br />

Shtokmanin toteutuminen loisi OAO Apatit yhtiölle mahdollisuuden laajentaa tuotantoaan,<br />

sillä yhtiö tarvitsee noin mil<strong>ja</strong>rdi kuutiota kaasua vuodessa. Apatitilla on suunnitelmia laajentaa<br />

toimintaansa Kirovskiin.<br />

Murmanskin kaupallista satamaa kehitetään aiempien suunnitelmien mukaan <strong>alueen</strong> logistiikan<br />

liittymäkohtana. Tärkein kohde on johta<strong>ja</strong> Viktor Morozovin mukaan hiilenkuljetusvaunujen las-<br />

62 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


tauskeskuksen <strong>ja</strong> pannuhuoneen rakentaminen. Muita kohteita ovat satama-<strong>alueen</strong> vientitavarakuljetuksille<br />

suunniteltu ankkurointi<strong>alueen</strong> parannus sekä apatiitin <strong>ja</strong> kemiallisten lannoitteiden suo<strong>ja</strong>kellojen<br />

perusparannukset. Sataman tavarakuljetusten odotetaan olevan 0,5 milj. tonnia.<br />

Nor<strong>ja</strong>n hallitus on varannut Kirkkoniemen <strong>ja</strong> Storskogin välisen tien perusparannukseen 34 milj.<br />

euroa. Samalla hallitus on ehdottanut uuden ra<strong>ja</strong>-aseman rakentamista tietöiden yhteydessä. Samalla<br />

Nor<strong>ja</strong>n hallitus on korostanut Ruotsin <strong>ja</strong> Suomen asemaa omien ra<strong>ja</strong>-alueiden teiden kunnossapidossa,<br />

jota pidetään yhtenä pääkohtana pohjoisten alueiden kuljetusyhteistyössä.<br />

Alueiden välistä partner-suhdetta halutaan edistää. Nor<strong>ja</strong>laisten <strong>ja</strong> venäläisten kesken suunnitellaan<br />

yhteisyrityksen perustamista vedenalaisten vaikeiden olosuhteiden työskentelyä varten.<br />

Yrityksessä yhdistettäisiin kokemusta <strong>ja</strong> uutta teknologiaa. Nor<strong>ja</strong>laisten tavoitteena on avata vapaakauppavyöhyke<br />

Pomorin alueelle, mikä hanke edettyään vaivalloisesti on toteutunut. Pomorin<br />

vyöhyke si<strong>ja</strong>itsee Kirkkoniemen <strong>ja</strong> Petsamon välillä <strong>ja</strong> sen tarkoitus on helpottaa tullaus- <strong>ja</strong> viisumikäsittelyjä.<br />

Alueelle voitaisiin perustaa myös tuotannollista toimintaa. Periaatteessa Venäjä suhtautuu<br />

myönteisesti vapaakauppavyöhykkeisiin, mutta eteneminen on yleensä hidasta. Tarvittavia<br />

muutoksia tullaus- <strong>ja</strong> verolainsäädäntöihin odotetaan. Vuoden 2009 talouskonferenssissa todettiin,<br />

että Jäämeren <strong>alueen</strong> manner<strong>ja</strong>lustan määrittely edistyy suotuisasti, mikä johti syyskuussa 2010<br />

harmaan vyöhykkeen alueratkaisuun Venäjän <strong>ja</strong> Nor<strong>ja</strong>n välillä. Tutkimuksin valmistaudutaan löytämään<br />

ratkaisu Venäjän <strong>ja</strong> Kanadan väliseen omistuskiistaan.<br />

Murmanskiin suunnitellaan rakennettavan kapasiteetiltaan 18 milj. tn / v. lastauskyvyn käsittävä<br />

hiilisatama. Satama rakennetaan Lavnaan, Kuolan vuonon länsirannalle. Sataman uskotaan alentavan<br />

Eurooppaan vientikustannuksia <strong>ja</strong> tulevan halvemmaksi kuin kustannukset Venäjän toiseksi<br />

suurimman hiilisataman Kuzbassrazrezugolkin kautta. Lavna Trading Port Companyn johta<strong>ja</strong><br />

Sergei Gropotovin mukaan rakentamiseen liittyvät kaikki asiakir<strong>ja</strong>t ovat valmiina. Rakentaminen<br />

toteutetaan kolmessa vaiheessa. Projekti aloitetaan vuonna 2012, aluksi 6 miljoonan tonnin kapasiteetille<br />

<strong>ja</strong> vaihe valmistuu vuonna 2014. Sataman kautta viennin pääosa suuntautuu EU- alueelle,<br />

joka käsittää jopa 80 % sataman kapasiteetista. Murmanskin satama käsitteli vuonna 2009 yhteensä<br />

12,2 milj. tonnia kivihiiltä.<br />

Murmanskissa on avattu 2010 ydinkäyttöisten jäänmurtajien miehistön täydennyskoulutuksen<br />

simulaattorikoulutuskeskus. Atomflot <strong>ja</strong> Rosatom vastaavat yhdessä ydinjäänmurtajien toiminnasta<br />

<strong>ja</strong> henkilöstön ammattitaidosta, nyt myös jäänmurtajien kotisataman kaupungissa. Aiemmin erikoiskoulutus<br />

tapahtui Valtion meriakatemiassa Pietarissa. Laivaston parhaat asiantunti<strong>ja</strong>t koulutetaan<br />

simulaatiokeskuksen opettajiksi Pietarin ”Admiral Makarov”-akatemiassa.<br />

<strong>Barentsin</strong> meren ydinpolttoainejätteen keruuseen on italialaisella telakalla rakennettu erikoisalus,<br />

jonka pituus on 80 m <strong>ja</strong> leveys 14 metriä <strong>ja</strong> uintisyvyys on vain 4 metriä. Kuljetuskapasiteetti on<br />

720 tonnia käytettyä polttoainetta. Laiva pääsee kaikkiin Kuolan niemimaan satamiin Gramichasta<br />

Andrejeva - lahdelle <strong>ja</strong> Saida- lahdelle sekä Severodvinskiin Arkangelissa. Aluksen suunnittelu <strong>ja</strong><br />

toteutus perustuu Venäjän <strong>ja</strong> Italian yhteistyöhön Murmanskin <strong>alueen</strong> ydinturvallisuuden edistämiseksi<br />

käytöstä poistettujen <strong>ja</strong> nyt toimivien ydinkäyttöisten alusten osalta.<br />

Heinäkuussa 2010 Venäjän arktisen <strong>alueen</strong> tutki<strong>ja</strong>t käynnistivät laa<strong>ja</strong>n tutkimustyön Venäjän<br />

manner<strong>ja</strong>lustan rajojen määrittämiseksi. Nor<strong>ja</strong>n jälkeen ra<strong>ja</strong>us on määritettävä erityisesti Kanadan<br />

kanssa. Tutkimus kohdistuu, kumpaan mantereeseen tektonisesti välinen merenpoh<strong>ja</strong> rakentuu.<br />

Tutkimusalus ”Akademik Fedorov” toimii tutkimuksen pääaluksena. Kyseinen alus oli juuri ennen<br />

lähtöään uuteen tehtävään Turun telakalla huollettavana <strong>ja</strong> uuden tutkimusteknologian välineistön,<br />

mm. kaikuluotainlaitteistojen, asennusta varten. Laiva lähti Arkangelista 100 vuorokauden matkalle<br />

tutkimaan manner<strong>ja</strong>lustan reuno<strong>ja</strong> Laptevin mereltä Pohjoisnavalle <strong>ja</strong> edelleen Wrangelin<br />

63


saarelle. Venäjän pyrkimyksenä on osoittaa luonnonrikkauksiltaan merkittävän Murmansk – Pohjoisnapa-<br />

Chukotka – kolmion kuuluvan Venäjälle. Tutkimusmatkaa pidetään venäläisen aluksen<br />

<strong>ja</strong> miehistön laajimpana <strong>ja</strong> merkittävimpänä arktisen <strong>alueen</strong> tutkimuksena kymmeneen vuoteen.<br />

Jo saatujen tutkimustulosten perusteella Venäjä aikoo esittää YK:n manner<strong>ja</strong>lustakomission käsittelyyn<br />

esityksen, jossa päätettäisiin 1,2 milj. neliökilometrin alue Venäjään kuuluvaksi. Venäjä on<br />

varannut 1,5 mil<strong>ja</strong>rdia ruplaa kahteen tutkimusretkeen manner<strong>ja</strong>lustan omistuksen määrittämiseksi<br />

vuosina 2010 <strong>ja</strong> 2011.<br />

Venäjä panostaa arktisella alueella poh<strong>ja</strong>reliefi- <strong>ja</strong> jäätutkimuksiin. Viisitoista tutki<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> kaksi koiraa<br />

perustavat North Pole – 38- tutkimusaseman jäälautalle 600 km Wrangelin saaresta pohjoiseen.<br />

Tutki<strong>ja</strong>t viipyvät jäälautalla koko vuoden. Lautta on kooltaan 7 km x 12 km <strong>ja</strong> on 2,5 metristä kolmen<br />

vuoden jäätä. Tarkoituksena on tutkia merenpoh<strong>ja</strong>n reliefiä <strong>ja</strong> jäätilanteen kehitystä. Edellinen<br />

tutkimusretki 10 vuotta sitten oli keskeytettävä neljä kuukautta ennen määräaikaa jään hajoamisen<br />

vuoksi. Ensimmäinen North Pole- 1 - tutkimusretki toteutettiin vuonna 1937. Venäjä osoittaa 35<br />

milj. euroa arktisiin tutkimuksiin vuositasolla.<br />

Gazpromin edustajien mukaan yhtiö aikoo käynnistää uusia porauksia <strong>ja</strong> tuotantoa Petsoran meren<br />

öljy- <strong>ja</strong> kaasukentällä. Hanketta on siirretty useita kerto<strong>ja</strong> peräkkäin erinäköisistä syistä. Kenttä<br />

si<strong>ja</strong>itsee 50 km:n päässä rannikosta. Alueella oletetaan olevan 83,2 milj. tonnia öljyä, jonka vuotuinen<br />

tuotanto olisi 6,5 milj. tonnia. Kaksi öljytankkeria on jo suunniteltu projektia varten. Jos hanke<br />

alkaa optimistisen arvion mukaan 2011, olisi kyseinen Prirazlomnoje – hanke Venäjän ensimmäinen<br />

offshore- öljyntuotanto arktisella alueella.<br />

Gazprom-yhtiön presidentti vaihtui heinäkuussa 2010. Taustalla oli erimielisyyksiä Shtokmanin<br />

kaasun tuotannosta <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>lostuksesta. Presidentti Yuri Komarovin ohella myös muuta johtoa on uudistettu.<br />

Muutoksella on haluttu lisätä uskoa hankkeeseen <strong>ja</strong> sijoittajien kiinnostusta investointeihin.<br />

Erimielisyys johtui Total-yhtiön halusta <strong>ja</strong>lostaa merenpoh<strong>ja</strong>n kaasu rannikolla, kun Gazprom näki<br />

parempana toteuttaa <strong>ja</strong>lostus merellisillä ”platformeilla”. Shtokmanin kaasuesiintymä löydettiin<br />

1988 600 km:n päässä Murmanskin rannikosta 320 - 340 metrin syvyydessä Jäämeren manner<strong>ja</strong>lustassa.<br />

Esiintymä sisältää tutkimusten mukaan 3.8 tcm kaasua <strong>ja</strong> noin 37 mln kaasukondensaattia.<br />

Gazprom Dobycha Shelf omistaa sataprosenttisesti esiintymän käyttölisenssin. Operoivana yhtiönä<br />

toimii Sveitsissä rekisteröity Shtokman Develop Company – yhteisyritys, joka koostuu Gazprom<br />

51 %, Total 25 % <strong>ja</strong> Statoil 24 % omistuksista. Kaasu tullaan kuljettamaan sekä putkistoa myöten<br />

että laivoilla.<br />

Suunnitelmien mukaan käynnistämispäätös tehdään maaliskuussa 2011 <strong>ja</strong> toteuttamisen 600 - 800<br />

urakkaa solmitaan vuoden 2011 loppuun mennessä. Tuotanto on tarkoitus käynnistää vuonna 2016.<br />

Kaasun <strong>ja</strong>lostuslaitokset satamineen rakennetaan Murmanskista 100 km koilliseen si<strong>ja</strong>itsevaan Teriberkan<br />

kylään, josta muodostetaan Shtokmanin toiminnallinen <strong>ja</strong> logistinen keskus. Hankkeessa<br />

monin tavoin mukana oleva Arkangelin aluehallinto on hyväksynyt kiistelyn jälkeen suunnitelman,<br />

jonka mukaan Arkangeli keskittyy hankkeessa laivojen varustamiseen, kuljetuksiin sekä yliopistossaan<br />

<strong>ja</strong> muissa oppilaitoksissa arktisen meriosaamisen koulutukseen. Nor<strong>ja</strong> on tehnyt koulutukseen<br />

osallistumissopimuksen Arkangelin yliopiston kanssa. Statoilin toimitusjohta<strong>ja</strong> Helge Lund tapasi<br />

Gazpromin edusta<strong>ja</strong>t lokakuussa 2010, mikä jälkeen Lund vakuutti, että Shtokmanin kaasuhanke<br />

pysyy aikataulussaan. Putkilin<strong>ja</strong>n investointipäätökset tehdään maaliskuussa 2011 <strong>ja</strong> nesteytetyn<br />

kaasun osalta päätökset pitäisi tehdä vuoden 2011 loppuun mennessä.<br />

Rinnan Shtokmanin suunnitelmien kanssa Gazprom tähyää Jamalin niemimaan mantereella olevien<br />

kaasuesiintymien tuotannon laajentamiseen <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>lostamiseen. Alueen tunnetut kaasuvarannot<br />

ovat ainakin 100 000 mil<strong>ja</strong>rdia kuutiometriä kaasua, joka on 99 prosenttisesti metaania. Ikiroudan<br />

alueella tuotanto edellyttää porauksia vaikeissa olosuhteissa, investointien saamista ulkopuolelta<br />

64 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


<strong>ja</strong> osaavan työvoiman saantia harvaan asutulle nenetsien asuttamalle alkuperäiskansan tundralle.<br />

Tuotanto edellyttää merkittävän panoksen myös infrastruktuurin rakentamiseen <strong>ja</strong> palvelujen järjestämiseen.<br />

Tuotannolla on myös vaikutuksia nenetsien luontaistalouteen. Saadakseen hankkeita<br />

käyntiin, Venäjä on väljentämässä absoluuttista monopoliasemaa energiavarojen käyttöönotossa <strong>ja</strong><br />

hankkeiden toteuttamisessa. Öljy- <strong>ja</strong> kaasukokemusta omaavaa Nor<strong>ja</strong>a halutaan aiempaa tiiviimmin<br />

mukaan Pomori-kulttuurin yhteiseen historiaan vedoten.<br />

Novatek, Venäjän suurin itsenäinen kaasuntuotta<strong>ja</strong> aikoo aloittaa kaasunporauslautan rakentamisen<br />

Jamalin niemimaalla vuonna 2012. Rakennustyöt olisivat valmiit 2017 - 2018. Hanke maksaa<br />

arviolta 18 - 20 mil<strong>ja</strong>rdia dollaria. Novatek suunnittelee tuottavansa 16 milj. tonnia nesteytettyä<br />

kaasua vuodessa. Venäjä on maailman suurin energiantuotta<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> suunnittelee tuottavansa biljoona<br />

kuutiotonnia kaasua vuoteen 2030 mennessä. Novatekin Jamalin Hantsheikojen kaasukentällä sattui<br />

lokakuussa 2010 räjähdys, jossa kuoli yksi <strong>ja</strong> loukkaantui 12 henkilöä.<br />

Murmanskin toisessa talousfoorumissa syys-lokakuun vaihteessa 2010 solmittiin 21 taloudellista<br />

yhteistyösopimusta Murmanskin kuvernööri Dmitri Dmitrienkon johdolla. Sopimusten yhteisarvo<br />

on 121 mil<strong>ja</strong>rdia ruplaa. Maaherra allekirjoitti kaksi merkittävää sopimusta, joiden mukaisesti<br />

Kuolan lahden rannalle rakennetaan LNG terminaali <strong>ja</strong> öljyn sekä kaasun <strong>ja</strong>keluasemat (oil and gas<br />

supply base) yhteisarvoltaan 10 mil<strong>ja</strong>rdia ruplaa. Barents Gaz Company kehittää investointiprojektin,<br />

jonka mukaan toteutetaan <strong>alueen</strong> rakentaminen, purkuterminaali varastoineen, käsittelyjärjestelmät<br />

<strong>ja</strong> LNG laivausjärjestelmät. Toiminnan kapasiteetti on kolme miljoonaa tonnia. Kompleksi<br />

sijoitetaan Kuolan vuonon itärannalle kymmenen kilometrin päähän Murmanskin kaupungista.<br />

Lisäksi foorumissa solmittiin sopimus United Shipbuilding Corporationin kanssa uuden huoltojärjestelmän<br />

rakentamisesta, jonka toiminta palvelee arktisen <strong>alueen</strong> öljy- <strong>ja</strong> kaasutuotannon tarpeita.<br />

Kompleksi käsittää laivojen ankkuroinnin, tavaran lastauksen, varastoinnin, kor<strong>ja</strong>ustoimenpiteet <strong>ja</strong><br />

uusien kenttien porausmahdollisuuksien edellyttämien tarvikkeiden järjestämisen.<br />

Murmanskin vapaatalousalue etenee kolmessa vaiheessa maaherra Dmitri Dmitrienkon mukaan.<br />

Lokakuussa maaherra kertoi, että Venäjän hallitus on hyväksynyt erikoistalousvyöhykkeen perustamisesta<br />

Murmanskin satama-alueelle. Hanke on tarkoitus toteuttaa kolmessa vaiheessa, joiden<br />

vaikutus on lisätä sataman kuljetus- <strong>ja</strong> käsittelykapasiteetti 100 miljoonaan tonniin vuoteen 2025<br />

mennessä. Suunnitelma sisältää rautatien rakentamisen Kuolan lahden länsirannalle. Maaherra<br />

Dmitrienkon mukaan federaation hallituksen päätön on hyvin tärkeä päätös: ” Se antaa lukuisia<br />

uusia kehitysimpulsse<strong>ja</strong> Murmanskille, läänille <strong>ja</strong> arktiselle alueelle”. Satama-<strong>alueen</strong> kehittämisen<br />

ennakoidaan luovan 3 000 uutta työpaikkaa, aktivoivan alueelle kohdistuvaa investointitoimintaa <strong>ja</strong><br />

tuovan verotulo<strong>ja</strong> yli 40 mil<strong>ja</strong>rdia ruplaa, kuvernööri ennakoi. Moskova on hyväksynyt lokakuussa<br />

2010 Murmanskin sataman erityistalous<strong>alueen</strong>. Hanke etenee suunnitellussa muodossa.<br />

Venäjän ohella Nor<strong>ja</strong>n öljyntuotanto <strong>ja</strong>tkuu aktiivisena. Uusien öljykenttien etsintä on myös<br />

tuottanut positiivisia tuloksia. Eläkesäätiön varat ovat kasvaneet jo 3 000 mil<strong>ja</strong>rdiin kruunuun.<br />

Summa on yli miljoona kruunua nor<strong>ja</strong>laista perhettä kohti. Nor<strong>ja</strong>n öljyntuotannon oletetaan olevan<br />

vuonna 2010 2,2 miljoonaa tynnyriä päivässä. Luku on viisi prosenttia edellisvuotta alhaisempi.<br />

Sen si<strong>ja</strong>an kaasun tuotanto on kasvamassa. Sen oletetaan olevan vuonna 2010 noin 105 mil<strong>ja</strong>rdia<br />

kuutiometriä. Kaasun osuus koko fossiilisen energian tuotannosta on 45 %. Nor<strong>ja</strong> panostaa öljyinvestointeihin<br />

tänä vuonna 133 mil<strong>ja</strong>rdia kruunua <strong>ja</strong> investoinnit kasvavat vuonna 2012. Toiminta<br />

siirtyy lisääntyvästi manner<strong>ja</strong>lustalle. Öljyntuotanto kasvattaa merkittävästi alihankinto<strong>ja</strong> ainakin<br />

kotimaan teollisuudelle. Maan työvoimasta 8 % toimii nyt öljyteollisuuden ketjussa. Teollisuuden<br />

osuus vahvistuu edelleen Nor<strong>ja</strong>n taloudessa, ennakoi öljy- <strong>ja</strong> energiaministeri Terje Riis-Johansen.<br />

Nor<strong>ja</strong>n tunnettujen fossiilisten energiavarojen oletetaan olevan noin 13.4 mil<strong>ja</strong>rdia öljyn ekvivalenttitonnia.<br />

Neljänkymmenen tuotantovuoden jälkeen oletetaan olevan vielä 60 % varoista käytettävissä.<br />

65


Nor<strong>ja</strong>laisen Hydron uudet löydökset si<strong>ja</strong>itsevat mm. vuonna 2000 löydetyllä Gol<strong>ja</strong>tin kentällä,<br />

mikä si<strong>ja</strong>itsee 50 km Snöhvitistä kaakkoon <strong>ja</strong> 85 km luoteeseen Hammerfestistä. Meren syvyys<br />

alueella on 320 m <strong>ja</strong> kentän uskotaan sisältävän noin 250 miljoonaa tynnyriä öljyä. Tuotannon<br />

pitäisi alkaa vuonna 2014. Investoinnit ovat noin 20 mil<strong>ja</strong>rdia kruunua. Hydro on tehnyt porauksia<br />

myös Nucula-nimisellä kentällä, mutta tutkimukset <strong>ja</strong>tkunevat edelleen. Alue on lähellä Snöhvitiä<br />

<strong>ja</strong> Gol<strong>ja</strong>tia. Mielenkiinto on kohdistunut myös Obelix-nimiseen kenttään. Kohteena ovat lisäksi<br />

olleet mm. Snöhettan, Isbjörn <strong>ja</strong> Areniaran kohteet. Uusimpana kohteena on vahvasti esillä Jan<br />

Mayenin saaren alue. Nor<strong>ja</strong>n hallitus esittää 10 milj. kruunua <strong>alueen</strong> mahdollisen öljyntuotannon<br />

tutkimiseksi. Tuotannon käynnistäminen edellyttää öljyvarojen tutkimista <strong>ja</strong> ympäristövaikutusten<br />

arviointia. Ympäristön vaikutusten arviointi edellyttää tietoa meriolosuhteista, manner<strong>ja</strong>lustasta,<br />

lintukannoista <strong>ja</strong> <strong>alueen</strong> muusta eliöstöstä. Syyskuussa 2009 poliitikkojen, tiedehenkilöiden <strong>ja</strong> öljyasiantuntijoiden<br />

delegaatio kävi tutustumassa jääpeitteisen saaren olosuhteisiin. Jan Mayenin tuotannon<br />

käynnistäminen on osana Nor<strong>ja</strong> lähitulevaisuuden öljyntuotantostrategiaa.<br />

Venäjän kiinnostus kasvaa Jamalin niemimaan ikiroudan manner<strong>alueen</strong> öljyn <strong>ja</strong> kaasun tuotannon<br />

lisäämiseen. Mantereella tuotannon lisääminen koetaan helpommaksi kuin Shtokmanin kaasukentän<br />

käynnistäminen. Asiantunti<strong>ja</strong>-arvioiden mukaan kummankin hankkeen samanaikaiseen<br />

käynnistämiseen eivät Gazpromin resurssit riitä nykyisillä hinnoilla <strong>ja</strong> ulkopuolisella investointitasolla.<br />

Saatavissa olevien tietojen mukaan Venäjän öljy- <strong>ja</strong> kaasuesiintymien porausaktiivisuus on<br />

laskenut Neuvostoliiton ajoista jyrkästi. Esimerkiksi vielä vuonna 1990 porattiin esiintymiä 17,3<br />

miljoonaa <strong>ja</strong>lkaa, vuonna 2007 vain 3.9 milj. <strong>ja</strong>lkaa. Parhaillaan Gazprom toteuttaa ohjelmaa, jossa<br />

alkuperäiskansan nenetsien elinolo<strong>ja</strong> parannetaan rakentamalla uusia asunto<strong>ja</strong>, koulu<strong>ja</strong>, muita<br />

palvelulaitoksia sekä tuetaan monipuolisesti alkuperäiskansan omaa kulttuuria. Kehityshankkeella<br />

pyritään käännyttämään asukkaiden mielipiteet myönteisiksi <strong>alueen</strong> kaasuhankkeille, vaikkakin ne<br />

kaventavat nenetsien poronhoidon, metsästyksen <strong>ja</strong> kalastuksen mahdollisuuksia. Ympäristötietoiset<br />

asiakkaat maailmalla yhä enemmän suosivat tuotteita, joilla on kestävä ympäristö- <strong>ja</strong> eettinen<br />

tausta. <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> suuret energiasuunnitelmat saattavat vielä siirtyä aikataulullisesti <strong>ja</strong> rakenteeltaan.<br />

Kahden vuoden sisällä ovat kahdet tärkeät vaalit, joihin valmistautuminen saattaa muuttaa<br />

asetelmia. Vaalien tulokset osaltaan vaikuttavat niiden jälkeisen yhteiskuntapolitiikan toteuttamiseen.<br />

Liitteissä 1.<strong>ja</strong> 2. on listattu Murmanskin investointihankkeet vuoteen 2020 perustietoineen <strong>ja</strong> Lapin<br />

kauppakamarin listaamat investointitiedot. Yhteystietojen perusteella voi perehtyä laajemmin<br />

suunniteltuihin hankkeisiin.<br />

13.2. SOTILAALLINEN KEHITYS<br />

Venäjä on julkistanut puolustusmenonsa ensimmäistä kertaa historiassa, nyt vuoteen 2013 saakka.<br />

Maa tulee käyttämään 487 mil<strong>ja</strong>rdia ruplaa (11,5 mil<strong>ja</strong>rdia euroa) vuonna 2010 <strong>ja</strong> lisää kustannuksia<br />

27,5 mil<strong>ja</strong>rdiin euroon vuonna 2013. Tutkimuksen <strong>ja</strong> kehitystyön osuutta vähennetään<br />

22 %:sta 16 %:iin. Hankinnat kohdistuvat mm. mannertenvälisiin ballistisiin RS -24 ohjuksiin,<br />

vedenalaisiin ohjuksiin, vedenalaisen laivaston kehittämiseen, arktisen meren toimintoihin sekä<br />

Mustanmeren laivaston vahvistamiseen. NATO:n komenta<strong>ja</strong> varoittelee ilmaston lämpenemisen,<br />

Jäämeren jäätikön sulamisen, luonnonvarojen hyödyntämisintensiteetin kasvun <strong>ja</strong> uuden logistisen<br />

järjestelmän aiheuttavan kasvavia konflikte<strong>ja</strong> alueella. Tosin Venäjä <strong>ja</strong> Nor<strong>ja</strong> sopivat manner<strong>ja</strong>lustan<br />

ra<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> Kanadan kanssa ongelmaan haetan tieteellistä ratkaisua. Kiina on pyrkimässä arktisille<br />

vesille <strong>ja</strong> tuntee mielenkiintoa osallistua arktisen <strong>alueen</strong> suuriin hankkeisiin sekä kuljetusmahdollisuuksiin<br />

Koillisväylän kautta. Koillisväylän monopolinen valvonta <strong>ja</strong> Venäjän liikennekeskuksen<br />

perustaminen Petro-Pavlovskiin Kamchatkalle osoittaa Venäjän tavoitteita. Toisaalta Venäjä <strong>ja</strong><br />

66 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


NATO-maa Nor<strong>ja</strong> ovat sopineet rakentavansa yhdessä Koillisväylän huoltokeskukset Kirkkoniemestä<br />

Kamchatkalle.<br />

Venäjän öljyn <strong>ja</strong> kaasuntuotannon valtiollistaminen <strong>ja</strong> muiden toimi<strong>ja</strong>in rajoittaminen poistaa<br />

alueelta terveen kilpailun. Tosin Gazprom joutunee lieventämään monopoliaan ulkomaisten investointien<br />

saamiseksi. Saattaa hyvinkin olla, että monopolin väljennykset tulevat koskemaan myös<br />

merikuljetuksia Koillisväylällä. Investointien saamisen ohella Venäjä tarvitsee uusia teknologioita<br />

<strong>ja</strong> asiantuntevaa työvoimaa sekä laajempia hartioita ottamaan vastuun luonnonvarojen hyödyntämisen<br />

onnistumisesta poikkeuksellisen vaikeissa arktisissa olosuhteissa. WTO:n mahdollinen jäsenyys<br />

<strong>ja</strong> lähivuosien poliittinen kehitys voivat muuttaa nyt vallitsevaa tilannetta. Uutta asennetta<br />

osoittaa käynnistetty vuoropuhelu ympäristönsuojelun asioista myös WWF:n kanssa.<br />

Venäjän Pohjoinen laivasto on toiminnallis-strateginen osa Venäjän laivastoa. Se on nuorin Venäjän<br />

laivasto-osastoista, perustettu 1933. Laivaston tukikohta on Severomorsk, missä on Kuolan<br />

toimintojen keskuspaikka. Pohjoinen laivasto on Venäjän laivaston vahvin kokoonpano. Noin kaksi<br />

kolmasosaa Venäjän ydinkäyttöisestä laivastosta si<strong>ja</strong>itsee pohjoisessa. Laivasto koostuu mm. ydinsukellusveneistä,<br />

ydinkäyttöisistä aluksista, lentokoneiden tukialuksista jne. Laivaston lippulaivana<br />

toimii ydinkäyttöinen, teknisesti pitkälle kehitetty suuri ”Pyotr Veliky”. Vuonna 2008 Venäjän laivasto<br />

esiintyi vuosien hil<strong>ja</strong>isuuden jälkeen vahvana maailman kaikilla merillä. Pohjoinen laivasto<br />

toimi Atlantilla, Välimerellä <strong>ja</strong> Karibianmerellä.<br />

Pohjoinen laivasto antaa suuren merkityksen Murmanskin läänille <strong>ja</strong> Pohjoisen Jäämeren strategiselle<br />

toiminnalle. Erityisesti kylmän sodan aikana pohjoisella alueella suoritettiin ydinkokeita,<br />

joiden vaikutukset ulottuivat Neuvostoliiton rajojen ulkopuolelle. Alueella on merkittävä määrä<br />

tuon aikakauden ydinjätteitä <strong>ja</strong> muuta ympäristöongelmaa, josta pääministeri Putinkin on kehottanut<br />

ryhtymään ”arktisen <strong>alueen</strong> suursiivoukseen”. Alueiden edusta<strong>ja</strong>t totesivat Arkangelin konferenssissa,<br />

että elohopeasaasteen poistamiseen ryhtyminen edellyttää yhteistyötä. Arkangelin<br />

aloitteesta Kargoporystä muodostettiin keskus, jonne nor<strong>ja</strong>lais-venäläisessä yhteistyöhankkeessa<br />

kootaan elohopeaperäiset <strong>alueen</strong> saasteet. Projektia toteutetaan ”lastentarhojen, koulujen <strong>ja</strong> ammatillisten<br />

instituutioiden yhteistyönä”.<br />

Maaherra Dmitri Dmitrienko syksyllä 2010:<br />

Murmanskin alkuvuoden talouskehitystä voidaan pitää kireänä. Useimmat indikaattorit<br />

osoittavat negatiivista kehitystä. Parhaiten on selviytynyt kaivostoiminta, jonka tuotanto<br />

elpyy 2008 - 09 lamasta. Samalla lisääntyvät myös kuljetukset. Taloustilanteen parantuminen<br />

perustuu ulkomaisen kysynnän vahvistumiseen. Metalliteollisuuden elpyminen<br />

alueella on ollut hidasta, mikä johtuu investointikadosta <strong>ja</strong> laiteuusintojen vähäisyydestä.<br />

Rakennustuotanto on perustunut julkisiin hankkeisiin, mutta kehitys oli alkuvuodesta negatiivinen.<br />

Sama koskee myös kalastuksen volyymiä. Sosiaalisektorin tilanne on kuitenkin<br />

vakaa. Palkkataso on kasvamassa, kulutuskysyntä on lisääntynyt, mutta työllisyystilanne<br />

on ILO:n kriteerien mukaan heikentynyt. Tuotannon kasvu oli 5,4 % johtuen kaivostuotannon<br />

16,1 %:n kasvusta. Koko teollisuustuotanto oli 5.5 % miinuksella. Sähkö- <strong>ja</strong> kaasuteollisuus<br />

osoittaa lievää elpymistä. Teollisuuden taso Venäjän keskiarvoon verrattuna oli 94.5<br />

% (114.3 %). Laivateollisuuden tuotannon lasku oli 44.8 %. Alentumista selittää tuotannon<br />

kohdistaminen puolustusteollisuuteen (Arkangeli). Alumiinin <strong>ja</strong> metallituotteiden tuotanto<br />

kasvoi, mutta nikkelin, kuparin <strong>ja</strong> koboltin tuotannot laskivat.<br />

Finanssikriisi vaivaa edelleen Murmanskin <strong>alueen</strong> investointe<strong>ja</strong>. Alkuvuoden 2010 investointien<br />

kokonaisarvo oli 10.4 mil<strong>ja</strong>rdia ruplaa, joka on 42.4 % edelliseen vuoteen verrattuna.<br />

Kuljetukset kasvoivat sen si<strong>ja</strong>an 18.6 %. Kalasaaliit olivat edellisen vuoden tasolla,<br />

67


mutta kausivaihtelut olivat suuret. Myös rakennustuotannon kuukausivaihtelut olivat suuret.<br />

Alueen vienti kasvoi 48.1 %, mutta tuonti aleni 68.1 %, mikä johtuu metallien viennistä<br />

<strong>ja</strong> muun toiminnan supistumisesta. Kausivaihtelut ovat suuria, johtuen osaltaan laman<br />

aiheuttamista toimintojen pudotuksista. Kulutustavaramarkkinoilla oli havaittavissa lievää<br />

elpymistä syvimpään lamaan verrattuna.<br />

Murmanskin <strong>alueen</strong> väestönkehitys oli alkuvuonna 2010 verrattain stabiili; syntyvyys kohosi<br />

0.3 promillea <strong>ja</strong> kuolleisuus hieman laski. Muuttotase oli 4,9 % negatiivinen, -1 836<br />

henkilöä. Väestön kokonaisvaihtuvuus on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna. Paikallisen<br />

laskun mukaan työttömiä oli 13 800 henkilöä, mutta kansainvälisen laskentatavan<br />

mukaan työttömyys on merkittävästi korkeampaa. Edellisvuoteen verrattuna keskipalkka<br />

nousi alueella hieman yli 20 400 ruplaan kuukaudessa. Keskimääräinen eläketaso on lievästi<br />

kohonnut <strong>ja</strong> oli tarkastelu<strong>ja</strong>ksolla noin 10 000 ruplaa eläkeläistä kohti.<br />

Maaherra Dmitri Dmitrienko otti tehtävän vastaan syvässä lamassa, jolloin <strong>alueen</strong> budjettivaje<br />

oli suuri. Metalliteollisuus on <strong>alueen</strong> merkittävin ala; 70-80 % verotuloista tulee 29<br />

yrityksen osalta, esimerkiksi Kola Metallurgical Company, Fosacro Co. jne. Ulkomainen<br />

kysyntä <strong>ja</strong> hintataso vaikuttavat suoraan <strong>alueen</strong> budjettiin. Ensimmäinen tehtävä on olla<br />

aiheuttamatta tuotannolle harmia <strong>ja</strong> toinen tehtävä on auttaa kehitystä. Suurimpana ongelmana<br />

on pk-yritysten heikko menestys, jonka auttaminen tulee käynnistää. Talouden<br />

suuria heilahtelu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> ulkoisen kysynnän vaikutuksia siihen on pystyttävä pehmentämään.<br />

Toinen tehtävä on kehittää toimintaolosuhteita, jotta alueesta tulee houkutteleva yrityksille<br />

<strong>ja</strong> investoijille. Sosiaalibudjetin toteuttamisen ohella pitää rakentaa uutta taloudellista kasvua.<br />

Parhaillaan on meneillään lukuisia neuvottelu<strong>ja</strong> federaatiotason hankkeista <strong>ja</strong> niiden<br />

rahoituksesta. Tärkeä tavoite on kehittää pk-yrityksiä kalateollisuudessa <strong>ja</strong> yksinkertaistaa<br />

kalastuselinkeinon kotouttamista Nor<strong>ja</strong>sta. Merenantimien <strong>ja</strong>lostaminen on kasvanut lähimenneisyydessä<br />

17 % <strong>ja</strong> tavoite on kasvattaa sitä 30 - 40 %:a. Kalastajien <strong>ja</strong> kalateollisuuden<br />

tulot on saatava heti asianomaisille, sillä kyse on kausituotteesta. Monet alueelle<br />

pyrkivät <strong>ja</strong>losta<strong>ja</strong>t haluaisivat tulouttaa rahat vasta tulevaisuudessa. Kalatuotteiden kysyntä<br />

kasvaa nopeasti Venäjällä.<br />

Kuvernööri suhtautuu myönteisesti <strong>ja</strong> toiveikkaasti <strong>alueen</strong> suuriin investointeihin, mm. Shtokmanin<br />

avaamiseen <strong>ja</strong> vakuuttaa, että Murmansk on hyvä alue sijoituksille. Töiden käynnistyminen<br />

rohkaisee uuden sijoitusaallon alueelle. Toinen suuri hanke on kuljetus- <strong>ja</strong> käsittelylogistiikan<br />

rakentaminen Kuolan länsiosan rannikolle: kaasun, hiilen, rautarikasteen,<br />

konttikuljetusten <strong>ja</strong> muiden käsittelyjärjestelmien uudistaminen <strong>ja</strong> rakentaminen. Nimeltä<br />

pal<strong>ja</strong>stamattomia investoijia on tiedossa <strong>ja</strong> yhtiöt valmistelevat suunnitelmiaan. Venäjän<br />

federaatio osallistuu osaltaan investointihakkeisiin. Sama koskee myös rautateiden <strong>ja</strong> aseman<br />

rakentamista.<br />

Arktinen alue on luonnonrikkauksiensa vuoksi kohoamassa kehityksen <strong>ja</strong> investointien<br />

kohteeksi. Murmansk syvänä sulasatamana sekä <strong>alueen</strong> pääkeskuksena on arktisten toimintojen<br />

luonnollisin keskus. Maailman talouskriisi ei voi <strong>ja</strong>tkua loputtomiin, vaan kasvu<br />

käynnistyy <strong>ja</strong> silloin uusia luonnonvara-alueita otetaan käyttöön. ”Meidän yhteinen tehtävä<br />

– sekä venäläisten yrittäjien <strong>ja</strong> naapureittemme muista maista – on tehtävä mahdollisuutemme<br />

tunnetuiksi <strong>ja</strong> halutuiksi toteuttaa käytännössä. Tämän vuoksi me järjestämme talousfoorume<strong>ja</strong><br />

<strong>ja</strong> muita kokouksia, joissa tavoitteista voidaan keskustella <strong>ja</strong> päättää. Joka<br />

tapauksessa, vieraat ovat aina tervetulleita Murmanskiin”.<br />

68 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


14. KARJALAN TASAVALTA<br />

Kuva 14. Kar<strong>ja</strong>lan<br />

tasavalta. (Lainaus,<br />

kuten kuvassa 2).<br />

Murmanskin lääniin verrattuna Kar<strong>ja</strong>lan tasavallassa ei ole meneillään suuria hankesuunnitelmia,<br />

lukuun ottamatta Belomorskin, entisen Sorokan, suunnitteilla olevaa syväsatamaa. Sen avulla<br />

Kar<strong>ja</strong>lan tasavalta pyrkii mukaan pohjoisilla merillä näköpiirissä oleviin logistisiin järjestelmiin.<br />

Sataman si<strong>ja</strong>inti sinällään on edullinen Vienanmeren eli ”Stalinin” kanavan suussa. Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan<br />

tilanteen tarkastelu perustuu lähinnä päämiehen hallinnolta saatuihin tietoihin sekä perusteellisiin<br />

keskusteluihin päämiesten Sergei Katanondovin <strong>ja</strong> Andrei Nelidovin kanssa. Päämiehen<br />

vaihtuminen <strong>ja</strong> syvä lama ovat vaikeuttaneet hankkeiden määritystä. Katsaukseen on sisällytetty<br />

pieniäkin yritystoimeen liittyviä mahdollisuuksia.<br />

Kar<strong>ja</strong>lan tasavalta perustettiin osista Aunuksen <strong>ja</strong> Arkangelin läänejä 8.6.1920 nimellä Kar<strong>ja</strong>lan<br />

työkansan kommuuni. Itsenäistymistaistelun epäonnistuttua nimi muutettiin 1923 Kar<strong>ja</strong>lan autonomiseksi<br />

sosialistiseksi neuvostotasavallaksi. Talvisodan jälkeen 31.3.1940 alue nimettiin Kar<strong>ja</strong>lais-<br />

69


suomalaiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi. Suomeen viittaava osuus poistettiin 16.7.1958<br />

<strong>ja</strong> nimi palautettiin Kar<strong>ja</strong>lan autonomiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi. Neuvostoliiton hajoamisen<br />

jälkeen alueesta tuli 13.11.1991 Kar<strong>ja</strong>lan tasavalta. Tasavaltaa johtaa tasavallan päämies,<br />

joka on aluetasavallan korkein virkamies <strong>ja</strong> toimii nykyisellään myös toimeenpanovallan johta<strong>ja</strong>na<br />

eli pääministerinä.<br />

Kar<strong>ja</strong>lan tasavalta kuuluu Venäjän federation Luoteiseen piirikuntaan (Kuva 14.). Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan<br />

pinta-ala on 180 500 neliökilometriä, eli 1.06 % Venäjän pinta-alasta. Pituutta enimmillään<br />

tasavallalla on 660 km <strong>ja</strong> leveyttä 424 km. Lännessä Kar<strong>ja</strong>la rajoittuu Suomeen, etelässä Leningradin<br />

<strong>ja</strong> Vologdan lääneihin, pohjoisessa Vienanmereen <strong>ja</strong> Murmanskiin sekä idässä Arkangeliin.<br />

Suomen vastainen ra<strong>ja</strong> on 798 km. Pääkaupungista Petroskoista on matkaa Moskovaan 925 km,<br />

Pietariin 401 km, Murmanskiin 1050 km <strong>ja</strong> Helsinkiin 703 km. Kar<strong>ja</strong>lan tasavalta on Venäjän subjekteista<br />

historialtaan <strong>ja</strong> toiminnaltaan länsimaisin <strong>ja</strong> muodostaa ”Venäjän eteisen” länteen.<br />

Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan väkiluku on <strong>ja</strong>tkuvasti alentunut. Vuoden 2009 alussa asukkaita oli 687 500,<br />

joista kaupungeissa asui 76,4 %. Lapsia <strong>ja</strong> nuoria väestöstä oli 15,4 %, työikäisiä 64,5 % <strong>ja</strong> eläkeläisiä<br />

20,1 %. Paikallisen laskun mukaan työttömiä oli 2,6 %. Elinikäodote oli 65,5 vuotta <strong>ja</strong> väestön<br />

keski-ikä 38,6 vuotta. Tasavallan asukastiheys oli 3.8 asukasta neliökilometrillä. Kar<strong>ja</strong>lan tasavalta<br />

on Venäjän federaation monikansallinen subjekti. Alueella asuu 213 kansallisuuteen kuuluvia<br />

henkilöitä. Vuoden 2002 väestölaskennan mukaan tasavallassa asui venäläisiä 76.6 %, kar<strong>ja</strong>laisia<br />

9.2 %, valkovenäläisiä 5.3 %, ukrainalaisia 2.7 %, suomalaisia 2.0 % <strong>ja</strong> vepsäläisiä 0.7 %. Valtionkielenä<br />

on venäjä. Kielellisesti kar<strong>ja</strong>laiset <strong>ja</strong> suomalaiset kamppailevat asemastaan <strong>ja</strong> muuttoliike<br />

Suomeen on ollut aktiivista.<br />

Hallinnollisesti tasavalta koostuu 16 maaseutu- <strong>ja</strong> kahdesta kaupunkipiiristä (Petroskoi <strong>ja</strong> Kostamus).<br />

Tasavaltaan on perustettu 127 kuntaa. Voimassa olevien suunnitelmien mukaan ”tasavallan<br />

tavoitteena on asukkaiden elämänlaadun parantaminen kestävän <strong>ja</strong> tasapainoisen talouskehityksen<br />

ansiosta, kehityspotentiaalin kasvattaminen <strong>ja</strong> nopeuttaminen sekä yhteistyö Venäjän alueiden <strong>ja</strong><br />

ulkomaiden kanssa”. Tasavallan budjetti (v. 2009 27 mil<strong>ja</strong>rdia ruplaa) on luonteeltaan sosiaalinen:<br />

sosiaalipolitiikkaan <strong>ja</strong> sosiaalilaitoksiin, mukaan lukien koulutus, käytettiin 67 %. Budjetissa kohdistettiin<br />

1.4 mil<strong>ja</strong>rdia ruplaa 25 kohdistetun kehittämishankkeen rahoitukseen. Reaalitulot kasvoivat<br />

3.7 % <strong>ja</strong> eläkkeet 9.8 %. Kansainvälinen luokitus 2009 nosti Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan kehitystilan<br />

”stabiilista” ”positiiviseksi”. Informaatioyhteiskunta-luokituksessa Kar<strong>ja</strong>la kohosi 10. tilalta 7. Venäjän<br />

kaikista 89 subjektista.<br />

Kar<strong>ja</strong>lan pinta-alasta 49 % on metsää, vesistöjä on 25 %. Tasavallassa on 61 000 järveä <strong>ja</strong> 26 700<br />

jokea, joiden yhteinen pituus on 83 000 km. Euroopan suurimmat järvet Laatokka <strong>ja</strong> Ääninen ovat<br />

osittain Kar<strong>ja</strong>lan alueella. Alue si<strong>ja</strong>itsee Atlantin meri- <strong>ja</strong> Euraasian mantereisen ilmaston välimaastossa.<br />

Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan luonto, kasvillisuus <strong>ja</strong> eläimistö eivät suuresti poikkea Suomen vastaavista.<br />

Tasavallan logistinen asema on edullinen EU:n <strong>ja</strong> Suomen ra<strong>ja</strong>naapurina. Vuonna 1595 Täyssinän<br />

rauhan ra<strong>ja</strong> <strong>ja</strong>koi yhtenäistä kulttuurialuetta Ruotsiin <strong>ja</strong> Venäjään. Ra<strong>ja</strong> on siirtynyt lukuisten<br />

rauhansopimusten johdosta. Kar<strong>ja</strong>la oli Haminan rauhan (1809) jälkeen Suomen autonomian läheisin<br />

naapuri. Välillä oli löysästi valvottu ra<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> ainakin muodollinen tulli.<br />

Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan talous perustuu paikallisten raaka-aineiden (metsät, kaivannaiset, luonnontuotteet)<br />

<strong>ja</strong>lostamiseen, maatalouteen, matkailuun, palvelujen tuottamiseen <strong>ja</strong> edulliseen liikennesi<strong>ja</strong>intiin.<br />

Tasavallan budjetti on kasvanut viime vuosina. Omat verotulot kattavat budjetista noin 73<br />

%. Vuonna 2009 budjettivaro<strong>ja</strong> käytettiin noin 31 mil<strong>ja</strong>rdia ruplaa. Tasavallassa toimii noin 19 000<br />

yritystä, peruspääomasijoitukset kasvoivat 6.7 % (22, 8 mil<strong>ja</strong>rdia ruplaa) <strong>ja</strong> keskipalkka oli 16 900<br />

ruplaa kuukaudessa. Viime vuosien investoinnit ovat kohdistuneet rautamalmin <strong>ja</strong> puutavaran <strong>ja</strong>lostukseen,<br />

elintarvikkeiden, sähkölaitteiden <strong>ja</strong> kuljetusvälineiden tuotantoon, rakentamiseen, lo-<br />

70 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


gistiikkaan, tietotekniikkaan, voimalaitosten kehittämiseen sekä pankkisektoriin. Kansainvälisessä<br />

kilpailukyvyssä Kar<strong>ja</strong>la sijoittuu 38. tilalle federaation subjekteista. Päämiehen hallinnon mukaan<br />

”Kar<strong>ja</strong>laa voidaan pitää teollisesti kehittyneenä, sijoittajia pääpiirteissään myötäilevänä <strong>ja</strong> korkean<br />

investointipotentiaalin <strong>alueen</strong>a”.<br />

Kar<strong>ja</strong>lan teollisuuden pääalo<strong>ja</strong> ovat puunkorjuu, puun<strong>ja</strong>lostus, sellu- <strong>ja</strong> paperiteollisuus (41,2 %),<br />

musta metallurgia (18.0 %), sähköntuotanto (14,8 %), koneenrakennus- <strong>ja</strong> metalliteollisuus, värimetallurgia,<br />

elintarviketeollisuus (5 – 9 %) kukin. Kar<strong>ja</strong>lan metsävarat käsittävät 937,7 milj. kuutiometriä,<br />

josta havupuuta 370 milj. kuutiometriä. Vuosittainen korjuun määrä voi olla noin 10,6<br />

milj. kuutiometriä. Kar<strong>ja</strong>lan tasavallassa tuotetaan 10 % Venäjän rautamalmista, 23 % paperista, 9<br />

% selluloosasta, 7,3 % puutavarasta, 3 % sahatavarasta <strong>ja</strong> 60 % voimapaperisäkeistä. Tärkeimpiä<br />

teollisuuskeskuksia ovat Petroskoi, Kontupoh<strong>ja</strong>, Segeza, Kostamus <strong>ja</strong> Pitkäranta.<br />

Tasavallan talous on Murmanskin tavoin vientiorientoitunut, tuotannosta keskimäärin 50 % menee<br />

vientiin, joillakin aloilla lähes 100 %. Kauppatase oli vuonna 2009 803 milj. dollaria, vienti<br />

1 041 milj. <strong>ja</strong> tuonti 238 milj. dollaria. Kolmannes ulkomaankaupasta käsittää kaupankäynti Suomen<br />

kanssa. Kar<strong>ja</strong>lan yhteydet Euroopan maihin ovat vilkkaat <strong>ja</strong> tasavalta on aktiivisesti mukana<br />

EU:n <strong>ja</strong> <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> yhteisissä ohjelmissa. Tasavallan tavarankuljetukset olivat vuonna 2009<br />

20,9 milj. tonnia, joista rautateiden osuus oli 82,9 %. Tasavallan telekommunikaatiomarkkinoilla<br />

toimii yli 14 vaihtoehtoista operaattoria. Käsipuhelimet toimivat kaikissa piirikeskuksissa <strong>ja</strong> varsin<br />

kattavasti Petroskoin seudulla sekä tärkeimpien maanteiden varsilla. Internet-pisteitä oli 2008<br />

yhteensä 176, joista 135 toimi postitoimistoissa, 30 kulttuurilaitoksissa, mm. kir<strong>ja</strong>stoissa <strong>ja</strong> 8 kunnallisissa<br />

laitoksissa.<br />

Tasavallan elintarvikesektori tuottaa vil<strong>ja</strong>a, naudan <strong>ja</strong> siipikar<strong>ja</strong>n lihaa, kirjolohta, turkiksia, perunaa,<br />

vihanneksia ulkona <strong>ja</strong> kasvihuoneissa, kukkia <strong>ja</strong> muita tuotteita. Tärkeimmät maatalousyksiköt<br />

toimivat Kontupoh<strong>ja</strong>ssa, Äänisenrannan, Prääsän, Aunuksen, Karhumäen <strong>ja</strong> Sortavalan piireissä.<br />

Mainituissa hallintopiireissä tuotetaan maa- <strong>ja</strong> kar<strong>ja</strong>taloustuotteista 70 %. Kaikissa maaseutukylissä<br />

tuotetaan merkittävä osa elintarvikkeista omaan käyttöön sekä kerätään marjo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> sieniä sekä<br />

harjoitetaan metsästystä <strong>ja</strong> kalastusta sallituissa rajoissa. Vuoteen 2012 ulottuvassa suunnitelmassa<br />

erityistä huomiota kiinnitetään maatalouden kehittämiseen. Luodaan uusia osuuskuntia, uusia tilo<strong>ja</strong><br />

<strong>ja</strong> aktivoidaan maaseudun pienyrittäjyyttä.<br />

14.1 KANSALAISTEN PERUSPALVELUT<br />

Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan koulutussektori on hyvin kehittynyt. Tasavallassa toimii 930 yleissivistävää<br />

koulutuslaitosta, joista 241 peruskoulua, 20 korkeakoulua sekä 17 maan muissa osissa olevien<br />

korkeakoulujen filiaalia. Tasavallan budjetista 21 % käytetään opetukseen <strong>ja</strong> koulutukseen. Valtio<br />

tukee kar<strong>ja</strong>laisten, suomalaisten <strong>ja</strong> vepsäläisten omakielistä opetusta ”Etnokulttuuri Kar<strong>ja</strong>lassa”ohjelmassa.<br />

Yli 40 oppilaitosta noudattaa toiminnassaan etnokulttuurisisältöä. Kaikissa kouluissa<br />

on tietokoneita <strong>ja</strong> internet-yhteydet. Tasavallassa toimii opetuksen kehityksen informaatiokeskus <strong>ja</strong><br />

18 koulujen välistä metodologista keskusta, jotka tukevat tietokonepalvelujen ylläpitämistä jokaisessa<br />

yleissivistävässä koulussa. Elinkeinotoiminnan <strong>ja</strong> ulkomaisten yhteyksien kannalta keskeisin<br />

yliopisto on monialainen Petroskoin vuonna 1940 perustettu valtionyliopisto, entinen Otto Ville<br />

Kuusisen yliopisto.<br />

Kar<strong>ja</strong>lassa kansalaisten kuntoa huolletaan tarjoamalla mahdollisuuksien mukaan ilmaista terveydenhuoltoa<br />

kaikille tarvitseville. Suurta huomiota kiinnitetään terveisiin elämäntapoihin. Vuonna<br />

71


2009 terveydenhuoltoon käytettiin 21,6 % tasavallan budjetista. Tasavallassa on 332 terveydenhuollon<br />

laitosta, joista 55 toimii pakollisen terveysvakuutuksen piirissä. Priorisoidun kansallisen<br />

”Terveys” - hankkeen päätavoitteita ovat terveyslaitosten a<strong>ja</strong>nmukainen varustaminen diagnoosi-<br />

<strong>ja</strong> lääkintäkojeilla, korkean teknologian laitteiden hyödyntäminen lääkäreiden toiminnassa, ambulanssien<br />

uudistaminen <strong>ja</strong> tautien ennaltaehkäisy. Uusia palveluyksiköitä on avattu verisuonitautien<br />

<strong>ja</strong> sydänkirurgiseen hoitoon. Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan liikunta- <strong>ja</strong> urheilukasvatus on aktiivista <strong>ja</strong><br />

tulokset näkyvät myös merkittävinä saavutuksina federaatiotason <strong>ja</strong> kansainvälisissä kilpailuissa.<br />

Suomalaiset ovat osallistuneet monipuolisesti koulutuksen, terveydenhuollon, sosiaalitoimen <strong>ja</strong> liikuntayhteistyön<br />

kehittämiseen. Erityiskohteena on ollut Kostamuksen kaupunki.<br />

Kar<strong>ja</strong>la on ainutlaatuinen luonto- <strong>ja</strong> kulttuurialue, joka on suomalaisille tuttu yhteisestä kalevalaisesta<br />

kansanperinteestä. Tunnettua on perinteinen runonlaulu, monipuolinen käsityötaito <strong>ja</strong><br />

kylien omaperäiset kulttuurimuodot. Monipuolinen käsityöperinne koostuu mm. puutöistä, sepäntaidoista,<br />

keramiikasta, kudonnasta, kir<strong>ja</strong>iluista, puvuista, tuohi- <strong>ja</strong> nahkatöistä, joiden taitajia edelleenkin<br />

löytyy tasavallan alueilta. Tasavallan alueella on noin 4 000 kulttuuri-, historia- <strong>ja</strong> luonnonmuistomerkkiä.<br />

Niistä merkittävimpiä ovat Kizhin kirkkosaari Äänisellä, Valamon saaristo <strong>ja</strong><br />

munkkiluostari, Uspenskin tuomiokirkko Vienan Kemissä, Uspenskin puukirkko Kontupoh<strong>ja</strong>ssa,<br />

Vienan Kar<strong>ja</strong>lan runokylät, Vienanmeren <strong>ja</strong> Äänisenrannan kalliopiirrokset, Kuzova-saaret Vienanmerellä,<br />

Kivakkakoski <strong>ja</strong> Paanajärven sekä Vodlajärven kansallispuistot. Puhumattakaan lukuisista<br />

kir<strong>ja</strong>stoista, museoista <strong>ja</strong> taidelaitoksista sekä monista teattereista, erityisesti Petroskoissa. Kar<strong>ja</strong>lan<br />

tasavallan luonto, historia <strong>ja</strong> kulttuuri kokonaisuudessaan muodostavat rikkauden, johon on kerrostunut<br />

aineksia si<strong>ja</strong>innista idän <strong>ja</strong> lännen välissä sekä kahden uskonnon <strong>ja</strong> kulttuurin vaikutusalueella.<br />

Kar<strong>ja</strong>la on Venäjällä suosittu matkailukohde.<br />

Monikulttuurisuus ilmenee myös Kar<strong>ja</strong>lan <strong>alueen</strong> uskonnoissa. Tasavallan alueella toimii 18 uskontokunnan<br />

<strong>ja</strong> -virtauksen 194 uskonnollista järjestöä. Suurin osa uskovaisista kuuluu kristillisten<br />

kirkkojen seurakuntiin. Petroskoin hiippakuntaa johtaa Petroskoin <strong>ja</strong> Kar<strong>ja</strong>lan piispa. Kar<strong>ja</strong>lan alueella<br />

toimii <strong>ja</strong> on elvytetty lukuisia luostareita, kuten Valamon, Vazhjärven, Muromin Uspenskin,<br />

Paljejärven <strong>ja</strong> Kemin munkkiluostarit sekä Mitrofanijevska<strong>ja</strong> erakkoma<strong>ja</strong>. Vuoden 2007 lokakuussa<br />

solmittiin valtiovallan, paikallisten itsehallintoelinten, yritys- <strong>ja</strong> liikemaailman sekä kansalaisjärjestöjen<br />

kesken kanssakäymisen konsepti kehittämään kansalaisyhteiskuntaa Kar<strong>ja</strong>lan tasavallassa.<br />

Kansalaisjärjestöillä on nyt enemmän mahdollisuuksia osallistua valtion harjoittamaan sosiaalipolitiikkaan.<br />

Valtiovalta, yritykset <strong>ja</strong> kansalaisjärjestöt voivat kehittää partner-suhteitaan. Kar<strong>ja</strong>lan<br />

päämiehen hallinnon mukaan ”Kar<strong>ja</strong>la on kehittyvä alue, jossa edistetään innovatiivisuutta, joka<br />

luo poh<strong>ja</strong>a vastuun yhteiskunnalle <strong>ja</strong> johdonmukaiselle elämän laadun parantamiselle”.<br />

14.2. KARJALAN TASAVALLAN TALOUSKEHITYS<br />

Kahden viime vuoden aikana Kar<strong>ja</strong>lan tasavalta on joutunut sopeuttamaan talouttaan vuosien<br />

2008 <strong>ja</strong> 2009 lamaan <strong>ja</strong> talouskriisiin. Tämä on edellyttänyt monia ratkaisu<strong>ja</strong> tasavallan sisällä <strong>ja</strong><br />

yhteistyössä federaation keskushallinnon kanssa. Tilanne on madaltanut myös ulkomaisten investointien<br />

tasoa. Tasavallan talouspolitiikkaa oh<strong>ja</strong>avat oman hallinnon vahvistamat strategisen suunnittelun<br />

asiakir<strong>ja</strong>t: Sosiaalistaloudellisen kehityksen strategia vuoteen 2020, Sosiaalistaloudellisen<br />

kehityksen konsepti vuoteen 2012 <strong>ja</strong> Sosiaalisen <strong>ja</strong> taloudellisen kehityksen ohjelma vuoteen 2010.<br />

Asiakirjo<strong>ja</strong> uudistetaan ottamalla huomioon Venäjän federaation oh<strong>ja</strong>us <strong>ja</strong> muuttuvat olosuhteet<br />

alueella. Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan priorisoitu<strong>ja</strong> tavoitteita ovat:<br />

•<br />

tehokkuuden <strong>ja</strong> kilpailukyvyn kasvattaminen<br />

72 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

tuotannon modernisointi <strong>ja</strong> diversifikaatio<br />

infrastruktuurin kehittäminen<br />

innovatiivisen toiminnan aktivoiminen<br />

<strong>alueen</strong> investointihoukuttavuuden lisääminen<br />

valtion budjetista toteutettavien sijoitusten hyödyntämisen tehokkuuden lisääminen <strong>ja</strong><br />

luonnon resurssien järkevä hyödyntäminen<br />

Vuonna 2008 Kar<strong>ja</strong>lassa <strong>ja</strong>tkettiin talouspolitiikan priorisoitujen suunnitelmien toteuttamista<br />

esittämällä Venäjän valtaelimille tasavallan talouskehityksen kannalta keskeisiä tavoitteita. Kar<strong>ja</strong>lan<br />

tasavallan ”etujen suojelemiseksi” Moskovan keskushallintoon lähetettiin päämiehen hallinnon<br />

toimesta (29.4.2009) seuraavia ehdotuksia:<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

taloudellisten erikoisvyöhykkeiden perustamiseksi Kar<strong>ja</strong>lan tasavaltaan <strong>ja</strong> valtakunnallisen<br />

infrastruktuurin kohteiden rakennuttamiseksi näiden vyöhykkeiden alueelle sekä<br />

niiden kehityspotentiaalin hyödyntämiseksi tehokkaasti,<br />

priorisoitujen vuoteen 2020 ulottuvien hankkeiden rahoittamiseksi aluetasavallassa,<br />

”konseptuaalisia” ehdotuksia Luoteisen federaatiopiirin strategisen pitkän aikavälin sosiaalis-taloudellisen<br />

kehitysohjelman luomiseksi <strong>ja</strong><br />

ehdotukset optimaalisen tullitariffipolitiikan puitteiden vahvistamiseksi jouduttamaan Kar<strong>ja</strong>lan<br />

tasavallan tuotta<strong>ja</strong>in tehokkaampaa toimintaa <strong>ja</strong> houkuttelemaan sijoittajia.<br />

Ehdotusten perusteella tasavaltaan ollaan luomassa kahta nopeamman kehityksen priorisoitua<br />

vyöhykettä, joiden puitteissa on määrä sijoittaa varo<strong>ja</strong> aiempaa enemmän metsäteollisuuskompleksien<br />

<strong>ja</strong> matkailun kehittämiseen. Venäjän valtakunnallisen kehityksen hankkeisiin hyväksyttiin ehdotukset<br />

rautatie- <strong>ja</strong> sähköverkoston kehittäminen Kar<strong>ja</strong>lan tasavallassa. Raakapuun vientitullien<br />

aiottua toteuttamista saatiin siirretyksi tuonnemmaksi. Puutullikysymys ratkaistiin Venäjän <strong>ja</strong> EU:n<br />

neuvottelussa marraskuussa 2010, mikä kohottanee raakapuun vientitulo<strong>ja</strong> taloudessa. Tasavallan<br />

investointipolitiikassa on tehty joitakin myönteisiä muutoksia lakiin ”Investointipolitiikan tukeminen<br />

valtion taholta Kar<strong>ja</strong>lan tasavallassa”. Säännösten mukaan investointihankkeiden toteuttamisen<br />

kulkua monitoroidaan Kar<strong>ja</strong>lan tasavallassa. Rakennuskohteita sijoitetaan aluetasavaltaan<br />

no<strong>ja</strong>utuen Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan aluekehityksen pääkaavan suosituksiin.<br />

Tasavaltaan on perustettu Innovatiivisen infrastruktuurin ohjelma <strong>ja</strong> Petroskoin yliopistoon Itpuisto,<br />

Ukko-innovaatiokeskus sekä Venäjän tiedeakatemian Kar<strong>ja</strong>lan tiedekeskuksen alainen innovaatio-<br />

<strong>ja</strong> teknologiakeskus sekä Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan businesshautomo. Kar<strong>ja</strong>laan on perustettu<br />

kymmeniä aktiivisesti innovaatioiden hyödyntämisen alalla toimivia yrityksiä. Pk-yritysten tukemiseksi<br />

on vahvistettu Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan laki ”Pk-yrittäjyyden kehittäminen Kar<strong>ja</strong>lan tasavallassa”<br />

Lisäksi on laadittu luonnos pk-yrittäjyyden kehitysohjelmaksi vuoteen 2014.<br />

Liikenneinfrastruktuuria laajennetaan raaka-aineiden paremman saatavuuden turvaamiseksi <strong>ja</strong><br />

matkailun kehittämiseksi. Kar<strong>ja</strong>la laajentaa yhteistyötään Venäjän muiden subjektien kanssa sekä<br />

tehostaa lähialue- <strong>ja</strong> kansainvälistä toimintaansa. Kar<strong>ja</strong>lan tasavalta laatii toimintaohjelman vaikean<br />

talous- <strong>ja</strong> finanssikriisin riskien eliminoimiseksi. Suunnitelman puitteissa toteutetaan 62 hanketta,<br />

joiden mukaan yritysjohtajien kanssa monitoroidaan selviytymisen strategioita. Suurimpien<br />

työnantajien kanssa solmitaan selviytymissopimuksia kriisin seurausten voittamiseksi <strong>ja</strong> sosiaalisten<br />

tavoitteiden toteutumiseksi. Tasavallassa on vahvistettu strategisesti tärkeiden tuotannonalojen<br />

luettelo, johon kuuluu yli 200 yritystä. Niille annetaan tukea valtion taholta. Yritystoiminnan oh<strong>ja</strong>amisessa<br />

Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan hallinnolla on mitä keskeisin asema.<br />

73


Vuonna 2009 talouskehitys a<strong>ja</strong>utui kriisiin. Markkinatilanne huononi, suhdanteet muuttuivat negatiivisiksi,<br />

energian kulutta<strong>ja</strong>hinta nousi, luottolainojen hinta kallistui, lainojen saannin ehdot kiristyivät<br />

<strong>ja</strong> lainavarojen saatavuus muuttui ongelmaksi. Tilanne johti tuotannon tason alenemiseen<br />

<strong>ja</strong> tilanteen huononemiseen koko aluetaloudessa. Tasavallan hallitus toteutti suunnitelmallisesti<br />

toimia sosiaalis-taloudellisen tilanteen pitämiseksi stabiilina, talouspotentiaalin säilyttämiseksi <strong>ja</strong><br />

perustan luomiseksi tulevaa kehitystä varten. Vuonna 2009 siirryttiin harjoittamaan priorisoitua<br />

talouspolitiikkaa, joka sisälsi suunniteltu<strong>ja</strong> toimia tilanteen hallitsemiseksi yhteistyössä Venäjän<br />

presidentin Luoteisen federaatiopiirin täysivaltaisen edusta<strong>ja</strong>n hallinnon kanssa. Liittokokoukselle<br />

esitettiin tarpeelliset ehdotukset Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan kehittämistarpeista. Samalla ohjeistettiin <strong>alueen</strong><br />

virkamiehiä toteuttamaan federaation <strong>ja</strong> tasavallan omia päätöksiä. Menettely osoittaa Venäjän<br />

käytännön, kuinka presidentin hallinto valvoo alueilla olevaa kehitystä <strong>ja</strong> toteuttaa keskushallinnon<br />

tahtotilaa.<br />

Toiminnan tuloksena maan hallitus teki päätöksen olla korottamatta toistaiseksi puutullimaksu<strong>ja</strong>.<br />

Karhumäen tulliasemalle myönnettiin oikeus tullata vientiin menevää puutavaraa. Kar<strong>ja</strong>lan tullipiirin<br />

kaikille tulliasemille myönnettiin oikeus tullata vientiin menevää pitkälle <strong>ja</strong>lostettua puutavaraa.<br />

Tasavallan suurimpien teollisuusyritysten toiminnan turvaamiseksi <strong>ja</strong> finanssikriisin seurausten<br />

voittamiseksi solmittiin v. 2009 14 sopimusta Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan hallituksen <strong>ja</strong> tuotantolaitosten<br />

kesken. Sosiaalisten parner-sopimusten toteutumista seurattiin tarkoin. Tasavallassa toteutettiin<br />

erillisiä ohjelmia vuori-, metsä- <strong>ja</strong> maataloustuotantolaitosten kehittämiseksi, investointipolitiikan<br />

tehostamiseksi, asuntotuotannon lisäämiseksi, tiestön kunnon parantamiseksi <strong>ja</strong> pk-yrittäjyyden tukemiseksi<br />

sekä asuin- <strong>ja</strong> kunnallistalouden modernisoimiseksi. Kriisistä huolimatta panostuksia<br />

matkailusektorin kehittämiseen <strong>ja</strong>tkettiin <strong>ja</strong> matkailualan 2009 suunnitteet toteutettiin valtion tuella.<br />

Venäjän federaatio tuki pk-yritysten rahoitusta <strong>ja</strong> pk-yritysten luottorahoituksen varmistamiseksi<br />

luotiin Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan takuurahasto.<br />

Kar<strong>ja</strong>lan hallitus on edistänyt kilpailun rajoitusten purkamista <strong>ja</strong> monopolien aseman muuttamista<br />

palvelujen <strong>ja</strong> tuotteiden tarjonnan lisääntyessä. Lamasta huolimatta Kar<strong>ja</strong>lan hallitus pystyi<br />

toimillaan pitämään yllä tuotantoa <strong>ja</strong> palvelu<strong>ja</strong>. Toimenpiteet <strong>ja</strong>tkuvat edelleen vuonna 2010. Uusi<br />

tilanne edellyttää ohjelmien uudistamista tilannetta vastaaviksi. Vuoden 2009 taloudellisten tulosten<br />

valossa toimenpiteistä huolimatta finassi- <strong>ja</strong> talouskriisi koetteli tasavallan tuotantoa vakavasti.<br />

Siitä huolimatta tasavallan päämiehen kanslia raportoi <strong>alueen</strong> sijoittumisesta 5. si<strong>ja</strong>lle Luoteisen<br />

piirikunnan alueiden keskuudessa. Keskeisillä tuotannonaloilla taso laski noin viidenneksen, vain<br />

kuljetusvälineiden <strong>ja</strong> -kaluston tuotannossa oli kasvua lähes kolmanneksen, nahkatuotteissa peräti<br />

90 % <strong>ja</strong> huonekaluissa neljännes vuoteen 2008 verrattuna. Suurten <strong>ja</strong> keskisuurten yritysten<br />

toiminnan taloudellinen tulos oli 3.5 mil<strong>ja</strong>rdia ruplaa miinuksella. Tappiollisia yrityksiä oli aluetasavallassa<br />

vuonna 2009 49.1 % kaikista yrityksistä. Puuteollisuudessa raakapuun vienti väheni<br />

merkittävästi, mutta voimapaperia, kartonkia, sanomalehtipaperia <strong>ja</strong> muita <strong>ja</strong>losteita vietiin jopa<br />

enemmän kuin vuonna 2008.<br />

Puutavaran hakkuumenetelmien uudistaminen osaltaan vaikutti metsäteollisuuden kohtuulliseen<br />

tulokseen, sillä tuotanto laski vain 11 % v. 2008 verrattuna. Vuokrametsien alihankki<strong>ja</strong>t hakkasivat<br />

61,5 % koko puunhankinnasta. Lähes 78 % puutavarasta meni sisämarkkinoille. Ulkomaille vietiin<br />

raakapuuna 1,2 milj. kuutiometriä, vähennys oli 45 %. Vuoden 2009 alussa seisoi kahdeksan<br />

sahaa <strong>ja</strong> sahausta jouduttiin supistamaan puoleen. Suurimmat sahat paransivat lamasta huolimatta<br />

tulostaan vuoden 2009 aikana. Lastulevyjen tuotanto laski 38,5 %, viilun 51.1 % <strong>ja</strong> ovenkarmien<br />

20.8 %. Vanerin tuotanto kasvoi 6.6 % <strong>ja</strong> ikkunankehyksien 35 %. Sellu- <strong>ja</strong> paperiteollisuus paransi<br />

laskenutta tuotantoaan vuoden 2009 aikana. Kaivannaisteollisuus supistui käyvissä hinnoissa v.<br />

2009, Kostamuksen kaivoskombinaatin pellettituotanto oli 8,5 milj. tonnia, mikä oli 9 % edellisvuodentasoa<br />

vähemmän.<br />

74 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


Aluetasavallassa ollaan toteuttamassa 33 investointihanketta sepelin tuottamiseksi laajemmassa<br />

mitassa. Vuonna 2009 käynnistyivät hankkeet Mujejärvellä, Suojärvellä <strong>ja</strong> Prääsän hallintopiireissä.<br />

Sepeliä tuotettiin yhteensä 9,5 milj. tonnia, 86 % edellisvuoden tasosta. Hautakivilouhinta<br />

<strong>ja</strong> nk. blokkikivilouhintaa toteutetaan nykyisellään Äänisenrannan, Pitkärannan, Kemin, Louhen,<br />

Lahdenpoh<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> Puudosin piireissä. Talouden kuvattu tilanne osoittaa lamanaikaista epävarmuutta,<br />

johon myös Venäjän federaation presidentin hallinto joutui puuttumaan. Tapahtumien kulku osoittaa,<br />

miten kriisitilanteessa tuotannonalo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> teollisia sekä palveluyksiköitä priorisoidaan toiminnan<br />

<strong>ja</strong>tkumiseksi julkisilla tuilla <strong>ja</strong> erilaisilla helpotuksilla. Kar<strong>ja</strong>lan talouden rakenteessa keskeisellä<br />

si<strong>ja</strong>lla on kansalaisten elinolojen ylläpitäminen verrattuna muun muassa Moskovan <strong>ja</strong> Pietarin väestön<br />

kulutuskysyntään perustuvalla tavanomaisella liiketoiminnalla.<br />

14.3. TALOUDEN TILANNE TOIMIALOITTAIN<br />

Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan kehityksen vahvuutena ovat maantieteellinen si<strong>ja</strong>inti <strong>ja</strong> hyvät rautatieliikenneyhteydet<br />

kaikkiin suuntiin sekä tasavallan sisällä. Pääsy Vienanmerelle mahdollistaa telakkateollisuutta,<br />

satamatoimintaa, kalastusta <strong>ja</strong> matkailua. Si<strong>ja</strong>inti EU:n <strong>ja</strong> Suomen ra<strong>ja</strong>naapurina, suuren<br />

Venäjän läntisenä ”eteisenä” on aikojen kuluessa luonut kiinteitä suhteita <strong>ja</strong> osaamista ymmärtää<br />

demokratiaa <strong>ja</strong> markkinataloutta. Venäläiset pitävät Kar<strong>ja</strong>laa houkuttelevana matkailukohteena kotimaassa.<br />

Tasavallan alueella on runsaasti hyödyllisiä mineraale<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> biologisia resursse<strong>ja</strong>. Öljyä<br />

<strong>ja</strong> kaasua sen si<strong>ja</strong>an ei ole, minkä vuoksi Kar<strong>ja</strong>lan on kehitettävä talouttaan muiden elinkeinojen<br />

varaan. Historialliset kohteet vahvistavat Kar<strong>ja</strong>lan asemaa idän <strong>ja</strong> lännen välisenä kulttuuri<strong>alueen</strong>a.<br />

Kar<strong>ja</strong>lan tasavallalla on ilmeisen hyvät kehitysnäkymät Venäjän tulevissa muutoksissa, vaikka keskushallinnon<br />

näkökulmasta sitä ei ole kehitetty merkittävänä talous<strong>alueen</strong>a.<br />

Kar<strong>ja</strong>lan talouden heikkoutena on suuri riippuvuus raaka-aineiden viennistä. Alueen yrittäjäilmapiiri<br />

on edelleen ongelmallinen, mitä on ylläpitänyt useiden yritysten kokemat monitahoiset pettymykset,<br />

mm. AssiDomänin (1997-1998) tapauksen jälkeen. Laa<strong>ja</strong>lle levinnyt korruptio pahentaa<br />

ongelmaa. Energiatehokkuus on heikko <strong>ja</strong> sijoittajilta vaaditaan energiasta usein lisähintaa. Alue<br />

kärsii negatiivisesta demografiakehityksestä <strong>ja</strong> aivovienti muille alueilla on vallitsevaa. Mahdollisuuksia<br />

lisäisi investointikiinnostavuuden parantaminen hyvän käytännön stabiloinnilla, vaikkapa<br />

Kalugan läänin toimintamallilla. Lupaavimpia sektoreita tutkimuksien mukaan ovat mm. elektroniikka,<br />

konepa<strong>ja</strong>teollisuus, metallin työstö esim. Pietarin autoteollisuudelle, elintarviketeollisuus,<br />

turistipalvelujen, infrastruktuurin, mukaan lukien lämmitys-, vesihuolto <strong>ja</strong> jätteiden käsittely sekä<br />

kiinteistöjen rakentaminen <strong>ja</strong> huolto.<br />

Shtokmanin kaasukentän tuotannon siirtoyhteys Nord Stream:iin työllistää <strong>ja</strong> mahdollistaa kaasun<br />

käytön tasavallan alueella. Teollisuuden menestystä edistäisi esim. kaasuvoimalan rakentaminen<br />

tasavaltaan. Murmanskin kuljetusten vahvistuminen voi hei<strong>ja</strong>staa merkittävästi tasavallan läpi<br />

tapahtuviin kuljetuksiin. Kehityksen uhkia saattavat olla ruplan vahvistuminen suhteessa euroon,<br />

Venäjän tullimuurien korottaminen, investointi-ilmapiirin pysyminen epämääräisenä <strong>ja</strong> laman jättämät<br />

pysyvät jäljet työttömyyteen <strong>ja</strong> poismuuttoon. Ongelmiin saattavat joutua myös yhden yrityksen<br />

paikkakunnat, kuten Nadvoisy, Segeza, Kontupoh<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> monipuolistumisestaan huolimatta<br />

Kostamus.<br />

14.3.1. Innovatiivinen kehittäminen <strong>ja</strong> teollisuuspolitiikka<br />

Puhuessaan liittokokoukselle marraskuussa 2009 presidentti Medvedev edellytti maan tuotannonalojen<br />

<strong>ja</strong> teknologioiden uudistamista <strong>ja</strong> modernisointia nopeasti. Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan sosiaalistaloudellinen<br />

strategia vuoteen 2020 edellyttää siirtymistä kehityksen innovatiiviseen vaiheeseen<br />

75


<strong>ja</strong> innovaatiopanosten lisäämiseen sekä kestävään talouskehitykseen. Priorisoitu<strong>ja</strong> tavoitteita ovat<br />

talouden tehokkuuden <strong>ja</strong> kilpailukyvyn lisääminen, tuotannon diversifikaatio <strong>ja</strong> modernisointi, infrastruktuurin<br />

kehittäminen, innovatiivisen toiminnan aktivointi <strong>ja</strong> aluetasavallan sijoitushoukuttelevuuden<br />

lisääminen. Vuonna 2009 tasavallassa sijoitettiin tuotantoteknologioiden uudistamiseen<br />

lähes kolme mil<strong>ja</strong>rdia ruplaa, mikä summa käytettiin teknologioiden hankkimiseen aluetasavallan<br />

ulkopuolelta. Pyrkimys on oman osaamistason kohottamiseen <strong>ja</strong> omien tuotteiden käyttöön.<br />

Alan laitoksia ovat mm. EFER Oy. (sammutusrobotit), Progyv (sähkömagneettiset mittauskoneet),<br />

Karbon-shungit-laitos (shungiitin hyödyntäminen), ”Energoresurs”, ”Petr.Gu-Metso Center<br />

of Automatic Systems”. Petroskoin yliopiston It-puistoa (300 asiantunti<strong>ja</strong>a) laajennetaan (120 uutta<br />

työpaikkaa). Tasavallassa toimii noin 30 korkean teknologian yritystä, joiden tuotteiden arvo oli<br />

v. 2009 noin 400 milj. ruplaa. Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan hallitus tukee innovatiivisten yritysten toimintaa<br />

mm. alue- <strong>ja</strong> federaation budjetin rahoitustuilla, tukemalla yritysten osallistumista messu- <strong>ja</strong> foorumitoimintaan<br />

<strong>ja</strong> osallistumalla konferenssien, seminaarien järjestämiseen <strong>ja</strong> henkilökohtaiseen<br />

neuvontaan. Venäjän federaation laki no. 217 (2009) teki mahdolliseksi käyttää budjettirahoitusta<br />

innovatiivisten pienyritysten perustamiseen <strong>ja</strong> niiden kehittämiseen. Lain mukaan Petroskoin yliopistoon<br />

perustettiin heti kolme toimialan yritystä. Kar<strong>ja</strong>lassa myönnetään, että innovatiivinen<br />

kehitys on liian hidas tarpeeseen nähden. Kyseessä on koko federaation ongelma, mikä johtuu<br />

puutteellisesta lainsäädännöstä. Innovatiivinen teknologian käytön modernisointi edellyttää myös<br />

tieteen <strong>ja</strong> tutkimuslaitosten sekä tuotantoelämän <strong>ja</strong> hallinnon nykyistä parempaa yhteistyötä.<br />

Kar<strong>ja</strong>lan tasavalta on joutunut muuttamaan aiemmin suunniteltua yritysten investointipolitiikka<br />

aiempaa houkuttelevammaksi. Laman aikana Venäjän federaatio antoi 2.2 mil<strong>ja</strong>rdia ruplaa pehmennysohjelman<br />

toteuttamiseksi. Tasavalta alkoi myöntää sijoitushankkeille valtiollisia takuita <strong>ja</strong><br />

pankke<strong>ja</strong> ohjeistettiin korkolainojen myöntämisehtojen muuttamiseksi. Hankkeiden tarjouskilpailut<br />

pidettiin v. 2009. Hallitus on valmistellut tiedotusjulkaisu ”Investointi Kar<strong>ja</strong>la” julkaisun <strong>ja</strong><br />

DVD:n, joissa kerrotaan tarkko<strong>ja</strong> tieto<strong>ja</strong> Kar<strong>ja</strong>lan tarjoamista investointi- <strong>ja</strong> yrittämisen eduista<br />

sekä mahdollisuuksista. Tasavalta on avannut internet- palvelun ”Kar<strong>ja</strong>lan tasavalta tarjoaa sijoittajille”.<br />

Sivuilta saa päivitettyä tietoa mm. ”Sijoitustoiminta”-osiosta <strong>ja</strong> ”Hanke etsii sijoittajia” –<br />

osiosta. Viimeksi mainitussa osiossa esitellään 30 innovatiivista sijoitushanketta, jotka tarvitsisivat<br />

lisärahoitusta. Lisätieto<strong>ja</strong> mahdollisuuksista saa osoitteesta http://pedrozavodsk.ru –portaalista.<br />

A<strong>ja</strong>nkohtaisia Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan suunniteltu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> valmisteltu<strong>ja</strong> investointihankkeita ovat mm.<br />

Belomorskin syväsataman rakentaminen Vienan meren rannikolla (2014), lämpöeristelaattojen tuotanto<br />

basaltista sekä hedelmä- <strong>ja</strong> mar<strong>ja</strong><strong>ja</strong>losteiden tuotanto Petroskoissa, monitoiminäyttelykeskuksen<br />

rakentaminen Petroskoin kulttuurikeskuksen yhteyteen, Petroskoin vedenpuhdistamon toisen<br />

vaiheen rakentaminen <strong>ja</strong> venäläis-suomalainen teknologiakylä <strong>ja</strong> siihen sijoittuvien ankkuriyritysten<br />

perustaminen.<br />

Tasavallan hallitus on valmistellut viime vuonna 25 laitoksen <strong>ja</strong> yrityksen sijoitushankesuunnitelmia.<br />

Niistä mainittakoon ”Norit Oy:n” hanke (Puudosin megahanke), EES FSK Oy:n Kar<strong>ja</strong>lan<br />

filiaalin aloite korkeajännitelin<strong>ja</strong>n rakentamiseksi Kar<strong>ja</strong>lan <strong>alueen</strong> kautta Kuolan atomivoimalan <strong>ja</strong><br />

Ondan vesivoimalan välille, Kar<strong>ja</strong>lan mar<strong>ja</strong> Oy:n suunnitelma rakentaa mar<strong>ja</strong>n<strong>ja</strong>lostamo Petroskoin<br />

tuntumaan, ”Zapkarelles Oy” :n ehdotus rakentaa huonekaluosien <strong>ja</strong> pellettien tuotantoyksikkö<br />

Suojärven hallintopiiriin, ”SvedWood Karelia Oy:n” hanke huonekalutehtaan rakennuttamiseksi<br />

Kostamukseen, ”Kalevala DOK Oy”:n suunnitelmat aloittaa Äänisenrannan hallintopiirissä uusimallisten<br />

lastulevyjen tuotanto, ”Venäjän rautatiet Oy:n filiaalin – Lokakuun rautateiden Petroskoin<br />

rata<strong>ja</strong>kson” ehdotus rautatieinfrastruktuurin uudistaminen Kar<strong>ja</strong>lan tasavallassa. Vuonna<br />

2009 solmittiin sijoittajien kanssa muutamia yhteistyösopimuksia, jotka koskivat mm. rautateiden<br />

kor<strong>ja</strong>amista, Kostamuksen masuunipellettien tuotantoa <strong>ja</strong> pitkäaikaisesta yhteistyöstä Kar<strong>ja</strong>lan hallituksen,<br />

Petroskoin kaupunkipiirin <strong>ja</strong> ranskalaisen San Goben Rakennustuotanto Rus Oyj:n kesken.<br />

76 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


Suomesta mukana olleet hankkeet käsittivät kalanviljelyä <strong>ja</strong> kivi- sekä sepeliteollisuutta (Kar<strong>ja</strong>lan<br />

tasavallan päämiehen kanslia 28.4.2010).<br />

Teollisuustuotannon ylläpito laman oloissa on vaatinut Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan hallinnolta suuria<br />

ponnistelu<strong>ja</strong>. Teollisuuspolitiikka on yrittänyt jouduttaa kriisin vastaisia toimia tuotannon saattamiseksi<br />

järjestykseen vähentämällä kulu<strong>ja</strong>, energiaa säästävien teknologioiden käyttöön otolla <strong>ja</strong><br />

tuotantokaluston modernisoinnilla. Verotulojen supistumisesta huolimatta hallitus jätti voimaan ne<br />

verohelpotukset, joita kiinteistöveron osalta oli luvattu yrityksille, jotka tuottavat koneita <strong>ja</strong> kalusto<strong>ja</strong><br />

metsäteollisuuden tarpeisiin <strong>ja</strong> jotka harjoittavat puun<strong>ja</strong>lostusta sekä tuottavat tarpeellisia puualan<br />

tuotteita. Verohelpotukset koskivat myös metsänkaatoa harjoittavia yrityksiä, laivanrakennus<br />

<strong>ja</strong> -kor<strong>ja</strong>ustelakoita sekä vaatteita <strong>ja</strong> asu<strong>ja</strong> tuottavia ompelimo<strong>ja</strong>. Korkeiden verotariffien vuoksi<br />

tasavallan hallitus kääntyi federaation hallituksen puoleen, jotta sähkön hintaa pidettäisiin hallitusti<br />

”aisoissa” vuonna 2010 <strong>ja</strong> näin autettaisiin epäsuotuisten talousolosuhteiden tuomia suuria ongelmia.<br />

Toimenpiteet hillitsivät hintojen nousua <strong>ja</strong> pitivät yllä tuotannon kannattavuutta sekä lievittivät<br />

joukkotyöttömyyttä. Vuoden 2009 alussa suljettiin 13 tuotantolaitosta (4 654 työntekijää), mutta<br />

joulukuuhun mennessä vain 6 (181 työntekijää). Vuoden aikana lyhennettyä työaikaa tekeviä <strong>ja</strong><br />

lomautettu<strong>ja</strong> oli 20 % vähemmän kuin tammikuussa. Rautapellettejä, sahatavaraa <strong>ja</strong> voimapaperisäkkejä<br />

tuotettiin alkuvuotta merkittävästi enemmän. Tasavallan hallitus on keskeisesti mukana<br />

normaaliolojen <strong>ja</strong> erityisesti depressiokausien teollisuuspolitiikassa.<br />

Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan metalliteollisuus tuottaa koneita <strong>ja</strong> laitteita, metallivalmisteita, kuljetusvälineitä,<br />

elektroniikkaa, sähkötuotteita <strong>ja</strong> metallien puoli<strong>ja</strong>losteita. Konerakentamisessa, laivanvarustuksessa<br />

sekä metallien valmistuksessa otetaan käyttöön tuotettua uutta teknologiaa, jonka tuotteita<br />

viedään myös tasavallan ulkopuolelle. Esimerkiksi Petrozavodskmash Oy sai vuonna 2009<br />

merkittäviä tilauksia <strong>ja</strong> ryhtyi tuottamaan uusia tuotenimikkeitä, esimerkiksi korkeapainekattiloita<br />

lämpövoimaloihin, tuotteita Novovorenezhin atomivoimalaan <strong>ja</strong> nostolaitteita Nor<strong>ja</strong>n tilauksesta<br />

porauslauttojen <strong>ja</strong> meriluokan laivojen varustamiseen. Koeluonteisesti valmistettiin myös kontte<strong>ja</strong><br />

kiinteiden radioaktiivisten jätteiden pitkäaikaiseen säilyttämiseen. Neuvottelut johtivat myös Rosatom-korporaation<br />

kolmen vuoden mittaviin tilauksiin atomiteollisuuden tarpeisiin toimitettavan<br />

kaluston tuottamiseksi. Yhtiön valimo käynnisti sitkeän mangaaniteräksen tuotannon.<br />

Venäjän teollisuus- <strong>ja</strong> kauppaministeriö on tehnyt Kar<strong>ja</strong>lan ”Traktoritehtaat”-konsernille valtiotason<br />

tilauksen. Sen puitteissa esiteltiin syyskuussa 2009 Onegan traktoritehtaan osastoissa koottua<br />

harvesteria. Tehdas siirretään kaupungin keskustasta uudelle tontille <strong>ja</strong> se ryhtyy tuottamaan<br />

uusimallisia metsäkoneita. ”Värtsilän metallivalmisteet”-tehdas on uudistanut koneita <strong>ja</strong> tuottaa<br />

kahdella lin<strong>ja</strong>lla rautalankaa myös vientiin. Telakkateollisuus on kärsinyt käyttövarojen puutteesta.<br />

Siitä huolimatta Äänisen telakka Oy rakensi vuonna 2009 yhden ”Karelia”-sar<strong>ja</strong>n rahtilaivan <strong>ja</strong><br />

toimitti tilaa<strong>ja</strong>lle kaksi meriluokan DCV-33-sar<strong>ja</strong>n rahtilaivaa. Venäjän federaation duumalta on<br />

pyydetty apua telakan mahdollisuuksien parantamiseksi osallistua Jäämeren uusien kuljetusreittien<br />

edellyttämän merikaluston tuotantoon. Mikäli tilauksia ei ilmene, telakan tilo<strong>ja</strong> suunnitellaan otettavaksi<br />

muun teolliseen käyttöön, kunhan investoijia ilmenee.<br />

Tasavallan päämiehen kanslia toteaa, että suomalainen ”PKC Group Oyj” -konsernin yritykset<br />

ovat lamasta huolimatta vuonna 2009 työskennelleet tasavallassa ”kunnon veronmaksajina <strong>ja</strong> työllistäjinä”.<br />

Kriisia<strong>ja</strong>n järjestelyjä tehtiin Kostamuksen tehtailla yhteistyössä tasavallan hallituksen<br />

kanssa. Tehdas potee nykyisellään työvoimapulaa, koska Kostamuksessa ei ole asunto<strong>ja</strong> riittävästi.<br />

Johdinsar<strong>ja</strong>- <strong>ja</strong> elektroniikka-alan tuotantolaitoksen noin 1 300 työntekijästä osa kuljetetaan päivittäin<br />

lin<strong>ja</strong>-autolla työhön Borovoista saakka.<br />

77


Laman aikana työttömiksi jääneitä tasavallan työntekijöitä on <strong>ja</strong>tkokoulutettu <strong>ja</strong> Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan<br />

tullipiirin kanssa on neuvoteltu, että Kar<strong>ja</strong>lan yritysten <strong>ja</strong> sinne tulevien tuotteiden tullausta nopeutettaisiin<br />

nykyisestään. Ongelmista huolimatta päämiehen kanslia toteaa, että laman aikana teollisuus<br />

on maksanut rästeittä palkat, verot <strong>ja</strong> täyttänyt kaikki suunnitellut sosiaaliohjelmat. (KTP:n<br />

kanslia 6.5.2010). Päämiehen kanslian tiedotteessa todetaan: ”Pienyrittäjyys auttaa melkoisesti<br />

kamppailussa työttömyyttä vastaan <strong>ja</strong> luo mahdollisuuksia kansalaisten omatoimisuuden tehostamiselle,<br />

mikä tehtävä on sangen a<strong>ja</strong>nkohtainen etenkin maailmanlaajuisen laman olosuhteissa <strong>ja</strong><br />

suurten yritysten/tuotantolaitosten lakkauttamisvaaran <strong>ja</strong> joukkotyöttömyyden uhkan kasvaessa/<br />

vallitessa. Pk-yrittäjyyden kasvattaminen on Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan sosiaali- <strong>ja</strong> talouspolitiikan priorisoitu<strong>ja</strong><br />

tavoitteita.”<br />

Maailmanpankki toteutti ensimmäisen valtakunnallisen ”Liiketoiminnan harjoittaminen Venäjällä<br />

– 2009”-tutkimuksen, jonka tulosten mukaan Kar<strong>ja</strong>lan tasavalta on kolmannella si<strong>ja</strong>lla Venäjän<br />

subjektien joukossa liiketoiminnan harjoittamisen yksinkertaisuuden / mutkattomuuden / vaivattomuuden<br />

osalta. Pk-yrittäjyys näytteleekin yhä kasvavaa roolia aluetasavallan taloudessa. Kar<strong>ja</strong>lan<br />

tasavallassa toimii yli 4 000 mikroyritystä, 1 272 pienyritystä, yli 50 keskisuurta firmaa <strong>ja</strong> 16 000<br />

yksityisyrittäjää. Pk-yrityksissä toimii 30 henkilöä/ 1 000 työikäistä kansalaista. Arvioiden mukaan<br />

v. 2009 pk-yrityksissä toimi noin 65 000 henkilöä <strong>ja</strong> mikroyrityksiä lukuun ottamatta niiden liikevaihto<br />

oli yli 30 mil<strong>ja</strong>rdia ruplaa. Kasvua edellisvuoteen oli 22 %.<br />

Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan hallituksen veropolitiikka yrittäjyyden tukemiseksi tavoitteli vuonna 2009<br />

pk-yritysten verotaakan keventämistä, niiden omaisuuden varjelemista sekä neuvontatyön <strong>ja</strong> valtion<br />

toimista tiedottamisen toteuttamisen sekä valtiollisen rahoitustuen tehostamista. Vuoden 2009<br />

alusta lähtien tasavallan lainsäädäntöön tehtiin muutoksia, joilla alennettiin pienyritysten verotusta<br />

voimaan saatetun yksinkertaistetun verotuksen puitteissa. Vuoden 2010 alussa verotusta helpotettiin<br />

saattamalla koko tasavallan alueelle järjestelmä, jonka puitteissa yksityisyrittäjä tekee mutkattomaksi<br />

tuloveroilmoituksensa laatimisen hankkimalla tiettyä maksua vastaan patentin / toimiluvan.<br />

Tuloista on nyt maksettava kaikkien mainittuun ryhmään kuuluvien yrittäjien veroa yksinkertaistetun<br />

järjestelmän mukaisesti 15 %:n asemesta vain 12,5 %. Kansanomaisia käsityövalmisteita<br />

tuottavat pienyrittäjät sekä kaupunkien <strong>ja</strong> taa<strong>ja</strong>mien sisäreiteillä toimivien taksien <strong>ja</strong> bussien kuljetta<strong>ja</strong>t<br />

maksavat veroa työnsä tuloista 5 %. Matkailun, maa- <strong>ja</strong> kar<strong>ja</strong>talouden, kalanviljelyn, puun<strong>ja</strong>lostuksen,<br />

taa<strong>ja</strong>mien kunnostamisen (puistotyöt) aloilla toimivat pienyritykset maksavat veroa 10<br />

% tuloista. Pk-yritykset paransivat tämän seurauksena rahatilannettaan <strong>ja</strong> pystyivät säilyttämään<br />

työpaikkojen lukumäärän <strong>ja</strong> toimet ”pönkittivät” alojen toimintamahdollisuuksia.<br />

Vuonna 2009 hyväksyttiin aluetasavallan ”Pk-yrittäjyys Kar<strong>ja</strong>lan tasavallassa vuoteen 2014” –<br />

tavoiteohjelma. Laadintaan osallistui yrittäjäyhdistyksiä, tutkimuslaitoksia <strong>ja</strong> tasavallan hallintoelinten<br />

edustajia. Tavoiteohjelman rahoitukseen on tarkoitus käyttää tasavallan budjetista 115,4<br />

milj. ruplaa (2009-2014). Vuonna 2009 käytettiin 38,5 milj. ruplaa. Ohjelmaan sisällytettiin kaikki<br />

VF:n lain no. 209-FZ pk-yrittäjyyden edistämisen tavoitteet. Internettiin on laadittu a<strong>ja</strong>n tasalla<br />

olevat sivut ”Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan portaali Pk-yrityksille” – palvelimen toiminta. Web-tiedostosta<br />

löytyy informaatiojärjestelmä ”Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan valtion tukea saavat Pk-yritykset”. Hallinto<br />

järjestää <strong>ja</strong>tkuvasti seminaare<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> tapaamisia Pk-yrityksille <strong>ja</strong> kannustaa erityisesti toteuttamaan<br />

innovatiivisia hankkeita. Kar<strong>ja</strong>lan hallitus on solminut yhteistyösopimuksen Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan<br />

Kauppa- <strong>ja</strong> teollisuuskamarin <strong>ja</strong> Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan yrittäjäliiton kanssa. Tasavallan hallituksen<br />

alaisuudessa toimii pk-yrittäjyyttä tukeva neuvosto <strong>ja</strong> toimintaan kannustava hallituskomissio.<br />

Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan hallitus perusti huhtikuussa 2009 aluetasavallan Takuurahaston. Siihen sijoitettiin<br />

tasavallan <strong>ja</strong> Venäjän budjeteista 118 milj. ruplaa. Tähän mennessä on solmittu partnersopimukset<br />

kuuden pankin kanssa. Takuurahasto päätti viime vuonna kilpailuttamisen jälkeen 21<br />

takuusopimusta, yhteensä arvoltaan 18,7 milj. ruplaa. Takuulainojen korko<strong>ja</strong> voidaan maksaa val-<br />

78 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


tion varoista kannustettaessa yrittäjyyttä. Vuonna 2009 käynnistettiin myös starttirahojen maksaminen<br />

aloittaville yrityksille. Perustamisvuonna myönnettiin kymmenen starttirahaa mm. yrityksille,<br />

jotka toimivat maaseutumatkailun, puutalojen <strong>ja</strong> saunakehikoiden rakentamisen, puun<strong>ja</strong>lostustuotannon,<br />

kuljetusten <strong>ja</strong> lasten esikoulukasvatuksen aloilla. (KTPK 28.4.2010).<br />

14.3.2. Maa- <strong>ja</strong> metsätalous sekä kaivostoiminta<br />

Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan maataloustuotanto, kalastus <strong>ja</strong> kalanviljely sekä maaseudun pienyrittäjyyden<br />

kehittäminen ovat talouslaman aikana olleet hallituksen <strong>ja</strong> federaation talouden tukemaa <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>uksessa.<br />

Neuvostoliiton aikainen rakenne on muuntunut osakeyhtiöpoh<strong>ja</strong>iseksi <strong>ja</strong> lisääntyvästi myös<br />

yksittäisten yritysten toteuttamaksi. Tilanteesta on vaikea saada kokonaiskuvaa, sillä tilastointi on<br />

puutteellista <strong>ja</strong> väestönlaskenta koko federaation alueella on juuri päättynyt. Tasavallan päämiehen<br />

kanslian katsauksista voidaan kuitenkin tehdä suuntaa antavia päätelmiä ainakin laman aikaisesta<br />

kehityksestä. Periaatteena on ollut: ”Alueen elintarviketeollisuuden, maaseutuväestön työllisyyden<br />

<strong>ja</strong> pk-yritysten maaseudulla työskentelyn turvaamiseksi Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan hallitus on harjoittanut<br />

valtiollista politiikkaa”. Toimenpiteet perustuvat alan suunnitelmiin, jotka on hyväksytty vuoteen<br />

2012 saakka. Alan laitoksille osoitettiin alueellista <strong>ja</strong> kansallista tukea vuonna 2009 yhteensä 408,6<br />

milj. ruplaa, mikä on 10 % edellisvuotta vähemmän. Kehityslin<strong>ja</strong>a voidaan havainnoida eräillä keskeisillä<br />

investoinneilla <strong>ja</strong> toimenpiteillä. Valtion tukiaisia saivat tarkasteluvuonna 58 alan yritystä,<br />

2 yksityisyrittäjää, 36 farmaritaloutta <strong>ja</strong> 522 henkilökohtaista aputaloutta. Tietojen mukaan tarkasteluvuonna<br />

kaikki merkittävät alan yritykset <strong>ja</strong>tkoivat toimintaansa.<br />

Keskeisinä uudistuksina olivat lypsykar<strong>ja</strong>n rodullinen kehittäminen <strong>ja</strong> tuotannon tasojen nosto<br />

sekä ruokinnan oh<strong>ja</strong>us. Lainoituksella <strong>ja</strong> avustuksella tuettiin maatalouskoneiden hankintaa <strong>ja</strong> viljelymenetelmien<br />

uudistamista. Koneiden <strong>ja</strong> laitteiden yhteiskäyttöä <strong>ja</strong> vuokrausta edistettiin. Alavoisiin<br />

rakennettiin 800 lypsylehmän suurnavetta, Kala-Ranta Oy – yrityksessä rakennettiin 4,5 milj.<br />

kalanpoikasta tuottava hautomo <strong>ja</strong> ”Fedorenko” – yrityksessä toteutettiin kalan<strong>ja</strong>lostamo. Kontupoh<strong>ja</strong>ssa<br />

käynnistettiin 12 000 sian sikalan rakentaminen <strong>ja</strong> ”Rokfor Oy” laajentaa kalanviljelyä.<br />

Yksityiset henkilöt tuottavat asuinpaikoillaan <strong>ja</strong> kesämökeillään merkittävän määrän vihanneksia,<br />

marjo<strong>ja</strong>, juureksia, perunaa <strong>ja</strong> hedelmiä oman käytön ohella myös myyntiin. Kyseisiä tuottajia<br />

tasavallan alueella arvioidaan olevan noin 700. Kilpailutuksen jälkeen myös näille tuottajille on<br />

maksettu valtion tukea, mutta vähäisessä määrin. ”Maaseudun sosiaalinen kehitys vuoteen 2012”<br />

– ohjelmalla on houkuteltu osaavaa nuorisoa jäämään tai muuttamaan maaseudulle. Hankkeen<br />

puitteissa on rahoitettu uusien asuntojen hankintaa. Toimenpiteet ovat hallituksen mukaan tukeneet<br />

noin 500 perheen asunto-olojen parantamista.<br />

Kar<strong>ja</strong>lan kalasta<strong>ja</strong>t toimivat myös Vienanmerellä <strong>ja</strong> muillakin valtamerillä. Merikalastussaalis<br />

oli 2009 yhteensä 58 300 tonnia <strong>ja</strong> kalastuskiintiöitä Jäämerellä pyytäjien tavoin on nostettu myös<br />

Kar<strong>ja</strong>lan kalastajille. Vienanmeren kalastus kohdistuu lähinnä sillinpyyntiin. Lisäksi kerätään merilevää.<br />

Kar<strong>ja</strong>la tuotti kala<strong>ja</strong>losteita vuonna 2009 noin 67 tonnia. Meijeri-, mylly- sekä leipomoteollisuus<br />

ovat lisänneet tuotantoaan, alkoholiteollisuus on supistunut. Makkarateollisuuteen lama on<br />

vaikuttanut alentavasti raaka-aineiden hintojen kohoamisen <strong>ja</strong> väestön ostovoiman heikentymisen<br />

johdosta. Myllytuotteita tuodaan halvempien hintojen johdosta <strong>alueen</strong> ulkopuolelta <strong>ja</strong> rehutiivisteiden<br />

kysyntä on laskenut kar<strong>ja</strong>talousyksiköiden vaikeutuneen taloustilanteen vuoksi. Maatalouden<br />

kehittäminen on ollut yksi keskeisimmistä lähialueyhteistyön muodoista. Alkuvaiheen koneellistamis-<br />

ym. tuista ollaan siirtymässä selvittämään tuotannollista <strong>ja</strong> yrittämiseen liittyvää yhteistoimintaa<br />

sekä maaseudun <strong>ja</strong> kotitalouksien neuvontatyötä. Sosiaalisen a<strong>ja</strong>ttelun kääntäminen yritystoiminnan<br />

kehittämiseksi on Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan maaseudun tulevaisuuden kannalta yksi keskeisimpiä<br />

tavoitteita.<br />

79


Metsätalous on Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan tärkein yksittäinen tuotannonala. Noin puolet tasavallan<br />

pinta-alasta on metsää, noin 14,9 milj. hehtaaria. Metsien puumäärä on 973,4 milj. kuutiometriä.<br />

Keskimääräinen vuotuiskasvu on 14,2 milj. kuutiota. Havumetsiä on 88 % <strong>ja</strong> lehtimetsiä 12 %,<br />

useimmiten myös muodostaen sekametsiä. Talousmetsien määrää on supistanut lähes kaksi miljoonaa<br />

hehtaaria kaupunkimetsien <strong>ja</strong> luonnonsuojelualueiden perustaminen vuoden 2004 jälkeen.<br />

Tasavallan metsäasiakirjojen perusteella vuotuinen hakkuumäärä ylimmillään on 10,6 milj. kuutiota;<br />

päätehakkuina 8,9 milj., harvennushakkuina 1,2 milj. <strong>ja</strong> loput perkaushakkuina. Metsäyhtiöiden<br />

vuokraamat metsät käsittävät noin 9,5 milj. hehtaaria <strong>ja</strong> vuosittainen hakkuulupa on noin 7 milj.<br />

kuutiometriä. Vuonna 2009 solmittiin 90 uutta vuokrasopimusta, jotka kohdistuivat pääsääntöisesti<br />

puuntuotannon ulkopuolisiin käyttötarkoituksiin, kuten geologisiin tutkimuksiin, liikenneväyliin <strong>ja</strong><br />

asutukseen. Kaikkiaan voimassa oli 363 metsämaiden vuokrasopimusta.<br />

Metsätaloussektorilla tasavallan hallituksen viimeaikaiset toimenpiteet ovat kohdistuneet lamakauden<br />

ongelmien torjuntaan. Pyöreän puutavaran vientitullien korotusta on lykätty tuonnemmaksi.<br />

Puun vientisesonke<strong>ja</strong> on pyritty tasaamaan <strong>ja</strong> polttopuun saantia on turvattu. Tasavallan hallitus<br />

on saanut federaatiolta tukea puunkorjuuseen <strong>ja</strong> käsittelyyn liittyvien pankkilainojen korkojen kuoletukseen.<br />

Federaation hallitus on hyväksynyt kaksi Kar<strong>ja</strong>lan ehdotusta metsien käytön erityisprojekteiksi:<br />

”Jääkarhu” <strong>ja</strong> Kostamuksen rakennusyhtiö Oy:n hankkeet. Edellinen hanke kohdistuu<br />

Segezan sellu- <strong>ja</strong> voimapaperitehtaan kehittämiseen <strong>ja</strong> jälkimmäinen Kostamuksen tehtaan puun<strong>ja</strong>lostuksen<br />

kehittämiseen ilman jätteitä ympäristöystävällisellä tavalla.<br />

Vuoden 2009 lopulla <strong>ja</strong> 2010 alkupuolella metsäsektorin toiminta on hallituksen tiedonantojen<br />

mukaan alkanut tasaantua lama-a<strong>ja</strong>n jälkeen. (KTPK 7.5.2010). Metsäteollisuus <strong>ja</strong> siihen liittyvä<br />

pitkälle kehitetty <strong>ja</strong>lostustoiminta on suomalaisten yritysten kannalta yksi vahvimmista yhteistyön<br />

sektoreista. Keskeisimpiä toimijoita ovat monikansalliset yhtiöt, jotka toimivat globaalisti <strong>ja</strong> omaavat<br />

myös pienyrityksiä laajempaa riskinkantokykyä. Venäjän keskushallinnon mukaan pyöreän<br />

puutavaran tulle<strong>ja</strong> tullaan korottamaan federaation oman tuotannon <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>lostuksen kehittämiseksi.<br />

Suunnitelma taipui kuitenkin EU:n neuvotteluissa marraskuussa 2010 kohti kansainvälistä käytäntöä.<br />

Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan kaivosteollisuutta oh<strong>ja</strong>a tällä hetkellä ohjelma ”Maanuumenien hyödyntäminen<br />

<strong>ja</strong> Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan vuoriteollisuuden kehittäminen 2000 - 2010”. Hyödyntämistä oh<strong>ja</strong>taan<br />

lupamenettelyllä, jota monitoroidaan <strong>ja</strong>tkuvasti. Vuonna 2009 myönnettiin hyödyllisten kaivannaisten<br />

käyttöä varten 31 lupaa. Monitoroinnin tuloksena peruutettiin 21 toimilupaa ennen määräaikaa<br />

<strong>ja</strong> 58 yritykselle lähetettiin varoitukset toimilupien mahdollisesta peruuttamisesta, jos tasavallan<br />

luonnonvarojen käyttöehto<strong>ja</strong> yhä rikotaan, kertoo Kar<strong>ja</strong>lan päämiehen hallinnon kanslia.<br />

Luonnonvarojen käyttö edellä raportoidun mukaan on varsin epästabiili, sillä oikeuksien rajoittaminen<br />

<strong>ja</strong> lisenssien peruuttaminen on yllättävän suuri yhden vuoden aikana. Toiminnassa ei pyritä<br />

oman laatujärjestelmän kehittämiseen, vaan lisätään hallinnon kontrollia.<br />

Kostamuksessa toimiva Kar<strong>ja</strong>lan masuunipelletti Oy vaikuttaa vuoriteollisuuden alalla voimakkaimmin<br />

tasavallan talouteen. Kombinaatti tuottaa neljänneksen koko Venäjän masuunipelleteistä,<br />

vientiin menee noin 40 %. Kombinaatin pääomista<strong>ja</strong> on Vologdassa si<strong>ja</strong>itseva Severstalj-Resurs<br />

Oy, joka on maailman yksi suurimmista teräksen tuottajista. Kombinaatti on Kostamuksen kaupungin<br />

suurin työnanta<strong>ja</strong>, mikä on osaltaan vaikuttanut tasavallan toimenpiteisiin alentaa laman aikana<br />

yhtiön sähkö- <strong>ja</strong> lämpötariffe<strong>ja</strong>. Tasavallan <strong>ja</strong> tuotantoyhtiön välisen sopimuksen turvin laman vaikutuksia<br />

on lievennetty <strong>ja</strong> tuotannon määrä on pystytty säilyttämään kohtuullisella tasolla.<br />

Kar<strong>ja</strong>lassa toimiva ”Karbon-Shungit Oyj.” kehittää shungiitin <strong>ja</strong>lostamista. Kyseisen mineraalin<br />

<strong>ja</strong>lostusta tasavallan hallituksen tukemana kehittää myös ”Uralhim”-yhtiö. Tavoitteena on ferrosilikonin<br />

tuotanto, jota voitaisiin käyttää aluetasavallan vedenpuhdistamoissa. Kaivostoiminnan ohella<br />

80 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


kivenlouhinta <strong>ja</strong> sepelin tuotanto ovat kehitteillä yritystoiminnaksi. Vuoden aikana on käynnistysvaiheessa<br />

ollut 33 hanketta, joihin sijoitettiin 3,5 mil<strong>ja</strong>rdia ruplaa. Neljän tuotantoyksikön perustaminen<br />

toi noin 400 uutta työpaikkaa. Sepelin kysyntää on vähentänyt rakennusalaa koetteleva<br />

talouskriisi. Lukuisia muita maa-ainesten käsittely- yhtiöitä on aktivoitumassa tasavallan alueella,<br />

muun muassa Kostamuksessa, Suojärvellä, Kontupoh<strong>ja</strong>ssa <strong>ja</strong> Ruskealassa. Suomalaisille yritykselle<br />

kohteet voivat tuoda mahdollisuuksia sekä yritystoimintaan että kuljetuksiin. Selvitysmies<br />

tutustui Ruskealan sepeli- <strong>ja</strong> kalkkituotantoon, joka saattaa korvata Suomessa ruotsalaisen kalkin<br />

käyttöä <strong>ja</strong> työllistää suomalaista kuljetuskalustoa.<br />

Kar<strong>ja</strong>lassa maaperän rikkauksien etsintä on aktiivista. Tietojen mukaan aluetasavallassa on lähes<br />

800 melko hyvin tutkittua esiintymää, joissa on noin 30 hyödyllistä kaivannaislajia. Uusien kaivosten<br />

avaaminen riippuu tuotteiden hintakehityksestä, yrittäjistä <strong>ja</strong> rahoituksen järjestymisestä.<br />

Tilaston mukaan sepelin tuotantoon soveliasta kallioperää on lähes 500 milj. kuutiometriä, rakennuskiviainesta<br />

5,5 milj. kuutiometriä, hiekkaa <strong>ja</strong> soraa 1,8 milj. kuutiometriä <strong>ja</strong> turvetta 5.7 milj.<br />

tonnia. Geologien mukaan kaivannaisista tärkeimpiä lähitulevaisuudessa ovat: kulta ( pot. 290 t.),<br />

platinaryhmän malmit (242 t), nikkeli (200 000 t.), timantit, rautamalmi (635 milj. t.), kromimalmi<br />

(82 milj. t) <strong>ja</strong> titaani (5.7 milj. t.).<br />

Luonnonvarojen hyödyntämistä toteutetaan ”Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan ympäristö <strong>ja</strong> luonnonvarat 2004<br />

- 2010” – tavoiteohjelman <strong>ja</strong> ”Mineraali- <strong>ja</strong> raaka-aineresurssit” – alaohjelman puitteissa. Vuonna<br />

2009 käytettiin näihin tarkoituksiin 2,6 miljoonaa ruplaa. Kaivosteollisuus kokonaisuudessaan tulee<br />

kohoamaan <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> kaikissa valtioissa <strong>ja</strong> niiden pohjoisilla alueilla erääksi tärkeimmistä<br />

elinkeinoaloista. Tilanne tarjoaa mahdollisuuksia yhteistyöhön, tutkimuksessa, kaivosalan<br />

koulutuksessa, itse kaivostoiminnassa kone- <strong>ja</strong> teknologiahankintoineen, rikasteiden kuljetuksessa,<br />

<strong>ja</strong>lostuksessa <strong>ja</strong> kaivostoiminnan logistiikassa sekä ympäristökysymyksissä.<br />

14.3.4. Energia, vesitalous <strong>ja</strong> ympäristönsuojelu<br />

Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan energiatalouden tavoitteena on energiatasapainon saavuttamien tuotannon <strong>ja</strong><br />

kulutuksen välillä. Tavoitteeseen pyritään modernisoimalla toimivia tuotantolaitoksia <strong>ja</strong> rakentamalla<br />

uusia yksiköitä, mm- pieniä vesivoimaloita sekä ottamalla käyttöön energiaa säästävää teknologiaa<br />

sekä siirtämällä kustannustietoisuutta kuluttajien itsensä vastuulle. Laman vuoksi viime<br />

vuosina energian käyttö on vähentynyt noin 10 %. Kulutta<strong>ja</strong>ryhmittäin käyttö on <strong>ja</strong>kautunut viime<br />

aikoina stabiilisti teollisuuden (67 %), kotitalouksien (12 %), maa- <strong>ja</strong> kar<strong>ja</strong>talouden (0.9 %) <strong>ja</strong><br />

muiden kuluttajien (20.1 %) välillä. Voimalaitosten altaisiin on kerätty vettä, mutta kuivien kesien<br />

johdosta vesivoiman osuutta ei ole voitu lisätä. Suurkuluttajien energian saantia on varmistettu<br />

rakentamalla uusia voimalinjo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> ottamalla käyttöön ”Louhi”-muuntamo.<br />

Valamon saariston sähkönsaantia on varmistettu Laatokan poh<strong>ja</strong>an upotetun kaapelin kautta.<br />

Hallitus on sopinut Nord Gidro Oy:n kanssa uusien tuotantoyksiköiden rakentamisesta <strong>ja</strong> toimivien<br />

yksiköiden tuotannon tehostamisesta. Hallituksen antaman tiedon mukaan viime vuonna otettiin<br />

käyttöön 53 kohdetta <strong>ja</strong> sähkölinjo<strong>ja</strong> rakennettiin noin 57 km, yhteisteholtaan 3 720 kWa. Kar<strong>ja</strong>la<br />

toteuttaa federaation lain no. 261/2009 energian säästämisen <strong>ja</strong> tehon lisäämisen konseptia. Se edellyttää<br />

kulutuksen viranomaisvalvontaa, paikallisten säästöohjelmien laatimista sekä kokonaisvaltaisen<br />

säästöohjelman valmistamista Petroskoin yliopiston kanssa. Vuoden 2010 loppuun mennessä<br />

laaditaan pääministeri Putinin ukaasin mukaan 13,5 %:n energiatehokkuuden säästösuunnitelma.<br />

Suomalaisten yritysten näkökulmasta edellistä merkittävämpää informaatiota antaa tasavallan<br />

päämiehen kanslia uusien bioenergialla toimivien lämpö- <strong>ja</strong> sähköntuotantolaitosten rakentaminen.<br />

Fossiilisten polttoaineiden hintojen nousu <strong>ja</strong> Kar<strong>ja</strong>lan asutuksen rakenne sekä <strong>alueen</strong> runsaat<br />

mahdollisuudet biopolttoaineiden käyttöön avaavat uusia lämmön- <strong>ja</strong> sähköntuotannon mahdolli-<br />

81


suuksia sekä niiden edellyttämän infrastruktuurin rakentamista. Polttoaineina kyseeseen tulevat<br />

turve, puuhake, puupelletit <strong>ja</strong> yhdyskuntajätteet sekä eräissä tapauksissa kar<strong>ja</strong>talouteen yhdistetyt<br />

biokaasuvoimalat. Kar<strong>ja</strong>lan päämies Nelidovin mukaan tämän sektorin toteuttaminen on yksi<br />

keskeisimpiä yhteistyömuoto<strong>ja</strong> suomalaisten alan yritysten kanssa. Päämies neuvotteli 15 Kar<strong>ja</strong>lan<br />

energia-asiantunti<strong>ja</strong>n kanssa tasavallan hankkeista 29.-30.11.2010 Oulussa. Yhteishankkeiden<br />

konkreettinen valmistelu <strong>ja</strong>tkuu tammikuussa 2011.<br />

Tutkimusten mukaan Kar<strong>ja</strong>lassa on käytettävissä 5 mil<strong>ja</strong>rdia kuutiometriä polttoturvevaro<strong>ja</strong>.<br />

Kar<strong>ja</strong>lassa on 2,57 milj. hehtaaria soita, joista arvioidaan turvetuotantoon mahdollisesti otettaviksi<br />

700 000 ha, mikä merkitsee noin 2 mil<strong>ja</strong>rdia tonnia polttoturvetta. Tasavallan budjetin ulkopuolisilla<br />

varoilla on jo valmisteltu turvetuotantoalueita mm. Prääsän, Sortavalan, Aunuksen <strong>ja</strong> Pitkärannan<br />

piireissä. Paikallisen energian tuotannosta <strong>ja</strong> käytöstä ennustetaan muodostuvan tasavallan<br />

yksi keskeisimmistä teollisuuden aloista. Kehitystä ennustanut ”Rostoprom-Karelia” – yhtymä valmistaa<br />

tuotantoa Prääsän <strong>ja</strong> Aunuksen piireissä turvaamaan Aunuksen kaupungin lämpölaitoksen<br />

polttoainehuollon.<br />

Moskovalainen ”Malaya Energitika” – yhtiö on toiminut Kar<strong>ja</strong>lassa vuodesta 2003 uudistamalla<br />

<strong>ja</strong> rakentamalla kattilalaitoksia Värtsilässä, Salmissa <strong>ja</strong> Kaalamossa sekä Helylässä. Hallituksen<br />

informaation mukaan suomalainen ”Vapo Oy” on ollut mukana vuodesta 2007. Vuonna 1995 aloitti<br />

”Karel-Vapo” yhteistyön <strong>ja</strong> valmistelee nyt turve- <strong>ja</strong> haketuotantoa Sortavalan <strong>ja</strong> Lahdenpoh<strong>ja</strong>n<br />

alueilla. Lahdenpoh<strong>ja</strong>ssa, Pitkärannassa <strong>ja</strong> Puudosissa on kaupalliseen käyttöön valmistettu<strong>ja</strong>, jo<br />

aiemmin käytettyjä turvealueita. Paikkakunnilla on saatujen tietojen mukaan myös käyttövalmiuksia<br />

polttoturpeelle <strong>ja</strong> puuhakkeelle. Selvitysten mukaan Suojärvellä, Karhumäessä, Kalevalassa <strong>ja</strong><br />

Louhessa voitaisiin siirtyä paikallisten energiavarojen käyttöön rakennettavissa kaukolämpölaitoksissa.<br />

Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan uusi päämies, tohtori Andrei Nelidov painotti neuvottelussa 8.10.2010 hyvin<br />

voimakkaasti kotimaisen energiatuotannon olevan metsäteollisuuden <strong>ja</strong> matkailun ohella suomalaisen<br />

yritystoiminnan keskeisin lähitulevaisuuden yhteistyöala Kar<strong>ja</strong>lassa. Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan energiatalouteen<br />

<strong>ja</strong> yritystoiminnan uusiin mahdollisuuksiin vaikuttaa tasavallan kautta rakennettava<br />

kaasuputki, joka johtaa todennäköisesti vuonna 2016 käynnistyvästä Shtokmanin kaasukentästä<br />

Teriberkan kautta Itämerellä nyt rakennettavaan Nord Stream-putkeen Venäjältä Saksaan. Federaation<br />

hallitus on määrännyt kaikki aluesubjektit valmistelemaan 13.5 %:n energiansäästöohjelman<br />

vuoden 2010 loppuun mennessä. Kaasuputken rakentaminen mahdollistaa todennäköisesti kaasun<br />

saantia Pohjois-Suomen teollisuudelle.<br />

Venäjällä ympäristönsuojelun <strong>ja</strong> kansanterveyden näkökulmista vesi- <strong>ja</strong> jätevesihuolto nousevat<br />

aiempaa merkittävämpään asemaan suomalaisen yritystoiminnan kannalta. Kar<strong>ja</strong>lan tasavallassa<br />

yli puolet pinta-alasta (53 %) on järvien, jokien, soiden, suometsien <strong>ja</strong> tekoaltaiden peitossa. Arvioiden<br />

mukaan vuorokautisen poh<strong>ja</strong>veden määrä on koko tasavallassa 815 000 kuutiometriä, mikä<br />

käytettynä riittäisi lähes kaikkien hallintopiirien käyttövedeksi. Nykyisellään teollisuus käyttää<br />

noin puolet tasavallan käytetystä vedestä, seuraavana ovat kotitaloudet <strong>ja</strong> kunnallislaitokset, maa-<br />

<strong>ja</strong> kar<strong>ja</strong>talous <strong>ja</strong> kuljetuslaitokset. Vuonna 2008 luonnonlähteistä otettiin vettä 230 milj. kuutiometriä,<br />

joista pintavesiä 227 milj. kuutiometriä <strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>vesistä vain 2,7 milj. kuutiota. Pintavesistöihin<br />

laskettiin 233 milj. kuutiometriä jätevettä, josta puhdistamatta yli 11 milj. kuutiota. Suljetussa kierrossa<br />

on noin 1,1 milj. kuutiota.<br />

Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan alueella on 95 vedenpuhdistamoa, joiden suunniteltu kapasiteetti on 335.5<br />

milj. kuutiota. Tasavalassa ei ole kuitenkaan varo<strong>ja</strong> niiden maksimaaliseen käyttöön <strong>ja</strong> kunnossapitoon,<br />

joten ympäristövaatimukset jäävät täyttymättä. Muutamia vedenpuhdistamo<strong>ja</strong> on suljettu<br />

tehottomina, jopa vaarallisina. Sellaisia puhdistamo<strong>ja</strong> olivat 1980-luvulla rakennetut pienehköt<br />

82 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


puhdistamot, jotka siirrettiin teollisuus- <strong>ja</strong> maatalouslaitoksilta kuntien <strong>ja</strong> kaupunkien omistukseen.<br />

Edelleenkin tasavallassa on kuusi hallintopiirikeskusta, joiden jätevedet johdetaan suoraan vesistöön<br />

puhdistamatta. Nämä ovat Kemi, Belomorsk, Karhumäki, Puudos <strong>ja</strong> Kalevalan sekä Louhen<br />

taa<strong>ja</strong>mat, puhumattakaan pienemmistä asuinyhteisöistä. Kyseisten taa<strong>ja</strong>mien osuus koko tasavallan<br />

jätevedestä on hallituksen ilmoituksen mukaan vain 2 %. Lämmitysjärjestelmien ohella puhtaan<br />

veden <strong>ja</strong> jätevesien käsittelyjärjestelmät tulevat olemaan myös päämies Andrei Nelidovin mukaan<br />

keskeisiä lähitulevaisuuden työkohteita Kar<strong>ja</strong>lassa.<br />

14.3.5. Rakennustoiminta, liikenne <strong>ja</strong> matkailu<br />

Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan taloudessa rakennustoiminta en eräs keskeisimpiä toimialo<strong>ja</strong>. Sosiaalisten,<br />

taloudellisten <strong>ja</strong> teknologisten ongelmien ratkaiseminen riippuu suuresti rakennustoiminnasta <strong>ja</strong><br />

investointipolitiikasta. Nykyisellään rakennustoiminnan intensiteetti riippuu suuresti investointien<br />

saatavuudesta. Rakennus- <strong>ja</strong> rakennusmateriaalituotannossa toimii tasavallassa noin 450 yritystä.<br />

Vuonna 2007 erilaisin rahoitusperustein rakennettiin noin 131 400 neliömetriä uutta rakennusalaa,<br />

mikä oli noin 20 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kokonaispinta-ala sisältää 57 100 neliötä yksityisen<br />

sektorin tuotantoa. Asuinpinta-alaa on Kar<strong>ja</strong>lassa noin 23.3 neliötä asukasta kohti. Tasavallan<br />

<strong>ja</strong> federaation hallitusten panostus rakennustuotantoon on kasvanut vuosi vuodelta. Tasavalta<br />

investoi vuonna 2007 noin 1.4 mil<strong>ja</strong>rdia <strong>ja</strong> federaatio noin 113 mil<strong>ja</strong>rdia ruplaa.<br />

Julkisista kohteista on viime aikoina valmistunut mm. Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan Välimiesoikeuden<br />

rakennus, Petroskoin tiedeakatemian tutkimuskeskus, Petroskoin valtionyliopiston tutkimus- <strong>ja</strong><br />

opetuskeskus, useita tärkeitä tieyhteyksiä, ”Itämeri-Valkeameri” – kanavan kor<strong>ja</strong>us, Kar<strong>ja</strong>lan historiallinen<br />

museo Petroskoissa jne. Tasavallan tavoiteohjelman mukaisia rakennuskohteita valmistui<br />

vuonna 2007 yhteensä 18. Kohteet käsittivät mm. sairaala-, lämpölaitos-, kauppakeskus- <strong>ja</strong> ravintolarakennuksia.<br />

Tasavallan talousministeriön internet-sivustosta voi seurata suunniteltu<strong>ja</strong>, rakenteilla<br />

olevia <strong>ja</strong> valmistuneista kohteita. Rakennustoiminta <strong>ja</strong> alan materiaalituotanto voivat tarjota<br />

myös suomalaisille merkittämiä yhteistyömahdollisuuksia. Historiallisten kohteiden saneerausten<br />

vaativa osaaminen on kysyttyä ulkomailta koko Venäjän alueella. Kuolassa Euro Tiivi Oy tuottaa<br />

ikkunoita Venäjällä kor<strong>ja</strong>ttaviin arvorakennuksiin.<br />

Edellä on jo todettu, että Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan liikenneasema on kansainvälisestikin merkittävä<br />

laa<strong>ja</strong>n Venäjän federaation <strong>ja</strong> Länsi-Euroopan välillä. Venäjän sisäisessä liikenteessä tasavallan liikenneaseman<br />

merkitys kasvaa sekä etelä-pohjois- että itä-länsisuuntaisten reittien osalta kaikissa<br />

liikennemuodoissa. Kar<strong>ja</strong>lan tasavallassa on 13 330 kilometriä maantietä. Koko tiestöstä kestopäällystettyä<br />

on noin 8 000 km. Pohjoinen liikennekäytävä alkaa Permistä <strong>ja</strong> yhdistää Venäjän<br />

Eurooppaan. Erityisesti itä-länsisuuntaisten teiden kor<strong>ja</strong>aminen <strong>ja</strong> uusien rakentamisen joustavan<br />

<strong>ja</strong> turvallisen liikenteen mahdollistamiseksi vaatii vielä runsaasti investointe<strong>ja</strong>. Uudistettu tieyhteys<br />

on valmistunut Arkangelissa Plezedskistä Kargopoliin.<br />

Lisäksi monet alemman luokan tiet, kuten Kuusamossa Kortesalmen ra<strong>ja</strong>-asemalta Pääjärvelle<br />

edellyttävät pikaista kor<strong>ja</strong>amista. Matkailua on mahdotonta kehittää Vienan kulttuurikylissä, ellei<br />

tieverkko ole kunnossa. Hoidettu sorapäällysteinen tie on tässä vaiheessa riittävä, kunhan kaivetaan<br />

puuttuvat o<strong>ja</strong>t. Tien kunnostaminen on välttämätön, koska suomalainen yritysryhmä on aikeissa<br />

elvyttää Pääjärven metsäkombinaatin monipuoliseksi alan yrityskokonaisuudeksi. Pääjärvestä<br />

olisikin mahdollisuus kehittää monipuolinen yritys- <strong>ja</strong> matkailukeskus yhteistyössä Koillismaan <strong>ja</strong><br />

Vienan Kar<strong>ja</strong>lan kanssa. Kuusamon lentoasemalle tulee saada pikaviisumien myöntömahdollisuus<br />

<strong>ja</strong> Kar<strong>ja</strong>lassa suojellun Nuorusen korvaava talviurheilukeskus. Yhteistyö Rukan kanssa mahdollistaisi<br />

vetovoimaisen matkailukokonaisuuden.<br />

Kaikissa Luoteis-Venäjän hallintopiireissä myös metsävarojen käyttöön otto edellyttää metsäau-<br />

83


totieverkoston rakentamista <strong>ja</strong> kunnossapitoa. Aluesubjekteissa vallitsee raaka-ainepula metsäautoteiden<br />

puutteen vuoksi. Vesistöjen varsilta puut on kor<strong>ja</strong>ttu, nyt pitäisi päästä syvemmälle sisämaan<br />

metsiin. Rautateitä tasavallan alueella on 2 100 km. Tärkeimmät yhteydet ovat Pietariin, Murmanskiin<br />

<strong>ja</strong> Helsinkiin. Itä-länsi-suuntaiset tavarankuljetukset edellyttävät nykyistä parempien rautatieyhteyksien<br />

rakentamista trans-Siperian radasta pohjoisen luonnonvara-alueiden kautta Kar<strong>ja</strong>laan <strong>ja</strong><br />

edelleen Suomen kautta Atlantin rannikkosatamiin. Kar<strong>ja</strong>lan tuotantolaitosten tietämys Perämeren<br />

satamien käyttömahdollisuudesta on vielä puutteellinen. Tiedon lisääntyessä kuljetuksia on jo siirretty<br />

tukkoisesta Pietarista mm. Kokkolan <strong>ja</strong> Oulun satamiin autokuljetuksina.<br />

Toimivuus edellyttää tavaran käsittelyratapihojen rakentamista mm. Vartiuksessa konttiliikenteelle<br />

<strong>ja</strong> raideleveyden huomioon ottamista kuljetusten siirtyessä Suomen alueelta Ruotsiin. Lokakuun<br />

rautateillä on tarkoitus kohtuullisen a<strong>ja</strong>n kuluessa uudistaa <strong>ja</strong> kor<strong>ja</strong>ta Kar<strong>ja</strong>lan rataverkostoa<br />

itä-länsi-kuljetuksien vaatimuksia vastaavaksi. Vesiliikenne on Kar<strong>ja</strong>lassa tärkeä liikennemuoto.<br />

Liikennereitit käsittävät yhteensä noin 3 750 km. Lentoliikenteessä Petroskoi on tärkeässä asemassa<br />

uuden lentoaseman <strong>ja</strong> kentän uudistettujen lähestymislaitteiden johdosta. On tärkeää, että<br />

tasavallan pääkaupunki tulee osaksi <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> uudistettavaa lentoliikenteen verkostosuunnitelmaa.<br />

Kostamuksen lentoliikenne on kehittymässä. Yhteistyön kannalta Kostamus on keskeinen<br />

lentoliikenteen solmukohta tasavallan pohjoisosan <strong>ja</strong> Suomen kannalta. Kuusamon lentokenttä<br />

pystyy palvelemaan turistiliikennettä äsken kuvatulle Koillismaa-Vienan Kar<strong>ja</strong>la-matkailualueelle<br />

sekä edelleen Vienanmeren kohteisiin.<br />

Venäjän federaation alueella on runsaasti mielenkiintoisia luonto- <strong>ja</strong> kulttuurikohteita, jotka vetävät<br />

lisääntyvästi puoleensa kotimaisia <strong>ja</strong> ulkomaisia matkailijoita. Yhä suuremmat matkaili<strong>ja</strong>ryhmät<br />

voivat nyt tutustua Neuvostoliiton aikana suljettuihin alueisiin <strong>ja</strong> kohteisiin. Samalla tavalla<br />

venäläisillä on suurempia vapauksia <strong>ja</strong> varallisuutta tutustua oman maan nähtävyyksiin <strong>ja</strong> käydä ulkomailla.<br />

Kehityssuunta antaa mahdollisuuksia matkailulle myös Kar<strong>ja</strong>lan tasavallassa. Alueella on<br />

luontonsa <strong>ja</strong> kulttuurinsa puolesta edellytyksiä, joita on jo kehitetty <strong>ja</strong> otettu käyttöön. Lokakuussa<br />

2010 tasavallan päämies Dr. Andrei Nelidov määritti matkailun suomalaisen yhteistyön näkökulmasta<br />

kolmen tärkeimmän elinkeinon joukkoon metsäteollisuuden <strong>ja</strong> paikallisen energiahuollon<br />

ohella. Matkailuyhteistyötä on valmisteltu myös lähialueyhteistyöhankkeissa <strong>ja</strong> viranomaisyhteistyössä,<br />

mm. matkailun turvallisuuden osalta.<br />

Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan neljän vuodena<strong>ja</strong>n luonto tarjoaa kausiluonteisia matkailutuotteita vuoden<br />

ympäri. Pohjolasta haetaan rauhaa, hil<strong>ja</strong>isuutta, kokemuksia lumesta <strong>ja</strong> jäästä, ihmisen elinmahdollisuuksiin<br />

tutustumisesta karun, mutta kauniin luonnon keskellä. Kar<strong>ja</strong>lan tasavalta Suomen<br />

naapurina on idän <strong>ja</strong> lännen kansojen, kielten, kulttuurien <strong>ja</strong> uskontojen sekä sotien monipuolinen<br />

historian <strong>ja</strong> nykypäivän näyttämö. Matkailun monipuoliset mahdollisuudet oivaltaneena Kar<strong>ja</strong>lan<br />

tasavalta on talouden niukkuudesta huolimatta panostanut matkailun kehittämiseen. Tavoitteena<br />

on muodostaa tasavallasta ”tehokas <strong>ja</strong> kilpailukykyinen matkailukompleksi” turistien houkuttelemiseksi.<br />

Tasavalta toimii ”Matkailun kehittäminen Kar<strong>ja</strong>lan tasavallassa vuoteen 2010”-ohjelman<br />

mukaisesti.<br />

Mainontaa tehostetaan, osallistutaan kotimaisiin <strong>ja</strong> ulkomaisiin matkailumessuihin, valmistetaan<br />

esitteitä <strong>ja</strong> DVD-tallenteita matkailukohteista, tiedotetaan metsästys- <strong>ja</strong> kalastusmahdollisuuksista<br />

sekä muista tulijoita kiinnostavista aktiviteeteista. Hallintopiirejä kannustetaan määrittämään omakulttuurisia<br />

<strong>ja</strong> tasavallalle yhteisiä matkailuohjelmia. Osoituksena paikallisuudesta toiminnassa<br />

on mm. Laatokan <strong>alueen</strong> Sortavalan hallintopiirin Pellotsaaren ”vihreä pysähdyspaikka”, jonne<br />

Laatokalla risteilevät turistilaivat voivat pysähtyä pidemmäksi aikaa. Vuonna 2009 suunniteltiin<br />

55:n matkailuinfrastruktuurikohteen rakentamisen käynnistämistä tai rakennustöiden <strong>ja</strong>tkamista.<br />

Lama pysäytti monet hankkeet, mutta uudet majoitusliikkeet ovat käynnistäneet toimintansa mm.<br />

Kemin, Karhumäen, Prääsän, Sortavalan <strong>ja</strong> Louhen hallintopiireissä. Matkailuinfrastruktuurin ke-<br />

84 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


hittämiseen käytettiin viime vuonna 450 milj. ruplaa. Petroskoin uusi ”Onego-Palace”-hotelli piti<br />

avata viimeistään tasavallan 90-vuotisjuhlan aikaan kesäkuussa, mutta avaaminen on käynnistynyt<br />

vaiheittain vuoden 2010 lopulla. Tämän selvityksen tekijä kävi ensimmäiset neuvottelut Kar<strong>ja</strong>lan<br />

tasavallan uuden päämiehen tohtori Andrei Nelidovin kanssa hotellin juuri avatussa ravintolassa<br />

5.10.2010.<br />

Virallisen lähialueyhteistyön merkeissä suomalaiset toimi<strong>ja</strong>t ovat lukuisia kerto<strong>ja</strong> saaneet tutustua<br />

Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan piireihin, matkailukohteisiin, niiden palvelutarjontaan, paikalliseen ruokaan,<br />

käsitöihin, asukkaiden esittämiin kulttuuriohjelmiin <strong>ja</strong> elintapoihin. Ra<strong>ja</strong>n yli on toteutettu<br />

kulttuurifoorume<strong>ja</strong>, kulttuuri- <strong>ja</strong> taidejunatapahtumia sekä ystävyyden kavalgade<strong>ja</strong>. Kokemukset<br />

ovat osoittaneet, että ra<strong>ja</strong>n yli tapahtuvalle luonto- <strong>ja</strong> kulttuurimatkailulle ovat hyvät mahdollisuudet,<br />

mutta liikkeellepani<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> yrittäjät vain puuttuvat. Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan matkailutarjontaan voi<br />

tutustua monin tavoin valmistetusta informaatiosta. Tässä yhteydessä ei ole tarpeellista kirjoittaa<br />

matkaopasta, mutta suomalaisille yrityksille ehkä helpoimpia yhteistyön alo<strong>ja</strong> ovat matkailun eri<br />

muodot yhdessä Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan yrittäjien <strong>ja</strong> palvelu- sekä kulttuurikohteiden ylläpitäjien kanssa.<br />

Matkailun volyymi voi kasvaa vasta turistikohteiden kehittymisen myötä. Vienan Kar<strong>ja</strong>lan kylien,<br />

väestön <strong>ja</strong> koko kalevalaisen kulttuurin kohtalo riippuu siitä, kehittyykö alueelle toimeentuloa<br />

antavia työpaikko<strong>ja</strong>, joihin myös nuoret haluavat tulevaisuudessa jäädä. Neuvostoliiton hajoamisen<br />

jälkeen monet entiset asukkaat ovat palanneet kyliin, mutta pysyvä asutus on mahdollinen vain<br />

uuden työn <strong>ja</strong> toimeentulon turvin.<br />

14.4. KARJALAN TASAVALLAN EKOLOGINEN TILANNE<br />

Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan ympäristön tilan ylläpidossa toteutetaan alueellista ”Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan ympäristö<br />

<strong>ja</strong> luonnonresurssit 2004 - 2010” – tavoiteohjelmaa, jonka puitteissa rahoitetaan valtiollisia<br />

tilaussopimuksia <strong>ja</strong> hankkeita vuosittain yli miljoonan ruplan arvosta. Tasavallan ilmatilaa saastuttavat<br />

eniten sellu- <strong>ja</strong> paperitehtaat, metallitehtaat <strong>ja</strong> alan kaivoskombinaatit sekä lämpövoimalat.<br />

Liikenteen päästöjä lukuun ottamatta eniten ilmansaasteita on Kostamuksessa, Kontupoh<strong>ja</strong>ssa,<br />

Petroskoissa, Segezassa, Pitkärannassa <strong>ja</strong> Nadvoidsan alumiiniteollisuuden taa<strong>ja</strong>massa. Lähes 90<br />

% ilmansaasteista tulee viidestä teollisuuslaitoksesta: Kar<strong>ja</strong>lan masuunipelletti Oy, Kondopoga<br />

Oy, Segezan sellu- <strong>ja</strong> paperikombinaatti Oy, Pitkärannan sellutehdas Oy <strong>ja</strong> SUAL Oy (Nadvoitsan<br />

alumiinitehdas). Vuonna 2009 päästöjen kokonaismäärä oli 122,2 tuhatta tonnia saasteita, joista<br />

kiinteää saastetta oli 28,2 tuhatta tonnia. Siirtyminen maakaasun käyttöön on vähentänyt saastekuormitusta<br />

noin kymmenellä prosentilla. Vaarallisia saatelähteitä lasketaan olevan tasavallassa yli<br />

8 000, joiden ongelmajätteiden puhdistusaste lienee noin 60 %.<br />

Tasavallan veden <strong>ja</strong> jäteveden käyttöä käsitellään selvityksen asianomaisessa kohdassa. Kiinteiden<br />

talousjätteiden varastointi tapahtuu kaatopaikoilla. Jätteitä ei valitettavasti lajitella, eikä oteta<br />

mahdollisilta osin uusiokäyttöön tai tehdä ihmisille <strong>ja</strong> luonnolle vaarattomiksi. Elohopeaa sisältäviä<br />

jätteitä lähetetään Pietariin <strong>ja</strong> Tsherepovetsiin käsiteltäväksi. Tasavallassa on melkoinen määrä<br />

luvattomia kaatopaikko<strong>ja</strong>, mutta luvallisetkaan eivät vastaa ympäristövaatimuksia. Hallituksen<br />

antamien tietojen mukaan tasavallassa on rekisterin mukaan 2 166 laitosta, jotka toiminnallaan<br />

vaikuttavat negatiivisesti ympäristön tilaan. Vuonna 2009 tällaisia laitoksia rekisteröitiin noin 300.<br />

Laitosten jätemaksuina kerättiin noin 200 miljoonaa ruplaa, millä tuotolla rahoitettiin ympäristönhoidon<br />

vuosisuunnitelmaa. Hallitus valvoo <strong>ja</strong> tekee tarkastuksia laitoksiin lakien noudattamiseksi.<br />

Tehtävään perustetun viraston toimesta tehtiin viime tarkastuksia vuonna yli 2 500 kohteessa.<br />

Tarkastuksissa todettiin 370 rikkomusta, annettiin 112 varoitusta <strong>ja</strong> sakko<strong>ja</strong> kirjoitettiin 2,8 milj.<br />

ruplan arvosta, joista maksettiin vain va<strong>ja</strong>a 1.8 miljoonaa. Elinkeinojen <strong>ja</strong> asuinyhteisöjen ympä-<br />

85


istörikkomusten tarkastustoimi on raskas, työllistävä <strong>ja</strong> myös korruptioaltis kokonaisuus, jonka<br />

uudistaminen päämiehen kanslian mukaan on välttämätöntä.<br />

Vesihuollon, lämmitysjärjestelmien sekä energiansäästön ohella jätehuollon kehittäminen kokonaisuudessaan<br />

on koko Venäjällä yksi keskeisimpiä kehittämisen <strong>ja</strong> tulevan yritystoiminnan alo<strong>ja</strong>.<br />

Suomalainen osaaminen <strong>ja</strong> käytäntö mainituilla aloilla ovat korkeatasoisia <strong>ja</strong> mahdollistavat liiketoiminnan<br />

käynnistämistä myös venäläisten kanssa yhteistyössä. Kyseeseen voi tulla vahvan osaamisklusterin<br />

rakentaminen <strong>ja</strong> siihen toimijoiden kouluttaminen valtioiden <strong>ja</strong> alueiden sekä yritysten<br />

välisenä yhteistyönä.<br />

14.5. HALLINTO, PALVELUT JA KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ<br />

Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan päämiehen kanslian mukaan (31.5.2010) ”Valtiohallinnon uudistaminen Venäjällä<br />

on niitä tekijöitä, jotka luovat edellytyksiä maan sosiaalistaloudellisen kehityksen vauhdin<br />

lisäämiselle”. Tämä a<strong>ja</strong>tus on sisällytetty konseptiin, jonka puitteissa hallinnonuudistuksia toteutetaan<br />

maassa. Ponnistuksia on tähän suuntaan tehty Kar<strong>ja</strong>lan tasavallassa mm. seuraavilla aloilla:<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

valtionhallinnon antamien palvelujen laatua parannetaan<br />

valtiohallinnon palvelujen saatavuutta lisätään, sähköisiä palvelu<strong>ja</strong> kehitetään palvelutuotannossa<br />

<strong>ja</strong> niiden antamista mahdollisuuksista tiedotetaan kansalaisille<br />

Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan toimeenpanovallan <strong>ja</strong> paikallisten itsehallintoelinten toiminnan tehokkuutta<br />

lisätään, etenkin valvonnassa <strong>ja</strong> kontrollissa <strong>ja</strong><br />

taistellaan korruptiota vastaan<br />

Uudistustavoitteiden tarkempi analyysi osoittaa, että byrokraattiset ohjeistukset mm. alueiden<br />

itsehallintoelinten tehtävistä tulevat entistä työllistävämmiksi. ”Toimeenpanoelinten tehtävät <strong>ja</strong> tavoitteet<br />

luetteloidaan, suunnitteilla olevat toimenpiteet luetteloidaan, voimavarat luetteloidaan poh<strong>ja</strong>utuen<br />

tasavallan finanssisuunnitelmiin <strong>ja</strong> tähänastisiin tuloksiin”. Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan päämiehen<br />

9.11.2009 vahvistaman toimeksiannon mukaan ”perustetaan asiantunti<strong>ja</strong>ryhmä, jonka tehtävänä on<br />

valmistaa ehdotuksia Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan toimeenpanovallan elinten toiminnan tehokkuuden arvioinniksi<br />

<strong>ja</strong> Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan toimeenpanovallan elinten ylläpitämiseen käytettävien varojen määrän<br />

optimoimiseksi”. Uudistuksen puitteissa on vahvistettu koulutuksen, kulttuurin, terveydenhuollon,<br />

sosiaalisen kehityksen, liikunnan <strong>ja</strong> urheilun, nuorisopolitiikan, maa- <strong>ja</strong> metsätalouden,<br />

rakennustoimen, matkailun <strong>ja</strong> paloturvallisuuden aloilla valtiollisten palvelujen standardit.<br />

Paikallisten itsehallintoelinten <strong>ja</strong> tasavallan keskushallinnon toimeen panevien elinten kanssakäyminen<br />

on saatu parempaan muotoon, mikä helpottaa asian hoitoa, aluekehitystä, toiminnan<br />

yhdenmukaistamista <strong>ja</strong> tulosten monitorointia. Metodia käyttämällä vuoden 2008 toimintaa arvioitaessa,<br />

parhaimpiin tuloksiin yltivät aikaansaannoksissaan Kostamuksen kaupunki, Petroskoin<br />

kaupunkipiiri <strong>ja</strong> Kemin kuntapiiri. Laadittujen säännöstöjen perusteella oh<strong>ja</strong>taan valtiollisten palvelujen<br />

antamista yrityksille <strong>ja</strong> henkilöille. Yritysten kannalta on tärkeä 1.5.2009 voimaan tullut<br />

säädös no. 297-FZ ”Yritysten <strong>ja</strong> yksityisyrittäjien etujen suojelemisesta valtion- tai kunnanvirkaili<strong>ja</strong>in<br />

tarkastusta suorittaessaan”. Laki on poistamassa liiko<strong>ja</strong> hallinnollisia esteitä yrittäjyyden<br />

tieltä. Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan toimeenpanovallan elimet toteuttavat 33 valtiollista valvontatehtävää,<br />

joita mainittu laki säätelee. Federaatiotasolla kyseinen laki annettiin 26.12.2008. Kar<strong>ja</strong>lassa laki<br />

on otettu käyttöön ohjeistamalla <strong>ja</strong> tarkkailemalla toimivia viranomaisia <strong>ja</strong> hallintopiirien elinten<br />

on valmistauduttava lain edellyttämiin toimiin. Syyttäjävirasto on valmistautunut toimeenpanevien<br />

elimien tarkastustoimien seuraamiseen vuonna 2010. Lain vaikutusten seuranta osoitti pian, että<br />

hallintopiirien itsehallinnolliset elimet eivät vielä pystyneet laatimaan hallinnollisia ohjeita tarkastustoimen<br />

käytännöstä.<br />

86 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


Jo vuosien a<strong>ja</strong>n Oulun lääninhallitus on monialaisesti informoinut Suomessa läänien toteuttamasta<br />

kansalaisten peruspalvelujen saatavuuden arvioinnista. Kar<strong>ja</strong>lan tasavallassa on vuonna<br />

2009 laadittu alueellinen ohjelma koskien palvelutuotannon monitorointia <strong>ja</strong> yhteispalvelutuotannon<br />

järjestämistä. Viimeksi mainittujen yksiköiden tulee tarjota ”yhden luukun” periaatteella valtion<br />

<strong>ja</strong> kunnan palvelu<strong>ja</strong>, jotta haki<strong>ja</strong>in ei itse tarvitsisi kerätä kaikkia lausunto<strong>ja</strong>, lupia <strong>ja</strong> asiakirjo<strong>ja</strong>,<br />

vaan viranomaiset tekisivät sen virkatyönä. Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan päämies vaihtui 1.7.2010. Samalla<br />

uudistettiin tasavallan hallintoa aiempaa yksinkertaisemmaksi <strong>ja</strong> matalammalle profiilille. Selvitys<br />

tältä osin jää vaille tietoa käytännön kokemuksista <strong>ja</strong> uudistuksen merkityksestä erityisesti suomalaisten<br />

yritysten toimintamahdollisuuksiin Kar<strong>ja</strong>lan tasavallassa tohtori Andrei Nelidovin aikana.<br />

Kar<strong>ja</strong>lana tasavallan hallinto on priorisoinut kansainvälisen yhteistyön edistämisessä seuraavat<br />

tavoitteet: ”Uusien investointien houkutteleminen aluetasavallan kansantalouteen sosiaalistaloudellisen<br />

kehitysvauhdin jouduttamiseksi, ra<strong>ja</strong>- <strong>ja</strong> tulli-infrastruktuurin kehittäminen, läpikulkuväylähankkeiden<br />

tunnetuksi tekeminen, aluetasavallan imagon luominen <strong>ja</strong> investointihoukuttelevuuden<br />

ylläpitäminen” (KTPH 31.5.2010). Kar<strong>ja</strong>la osallistuu Nor<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> Venäjän välisiin hankkeisiin <strong>ja</strong> laajentaa<br />

kontakte<strong>ja</strong>an <strong>Barentsin</strong> alueella. Vuonna 2009 aluetasavallassa toteutettiin 134 kansainvälistä<br />

hanketta, joiden kokonaisarvo oli noin 5 milj. euroa. Hankkeita toteutettiin mm. logistiikan,<br />

uusien teknologioiden soveltamisen, uusien yritysten luomista tavoittelevilla <strong>ja</strong> matkailun aloilla.<br />

”Barents-link forum”- hankkeen puitteissa rakennettua Kostamuksen ”Business-keskusta” tarjotaan<br />

kansainvälisiä yhteyksiä toteuttavien yritysten käyttöön. Kar<strong>ja</strong>lan tasavalta on osallistunut<br />

EU:n <strong>ja</strong> Venäjän ra<strong>ja</strong>t ylittävän EMPI CBC- ohjelman valmisteluun <strong>ja</strong> käynnistämiseen. Hankkeen<br />

rahoitukseen osallistuu myös federaatio <strong>ja</strong> hankkeen kokonaisarvo on 46 milj. ruplaa. Hankkeessa<br />

kiinnitetään huomiota mm. talouskehitykseen, tehokkaasti <strong>ja</strong> turvallisesti toimiviin valtionrajoihin,<br />

ympäristönsuojeluun <strong>ja</strong> turvallisuuteen, terveydenhuoltoon, kulttuuriin <strong>ja</strong> koulutukseen, paikallisen<br />

itsehallinnon kehittämiseen <strong>ja</strong> kansalaisyhteiskunnan tukemiseen.<br />

Vuonna 2009 tasavallassa toteutettiin Suomen kanssa kahdenvälisesti 29 hanketta <strong>ja</strong> yhdessä<br />

Suomen, Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan <strong>ja</strong> Luoteisen hallintopiirin <strong>ja</strong> muiden alueiden kanssa 25 hanketta.<br />

Suomen hankkeet perustuvat pääasiassa asiakir<strong>ja</strong>an ”Venäjän <strong>ja</strong> Suomen lähialueyhteistyöhankkeiden<br />

toteuttaminen Kar<strong>ja</strong>lan aluetasavallassa vuosina 2008-2011”. Oulun läänin kanssa tasavalta toteutti<br />

sovittua monialaista yhteistyöaiepöytäkir<strong>ja</strong>a, josta konkreettisiksi hankkeiksi kohosivat mm.<br />

matkailun kehittämisen ”Ystävyyskaravaani” <strong>ja</strong> Petroskoissa myös Suomen valtioneuvoston vahvasti<br />

tukema konferenssi ”Venäjä <strong>ja</strong> Suomi monipolaarisessa maailmassa 1809 - 2009”. Venäjän<br />

puheenjohta<strong>ja</strong>kaudella Kar<strong>ja</strong>lassa toteutettiin 22 Barents-hanketta, joiden arvo oli 323 000 euroa.<br />

Petroskoissa toimii Västerbottenin lääninhallituksen ylläpitämä ”Ruotsalais-kar<strong>ja</strong>lainen informatiivinen<br />

liiketoimintakeskus”. Viime vuonna toteutettiin metsä- <strong>ja</strong> rakennusteollisuusteknologioiden<br />

näyttely. Ruotsalaisten kanssa toteutettiin 6 hanketta, yhteensä arvoltaan 404 000 euroa.<br />

Nor<strong>ja</strong>n Tromssan läänin kanssa aluetasavalta toteutti 12 hanketta, arvoltaan 363 000 euroa. Lisäksi<br />

yhteishankkeita on ollut muiden alueiden kanssa. Hankkeet ovat kohdistuneet mm. tienpitoon, palontorjuntaan,<br />

matkailuun, koulutukseen, pk-yrittäjyyteen, <strong>ja</strong> lukuisille kulttuurin aloille.<br />

Petroskoin yliopisto harjoittaa mittavaa kansainvälistä toimintaa. Kansainvälisessä arviossa<br />

yliopisto kokonaisuudessaan arvioitiin 20. parhaaksi Venäjän federaation 300 yliopiston joukossa<br />

<strong>ja</strong> ensimmäiselle si<strong>ja</strong>lle kriteereissä ”Kansainvälistyminen / kansainvälinen kanssakäyminen”.<br />

Yliopisto on mukana lukuisissa kansainvälisissä ohjelmissa, Bolognan prosessissa, ”arktinen<br />

yliopisto”-yhteistyössä, sekä koulutuspalvelujen viennissä. Yliopistossa toimii ”Metso-System Automation”<br />

– keskus, joka on vuodesta 2002 tuottanut tietokoneohjelmia lukuisien eri toimialojen<br />

tuotantolaitosten tilauksesta. Tarkastelukaudella yksikössä toimi 68 asiantunti<strong>ja</strong>a. Nokia Oyj:n tuella<br />

Petroskoin yliopistoon perustettiin 2008-2009 ”Mobiili- <strong>ja</strong> langattomien viestintäteknologioiden<br />

87


<strong>ja</strong> sovellutusten” - keskus. Yliopistossa toimii myös vahva It-keskus. Kar<strong>ja</strong>lan tiedekeskus toteutti<br />

tarkasteluvuonna 34 kansainvälistä projektia 12 maan asiantunti<strong>ja</strong>in kanssa. Hankkeet kohdistuivat<br />

mm. Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan sosiaalis-taloudelliseen kehitykseen, niiden <strong>ja</strong>tkosuunnitelmiin, metsänhoitoon<br />

<strong>ja</strong> metsäteollisuuteen, geologiaan <strong>ja</strong> kaivostoimintaan, liiketoimintaan, markkinointiin,<br />

sähköisiin prosesseihin <strong>ja</strong> luonnonsuojeluun. Suomen, Nor<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> Ruotsin viranomaisten kanssa tasavallan<br />

viranomaiset <strong>ja</strong>tkoivat jo vakiintunutta yhteistyötä.<br />

14.6. KARJALAIS-SUOMALAISTEN SUHTEIDEN UUSI VAIHE<br />

Yli yksitoista vuotta Kar<strong>ja</strong>laa johtanut <strong>ja</strong> kar<strong>ja</strong>lais-suomalaisia suhteita myönteisesti kehittänyt<br />

tasavallan päämies Sergei Katanandov <strong>ja</strong> merkittävä osa hänen hallinnostaan siirtyivät heinäkuun<br />

alussa 2010 muihin tehtäviin. Rakennusinsinööri Sergei Katanandov nimitettiin Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan<br />

toiseksi edusta<strong>ja</strong>ksi Venäjän federaation senaattiin. Senaattorina toimiessaan hän <strong>ja</strong>tkaa edelleen<br />

Venäjän <strong>ja</strong> Suomen välistä yhteistyötä (lausunto Oulussa 13.11.2010). Venäjän federaation presidentti<br />

Dmitri Medvedev nimitti Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan seuraavaksi päämieheksi pietarilaisen, mutta<br />

ei Kar<strong>ja</strong>lassa <strong>ja</strong> Suomessakaan tuntemattoman taloustieteiden tohtori (2004) Andrei Nelidovin (s.<br />

12.6.1957). Pian nimityksensä jälkeen uusi päämies yksinkertaisti tasavallan hallintoa lopettamalla<br />

muun muassa pääministerin tehtävän. Hän on näin ollen Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan korkein virkamies <strong>ja</strong><br />

samalla toimeenpanevan elimen puheenjohta<strong>ja</strong>. Tasavallan uuden päämiehen myötä alkaa myös<br />

uusi vaihe kar<strong>ja</strong>lais-suomalaisissa suhteissa. Seuraavassa referoidaan päämies tohtori Nelidovin<br />

kanssa käytyjä keskustelu<strong>ja</strong> 4.-5.10.2010 Petroskoissa sekä eräitä muita lähteitä, joista ilmenee<br />

hänen lin<strong>ja</strong>uksiaan tasavallan kehittämisessä <strong>ja</strong> kar<strong>ja</strong>lais-suomalaisissa suhteissa.<br />

Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan päämies, tohtori Andrei Nelidov:<br />

Päämies Nelidov kertoi, että Kar<strong>ja</strong>lan tasavallassa halutaan nyt muuttaa tilannetta toden<br />

teolla paremmaksi eri aloilla. ”Pyrkimyksenämme on, että ihmiset Kar<strong>ja</strong>lan tasavallassa<br />

tulisivat toimeen yhtä hyvin kuin Suomen Kar<strong>ja</strong>lassa. Muihin Venäjän alueisiin verrattuna<br />

Kar<strong>ja</strong>lan tasavalta voisi olla luonteeltaan eurooppalaisempi, koska monet sivistysperinteet,<br />

kulttuuri <strong>ja</strong> hyvät käytöstavat sekä omaksutut kokemukset ovat säilyneet täällä hyvin”.<br />

Henkilönä hän antoi aktiivisen, ystävällisen, kumppanuuteen hakeutuvan <strong>ja</strong> asioihin<br />

hyvin perehtyneen kuvan. Keskustelussa ilmeni hänen syvällinen perehtyneisyytensä<br />

talousasioihin sekä vahva tahtotila erityisesti Kar<strong>ja</strong>lan talouden kehittämiseen. ”Pidän<br />

velvollisuutenani tehdä Kar<strong>ja</strong>lan tasavallasta paikka, joka on avoin investoinneille, jossa<br />

investointe<strong>ja</strong> odotetaan. Mutta ei sellaisia investointe<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> investoijia, jotka tulevat tänne<br />

pilaamaan maamme, järvemme <strong>ja</strong> jokemme, vaan sellaisia, jotka luovat todellisia yrityksiä<br />

<strong>ja</strong> työpaikko<strong>ja</strong>. Suomalaiset toivotetaan uudistusprosessiin lämpimästi tervetulleiksi”.<br />

Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan päämies ilmaisi tukensa kaikelle, missä Kar<strong>ja</strong>la voi hyödyntää naapureittensa<br />

parasta kokemusta. ”Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan uuden hallituksen yhtenä tärkeimmistä<br />

tavoitteista tulee olemaan uusien sijoittajien hankkiminen tasavaltaan”. Omia viranhaltijoitaan<br />

hän opasti: ”Viranhalti<strong>ja</strong>in toimien tuloksista tullaan päättämään sen perusteella,<br />

kuinka nopeasti <strong>ja</strong> laadukkaasti käynnistetään uutta liiketoimintaa. Viranomaisten päätehtävänä<br />

on löytää <strong>ja</strong> tukea investoijia. Muussa tapauksessa viranomaiset irtisanotaan<br />

tehtävistään. Uudet tuotantolaitokset tuovat työtä, veronmaksajia, jotta budjetista liikenisi<br />

enemmän varo<strong>ja</strong> terveydenhuoltoon, tutkimukseen <strong>ja</strong> opetukseen, tasavallan investointeihin<br />

<strong>ja</strong> erilaisia hyvinvointipalvelu<strong>ja</strong> tarvitseville.” Edelleen tohtori Nelidov totesi: ”Kar<strong>ja</strong>la<br />

on kaunista seutua, täällä vaalitaan kulttuuria <strong>ja</strong> hengellisyyttä, jota ollaan menettämäs-<br />

88 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


sä Venäjän suurissa kaupungeissa. Täällä on rehellisiä ihmisiä, jotka elävät minulle tärkeiden<br />

<strong>ja</strong> läheisten periaatteiden mukaisesti. Kun puhumme välttämättömyydestä tehdä<br />

Kar<strong>ja</strong>lasta erikoinen alue, tarkoitamme tällä sen eurooppalaistamista”.<br />

Virallisessa keskustelussa tasavallan päämies tohtori Nelidov kiteytti Suomen <strong>ja</strong> Kar<strong>ja</strong>lan<br />

tasavallan välisen a<strong>ja</strong>nkohtaisen yhteistyön kolmeen keskeisimpään toimialaklusteriin:<br />

• Metsäteollisuus kokonaisuudessaan kylvösiemenestä metsänhoidon, puunkorjuun,<br />

kuljetuslogistiikan kautta <strong>ja</strong>lostukseen <strong>ja</strong> pitkälle kehitettyihin erikoistuotteisiin <strong>ja</strong><br />

vientiin myös maailman markkinoille.<br />

• Asuinyhteisöjen kehittäminen,<br />

infrastruktuurin uudistaminen rakentamalla <strong>ja</strong> kor<strong>ja</strong>amalla<br />

asunto<strong>ja</strong>, paikalliseen bioenergiaan poh<strong>ja</strong>utuvien lämmön sekä sähköntuotannon<br />

rakentaminen verkostoineen, vesihuollon <strong>ja</strong> jätevesien käsittely sekä kiinteän<br />

jätteen keruun, lajittelun <strong>ja</strong> kierrätyksen järjestäminen.<br />

• Matkailun monipuolinen kehittäminen,<br />

vaadittavien rakenteiden toteuttaminen,<br />

majoitus-, ravinto- <strong>ja</strong> ohjelmapalvelujen toteuttaminen koulutuksineen. Matkailusta<br />

on kehitettävä työtä <strong>ja</strong> hyvinvointia luova yrityssektori.<br />

Metsäteollisuudesta hän totesi yksikantaan: a<strong>ja</strong>t ovat muuttuneet, puutullit tulevat säilymään<br />

tulevaisuudessa (huomaa tapahtunut muutos!) <strong>ja</strong> nyt on yhteisten investointien<br />

aika. Hän luetteli joukon jo nyt toiminnassa olevia Kar<strong>ja</strong>laan suuntautuneita investointe<strong>ja</strong>.<br />

”Kar<strong>ja</strong>la tarvitsee suomalaisten erinomaista kokemusta metsien hoidossa, puunkorjuussa,<br />

metsäautoteiden rakentamisessa, monipuolisessa <strong>ja</strong>lostamisessa <strong>ja</strong> tuotteiden markkinoinnissa”.<br />

Sama yhteistyöntarpeen näkemys on tullut esiin myös muilla <strong>Barentsin</strong><br />

hallintoalueilla sekä Moskovan keskushallinnossa.<br />

Samalla selkeällä vakuuttavuudella tohtori Nelidov analysoi Venäläisten asuinyhteisöjen<br />

nykytilaa <strong>ja</strong> kehittämistarpeita. Koko federaation alueella kyse on mittavasta ohjelmasta,<br />

jonka perustana on pääministeri Putinin ohjelma asuntojen uustuotannosta, ”yksi<br />

neliömetri uutta asuinpinta-alaa jokaista Venäjän asukasta kohti vuosittain” = 140 milj.<br />

neliömetriä vuodessa. Päätavoitteena on asuntojen kor<strong>ja</strong>us energiatehokkaiksi <strong>ja</strong> asukkaiden<br />

oman vastuun ottaminen energiankulutuksestaan. Suurten kaupunkien ulkopuolisten<br />

asuinyhteisöjen lämmöntuotanto halutaan vaihtaa öljystä <strong>ja</strong> kivihiilestä paikallisiin<br />

biopolttoaineisiin, turpeeseen, puuhakkeeseen, puuteollisuuden jätteisiin, pelletteihin <strong>ja</strong><br />

kotitalouksien polttoon kelpaavaan jätteeseen. Lämpölaitokset <strong>ja</strong> kaukolämpöverkostot<br />

automaatioineen merkitsevät laa<strong>ja</strong>n maan alueella mittavaa työtä, joka Nelidovin mielestä<br />

pitää käynnistää Kar<strong>ja</strong>lasta. Hänen mielestään suomalaisilla on tähän sektoriin parhain<br />

kokemus maailmassa. Perustellusti hän otti esille myös puhtaan veden saannin teollisuuteen,<br />

laitoksiin sekä kotitalouksiin. Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan tilanteen tarkastelu myös tässä<br />

selvityksessä osoittaa, että jätevesien käsittely <strong>ja</strong> jätehuolto muodostavat energiantuotannon<br />

ohella mahdollisuuden laa<strong>ja</strong>mittaiseen yhteistyöhön.<br />

Keskustelussa Kar<strong>ja</strong>lan päämies käsitteli laa<strong>ja</strong>sti Kar<strong>ja</strong>lan mahdollisuuksia luonto- <strong>ja</strong><br />

kulttuurimatkailuun pohjoisen luonnon neljänä sesonkiaikana. Hän kannusti ryhtymään<br />

viipymättä konkreettisiin toimiin yritystoiminnan valmistelussa eri muodoissaan Kar<strong>ja</strong>lan<br />

tasavallan hallinnon, yrittäjien, koulutuslaitosten <strong>ja</strong> suomalaisten vastaavien toimijoiden<br />

välillä. Keskustelussa hän voimakkaasti korosti konkreettisia toimia <strong>ja</strong> käytännön tuloksia.<br />

Hän ei halunnut tehdä yhteistyöstä pitkiä toivelisto<strong>ja</strong>, vaan käytännön työhön on ryhdyttävä<br />

siitä, missä tarpeet <strong>ja</strong> valmiudet ovat suurimmat.<br />

89


Lyhyen virkakautensa aikana Kar<strong>ja</strong>lan tasavalta hänen johdollaan on tuonut esiin runsaasti<br />

muita tärkeäksi koettu<strong>ja</strong> yhteistyöalo<strong>ja</strong>, joilla tulisi pian päästä tuloksiin. Suomen<br />

<strong>ja</strong> Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan välistä lentoliikennettä on kehitettävä Helsingin <strong>ja</strong> Petroskoin sekä<br />

mahdollisesti Lappeenrannan <strong>ja</strong> Petroskoin välillä. Maiden välillä on liian vähän kansainvälisiä<br />

ra<strong>ja</strong>nylityspaikko<strong>ja</strong>. Hän nostaa esille Syvänoron - Parikkalan ra<strong>ja</strong>-aseman avaamisen<br />

<strong>ja</strong> tavoitteen saavuttaa viisumivapaus Venäjän <strong>ja</strong> EU:n välille. Yhteisyritystoimintaa<br />

tulisi käynnistää mm. maatalouden <strong>ja</strong> kalanviljelyn aloilla sekä tuotteiden <strong>ja</strong>lostustoiminnassa.<br />

Tienrakennukseen Nelidov toivoo suomalaista osaamista, myös metsäautoteihin.<br />

Koulutus <strong>ja</strong> kulttuuri ovat päämiehen mielestä myös tärkeitä yhteistyöalo<strong>ja</strong>. Hän kannattaa<br />

suomenkielisen teatterin toimintaa Petroskoissa <strong>ja</strong> toivoo siihen mukaan myös suomalaista<br />

tuotantoa <strong>ja</strong> tukea. Pian kaksi vuosikymmentä kestänyttä lähialueyhteistyötä<br />

Nelidov pitää edelleen tärkeänä <strong>ja</strong> toteaa, että isäntäministeriön vaihto Moskovassa vain<br />

vahvistaa <strong>ja</strong> lisää työn arvostusta myös Venäjän puolella.<br />

Keskustelun lopuksi Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan uusi päämies tohtori Andrei Nelidov lupasi tukensa<br />

kaikelle Suomen <strong>ja</strong> Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan välillä tehtävälle rehelliselle <strong>ja</strong> tulokselliselle<br />

yhteistyölle. Suomalaiset ovat aina tervetulleita Kar<strong>ja</strong>laan! Kar<strong>ja</strong>lan päämies yhdessä<br />

suuren asiantunti<strong>ja</strong>ryhmän kanssa teki virallisen vierailun Pohjois-Suomen aluehallintoalueelle<br />

(selkeämmin Oulun lääniin) 29.-30.11. 2010, jolloin toteutettiin laa<strong>ja</strong> hallintohenkilöiden<br />

<strong>ja</strong> yrittäjien tapaaminen. Mukana olivat AVI,ELY, Oulun kaupunki, maakannanliitot,<br />

Oulun yliopisto, ammattikorkeakoulu, Euroregion ry.,Oulun kauppakamari <strong>ja</strong> lukuisia<br />

yrittäjiä. Vierailun aikana käsiteltiin konkreettisia yhteistyömahdollisuuksia. Yritysneuvottelu<strong>ja</strong><br />

<strong>ja</strong>tketaan tammikuussa.<br />

90 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


15. ARKANGELIN LÄÄNI<br />

15.1. ARKANGELIN LÄÄNI BARENTSIN ALUEEN SUUNNITELMISSA<br />

Kuva 15. Arkangelin lääni.<br />

(Lainaus, kuten kuvassa 2).<br />

Arkangelin lääni si<strong>ja</strong>itsee Jäämeren <strong>ja</strong> sen lahden Vienanmeren etelärannalla <strong>ja</strong> rajoittuu lännessä<br />

Murmanskiin <strong>ja</strong> Kar<strong>ja</strong>lan tasavaltaan, etelässä Vologdan lääniin <strong>ja</strong> idässä Komin tasavaltaan (Kuva<br />

15.). Venäjän historiassa merkittävän ”pomori<strong>alueen</strong>” si<strong>ja</strong>inti on uudelleen edullinen Koillisväylän<br />

avautumisen <strong>ja</strong> Jäämeren manner<strong>ja</strong>lustan luonnonvarojen käytön vuoksi. Lääni si<strong>ja</strong>itsee Koillisväylän<br />

varrella, missä si<strong>ja</strong>itsee myös lääniin idempänä kuuluva kaasusta <strong>ja</strong> öljystä rikas Nenetsian<br />

91


autonominen alue (okryk). Arkangelin lääniin kuuluvat myös Franz Josefin maa <strong>ja</strong> Nova<strong>ja</strong> Zeml<strong>ja</strong>.<br />

Lääni käsittää 589 000 neliökilometriä, eli 3,5 % Venäjän federaation pinta-alasta. Väkiluku on<br />

1,27 miljoonaa asukasta. Venäjän historian ensimmäinen ulkomaailmaan avattu meritie Arkangelin<br />

kautta on nyttemmin kohoamassa uudelleen <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> talouden <strong>ja</strong> logistiikan merkittäväksi<br />

keskukseksi. Ennen Arkangelin läänin kokonaistarkastelua on syytä asettaa Arkangelin lääni Murmanskin<br />

rinnalle <strong>ja</strong> tehdä arvioita, millä tavalla avautumassa olevat <strong>Barentsin</strong> <strong>ja</strong> Jäämeren <strong>alueen</strong><br />

suurhankkeet sekä Koillisväylän avautuminen vaikuttavat läänien väliseen kilpailuun, osallistumiseen<br />

sekä mahdolliseen työn<strong>ja</strong>koon. Murmanskin ohella Arkangeli on läheisessä yhteistyössä<br />

Nor<strong>ja</strong>n kanssa.<br />

Perinteinen ”pomori<strong>alueen</strong> turskansyöjäväestö” ilman hallintorajo<strong>ja</strong> näyttää löytävän toisensa<br />

merellisten mahdollisuuksien uudelleen avautuessa Jäämeren tuntumassa. Öljy- <strong>ja</strong> kaasuvaltio Nor<strong>ja</strong><br />

on 1990-luvun alusta panostanut voimakkaasti Thorvald Stoltenbergin idean jälkeen Atlantin <strong>ja</strong><br />

Jäämeren rannikoiden <strong>ja</strong> Pohjoiskalotti<strong>alueen</strong> Venäjä-yhteistyön kehittämiseen. Toki jo sitä ennen<br />

Nor<strong>ja</strong> muihin Pohjoismaihin verrattuna NATO:n jäsenmaana kehitti <strong>ja</strong> vahvisti Pohjois-Nor<strong>ja</strong>n asutusta<br />

<strong>ja</strong> talouselämää erityisesti strategisista syistä. Nyt Nor<strong>ja</strong>n läsnäolo vahvistuu Jäämeren rannikkoalueiden<br />

<strong>ja</strong> manner<strong>ja</strong>lustan hankkeiden kehittämisessä. Ilmaston lämpeneminen <strong>ja</strong> luonnonvarojen<br />

käyttöintensiteetin kohoaminen sekä kaivannaisteollisuuden vahvistuminen ovat Koillisväylän<br />

avaamisen kynnyksellä yhdistämässä merellisten valtioiden rannikko- <strong>ja</strong> manner<strong>ja</strong>lustayhteistyötä.<br />

Tämän rinnalla Murmansk <strong>ja</strong> Arkangeli ovat kilpaa esittäneet isännyyttään Jäämeren <strong>ja</strong> <strong>Barentsin</strong><br />

<strong>alueen</strong> luonnonrikkauksien käyttöönoton keskuspaikkana. <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> talouden pelikenttä<br />

näyttää siirtyvän taigavyöhykkeeltä tundralle <strong>ja</strong> siitä edelleen merenalaiselle manner<strong>ja</strong>lustalle.<br />

Venäjän kolme pohjoista aluetta Murmansk, Arkangeli <strong>ja</strong> Nenetsia sekä Nor<strong>ja</strong> käynnistivät syyskuussa<br />

2010 yhteisen suunnitelman Atlantin <strong>ja</strong> Jäämeren etelärannikon logistisen järjestelmän kehittämiseksi.<br />

Suunnitelma sisältää pohjoisen kuljetuskäytävän varrelle kehitettävät neljä logistista<br />

keskusta Nor<strong>ja</strong>n Kirkkoniemestä Murmanskin kautta Vienanmeren Arkangeliin <strong>ja</strong> Nenetsia Naryan-<br />

Mariin. Jo aiemmin Venäjä on julkistanut suunnitelman Kamchatkan Petro-Pavlovskin kaupungin<br />

toimimisesta Tyynen valtameren koillisrannikon ”hubina”. Vaikka suunnitelmat ovat vasta alkuvaiheessa,<br />

alueet ovat sopineet keskenään kohdentaa konkreettisia lähia<strong>ja</strong>n suunnitelmia valittujen<br />

keskusten kehittämiseen lähimmän kahden- kolmen vuoden aikana. Vuoden 2010 kesällä onnistuneet<br />

kuljetukset Koillisväylän kautta Aasiaan ovat rohkaisseet Nor<strong>ja</strong>a <strong>ja</strong> Venäjää lähitulevaisuuden<br />

suuriin investointeihin. Ne vauhdittuvat edelleen, mikäli maaliskuussa 2011 tehdään päätös Shtokmanin<br />

kaasukentän avaamisesta <strong>ja</strong> töiden käynnistymisestä vuoden loppuun mennessä. Innostus<br />

arktisen yhteistyön lisäämiseen kasvaa myös Kanadassa <strong>ja</strong> USA:ssa, sillä napajäätikön sulaminen<br />

avaa koko sirkumpolaarisen yhteistyön talouden ohella myös extreme-matkailulle. Muutos tulee<br />

vaikuttamaan myös strategiseen varustautumiseen joko yhteistyötä lisäävästi tai kriisejä kasvattamalla.<br />

Kummatkin ovat mahdollisia.<br />

Koillisväyläyhteistyön suunnittelukokouksessa olivat hallintojen lisäksi myös Venäjän tullin,<br />

ra<strong>ja</strong>vartioston <strong>ja</strong> satamapalvelujen edusta<strong>ja</strong>t. Nor<strong>ja</strong>n puolelta kokoukseen osallistuivat Tromssan,<br />

Finnmarkenin <strong>ja</strong> <strong>Barentsin</strong> sihteeristön edusta<strong>ja</strong>t sekä laivanvarustus. Seuraava kokous pidetään<br />

joulukuussa 2010 joko Kirkkoniemessä tai Arkangelissa. Barents Observerin julkaiseman<br />

(20.9.2010) kartan mukaan suunniteltu logistinen reitti alkaa Etelä-Nor<strong>ja</strong>sta <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkuu Nenetsian<br />

koilliskulmaan saakka. Kartta osoittaa suunnitellun väylän vaikutusalueeseen kuuluvaksi myös sisämaan<br />

kuljetusten suuntautuminen rannikon satamiin. Ruotsin kohdalla logistinen väylä kartan<br />

mukaan ulottuu Kölivuoriston yli Poh<strong>ja</strong>nlahden rannikolle Uuma<strong>ja</strong>an saakka. Suomi <strong>ja</strong> Kar<strong>ja</strong>lan tasavalta<br />

jäävät suunnitelman ulkopuolelle täysin sisämaan alueina. Suomen mukanaolo suunnitellun<br />

meritien kehittämisessä edellyttää yhteistyömuotojen löytämistä toimivien tahojen <strong>ja</strong> toteutuksessa<br />

olevien operaattoreiden kanssa. Olipa kyseessä telakkateollisuus, satamien kehittäminen, logistis-<br />

92 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


ten järjestelmien toimivuus tai käytännön kuljetukset. Uusi meritie toteutuessaan lisää kilpailutilannetta<br />

suurten merien <strong>ja</strong> sisämerien satamien välillä. Suomen tulee nyt löytää toimintakanavat <strong>ja</strong><br />

muodot, joilla osaamisemme, teknologiamme <strong>ja</strong> pohjoisuuden tuntemuksemme on mukana uusissa<br />

käytännön suunnitelmissa.<br />

Nor<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> Venäjän ratkaistua neljä vuosikymmentä kestäneen kiistan manner<strong>ja</strong>lustan ”harmaan<br />

vyöhykkeen ” omistussuhteesta syyskuussa 2010, Nor<strong>ja</strong> on vahvistanut läsnäoloaan Venäjällä perustamalla<br />

Arkangeliin kunniakonsulaatin. Konsuliksi nimitettiin 15 vuotta <strong>Barentsin</strong> sihteeristössä<br />

toiminut Andrey Shalyov. Nor<strong>ja</strong>n ulkoministeri Jonas Gahr Störe tutustui syyskuussa monipuolisesti<br />

Arkangelin toimintoihin <strong>ja</strong> piti luennon Pohjoisessa Arktisen <strong>alueen</strong> federaatioyliopistossa,<br />

johon on yhdistetty Arkangelin aiemmin toimineet, teknillinen, lääketieteellinen <strong>ja</strong> humanistinen<br />

Pomorin yliopisto. Laa<strong>ja</strong> liikemiesvaltuuskunta osallistui moniin tapahtumiin <strong>ja</strong> valmisteli lokakuun<br />

alussa pidettäviä Nor<strong>ja</strong>n päiviä sekä Pyhän Margareetan messu<strong>ja</strong> Arkangelissa. Messuihin<br />

osallistui Nor<strong>ja</strong>n ulkoministerin ohella suuri liikemiesvaltuuskunta <strong>ja</strong> lukuisa yrityksiä Nor<strong>ja</strong>sta <strong>ja</strong><br />

Venäjältä. Uudistuvissa rakenteissa tulisi myös Suomen olla aktiivisesti mukana. Todennäköisin<br />

osallistumistie olisi löytää tieteen <strong>ja</strong> teknologian sisällöistä haluttua kumppanuutta sekä meriteollisuuden,<br />

meripelastuksen sekä ympäristönsuojelun osaamista. Arktinen matkailu saattaa avata<br />

mahdollisuuksia myös jäävahvistettujen loistoristeilijäin tuotannolle, missä Suomella on erityisosaamista.<br />

Tämä kysyntä kasvaa ilmeisesti ensin uuden mantereen suunnalta.<br />

Nor<strong>ja</strong>n keskushallinto on useita vuosia työskennellyt kunniakonsulaatin perustamiseksi Arkangeliin.<br />

Kaupunki on ollut vuosisato<strong>ja</strong> tärkeä kauppa-alue Nor<strong>ja</strong>lle, erityisesti 1800-luvulla.<br />

Pohjoisen talouden aktivoituessa kaupunki on jälleen kohonnut merkittävään asemaan pohjoisen<br />

liike-elämän keskuksena. Arkangeli on tärkeä meriteollisuuden, tutkimuksen <strong>ja</strong> koulutuksen keskus.<br />

<strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> informaatiokeskus on lisännyt Nor<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> Venäjän kahdenvälistä yhteistyötä.<br />

Nor<strong>ja</strong>lla on pääkonsulaatti Murmanskissa. Nor<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> Venäjän sopimus syventää edelleen alueiden<br />

välistä yhteistyötä, jota edistää Nor<strong>ja</strong>lais-venäläinen kauppakamari. Kunniakonsulaatin avauksessa<br />

Nor<strong>ja</strong>n ulkoministeri lausui kunniakonsulille: ”Toivomme, että voitte vaikuttaa aktiivisten <strong>ja</strong><br />

läheisten suhteiden kehittämiseen maittemme, liike-elämän, kulttuurin <strong>ja</strong> Nor<strong>ja</strong>n sekä Arkangelin<br />

välillä”. Pyhän Margaretan messuilla oli lukuisia venäläisiä <strong>ja</strong> nor<strong>ja</strong>laisia yrityksiä, joiden välillä<br />

solmittiin useita liikesuhteita. Tällaisia olivat mm. nuorisorikollisuuden ehkäisemiseen, Tromssan,<br />

Finnmarkenin <strong>ja</strong> Arkangelin väliseen yhteistyöhön, Tromssan, Bodön <strong>ja</strong> Arkangelin yliopistojen<br />

väliseen yhteistyöhön <strong>ja</strong> Statoilin toimintaan Arkangelissa liittyvät sopimukset. Nor<strong>ja</strong>laisia osallistui<br />

messuihin yli 200 henkilöä. Oulu on ollut Arkangelin ystävyyskaupunki vuodesta 1993 lähtien.<br />

Innostuneen alun jälkeen yhteistyö on vaipunut hil<strong>ja</strong>isuuteen, ainakin liike-elämän kehittämisen<br />

osalta.<br />

Nor<strong>ja</strong>lainen Nordnorsk Skipskonsult (NSK) on yksi harvoista nor<strong>ja</strong>laisyrityksiä Arkangelissa.<br />

Yrityksen päätoimialana on laivansuunnittelu, joka työllistää tällä hetkellä 11 insinööriä kiinteistöliiketoiminnan<br />

ohella. Yrityksen tavoitteena on kehittää Arkangeliin nor<strong>ja</strong>laisten yritysten klusteri,<br />

sekä edistää hankerahoitusta Arkangelissa. Lisäksi yrityksen tavoitteena on tuottaa hyödyllistä tietoa<br />

nor<strong>ja</strong>laisille yrityksille Arkangelissa olevista mahdollisuuksista. Monet yritykset aikovat lähiaikoina<br />

käynnistää liiketoimintaa Pomorin -<strong>alueen</strong> yli 400 vuotta vanhassa pääkaupungissa. NSK:n<br />

selvityksen mukaan nyt epäilemättä on hyvä aika kehittää Nor<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> Arkangelin läänin välistä yhteistyötä.<br />

Talousselvityksessä on useita yhteistyökumppaneita <strong>ja</strong> Nor<strong>ja</strong>n Barents-sihteeristö. Lääninhallitusten<br />

jälkeen Suomen pohjoiset aluekehityksestä vastaavat maakunnanliitot ovat toimineet<br />

Barents-yhteistyössä. Tästä osallistumisesta voisi myös Suomen osalta odottaa liiketoimintaa kehittäviä<br />

tai ainakin rohkaisevia tieto<strong>ja</strong> yrityksille.<br />

Murmansk <strong>ja</strong> Arkangeli ovat kiistelleet keskenään, kumpi alue tulee olemaan Shtokmanin kaasutuotannon<br />

pääasiallinen keskus <strong>ja</strong> suurenhankkeen varusta<strong>ja</strong>. Heinäkuussa 2010 Arkangeli ilmoit-<br />

93


ti valmiutensa perustaa tarvittavat elimet <strong>ja</strong> <strong>rakenteet</strong> palvelemaan Shtokmanin käynnistämistä.<br />

Maaherra Il<strong>ja</strong> Mikhaelchuk julisti hankkeen olevan erityisen tärkeän alueelleen. ”Alueellemme on<br />

tärkeä luoda hyvät työskentelyolosuhteet projektiin osallistuville <strong>ja</strong> huollolle. Tarkoitus on perustaa<br />

oma ministeriö hallintoon tarkoitusta varten. Arkangelilla on vahva tahto myös osallistua yritystensä<br />

kautta itse rakentamiseen sekä perustaa Nova<strong>ja</strong> Zeml<strong>ja</strong>lle tukikohta rakentamisen kuljetuksia <strong>ja</strong><br />

huoltoa varten”(Barents Observer 21.7.2010).<br />

Va<strong>ja</strong>ata viikkoa myöhemmin Murmanskin maaherra Dmitri Dmitrienko totesi hallinnossaan. ”<br />

Murmanskin <strong>ja</strong> Arkangelin välillä ei ole mitään kiistaa siitä, mistä mantereelta huolletaan Shtomanin<br />

rakentamista sekä käsitellään <strong>ja</strong> kuljetetaan alueella tuotettu kaasu. Läänien välillä ei ole, eikä<br />

tule olemaan kilpailua hankkeen toteuttamiseen osallistumisesta. Me toteutamme Venäjän federaation<br />

hallituksen intressejä pohjoisella alueella”. Samalla hän ilmoitti keskustelleensa Arkangelin<br />

maaherran kanssa intressien yhteisestä <strong>ja</strong>kamisesta.<br />

Molemmat alueet asettavat suuret toiveet kehityksensä edistämiseen suurhankkeen edesauttamana.<br />

Murmansk on lähempänä kaasukenttää, joka si<strong>ja</strong>itsee noin 600 km:n etäisyydellä rannikosta.<br />

Arkangelilla ovat kehittyneet laivatelakat <strong>ja</strong> koulutusinstituutiot. Samalla todettiin, että vaikka Shtokman<br />

Delelopoment AG:n kaasutuotannon perustamispäätös on kolme vuotta myöhässä <strong>ja</strong> maailmanmarkkinoilla<br />

kaasun asema hintoineen on epävarma, hankevalmistelua <strong>ja</strong>tketaan edelleen.<br />

Heinäkuun lopulla Gazpromin <strong>ja</strong> Murmanskin hallinnon delegaatio tutustui Teriberkan kylään, joka<br />

si<strong>ja</strong>itsee noin 100 km Murmanskista koilliseen. Kylä on ehdolla kaasuhankkeen huoltokeskukseksi,<br />

”hubiksi”. Maaherran mukaan alueella voidaan tänä vuonna käynnistää koulujen, sairaalan, asuntojen<br />

<strong>ja</strong> muun infrastruktuurin rakentaminen. Suunnitelmien mukaan kaasuntuotannon tulisi käynnistyä<br />

vuonna 2017.<br />

Lokakuun 8. päivänä 2010 Barents Observer tiedotti, että Murmansk <strong>ja</strong> Arkangeli ovat sopineet<br />

yhteistyöstä Shtokmanin kaasukentän toivottujen hyötyjen <strong>ja</strong>kamisesta alueiden kesken. Ratkaisu<br />

perustuu Murmanskin II talousfoorumin aikana käytyihin keskusteluihin. Sopimuksen perusteella<br />

Teriberka tulee olemaan kaasukentän rakentamisen logistinen huoltokeskus <strong>ja</strong> Arkangeli hyötyy<br />

Severodvinskin telakoiden kanssa saamistaan laivatilauksista <strong>ja</strong> huoltotehtävistä. Arkangelin yliopisto<br />

on keskeinen arktisiin toimintoihin asiantuntijoita kouluttava yliopisto, missä nor<strong>ja</strong>laiset<br />

ovat jo nyt mukana.<br />

Severodvinskissä toimiva ”Sevmash” - laivatelakka on jo helmikuusta 2010 lähtien tiedottanut,<br />

että tilauskir<strong>ja</strong>t ovat täynnä vuoteen 2018 saakka, mikä edellyttää jo nyt 1 500 – 2 500 ammattityöntekijän<br />

lisäystä. Telakka rakentaa parhaillaan lentotukialusta ”Admiral Gorshkov”:ia Intian<br />

laivastolle. Telakka on rakentanut myös ensimmäisen 4. polven venäläisen sukellusveneen ”Yuri<br />

Dolgoruky”:n, joka laskettiin vesille 2007. Telakalla on tiettävästi nykyisellään noin 25 000 työntekijää.<br />

Joulukuussa 2010 tapahtunut Helsingin laivatelakan myynti puoliksi venäläiseen omistukseen<br />

tulee todennäköisesti siirtämään jäänmurtajien rakentamista myös Suomeen. Tämä ylläpitää<br />

suomalaista suunnitteluosaamista <strong>ja</strong> tuo työtä sekä helpottaa paineita tuottaa jäänmurtajia arktisen<br />

<strong>alueen</strong> tarpeisiin. Raportin viimeistelyvaiheessa ennakointi kävi toteen. Helsingin telakka sai kahden<br />

jäävahvisteisen aluksen tilauksen arktista liikennettä varten.<br />

Venäjä lisää kaikin puolin arktista <strong>ja</strong> subarktista tietämystä <strong>ja</strong> osaamista, minkä kehittäminen<br />

on ollut lamassa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Venäjän Maantieteellinen seura on antanut<br />

toimeksi Moskovan valtiollisen yliopiston maantieteen laitokselle käynnistää arktisen <strong>alueen</strong> uuden<br />

kartaston laatiminen. Kyseessä on suuri työ, jossa keskeisellä si<strong>ja</strong>lla ovat tektonisten rakenteiden<br />

ohella <strong>alueen</strong> luonnonvarat <strong>ja</strong> erityisesti arktisen <strong>alueen</strong> riskitekijät. Kartaston toivotaan valmistuvan<br />

ennen seuraavaa Arktisen foorumin kokousta. Syksyllä tapahtuva Moskovan arktinen kokous<br />

on kansainvälisesti avoin keskustelu, joka kohdistuu ilmaston muutokseen <strong>ja</strong> sen vaikutuksiin<br />

94 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


ihmistoimintaan, mahdollisuuksiin luonnon käytössä <strong>ja</strong> arktisen <strong>alueen</strong> tasapainoiseen kehittämiseen.<br />

Venäjä on väljentämässä ulkomaisten investoijien <strong>ja</strong> yritysten osallistumista <strong>alueen</strong>sa öljy- <strong>ja</strong><br />

kaasuhankkeisiin. Tähän vuoteen mennessä Rosneft <strong>ja</strong> Gazprom ovat olleet monopoliasemassa<br />

manner<strong>ja</strong>lustan öljyn <strong>ja</strong> kaasun tutkimus- <strong>ja</strong> tuotantolisenssien saannissa. Maaliskuun lopussa Barents<br />

Observer (31.3.2010) tiedotti, että Venäjän hallitus on lieventämässä kantaansa <strong>ja</strong> voi sallia<br />

manner<strong>ja</strong>lustan öljyn <strong>ja</strong> kaasun tutkimista <strong>ja</strong> poraamista myös muille yhtiöille. Muutoksen tarve<br />

syntyi ”rahoituksellisista <strong>ja</strong> teknologisista” syistä. Ulkomaiset yhtiöt voivat saada myös osuuksia<br />

manner<strong>ja</strong>lustan kaasuntuotannosta, mutta ne eivät saa ylittää 50 %:ia. Osuuksien hallinta on<br />

Gazpromin tehtävänä. Rakenne mahdollistaa saada investointe<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> samalla pitää huoli federaation<br />

omistuksesta. Periaatteessa manner<strong>ja</strong>lustan tutkimuslupia voidaan antaa kaikille kiinnostuneille<br />

yhtiöille.<br />

Lupakäytännön väljentäminen johtuu Venäjän federaation kunnianhimoisesta tavoitteesta tuottaa<br />

manner<strong>ja</strong>lustasta vuoteen 2040 mennessä 120 milj. tonnia öljyä <strong>ja</strong> 270 mil<strong>ja</strong>rdia kuutiometriä<br />

kaasua. Jotta tavoite saavutettaisiin, tulisi Venäjän investoida 9.3 triljoonaa ruplaa. Investointitarvetta<br />

on hyvä verrata vuoden 2008 tilanteeseen, jolloin monopoliyhtiöt investoivat manner<strong>ja</strong>lustan<br />

tuotannon valmisteluun vain 56 mil<strong>ja</strong>rdia ruplaa. Kun valtion kaksi monopoliyhtiötä saivat kaksi<br />

vuotta sitten ”valkoisen kortin” kohteeseen, tutkimukset ovat hiipuneet. Lisäksi yhtiöiden intresseihin<br />

ovat tulleet muut kohteet myös mantereella.<br />

Syyskuussa 2010 Venäjän luonnonvaraministeriö päätti öljyn <strong>ja</strong> kaasun tutkimus- <strong>ja</strong> tuotantooikeuksien<br />

laajentamisesta monopolin ulkopuolisille yhtiöille. Moskovan Arktisen foorumin kokouksissa<br />

Venäjän federaation luonnonvaraministeriön varaministeri Igor Maydanov totesi: ” Ehdotamme,<br />

että öljyn <strong>ja</strong> kaasun tutkimus- <strong>ja</strong> hyödyntämisoikeuksia myönnettäisiin yhtiöille, myös<br />

ulkomaalaisille, jotka haluavat tutkia <strong>ja</strong> investoida. Menettely toisi lisää tietoa manner<strong>ja</strong>lustan olosuhteista<br />

<strong>ja</strong> lieventäisi monopoliyhtiöiden alkuvaiheen riskejä manner<strong>ja</strong>lustan rikkauksien käyttöön<br />

otossa”.<br />

Tavoitteen toteuttamiseen viittaa lokakuun 2010 tieto, että öljy-yhtiö Rosneft olisi kutsunut British<br />

Petroleumin <strong>ja</strong> Total-yhtiöiden edusta<strong>ja</strong>t keskustelemaan mahdollisesta öljyntuotannon kumppanuudesta<br />

Venäjällä. Rosneftillä on lukuisia lupia öljykenttiin, myös Barents-, Kara- <strong>ja</strong> Petsoramerellä.<br />

Rosneft on aloittanut kyseiset keskustelut BP:n kanssa jo vuonna 2008. Uusi tilanne voi<br />

vauhdittaa konkreettisiin tuloksiin pääsemistä. Ulkomaisten investointien saaminen vauhdittamaan<br />

Shtokmanin kaasukentän avaamista johtuu osaltaan sopimuksista toimittaa kaasua Keski-Eurooppaan<br />

Nord Stream-putken kautta. Yhteysputki rakennetaan Teriberkasta Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan kautta<br />

Viipurista Saksaan johtavaan kaasuputkeen. Investoijia houkutellaan mm. Jamalin niemimaan<br />

energiahankkeisiin viennin täydellisellä verovapaudella. Virallinen tahtotila ulkomaisten mahdollisuuksien<br />

toteutumisesta osallistua öljy- <strong>ja</strong> kaasuhankkeiden toteuttamiseen Venäjällä on luonnonvaraministeriön<br />

kannanoton mukaan pikemmin erikoistapauksiin perustuva kuin avoin käytäntö<br />

(Barents Observer 22.10.2010).<br />

Murmanskin II Arktisessa talousfoorumissa kävi ilmi, että Shtokmannin käynnistyminen merkitsee<br />

noin 600 - 800 rakennusurakan käynnistymistä rakennustöissä. Kaasun käsittelylaitos rakennetaan<br />

Kuolan niemimaan Teriberkaan, mistä kaasu johdetaan Kar<strong>ja</strong>lan kautta rakennettavaa putkea<br />

myöten Viipuriin. Kuitenkin harvat uskovat, että laitoksen rakentaminen kuuluu hankkeen ensimmäiseen<br />

vaiheeseen. Shtokmanin kaasuhanke on historian suurin investointi arktisella alueella.<br />

Konferenssissa korostettiin, että nyt ei saa tehdä virheitä. Sen vuoksi mukana ovat kokeneet yhtiöt<br />

Länsi-Euroopasta, etenkin Nor<strong>ja</strong>sta <strong>ja</strong> Ranskasta, joilla on kokemusta tuottaa öljyä <strong>ja</strong> kaasua merenpoh<strong>ja</strong>sta<br />

myös kylmissä olosuhteissa. Samalla todettiin, että tuotantoyhtiö tulee harjoittamaan<br />

95


avointa <strong>ja</strong> rehellistä tiedottamista hankkeen edistymisen kaikissa vaiheissa. Yhtiö toteuttaa multimedia<br />

lehdistökeskuksen, josta nimitettävä toimitta<strong>ja</strong> antaa tieto<strong>ja</strong> yhtiön toiminnasta <strong>ja</strong> käytännön<br />

työstä. Yhtiön työmaalle on tarkoitus järjestää lehdistötilaisuuksia hankkeen etenemisestä. Jo nyt<br />

tietoa hankkeesta saa osoitteesta www.shtokman.ru.<br />

15.2. TALOUSKRIISIN KÄÄNTYMINEN KOHTI NORMAALIA KEHITYSTÄ<br />

Kaikki Venäjän luoteisen federatiivisen <strong>alueen</strong> subjektit ovat kärsineet syvästä finanssi- <strong>ja</strong> talouskriisistä.<br />

Tullitilastojen mukaan Luoteisen federaatiopiirin taloustilanne osoittaa selvää elpymistä,<br />

vaikka edellä kuvatut arktisen <strong>alueen</strong> suuret hankkeet eivät ole vielä käynnistyneet. Tosin niihin<br />

asetetut odotukset vauhdittavat monin tavoin varauduttaessa uusiin mahdollisuuksiin. Luoteisen<br />

tuulipiirin tilastojen mukaan syyskuuhun mennessä ulkomaankaupan arvo alueelta 1-9 kuukausina<br />

kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 40 % <strong>ja</strong> oli lähes 69 mil<strong>ja</strong>rdia dollaria. Tullipiiri tuloutti<br />

federaation budjettiin tammi-syyskuussa 2010 yhteensä 432,5 mil<strong>ja</strong>rdia ruplaa, eli joka päivä<br />

m1,5 mil<strong>ja</strong>rdia. Arvo on 35 % enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Alueelta vietiin<br />

tuotteita 168 maahan. Tärkeimmät vientimaat olivat Hollanti (29 %), Iso-Britannia (8 %), Sveitsi<br />

(8 %), USA (6 %) <strong>ja</strong> Saksa (4 %). Alueen vienti perustuu edelleen raaka-aineisiin, kuitenkin on<br />

havaittavissa muutosta: puuvalmisteiden osuus on 7.3 %, teollisuustuotteiden 8.4 %, tärkeimpänä<br />

laivanrakennus, metallit <strong>ja</strong> metallituotteet 21 % <strong>ja</strong> suurimpana edelleen polttoaineet <strong>ja</strong> energia 54<br />

%. Kaupan rakenne riippuu kunkin <strong>alueen</strong> luontaisesta tuotannosta: Arkangelin, Komin <strong>ja</strong> Kar<strong>ja</strong>lan<br />

tärkeimmät vientituotteet ovat puu <strong>ja</strong> puu<strong>ja</strong>losteet, Nenetsian energiatuotteet <strong>ja</strong> Murmanskin metallit<br />

<strong>ja</strong> metallituotteet.<br />

Luoteis-Venäjän federaatioalueiden tuonti koostui 170 maasta. Suurin tuonnin osuus oli Kiinasta<br />

(21 %), Saksasta (11 %), USA:sta (11 %), Brasiliasta (8 %) <strong>ja</strong> Suomesta (4 %). Tuonnista koostui<br />

teknisistä laitteista 39.5 %, elintarvikkeista 25.7 % <strong>ja</strong> kemianteollisuuden tuotteista 11.8 %. Arkangelin<br />

<strong>alueen</strong> bruttokansantuote laski taantuman aikana 12 %. Vuoden 2010 alkuvuonna se kohosi jo<br />

8 %. Arkangelin myönteistä kehitystä tukee Nenetsian autonomisen <strong>alueen</strong> vahva energiantuotanto.<br />

Varsinaisen läänin alueella useimpien elinkeinoalojen myönteinen kehitys on käynnistynyt. Vaikein<br />

tilanne oli vuonna 2009, jolloin työvoiman osuus koko väestöstä oli alimmillaan kymmeneen vuoteen.<br />

Talouden suurimpia aktivoitumissektoreita ovat kaivostoiminta <strong>ja</strong> rakennusteollisuus, jonka<br />

kasvu oli Kar<strong>ja</strong>lassa 50 %, Nenetsiassa 40 % <strong>ja</strong> Arkangelissa sekä Komissa 20 %. Kaivosteollisuus<br />

kasvoi Kar<strong>ja</strong>lassa 30 % <strong>ja</strong> Murmanskissa 15 %. Investoijien kiinnostus alueisiin sen si<strong>ja</strong>an heikkeni<br />

entisestään. Myös alueille kohdistuva ulkomainen investointiaktiivisuus hiljeni merkittävästi.<br />

Tutkimuksessa Kar<strong>ja</strong>la on voitta<strong>ja</strong> kaivostoiminnassa (Kostamus) <strong>ja</strong> rakentamisessa, mutta muiden<br />

toimintojen osalta ongelmat ovat samat koko <strong>Barentsin</strong> alueella.<br />

15.3. ARKANGELIN LÄÄNIN YLEINEN KEHITYS<br />

Arkangelin lääni on suurin hallintoalue Venäjän Euroopan puoleisessa osassa. Alue käsittää<br />

590 000 neliökilometriä, mikä on 3.5 % koko federaation pinta-alasta. Arkangelin alueeseen luetaan<br />

kuuluvaksi Nenetsian autonomisen <strong>alueen</strong> ohella Nova<strong>ja</strong> Zeml<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> Franz Josefin maa. Erityisesti<br />

matkailun kannalta on syytä mainita, että historialtaan myös pahamaineinen luostarisaaristo Solovetsk<br />

kuuluu hallinnollisesti Arkangeliin. Vanhoissa kartoissa <strong>alueen</strong> nimi on Dvinskaya Zemlya<br />

(Dvinajoen maa). Tsaari Pietari Suuri avattuaan Arkangelin Venäjän ensimmäiseksi vientisatamaksi<br />

1600-luvun lopulla, muutti 1708 Arkangelin <strong>alueen</strong> nimeksi ”Arkhangelsk gubernya” – Arkangelin<br />

lääni. Vuonna 1937 aluetta alettiin nimittää Arkangelin alueeksi. Nykyisellään käytetään nimitystä<br />

”Arkhangel oblast”, joka hallintosubjektina tarkoittaa federaation lääniä, jonka hallintoa johtaa Ve-<br />

96 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


näjän presidentin nimittämä maaherra. Nykyisellään lääniä johtaa Sakhan tasavallan pääkaupungin<br />

Jakutian entinen kaupunginjohta<strong>ja</strong> maaherra Il<strong>ja</strong> Mikhalchuk.<br />

Arkangelin alue on Kar<strong>ja</strong>lan ohella Venäjän yksi länsimaisin. Se johtuu historiasta, jonka juuret<br />

ulottuvat suomensukuiseen alkuperäiskansaan tsuudeihin, jotka puhuivat suomalais-ugrilaista<br />

kieltä. Vaikka tsuudit myöhemmin ovat täydellisesti sulautuneet venäläisväestöön, nykyisissä<br />

paikannimissä on lukuisia nykysuomella ymmärrettäviä nimiä, kuten Metsälä, Merilä, Kallio jne.<br />

Viikingit kutsuivat aluetta B<strong>ja</strong>rmien maaksi, josta Nor<strong>ja</strong>n Hologalandista kotoisin ollut Ottar kertoo<br />

800-luvulla matkakuvauksissaan. Hänen mukaansa Pohjoisen Dvinajoen suussa oli asumuksia,<br />

jotka todennäköisesti olivat alkuna Arkangelin kaupungille. Alueen väestön laajoista kauppayhteyksistä<br />

todistaa vuoden 1989 todennäköisimmin 200-luvulta peräisin oleva löytö, jossa oli lähes<br />

kaksi kiloa hopeaesineitä <strong>ja</strong> kolikoita Venäjältä <strong>ja</strong> naapurialueilta. Ne viittasivat yhteyksistä Kufaniin,<br />

Britanniaan, Böömiin, Unkariin, Tanskaan, Ruotsiin <strong>ja</strong> Nor<strong>ja</strong>an. Novgorodilaiset perustivat<br />

1200-luvulla Arkangeliin Pyhän Mikaelin luostarin.<br />

Arkangelin <strong>alueen</strong> ensimmäinen kauppapaikka on si<strong>ja</strong>innut Kholmagoryssä noin 75 km. Arkangelista<br />

kaakkoon Dvina <strong>ja</strong> Pinega-jokien yhtymäkohdassa. Alueella on asutuksen jäänteitä, mutta ne<br />

ovat vielä tutkimatta. Nor<strong>ja</strong>laiset verottivat 1200-luvulla aluetta, mutta myös Novgorodin kiinnostus<br />

kohdistui seutuun. Vuonna 1251 solmittu rauhansopimus alueiden välillä rikkoutui pian. Vuonna<br />

1411 novgorodilaiset hyökkäsivät Pohjois-Nor<strong>ja</strong>an. Kahdeksan vuotta myöhemmin nor<strong>ja</strong>laiset<br />

hyökkäsivät laivoin <strong>ja</strong> 500 sotilaan joukoin Vienanmerelle. Nor<strong>ja</strong>laisia nimitettiin ”murmaneiksi”<br />

<strong>ja</strong> he hävittivät asutusta <strong>ja</strong> luostaria. Novgorodin mahdin hiipuessa vallan alueella otti Moskovan<br />

ruhtinas Iivana III. Nor<strong>ja</strong>laisten nimitykseen” muurmannit ” perustuu <strong>alueen</strong> nykyinen nimi.<br />

Iso-Britannia etsi koillisen kautta meritietä Kiinaan 1553 kolmen laivan <strong>ja</strong> niiden miehistöjen<br />

avulla. Kaksi laivaa miehistöineen tuhoutui, mutta kolmas saapui Arkangeliin. Ruhtinas Iivana III<br />

solmi laivaväen kanssa kauppasopimuksen <strong>ja</strong> salli Britannialle erityisoikeudet Vienanmeren kauppaan,<br />

mikä johti pian kauppayhtiö ”Company of Merchant Adventurers” perustamiseen. Yhtiö<br />

lähetti joka vuosi kauppalaivo<strong>ja</strong> Vienanmerelle. Myös hollantilaiset laivat alkoivat 1560-luvulla<br />

liikkua Valkealla merellä. Vienanmeren kauppaa pitivät yllä 1600-luvulla englantilaiset <strong>ja</strong> skotit,<br />

1700-luku oli kaupassa hollantilaisten aikaa. Ruotsin ollessa Itämeren mahtiasemassa, Venäjän oli<br />

vaikea päästä vapaasti suurille merille. Tämän johdosta voimakkaasti länteen suuntautunut tsaari<br />

Pietari Suuri (1682-1725) Suuren Poh<strong>ja</strong>n sodan aikana perusti Arkangeliin ensimmäisen vahvan<br />

meritien Venäjän <strong>ja</strong> muun maailman välille.<br />

Vuonna 1693 perustettiin laivatelakka, mikä oli avaus vahvaan laivanrakennus-, sataman kehittämis-<br />

<strong>ja</strong> kaupankäynnin aikaan Arkangelin seudulla. Pietarin <strong>ja</strong> Petroskoin kaupunkien perustaminen<br />

vuonna 1703 hiljensi pian Arkangelin nousun. Kaupan hiipuminen muutti kehityksen lähiseudun<br />

markkinoihin perustuvaksi. Historia jätti kuitenkin kaupunkiin <strong>ja</strong> alueelle kansainvälisen leiman.<br />

Lokakuun vallankumouksen <strong>ja</strong> sisällissodan aikana alueella oli 1918 - 1920 anti-bolshevistinen<br />

Valkoinen armei<strong>ja</strong> joka yhdessä valkokasakoiden kanssa vastustivat kommunismia. Taustavoimana<br />

toimi Britannian <strong>ja</strong> USA:n tuki. Toisessa maailmansodassa Arkangeli oli liittoutuneiden tukikohta<br />

Venäjän huollossa <strong>ja</strong> seutu toimi myös neuvostosiviilien evakuointipaikkana.<br />

Arkangelin lääni on luonnoltaan subarktista havumetsää - taigaa <strong>ja</strong> arktista ikiroudan aluetta.<br />

Luonto on karua, mutta maaperältään rikasta. Läänin eteläosia peittää havumetsä (39 %), maatalouteen<br />

käytetään maa-alasta noin 1 %, porolaitumiksi katsotaan 24 % <strong>ja</strong> loput pinta-alasta on järviä,<br />

jokia <strong>ja</strong> suoalueita. Jäämeri leudontaa muutoin kylmää mannerilmastoa, jolle tyypillisiä ovat suuret<br />

vuodenaikaiset lämpötilan vaihtelut. Joulukuussa valoisa aika on 3,5 tuntia <strong>ja</strong> kesällä 21 tuntia 40<br />

minuuttia. Jäämeren rannikkovedet ovat talvella pääosin sulana, mutta Vienanmeren laivaliikenteessä<br />

tarvitaan talvella jäänmurtajia.<br />

97


Arkangelin asukasluku nykyisellään on noin 1,26 milj., mikä merkitsee vain 2,2 henkilöä neliökilometrillä.<br />

Väestöstä 75 % asuu kaupungeissa. Etniseltä taustaltaan väestöstä 94,2 % on venäläisiä,<br />

2,1 % ukrainalaisia, 0,8 % valkovenäläisiä, 0,6 % nenetsejä <strong>ja</strong> 0,4 % kome<strong>ja</strong>. Suurimpia kaupunke<strong>ja</strong><br />

ovat vuonna 1583 perustettu pääkaupunki Arkangeli (354 600 as.), laivanrakennukseen <strong>ja</strong> sukellusveneteollisuuteen<br />

erikoistunut, osittain suljettu Severodvinsk (195 100 as.), metsäteollisuuden<br />

keskus Kotlas (72 600 as.) <strong>ja</strong> lisäksi Koryazhma (42 800 as.) <strong>ja</strong> Novodvinsk (42 400 as.). Läänin<br />

keskellä si<strong>ja</strong>itseva Plezetsk on merkittävä avaruustutkimuksen <strong>ja</strong> koetoiminnan keskus. Lisäksi alueella<br />

on erityisesti matkailun kannalta tärkeitä keskuksia, kuten Kargopol <strong>ja</strong> Pinega. Nova<strong>ja</strong> Zeml<strong>ja</strong><br />

on tullut kuuluisaksi lukuisista ydinkokeistaan. Arktiset saaret ovat tärkeitä tutkimustoiminnan tukikohtia.<br />

Arkangelin luonnonrikkaudet koostuvat laajoista metsistä, rikkaista kaasu- <strong>ja</strong> öljyesiintymistä<br />

(Nenetsian alueella), timanttiesiintymistä, metallisista kaivannaisista, kalkista, dolomiitista,<br />

kipsistä <strong>ja</strong> rakennuskivestä <strong>ja</strong> tietenkin meren antimista. Arkangelin alue odottaa <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong><br />

talouden merkittävää piristymistä manner<strong>ja</strong>lustan kaasun <strong>ja</strong> avattavien uusien öljykenttien johdosta,<br />

unohtamatta kehittää <strong>alueen</strong> muita, nyt lamasta kärsineitä talouden alo<strong>ja</strong>.<br />

15.4. ARKANGELIN LÄÄNIN TALOUSKEHITYS 2008 – 2009<br />

Arkangelin alue ei ole välttynyt maailmanlaajuiselta talouskriisiltä. Teollisuustuotanto kääntyi<br />

laskuun vuonna 2008, investoinnit vähentyivät, pitkäaikaisten lainojen saanti heikkeni <strong>ja</strong> työttömyysaste<br />

kohosi rajusti. Aluetalous a<strong>ja</strong>utui vakavaan kriisiin <strong>ja</strong> oli syvissä rahavaikeuksissa, mikä<br />

johti mm. julkisen sektorin palkkojen rästeihin. Rosstatin tilastoihin on seuraavassa laskettu mukaan<br />

myös Nenetsia, jonka öljyn <strong>ja</strong> kaasun tuotanto hieman parantaa läänin itsensä luku<strong>ja</strong>.<br />

Teollisuustuotanto kääntyi laskuun 2008, mutta kaivosteollisuuden elpyminen jo 2009 alkupuolella<br />

käänsi tilanteen parempaan. Sen si<strong>ja</strong>an tehdasteollisuuden tuotannon lasku oli yli 14 % miinuksella<br />

<strong>ja</strong> energia- <strong>ja</strong> vesihuollon 4,4 %. Näin ollen teollisuuden pääsektoreiden tilanne vuoden<br />

2009 aikana oli vaikeassa tilanteessa. Kaivosteollisuuden menestys perustui suurelta osin Nenetsian<br />

energiantuotantoon. Arkangelin läänissä metsäteollisuus on keskeisin tuotannonala. Raakasellun<br />

tuotanto laski 2008 yli neljänneksen, <strong>ja</strong>lostetun sellumassan pudotus oli 35,4 %, kartongin 12,3 %,<br />

paperin 33,1 %, myös painotuotteiden tuotanto putosi merkittävästi. Elintarvikkeiden tuotanto laski<br />

13 %. Laivatelakoilla sen si<strong>ja</strong>an on ollut parempi tilanne. Rakennustuotannossa pudotus edelliseen<br />

vuoteen oli peräti yli 50 %, asuntotuotannossa lasku oli lievempi, eli 17 %. Vähittäiskaupan osuuden<br />

lasku oli vain 0,9 %, mikä oli federaation 3 %:n laskua pienempi. Tukku- <strong>ja</strong> vähittäiskaupan yrityksistä<br />

noin 95 % on yksityisessä omistuksessa. Arkangelissa toimii noin 8 400 vähittäiskauppa, joista<br />

varsinaisia myymälöitä on yli 7 000, ravintoloita noin 1 500 <strong>ja</strong> tore<strong>ja</strong> 25, joissa myyntipaikko<strong>ja</strong> noin<br />

3 000. Kauppapaikkojen pinta-ala lamasta huolimatta kasvoin 2008 noin 40 000 neliömetriä.<br />

Tilastojen mukaan Arkangelin kuljetusyritysten kokonaisrahti 2008 oli 21,6 milj. tonnia; vähennystä<br />

edellisvuoteen oli noin 10 %. Alueella toimii 30 kuljetusyritystä <strong>ja</strong> yli 2 000 yksityistä<br />

kuljetusyrittäjää. Vain yhdellä yrityksellä on yli sata rekkaa. Muiden koko vaihtelee 1-20 rekkaautoon.<br />

Arkangelin alueella toimii noin 1 500 pienyritystä (lukuun ottamatta mikroyrityksiä), jotka<br />

työllistävät noin 56 000 työntekijää. Toimialoittainen rakenne on: kauppa 27 %, kiinteistöala 14 %<br />

rakentaminen 15 % <strong>ja</strong> teollisuus 16 %. Usein yrittäjyys toimii toisena työnä päätyön ohella. Yritysten<br />

vuosituotto on noin 60 mil<strong>ja</strong>rdia ruplaa <strong>ja</strong> investoinnit 100 milj. ruplaa.<br />

Taantuma pudotti Arkangelissa investointitasoa noin 50 %. Investointien arvo oli yhteensä vuoden<br />

2009 alkupuolella noin 14.7 mil<strong>ja</strong>rdia ruplaa. Venäjällä investoinnit laskivat laman aikana noin<br />

15.6 %. Arkangelin huimaa pudotusta selittää investointien jyrkkä lasku Nenetsian autonomisessa<br />

piirikunnassa. Suomen yritysten kannalta on hyvä tietää, mihin kohdistuvat uusimmat investoinnin<br />

laman hieman hellittäessä 1Q/2009, (mukana ei ole Nenetsia): liikenne <strong>ja</strong> viestintä 2.1 mil<strong>ja</strong>rdia<br />

98 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


uplaa, tehdasteollisuus 754 mil<strong>ja</strong>rdia, kaivosteollisuus 466 miljoonaa, maatalous 318 miljoonaa,<br />

metsäteollisuus 30 miljoonaa <strong>ja</strong> rakentaminen 13 miljoonaa ruplaa. Hankkeista on syytä mainita<br />

mm. seuraavat:<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

Arkangelin aluehallinto on perustanut työryhmän, jonka tarkoituksena on kiihdyttää Pohjoisen<br />

meritien <strong>ja</strong> Venäjän rautatieverkon yhdistämiseen tähtäävää projektia<br />

<strong>Työ</strong>ryhmä valmistelee aikataulua <strong>alueen</strong> uuden syväsataman sekä Belkomur-rautatien<br />

rakentamista<br />

Belkomurin rautatiehanke tulee yhdistämään Arkangelin, Komin tasavallan <strong>ja</strong> Permin<br />

yhteyden Siperiaan. Valmistuttuaan se tulee lyhentämään Siperian <strong>ja</strong> Vienanmeren kuljetusten<br />

välimatkaa 800 kilometrillä <strong>ja</strong> näin ollen tehostaa Uralilta <strong>ja</strong> Siperiasta tulevia<br />

<strong>ja</strong> sinne meneviä kuljetuksia. Kyse on pohjoisen kokonaislogistiikan kehityksen uudesta<br />

vaiheesta. Hankkeen seuranta <strong>ja</strong> siinä mukana olo voi työn<strong>ja</strong>on <strong>ja</strong> erikoistumisen mukaan<br />

tehostaa kuljetuksia myös Perämeren satamiin <strong>ja</strong> niistä edelleen Keski-Eurooppaan.<br />

Lomonosovin timanttikaivoksen toinen vaihe, joka valmistunee vuonna 2015. Sen kokonaisinvestoinnit<br />

ovat noin 22 mil<strong>ja</strong>rdia ruplaa.<br />

Vuoden 2008 1Q:n ulkomaiset investoinnit Arkangelin alueelle olivat noin 125 miljoonaa dollaria.<br />

Investoinneista peräti 84 % suuntautui Nenetsian autonomiseen piirikuntaan. Itse Arkangelin<br />

lääniin suuntautui vuonna 2008 vain 0.2 % ulkomailta koko Venäjän alueelle suuntautuneista investoinneista.<br />

Vuoden 2009 alkupuolella sekin arvo puolittui. Kokonaisviennin arvo Arkangelista<br />

vuonna 2008 oli 2,4 mil<strong>ja</strong>rdia dollaria; vastaavasti tuonnin arvo oli 400 miljoonaa dollaria. Kauppavaihto<br />

kokonaisuudessaan oli 2.8 mil<strong>ja</strong>rdia dollaria. Pudotus edellisen vuoden 8.8 mil<strong>ja</strong>rdin dollarin<br />

tasosta johtuu viennin erittäin jyrkästä laskusta.<br />

Alueen tavaravienti suuntautuu eniten Hollantiin (23,2 %), Iso-Britanniaan (12,4 %). Rakenne<br />

johtuu jälleen kerran Nenetsian öljystä <strong>ja</strong> <strong>alueen</strong> mineraalituotteista, jotka toimitetaan kyseisten<br />

maiden kautta edelleen maailman markkinoille. Suomen osuus Arkangelin viennistä on 3.3 %.<br />

Tuonti Suomeen koostuu mm. koneista, sellusta, puutuotteista <strong>ja</strong> polttoaineista. Vuosien 2007 <strong>ja</strong><br />

2008 välillä Arkangelin viennin osuus vaihtui jyrkästi metsäalan tuotteista (67 % 2007) mineraalivienniksi<br />

(kasvu 2008 peräti 319.2 %). Vuonna 2008 metsätuotteiden osuus koko viennistä oli vain<br />

36 %. Tuonti koostuu pääasiassa koneista <strong>ja</strong> laitteista (81 %) <strong>ja</strong> metalleista <strong>ja</strong> metallivalmisteista<br />

(8.9 %). Suurimmat tuontimaat ovat Yhdysvallat (14.8 %), Saksa (13.6 %). Suomen osuus tuonnista<br />

vuonna 2008 oli 6.6 %, mikä käsitti lähinnä koneita <strong>ja</strong> epäorgaanisen kemian tuotteita. Talouden<br />

alamäki ei kuitenkaan ole suuresti hei<strong>ja</strong>stunut <strong>alueen</strong> kulutushintojen muutoksiin.<br />

15.5. JULKINEN SEKTORI JA SOSIAALINEN KEHITYS<br />

Vuoden 2008 Arkangelin konsolidoidun aluebudjetin tulot olivat 50.82 mil<strong>ja</strong>rdia ruplaa. Budjettimenot<br />

olivat kyseisenä a<strong>ja</strong>n<strong>ja</strong>ksona 55.79 mil<strong>ja</strong>rdia ruplaa; alijäämää jäi 4.3 mil<strong>ja</strong>rdia ruplaa.<br />

Vuoden 2009 aikana aluebudjetti on joutunut dramaattisten vähennysten kohteeksi. Alkuperäinen<br />

verotulo piti olla 34 mil<strong>ja</strong>rdia ruplaa, mutta tulojen odotettiin jäävän vain 19 mil<strong>ja</strong>rdiin ruplaan.<br />

Tilanne johti rajuihin säästötoimiin, jotka kohdistuivat mm. mahdollisuuteen maksaa julkishallinnon<br />

työntekijäin palkat. Palkkataso 17 027 ruplaa kuukaudessa oli kuitenkin Venäjän keskipalkkaa<br />

16 078 hieman korkeampi. Palkkataso kasvoi vuoden 2009 alkupuolella 11,6 %. Sikäläisen laskutavan<br />

mukaan työttömiä oli 2009 yli 19 000, eli 7.0 % työvoimasta, mutta kasvu edellisvuoteen<br />

verrattuna oli 40 %. Tilanne tullee edelleen pahenemaan erityisesti metsäsektorilla, mm. Pomorjn<br />

alueella, missä yli puolet asukkaista toimii metsäalalla. Tilanne on kärjistynyt siinä määrin, että pre-<br />

99


sidentti Dmitri Mejedev on syyttänyt Arkangelin aluetta tehottomuudesta hoitaa kriisin aikaisia toimenpiteitä<br />

<strong>ja</strong> torjua työttömyyttä. Arkangeli kuuluukin koko federaation subjekteista tällä hetkellä<br />

taloudessaan ongelmallisimpien joukkoon. Presidentti Medvedev on uhannut erottaa tehottomasti<br />

toimivat aluejohta<strong>ja</strong>t.<br />

Arkangelin <strong>alueen</strong> sosiaalinen tilanne on edelleen paikoin hyvin heikko <strong>ja</strong> kriisin myötä mm.<br />

terveydenhuoltoon suunnatut määrärahat ovat entistä tiukemmassa. Toukokuussa 2009 Arkangelin<br />

kaupunginsairaalan kirurgit järjestivät protestin, jossa he kritisoivat paikallisen terveydenhuollon<br />

katastrofaalista tilaa liittyen etenkin sairaalatarvikkeiden heikkoon saatavuuteen. Protestiin osallistui<br />

kirurgien ohella lääkäreitä myös naapurikaupungeista Severodvinskistä <strong>ja</strong> Novodvinskistä.<br />

Uudempien <strong>ja</strong> laadukkaimpien sairaalatarvikkeiden lisäksi lääkärit peräänkuuluttivat sairaaloiden<br />

parempia työolo<strong>ja</strong>, korkeampia palkko<strong>ja</strong> sekä erityisohjelmia nuorten terveydenhuollon ammattilaisten<br />

kouluttamiseksi sekä alue- että kuntatasolle. Protestiin osallistuneet toivat myös esiin toiveet<br />

lääkäreiden riippumattoman ammattiliiton perustamisesta.<br />

Vuoden 2009 maaliskuussa pidettiin aluevaalit, jossa Arkangelille valittiin uudet johta<strong>ja</strong>t. Vaalien<br />

voitta<strong>ja</strong>puolue oli Yhtenäinen Venäjä, joka sai 51.82 % annetuista äänistä. Maaherra Iliya Mikhalchuk<br />

<strong>ja</strong>tkaa <strong>alueen</strong> johta<strong>ja</strong>na. Varakuvernööriksi valittiin Oikeistovoimien liiton entinen johta<strong>ja</strong><br />

Dmitri Taskaev <strong>ja</strong> Arkangelin alueparlamentin puhemieheksi Yhtenäisen Venäjän Vitali Fortykin.<br />

Edeltävään aikaan verrattuna aluehallinnon <strong>ja</strong> kaupungin johdon yhteistyö toimii merkittävästi paremmin.<br />

Vaalien jälkeen liberaalidemokraattinen puolue vaati vilpillisyyteen vedoten uusien vaalien<br />

järjestämistä. Vaalin tulos jäi kuitenkin voimaan ilman uusia vaale<strong>ja</strong>.<br />

15.6. ELVYTYSTOIMET JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT<br />

Maaliskuussa 2009 Arkangelin aluehallinto asetti komission valmistelemaan ehdotuksia <strong>alueen</strong><br />

investointi-ilmapiirin parantamiseksi <strong>ja</strong> konkreettisten toimenpiteiden käynnistämiseksi taloudellisen<br />

<strong>ja</strong> sosiaalisen kehityksen kohottamiseksi. Alueparlamentti hyväksyi alueelle kohdistuvien<br />

investointien verohuojennuslain. Aluehallinto on pyrkinyt saamaan federaatiotason rahoitusta Belkomur-radan<br />

rakentamista varten <strong>ja</strong> Arkangelin syväsataman rakentamiseen. Vuoden 2009 aikana<br />

nämä hankkeet eivät edistyneet. Alueen viranomaiset ovat kaikin keinoin pyrkineet varmistamaan<br />

<strong>alueen</strong> yritysten kehittämisen <strong>ja</strong> mukana olon Shtokmanin kaasukentän tuoman hyödyn saamiseksi<br />

<strong>alueen</strong> toimijoille.<br />

Tavoite onkin johtanut tulokseen: Venäjän johtava manner<strong>ja</strong>lustan putkilinjojen urakointiyhtiö<br />

OAO ”Mezhregiontruboprovodsstroy” <strong>ja</strong> kanadalainen Bredero Shaw ovat solmineet sopimuksen<br />

perustaa putkien betonipinnoitetehtaan Arkangelin satamaan. Syvä lama on iskenyt voimakkaasti<br />

<strong>alueen</strong> investointien ennakoitavuuteen, mikä vaikuttaa suoraan aluebudjetin tuloihin. Prosessiteollisuus<br />

ilman öljy- <strong>ja</strong> kaasusektoria päätyi vuosituloksessaan vahvasti miinukselle. Federaatiotason<br />

arvelujen mukaan vuosi 2009 päättyy jopa 16,8 prosentin vajeeseen tulojen osalta. Budjetti saattaa<br />

jäädä lähes puolet vaille normaalivuosien verotulokatteesta. Vuosi 2010 tuskin kovinkaan merkittävästi<br />

parantaa <strong>alueen</strong> rahoitustilannetta. Esiintyy myös positiivisia ennusteita maailmanlaajuisesta<br />

metsäteollisuuden elpymisestä, joka saattaa piristää <strong>alueen</strong> teollisuutta. On kuitenkin selvää,<br />

että Arkangelin aluebudjetti menettää noin 1.5 mil<strong>ja</strong>rdia verotulo<strong>ja</strong> kaivannaisteollisuuden (öljy <strong>ja</strong><br />

kaasu) verotuloista, jotka tammikuusta 2010 siirrettiin suoraan keskushallinnolle. Tämä alentaa<br />

budjetin tasoa ainakin 15 %. Ottaen huomioon kasvavat sosiaalikustannukset sekä taloudellisen<br />

kehitystilanteen, vuoden 2010 talouden hallinta asettaa päättäjät hyvin vaikeaan tilanteeseen.<br />

Vuoden 2009 tulokset osittavat kehityksen suuntaa. Vuoteen 2008 verrattuna kaivostoiminnan<br />

tulos oli 30-35 % parempi. Muu prosessiteollisuus laahasi edelleen jäljessä 15 - 17 %. Ainoastaan<br />

100 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


joulukuussa tulos oli 20 % parempi. Puun<strong>ja</strong>lostus käsittää prosessiteollisuudesta <strong>ja</strong> sen työvoimasta<br />

noin puolet. Puun<strong>ja</strong>lostusteollisuuden arvon pudotus oli 2009 lievempi, eli 7 % edelliseen vuoteen<br />

(15 %) verrattuna. Arkangelin metsäteollisuus kuitenkin pärjää paremmin kuin ala keskimäärin<br />

koko Venäjällä. Elintarviketeollisuuden tila näyttää edelleen kohtuullisen hyvältä. Lihan tuotanto<br />

kasvoi 34 %, maidon tuotanto on stabiili, mutta voin tuotanto kasvoi 22 % <strong>ja</strong> kalataloustuotteiden<br />

12 %. Rakennustuotannon arvo putosi alimmilleen viiteen vuoteen, edellisvuodesta pudotus oli<br />

melkein 50 %. Venäjällä keskimäärin kasvu oli 16 %. Asuntotuotanto supistui koko maassa 6.7 %,<br />

Arkangelin alueella 25.6 %.<br />

Öljyn tuotanto kasvoi noin 4.5 miljoonaa tonnia, eli 24 %. Kaasun tuotanto kohosi lähes 100 miljoonaan<br />

kuutiometriin kuukaudessa, vuotuinen tuotannon kasvu oli 144 milj. kuutiometriä, eli 15<br />

%. Öljyn <strong>ja</strong> kaasun tuotanto toteutetaan Nenetsian autonomisella alueella. Arkangelin <strong>ja</strong> Nenetsian<br />

yhteiset investoinnin olivat alimmillaan neljään vuoteen. Pudotus oli melkein 50 %. Vuoden lopulla<br />

<strong>alueen</strong> omien yritysten investoinnin piristyivät <strong>ja</strong> saavuttivat melkein lamaa edeltävän tason.<br />

Vuoden lopulla kuljetusten kokonaismäärä kohosi noin 6 %, mutta rautatiekuljetusten määrä laski<br />

edelleen 20 % edellisvuoden tasosta. Sataman tavarakuljetukset olivat alimmillaan viiteen vuoteen.<br />

Hiilen <strong>ja</strong> massan sekä paperin kuljetukset putosivat vuonna 2009 puoleen edellisvuodesta. Sahatavaran<br />

vienti sen si<strong>ja</strong>an kasvoi 22.4 %. Konttikuljetukset vähenivät vain 3.5 %. Arkangelin satamassa<br />

käsiteltiin lastia yhteensä 1.3 milj. tonnia, vaikka sataman kapasiteetti on 4.5 milj. tonnia.<br />

Arkangelin väkiluku oli vuonna 2009 1.25 milj. asukasta. Viidessätoista vuodessa väkiluku on<br />

alentunut 250 000 henkilöä. Vuonna 2009 syntyneiden määrä kohosi 2 % <strong>ja</strong> kuolleiden määrä väheni<br />

2.4 %. Solmittujen avioliittojen määrä kasvoi 7.7 %, mutta eronneiden parien määrä kasvoi<br />

1.7 %. Muuttoliikkeen vaikutus vähensi luonnollisen väestönkasvun positiivisuudesta huolimatta<br />

Arkangelin väestöä lopputuloksena -7 000 asukasta. Tulotaso pysyi edellisvuoden tasolla, vaikka<br />

reaalipalkat kasvoivat 11.6 %. Elämäntilanteen kiristyminen kriisin aikana alkaa hei<strong>ja</strong>stua ihmisten<br />

tyytymättömyytenä vallitseviin oloihin, mitä osoitti jo lääkäreiden demonstraatio terveydenhuollon<br />

vaikeasta tilanteesta. <strong>Työ</strong>ttömyys kasvoi edelleen neljänneksellä edellisvuoden määrästä. Kehitys<br />

osaltaan lisää paineita vähentää edelleen julkisen sektorin työvoimaa, mikä kasvattaa työttömyyttä<br />

<strong>ja</strong> heikentää palvelu<strong>ja</strong>. Vuoden 2010 alku on tuonut usealle sektorille aiempaa myönteisempiä kehitysnäkymiä,<br />

jotka osaltaan johtuvat <strong>Barentsin</strong> alueeseen kohdistuvasta laajemmasta taloudellisesta<br />

kiinnostuksesta. Myös <strong>alueen</strong> omien yritysten kehittäminen on piristynyt (Barents Monitoring ,<br />

Arkhangelsk Oblast 2009-2010).<br />

15.7. ARKANGELIN LÄÄNIN YHTEISTYÖALAT<br />

Arkangelin maaherra Iliya Mikhalchukin <strong>ja</strong> hänen varamaaherrojensa kanssa käydyssä neuvottelussa<br />

Arkangelin aluehallinnossa 18.9.2010 keskusteltiin monipuolisesti Suomen <strong>ja</strong> Venäjän sekä<br />

Suomen alueiden että Arkangelin läänin yhteistyöstä. Oulun lääni avasi yhteistyösuhteensa alueelle<br />

jo 1990-luvun alussa <strong>ja</strong> Oulun kaupunki päätti yhdessä Arkangelin kaupungin kanssa ystävyyskaupunkisuhteen<br />

solmimisesta vuonna 1993. Oulun lääni on allekirjoittanut useita yhteistyön<br />

aiesopimuksia Arkangelin aluehallinnon <strong>ja</strong> sen johdossa olleiden maaherrojen kanssa. Yhteistyö<br />

on käsittänyt yliopistojen, kulttuurilaitosten, liikuntakasvatuksen, logistiikan, matkailun <strong>ja</strong> eräiden<br />

yritysten välistä yhteistyötä. Kar<strong>ja</strong>laan <strong>ja</strong> Murmanskiin verrattuna Arkangeli on maantieteellisesti<br />

etäämpänä <strong>ja</strong> liikenneyhteyksiltään hankalampi. Lentoyhteyksien lakkaaminen on edelleen vaikeuttanut<br />

yhteydenpitoa. Lisäksi Arkangelin maaherrat ovat vaihtuneet useasti, mikä on pakottanut aina<br />

uusiin aloitusneuvotteluihin. Monilla toimialoilla on toteutettu yhteistyöneuvottelu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> seminaare<strong>ja</strong>.<br />

Niistä keskeisimpiä ovat olleet yliopistojen välinen yhteistyö, suomenkielen opetus Pomorin<br />

101


yliopistossa <strong>ja</strong> puutalotuotanto yritysten välisenä yhteistyönä sekä matkailun kehittäminen.<br />

Selvitysmies on pohtinut syvällisesti maaherra Mikhalchukin kanssa yhteistyön konkreettista<br />

prosessia, sen mahdollisuuksia <strong>ja</strong> ongelmia. Suureksi ongelmaksi koettiin a<strong>ja</strong>nkohtaisen tiedon<br />

puute kummankin <strong>alueen</strong> osalla. Arkangelissa <strong>ja</strong> yleensäkään Venäjällä ei aluehallinnoissa tunneta<br />

suomalaisen yritystoiminnan tasoa <strong>ja</strong> halukkuutta osallistua Venäjän alueilla oleviin hankkeisiin.<br />

Toisaalla Suomessa ei tiedetä Venäjän alueiden talouselämän kehitysvaiheesta, investointisuunnitelmista<br />

<strong>ja</strong> yritysten osallistumismahdollisuuksista. Lisäksi varsinkin hallintovetoisten hankkeiden<br />

toteuttaminen edellyttää pitkää yhteensovitusta federaatiotason, aluehallinnon, investoijien <strong>ja</strong><br />

yritysten välillä. Tämä tilanne on yksi suurimpia ongelmia suomalaisten yritysten sijoittumisessa<br />

Venäjän ”alemman tason” markkinoille. Yrityksille ei mikään taho Venäjän alueilla tunnista uusia<br />

mahdollisuuksia, välitä niistä tietoa <strong>ja</strong> saa aikaan suomalaissa yrityksissä reaktiota valmistautua <strong>ja</strong><br />

osallistua hankkeiden valmisteluun sekä toteutukseen. Yritysten mukaan pääsy <strong>Barentsin</strong> alueelle<br />

on kutakuinkin mahdotonta, jos tähän tilanteeseen ei saada kor<strong>ja</strong>usta.<br />

Toisaalla venäläinen osapuoli ei tiedä, mistä suomalaista osaamista, teknologiaa <strong>ja</strong> materiaale<strong>ja</strong><br />

hankitaan. Suomen pk-yritykset eivät pysty yksittäin toimivina hankkimaan tarvittavaa tietoa<br />

osallistua Venäjän ”monimutkaisille” markkinoille. Suuret yritykset tunnistavat markkinatyhjiöt<br />

<strong>ja</strong> osaavat hakeutua niille. Pienten yritysten markkinat sen si<strong>ja</strong>an ovat usein hallintovetoisia tai<br />

pienten yritysten on hakeuduttava markkinoille suurten alihankkijoina <strong>ja</strong> niiden ”vahvojen siipien<br />

suo<strong>ja</strong>ssa”. Keskustelun aikana Arkangelin maaherra teki ehdotuksen: ”Meidän on alueiden välillä<br />

nimitettävä kaksi vastuuhenkilöä, jotka yhdessä seuraavat taloustilannetta, tunnistavat hankkeet <strong>ja</strong><br />

valmistelevat ehdotukset olemalla ainakin kuukauden kummankin osapuolen hallinnoissa vuodessa.<br />

Nämä henkilöt voivat pitkälle tunnistaa hankkeet, tuotteistaa niitä <strong>ja</strong> etsiä yhteistyökumppanuuksia<br />

hankkeiden toteuttamiseen”. Suomen edustus Venäjällä ei aktiivisesti tunnista mahdollisuuksia,<br />

vaan auttaa yrittäjiä, mikäli organisaatioilta kysytään apua. Arkangelin aluehallinto on useaan otteeseen<br />

jälkeenpäin tiedustellut: ”Onko suomalainen osapuoli kiinnostunut tällaiseen asiantunti<strong>ja</strong>yhteistyöhön?”<br />

Tähän selvitysmies ei pysty antamaan vastausta, vaan kannanotto kuuluu lähinnä<br />

TEM:in <strong>ja</strong> muiden välittäjäorganisaatioiden tehtäväksi.<br />

Syyskuun neuvottelua varten Arkangelin aluehallinto oli valmistellut heidän puoleltaan<br />

seuraavan virallisen listan mahdollisista yhteistyöhankkeista Arkangelin <strong>ja</strong> Suomen välillä:<br />

1. Puun syvä <strong>ja</strong>lostus, mm. liimahirsi-, OBS-levy-, lastulevy- <strong>ja</strong> kovalevytuotanto<br />

2. Sahojen modernisointi, biopolttoaineiden tuotanto, liimapuuelementtien valmistus pientalorakentamista<br />

varten Arkangelin sahalla no. 3<br />

3. Puurakennuskombinaatin (talotehdas) rakentaminen Velskissa<br />

4. MDF-levytehtaan (kuivapuristus 100 kuutiota vuodessa) Plesetskissä<br />

5. Automaattisten energiayksikköjen sekä liimapuuelementtitalojen sar<strong>ja</strong>tuotanto Konoshassa<br />

6. Biopolttoaineen valmistus huonolaatuisesta puusta <strong>ja</strong> puujätteestä, useita projekte<strong>ja</strong><br />

7. Puunkorjuuyrityksen <strong>ja</strong> pellettitehtaan perustaminen (50 000 tonnia vuodessa) Konoshassa<br />

8. Puupellettitehtaan rakentaminen Velskissa<br />

9. Teollisuuspuistoverkoston toteuttaminen Arkangelissa <strong>ja</strong> Velskissa<br />

10. Marjojen <strong>ja</strong> sienten<strong>ja</strong>lostustehtaan perustaminen, pakastus <strong>ja</strong> säilykkeet<br />

11.<br />

Kaupungin ulkopuolelle rakennettavan matkailuhotellin (klubi-hotelli) toteuttaminen Kar-<br />

102 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


gopolissa<br />

12. Urheilu- <strong>ja</strong> lomakeskuksen rakentaminen Krasnoborskissa<br />

13. Vierastaloverkoston rakentaminen Pinezhassa<br />

14. Lomatukikohdan rakentaminen Mudjugin saarella<br />

15. Ampumahiihtostadionin <strong>ja</strong> urheilukylän suunnittelu <strong>ja</strong> rakentaminen Onegassa<br />

16. Lisäksi investointipotentiaalia on Arkangelin alueella seuraavilla aloilla: huonekalujen valmistus,<br />

laivarakentaminen (tankkerit, proomut, kalastuslaivat, hinaa<strong>ja</strong>t jne.)<br />

17. Öljy- <strong>ja</strong> kaasualan laitteita valmistavan teknologiapuiston perustaminen<br />

18. Keraamisten rakennusaineiden <strong>ja</strong> basalttikuidun valmistus<br />

19. Elintarviketeollisuus (maitotuotteiden <strong>ja</strong> lihan <strong>ja</strong>lostus, kovien juustojen valmistus jne.)<br />

20. Kylmän <strong>ja</strong>keluterminaalin perustaminen Arkangelin satamaan<br />

Lisätieto<strong>ja</strong> kaikista edellä mainituista hankkeista antaa Arkangelin aluehallinnon apulaiskuvernööri<br />

A. Dementiev, e-mail: dementiev@dvinaland.ru<br />

Edellä oleva luettelo Arkangelin aluehallinnon määrittämistä yritystoiminnan yhteistyön hakkeista<br />

on hyvä esimerkki kaikilla <strong>Barentsin</strong> hallintoalueilla meneillään olevista tavanomaisista hankkeista,<br />

jotka etenevät huolimatta suunnitelluista öljy- <strong>ja</strong> kaasutuotannon suurhankkeista. Suomalaisten<br />

pk-yritysten halutessaan kannattaa hakeutua Venäjän markkinoille, missä on mahdollisuus<br />

tutustua hankkeisiin <strong>ja</strong> löytää ehkä laajempiakin markkinoita. Pienistä hankkeista liikkeellelähtö<br />

saattaa lisätä uskottavuutta <strong>ja</strong> johtaa merkittävien hankkeiden alihankkijoiksi tai peräti toteuttajiksi.<br />

Hankkeisiin mukaan pääsy <strong>ja</strong> niissä <strong>ja</strong>lansi<strong>ja</strong>n saaminen edellyttää suomalaisilta venäjänkaupan<br />

välittäjäorganisaatiolta aktiivisempaa otetta <strong>ja</strong> nykyistä kokonaisvaltaisempaa näkemystä sekä tukitoimien<br />

parempaa yhteensovittamista. Markkinoille pääsyn metodia on hyvä kehittää yhdessä<br />

venäläisten kanssa.<br />

103


16. NENETSIAN AUTONOMINEN ALUE<br />

104 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET<br />

Kuva 16. Nenetsian autonominen<br />

alue. (Lainaus, kuten<br />

kuvassa 2)<br />

Nenetsian autonominen alue si<strong>ja</strong>itsee Jäämeren rannikolla Arkangelin läänistä itään (Kuva 16.).<br />

Hallintoalue perustettiin vuonna 1929. Lokakuussa 1977 alue nimettiin Nenetsian autonomiseksi<br />

alueeksi. Venäjän federaation perustuslaissa vuonna 1993 alue sai federaation subjektin oikeudet <strong>ja</strong><br />

samalla alue sekä sen väestö määrättiin kuuluvaksi autonomisena osana Arkangelin lääniin. Alueen<br />

väestön virallinen kieli on venäjä, mutta alkuperäiset vähemmistöt puhuvat yleisesti nenetsiaa <strong>ja</strong>


Kuva 17. Näkymä Naryan-Marista ( Sozvezdye 9/2010)<br />

komin kieltä. Pääkaupunki on Naryan-Mar (Kuva 17.). Kyliä alueella on 43. Alueen pinta-ala on<br />

176 700 km; ulottuvuudet etelä-pohjoissuunnassa on 300 km <strong>ja</strong> itä-länsisuunnassa noin 1 000 km<br />

Kanin Nos niemimaalta Ural-vuoristoon. Lännessä alue rajoittuu Arkangelin lääniin <strong>ja</strong> etelässä<br />

Komin tasavaltaan. Alueen luonto käsittää pohjoisessa ikiroudan peittämää tundraa <strong>ja</strong> etelämpänä<br />

soita, metsää <strong>ja</strong> vesistöjä. Alueen suurin joki on Komista virtaava Petsora. Alueen vesistöjen kalakannat<br />

ovat runsaat. Samoin suuret nisäkkäät ovat yleisiä. Metsästys <strong>ja</strong> kalastus ovatkin poronhoidon<br />

ohella alkuperäisväestön merkittävät ravinto- <strong>ja</strong> tulolähteet. Porolaitumet käsittävät 75 %, suot<br />

6.7 %, vesistöt 5.7 %, metsät <strong>ja</strong> pensastot 5.5 % <strong>ja</strong> maatalousmaa 0.2 % pinta-alasta.<br />

Nenetsian väkiluku on (2006) 42 300 asukasta, joista 64 % asuu kaupungissa. Alueella asuu 75<br />

kansallisuuteen kuuluvaa väestöä, joista nenetsejä on 17.1 %, kome<strong>ja</strong> 9.5 % <strong>ja</strong> venäläisiä yli 70 %,<br />

muut ovat pieniä vähemmistöjä. Alueen kokonaisväkiluku on kasvussa. Vuosituhansien a<strong>ja</strong>n <strong>alueen</strong><br />

alkuperäisväestöt ovat eläneet luonnon ehdoilla <strong>ja</strong> kehittäneet elinkeino<strong>ja</strong>an sekä omaperäisiä<br />

kulttuure<strong>ja</strong>an. Pääasialliset elinkeinot ovat olleet metsästys, kalastus <strong>ja</strong> poronhoito. Alkuperäiskansojen<br />

edusta<strong>ja</strong>t osallistuvat <strong>alueen</strong> päättäviin <strong>ja</strong> toimeenpaneviin elimiin. Aluehallinnon keskeisinä<br />

tehtävinä mainitaan alkuperäiskansojen elinkeinojen sekä kulttuurien säilyttäminen <strong>ja</strong> kehittäminen.<br />

Taloudellisten <strong>ja</strong> sosiaalisten olojen kehittämiseksi on erityisiä ohjelmia sekä erillinen budjettirahoitus.<br />

Viime aikoina <strong>alueen</strong> luonnonvarojen käytön lisääntyminen, erityisesti kaasun <strong>ja</strong> öljyn<br />

tuotanto on herättänyt kasvavaa huolta alkuperäiskansojen asemasta. Tämänkin johdosta Gazbrom<br />

<strong>ja</strong> Rosneft ovat investoineet aleen kouluihin, sairaaloihin <strong>ja</strong> asuntotuotantoon.<br />

105


Kuva 18. Venäjän öljyesiintymät <strong>ja</strong> siirtoputkistot.<br />

(Finn Barents 1997).<br />

Alueen sisällä liikenneyhteydet perustuvat suuressa määrin ilmakuljetuksiin helikoptereilla. Eritasoista<br />

tiestöä alueella on vain 233 km sekä luonnossa käytettyjä ajoreittejä noin 1 000 km. Autotietä<br />

on vain kilometri 1 000 neliökilometriä kohti. Venäjän keskiarvo on 155 - kertainen Nenetsiaan<br />

verrattuna. Alueen ulkopuoliset yhteydet perustuvat lentoliikenteeseen Naryan-Mariin. Kesäaikana<br />

vesiliikenne on tärkeä kylien <strong>ja</strong> tuotantolaitosten huollossa. Öljyn <strong>ja</strong> kaasun kuljetus putkistoissa<br />

käynnistettiin 1978, jolloin rakennettiin ensimmäinen 63 km:n pituinen yhteys Vasilkovskoen öljykentältä<br />

Naryan-Mariin. Tämän jälkeen 50 - 70 cm läpimitaltaan käsittäviä putkisto<strong>ja</strong> on rakennettu<br />

runsaasti. LUKOIL markkinoi öljyä rakennettujen putkien vientiterminaaleista vuonna 2010 noin<br />

12-14 miljoonaa tonnia. Kokonaismääräksi eri suunnilta tulevien putkistojen kuljetuskapasiteetiksi<br />

arvioidaan noin 30 milj. tonnia. Kuvassa 18. <strong>ja</strong> 19. esitetään <strong>Barentsin</strong> alueiden muutaman vuoden<br />

takaiset öljy- <strong>ja</strong> kaasuputkistot. Kuvassa 19. esitetään Shtokmanin kaasuputken vaihtoehto myös<br />

Suomen kautta. Myöhemmin kaasuputki on päätetty rakentaa Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan kautta. Kuvasta<br />

20. havaitaan Nenetsian <strong>alueen</strong> suuret öljy- <strong>ja</strong> kaasuvarat.<br />

Ensimmäinen laiva tuli Petsoran suistoon vuonna 1860, jonka jälkeen laivaliikenne käynnistyi<br />

Arkangelista Naryan-Mariin vuonna 1885. Vuonna 1931 rakennettiin Petsoran suistoon ensimmäinen<br />

puurakenteinen satama palvelemaan Komin alueelta <strong>ja</strong> alempana Petsoran laaksossa tarvittavia<br />

kuljetuksia. Nykyisin Naryan-Marin satama on kapasiteetiltaan 500 000 tonnia <strong>ja</strong> käsittelee lähinnä<br />

Nenetsian <strong>alueen</strong> vientiä <strong>ja</strong> tuontia. Valtameri- <strong>ja</strong> jokilaivojen huolinta kestää vuodessa noin 135<br />

- 150 vuorokautta, muun osan vuotta satama on suljettu ankaran talven vuoksi. Nenetsian aluetalous<br />

perustuu pääasiassa öljyn <strong>ja</strong> kaasun tuotantoon, rakennustoimintaan <strong>ja</strong> kauppaan. Keskipalkka<br />

oli vuonna 2007 peräti 32 820 ruplaa kuukaudessa. Poro- <strong>ja</strong> maatalouden tulo käsittää vain 1.3 %<br />

koko talouden tuloista <strong>ja</strong> koostuu 75 % poronlihan tuotannosta. Metsästyksen <strong>ja</strong> kalastuksen tuotto<br />

106 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


Kuva 19. Venäjän kaasuesiintymät <strong>ja</strong> siirtoputkistot.<br />

(Finn Barents 1997).<br />

menee pääasiallisesti paikalliseen käyttöön.<br />

Nenetsian maaperän pääasialliset rikkaudet ovat öljy, kaasu <strong>ja</strong> lukuisat kaivannaiset, mm. agaatti,<br />

meripihka, fluoriitti, timantit, kulta <strong>ja</strong> lukuisat rakennusmineraalit. Öljy- <strong>ja</strong> kaasu- sekä niiden<br />

yhteisesiintymiä tunnetaan tällä hetkellä ainakin 80. Esiintymät ovat 850 – 4600 metrin syvyyksissä.<br />

Nykyisellä tuotannon tasolla tunnettujen öljyvarojen riittävyys alueella on noin 70 vuotta <strong>ja</strong><br />

kaasun osalta arvio tuotantomahdollisuudesta ulottuu jopa 1 000 vuoteen nykytasollaan. Vuoden<br />

2006 alussa Netnetsian alue tuotti yhtensä noin 70 000 milj. tonnia raakaöljyä. Keskeisiä tuottajia<br />

olivat LUKOIL-Komi LLC <strong>ja</strong> Total Exploitation Russie JSC. Öljyn tuotannon rinnalla yhtiöt<br />

tuottavat kaasua, jonka osuus koko tuotannon kapasiteetista oli noin 41 %. Mantereen öljyn <strong>ja</strong><br />

kaasun tuotannon ohella 12 merimailin päässä 12 metrin syvyydessä Petsoran merellä on lupaavia<br />

esiintymiä. Aluetta pidetäänkin eräänä lupaavimpana <strong>ja</strong> helpommin saavutettavana manner<strong>ja</strong>lusta<strong>alueen</strong>a.<br />

Alueella oletetaan olevan noin 3.5 milj. tonnia öljyä. Merialueella on lukuisia esiintymiä,<br />

osa jopa 5 000 metrin syvyydessä. Öljyä kuljetetaan sekä meriteitse että putkia myöten Baltian<br />

öljyjohtoon.<br />

Nenetsian luonnonvarojen käyttöön otolla on vaikutuksia ympäristöön <strong>ja</strong> paikallisten elinkeinojen<br />

harjoittamiseen. Merkit luonnossa näkyvät kulkuneuvojen jättäminä urina herkästi vioittuvassa<br />

maastossa, ympäristön pilaantumisena porausjätteiden <strong>ja</strong> -nesteiden sekä luontoon jääneen öljyn<br />

vuoksi. Tundralle on jätetty teollista materiaalia <strong>ja</strong> porausvälineistöä sekä tarpeettomaksi jäänyttä<br />

huoltokalustoa. Lisääntyvä ilmaliikenne haittaa poronhoitoa <strong>ja</strong> luonnon eläimistöä sekä kasvillisuutta<br />

laskeutumispaikoilla. Lisääntyvä liikenne on kasvattanut myös salametsästystä. Porausöljy<br />

saastuttaa myös poh<strong>ja</strong>- <strong>ja</strong> pintavesiä sekä kasvillisuutta. Vuonna 1994 tapahtunut Usinskin <strong>alueen</strong><br />

öljyonnettomuus aiheutti kalojen joukkokuoleman. Alueen luontoa puhdistettiin nor<strong>ja</strong>laisten tiede-<br />

107


Kuva 20. Nenetsian <strong>alueen</strong> öljy- <strong>ja</strong> kaasuesiintyvät. (Kauppala 1998).<br />

miesten kanssa. Alueella työskentelyä varten on laadittu ohjeet, joiden tulisi estää luonnon vaurioitumista<br />

<strong>ja</strong> suunnitelmat niin tapahtuessa vahinkojen kor<strong>ja</strong>amiseksi sekä korvaamiseksi.<br />

Nenetsiaan on perustettu kahdeksan luonnon <strong>ja</strong> kulttuurin suojelualuetta suo<strong>ja</strong>amaan biodiversiteettiä<br />

<strong>ja</strong> säilyttämään perinteisiä kulttuuriarvo<strong>ja</strong>. Niiden kokonaispinta-ala on lähes miljoona<br />

neliökilometriä, eli 5.3 % hallinto<strong>alueen</strong> pinta-alasta. Nenetsia toimii nykyisellään aktiivisessa yhteistyössä<br />

federaation muiden alueiden <strong>ja</strong> ulkomaiden kanssa. Tärkeimpiä yhteistyöalueita ovat<br />

Moskova, Pietari, Komi <strong>ja</strong> Stavropol. Yhteydet sisältävät sekä talouteen että kulttuuriin liittyviä<br />

muoto<strong>ja</strong>. <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> yhteistyöhön Nenetsia on osallistunut jo yli kymmenen vuotta, mikä<br />

yhteys on lähentänyt aluetta Skandinavian maiden sekä Suomen kanssa. Alueella on vuonna 2007<br />

solmittu yhteistyösopimus Nor<strong>ja</strong>n Rogalandin kanssa. Aluehallinnon päämiehenä on maaherra Valery<br />

Nikolayevich Patapenko.<br />

Nenetsit ovat toimineet pitkään sirkumpolaaristen alkuperäiskansojen yhteistyössä. Tämänkin<br />

johdosta selvitystyön yhteydessä on toivottu, että <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> saamelaiset <strong>ja</strong> muut <strong>alueen</strong> olo<strong>ja</strong><br />

tuntevat alkuperäiskansat osallistuisivat Nenetsian <strong>alueen</strong> terveydenhuollon, koulutuksen <strong>ja</strong> sosiaaliolojen<br />

kehittämiseen sekä kulttuuriyhteistyöhön. Ympäristöongelmien ratkaisussa nor<strong>ja</strong>laiset<br />

tiedemiehet ovat jo toimineet. Ympäristövaurioiden kor<strong>ja</strong>aminen on toivotun yhteistyön keskeinen<br />

ala. Arktisen turismin kasvun toivotaan tuovan myös nenetseille työtä <strong>ja</strong> hyvinvointia perinteisten<br />

elinkeinojen vääjäämättä heikentyessä. Alueen koulutetut nuoret tarvitsevat uusia ammatte<strong>ja</strong><br />

voidakseen elää entisillä kotiseuduillaan. Yhteistyö Suomen saamelaisten kanssa voi välittää kokemuksia<br />

pitkälle edenneestä akkulturaatiosta <strong>ja</strong> alkuperäiskansan <strong>ja</strong> pääväestön rinnakkaiselosta.<br />

Öljy- <strong>ja</strong> kaasuteollisuus mahdollistaa alihankinto<strong>ja</strong> myös suomalaisille yrityksille erityisesti teknologian<br />

<strong>ja</strong> välinetuotannon sekä rakentamisen sektoreilla. Pääsy suurten tuotantoyhtiöiden alihankkijoiksi<br />

on <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> yhteistyön keskeinen tavoite. Mahdollisuuden selvittäminen tulisi<br />

käynnistää Suomessa korkeimmalla mahdollisella asiantunti<strong>ja</strong>taholla.<br />

108 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


17. KOMIN TASAVALTA<br />

Kuva 21. Komin tasavalta.<br />

(Lainaus, kuten kuvassa 2).<br />

Venäjän luoteisen hallinto<strong>alueen</strong> koilliskulmassa si<strong>ja</strong>itsevaa Ural-vuoriston läntistä alankoa<br />

asutti aiemmin suomalais-ugrilainen alkuperäiskansa, syrjäänit eli nykyisin komit. Vähitellen1800luvulta<br />

lähtien venäläinen asutus siirtyi alueelle <strong>ja</strong> Neuvostoliiton perustamisen jälkeen alueesta<br />

muodostettiin Komi-Syrjäänien autonominen lääni vuonna 1929. Joulukuussa 1936 alueesta muodostettiin<br />

Komin autonominen neuvostotasavalta. Nykyisin (1992-) alue on Komin tasavalta pääkaupunkinaan<br />

Syktyvkar. Komin 1900-luvun asutus perustuu pääasiallisesti satojen tuhansien gulakkien<br />

<strong>ja</strong> muiden Neuvostoliitossa epäsuosittujen kansallisuuksien, kansanryhmien, henkilöiden <strong>ja</strong><br />

rangaistusvankien karkotukseen pakkotyöhön tundran lukuisille kaivoksille, taigan metsäleireille,<br />

rakennustöihin sekä suljetuille vankileireille (Kuva 6. sivu 47). Ensimmäinen kaivos ”Rudnik No<br />

1” perustettiin pahamaineiseen Vorkutaan. Vankityövoimalla rakennettiin myös Uhtan, Syktyvkarin,<br />

Petsoran, Intan <strong>ja</strong> muiden kaupunkien rakennuksia <strong>ja</strong> pääosa infrastruktuuria.<br />

109


Vankeuden päättyessä monet joutuivat edelleen jäämään <strong>alueen</strong> pysyviksi asukkaiksi. Petsorajoen<br />

<strong>ja</strong> muiden vesistöjen rannoilla tapaa edelleen kyliä, joissa asuu karkotettu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> heidän jälkeläisiään.<br />

Kyliin ei ole tieyhteyttä, vaan huolto toteutetaan kesällä vesiteitse <strong>ja</strong> talvella helikoptereilla.<br />

Asukkaat elävät lähes omavaraistaloutta <strong>ja</strong> hankkivat toimeentulonsa metsästämällä, kalastamalla<br />

<strong>ja</strong> käyttämällä muita luonnontuotteita. Kylistä lapset käyvät koulua internaateissa <strong>ja</strong> nuoret pyrkivät<br />

hakeutumaan asutuskeskusten tarjoamiin työpaikkoihin. Vierailu leireillä <strong>ja</strong> mainituissa kylissä<br />

avaa näkökulman Venäjän/Neuvostoliiton sekä <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> historiaan <strong>ja</strong> väestön kokemuksiin.<br />

Komin tasavallan (Kuva 21.) väkiluku oli vuoden 2009 alussa 955 700 asukasta. Väestö on<br />

vähentynyt Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Vuonna 2002 asukkaita oli vielä yli miljoonan.<br />

Alkuperäiskansan, komien lukumäärä on vähentynyt vuoden 1989 jälkeen noin 40 000 henkilöä.<br />

Nykyisellään kome<strong>ja</strong> on noin 260 000, eli 25 % asukkaista. Vuonna 1926 venäläisiä alueella oli<br />

vain 13 700 asukasta, nykyisin 607 000, 60 % koko väestöstä. Komissa asuu lisäksi ukrainalaisia<br />

6 %, tataare<strong>ja</strong> 1.5 %, valkovenäläisiä 1.4 %. Komien ohella alkuperäiskansoista asuu alueella mm.<br />

tsuvasse<strong>ja</strong>, atsere<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> nenetsejä.<br />

Komin tasavalta on pinta-alaltaan 416 800 neliökilometriä. Alueen pisimmät ulottuvuudet lounas<br />

-koillinen- suunnassa 1 275 km <strong>ja</strong> luode-kaakko-suunnassa 785 km. Metsät <strong>ja</strong> pensastot peittävät<br />

maa-alasta 73 %, suot 10 %, tundra, 9.5 %, maatalousmaa 1.1 % <strong>ja</strong> vesistöt 1.5 %. Si<strong>ja</strong>innista<br />

johtuen talvet ovat pitkät <strong>ja</strong> kylmät <strong>ja</strong> kesät lyhyet <strong>ja</strong> viileät. Muiden Venäjän <strong>Barentsin</strong> alueiden<br />

tavoin Komin maaperän rikkaudet ovat suuret. Geologisten arvioiden mukaan alueella on 80 %<br />

koko Venäjän kvartsista, 50 % titaanista, 30 % bauksiitista, 50 % beryllistä, 4.5 % kivihiilestä <strong>ja</strong><br />

3 % öljystä. Komi on ollut merkittävä hiilen, öljyn <strong>ja</strong> maakaasun tuotta<strong>ja</strong> vuosikymmeniä. Petsoran<br />

laakson käyttämättömät hiilivarat ovat edelleen suuret, samoin Timan-Petsoran seudun öljy- <strong>ja</strong><br />

kaasuvarat. Komissa on runsaasti myös turvevaro<strong>ja</strong>. Komin metsävarat ovat noin 3.5 % koko Venäjän<br />

metsävaroista <strong>ja</strong> noin 40 % luoteisen federaatiopiirin metsistä. Noin 80 % metsävaroista on<br />

havupuuta <strong>ja</strong> niistä hakkuukypsässä vaiheessa yli 70 %. Metsien vuotuinen kasvu on noin 28.5 milj.<br />

kuutiometriä <strong>ja</strong> korjuu keskimäärin 26.5 milj. kuutiota vuodessa. Hakkuut keskittyvät nykyisellään<br />

Komin viiteen hallintopiiriin.<br />

Teollisuudeltaan Komi on vahva <strong>ja</strong> raaka-aineistaan, energiastaan <strong>ja</strong> työvoimastaan omavarainen<br />

alue. Komin talouden vahvuuksina tunnistetaan seuraavat tekijät:<br />

1.<br />

2.<br />

3.<br />

4.<br />

5.<br />

6.<br />

7.<br />

8.<br />

teollisuuden monipuolisuus, kuten öljyn <strong>ja</strong> kaasun tuotanto sekä niiden <strong>ja</strong>lostus, metsäteollisuuden<br />

kaikki keskeiset toimialat, massan <strong>ja</strong> paperin tuotanto, metalliteollisuus, hiilentuotanto,<br />

turvetuotanto, koneenrakennus, metallien tuotanto, rakennustoiminta, elintarviketeollisuus,<br />

liikenne <strong>ja</strong> palvelut,<br />

muihin alueisiin verrattuna vahva pk-yritysala,<br />

investointi-ilmapiirin merkittävä parantuminen <strong>ja</strong> investointiaktiivisuuden kasvu, varsinkin<br />

ennen talouslamaa,<br />

<strong>alueen</strong> hyvä luottokelpoisuus,<br />

asuntotuotannon kasvu,<br />

hallitun lainakannan kasvu,<br />

tukku- <strong>ja</strong> vähittäiskaupan kasvu <strong>ja</strong><br />

väestön yleisen tulotason nousu <strong>ja</strong> sosiaalisten olojen parantuminen<br />

Teollinen toiminta muodostaa yli kolmanneksen talouden kasvusta. Teollisuudessa työvoimasta<br />

toimii 22,4 % <strong>ja</strong> pääomavirroista teollisuusala käsittää lähes kolmanneksen. Teollisuuden sisäl-<br />

110 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


lä öljy- <strong>ja</strong> kaasuteollisuus muodostaa arvosta yli puolet, metsäteollisuus 24 % <strong>ja</strong> sähköntuotanto<br />

oheistoimintoineen 14.2 %. Komin öljy- <strong>ja</strong> kaasuteollisuus on aktiivisessa vaiheessa. Uusia tutkimuksia<br />

tehdään, tuotannossa <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>lostuksessa otetaan käyttöön uutta teknologiaa <strong>ja</strong> kuljetus- sekä<br />

<strong>ja</strong>kelujärjestelmiä kehitetään. Alueella toimivat useat yhtiöt, joista suurimpana LUKOIL-Komi<br />

Group. Kaasun pää<strong>ja</strong>losta<strong>ja</strong> on Gazpromin Uhtassa si<strong>ja</strong>itseva tytäryhtiö Severgazprom Company.<br />

Kaasuntuotantoa laajennetaan nykyisestään useilla kentillä. Petsoran laaksossa hiiltä tuotetaan lähinnä<br />

Vorkutassa, Vorgashorissa <strong>ja</strong> Intassa. Tuotannon taso on noin 13 miljoonaa tonnia vuodessa.<br />

Alueen energiatuotannon kokonaiskapasiteetti on 2 284 Mwt <strong>ja</strong> sähkölinjojen pituus yhteensä<br />

22 400 km. Komin kaivosteollisuus lisääntyy <strong>ja</strong> monipuolistuu.<br />

Puun<strong>ja</strong>lostusteollisuus käsittää noin viidenneksen <strong>alueen</strong> koko tuotannon arvosta. Paperin tuotannosta<br />

noin puolet menee vientiin 80 maahan. Puuteollisuuden muut tuotteet koostuvat tavanomaisesta<br />

sahaustoiminnasta, rakennustarviketuotannosta, vanerista <strong>ja</strong> huonekaluteollisuudesta. Komi<br />

sijoittuu logistiikassaan Luoteis-Venäjän järjestelmään <strong>ja</strong> on pääsääntöisesti riippuvainen yhteyksissään<br />

federaatiotason päätöksistä. Alemman tieverkoston <strong>ja</strong> metsäautoteiden kehittämisen tarve<br />

on suuri. Pääteitä on 15.2 km 1 000 nelikilometriä kohti, rautateitä 4.0 km <strong>ja</strong> vesiliikenneväyliä 6.7<br />

km. Öljyputkistoa on 700 km <strong>ja</strong> kaasuputkistoa 3 600 km. Rakennusalalla toimii noin 700 yritystä,<br />

joita eniten työllistää asuntotuotanto. Väestö kustantaa itse pääosan asuntotuotannosta, mutta viime<br />

aikoina tuotantoa on tehostettu myös julkisilla asuntotuotanto-ohjelmilla.<br />

Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan tavoin Komissa on kehittynyt pienyritystoiminta. Pk-yritysten lukumäärä<br />

on noin 5 000, jotka toimivat lähinnä palvelualoilla, kaupassa <strong>ja</strong> ravintolatoiminnassa. Pienyritystoiminnan<br />

kasvu <strong>ja</strong>tkuu vilkkaana. Muutamassa vuodessa 2000-luvulla niiden osuus kohosi parista<br />

prosentista lähes 10 prosenttiin kokonaistuotannossa. Tavoitteena on muodostaa Komiin vahva<br />

pienyrittäjyyden luova ilmapiiri. Kehittämisen päämääränä on vauhdittaa aluekehitystä hanketoiminnalla,<br />

lisäämällä investointe<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> parantamalla aluetasavallan houkuttavuutta investointikohteena.<br />

Ohjelmat koostuvat mm. asunto-olojen parantamisesta, palvelutuotannon lisäämisestä <strong>ja</strong> tason<br />

kohottamisesta sekä yrittäjyyden edistämisestä. Ennen lamaa investoinnit lisääntyivät mm. seuraavista<br />

syistä: Aluelainsäädäntö tukee investointien suo<strong>ja</strong>a, alueella on runsaasti luonnonvaro<strong>ja</strong>, energia<br />

on ollut halpaa <strong>ja</strong> työvoiman osaamistaso on korkea. Kansainväliset arviointi- <strong>ja</strong> luottolaitokset<br />

kohottivat Komin asemaa omissa luokituksissaan positiivisimpiin luokkiin Venäjällä. Laman vaikutukset<br />

ovat haitanneet myönteistä kehitystä.<br />

Komin ulkomaankauppa oli vuonna 2005 arvoltaan 0.78 mil<strong>ja</strong>rdia dollaria. Kokonaisarvo kasvoi<br />

ennen lamaa muutamassa vuodessa 12 % <strong>ja</strong> viennin osuus jopa viidenneksen. Arvo oli ennen<br />

lamaa Luoteisen hallintopiirin pohjoisten subjektien korkein. Pääasiallisia kauppakumppaneita<br />

ovat Ukraina, Hollanti, Saksa, Puola, Iso-Britannia, Italia <strong>ja</strong> Sveitsi. Tuontikaupassa merkittäviä<br />

maita olivat Suomi, Saksa, Ukraina, Valko-Venäjä, Iso-Britannia <strong>ja</strong> Tsekin tasavalta. Tärkeimmät<br />

vientituotteet olivat öljy <strong>ja</strong> öljytuotteet, hiili, sahateollisuuden tuotteet, massa <strong>ja</strong> paperi. Tuontitavarat<br />

käsittivät mm. koneita, laitteita, kemikaale<strong>ja</strong>, metalle<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> tekstiilejä. Komin talouden kehittämistavoitteet<br />

perustuvat investointeihin polttoainesektoriin, puuteollisuuteen, kaivostoimintaan,<br />

kuljetuksiin, rakennustoimintaan <strong>ja</strong> julkisiin palveluihin.<br />

Investointien saamista pidetään tärkeänä talouden <strong>ja</strong> teknologian edistämiseen puuteollisuudessa,<br />

öljy- <strong>ja</strong> kaasuteollisuudessa, kaivostoiminnan kaupallistamisessa, logistiikan kehittämisessä<br />

sekä julkisissa palveluissa. Investointien turvallisuudessa Komin tasavalta korostaa <strong>alueen</strong>sa seuraavia<br />

ominaisuuksia:<br />

1.<br />

2.<br />

kaikilla ovat yhtäläiset oikeudet investointien suorittamiseen<br />

Investointihankkeista tiedotetaan avoimesti kaikille<br />

111


3.<br />

4.<br />

5.<br />

Investointien neuvotteluista <strong>ja</strong> sopimuksista pidetään kiinni luotettavasti<br />

Investoijien oikeuksia valvotaan tarkasti<br />

Investointien perusteista <strong>ja</strong> oikeuksien ylläpitämisestä säädetään Venäjän federaation<br />

lainsäädännön ohella Komin tasavallan omassa lainsäädännössä.<br />

Komin tasavallan väestön koulutustaso on korkea <strong>ja</strong> aluetasavallan tutkimus <strong>ja</strong> opetusinstituutioiden<br />

lukumäärä <strong>ja</strong> taso väestöön nähden on hyvä. Perus- <strong>ja</strong> soveltavaa tutkimustyötä tehdään noin<br />

20 instituutiossa, joissa tutkimustyöntekijöitä on 3 000 henkilöä. Tasavallassa on yli 500 eritasoista<br />

koulua väestön ikäluokan <strong>ja</strong> koulutusrakenteen tarpeen mukaan. Tärkeimpiä yliopisto<strong>ja</strong> ovat mm.<br />

Syktyvkarin yliopisto, Ukhtan tekninen yliopisto <strong>ja</strong> useat muut <strong>alueen</strong> omat <strong>ja</strong> muiden subjektien<br />

yliopistojen Komin filiaalit. Komin kansallisten kulttuurien monipuolisuus rikastuttaa aluetasavallan<br />

kulttuurielämää. Tasavallassa toimii viisi ammattiteatteria, musiikkielämä on monipuolista,<br />

museoita on yli sata, joista osaa yllä pitävät etniset vapaaehtoissäätiöt. Suomalais-ugrilaisuus elää<br />

voimakkaana Komissa, jonka kulttuurin eri toimialat ovat osallistuneet aktiivisesti Suomi-Venäjäkulttuurifoorumiin.<br />

Komin tasavallan elpyminen lamasta on ollut hidasta <strong>ja</strong> kohdannut samanlaisia ongelmia kuin<br />

muutkin Luoteisen hallintopiirin alueet. Perusteollisuuden tuotannon lasku hei<strong>ja</strong>stuu kuljetuksiin <strong>ja</strong><br />

talouden epävarmuus vaikuttaa kansalaisten kulutustasoon. Investoinnit epävarmoille aloille odottavat<br />

parempaa aikaa <strong>ja</strong> suuntautuvat pääsääntöisesti varmimpien kohteisiin, kuten öljyn, kaasun <strong>ja</strong><br />

kaivosteollisuuden aloille. Edellisten toimialojen ohella lamasta ovat parhaiten selviytyneet rakennustoiminta<br />

<strong>ja</strong> maatalous, joiden vaikutus kokonaisuuteen on metsä- <strong>ja</strong> metalliteollisuuden rinnalla<br />

ra<strong>ja</strong>llinen. Hiilen tuotannon elpyminen on hidasta myös ilmastopoliittisista syistä. Talouden tila<br />

vaikuttaa myös väestönkehitykseen. Väestön kokonaismäärä <strong>ja</strong>tkaa laskuaan. Alkuvuonna 2009<br />

vähentyminen oli -2 800 asukasta, eli 0.3 % vähemmän kuin vuoden alussa. Venäläisen laskutavan<br />

mukaan työttömiä oli 5 %, eli va<strong>ja</strong>a 16 000 työtöntä. Talouden tilasta huolimatta palkkataso kohosi<br />

puolen vuoden aikana 13 % ollen keskimäärin kesäkuussa 2009 21 900 ruplaa kuukaudessa, mutta<br />

reaalitasolla kustannusten kohotessa ostovoima laski 0.3 %. Komissa uskotaan talouden elpymiseen<br />

<strong>ja</strong> asetetaan suuria toiveita tuleviin investointeihin. Kansalaisten kiinnostus yrittäjyydestä voimistaa<br />

pk-yrityssektorin kasvua lähitulevaisuudessa.<br />

Suomalais-ugrilainen perinne elää Luoteisen federaatiopiirin alueella voimakkaimmin Komissa.<br />

Si<strong>ja</strong>inniltaan alue on Kar<strong>ja</strong>laa syrjäisempi, mikä on vaikuttanut kulttuuriperinteen säilymiseen.<br />

Alue ei ole saanut runsaasti ulkopuolisia vaikutteita, lukuun ottamatta laa<strong>ja</strong>a vankileirien järjestelmää<br />

<strong>ja</strong> karkotettu<strong>ja</strong> pakkotyöläisiä. Komit ovat eläneet erillään alueella kasvaneesta neuvostokurijärjestelmästä.<br />

Useat matkat Komin tasavaltaan sen eri alueille ovat osoittaneet syvää kiinnostusta<br />

Suomeen <strong>ja</strong> suomalaisiin. Tavanomaisen kaupankäynnin rinnalla pitkä etäisyys <strong>ja</strong> huonot kulkuyhteydet<br />

ovat haitanneet yhteistyön laajentumista. Kulttuuriala on ollut ehkä kaikkein kehittynein<br />

yhteistyösektori, jossa kansojen sukulaisuus on antanut aiheille perusvireen. Komissa toivotaankin<br />

nyt:<br />

1. Suomen <strong>ja</strong> Komin tasavallan kaupankäynti edelleen vahvistuu jo kehitetyillä molemmille<br />

hyödyllisillä aloilla<br />

2. Alueiden välinen yhteistyö vahvistuisi uusilla toimialoilla, joilla pienet <strong>ja</strong> keskisuuret yritykset<br />

voisivat yhdistää intressejään <strong>ja</strong> osaamistaan<br />

3. Suomalais-ugrilaisuus vahvistuisi yhteydenpidon perusteena erityisesti taide-, käsityö-,<br />

kir<strong>ja</strong>llisuus-, museo- <strong>ja</strong> kulttuurimatkailun aloilla. Kyseisten alojen asiantunti<strong>ja</strong>vaihtoa pidetään<br />

välttämättömänä.<br />

4.<br />

Komit toivovat, että Suomi toimisi läntisenä koordinaattorina yhteydenpidossa <strong>ja</strong> konk-<br />

112 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


5.<br />

6.<br />

reettisten toimialojen kehittämisessä suomalais-ugrilaisten sukulaiskansojen keskuudessa<br />

Komissa tuotiin esille mm. Pudasjärven kaupungin kanssa käynnistyneen yhteistyön laajentaminen<br />

muidenkin ystävyysalueiden kanssa. Alueystävyyden kautta pääsee helpoimmin<br />

sisälle konkreettisiin hankkeisiin.<br />

Komiin pääkaupungin Syktyvkarin läheiseen Syktyfinskin piiriin on suunnitteilla suomalais-ugrilainen<br />

kulttuurikylä, johon toivotaan suomalaista rakennusta sekä savusaunaa.<br />

Jalansi<strong>ja</strong>n saamiseksi merkittävälle markkina-alueelle hanke on kannatettava. Se voisi<br />

olla työvoimahallinnon <strong>ja</strong> koulutuksen yhdistetty työllisyys- <strong>ja</strong> rakennusprojekti. <strong>Barentsin</strong><br />

<strong>alueen</strong> lentoyhteyksien parantuminen <strong>ja</strong> maaliikenteen edistyminen kohottavat Komin<br />

asemaa taloudellisen <strong>ja</strong> kulttuuriyhteistyön aloilla parempaan tunnettavuuteen <strong>ja</strong> saavutettavuuteen.<br />

113


18. VOLOGDAN LÄÄNI<br />

Komin tasavallan ohella Vologdan lääni vaikuttaa Suomesta katsottuna hyvin kaukaiselta <strong>ja</strong> tuntemattomalta.<br />

Näin ei asia kuitenkaan ole, sillä läänin länsira<strong>ja</strong> on Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan itäosassa Äänisen<br />

rannalla (Kuva 22). Moskovasta Vologdaan on matkaa 500 km. Pohjoisessa lääni rajoittuu Arkangelin<br />

lääniin. Vologdan liikennesi<strong>ja</strong>inti on erittäin edullinen kaikkien liikennemuotojen osalta,<br />

mikä on vaurastuttanut aluetta erityisesti vesiliikenteen <strong>ja</strong> itään suuntautuneen kauppatien aikana.<br />

Luonnoltaan alue on kumpuilevaa tasankoa, joka on soveltunut tuottoisaan maatalouteen. Alueen<br />

114 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET<br />

Kuva 22. Vologdan lääni.<br />

(Lainaus, kuten kuvassa 2).


varhaisesta vauraudesta ovat jäljellä Vologdan Kreml <strong>ja</strong> lukuisat rikkaiden kauppiaiden perhekirkot<br />

sekä hyvin menestyneet, laa<strong>ja</strong>sti asukkaita työllistäneet sekä elämää ylläpitäneet luostarit. Venäjällä<br />

luostarilaitos on elpymässä <strong>ja</strong> useissa niissä käynnistetään myös maataloutta sekä tuotteiden monipuolista<br />

<strong>ja</strong>lostusta. Vologda on nykyaikainen <strong>ja</strong> vauras teollisuusalue, jonne neuvostoaikana keskitettiin<br />

tuotantoa ra<strong>ja</strong>seuduilta. Alue on kuuluisa voistaan, pellavasta <strong>ja</strong> pitseistä, terästuotannosta,<br />

kemianteollisuudesta, puu<strong>ja</strong>losteista, kuulalaakereista, optisista välineistä <strong>ja</strong> matkailusta. Vologda<br />

on Luoteisen hallintopiirin 4. menestynein alue <strong>ja</strong> koko federaation talousluokituksessa si<strong>ja</strong>lla 13.<br />

Alueen kuvernööri V<strong>ja</strong>tseslav Pozgalev on eräs pitkäaikaisimmista aluejohtajista, toimittuaan aiemmin<br />

teräskaupunki Tserepovetsin kaupunginjohta<strong>ja</strong>na.<br />

Vologdan lääni perustettiin 23.9.1937 <strong>ja</strong> on kooltaan 145 700 neliökilometriä. Asukkaita alueella<br />

on 1,324 miljoonaa. Väestö kutsuu itseään ”Vologodiaaneiksi – alkuperäisvologdalaisiksi”, varsinaista<br />

venäläistä väestöä on va<strong>ja</strong>a yksi prosentti. Vuonna 2009 Vologdan alue tuotti koko Venäjän<br />

raudasta 16.2 %, teräksestä 16.0 % <strong>ja</strong> 24 % niiden raaka-aineista, 12.9 % mineraalilannoitteista,<br />

10.2 % pellavakankaista, 8.5 % lasituotannosta <strong>ja</strong> 5,2 % metsäteollisuuden tuotteista. Tserepovetsin<br />

terästehdas on koko federaation suurin <strong>ja</strong> yksi maailman suurimmista terästuottajista. Teräsyhtiö<br />

omistaa mm. Kostamuksen kaivoskombinaatin <strong>ja</strong> sillä on säännöllistä liikennettä harjoittava lentoyhtiö,<br />

jonka liikennöi Helsingistä Petroskoin kautta isäntäkaupunkiin Tserepovetsiin kolmesti viikossa.<br />

Tehdas osallistui Rautaruukki Oy:n Raahen terästehtaan rakentamiseen <strong>ja</strong> käynnistämiseen.<br />

Raahe on siitä saakka ollut Tserepovetsin ystävyyskaupunki. Läänin pinta-alasta noin 70 % on<br />

metsää. Monipuolinen metsäteollisuus tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia mekaanisessa tuotannossa,<br />

massa- <strong>ja</strong> paperiteollisuudessa sekä talo-, rakennuslevy-, pelletti- <strong>ja</strong> biotuotealoilla.<br />

Kehittynyt metallien <strong>ja</strong>tko<strong>ja</strong>lostus, kone- <strong>ja</strong> laitetuotanto yhdistettynä nykyaikaiseen teknologiaan<br />

luovat hyviä mahdollisuuksia yritystoiminnalle. Kemian- <strong>ja</strong> lasiteollisuus ovat menestyviä<br />

alo<strong>ja</strong>, mutta niitä yhteisneuvotteluissa ei ole erikseen nostettu esille yhteistyön kohteina. Sen si<strong>ja</strong>an<br />

maatalous <strong>ja</strong> sen kehittäminen ovat keskeisesti esillä Vologdan yhteistyölistalla suomalaisten yritysten<br />

kanssa. Siemenperunan vientiä <strong>ja</strong> vuotuiseen tuotantoon, korjuuseen, varastointiin, pakkaukseen<br />

<strong>ja</strong> markkinointiin Vologda on jo vuosia käyttänyt suomalais-hollantilaista menestyvää yritysosaamista.<br />

Euroopan unionin lakisääteisellä Oulun seudun ”high grade”- alueella Kanta-Peruna<br />

Oy:n siementuotanto <strong>ja</strong> viljelypalvelu ovat Vologdassa <strong>ja</strong> muualla Venäjällä haluttu<strong>ja</strong>. Vuoden 2010<br />

kuiva kesä aiheutti laa<strong>ja</strong>a katoa Venäjällä, mikä edelleen lisää perunan <strong>ja</strong> erityisesti siemenperunan<br />

kysyntää.<br />

Maatalousneuvonta on haluttua palvelua, jota Pro Agria lisääntyvästi pääsee toteuttamaan Venäjän<br />

markkinoilla. Vologdan delegaatiot ovat toistuvasti osallistuneet Suomessa pidettyihin eri alojen<br />

konferensseihin. Vologda tulee osallistumaan Suomessa, Oulussa pidettävään Maailman perunakonferenssiin<br />

kesällä 2010 <strong>ja</strong> ennen sitä lääni maaherran johdolla tuo osaston Oulun kansainvälisille<br />

erämessuille. Alue on osallistunut osastoillaan useamman kerran Suomen maatalousnäyttelyihin,<br />

erämessuihin <strong>ja</strong> vuosittain tutustuneet muihin erikoismessuihin. Vologda on monilla aloilla vauras<br />

<strong>ja</strong> potentiaalinen vienti- <strong>ja</strong> tuotanto- sekä palveluyhteistyön alue. Moskovan <strong>ja</strong> Pietarin kysynnän<br />

kasvu suuntautuu Vologdan läänin nykyiseen tuotantoon.<br />

Vologda on pystynyt luomaan luotettavan investointi-ilmapiirin, mikä on vauhdittanut talouden<br />

ripeää kehitystä. Vuoden 2008 – 2009 lama pudotti kuitenkin Vologdan tuotantoa <strong>ja</strong> taloutta merkittävästi.<br />

Elokuun 2009 talouskatsauksen mukaan budjetti heikentyi erityisesti terästeollisuuden<br />

ongelmien vuoksi. Keskipalkka 16 127 ruplaa jäi jälkeen Venäjän keskitasosta <strong>ja</strong> työttömyys kohosi<br />

kansainvälisen arvion mukaan 7.5 %:iin. Severstalin terästehtaan 27 000 henkilön työvoimasta<br />

irtisanottiin 4 560 henkilöä. Maaherra Pozgalev on julkisuudessa kantanut huolta laajemminkin<br />

koko Venäjän ongelmasta, joka johtuu yhden tuotantolaitoksen varassa toimivista kaupungeista.<br />

Laman aikana Vologdan hallinto tarjosi halpaa puutavaraa <strong>alueen</strong> asukkaille, jotta he voisivat uu-<br />

115


distaa neuvostoa<strong>ja</strong>lta periytyvää puutteellista asuntokantaa.<br />

Vuoden 2010 aikana talous on alkanut elpyä <strong>ja</strong> viennin vilkastuminen sekä tuotteiden vientihintojen<br />

kohoaminen ovat piristäneet taloutta kohti lamaa edeltänyttä tasoa. Alueen investoinnit<br />

elpyvät <strong>ja</strong> kasvavat määrällisesti. Merkittäviä sijoitta<strong>ja</strong>maita ovat mm. Bahama, Bahrein, Kypros,<br />

Turkki <strong>ja</strong> Tsekin tasavalta. Investointiin kiinnostavuus Vologdan alueelle johtuu Moskovan <strong>ja</strong> Pietarin<br />

läheisyydestä, hyvästä logistisesta asemasta, elinkeinoelämän monipuolisuudesta, hyvistä vientiyrityksistä<br />

<strong>ja</strong> luotettavasta talouden ilmapiiristä. Alueella on yli 200 teollista investointikohdetta,<br />

joiden partnereina toimivat mm. suomalaiset, ruotsalaiset, sveitsiläiset, saksalaiset <strong>ja</strong> amerikkalaiset<br />

yritykset. Euroopan jälleenrakennuspankki on vahva rahoitta<strong>ja</strong> Vologdan markkinoilla. Uusimpia<br />

hankkeita ovat mm. Vologdan <strong>alueen</strong> vesihuollon <strong>ja</strong> jätevesijärjestelmän kunnostaminen, lämpöhuollon<br />

parantaminen, energiahuollon hanke Veliki Ustjugissa, joka on Venäjän ”Pakkasukon” kotipaikka.<br />

Alueen talouselämä <strong>ja</strong> yritykset järjestävät useita messu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> osallistuvat kansainvälisille<br />

messuille. Tarkoituksena on lisätä pk-sektorin osuutta taloudessa. Vuoden 2010 alussa Vologdassa<br />

toimi yli 6 000 pk-yritystä, jotka työllistivät 73 000 henkilöä.<br />

Vologdan päävientituote 1700 - 1800-luvuilla oli Euroopassa erityisaseman saanut Vologdan<br />

voi. Päävientialueina olivat Länsi-Euroopan maat, erityisesti Tanska <strong>ja</strong> Iso Britannia. Niiden jälkeen<br />

vientialueina ovat olleet Turkki <strong>ja</strong> Lähi-itä. Myöhemmin <strong>alueen</strong> suurteollisuuden tuotteet ovat<br />

muodostaneet viennin pääosan. Aluehallinnon antamien tietojen mukaan Vologdan <strong>alueen</strong> yritykset<br />

ovat liikesuhteissa 105 valtioon. Vuonna 2009 viennin arvo oli 2 950 mil<strong>ja</strong>rdia dollaria, se oli peräti<br />

53.7 % edellisvuotta pienempi johtuen hiipuneesta kysynnästä <strong>ja</strong> päävientituotteiden hintojen<br />

rajusta laskusta. Tärkeimpiä vientituotteita ovat metallituotteet, kemianteollisuuden tuotteet, puu<strong>ja</strong>losteet,<br />

konepa<strong>ja</strong>teollisuuden tuotteet <strong>ja</strong> monipuoliset pk-teollisuuden tuotteet. Tuonti oli vastaavan<br />

aikaan arvoltaan 428,4 mil<strong>ja</strong>rdia dollaria. Tuonti käsitti metalle<strong>ja</strong>, koneita <strong>ja</strong> laitteita, kemikaale<strong>ja</strong>,<br />

polttoaineita, kaasua <strong>ja</strong> energiaa sekä puualan tuotteita. Vologdan aluehallinnon internet -sivuilta<br />

saa hyödyllistä tietoa <strong>alueen</strong> luonteesta, kehityksestä sekä yhteistyömahdollisuuksista.<br />

Maaherra V<strong>ja</strong>tseslav Pozgalevin lausunto selvitysmiehelle henkilökohtaisessa keskustelussa<br />

Oulussa 7.11.2010 yhteistyön mahdollisuuksista <strong>ja</strong> sisällöstä:<br />

”Vologdan <strong>alueen</strong> talous on elpymässä lähes kahden vuoden lamasta. Tuotanto <strong>ja</strong> vientihinnat<br />

ovat kohonneet <strong>ja</strong> investoinnit lisääntyneet. Talouskehityksessä <strong>ja</strong> väestön elinoloissa<br />

pyritään nyt pääsemään lamaa edeltäneelle tasolle. Uudistusten <strong>ja</strong>tkaminen on<br />

välttämätöntä. Se edellyttää teknologian soveltamisen lisäämistä kaikilla tuotannonaloilla,<br />

palvelujen parantamista, koulutuksen sisällöllistä uudistamista <strong>ja</strong> yrittäjyyden vahvistumista”.<br />

Maaherra Pozgalev ehdotti suomalaiselle osapuolelle mm. seuraavia konkreettisia<br />

tavoitteita:<br />

• Koulutusyhteistyön käynnistäminen erityisesti elinkeinoelämän kannalta tärkeillä<br />

aloilla ammattikorkeakoulujen <strong>ja</strong> yliopistojen välillä. Nykyisin opiskeli<strong>ja</strong>vaihtoa ei<br />

juurikaan ole. Tulevien yritysjohtajien tulee oppia tuntemaan toistensa tavoitteet <strong>ja</strong><br />

toimintamallit.<br />

• Puun<strong>ja</strong>lostusteollisuudessa on edelleen käyttämättömiä mahdollisuuksia. Parhaillaan<br />

selvitetään massa- <strong>ja</strong> paperituotannon yhteistyötä, taloteollisuudessa pitää<br />

edistyä, rakennuslevyjen tuotannossa tarvitaan uusia tuotteita, huonekaluteollisuudessakin<br />

on mahdollisuuksia.<br />

Paikallisiin biopoh<strong>ja</strong>isiin luonnonvaroihin<br />

• perustuvien lämmitysjärjestelmien toteuttaminen<br />

on Venäjän energiatehokkuuskampan<strong>ja</strong>n vuoksi välttämätöntä. Useim-<br />

116 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


mat paikkakunnat edellyttävät lämpölaitosten rakentamisen <strong>ja</strong> kaukolämpöverkoston<br />

toteuttamisen, varustettuna nykyaikaisella toteutus- <strong>ja</strong> valvontateknologialla. Suomalaiset<br />

edustavat tässä maailman parhainta osaamista.<br />

• Maatalous<strong>alueen</strong>a Vologda on erityisen kiinnostunut biopolttoaineiden valmistuksesta<br />

sekä lämmöntuotantoon että liikennepolttoaineiksi. Tämä tuotannonala on erityisen<br />

tärkeä.<br />

• Perunantuotantoyhteistyön <strong>ja</strong>tkaminen siementuotannosta viljelyyn, kor<strong>ja</strong>amiseen<br />

<strong>ja</strong> varastointiin liittyvä kokonaispalvelu on jo tähän mennessä toiminut hyvin. Alan<br />

yhteistyötä tulee edelleen laajentaa.<br />

• Maatalousneuvonnan <strong>ja</strong> luonnontuotteiden <strong>ja</strong>lostamisen aloilla tulisi saada aikaan<br />

uutta yrittäjyyttä myös syrjäisille paikkakunnille. Kokonaisuudessa pitäisi ottaa<br />

mukaan myös kasvavan matkailun tuomat mahdollisuudet.<br />

• Kiinteä yhteydenpito alueiden välillä on välttämätöntä”. Tässä maaherra ihmetteli<br />

suomalaista aluehallinnon uudistusta <strong>ja</strong> tiedusteli, kenen tai minkä tahon kanssa Vologdan<br />

aluehallinnon tulisi nyt valmistella mahdollisuuksia yrittäjien <strong>ja</strong> talouselämän<br />

yhteistyölle. Hänen hallintoonsa voi konkreettisissa hankkeissa aina ottaa yhteyttä.<br />

Maaherra Pozgalev näki runsaasti yhteistyömahdollisuuksia palvelutuotannon kehittämisessä.<br />

Häntä erityisesti kiinnosti kouluruokailun järjestäminen myös Vologdan kouluissa suomalaisen kokemuksen<br />

opastamana. Kiinnostuksen kohteena ovat myös terveydenhuolto <strong>ja</strong> sosiaalitoimi koko<br />

laajuudessaan.<br />

Lopuksi maaherra Pozgalev esitteli käynnistettyä ”SHEKSNA” -teollisuuspuistohanketta, jonka<br />

tehtävänä on luoda investointiin <strong>ja</strong> korkeaan teknologiaan liittyvä tuotannollinen kokonaisuus<br />

myös ulkomaisille yrityksille, käynnistää tuotantoa <strong>ja</strong> palvelu<strong>ja</strong> Vologdan liikennesi<strong>ja</strong>inniltaan<br />

edullisessa lounaisosassa. Sheksnan alueella risteytyvät kaikki Eurooppa – Aasia - maaliikennejärjestelmät.<br />

Tavoitteena on keskittää alueelle yhteisten palvelujen piiriin metalli-, puu-, sähkötekniikan-,<br />

It-alan <strong>ja</strong> muita moderne<strong>ja</strong> teollisuusyksiköitä, joiden arvioitu yhteinen työpaikkamäärä<br />

olisi ainakin 5 000. Aluevaraus on noin 400 hehtaaria <strong>ja</strong> valmistelutyöt on aloitettu vuonna 2006.<br />

Projekti on toteuttanut jo osan rakennuskannasta <strong>ja</strong> useita tuotantolaitoksia sekä hallintotilo<strong>ja</strong><br />

on toteutunut. Lisätieto<strong>ja</strong> teknologiakeskuksesta voi saada osoitteesta bp@vologda-oblast.ru <strong>ja</strong><br />

ved@vologda-oblast.ru.<br />

Venäjän federaation alueet ovat yksimielisesti hyväksyneet, että slaavilaisen joulupukin – ”Pakkasukon<br />

<strong>ja</strong> tähtitonttujen” kotipaikka on Vologdan koilliskulmassa si<strong>ja</strong>itseva Viliki Ustjukin pikkukaupunki.<br />

Pakkasukolle on rakennettu suuri puinen linna johon liittyy läheisen sanatorion hotelli.<br />

Paikka on merkittävä turistikohde, jonne kansalaiset, erityisesti lapset, kirjoittavat vuosittain uuden<br />

vuoden juhlan lah<strong>ja</strong>toiveet. Pakkasukon turistikohde on toteutettu tyylikkäästi puurakentamisena<br />

<strong>ja</strong> aitoslaavilaisena kohteena vailla tyhjänpäiväistä muovikrääsää. Pakkasukolla <strong>ja</strong> Joulupukilla on<br />

keskinäinen sopimus yhteistyöstä <strong>ja</strong> heillä on ollut lukuisia yhteisiä esiintymisiä kummankin kotimaissa.<br />

Kyseinen yhteistyö <strong>ja</strong> eri aikaan sattuvien juhlallisuuksien yhdistäminen matkailun näkökulmasta<br />

on Vologdan <strong>ja</strong> Lapin sekä koko Suomen välillä kehitettävä kokonaisuus.<br />

117


19. BARENTSIN HALLINTOALUEIDEN VERTAILUA<br />

Pietaria <strong>ja</strong> Leningradin lääniä lukuun ottamatta Luoteinen federaatioalue ei maan kokonaisuudessa<br />

ole ollut taloudellisesti kovin merkittävä. Neuvostoliiton aikana se oli metsäteollisuuden,<br />

kaivostoiminnan <strong>ja</strong> muiden luonnonraaka-aineiden alue. Kar<strong>ja</strong>lan ra<strong>ja</strong>seutua pikemminkin pyrittiin<br />

eristämään <strong>ja</strong> laa<strong>ja</strong>t alueet olivat suljettu<strong>ja</strong> myös oman maan kansalaisilta. Alueen työtehtäviin siirrettiin<br />

väestöä tarpeen mukaan maan muista osista. Murmanskin alue oli tärkeä Jäämeren laivaston<br />

<strong>ja</strong> sotilaallisen varustelun tukikohta, kalastuksen keskus sekä mineraalien tuotanto- <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>lostusalue.<br />

Arkangelissa <strong>ja</strong> Severodvinskissa toimivat sukellusalusten <strong>ja</strong> laivojen telakat, Plezedsk oli avaruustutkimuksen<br />

<strong>ja</strong> – lentojen keskus sekä Nova<strong>ja</strong> Zeml<strong>ja</strong> ydinkoealue. Sodan aikana Murmansk oli liittoutuneiden<br />

tärkeä huoltokeskus <strong>ja</strong> Arkangeli toimi siviilien evakuointikeskuksena. Moskova teki<br />

<strong>Barentsin</strong> hallintoalueilla turvallisuuspolitiikan ohella raaka-aineiden talouspolitiikkaa. Nenetsian<br />

merkitys on kasvanut öljyn <strong>ja</strong> kaasun vuoksi. Komin rooli oli tuottaa hiiltä, puutavaraa, kaasua <strong>ja</strong><br />

öljyä sekä kaivannaisia pääasiallisesti karkotetun tai tuomitun vankityövoiman avulla.<br />

Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan käyttö vallankumouksesta 1990-luvulle on ollut monivaiheinen. Suomen itsenäistyttyä<br />

Kar<strong>ja</strong>la oli epämääräisessä tilassa: itsenäistyäkö, liittyä Suomeen vai sulautua Neuvostotasavaltojen<br />

liittoon. Monien vaiheiden jälkeen viimeksi mainittu vaihtoehto toteutui. Kar<strong>ja</strong>laissuomalaiseen<br />

työkansan kommuuniin sijoittui <strong>alueen</strong> asukkaiden ohella suomalaisia punapakolaisia<br />

<strong>ja</strong> loikkareita sekä merkittävä määrä Suomesta USA:han <strong>ja</strong> Kanadaan muuttaneita siirtolaisia, joiden<br />

osaamis- <strong>ja</strong> työpanos sekä hyvät työvälineet nostivat monet metsäkombinaatit koko Neuvostoliiton<br />

tuloksellisimmiksi. Stalinin vainot <strong>ja</strong> puhdistukset taannuttivat Kar<strong>ja</strong>lan kehitystä. Punaisille suomalaisille<br />

yritettiin rakentaa merkittävää roolia <strong>alueen</strong> hallinnossa talvi- <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkosodan aikana. Sodan<br />

jälkeen ra<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> sen läheiset seudut olivat suljettu<strong>ja</strong> myös neuvostokansalaisilta. Kar<strong>ja</strong>lan talous<br />

on perustunut pääasiassa puun<strong>ja</strong>lostukseen, kaivostoimintaan, konepa<strong>ja</strong>teollisuuteen <strong>ja</strong> maaseudun<br />

elinkeinoihin. Vologdan si<strong>ja</strong>inti sisämaassa suosi tuotannon sijoittamista alueelle. Neuvostoliiton<br />

aikana Vologdan elinkeinot olivat muita tarkasteltavia alueita merkittävästi monipuolisemmat <strong>ja</strong><br />

kehittyneemmät. Aiemmin kauttakulkukaupan vaurastuttama alue kehittyi neuvostoaikana. Se si<strong>ja</strong>itsi<br />

lähellä Moskovaa <strong>ja</strong> riittävän kaukana kylmän sodan ra<strong>ja</strong>sta.<br />

<strong>Barentsin</strong> alueiden lähihistoria ei ole vaikuttamatta nykypäivään <strong>ja</strong> tulevaisuuteen. Alueet ovat<br />

nyt uuden kehityksen kynnyksellä, mikä näyttää siirtävän taloudellista potentiaalia kohti pohjoista.<br />

Jäämeren manner<strong>ja</strong>lustan kaasuvarojen käyttöönotto toteutuessaan tuo Murmanskiin <strong>ja</strong> Arkangeliin<br />

merkittävän kehityspotentiaalin. Alueen logistista asemaa parantaa Koillisväylän avautuminen<br />

kesäaikaiseen liikenteeseen. Jäämeren rannikkovyöhykkeen <strong>ja</strong> manner<strong>ja</strong>lustan luonnonvarojen<br />

käyttöönotto, logistiikan tehostuminen sekä tutkimus- <strong>ja</strong> koulutustoiminnan vilkastuminen avaavat<br />

Nor<strong>ja</strong>n rannikon <strong>ja</strong> Venäjän pohjoisten hallintoalueiden kehitykselle uuden aikakauden. Valmistelut<br />

ovat edenneet suopeasti valtioiden välillä. Manner<strong>ja</strong>lustakiista on ratkaistu <strong>ja</strong> edellä kerrotut<br />

muut toimet ovat vauhdittaneet <strong>ja</strong> yhteen sovittaneet alueiden välisiä intressejä. Itä-länsi-poliittisen<br />

ilmapiirin lauhtuminen lisää NATO:n <strong>ja</strong> Venäjän välillä enemmän yhteyttä kuin erimielisyyttä. Kar<strong>ja</strong>lan<br />

tasavallan <strong>ja</strong> Vologdan kehitys perustuu edellisiä enemmän konventionaalisten elinkeinojen<br />

kehittämiseen ilman kaasu- tai öljysysäyksiä. Komin tasavallan kehityksessä on edellisten välimaastossa.<br />

Tuotanto perustuu metsään <strong>ja</strong> kaivannaisiin, mutta fossiiliset raaka-aineet ovat edelleen<br />

merkittäviä.<br />

Mikä ovat Ruotsin <strong>ja</strong> Suomen yhteistyöalat <strong>Barentsin</strong> aluekehityksen kokonaisuudessa? Selvityksessä<br />

ei ole juurikaan paneuduttu Ruotsin pohjoisten läänien rooliin, mutta kokemuksesta <strong>ja</strong><br />

asiakirjoista voidaan sen todeta jääneen Nor<strong>ja</strong>an verrattuna sivustaseuraa<strong>ja</strong>ksi. Suomi on kautta<br />

118 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


historian ollut Venäjän naapuri <strong>ja</strong> 110 vuotta keisarikunnan autonominen alue. Suomalaisilla oli<br />

pitkä kokemus palvella Pietarin <strong>ja</strong> Arkangelin alueiden kysyntää <strong>ja</strong> käydä pienimuotoista kauppaa<br />

Kar<strong>ja</strong>lan kanssa. Nykyisellään Suomen noin 600 yritystä ovat sijoittuneet <strong>ja</strong> menestyneet Venäjän<br />

markkinoilla lähinnä Pietarissa <strong>ja</strong> Moskovassa sekä muilla vahvan talouden kasvun alueilla. Yritystoiminta<br />

on venäläisestä näkökulmasta ollut tarvittua <strong>ja</strong> haluttua. Suomalaiset yritykset ovat vielä<br />

vähäisiä <strong>Barentsin</strong> hallintoalueilla.<br />

Selvityksen kuluessa kaikki tavatut Venäjän keskushallinnon <strong>ja</strong> <strong>Barentsin</strong> alueiden johta<strong>ja</strong>t sekä<br />

heidän hallintonsa ovat toivottaneet suomalaiset yritykset tarvetulleiksi Venäjän markkinoille. Suurten<br />

hankkeiden käynnistyminen <strong>ja</strong> vaurauden kasvu avaavat uusia mahdollisuuksia teollisuudelle <strong>ja</strong><br />

palvelujen kysynnälle myös Luoteis-Venäjällä. Luoteinen hallintopiiri myös Pietarista pohjoiseen<br />

elää rakenteiden <strong>ja</strong> talouden uusiutuvaa aikaa. Jokainen hallintoalue on erilainen si<strong>ja</strong>inniltaan, luonnoltaan,<br />

resursseiltaan, historialtaan <strong>ja</strong> mahdollisuuksiltaan. Alueilla ovat erilaiset hallintomallit,<br />

erilaiset johta<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> yhteistyökumppanit. Yhteistä niille on kuuluminen osana laa<strong>ja</strong>an Venäjään <strong>ja</strong><br />

sen läpikäymään historiaan. Kaikkiin aluesubjekteihin kohdistuu nyt Moskovan keskushallinnon<br />

valvova ote <strong>ja</strong> kehittymiseen asetetut tavoitteet. Jokainen hallintoalue joutuu omista olosuhteistaan<br />

toteuttamaan talouskehitykseen asetettu<strong>ja</strong> tavoitteita. Merkittävän lisäpanoksen uusiutuviin rakenteisiin<br />

tuo energia- <strong>ja</strong> raaka-ainevarojen tehostuva käyttö sekä Koillisväylän avautuminen lyhentämään<br />

kuljetusmatko<strong>ja</strong>. Uusi tilanne avaa mahdollisuuksia Suomen taloudelle osallistua lähellä<br />

kasvaville markkinoille.<br />

119


20. VENÄJÄN MARKKINAT, SUOMALAISET YRITYKSET<br />

JA VÄLITTÄJÄORGANISAATIOIT SEKÄ ILMASTON-<br />

MUUTOS<br />

Venäjän talouskehitys etenee riippumatta siitä, ovatko suomalaiset yritykset mukana tai eivät.<br />

Venäjän näkökulmasta Suomi on pieni tekijä kokonaisuudessa, vaikka länsinaapuri on tärkeä kauppakumppani.<br />

Venäjän <strong>ja</strong> sen hallintoalueiden talous <strong>ja</strong> markkinat etenevät omaa tahtiaan. Yhä selvempää<br />

johtoroolia kehityksessä näyttelee federaation keskushallinto. Federaation monopoliyhtiöt<br />

toteuttavat eri hallintoalueilla hankkeita, jotka federaation kokonaisuuden kannalta nähdään<br />

tarpeellisiksi. Toisaalta alueiden federaation tukemana on toteutettava hankkeita, jotka palvelevat<br />

federaation koossa pysymistä sekä kansalaisten hyvinvoinnin <strong>ja</strong> talouden kasvun tarpeita. Venäjällä<br />

ovat omat markkinat <strong>ja</strong> niiden prioriteettijärjestys, joskin niitä oh<strong>ja</strong>a ulkomaisten investointien <strong>ja</strong><br />

teknologioiden, jopa työvoiman saanti sekä vaativissa hankkeissa yhteinen vastuunkanto. Historiansa<br />

mukaisesti Venäjä nykyisinkin tasapainottelee kansallisen talouspolitiikan <strong>ja</strong> kansainvälisen<br />

yhteistyön välimaastossa. Edellinen on tärkeä kansallisuuksien kirjon koossa pitämiseksi, mutta<br />

jälkimäinen saanee lisää <strong>ja</strong>lansi<strong>ja</strong>a kansan vaatiessa kasvavaa hyvinvointia, jonka luomiseen eivät<br />

nykyiset maan sisäiset voimavarat <strong>ja</strong> kehitysvauhti riitä.<br />

Selvityksestä on tärkeä tehdä johtopäätöksiä alussa esitettyyn neljään suomalaisten yritysten<br />

kannalta olennaiseen kysymykseen. Niiden eteen joutuvat kummankin maan talouskehityksestä<br />

vastaavat tahot, yrittäjät <strong>ja</strong> yritykset sekä organisaatiot, joiden tehtävänä on edistää käytännössä<br />

yritysten hakeutumista <strong>ja</strong> menestystä ra<strong>ja</strong>n molemmilla puolin olevilla markkinoilla.<br />

1.<br />

2.<br />

3.<br />

4.<br />

Mitä Venäjän <strong>ja</strong> <strong>Barentsin</strong> alueiden taloudessa tapahtuu <strong>ja</strong> miten suomalaiset yritykset<br />

voivat saada reaaliaikaista tietoa avautuvista uusista mahdollisuuksista?<br />

Miten Venäjän markkinoista kiinnostuneiden Suomen yritysten tulisi toimia valmiuden lisäämiseksi<br />

kasvattaa osuuttaan ra<strong>ja</strong>ntakaisilla markkinoilla?<br />

Miten suomalaiset välittäjäorganisaatiot yhdessä <strong>ja</strong> yhteistyössä venäläisten tahojen<br />

kanssa voivat edistää yrittäjien pääsyä Venäjän kasvaville markkinoille?<br />

Miten ilmaston muutos <strong>ja</strong> muut suuret kehitystekijät saattavat vaikuttaa elinkeinoihin <strong>ja</strong><br />

kuljetuslogistiikkaan?<br />

120 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


21. YHTEENVETO SELVITYSTYÖN KYSYMYKSIIN<br />

21.1. BARENTSIN ALUEEN KEHITYSNÄKYMÄT JA TIEDONSAANTI<br />

Suomalaisten yritysten kannalta Venäjän <strong>ja</strong> <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> kehitysnäkymiä on syytä arvioida<br />

alueellisesta <strong>ja</strong> rakenteellisesta näkökulmasta. Alueellisesta näkökulmasta Venäjä <strong>ja</strong>kautuu voimakkaan<br />

<strong>ja</strong> hitaan kasvun alueisiin.<br />

1.<br />

2.<br />

Talouden voimakkaan kasvun alueisiin kuuluvat Moskova, Pietari <strong>ja</strong> toistakymmentä<br />

muuta aluesubjektia. Alueilla on runsaasti väestöä, ostovoimaa <strong>ja</strong> niihin kohdistetaan<br />

investointe<strong>ja</strong>. Keskeisiä toimialo<strong>ja</strong> ovat monipuolinen teollisuus, rakennustoiminta,<br />

kauppa, liikenne <strong>ja</strong> palvelutuotanto sekä kulttuuri. Yritykset vastaavat asukkaiden sekä<br />

laajemminkin Venäjän, jopa ulkomaiseen kysyntään. Suomalaiset yritykset tunnistavat<br />

markkinat, hakeutuvat niille, järjestävät toimintansa <strong>ja</strong> selviytyvät monitahoisissa<br />

olosuhteissa. Liiketoiminnan tavat ovat lähempänä normaalia markkinataloutta kuin ”hallintovetoisilla”<br />

hitaan kasvun paikkakunnilla.<br />

Suomalaisten yritysten pääosa toimii Venäjän kasvualueilla. Ne ovat integroituneet<br />

markkinoille rakentamaan, valmistaman tuotteita, käymään kauppaa, suunnittelemaan<br />

<strong>ja</strong> tuottamaan muita palvelu<strong>ja</strong>. Asiakkaat ovat tottuneet monikansallisten yritysten<br />

läsnäoloon <strong>ja</strong> vaativat lisää vaihtoehto<strong>ja</strong>. Yritysten kapasiteetti riittää myös kohtaamaan<br />

riskejä <strong>ja</strong> hoitamaan niitä. Pk-yritysten on ollut hankalampaa löytää mahdollisuuksia<br />

kasvualueilla. Niiden osuus markkinoilla tulee kasvamaan. <strong>Barentsin</strong> kaikilla hallintoalueilla<br />

on esitetty selkeä tavoite tukea kaikin keinoin pienen <strong>ja</strong> keskisuuren yritystoiminnan<br />

edistymistä. Selvityksessä ilmeni, että <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> hidas talouskehitys suuntaa<br />

suomalaisten pk-yritysten mielenkiinnon kasvualueille, jopa Uralin taakse.<br />

Suomalaiset yritykset ovat kiinnostuneita suurista investointihankkeista. Neuvostoliiton<br />

aikana yrityksillä oli kokemusta suomalaisille tutuilla metsä-, energia-, kaivos-, metalli- <strong>ja</strong><br />

rakennusaloilla. <strong>Barentsin</strong> alueella käynnistyvät lähitulevaisuudessa suuret kaasu- <strong>ja</strong><br />

öljyhankkeet. Niiden ohella kaivostoiminta on nousussa. Metsäteollisuus pysyy <strong>alueen</strong><br />

vahvana elinkeinona. Osittain siihen liittyy voimakas bioenergian käyttö lämmön <strong>ja</strong><br />

sähköntuotantoon. Talouselämän toimivuus edellyttää logistiikan uudistamista <strong>ja</strong> Koillisväylän<br />

avautumisen sekä manner<strong>ja</strong>lustan kaasun <strong>ja</strong> öljyn tuotannon edellyttämiä<br />

rakenteita. Lapin kauppakamarin laskelman mukaan koko <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> investointisuunnitelmien<br />

kokonaisarvo on yli 100 mil<strong>ja</strong>rdia euroa. Kohteiden toteuttamisen osaurakoista<br />

on jo päätetty. Päästäkseen mukaan hankkeisiin, suomalaisten on löydettävä<br />

keinot nykyistä tiiviimpään yhteydenpitoon pää- <strong>ja</strong> osaurakoitsi<strong>ja</strong>in kanssa.<br />

Kostamuksen kaivoskaupungin rakentaminen koostui yli kahdestasadasta osaurakasta,<br />

Sotshin olympiarakenteiden <strong>ja</strong> kaupungin kuntoonpanon sisältyy noin 230<br />

hanketta. Shtokmanin kaasukentän toteuttamiseen on arvioitu sisältyvän 600-800<br />

urakkakokonaisuutta. Suurten hankkeiden rinnalla <strong>Barentsin</strong> kaikilla hallintoalueilla on<br />

meneillään, valmistelussa <strong>ja</strong> suunnitelmissa runsaasti erilaisia työkohteita, joihin toivotaan<br />

suomalaisia yrityksiä, teknologiaa, tuotteita <strong>ja</strong> palvelu<strong>ja</strong>. Urakat ovat kertaluonteisia,<br />

mutta niiden huoltotehtävät <strong>ja</strong> kunnossapito voivat tarjota pysyviä yrityssuhteita.<br />

Kostamuksen valmistuttua useat alihankki<strong>ja</strong>t siirtyivät urakoitsi<strong>ja</strong>in mukana seuraaviin<br />

121


3.<br />

kohteisiin. Hanke synnytti toimivan työyhteenliittymän.<br />

Venäläisissä kohteissa toivotaan, jopa edellytetään myös investointe<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> oheispalvelujen<br />

tuotantoa, varsinkin alueilla, jossa hallinnon sosiaalibudjetilla on vaikea toteuttaa<br />

paikallisten asukkaiden edellyttämiä peruspalvelu<strong>ja</strong>. Murmanskin II Arktisessa konferenssissa<br />

kritisoitiin hankesisältöjen velvoitteita <strong>ja</strong> monimutkaisuutta. Mukaan pääsy<br />

edellyttää yleensä hankeneuvottelu<strong>ja</strong> ”kasvokkain”, jotta lopullisen ratkaisun sisältö <strong>ja</strong><br />

toteuttamismahdollisuudet varmistetaan. Suomalaisten yritysten on kehitettävä järjestelmää,<br />

joka mahdollistaa pääsyn hankeneuvotteluihin. WTO:n jäsenyys selkiinnyttäisi<br />

hankkeiden rakennetta <strong>ja</strong> niiden aitoa kilpailuttamista. Yhteisiin neuvottelupöytiin<br />

pääsyyn tulee välittäjäorganisaatioiden avata tie.<br />

Kolmannen kohderakenteen muodostavat <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> kaltaiset hallintosubjektit,<br />

joissa aluehallinnolla on keskeinen ”vetovastuu” paikallisesta kehittämisestä, yritystoiminnan<br />

luomisesta <strong>ja</strong> kansalaisten yleisestä hyvinvoinnista. Yleensä nämä alueet ovat<br />

syrjässä pääkeskuksista <strong>ja</strong> talouden vahvoista ”virroista”. Resurssiperustana ovat <strong>alueen</strong><br />

kaivannaiset, metsävarat sekä niihin perustuva <strong>ja</strong>lostustoiminta, maatalous, palvelutuotanto<br />

sekä matkailu. <strong>Barentsin</strong> alue on pääsääntöisesti kuulunut tähän taloustyyppiin,<br />

mutta nyt esille nousseet suurhankkeet muuttavat tilannetta erityisesti Jäämeren<br />

rannan <strong>ja</strong> manner<strong>ja</strong>lustan tuntumassa.<br />

Suurista hankkeista huolimatta pääosa asuinyhteisöistä jää edelleenkin tähän kategoriaan,<br />

jossa hallinnolla on keskeinen si<strong>ja</strong> aktivoida <strong>alueen</strong> tuotantoa, työllisyyttä, verotulo<strong>ja</strong>,<br />

sosiaalibudjetin täyttymistä sekä huolehtia kansalaisten yleisestä hyvinvoinnista.<br />

Hitaan talouskasvun subjektit <strong>ja</strong> yhden tuotannonalan paikkakunnat ovat Moskovan<br />

keskushallinnon kiinteässä seurannassa. Nämä alueet toteuttavat luotettavasti välttämättömiä<br />

hankkeita, joihin suomalaiset pk-yritykset voivat osallistua. Hyvinä esimerkkeinä<br />

ovat nyt paikallisen lämmön <strong>ja</strong> sähkön tuotanto, vesi- <strong>ja</strong> jätehuolto, asuntotuotanto<br />

<strong>ja</strong> kehittyvä pienyritystoiminta.<br />

Venäjän markkinoille pyrkivän pk-yritystoiminnan ongelmana koetaan reaaliaikaisen tiedon<br />

puute <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> mahdollisuuksista. Esteenä ovat vähäiset kontaktit, normaalien yhteyksien<br />

niukkuus <strong>ja</strong> kielitaidon sekä kulttuurin tuntemuksen laimeus. <strong>Barentsin</strong> alueellakaan ei ole hallintojen<br />

eikä järjestöjen välillä yrittäjiä välittömästi palvelevaa informaatiota, josta saisi ”nuuhkituksi”<br />

tai jo valmisteltua tietoa, mitkä ovat mahdollisuudet <strong>ja</strong> kuinka hankkeisiin pitäisi valmistautua.<br />

Useimmat yrittäjät ovat tiedosta liian kaukana <strong>ja</strong> liian yksinään. Arkangelin maaherra tunnisti saman<br />

ongelman heidän puoleltaan Suomen suuntaan. Hänen mukaansa aluetasoilla pitäisi valtion<br />

organisaatioissa nimetä pysyvät yhdyshenkilöt poistamaan ongelmaa <strong>ja</strong> pitämään yllä yhdessä sovittavaa<br />

informaatiota hallintojen, toteutta<strong>ja</strong>organisaatioiden <strong>ja</strong> yrittäjien välillä. Muutama ministeriötason<br />

reipasotteinen toimialajohta<strong>ja</strong> voisi tuntuvasti kor<strong>ja</strong>ta tilannetta ra<strong>ja</strong>n molemmin puolin.<br />

21.2. VENÄJÄN MARKKINOISTA KIINNOSTUNEIDEN YRITYSTEN<br />

VALMENTAUTUMINEN<br />

Jokainen yrittäjä <strong>ja</strong> yritys itse päättävät menestymisen poluistaan kotimaassa tai ulkomailla.<br />

Tämä koskee myös hakeutumista tai vientiä Venäjälle <strong>ja</strong> yhteistyötä venäläisten kanssa Suomessa.<br />

Tämän selvityksen tarkoituksena ei ole houkutella ketään kyseiseen markkinasuhteeseen, vaan pyr-<br />

122 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


kiä antamaan tietoa ra<strong>ja</strong>ntakaisista hankkeista <strong>Barentsin</strong> alueella. Yrittäjällä tai yrityksellä tulee olla<br />

oma tahto liiketoimintansa suuntaamisesta. Selvityksessä esiin tulleet yrittäjien sekä asiantunti<strong>ja</strong>in<br />

kokemukset ovat tuoneet esiin valmistautumisen tarpeen pyrittäessä menestymään Venäjän markkinoilla.<br />

Esiin on tuotu mm. seuraavaa:<br />

1.<br />

2.<br />

3.<br />

4.<br />

5.<br />

6.<br />

7.<br />

8.<br />

Jos mahdollista, ennen liiketoimintaa olisi hyvä perehtyä venäläisyyteen, maan historiaan,<br />

kieleen, Suomessa asuviin venäläisiin alan ihmisiin sekä luoda kontaktiverkostoa<br />

omaan toimialaan ra<strong>ja</strong>n takana. Oma liiketoimi tulee asemoida markkinoiden reaalitilanteeseen.<br />

Omaa liiketoimintaa tulee tarkastella rakenteellisesti <strong>ja</strong> alueellisesti, miten <strong>ja</strong><br />

minkälaisilla alueilla se Venäjän markkinoilla voisi parhaiten menestyä.<br />

Yrittäjän kannattaa osallistua, jos mahdollista alan näyttelyihin <strong>ja</strong> messuihin sekä seminaareihin<br />

venäläisten kanssa molemmissa maissa. Tilanneanalyysit tulee tehdä mm.<br />

Finpron <strong>ja</strong> Finnveran kanssa.<br />

Henkilökohtaisten verkostojen muodostaminen <strong>ja</strong> yhteydet yrittäjiin sekä <strong>alueen</strong> asioista<br />

päättäviin hallintoelimiin ovat eduksi. Omaa yritysideaa tai tuotetta on hyvä esitellä tahoille<br />

<strong>ja</strong> henkilöille, jotka päättävät muodollisista asioista ennen liiketoiminnan käynnistämistä.<br />

Kokeneiden yrittäjien keskuudessa on sanonta ”Ellei sinua ole kukaan vastassa<br />

lentokentällä tai rautatieasemalla, tai et muutoin kohtaa sovittua vastaanotta<strong>ja</strong>a, tilanne<br />

ei ole vielä kypsä yrityksen käynnistämiseen Venäjällä”. Tämä pitää ehkä eniten paikkaansa<br />

kuvatuilla hallintovetoisilla talousalueilla.<br />

Kuten edellä jo todettiin, Venäjällä aloittavan yrittäjän liikkeelle lähdössä yhteistyö- <strong>ja</strong><br />

alihankintasuhde saattaa olla hyvä alku.<br />

Suomen pk-yrittäjät joutuvat useimmiten kokoamaan alan laajempaa osaamis- <strong>ja</strong> asiantunti<strong>ja</strong>kumppanuutta<br />

valitun hankkeen tai kohteen toteuttamiseen, ollakseen kilpailukykyisiä<br />

<strong>ja</strong> <strong>ja</strong>kaakseen mahdollisia riskejä.<br />

Venäjällä on löydettävissä useita toimialo<strong>ja</strong>, joille Suomessa pk-yritysten yhdessä <strong>ja</strong><br />

suurempienkin yritysten pitäisi luoda tunnettu <strong>ja</strong> kilpailukykyinen vahvuus, josta myös<br />

Suomi maailmalla tunnettaisiin. Ihmiset tarvitsevat työtä <strong>ja</strong> kansantalous kasvua. Maan<br />

”brändit” eivät ole julistuksia, vaan todellisen osaamisen tuomaa menestystä. Pienen<br />

maan talous <strong>ja</strong> sen yritystoiminta tarvitsevat aitoa tunnettavuutta osaamisessaan <strong>ja</strong><br />

kilpailukyvyssään.<br />

Urheili<strong>ja</strong> harjoittelee menestyäkseen. Samaa sitkeyttä tarvitaan myös menestymiseen<br />

talouden kiristyvillä markkinoilla. Yrittäjä ei voi rakentaa menestystään muiden vastuulle<br />

tai <strong>ja</strong>tkuvan julkisen tuen varaan. Tilapäinen katalysaattorituki <strong>ja</strong> vaikeiden olosuhteiden<br />

lievittäminen oikein kohdistettuna auttaa ylittämään edessä olevia ”kynnyksiä”.<br />

123


21.3. VÄLITTÄJÄORGANISAATIOIDEN MERKITYS VENÄJÄ-YHTEISTYÖSSÄ<br />

Historian vaikutus<br />

Maantieteellisen aseman vuoksi Suomella ovat pitkät perinteet Venäjän naapuruudessa. Suomi<br />

joutui olemaan Ruotsin vallan aikana etuvartiona Venäjää vastaan valtiollisesti <strong>ja</strong>kamattomassa<br />

Pohjolassa. Novgorodin <strong>ja</strong> myöhemmin Venäjän pyrkimykset levittäytyä ortodoksisen uskonnon <strong>ja</strong><br />

slaavilaisen kieli- <strong>ja</strong> kansallisuuspolitiikan vahvistamiseksi pohjoisessa, Ruotsin hallitsi<strong>ja</strong>t ryhtyivät<br />

vastatoimiin suomalaisasutuksen levittämiseksi pohjoiseen. Ruotsi oli jo varhain siirtänyt intressejään<br />

Pähkinäsaaren rauhan (1323) ra<strong>ja</strong>n itäpuolelle, mikä osaltaan verotuksen ohella aiheutti<br />

rauhattomuutta idän <strong>ja</strong> lännen välillä. Täyssinän rauhassa 1595 vedettiin ra<strong>ja</strong>lin<strong>ja</strong> suurin piirtein nykyiselle<br />

paikalleen. Sen jälkeen ra<strong>ja</strong> on vaihdellut sotaonnen mukaan. Suurimmat muutokset olivat<br />

Haminan rauha 1809, jolloin Suomi siirrettiin Venäjän autonomiaksi <strong>ja</strong> niin kutsuttu Vanha Suomi<br />

etelässä liitettiin osaksi Kaakkois-Suomea. Pian Suomen itsenäistyttyä Tarton rauhansopimuksessa<br />

1920 Suomeen liitettiin Petsamon alue, joka avasi maalle yhteyden Jäämerelle. 1940 solmittu Moskovan<br />

rauhansopimus <strong>ja</strong> myöhemmin Pariisin rauha 1946 määrittivät Suomen nykyiset ra<strong>ja</strong>t, jossa<br />

yhteys nyt taloudellisesti aktivoituvalle Jäämerelle menetettiin.<br />

Vaikka Suomen <strong>ja</strong> Neuvostoliiton välinen ra<strong>ja</strong> suljettiin valtioiden virallista yhteistoimintaa<br />

lukuun ottamatta vuonna 1922, taloudellinen yhteistyö raskaiden sotakorvausten jälkeen <strong>ja</strong>tkui<br />

merkittävänä tavaranvaihtona maiden virallisten sopimusten mukaan. Suomi toi energiaa <strong>ja</strong> raakaaineita<br />

<strong>ja</strong> vei kulutustavaroita, teollisuustuotteita <strong>ja</strong> toteutti suuria rakennuskohteita. Vaihtokauppa<br />

hiipui Neuvostoliiton hajoamiseen <strong>ja</strong> Venäjän uudelleen perustamiseen. Suomeen maksettujen velkojen<br />

rinnalla kauppa alkoi elpyä <strong>ja</strong> nykyisellään Venäjä on Suomen kolmen tärkeimmän kauppamaan<br />

joukossa Saksan <strong>ja</strong> Ruotsin ohella. Selvityksessä on tieto<strong>ja</strong> nykyisestä kaupan rakenteesta <strong>ja</strong><br />

toteutustavasta. Käsillä olevan selvityksen tehtävänä on tarkastella suomalaisen yritystoiminnan<br />

osallistumismahdollisuuksia erityisesti <strong>Barentsin</strong> alueella aktivoituvaan talouskehitykseen. Tähän<br />

vaikuttavat Venäjän omat suunnitelmat, suomalaisten yritysten reaktiot <strong>ja</strong> Suomen kaupallista toimintaa<br />

aktivoivien välittäjäorganisaatioiden toiminta sekä myöhemmin tarkasteltavat logistiset<br />

suunnitelmat ilmastonmuutoksen edetessä.<br />

Valtion tahtotila<br />

Suomen <strong>ja</strong> Venäjän suhteet ovat hyvät <strong>ja</strong> monipuoliset. Suomi on aktiivisesti mukana myös<br />

pohjoisia alueita käsittelevissä kansainvälisissä sopimuksissa. Itämerenmaiden kansainvälinen<br />

yhteistyö etenee monipuolisesti. EU:n jäsenmaana Suomi on korostanut Pohjoisen ulottuvuuden<br />

merkitystä, joka on vahvistunut myös Nor<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> Venäjän tavoitteissa. Kirkkoniemen julistus 1993<br />

oli merkittävä edistysaskel pohjoisen yhteistyötavoitteissa. Suomi on laatinut arktisen strategiansa.<br />

Murmanskin II Arktisessa foorumissa lokakuussa 2010 Venäjä vahvisti oman Arktisen strategian.<br />

Valtioiden välisellä diplomatialla <strong>ja</strong> tahtotilalla on suuri merkitys kauppaan <strong>ja</strong> sen käytännön toteuttamiseen<br />

yritystasolla myös <strong>Barentsin</strong> yhteistyöalueella. Miten Suomi asemoituu pohjoiseen<br />

yhteistyöhön avaamaan mahdollisuuksia yrityksille osallistua hankeneuvotteluihin <strong>ja</strong> osallistumaan<br />

vientiin sekä työkohteiden toteuttamiseen. Mikäli ilmaston muutos etenee <strong>ja</strong> Koillisväylän logistiikka<br />

vahvistuu, yhteistyömuotojen löytäminen on tärkeää myös Suomen <strong>ja</strong> Ruotsin pohjoisten<br />

satamien kannalta.<br />

Nor<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> Venäjä ovat edistyneet alueella ripeästi tavoitteissaan. Manner<strong>ja</strong>lustan harmaan vyöhykkeen<br />

<strong>ja</strong>osta maat sopivat syyskuussa 2010. Samaan aikaan maat kehittivät vapaakauppa-aluettaan,<br />

sopivat rajoitetusta viisumivapaudesta, Nor<strong>ja</strong> nimitti Arkangeliin kunniakonsulin <strong>ja</strong> pohjoisen<br />

124 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


logistiikan yhteiset suunnitelmat ovat edenneet myönteisesti kohti Koillisväylän käyttöön ottoa.<br />

Kansainvälinen puolustuksellinen ilmapiiri osoittaa myös lientymistä. <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> käytännön<br />

toiminnoissa Nor<strong>ja</strong> valtio on vahvasti mukana myös talouden aktivoinnissa.<br />

Suomen harjoittama lähialueyhteistyö on saanut <strong>Barentsin</strong> alueella paljon kiitosta. Kaikilla toimialoilla<br />

viranomais- <strong>ja</strong> kansalaisjärjestöjen sekä kansalaisten toteuttama yhteistyö on lujittanut<br />

naapurialueiden välistä luottamusta <strong>ja</strong> hyvää tahtoa. Ministeriöiden <strong>ja</strong> aluehallintoviranomaisten<br />

lähialueyhteistyö on parhaimmillaan normaalia kanssakäymistä arjen asioissa. Kansalaisjärjestöjen<br />

toimintaa kannattaa edelleen tukea myös humanitäärisen avun näkökulmasta. On toivottavaa, että<br />

ministeriöt tulossopimuksissaan sallivat alueviranomaisille nykyistä selkeämmän työn<strong>ja</strong>on <strong>ja</strong> puitteissa<br />

mahdollisuuden alueiden välisten yhteistyömuotojen koordinointiin <strong>ja</strong> toteuttamiseen.<br />

Alueviranomaiset ovat ministeriöitä lähempänä käytännön tarpeita <strong>ja</strong> mahdollisuuksia. Ministeriöiden<br />

sisällä myös <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> olosuhteiden <strong>ja</strong> mahdollisuuksien tietämystä <strong>ja</strong> toimintojen<br />

oh<strong>ja</strong>usta tulisi selkiinnyttää. Seuraavaan hallitusohjelmaan tulisi sisällyttää vahva panostus Suomen<br />

Venäjä-yhteistyön metodologiseen vahvistamiseen kaikilla toimi<strong>ja</strong>tasoilla. Kasvavan markkinan<br />

yhteishyödyt tulee saada nykyistä paremmin käytännön toiminnaksi. Muutoksen aikana löytyy<br />

tehtäviä vaikka kokonaiseen ministerisalkkuun. Valtion keskushallinnon tahtotila <strong>ja</strong> käytännön toimet<br />

auttavat merkittävästi yritysten hakeutumista <strong>ja</strong> pääsyä <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> markkinoille.<br />

Alueiden merkitys<br />

<strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> <strong>ja</strong> koko Venäjän yhteistyössä alueiden väliset suhteet ovat tärkeät. Suomen<br />

aluehallintouudistus särki toimineen mallin. Läänien <strong>ja</strong> maaherrojen virkojen lakkauttaminen katkaisi<br />

selkeän valtion aluehallintosuhteen <strong>Barentsin</strong> alueisiin. Tehtävät <strong>ja</strong>ettiin asiaa tarkemmin pohtimatta<br />

tästä näkökulmasta kolmeen virastoon, aluehallintovirastoihin (AVI), elinkeino-, työvoima<br />

<strong>ja</strong> ympäristökeskuksiin (ELY) sekä kuntien yhteistyöorganisaatioihin maakunnan liittoihin (MKL).<br />

Nyt aluetasoilla kilpailee Venäjäsuhteiden hoitamisesta <strong>ja</strong> yhteydenpidosta jopa 40 eri alueorganisaatioita.<br />

<strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> tasavaltojen johta<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> maaherrat ovat ymmällä, keneen Suomen<br />

lähialueilla he pitävät tasaveroista neuvotteluyhteyttä. Sekava tilanne tulee selvittää seuraavassa<br />

hallitusohjelmassa, jotta käytännön työ voisi organisoitua järkevällä tavalla. AVI toimii <strong>alueen</strong><br />

yleishallinnon tahona, ELY monipuolisena elinkeinojen <strong>ja</strong> luonnonvarojen käytön sekä logistiikan<br />

kehittäjänä. Kuntaperustainen maakunnanliitto toimii aluekehittäjänä, kaavoitusviranomaisena,<br />

kuntien edunvalvo<strong>ja</strong>na <strong>ja</strong> EU- sekä lähialueyhteistyöohjelmien koordinoi<strong>ja</strong>na. Näiden organisaatioiden<br />

pitää pystyä yhdessä luomaan järjestelmä, jossa myös <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> yhteistyö saavuttaa<br />

selkeän toimintamuodon, jonka Venäjän aluejohdot ymmärtävät. Myös suomalaisen yritystoiminnan<br />

näkökulmasta tilanne on epämääräinen.<br />

Rahoitus <strong>ja</strong> neuvonta<br />

Selvitystyön lyhyt aika ei antanut mahdollisuutta perehtyä tutkimuksellisesti tai yrittäjien riittävän<br />

laa<strong>ja</strong>n palautteen kautta Suomen julkisen hallinnon järjestämien yrittäjyyttä sekä Venäjä-yhteistyötä<br />

edistävien sekä tukevien organisaatioiden toimintaan <strong>ja</strong> tuloksellisuuteen. Puhumattakaan mahdollisuudesta<br />

perehtyä Venäjän vastaavien tahojen rakenteisiin <strong>ja</strong> toimintaan. Yrittäjäpalautteessa<br />

on selkeästi tuotu esille tiedonsaannin vaikeus <strong>Barentsin</strong> <strong>ja</strong> Venäjän talouden mahdollisuuksista<br />

<strong>ja</strong> a<strong>ja</strong>nkohtaisista hankkeista. Ongelma koetaan suurimpana markkinoille pyrkivien pk-yritysten<br />

keskuudessa. Huolimatta diplomatian eriävästä näkemyksestä, selvitysmies rohkenee toivoa myös<br />

diplomatialta talouselämäämme <strong>ja</strong> yritystoimintaamme edistävää informaatiota erityisesti Venäjän<br />

a<strong>ja</strong>nkohtaisista mahdollisuuksista. Yrittäjät toivovat valtion virallisen edustuksen painottavan<br />

myös taloudellisia tavoitteita. Seuraavassa on Finpron käsitys omasta toiminnastaan.<br />

125


Finpro kerää aktiivisesti tietoa Venäjällä <strong>ja</strong> <strong>Barentsin</strong> alueella käynnistyvistä hankkeista <strong>ja</strong> investointimahdollisuuksista<br />

<strong>ja</strong> tiedottaa sekä <strong>ja</strong>kaa näistä tietoa yrityksille. Yrityskohtaisten toimeksiantojen<br />

avulla Finpro edistää yritysten osallistumista <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> hankkeisiin <strong>ja</strong> niistä syntyvään<br />

liiketoimintaan. <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> toimintaan liittyy myös käynnissä oleva Finpron toteuttama Expomet-projekti,<br />

joka kokoaa tietoa öljy- <strong>ja</strong> kaasuteollisuuden toimialan hankkeista <strong>ja</strong> liiketoimintamahdollisuuksista,<br />

joihin suomalaiset voisivat osallistua.<br />

Finnveralta sekä Tekesiltä muiden rahoittajien ohella odotetaan kokonaisvaltaista näkemystä<br />

yritysten innovaatio- <strong>ja</strong> tukipolitiikkaan tavalla, jossa yrittäjän kokonaistilannetta arvioitaisiin yhdessä,<br />

eikä yksittäisinä, usein eri perustein tehtyinä päätöksinä. Yrittäjät ovat antaneet palautetta,<br />

että rahoituksen ratkaisi<strong>ja</strong> ei todellakaan tunne alan <strong>ja</strong> yrityksen tilannetta riittävästi päätöksen perustana.<br />

<strong>Työ</strong>- <strong>ja</strong> <strong>elinkeinoministeriö</strong>n oh<strong>ja</strong>amien välittäjäorganisaatioiden on pohdittava toimintarakenteensa<br />

yhdessä yrittäjäorganisaatioiden kanssa käytännön tarpeita vastaavaksi. Tätä varten<br />

voisi olla aiheellista perustaa tilapäinen neuvotteluelin. Matkailun edistämisen kohdalta tilanteen<br />

arvioinnin tarve on olemassa. Tavoitteet pitäisi sijoittaa <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> osalta yksilöityinä ”Venäjä-toiminnan<br />

tiekarttaan”. Julkisen rahoituksen kohdentamista yritystoiminnan edistämisen rakenteisiin<br />

tulisi arvioida kokonaisuutena, sillä yhteys OPM:n koulutus- <strong>ja</strong> kehittämisrahoitukseen on<br />

ilmeisen kapea. Käytännön yritystoiminnan <strong>ja</strong> innovatiivisen koulutuksen yhteensovittaminen on<br />

edelleen puutteellista. OPM:n tulosneuvotteluihin pitäisi kutsua TEM:n edustus. Mikäli tiedonvälitys<br />

<strong>ja</strong> tukijärjestelmät toimisivat joustavasti, tähän selvitykseen ei olisi ollut tarvetta.<br />

Yliopisto- <strong>ja</strong> ammatillinen koulutus<br />

<strong>Barentsin</strong> alueyhteistyössä yrittäjät valittavat tiedon <strong>ja</strong> valmennuksen puutetta. Suomen yliopistoissa,<br />

ammattikorkeakouluissa <strong>ja</strong> muillakin koulutusasteilla kiinnostus Venäjään on melko vähäistä.<br />

Oppilaitosten vaihtoaktiivisuus ei ole innokasta <strong>ja</strong> suomalaisissa oppilaitoksissa on verrattain<br />

vähän naapurimaan koulutettavia. Jos yhteistyössä aiotaan aktivoitua, koulutusorganisaatioissa <strong>ja</strong><br />

kouluttautuvissa pitää tapahtua asennemuutos. Yritykset Venäjällä tarvitsevat Suomen olosuhteita<br />

ymmärtävää johtoa <strong>ja</strong> työvoimaa. Yhteinen koulutustausta <strong>ja</strong> harjoittelu<strong>ja</strong>ksot kummassakin maassa<br />

antavat vasta perustaa aidolle <strong>ja</strong> tulokselliselle yhteistyölle. On toivottavaa, että professorien<br />

mielenkiinto kohdistuu myös <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> yliopisto- <strong>ja</strong> koulutusyhteistyöhön. Tämän ohella<br />

ammattikorkeakouluilla on suuri merkitys uusien yrittäjien koulutuksessa <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> tuleviin<br />

hankkeisiin. Oppilaitosten Venäjä-verkostoissa olisi mahdollisuuksia <strong>ja</strong>tkuvaan yritysjohtajien<br />

<strong>ja</strong> asiantunti<strong>ja</strong>in kouluttamiseen sekä innovatiiviseen yritysten, tuotteiden <strong>ja</strong> palvelujen kehittämiseen.<br />

Vologdan kuvernööri kiinnitti koulutusyhteistyön tarpeellisuuteen vakavasti kannanottonsa.<br />

Ammattikorkeakoulujen monipuolinen ainevalinta mahdollistaa yritysten <strong>ja</strong> yrittäjien laa<strong>ja</strong>-alaisen<br />

kehittämisen. Suomessa koulutus <strong>ja</strong> innostava työelämä vaativat yhtenäisen järjestelmän. Mikäli<br />

uudistusta ei tapahdu, yrittäjyys ei etene toivotulla tavalla <strong>ja</strong> korkealle teoreettisesti koulutetun<br />

työvoiman työttömyys kasvaa vielä nykyisestään. Venäjän kielen <strong>ja</strong> kulttuurin opinnoista käytävä<br />

kiista ruotsinkielen rinnalla on rauhoitettava. Suomalaisten on kaksikielisessä maassa osattava<br />

myös maan toista virallista kieltä kummankin kieliryhmän suunnalta. Venäjän kielen alkeet tulisi<br />

opettaa mahdollisimman monelle koululaiselle välttävälle tasolle, jotta tarpeen tullen on perusta<br />

kielellisille <strong>ja</strong>tko-opinnoille matalamman kynnyksen takana. Myös ”pitkän venäjänkielen” opiskeluun<br />

tulee kannustaa, jotta tutkimus <strong>ja</strong> muut vaativat yhteistyömuodot onnistuvat Venäjän kanssa.<br />

Kansalaisjärjestöt<br />

Välittäjäorganisaatioihin kuuluvat myös ystävyysseurat, kansalaisjärjestöt <strong>ja</strong> muut vapaaehtoiset<br />

toimi<strong>ja</strong>t. Niillä on merkittävä asema yhteistyön perustan luomisessa kummassakin maassa. Niidenkin<br />

on uudistettava toimintaansa a<strong>ja</strong>n olosuhteita <strong>ja</strong> kasvavia vaatimuksia seuraamalla. Venäjän<br />

126 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


kulttuurissa on aina ollut ihmisten välisillä suhteilla suuri merkitys. Jopa virallisten neuvottelujen<br />

yhteydessä he toteavat: Tähän asiaan on uudelleen palattava neuvottelemalla ”otsakkain”. Venäjän<br />

historiassa demokraattisten elinten puuttuminen <strong>ja</strong> hallinnon kaukaisuus on luonut järjestelmän,<br />

jossa ihmiset turvautuvat omiin selviytymisen verkostoihin <strong>ja</strong> tilanteen niin vaatiessa kirjelmöintiin<br />

”tsaareille tai sanomalehtiin”. Vanha sanonta toteaa, että venäläisellä asukkaalla on aina ollut kaksi<br />

ongelmaa: ”Tsaari on liian kaukana <strong>ja</strong> Jumala on kohtuuttoman korkealla…”. Tämä mentaliteetti on<br />

jättänyt a<strong>ja</strong>ttelu- <strong>ja</strong> toimintamallin, joka vaikuttaa nyt <strong>ja</strong> pitkälle tulevaisuudessa. Monimutkaisessa<br />

kokonaisuudessa asioista on keskusteltava <strong>ja</strong> sovittava yhteisen pöydän ääressä ihmisten kesken.<br />

21.4. ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET BARENTSIN ALUEEN<br />

KEHITYKSEEN<br />

Neuvostoliitolle <strong>Barentsin</strong> alue <strong>ja</strong> Siperia olivat sotilaallisen varustautumisen, ydinkokeiden,<br />

karkotuksien, kaivannaisten <strong>ja</strong> kalastuksen perifeerinen alue. Tilanteen mukaan ihmisiä siirrettiin<br />

toteuttamaan mainittu<strong>ja</strong> maatalouden tehtäviä tai eristettiin karkotukseen. Asukkaille rakennettiin<br />

ikiroudan tuntumaan a<strong>ja</strong>n hengen mukaisia kolosse<strong>ja</strong>, heille maksettiin korkeampaa palkkaa, alennettiin<br />

eläkeikää <strong>ja</strong> huolehdittiin etelään suuntautuvista lomista. Neuvostoliiton hajoaminen <strong>ja</strong> talouden<br />

ongelmat halvaannuttivat <strong>alueen</strong> strategista sekä taloudellista merkitystä, mikä johti väestön<br />

poismuuttoon <strong>ja</strong> syntyvyyden laskuun. Samalla alkoivat pal<strong>ja</strong>stua <strong>alueen</strong> monet ympäristöongelmat.<br />

Sotilasstrategian ylläpito <strong>ja</strong> raaka-aineiden tuotanto olivat muutoksen aikana edelleen tärkeitä.<br />

Venäjän olojen vakiintuminen <strong>ja</strong> fossiilisten polttoaineiden hintojen nousu sekä niiden viennin<br />

kasvu edellyttivät uusien esiintymien käyttöön ottoa pohjoisessa, koska Venäjästä irtaantuneita valtioita<br />

itsenäistyi <strong>ja</strong> Kaukasian alueissa a<strong>ja</strong>uduttiin sotatilaan. Venäjän talouden katseet kääntyivät<br />

kohti pohjoisen rauhallisia luonnonvara-alueita, missä myös Nor<strong>ja</strong>n, Ruotsin <strong>ja</strong> Suomen yhteiset<br />

kehittämisen intressit kohtasivat. Samaan aikaan maailma havahtui ilmaston lämpenemiseen, mikä<br />

leudontaa arktisen <strong>alueen</strong> ankaria olosuhteita. Napajäätikön pienentyminen avaa Golf-virran <strong>ja</strong>tkeella<br />

Siperiassa kesäaikaisen sulan <strong>ja</strong> jääolosuhteitaan aiempaa helpomman kulun Aasiaan. Arktisen<br />

<strong>alueen</strong> uuteen tilanteeseen ovat heränneet myös Kanada <strong>ja</strong> Yhdysvallat, joiden välille Euraasian<br />

kanssa syntyy uudenlaiset meriyhteydet, jopa arktisten merien turismi. Myös Kiina osoittaa lisääntyvää<br />

mielenkiintoa uutta globaalia ulottuvuutta kohtaan.<br />

Koillisväylä on avannut uuden logistisen mahdollisuuden Euroopan <strong>ja</strong> Aasian välillä. Nor<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />

Venäjä ovat sopineet sulan Atlantin väylän <strong>ja</strong>tkumisesta pohjoista rannikkoa noudatellen Beringin<br />

salmen kautta Tyynelle valtamerelle. Maat ovat nimenneet rannikon huolintakaupungit Kirkkoniemestä<br />

Kamchatkan Petro Pavlovskiin, josta meritiet avautuvat Aasian merkittäviin kauppasatamiin.<br />

Uutta kuljetuslogistiikkaa varten suunnitellaan <strong>ja</strong> rakennetaan monipuolisia jäänmurta<strong>ja</strong>-aluksia<br />

sekä aluksia erityisrakenteineen käytettäväksi Jäämeren manner<strong>ja</strong>lustan kaasun <strong>ja</strong> öljyntuotantoon<br />

sekä kuljetuksiin. Arktisten luonnonvarojen käyttöönotto <strong>ja</strong> uusi logistiikka hei<strong>ja</strong>stuvat tällä hetkellä<br />

<strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> tuleviin toiveisiin <strong>ja</strong> käytännön toteutukseen.<br />

Kaasun <strong>ja</strong> öljyn ohella kaivosteollisuus, rikastamotoiminta <strong>ja</strong> metallien valmistus kasvattavat<br />

<strong>alueen</strong> potentiaalia. Kalastusta ollaan aktivoimassa <strong>ja</strong> kalateollisuutta kehitetään. Uudet mahdollisuudet<br />

hei<strong>ja</strong>stuvat myös metsäteollisuuteen <strong>ja</strong> kaikille elinkeinoaloille. Talouslaman jälkeen useimmilla<br />

aloilla näkyy jo paluu lamaa edeltäneeseen, jopa kasvavaan kehitykseen. Kuljetusaikojen<br />

lyhentyminen <strong>ja</strong> alusten kapasiteetin kasvu sekä tekninen uudistaminen lisäävät kilpailuetua. Rannikon<br />

”hub”:eille <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>lostus- sekä teollisuuskeskuksille on ennakoitavissa merkittävää kasvua. Samalla<br />

on kysyttävä, mitä ennakoitu kehitys vaikuttaa asutusrakenteeseen, elinkeinoihin <strong>ja</strong> sisäme-<br />

127


ien logistiikalle sekä tavaravirroille tuotantolaitoksista kohti valtamerten kuljetusten ”suuruuden<br />

ekonomiaa”?<br />

Suomen kannalta kehitys herättää useita kysymyksiä. Suomella ei ole maayhteyttä Jäämeren<br />

rannikolle. Tilanne olisi aivan toinen, jos Tarton rauhassa 1920 Suomeen liitetty Petsamo <strong>ja</strong> Liinahamarin<br />

satama olisivat edelleen käytettävissä. Jos näin olisi <strong>ja</strong>tkunut, myös Pohjois-Suomen<br />

aluerakenne olisi ilmeisen erilainen nykyiseen verrattuna. Mikäli Suomi aikoo olla aktiivisesti mukana<br />

Jäämeren <strong>alueen</strong> logistiikan kehittämisessä, se voi tapahtua vain Nor<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> Venäjän kautta tai<br />

molempien kanssa yhdessä. Meriteollisuuden mahdollisuudet ovat käytettävissä <strong>ja</strong> osin toteutuneet<br />

Etelä-Suomen telakoilla tai yhteistyönä, kuten jo nyt on tapahtunut Jäämeren rannikolla Wärtsilän<br />

toimesta. Yhteistyön aikaansaaminen <strong>ja</strong> toimiminen <strong>Barentsin</strong> alueella olisi kaikin keinoin turvattava.<br />

Tässä vaiheessa <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> valtioiden keskushallinnot <strong>ja</strong> yhteistyöelimet tulevat avainasemaan.<br />

Pohditaanko yhteistyöelimissä muutoksien tuomaa kokonaisuutta kunkin valtion intresseistä,<br />

vaan onko yhteistyöorganisaatio koossa pitävä kulissi, jonka sisällä valtioiden kahdenvälistä<br />

yhteistyötä on helpompi syventää vedoten myös muiden läsnäoloon?<br />

<strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> kaivostoiminta, metalliteollisuus <strong>ja</strong> puun<strong>ja</strong>lostus tuottavat volyymiltään suuren<br />

määrän tuotteita satamiin. Pa<strong>ja</strong>lan malmikuljetukset oh<strong>ja</strong>taan aiemmin aiotusta Kemin Ajoksesta<br />

Narvikin satamaan. Pohjoisen logistista järjestelmää on myös sisäsatamien osalta kehitettävä kilpailukykyiseksi,<br />

jotta niiden toiminta voidaan myös <strong>ja</strong>tkossa turvata. Suomesta ei ole myöskään<br />

rautatieyhteyttä Jäämeren äärelle, mikä eristää kuljetusyhteyksiä. Suomen on tiiviisti oltava mukana<br />

pohjoisen logistiikan kehittämisessä myös itä-länsi-suunnassa, sillä Venäjän <strong>ja</strong> Aasian kuljetuksia<br />

siirretään avattaville rataosuuksille talvikausina, jolloin Koillisväylä on jäässä.<br />

Ruotsi on vieläkin etäämmällä Jäämeren rannikosta, eikä Nor<strong>ja</strong>n itsenäistyttyä Ruotsilla ole ollut<br />

juuri minkäänlaisia yhteyksiä Pomorin rannikolle. Kaikki kaupankäynti <strong>ja</strong> ulkomaiset yhteydet ovat<br />

suuntautuneet etelään Tukholman kautta. Myös Kiina tuntee mielenkiintoa Koillisväylän käyttöön<br />

sekä taloudelliseen yhteistyöhön <strong>Barentsin</strong> alueella. Suomen on kohdennettava arktista osaamistaan<br />

asiakirjoista <strong>ja</strong> konferensseista kohti arjen toimintaa, joka mahdollistaa kansallisen osaamisemme<br />

soveltamisen tuotteiksi, palveluiksi <strong>ja</strong> työpaikoiksi, joihin yrityksillämme on osaamista <strong>ja</strong><br />

halua osallistua. Pohjoisten olojen korkean osaamisen soveltaminen käytäntöön on Suomelle mitä<br />

parhain kansallinen ”brändi”. Valtion on tärkeä toimia niin, että hankkeiden päätöspöydissä istuu<br />

myös suomalainen neuvotteleva <strong>ja</strong> päättävä edustus.<br />

128 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


22. EHDOTUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN<br />

ETENEMISEKSI BARENTSIN MARKKINOILLE<br />

Seuraavassa esitetään yksinkertaistettu pk-yrittäjien kokemuksista <strong>ja</strong> selvityksen muista tuloksista<br />

koottu etenemisen polku yritystoiminnan pääsystä mukaan <strong>Barentsin</strong> <strong>ja</strong> laajemminkin Venäjän<br />

markkinoille.<br />

TIEDON SAANTI BARENTSIN ALUEEN JA VENÄJÄN MARKKINOISTA<br />

Yrittäjät haluavat saada tietoa <strong>Barentsin</strong> hallintoalueiden tarjoamista mahdollisuuksista<br />

omilla toimialoillaan. Useimmiten pk-yritysten johto <strong>ja</strong> yrittäjät sekä yrittäjäksi aikovat tuntevat<br />

heikosti Venäjän olo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> muodostavat mielikuvansa markkinoista kielteisten uutisten<br />

perusteella. Venäjän aluehallinnoissa <strong>ja</strong> yrityksissä koetaan sama ongelma Suomen<br />

suuntaan. A<strong>ja</strong>llisesti tiedot mahdollisuuksista tulevat liian myöhään. Tiedon välitystä on<br />

tehostettava valtakunnallisella <strong>ja</strong> alueellisella tasolla. Ensisi<strong>ja</strong>isessa vastuussa toiminnan<br />

kehittämisestä ovat julkisin varoin kustannettavat välittäjäorganisaatiot <strong>ja</strong> yrittäjäjärjestöt.<br />

SUORAN TIEDON SAANTI BARENTSIN ALUEEN MAHDOLLISUUKSISTA<br />

Yrittäjät tarvitsevat tietoa konkreettisista hankkeista mahdollisimman nopeasti valmisteluvaiheessa.<br />

Yrittäjien mielestä tieto mahdollisuuksista tulisi saada vähintään vuosi ennen<br />

hankkeen käynnistymistä. Valmiuden rakentaminen yrityksissä vaatii aikaa, kouluttautumista<br />

<strong>ja</strong> voimavarojen kokoamista. Yritysten aikoessaan Venäjän markkinoille, pitää <strong>ja</strong>tkuvasti<br />

kohottaa valmiuttaan. Välittäjäorganisaatioita on kehitettävä yritysten valmistautumisen<br />

tueksi. Vastuutahot ovat samat kuin edellä. Niiden lisäksi alueilla ELY-keskukset<br />

<strong>ja</strong> koulutus- sekä kehittämisyksiköt ovat valmiuksien edistäjiä.<br />

TOIMIALA- JA HANKEKOHTAISTEN KLUSTEREIDEN KOKOAMINEN<br />

Pk-yritykset ovat usein liian pieniä <strong>ja</strong> osaamiseltaan yksipuolisia pystyäkseen menemään<br />

<strong>Barentsin</strong> markkinoille. Valtakunnallisesti olisi tarpeellista määrittää ne todennäköiset<br />

toimialat <strong>ja</strong> hankkeet, joihin suomalaisilla olisivat reaaliset mahdollisuudet osallistua.<br />

<strong>Barentsin</strong> alueella niitä on tunnistettavissa. <strong>Työ</strong>- <strong>ja</strong> <strong>elinkeinoministeriö</strong> pystyy yhdessä<br />

ELY-keskusten kanssa kokoamaan alueellisia klustereita neuvotteluun, hankekilpailuun<br />

<strong>ja</strong> toteuttamisen käynnistymiseen. Yrityksillä tulee olla tahtotila yhteistyöhön.<br />

YHTEYDET VENÄJÄN ALUEHALLINTOIHIN:<br />

<strong>Barentsin</strong> aluehallintojen kanssa, vaikkapa kunkin kuuden AVI-viraston alueella on mahdollisuus<br />

sovittaa yhteen tavoitteita aiepöytäkirjoissa, joiden valmisteluun kummankin<br />

maan alueiden johta<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> yritystoiminnassa mukana olevat tahot osallistuvat. Venäjällä<br />

on tärkeä tietää suomalaisten yritysten yhteistyöhalu <strong>ja</strong> osaamisen taso hankkeiden<br />

toteuttamiseen. Alueilla pitää muodostaa osaavia eri alojen yritysten ”iskuryhmiä”, joita<br />

tiedetään kysyä kohteiden toteuttamiseen. Suuremmilla markkinoilla valtioiden välisten<br />

yhteistyöelimien sopimusten ohella on tarpeellista osallistua omien alojen messuihin <strong>ja</strong><br />

konferensseihin. Venäjän heikomman talouskehityksen alueilla <strong>ja</strong>tkuva yhteydenpito on<br />

välttämätöntä.<br />

129


TUTKIMUKSEN JA KOULUTUKSEN KYTKEMINEN KLUSTEREIHIN<br />

Yliopistojen <strong>ja</strong> erityisesti ammattikorkeakoulujen sekä sektoritutkimuslaitosten tulee olla<br />

mukana valittujen klusterien toteuttamisessa. Ammattikorkeakoulut voisivat valita strategiset<br />

erikoistumisalansa yhteistyössä alueidensa yrittäjien <strong>ja</strong> niiden luoman osaamisverkoston<br />

mukaan. Ammattikorkeakoulussa pitää pystyä luomaan osaamisen innostus, joka<br />

leviää käytäntöön yritysten kautta. Suomen yliopistojen vähäiseen kiinnostukseen yhteistyöhön<br />

Venäjän yliopistojen kanssa on kiinnitettävä vakavaa huomiota. Tutkimusyhteistyö<br />

luo valmiuksia uusiin yrityksiin <strong>ja</strong> nuorten työllistymiseen. Tutkimuksen, koulutuksen <strong>ja</strong><br />

vaihtosuhteiden kautta syntyy luontevin rakenne konkreettiselle yhteistyölle.<br />

YHTEISESIINTYMINEN BARENTSIN ALUEEN MESSUILLA JA YRITYSTAPAAMISISSA<br />

Ilman määrätietoista vaivannäköä esitellä osaamista, tuotteita <strong>ja</strong> todellista kilpailukykyä<br />

mikään organisaatio ilman tukea ei selviydy markkinoilla. Tällä hetkellä into <strong>Barentsin</strong><br />

markkinoita kohtaan on vaisua, yhteistyö on heikkoa <strong>ja</strong> menestys vailla suuria tuloksia.<br />

Nor<strong>ja</strong>n aktiivisuus Murmanskissa <strong>ja</strong> Arkangelissa voi toimia malliesimerkkinä. Omilla<br />

asenteillaan <strong>ja</strong> toimintatavoillaan Suomi ratkaisee, missä määrin yritykset pystyvät etabloitumaan<br />

<strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> markkinoille.<br />

YRITYSTEN HAKEUTUMINEN SUURTEN TOIMIJAIN ALIHANKKIJOIKSI<br />

<strong>Barentsin</strong> alueella käynnistyy lähitulevaisuudessa suuri määrä merkittäviä projekte<strong>ja</strong>,<br />

joissa on sato<strong>ja</strong> osaurakoita. Yritysten tehdessään sopimuksia osaurakoista täytyy tietää<br />

kokonaisuus, minkä he allekirjoittavat. Pienikin erikoisalan yritys voi saada merkittävän<br />

aseman osatyön tai tuotteiden kautta. Kostamuksen rakentaminen oli erinomainen esimerkki<br />

hankintojen kokonaisuudesta, joka säteili kysyntänä myös maan rajojen ulkopuolelle.<br />

Monet pienyritykset <strong>ja</strong> osaava työvoima jäivät pääurakoitsi<strong>ja</strong>in tehtäviin myös seuraaviin<br />

työkohteisiin. Vuosien yhteistyö muodosti menestyvän osaamisen kokoonpanon.<br />

JULKISTEN ORGANISAATIOIDEN ROOLI MENESTYMISEN EDISTÄJINÄ<br />

Suomessa on poliittinen tahtotila edistää Venäjän kauppaa, maan yrittäjyyttä, työllisyyttä<br />

<strong>ja</strong> kansallista menestystä. Tätä varten Suomen valtio sijoittaa yhteisiä verovaro<strong>ja</strong> välittäjäorganisaatioiden<br />

toimintaan. Niiden tehtävänä on toteuttaa rooliaan juuri mainituissa<br />

tarkoituksissa. Tämän vuoksi Finpron, Finnveran, Tekesin, VTT:n, MEK:in <strong>ja</strong> muiden toimi<strong>ja</strong>in<br />

tulee ymmärtää, että niiden ratkaisuilla vaikutetaan yhteisen hyvän syntyyn <strong>ja</strong> kehitykseen.<br />

Yksittäinen rahoituspäättäjä, yritystutki<strong>ja</strong> tai ulkomaaedusta<strong>ja</strong> ei ”hakkaa vain<br />

kiveä, vaan toiminnallaan rakentaa kansallista menestyksen temppeliä”.<br />

Kiristyneessä kilpailussa jokaiselta on syytä vaatia vahvaa osaamista <strong>ja</strong> sitoutumista toimillaan<br />

<strong>ja</strong> päätöksillään tukemaan yrittäjien – todellisten toimi<strong>ja</strong>in menestystä, työllisyyden<br />

edistämistä <strong>ja</strong> talouden kasvua. Jokaisen suomalaisen on palkan tehtävästä saadessaan<br />

toimittava parhaan kykynsä <strong>ja</strong> taitonsa mukaan isänmaan menestyksen hyväksi.<br />

Välittäjäorganisaatioiden tiedollinen <strong>ja</strong> lakeihin sekä ohjeisiin poh<strong>ja</strong>utuva resurssien <strong>ja</strong>ko<br />

on etenkin pk-yritysten kannalta oleellinen onnistuakseen sijoittumaan Venäjän <strong>ja</strong> <strong>Barentsin</strong><br />

<strong>alueen</strong> markkinoille. Aito tutustuminen konkreettisiin oloihin myös <strong>Barentsin</strong> alueella<br />

on tarpeellista.<br />

130 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


YHTEISTYÖN OPPIMINEN BARENTSIN ALUEELLA<br />

Suomalaisten yritysten <strong>ja</strong> niiden henkilöstön pääsy <strong>Barentsin</strong> alueelle toteuttamaan kilpailtu<strong>ja</strong><br />

tai muutoin päätettyjä hankkeita edellyttää paljon myös siellä ololta. <strong>Työ</strong>n jäljen <strong>ja</strong><br />

tulosten tulee olla niin laadukkaita, että vaikeissakin kiistoissa työllistävä osapuoli voi todeta,<br />

että käsillä olevaa osaamista ei ole syytä menettää. Hyvä työ <strong>ja</strong> korkea laatu takaavat<br />

myös <strong>ja</strong>tkossa parhaat menestymisen mahdollisuudet. Suomen pitää tulla tunnetuksi<br />

todellisena osaa<strong>ja</strong>maana <strong>ja</strong> hankkeiden käytännön toteutta<strong>ja</strong>na suomalaisille luontaisilla<br />

osaamisen aloilla.<br />

YHTEISTYÖN PYSYVÄ JATKAMINEN<br />

Pääsy <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> yhteisiin hankkeisiin antaa mahdollisuuden löytää yhteistyötaho<strong>ja</strong>,<br />

joiden kanssa saattaa syntyä yrityksiä <strong>ja</strong> tuotantoa molempiin maihin tai vientiin kolmansiin<br />

maihin. Samalla uusia partnereita tulisi saada kouluttautumaan läntisin pelisäännöin<br />

ammattikorkeakoulujen luomiin Venäjä-yhteistyön yrittäjäklinikoihin, joissa tulevista<br />

partnereista tulee sitoutuneita läntisen yhteistyön osaajia <strong>ja</strong> johtajia. Ilman aitoa ihmisten<br />

yhteistyötä ra<strong>ja</strong>n yli <strong>ja</strong> toimeliasta intressien yhdistämistä sekä menestymisen halua on<br />

vaikea edistää tämän selvityksen perustavoitteita.<br />

HYVÄKSYNNÄN SAAMINEN PARTNERIEN KESKUUDESSA<br />

Aito yhteistyö edellyttää hyväksytyksi tulemista <strong>ja</strong> toisen osapuolen hyväksymistä. Vain<br />

harvoilla suomalaisilla pk-yrityksillä on tästä kokemusta. Jo aiemmin oli esillä, että Venäjä<br />

on rakenteeltaan ihmisten verkosto, jossa luottamuksella on keskeinen si<strong>ja</strong>. Sen lunastaminen<br />

edellyttää yrittäjien polulla paljon osaamista <strong>ja</strong> paikallisten olojen ymmärtämistä,<br />

mutta se on mahdollista kun <strong>ja</strong>ksaa nähdä ”positiivista vaivaa”. Läntisenä mallimaana<br />

Suomea kutsutaan mukaan Venäjän muutokseen. Nyt on kyse tämän ”viennin onnistuvasta<br />

tuotteistamisesta”.<br />

SUOMEN ASEMAN VAHVISTAMINEN VENÄJÄN MARKKINOILLA<br />

Suomi ei ole Venäjän taloudessa erityisasemassa, vaan Venäjä hakee kumppaninsa sieltä,<br />

mistä edullisimmin voi turvata tarvitsemansa ”hinta-laatu-suhteen” tai muutoin valitsemansa<br />

kumppanin. Neuvostoliiton a<strong>ja</strong>lta Suomella oli vahva asema, koska maa sai<br />

sosialistiseen talouteensa vieroksuttu<strong>ja</strong> läntisiä tuotteita <strong>ja</strong> osaamista ”kylmästä sodasta”<br />

huolimatta. Suomi oli luotettava ikkuna länteen <strong>ja</strong> tässä Suomi hallitsi roolinsa hyvin. Nyt<br />

Venäjä ”kalastaa” kaikilla vesillä, mikä on hyvistä suhteista huolimatta häivyttänyt maamme<br />

erityisasemaa.<br />

SUOMEN KESKITTYMINEN TODELLISIIN OSAAMISEN ALOIHIN VENÄJÄN MARKKINOILLA<br />

<strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> kansainvälinen yhteistyö osoittaa, että uusimmassa kehitysaallossa<br />

”turskansyöjät” ovat löytäneet toisensa Nor<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> Venäjän yhteisten hankkeiden muodossa.<br />

Kaasu, öljy, Koillisväylän logistiikka <strong>ja</strong> kalastus ovat kuitenkin vain osa totuutta.<br />

<strong>Barentsin</strong> laa<strong>ja</strong>n <strong>alueen</strong> arki on kuitenkin paljon muuta, joka on nyt jäänyt suurten hankkeiden<br />

varjoon. Kaivokset, metallien <strong>ja</strong>lostus, metalliteollisuus, metsät <strong>ja</strong> niiden <strong>ja</strong>lostus,<br />

energia paikallisiin tarpeisiin, biopolttoaineet, rakentaminen, palvelutuotanto, matkailu<br />

sekä kaikkien toimintojen modernisointi ovat edelleen keskeisin osa talouselämää.<br />

131


Merellinen elementti ei ole Suomen pk-yritysten parhainta osaamista. Se on muilla aloilla,<br />

joita kaikkia <strong>Barentsin</strong> aluejohta<strong>ja</strong>t ovat yhteistyömme kohdalta erityisesti korostaneet.<br />

Näillä toimialoilla on suuria mahdollisuuksia, kunhan Venäjälle menon polut laaditaan<br />

todellisen kysynnän <strong>ja</strong> suomalaisen osaamisen perustalle. Kokonaisuuden onnistuminen<br />

edellyttää nykyistä parempaa tietoa, osaamista, menestymisen halua <strong>ja</strong> tahtoa näyttää<br />

vahvasti, että suomalaisella osaamisella on takanaan sisu, mitä kansakunta on tarvinnut<br />

myös syvimpien kriisien aikana. Nyt kaikki voimavarat voidaan val<strong>ja</strong>staa positiiviseen,<br />

ra<strong>ja</strong>n yli rakennettavaan yhteiseen menestymiseen.<br />

VENÄLÄINEN ASENNE SUOMALAISTEN YRITYSTEN ONNISTUMISELLE<br />

Yritystoimintaa ei voi harjoittaa toisessa maassa väkisin. Suomalaisten yritysten osallistuminen<br />

edellyttää venäläiseltä osapuolelta sopimusten noudattamista <strong>ja</strong> yrittäjän toimintaolosuhteiden<br />

asianmukaista turvaamista. Vastaavaa myös venäläisillä yrityksillä on<br />

oikeus odottaa toimiessaan Suomessa. Monilta ongelmilta <strong>ja</strong> yllätyksiltä vältyttäisiin, jos<br />

Venäjän Maailmankauppajärjestö WTO:n jäsenyys toteutuisi mahdollisimman pian. Yhteiset<br />

luotettavat pelisäännöt avaavat mahdollisuuksia viisumikäytännön väljentämiselle,<br />

työlupien selkiinnyttämiselle, verotukselle <strong>ja</strong> muille molempien maiden taloutta kasvattaville<br />

sekä kansalaisten hyvinvointia edistäville naapuruussuhteille. Venäjän <strong>ja</strong> EU:n välillä<br />

sekä hyvien kahdenvälisten suhteiden syventämiselle Suomen <strong>ja</strong> Venäjän välillä on nyt<br />

otollinen aika. Tärkeään asemaan kohoavat suhteet <strong>Barentsin</strong> eri valtioiden hallintoalueiden<br />

välillä. Niiden väestön elinoloihin myös tämän selvityksen kohteena oleva <strong>Barentsin</strong><br />

<strong>alueen</strong> rakenteellinen uudistuminen ensisi<strong>ja</strong>isesti kohdistuu <strong>ja</strong> vaikuttaa. Luoteis-Euroopan<br />

talous<strong>alueen</strong> mahdollisuudet <strong>uusiutuvat</strong> <strong>ja</strong> kohoavat aiempaa korkeampaan arvoon.<br />

Menestyminen globaalissa kilpailussa edellyttää vahvaa ra<strong>ja</strong>t ylittävää yhteistyötä.<br />

132 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


23. SELVITYSMIEHEN LOPPUPOHDINTAA<br />

Lyhytkestoinen selvitystyö, taustaryhmän istunnot <strong>ja</strong> yli neljä vuosikymmentä <strong>ja</strong>tkunut yhteistyö<br />

Neuvostoliiton <strong>ja</strong> Venäjän organisaatioiden sekä ihmisten kanssa sekä venäläisen osapuolen nyt<br />

antamat tiedot <strong>ja</strong> palautteet jättävät paljon pohdittavaa. <strong>Työ</strong>n lopussa selvitysmies jättää monta<br />

avointa kohtaa edelleen käsiteltäviksi tahoille, jotka voivat vaikuttaa Suomen <strong>ja</strong> Venäjän taloudellisiin<br />

suhteisiin, tässä tapauksessa <strong>Barentsin</strong> alueella. Eniten jää vaivaamaan asioihin suhtautumisen<br />

pinnallisuus, minkä pääsyyt lienevät kokemattomuus, tiedon puute <strong>ja</strong> syvällisten muutosten<br />

hallinnan heikkous. Eri tahoilla on käsitys, että asiat on hoidettu parhaalla mahdollisella tavalla,<br />

vaikka monet asiat pitäisi nyt nähdä <strong>ja</strong> tehdä eri tavalla. Tulee mieleen vanha venäläinen sanonta:<br />

”Sammaloituneen kiven alle ei kon<strong>ja</strong>kki virtaa”!<br />

Suomen <strong>ja</strong> Venäjän naapuruussuhteet ovat hyvät, mikä on tullut esiin pitkän työuran <strong>ja</strong> selvitystyön<br />

aikana. Tilanteesta huolimatta suomalaisten Venäjän olojen tuntemus on heikkoa <strong>ja</strong> pinnallista.<br />

Taloudelliseen yhteistyöhön meno edellyttää markkinoiden rakenne-erojen, kulttuurin, jopa kielen<br />

tuntemista. Moskovassa, Pietarissa <strong>ja</strong> muilla kasvualueilla toimiminen eroaa suuresti pyrkimisestä<br />

suurten kertaluonteisten hankkeiden toteuttamiseen tai osallistumaan heikon talouden alueiden<br />

hallintovetoisiin hankkeisiin. Yhteydenpito <strong>ja</strong> läsnäolo ovat välttämättömiä, sillä Suomella ei ole<br />

erityisasemaa, vaan Venäjä toimii kaikilla markkinoilla. Mitä enemmän Venäjä integroituu länteen,<br />

sitä kauemmas Suomella on vaara vieraantua Venäjän markkinoista.<br />

Selvityksessä mikään taho ei ole riittävästi sitoutunut pohtimaan, miten Suomen pk-yritykset<br />

saavat tietoa mahdollisuuksista osallistua Venäjän kysyntään, hankkeisiin <strong>ja</strong> yhteisyrityksiin. Saman<br />

ongelman tuovat esiin myös <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> hallinnot <strong>ja</strong> yritykset. Osallistumisesta päätöksen<br />

tekevät yritykset <strong>ja</strong> yrittäjät itse. Ratkaisu edellyttää kuitenkin todellista tietoa arvioida reaaliset<br />

mahdollisuudet. Suomen julkisen hallinnon välittäjäorganisaatiot ovat oikeassa todetessaan, että<br />

niiden rooli on edistää <strong>ja</strong> helpottaa markkinoille hakeutumista neuvonnan <strong>ja</strong> tilapäisen tuen turvin.<br />

Selvitystehtävä asetettiin keskeisesti ratkaisemaan juuri kyseistä ongelmaa.<br />

Julkinen rahoitustuki auttaa, mutta se ei pysty ratkaisemaan. Vastuuta on pystyttävä löytämään<br />

syvemmältä <strong>ja</strong> laajemmalta, koulutuksesta, yrittäjien omista järjestöistä, kauppakamareista <strong>ja</strong> Suomen<br />

koko tavasta toimia Venäjän talouden kanssa. Selvitys osoittaa, että venäläiset toivovat Suomen<br />

talouden yhteistyön kohdistuvan nyt alle kymmeneen keskeisimpään toimialaan. Selvitysmies<br />

ei ole havainnut osaamisen <strong>ja</strong> rakenteiden kohdennusta <strong>ja</strong> Venäjälle menon valmennusta juuri toivotuilla<br />

toimialoilla. Enemmänkin odotetaan, että kunhan yrittäjä kysyy, niin sitten autetaan. Pienet<br />

yritykset harvoin pystyvät yksin muodostamaan kilpailukykyisiä klustereita. Kyselyn mukaan ne<br />

eivät olleet edes käyttäneet palvelu<strong>ja</strong>.<br />

<strong>Barentsin</strong> alueella käynnistynee vuonna 2011 suuria hankkeita, joista on osittain jo tehty päätöksiä.<br />

Selvityksestä ilmenee varsin yksityiskohtaisesti, mistä investoinneista <strong>ja</strong> urakoista oheistoimintoineen<br />

on päätetty esimerkiksi Murmanskin Arktisissa foorumeissa I <strong>ja</strong> II. Maaherrat ovat<br />

kertoneet, minkä ovat voineet liikesalaisuuksilta. Selvitysmiehelle on jäänyt epäselväksi, miten<br />

suomalaiset yritykset tai niiden edusta<strong>ja</strong>t tai muut organisaatiot ovat olleet neuvottelupöydissä.<br />

Sama kysymys jäi elämään keskustelussa Sotshin Olymstroin kanssa. Kuinka hyvin Gazpromin<br />

<strong>ja</strong> Rosneftin valtavat organisaatiot tuntevat suomalaisten yritysten korkeaa tasoa <strong>ja</strong> toimintahalukkuutta<br />

suurissa hankkeissa? Suomen yrittäjät tarvitsisivat osaavan, laa<strong>ja</strong>sti luotetun <strong>ja</strong> Venäjällä<br />

tunnetun sekä hyväksytyn edusta<strong>ja</strong>n pysyvästi neuvottelemaan <strong>ja</strong> luomaan konkreettiset suhteet <strong>ja</strong><br />

tiedonvälityksen yrittäjien tarpeisiin. <strong>Barentsin</strong> tasavaltojen päämiehet <strong>ja</strong> maaherrat kysyvät <strong>ja</strong>tkuvasti,<br />

keneen Suomessa näissä asioissa voimme olla suoraan yhteydessä. Arkangelin <strong>ja</strong> Vologdan<br />

133


maaherrat edellyttivät tiedon kulussa <strong>ja</strong> asioiden organisoinnissa kyseistä luotettavaa toimi<strong>ja</strong>a, mielellään<br />

ministeriötasolta tai alueelta.<br />

Myönteisen tulevaisuuden rakentaminen Suomen <strong>ja</strong> Venäjän taloudellisessa yhteistyössä edellyttää<br />

yliopistojen <strong>ja</strong> erityisesti ammattikorkeakoulujen aitoa <strong>ja</strong> kiinnostunutta yhteistyötä. Se syntyy<br />

yhteisten tutkimusohjelmien, opetta<strong>ja</strong>- <strong>ja</strong> oppilasvaihtosuhteiden <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkuvan yhteydenpidon kautta.<br />

Muutaman ammattikorkeakoulun on syytä erikoistua juuri niille aloille, joita Venäjä Suomiyhteistyöltään<br />

odottaa. Prosessin ytimenä tulisi olla valittujen alojen yritysklusterit, tuotekehys <strong>ja</strong> molempien<br />

maiden johta<strong>ja</strong>- <strong>ja</strong> työvoimakoulutus. Suomeen tulee saada muutama huikean korkea osaamisen<br />

klusteri, joka tunnetaan yhtä tai kahta pienyritystä paremmin. Venäjä kehittää parhaillaan<br />

pk-yrityssektoria monipuolistamaan talouttaan, kasvattamaan tuotantoaan, luomaan työpaikko<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />

laajentamaan ongelmallisen pientä veroa maksavaa hyvinvoivaa keskiluokkaa. Kummankin valtion<br />

talouskasvun <strong>ja</strong> hyödyn kehittäminen on pitkäjänteinen prosessi, josta Suomessa yksilöidysti ei<br />

mikään taho näytä kantavan vakavaa huolta.<br />

Suomalaiset asettavat suuret odotukset <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> kaasu- <strong>ja</strong> öljytuotannon suurille hankkeille.<br />

Niiden ydintehtäviin suomalaiset tuskin suuresti pääsevät mukaan. Sen si<strong>ja</strong>an kerrannaistehtävät<br />

avaavat suuria mahdollisuuksia, mutta niiden saamisen konkretisointi edellyttää pikaisia<br />

avauksia pääurakoitsi<strong>ja</strong>in <strong>ja</strong> aluehallintojen suuntaan. Tuotteita, työtä <strong>ja</strong> palvelu<strong>ja</strong> on pystyttävä<br />

myymään pääurakoitsijoille jo ennen suurten sopimusten allekirjoittamista tällä tietämällä vuoden<br />

2011 aikana. Uudessa hallitusohjelmassa tulee selkeästi määrittää tavoitteet <strong>ja</strong> toimintatavat niin<br />

<strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> suurissa hankkeissa kuin koko Venäjän kaupassa. Kyseisillä asioilla kannattaisi<br />

täyttää hyvinkin painava ministerinsalkku.<br />

Kyse on etsikkoa<strong>ja</strong>sta sekä Venäjän markkinoilla että Suomen pk-yrityssektorin kehittämisessä.<br />

Välittömästi suomalaisten yritysten iskukyky on suunnattava tavanomaisten toimialojen yhteistyöhön<br />

Venäjällä. Kaasu- <strong>ja</strong> öljyhankkeet sisältävät runsaasti myös yhteiskunnan infrastruktuurin<br />

kehittämishankkeita, joita yritykset ostavat alihankkijoilta. <strong>Barentsin</strong> alueella fokus tulisi nyt olla<br />

meriteollisuudessa, teknologian soveltamisessa, paikallisen lämmön- <strong>ja</strong> sähköntuotannossa verkostoineen,<br />

vesi- <strong>ja</strong> jätehuollossa, metsäteollisuudessa, rakentamisessa, kaivos- <strong>ja</strong> metalliteollisuudessa<br />

sekä muilla suomalaisten osaamisen aloilla. Unohtamatta kasvavia palvelu- <strong>ja</strong> huoltotehtäviä<br />

sekä matkailua.<br />

Taloudellisessa yhteistyössään Suomen tulee suhtautua Venäjään kuin mihin tahansa muuhun<br />

valtioon. Joka maalla ovat omat historiansa, kulttuurinsa, tapansa <strong>ja</strong> mieltymyksensä. Kuten selvityksessä<br />

lyhyesti pyritään avaamaan, Venäjä on monella tavalla erilainen <strong>ja</strong> suurten muutosten alla<br />

aina elänyt laa<strong>ja</strong> maa. Olojen tunteminen vaatii perehtymistä, mutta samalla se tuo huomattavan<br />

avauksen monien kulttuurien rikkauteen. Suomella on erinomainen asema käyttää si<strong>ja</strong>intia <strong>ja</strong> pitkää<br />

naapuruutta matkailun kehittämiseen. Vapaa-a<strong>ja</strong>n kasvavalla toimialalla myös useimmat <strong>Barentsin</strong><br />

hallintoalueet ovat nostaneet matkailun keskeiseksi yhteistoiminta-alaksi. Tähän kokonaisuuteen<br />

liittyy myös alempien leveysasteiden väestön kiinnostus pohjoisia <strong>ja</strong> arktisia olo<strong>ja</strong> kohtaan.<br />

Ilmaston lämpeneminen <strong>ja</strong> taloudellisen aktiviteetin kohoaminen kohti arktisia reuna-alueita lisää<br />

mahdollisuuksia Suomen matkailun <strong>ja</strong> vapaa-a<strong>ja</strong>n toimintojen kehittämiseen. Kokonaisuuden kehittämiseen<br />

tarvittaisiin nykyistä paljon suurempaa innostusta <strong>ja</strong> tuotekehitystä. Nämäkin asiat ovat<br />

julkishallinnossa liian pirstaleisina ha<strong>ja</strong>llaan eri organisaatioissa.<br />

Selvitystehtävän neljäs kysymys kohdistui arktisen <strong>alueen</strong> talouden näkymien kytkeytymiseen<br />

ilmaston muutokseen, Koillisväylän avautumiseen <strong>ja</strong> sirkumpolaarisen yhteistyön aktivoitumiseen.<br />

Sulan Golf-virran <strong>ja</strong>tke tulee Koillisväylän kautta suuntaamaan kuljetuksia Euroopan <strong>ja</strong> Aasian välillä<br />

uudella tavalla. Venäjä <strong>ja</strong> Nor<strong>ja</strong> ovat tässäkin yhteistyössä löytäneet vahvasti toisilleen sopivat<br />

intressit. Lukuisista keskusteluista huolimatta Suomen rooli kyseisessä logistisessa muutoksessa on<br />

134 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET


jäänyt avoimeksi. Miten Suomi tulee <strong>ja</strong>kamaan muutoksen aiheuttamia hyötyjä <strong>ja</strong> haitto<strong>ja</strong>? Miten<br />

suuntautuvat kuljetukset eri vuodenaikoina <strong>ja</strong> mikä on pohjoisessa avautuvan meritien suhde sisämerien<br />

satamien <strong>ja</strong> valtameren rannikon sekä sisämaan asutuksen <strong>ja</strong> ihmistoiminnan rakenteisiin?<br />

Mitä kautta tulevaisuudessa kuljetetaan kansainvälistyneen kaivostoiminnan <strong>ja</strong> muun teollisuuden<br />

tuotteet? Suurena kysymyksenä selvityksen jälkeen jää arktisten alueiden käyttöintensiteetin vaikutus<br />

luonnonekologialle, alkuperäiskansoille <strong>ja</strong> kansainväliselle sekä valtioiden sisäiselle turvallisuudelle.<br />

Onko Suomen näiden alojen osaamiselle aktiivista käyttöä?<br />

Suomalaisten yritysten pääsy <strong>Barentsin</strong> kasvaville markkinoille on osa suurta kansainvälistä<br />

muutosta, jonka ymmärtämistä monissa keskusteluissa jäi kaipaamaan. Suomen maantieteellinen<br />

asema, pitkä <strong>ja</strong> avoimesti tulkittu historia, selviytyminen sodissa <strong>ja</strong> korkean sivistystason sekä yhdenvertaisuuden<br />

saavuttaminen yhtenä maapallon pohjoisimpana hyvinvoivana kansana voi antaa<br />

kokoansa suuremman vaikutuksen myös <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> tulevaan kehitykseen. Suomalaiset<br />

yritykset niin halutessaan on saatava viisaalla politiikalla <strong>ja</strong> osuvasti kohdennetun julkisen tuen<br />

katalysoimina toteuttamaan Luoteis-Euroopan tulevaisuuden rakentamista. Osallistumisen viime<br />

kädessä ratkaisee yritysten oma kyky <strong>ja</strong> taito sekä tahtotila. Siihen kasvaminen ei saisi viedä liian<br />

kauan aikaa talouden, arvojen <strong>ja</strong> kultturien muutosten kiihtyvässä maailmassa.<br />

135


24. LÄHDELUETTELO<br />

Barents Observer com. Uutiskatsaukset vuosilta 2007-2010<br />

Barents, Willem: Kartta Pohjoisnapa-alueesta, Haag 1599. The Barents Euro Arctic Region. Helsinki 1996<br />

Berg, Pauli: Luoteis-Venäjän liiketoimintamahdollisuudet. Pohjois-Poh<strong>ja</strong>nmaan ELY-keskus 2010<br />

Business Map of Russia: Regional Supplement to the newspaper ”Ekonomika i Vrenya”. Murmansk 2010<br />

Elinkeinopoliittinen Barents-strategia. Venäjä, Helsinki 2009<br />

Finn Barents Group: Aluekatsaus 8/2009<br />

Finn Barents Group: Karttatuotanto eri vuosilta<br />

Hallinnon kehittämiskeskus / Valtionvarainministeriö: Venäjä, yhteiskunta <strong>ja</strong> hallinto. Helsinki 1995<br />

Kar<strong>ja</strong>lan tasavalta: Virallinen Kar<strong>ja</strong>la. Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin. Petroskoi 2007-2010<br />

Kauppa- <strong>ja</strong> teollisuusministeriö: Verkot Venäjän vesille, Venäjän kaupan tietolähteitä. Helsinki 2005<br />

Kauppala, Pekka: The Russian North, Finnish Institute for Russian and East European studies. Helsinki 1998<br />

Konttinen, Jussi: Arkangeli. Helsinki 2005<br />

Koutaniemi, Leo: Kolmas tie pohjoiseen. Retkiä Oulusta Ryssänrannalle. Oulu 1999<br />

Laukkanen, Timo: Venäjän kauppa nousuun. Venäjän aika 2/2010<br />

Lehtipuu, Markus: Kar<strong>ja</strong>la. Keuruu 2001<br />

Liikenneministeriö: Oulu-Kar<strong>ja</strong>la-Arkangeli-Komi Korridori. Oulu 1995<br />

Matkailun edistämiskeskus: Ra<strong>ja</strong>haastattelututkimus. Tilastokeskus 2009<br />

Ministry of Foreign Affairs of Finland: Industrial, Logistic and Social Future of the Murmansk Region until 2025. Helsinki<br />

2008<br />

Muurmanskin pääkonsulaatin toimipiste: Mediakatsaukset<br />

Myllylä, Yrjö: Arktinen <strong>ja</strong> Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. <strong>Työ</strong>- <strong>ja</strong> <strong>elinkeinoministeriö</strong>, 43/2010.<br />

Helsinki<br />

Nenets Autonomous District: General Information about the Region. Naryan-Mar 2010<br />

Norwegian Barents Secretariat: Barents Monitoring-aluekatsaukset <strong>Barentsin</strong> hallintoalueilta. Vuodet 2008-2010<br />

Olympstroy: Guide to Olympic Construction. Sotshi 2010<br />

Paavola Mer<strong>ja</strong>: Venäjä - toimintojen tiekartta, Suositukset. Helsinki 2009<br />

Pohjois-Poh<strong>ja</strong>nmaan Yrittäjät: Kansainvälistymiskysely, raportti. Oulu 2010<br />

Rautajoki, Timo. Lapin kauppakamarin Barents-aineistot. Rovaniemi 2010<br />

Rautio, Vesa and Tykkyläinen, Markku, ed.: Russia`s Northern Regions on the Edge. Helsinki 2008<br />

Russia: All 89 Regions, Trade and Investment Guide. Moscow 2004<br />

Russia Complete News. Regional Surway of Barents Regions. 2010<br />

Russia. Murmansk Region. Possibilities for co-operation. Murmansk 1994<br />

Russia Overview: Murmansk, Archangel, Komi, Nenets, Karelia, Vologda. 2010<br />

Smith, Hanna, ed.: Russia and its Foreign Policy. Saarijärvi 2005<br />

Sozvedzdye Magazin. Murmansk 2010<br />

Suomen Pankki: Bofit-viikkokatsaukset. Helsinki 2010<br />

Suomen Pääkonsulaatti: Petroskoi <strong>ja</strong> toimipiste Murmansk. Uutiskirjeet 2010<br />

Valtioneuvoston kanslia 7/2010: Suomen Arktinen strategia. Helsinki 2010<br />

Öljy- <strong>ja</strong> kaasutyöryhmä: <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> uutiset 2/2007<br />

Keskustelut <strong>ja</strong> haastattelut:<br />

Keskustelut asiantunti<strong>ja</strong>in kanssa Moskovan <strong>ja</strong> Suomen ministeriöissä 2010<br />

Keskustelut <strong>Barentsin</strong> halli