Lehti 05/2008 PDF-muodossa - Suomen Valkonauhaliitto
06.06.2013 • Views
Share Embed Flag

Lehti 05/2008 PDF-muodossa - Suomen Valkonauhaliitto

Lehti 05/2008 PDF-muodossa - Suomen Valkonauhaliitto

Lehti 05/2008 PDF-muodossa - Suomen Valkonauhaliitto

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
suomenvalkonauhaliitto.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

Valkonauha<br />

Valkonauha Ronald<br />

McDonald Talon arjessa<br />

Syyskokouksen<br />

satoa<br />

Tule tutustumaan<br />

liittoon<br />

VALKONAUHA<br />

Valkonauha Suomessa: vastuuta sinusta ja minusta vuodesta 1896

VALKONAUHA<br />

Julkaisija <strong>Suomen</strong> <strong>Valkonauhaliitto</strong><br />

Toimituksen osoite<br />

Liisankatu 27 A 3, 00170 Helsinki<br />

puh. 09-1351 268, fax 09-1351 232<br />

www.suomenvalkonauhaliitto.fi<br />

Päätoimittaja Irmeli Kaipainen<br />

Toimitussihteeri Tuija Viestilä<br />

Painopaikka Painotalo Auranen Oy,<br />

Forssa ISO 90001<br />

ISSN 0355-7219<br />

Kannen kuva: Pirjo Sipilä<br />

Pikkukuvat ylhäältä alas: Tuija Viestilä,<br />

Irja Eskelinen, Kari Ehonsalo<br />

Ulkoasu ja taitto Anne Tervahauta / Ateljee<br />

Kuvitella<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Valkonauhaliitto</strong><br />

– Förbundet Vita Bandet i Finland ry.<br />

Liitto on vuonna 19<strong>05</strong> perustettu kristillis-yhteiskunnallinen<br />

naisjärjestö, joka toimii yksilöiden, perheiden<br />

ja yhteiskunnan hyväksi. Liitto on jäsenenä World´s<br />

Woman´s Christian Temperance Unionissa. Liitto ottaa<br />

vastaan testamentteja ja lahjoituksia. Pankkiyhteys:<br />

Sampo 800011-62323.<br />

Puheenjohtaja<br />

Toiminnanjohtaja Irmeli Kaipainen, Oulu<br />

Varapuheenjohtajat<br />

Terveydenhoitaja Hannele Jalkanen, Kuopio<br />

Tuomiorovasti Marjatta Laitinen, Espoo<br />

Pääsihteeri<br />

Pastori Irja Eskelinen<br />

Toimistonhoitaja-kirjanpitäjä<br />

Yo-merkonomi Riitta Gillberg 30.11.<strong>2008</strong> asti<br />

25.10.<strong>2008</strong> alkaen Master of Science Maarit Viestilä<br />

Projektisihteeri<br />

FM Tuija Viestilä<br />

LIITON YLLÄPITÄMÄT<br />

Nuorison neuvonta-asema Helsingissä<br />

Liisankatu 27 A 3<br />

00170 Helsinki<br />

puh. 09-1351 268<br />

Opiskelijakoti Helsingissä<br />

Snellmaninkatu 27 D 18<br />

00170 Helsinki<br />

SUUR-HELSINGIN VALKONAUHA RY:N YLLÄPITÄMÄ<br />

Liisankoti<br />

Lepolantie 49<br />

00660 Helsinki<br />

2 Valkonauha<br />

KUVA: KARI EHONSALO<br />

SISÄLTÖ<br />

3 Pääkirjoitus<br />

4 Valkonauha Suomessa:<br />

hetkiä matkan varrelta<br />

7 Paikallisyhdistykset esittäytyvät<br />

7 Helsingin Valkonauha<br />

9 Suur-Helsingin Valkonauha<br />

10 Lappeenrannan Valkonauha<br />

12 Turun Valkonauha<br />

13 Hämeenlinnan Valkonauha<br />

14 Tampereen Valkonauha<br />

16 Mikkelin Valkonauha<br />

17 Kuopion Valkonauha<br />

18 Oulun Valkonauha<br />

20 Valkonauhaliiton työmuotoja<br />

21 Valkonauha osallistuu<br />

Ronald McDonald Talon arkeen<br />

23 Valkonauha tekee työtä maahanmuuttajien<br />

parissa<br />

26 Olet mitä juot<br />

27 Nuoret ja päihteet. Poliisin näkökulma<br />

29 Valkonauhatyötä kahdessa polvessa<br />

31 Nuorison neuvonta-asema<br />

täytti 40 vuotta<br />

32 Kissa pöydälle! Kysymyksiä<br />

ja vastauksia Valkonauhasta<br />

34 Juomia juhlaan<br />

35 Valkonauhan viulu soi jälleen<br />

36 Jäseneksi liittyminen<br />

IINA HÄMÄLÄINEN

Hyvät Valkonauha-lehden lukijat!<br />

Valkonauhan toiminta alkoi raittiusliikkeenä Yhdysvalloissa vuonna<br />

1874, ja nyt toimintaa on jo yli 50 maassa. Vuonna 1896 perustettiin<br />

<strong>Suomen</strong> ensimmäinen Valkonauha-yhdistys Turkuun. Suomessa<br />

toiminta keskittyi alkuaikoina siveellisyystyöhön, raittiuden edistämiseen,<br />

naisten yhteiskunnallisten oikeuksien ajamiseen, nuorison kasvattamiseen,<br />

eläinsuojeluun ja rauhanaatteeseen. Tällä hetkellä Suomessa<br />

toimii yhdeksän yhdistystä: Helsingin, Hämeenlinnan, Kuopion, Lappeenrannan,<br />

Mikkelin, Oulun, Suur-Helsingin, Tampereen ja Turun Valkonauha.<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Valkonauhaliitto</strong> perustettiin vuonna 19<strong>05</strong>.<br />

Niin sanottu siveellisyys- ja raittiustyö oli alkuvuosien keskeisimpiä<br />

työmuotoja. Työtä tehtiin muun muassa jalkautuen auttamaan kaupunkiin<br />

työtä etsimään tulleita tyttöjä. Heille tarjottiin yösijaa Valkonauhakodeissa<br />

ja heille etsittiin työpaikkoja. Prostituoituja ja muuten elämässä<br />

vaikeuksiin joutuneita naisia varten perustettiin muun muassa Emmauskoti<br />

Helsinkiin, ja samoin muualle maahan perustettiin turvakoteja ja yömajoja.<br />

Nuorisolle järjestettiin kerhotoimintaa. Työtä tehtiin myös perustamalla<br />

tyttö- ja poikakoteja. Kuriositeettina mainittakoon, että Valkonauha-liike<br />

koulutti naispoliiseja; varsin pian saatiinkin naispoliisit <strong>Suomen</strong><br />

suurimpiin kaupunkeihin. Naispoliisikursseja järjestettiin yhteistyössä<br />

nykyisen Naisjärjestöjen Keskusliiton edeltäjän kanssa.<br />

Liitto harjoitti myös vilkasta julkaisu- ja esitelmätoimintaa. Ensimmäinen<br />

Valkonauha-lehden näytenumero ilmestyi 15.12.1908, joten tämä on<br />

lehden juhlavuosi. Jo perustamisestaan lähtien, yli sadan vuoden ajan, Valkonauha-työtä<br />

on tehty yhteiskunnassa ajan hermolla lähellä ihmisiä, vastaten<br />

heidän tarpeisiinsa ja luoden uusia auttamismuotoja lähimmäisiämme<br />

varten. Työmuotoja on muokattu ja toimintaa kasvatettu vuosikymmenten<br />

aikana. Työssä on pyritty toimimaan erityisesti perheiden,<br />

lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi. Viime aikoina<br />

työ on ulotettu myös vanhuksiin ja maahanmuuttajiin.<br />

Työhön tarvitaan sekä asiantuntijoita että vapaaehtoisia.<br />

Poliittiset päättäjätkin ovat nostaneet esiin yhteisöllisyyden<br />

merkityksen ja toisista huolehtimisen<br />

tärkeyden. Yhteiskunnassa on herätty huomaamaan,<br />

kuinka arvokasta työtä kolmas sektori tekee tuottaessaan<br />

palveluita ja toimiessaan vapaaehtoistyössä.<br />

Hyöty ei ole vain yksisuuntaista, vaan<br />

auttaessaan saa myös itse elämäänsä iloa ja<br />

merkitystä. Kantakaamme vastuuta sinusta<br />

ja minusta.<br />

IRMELI KAIPAINEN<br />

päätoimittaja<br />

Valkonauha 3

Valkonauha-aate sai alkunsa<br />

Yhdysvalloissa 1870-luvulla,<br />

kun naiset saivat tarpeekseen<br />

alkoholin aiheuttamista ongelmista.<br />

Monissa perheissä miehet joivat<br />

omansa ja naisten rahat ja ajoivat<br />

itsensä ja lähimmäisensä ahdinkoon.<br />

Kristityt naiset ryhtyivät toimiin rukoillen<br />

ja laulaen, ja pian oli syntynyt<br />

uusi yhdistys.<br />

”Tulitikku” ja muita sytyttäjiä<br />

Valkonauhan tulo Suomeen oli paljolti<br />

Alli Tryggin ansiota. Alli valmistui<br />

opettajaksi vuonna 1874, juuri<br />

4 Valkonauha<br />

Valkonauha Suomessa:<br />

hetkiä matkan<br />

varrelta<br />

Mitä yhteistä on Mark Twainilla ja <strong>Suomen</strong><br />

Valkonauhalla? Kuka uranuurtajistamme<br />

kävi Valkoisessa talossa kutsuvieraana?<br />

<strong>Suomen</strong> Valkonauhan historia on pullollaan<br />

kiehtovia yksityiskohtia, jotka tuntuvat<br />

välillä tarua ihmeellisemmiltä. Seuraava<br />

juttu on kuitenkin täyttä totta eikä sepitettä<br />

– siitäkin huolimatta, että historiaamme<br />

liittyy myös <strong>Suomen</strong> kansan satusetä Sakari<br />

Topelius.<br />

samaan aikaan kuin Valkonauha-liike<br />

oli nähnyt Yhdysvalloissa päivänvalon.<br />

Alli puhui palavasti naisten oikeuksien<br />

puolesta Suomessa ja ulkomailla.<br />

Hän oli sanavalmis, omapäinen<br />

ja peräänantamaton. Allille oli<br />

tyypillistä kohahduttaa ympäristöään<br />

radikaaleilla tempauksilla. Kun Alli<br />

opiskeli opettajaksi ja Topelius vieraili<br />

seminaarissa, muodostivat oppilaat<br />

kunniakujan, jota pitkin Topelius<br />

asteli. Alli hyppäsi muista eroon<br />

ja alkoi kulkea Topeliuksen jäljessä<br />

sovittaen askeleensa Topeliuksen askeliin.<br />

Kun seminaarin johtaja taju-<br />

si, että jotain kummaa oli menossa ja<br />

vaati selitystä, vastasi Alli: ”Opettelen<br />

kulkemaan suuren miehen askelissa”.<br />

Topelius vastasi Allille hymyillen:<br />

”Tepäs olette oikea tulitikku”. Lisänimi<br />

levisi Allin maineen myötä ulkomaillekin.<br />

Keväällä 1888 valtamerilaiva lähestyi<br />

rannikkoa. Vapaudenpatsas<br />

tervehti matkalaisia, joiden joukossa<br />

oli Alli. Hän oli matkalla Washington<br />

D.C:hen maailman ensimmäiseen<br />

kansainväliseen naisasiakongressiin<br />

yhdessä toisen suomalaisen, Aleksandra<br />

Gripenbergin, kanssa. Kongres-

Valkonauhan maailmankongresseja on järjestetty vuodesta 1891 kolmen vuoden välein. Kuva vuodelta 1925, jolloin kongressi oli<br />

Edinburghissa.<br />

sin osanottajat tutustuivat lukuisiin<br />

merkkihenkilöihin ja tapasivat muun<br />

muassa presidentti ja rouva Clevelandin<br />

Valkoisessa talossa. Suurimman<br />

vaikutuksen Alliin teki kuitenkin<br />

Frances Willard, amerikkalainen<br />

Valkonauhan voimahahmo.<br />

Kongressin jälkeen Alli suuntasi<br />

Hartfordin kaupunkiin Connecticutin<br />

osavaltiossa. Siellä asui kirjailija<br />

Mark Twain, jolle Alli kuvaili kotimaataan<br />

niin houkuttelevasti, että<br />

Twain kirjoitti Allin henkilökirjaan<br />

lupauksen vierailla<br />

Suomessa vuoden kuluessa.<br />

Ikävä kyllä Twainin<br />

Euroopan-matka ulottui<br />

vain Ruotsiin asti.<br />

Allin huomattavimpia<br />

saavutuksia oli Sörnäisten<br />

Kansankodin perustaminen<br />

1889. Se oli<br />

työväestön ruokala, josta<br />

löytyi muun muassa<br />

kirjasto. Kansankodin<br />

toimintaan tuli mukaan<br />

raittiusmies Matti Helenius,<br />

josta tuli aprillipäivänä<br />

1897 Allin puoliso<br />

– ja taas kohistiin. Morsian<br />

oli nimittäin 18 vuotta<br />

sulhastaan vanhempi.<br />

Allin ja Matin työlle antautumista<br />

kuvaa se, et-<br />

tä vihkiminen tapahtui luentomatkan<br />

aikana. Vihkimisellä oli kiire, sillä<br />

saman päivän iltana nuorellaparilla<br />

oli esitelmätilaisuus. Pariskunnan<br />

elämä oli työntäyteistä uuteen ryhtymistä.<br />

”Mitä suurempi pyhä, sitä pitempi<br />

matka” kuvasi heitä osuvasti.<br />

Kansankodin-aikaisiin Allin toimiin<br />

kuului myös Valkonauha-aatteen<br />

tuominen Suomeen. Alli kutsui<br />

Valkonauhan maailmanliiton kiertävän<br />

puhujan Mary Clement Leavittin<br />

Suomeen vuonna 1890, ja 1895 Al-<br />

Turun Valkonauhan tyttökodin ompelukerho 1910-luvulla johtajatar<br />

Viktoria Ekbomin johdolla.<br />

li osallistui Valkonauhan maailmanliiton<br />

kokoukseen Lontoossa. Syksyllä<br />

tanskalainen Elisabeth Selmer puhui<br />

Turussa, ja pian sen jälkeen 1896<br />

Suomeen perustettiin ensimmäinen<br />

Valkonauha-yhdistys.<br />

Vilskettä toimistolla<br />

1900-luvulla uusia paikallisyhdistyksiä<br />

perustettiin moneen kaupunkiin.<br />

Helsingin Valkonauhalla oli toimisto<br />

1920-luvulla Lapinlahdenkadulla.<br />

Seuraava kuvaus kertoo kiireistä ja<br />

saavutuksista:<br />

Valkonauhan kansliassa<br />

on työtä herkeämättä. Puhelin<br />

ja ovikello soivat yhtenään.<br />

Väliin on joku lapsi<br />

korjattava kadulta, väliin on<br />

taas nuori tyttö suojaa vailla.<br />

Joskus tuodaan kukkia,<br />

kiitos entisestä. Joku äiti tarvitsee<br />

elatusta lapselleen, siitä<br />

keskustellaan. Huomautetaan<br />

eläväin kuvain huonosta<br />

ohjelmasta, joka olisi<br />

muutettava, tai ilmoituksista,<br />

joita ei saisi olla. Että<br />

Valkonauhalla ei ole määräämisvaltaa<br />

tässä asiassa,<br />

on muutamista ihmisistä<br />

vaikea käsittää. Muuan<br />

äiti kirjoittaa: ”Etsikää lastani,<br />

seuratkaa hänen jälki-<br />

<br />

Valkonauha 5

Suur-Helsingin Valkonauhan<br />

kerholaisia 1930-luvulla.<br />

<br />

ään vaikka maailman ääriin, en jaksa<br />

enää kantaa levottomuuttani.” Me<br />

löysimme hänet, ei maailman ääristä<br />

vaan Kööpenhaminasta, ja olimme<br />

onnelliset kun lähetimme hänet kotiin<br />

äitinsä luo.<br />

<strong>Valkonauhaliitto</strong> asettuu<br />

Liisankadulle<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Valkonauhaliitto</strong> on toiminut<br />

samassa osoitteessa Liisankatu<br />

27:ssä vuodesta 1921. Talossa on tapahtunut<br />

paljon, ja siellä on pitänyt<br />

majaa monta tunnettua nimeä. Albert<br />

Edelfeltin ateljee oli pihasiiven<br />

ylimmässä kerroksessa. Virolaisen<br />

6 Valkonauha<br />

Oulun Valkonauha perusti 1930 yömajan lähelle<br />

rautatieasemaa.<br />

runoilijan Gustav Suitsin vierashuoneessa<br />

taas asusti Eino Leino.<br />

Valkonauhan huoneistossa on toimiston<br />

lisäksi pidetty muuan muassa<br />

raittiusruokalaa 1920–1930-luvuilla.<br />

Asiakkaina olivat erityisesti opiskelijat.<br />

Ruokala sai kilpailijan vuonna<br />

1933, kun Valtion Alkoholi Oy avasi<br />

kivijalkaan kansanruokalan, jossa oli<br />

myös väkijuomatarjoilu.<br />

Talvella 1944 Liisankatu 27:n sisäpihalle<br />

putosi pommi. Ikkunoita,<br />

ovia, väliseiniä ja osa vesikattoa<br />

rikkoutui. Valkonauhaliiton yhdessä<br />

huoneessa oleva kaakeliuuni kärsi<br />

vaurioita, jotka ovat yhä nähtävis-<br />

Tampereen Valkonauha järjesti kesäleirejä<br />

tytöille.<br />

sä. Alkuaikojen sortovuosista ja myöhemmistä<br />

sodista huolimatta mentiin<br />

eteenpäin. Välillä Liisankadun talo<br />

uhattiin purkaa ostoskeskuksen tieltä,<br />

välillä vaadittiin toimistohuoneistojen<br />

palauttamista vain asuinkäyttöön.<br />

Ei ole väliä, montako säröä on<br />

tullut sodassa tai mitkä vaikeudet ravistelevat<br />

yhdistystä. Alli Tryggin aikaansaava<br />

palo on siirtynyt hänen<br />

seuraajiinsa. Työ jatkuu.<br />

Haminan Valkonauhan<br />

jäsenet ompelivat vaatteita<br />

varattomien äitien<br />

pienokaisille.<br />

Teksti: TUIJA VIESTILÄ<br />

Kuvat: SUOMEN VALKONAUHALIITON<br />

ARKISTO KANSALLISARKISTOSSA

Paikallisyhdistykset esittäytyvät<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Valkonauhaliitto</strong>on kuuluu yhdeksän paikallisyhdistystä kahdeksalla<br />

paikkakunnalla. Helsingissä on kaksi yhdistystä. Koska Helsingin Valkonauha<br />

– Vita Bandet i Helsingfors ry oli perustettaessa pääosin ruotsinkielinen yhdistys,<br />

perustettiin sen rinnalle myöhemmin suomenkielinen yhdistys, nykyinen Suur-<br />

Helsingin Valkonauha. Tänä päivänä yhdistyksiä ei erota toisistaan kieli vaan erilaiset<br />

työmuodot. Kaikki Valkonauhan paikallisyhdistykset toimivat kristillisten arvojen<br />

mukaan. Yhdistysten toiminta voi kuitenkin vaihdella paikkakunnalta toiselle,<br />

ja jokainen yhdistys on oman näköisensä.<br />

HELSINGIN Valkonauha<br />

Jäsenen näkökulma<br />

vapaaehtoistyöhön<br />

Pirjo Kivelä-Ristevirta on<br />

53-vuotias röntgenhoitaja<br />

Helsingistä. Hänen<br />

harrastuksenaan on<br />

valkonauhatyön lisäksi<br />

tiiliskiviromaanien<br />

lukeminen, teini-ikäisten<br />

lastensa kesyttäminen ja<br />

voikukkien kasvattaminen<br />

vanhan omakotitalon<br />

pihalla.<br />

Olin 31-vuotias pienten lasten<br />

äiti vuonna 1986, kun huomasin<br />

lehdessä ilmoituksen<br />

Helsingin Valkonauhan järjestämästä<br />

tukihenkilökurssista.<br />

Olin ollut aiemmin mukana seurakunnan<br />

diakonia- ja lähimmäis- RISTEVIRTA<br />

työssä, joten vapaaehtoistyö oli tuttua<br />

mutta raittius- ja päihdetyö ei. MARKKU<br />

<br />

Pirjo (pitelee<br />

koria) vertaa puutarhanhoitoavalkonauhatyöhön:<br />

kun annan<br />

hieman aikaani ja tarmoani,<br />

niin se palkitsee<br />

minut moninkertaisesti.<br />

Valkonauha 7

PIRJO SIPILÄ<br />

Vas. Pirkko Laakso toimii Helsingin Valkonauha – Vita Bandet i Helsingfors<br />

ry:n puheenjohtajana ja Airi Putkonen hallituksen jäsenenä.<br />

Molemmat ovat tehneet vapaaehtoistyötä monella saralla.<br />

<br />

Ilmoittauduin Helsingin Valkonauhayhdistyksen<br />

kurssille, joka oli niin<br />

mielenkiintoinen, että innostuin toiminnasta<br />

heti. Oli hienoa löytää järjestö,<br />

jossa toimi lähimmäisenrakkaus<br />

aivan käytännön tasolla. Se oli sitten<br />

menoa.<br />

Pian liityttyäni yhdistyksen jäseneksi<br />

minut valittiin nuorena ja innokkaana<br />

johtokuntaan. Siitä alkoi<br />

kasvamiseni valkonauhasisareksi ja<br />

aktiivijäseneksi. Toiminta Valkonauhassa<br />

olikin paljon monipuolisempaa<br />

kuin osasin odottaa.<br />

Vuosien aikana olen saanut toimia<br />

eri luottamustehtävissä yhdistyksen<br />

johtokunnan ja liittohallituksen jäsenenä<br />

sekä Valkonauhasäätiössä. Siten<br />

olen päässyt myös itse suunnittelemaan<br />

toimintaa ja tapahtumia. Omassa<br />

yhdistyksessäni olen osallistunut<br />

miltei kaikkeen mahdolliseen kahvinkeitosta<br />

seminaarien ja muiden koulutustilaisuuksien<br />

järjestämiseen.<br />

Koska vapaaehtoistyössä on kyse<br />

harrastuksesta, on tärkeää voida itse<br />

päättää, kuinka paljon aikaa ja voimia<br />

voi työlle antaa. Valkonauhatyössä<br />

olen voinut niin tehdä. Ison perheen<br />

hoitamisen sekä erilaisten työtehtävien<br />

ohella vapaaehtoistyö on ollut kai-<br />

8 Valkonauha<br />

ken kaikkiaan virkistävää ja palkitsevaa<br />

arkisen aherruksen keskellä.<br />

Mitä sitten olen saanut valkonauhatyöstä<br />

kuluneiden runsaan kahdenkymmenen<br />

vuoden aikana? Ensinnäkin<br />

olen saanut paljon tietoa.<br />

Meille vapaaehtoistyössä oleville järjestetään<br />

säännöllisesti koulutusta,<br />

jotta saamme työkaluja kohdata elämän<br />

eri tilanteissa olevia lähimmäisiä.<br />

Toiseksi olen saanut iloa ja sisältöä<br />

elämääni. Niin kuin muissakin<br />

yhdistyksissä myös Valkonauhassa<br />

järjestetään jäsenille retkiä ja virkistäviä<br />

kokoontumisia, jotka ovat kuin<br />

pieniä juhlahetkiä arjen aherruksen<br />

jälkeen. Kolmanneksi olen saanut läheisiä<br />

ihmissuhteita ja yhteisöllisyyttä.<br />

Tällainen yhdistys, jossa jäsenet<br />

oppivat tuntemaan toisensa, tarjoaa<br />

mahdollisuuden aikuisiän ystävyyssuhteisiin.<br />

Minä olen löytänyt Valkonauhasta<br />

yhteisön, jossa hyvin erilaiset<br />

ihmiset pystyvät toimimaan yhdessä.<br />

Sinulle, joka ehkä mietit mukaantuloasi,<br />

sanon: Olet tervetullut riippumatta<br />

siitä, kuinka paljon voit antaa<br />

aikaasi yhdistyksen toimintaan.<br />

Voit siis ottaa osaa voimiesi, taitojesi<br />

ja oman elämäntilanteesi mukaan.<br />

Helsingin Valkonauhan vapaaehtoiset<br />

jäsenet ovat pitäneet<br />

keskustelupiiriä vanhusten hoivakodissa.<br />

Hiljattain aloitettiin<br />

myös vanhusten ulkoiluystävätoiminta.<br />

Helsingin Valkonauha aloitti<br />

vuonna <strong>2008</strong> suomen kielen<br />

alkeiden opettamisen iäkkäille<br />

maahanmuuttajille. Oletko<br />

kiinnostunut uusien ryhmien<br />

tai jatkoryhmän opettamisesta?<br />

Kokemus opettamisesta tai maahanmuuttajien<br />

parissa tehdystä<br />

työstä auttaa tehtävässä, mutta<br />

tärkeintä on oikea asenne. Ota<br />

yhteyttä <strong>Suomen</strong> <strong>Valkonauhaliitto</strong>on,<br />

niin pääset juttelemaan<br />

opettajan kanssa ja kuulet lisää.<br />

Vuonna <strong>2008</strong> Helsingin Valkonauha<br />

järjesti yhdessä Suur-Helsingin<br />

Valkonauhan ja <strong>Suomen</strong><br />

Valkonauhaliiton kanssa ensimmäistä<br />

kertaa Kirjan ja ruusun<br />

päivän kaikille avoimen tapahtuman.<br />

Valkonauhan ulkopuolisena<br />

yhteistyökumppanina oli Suomalainen<br />

Naisliitto. Menestyksen<br />

kannustamana järjestämme<br />

uuden vastaavan tapahtuman<br />

vuonna 2009, ja silloin teemana<br />

on nuoriso.<br />

Tervetuloa mukaan tilaisuuksiimme<br />

ja toimintaamme!<br />

Teksti: PIRJO KIVELÄ-RISTEVIRTA

SUUR-HELSINGIN<br />

Valkonauha<br />

tukee päihdekuntoutujia<br />

Suur-Helsingin<br />

Valkonauhan<br />

keskeisimmät<br />

työmuodot ovat<br />

Liisankoti ja<br />

palveleva puhelin.<br />

Molemmat auttavat<br />

päihdekuntoutujia ja<br />

heidän läheisiään.<br />

Liisankodissa kuntoutetaan<br />

takaisin itsenäiseen<br />

elämään<br />

Suur-Helsingin Valkonauhan<br />

keskeisin työmuoto on<br />

Liisankoti, joka perustettiin<br />

1959 liiton työmuotona Vartiokylään<br />

ja joka muuttui 1961 yhdistyksen<br />

työmuodoksi. Vartiokylästä<br />

Liisankoti siirtyi Lauttasaareen<br />

Pohjoiskaari 33:ssa sijainneeseen<br />

kiinteistöön, jonka tontti ulottui<br />

rantaan saakka. Nykyiseen paikkaansa<br />

Helsingin Pakilaan Liisankoti<br />

muutti 1972.<br />

Liisankoti on tarkoitettu helsinkiläisillealkoholiongelmaisille<br />

ja asunnottomille naisille, joiden<br />

mahdollisuudet selvitä arjes-<br />

sa itsenäisesti ovat heikentyneet.<br />

Tavoitteena on ehkäistä naisten<br />

päihdeongelmaa, auttaa jokapäiväisen<br />

elämän hallinnassa ja mahdollisuuksien<br />

mukaan kuntouttaa<br />

asukkaat takaisin itsenäiseen elämään.<br />

Liisankoti on sulautunut<br />

ympäristöönsä hyvin ja saanut<br />

varauksetta naapureilta ja alueen<br />

lähiasukkailta hyväksymisen toimintaansa<br />

ja olemassaoloonsa.<br />

Liisankodin toimintaperiaatteita<br />

ovat kodinomaisuus, yhteisöllisyys,<br />

toiminnallisuus, omatoimisuus,<br />

asiakaslähtöisyys ja kokonaisvaltainen<br />

eli fyysiset, psyykkiset<br />

ja sosiaaliset tarpeet huomioon<br />

ottava hoito. Keskeistä toimintaa<br />

ovat kuntoutus, vertaistuki, asioiden<br />

hoitamisessa auttaminen,<br />

<br />

KARI EHONSALO<br />

Valkonauha 9

henkinen huolto ja toipumisen tukeminen<br />

esimerkiksi musiikki- tai taideterapian<br />

avulla. Ulkoilu on tärkeässä<br />

asemassa henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin<br />

edistäjänä. Lääkitys on<br />

minimoitu omalääkärin johdolla.<br />

Asukkaita kannustetaan pitämään<br />

yllä sosiaalista turvaverkostoa. Hyvin<br />

suoritetuista askareista ja pienistäkin<br />

onnistumisista annetaan herkästi<br />

myönteistä palautetta. Henkilökunnalla<br />

on aina aikaa kahdenkeskiseen<br />

keskusteluun. Asukkaat saavat täyden<br />

ylläpidon, josta vastaa oma emäntä.<br />

Syntymäpäivät vietetään kakkukahvein,<br />

ja tärkeät juhlapyhät huomioidaan<br />

koristeluin ja perinteisin aterioin.<br />

Pakilan seurakunnan diakoni Heidi<br />

Metsälä käy kodissa joka toinen<br />

viikko pitämässä hartaushetken, ja<br />

kirkkoherra pitää ehtoollisen jouluna<br />

10 Valkonauha<br />

ja pääsiäisenä. Pakilan kirkolla pidettävissä<br />

yhteislaulutilaisuuksissa käydään<br />

laulamassa kanttorin johdolla,<br />

ja Helena Sipilä vetää suosittua lukupiiriä<br />

kerran viikossa. Vuonna <strong>2008</strong><br />

ohjelmassa on ollut myös retkiä Haltialan<br />

tilalle, Mustasaareen, Korkeasaareen<br />

Kissojen yöhön sekä lähiympäristöön.<br />

Haluatko ryhtyä Liisankodin asukkaan<br />

ystäväksi?<br />

Aloitamme vuonna 2009 uuden<br />

tukiryhmän. Olet tervetullut mukaan,<br />

jos pystyt antamaan aikaasi silloin<br />

tällöin asukkaiden virkistystoimintaan.<br />

Yhdistys tarjoaa perehdytyksen<br />

ja tarvittaessa ohjausta ystävätoimintaan<br />

mukaan tuleville. Voit olla<br />

ensikertalainen tai vapaaehtoistyön<br />

konkari.<br />

Ruusukodin 98-vuotias Maija<br />

ja henkilökuntaan kuuluva Nina.<br />

Palveleva puhelin auttaa<br />

ongelmissa<br />

Toinen keskeinen Suur-Helsingin<br />

Valkonauhan työmuoto on puhelinpalvelu.<br />

Noin kymmenhenkisestä<br />

päivystäjäjoukosta yksi kerrallaan on<br />

vuorossa. Puhelimeen soittavat haluavat<br />

apua itselleen tai läheiselleen<br />

yleensä päihde- tai ihmissuhdeongelmiin.<br />

Puhelimeen vastataan kahtena<br />

iltana viikossa kolme tuntia kerrallaan,<br />

ja päivystysvuoro on yhdellä<br />

ihmisellä yleensä kerran kuussa yhtenä<br />

iltana.<br />

Pystytkö antamaan ajastasi kolme<br />

tuntia kuukaudessa ja auttamaan<br />

lähimmäistäsi? Riittää, että sinulla<br />

on kuunteleva lähimmäinen -asenne.<br />

Tehtävään saa koulutuksen ja säännöllisen<br />

työnohjauksen.<br />

Teksti: MAIJA SLOAN<br />

ja MARJA-LIISA HOLOPAINEN<br />

Monipuolinen<br />

LAPPEENRANNANValkonauha<br />

Syyskuisena tiistaina aurinko<br />

lämmittää kadunkulmaan<br />

kokoontunutta<br />

ryhmää. Odotellaan vielä muutamaa<br />

tuttua. Kaksi iloista rouvaa<br />

liittyy joukkoon, ja samassa<br />

seurue astuu sisään Ruusukotiin.<br />

Lappeenrannan Valkonauha<br />

on tullut tervehtimään ikäihmisiä.<br />

Ruusukoti on pieni, tehostettua<br />

palveluasumista tarjoava<br />

vanhainkoti Lappeenrannan keskustassa.<br />

Valkonauha on vieraillut<br />

kodissa säännöllisesti huhtikuusta<br />

<strong>2008</strong> alkaen. Jotta sekä<br />

yhdistyksen omien jäsenten että<br />

vastaanottajien mieli säilyi-<br />

si virkeänä, ohjelmaa vaihdellaan<br />

joka kerta. Valkonauhalaisia<br />

on yleensä mukana kolme tai<br />

neljä, heistäkin osa vaihtuu vierailusta<br />

toiseen. Vierailun aikana<br />

lauletaan yhdessä virsiä, jutellaan<br />

ja vietetään mukavaa aikaa<br />

yhdessä. Joskus kirkkoherra on<br />

käynyt puhumassa, ja syyskuun<br />

alun vierailulla Lappeenrannan<br />

Valkonauhan jäsenistä Hilpi kertoili<br />

muistoja omasta lapsuudestaan.<br />

Ulkoilemassa on käyty sään<br />

ja kunnon salliessa.<br />

Lappeenrannan Valkonauha<br />

on vieraillut myös Pulsan hoitokodissa<br />

ja Aten Aatteessa, joka<br />

on päihdekuntoutujien koti. Ke-

säretkellä Pulsan hoitokotiin<br />

vietiin asukkaiden<br />

virkistykseksi tikkataulut.<br />

Vierailut on aina toteutettu<br />

niin, että kaikki<br />

osapuolet tuntevat niistä<br />

piristyvänsä.<br />

Lokakuussa 2007 Valkonauhaliitonsyysneuvottelupäivät<br />

pidettiin<br />

Lappeenrannassa. Kokouksen<br />

lomassa osallistujat<br />

saivat ihastella paikallisten<br />

tekemiä taidokkaita<br />

käsitöitä, ja lauantai-iltana<br />

esiintyi senioritanssikerho<br />

Senioriitat. Vauhdikas meno<br />

ilmensi sitä elämäniloa ja vilkkautta, jota<br />

riittää Lappeenrannan Valkonauhassakin.<br />

Keväällä <strong>2008</strong> LappeenrannanValkonauha<br />

järjesti seminaarin<br />

Mitä ääni<br />

viestii meistä?<br />

Kuulijat mahtuivat<br />

juuri ja juuri<br />

Kuutinkulmaan, joka<br />

täyttyi viimeistä<br />

istuinpaikkaa myöten.<br />

Syyskuussa järjestettiin kirkkoretki<br />

Taipalsaarelle, ja samassa yhteydessä<br />

Valkonauha tarjosi kirkkokahvit. Yhdistyksellä<br />

on ollut tuote-esittelyjä juustoista,<br />

jauhoista ja erikoishedelmistä.<br />

Oletko valmis<br />

liittymään iloiseen<br />

joukkoon suunnittelemaan<br />

ja toteuttamaan ohjelmaa?Yhdistyksessämme<br />

on aina tilaa uusille<br />

jäsenille.<br />

Ruusukodin asukkaat<br />

Maria (edessä vasemmalla)<br />

ja Sirkka (istumassa<br />

oikealla).<br />

Ruusukodin asukas Aino.<br />

Tulevaksi tapahtumaksi<br />

suunnitellaan virsilaulutilaisuutta,<br />

jota moni on<br />

toivonut.<br />

Yhteistyötä<br />

Lappeenrannan<br />

Raittiustoimiston<br />

kanssa<br />

Lappeenrannan Valkonauha<br />

tekee yhteistyötä<br />

kaupungin raittiustoimiston<br />

ja muiden päihdealan<br />

toimijoiden kanssa.<br />

Kun raittiustoimenjohtaja<br />

Leena Miettinen ehdotti keväällä<br />

yhteisen tapahtuman järjestämistä, Valkonauha<br />

ei epäröinyt mukaan lähtemistä.<br />

Suunnittelemme parhaillaan kumppaneiden<br />

kanssa tapahtuman järjestämistä<br />

Lappeenrannassa naistenpäivänä<br />

vuonna 2009. Tapahtumasta muodostuisi<br />

naisten hyvinvointipäivä, jossa otetaan<br />

huomioon eri-ikäiset naiset. Puhetta on<br />

ollut myös naisteniltojen aloittamisesta.<br />

Kokoontumiset olisivat ehkäpä kerran<br />

kuukaudessa, ja vastuu järjestelyistä<br />

kiertäisi organisaatiolta toiselle.<br />

Teksti ja kuvat: TUIJA VIESTILÄ<br />

Valkonauha 11

SUOMEN VALKONAUHAN ARKISTO<br />

KANSALLISARKISTOSSA<br />

Perinteikäs<br />

TURUN Valkonauha<br />

Turun Valkonauha kokoontuu<br />

omissa toimitiloissa kaupungin<br />

keskustassa. Keittiöstä avautuu<br />

näkymä Sairashuoneenkadulle, ja takapihalta<br />

on muutama askel nykyään<br />

suosittuun matkailukohteeseen Turun<br />

Keskusvankilaan eli tuttavallisemmin<br />

Kakolaan.<br />

Yhdistys perustettiin jo vuonna<br />

1896 nimellä Ehdottomasti Raitis<br />

Kristillinen Naisyhdistys, E.R.K.N.<br />

Vuonna 1903 yhdistyksen nimeen liitettiin<br />

Valkonauha. Yhdistyksen jäsen<br />

Aili Lehtonen on hyvä esimerkki siitä,<br />

mistä aineksista valkonauhalainen<br />

on tehty. Hän saapuu vielä 90-vuotiaana<br />

säännöllisesti kokouksiin ja tulee<br />

niihin usein kävellen, vaikka matkaa<br />

kertyy rautatieaseman takana sijaitsevasta<br />

kodista melkoisesti. Aili<br />

on tottunut rautateillä työskennellessään<br />

kovaan työhön, eivätkä pienet<br />

vastoinkäymiset lannista häntä: kun<br />

hän kaatui talvella omalla pihallaan<br />

eikä päässyt omin voimin ylös, hän<br />

12 Valkonauha<br />

Sodan jälkeen elettiin taloudellisesti, ja kastetilaisuudetkin saatettiin hoitaa joukkokasteena,<br />

jolloin tarjoiluun kului vähemmän rahaa. Aili Lehtonen on takarivissä neljäs<br />

vasemmalta ja kastettavan vauvan kummi. Kuva on vuodelta 1947.<br />

odotteli rauhallisesti<br />

apua muutaman<br />

tunnin lumihangessa<br />

maaten ja jatkoi<br />

sitten askareitaan<br />

kuin mitään ei olisi<br />

tapahtunut. Aili seuraa<br />

päivän tapahtumia<br />

radiosta. Televi-<br />

siota hän ei omista.<br />

Tuttavarouvan kanssa<br />

Aili tyytyy harvoin<br />

vain kahvittelemaan<br />

ja vaihtamaan<br />

IRJA ESKELINEN<br />

kuulumisia; yleensä rouvat rientävät<br />

ulos kaupungin tapahtumiin.<br />

Turun Valkonauhan jäsenille on<br />

tyypillistä kuuluminen moneen yhdistykseen.<br />

Monella on kokemusta<br />

omaishoitajana toimimisesta, joku<br />

taas kuuluu Martta-yhdistykseen.<br />

Valkonauhan toiminnan merkittävin<br />

muoto on Leskenlehdet, vertaistukiryhmä<br />

leskeksi jääneille. Kaikille<br />

avoimia seminaareja järjestetään<br />

Turun Valkonauhassa on järjestetty vertaistukiryhmiä<br />

omaishoitajille.<br />

muutama vuodessa kiinnostavista<br />

ajankohtaisista aiheista. Jäsenet virkistäytyvät<br />

viettämällä aikaa yhdessä<br />

esimerkiksi pikkujoulujen merkeissä.<br />

Yhdistys toivottaa tervetulleiksi<br />

uudet jäsenet, jotka tuovat mukanaan<br />

uusia ajatuksia toiminnan laajentamiseen<br />

ja myös ryhtyvät sanoista<br />

tekoihin!<br />

Teksti: TUIJA VIESTILÄ

HÄMEENLINNAN Valkonauha<br />

puhaltaa yhteen hiileen<br />

”Hei Eeva, älä paa<br />

vain yhtä puuta takkaan,<br />

yksi puu ei pala”,<br />

sanoi Maire leikillisesti<br />

Eevalle Hämeenlinnan<br />

Valkonauhojen<br />

syysretkellä Vanamajalla<br />

Hattulassa. Eeva tönäisi<br />

rakkaudellisesti Mairea ja<br />

vastasi: ” Tiedänhän minä<br />

sen – hyvänen aika.” Yhtä<br />

pitkät, lähekkäin olevat<br />

puut paloivat kauniisti takassa.<br />

Liekki oli kirkas,<br />

ja meistä oli hyvä ja rauhaisa<br />

istua takan ääressä.<br />

Olimme juoneet kahvit,<br />

uineet, keskustelleet, paistaneet makkaraa,<br />

laulaneet ja rukoilleet.<br />

Voisimmeko me vänkyräiset, erilaiset<br />

ihmisoksat palaa kauniisti yhdessä<br />

ja säteillä lämpöä lähellemme?<br />

Se ei ole aina niin helppoa kuin takkapuille.<br />

Voimme savuttaa pahastikin.<br />

Me loukkaannumme, loukkaamme,<br />

ylpeilemme, nöyristelemme, emme<br />

anna anteeksi, emme pyydä anteeksi<br />

– emme yksinkertaisesti halua<br />

palaa yhteisellä liekillä.<br />

Katsoessani omaa Hämeenlinnan<br />

yhdistystämme uskoisin, että meidän<br />

on mahdollista palaa kauniisti yhdessä.<br />

Jokaisella on tärkeä paikkansa<br />

työssämme: Anja, vankien ja heikkojen<br />

ystävä, on sosiaalinen omatuntomme<br />

ja työhön kannustaja. Maire<br />

on reipas, aito ja huumorintajuinen<br />

kristitty, joka saa kaikki rentoutumaan.<br />

Ilman Eevaa emme voisi hoitaa<br />

talouttamme ja velvoitteitamme.<br />

Hän ohjaa ystävällisesti toimintojamme<br />

oikeaan suuntaan. Jaana haluaa<br />

meidän nostavan katseemme<br />

Jumalaan, kaiken hyvän antajaan ja<br />

työmme luojaan. Anneli, sihteerimme,<br />

muistaa kaiken, huomaa kaiken<br />

ja suojaa meitä suurilta erehdyksiltä.<br />

Paula, korttitaiteilijamme, palvelee<br />

käsillään, jotta saisimme tuloja ja<br />

voisimme auttaa lähimmäisiämme<br />

lähellä ja kaukana. Helmi tuo lempeyttä,<br />

viisautta ja kotoisia kakkukahveja.<br />

Riitta on rohkea uskonsa todistaja<br />

ja valmis laulamaan, kun laulua<br />

tarvitaan.<br />

Ensimmäisessä Korinttolaiskirjeessä<br />

kuvataan, kuinka ruumis on<br />

yksi, mutta sen jokainen jäsen on tärkeä.<br />

Jalka ei voi olla käsi, korva ei voi<br />

olla silmä. Koko ruumis ei voi olla<br />

pelkkää silmää, kuulokin tarvitaan.<br />

Yksikään jäsen ei voi sanoa toiselle,<br />

ettei tarvitse tätä. Usein jäsenet, jotka<br />

näyttävät heikoilta, ovat välttämättömiä.<br />

Me tarvitsemme tulemme ylläpitäjää,<br />

Taivaallista Isäämme. Me tarvitsemme<br />

yhteistä uskoamme Jeesukseen,<br />

olla oksina Hänessä, jalossa<br />

viinipuussa. Me tarvitsemme tulista<br />

näkyä, jotta jaksamme tehdä työ-<br />

Hämeenlinnan<br />

Valkonauhan<br />

jäseniä yhdistyksen<br />

kokouksessa.<br />

tä yhdessä kaduilla, kouluissa,<br />

vankiloissa, missä<br />

milloinkin. Tarvitsemme<br />

uusia puita, iloisesti tulessa<br />

rätiseviä, jotta liekki<br />

voimistuisi ja lämmittäisi.<br />

On surullista, jos<br />

kaikki puut ovat palaneet<br />

loppuun. Takka on musta<br />

ja kylmä. Syttyminen uudelleen<br />

voi olla vaikeaa.<br />

Suomessa monen elämän<br />

sisälle on hiipinyt<br />

kylmyys. Niin tapahtui<br />

valkonauhasisarellemme<br />

Elli Pöhölle vuonna 1997,<br />

kun hänen miehensä oli<br />

sairastunut syöpään ja oli sairaalassa.<br />

Hän kirjoitti silloin runon ”Kahvinkeitto<br />

aamulla”. Voisimmekohan me<br />

kaikki yhä enemmän olla niitä, jotka<br />

tuovat ripauksen iloa jollekin, jossakin?<br />

Kahvinkeitto aamulla<br />

Liekki hivelee valoa päin<br />

luo sydämeeni lämmön näin.<br />

Kun kylmyys elämän sisälle hiipi<br />

niin jo raastoi toi kultasiipi.<br />

Tuli lämmön tuo ja olon hyväksi luo.<br />

Siin kahvi kiehahtaa ja veden kielelle<br />

saa –<br />

jo virkistyy mieli et rientää saa eteenpäin,<br />

vaik’ allapäin.<br />

Elossa tässä ja väreilevässä ain uutta<br />

tuo huominen.<br />

Joka hetki on erilainen – tässä kaaressa<br />

ja elämän saaressa.<br />

Toivon ripauksen iloa<br />

et jaksan virota –<br />

tässä elämän saaressa –<br />

ja valon kaaressa.<br />

Teksti: ANNA-MARI LAINE<br />

Kuva: TUIJA VIESTILÄ<br />

Valkonauha 13

viihdytään vuosikymmeniä<br />

SUOMEN VALKONAUHALIITON ARKISTO KANSALLISARKISTOSSA<br />

Tampereen Valkonauha perustettiin<br />

poliittisesti ailahtelevissa<br />

oloissa sortokauden<br />

aikana vuonna 1902, kolme vuotta<br />

ennen <strong>Suomen</strong> Valkonauhaliiton<br />

perustamista. Aluksi Tampereen<br />

Valkonauha oli Raittiuden Ystävien<br />

alaosasto. Kun kansallinen liitto<br />

perustettiin 19<strong>05</strong>, liittyi Tampereen<br />

Valkonauha sen jäseneksi seuraavana<br />

vuonna.<br />

Yksi pisimpään Valkonauhassa<br />

mukana ollut jäsen on Tampereen<br />

yhdistyksessä yhä toimiva, nykyään<br />

Ylöjärvellä asuva Ulla Salunen. Ulla<br />

muutti Tampereelle 1940-luvulla<br />

käydäkseen oppikoulun. Hän tutustui<br />

Valkonauha-aktivisti Alli Palmrothiin,<br />

joka piti kaupungissa opiskelijakotia.<br />

Työparinaan hänellä oli<br />

Elli Könönen. Yhdessä ”Alli-täti”<br />

ja ”Elli-täti” aloittivat nuorisotyön<br />

Tampereen seudulla ennen vuosikymmenen<br />

puoltaväliä. Valkonauhan<br />

tyttökerho aloitti toimintansa<br />

Kaupunkilähetyksen huoneistossa,<br />

ja lisäksi oli leiritoimintaa. Ulla oli<br />

mukana ensin kerholaisena ja taitojen<br />

ja iän karttuessa apujohtajana<br />

sekä leireillä että kerhossa. Nuorisotyölle<br />

oli tilaus yhteiskunnassa,<br />

14 Valkonauha<br />

TAMPEREEN Valkonauhassa<br />

IRJA ESKELINEN<br />

sillä tuohon aikaan seurakunnalla<br />

oli vain vähän kerhoja.<br />

Työtä nuorten parissa<br />

Ullan osallistumisessa yhdistystoimintaan<br />

oli hiljaisempi kausi vain<br />

hänen opiskellessaan kotitalousopettajaksi.<br />

Syksystä 1953 lähtien<br />

Ulla on antanut Valkonauhatyölle<br />

monipuolisen panoksen, johon<br />

kuuluu arkista puurtamista niin<br />

nuorisotyössä kuin luottamustehtävissä<br />

mutta myös arjesta kohottavia<br />

juhlahetkiä.<br />

Nuorisotyöhön panostettiin voimakkaasti<br />

erityisesti 1960-luvun<br />

loppuvuosiin saakka. Perhetyö ja<br />

kotikäynnit tyttöjen luona olivat<br />

osa toimintaa. Tyttökerhoja oli aina<br />

yksi tai kaksi, ja vuosittaiset tyttöpäivät<br />

keräsivät noin 150 osallistujaa.<br />

Kesäleirejä järjestettiin Eräjärvellä,<br />

Taipalsaaressa ja Ahdinkallion<br />

leirikeskuksessa, joissa Ulla oli<br />

leirien vetäjänä. Ahdinkallion leiriä<br />

Ulla johti noin 1962–1967. Ryhmä<br />

oli pieni, ja osallistujista suurin<br />

osa oli valittu sosiaalisin perustein.<br />

Ulla kertoo, että nuorisotyö oli tuohon<br />

aikaan ”aineellista, hengellistä<br />

ja henkistä auttamistyötä”. Avun-<br />

Tampereen Valkonauhan<br />

jäseniä<br />

seminaarin jälkitöissä<br />

yhdistyksen<br />

kodikkaassa<br />

keittiössä.<br />

tarve oli monimuotoista. Parhaimmat<br />

kokemukset liittyvät koskettaviin<br />

kohtaamisiin nuorten kanssa.<br />

Ullan mieleen on jäänyt elävästi<br />

kaikkeen vastahakoisesti suhtautunut<br />

tyttö, joka ei katsonut silmiin ja<br />

johon oli vaikea saada yhteys. Kun<br />

tytön kanssa ryhdyttiin päättäväisesti<br />

keskustelemaan, tyttö kysyi<br />

epäluuloisesti: ”Mitä teille siitä<br />

maksetaan, että te yritätte käännyttää?”<br />

Kun hän kuuli ettei työstä<br />

makseta mitään, hänessä alkoi itää<br />

oivallus ja hän jatkoi: ”Välitättekö<br />

te todella niin paljon meistä, että<br />

näette niin paljon vaivaa?!” Käyty<br />

keskustelu raikasti ilman ja lopetti<br />

ongelmat kerralla. Vastaavanlaiset<br />

tapaukset ovat olleet kantava voima<br />

aikoina, kun vapaaehtoistyö on alkanut<br />

uuvuttaa.<br />

Työmuodot muuttuvat<br />

Ulla on kokenut jäsenyytensä aikana<br />

monet muutokset niin Valkonauhassa<br />

kuin yhteiskunnassa. Yhtenä<br />

Valkonauhan onnistumisista<br />

Ulla pitää sitä, että yhdistys on pysynyt<br />

kautta vuosien ajan hermolla.<br />

Toiminta on aina keskittynyt<br />

siihen, mitä on eniten tarvittu. Kun

IRJA ESKELINEN<br />

SUOMEN VALKONAUHALIITON<br />

ARKISTO KANSALLISARKISTOSSA<br />

seurakunnan nuorisotyö laajeni, Valkonauha<br />

keskittyi muihin asioihin.<br />

Yksi niistä on Naisten Suojakoti, joka<br />

perustettiin 1972. Suojakoti ei ole osa<br />

Valkonauhaa, mutta sen toimintaan<br />

osallistutaan. Suojakodissa on tukihenkilökursseja,<br />

ja Tampereen Valkonauha<br />

järjesti myös oman tukihenkilökurssin.<br />

Ulla on ollut tukihenkilönä<br />

1990-luvun lopulle asti. Vuosien mittaan<br />

Ulla on myös pitänyt Raamattupiiriä<br />

ja johtanut eri ryhmiä.<br />

Vapaaehtoistyön monitoiminainen<br />

on ollut yhdistyksen luottamustehtävissä<br />

vuosikymmeniä: hän toimi sihteerinä<br />

1958–1984 sekä puheenjohtajana<br />

1987–1991 ja uudestaan elokuusta<br />

2002 joulukuuhun 2004. Hallinnollinen<br />

vastuu ei kuitenkaan Ullan<br />

mielestä ole paperinmakuisena yhtä<br />

antoisaa kuin työ kentällä. Ullan aikana<br />

vastuuta on joutunut ottamaan<br />

muun muassa satavuotisjuhlien järjestelyistä<br />

ja kiinteistökaupoista.<br />

Valkonauhan tulevaisuuteen Ulla<br />

suhtautuu yhtä avoimesti kuin elämään<br />

yleensä. Työmuodoista, yhteistyökumppaneista<br />

ja kaikesta toimintaan<br />

liittyvästä kannattaa keskustella<br />

reippaasti, ja eri vaihtoehtoja pitää<br />

pohtia huolellisesti. Toimintakykyinen<br />

ja vahva yhdistys pystyy muuttumaan<br />

ja sopeutumaan muutoksiin.<br />

Mihin tahansa ei kuitenkaan ryhdytä.<br />

Valkonauhan arvoja ei keikauteta<br />

päälaelleen eikä ihmisläheisyydestä<br />

irtaannuta.<br />

Tampereen Valkonauhan<br />

toimintaa syksyllä <strong>2008</strong><br />

Tampereen Valkonauhan toiminta on<br />

tuttuun tapaan käynnistynyt Satamakadun<br />

toimitilassa. Kristillinen toipumisryhmä<br />

Krito aloittaa tapaamiset<br />

lokakuussa Tuula Aspelinin johdattamana.<br />

Olemme virittäneet vanhat<br />

suhteet Tampereen Naisten Suojakodin<br />

kanssa. Vapaaehtoistyöntekijäksi<br />

lupautui monitaitoinen seurakuntapalvelija<br />

Veikko Sarko. Hän pitää<br />

viikoittain elämänhallintateemoista<br />

keskusteluryhmää Suojakodilla Peltolammilla.<br />

Ulla Salunen ja Leena Järvelä pitävät<br />

Satamakadulla seniorinaisten iltapäivää<br />

ja Raamattupiiriä kerran kuukaudessa<br />

tuttuun tapaan. Osallistumme<br />

lokakuussa Tampereen diakoniakeskuksen<br />

päihdeyksikön Mustan<br />

Lampaan suojissa Asunnottomien yö-<br />

Tampereen Valkonauhan jäseniä toiminnan suunnittelukokouksessa. Etualalla selin<br />

Ulla Salunen.<br />

Tampereen<br />

Valkonauhan<br />

rottinkityöryhmä<br />

vuodelta 1957.<br />

hön. Esittelemme Valkonauhan toimintaa<br />

ja otamme osaltamme kantaa<br />

asunnottomien naisten tilanteeseen<br />

Suojakodin naisten kanssa. Tarjoamme<br />

myös mahdollisuutta sielunhoitokeskusteluille<br />

maanantaisin. Eeva<br />

Ahonen-Hakala ja Maarit J. Laine<br />

ottavat vastaan ajanvarauksella. Kevääksi<br />

suunnittelemme ryhmää yksin<br />

lasten kanssa jääneille äideille.<br />

Lokakuun alussa meillä kävi seminaarivieraana<br />

Katja Ilola Maria Akatemiasta.<br />

Hänen alustuksensa naislaadusta<br />

ja naistietoisuudesta pääkirjastossa<br />

herätti mielenkiintoa. Ajatus<br />

naisen tietoisuudesta kokonaisvaltaisena<br />

naislaatuun vaikuttavana tekijänä<br />

ilmensi kuvaannollisesti äiti-tytär<br />

-suhteen haasteita ja mahdollisuuksia.<br />

Katja Ilola korosti alustuksessaan<br />

naisverkostojen erityistä tärkeyttä<br />

naisen elämänlaadun ylläpitäjänä.<br />

Suosittelemme luentoa lämmöllä<br />

muillekin paikallisyhdistyksille.<br />

Vuoden 2009 haasteena yhdistyksellämme<br />

on sukupolvenvaihdosvaiheessamme<br />

rohkaista mukaan uusia<br />

jäseniä. Järjestämme tammi-helmikuussa<br />

koulutuksen vertaistukiryhmien<br />

ohjaajille. Kouluttajana toimii<br />

Maarit J. Laine, KM sekä vierailijoita.<br />

Toivomme siunausta tälle kurssille ja<br />

toivotamme teidät muidenkin yhdistysten<br />

kiinnostuneet tulemaan Tampereelle<br />

kurssille.<br />

Keväällä järjestämme seminaarin<br />

otsikolla Nuoren masennus, ja syksyllä<br />

jatkamme aloittamaamme perhekasvatusta<br />

ja Valkonauha-tietouden<br />

viemistä myös Pirkanmaan seutukunnille.<br />

Jumalan siunausta toivoen ja ihmisten<br />

rinnalla kulkien<br />

MAARIT J. LAINE<br />

Valkonauha 15

MIKKELIN Valkonauha<br />

päivittää toimintamuotojaan<br />

Mikkelin Valkonauha on<br />

tehnyt työtä sadan vuoden<br />

ajan. Yhdistys vietti juhlaa<br />

seminaarin merkeissä syksyllä 2007.<br />

Alkuun yhdistyksen toiminnassa oli<br />

suuri merkitys tyttökodilla ja asuntolalla.<br />

1980-luvulla kokoonnuttiin<br />

perjantai-iltaisin torille joukolla jakamaan<br />

teevaunusta teetä, pullaa ja<br />

Jumalan sanaa.<br />

Nykyään yhdistys harjoittaa avustamis-<br />

ja tukitoimintaa. Lapsiperheille<br />

kootaan joulumuistamiset ja paketit;<br />

Patmoksen kummityötä ja Venäjän<br />

lapsivankeja avustetaan. Kesäisin<br />

olemme kokoontuneet jäsenemme<br />

Mirja Särkän luokse pihaseuroihin,<br />

joiden kolehtituoton olemme lahjoittaneet<br />

Namibian päihdetyön hyväksi.<br />

Varoja olemme saaneet kolehtipyhillä<br />

ja joulumyyjäisillä eli naisten messujen<br />

myyntituotoilla. Iloa eläkevuosiin<br />

ovat tarjoilleet jäsenemme Maaret<br />

Marttinen ja Kirsi Valkonen.<br />

Sururyhmä tukee raskaina<br />

aikoina<br />

Olemme järjestäneet yhteistyössä<br />

<strong>Suomen</strong> Valkonauhaliiton ja seurakunnan<br />

kanssa lapsiperheiden sururyhmiä<br />

jo monen vuoden ajan. Tavoitteena<br />

on ollut tarjota kaikille perheenjäsenille<br />

mahdollisuus käsitellä<br />

omaa suruaan. Myös fyysistä huolenpitoa<br />

ja rentoutumista on pidetty ryhmissä<br />

tärkeänä.<br />

Ryhmä toimii siten, että yhteisen<br />

aloituksen jälkeen aikuiset jakaantuvat<br />

omaksi ryhmäksi ja lapset omaksi.<br />

Jokaisen tapaamisen alussa on yhteinen<br />

ruokailu, ja tapaaminen päättyy<br />

hartauteen ja tuohusten sytyttämiseen.<br />

Ensimmäinen ryhmätapaami-<br />

16 Valkonauha<br />

nen kestää kuusi tuntia. Aika kuluu<br />

lasten ja aikuisten yhteiseen tutustumiseen<br />

ja ryhmäkulttuurin luomiseen,<br />

jossa korostuvat yhteisöllisyys,<br />

luottamuksellisuus ja turvallisuus.<br />

Tutustumisen ja luottamuksen rakentamisen<br />

välineinä käytetään toiminnallisia<br />

menetelmiä.<br />

Aikuisten omassa ryhmässä alussa<br />

kukin saa aikaa oman elämäntilanteensa<br />

kuvailuun: osallistujat kertovat,<br />

miten perheen vanhempi oli<br />

kuollut, millaisia asioita kuolemaan<br />

liittyi ja millaiseen tilanteeseen perhe<br />

kuoleman vuoksi oli joutunut. Asioiden<br />

kuvaaminen on osoittautunut<br />

osallistujille tärkeäksi mutta samalla<br />

erittäin voimille käyväksi.<br />

Seuraavan tapaamisen aikana aikuiset<br />

muistelevat kuollutta puolisoaan.<br />

Heitä oli pyydetty ottamaan<br />

mukaan jokin esine tai joitakin esineitä,<br />

jotka liittyvät puolisoon tai<br />

yhteiseen elämään hänen kanssaan.<br />

Esineiden kautta osallistujat tuovat<br />

esille joko elämän varrella tai kuolemaan<br />

liittyneitä merkittäviksi kokemiaan<br />

asioita, joiden tärkeys näyttäytyy<br />

myös surutyössä. Eri henkilöiden<br />

yksilöllisten asioiden lisäksi esille<br />

nousee usein jokaiselle yhteinen huoli<br />

lasten selviytymisestä.<br />

Yleensä ryhmä kokoontuu seitsemän<br />

kertaa, joista ensimmäinen ja<br />

viimeinen on lauantaihin sijoittuva<br />

kuuden tunnin tapaaminen ja loput<br />

arki-iltana olevia noin kolmen tunnin<br />

tapaamisia. Viimeisessä ryhmätapaamisessa<br />

ajatuksia suunnataan tulevaisuuteen<br />

ja toivoon. Ryhmäläisiä pyydetään<br />

kirjoittamaan ensin omassa<br />

rauhassaan, millaisia ilon aiheita tai<br />

voiman lähteitä heillä elämässään on.<br />

Samoin heidän toivotaan laittavan<br />

paperille muutamia laatusanoja, joiden<br />

toivovat kuvaavan elämäänsä viiden<br />

vuoden kuluttua. Lopuksi osallistujia<br />

pyydetään kertomaan, mikä<br />

Mikkelin Valkonauha järjesti yhdistyksen 100-vuotisjuhlan tiimoilta seminaarin teemalla<br />

”Lapsesta nuoreksi - Meidän perheen tarina”, jossa kouluttajina olivat psykologi<br />

Heli Koivulehto ja psykoterapeutti Kristiina Rautakoura.

nyt päättyvässä ryhmässä on tuntunut<br />

tärkeältä, olivatko odotukset täyttyneet<br />

ja miltä tuntuu lopettaa.<br />

Sururyhmäläisille on ommeltu<br />

kullekin oma surupeitto lämpimästä<br />

fleece-kankaasta. Peittoa käytetään<br />

rentoutumishetkissä; kukin peitellään<br />

oman lämpöisen peiton alle lepäämään.<br />

Sururyhmän ohjaajavastuussa<br />

ovat muun muassa perheneuvoja<br />

Eija Himanen ja perhediakoni<br />

Tuija Kuittinen.<br />

Päihdeäidit saavat<br />

vertaistukea<br />

Tänä syksynä järjestämme Elämä alkaa<br />

sylistä -ryhmän yhdessä liiton<br />

kanssa. Ryhmä on tarkoitettu päihdeongelmaisille<br />

nuorille äideille. Lapsen<br />

odotus ja syntymä muodostavat naisen<br />

elämässä merkittävän muutosvaiheen.<br />

Päihdeongelmaisilla äideillä<br />

muutokseen liittyy herkkyys muuttaa<br />

elämän suuntaa. Muutos edellyttää<br />

työskentelyä raskauden aikana ja<br />

vauvavaiheessa, jotta kiinnittyminen<br />

lapseen tapahtuu. Äidit tarvitsevat tukea<br />

muutostyöskentelyyn ja vanhemmuuden<br />

kasvuun. Nämä äidit kokevat<br />

päihteidenkäytöstään häpeää ja<br />

syyllisyyttä, jotka ovat esteenä tuen<br />

hakemiselle. Vertaisryhmässä, jossa<br />

yhteisenä nimittäjänä ovat vanhemmuus<br />

ja päihteet, mahdollistuu asioiden<br />

avoimempi käsittely. Ryhmän<br />

keskeisenä ajatuksena on tuottaa äideille<br />

hyväksytyksi tulemisen ja arvostuksen<br />

kokemuksia sekä antaa<br />

sosiaalista tukea, joiden varassa äidin<br />

ja lapsen suhteen kasvu mahdollistuu.<br />

Ryhmä alkoi elokuussa, ja sen<br />

toiminnasta vastaavat perheneuvoja<br />

ja terveydenhuollon maisteri Eija Himanen<br />

ja lastensuojelun perhetyöntekijä<br />

Susanna Sillanpää. Ryhmän kokoamisessa<br />

tehtiin yhteistyötä neuvoloiden,<br />

Mikkelin keskussairaalan äitiyspoliklinikan,<br />

A-klinikan ja sosiaalitoimen<br />

kanssa.<br />

Tukihenkilökoulutus ja seminaarit<br />

ovat tuoneet yhdistykselle jäseniä. Jäsenmäärämme<br />

on tällä hetkellä noin<br />

20, mutta yhdistys katsoo tulevaisuuteen<br />

luottavaisin mielin. Avoimien<br />

ovien päivän tilaisuuden 20.11.<strong>2008</strong><br />

toivomme poikivan uusia jäseniä.<br />

Tulevaisuudensuunnitelmanamme<br />

on aloittaa eläinystävätoiminta eli<br />

tassuterapia, jossa kissa- tai koiraystävä<br />

vierailee omistajansa kanssa laitoksessa.<br />

Tassuterapian vaikutuksista<br />

on saatu myönteisiä kokemuksia<br />

muun muassa Mummon Kammarista<br />

Tampereelta. Aloitamme myös<br />

nuorille perheille tarkoitetut tapaamiset,<br />

joiden tarkoituksena on opastaa<br />

arkipäivän askareista selviytymisessä.<br />

Arkitaitojen kurssitus toteutetaan<br />

yhdessä seurakunnan ja Marttojen<br />

kanssa.<br />

Teksti: LIISA AHONEN<br />

Kuva: IRJA ESKELINEN<br />

KUOPION Valkonauha<br />

Auttaminen alkaa läheltä<br />

Aikoinaan hankitun opiskelijakodin<br />

ansiosta Kuopion Valkonauha pystyy<br />

tukemaan perheitä ja yhteisöjä<br />

rahallisesti ja tavaralahjoituksin.<br />

Lisäksi jäsenet vierailevat ikäihmisten<br />

luona yksin ja ryhmänä.<br />

Yhdistyksen puheenjohtaja Leena Vaasto Valtakunnallisilla Päihdepäivillä.<br />

Kuopion Valkonauha kokoontuu<br />

yleensä NNKY:n tiloissa<br />

kaupungin keskustassa. Yhdistyksellä<br />

on päiväpiiri, jossa keskustellaan<br />

vapaamuotoisesti. Vaikeistakin<br />

asioista voi puhua, ja päiväpiirin<br />

tapaamisista moni tuntee saaneensa<br />

apua. Uusia jäseniä on liittynyt<br />

yhdistykseen myös päiväpiirin<br />

kautta.<br />

Valkonauhakoti loi perustan<br />

avustuksille<br />

Yhdistys on hyvä esimerkki siitä,<br />

kuinka pienillä teoilla saadaan aikaan<br />

merkittävä parannus ihmisten<br />

arkeen. Kuopion Valkonauha aut-<br />

<br />

Valkonauha 17

taa yksityisiä henkilöitä, perheitä<br />

ja yhteisöjä. Avustuksia on annettu<br />

muun muassa lääke- ja sairaalakuluihin<br />

ja muihin terveysmenoihin.<br />

Tavaralahjoituksia ovat esimerkiksi<br />

ompelukoneet nuorille äideille<br />

Ensikotiin sekä moottorisaha isälle,<br />

jotta hän voi saada puita kodin<br />

lämmittämiseen. Muita hankintoja<br />

on tehty eri kohteisiin harkinnan<br />

mukaan.<br />

Avustukset on tehnyt mahdolliseksi<br />

se, että yhdistys käyttää omistamastaan<br />

kaksiosta saadut vuokratulot<br />

auttamistyöhön. 1960-luvun<br />

alussa hankittiin Valkonauhakoti,<br />

joka oli perustettu päiväapulaisia<br />

varten. He olivat nuoria maalta<br />

tulleita tyttöjä, joille työnantaja<br />

ei voinut tarjota asuntoa. Kun tarve<br />

päiväapulaisten asunnoista väheni,<br />

kiinteistö muutettiin opiskelijakodiksi.<br />

Hiljalleen väheni opiskelija-asuntojenkin<br />

tarve, ja kiinteistö<br />

myytiin 2000-luvun alussa. Saaduilla<br />

rahoilla ostettiin kaksio, joka<br />

on ollut alusta lähtien vuokrattuna.<br />

Uuden huoneistohankinnan ansiosta<br />

tukia saatettiin laajentaa.<br />

Päiväapulaisten asuntojen muuntuminen<br />

opiskelija-asunnoiksi ja<br />

niiden vaihtuminen vuokrattavaksi<br />

kaksioksi heijastaa toiminnan painopisteen<br />

siirtymistä nuorista aikuisiin<br />

ja perheisiin. Vaikka Kuopion<br />

Valkonauhan ansiota on myös ensimmäisen<br />

naispoliisin viran saaminen<br />

kaupunkiin, pitää yhdistyksen<br />

sihteeri Maire Kiiski Valkonauhakodin<br />

hankintaa kaikkein merkittävimpänä<br />

saavutuksena. Naispoliisin<br />

virka oli aikanaan tärkeä sosiaalinen<br />

parannus, mutta Valkonauhakoti<br />

loi perustan vuosikymmenten<br />

työlle.<br />

Valkonauhalaiset vierailevat<br />

vanhusten luona<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Valkonauhaliitto</strong> aloittaa<br />

vuonna 2009 laaja-alaisen ystävä-<br />

18 Valkonauha<br />

toiminnan. Kuopiolaiset ovat olleet<br />

asiassa edelläkävijöitä, sillä osa<br />

heistä on vieraillut yksinään ja osa<br />

ryhmänä ikäihmisten luona. Vierailuja<br />

on tehty muun muassa Sunnen<br />

Kotiin, Pyörön palvelutaloon,<br />

Senioritaloon Puijonlaaksossa ja<br />

Kuopion Tammenkotiin. Käynteihin<br />

on kuulunut kahvitus, yhteislaulua,<br />

hartaushetki ja yhdistyksen<br />

esittelyä.<br />

Vuonna <strong>2008</strong> yhdistys on saanut<br />

mukavasti uusia jäseniä, mutta mukaan<br />

mahtuu aina lisää. Yhdistys<br />

oli näkyvästi esillä Valtakunnallisilla<br />

Päihdepäivillä syyskuussa. Samassa<br />

kuussa pidettiin suosittu seminaari<br />

naisten riippuvuuksista.<br />

Vuodelle 2009 Kuopioon on toivottu<br />

seminaaria Voimaannuttavat valokuvat<br />

sekä Uniseminaaria.<br />

Maire Kiiski suunnittelee uusia<br />

vanhuksille suunnattuja työmuotoja.<br />

Hän on ollut mukana tekemässä<br />

lasten virsikirjaa, ja niitä on luvattu<br />

toimittaa Sunnen Kotiin. Lasten<br />

virsikirjat sopivat myös dementia-<br />

ja alzheimer-potilaiden käyttöön.<br />

Vanhusten yksinäisyys riipaisee.<br />

Vanhainkotien ja laitosten asukkaat<br />

pitävät saamiaan joulukortteja<br />

esillä pitkälle kevääseen, sillä ne<br />

voivat olla vuoden ainoa tervehdys<br />

ulkomaailmasta. Ilman korttia jääneelle<br />

voi toinen ystävällinen vanhus<br />

lainata omaansa. Maire on ehdottanut,<br />

että yhdistys alkaisi viedä<br />

joulutervehdyksiä yksinäisille vanhuksille.<br />

Yksinäisyyden voi hävittää yksinkertaisesti.<br />

Olisiko sinulla aikaa<br />

jakaa vanhuksen ilo ja vierailla<br />

yksinäisen luona silloin tällöin?<br />

Voit ehdottaa myös uusia toimintamuotoja.<br />

Teksti ja kuva: TUIJA VIESTILÄ<br />

Vuoden <strong>2008</strong> kesä on ollut vähän<br />

sitä ja paljon jotakin muuta,<br />

mutta tänään meillä on ollut<br />

Oulussa ihana päivä; aurinkoa,<br />

sinistä taivasta, tuuletonta auvoa ja<br />

keskellä viikkoa sopivasti rauhallista<br />

tahtia työssä ja yksityisasioissa. Voisi<br />

sanoa, että tämä tuntuu täydelliseltä.<br />

Meillä on hyvin paljon samaa<br />

myös Oulun Valkonauha-yhdistyksen<br />

kanssa; on tullut keskikesän ja<br />

syksyn välinen aika pitkällä aikajanalla<br />

mitattuna. Sadan vuoden aikana<br />

alkuhuuman kevät on ollut uusien<br />

ajatusten, valtiollisen vapautuksen,<br />

naisten oikeuksien toteutumisen antaman<br />

inspiraation kuohuntaa ja onnistumista.<br />

Alkukesän voimakkaan kasvun<br />

itäminen sekä alkuun lähteminen yöpakkasista<br />

huolimatta on tuonut valkonauhasisarille<br />

lisää toimintaa yhteiskunnallisesti;<br />

naispoliisien saamiseksi,<br />

lasten raittiuskasvatuksen<br />

edistämiseksi ja naisten informoimiseksi<br />

irtolaisuudesta ja sen poistamiseksi,<br />

työpaikkavälitystä kaupunkiin<br />

tuleville tytöille ja muuta sosiaalisen<br />

elämän parannusta. Pienen naisjoukon<br />

huolena oli ”kuivan alkukesän<br />

kasvun” ylläpitäminen rahallisesti,<br />

yhteiskunnallisesti ja koulutuksellisesti.<br />

Kesän vaihtuminen hetkelliseen<br />

yltäkylläiseen keskikesään toi työn<br />

tuloksien nauttimiseen mahdollisuuden,<br />

mutta vain pienen tuokion ajan<br />

Oulun Valkonauha-yhdistyksen voimanaisille<br />

sitä oli tarjolla kauniissa<br />

auringonpaisteessa. Sitten tuli kes-

IRJA ESKELINEN<br />

OULUN Valkonauha<br />

Sadonkorjuuta<br />

ja uutta kylvöä<br />

Oulun kaupungin tervehdyksen 100-vuotisjuhlaa viettävälle yhdistykselle toivat apulaiskaupunginjohtaja<br />

Päivi Laajala ja sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja<br />

Raimo Järvenpää. Tervehdyksen vastaanottajina olivat Maija-Liisa Pukinkorva (vas.)<br />

ja Irmeli Kaipainen.<br />

kikesän sade ja kasteli kaiken perusteellisesti!<br />

Kaikki se, minkä puolesta<br />

oli työtä tehty ja puheita pidetty,<br />

rahaa kerätty ja opillisesti keskusteluissa<br />

peistä kalisutettu, tuli todeksi<br />

- laki ja pykälä yksi kerrallaan oli<br />

se leikkuri, joka vei kunnan ja valtion<br />

hoitoon työnvälityksen, naispoliisit,<br />

naisten irtolaisuuskysymykset ja kaiken<br />

muun mitä meidän päivinämmekin<br />

on yhteiskunnalle sälytetty.<br />

Suurin Oulun Valkonauhan maamerkeistäkin,<br />

”Naisten Yömaja” rau-<br />

tatieasemaa melkein vastapäätä, kaatui<br />

Postilaitoksen tarjoamaan tonttikauppaan.<br />

Nyt paikalla on Oulun<br />

pääposti, pitäisi kaiketi puhua Itella<br />

Oyj:stä, mutta sehän ei nyt mitään<br />

kerro. Naisten yömaja palveli aikansa<br />

kohtuuhintaisena ja säädyllisenä yöpymispaikkana<br />

esimerkiksi lääkärissä<br />

käyntien yhteydessä vieraassa kaupungissa<br />

oltaessa.<br />

Saatan kuvitella, miten muutama<br />

yksinäinen keltainen lehti leijaili<br />

hiljalleen koivuista alas siellä täällä<br />

ja kauan mukana olleet valkonauhasisaret<br />

tunnustelivat tuntojaan; mitä<br />

nyt tämän jälkeen? Tähänkö, vähän<br />

tyhjään tunteeseen, toiminta kutistuu?<br />

Oliko rankkasade ollut kesäinen<br />

vai jo syysmyrskyjen ennakkopuhuri?<br />

Saavutettiin päämäärä, joka maaliin<br />

tultua tuntuukin tappiolta!<br />

Mihin pientä yhdistystä tänään<br />

tarvitaan?<br />

Sukupolvenvaihdos toiminnassa on<br />

tuonut uusia virtauksia. Ilmapuntaria<br />

naputeltiin ja tunnusteltiin sään<br />

vaihtumista. Olihan se vähän epäselvää<br />

mistä säätilassa oli kysymys, mutta<br />

luotolaista ja sydvestiä ei vielä haettu<br />

päällepuettaviksi.<br />

Missä aikaisemmin oli kysymys<br />

konkreettisen avun tuomisesta puutteellisiin<br />

oloihin, valistusta tietämättömyyteen<br />

ja koulutuksen puuttumiseen,<br />

siellä ovat nyt muut toimijat asioita<br />

hoitamassa, nyt ovat väliinputoajat<br />

toisenlaisia. On nyt omien voimavarojen<br />

ja taitojen käyttämisestä<br />

puutetta, niitä joko ei tunneta tai niihin<br />

ei luoteta.<br />

Keväin – syksyisin järjestämämme<br />

seminaarit ovat keränneet runsaasti<br />

kuulijoita, ja osallistuminen keskusteluun<br />

luentojen aikana on ollut vilkasta.<br />

Jokainen on saanut reppuunsa<br />

kotiin viemistä.<br />

Yritämme myös saada stipendeillä<br />

vankilakoulun oppilaita huomaamaan<br />

ajatuksen ”auta itse itseäsi” syvyyden.<br />

Stipendinsaajan ei tarvitse<br />

olla kaikista se ”paras”, perusteeksi<br />

Jatkuu sivulle 30<br />

Valkonauha 19

Valkonauhaliiton<br />

työmuotoja<br />

20 Valkonauha<br />

<strong>Suomen</strong> Valkonauhaliitolla<br />

on joitain työmuotoja,<br />

jotka ovat liiton vastuulla.<br />

Keskeisimmät niistä ovat<br />

Nuorison neuvonta-asema,<br />

Opiskelijakoti sekä Perhe<br />

tienhaarassa -perhetyö.<br />

Hanna-Riitta Mäkitalo<br />

(takana) ja Anna-Pauliina Marttinen<br />

opiskelijakodin keittiössä<br />

Snellmaninkadulla.<br />

KARI EHONSALO

NUORISON NEUVONTA-ASEMA<br />

jo keski-iässä<br />

Maassamme todettu nuorten huumeiden<br />

ja alkoholin käyttö synnytti<br />

uuden työmuodon, kun <strong>Suomen</strong><br />

<strong>Valkonauhaliitto</strong> aloitti 9.9.1968<br />

Nuorison neuvonta-aseman toiminnan<br />

yhteistyössä Kodittomien Tuki<br />

ry:n kanssa. Asema oli ensimmäinen<br />

yksityisen sektorin aloittama työmuoto<br />

huumeongelmaisten auttamiseksi.<br />

Kävijät olivat aluksi 12–20-vuotiaita<br />

tyttöjä, mutta varsin pian asiakkaiksi<br />

otettiin myös poikia. Asemalla työskenteli<br />

hoitoalan ammattilaisia ja<br />

vapaaehtoisia. Kun Kodittomien Tuki<br />

ry vetäytyi toiminnasta vuonna 1970,<br />

Nuorison neuvonta-asema siirtyi kokonaan<br />

liiton omaksi työmuodoksi.<br />

Alusta alkaen toimintaan saatiin<br />

tukea Helsingin kaupungilta. Ensimmäisinä<br />

vuosina töitä tehtiin uudisraivaajahengessä.<br />

Aseman asiakkaita<br />

käytiin tarvittaessa tapaamassa myös<br />

sairaaloissa sekä vankilassa, ja heidän<br />

tukenaan oltiin vaikkapa käräjäsalissa.<br />

9.9.1968–31.12.1969 välisenä aikana<br />

asemalla oli asiakkaana 47 tyttöä<br />

ja käyntikertoja oli 422.<br />

1980-luvulle tultaessa asiakaskunta<br />

alkoi muuttua siten, että<br />

vaikeimmat päihdeasiakkaat ohjautuivat<br />

muihin auttamispaikkoihin.<br />

Esimerkkeinä voi mainita vaikkapa<br />

A-klinikan nuorisoaseman ja Snellun<br />

eli Helsingin seurakuntien erityisnuorisotyön<br />

keskuksen. <strong>Suomen</strong> Valkonauhaliiton<br />

Nuorison neuvontaaseman<br />

asiakas oli vielä 1980-luvulla<br />

tyypillisimmillään parikymppinen,<br />

joka kamppaili kodista irtautumisen<br />

ja itsensä kanssa.<br />

Vielä 1980-luvun loppupuolella<br />

asema oli avoinna vain kolmena iltana<br />

viikossa, ja asemalle saattoi tulla<br />

ilman ajanvarausta. Yksi huone oli<br />

varattuna näille pistäytyjille, ja heitä<br />

varten oli sanomalehtiä ja pientä<br />

syötävää. Ex-tempore tulevien joukko<br />

oli kuitenkin pääasiassa illasta ja<br />

viikosta toiseen sama vakijoukko ja<br />

kun yhteiskunnassa oli nähtävissä<br />

nuorten aikuisten psykososiaalisen<br />

tuen tarpeen lisääntymistä, alettiin<br />

toimintaa muuttaa siten, että<br />

asemalle tullaan ajanvarauksella.<br />

Samalla lisättiin aukioloaikoja.<br />

Alkuvuosien teeistunnoista on<br />

kuljettu pitkä matka tämän päivän<br />

yksilökeskusteluihin ja ryhmätoimintaan,<br />

ja samalla työntekijöiden koulutustaso<br />

on kasvanut voimakkaasti.<br />

Asema on auki seitsemänä päivänä<br />

viikossa ja myös iltaisin. Vuonna 2007<br />

asiakastapaamisia oli 2765.<br />

Aseman toiminnassa on jo pitkään<br />

kehitetty kahta linjaa eli yksilötyötä<br />

ja ryhmätoimintaa. Yksi pisimpään<br />

pintansa pitänyt ryhmä on sosiaalisia<br />

tilanteita jännittävien ryhmä, joka on<br />

järjestetty säännöllisesti pari kertaa<br />

vuodessa 1980-luvulta alkaen.<br />

Nuorison neuvonta-asema on<br />

40-vuotisen toimintansa aikana<br />

tarjonnut sadoille työntekijöilleen<br />

mahdollisuuden saada työkokemusta<br />

terapeuttisesta työstä. Monet<br />

ovat alkustartin saatuaan lähteneet<br />

pätevöitymään täysipäiväisesti<br />

terapeutiksi työskenneltyään ensin<br />

Nuorison neuvonta-asemalla ja ovat<br />

olleet siten kehittämässä kriisi- ja<br />

terapiatyötä eri työyhteisöissä.<br />

Nykyisin asiakkaat kärsivät erilaisista<br />

päihteisiin, ihmissuhteisiin,<br />

itsenäistymiseen tai mielenterveyteen<br />

liittyvistä ongelmista. Asiakkaat<br />

hakeutuvat asemalle psykiatrian<br />

poliklinikoilta sekä koulukuraattorien<br />

ja muiden sosiaali- ja mielenterveystahojen<br />

ohjaamana. Asiakasjono<br />

on jatkuva, koska nuorille aikuisille<br />

tukea tarjoavista auttamispaikoista<br />

on pula ja toisaalta yhteiskunnallinen<br />

kehitys on lisännyt syrjäytymisvaarassa<br />

olevien kansalaisten määrää.<br />

Ryhmätoiminta on monimuotoista.<br />

Yhtenä uudentyyppisenä ryhmänä<br />

aloitti keväällä <strong>2008</strong> Häpeä–Itsetunto–Jaksaminen<br />

-ryhmä, joka oli<br />

erittäin suosittu. Muukin alkuvuoden<br />

ryhmätoiminta oli monimuotoista:<br />

oli Paniikkihäiriöstä kärsivien ryhmä,<br />

Sosiaalisia tilanteita jännittävien ryhmä,<br />

kolme Kuvataideterapia-ryhmää<br />

ja kaksi Depressiokoulua. Syyskaudel-<br />

la on toiminnassa lisäksi musiikkiterapiaryhmä<br />

jännittämisestä kärsiville.<br />

Nuorison neuvonta-asemalla työskentelee<br />

18 palkkiotoimista työntekijää,<br />

jotka ovat koulutukseltaan eri<br />

teitä mielenterveys- ja päihdetyöhön<br />

pätevöityneitä (lääkäri, sairaanhoitaja,<br />

sosiaalityöntekijä, psykoterapeutti,<br />

psykologi, kuvataideterapeutti,<br />

musiikkiterapeutti). Työntekijöillä on<br />

ryhmämuotoinen työnohjaus kerran<br />

kuukaudessa.<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Valkonauhaliitto</strong> toimitti<br />

yhteistyössä Helsingin seurakuntien<br />

Erityisnuorisotyökeskuksen ja Helsinki<br />

Mission Nuorten Kriisipisteen<br />

kanssa päättäjille kannanoton nuorten<br />

aikuisten päihde- ja mielenterveysongelmaisten<br />

hoidon huonosta<br />

tilasta. Asiasta käytiin keskusteluja<br />

myös Helsingin kaupunginvaltuuston<br />

puheenjohtajan Rakel Hiltusen ja<br />

perhepalvelujohtaja Raili Metsälän<br />

kanssa.<br />

VALKONAUHAKOTI tarjoaa<br />

opiskeluajan kodin Helsingin<br />

sydämessä<br />

Helsinkiin perustettiin 1963 Valkonauhakoti<br />

opiskelemaan tai työhön<br />

tulevia tyttöjä varten. Se sijaitsi aluksi<br />

vuokrahuoneistossa mutta siirtyi<br />

liiton hankkimaan osakehuoneistoon<br />

Snellmaninkadulle 1965. Perustamiseen<br />

saatiin raha-automaattivaroja.<br />

Alkuvuosina kodissa oli organisoitua<br />

yhteisöllisyyttä nykyistä enemmän:<br />

kokoonnuttiin yhteiseen iltahetkeen<br />

ja nautittiin iltapala yhdessä. Nykyisin<br />

jokaisella on oma tilava huone, ja<br />

kodissa on kerrallaan viisi asukasta.<br />

Kodin toimintaa kehitetään<br />

lähitulevaisuudessa siten, että se<br />

vastaa mahdollisimman hyvin kodin<br />

tehtävää olla tukemassa muualta<br />

Suomesta pääkaupunkiin muuttavaa<br />

nuorta opiskelujen alkuvaiheessa.<br />

Käytännössä se tarkoittaa asumisen<br />

pituuden rajoittamista noin kolmeen<br />

vuoteen opiskelijaa kohden.<br />

Jatkuu sivulle 31<br />

Valkonauha 21

Valkonauha osallistuu<br />

Ronald McDonald Talon arkeen<br />

Helsingin Meilahden huvilaalueella<br />

kohoaa kolme kaunista<br />

hirsitaloa, sininen, keltainen<br />

ja vihreä. Taloissa asuu kodinomaisissa<br />

oloissa perheitä, joilla on<br />

vakavasti sairas lapsi. Sijainti lähellä<br />

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan<br />

Lasten ja nuorten sairaalaa<br />

auttaa perheitä olemaan lähellä hoidossa<br />

olevaa lasta ja elämään samalla<br />

niin tavallista arkea, kuin se muuten<br />

on mahdollista. Jokaisella perheellä<br />

on käytössään oma kylpyhuoneella<br />

varustettu huone, jossa voivat asua<br />

vanhempien lisäksi myös potilaan sisarukset.<br />

Jokaisessa talossa on keittiö,<br />

jossa perheillä on kullakin oma jääkaappi<br />

ja mahdollisuus laittaa mieleistään<br />

ruokaa. Yhteisessä olohuoneessa<br />

on televisio, ja lisäksi talosta<br />

löytyy tietokone, hyvin varustettu<br />

leikkihuone ja sauna.<br />

Perheet tulevat talolle akselin Ahvenanmaa–Karigasniemimolemmilta<br />

puolilta ja viipyvät vuorokaudesta<br />

useisiin kuukausiin. Sairaalahoidon<br />

syynä voi olla esimerkiksi sydänvi-<br />

22 Valkonauha<br />

ka, elinsiirto, epilepsia, syöpä, suoli-<br />

ja vatsaleikkaus tai vakavan onnettomuuden<br />

jälkihoito. Nuorimmat potilaat<br />

ovat keskosia. Huoneen saamiseen<br />

vaikuttaa muun muassa lapsen<br />

sairauden vaikeus, perheen sosiaalinen<br />

tilanne ja oman kodin sijainti.<br />

Sairaala joutuu pisteyttämään perheet,<br />

sillä kaikki halukkaat eivät aina<br />

pääse taloon asumaan.<br />

Talon toiminnasta on vastannut<br />

alusta saakka Johanna Serlachius,<br />

Johanna Serlachius vastaa talon päivittäisestä<br />

toiminnasta.<br />

jonka aiempi työ oli päivystää hätäkeskuksessa.<br />

Kokemus on ollut hyödyksi<br />

työssä, jossa joutuu toistuvasti<br />

kohtaamaan rankkoja hetkiä ja suhtautumaan<br />

niihin rauhallisesti. Työssä<br />

auttaa myös taito lukea ihmisiä.<br />

Vaikeissa elämäntilanteissa ei kaikkea<br />

aina pueta sanoiksi, mutta silläkin<br />

mitä jätetään sanomatta on merkitystä.<br />

Johanna on saanut runsaasti<br />

kiitosta työstään. Johannan lisäksi talolla<br />

häärää noin 10 vapaaehtoista eri<br />

tehtävissä. <strong>Suomen</strong> <strong>Valkonauhaliitto</strong><br />

pitää talolla kokkikerhoa ja askartelukerhoa,<br />

”askaria” ja lisäksi musiikkikerhoa,<br />

”muskaria”.<br />

Harrastuksia hoitojen lomassa<br />

Heikkilän perheeseen kuuluu vanhempien<br />

lisäksi kolme veljestä, jotka<br />

ovat nuorimmasta vanhimpaan Veeti,<br />

Verneri ja Valtteri. 11-vuotiaalla<br />

Valtterilla on perussairautena lyhytkasvuisuus,<br />

johon kuuluu synnynnäinen<br />

lyhytsuolisyndrooma. Lisäksi<br />

sairaus on aiheuttanut muita vaivoja<br />

kuten heikentänyt maksan toimin-

taa. Valtterille on tehty noin 15 leikkausta,<br />

ja talolla perhe käy vuosittain<br />

vähintään neljä kertaa, joskus jopa<br />

kymmenen. Käynnit ovat kestäneet<br />

viikosta seitsemään viikkoon.<br />

Valtterille ruokailu tarkoittaa suonensisäistäravintoliuostankkausta.<br />

Vaikka ei itse saa syödä, voi silti<br />

laittaa ruokaa toisille. Yhden mahdollisuuden<br />

harjoitteluun tarjoaa talolla<br />

toimiva Valkonauhan järjestämä<br />

kokkikerho, joka on kokoontunut<br />

joka toinen viikko. Toimintaan<br />

ovat tervetulleita kaikki perheenjäsenet,<br />

ja Valtterin lisäksi ”kauhan varteen”<br />

tarttuvat myös Veeti ja Verneri.<br />

Valtteri on jo ilmoittanut, että ”hänestä<br />

tulee paras kokki, vaikka ei saa<br />

syödäkään!”<br />

Toinen tärkeä harrastus on musiikki.<br />

Valtteria kiinnostaa soittaminen<br />

ja laulaminen, ja musiikkimaku<br />

on laaja. Omat kosketinsoittimet ovat<br />

kovassa käytössä, ja karaokea Valtteri<br />

laulaa mielellään. Talolla veljekset<br />

käyvät myös askarissa. Vanhemmille<br />

Valkonauha tarjoaa<br />

mahdollisuuden varata<br />

ajan Valkonauhaliitosta<br />

ja tulla keskustelemaan<br />

perhetyöntekijän<br />

kanssa. Asioita voi<br />

työstää puhumalla<br />

kaikesta mieltäaskarruttavasta.<br />

Kaikki tarjonta<br />

on otettu<br />

Johanna Oraksen maalaamat suloiset nallet<br />

poseeraavat myös jääkaappimagneetissa.<br />

Niitä voi ostaa McDonalds-ravintoloista.<br />

hyvin vastaan, eikä lisäkään kuulemma<br />

olisi pahitteeksi. Kun Veetiltä ja<br />

Verneriltä kyseltiin toivomuksia, pojat<br />

ehdottivat heti urheilukerhoa. Talot<br />

sijaitsevat upeiden lenkkeilyalueiden<br />

keskellä, ja lisäksi aivan vieressä<br />

on urheilukentät. Pojat toivovat kerhoa,<br />

joka kokoontuisi vaikka kerran<br />

viikossa ja jossa vaihdeltaisiin lajeja.<br />

Urheilevia perheitä on ilahduttanut<br />

myös mahdollisuus käydä Jokerien<br />

kotiotteluissa. Perheen isä Reijo<br />

Heikkilä muistuttaa, kuinka tiukassa<br />

aikataulussa<br />

talojen perheet<br />

jou-<br />

tuvat usein elämään. Vierailut voivat<br />

venyä pitkiksi, eikä aina ole tilaisuutta<br />

hoitaa sellaisia arkisia asioita kuin<br />

esimerkiksi hiustenleikkuuta. Jonkinlainen<br />

virkistyspäivä talolla kampaamo-<br />

ja parturipalveluineen olisi<br />

hieno lisäys. Laitamme vinkit korvan<br />

taakse! Otamme mielellämme vastaan<br />

uusia ehdotuksia ja toteutamme<br />

ne mahdollisuuksien mukaan.<br />

Teksti ja kuvat: TUIJA VIESTILÄ<br />

Ronald McDonald Talot<br />

Suomessa ja maailmalla<br />

Ensimmäinen Ronald McDonald<br />

Talo rakennettiin Philadelphiaan<br />

Yhdysvaltoihin vuonna<br />

1974.<br />

McDonald’s Oy on perustanut<br />

Ronald McDonald Lastentalosäätiön<br />

(RML) Suomeen vuonna<br />

1996.<br />

Säätiö kerää varoja ja ylläpitää<br />

Ronald McDonald Talon toimintaa<br />

yhteistyökumppaneiden<br />

tukemana.<br />

Helsingissä avattiin Ronald<br />

McDonald Talo 14.3.2002.<br />

Yöpymiskertoja on ollut Helsingin-talossa<br />

yli 56 000.<br />

Taloja on 31:ssa eri maassa.<br />

Talot ovat auttaneet yli kymmentä<br />

miljoonaa pitkäaikaissairasta<br />

lasta perheineen.<br />

Heikkilän perhe on asunut<br />

talolla usein. Kuvassa isä<br />

Reijo Heikkilä ja pojat<br />

Veeti (edessä) ja<br />

Verneri.<br />

Valkonauha 23

Valkonauha<br />

24 Valkonauha<br />

tekee työtä<br />

maahanmuuttajien parissa<br />

<strong>Suomen</strong> Vakonauhaliitto aloitti<br />

tammikuussa <strong>2008</strong> uuden työmuodon,<br />

suomen kielen opettamisen<br />

iäkkäille maahanmuuttajille.<br />

Helsingin kaupunki kokoaa ryhmän,<br />

joka tapaa kerran viikossa Palvelukeskus<br />

Kinaporissa. Opiskelu on osa<br />

maahanmuuttajille tehtyä kotouttamisohjelmaa.<br />

Ensimmäinen kurssi sujui monista<br />

haasteista huolimatta hienosti. Opetuksen<br />

suunnittelussa täytyy ottaa<br />

huomioon muun muassa suuret<br />

tasoerot ja erilaiset oppimistyylit,<br />

joita on melkoisesti yli kymmenen<br />

hengen ryhmässä. Opetus alkaa alkeista<br />

ja sisältää sanojen ja sanontojen<br />

opettelua sekä puhe-, lukemis- ja<br />

kirjoitusharjoituksia. Opettajat ovat<br />

helsinkiläisten Valkonauha-yhdistysten<br />

vapaaehtoisia. Joskus on vaikea<br />

sanoa, kummat ovat asiasta innostuneempia,<br />

opettajat vai oppilaat!<br />

Kurssilaiset ovat kotoisin Afrikan<br />

maista, Aasiasta ja Väli-Amerikasta,<br />

ja mukana on sekä miehiä että<br />

Sari Koho (vasemmalla) ja Päivi Sundell työympäristössään Palvelukeskus Kinaporin<br />

pihalla.<br />

naisia. Suuri osa on yli 60-vuotiaita.<br />

Opetuksen etenemistä on auttanut<br />

tulkkien käyttö. Yhteistyö Helsingin<br />

kaupungin ja Palvelukeskus Kinaporin<br />

kanssa on sujunut kitkatta.<br />

Vapaaehtoistyöntekijöitä oli Kinaporissa<br />

jo ennestään, ja valkonauhalaiset<br />

sopivat hyvin joukon jatkoksi.<br />

Maahanmuuttajien parissa tekevät<br />

työtä myös Päivi Sundell ja Sari<br />

Koho. Päivi on terveydenhuollon<br />

konsultti Helsingin kaupungilla, ja<br />

Sari työskentelee ohjaajana Kinaporissa.<br />

Seuraavassa he kertovat<br />

työstään ja ajatuksistaan maahanmuuttaja-asioissa.<br />

Mitä työhösi kuuluu?<br />

PS: Koulutan kaupungin terveysasemien<br />

henkilökuntaa maahanmuuttaja-asioissa.<br />

Pyrkimykseni on keksiä<br />

uudentyyppisiä tapoja herätellä<br />

henkilökuntaa kohtaamaan maahanmuuttaja<br />

ja asioimaan heidän<br />

kanssaan. Terveydenhoitajat voivat<br />

soittaa minulle tarvitessaan neuvoja,<br />

ja sosiaalityöntekijät ottavat yhteyttä.<br />

Järjestän terveysinfoja ja muita<br />

tiedonjakotilaisuuksia. Kinaporin<br />

mallin mukainen kotouttamiskurssi<br />

halutaan levittää myös muihin palvelukeskuksiin,<br />

ja konsultoin siinäkin<br />

asiassa.<br />

SK: Työhöni kuuluu erilaisten ryhmien<br />

ohjaaminen. Niitä ovat Muistiryhmä,<br />

Iloa ja voimaa arkeen -ryhmä ja<br />

peliryhmät. Keskiviikkoisin olen mukana<br />

maahanmuuttajien ryhmässä.<br />

Ohjaan myös täällä työharjoittelussa<br />

olevia opiskelijoita. Esittelen taloa<br />

ja sen palveluita ryhmille. Lisäksi<br />

päivitän perehdytyskansiota, teen<br />

yhteistyötä eri tiimien kanssa ja olen<br />

yhteydessä eri yhdistyksiin, järjestöi-

hin ja kaupungin eri tahoihin. Yhdessä<br />

oman tiimini kanssa suunnittelen,<br />

toteutan, kehitän ja arvioin toimintoja<br />

niin, että ne vastaisivat eri asiakasryhmien<br />

tarpeita. Käyn Helsinki<br />

Mission lähes kaksi vuotta kestävää<br />

koulutusta senioripysäkkiohjaajille,<br />

ja tarkoitus on aloittaa ensimmäinen<br />

ryhmä vuoden 2009 alussa.<br />

Millaisia haasteita asettavat<br />

ihmisten ennakkoluulot?<br />

PS: Suomessa on vielä pelkoa vieraita<br />

kulttuureita kohtaan ja vanhemmilla<br />

ihmisillä yleensä enemmän kuin nuorilla.<br />

Pohjalla voi olla yksinkertaisesti<br />

tietämättömyys. Kun tieto lisääntyy,<br />

pelot hälvenevät. Asenteissa ja yleisessä<br />

ilmapiirissä on vielä työsarkaa.<br />

Ihmiset tarvitsevat lisää rohkeutta,<br />

ja toisaalta kaupunkeihin tarvitaan<br />

lisää kohtaamispaikkoja kuten asukaspuistoja.<br />

Hyvä esimerkki rohkeudesta<br />

on Unifemin aloitteellisuus<br />

Vantaalla: Unifemilla on maahanmuuttajanaisille<br />

suunnattu Luetaan<br />

yhdessä -kampanja, ja siihen innostettiin<br />

mukaan ihmisiä soittelemalla<br />

ovikelloja ovessa olevan sukunimen<br />

perusteella. Maahanmuuttajat lähtivät<br />

hyvin mukaan. Kun sana kiiri,<br />

Unifemin naisia osattiin jo odottaa<br />

uusiin koteihin.<br />

Toisaalta pakolaisnäkökulmasta<br />

katsottuna asiakkaamme elävät täällä<br />

hyvin erilaisessa yhteiskunnassa<br />

kuin kotimaassaan. Moni on tyytyväinen<br />

tai suorastaan kiitollinen siitä<br />

että on turvassa, mutta moni asia<br />

hämmentää. Sellaisia ovat esimerkiksi<br />

suomalaisen naisen asema ja<br />

nuorison käytös. Tietoa pitää lisätä<br />

siis puolin ja toisin.<br />

Mitä haasteita työssäsi on?<br />

SK: Uusien ryhmien markkinointi on<br />

vaikeaa. Mietin myös, mitä uusia ryhmämuotoja<br />

voisi olla. Koetan katsoa<br />

tulevaisuuteen ja ennakoida tarpeita.<br />

Haastavaa voi olla myös taloudellinen<br />

ajattelu, ekologisuus ja mielenkiintoisen<br />

materiaalin valitseminen.<br />

Haasteellista on myös saada ryhmissä<br />

jo olevat asiakkaat pidettyä mukana.<br />

Pidän aistimisesta. Yritän parhaani<br />

mukaan aistia asiakkaiden mielihaluja<br />

ja mielialoja ja tarkkailla sanatonta<br />

viestintää kuten ilmeitä<br />

ja eleitä. Haluan olla<br />

aidosti läsnä ja tarjota<br />

asiakkaille mahdollisuuden<br />

keskustella<br />

myös ikävistä asioista.<br />

Haasteiden vastapainona<br />

pidän työni itsenäisyydestä.<br />

Kiitän esimiestäni siitä,<br />

että saan suunnitella ja toteuttaa<br />

työtä itsenäisesti ja hyödyntää omia<br />

vahvuuksiani. Saan työssäni myös<br />

vertaistukea.<br />

Millaisia yllätyksiä olet kohdannut<br />

työssäsi?<br />

PS: Minut yllättää usein maahanmuuttajien<br />

positiivinen suhtautuminen<br />

elämään. Moni on kokenut<br />

elämässään ties mitä vaikeuksia,<br />

mutta jostakin he vain saavat voimaa<br />

jatkaa eteenpäin.<br />

SK: Paras yllätys on ollut omien asenteitteni<br />

muuttuminen. Luulin, etten<br />

onnistuisi työssä maahanmuuttajien<br />

kanssa koska minulla ei ollut kokemusta,<br />

ei yhteistä kieltä eikä tietoa<br />

heidän kulttuuristaan. Kokemukseni<br />

perustuivat satunnaisiin kohtaamisiin<br />

kaupungilla ja liikennevälineissä.<br />

Olen kuitenkin kasvanut työn mukana<br />

myös ihmisenä. Mitä paremmin<br />

voimme auttaa maahanmuuttajia<br />

moniammatillisena tiiminä kotouttamisen<br />

alkuvaiheessa sitä nopeammin<br />

ja paremmin he kotoutuvat ja<br />

alkavat pärjätä itsenäisesti.<br />

Milloin mielestäsi maahanmuuttajan<br />

voidaan sanoa kotoutuneen<br />

Suomeen?<br />

PS: Vaikea kysymys; kokonaisuus<br />

muodostuu tässäkin monesta asiasta.<br />

Yksi tekijä on ainakin arkeen riittävä<br />

kielitaito. Lisäksi ihmisellä täytyy olla<br />

työpaikka tai jotain muuta mielekästä<br />

tekemistä riittävästi, siis sopivaa<br />

elämänsisältöä ja arkirytmi. Tärkeä<br />

sopeutumiseen vaikuttava tekijä on<br />

myös kontaktit kantaväestöön ja se,<br />

että ihminen tuntee voivansa vaikuttaa<br />

yhteiskunnan toimintaan.<br />

SK: Olen Päivin kanssa samoilla linjoilla.<br />

On tärkeää, että maahanmuuttajat<br />

tietävät, kuinka yhteiskunta<br />

toimii ja kuka on vastuussa mistäkin.<br />

Mikä on maahanmuuttajan<br />

oma<br />

vastuu kotoutumisestaan?<br />

PS: Yleensä<br />

maahanmuuttajat<br />

haluavat selviytyä<br />

itsenäisesti aivan kuten<br />

kuka tahansa meistä.<br />

Monella kantaväestöön<br />

kuuluvalla on virheellinen käsitys<br />

siitä, että maahanmuuttajat saisivat<br />

kaiken valmiina. Niin ei kuitenkaan<br />

ole. Jos maahanmuuttaja päättää<br />

muuttaa vaikkapa Jyväskylästä<br />

Helsinkiin, ei häntä ole täällä asunto<br />

odottamassa vaan koti on löydettävä<br />

itse. Kaupungin työntekijät tapaavat<br />

maahanmuuttajat todella harvoin,<br />

joten itsenäinen ja vastuullinen ote<br />

alusta alkaen on kutakuinkin välttämättömyys.<br />

SK: Maahanmuuttaja on vastuussa<br />

edes välttävän kielitaidon hankkimisesta.<br />

Hänen täytyy hankkia riittävä<br />

tieto palvelujärjestelmästä ja ymmärtää<br />

sen takana olevat lait ja säädökset.<br />

Kannustan maahanmuuttajia<br />

myös liikkumaan ulkona itsenäisesti,<br />

osallistumaan ja harrastamaan.<br />

Jos voisit koota unelmatiimin<br />

vastaamaan maahanmuuttajien<br />

kotouttamisesta mahdollisimman<br />

nopeasti ja hyvin kaikkia osapuolia<br />

ajatellen, niin keitä valitsisit<br />

tiimiin?<br />

PS: Mukana olisi iso joukko yhteistyötä<br />

tekeviä ihmisiä. Mukana on<br />

hyvä olla sosiaaliviranomaiset, poliisi,<br />

työvoima- ja terveysviranomaiset,<br />

kansalaisjärjestöjen edustajia, maahanmuuttajajärjestöjen<br />

edustajia,<br />

työnantajia sekä koulut ja seurakunnat.<br />

SK: Haluan korostaa vakituisen<br />

henkilökunnan tärkeyttä. Jos maahanmuuttajien<br />

parissa työskentelevät<br />

ihmiset vaihtuvat jatkuvasti, se<br />

ei ole hyvä asia. Maahanmuuttajan<br />

elämä on jo mullistunut, ja mitä<br />

enemmän siihen saadaan pysyvyyttä<br />

sen parempi. Tutuksi tullutta ihmistä<br />

on helpompi lähestyä kuin joka kerta<br />

uutta.<br />

Haastattelu ja kuvat: TUIJA VIESTILÄ<br />

Valkonauha 25

Olet<br />

Yhä useammat<br />

miettivät, miten<br />

tulisi elää, jotta<br />

voisi paremmin. Ruokavalio<br />

laitetaan kuntoon<br />

ja harrastetaan liikuntaa.<br />

Lautaselle kerätään<br />

kasviksia ja vältetään<br />

liiallista rasvan syömistä.<br />

Monilta jää kuitenkin<br />

huomaamatta, että<br />

myös juomista tulee<br />

energiaa ja alkoholijuomista<br />

vielä enemmän.<br />

Useimmat tietävät, että<br />

sokerilimut eivät kuulu<br />

terveelliseen ruokavalioon,<br />

mutta samalla<br />

light-siideriä voi kulua<br />

melko paljon. Nimestä<br />

huolimatta siinä on lähes<br />

yhtä paljon energiaa kuin<br />

limussa.<br />

Työssäni ravitsemusterapeuttina<br />

olen ottanut<br />

tavaksi kysyä aina erikseen<br />

juomat. Monet kertovat<br />

alkoholin käytöstään, ettei<br />

se ole humalahakuista tai<br />

ongelma. Mutta harva<br />

tietää, että kohtuullinenkin<br />

alkoholin käyttö lisää<br />

energian saantia, vaikeuttaa painonhallintaa<br />

ja vaikuttaa terveyteen.<br />

Yhä useamman vapaa-aikaan<br />

kuuluu alkoholi. Mikäs on sen mukavampaa<br />

kuin istua aurinkoisella<br />

terassilla ja nauttia muutama olut<br />

hyvässä seurassa. Harva sauna lämpenee<br />

ilman saunakaljaa tai – siideriä.<br />

Ja hyvän ruuan kruunaa tietenkin<br />

sopiva viini. Alkoholi kuuluu moneen<br />

tilanteeseen, ja sosiaalisesti voi olla<br />

jopa vaikeaa kieltäytyä tarjottavasta<br />

juomasta.<br />

Toisaalta tilastot osoittavat, että<br />

alkoholin kulutus lisääntyy erityisesti<br />

loma-aikaan. Monella viikkoannokset<br />

ylittävät suurkulutuksen rajat (naiset<br />

16 annosta ja miehet 24 annosta viikossa),<br />

vaikkei varsinaisesti olisikaan<br />

26 Valkonauha<br />

mitä juot<br />

Juomista tulee energiaa noin 2500 kcal (17 annosta alkoholia<br />

11 olutta ja 4 puolen litran makeaa siideriä)<br />

Kuvan herkuista tulee energiaa noin 2500 kcal. (200 g suklaata,<br />

4 marjapiirakkaa ja 150 g karkkia)<br />

humalassa. Jokainen tietää, että<br />

pitkäaikainen suurkulutus vaikuttaa<br />

terveyteen. Mutta myös pienemmät<br />

määrät voivat olla terveydelle haitallisia.<br />

Jos alkoholia kuluu säännöllisesti,<br />

sillä on todennäköisesti merkittävä<br />

vaikutus painoon. Usein lisäenergia<br />

tulee lähes huomaamatta.<br />

Alkoholi vaikuttaa painoon<br />

usealla eri tavalla:<br />

Alkoholi sisältää runsaasti energiaa<br />

(7 kcal/1g)<br />

Alkoholi lisää ruokahalua<br />

Alkoholinkäyttö muuttaa ruokailuaikoja<br />

epäsäännöllisiksi<br />

Alkoholinkäyttö saattaa vähentää<br />

liikkumista<br />

Alkoholi altistaa repsahduksille<br />

Krapulassa tekee mieli<br />

syödä rasvaista ja suolaista<br />

ruokaa<br />

Alkoholi vaikuttaa sokeri-<br />

ja rasva-aineenvaihduntaan<br />

Alkoholissa on energiaa<br />

lähes yhtä paljon kuin rasvassa.<br />

Vaikka juomissa olisi<br />

paljonkin energiaa, juotu<br />

energia ei tuo kylläisyyttä.<br />

Päinvastoin alkoholia<br />

käytetäänkin ruokahalun<br />

herättämiseen aperitiivina.<br />

Alkoholi itsessään lisää<br />

ruokahalua, ja pienessä<br />

hiprakassa itsekuri on<br />

usein heikompaa ja ruokavalinnat<br />

eivät yleensä ole<br />

terveellisiä. Joskus saattaa<br />

käydä niin, että alkoholin<br />

takia ei tule syötyä ja liian<br />

pitkät ateriavälit johtavat<br />

siihen, että nälkä kasvaa<br />

liian suureksi ja syömistä<br />

on vaikea hallita. Kostean<br />

illan jälkeen seuraa usein<br />

surkea aamu. Krapulassa<br />

maistuu kaikki epäterveellinen,<br />

ja syömistä on<br />

melko vaikeaa kontrolloida.<br />

Liikuntaa ei tietenkään<br />

suositella hiprakassa eikä myöskään<br />

krapulassa, ja jos alkoholia juo usein,<br />

liikuntaharrastukset saattavat jäädä<br />

kokonaan. Näistä tekijöistä kertyy iso<br />

summa ja alkoholin vaikutus ylipainoon<br />

on kiistatonta.<br />

Alkoholijuomien energia tulee<br />

paitsi alkoholista myös juomien<br />

sisältämistä hiilihydraateista, lähinnä<br />

sokereista. Mitä makeampi juoma,<br />

sen enemmän siinä on energiaa. Kannattaa<br />

myös muistaa käyttömäärät ja<br />

kuinka usein juodaan.<br />

Tiesitkö, jos juot 12 pulloa keskiolutta<br />

viikossa, tekee se vuodessa 10<br />

ylimääräistä lisäkiloa vyötärölle!<br />

Teksti ja kuvat: ANETTE PALSSA

Nuoret ja päihteet<br />

Helsingissä poliisi törmää<br />

usein työssään päihteiden<br />

vaikutuksen alaisena<br />

oleviin lapsiin ja nuoriin.<br />

Nuorten päihteiden käyttö<br />

on tullut näkyvämmäksi<br />

ja yleisemmäksi kuin<br />

ennen. Suomalainen<br />

päihdekulttuuri on<br />

arkipäiväistynyt. Kun nuori<br />

aloittaa varhaisella iällä<br />

päihteiden käytön, hän<br />

omaksuu elämäntavan,<br />

jossa alkoholin käyttö<br />

kuuluu mukaan kun<br />

ollaan ryhmässä. Siitä<br />

kehittyy ajanviettotapa,<br />

joka syrjäyttää muut<br />

vaihtoehdot.<br />

Poliisin näkökulma<br />

Poliisi ja päihtyneet nuoret<br />

Poliisi kohtaa päihtyneitä nuoria<br />

enimmäkseen perjantai- ja lauantai-iltaisin.<br />

Nuoria tavataan kaduilla,<br />

puistoissa, ostoskeskuksilla, rannoilla<br />

ja kotibileissä. Valitettava ilmiö on se,<br />

että yhä nuoremmat kokeilevat päihteitä.<br />

Poliisille ei ole enää mikään uutinen,<br />

jos 13-vuotias on yli kahden<br />

promillen humalassa. Myös nuorten<br />

suhtautuminen poliisiin on muuttunut.<br />

Alkoholin käyttöä julkisella paikalla<br />

ei usein edes piilotella, ja käytös<br />

saattaa olla joskus hyvinkin röyhkeää<br />

päihtyneen nuoren tekemisiin<br />

puututtaessa.<br />

Päihtyneen tai alkoholia hallussaan<br />

pitävän alaikäisen tavatessaan<br />

poliisi hävittää alkoholin ja kirjaa<br />

henkilötiedot. Tarvittaessa nuori toimitetaan<br />

kotiin tai pahimmissa tapauksissa<br />

lääkärin hoitoon. Tiedot nuoresta<br />

toimitetaan siihen sosiaaliviraston<br />

perhekeskukseen, johon nuori<br />

kuuluu. Perhekeskuksesta lähetetään<br />

kirje vanhemmille kotiin. Kirjeessä<br />

on tieto tapahtuneesta ja tietoa, mistä<br />

voi hakea apua, jos kokee sitä tarvitsevansa.<br />

Edellä mainitun päihdehankkeen<br />

toimintatapa on käytössä<br />

Helsingin Itäisellä ja Pohjoisella alueella.<br />

Päihdehankkeessa toimii yhteistyössä<br />

Poliisi, Nuorisotoimi, Sosiaalivirasto<br />

sekä Klaari.<br />

Joskus lapset ja nuoret syyllistyvät<br />

rikoksiin päihtyneenä. Tyypillistä on<br />

paikkojen rikkominen ja vahingonteot.<br />

Lisäksi saattaa syntyä tappeluita,<br />

joista kirjataan pahoinpitelyilmoituksia.<br />

Ne ovat tekoja, jotka saavat<br />

useimmiten alkunsa ryhmässä. Ryhmän<br />

paine ja näyttämisen halu on<br />

usein niin kova, että tekoihin mennään<br />

mukaan, vaikka halua rikolliseen<br />

tekoon ei niin olisikaan.<br />

Vaarallisinta kaikkien kannalta on<br />

moottorikäyttöisten ajoneuvojen kuljettaminen<br />

päihtyneenä. Niistä tapauksista<br />

seuraa vuosittain kuolonkolareita<br />

tai vakavia vammautumisia.<br />

Päihteiden välittäminen<br />

poliisin näkökulmasta<br />

Poliisi puuttuu tupakan ja alkoholin<br />

välittämiseen. Nuoret hankkivat alkoholia<br />

täysi-ikäisten ystävien kautta,<br />

välittäjiltä, itse tai vanhemmiltaan.<br />

Alkoholin välittäminen alaikäiselle<br />

on laitonta ja sen lisäksi vastuutonta.<br />

Hyötymistarkoituksessa tehdystä välittämisestä<br />

kirjataan aina rikosilmoitus;<br />

muutoin asiasta saa sakon. Kauppojen<br />

omavalvonta on asiassa ensiarvoisen<br />

tärkeää. Jo epäily alkoholin<br />

välittämisestä alaikäiselle tai päihtyneelle<br />

riittää perusteeksi olla myymättä<br />

alkoholia.<br />

Huumausaineiden välittämistä poliisi<br />

seuraa luonnollisesti erittäin ak-<br />

<br />

Valkonauha 27

tiivisesti. Välittäessään huumetta alaikäiselle<br />

välittäjä syyllistyy törkeään<br />

huumausainerikokseen. Huumausaineiden<br />

haittavaikutuksista ei koskaan<br />

valisteta liikaa. Olen työssäni tavannut<br />

useita lukioikäisiä nuoria, joilla<br />

on yllättävän salliva suhtautuminen<br />

niin kutsuttuihin kevyempiin huumausaineisiin.<br />

Tämä on huolestuttava<br />

suunta. Huumausaineista valistettaessa<br />

tulisi edelleen kasvattaa nuoria<br />

sanomaan EI!<br />

Vanhempien vastuu<br />

Poliisin ollessa yhteydessä nuoren kotiin<br />

käy usein ilmi se, että vanhemmat<br />

eivät tiedä, missä nuori on iltaansa<br />

viettänyt. Kännykkäkulttuuri on<br />

luonut illuusion siitä, että vanhemmat<br />

luulevat tietävänsä, missä lapset<br />

liikkuvat. Nuorten päihteiden käyttö<br />

ei ole sattumanvaraista. Viikonloppu<br />

suunnitellaan tarkasti etukäteen.<br />

Usein pyydetään lupa mennä kaverille<br />

yöksi ja päinvastoin vanhempien<br />

ollessa siinä uskossa, että lapsi on<br />

kaverilla yötä.<br />

28 Valkonauha<br />

Ennakkoon sovitut kotiintuloajat<br />

ovat usein todella myöhään. Se mahdollistaa<br />

sen, että alkoholia nautitaan<br />

alkuillasta ja selvitään ajoissa ennen<br />

kotiin menoa. Nuoret käyttävät yleisimmin<br />

alkoholia kavereiden kotona.<br />

Sen jälkeen siirrytään usein ulos ja tavataan<br />

muita. Mitä myöhempään ulkona<br />

liikutaan päihtyneenä sitä suurempi<br />

on mahdollisuus, että jotain<br />

ikävää tapahtuu.<br />

Joskus nuoret kertovat vanhempien<br />

hakeneen heille alkoholipitoisia<br />

juomia. Vanhemmilta kysyttäessä he<br />

ovat perustelleet tekoaan sillä, että he<br />

luulevat tietävänsä mitä lapsi juo. Valitettavan<br />

usein nuoret pyytävät kotoa<br />

vain osan käyttämästään alkoholista.<br />

On myös syytä muistaa, että alkoholin<br />

välittäminen omallekin lapselle<br />

on kiellettyä.<br />

Vastuu lapsen kokonaisvaltaisesta<br />

kasvusta ja rajojen asettamisesta<br />

on vanhemmilla. Alkoholinkäytön<br />

malli, ryhmän paineen sietokyky sekä<br />

kyky ymmärtää oikea ja väärä tulee<br />

edelleen kotoa. Päihteistä on syytä<br />

alkaa keskustella ajoissa. Apua asiaan<br />

saa monilta tahoilta. Se, että poliisi<br />

tuo päihtyneen nuoren kotiin ei ole<br />

maailmanloppu mutta varmaankin<br />

viimeinen hetki ottaa nuoren päihteiden<br />

käyttö puheeksi.<br />

Kirjoittaja Katja Nissinen on vanhempi<br />

konstaapeli Helsingin Itäkeskuksen<br />

poliisipiirin lähipoliisiryhmässä.<br />

Ryhmä on pilottihanke,<br />

joka on tehnyt vuoden ajan lähipoliisitehtäviä<br />

kokopäiväisesti. Ryhmä<br />

tekee aktiivisesti nuorten parissa<br />

muun muassa nuorten päihdevalvontaa,<br />

alkoholin välittämisen<br />

valvontaa sekä liikenne- ja laillisuuskasvatusta.<br />

Lisäksi ryhmä on<br />

osallistunut lukuisiin tapahtumiin,<br />

joissa tehdään päihdevalistustyötä.<br />

Muutoin lähipoliisin tehtäviin kuuluu<br />

muun muassa alueellinen turvallisuussuunnittelu,<br />

yleisen järjestyksen<br />

ja turvallisuuden ylläpito,<br />

toimiminen poliisin sidosryhmien<br />

kanssa ja kansalaisten palautteisiin<br />

reagoiminen.<br />

Teksti ja kuva: KATJA NISSINEN<br />

Kuvassa Itäkeskuksen poliisipiirin lähipoliisiryhmästä vanhempi konstaapeli Stefan Korhonen, vanhempi konstaapeli Terhi<br />

Lukka, vanhempi konstaapeli Jenni Saari, vanhempi konstaapeli Katja Nissinen ja ylikonstaapeli Pentti Tarvonen.

Valkonauhatyötä<br />

kahdessa polvessa<br />

Oululainen Eine Lindén on ollut Oulun Valkonauhan jäsen parikymmentä<br />

vuotta. Lastentarhanopettajana ja päiväkodin johtajana toiminut Eine on<br />

omien sanojensa mukaan ollut aina kiinnostunut ihmisistä ja perheiden<br />

hyvinvoinnista. Mallin välittämiseen hän sai jo lapsuudessa äidiltään,<br />

joka aina huolehti muista. Einen tytär, viestintäministeri Suvi Lindén,<br />

tuli mukaan Valkonauhan toimintaan 1980-luvun lopulla.<br />

Einen ja Suvin jäsenyydestä on<br />

vastuussa sama henkilö, Oulun<br />

Valkonauhan nykyinen puheenjohtaja<br />

Maija-Liisa Pukinkorva.<br />

Maija-Liisa on molempien perhetuttu,<br />

ja hän innosti mukaan sekä äidin<br />

että tyttären. Valkonauhan jäsenyys<br />

ei välttämättä kulje suvuittain, mutta<br />

harvinaistakaan se ei ole.<br />

Eine oli nuorena harjoittelijana<br />

Tampereella Ahjolan päiväkodissa,<br />

jossa korostettiin yhteisöllisyyttä ja<br />

yhdessä tekemistä. Sama yhteisöllisyys<br />

liittyi myös ensimmäiseen työpaikkaan<br />

Einen valmistumisen jälkeen.<br />

Myöhemmin yhteisöllisyys on<br />

korostunut Valkonauhan toiminnassa.<br />

1960-luvun alussa seurakunnissa<br />

aloitettiin päiväkerhotyö, ja Eine oli<br />

mukana seurakuntakerhojen muotoutumisvaiheessa.<br />

Ouluun perhe muutti<br />

1960-luvun loppupuolella, ja Eine<br />

viihtyi 30 vuotta keskikaupungin päiväkodissa<br />

johtajana. Työssään hän on<br />

päässyt kehittämään päivähoitoa vastaamaan<br />

muutoksiin ihmisten arjessa.<br />

Eine on ollut muun muassa Lastentarhanopettajaliiton<br />

valtuustossa<br />

vaikuttamassa päivähoitoalan kehit-<br />

Nykyiset jäsenet Suvi ja Eine Lindén ja tulevaisuuden toimija Leonoora.<br />

tymiseen ja koulutukseen. Hän hankki<br />

myös ensimmäisten joukossa päiväkodin<br />

johtajille suunnatun työnohjaajakoulutuksen.<br />

Tyypillisenä valkonauhalaisena Eine<br />

kuuluu myös muihin järjestöihin.<br />

Maailmanlaajuisen naisten palvelu-<br />

järjestön Zontan jäsen hän on ollut<br />

30 vuotta. Koska Eine vaikuttaa Oulussa<br />

ja tytär viettää paljon aikaa Helsingissä,<br />

ei äidillä ja tyttärellä ole ollut<br />

juuri tilaisuutta yhteisiin hankkeisiin<br />

Valkonauhassa. Eine on toiminut<br />

oman yhdistyksensä hallituksessa, ja<br />

<br />

Valkonauha 29

Suvi taas on keskittynyt verkostoihin.<br />

Suvi on markkinoinut Valkonauhaa<br />

ja houkutellut muita mukaan Valkonauhan<br />

toimintaan. Hän on myös<br />

myötävaikuttanut joidenkin Valkonauhan<br />

hankkeiden saamaan taloudelliseen<br />

tukeen. Einen kautta Suvin<br />

on helppo seurata Oulun yhdistyksen<br />

toimintaa.<br />

Mietteitä Valkonauhan<br />

haasteista<br />

Eine korostaa, että Valkonauhan pitää<br />

vastata ajan haasteisiin. Hänen<br />

päällimmäisenä huolenaan on lasten<br />

ja nuorten huumeidenkäyttö, johon<br />

on puututtava. Yksi väylä levittää valistusta<br />

on tuoda sitä kuulijoille koulujen<br />

kautta. Siihen mahdollisuuteen<br />

onkin tartuttu, kun Oulun yhdistys<br />

järjestää kilpailun peruskoululaisille.<br />

Oppilaat saavat valmistaa videon,<br />

jonka avulla houkutellaan pysymään<br />

erossa riippuvuuksista.<br />

Suvia koskettaa syrjäytyneiden<br />

nuorten tilanne. Valkonauha voisi<br />

hänen mielestään tuoda asiaa enemmän<br />

esille ja korostaa yhteisöllisyyttä<br />

Jatkoa sivulta 19 (Oulun Valkonauha)<br />

riittää, että saavuttaa tai mielellään<br />

ylittää omat tavoitteensa ja tekee itsensä<br />

kanssa hyvää työtä tulevaisuutta<br />

varten. Kolme stipendiä vuosittain<br />

on jaossa, merkkivuosina neljä.<br />

Olemme tukeneet sosiaalista asumista<br />

oman toimintamme puitteissa<br />

ja toisten yhdistysten taustatukena.<br />

Lastenkodit täällä kotona ja ulkomailla<br />

ovat saaneet reippaasti tukea<br />

niin tavaroiden kuin rahallistenkin<br />

avustusten kautta. Nehän ovat ihania<br />

syysastereita – kestävät pikku kylmää<br />

ja silti hehkuvat heti auringonpaisteessa.<br />

Niitä voimme ihailla, niiden<br />

kanssa me olemme onnistuneet<br />

takuuvarmasti!<br />

Uuden istutuksenkin olemme tälle<br />

kaudelle tehneet; olemme julistaneet<br />

Oulun kouluille 8.–9.-luokkalaisille<br />

videokilpailun, jonka tarkoitus on<br />

”nuorten puhuminen toisillensa” riip-<br />

30 Valkonauha<br />

syrjäytymisen vastalääkkeenä. Hän<br />

arvelee, että lähitulevaisuudessa Valkonauhan<br />

rooli mielipidevaikuttajana<br />

vahvistuu: ”Valkonauhat tuovat yhteisöllisyyttä<br />

järjestön parissa toimivien<br />

arkeen. Yhteisöllisyys arvona on<br />

nousemassa arvoon arvaamattomaan<br />

ja uskon Valkonauhojen vahvaan rooliin<br />

tässä. Kristillisten arvojen kautta<br />

ollaan mukana auttamassa ja tukemassa<br />

lähimmäisiä. Mielipidevaikuttajana<br />

viestimme meidän kaikkien<br />

vastuuta lähimmäisistämme. Mielipiteisiin<br />

vaikutetaan myös erilaisten<br />

palvelujen kautta.”<br />

Molemmat ovat yhtä mieltä siitä,<br />

että Valkonauhan täytyy panostaa jäsenmäärän<br />

kasvattamiseen. Suuri jäsenmäärä<br />

tuottaa paljon näkemyksiä,<br />

mikä on yhdistykselle voimavara.<br />

Suvi haluaa toimintaan mukaan erityisesti<br />

nuoria, ja siksi toimintaa voisi<br />

keskittää vieläkin enemmän nuorille.<br />

Pelkkä aatteeseen sitoutuminen<br />

ei enää saa nuoria tai muitakaan ihmisiä<br />

liittymään jäseneksi. Nykyään<br />

ihmisille sopivat paremmin projektimaiset<br />

hankkeet, joilla on alku ja lop-<br />

puvuuksista vapaaseen kasvamiseen<br />

ja tulevaan elämään.<br />

Käsikirjoitus mukaan ilmoittautuneiden<br />

ryhmien oman laadinnan<br />

mukaan, toteutus ja ohjaus opettajan<br />

tai harrastuspiirin vetäjän kanssa yhdessä<br />

ja arvostelu oppilaiden, opettajien<br />

sekä Oulun Valkonauhan edustajien<br />

yhteispelillä. Videon kesto 5–7<br />

minuuttia.<br />

Tämän ajatteleminen on kuin kauniin<br />

ruusun löytäminen, on vaikea<br />

jättää se puutarhaan, mutta sitä ei voi<br />

vielä viedä maljakkoon!<br />

Ehkäpä se sittenkin on varmempi<br />

ja onnistuneempi ajatuksena ja tuotoksena,<br />

kun se on valmis.<br />

Keväällä kukkivat sipulikasvit<br />

– olemme nyt sitten valmiina odottamaan<br />

toukokuun kukintaa ja jakamaan<br />

kolme palkintoa parhaille. Videot<br />

jäävät Oulun Valkonauhan käyttöön<br />

ja toivomme, että ne saavat hy-<br />

pu. ”Järjestön nuoret voisivat olla vertaistukena<br />

toisille nuorille”, Suvi sanoo<br />

ja jatkaa: ”Myös nuoret saavat sisältöä<br />

arkeensa auttaessaan ja tukiessaan<br />

toisia. Tärkeää on yhteisöllisyys<br />

ja hyvä mieli.”<br />

Kun kysytään mitkä ovat Oulun<br />

Valkonauhan vahvuudet, kiteyttää<br />

Eine sen ”mukavaan yhdessä olemisen<br />

meininkiin”. Yhteisössä täytyy<br />

välittää myös itsestä ja lähimmistään<br />

eikä pelkästään huolehtia suuresta<br />

joukosta muita. On tärkeää, että mielipiteitä<br />

vaihdetaan avoimesti ja että<br />

omaan arkipäivään saa myös tukea.<br />

Silloin auttamisen ja jäsenyyden Valkonauhassa<br />

ja vastaavissa järjestöissä<br />

kokee todelliseksi rikkaudeksi.<br />

Suvin tytär Leonoora on äidin<br />

mukaan aktiivinen lapsi ja aina valmis<br />

lähtemään mukaan. Voi siis hyvin<br />

olla, että Valkonauha saa hänestä<br />

uuden, innokkaan toimijan!<br />

Tekstin koonnut<br />

Eine ja Suvi Lindénin haastatteluista<br />

TUIJA VIESTILÄ<br />

Kuva: SUVI LINDÉNIN KOTIALBUMI<br />

vää kysyntää; nuorethan puhuvat<br />

omaa kieltään toisille nuorille!<br />

Oululainen syyspäivä on kallistunut<br />

iltaan ja taivas on luovuttanut<br />

ihanan sinisen värinsä – imenyt paljon<br />

tummempia sävyjä vaaleiden pilvien<br />

taakse.<br />

Auringonlasku oli kaunis. Korkeimmat<br />

kerrostalot hohtivat kultaisina<br />

viimeisissä auringon säteissä.<br />

Huomenna on uusi yhtä kaunis<br />

päivä.<br />

Hoidamme myös omia jäsensuhteitamme<br />

tapaamisissamme ja nautimme<br />

pienistä elämän ihanuuksista<br />

– silloin tunnemme olevamme aloittamassa<br />

jälleen kevättä, tutustumassa<br />

ensimmäisiin pälvipaikkoihin.<br />

Vielä ei ole myöhäissyksy eikä alkutalvi<br />

– tunnemme vielä kesän lämpöä<br />

ja aistimme luonnon kauneuden.<br />

Teksti: MAIJA-LIISA PUKINKORVA

Jatkoa sivulta 21<br />

PERHE TIENHAARASSA kohtaa<br />

yli 400 perhettä vuosittain<br />

Perhe tienhaarassa – perheen kriisiajan<br />

hoito aloitettiin maaliskuussa<br />

1997 perhetapaamisten järjestämisenä.<br />

Toiminta suunnattiin perheille,<br />

jotka kokivat olevansa tienhaarassa,<br />

kriisissä, ja etsivät välineitä vahvistaa<br />

perheyhteyttään. Liiton perhetyön<br />

piiriin hakeutui perheitä, joissa<br />

ongelmana olivat muun muassa<br />

päihteet, voimakas mustasukkaisuus<br />

ja perheväkivalta. Päivikki ja Sakari<br />

Sohlbergin säätiö myönsi toimintaa<br />

varten apurahan keväällä 1997 ja<br />

vuonna 1998 Sosiaali- ja terveysministeriö;<br />

sen jälkeen toimintaan on<br />

saatu varoja sekä Raha-automaattiyhdistykseltä<br />

että Helsingin kaupungilta<br />

ja joiltakin yksityisiltä säätiöiltä.<br />

Työmuoto käynnistyi hyvin ja<br />

nopeasti. Uudenmaan lääninhallitus<br />

myönsi syyskuussa 2001 <strong>Suomen</strong><br />

Valkonauhaliitolle luvan toimia Avioliittolain<br />

§ 23:n mukaisena virallisena<br />

sovittelijana. Vuosittain liiton työn<br />

piirissä on nelisensataa perhettä<br />

pääkaupunkiseudulta. Perhetyöhön<br />

liittyvät sisällöllisesti myös pienten<br />

lasten perheille suunnatut kesämuskarit.<br />

Asiakkaat ohjataan vastaanotolle<br />

joko kuntien tai seurakuntien<br />

perheneuvonnasta, tai he ohjautuvat<br />

omaehtoisesti ympäri suur-Helsingin<br />

aluetta ja kehyskuntia. Kehyskunnista<br />

tulevien asiakkaiden määrä on<br />

lähes sama kuin helsinkiläisten, espoolaisten<br />

ja vantaalaisten yhteensä.<br />

Tammikuussa <strong>2008</strong> aloitettiin työpareina<br />

toteutettava kotikäyntityö.<br />

Näillä käynneillä lapset osallistuivat<br />

aktiivisesti istuntoihin. Työntekijät<br />

kokevat, että lasten antama kuvaus<br />

perheen ja kodin ilmapiiristä motivoi<br />

vanhempia erityisellä tavalla etsimään<br />

ratkaisuja vaikeaan tilanteeseen<br />

ja auttaa heitä näkemään kodin<br />

ilmapiirin ja vanhempien keskinäisen<br />

suhteen ensiarvoisen suuren<br />

merkityksen lapsen hyvinvoinnille.<br />

Jalkautuvan perhetyön aloittamiseen<br />

saatiin taloudellista tukea Alli Paasikiven<br />

Säätiöltä.<br />

Teksti: IRJA ESKELINEN<br />

Nuorison neuvonta-asema<br />

täytti vuotta<br />

Paneelissa teemana oli ”Miten Nuorison<br />

neuvonta-aseman toiminta<br />

on muuttunut vuosikymmenten<br />

saatossa”, ja siihen osallistui sekä<br />

entisiä että nykyisiä aseman työntekijöitä.<br />

Paneelissa olivat mukana<br />

sairaalapastori Marja-Leena Huovinen<br />

(1960-luku), psykoterapeutti ja<br />

työyhteisökouluttaja Janne Hassinen<br />

(1970-luku), psykologi, ratsastusterapeutti<br />

Jyrki Nikanne, työnohjaaja,<br />

psykologi Martti Muttonen<br />

(1980-luku), psykologi ja perheterapeutti<br />

Heli Koivulehto, psykologi<br />

Maria Lindroos (1990-luku) sekä<br />

psykologi Petri Koivisto (2000-luku).<br />

KUVAT: PIRJO SIPILÄ<br />

40<br />

FT Kaisa Vehkalahti Nuorisotutkimusseurasta<br />

käytti puheenvuoron teemasta<br />

Valkoiset nauhat. Lastensuojelu-<br />

ja siveellisyystyötä 1900-luvun<br />

alun Suomessa.<br />

FT Saara Tuomaala Helsingin<br />

yliopistosta puhui aiheesta<br />

Menneet ja nykyiset tytöt<br />

– muutoksia ja jatkuvuuksia.<br />

Valkonauha 31

32 Valkonauha<br />

Kissa pöydälle!<br />

Kysymyksiä ja vastauksia Valkonauhasta<br />

Valkonauha ei vielä<br />

ole kovin tunnettu<br />

järjestö pitkistä<br />

perinteistään<br />

huolimatta.<br />

Monelle on syntynyt<br />

meistä pelkkiä<br />

mielikuvia, eivätkä<br />

mielikuvat aina<br />

vastaa totuutta.<br />

Kokosimme tähän<br />

meiltä useimmin<br />

kysytyt kysymykset<br />

ja vastaukset niihin.<br />

En ole aikaisemmin kuullutkaan<br />

Valkonauhasta.<br />

Onko sillä jotain tekemistä<br />

Sininauhaliiton kanssa?<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Valkonauhaliitto</strong><br />

ja Sininauhaliitto ovat<br />

kaksi eri asiaa. <strong>Valkonauhaliitto</strong><br />

on kristillinen naisjärjestö,<br />

joka tekee ennalta<br />

ehkäisevää ja korjaavaa<br />

päihdetyötä ja järjestää<br />

monenlaista muuta toimintaa.<br />

Sininauhaliitto taas<br />

on noin sadan kristillistä<br />

päihdetyötä tekevän järjestön<br />

keskusliitto, ja sen<br />

toiminnassa on mukana<br />

paljon miehiä.<br />

Kuinka on mahdollista, että<br />

Valkonauha on toiminut<br />

Suomessa yli sata vuot-<br />

ta, mutta en ole koskaan<br />

kuullutkaan siitä? Miksi<br />

järjestöstänne ei kirjoiteta<br />

lehdissä?<br />

Valkonauhalaiset ovat<br />

keskittyneet tekemiseen<br />

ja saamaan aikaan uudistuksia<br />

ja parannuksia<br />

yhteiskuntaan pikemmin<br />

kuin puhumaan itsestään.<br />

Leikekirjaamme on kertynyt<br />

juttu poikineen, mutta<br />

on totta, että enemmänkin<br />

voisi olla. Tiedottamiseen<br />

ja itsestämme kertomiseen<br />

on alettu panostaa<br />

voimakkaasti vuonna 2007<br />

alkaneen Ydinasia-projektin<br />

myötä. Työstämme<br />

tiedottaminen on tärkeää,<br />

jotta saisimme uusia jäseniä<br />

mutta myös siksi, että<br />

tieto hyvistä asioista leviää.<br />

Ihmisten on tärkeä tietää,<br />

miten hyödyllistä työtä<br />

vapaaehtoiset tekevät<br />

ja miten paljon voimme<br />

yhdessä saada aikaan.<br />

Kuluneen vuoden aikana<br />

Valkonauhatyöstä on ollut<br />

jutut mm. Etelä-Saimaassa<br />

ja Suomi–USA-lehdessä.<br />

Lisäksi järjestämistämme<br />

tilaisuuksista ilmoitetaan<br />

mm. Kirkko ja kaupunki<br />

-lehdessä ja monien lehtien<br />

minne mennä -palstoilla.<br />

Julkaisemme myös omaa<br />

Valkonauha-lehteä, joka<br />

ilmestyy neljä kertaa<br />

vuodessa. Lehden voi tilata<br />

vaikka ei olisikaan jäsen, ja<br />

sen voi lukea myös koti-<br />

sivuillamme osoitteessa<br />

www.suomenvalkonauhaliitto.fi<br />

Olen kiinnostunut jäsenyydestä,<br />

mutta en ole täysin<br />

raitis. Voinko silti tulla<br />

mukaan toimintaan?<br />

Kyllä, tervetuloa!<br />

Suomessa ei jäseniltä<br />

vaadita raittiuslupauksia<br />

eikä myöskään edellytetä<br />

täysraittiutta. Valkonauhan<br />

tilaisuudet ovat kuitenkin<br />

päihteettömiä, sillä<br />

haluamme tukea raittiita<br />

elämäntapoja. Erityisesti<br />

haluamme rohkaista terveeseen<br />

elämään niitä, joille<br />

päihteet ovat ongelma.<br />

Se mitä jäsenemme tekevät<br />

omissa oloissaan on heidän<br />

yksityisasiansa. Osa on<br />

absolutisteja, osa ei.<br />

Mitä tarkoittaa, että Valkonauha<br />

on naisjärjestö?<br />

Valkonauha alkoi Yhdysvalloissa<br />

naisten liikkeenä.<br />

Nykyään miehet voivat<br />

liittyä kannattajajäseniksi.<br />

Miehet voivat myös<br />

tulla mukaan varsinaiseen<br />

toimintaamme. Lisäksi<br />

monen valkonauhalaisen<br />

puoliso antaa yhdistykselle<br />

arvokasta apua esimerkiksi<br />

toimimalla autonkuljettajana<br />

tai osallistumalla tilaisuuksien<br />

järjestämiseen.<br />

Toimintamme kohdistuu<br />

myös apua tarvitseviin<br />

miehiin. Toistaiseksi olem-<br />

me halunneet varmistaa<br />

päätösvallan pysymisen<br />

naisilla, mutta aika ajoin<br />

keskustellaan siitä, onko<br />

syytä muuttaa miesten jäsenyyttä<br />

koskevaa pykälää<br />

löyhemmäksi.<br />

Mitä merkittävää Valkonauha<br />

on saanut aikaan<br />

Suomessa viimeisten<br />

kahdenkymmenen vuoden<br />

aikana?<br />

Olemme tavoittaneet<br />

aiempaa suuremman<br />

joukon apua tarvitsevia ihmisiä.<br />

Helsingissä Nuorison<br />

neuvonta-aseman ja perhetyön<br />

kävijämäärät kasvavat<br />

koko ajan. 1980-luvun<br />

lopulla asema oli avoinna<br />

kolmena iltana viikossa, ja<br />

nykyään se toimii seitsemänä<br />

päivänä viikossa.<br />

Vuoden <strong>2008</strong> ensimmäisellä<br />

puoliskolla perhetapaamisia<br />

oli 957, kun<br />

vastaavana aikana vuonna<br />

2007 tapaamisia oli 848.<br />

Projekti Perhe tienhaarassa<br />

– perheen kriisiajan<br />

hoito aloitettiin vuonna<br />

1997. Noin 15 vuotta sitten<br />

Oulun Valkonauha kustansi<br />

matkapuhelimet Oulun<br />

huumepoliisille; vangit<br />

ovat saaneet Oulussa<br />

diplomit kannustukseksi<br />

nuhteettomaan siviilielämään,<br />

eikä yksikään<br />

diplomin saanut vanki ole<br />

palannut vankilaan; eri<br />

yhdistykset ovat avusta-

neet lastenkoteja muun<br />

muassa Virossa, Venäjällä<br />

ja Intiassa. Ronald McDonald<br />

Talo avattiin vuonna<br />

2002, ja taloihin majoittuneille<br />

perheille tarjotaan<br />

askartelu- ja kokkikerhon<br />

tapaamisia. Vuoden <strong>2008</strong><br />

alusta saakka Valkonauha<br />

on vastannut suomen<br />

kielen opettamisesta iäkkäille<br />

maahanmuuttajille<br />

yhteishankkeena Helsingin<br />

kaupungin maahanmuuttoyksikön<br />

kanssa.<br />

Kuinka kansainvälinen<br />

järjestö Valkonauha on?<br />

Valkonauha toimii noin<br />

50 maassa. Viimeisimpiä tulokkaita<br />

ovat Tuvalu, Tonga<br />

ja Kiribati. Maailmanliitto<br />

järjestää joka kolmas<br />

vuosi kongressin, johon<br />

osallistuu jäseniä kaikkialta<br />

maailmasta. Vuonna 2007<br />

<strong>Suomen</strong> Valkonauhaliiton<br />

pääsihteeri Irja Eskelinen<br />

valittiin Yhdysvalloissa<br />

pidetyssä kokouksessa<br />

kansainväliseen tehtävään<br />

kristillisen kasvatuksen<br />

johtajaksi. Suomalaiset<br />

osallistuivat kesäkuussa<br />

<strong>2008</strong> kansainväliseen<br />

seminaariin Birminghamissa<br />

Englannissa, ja<br />

saman vuoden huhtikuussa<br />

Saksan Valkonauhan presidentti<br />

seurueineen vieraili<br />

Suomessa. Suomalaiset<br />

on kutsuttu vastavierailulle<br />

Saksan kirkkopäiville<br />

toukokuussa 2009. Tampereen<br />

Valkonauhan Anja<br />

Aalto toimi lähes 20 vuotta<br />

Baltian kenttätyöntekijänä.<br />

Lisäksi osa työmuodoistamme<br />

kohdistuu ulkomaille.<br />

Syksyllä 2007 Oulun<br />

Valkonauha vei mukanaan<br />

bussilastillisen tarvikkeita<br />

pietarilaiseen lastenkotiin,<br />

ja se on vain yksi avustuskohteista.<br />

Selasin Valkonauha-lehden<br />

aiempaa numeroa ja huomasin<br />

poliitikkojen kirjoituksia.<br />

Onko Valkonauha<br />

poliittisesti sitoutunut<br />

järjestö?<br />

Ei ole. Jos selaa useita<br />

Valkonauhan numeroita,<br />

huomaa, että lehteen<br />

kirjoittaa hyvinkin erilaisia<br />

poliittisia näkemyksiä ja eri<br />

puolueita edustavia henkilöitä.<br />

Poliitikon tai muun<br />

merkkihenkilön kirjoitus<br />

ei viittaa millään lailla Valkonauhan<br />

sitoutumiseen<br />

vaan kertoo järjestömme<br />

nauttimasta luottamuksesta.<br />

Meitä arvostetaan yli<br />

puoluerajojen ja aatteiden.<br />

Tärkeimmäksi asiaksi<br />

nousee tekemämme työ, ja<br />

siihen liittyvät arvot ovat<br />

ihmisläheisiä ja kristillisiä,<br />

ei poliittisia, perusarvoja.<br />

Olen kiinnostunut toiminnasta,<br />

mutta minulla ei ole<br />

erityistaitoja tai -osaamista.<br />

Onko minulle käyttöä<br />

Valkonauhassa?<br />

Valkonauhatyöhön ovat<br />

tervetulleita kaikki, jotka<br />

haluavat tehdä ihmisläheistä<br />

vapaaehtoistyötä. On<br />

hienoa saada joukkoomme<br />

esimerkiksi ensiaputaitoinen<br />

luennoitsija, mutta<br />

yhtä paljon iloa on kahvinkeittäjästä<br />

ja kenestä<br />

tahansa, joka osallistuu toimintaan<br />

omien taitojensa<br />

ja mieltymystensä mukaan.<br />

”Ihmisenä olemisen taidot”<br />

riittävät.<br />

Työnne kuulostaa tärkeältä,<br />

mutta en voi elämän-<br />

tilanteeni takia sitoutua<br />

säännölliseen toimintaan<br />

tai mihinkään pitkäaikaiseen<br />

juttuun. Onko teillä<br />

mitään kertaluonteisia<br />

tapahtumia?<br />

Kyllä. Meillä on sekä kertaluonteisia<br />

että toistuvia<br />

tapahtumia. Kenenkään<br />

ei tarvitse sitoutua pitkäkestoiseen<br />

ja toistuvaan<br />

tapahtumaan, vaan jokainen<br />

voi osallistua oman<br />

aikataulunsa ja halunsa<br />

mukaan. On kaikkien edun<br />

mukaista, että sitoutumista<br />

edellyttäviin tehtäviin<br />

osallistuvat vain ne, jotka<br />

voivat ne hoitaa ongelmitta.<br />

Meille ovat tärkeitä<br />

myös kannattajajäsenet,<br />

jotka haluavat tukea toimintaamme<br />

taloudellisesti<br />

mutta jotka eivät syystä tai<br />

toisesta osallistu valkonauhatyöhön.<br />

Suomessa on tuhansia<br />

järjestöjä, ja vapaaehtoistyötä<br />

voi tehdä laidasta<br />

laitaan. Miksi minun<br />

kannattaisi liittyä juuri<br />

Valkonauhaan?<br />

Valkonauha on perinteikäs<br />

ja monipuolinen järjestö.<br />

Emme olisi pystyneet<br />

toimimaan yli sataa vuotta,<br />

jos toiminnassamme ei olisi<br />

”sitä jotakin”. Harva muu<br />

järjestö tarjoaa mahdollisuuden<br />

tehdä vapaaehtoistyötä<br />

lasten, nuorten,<br />

iäkkäiden, naisten ja miesten,<br />

maahanmuuttajien,<br />

päihdekuntoutujien, pitkäaikaissairaiden<br />

ja vankien<br />

kanssa. Lisäksi koulutamme<br />

jäseniämme, tarjoamme<br />

työnohjausta, järjestämme<br />

virkistystoimintaa, kokoonnumme<br />

vuosittain yhteen<br />

eri puolilta Suomea ja<br />

toimitamme korkeatasoista<br />

lehteä. Toimimme itsenäisesti<br />

ja laajan yhteistyöverkoston<br />

kanssa Suomessa,<br />

ja ulotamme apumme<br />

joissain hankkeissa myös<br />

ulkomaille. Kansainvälisenä<br />

järjestönä pidämme<br />

yllä yhteyksiä Valkonauhan<br />

yhdistyksiin ympäri maailmaa.<br />

Kaiken tämän lisäksi<br />

kuuntelemme jäseniämme<br />

ja päivitämme toimintaamme<br />

kentältä saadun<br />

palautteen pohjalta. Moni<br />

toimintamuoto on syntynyt<br />

suoraan jäsenen aloitteesta.<br />

Tervetuloa suunnittelemaan<br />

ja tekemään!<br />

Miten rahoitatte toimintanne?<br />

Suurin rahoittajamme on<br />

Raha-automaattiyhdistys.<br />

Lisäksi saamme tukea<br />

joiltain säätiöiltä, kunnilta<br />

ja yksityisiltä lahjoittajilta.<br />

Esimerkiksi Tampereen Valkonauha<br />

sai omat toimitilat<br />

testamenttilahjoituksen<br />

kautta.<br />

Tunnen itseni jotenkin vieraaksi<br />

seurakunnassa enkä<br />

käy kirkossa säännöllisesti.<br />

Mitä minulta odotetaan<br />

kristittynä Valkonauhassa?<br />

Valkonauhan jäsen voi<br />

olla, vaikka ei kuuluisi<br />

kirkkoon. Tärkeää on, että<br />

jäsenet hyväksyvät sääntömme,<br />

jotka pohjautuvat<br />

kristillisiin arvoihin. Niissä<br />

korostuu lähimmäisenrakkaus<br />

ja yhteiskunnalliseen<br />

vastuuseen ohjaaminen.<br />

Sääntömme voi lukea<br />

kotisivuillamme osoitteessa<br />

www.suomenvalkonauhaliitto.fi/jarjesto<br />

Teksti: TUIJA VIESTILÄ<br />

Valkonauha 33

Kevätbooli<br />

5 dl raparperimehua<br />

5 dl vettä<br />

1 L sitruunajuomaa<br />

3 pientä pulloa sitruunasoodaa<br />

1 L mansikoita tai kirsikoita<br />

jäitä<br />

Sekoita kaikki ainekset boolimaljassa.<br />

Koristele sitruunamelissan<br />

tai mintun lehdillä.<br />

Kun teet jääpalat mehusta, et<br />

laimenna juomaa.<br />

Jos haluat pitää juoman kauan<br />

viileänä, kaada osa boolista<br />

huuhdeltuun tuoremehukartonkiin<br />

ja jäädytä. Kuori kartonki<br />

jäätyneen kimpaleen ympäriltä ja<br />

lisää jäälohkare booliin.<br />

TIESITKÖ,<br />

että ruotsalainen ruokakauppaketju<br />

ICA ei myy<br />

tupakkaa. Liike haluaa<br />

edistää terveitä elämäntapoja,<br />

ja tupakointi ei<br />

sovi terveeseen ruokavalioon<br />

ja elämään.<br />

34 Valkonauha<br />

TIESITKÖ,<br />

että Kanadassa tupakointi<br />

on kielletty autoissa,<br />

joissa on mukana<br />

lapsia.<br />

Sitruunanektari<br />

2 sitruunan kuoret ja mehu<br />

50 g sitruunahappoa (apteekista)<br />

1 kg sokeria<br />

1 ½ L vettä<br />

Kuumenna vesi kiehuvaksi ja kaada<br />

se sitruunan kuorien, sokerin<br />

ja sitruunahapon päälle. Sekoita,<br />

kunnes sokeri sulaa. Lisää sitruunoiden<br />

mehu jäähtyneeseen seokseen.<br />

Anna vetäytyä yön yli ja pullota.<br />

Nektari laimennetaan maun mukaan,<br />

esimerkiksi 1 dl nektaritiivistettä<br />

sekoitetaan yhteen litraan<br />

vettä. Valmiin juoman voi koristella<br />

sitruunamelissan lehdillä.<br />

PIIRROKSET: IINA HÄMÄLÄINEN

Valkonauhan viulu<br />

soi jälleen<br />

<strong>Suomen</strong> Valkonauhaliiton<br />

tavaroissa on kymmeniä<br />

vuosia ollut vanha<br />

viulu. Kun liiton peruskorjausta<br />

tehtiin 1989 ja viulu löytyi<br />

tavaroiden seasta, siirrettiin se<br />

yläkaappiin. Soitin on Heinrich<br />

Heberlein ja rakentamisvuosi<br />

1912. Vajaa vuosi sitten pääsihteeri<br />

vei viulun liiton työntekijöiden<br />

Riitta Backmanin<br />

ja Laura Häkkisen neuvosta<br />

viulunrakentaja Risto Vainiolle<br />

arvioitavaksi. Vainio korjasi<br />

viulun vuosien saatossa kärsimät<br />

kolhut. Samalla selvisi, että<br />

viulu on Heinrich Heberleinin<br />

oppipojan rakentama. Pääsihteeri<br />

kysyi tilintarkastajan neuvoa<br />

mitä soittimen kanssa olisi<br />

viisainta tehdä. Eri vaihtoehtojen<br />

jälkeen tuntui valkonauhatyön<br />

periaatteiden mukaisim-<br />

malta, että viulu pääsisi soimaan<br />

soittotaitoisen käsissä.<br />

Ennen joulua 2007 oltiin yhteydessä<br />

Sibelius-lukioon, joka<br />

sijaitsee <strong>Suomen</strong> Valkonauhaliiton<br />

naapurissa Liisankadulla.<br />

Lukion oppilaita on välillä<br />

käynyt säännöllisesti Nuorison<br />

neuvonta-aseman toimintaan<br />

tutustumassa psykologian oppituntien<br />

puitteissa, joten yhteys<br />

on ollut jo aiemmilta ajoilta olemassa.<br />

Sieltä löytyikin viulistityttö,<br />

Torniosta syntyisin oleva<br />

Inka Keinänen, jolla oli tarvetta<br />

viulullemme. Inka tulikin<br />

liiton joulukahveille 15.12. soittamaan<br />

viuluamme; hän soitti<br />

Armas Järnefeltin kehtolaulun<br />

musiikinopettaja Eeva Lepo-Prunnilan<br />

toimiessa säestäjänä.<br />

Kuulimme siis lopultakin<br />

viulumme soivan!<br />

<strong>Suomen</strong> Valkonauhaliiton<br />

hallitus päätti kokouksessaan<br />

15.12.2007 antaa viulun Inka<br />

Keinäsen käyttöön toistaiseksi<br />

eli niin kauan kuin Inka tämäntasoista<br />

viulua tarvitsee. <strong>Suomen</strong><br />

<strong>Valkonauhaliitto</strong> on ottanut<br />

Pohjolasta viululle All risk<br />

-tasoisen vakuutuksen, joka on<br />

voimassa kaikkialla maailmassa.<br />

Viulun alkuperäinen puukotelo<br />

ja viulun jugendaiheinen<br />

käsintehty ja kirjailtu ”peitto”<br />

sekä kotelossa olevat viulistin<br />

”tykötarpeet” kuten pala hartsia<br />

jäi <strong>Suomen</strong> <strong>Valkonauhaliitto</strong>on.<br />

Puukotelon sisään laitettiin<br />

myös dokumentti, jossa kerrotaan<br />

se mitä viulun tarinasta<br />

tiedetään. Nyt viulullemme on<br />

alkanut syntyä uusi tarina.<br />

Teksti: IRJA ESKELINEN<br />

Kuva: PIRJO SIPILÄ<br />

Valkonauha 35

Ota Valkonauha maksutta koekäyttöön!<br />

Osallistu tilaisuuksiimme ja tule kokouksiin. Kokeile ja kysele ilman liittymispakkoa.<br />

Kun sitten haluat olla osa meitä, voit valita sinulle parhaiten sopivan jäsenyyden.<br />

Jäsenyys<br />

Henkilöjäsen missä tahansa paikallisyhdistyksessä<br />

Ota yhteyttä paikallisyhdistyksen yhteyshenkilöön, jonka tiedot löydät alta. Pieneen<br />

jäsenmaksuun sisältyy neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Valkonauha-lehti.<br />

Henkilöjäsen liitossa<br />

Ota yhteyttä <strong>Suomen</strong> <strong>Valkonauhaliitto</strong>on, jonka tiedot löydät alta. Vuonna 2009<br />

jäsenyys maksaa 10 euroa, ja hintaan sisältyy neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Valkonauha-lehti.<br />

Kannattajajäsen<br />

Ota yhteyttä <strong>Suomen</strong> <strong>Valkonauhaliitto</strong>on, jonka tiedot löydät alta. Vuonna 2009<br />

jäsenyys maksaa 25 euroa, ja hintaan sisältyy neljä kertaa vuodessa ilmestyvä<br />

Valkonauha-lehti.<br />

HELSINGIN VALKONAUHA – VITA BANDET I HELSINSINGFORS RY<br />

Sihteeri Marita Saarela, <strong>05</strong>0-5023 801<br />

maritasaarela@hotmail.com<br />

HÄMEENLINNAN VALKONAUHA RY<br />

Sihteeri Anneli Kiuru, 03-6523 517, 040-4515 866<br />

KUOPION VALKONAUHA RY<br />

Sihteeri Maire Kiiski, <strong>05</strong>0-3606 597<br />

LAPPEENRANNAN VALKONAUHA RY<br />

Puheenjohtaja Ritva Keränen, 040-5303 364<br />

MIKKELIN VALKONAUHA RY<br />

Sihteeri Päivi Nykänen, 015-177 239, <strong>05</strong>0-5323 093<br />

nykanen.paivi@kolumbus.fi<br />

OULUN VALKONAUHA RY<br />

Puheenjohtaja Maija-Liisa Pukinkorva, 08-3118 361, 040-5000 751<br />

m-l.pukinkorva@tasekeskus.fi<br />

SUUR-HELSINGIN VALKONAUHA RY<br />

Sihteeri Eila Hörkkö, 09-3871 686, <strong>05</strong>0-9114 886<br />

eila.horkko@kolumbus.fi<br />

TAMPEREEN VALKONAUHA RY<br />

03-2122 298, 040-4110 774<br />

valkonauha.tre@kolumbus.fi<br />

TURUN VALKONAUHA RY<br />

Sihteeri Tarja Ekholm, 0400-900 020<br />

tarjaekholm@hotmail.com<br />

SUOMEN VALKONAUHALIITTO RY<br />

Liisankatu 27 A 3, 00170 Helsinki, 09-1351 268

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2025 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!