Eniere-posti - sivukoti.com

sivukoti.com

Eniere-posti - sivukoti.com

m eniere-posti

Suomen Meniere-liitto, Meniere-Förbundet i Finland

3 • 2011

Vuosikerta XVI


Etelä-Pohjanmaan

Meniere-yhdistys ry

Pirjo Viitamäki

Vuorenmaanrinne 23 B 13,

60220 Seinäjoki

050 542 7357 tekstiviestit

pirjo.viitamaki@netikka.fi

Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry

Kyllikki Turunen

Kallaraitti 15, 50170 Mikkeli

puh. 040 526 1996

kyllikki.turunen@surffi.fi

Kanta-Hämeen Meniere-yhdistys ry

Anita Ojanen

Rautamäentie 8 B 1, 13210 Hämeenlinna

puh. 050 913 5065

ojanen.anita@gmail.com

Keski-Pohjanmaan

Meniere-yhdistys ry

Soili Salonen

Salmenhaantie 39, 67300 Kokkola

puh. 040 719 1961

soili.salonen@jippii.fi

Keski-Suomen Meniere-yhdistys ry

Tuulikki Hartikainen

Saharisentie 14 A 6, 40270 Palokka

puh. 050 581 5324

tuulikki.hartikainen@gmail.com

www.keskisuomenmeniereyhdistys.com

Puheenjohtaja

Mikko Seeskorpi

Kirkkosalmentie 3 E 74

00840 Helsinki

puh. 050 534 3341

seesmi[at]suomi24.fi

Esa Antikainen

Muurolantie 3700 c

95690 Mellakoski

puh. 040 541 7782

eska.antik@gmail.com

Antero Hiitiö

Tarkintie 14

27430 Panelia

puh. 02 864 7249

050 593 3975

mara4@saunalahti.fi

Meniere-paikallistoiminta, yhteystietoja

Kymenlaakson Meniere-yhdistys ry

Tarja Pukero

Viimakatu 1,

48910 Kotka

puh. 044 345 4580

Meri-Lapin Meniere-yhdistys ry

Sinikka Kaikkonen

Pihatie 4,

95230 Maksniemi

puh. 016 273 140, 040 514 5132

sinikka.kaikkonen@pp1.inet.fi

Oulun Seudun Meniere-yhdistys ry

Tuovi Kiviniemi

Tiilitie 1 D 12,

90650 Oulu

puh. 044 0926 400

etunimi.sukunimi@ovi.com

Pirkanmaan Meniere-yhdistys ry

Kirsti Salovaara

Juurikatu 15 G 54,

33420 Tampere

puh. 040 560 0953, 040 776 5579

salovaarak@kolumbus.fi

Satakunnan Meniere-yhdistys ry

Antero Hiitiö

Tarkintie 14,

27430 Panelia

puh. 02 864 7249, 050 593 3975

mara4@saunalahti.fi

Vertaistukihenkilöiden yhteystiedot sivulla 23

Suomen Meniere-liitto ry:n hallitus

Varapuheenjohtaja

Marketta Joutsa-Lindell

Västäräkinkatu 1 C 75

20610 Turku

puh. 040 572 7482

marke.joulin@suomi24.fi

Merja Junkkarinen

Sudenpolku 4 A 4

87300 Kajaani

puh. 0400 603 838

merjajunkkarinen@

hotmail.com

Erna Kentala

HUS, Korvaklinikka

PL 220, 00029 HUS

puh. 09 471 73032

050 427 2562

erna.kentala@hus.fi

Sihteeri

Tuulikki Hartikainen

Saharisentie 14 A 6

40270 Palokka

puh. 050 581 5324

tuulikki.hartikainen@

gmail.com

Mirjami Lahti

Elontie 57 B as 1

00660 Helsinki

puh. 040 547 8493

mirjamilahti@netti.fi

Anita Ojanen

Rautamäentie 8 B 1

13210 Hämeenlinna

puh. 050 913 5065

ojanen.anita@gmail.com

Uudenmaan Meniere-yhdistys ry

Mikko Seeskorpi

Kirkkosalmentie 3 E 74,

00840 Helsinki

puh. 050 534 3341

seesmi[at]suomi24.fi

Varsinais-Suomen Meniere-yhdistys ry

Anja Peuhkuri

Hehtokatu 7 A 2,

20540 Turku

puh. 050 555 7221, 02 244 1868

anja.peuhkuri@dnainternet.net

Kainuun Meniere-kerho

Hannele Kähkönen

Sotkamontie 8 b 15,

87100 Kajaani

puh. 040 538 3797

etunimi.sukunimi@luukku.com

Teija Karjalainen

Ridellinkuja 6 as 9, 87100 Kajaani

puh. 0500 798 632

Koillismaan Meniere-kerho

Liisa Poussu

Hukanpolku 1, 93600 Kuusamo

puh. 08 851 2992, 050 563 3333

liisa.poussu@pp1.inet.fi

Loimaan Meniere-kerho

Pirkko Kärhä

Niittytie 4 B 6, 32210 Loimaa

puh. 044 557 7691

Portinvartija/

projektisihteeri

Kirsti Salovaara

Juurikatu 15 G 54

33420 Tampere

puh. 040 560 0953

040 776 5579

salovaarak@kolumbus.fi

Urho Roivanen

Laitakuja 6 C

01390 Vantaa

puh. 040 719 5945

urho.roivanen@

saunalahti.fi


Meniere-postin lehtitoimikunta:

Kirsti Salovaara pj., Esa Antikainen, Jouko Hovi,

Riitta Järvinen, Marjukka Laitinen, Leo Roivainen.

Seuraava Meniere-posti ilmestyy viikolla 50.

Siihen tarkoitetun aineiston on oltava perillä

viimeistään 27.11 tai siitä etukäteen sovittaessa

myös hieman myöhemminkin.

Toimituksen yhteystiedot:

Marjukka Laitinen, Jaanintie 34 A 6, 20540 Turku,

puh. 02 254 2259, 040 737 5705,

sähköposti: marjukka.laitinen@netti.fi

Painopaikka:

Painola, T Nieminen Oy, Kaarina. ISSN 1239-6559

Osoitteenmuutoksista ilmoitetaan oman yhdistyksen

sihteerille. Meniere-liittoon suoraan liittyneet jäsenet

ilmoittavat osoitteenmuutokset Raikal Rekisteripalveluun

sähköpostilla rainer.kallio@raikal.fi tai postitse

Raikal Rekisteripalvelu, Rainer Kallio, Lehtikatu 1 B 5,

33340 TAMPERE.

Raikal Rekisteripalvelun kotisivut: www.raikal.fi ja

puh. 040 515 2050.

Meniere-posti netissä

Meniere-posti on jäsenten luettavissa nelivärisenä

internetissä liiton kotisivuilla:

www.suomenmeniereliitto.fi/jäsenosio/

jäsenryhmien palvelut

Jäsenosion palvelut on tarkoitettu vain jäsenille ja

pääsy palveluihin on rajoitettu

käyttäjäryhmäkohtaisilla tunnuksilla ja

salasanoilla.

Vuonna 2011 kirjautumiseen vaaditaan

tunnus meni ja salasana on tuki

Sisällys

m eniere-posti

Suomen Meniere-liitto, Meniere-Förbundet i Finland

m eniere-posti 3 l 2011

3 • 2011

Vuosikerta XVI

Meniere-paikallistoiminnan yhteystietoja ja

Suomen Meniere-liiton hallitus .................................... 2

Sain meniere-diagnoosin - miten tästä eteenpäin,

puheenjohtaja Mikko Seeskorpi .................................... 4

Olkaamme tarkkoja ja ahkeria,

Kirsti Salovaara ................................................................. 5

Menieren taudin lääkehoito

Vertaistukiryhmä, Ilmari Pyykkö et al ......................... 6

Entä, jos lääkitys ei auta. Mikä avuksi?

Vertaistukiryhmä, Ilmari Pyykkö et al .......................... 8

Osaatko sopeutua Menieren tautiisi,

Vertaistukiryhmä, Ilmari Pyykkö et al ........................10

Omena emäntä auttaa

ostosten tekemisessä ....................................................12

Meditaatio, Urho Roivanen .........................................13

Runoja: Kesä, Tuulikki Hartikainen,

Syksyn lapsi, Leila Kallio ................................................16

Yhdistysten retkiä .........................................................17

Yhdistysten syyskauden toimintakalenterit ..............18

Kuuloliitto kuntouttaa

Meniere-kurssit vuonna 2012 ......................................21

Menierelääkärien yhteystietoja....................................22

Veraistukihenkilöiden yhteystiedot ............................23

Kansi: Syysomenat Kuva: Helle Laaksonen

3


m eniere-posti 3 l 2011

Puheenjohtaja

Mikko Seeskorpi

Sain Meniere-diagnoosin -

miten tästä eteenpäin?

Löysin mielenkiintoisen artikkelin Tukholman Meniere-yhdistyksen

kotisivuilta osoitteesta www.hrf-sthlmsdistrikt.org/intrforen/meniere/krisinformation/.

Siinä käsiteltiin eri vaiheita, joita kroonista tautia sairastava

joutuu läpikäymään diagnoosin saatuaan. Nämä

eri vaiheet ovat varmasti tuttuja myös useimmille

meille Menieren tautia sairastaville.

Ensimmäisessä vaiheessa päällimmäiset tunteet ovat

shokki ja asian kieltäminen. Omaa sairautta on vaikea

myöntää ja halu olla edelleen terve on voimakas. Tässä

vaiheessa voi helposti hermostua omaisiin ja lääkäreihin

sekä kokea voimakasta väsymystä.

Toisessa vaiheessa sairastunut alkaa reagoida ja työstää

suruaan. Enää sairautta ei torju, vaan ajatuksen elämästä

sairauden kanssa ja sen mukanaan tuomista rajoitteista

alkaa pikkuhiljaa hyväksyä. Mikäli elämäntilanne

on rauhallinen ja lähellä on henkilö, jolta saa

tukea, alkaa jo miettiä miten tästä eteenpäin. Vanhojen

tuttujen asioiden pariin voi palata, tosin sillä edellytyksellä

että ne eivät ole liian raskaita. Työelämässä

voi olla syytä miettiä miten omaa työtä voisi helpottaa.

Mikäli työympäristö on kovin rauhaton, saattaa

uudelleenkouluttautuminen tai työpaikan vaihto olla

paikallaan. Tässä tilanteessa myös tilapäinen sairasloma

voi olla tarpeellinen.

4

Kolmas vaihe on uudelleenorientoituminen. Sairastumisen

aiheuttama kriisi alkaa olla läpikäyty, itsetunto

palaa vähitellen ja omasta elämästään saa taas otteen.

Erilaiset oireet tekevät kuitenkin olon epävarmaksi.

Mikäli oireet toistuvat usein, voi seurauksena

olla eristäytyminen. Miten toimia jos saan kohtauksen,

miten omaiset suhtautuvat minuun?

Tässä kohtaa on tärkeää miettiä mm. omia rajojaan:

mitä jaksan tehdä ja mistä joudun luopumaan? Voisinko

hoitaa itse itseäni, esimerkiksi päivittäisellä rentoutumishetkellä?

Keneltä saan tukea/millaista tukea tarvitsen?

Tukena voi olla lääkäri, omaiset, hyvä ystävä ja

luonnollisesti myös Meniere-yhdistys.

Henkilökohtaisesti uskon, että yhdistyksistämme on

apua näissä kaikissa kolmessa vaiheessa. Mikäli tietoa

taudista saa jo sairastumisen alkumetreillä lieventää

se varmasti shokkia ainakin jonkin verran. Toki se,

kuinka nopeasti Menieren kanssa tulee sinuiksi, on aina

henkilökohtainen asia. Toisessa ja kolmannessa vaiheessa

liittomme toimii sitten todennäköisesti ennen

kaikkea epävarmuuden poistajana jakamalla tietoa sairaudesta

- ja miksei myös rentouttajanakin järjestämällä

mukavaa yhteistä ohjelmaa jäsenilleen.

Mikko Seeskorpi


Olkaamme tarkkoja ja ahkeria

Hyvää syksyä kaikille menierikoille! Olemme saaneet

nauttia lämpöisestä kesästä. Toivottavasti kaikki ovat

saaneet tehdä mieluisia asioita kesän aikana. Olemme

voineet kerätä voimia tulevaa talvea varten.

Syksy tuo tullessaan jälleen monenlaisia harrastuksia

ja pitää meidät kiireisinä. Meniere-potilaat ovat tunnetusti

tunnollisia, tarkkoja ja ahkeria, siis henkilöitä, jotka

eivät osaa sanoa ei. Onko näin tosiaan? Olen miettinyt

tätä asiaa tässä portinvartijan tehtävässä.

Kaikissa kyselyissä Meniere-potilaat odottavat tietoa

sairaudestansa, sekä vertaistukea ja apua pärjätäkseen

arjessa.

Vuodesta 2006 Suomen Meniere-liitolla on ollut kehitteillä

IT-pohjainen vertaistukiohjelma, jonka on rahoittanut

Raha-automaattiyhdistys.

Professori Ilmari Pyykön, professori Dafydd

Stephensin, professori Dennis Poen, dosentti Erna

Kentalan, lääketieteen tohtori Hilla Levon, filosofian

tohtori Yrjö Auramon ja SML:n hallituksen

jäsen Urho Roivasen muodostama Vertaistukityöryhmä

on tehnyt vuodesta toiseen pyyteetöntä työtä

Meniere-potilaiden hyväksi.

Olemme saaneet myös lukea työryhmän laatimia mielenkiintoisia

artikkeleita vertaistukiohjelmasta Meniere-posti

lehdestä.

Nyt kun MeniTuki ohjelma on ollut vuoden koekäytössä,

voisimme osoittaa kiitollisuutta heidän työlleen

tutustumalla ohjelmaan.

m eniere-posti 3 l 2011

MeniTuki ohjelmasta saat monenlaista henkilökohtaista

tietoa ja apua sairauteesi. Ohjelmaa tullaan jatkossa

tarpeen mukaan päivittämään.

Pääset MeniTuki ohjelmaan:

http://www.suomenmeniereliitto.net/menituki/

Kirjaudu sisään, täytä osion pyytämät tiedot ja saat itsellesi

salasanan ohjelmaan.

Istunnon voit keskeyttää koska vain ja jatkaa uudelleen.

Nyt jäänkin odottelemaan tunnollisten ja tarkkojen

menierikkojen salasanapyyntöjä.

Mukavaa syksyä toivottaen

Kirsti Salovaara

projektisihteeri/portinvartija

5


m eniere-posti 3 l 2011

Vertaistukiryhmä, Pyykkö Ilmari, prof. Stephens Dafydd, prof. , Kentala Erna, dosentti, Levo Hilla, lääket. tri,

Roivanen Urho SML:n hallituksen jäsen

Menieren taudin lääkehoito

MeniTuessa on esitetty tietoa huimauksen lääkehoidosta.

Oheisessa katsauksessa käydään lävitse tavanomaisia

Menieren taudissa käytettyjä lääkkeitä.

Suurin osa Menieren taudin nykyhoidosta perustuu

oireen poistamiseen, vaikuttamatta itse sairauteen.

Pyrkimys on vähentää tai poistaa hankalat huimauskohtaukset.

Lääkehoidon kulmakiviä on vähäsuolainen

ruokavalio (suolan rajoitusta 5 g NaCl päivässä).

Nesteenpoistolääkkeitä käytetään jonkin verran

edelleen, vaikka niiden käyttö on vähenemässä. Nesteenpoistolääkkeitä

voidaan käyttää ennaltaehkäisyssä,

jos suolaköyhän ruokavalion pitäminen ei ole

onnistunut.

Vanha hoito - yhtä huono

kuin pussillinen uudempia?

Prosper Ménière itse kirjoitti

käyttävänsä taudin oireiden hoitoon

kiniiniä ja kaliumjodidia sekä

joukkoa tavanomaisempia sen aikaisia

lääkkeitä. Näistä ei ilmeisesti

ollut apua potilaan eikä hoitavan

lääkärin mukaan. Hänen lääkäripoikansa

Émile Ménière suositteli

myös kiniinin käyttöä, vaikkakin

myönsi kiniinin pahentavan potilaan

tinnitusta. 1930-luvulla käyttöön

tuli bromi, jolla oli suotuisa

vaikutus masennukseen ja psyykkisiin

oireisiin. Lääkityksen suosijana

oli sen aikainen korvalääketieteen

kuuluisuus Adam Politzer, joka

vaikeimmissa Menieren tautitapauksissa

suositteli lisäksi pilokarpiinia.

Sanomattakin oli selvää, että

potilaat olivat lähes ”lääkemyrkytyksen

partaalla”.

Menieren taudin hoito on muuttunut

paljon vuosikymmenien varrella.

Hoitona on 50-luvulla käytetty

niin kutsuttua kolmoishoitoa

”shot-gun therapy”, joka koostui

kortisonista, antihistamiinista ja

6

papaveriinistä, Lääkkeet aiheuttivat

punoitusta, kirvelyä ja kutinaa. Potilaat

tunsivat veren virtaavan ja korvissa

kohisi. Lääkkeet myös väsyttivät

ja huimaus tuntui heikommalta.

Hoidon tehon tunsi, ja jos siihen

uskoi, niin se saattoi tuoda apua.

Hoito on sittemmin tehottomuutensa

vuoksi jäänyt pois käytöstä.

Luontaislääkket ja -hoidot

eivät eroa lumelääkkeistä

ja -hoidoista.

Uusia hoitoyrityksiä on tehty mitä

erilaisimmilla tavoilla. Amerikassa

on edelleenkin erilaisia vaihtoehto-hoitoa

tarjoavia klinikoita, joissa

Betahistidiinin merkityksestä Menieren taudin hoidossa

on kiistelty, mutta varsinkin taudin alkuvaiheessa

lääkkeellä saattaa olla tehoa huimaukseen.

Muu kohtauksien aikainen hoito on oireen mukainen:

pahoinvointilääkitys, rauhoittava lääkitys sekä

lepo. Uudempia hoitovaihtoehtoja ovat välikorvan

painehoito, käyttäen esimerkiksi Meniett-painelaitteistoa

ja völikorvaan laitettua kortikosteroidilääkitystä.

Kortikosteroidien käyttö pohjautuu epäilyyn immuunimekanismista

taudin takana ja kirjallisuudessa

on vain joitain tutkimuksia, joissa kortisonista on

osoitettu olevan hyötyä.

Menieren tautia hoidetaan, joko allergiana

tai ruoka-aine- (rasva, sokeri

ja mausteet) häiriönä. Yleensä

nämä ovat yhden henkilön yrityksiä,

joiden läpi kulkeutuu suuria potilasvirtoja.

Vaikka allergian osuudesta Menieren

taudin synnyssä on uutta tietoa,

ei allergian hoidosta ole tullut

toivottua apua oireisiin. Toistaiseksi

tieteelliset osoitukset allergia-hoidon

avusta rajoittuvat esiintyvyys-

tutkimuksiin, mikä ei täytä

vaatimuksia tieteellisestä syy – seuraussuhteen

arvioinnista.

Maailmanlaajuisesti on erilaisia Meniere-klinikoita,

joissa eri tavoin

mm. hypnoosilla, suggestopedisellä

terapialla, psykoterapialla, akupunktiolla

ja muilla vastaavilla hoitomuodoilla

pyritään pitämään oireet

minimissä. Tulokset ovat kautta

linjan kohtalaisia, sillä Menieren

tauti on kohtauksittainen ja pelkkä

lumehoito antaa lähes 70 % hoitovasteen.

Kyseessä ei siis tällöin ole

lääke tai hoito, vaan se, että taudin

kulku on vaihteleva ja potilas saa

huomiota ja tuntee, että hänen oireensa

otetaan todesta.


Japanissa on myös klinikoita, joissa

Menieren tautia hoidetaan herpesvirus

lääkkeillä (esim yskänrokko-virus).

Näidenkään tehosta ei

ole näyttöä. Kaksoissokkokokeissa

saadut tulokset osoittavat, että

herpes-viruslääkitys ei auta Menieren

taudissa.

perushoitona on suolaköyhän ravinnon

nauttiminen. Tarkoituksena

on rajoittaa nautitun ruokasuolan

määrä 5 grammaan päivässä.

Muun muassa Helsingin yliopistollisen

keskussairaalan ravintoterapeutit

ovat laatineet suolaköyhän

ravinnon ohjeen, jossa eri ruokalajien

sisältämät suolamäärät on ilmoitettu.

m eniere-posti 3 l 2011

sia luonnon mehuja. Nesteitä tulee

nauttia kohtalaisen runsaasti. Älä

siis vältä veden juomista!

Oireen mukainen lievitys

Mikäli nämä peruslääkkeet eivät

auta, voidaan Menieren tautia hoitaa

aineilla, jotka imevät kudoksista

nestettä. Näistä lääkkeistä glyseroli

on yleisesti käytössä kuulonmittauksen

yhteydessä, jolloin tyypillisesti

Menieren potilailla kuulo pa-

Tällä hetkellä hoitokäytäntönä Me- Nesteenpoistolääkitys ja ranee tunnin sisällä lääkkeen naut-

Tällä hetkellä hoitokäytäntönä Menierin taudissa hoito on portaittaisesti aloitettu hoito ja kohdistuu

nieren taudissa hoito on portait- karbamidi

timisesta. Glyseroli aiheuttaa sivu-

ainoastaan

taisesti aloitettu

huimauksen

hoito ja kohdistuu

hoitoon. Tinnitus ja kuulonalennus eivät ole nykytietämyksen

oireena päänsärkyä,

mukaan

eikä sen

vielä

vuok-

lääkehoidon ainoastaan huimauksen ulottuvilla. hoitoon. Oheisessa Erilaisten kuvassa nesteenpoistolääkkeiden

on esitetty ”hoidon portaat”. si sovi kotihoitolääkkeeksi. Karba-

Tinnitus ja kuulonalennus eivät ole eli diureettien käyttö on edelleen miidi eli virtsahappo omaa saman

Mieti nykytietämyksen millä portaalla mukaan olet? vielä Olisiko lää- yleistä, tarvetta vaikka keskustella niiden käyttö lääkärisi on vä- ja lähimmäisesti toiminnan kuin kanssa glyseroli, asiasta? mutta ei

kehoidon ulottuvilla. Oheisessa kuhenemässä.Nesteenpoistolääkkei- aiheuta päänsärkyä. Karbamiidi on

vassa on esitetty ”hoidon portaat”. den tehosta väitteli tanskalainen pulveria. Se liuotetaan mehuun ja

nautitaan 1-3 kertaa viikossa. Karbamidin

tehosta huimauskohtauksiin

ei ole tutkimuksia ja se soveltuu

vain lievempien tautimuotojen

hoitoon.

A

Nesteenpoistolääkitys ja karbamidi

Mieti millä portaalla

olet? Olisiko tarvetta

keskustella lääkärisi

ja lähimmäisesti

kanssa asiasta?

Betahistidiini

Yhtenä peruslääkkeenä Pohjoismaissa

ja Euroopassa on betahistidiini-niminen

lääke. Itse lääkkeen

vaikutustapa on huonosti tunnettu,

koska se mahdollisesti estää hermoimpulssien

välittymistä. Lääkettä

ole toistaiseksi hyväksytty Menieren

taudin hoitoon mm. Yhdysvalloissa

ja Ruotsissa. Betahistidiinillä

on vähäisiä sivuvaikutuksia ja

sopii sen vuoksi peruslääkkeeksi.

Betahistidiini ei auta kaikkia, eikä

pysäytä taudin kulkua. Lääkkeen

tietokannassa on lukuisia julkaisuja,

mutta ainoastaan 5 on sellaista,

jossa on käytetty satunnaistamista

Suolaköyhä ruokavalio

Didi Derjeeling v. 1928, ja hän oli

Pohjoismaiden ensimmäinen tohtoriksi

väitellyt korvalääkäri. Hän

sairastui itse myöhemmin Menieren

tautiin. Nesteenpoistolääkkeet

salpaavat sisäkorvan nesteentuotantoa.

Ne sopivat peruslääkkeek-

Kun havaittiin, että Menieren taudille

si, jos

on

suolaton

tyypillistä

ruokavalio

kalvoston

ei onnis-

laajeneminen, pyrittiin eri hoidoilla

vähentämään nesteen tuottoa ja sen

tu

poistoa.

tai se ei

Koska

auta.

sisäkorvan nesteen muodostus on sidoksissa

ruokasuolan kanssa, Menieren taudin perushoitona on suolaköyhän ravinnon nauttiminen.

Tarkoituksena on rajoittaa B nautitun Nesteenpoistolääkkeet ruokasuolan määrä 5 grammaan eivät kui- päivässä.

ja verrokkina

Muun

lumelääkettä.

muassa

Niiden

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan tenkaan ravintoterapeutit vaikuta itse taudin ovat etene- laatineet perusteella suolaköyhän ei ole ravinnon voitu osoittaa,

ohjeen, jossa eri ruokalajien sisältämät miseen; suolamäärät kuulo huononee on ilmoitettu. samassa

Suolaköyhä ruokavalio

että betahistidiini olisi tehokkaam-

määrin lääkityksen kanssa kuin ilpi kuin lumelääke ja että sillä oli-

Kun havaittiin, että Menieren taudille

on tyypillistä kalvoston laajeneminen,

pyrittiin eri hoidoilla vähentämään

nesteen tuottoa ja sen

poistoa. Koska sisäkorvan nesteen

muodostus on sidoksissa ruokasuolan

kanssa, Menieren taudin

man lääkitystä. Huimauskohtaukset

yleensä pysyvät poissa tai ovat

lievempiä lääkityksen aikana. Nesteenpoistolääkkeisiin

liittyy melkoinen

riski kaliumin puutokselle.

Kaliumia tulee tarkkailla ja tarvittaessa

käyttää runsaskaliumpitoista

ruokavaliota, esimerkiksi erilaisi

vaikutusta huimauskohtauksiin.

Vaikuttaa kuitenkin siltä kuin lääke

olisi tehokas osalla potilaita ja siksi

sen kokeileminen on mahdollista.

Eräillä potilailla tinnitus voimistuu

lääkkeen lopettamisen jälkeen

ja heikkenee lääkkeen aloittamisen

jälkeen. Joillakin kohtaukset ja

7


m eniere-posti 3 l 2011

korvan tukkoisuus pysyvät kurissa

lääkkeellä.

Viime aikoina tutkimus on osoittanut,

että tautiprosessissa vapaat

radikaalit sisäkorvassa aiheuttavat

osan soluvaurioista aistinsoluissa.

Tämän vuoksi on alettu käyttämään

suojaavana lääkityksenä antioksidantteja,

jotka estävät aistinsolujen

rikkoutumista. Vaikka suojavaikutus

on osoitettu koe-eläimillä,

niin tutkimustuloksia ei ihmisellä

toistaiseksi ole. Kokeissa käytetyistä

antioksidanteista mainittakoon

C-vitamiini ja E-vitamiini. Cvitamiinilla

ei ole haittavaikutuk-

Vertaistukiryhmä, Pyykkö Ilmari, prof. Stephens Dafydd, prof. , Kentala Erna, dosentti, Levo Hilla, lääket. tri,

Roivanen Urho SML:n hallituksen jäsen

Entä, jos lääkitys ei auta.

Mitä avuksi?

Menieren taudissa pieni joukko

tarvitsee tehokkaampaa lääkitystä

kuin tavanomaisessa hoidossa

käytetään. Vaikeimpien huimausoireiden

ja liikkumisvaikeuksien

hoitoon on vakiintunut välikorvaan

ruiskutettava gentamysiini.

Edelleen tehdään jonkin verran

paineenalennusleikkauksia ja

myös tärykalvoon laitetaan putki.

Tasapainohermon katkaisua tehdään

hyvin harvoin, koska gentamysiinihoidolla

saadaan vastaava

hoitotulos. Sisäkorvan poistoa ei

juuri enää suoriteta. Tarkempi kuvas

hoitomenetelmistä on esitetty

MeniTuki ohjelmassa.

Onko kortisonista hyötyä?

Myös välikorvaan ruiskutettua

kortisonia (deksametasoni tai

prednisoni) on käytetty. Kirjalli-

8

sia, jos annos on 1g/vrk:ssa. E-vitamiinin

liittyy riski aivoverenkierron

häiriöstä ja siksi sitä ei kannata

käyttää ennaltaehkäisemään kuulonalennusta.

Muut lääkkeet

Yhdysvalloissa käytetään runsaasti

diatsepamin sukulaislääkettä, lo-

ratsepamia (suomessa Temesta ®).

Aikaisemmin Suomessa pienet annokset

diatsepamia olivat sangen

tavallisia Menieren taudin hoidossa.

Tämän lääkeryhmän aineet vaikuttavat

Gaba-8 tyypin reseptoriin

ja vaimentavat huimausta ja erikoi-

suudessa on vain yksi lumekontrolloitu

tutkimus ja siinäkin tutkittavien

lukumäärä oli poikkeuksellisen

pieni. Näiden hoitojen antama

apu on toistaiseksi kyseenalainen,

paitsi niissä tapauksissa joiden takana

on reumaattinen sisäkorvatulehdus.

Näissä tapauksissa toistuvista

pistoksista on ilmeisesti hyötyä.

Välikorvaan ruiskutetusta

Gentamysiinistä on apua

vaikeassa Menieren taudissa

Gentamysiiniä on käytetty vaikean

Menieren taudin hoidossa jo vuodesta

1986 alkaen. Gentamysiini

aiheutti vähemmän ja harvemmin

kuulonalennusta kuin aikaisemmin

käytetty streptomysiini. Gentamysiinin

vaikutuspaikkaa ei tiedetä.

Se sitoutuu karvasoluihin ja säilyy

sesti pahoinvointia. Myös liikevaikeudet

helpottuvat.

Hoito on jäänyt vähemmälle nykyään,

koska yksittäisiä potilaita tuli

riippuvaisiksi diatsepamista. Klonatsepamin

(Suomessa Rivatril®)

sivuvaikutukset ja ilmeisesti riippuvuuden

kehittyminen, on hitaampaa

kuin muilla saman ryhmän lääkkeillä.

Tämän vuoksi klonatsepami on käytössä

potilailla, joilla muu lääkitys ei

tuota riittävää hoitotulosta. Annokset

ovat pieniä ja suositusannos 0,5

mg:n tabletista on kahtia jaettuna

puolet aamuin ja puolet illoin.

vuosia sisäkorvassa. Gentamysiini

vaikuttaa ilmeisesti solun kalsiumkanaviin.

Gentamysiini voi aiheuttaa

korvan kuuroutumisen, mikäli

henkilöllä on tietty geneettinen

muutos. Selvitimme Tampereella

tämän muutoksen (delA1555G)

esiintymistä huonokuuloisilla ihmisillä

ja löysimme muutoksen

3 henkilöltä tutkimistamme 500

henkilöstä. Esiintyvyys on n. 1:150.

Gentamysiini on tehokas huimauskohtauksia

poistava lääke. Usein

gentamysiinihoidon jälkeen henkilö

joutuu harjoitusten avulla parantamaan

tasapainoaan, koska

gentamysiinin sivuvaikutuksiin liittyy

tasapainon huononeminen.


Leikataanko sitten?

Entä ne, jotka tarvitsevat tehokkaampaa

hoitoa? Hoitovaihtoehtoina

on painehoito, paineenalennusleikkaus(dekompressioleikkaus)

tai lääkkeellä tapahtuva sisäkorvan

tasapainojärjestelmän (ja nesteen

tuoton) heikentäminen. Kaikkiin

näihin on turvauduttu vaikean

Menieren taudin hoidossa.

Paineenalennusleikkauksesta professori

Poul Bretlaun tutkimusryhmä

teki vertailevan tutkimuksen,

jossa he tekivät joka toiselle

potilaalle lumeleikkauksen ja joka

toiselle paineenalennusleikkauksen.

Tutkimus hätkähdytti koko tiedeyhteisöä,

joka oli uskonut hyvin

voimakkaasti tähän leikkaukseen.

”Tosiasia on, että sairastuttuani välttelin

venekyytejä, vaikka aiemmin olin

harrastanut aktiivisesti veneilyä 10

vuotta. Silloin pelkäsin, että venereis-

sujuu sut saattavat veneestäkin. käynnistää kiertohuimauksen,

jollainen saattoi alkaa pie-

Hämmästykseksi ei potilasryhmien

välillä ollut eroa hoitovasteessa.

Professori Jens Thomsen teki

myöhemmin toisen vertailun, jossa

hän laittoi tärykalvoon putken

joka toiselle potilaalle ja joka toinen

leikattiin paineen alennusleikkauksella.

Jälleen eroa hoitotuloksissa

(huimauksessa) ei ollut. Tämä

johti maailman laajuisesti siihen että

paineenalennusleikkaus menetti

suosiotaan.

Sitä tehdään edelleen melko runsaasti

USA:n keskilännessä mutta

vain vähän itärannikon suurissa

keskuksissa kuten Bostonissa

(Harvardin yliopisto) ja Kaliforniassa.Paineenalennusleikkauksessa

n. 70% saa hyvän hoitovasteen,

jolloin huimauskohtaukset joko

m eniere-posti 3 l 2011

Oikea asenne ja hoito auttavat Menieren tautia sairastavaa

Myös kuulohermon katkaisua tehdään enää harvoin, koska gentamysiini on osoittautunut

tehokkaaksi hoidoksi ja sen annostus on helppoa verrattuna tasapainohermon katkaisuun, joka o

Gentamysiinin vaikeusasteeltaan jälkeen aivoleikkaus. nestäkin Vertaistukiryhmän aiheesta, esim. liikkuvan jäsenet ju- suuremman ovat tehneet kalan niitä ja olla viimeksi yhtä on- n. 15 v. si

nan katsomisesta.”

nellinen kuin kuvassa oleva Menie-

kalastaminen Sisäkorvan poisto sujuu on jäänyt lähes historiaan. Tämä johtuu siitä, etä jos sisäkorva poistetaan siih

ren tautia sairastava.

veneestäkin voi laittaa enää sisäkorvaistuketta.

”Tilanne on muuttunut gentamysiinihoidon

ansiosta. Pystyn nyt veneilemään

monta tuntia ongelmitta. Pitkäkestoisen

reissun reippaassa aallokossa

muistan keinuntana kuivalla

maalla kuten ennen sairastumistanikin,

mutta mitään huimausta se ei

näytä aiheuttavan. Olen jopa harkinnut

moottoriveneen hankintaa ja paluuta

veneilijäksi.”

Johtopäätöksenä voidaan tiivistää,

että Menierin taudin hoito lääkkeillä

ja kirurgisesti on puutteellisesti

tutkittua ja jotkin menetelmät

sisältävät uskomuksia ja oletuksia.

Potilas saattaa jäädä uskomusten

ja luulojen kanssa usein

yksin taistelemaan huimausta vastaan.

Oikean hoitomuodon valinta

on tärkeää. Gentamysiinin jälkeen

menierikko voi nauttia kalas-

tamisesta ja pärjää keikkuvassa ve-

neessä. Hanki tietoa sairaudestasi

ja ole aktiivinen. Voit napata jopa

loppuvat tai merkittävästi vähenevät.

Manittakoon, että astronautti

Alan Shephardille tehtiin paineenalennusleikkaus

ja hän pääsi

takaisin avaruuteen ja laskeutui

kuuhun.

Myös kuulohermon katkaisua tehdään

enää harvoin, koska gentamysiini

on osoittautunut tehokkaaksi

hoidoksi ja sen annostus on helppoa

verrattuna tasapainohermon

katkaisuun, joka on vaikeusasteeltaan

aivoleikkaus. Vertaistukiryhmän

jäsenet ovat tehneet niitä viimeksi

n. 15 v. sitten. Sisäkorvan

poisto on jäänyt lähes historiaan.

Tämä johtuu siitä, että jos sisäkorva

poistetaan siihen ei voi laittaa

enää sisäkorvaistuketta.

Kuvassa vasemmalla professori Paul Bretlau ”pikkujoulutunnelmissa” Karoliinisessa sairaala

jossa hän vietti vuoden tutkimusvapaalla.

Vertaistuki on tärkeä ja tauti on

usein itse-rajoittuva. MeniTuki on

vertaistukiohjelma Menieren tautia

sairastavalle. Saat siitä apua ja

voit myös verrata itseäsi muihin

samaa sairautta sairastavaan. Voit

tarkastella onko asenteesi oikea

ja siitä miten tulet toimeen sairauden

kanssa. Vain sinä voit vaikuttaa

siihen, miten paljon rajoituksia

ja esteitä tauti sinulle aiheuttaa.

Jos asenteesi on oikea tulet toimeen

taudin kanssa hyvin. Vaikeankin

Menieren taudin kanssa!

MeniTuki-ohjelma auttaa sinua

löytämään asenteen ja

mallit, jotka sopivat juuri sinun

taudinoireisiisi ja niiden aiheuttamien

rajoituksien ja esteiden

voittamiseen.

Oikea asenne ja hoito auttavat Menieren tautia sairastavaa. Gentamysiinin jälkeen kalastamine

Johtopäätöksenä voidaan tiivistää, että Menierin taudin hoito lääkkeillä ja kirurgisesti on 9

puutteellisesti tutkittua ja jotkin menetelmät sisältävät uskomuksia ja oletuksia. Potilas saattaa j

uskomusten ja luulojen kanssa usein yksin taistelemaan huimausta vastaan. Oikeaan hoitomuod

valinta on tärkeää. Gentamysiinin jälkeen Menierikko voi nauttia kalastamisesta ja pärjää


m eniere-posti 3 l 2011

Vertaistukiryhmä, Pyykkö Ilmari, prof., Stephens Dafydd, prof., Kentala Erna, dosentti,

Levo Hilla, lääket. tri, Rasku Jyrki, fil.tri, Roivanen Urho SML:n hallituksen jäsen

10

Osaatko sopeutua

Menieren tautiisi?

Onko olemassa yksinkertaisia ohjeita

Menieren tautia sairastavalle miten

käyttäytyä eri tilanteissa? Vaikuttaako

siltä ettei näin voi olla, koska Menieren

taudissa oireet ovat ikään kuin toistensa

sisällä, tinnitus vaikuttaa kuuloon ja

heijastuu tasapainoon ja kaikki vaikuttavat

selviytymiseen arkipäiväisissä askareissa.

Tuntuu siltä että ei jaksa, ei halua,

ei kehtaa pyytää apua ja lohtua ei

ole näkyvissä.

Tiedustelimme Suomen Meniereliiton

jäseniltä miten he selviytyvät

päivän askareista ja ovatko he havainneet

oman avun tuovan lievitystä

sairauden rajoituksiin. Saimme

useita satoja vastauksia, jotka

kaikki kohdistuivat potilaiden kokemista

ongelmista selviämiseen.

Esimerkkinä kaupassakäynti

Jäsenet kuvasivat myös mihin ongelmiin

tietty toimintamalli tai keino

auttoi. Tämän jälkeen tiedustelimme

vertaistuen tutkijoilta, kuinka

he ratkaisivat ongelman tai rajoituksen

hyviksi todettuja menetelmiä

noudattamalla. Esimerkiksi

kaupassa käynti: kuinka monta

henkilöä on tilannut elintarvikkeita

internetin kautta kotiinsa? Tuskin

kukaan. Mutta lähes 50 % kokee

vaikeuksia ollessaan kaupassa

ostoksilla. He siis voittavat itsensä.

Olemme monta kertaa miettineet

sitä, miten vaikeaa tämä itsen-

sä voittaminen on ja ihmetelleet,

miksei Menieren tautia sairastava

henkilö kiitä itseään ja ole tyytyväinen

siitä, että on voittanut itsensä.

Se on asenteesta kiinni.

Apua lähimmäiseltä

Voitko pyytää apua lähimmäiseltäsi?

Selvitimme myös tätä tiedustelemalla

miten lähimmäinen suhtautuu

tautiin ja mitä rajoituksia tauti

aiheuttaa lähimmäiselle.

Oli sangen mielenkiintoista havaita,

että lähimmäiset eivät havainneet

rajoituksia potilaan toiminnoissa

tai harrastuksissa. He kokivat

ne toiminnan vajauksina, kuten

huonona kuulona, huimauksena tai

pahoinvointina. Siksi esimerkiksi

kaupassa käynti oli toisille omaisille

uhraus ja toisille palvelus potilaalle.

Mielenkiintoista oli myös havaita

että omaiset eivät tunnistaneet

potilaan masennusta, sen si-

Mutta jos asiat olisivatkin toisinpäin:

voittaisit itsesi tekemällä minkä pystyt,

hyväksyisit tietyt rajoitukset ja tekisit

vaihtoehtoisen suunnitelman. Keskustelisit

lähimmäisesi kanssa ja ajattelisit

elämää eteenpäin. Kyse on paljosta,

koska tällöin astut moneen kertaan

epämukavuusalueelle ja joudut murtamaan

rajoja. Lopuksi muutat itsesi.

jaan he itse olivat melko usein masentuneita.

Kun haluat voittaa esteen

Teimme synteesin yksinkertaisesta

asiasta kuten kaupassa käynnistä

ja mietimme potilaiden lähettämien

vastausten ja Menieren taudin

voittamisen peruspilareiden valossa

miten toimia. Oheisessa taulukossa

on mallina miten kunkin haitan

kanssa tulee toimeen, rajoituksen

hallitsee, keskustelee lähiomaisen

kanssa ja suhtautuu asiaan

luottavaisesti ja positiivisesti.

Menieren tautia sairastavalla voi

olla useita syitä, miksi asiointi kaupassa

ei suju, kuten huono tasapaino,

huimauskohtausten pelko, kuulon

huonous, ääniherkkyys, väsymys

tai keskittymiskyvyn puute.

Nämä strategiat ovat käytössä silloin

kun haluat voittaa esteen!


”Kun muistelen omia kokemuksiani, pelkkä kauppaan

meneminen huonossa kunnossa ahdisti. En silloin

tiennyt ´supermarkettiefektistä´ ja pelkäsin, että

päässäni oli jotakin vikaa. Silloin tieto siitä, että

moni muukin menierikko kärsii samanlaisesta vaivasta,

olisi auttanut. Ja kun oli oikein kehno tilanne,

huimausta ja tunne herkästi alkavasta kiertohuimauksesta,

silloin en mennyt kauppaan. Tai jos oli ihan

pakko, niin mahdollisimman lähellä olevaan kauppaan,

rauhalliseen aikaan ja kännykkä visusti mukana.

Apua en koskaan pyytänyt muilta kuin vaimolta.

Nettitilauksista olin kyllä kuullut, mutta silloin sellainen

oli niin uutta, ettei tullut mieleenkään kokeilla.

Lääkkeistä olisi saattanut olla apua minullekin,

m eniere-posti 3 l 2011

Miten vaikeaa Menieren tautia sairastava on kokenut kauppamatkansa silloin, kun

huimauskohtausten vuoksi elämä on ollut vaikeaa. Tässä yhden potilaan kertoma:

mutta tapanani oli turvautua niihin vasta viime tingassa.

Sellainen tapa minulla oli ollut aina ja siksi

esim. Stemetiliä käytin vasta, kun kiertohuimaus oli

jo alkamassa. Se kai johtui siitä, että Stemetil aiheutti

jotenkin omituisen olon. Olisin todennäköisesti

hyötynyt Propralista, jota nykyisin syön ½-1 tablettia

päivässä essentielliin käsien vapinaan. Tämä

ongelma oli ollut olemassa pitkään ja se tietenkin

vain paheni ´supermarkettiefektistä´. Vapinaongelma

poistui, kun ymmärsin mainita siitä työterveyslääkärille.

Tarinan opetus on, että pelkkä oikea tieto

voi auttaa – varsinkin, kun samaan aikaan on

kaksi vaivaa, Meniere ja käsien vapina.”

Strategia 1, miten haitan kanssa tulee toimeen.

Rajoittava ongelma Oireen vaikutukset Suunnitelma Vaihtoehtoinen suunnitelma

Tasapaino Horjumista käytävillä Ostoskärryjen Tasapainoharjoittelu. Pyydä

käyttäminen ystävä mukaasi.

Huimaus Kohtaus voi johtaa Ennaltaehkäisevät Käytä Stemeteliä. Pyydä

kaatumisiin ja tavaroiden

pudottaminen

lääkkeet ystävä mukaasi.

Toisaalta voit hyväksyä rajoituksesi ja elää sen kanssa kehittämällä vaihtoehtoisia menetelmiä,

joiden avulla selviät kaupassa käynnistä. Tässä vaihtoehtoinen, toinenkin strategia, jossa hyväksyt

vaikeutesi ja sopeudut ongelmiin. Tässä taulukossa on esitetty miten ongelma voitaisiin ratkaista.

Rajoittava ongelma Tavoitteet Suunnitelma Vaihtoehtoinen suunnitelma

Tasapaino Kävellä supermarkettiin Menen supermarkettiin Kerron ihmisille, että minulla on

itsevarmempana hyvinä päivinä Menieren tauti ja että en ole humalassa

Minä tilaan internetin kautta

Huimaus En mene ostoksille, kun Menen supermarkettiin Tautini ei ole tarttuva. Etsin paikan,

kohtaukset ovat pahoja hyvinä päivinä jossa voi levätä, kunnes kohtaus on ohi

Huono kuulo On joitain ihmisiä, Pyydän heitä Tarkistan summan näytöstä. Varmistan,

joita en kuule toistamaan että näen henkilön kasvot selkeästi. Käytän

kuulolaitteiden kanssa suuntamikrofonia

Huoli Joskus päätän jäädä Käytän sen ajan Jos ahdistun liikaa, teen syvähengitystä

kotiin meditoimiseen Käyn ostoksilla aina siellä, missä minut

tunnetaan

Ääniyliherkkyys Menen vain rauhallisiin Pidän aina Pyydän myymälän esimiestä vähentämään

permarketteihin korvatulppia mukanani melua. Vältän kaiuttimia.

11


m eniere-posti 3 l 2011

Taudin oireet vaihtelevat ja kullekin

tulee eteen hetkiä, jolloin kaupassa

käynti voi olla ongelmallista.

Edellisellä sivulla esitetty esimerkki

on otettu MeniTuen ohjelmasta

ja ohjelmassa on esitetty kaikkein

yleisimpien rajoitusten toimintamalli.

Tavallisimpia rajoituksia on

ohjelmistossa 18.

Taudin rajoitusten kanssa on opittava

elämään, jos niitä ei voi pois-

Kuvassa astronautti Allan Shephard, joka sairasti Menieren tautia.

Toukokuun 5. päivänä 1961, 23 päivää Juri Gagarinin ensilennon jälkeen

Alan Shepardista tuli Yhdysvaltain ensimmäinen astronautti kun hänet

laukaistiin ballistiselle lennolle Mercury-avaruusaluksella ”Freedom 7”.

Lento kesti 15 minuuttia ja 28 sekuntia ja korkeimmillaan se ylsi 183,3

kilometrin korkeuteen.

Shepardin piti myös osallistua Mercury-10 ”Freedom 7-II”-lentoon

toukokuussa 1963 mutta se peruttiin. Tämän jälkeen Shepard nimettiin

komentajaksi ensimmäiselle miehitetylle Gemini-lennolle, mutta hän joutui

jäämään pois lennolta, kun hänellä alkuvuodesta 1964 todettiin Menieren

tauti.

Toukokuussa 1969 hän sai jälleen täydet lento-oikeudet sisäkorvaan

tehdyn leikkauksen jälkeen. Shepard oli alun perin nimetty Apollo-13

-lennon komentajaksi, mutta pyynnöstään hänet siirrettiin seuraavalle

lennolle.

Alan Shepard laskeutui Kuuhun kolmannella Apollo-lennolla 31. tammikuuta

- 9 helmikuuta 1971 Apollo 14:n komentajana. Shepard on ainoa Kuussa

golfia pelannnut ihminen lyötyään kuukävelynsä aikana kaksi golfpalloa

”mailien ja mailien päähän” - kuten hän tapahtumaa kuvasi. (tiedot

Wikipediasta).

12

taa. Puhutaan ”uuskyvykkyydestä”,

jolloin henkilö oppii hallitsemaan

elämäänsä ja raivaamaan elämää

haittaavia esteitä tieltään.

Usein ratkaisu on olemassa, mutta

sitä ei näe oireiden aiheuttaman

tunteiden sumeuden vuoksi. Muista,

ensimmäisellä amerikkalaisella

astronautilla Alan Shephardilla

oli Menieren tauti. Siitä huolimatta

hän lensi kuuhun.

Omena emäntä auttaa

ostosten tekemisessä

Kaikkien isojen kauppakeskusten

pitäisi tarjota samanlainen palvelu

apua tarvitseville asiakkaille, kuin

jättimäinen Iso Omena Espoossa.

Tästä olisi varmasti iso apu myös

menierikoille.

Kauppakeskuksen Omena emäntä,

auttaa Ison Omenan iäkkäämpää

asiakaskuntaa ostosten tekemisessä

ja mm pankkiasioiden hoitamisessa.

Omena emäntä kiertelee

kauppakeskuksen käytävillä, tervehtii

tuttavallisesti ja tarjoaa apua

uusille asiakkaille.

Palvelu on tarkoitettu vanhusten

lisäksi myös vammaisille, liikuntarajoitteisille

tai vaikkapa leikkauksesta

toipuville. Apu voi olla tunnin-parin

reissu kauppakeskuksessa

tai pieni ele kuten asiakkaan

saattaminen hissille. Kauppakeskukseen

tulevat voivat myös soittaa

Omena emännälle etukäteen

ja sopia yhteisestä asiointikierroksesta.

Omena emäntä kerää koriin

ruokatarvikkeita sekä auttaa

omaishoitajia ostosten tekemisessä

tai pyörätuolin työntämisessä. .

Omena emäntä auttaa vanhuksia,

vammaisia, toipilaita ja liikuntaesteisiä

asioimisessa, ostosten tekemisessä,

pakkaamisessa ja kantamisessa.

Lisäksi kauppakeskuksessa

on helppo liikkua. Omena emännän

palvelu on maksuton, ja sen

käytännön toteuttamisesta vastaa

Lähimmäisapu ry.


m eniere-posti 3 l 2011

Urho Roivanen

M

editaatio

Tämän kirjoituksen tarkoitus on kuvata meditaatioharrastustani ja siten rohkaista muita Menieren taudista

kärsiviä kokeilemaan tätä oma-apumenetelmää ja mahdollisesti ottamaan sen päivittäiseksi tavaksi. Vaikka

MeniTuki-ohjelman tinnitusosiossa annetaan kuvaus meditaatiosta ja sen hyödyistä, luulen monilla olevan ennakkoluuloja

ja epäilyjä tästä aiheesta. Vastaavalla tavalla ajattelin itsekin harrastusta aloittaessani 90-luvun

alkupuolella. Edelleen epäluulot tiedostaen olen maininnut harrastuksestani vain lähimmille ystävilleni ja vasta

näin pitkän kokemuksen jälkeen saatan kertoa siitä julkisesti.

Soveltamani menetelmä on nimeltään TM eli transsendenttinen meditaatio. Sitä koskien annan kuvauksen,

miksi sen harrastamisen aloitin, mihin sillä pyrin, miten sitä teen ja minkälaisia vaikutuksia sillä on ollut elämääni.

Täydennän esitystäni myös kirjallisuudesta saamillani tiedoilla, joita itse pidän faktoina mutta jotka

luonnollisesti voivat olla henkilökohtaisen tulkintani värittämiä. Siinä arviointivastuun jätän lukijalle.

13


m eniere-posti 3 l 2011

14

Miksi

aloitin

meditaation

Aloitin harrastukseni 1992 neljänä

päivänä pidetyn TM-kurssin jälkeen.

Voisin sanoa, että pakottavasta

tarpeesta.

Taustalla oli työpaikan vaihdokseni

ja joutuminen minulle sopimattomaan

työympäristöön ja työhön,

jotka vuoden päivät pitivät yllä

jatkuvaa stressiä, pahaa oloa ja

unettomuutta. Työpaikan valinta

oli epäonnistunut, mutta mahdollisuudet

korjata tilanne vaihtamalla

uudestaan olivat olemattomat.

Olihan maan talous tuohon aikaan

pohjamudissa talouskuplan puhjettua

1989-90.

Olin umpikujassa henkisesti, syytin

kaikesta vain itseäni enkä osannut

hakea apua ulkopuolelta. Halusin irtautua

työstäni, otin opintovapaata

perehtyäkseni yritystoimintaan ja

perustin osakeyhtiön, mutta rohkeus

ja suunnitelmat eivät riittäneet

toiminnan aloittamiseen. Pysyin

työssäni, johon sain muutoksen

vasta 1994 ja sitten alkoi helpottaa.

Irti jatkuvasta ahdistuksesta

ja ahdistuksesta

Kuvatulla tavalla alkusyynä meditaation

aloittamiseeni oli tarve

vapautua jatkuvasta ahdistuksesta

ja stressistä. Mitään taianomaista

korjausta se ei tuonut elämäntilanteeseeni,

mutta tunsin kuitenkin

voivani paremmin - jos

en nyt kaiken aikaa, niin ainakin

meditointihetkinäni. Ne koin aina

miellyttävinä ja syvästi rentouttavina

ja meditoin vuosikaudet tosi

säännöllisesti. Aamuisin herättyä

ennen aamiaista ja työhön lähtöä

15-20 minuuttia ja työstä palattua

saman verran ennen muita toimia.

Harrastusta tuki se, että vaimoni oli

myös käynyt saman kurssin ja siksi

ymmärsi menettelyäni.

Mitä

tavoittelen

meditaatiolla

Kuten aloittaessani, tärkeimpänä

motiivina meditaatioharrastukselleni

on stressin purkaminen, mikä

auttaa levollisemmin suhtautumaan

elämän ongelmiin. Tinnitus ei minulle

enää tuota pulmaa, mutta

tiedän meditaation silti helpottavan

ja ehkäisevän muitakin Menieren

taudin oireita. Uusia terveysongelmia

joudun varmaan kohtaamaan

ikääntymisen myötä, mutta uskon

meditaation auttavan niistäkin selviämisessä.

Parantaa yöunta

Yksi tärkeä käytännön apu pitää

mainita erikseen: yöunen parantaminen.

Joskus saatan aamuyöstä

herätä pohtimaan askarruttavia

asioita, jolloin uudelleen nukahtaminen

on vaikeaa. Silloin auttaa lyhyt

muutaman minuutin meditaatio

- mutta vain lyhyt, pidempi sessio

virkistää.

Parantaa luovuutta

Toinen tärkeä motiivi tälle harrastukselleni

on käsitykseni siitä, että

meditaatio parantaa luovuutta.

Olen kokenut tämän työni projekteissa,

joita olen vetänyt ja joissa

uuden keksiminen on ollut avain havaittujen

ongelmien ratkaisemiseen.

Käytännön esimerkkeinä mainitsen

kaksi vetämääni tietojärjestelmäprojektia,

joissa kummankin

tuloksena oli Internetin käyttöön

perustuva, räätälöity järjestelmä.

Niiden toteutukseen lähdettiin tekemieni

aloitteiden pohjalta, joihin

ideoita sain yöunieni kautta. Toisen

järjestelmän nimikin syntyi unen

aikana ja käyttöön se otettiin vain

yhtä kirjainta muuttamalla (Defcon

> Decon eli Defect Control,

poikkeamien hallinta). Uskon, että

meditointi on vahvasti myötävaikuttanut

tällaiseen.

Kehittää itsetuntemusta

Pidän meditaatiota myös välineenä

kehittää itsetuntemusta ja edistää

henkistä kasvua. Meditaatiossa

tajunnan tyhjentäminen ja hienovarainen

ajatusten sääntely antaa

mahdollisuuden vapautua ainakin

hetkellisesti minäkeskeisyydestä

ja havainnoida omia ajatuksia ja

toimenpiteitä ulkopuolisin silmin.

Silloin on mahdollista antaa joutavan

mennä ja keskittyä oleelliseen.

Tuottaa koherenssia, tunteen

elämän hallinnasta

Tärkeät asiat yleensä ovat reaalimaailman

asioita ja jos omat ajatukset

peilaavat niitä vääristelemättä,

se tuottaa MeniTuessa korostettua

koherenssia (tunnetta elämän hallinnasta)

ja edelleen elämänlaatua.

Tiedetään esimerkiksi, että meditaatio

voi auttaa riippuvuuksista

vapautumista, esim. tupakanpoltosta

ja alkoholin väärinkäytöstä. Meditaatio

voi myös myötävaikuttaa opiskelussa,

parempien ihmissuhteiden

luomisessa ja tunteiden ilmaisussa.

Myönteisiä

terveysvaikutuksia

Yhtenä meditaation hyödyistä on

myönteinen vaikutus ihmisen fysiologiaan.

Tutkimukset osoittavat,

että se mm. alentaa verenpainetta,

vähentää hapen kulutusta, helpottaa

kroonista päänsärkyä ja migreeniä,

hidastaa aineenvaihduntaa ja joidenkin

tutkimusten mukaan myös

biologisia vanhenemisoireita. Kirjallisuudesta

löytyy lisää hyötyseikkoja,

mutta jo nämäkin riittävät minulle

osoitukseksi meditaation eduista.


Soveltamani

meditaatioprosessi

Soveltamani TM-meditointitapa on

yksi monista tarjolla olevista. Tätä

nykyä harrastan sitä taas säännöllisesti

aamuisin klo 7-9 keston

ollessa 15-20 minuuttia. Useimmiten

meditoin vaimoni kanssa

kohta heräämisen jälkeen mutta

ennen aamiaista, kuten ohje kuuluu.

Istun aina samalla tuolilla makuuhuoneessamme,

joka on rauhallisin

paikka asunnossamme.

Vuoteen olen sijannut ennen aloitusta

ja usein peilipöydällä on

kukkia, koska miellyttävä ympäristö

houkuttelee aloittamaan. Istun

tavallisella tuolilla selkä mahdollisimman

suorana, koska se tuntuu

edistävän rentoutumista. Veltto ja

puolimakaava asento heikentävät

tulosta. Polvien päällä pidän tyynyä,

jonka päälle kädet on hyvä laskea

ilman, että hartiat jännittyvät. Istunnon

ajaksi sammutan valot ja

vedän tarvittaessa verhot ikkunoihin,

koska hämärässä on helpompi

rentoutua.

Ollaan ihan hiljaa

Tärkeää on, että kaikki häiriötekijät

on eliminoitu - ei raksuttavaa herätyskelloa

eikä soivaa kännykkää.

Meditaatio synnyttää ns.”valppaan

lepotilan”, jolloin kuulo herkistyy

niin, että jopa kellon tikitys saattaa

häiritä. Vaikka yhdessä meditoitaisiin,

istunnon aikana ollaan ihan hiljaa.

Aloitan istunnon parin minuutin

valmistautumisella, jolloin rauhoitan

ja syvennän hengitystä samalla

katsoen johonkin huomiota herättämättömään

kiintopisteeseen.

Sitten suljen silmät ja koetan keskittyä

hengitykseen, vaikka ajatukset

saattavat ravata aiheesta toiseen.

Koetan hienovaraisesti tyhjentää

tajunnan ajattelemalla mantrasanaa

ja hengitystä, vuorotellen tai yhtä

aikaa. Muita ajatuksia pulpahtelee

mieleen tavan takaa, mutta en

koeta pakottaa niitä pois.

Vähitellen hengitys hidastuu, jännitys

poistuu niskasta ja hartioista ja

käsien ihon pinnassa saattaa tuntua

pistelyä pintaverenkierron vilkastuessa.

Silloin olotila on miellyttävän

rento, ajatukset ovat vaimentuneet

ja joskus koen väriaistimuksia,

vaikka silmät ovat kiinni. Koska

ajatukset ovat vaimentuneet, ajan

kuluminen tulee mieleen vain

hetkittäin ja etäisenä. Silti ajantaju

jotenkin säilyy istunnon aikana ja

yleensä osaan lopettaa 15-20 minuutin

jälkeen.

Aika ei koskaan tunnu pitkältä

verrattuna siihen, että vain koettaisi

istua paikallaan. Päinvastoin, joskus

tulee jatkettua hyvää rentoustilaa ja

silloin puoli tuntia tuntuu menneen

liian nopeasti. Istunnon loppuvaiheessa

valmistaudun lopettamaan,

avaan hitaasti silmät ja tuumailen

päivän tehtäviä parin minuutin ajan

ennen ylösnousua.

Voi harrastaa muuallakin

kuin kotona

TM-ohjeet suosittelelevat meditaatiota

kaksi kertaa päivässä, mutta

oma elämäntilanteeni mahdollistaa

sellaisen vain satunnaisesti. Meditointia

toki voi harrastaa muuallakin

kuin kotona, esim. kulkuvälineissä

istuen ja luulenpa, että joskus johonkin

työtehtävään paneutuessani

saatan päästä meditatiiviseen tilaan.

Sellainen voi olla käsillä, kun keskityn

tekemiseeni niin, että unohdan

itseni ja ajan kulun.

Vielä on todettava, ettei väsyneenä

kannata yrittää meditoida, nukahdan

vain tuoliin. Uni ja meditatiivinen

valpas lepotila ovat eri asioita.

Vaikka meditointimenettely kuulostaa

yksinkertaiselta, sen opettelu

olisi hyvä tehdä ohjatusti.

m eniere-posti 3 l 2011

Ei yritetä

mitään

TM:n ohjeiden mukaan en pyri

mihinkään tulokseen tai tiettyjen

ajatuksien karkottamiseen istunnoissani.

Meditoitaessa kaikki ajatukset

vaimenevat, kun ei yritetä

mitään ja hienovaraisesti keskitytään

hengitykseen ja mantraan.

Vielä lisäisin, että harrastukseni

on puhtaasti”maallista”, se ei liity

mihinkään uskontoon enkä ole

minkään tämän alan järjestön jäsen.

Tiedän kyllä, että hyvin kauan

meditointia harrastaneet voivat

saada huippukokemuksia, tuntea

pyhyyttä tai kokea jonkinlaista

euforiaa, mutta sellaisten tietoista

tavoittelemista pidetään varmana

tapana epäonnistua rentoutumisen

saamisessa.

Paras kokeilemistani rentoutusmenetelmistä

Kaiken kaikkiaan pidän meditaatiota

parhaana niistä rentoutusmenetelmistä,

joita itse olen kokeillut.

Nuorempana yritin opetella ns.

autogeenista menettelyä, mutta tulokset

tuntuivat vaatimattomilta ja

syntyivät hitaasti. Sairastuttuani Menieren

tautiin hain apua akupunktiohoidoista,

joiden aikana saatoin

rentoutua niin perusteellisesti, että

nukahdin. Fyysinen rentoutuminen

muistutti meditaatiolla saavutettavaa

sillä erotuksella, että meditaatio

ei oikein harjoitettuna johda uneen

vaan valppaaseen lepotilaan.

Meditaatioon liittyvää kirjallisuutta

ja linkkejä:

1. Lauri Rauhala: Mitä meditaatio on

(Karisto Oy, 1992).

2. Suomen TM lehti 1982-1992.

3. http://fi.wikipedia.org/wiki/Meditaatio

4. http://www.meditaatio.org

5. http://www.tm-koulutus.com

15


m eniere-posti 3 l 2011

16

Tervehdys, Etelä-Pohjanmaan

Meniere-yhdistyksen jäsenet!

Kuvassa syy poissaolooni syksyn jäsentilaisuuksista:

lapsenlapseni Lenni 4v ja Sofia 1v 8kk. Hoidan

heitä Espoossa tammikuun loppuun asti vuorotteluvapaallani.

Helmikuussa sitten: ”hiihtelyä kotihangilla”.

Valoisaa syysmieltä kaikille, voikaa hyvin ja käyttäkää

hyväksenne mahdollisuuksia tavata toisia menierikkoja

yhdistyksen tilaisuuksissa!

Pirjo Viitamäki

Kanta-Hämeen Meniere-yhdistys tutustui syyskuussa

Kyyrölän Saven tuotantoon. ”Kuin ihmettä katsoisi”,

huokasivat perinteistä työskentelyä seuranneet

vieraat. Savenvalajamestari Nikolai Uschanoffin

dreijaaman joutsenpariskunnan arvonnassa voittanut

Terttu Niinimäki iloisena mestaria kiittämässä.

Kesä

Pilvetön taivas

huikaiseva sini

avaruuden syli.

Kaikkialla auringon kulta.

Kumpupilvien valkeat huivit

ukkospilvien punertavat tornit

sadepilvien harmaat viitat.

Kaikenkastava raikas sade.

Iltaruskon punainen kulta.

Taivas kuin elämä itse.

Poutapilven hahtuvainen taivaan sinessä

järvenselän mittaamaton peili

salmien suut matkojen päässä

utuisina hellesumusta.

Ei ole olemassa aikaa

on vain tämä hetki,

jossa entinen ja nykyinen ja tuleva

liukuvat limittäin ja sylikkäin.

Yksinäinen soutaja järven selällä.

Tuskin liikuttaa airoja,

koska hetki on pyhä.

On yhtä olevaisen kanssa

pienenä siruna taivaan ja veden syleilyssä.

Syksyn lapsi

a

a

Synnyin syksyllä juuri kun luonto kuolla ehti,

juuri kun putosi puusta viimeinenkin lehti.

Synnyin myrskyyn ja sateeseen,

syksy-yön pimeyteen.

Tuulikki Hartikainen

Meni syksy, tuli talvi, sitten kaunis kevät,

nosti nurmikko päänsä, puut lehvänsä väreilevät.

Linnut palasi etelästä,

mikä estäisi niitä visertämästä.

Ilon tunsi syksyn lapsonen, hän näki kaiken kauneuden,

oli onnellinen elämästä, Luojan luomasta keväästä.

Meni lämmin kesä, tuli taasen syksy, myrskyt ja tuulet,

oli syksyn lapsella hymyssä huulet

Hän tiesi jälkeen pimeän,

tulee jälleen päivät kesän lämpimän

Näin jatkuu vuodesta toiseen, tietää hän.

Näin jatkuu koko elämän.

Leila Kallio


Pirkanmaan Meniereyhdistyksen

kävelyretki

Sääksjärvellä

Birgitan polkua

Kirskaanniemeen

8.9.2011

m eniere-posti 3 l 2011

Makkaroiden valmistumista odottelemassa Jalo Kumpu, Merja Mantila, Pirkko Alhola ja Annu Rantanen.

Viisi urhoollista kävelijää lähti Hyttyskorven

parkkipaikalta klo 18

kohti Kirskaanniemeä, sataa tihkutti

jonkin verran, mutta eihän se

tosi reippailijoita haitannut. Reilun

puolen tunnin jälkeen olimme

perillä tosi kauniilla paikalla, jossa

oli useita nuotiopaikkoja, laavu ja

nukkuma-aitta.

Pari meistä oli ottanut mukaan

makkaraa, mutta tulen sytyttämisessä

oli vaikeuksia, koska puut

olivat kosteita. Onneksi Annu oli

ottanut sytytyspaloja mukaan, saatiin

kuin saatiinkin makkarat paistettua

ja ne jaettiin kristillisesti kaikille.

Paluumatkalla satoi jo vähän enemmän

ja alkoi hämärtää, mutta selvisimme

kaatumatta ja kompastumatta

liukkaitten kivien ja juurten

peittämää polkua takaisin parkkipaikalle.

Hieno retki kaiken kaikkiaan!

Kuva ja teksti: Pirjo Höglund

Meri-Lapin Meniere-yhdistys

aloitti syyskautensa

ulkoilun merkeissä

aurinkoisena sunnuntaina

25.9.

Kuvassa Kaakamon urheilukentän

laavulle saapuneet

Leila Ruotsalainen,

Ritva Pihlaja, Saara

Mäkikorttila, Pertti

Suomela, Taimi Suomela

ja Juha Mäkikorttila.

Kuvaajana yhdistyksen

puheenjohtaja Sinikka

Kaikkonen.

17


m eniere-posti 3 l 2011

18

Etelä-Pohjanmaan Meniere-yhdistys ry

Varsinkin uudet jäsenet toivotamme tervetulleiksi tilaisuuksiimme!

La 29.10 klo 13.00 tapaamme Vaasan kirjastossa salissa Essee1, Kirjastonkatu 13. Kaffeet tarjotaan!

Vaasan seudulla on melko paljon jäseniä, joita olisi kiva tavata. Sirkalle ilmoittautuminen 22.10

mennessä 040 512 2489.

La 19.11 klo 14.00-17.00. vietämme pikkujoulua Välimeren Ravintola Athena Palacessa Seinäjoella

(Kauppakatu 1, sama talo jossa sijaitsee järjestötalo). Mukaan pikkupaketti (enint. 5 euroa). Yhdistys

tarjoaa jälkiruoan. Ilmoittautuminen Leilalle 050 538 7228

Haluatko tukea toimintaamme? Vuoden 2011 kannatusjäsenmaksun voi maksaa Etelä-Pohjanmaan Meniere-yhdistyksen

tilille POP 474740-216566. 10 euroa/kannatusjäsen.

Ota yhteyttä, esitä toimintatoiveita ja -ideoita!

Pirjo Viitamäki, puheenjohtaja, Vuorenmaanrinne 23 B 13, 60220 Seinäjoki

puh. 050 542 7357(tekstiviestit), sähköposti pirjo.viitamäki@netikka.fi

Sinikka Kataja sihteeri, puh. 050 370 9988

Sirkka Mäkelä, rahastonhoitaja, vertaistukihenkilö, Toralantie 170, 61330 Koskenkorva

puh. 06 422 9523 tai 040 512 2489, sähköposti Sirkka.Makela@ilmajoki.fi

Hallituksessa myös: Leila Kallio, varapuheenjohtaja puh. 050 538 7228, Pirkko Talola, puh. 040 563 4153

Kanta-Hämeen Meniere-yhdistys ry

Ti 18.10 klo 18 Näkövammaisten tila, Parolantie 22 HML (sis.käynti Brahenkadun puolelta).

Taide- ja keskustelu-ilta Anita Ojanen kertoo sanoin ja kuvin taidemaalari Vincent van Gogh´in elämästä,

hänenhän on arveltu sairastaneen Menieren tautia. Loppuillan vietämme vertaistuen merkeissä jutellen.

Ti 15. 11 klo 18 Näkövammaisten tila, Parolantie 22 HML (sis.käynti Brahenkadun puolelta).

Suomen Meniere-liiton uusi puheenjohtaja Mikko Seeskorpi tulee esittäytymään ja kertoo liiton toiminnasta.

Kevään vuosikokouksessa valittu uusi hallitus: Anita Ojanen pj, Olle Tast varapj. Merja Vuohelainen sihteeri,

Susanna Kivinen rahastonhoitaja, Hellevi Tamminen, Leena-Marja Jokinen ja Terttu Niittymäki.

Varajäsenet Leo Roivainen ja Sirkka Simola

Toivomme jäsenistöltä ehdotuksia tulevaan toimintaan, ideoikaa ja kertokaa meille!

Anita Ojanen, ojanen.anita@gmail.com, Merja Vuohelainen merja.vuohelainen@gmail.com

Vertaistukihenkilömme Anita Ojanen: puh. 050 913 5065, sähköposti ojanen.anita@gmail.com

Meri-Lapin Meniere-yhdistys ry

Ma 24.10. klo 18 kerhoilta Kemin Leipätehtaalla, osoite Sankarikatu 7.

Vieraana Länsi-Pohjan Suoraselkäiset ry:n puheenjohtaja Annikki Tytärniemi

Marraskuun lopussa vietämme pikkujoulua. Aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin.

Tervetuloa mukaan vanhat ja uudet jäsenet !

Lisätietoja saat:

Sinikka Kaikkonen puh.joht. ja vertaistukihenkilö, puh. 040 514 5132, sinikka.kaikkonen@pp1.inet.fi


Oulun seudun Meniere-yhdistys ry

m eniere-posti 3 l 2011

Tiedotamme tapahtumista sunnuntain Oulu-lehden seuratoimintapalstalla sekä nettisivuillamme: www.

suomenmeniereliitto.fi. Toivotamme uudet jäsenet tervetulleiksi syksyn 2011 tapahtumiin! Yhdistyksen

tukemia tasapaino/kuntosalivuorolippuja voi kysellä Tuovi Kiviniemeltä.

Ryhmässä selviytyy aina paremmin kuin yksin! Tule kuuntelemaan, keskustelemaan ja saamaan

vinkkejä arjessa selviytymiseen. Voit jutella kokemuksistasi toisten saman kokeneiden kanssa.

Oulun jäsenillat joka kuukauden toisena tiistaina. Kokoontumispaikkana on Aleksinkulma, Aleksanterinkatu

9, Oulu, tarkista sali sunnuntain Oulu-lehdestä seuratoimintapalstalta.

Ti 11.10. klo 17.30 Aleksinkulma, Marja esittää ”Kerrostaloelämää”. Lippujen varaaminen Kaupunginteatterin

Sotahevonen-näytelmän lauantain 19.11 esitykseen. Marraskuun loppupuolella mahdollisuus

tutustua uuden raitiovaunun puiseen malliin, asiasta lisää jäsenillassa. Hallitus kokoontuu jäsenillan

jälkeen.

Ti 8.11. klo 17.30 Aleksinkulma. Vuosikokous. Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Varattujen

teatterilippujen lunastaminen.

La 19.11. klo 19.00 Teatteri-ilta. Oulun kaupunginteatteri: Sotahevonen.

Ma 28.11. klo 10.00 - 12.00 Aleksinkulma, Aino-sali. 2.krs. Vieraanamme Aleksander-tekniikan

taitaja Matti Harilo.

Ke 7.12. klo 18.00 Isokatu 17, Seurakunnan tilat. Perinteinen pikkujoulu yhdessä Kuulovammaisten

kanssa

Haluatko keskustella puhelimessa toisten Menieren tautia sairastavien kanssa?

Puhelinrinkitoiminta käynnistyy kahden ryhmän voimalla. Ilmoittaudu mukaan puhelinrinkiin Tuovi

Kiviniemelle puh. 0440 926 400.

Hallituksen 2011 yhteystiedot:

Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri

Tuovi Kiviniemi Väinö Pulkkinen Sirkka Heikkinen

Tiilitie 1 D 12, Nokelant. 41 B 11 Lääninkuja 61

90650 Oulu 90150 Oulu 90820 Kello

puh. 0440 926400 puh. 08 333 060, 040 552 3206 puh. 0400 935 283

etunimi.sukunimi@ovi.com etunimi.sukunimi@mail.suomi.net

Tukihenkilöt: Tuovi Kiviniemi, puh. 0440 926 400 ja Nina Kallunki, puh. 0400 600 452

Kainuun Menierekerhon kerhoillat

Kokoontumispaikkana on Karoliinan Kamari, Brahenkatu 14, Kajaani

Ke 30.11. klo 18.00 jäsenilta

Kerhon yhteyshenkilöt:

Hannele Kähkönen, puh. 040 538 3797, sähköposti: etunimi.sukunimi@luukku.com ja

Teija Karjalainen, puh. 0500 798 632

Tukihenkilöt:

Hannele Kähkönen puh. 040 5383797 ja

Merja Junkkarinen puh. 0400 603 838, sähköposti: merjajunkkarinen@hotmail.com

19


m eniere-posti 3 l 2011

20

Pirkanmaan Meniere-yhdistys ry

To 13.10. klo 18.00. Nyyttikestit Kirjastotalo Metsossa Ota mukaan jotain pikku tarjottavaa.

Uudet jäsenet tulkaa tutustumaan yhdistyksen muihin jäseniin.

To 24.11. klo 18.00. Vietämme pikkujoulua puheenjohtaja Kirsti Salovaaran kodissa Lamminpäässä,

osoitteessa Juurikatu 15 G 54. Yhdistys maksaa tarjoilun. Ota pikku paketti mukaan. Tervetuloa!

Meniere-jumppa Kuulovammaisten koululla. Kaupinkatu 29, keskiviikkoisin klo 17.30-18.30.

Lisätietoja saat Tauno Ahoselta puh. 0400 923 719

Tervetuloa osallistumaan! Lisätietoja toiminnasta:

Kirsti Salovaara, puheenjohtaja Pirkko Alhola, sihteeri

puh. 040 776 5579 puh. 040 592 9556

salovaarak@kolumbus.fi pirkko.alhola@tuubi.net

Satakunnan Meniere-yhdistys ry

Ti 25.10. klo 18.00 kuukausikerho Satakunnan yhteisökeskuksessa Isolinnankatu 16.

Ke 23.11. klo 19.00 teatteri-ilta ja pikkujoulu. Näytelmä ” Napit vastakkain”, yhdistys tarjoaa väliajalla

kahvin ja leivoksen. Lipun hinta16 euroa. Ilmoittautumiset 2.11. mennessä Salme Hiitiölle

puh. 02 864 7249 tai 040 419 0707.

Ti 29.11. klo 18.00 syyskokous ja kuukausikerho Satakunnan yhteisökeskuksessa Isolinnankatu 16.

MeniTuki -ohjelman esittely.

La 10.12 Joulumyyjäiset Seurakunnan myyjäisten yhteydessä.

Uudenmaan Meniere-yhdistys ry

La 10.12 Retki Lohjalle Menneen Ajan Joulumarkkinoille.

Lähtö klo 9.00 Kiasman edestä; Charter Tuomi kuljettaa.

• Aamukahvit ja sen jälkeen tutustuminen markkinoiden monipuoliseen tarjontaan.

• Pyhän Laurin kirkossa yleisöesittely, johon voi osallistua ostosten jälkeen.

• Lounas Kisakallion Urheiluopistolla.

• Lounaan jälkeen matkaamme Vironperälle. Siellä opas esittelee meille valtioneuvos Johannes Virolaisen

elämäntyötä.

• Paluu Helsinkiin n. 16.30.

Ilmoittautuminen Irmeli Tammiselle, puh. 050 301 8134, viimeistään 23.11.

Retken hinta on 30 euroa jäseneltä ja 35 euroa muilta.

Retki maksetaan yhdistyksen tilille 572290-227352 viimeistään 25.11. Viestikenttään laitetaan "lohja".

Varsinais-Suomen Meniere-yhdistys ry

Ke 12.10. klo 18.00 SRK:n huoneiston yläsalissa Aninkaistenkatu 1 (2. krs). Ruotsinkielinen vertaistuki-ilta

Lisätietoja: Carola Silvander 040 527 0440.

Ke 19.10. klo 18.00 SRK:n huoneiston yläsalissa Aninkaistenkatu 1 (2. krs). Meniere-vertaistuki-ilta.

Marraskussa onkin syytä juhlaan! La 26.11. klo 15.00 Vietämme toimintamme 20-vuotisjuhlia

Meri-Karinassa, Seiskarinkatu 35, Turku Ohjelmassa musiikkia, vähän muisteloa ja ruokailu.


Meniere-kurssit vuonna 2012

Kuuloliitto kuntouttaa, Valkea talo, Helsinki

Sopeutumisvalmennuskurssit työelämässä oleville (Kela):

1. osa 2.osa

23.-27.1. 7.-10.8. Kelan kurssi nro 43036

7.-11.5. 27.-30.11. Kelan kurssi nro 43037

24.-28.9. 19.-22.3.2013 Kelan kurssi nro 43038

5.-9.11. 14.-17.5.2013 Kelan kurssi nro 43040

Sopeutumisvalmennuskurssi eläkeläisille (RAY):

11.-14.6.

m eniere-posti 3 l 2011

Työelämäpainotteinen kurssi huonokuuloisille tai Menieren tautia sairastaville (Kela):

1. osa 2.osa

4.-12.10. 9.-12.4.2013 Kelan kurssi nro 43035

Työelämässä olevien kurssit on tarkoitettu alle 67-vuotiaille henkilöille, joilla on todettu Menieren

tauti tai Menieren taudille tyypillinen oireisto. Kuntoutuja voi olla työelämässä, työttömänä,

opiskelemassa tai kuntoutustuella. Kurssille voi hakea yhdessä omaisen kanssa.

Eläkeläisten kursseille voivat hakea työkyvyttömyyseläkkeellä olevat ja vanhuuseläkeikäiset

henkilöt omaisineen.

Työelämäpainotteinen kurssi on tarkoitettu 22-67-vuotiaille henkilöille, joilla huonokuuloisuus

tai Menieren tauti vaikeuttaa työssä selviytymistä tai työelämään pääsemistä. Kurssi on sopeutumisvalmennusta

täydentävää kuntoutusta eli hakijan toivotaan käyneen jo aiemmin sopeutumisvalmennuskurssin.

Kustannukset Kurssi on osallistujille maksuton, rahoittajina Kela ja eläkeläisten kurssilla RAY.

Kela korvaa matkakulut omavastuuosuuden ylittävältä osalta. Kurssiajalta on mahdollista hakea

Kelan kuntoutusrahaa, jos kurssille osallistuminen aiheuttaa ansionmenetystä.

Hakeminen Hakuaika kursseille päättyy 12 viikkoa ennen kurs sin alkua. Työelämässä olevien

kursseilla hakemuksena käytetään Kelan kuntoutushakemuslomaketta Ku 102. Eläkeläisten kurssille

haetaan Kuuloliitosta saatavalla omalla lomakkeella. Hakemukseen tulee liittää lääkärinlausunto

B tai vastaava, jossa suositellaan kurssia.

Hakemukset postitetaan osoitteella:

Kuuloliitto ry / Aikuisten kurssitoiminta

Ilkantie 4

00400 HELSINKI

Lisätietoja Aikuisten kurssitoiminnan johtaja Sari Juhila, puh. 09 5803 232, sari.juhila@kuuloliitto.fi,

Kurssisihteeri Rebekka Jäntti, puh. 09 5803 200, rebekka.jantti@kuuloliitto.fi

Tarkemmat kurssiesitteet löytyvät Kuuloliiton nettisivuilta www.kuuloliitto.fi.

21


m eniere-posti 3 l 2011

22

ESPOO

FORSSA

HÄMEEN -

LINNA

IMATRA

JYVÄS -

KYLÄ

KAJAANI

KOTKA

KUHMO

KUOPIO

Meniere-lääkärien yhteystietoja

Kaikki listan lääkärit ovat korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäreitä.

Ilmari Pyykkö

Diacor Tapiola,

Itätuulentie 11, 02100 Espoo

puh. 09 775 08555

Jukka Heinijoki

Armi Jokela

Ulla Kiviharju

Terveystalo Forssa

Kutomonkuja 2 A 2, 30100 Forssa

puh. 030 6000

Jukka Heinijoki

Linnan klinikka

Raatihuoneenk. 10, 13100 HML

puh. 030 6000

Seppo Koskenranta

Terveystalo, Hämeenlinna

Sibeliuksenk. 9 B, 2.krs.,13100 HML

puh. 030 6000

Marja Estola

Honkaharjun sairaala

Honkaharju 4, 55800 Imatra

puh. 020 617 3227

Seppo Kuttila

Lääkärikeskus Otonhammas

Kolmikulma, Puistokatu 2 A

PL 612, 40101 Jyväskylä

puh. 014 333 4455

Jouko Kotimäki

Terveystalo Kajaani

Kauppakatu 27, 87100 Kajaani

puh. 030 6000

Tero Heikkilä

Erkki Hopsu

Eila Hämäläinen

Juha Tasa

Kotkan Lääkärikeskus

Kotkankatu 10, 48100 Kotka

puh. 05 211 1555

Jouko Kotimäki

Kuhmon Lääkäripalvelu

Koulukatu 10, 88900 Kuhmo

puh. 08 710 799

Ari Kosunen

Hannu Markkanen

Mehiläinen Kuopio

Kauppakatu 39 A, 70100 Kuopio

puh. 017 262 5533

LAHTI

MIKKELI

OULU

RIIHIMÄKI

ROVANIEMI

SAVONLINNA

TAMPERE

TURKU

Juha Silvola

Päijät-Hämeen keskussairaala

Keskussairaalankatu 7, 15850 Lahti

puh. 03 81 911

Annika Loimula-Kontkanen,

Marskin lääkärikeskus

Vilhonkatu 13, 50100 Mikkeli

puh. 015 320 380

Kyösti Laitakari

Jaakko Laitakari

OYS, Kajaanintie 50

90014 Oulun yliopisto,

Kuulokeskus

puh. 08 315 3406

Matti Soirinsuo

Heikki Teppo, LKT

Lääkäriasema Tuma

Hämeenk. 24-26, 11100 Riihimäki

puh. 019 716 600

Ari Köpman

TohtoRoi, Urheilukatu 9-11 A 4

96100 Rovaniemi

puh. 020 791 2900

Pepe Karhumaa

Tapio Pirilä

Juha Väyrynen

Lapin keskussairaala

PL 8041, 96101 Rovaniemi

puh. 016 328 7885

Pentti Pellinen

Lääkäripalvelu NyPel

Kirkkokatu 10, 57100 Savonlinna

puh. 044 340 6046

Juha-Pekka Vasama

Voitto Kotti

TAYS, Kuulokeskus

Teiskontie 35, 33520 Tampere

ajanavaraus klo 13 -14.30

puh. 03 311 66714

Niklas Lindblad

Riitta Hautamäki

Pekka Silvoniemi

Terveystalo, Aninkaistenkatu 13

20100 Turku

puh. 030 6000

Seppo Karjalainen

Jaakko Salonen

Lääkäriasema Pulssi,

Humalistonkatu 9-11, 20100 Turku

puh. 02 261 6300


m eniere-posti 3 l 2011

Tietoa, tukea, kokemuksia, neuvoja, rohkaisua

Suomen Meniere-liiton alueelliset vertaistukihenkilöt

Etelä-Karjala

Ritva Ellonen, puh. 040 820 9303,

Etelä-Pohjanmaa

Sirkka Mäkelä

puh. 06 422 9523, 040 512 2489

Sirkka.Makela@ilmajoki.fi

Etelä-Savo

Tuomo Siitari, puh. 044 541 3629

Paula Suhonen, puh. 0500 998 351

Kyllikki Turunen, puh. 040 526 1996

Itä-Savo

Eija Tammisto, puh. 040 767 4890

Aino Repo, puh. 040 718 2240

Laina Sihvonen, puh. 0500 984 266

Anne Soukkalahti, puh. 050 526 0648

Kainuu

Merja Junkkarinen, puh. 0400 603 838

merjajunkkarinen@hotmail.com

Hannele Kähkönen, puh. 040 538 3797

hannele.kahkonen@luukku.com

Kanta-Häme

Anita Ojanen, puh. 050 913 5065,

ojanen.anita@gmail.com

Keski-Pohjanmaa

Maarit Hovila, puh. 050 911 3578

Satu Peltoniemi, puh. 040 510 0995

Nadia Tiainen, puh. 040 729 8982

Keski-Suomi

Tuulikki Hartikainen, puh. 050 581 5324

Kaarina Lytsy, puh. 044 505 2735

Heikki Rauhala, puh. 040 547 1342

Raili Riihimäki, puh. 0400 643 191

Koillismaa

Tuula Kolvanki, puh. 040 763 3669,

tuula.kolvanki@kuusamo.fi

Kymenlaakso

Tarja Pukero, puh. 044 345 4580

Kukka Paronen, puh. 040 764 5847

Sirkka Rämö, puh. 050 321 2451

Lappi

Leena Hoikka, puh. 0400 192 652

Pirkko Väätti, puh. 040 596 7946

Meri-Lappi

Sinikka Kaikkonen,

puh. 016 273 140, 040 514 5132,

sinikka.kaikkonen@pp1.inet.fi

Oulun Seutu

Tuovi Kiviniemi, puh. 044 092 6400

Nina Kallunki, puh. 0400 600 452

Pirkanmaa

Kirsti Salovaara, puh. 040 776 5579,

salovaarak@kolumbus.fi

Pirkko Alhola, puh. 040 592 9556

Raili Toiviainen, puh. 0400 807 417

Pohjois-Savo

Liisa Peiponen, puh. 040 593 1348.

Päijät-Häme

Liisa Palkio, puh. 040 557 3890

Satakunta

Maija Kangas, puh. 040 535 7599

Mirja Huppunen, puh. 050 412 6961

Tornionjokilaakso

Esa Antikainen, puh. 040 541 7782,

eska.antik@gmail.com

Uusimaa

Mikko Seeskorpi (erityisesti nuoret aikuiset),

puh. 050 534 3341, seesmi[at]suomi24.fi

Riitta Järvinen, puh. 09 2340 3826,

riitta.jarvinen@evl.fi

Risto Roitto (erityisesti gentamysiinihoidot)

puh. 040 707 3591

Aino Tiainen, puh. 040 587 5218,

aino.tiainen@kolumbus.fi

Varsinais-Suomi

Anja Peuhkuri, puh. 050 555 7221,

anja.peuhkuri@dnainternet.net

Veikko Santanen, puh. 0400 594 212

Carola Silvander, puh. 040 527 0440,

silvander_carola@hotmail.com

23


Kuinka monta kertaa

Kuinka monta kertaa

päivässä päivässä

otat

otat

huimauslääkkeesi?

huimauslääkkeesi?

Keskustele huimauksen huimauksen

hoitovaihtoehdoista

lääkärisi kanssa kanssa

Solvay Pharma on johtava Menieren syndroomaa ja

sisäkorvaperäistä huimausta tutkiva lääketehdas.

A Promise for Life

More magazines by this user
Similar magazines