Koulun kerhotoiminta perusopetuksen tueksi - Edu.fi
Koulun kerhotoiminta perusopetuksen tueksi - Edu.fi
Koulun kerhotoiminta perusopetuksen tueksi - Edu.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Erityisasiantuntija Riitta<br />
Rajala, Opetushallitus<br />
Riitta Rajala, Opetushallitus<br />
Tervetuloa!<br />
Tervetuloa!!<br />
1
Kerhotoiminnan ajankohtaiset<br />
Hilton Helsinki Strand 2.11.2010<br />
Helsinki<br />
Riitta Rajala<br />
2
Kerhotoiminnan vaikutuksia<br />
• Kerhotoiminta on kehittynyt ja vakiintunut. Mukana olevien opetuksen<br />
järjestäjien kouluista 90 % on mukana kerhotoiminnan kehittämisessä<br />
• Kerhot ovat saaneet hyvää palautetta, niin oppilailta, vanhemmilta kuin<br />
opettajilta<br />
• Oppilaat ovat löytäneet uusia harrastuksia sekä mielekästä tekemistä ja<br />
toimintaa<br />
• Osallistujamäärät ovat nousseet ja kynnys tulla kerhoon on ollut matala,<br />
mm. kerhojen toiminta kouluilla on edesauttanut tätä<br />
• Kouluissa kerhojen vaikutus on näkynyt mm. ryhmähengen ja<br />
koulumotivaation parantumisena<br />
• Vanhemmilta on tullut positiivista palautetta, että lasten ei tarvitse viettää<br />
iltapäiviä yksin kotona<br />
• Kerhotoiminnan hyödyt ovat tulleet esille myös oppilashuoltoryhmissä.<br />
Kerhoihin on saatu mukaan niitä lapsia, jotka hyötyvät toiminnasta eniten<br />
(esim. syrjäytymisen ehkäisy)<br />
• Valtionavustus on mahdollistanut lisääntyneen kerhotoiminnan<br />
• Toimintaa arvioidaan systemaattisesti ja hankkeita sekä <strong>kerhotoiminta</strong>a<br />
kokonaisuutena suunnitellaan hyvässä yhteistyössä<br />
• Positiivisten kokemusten myötä kunnat haluavat jatkaa ja kehittää<br />
<strong>kerhotoiminta</strong>a edelleen<br />
Riitta Rajala, Opetushallitus<br />
3
Raportoinnin yhteenveto 2008-2009<br />
Kerhotoiminnan kehittämisessä oli mukana 283 kuntaa ja 22<br />
yksityistä opetuksen järjestäjää<br />
283 kuntaa<br />
• 156 kuntaa, ei kerhokuljetuksia eikä välipalaa<br />
• 29 kuntaa, kerhokuljetus + välipala<br />
• 72 kuntaa, kerhokuljetus<br />
• 26 kuntaa, välipala<br />
22 yksityistä opetuksen järjestäjää<br />
• 12 opetuksen järjestäjää, ei kerhokuljetuksia eikä välipalaa<br />
• 1 kerhokuljetus + välipala<br />
• 3 kerhokuljetus<br />
• 6 välipala<br />
Riitta Rajala, Opetushallitus<br />
4
Miten hankkeen tuloksia ja vaikutuksia<br />
on arvioitu<br />
Oppilaat<br />
Kerätty tietoa sekä suullisesti että kirjallisesti<br />
Lapsia ja nuoria kuunneltu suunnitteluvaiheessa, kerhojen ollessa käynnissä ja<br />
toimintaa muokattu palautteen perusteella<br />
Huoltajat<br />
Kirjallinen kysely keväällä, esim. netissä<br />
Suullinen palaute<br />
Keskustelu vanhempainilloissa<br />
Kerhojen ohjaajat/opettajat<br />
Keskustelut muiden ohjaajien/opettajien kanssa<br />
Keskustelut opettajapalavereissa<br />
Kehityskeskustelut rehtorien kanssa<br />
Oppilashuoltoryhmät<br />
Toimintaraportit<br />
Tilastot<br />
Riitta Rajala, Opetushallitus<br />
5
Yhteistyökumppaneita kouluilla<br />
Seurakunnat Nuorisoseurat Kirjastot<br />
4H -yhdistys Uimahallit Oppilaitokset<br />
Kielikoulut Musiikkiopistot Vanhempainyhdistykset,<br />
vanhemmat, isovanhemmat<br />
Nuoriso-, liikunta ja Varhaiskasvatus Kylätoimikunnat, kyläyhteisöt<br />
vapaa-aikatoimi paikalliset yrittäjät<br />
Urheilu- ja tanssiseurat Nuorisoparlamentti Poliisi<br />
Asiantuntijavierailut Aamu- ja iltapäivätoiminta Metsästysseurat<br />
Kansanopistot Kulttuurikeskukset Käsityökeskukset<br />
Teatterit Mannerheimin lastensuojeluliitto<br />
Riitta Rajala, Opetushallitus<br />
6
Ohjeita raportointiin 31.1.2011<br />
(2009-2010)<br />
• Valtionavustukselle on annettu määräaika, jonka aikana<br />
avustus on käytettävä<br />
• Avustuksen saaja on velvollinen viipymättä palauttamaan<br />
avustuksen tai osan siitä, jos avustusta ei ole käytetty<br />
päätöksen mukaiseen tarkoitukseen sen ajan kuluessa, jolloin<br />
se on avustuksen myöntöpäätöksen mukaan käytettävissä eikä<br />
avustuksen käytölle ole hakemuksesta myönnetty lisäaikaa<br />
(Valtionavustuslaki 20 §)<br />
• Lisäaikaa haetaan kirjallisesti ja Opetushallitus antaa siitä<br />
kirjallisen päätöksen (31.12.2010)<br />
• Valtionavustuksen saajan on maksettava palautettavalle tai<br />
takaisin perittävälle määrälle valtionavustuksen maksupäivästä<br />
korkolain (633/1982) 3§:n 2 momentin mukaista vuotuista<br />
korkoa lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä (Valtionavustuslaki<br />
24 §)<br />
Riitta Rajala, Opetushallitus<br />
7
jatkuu<br />
• Mikäli avustuksen saaja ei itse ole palauttanut käyttämättä<br />
jäänyttä avustusta, tekee Opetushallitus raportointitietojen<br />
perusteella takaisinperintäpäätöksen palautettavasta<br />
avustuksesta korkoineen<br />
• Valtionavustusta saa käyttää vain avustuspäätöksen<br />
mukaiseen tarkoitukseen ja avustuksen saajan on<br />
noudatettava valtionavustuspäätöksessä annettuja ehtoja ja<br />
rajoituksia (Valtionavustuslaki 13§)<br />
Riitta Rajala, Opetushallitus<br />
8
jatkuu<br />
• Valtionavustuksen saajan tulee antaa valtionapuviranomaiselle<br />
valtionapupäätöksen ehtojen noudattamisen valvomiseksi<br />
oikeat ja riittävät tiedot (Valtionavustuslaki 14 §)<br />
• Opetushallitus on avustusta myönnettäessä esittänyt<br />
avustuksen myönnön edellyttämät kokonaiskustannukset,<br />
mikä sisältää myös avustuksen saajan omakustannusosuuden.<br />
• Valtionavustuksen kirjanpidon seurannassa tulee näkyä<br />
hankkeen kokonaiskustannukset eli myös omarahoitusosuus.<br />
• Valtion avustus raportoidaan raportointilomakkeessa annetun<br />
käyttösuunnitelman mukaisesti, jossa ilmoitetaan hankkeen<br />
kokonaiskustannukset, mikä sisältää myös avustuksensaajan<br />
omarahoitusosuuden.<br />
Riitta Rajala, Opetushallitus<br />
9
<strong>Koulun</strong> <strong>kerhotoiminta</strong> 2010-2011<br />
• 319 opetuksen järjestäjää<br />
(285 kuntaa, 34 yksityistä)<br />
• Noin 250 000 lasta ja nuorta ( 1-9. vlk)<br />
• Noin 20 000 kerhoa<br />
• Opettajia kerhonohjaajina n. 74 %<br />
Riitta Rajala, Opetushallitus<br />
10
Valtion erityisavustuksella lukuvuonna<br />
2008-2011 järjestettävien uusien kerhojen<br />
lukumäärät<br />
Riitta Rajala, Opetushallitus<br />
11
Valtion erityisavustuksella lukuvuonna<br />
2008-2011 järjestettävien uusien kerhojen<br />
lukumäärät<br />
Riitta Rajala, Opetushallitus<br />
12
Valtion erityisavustuksella lukuvuonna 2008-<br />
2011 järjestettävien uusien kerhojen lukumäärät<br />
Riitta Rajala, Opetushallitus<br />
13
Aluejako 2010<br />
Alueluokituksena käytetään Suomen jakoa viiteen<br />
suuralueeseen<br />
1 Etelä-Suomi<br />
2 Länsi-Suomi<br />
3 Itä-Suomi<br />
4 Pohjois-Suomi<br />
5 Ahvenanmaa<br />
14
Kerhotoiminnan kehittämiseen<br />
osallistuvat kunnat<br />
Riitta Rajala, Opetushallitus<br />
15
Erityisavustus suuralueittain<br />
2008-2012<br />
Riitta Rajala, Opetushallitus<br />
16
Erityisavustus suuralueittain<br />
2008-2012<br />
Riitta Rajala, Opetushallitus<br />
17
Erityisavustus suuralueittain<br />
2008-2012<br />
Riitta Rajala, Opetushallitus<br />
18
Erityisavustus suuralueittain<br />
2008-2012<br />
Riitta Rajala, Opetushallitus<br />
19
Valtion erityisavustuksella lukuvuonna<br />
2009-2011 järjestettävien uusien kerhojen<br />
kustannukset<br />
Riitta Rajala, Opetushallitus<br />
20
Kustannusten jakauma<br />
27 %<br />
73 %<br />
Henkilöstökustannukset<br />
Muut kustannukset<br />
Hankkeiden talousarvioissa noin kolme neljäsosaa kustannuksista kohdistuu<br />
henkilöstökuluihin<br />
21
Henkilöstökustannusten keskimääräinen<br />
jakauma<br />
86,7 %<br />
0,7 %<br />
4,1 %<br />
2,6 % 1,7 % 1,3 %<br />
1,3 %<br />
Suurin osa kerhotoiminnan budjetoiduista henkilöstökustannuksista kohdistuu ohjaajien<br />
palkkioihin. Esitetyt osuudet ovat keskiarvoja hakijakohtaisista kustannuslajien osuuksista.<br />
1,6 %<br />
Yhteishankkeen koordinointi<br />
Hankesuunnittelu<br />
Neuvonta ja ohjaus<br />
Arviointi<br />
Raportointi<br />
Tiedotus, viestintä ja markkinointi<br />
Kerhonohjaajien palkkiot<br />
Muut työt<br />
22
0,3 %<br />
Muiden kustannusten keskimääräinen<br />
jakauma 3,0 %<br />
17,4 %<br />
34,9 %<br />
10,5 %<br />
11,0 %<br />
13,4 %<br />
Muista kuin henkilöstökustannuksista suurimpia ovat materiaalimenot ja kerhokuljetukset.<br />
Esitetyt osuudet ovat keskiarvoja hakijakohtaisista kustannuslajien osuuksista<br />
9,5 %<br />
Kokous- ja koulutusmenot<br />
Matkustuskulut<br />
Palvelujen ostot<br />
Laitehankinnat<br />
Materiaalimenot<br />
Vuokrat (ei koske <strong>kerhotoiminta</strong>a)<br />
Kerhokuljetukset<br />
Muut kustannukset<br />
23
Hankkeen tavoitteet<br />
Vakiinnuttaminen ja jatkuvuus ovat olleet tärkeitä kerhotoiminnan kehittämisen<br />
tavoitteita. Tämä näkyy myös hankehakemuksissa, joissa yleisimpänä tavoitteena<br />
korostettiin toiminnan vakiinnuttamista sekä kestävien yhteistyömuotojen luomista<br />
Lisäksi tavoitteissa tuotiin laajasti esille monipuolisten harrastusmahdollisuuksien<br />
merkitystä syrjäytymisen ehkäisyyn sekä lasten ja nuorten kasvun tukemiseen<br />
24
Hankkeen arviointi<br />
Hankkeiden arvioinnissa luotettiin erityisesti jatkuviin ja kauden päättyessä<br />
toteutettaviin oppilaiden, vanhempien ja ohjaajien palautearviointeihin<br />
Palautetta kerätään systemaattisesti kyselyillä<br />
Osallistujamäärä oli yleisin numeromääräisenä mittarina<br />
25
Vakiinnuttamisen haasteena talous<br />
Jatkuvuuden kannalta merkittävin haaste on talous. Toiminnan merkitystä korostettaessa todetaan<br />
samalla, että toistaiseksi erillisrahoitus on välttämätön.<br />
Oph:n avustus mahdollistaa kerhotoiminnan järjestämisen ja jatkumisen näinä kuntatalouden<br />
huonoina vuosina. Sen jälkeen kun avustus on loppunut, toiminnan jatkumiselle on toivon<br />
mukaan saatu perusteita, joiden pohjalta voidaan perustella <strong>kerhotoiminta</strong>määrärahat<br />
kunnan talousarvioon siitä eteenkinpäin.<br />
…Kerhoja ei ole tarkoitus lopettaa rahoituksen mahdollisesti ehtyessäkään, tarjontaa vaan<br />
joudutaan pakostakin supistamaan…<br />
Suurimpana uhkana kerhotoiminnan kehittämisen jatkamiselle on taloudellisten resurssien<br />
loppuminen. Hankkeet ovat puhaltaneet liekkeihin hiipuneen kerhotoiminnan mutta ilman<br />
kerhotoiminnan tukea liekit sammuvat.<br />
Opetushallitus on kaksi vuotta tukenut taloudellisesti koulukerhojen toimintaa. Ilman tätä<br />
tukea kerhojen toteuttaminen olisi ollut mahdotonta. Näinä vuosina kuntien ja koulutointen<br />
taloudelliset näkymät eivät ole oleellisesti parantuneet. Sen sijaan kerhoajattelu koulujen ja<br />
kotien välisessä yhteistyössä on vakiintunut ja omalta osaltaan tuonut lisää positiivista<br />
ajattelua ja toimintaa oppilaiden kouluarkeen.<br />
26
Kerhotoiminnan pilotointiverkosto<br />
2010 - 2011<br />
• Opetushallitus on koonnut neljältä suuralueelta pilotointiverkoston ja<br />
valinnut kehittämistyöhön 13 opetuksen järjestäjää:<br />
• Opetuksen järjestäjillä eri tyyppiset haasteet<br />
• Valmius systemaattiseen kehittämistyöhön<br />
• Tavoitteena määräaikainen tavoitteellinen toiminta<br />
• Pilottikohtaisten suunnitelmien valmistelu ja<br />
yhteensovittaminen<br />
Riitta Rajala, Opetushallitus<br />
27
Kerhotoiminnan pilotointiverkosto<br />
2010-2011<br />
1. suuralue: Forssan kaupunki<br />
Lahden kaupunki<br />
2. suuralue: Kangasalan kunta<br />
Laukaan kunta<br />
Porin kaupunki<br />
Seinäjoen kaupunki<br />
Vasa stad<br />
3. suuralue: Kajaanin kaupunki<br />
Kiteen kunta<br />
Varkauden kaupunki<br />
4. suuralue: Kannuksen kaupunki<br />
Kokkolan kaupunki<br />
Ylitornion kunta<br />
28
Kerhotoiminnan pilotointihankkeella<br />
haetaan vastauksia seuraaviin<br />
kysymyksiin<br />
• Mitä keinoja opetuksen järjestäjillä on taloudellisesti resurssien<br />
turvaamisessa<br />
• Miten oppilaiden motivoitumista voidaan käytännössä edistää<br />
• Miten opettajien innostusta kerhotoiminnan ohjaamiseen voidaan<br />
edistää<br />
• Miten vanhemmat osallistetaan <strong>kerhotoiminta</strong>an erityisesti<br />
vakiinnuttamisen näkökulmasta<br />
• Miten kuntien ja muiden opetuksenjärjestäjien luottamushenkilöstö tai<br />
muu päättävässä asemassa oleva henkilöstö motivoidaan sitoutumaan<br />
ja panostamaan kerhotyön jatkuvuuteen<br />
Riitta Rajala, Opetushallitus<br />
29
Kerhotoiminnan<br />
pilotointihankkeella haetaan<br />
vastauksia seuraaviin kysymyksiin<br />
• Mitä tutkimustuloksia kerhotyön merkityksestä on olemassa ja mitä<br />
tutkimuksia pitäisi käynnistää<br />
• Miten järjestökenttä voidaan liittää osaksi pitkäjänteistä kerhotoiminnan<br />
kehittämistä<br />
• Kerhotoiminnan oikeudelliset ja vastuukysymykset käytännössä<br />
• Mikä rooli valtakunnallisilla, seudullisilla ja paikallisilla toimijoilla tulisi<br />
olla kerhotoiminnan jatkuvuuden turvaamisessa<br />
Riitta Rajala, Opetushallitus<br />
30
<strong>Koulun</strong> <strong>kerhotoiminta</strong><br />
Riitta Rajala, Opetushallitus<br />
Jokaiseen kuntaan,<br />
jokaiseen kouluun ja<br />
jokaiselle lapselle<br />
31
Hyvää syksyä!<br />
Kiitos!<br />
• Lisätietoja:<br />
Erityisasiantuntija Riitta Rajala<br />
puh. 040 348 7745<br />
riitta.rajala@oph.<strong>fi</strong><br />
www.edu.<strong>fi</strong><br />
www.apip.<strong>fi</strong><br />
www.oph.<strong>fi</strong><br />
Riitta Rajala, Opetushallitus<br />
32
Change language