HÄN - Suomen Kuvalehti

HÄN
◼ Maatalon tytöstä
Lapuan emäntäkoulun
kautta
suomalaisen yrittäjyydenlipunkantajaksi.
Sellainen on
Riitta Antinmäen
elämänkaari.
Y
Teksti Kustaa Hulkko Kuvat Kaisa Rautaheimo
Riitta Antinmäki
Yrittäjäpatsaan äiti haluaa tehdä Yrittäjän päivästä
koko EU:n juhlapäivän.
rittäjän Päivä -säätiön puheenjohtaja
Riitta Antinmäki
katselee Helsingin
Narinkkatorilla kohoavaa
yrittäjäpatsasta.
”Se on kaunis, ja se sopii
siihen”, hän arvioi herkkää
ja ilmavaa monumenttia.
Alumiinista valetun teoksen
perusyksikköinä ovat vinoneliön muotoiset
laatat. Niistä muodostuu verkosto, joka Antinmäen
mukaan kuvaa nykyaikaisen yrittäjyyden
peruspiirrettä: verkottumista.
Hän puhuu patsaasta kuin omasta lapsestaan.
Se ei ole ihme, sillä Antinmäki oli patsashankkeen
keskeinen voima.
”Mutta oli se ihme, että se toteutui. Joskus
käyn vieläkin kattomassa, että onko se totta.
Kyllä se niin uskomattomalta näin jälkikäteen
tuntuu.”
Antinmäki tietää, mistä puhuu. Patsashankkeen
onnistuminen ei ollut kirkossa kuulutettua.
Se vaati monelta ihmiseltä suuria uhrauksia.
Puheenparsi paljastaa Riitta Antinmäen
juuret. Ne ovat tukevasti Kauhavan maaperässä.
Hän on hyvin tietoinen ja ylpeäkin pohjalaisuudestaan.
”Tiedät mistä s’oot. Sillä on merkitystä.”
Isä ja äiti viljelivät maata ja olivat myös yrittäjiä
– kuten melkein koko suku.
Riitta oli kuusilapsisen perheen esikoinen.
Hänet kasvatettiin tekemään työtä.
”Lapsena kerättiin ja myytiin marjoja, käpyjä
ja pajuja.” Sivumennen sanoen hän on kauhuissaan
siitä, että nykyään ulkomaalaisten on
poimittava marjat Suomen metsistä eivätkä lapset
opi tekemään työtä. Hänen mielestään työelämään
olisi hyvä tutustua mahdollisimman
nuorena.
Antinmäki meni jo 14-vuotiaana suvun mattokutomoon
puolaamaan. 15-vuotiaasta ylioppilaaksi
asti hän oli kaikki kesä- ja joululomat
myyjänä kultasepänliikkeessä.
Helsinkiin hän muutti vuonna 1974. Ensimmäinen
työpaikka oli Elanto. Ura osuusliikkeessä
alkoi keittiö- ja saliapulaisena ja päätyi siihen,
että hän vastasi ravintola Fennian myyntipalvelusta
ja tuurasi ravintolan johtajaa.
”Elanto oli aivan erinomainen työnantaja. Se
koulutti koko ajan.” Antinmäen Elanto kurssitti
muun muassa ravintolanjohtajaksi.
Esimiesten suopeutta lisäsi todennäköisesti
myös koulutettavan oma asenne.
”Minulle on ollut itsestään selvää, että teen
töitä kuin yrittäjä, vaikka olisin toisen palveluksessa.”
Vähän päälle kolmikymppisenä Antinmäki
ei voinut enää vastustaa houkutusta – hän lähti
yrittäjäksi.
Ensin Antinmäki hoiti viisi vuotta Mellunmäen
Kesoil-huoltoasemaa, sitten pyöritti toisen
viisivuotisjakson Metro-Auton henkilöstöravintolaa.
1990-luvun puolivälissä hän löysi lopullisen
kutsumuksensa. Hän perusti yrityksen Riitta’s
Marketing, joka myy markkinointipalveluja ja
lehtitekstejä.
Yritys tuottaa yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön,
Tekesin ja Finpron kanssa High Tech
Finland -vientijulkaisun, joka esittelee suomalaisia
teknologiayrityksiä englanniksi, japaniksi
ja kiinaksi – tulevaisuudessa myös venäjäksi
ja arabiaksi.
▶
50 Suomen Kuvalehti | 35/2008 35/2008 | Suomen Kuvalehti 51

HÄN
Antinmäki oli pitkän linjan yrittäjä ja
yrittäminen oli hänellä verissä. Hän
tiesi, mitä on tehdä pitkää päivää ja
seitsenpäiväistä työviikkoa, ja lama-ajankin
hän oli kokenut.
Hän halusi palavasti, että yrittäjän – ei
vain hänen itsensä, vaan kaikkien yrittäjien
– asemaa ja arvostusta parannetaan.
Ei siis ollut ihme, että Antinmäki innostui
1990-luvun puolivälissä yrittäjäaatteesta,
meni mukaan järjestötoimintaan ja sai pian
tärkeitä luottamustehtäviä muun muassa
kotiseutunsa Itä-Helsingin yrittäjäjärjestössä
ja nousi lopulta Suomen Keskustan valtakunnallisen
yrittäjäjärjestön johtoon.
Hän oli nähnyt, että monen yrittäjän itsetunto
oli maassa. Järjestökumppaneineen
hän synnytti kolme ajatusta asian korjaamiseksi.
Näistä ideoista tuli unelma ja elämäntehtävä.
”Ajattelimme, että ensinnäkin suomalainen
yrittäjä ja yrittäjyys ansaitsevat patsaan
Suomen pääkaupunkiin. Toiseksi yrittäjät
▶▶
Kuka?
Riitta Inkeri Antinmäki
▶ Ikä: 56
▶ Syntymäpaikka: Kauhava
▶ Kotipaikka: Helsinki
▶ Koulutus: ylioppilas 1972,
mm. markkinoinnin perustutkinto
(Markkinointi-instituutti) 1974,
Elannon ravintolajohtajakoulutus
1978, yrittäjän erikoisammattitutkinto
2006
▶ Työ: Riitta’s Marketing Oy: n
toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja
1997–, High Technology
Finland -vientijulkaisun
projektijohtaja 1996–, Yrittäjäpatsassäätiön
asiamies 2002–2007
▶ Luottamustehtävät: mm. Itä-
Helsingin Yrittäjät ry:n puheenjohtaja
1994–2006, Keskustan
puoluehallituksen (1995–2001)
ja sen työvaliokunnan jäsen
(1997–1998), Suomen Yrittäjien
hallituksen jäsen 2004–2006,
Yrittäjäpatsassäätiön puheenjohtaja
2007–, Suomen Yrittäjät ry:n
kultainen ansiomerkki 2006
▶ Perhe: Antti-poika
▶ Harrastukset: liikunta, mökkeily,
yrittäjyyden edistäminen
Oli pakko näyttää niille, jotka naureskelivat ja vinoilivat tai pitivät aivan kahjona.”
tarvitsevat oman valtakunnallisen juhlapäivänsä
ja kolmanneksi vielä sen, että yrittäjän
päivästä tulee virallinen liputuspäivä.”
Patsasta varten perustettiin vuonna 2002
oma säätiönsä, Yrittäjäpatsassäätiö, jonka
puheenjohtajaksi valittiin ministeri Jaakko
Numminen, opetusministeriön entinen
kansliapäällikkö. Nyttemmin säätiön nimi
on muutettu Yrittäjän Päivä -säätiöksi.
Hankkeen vauhdittamiseksi perustettiin
myös oma valtuuskuntansa. Sen kaksi ensimmäistä
jäsentä olivat Aatos Erkko ja Jorma
Ollila. Kun he olivat suostuneet, kukaan
ei kieltäytynyt valtuuskunnan jäsenyydestä.
Riitta Antinmäki korostaa, että patsashanke
ei ollut mikään yhden naisen
show, vaan ryhmätyötä alusta
loppuun.
”Tykkään tiimityöstä ja siitä, että saan
kuunnella itseäni viisaampia.”
Taideteoksen rahoitus tuli kokonaan
yksityisistä lähteistä: yrityksiltä, yrittäjäjärjestöiltä
ja kansalaisilta. Varojen ja patsaan
sijoituspaikan hankkiminen vaativat
valtavan työn.
”Kirjelmillä tällainen ei onnistu. Jokainen
sentti on kerjätty.”
Pääosin Numminen ja Antinmäki hoitivat
lobbauksen ja rahankeräyksen kahdestaan.
Patsashankkeen moottori kehuu
Nummista taitavana taivuttelijana ja sanankäyttäjänä.
”Jaakolla on niin kaunis, ystävällinen ja
miellyttävä tapa puhutella ihmisiä. Hän on
sanalla sanoen suvereeni.”
Usein rahoituksen hankinta sujui uskomattoman
helposti.
”Joskus lupaus oli saatu jo ennen kuin
kerjääjät ehtivät päästä ensimmäisen lauseensa
loppuun.”
Kampin suunnittelijalla, arkkitehti Juhani
Pallasmaalla oli keskeinen rooli patsaskilpailun
pelisääntöjen ja toteutuksen
hahmottelussa. Hän toimi myös kilpailuraadin
taiteilijajäsenenä. Samoin Elinkeinoelämän
Keskusliiton johtaja Heikki
Pitkänen oli tärkeässä osassa hankkeen alkuvaiheessa.
Antinmäki kehuu myös Helsingin kaupungin
positiivista asennetta. ”Että kaupunki
antoi patsaalle keskustan parhaan
vapaan paikan!”
”Patsashankkeella oli vahvat tukijat ja
vankka kannustus.”
Olisi kuitenkin väärin väittää, että hanke
sujui vastuksitta. Kaikki eivät pitäneet
Antinmäen tyylistä. Hänellä on tapana sa-
◼ ”Yrittäjäpatsas on lukemattomien
ihmisten yhteistyön tulos ja se on Suomen
kaikkien yrittäjien patsas”, Riitta
Antinmäki sanoo.
noa suoraan, mitä ajattelee. Jotkut epäilivät
hankkeen järkevyyttä, toiset tuomitsivat
sen mahdottomaksi tai mielettömäksi.
Muutamat yrittivät suorastaan kaataa hankkeen.
Turhaan.
”Jollakin lailla pohjalaiseen luonteeseen
varmaan kuuluu se, että pitää tulla takaiskuja
ja puukotuksia, niin sitten sitä vasta
kuule löytyykin seittemäs vaihde, että kattotahan”,
Antinmäki sanoo.
”Oli pakko näyttää niille, jotka naureskelivat
ja vinoilivat tai pitivät aivan kahjona.”
Syksyllä 2005 patsasrahat oli kerätty ja
kansainvälinen kutsukilpailu ohi. Alkoi
ruotsalaistaiteilija Eva Löfdahlin
teoksen valmistus- ja pystytysvaihe. Patsas
piti paljastaa 5. syyskuuta 2006, ja siihen oli
aikaa vain vuosi.
Antinmäen mukaan tästäkin jaksosta
voisi kirjoittaa kokonaisen kirjan. Yhteistyö
taiteilijan ja alumiinipatsaan hitsaamisesta
vastanneen ruotsalaisyrityksen kanssa
sujui muuten hyvässä hengessä, mutta
lopussa tuli kauhea kiire.
Antinmäki valvoi prosessia säätiön puolesta.
Asiantuntijat ovat lausuneet ihailun sanoja
Antinmäen roolista patsashankkeessa.
On kuulemma ainutlaatuista, että tällainen
projekti pystyttiin viemään läpi
alkuperäisen budjetin ja aikataulun mukaisesti.
Se vaati kuitenkin sitkeyttä ja yövalvomista.
Viiteen kuukauteen hän ei ehtinyt tehdä
mitään muuta, aamusta iltaan vain yhteydenpitoa
Ruotsiin ja käytännön yksityiskohtien
ratkomista.
”Jouduin hiostamalla hiostamaan, koska
muuten patsasta ei ehkä olisi vieläkään. Sanoin,
että yhtään päivää ei tingitä. Sovittu,
mikä sovittu, piste.”
Säätiössäkin ruvettiin jo puhumaan varasuunnitelmasta
siltä varalta, että patsas ei
olisi valmistunut ajoissa.
”Sanoin, että puhukaa keskenänne mitä
tykkäätte, mutta mun kuulteni ette puhu.
Mutta kyllä se tiukalle veti.”
Antinmäen mukaan patsaan kiinnityksen
viimeiset yksityiskohdat ratkaistiin
vasta viimeisellä viikolla ennen paljastustilaisuutta.
Suomalaisen Yrittäjän päivä on jo yli
kymmenen vuotta vanha instituutio.
Ensimmäisen kerran sitä vietettiin
vuonna 1997.
Päivä oli alkuun lähinnä helsinkiläisyrittäjien
tapahtuma. Varsin pian 5. syyskuuta
vakiintui kuitenkin valtakunnalliseksi juhlapäiväksi,
ja siitä tuli myös näkyvä mediatapahtuma.
Antinmäki kertoo, että tänä vuonna Suomalaisen
Yrittäjän päivän valtakunnallisesta
päätapahtumasta Narinkkatorilla tulee
hilpeä kansanjuhla.
Lisäksi yrittäjien ja elinkeinoelämän
järjestöt ja kauppakamarit järjestävät eri
puolilla maata noin 400 muuta tilaisuutta.
Erityisen iloinen Antinmäki on siitä, että
yrittäjyyden ilosanomaa viedään laajasti
myös kouluihin.
Työvoimapulan vallitessa kysymys ei ole
vain aatteesta vaan siitä, että yritysten on
markkinoitava itseään nuorisolle hyvinä
työpaikkoina.
Hän asennoituu toiveikkaasti myös siihen,
että toistakymmentä vuotta vireillä
ollut liputuspäivähanke toteutuu lähivuosina.
Säätiö on nimittäin anonut yrittäjän
päivälle virallisen liputuspäivän statusta.
Riitta Antinmäen suurista päämääristä
kaksi on siis jo toteutunut ja kolmaskin
on maalissa ehkä jo pian.
Hän ei silti aio jäädä lepäämään laakereilleen.
Seuraava askel on viedä Euroopan
unioniin käytännön tietoa siitä, kuinka yrittäjät
levittävät yrittäjäaatetta omin voimin
ja omilla ehdoillaan.
ELÄMÄNI KUVA
◼ ”Tässä minä ja poikani Antti pienenä.
Perhe, suku ja juuret ovat aina
olleet elämäni tärkeimmät asiat.”
▶
Antinmäki on huomannut, että Suomi
on tässä suhteessa pidemmällä kuin muut
EU-maat.
Ilosanoman välittämisessä on silti kova
työ.
Yrittäjän Päivän säätiön edustajana hän
on osallistunut kertaalleen EU-komission
järjestämään seminaariin, jonka teemana
oli yrittäjyyden edistäminen. Tänä syksynä
komissio järjestää uuden samaa aihetta käsittelevän
kokouksen.
Antinmäki sanoo hahmottaneensa nyt
alustavasti, kuinka yrittäjänpäivä pitää
markkinoida muulle EU:lle.
”Meidän pitää panostaa kovasti tuleviin
EU-vaaleihin 2009 ja silloin valittavaan uuteen
komissioon. Olen jo aloittanut valmistelut.”
”En voi luopua näistä tehtävistäni, ennen
kuin yrittäjän päivää vietetään koko
EU:ssa.” SK
suomenkuvalehti.fi
52 Suomen Kuvalehti | 35/2008 35/2008 | Suomen Kuvalehti 53
netti
▶ Lue juttu yrittäjäpat -
saasta ja kuvanveistäjä
Eva Löfdahlista (SK 6/2006).