Turun yliopisto - Sairaanhoitajaliitto

sairaanhoitajaliitto.fi

Turun yliopisto - Sairaanhoitajaliitto

Yksilöllisen hoidon toteutuminen

perhehoitotyössä

20.10.2011 14.45-15.30 | RSuhonen

LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA, HOITOTIETEEN LAITOS


2

19.2.2009

Hoitotyön perustehtävä (1)

Hoitotyön perustehtävänä on tukea ihmisiä

heidän oman terveyshyvänsä

ylläpitämisessä ja saavuttamisessa.

Terveyshyvän määrittely perustuu ihmisen

omiin arvoihin, henkilökohtaiseen tietoon

ja kokemuksiin.

Tämän vuoksi terveyden yksiselitteinen

määrittely ei ole mahdollista! (Leino-Kilpi &

Välimäki 2003)

Prof Riitta Suhonen


3

19.2.2009

Hoitotyön perustehtävä (2)

Terveys on siis yksilöllistä ja siksi

hoidonkin on oltava yksilöllistä.

Keskeistä on arvioida sitä, mitä terveys

/sairaus ihmiselle merkitsee ja mitä

voimavaroja potilaalla on

Hoitosuhde perustuu tiedolle (yksilöstä,

perheestä tai väestöstä) ja sen käytölle

Prof Riitta Suhonen


4

19.2.2009

Potilaskeskeisen hoitotyön

lähtökohta on potilaan

yksilöllisyys ja hoidon

yksilöllistäminen

(Levine 1967)

Prof Riitta Suhonen


5

19.2.2009

Yksilöllinen hoito – laadun osatekijä

Potilaslähtöisen ja eettisesti kestävän hoidon

perusta (STM 2003, 2008, OECD 2004, DoH 2007,

ETENE 2008)

Terveyspoliittiset kannanotot (STM 2001, OECD

2004)

Terveydenhuoltoa säätelevä lainsäädäntö

(L1992/785)

Laatua koskevat asiakirjat (ETENE 2001, OECD

2004, STM 2008)

Terveydenhuollon järjestelmien uudistus (Lutz &

Bowers 2000, DoH 2007, Sitra 2008)

Hoidon yksilöllisyys laadukkaan potilaskontaktin

lähtökohtana (Stewart ym. 2000, OECD 2004).

Prof Riitta Suhonen


6

19.2.2009

Yksilöllinen hoito - yhteys hoitotuloksiin

yksilöllistetty potilasopetus on tehokkaampaa kuin strukturoitu

opetuspaketti (Gentz 2000, Tate et al. 2001, Bonner et al. 2002,

Brug et al. 2003, Suhonen ym. 2008)

räätälöidyt vastaanotot (Hulscher et al. 1998, Coyle et al. 2001) ja

yksilöllistetyt interventiot (Ward et al. 2000, Lauver et al. 2002,

Frich 2003) ovat potilaan tilanteeseen ’osuvampia’ ja siten

tehokkaita ja kustannustehokkaita

parantaa kommunikoinnin laatua ja lisää potilaan varmuutta,

että hoitaja on kiinnostunut juuri hänestä. => lisää positiivisia

kokemuksia, hoitotyytyväisyyttä (mm. Walsh & Walsh 1999,

Suhonen 2002, Frich 2003, Suhonen et al. 2008) ja sitoutumista

hoitoon (Coyle et al. 2001)

parantaa potilaan koettua elämänlaatua (Rader et al 1996,

Stewart et al. 2000, Annells et al. 2001, Suhonen et al. 2005)

Prof Riitta Suhonen


Yksilöllinen hoito

Pyritään vähentämään hoidon rutiinimaisuutta:

Käypä hoidot, hoitopolut eivät välttämättä ota

huomioon, että ihmiset ovat erilaisia

Miten hoito toteutetaan (toimintoja), mutta myös

hoitosuhteen/ vuorovaikutuksen laadullinen

piirre, kokemus/ havainto yksilöllisenä

kohtelemisesta (Suhonen et al. 2005)

Hoito, joka ottaa huomioon yksilölliset tarpeet,

toiveet, kokemukset, preferenssit,

käyttäytymisen, tunteet/ tuntemukset ja

merkitykset (Suhonen et al. 2000, Radwin & Alster 2002,

Chappell et al. 2007)

Pitkäaikainen traditio – olemmeko saavuttaneet?


8

19.2.2009

Yksilöllisen hoidon määrittely

Yksilöllinen hoitotyö on potilaan kanssa

vuorovaikutuksessa toteutuvaa hoitoa,

jossa potilaan yksilöllisyys

mahdollistetaan ja jossa hoitotoiminnot

räätälöidään yksilön/potilaan kliinisen

tilanteen ja henkilökohtaisen

elämäntilanteen mukaisesti ja jossa

potilas on osallisena omassa

hoidossaan

Prof Riitta Suhonen


9

19.2.2009

Kliininen tilanne

Fyysiset ja psyykkiset tarpeet

Pelot ja huolet

Tunteet, tuntemukset

Voimavarat, kyvyt

Vointi

Sairauden/voinnin merkitys yksilölle

Sairauden/voinnin seuraukset, reaktiot

Prof Riitta Suhonen


10

19.2.2009

Henkilökohtainen elämäntilanne

Yleinen elämäntilanne (esim. työ)

Kulttuuriset vaikutukset, traditiot, tavat,

tottumukset

Jokapäiväiset toiminnot, harrastukset ja

preferenssit

Perheen tai läheisen osallistuminen hoitoon,

sosiaaliset suhteet, verkostot

Aikaisemmat kokemukset

sairaalahoidosta/terveydenhuollosta

Prof Riitta Suhonen


11

19.2.2009

Päätöksenteon kontrolli

Tieto sairaudestaan, voinnistaan ja

hoidosta

Valinnan mahdollisuus, olla

valinnanmahdollisuutta, vaihtoehtoja

Päätöksenteko koskien omaa hoitoaan

Ilmaista omia näkökulmia, mielipiteitä,

toiveita ja tehdä ehdotuksia

Prof Riitta Suhonen


Muutama koulutuksellinen interventio –

tutkimus, lapset & perhe

Puhelinvälitteinen (mobile phone) yksilöllistetty

hoidonohjaus/ perheen motivointi ylipainoisen lapsen

painonhallinnassa (Gorton ym. 2011)

Ohjauksen interventio (Individualized Educational Plan)

Aspergerin syndroomaa sairastaville lapsille (Lobar ym.

2008)

Lapsikeskeinen toimintamalli aikuispsykiatriassa (childfocused

family nursing CF-FN; Korhonen ym. 2008) – myös

muut aikuisen krooniset sairaudet

Yksilöllisen hoidon tarve todettu kroonisten sairauksien

osalta (esim. McPherson ym. 2005; katsaus)

Vastasyntyneen lapsen perheen yksilöllinen huomiointi,

imetysohjaus – paljon tutkimuksia!


tai muunlainen interventio…

Interventio sairaan lapsen vanhempien

tupakanpolton lopettamiseen (Individualized

motivational intervention IMI; Chan ym. 2005)

”Early intervention" yksilöllinen

palvelukokonaisuus alle 3 -vuotiaille, joilla on

kehityksen viivästymisiä (Blann 2005)

Tilannekohtainen, kokonaisvaltainen arviointi ja

interventio lapsiperheille, kun lapsella on

kehityshäiriö (Pelchat & Lefebre 2004)


Lasten kokemukset

sairaalahoidosta (Coyne 2006)

Lapset kuvasivat pelkoja ja huolia: ero

vanhemmista ja perheestä, vieras ympäristö,

hoidot ja tutkimukset, itsemääräämisen menetys

Sopeutuminen sairaalan rutiineihin vaihteli

suuresti, mikä vaikutti reaktioon sairaalasta

Tulosten perusteella myös 7-14 -vuotiaat

tarvitsevat räätälöityä tietoa juuri heidän

tilanteestaan sairaalassa, mitä siellä heille

tapahtuu


Perheen/ vanhempien kokemukset

sairaalahoidosta (Marino & Marino 2000)

3299 perhettä tutkittiin, lapsi

akuuttisairaalahoidossa Yhdysvalloissa

Yleinen tyytyväisyys, erityinen huomio hoidon

järjestelyissä ja hoitajien ja perheen /

vanhempien kanssakäymisessä

Tyytyväisyys lisääntyi silloin, kuin vanhemmat

mainitsivat yksilöllisen huomioinnin ja hoidon

toteutumisen

Perheet haluavat osallistua lasten hoitoon

sairaalassa (Power & Frank 2008, katsaus), mutta

todellisia mahdollisuuksia on rajoitetusti


Dokumentointi – esimerkki

turvallisuudesta

Yksilöllisyyden puute näkyy potilasasiakirjoissa

(Kärkkäinen et al. 2005).

Yksityiskohtaista informaatiota kerätään

potilaista, mutta erilaiset arvioinnit potilaan

voinnista ja tilasta ja yhteenvedot hoidon

vaikuttavuudesta ja tuloksista puuttuvat

Ilman tunnistetietoja potilaiden hoitosuunnitelmat

voisivat olla kenen tahansa potilaan / usean

potilaan ko yksikössä

Kaavamaiset ja rutiininomaiset toimintatavat

saattavat olla hoidon toteuttamisen kannalta

toivottuja, mutta voivat olla myös uhka

yksilölliselle hoidolle (Stevenson et al. 2010)

More magazines by this user
Similar magazines