pyhäjoen kunta - Pyhäjoki

ELLA ENO

P YHÄJOEN

KUULUMISET

LAUANTAI 2.6.2012 – VIIKKO 18

Pyhäjoen keskuskoulun

piha-alueella seisoessa olo

on kuin Tex Willerillä keskellä

aavikkoa. Piha-alue on jo pitkään

tarvinnut rajua muutosta.

Nyt sellainen olisi tulossa

areenan muodossa. Lukion

ensimmäisen luokan oppilaat

Marleena Maliniemi ja Riia

Tiikkaja ovat yhdessä luoneet

erillisistä ideoista toimivan

kokonaisuuden.

Pyhäjoen lukion oppilaiden

kuvataiteen kurssityönä on

ollut suunnitella keskuskoulun

piha-alueelle imagoon

sopiva virkistysalue ja lisätä

alueen toiminnallisuutta.

Teemoina suunnittelussa

ovat olleet KIERRÄTYS, YM-

PÄRISTÖ ja TOIMINNAL-

LISUUS. Kurssilla oppilaat

harjoittelivat mm. projektisuunnitelman

tekemistä ja

kustannusarvion laatimista.

Oppilaat rakensivat alueestaan

pienoismallin ja tekivät

havainnoivan PowerPoint

-esityksen, jotka esiteltiin

2. huhtikuussa järjestetyssä

esittelytilaisuudessa.

Opettajista ja kunnan

päättäjistä koostunut raati

äänesti Marleena Maliniemen

ja Riia Tiikkajan suunnitelmat

ansioituneimmiksi ja

toivoi näiden suunnitelmien

pohjalta kolmatta teosta,

joka yhdistäisi nämä kaksi

ideaa.

Mölkkyä ja arkkitehtuuria

Kun Marleenalta ja Riial-

ta kysyy, miltä voitto tuntui,

kuuluu yhteen ääneen:

”Ihmeeltä. Ei olisi uskonut,

sillä kilpailussa oli mukana

monia hyviä töitä.” He kuitenkin

jatkavat, että tuntuu

todelta hienolta olla mukana

tällaisessa projektissa, missä

oman luomuksensa pääsee

näkemään oikeassa mitassa.

”Hyvä, että voittajiksi valittiin

kaksi ihmistä. Yksinään

niin suuri vastuu olisi tuntunut

pelottavalta”, sanoo Riia

Tiikkaja. Riian ja Marleenan

ideoista on otettu parhaat

puolet. Marleenan työssä

ollut areena yhdistettiin

Riian työn ulkoasuun, johon

on otettu vaikutteita koulujen

arkkitehtuurista. Kesällä

rakennettava areena tekee

koulukeskuksesta yhtenäisemmän

ja luo oppilaille uniikin

ajanvietto- ja pelipaikan.

Alueelle rakennetaan areena,

jossa voidaan pelata erilaisia

pallopelejä; talvella sen

kenttä voidaan jäädyttää.

Areenaa ympäröivät seinät,

joihin on yhdistetty penkit.

Seinien väritys poimitaan

ympäröivistä rakennuksista

ja kattojen muotoja matkitaan

alueen arkkitehtuurista.

Koripallon pelaamiselle tulee

oma asfaltoitu alueensa,

ja talvella paikalle syntyy

mäenlaskulle oiva paikka.

Alueen nurkkaan mahtuu petanque/mölkkypeli

alue.

”Vain arkkitehdin toteuttamana

projektista ei välttämättä

olisi tullut niin hyvin

todellisiin tarpeisiin vastaava.

Tällaisin projektein saadaan

arkea toimivammaksi,

mutta iskostetaan myös

PYHÄJOEN LUKION TUOTTAMA JOUKKOJULKAISU

Nuorten ääni kuuluviin areenan muodossa

Pyhäjoen lukio on Yle Oulu

radion kummikoulu. 22. toukokuuta

järjestettiin lukion

Pauhasalissa Yle Oulu radion

ja Pyhäjoen lukion järjestämä

paneelikeskustelu ydinvoimasta.

Vasemmalta lukiolai-

set Matias Hirvikoski, Viivi

Ohvo ja Meri-Tuuli Pahkala.

Fennovoiman edustajana

oli viestintäjohtaja Maira

Kettunen. Kunnan puolesta

asioita pohti kunnanvaltuuston

puheenjohtaja Markku

nuorille ideaa siitä, miten

osallistumalla voi vaikuttaa

omaan ympäristöön”, kertoo

Saaren koulun rehtori Tero

Niemi.

Nuorten tekemä herättää

huomiota

”On todella tärkeää, että

oppilaat saavat oikeita projekteja”,

sanoo koulujen kuvataideopettajana

toimiva

Teresa Tuuttila. ”Nuorista

huomaa, että he paneutuvat

asiaan aivan eri tavalla, kun

he tietävät, että oma työ

saatetaan toteuttaa oikeasti.”

Tällainen projekti rikkoo

luokkarajoja, kun tehdään

rakennelma, jonka lopputuloksesta

kaikkien on tarkoitus

nauttia.

”Projekti vaikuttaa niin

koulujen kuin kunnankin

julkisuuskuvaan. Yritämme

toteuttaa aidosti ideaa siitä,

miten koulun pitäisi olla

paikka, jota kehitetään kaikkien

toimesta eikä vain jostain

ylhäältä käsin”, sanoo

Tero Niemi.

Elokuussa koulujen alettua

on tarkoitus järjestää avajaisjuhlat

ja vihkiä alue virallisesti

käyttöön. Pyhäjoen

vapaa-aikatoimen ohjaaja

Titta Hinkula kertoo, että

areenalla olisi mahdollista

järjestää pienimuotoisia tilaisuuksia,

kuten peli-iltoja:

”Kun nuoret suunnittelevat

nuorten ääni tulee kuuluviin.

Nuoret myös käyttävät

aluetta aivan eri tavalla.”

Kulttuurisihteeri Marjo

Luokkasen keksimästä ideasta

on kasvanut kokonainen

taideteos.

Yle Oulu radion ja Pyhäjoen lukion

yhteistyö jatkuu

Kestilä; Pro Hanhikiven näkökulmia

toi varapuheenjohtaja

Hanna Halmeenpää.

Yle Oulu radion ja lukion yhteistyö

jatkuu syksyllä messujen

yhteydessä.

KUVA: PETTERI LÖPPÖNEN

sivu 2

Kesätöissä seurakunnalla!

Hei kaikille lukijoille. Olen Jonne

Pirkola ja aloitin viime huhtikuussa

Pyhäjoen seurakunnan

määräaikaisena työntekijänä.

Tulen tekemään töitä täällä heinäkuun

loppuun saakka. Tässä

kohtaa on luontevaa esittäytyä

seurakunnan ”kesätyöntekijänä”.

Pyhäjoella seurakunnan

työntekijänä saa olla mukana

monenlaisissa työtehtävissä.

Minulla pääpaino on olla mukana

nuoriso- ja rippikoulutyössä,

mutta on hienoa olla myös osana

seurakunnan yhteisiä jumalanpalveluksia.

Tänä kesänä minulle tulee

ikää 28 vuotta. Valmistuin pari

vuotta sitten teologian maisteriksi

Helsingin yliopistosta. Sen

jälkeen olen tehnyt töitä teologina

sekä SPR:n kierrätystavaratalon

työnohjaajana. Tällä

hetkellä asun Oulussa. Mutta

minulla on vuokra-asunto Pyhäjoelta,

jossa voin yöpyä silloin,

kun olen työjaksolla Pyhäjoen

seurakunnassa. Yleensä pyrin

vapaapäivinä palaamaan Ouluun

ja viettämään aikaa tyttöystäväni

kanssa.

Tällaiselle pienelle paikkakunnalle

on ollut todella ilo tulla.

Pyhäjoella on aivan omanlaisensa

rauhaisa ilmapiiri, jossa ihmiset

tuntevat toisensa pitkältä

ajanjaksolta. Kaikesta huokuu

perinteikäs pyhäjokinen identiteetti

ja on ollut mukava

kohdata pyhäjokisia erilaisissa

tilanteissa.

Parasta tässä työssä on ollut

kertoa erilaisissa tilanteissa

Jumalan rakkaudesta, joka on

tullut esille Jeesuksen ristillä. Itseäni

on aivan erityisellä tavalla

puhutellut viime aikoina se,

että sanoma tästä on kiirinyt

kahdentuhannen vuoden ajan

sukupolvelta toiselle ja se on

saavuttanut myös meidät tässä

ajassa. Me kristityt muodostamme

katkeamattoman ketjun

todistajia aina Jeesuksen ajoista

Teologian maisteri Jonne Pirkola on kesän töissä Pyhäjoen seurakunnassa.

saakka. Me todistamme siitä,

että ristin tähden uskossa Jeesukseen,

saamme oikeuden tulla

Jumalan lapsiksi. Se merkitsee

sitä, että me tulemme Jumalan

silmissä kuulluiksi, nähdyiksi ja

aivan erityisesti rakastetuiksi.

Oikeastaan tämä sanoma on

aina ollut ajankohtainen, mutta

erityisesti tänä aikana, kun ihmiset

kokevat turvattomuutta

ja elämän merkityksettömyyttä.

Kristinuskon ytimessä on

sanoma siitä, että me olemme

ainutlaatuisia ja tärkeitä Jumalan

silmissä. Oikeastaan tästä

Jumalan lapseuden riemusta

me saamme elää tänäkin kesänä

Pyhäjoen seudulla. Toivotan

teille kaikille runsasta Jumalan

Pyhäjoen Kuulumiset – 2.6.2012

KuKa?

-Jonne Pirkola, 27

-Asuu tällä hetkellä

Oulussa, mutta on

kotoisin Raahesta

-Valmistunut

teologian maisteriksi

vuonna 2010

-Nauttii kesällä

urheilusta, lukemisesta,

hiljaisuudesta

sekä mökkeilystä

siunausta.

Ystävällisin terveisin, Jonne

Pirkola

Huomio partiolaisten vanhemmat!

Toteutamme Hanhikiven

Kiertäjissä ensimmäistä kertaa

jäsenkyselyn, joka jaetaan jokaisen

partiolaisen kotiin ensi

viikon aikana. Jäsenkyselyn

tarkoituksena on kehittää lippukuntamme

toimintaa entistä

paremmaksi ja vastaamaan paremmin

partiolaisten toiveisiin.

Kyselyyn vastaaminen on siis

ensiarvoisen tärkeää. Kyselyn

palautus on 17.6 mennessä!

Kuluvan partiovuoden päättyessä

aloitamme jo tulevan

partiovuoden suunnittelun.

Lippukunnan toimintaan on

mahdollista ottaa ensi syksynä

uusia sudenpentuikäisiä

(7–9-vuotiaita) ja seikkailijaikäisiä

(10–12-vuotiaita), mikäli

löydämme ryhmille johtajat.

Olisitko Sinä vanhempi kiinnostunut?

Syksyllä myös järjestetään

tervetuloa partioon -kurssi,

jossa vanhemmilla on oiva

mahdollisuus tutustua lapsensa

harrastukseen viikonlopun aikana.

Kurssi antaa myös hyvää

pohjaa johtajana toimimiselle.

Lippukunnanjohtaja Kaisa Salmu

testaamassa Riihityksen rastia.

Pyhäjoen Kuulumiset – 2.6.2012 sivu 3

Pyhäjoen palveluhakemisto

RTV-huolto

Tmi Kari Kivimäki

0400 181785

Antenniasennukset

ja antennitarvikkeet

Avoinna: TI - PE 1 - 17

LA 8 - 13

Puh. 433750

www.johannanhiuspalvelu.fi

Vihannintie 8, 86100 Pyhäjoki

OSTAMME JA OTAMME VASTAAN

ROMUAUTOJA YM. METALLIROMUA

ISOIMMAT ERÄT NOUDAMME NOSTURIAUTOLLA

MYYTÄVÄNÄ RST-PUTKIA esim. 40 - 140 mm

LISÄTIETOJA

0400 189 018

AVOINNA MA - PE 8 - 17

08 - 434 333 rannikon.varaosa@yritysnet.com

Palvelemme joka päivä klo 21 asti!

ark. 8-21 la 8-21 su 12-21

EVÄSKONTTI Vanhatie 44, 86100 Pyhäjoki, Puh. 433186

JUMPPA- JUSSIN

FYSIOTERAPIA

FT: Vesa Mikkonen

Satu Mikkonen

puh 433 921, Kuntatie 4,

86100 Pyhäjoki

SÄHKÖPALVELU

Anttila Oy

Sähköasennukset - Sähkösuunnitelmat

Antenniasennukset

Puh. (08) 433 087

0400 586 441

Viirretjärventie 7

86170 YPPÄRI

Pyhäjokisuun Lähivakuutusyhdistys

Vanhatie 48 L 12, puhelin 433 285

Palvelemme

ma-to 9.30-16.30

pe 9.00-16.00

www.lahivakuutus.fi


sivu 4


Rooma

PYHÄJOEN LUKIO | TOINEN VUOSIKURSSI | OPINTOMATKA | 21 - 28.4.2012 | ITALIA

Rooma jätti jäljen

ANNIINA JUNNIKKALA, MARIA SEPPÄ

Me Pyhäjoen lukion opiskelijat pakkasimme matkalaukkumme.

Matkaan lähti 20 nuorta ja 2 opettajaa. Luokkahuone siirtyi viikoksi

historiaa tihkuvaan Roomaan. Oppitunteja pidettiin milloin

Espanjalaisilla portailla sateenvarjojen alla istuskellen – milloin

Forum Romanumin raunioilla polttavan auringon alla.

Tieto opintomatkasta houkutteli jo lukion alussa. Pyhäjoen

lukion opiskelijat järjestävät Syysmessut, joiden tuotoilla matka

toteutetaan.

Imimme itseemme paikallista kulttuuria, kun kuuntelimme ooppera-aarioita

kirkossa tai kannustushuutoja jalkapallo-ottelussa,

kun Lazio ja Lecce kamppailivat voitosta.

Jalkapallo-ottelussa emme välttyneet italialaisten tunnemyllerryksiltä:

kannustushuudot ja laulut kaikuivat kauas. Vastustajaa

he solvasivat häpeilemättä. Iltakonsertti I Solisti dell'Opera All

Saints Churchissa herätteli oopperan ystäviä italiankielisten laulujen

maailmaan.

Kohteisiimme kuuluivat muun muassa kaikille - ainakin kuvista

- tuttu Colosseum, Ostian satamakaupunki, Vatikaanissa Paavin

vastaanotto sekä museo, katakombit, kapusiiniluostari, Forum

Romanum ja Suomen Rooman instituutti Villa Lante.

Itse roomalaiset ihmisetkin olivat nähtävyys. Ennakko-odotukset

räiskyvän eläväisistä italialaisista eivät olleet tarua. Näin

pintapuolisin katsottuna heissä piilee juuri se italialainen temperamentti.

Yhtenä opintomatkan tarkoituksena on oppia kulkemaan suurkaupungissa.

Ostimme jo ensimmäisenä päivänä viikon kortin, jolla sai käyttää

metroa, raitiovaunua ja busseja mielensä mukaan. Aluksi metrolinjojen

vaihdokset tuottivat päänvaivaa. Lopuksi haastavaa oli ainoastaan tunkeutua

tupaten täynnä oleviin metroihin – siihenkin opimme tekniikan.

Kynnys lähteä korkeakouluopiskelijana vaihtoon pienenee matkustaessa.

Pärjääminen suurkaupungin hulinassa ei ole vain taitoa liikkua julkisilla.

Täydessä metrossa tulee helposti ryöstetyksi, jos irrottaa hetkeksikään

huomionsa tavaroistaan.

Valmistelimme jokainen esityksen jostain nähtävyydestä jo ennen matkaamme.

Suoritamme matkan yhteydessä kahta kurssia – äidinkieltä ja

historiaa. Jokainen on myös saanut perehtyä yhteen Italiaa koskettavaan

elokuvaan ja kirjaan. Tavoitteena on kirjoittaa esseitä, joilla osoitamme

kykyämme soveltaa historiaan ja kulttuuriin liittyvää faktaa. Onhan kirjallisuuden

ja muun kulttuurin tuntemus myös lukion opetuksen keskeinen

tavoite.

Rooma jätti kaikkiin meihin jälkensä - pienen tai suuren. Jokainen ammensi

elämäänsä jotain uutta ja hienoa. Rooma tuntui olevan monelle

kohde, johon oli mukava päästä ainakin kerran elämässään. Luulemme

silti, että muutama meistä eksyy sinne uudestaan. Sillä nyt must-see kohteet

on nähty. Seuraavalla kerralla voi keskittyä jo Rooman toisenlaiseen

antiin.

sivu 6

sivu 2

PANNIINA JUNNIKKALA

ohjois-Italian Milanoa pidetään

italialaisen muodin pääkaupunkina.

Täällä järjestetään vuosittain

Milanon muotiviikko, joka on yksi neljästä

alan suuresta vuosittaisesta tapahtumasta.

Sanotaan, että Milanon

katuja kävellessä muodin voi aistia;

ihmiset ovat kuin Voguen kimaltavilta

sivuilta. Muoti ei jää vain Milanoon.

Italia on maa, jossa sanaa turhamaisuus

ei tunneta. Maa, jossa halutaan

näyttää hyvältä – kuolemaansa saakka.

Kaduilla italialainen tyyli näkyy

parhaiten keski-ikäisten miesten

pukeutumisessa. Sanotaan, että Italialaiset

naiset pukeutuvat maailman

seksikkäimmin. Italiassa tiedetään,

etteivät kauneus ja visuaalisuus sulje

älyä pois.

Haastattelin juttuani varten useita

suomalaisia Italiassa asuvia bloggaajia.

Käytännöllisyydestä kauneuteen

Me suomalaiset voimme kuljeskella

tuulipuvuissamme autuas hymy kasvoillamme,

vaikkemme edes suunnittelisi

urheilevamme tulevan puolen

vuoden aikana. Olin Italiassa viikon.

Tuulipukuja nolla. Johan alkoi Tikkurilassa

vilahdella kansallispukujamme.

Italialaisäiti huimissa koroissa, työntämässä

ostoskärryjä pari muksua perässä,

on vähintään yhtä yleinen näky,

kuin Suomessa vastaava komppania

tuuliasussa.

Siinä, missä suomalaiset roikuttavat

selässään reppuja, kulkee Italiassa

ainakin osa koululaisista salkut käsissään.

Hällä väliä, mahtuvatko salkkuun

kaikki tavarat, kunhan se näyttää hienolta.

Aina ei niinkään mietitä käytännöllisyyttä.

Kunnon italialainen

valitsee ne kengät tai sen laukun tai

vaatteen, jotka näyttävät hienoilta.

Etenkin suuremmissa kaupungeissa

panostetaan merkkivaatteisiin ja

-laukkuihin. Italialaisia maailmankuuluja

muotitaloja ovat Armani, Benetton,

Dolce & Gabbana, Fendi, Gucci,

Versace ja Prada.

Viinin huumasta muodin huumaan

Oli juhla mikä tahansa, italialaiset

panostavat pukeutumiseen. Meidän

suomalaisten silmissä heidän tälläytymisensä

voi näyttää ylipukeutumiselta.

Ilman kaunista juhlapukua

juhlatunnelmaan virittäytyminen on

lähes mahdotonta. Me suomalaiset

emme tätä ymmärrä; viinipullonhan

saa parilla eurolla. Miehet pukeutuvat

tyylikkäisiin istuviin pukuihin, jotka

on usein teetetty omien mittojen mukaan.

Italiassa miesten puku käy lähes

kaikkialle.

Useissa ravintoloissa on pukuvaatimus:

naiset ihastuttavat iltapuvuissaan,

kun pukumiehet taluttavat heitä

käsipuolessaan. Näyttävät mekot ja

asut juontavat mahdollisesti juurensa

italialaisten halusta esiintyä ja olla

esillä. Italialaisista alipukeutuminen

on vähintään noloa. Myös korkeita

korkoja ja avonaisia kaula-aukkoja

sekä koruja ja meikkejä käytetään rohkeammin

kuin Suomessa.


Italia – muodin Mekka – se maa ihanan turhamaisuuden ja epäkäytännöllisyyden

Kadut, joille kuollaan kauniina

Näyteikkunoista karanneet

Palataan epäkäytännöllisyyteen.

Italiassa pukeudutaan vuodenajan

mukaan, ei niinkään sään. Jos huhtikuussa

iskee kolmenkymmenen asteen

helle, iskevät italialaiset toppatakit

niskaan, onhan huhtikuu. Italian pitkä

lämmin kausi mahdollistaa näyttävämmän

katupukeutumisen. Onneksi

italialaisia lämpö ei haittaa, mikäli kokee

tarvetta saada esitellä uusia talvikamppeitaan.

Naisten jaloissa kopisee

jos jonkinlaisia saappaita, vaikka mittarit

hipoisivat kolmeakymmentä. Jos

kerta kauniit saappaat on hankkinut,

mikseipä niitä käyttäisi.

Italiassa satsataan myös lasten pukeutumiseen.

Pienokaiset ovat kuin

suoraan näyteikkunoista poimittuja.

Vaatteet ovat aina puhtaat ja kauniit.

Arkikin on juhlaa. Vanhemmat pukevat

tytöilleen prinsessavaatteita kuten

tylli- ja röyhelöhameita. Väärin. Minä

ja muun ikäiseni suomalaiset pikkutytöt,

tai no ex-pikkutytöt, käytimme

sellaisia vain juhlissa ja naamiaisissa.

Mutta hepä eivät saa peuhata katuojissa.

Muoti Italiassa ei todellakaan ole

vain nuorten naisten juttu. Yhtä lailla

vanhat miehet haluavat näyttää

tyylikkäiltä. Italiassa halutaan näyttää

hyvältä viimeiseen asti. Kaikista

laittautuneempia ovat vanhemmat

naiset. Ikä ei myöskään muuta pukeutumista;

äiti ja teini-ikäinen tytär pukeutuvat

samanmerkkisiin vaatteisiin.

On sanottu, että italialaiset miehet

saattavat kiinnittää ulkonäköönsä

enemmän huomiota kuin naiset. Hiukset

ja aurinkolasit vaativat heiltä erityistä

huomiota, eivätkä mitkään värit

ole pannassa.

Värejä ja surupukuja

Vaikka etenkin nuorten putiikit Itali-

Rooma

-liite 2.6.2012

Aurinkolaseja ja värejä eivät italialaismiehet säästele. Taustalla Colosseum.

Väriloistoa italialaisessa liikkeessä.

assa ovat täynnä värikkäitä vaatteita,

musta säilyy italialaisten suosikkina

vuodesta toiseen. Värejäkin käytetään.

Väriyhdistelmiä on monenlaisia

ja ne valitaan aina tarkoin. Vaateliikkeet

pursuavat kirkkaita värejä. Musta

asu tällätään mielenkiintoiseksi

näyttävillä kengillä, vöillä ja värikkäillä

asusteilla. Myös valkoinen kauluspaita

mustan bleiserin kanssa on yleinen ja

usein näkyvä yhdistelmä. Ehkä tärkein

asuste italialaisille on aurinkolasit.

Aurinkolasimuoti ei poistu Italiasta

koskaan – italialaiset katselevat maailmaa

muodikkaiden pokkien läpi iästä

ja muista pikkuseikoista huolimatta.

Leskeksi jäänet varttuneemmat naiset

pukeutuvat usein mustaan koko loppuelämänsä.

Tapa on yleisempi pikkukylissä

kuin suurkaupungeissa.

Hyötyliikuntaa Catwalk-tyyliin

Turistit ja paikalliset käyvät iltakävelyllä.

Tarkoituksena ei ole vain ihailla

kaunista Italiaa iltahämyssä – käve-

lylle puetaan usein parhaat päälle ja

tarkkaillaan myös toisten pukeutumista.

Oli miten oli – muoti on vain jonakin

ajankohtana vallitseva ja suosiossa

oleva tyyli tai makusuunta. Ja oli miten

oli – melko yleistystähän edellä

mainitut reilut kuusisataa sanaani olivat.

Mutta sellaistahan se elämä on.

Sellaisiahan me ihmiset taidamme olla.

MARIA SEPPÄ

itä ajattelet ensimmäiseksi

Italiasta ja italialaisista? Ehkä

ajattelet juuri pitsoja ja pastoja. Monella

voi myös olla italialaisista ihmisistä

ennakkoluuloja ja odotuksia.

Ehkä juuri sen vuoksi, että italialaisten

räiskyvämpi persoona eroaa meistä

suomalaisista niin paljon.

Viikon opintomatkan aikana heistä

ei voi millään oppia kaikkea, vain

pintaraapaisun. Täytyy muistaa, että

jokaisella on omat kokemuksensa ja

näkemyksensä ihmisistä.

Ennakkoluuloja ennen Roomaa

Ennen opintomatkaamme mietimme,

millaisia italialaiset mahtaisivat olla:

monet kuvailivat heitä temperamenttisiksi,

lennokkaiksi ja puheliaiksikin

ihmisiksi. Nämä ennakkoluulot eivät

osoittautuneet täysin vääriksi.

Toimittaja Jenni Meronen pitää

itseään vielä täysin suomalaisena,

vaikka kaksoiskansalaisuuden hakeminenkin

on käynyt mielessä. Hän on

päässyt jo jyvälle italialaisten ihmisten

ajatusmaailmasta: ”Olen asunut Italiassa

jo ennen tätäkin, opiskeluaikanani.

Ajattelin silloin ihmisten olevan

puheliaita – jopa meluisia. Taskuvarkaita

Italiassa tiesin olevan paljon.

Tästä kertoo myös oma kokemukseni

reppuni katoamisesta. Jos italialaisiin

törmää Suomessa, he erottuvat muista

temperamenttisuutensa ja puhetapansa

vuoksi. Itse Italiassa, he eivät

tietenkään erotu niin paljoa, vaan sellainen

käytös on täällä tuiki tavallista.”

”Italialaisen naisen katsotaan olevan

pieni ja siro. Monesta miehestä taas

voisi käyttää sanontaa mammanpoika,

sillä useat heistä asuvat kotonaan kolmekymppisiksi

asti. Tämä voi johtua

toisaalta myös korkeasta työttömyysprosentista

täällä - se vaikuttaa moneen

asiaan. Italialaiset miehet osaavat

kokata.”

Ne pienet – ja suuremmatkin

erot

Italiassa sosiaalisia kanssakäymisiä

leimaavat kirjoittamattomat säännöt

– toisin kuin Suomessa. ”Italiassa ollaan

niin sosiaalisia, että välillä jopa

väsyttää”, Jenni Meronen kertoo pilke

silmäkulmassa. Lukuisat poskipusut

ovat arkipäivää. Näidenkin uusien tapojen

sisäistämisessä on ollut opettelemista,

ja kaikkea ei ole heti tietenkään

voinut tietää: ”Poikaystäväni

joutuu joskus jopa pahoittelemaan

puolestani.”

Tässäpä yksi esimerkki italialaisten

tavoista: kun menet kyläilemään, sinulle

tarjotaan kaikki. Tuliaiset ovat

toki suotavia kyläilyn ohessa, mutta

omia tarjottavia ei ole tapana tuoda

mukana. Italiassa vieraanvaraisuus ei

ole näet outo käsite.

Oppimista puolin toisin

Mitä me suomalaiset voisimme oppia

italialaisilta? ”Heiltä voisimme oppia

juuri sosiaalista kanssakäymistä ja

sitä, miten ihmisten kanssa ollaan.

Italialaiset puolestaan voisivat oppia

suomalaisilta rehellisyyttä, toisten ihmisten

huomioon ottamista ja tietynlaista

läpinäkyvyyttä. Täällä esimerkiksi

veronkiertoa jotkut ajattelevat

siistinä tekona”, Meronen selvittää.

MIRELLA OHVO

N


Rooma sivu 3

-liite 2.6.2012

Mammanpoikia ja temperamenttia

Vasemmalta Pyhäjoen lukion opiskelijoita Mirella Ohvo, Jenny Karjalainen, Maria Seppä ja toimittaja Jenny Meronen.

Italialaisten Suomi-kuva

Suomi kiehtoo monia italialaisia. Sitä

pidetään jopa ihannemaana. Täällä

ei kukoista korruptio, vaan Nokia ja

muut menestyvät yritykset. Todella

monet italialaiset opiskelijat ovat

löytäneet vaihtomaakseen Suomen.

Varjopuoliakin löytyy, sillä Merosen

mukaan suomalainen juomiskulttuuri

järkyttää italialaisia. Italiassa humaltuneita

ihmisiä katsotaan hieman

kummeksuvasti – Suomessa ei niinkään.

Meronen on ollut usein ensimmäinen

suomalainen, jotka hänen italialaiset

tuttunsa ovat kohdanneet:

”Minut otettiin hyvin vastaan. Ehkä

juuri eksoottisuuteni saattoi olla syy,

miksi erotuin. Oman ikäiseni tuntuivat

nuoremmilta, sillä roomalaiset voivat

olla luonteeltaan hieman lapsenomaisempia.

Kyseessä ei ole oikeastaan

luonteenpiirre vaan erilainen elä-

iin vei myös suomalaisen

28-vuotiaan freelancer-toimittajan

Jenni Merosenkin tie.

Miten kaikki alkoi?

Alussa toimittaja Jenni Meronen

haaveili seuraavansa äitinsä jalan jälkiä

elokuva-alalle. Hakuvaiheessa hän kuitenkin

tutustui toimittajan työhön, ja

työ tuntui heti omalta: "Aluksi minulla

oli väärä kuva toimittajista. Mutta silloin

tajusin, että työ voi olla muutakin

kuin paparazzeilla.”

Lukiossa Meronen opiskeli italiaa.

Lopulta hän myös kirjoitti sen. Opinnot

jatkuivat ammattikorkeakoulu

Haaga-Helian journalistipuolella. Sieltä

hän kävi Italiassa Erasmus-vaihdossa

ja ennen vaihtoa oli ollut Italiassa

kesätöissä. Vaihtoon Meronen halusi

maahan, jonka kieltä hän ymmärtäisi -

suunta oli siis Italia.

Itse Italiaan jääminen on hyvin tuttu

tarina; hän tapasi miehen: "Lähtiessäni

Italiaan olin päättänyt, etten ainakaan

vaihdon aikana löydä poikaystävää. Ja

mäntilanne, sillä roomalaiset asuvat

usein kotona pitkälle aikuisikään asti.

Esimerkiksi eteläitalialaiset sen sijaan

joutuvat usein muuttamaan toiseen

kaupunkiin opiskelemaan eli he itsenäistyvät

suomalaisten tapaan aikaisemmin.”

”Suomi herättää maana mielenkiintoa.

Kun kerroin olevani Suomesta, se

helpotti jopa asunnon vuokrauksessa,

sillä suomalaisuus herätti luottamusta.

Ulkomaalaisuus ei ole koskaan etu

asuntoa vuokratessa, mutta monet

helpottuivat kuullessaan, että olin

Suomesta enkä esimerkiksi Puolasta

tai Romaniasta” Italiassa saattaa näet

törmätä rasismiin Itä-Eurooppaa kohtaan.

”Monia kiinnostaa usein se, miksi

olen Italiassa ja sitä saakin usein olla

perustelemassa.”

Perhe on tärkein

Italialaiset arvostavat perhettään ja

sukuaan todella paljon. Asian huomasi

Kaikki tiet vievät Roomaan

näinhän tässä sitten kävi". Miehelle

Suomessa asuminen oli hankalaa, joten

luontevampi vaihtoehto oli muuttaa

itse Italiaan, Meronen kertoo. Nyt

hän on asunut kolme vuotta Italiassa.

Elämää freelancer-toimittajana

Nykyisin Meronen toimii Italiassa

freelancer-toimittajana. Aikaisemmin

suunnitelmat olivat toiset: "Alun perin

urasuunnitelmanani oli saada työpaikka

Suomesta, jos ei nyt vakityö niin

kuitenkin työntekijänä jossain toimituksessa,

ei siis freelancerina. Italiassa

sen sijaan oli pakko ryhtyä yrittäjäksi

tai vaihtaa ammattia”

Työssään Meronen tekee juttuja

STT-Lehtikuvalle, jonka asiakkaina on

suurin osa Suomen sanomalehdistä.

Hän tekee juttuja paljon myös Unionimedialle,

joka julkaisee erilaisia asiakaslehtiä.

Esimerkiksi taloyhtiöiden

päättäjille suunnattua Kotitalo-lehteä

ja Euroopan komission Suomen edustuston

Europa-verkkolehteä, jossa

Merosella on myös oma blogi. Lisäksi

hän on tehnyt juttuja radio Novaan

sekä joskus Kalevaankin. Meronen kirjoittaa

aiheesta kuin aiheesta, eli aihe

tiiviisti yhdessä viihtyvistä perheistä

niin kaduilla kuin ravintoloissakin. Juuri

ruoka yhdistääkin italialaisia ihmisiä.

Toisten kanssa saatetaan jakaa hyvät

reseptit ja vinkit. Hellyttävimmän

näyn koimme eräänä iltana ravintolassa,

kun pieni tyttö istui isänsä sylissä

ravintolassa illallisella. Tyttö näytti

olevan isällensä suuri hellyyden kohde.

Italialaisten harrastukset ovat pitkälti

samanlaisia kuin suomalaisten.

Liikunta, erityisesti jalkapallo, on italialaisten

sydäntä lähellä. ”Tuntuu tosiaan

siltä, että kaikki italialaiset miehet

pelaavat jalkapalloa...ja melkein

kaikki kehuvat melkein päässeensä

ammattilaistasolle, mutta sitten meni

rikki polvi/nilkka/joku muu...”, Meronen

naureskelee.

Saimme mahtavan tilaisuuden nähdä

italialaisten tunteiden kirjoa Lazion ja

Leccen välisessä jalkapallo-ottelussa.

Ottelussa tunteiden annettiin näkyä

ei siis aina ole Italia: "Enimmäkseen

teen juttuja noille edellä mainituille

asiakkaille. Mutta lisäksi minulla on

satunnaisia toimeksiantoja, esim. yksi

juttu MeNaisiin, yksi matkailujuttu

Mennään naimisiin -lehteen jne."

Ideat syntyvät usein sieltä täältä.

Taustatyönä hän lukee sekä Suomen

että Italian lehdet: "Osa ideoista tulee

arkielämästä, osa on suoraan lähtöisin

lehdistä ja muusta mediasta.”

Yleensä hän kirjoittaa siitä, mikä ihmisiä

puhuttaa.

Meronen kertoo ideoivansa 99% jutuistansa

itse. Ja kuten kenellä tahansa,

ei hänelläkään kirjoitus aina luista:

"Ei luista, jos ei luista. Silloin on hyvä

tehdä jotain muuta, vaikka kotitöitä

tai jotain. Välillä pitää kuitenkin päättää,

että nyt: istu ja kirjoita.”

Freelancerin työ on joustavaa, ja

kaiken saa päättää itse: "Saan itse

päättää, mitä tekee ja milloin tekee,

ottaako toimeksiantoa/juttukeikkaa

vastaan vai ei. Saan kirjoittaa aiheista,

mistä itse pidän ja kehittää niitä.

Toimittajana pääsen myös paremmin

tilaisuuksiin ja paikkoihin, joihin muut

ihmiset eivät välttämättä pääse."

Freelancerin työ on hyvin sitovaa.

– ja etenkin kuulua. Kannatuslaulut

ja huudot eivät jääneet säälittäviksi

piipityksiksi, vaan niiden tarkoitus oli

kantautua jokaisen korviin. Vastapuolelle

heristeltiin keskisormea ja huudeltiin

ivailevasti, sillä oma joukkue

sai kaiken arvostuksen. Siellä nähtiin

temperamenttia parhaimmillaan.

Klo 9:00 marketissa korkokengissä

Ulkonäkö merkkaa monelle italialaiselle

paljon, niin miehille kuin naisille.

Italiaa voisi kutsua leikkimielessä

”Euroopan ainoaksi maaksi jossa saa

laittautua”. ”Italialaiset ovat sanoneet

minulle, että Italia on Euroopan ainoa

maa, jossa ihmiset osaavat pukeutua.

Ihmiset satsaavat merkkivaatteisiin,

sillä niitä arvostetaan erityisesti. Täällä

voit nähdä naisia aamuisin kello yhdeksän

marketeissa korkokenkineen”,

Meronen kertoo.

Työskentely tapahtuu kotona, jolloin

jutut ovat aina työn alla. Freelancetoimittajan

pitää työskennellä taukoamatta;

jos ei tee työtä, ei saa tuloja:

"Kaikki on itsestä kiinni.” Freelancerina

palkkataso ei ole yhtä hyvä kuin

vakityöntekijöiden. Toimittajan työhön

liittyy aina myös epävarmuutta

töiden löytymisestä; siksi markkinointiinkin

pitää satsata paljon. Juttuja

varten myös taustatyöt vievät aikansa:

"Kääntäminen kieleltä toiselle on

oma hommansa, sillä taustatyöt ja

haastattelut pitää melkein aina tehdä

italiaksi.”

Erilainen maailma

Italia on kaikin tavoin erilainen maa

verrattuna Suomeen: "Tulot, kaverit,

harrastukset, kaikki meni uusiksi.”

Sopeutuminen vie siis aikansa: "Aluksi

Italiassa oli vain mukava lomailla,

mutta asuminen oli hankalaa ja ikävöin

Suomea.” Aikaisemmat vierailut

Italiassa ovat kuitenkin helpottaneet

asettumista. Ennen hän kävi Suomessa

kolmen kuukauden välein, mutta

nykyisin harvemmin: "Nyt on jo kivaa

elää ja asua Italiassa."

sivu 8

sivu 4

Michelangelon kappeli

Jos ei tiedä, mihin huoneeseen on juuri astunut, voi olla ehkä hieman hämmentävää

huomata lähes jokaisen huoneessa olijan tuijottavan pää takakenossa

kattoon. Huoneen, joka on koristeltu maalauksin katosta lattiaan,

täyttää hiljainen hyrinä ihmisten puhuessa toisilleen.

Äänet pitävät matalina vartijoiden hetkittäin päästämät pitkät sihahdukset.

Ja kuvata ei saa… nimittäin Sixtuksen kappelissa.

Rooman Vatikaanin kuuluisimman kappelin, Sixtuksen kappelin, rakennutti

paavi Sixtus IV itselleen hovikappeliksi 1473–1481. Nykyisin ehkä

tunnetuin toimitus kappelissa lienee uuden paavin valitseminen edellisen

kuoltua. Tällöin kardinaalit lukkiutuvat kappeliin, kunnes ovat valinneet uuden

paavin.

Tavallista turistia Sixtuksen kappeliin vetää varmasti eniten sen kuuluisa

taide. Kappelissa nimittäin sijaitsevat aikansa yleisneron, Michelangelon

(1475–1564), mestariteoksina pidetyt kattofreskot sekä alttariseinämaalaus

Viimeinen tuomio.

Mutta on siellä toki muutakin nähtävää. Maalaukset on sommiteltu kappeliin

neljään eri tasoon pystysuunnassa. Alimmat kaksi kerrosta, noin seinien

puoliväliin saakka, ovat taidemaalari Rafaelin suunnittelemat. Alimmassa

kerroksessa on mielikuvituksellisia kullalla ja hopealla koristeltuja kuvauksia

apostoleista ja evankeliumista. Näitä seinävaatteita ei tavallinen tallaaja

pääse kuitenkaan kappelissa näkemään, sillä ne otetaan esille vain erikoistilaisuuksissa.

Toisessa kerroksessa on kuvauksia Jeesuksen ja Mooseksen elämästä. Pienellä

Raamatun tuntemuksella teoksista tunnistaa helposti esimerkiksi Jee-

” TavallisTa TurisTia sixTuksen kappeliin veTää

varmasTi eniTen sen kuuluisa Taide. kappelissa

nimiTTäin sijaiTsevaT aikansa yleisneron,

michelangelon (1475–1564), mesTariTeoksina

pideTyT kaTTofreskoT sekä alTTariseinämaalaus

viimeinen Tuomio. ”

suksen kasteen sekä Viimeisen ehtoollisen. Näillä kuvauksilla oli tarkoitus

havainnollistaa Uuden ja Vanhan Testamentin jatkuvuutta: Mooseksen lakeja

seuraavat Jeesuksen opetukset.

Rafaelin töiden yläpuolella, ikkunoiden välissä, seisoo 28 vakavaa ja nöyrää

paavia. Vaikka muotokuvat on maalattu tasaiseen seinään, paavit näyttävät

lähes tulevan ulos maalauksesta, sillä niin taitavasti on näkinkenkäkoristeiset

syvennykset maalattu paavien taustalle.

Neljäs maalaustaso, eli Michelangelon freskokatto, kruunaa koko kappelin

– kuvainnollisesti sekä kirjaimellisesti. Sen sijaan, että Michelangelo (1508)

olisi tyytynyt restauroimaan kappelin yksinkertaista tähtitaivasta kuvaavaa

kattoa, hän päätti suunnitella sen täysin uusiksi. Vielä nykyäänkin kattoa

koristavat yhdeksän tarinaa luomiskertomuksesta. Maailman luomisesta paratiisiin

ja karkotukseen, ja lopulta Nooan juopumista kuvaavat freskot ovat

näyttäviä. Hahmojen elkeet ja ilmeet ovat teatraalisia, ja asennot monessa

taiteellisesti vääntyneitä. Omituisinta on ehkä alastomien suuri määrä kristillisessä

kappelissa. Katon ehkä tunnetuin yksityiskohta on Aatamin luominen.

Siinä Jumala on koskettamaisillaan Aatamin sormea tehden hänestä

elävän.

Michelangelo käytti hyvin kauniisti voimakkaita varjoja hyväkseen. Näin

monet katon hahmoista näyttävät kuin ne olisi nostettu pari senttiä maalauksesta

irti – lähes patsasmaisilta. Taiteilijalta kului kokonaiset neljä vuotta

maalata koko kappelin katto vaikeissa työolosuhteissa telineiden varassa.

Ja onhan se upea.

Ennen kuin kappelista pääsee lähtemään, joutuu vastakkain Viimeisen tuomion

kanssa - siis Michelangelon alttariseinämaalauksen. 24 vuotta katon

valmistumisen jälkeen Michelangelo oli jälleen työn ääressä kappelissa. Tällä

kertaa hän maalasi koko alttarin takaseinän kuvaamaan tuomiota. Inspiraation

lähteenä oli kuuluisan renessanssikirjailija Danten Jumalaisen näytelmän

helvettikuvaus. Jälki onkin varsin myrskyisä: tummaan maalaukseen on ängetty

monta sataa vihaista ja kärsivää tai iloista ihmistä. Kaiken keskellä on

Jeesus tuomarina. Ensi näkemältä se on aika kaoottista katseltavaa. Maalauksessa

vasemmalla enkelit saattavat valitut ihmiset taivaaseen, ja oikealla

tuomitut joutuvat kadotukseen. Kadotukseen tuomitut puivat nyrkkiä Jeesukselle,

ja luurangot sekä pirut kuljettavat heidät helvettiin.

Michelangelo käytti taiteilijanvapauksiaan ja maalasi jopa omat kasvonsa

teokseen: Jeesuksesta alaoikealla istuvan Bartholomeuksen kädessä roikkuvan

nahan kasvoihin. Tällä Michelangelo halusi kuvata, kuinka Bartholomeus

vapautuu synneistään riisumalla entisen, turmeltuneen ihonsa ja pääsee taivaaseen.

Syntinen taiteilija itse puolestaan joutuu helvettiin.

Helvettiin ihmisiä ohjaavan Minoksen kasvoiksi taiteilija maalasi ilkikurisesti

paavin seremoniamestarin kasvot. Syy tähän oli mestarin valitus teoksessa

esiintyvästä suuresta alastomien määrästä. Michelangelon kuoleman

jälkeen monille teoksen henkilöille maalattiin hentoiset huivit lanteille säädyllisyyden

vuoksi.


K uuma

Rooma

-liite 2.6.2012

Ikuisen kaupungin ikuinen

COLOSSEUM

aurinko porottaa Rooman

yllä, ja valtaisat turistilaumat

valuvat pitkin katuja. Uusi ja vanha

sekoittuvat, kun antiikin ajan suurin

amfiteatteri kohtaa uteliaat turistit

kameroineen. Jokaisella turistilla on

varmasti yksi sama kohde, joka pitää

Rooman visiitin aikana nähdä: Colosseum.

Mikä ihmisiä sitten viehättää Colosseumissa?

Onko se koko? Onko se ulkonäkö?

Onko se amfiteatterin raaka

historia? Lähdimme selvittämään Colosseumin

vetovoimaa Roomaan.

Turistien suosikkikohde

Colosseumin ulkopuolella rakennelmaa

ihmettelee sadoittain turisteja.

Kaupustelijat kauppaavat turistikrääsää

iloisille Rooman kävijöille.

Gladiaattoreiksi pukeutuneet miehet

pyörivät miekkojensa kanssa pitkin

katuja. Hetkeksi voisi tuntea elävänsä

Colosseumin loisteliasta aikakautta,

kunnes tulee taas yhden turistin töytäisemäksi

ja italialaisnainen ilmoittaa

huonolla englannilla haluavansa nähdä

pääsylipun.

Sisälle amfiteatteriin on tehty erilaisia

tietopaketteja Colosseumista

sekä kivimuurin kylkeen on hakattu

ohjekylttejä vierailijoille. Häivähdys

vanhaa, mutta ehkä hieman liikaa jo

uuttakin. Colosseumin sokkeloisille

reiteille eksyy helposti pitkäksi aikaa

vaeltelemaan ja ihmettelemään.

Mahtipontinen amfiteatteri

Colosseum on valtava. Sinne on

mahtunut sen loistoajalla jopa noin

40 000 katsojaa, joka on moninkertainen

määrä verrattuna esimerkiksi

Helsingin Hartwall- areenaan. Colosseumia

ei voi ohittaa huomaamatta.

Rakennelma on valtaisan iso, sen koon

tajuaa vasta viereltä katsottuna. Colosseum

ei hurmaa vain valtavuudellaan,

vaan myös arkkitehtuurillaan. Se

on sulava sekoitus antiikin Kreikkaa ja

Roomaa.

Avajaiset Colosseumilla kestivät

100 päivää ja niiden aikana surmattiin

suuri määrä eläimiä sekä gladiaattoreita.

Joskus areenalla esitettiin meritaisteluita,

jolloin Colosseum täyttyi

vedestä. Colosseum tarjosi ihmisille

suurta hupia ja viihdettä erilaisilla esityksillään,

jotka olivat usein todella

raakoja.

Pala Italiaa

Vielä nykypäivänäkin Colosseum on

tärkeä osa roomalaisuutta. Se on Rooman

tunnetuin nähtävyys ja varmasti

monille ”once in a lifetime”- kokemus.

Colosseumin kuva on painettu jopa 5

sentin kolikkoon, joten sen täytyy olla

Italialle merkittävä osa kulttuuria. Colosseum

on ehdottomasti tutustumisen

arvoinen kohde, joka tuskin jättää

ketään kylmäksi.


sivu 5

Italia – Pizzan ja pastan luvattu maa

P izzan kotimaa, pastan ystävän

paratiisi… Nämä kliseet kaikuvat

varmasti monella kuulijalla, kun

puhutaan Italian ruokakulttuurista.

Italia – yksi maailman tunnetuimmista

ruokakulttuurimaista – on kuitenkin

paljon enemmän. Pizzan ja pastan lisäksi

lähes yhtä suosittuja ruokia ovat

risotot, erilaiset kalat, keitot, simpukat

kuin sienetkin. Myös liha ja kana

kuuluvat maan suosituimpiin. Edellä

mainitut asiat saattavat kuulostaa hyvinkin

paljon Suomen kaltaiselta, mutta

Italian ja Suomen välillä vallitsevat

kuitenkin suuret ruokakulttuurilliset

erot.

Italiassa nyt kolme vuotta asunut

toimittaja Jenni Meronen kertoo italialaisten

arvostavan ruokaa eri tavalla

kuin me suomalaiset: ”Kun Italiassa

ruuassa arvostetaan makua ja laatua,

etsitään Suomessa samaan aikaan sitä

helpointa ja halvinta valmistettavaa.”

Ruoan arvostus näkyy myös perheissä:

”Ruoalla on tärkeä sija italialaisen

perheen arjessa. Italiassa ruokailu

on perheen yhteinen ajanviettohetki,

kun Suomessa ei välttämättä ehditä

edes syödä samassa ruokapöydässä.”

Perheiden lisäksi myös ystävillä

on usein tapana ruokailla yhdessä.

Tällöin paikaksi valikoituu usein ravintola.

Jenni Meronen kertoo Italiassa

loistavasta ravintolakulttuurista.

Ravintolakulttuuri

Italian kaduilla kävellessä et voi lakata

ihmettelemästä ravintoloiden

paljoutta. Valehtelematta lähes joka

toinen vastaantulevista liikkeistä on

ravintola - eikä suotta. Jenni Meronen

kertoo ravintoloiden olevan todella

suosittuja: ” Italialaiset – sekä nuoret

että vanhat - saattavat helpostikin

ruokailla ravintoloissa useita kertoja

kuukaudessa. Myös erilaisten merkkipäivien

juhlistaminen ravintoloissa on

tavallista.”

Italiassa on tavallista törmätä myös

ystäväseurueisiin, jotka ovat tulleet

seurustelemaan ja syömään ravintoloihin.

Ja koska ruoka on tärkeä perheiden

ajanviettohetki, näkee ravintoloissa

usein myös ruokailevia perheitä.

Jos et ravintolassa käydessäsi törmää

yhteenkään perhe – tai ystäväseurueeseen,

on se jo harvinaisuus.

Koska ravintolakulttuuri on Italiassa

suosittu, täytyy myös ruokavalikoiman

olla monipuolista. Usein ruuaksi

valikoituu pasta tai pizza, mutta listalta

on valittavissa myös useita muitakin

ruokavaihtoehtoja. Allergikoille

listalta voi tosin olla vaikeampi löytää

sitä itselle sopivaa ruokaa: ”Allergioita

ja esimerkiksi keliakiaa on ravintoloissa

huomioitu todella niukasti”, Meronen

ihmettelee. Tämän takia Italiaan

suuntaavan kannattaakin ottaa selvää

allergioihin perehtyneitä ravintoloita

jo hyvissä ajoin ennen matkaa. Lisäksi

ravintoloista ei helposti löydä laihduttajalle

tarkoitettua ruokavaliota,

sillä Italiassa erilaiset dieetit eivät ole

kovinkaan yleisiä.

Italialaisissa ravintoloissa syödään

erilaisen kaavan mukaan kuin Suomessa.

Italiassa ateriaan kuuluu tavallisesti

monta erilaista ruokaa, kun Suomessa

yleensä vain yksi. Täydelliseen

italialaiseen ateriaan sisältyy aperitiivijuoma,

alkupala, alkuruoka, pääruoka

ja jälkiruoka. Jälkiruoat ovatkin yksi

italialaisista herkuista.

Jälkiruoat

Monet tietävät varmasti Italiasta

kotoisin olevat jälkiruoat: Tiramisun

ja Pannacottan. Nämä kuuluvat ehkä

tunnetuimpiin, mutta Italiassa kuivakakut

ovat myös tykättyjä. Myös hedelmät

kuuluvat usein jälkiruokalautaselle,

sillä niitä saa halvalla ja ne ovat

terveellisempiä. Jos Italiassa haluaa

kuitenkin maistaa todellista herkkua,

kannattaa tilata jäätelöannos – parempaa

et saa. Jäätelöitä on saatavissa

kymmenissä eri mauissa; jokainen

niistä on yhtä suussa sulava.

Kotiruoka ja terveellisyys

Jos ravintoloiden sijaan päädytään

syömään kotona, syödään siellä usein

muuta kuin sitä perinteistä - pizzaa ja

pastaa. Ruokaperinteet vaihtelevat

kuitenkin eri alueittain. Esimerkiksi

Calabriassa syödään tulista ja rasvaista

ruokaa. Siellä myös tomaatti

on suuressa suosiossa. Roomassa taas

suositaan sisäelimiä kuten maksaa ja

munuaisia.

Kotona valmistettava ruoka on usein

kuitenkin pääasiassa terveellistä, sillä

valmistukseen käytetään rypsiöljyn sijaan

usein terveellisempää oliiviöljyä.

Mausteina ruuissa käytetään peperonchinoa,

basilikaa, persiljaa ja valko-

sipulia - tilliä italiasta ei saa kuten ei

myös kurkkua. Italiassa ei ole salaatinkastikkeita,

mikä tekee ruokavaliosta

terveellisempää.

Italian ruokakulttuurista tekee epäterveellistä

suolan suuri kulutus. Ruokiin

käytetään suolaa usein raa’alla

kädellä. Epäterveellistä Italiassa on

myös pastan lisäksi täysin valkoinen

leipä: ”Tämä voi aiheuttaa tottumattomalle

jopa vatsanväänteitä.”

Hintataso

Samalla kuin muutkin tuotteet kallistuvat,

nousee myös ruuan hinta Italiassa.

Jenni Meronen tietää, että ruokaa

valmistaa Italiassa nykyään lähes

samalla hinnalla kuin Suomessa: ”Hinnat

ovat kallistuneet ja muistuttavat

jo lähes Suomen tasoa.” Italiasta saa

kuitenkin kasviksia ja pinaattia halvemmalla

kuin Suomesta. Munakoison

ja kesäkurpitsankin hinnat ovat Suomeen

verrattuna puolet alhaisempia.

Myös ilmakuivattu kinkku ja viini ovat

halpoja. Jos ruoan haluaa kuitenkin

valmistaa erityisen edullisesti, kannattaa

ruoka kasvattaa itse.

Juomakulttuuri

Rooma

-liite 2.6.2012

Moni liittää Italian viineihin. Viinit

ovat Italiassa hyvin suosittuja juomia,

joita nautiskellaan usein yhdessä ruoan

kanssa. Myös muu alkoholi liitetään

usein ruokaan, toisin kuin Suomessa.

”Italiassa 90% alkoholista liittyy

ruokaan, kun Suomessa tarkoitus on

usein tulla humalaan”, kertoo Jenni

Meronen. Italiassa viiniä nautiskellaankin

usein jo päivällisellä. Illallisen

jälkeen saatetaan maistella enemmänkin

viiniä, mutta kohtuun rajoissa.

Italiassa alkoholin vähäinen käyttö

näkyy myös katukuvassa: ei örveltäviä

humalaisia tai puistoon sammuneita

juhlijoita. Italiassa kaduille pissaavaa

tai oksentavaa katsotaan oudoksuen,

kun Suomessa samaan törmää harva

se päivä. Jenni Meronen lisää kuitenkin,

että myös Italiassa kokeillaan

alkoholin käytön rajoja siinä missä

Suomessakin. Usein kokeilu vain jää

nimenomaan siihen kokeiluun.

Kahvilakulttuuri

Kahvilakulttuurilla ei ole Italiassa

kuitenkaan yhtä suurta sijaa kuin

meillä Suomessa: ”Italiassa ei mennä

ystävien kesken kahville, vaan kahvi

nautitaan usein vain nopeasti.” Yksi

yhteinen sääntö maiden välillä kuitenkin

on – ruoan jälkeen on saatava

kahvia. Italiassa tunnetulle kahville

cappuccinolle pätee kuitenkin ihan

oma sääntö: sitä tulee nauttia vain

aamiaisella.

Suomi-ikävä

Vaikka Italian ruokakulttuuri on

laaja ja monipuolinen, puuttuu sieltä

kuitenkin jotakin olennaista. Viikon

opintomatka ei vielä aiheuttanut kovin

suuria vieroitusoireita, mutta kolme

vuotta Italiassa asunut Meronen

kertoo kaipaavansa Suomesta tiettyjä

ruokia: ”Erityisesti ruisleipää on ikävä.

Myös erilaisia maitotuotteita kuten

piimää kaipaan. Ja perisuomalaista

salmiakkia. Myös dippikastikkeet ja

suppilovahverot kuuluvat listalle.”

Suomessa Jenni taas ikävöi Italiasta

eniten ruokavalikoiman kattavuutta.

Jotta italialaisesta ruokakulttuurista

saisi irti mahdollisimman paljon,

kannattaa olla avoin erilaisille ruokakokeiluille.

Totta kai pizzaa ja pastaa

on kokeiltava, mutta kannattaa tilata

ruokalistalta muutakin ilman ennakkoluuloja.

Voit valita listalta vaikka

täysin summassa jonkin ruoka-aterian

– saatat saada elämäsi parhaan makuelämyksen.

Toimittaja Jenni Meronen

suosittelee italialaisesta ruokakulttuurista

erilaisia keittoja, sieniä

ja kaloja: ”Myös ilmakuivattu liha on

Italiassa parasta!”

sivu 10

sivu 6

OANDREAS MALINEN

n selkeä huhtikuinen

sunnuntai-iltapäivä. Takana on lähes

tunnin odotus lippuja varten SS Lazion

fanikaupan edessä. Kun Stadio

Olympicon hahmo alkaa selkeytyä,

ymmärrän koko odotusajan olevan

sen arvoinen.

Suuret ihmismassat vyöryvät kolmen

tien risteyksen jokaisesta suunnasta

kohti ensimmäisiä portteja Rooman

Olympiastadionin pihalle. Matkan

varrella oli vähän väliä vaaleansinisiä

Lazion fanikojuja. Tunnelma vain tiivistyi,

mitä lähemmäksi Stadionia pääsi.

Italialaisten penkkiurheilua on hallinnut

jo yli sata vuotta yksi kiistaton

kuningaslaji - jalkapallo. Italialainen

jalkapallo lähti nousemaan huipulle

jo vuonna 1898, kun Italian jalkapalloliitto

perustettiin. Siitä lähtien se

on pysytellyt vuosikymmen toisensa

jälkeen yhtenä maailman parhaimmista

maista jalkapallossa. Jalkapalloa

vähänkään tuntevat osaisivat nimetä

kymmenkunta italialaista jalkapalloilijaa

maailman huipulta. Del Piero,

Cannavaro, Totti, Buffon, Di Natale,

Pirlo... Listaa voisi jatkaa vaikka

kuinka pitkään.

Arvoturnauksissa "Azzurrit" eli taivaansiniset,

kuten heidän lempinimensä

kuuluvat, ovat menestyneet kautta

aikojen. Maailmanmestaruuksia Italialla

on neljä, vuosilta1934, 1938, 1982

ja 2006, vain Brasilialla on enemmän

(5). Euroopan mestaruuksia Italialla

on yksi vuodelta 1968.

Kuten suomalainen jääkiekkokulttuuri

myös italialainen jalkapallokulttuurikin

on menestyshullua. Voittojen

jälkeen koko maa sekoaa täysin ja

tappiot halutaan haudata mahdollisimman

nopeasti, kunhan maajoukkue

on ensin saanut kuulla kunniansa. Jalkapallomaajoukkueella

on aina ollut

takanaan kansan tuki ja paineet. Menestystä

odotetaan joka vuosi ja pettymys

on kova, jos kisat joskus menevät

penkin alle.

Vuoden 1966 Maailmanmestaruuskilpailuissa

Italia hävisi Pohjois-Korealle

ja putosi kisoista. Kun joukkue

palasi kotiin, vihaiset italialaiset ottivat

maanpetturit vastaan tomaattisateessa.

Mestaruuksia odotetaan myös

maan johdossa. Kun Italia osallistui

ensimmäisiin MM-kisoihin vuonna

1934, Italian diktaattori Benito Mussolinin

kerrotaan uhanneen valmentaja

Vittorio Pozzon henkeä, mikäli

voittoa ei tulisi. Samoin oli neljä vuotta

myöhemmin.

Italian viimeisimmän mestaruuden

jälkeen vuonna 2006, maajoukkueen

pelaajat otettiin vastaan kansallissankareina

ja heitä juhlittiin villisti ympäri

maata. Maan jalkapalloa oli ravistellut

laajamittainen sopupeliskandaali vain

kuukautta ennen MM-kisoja, jonka

seurauksena muun muassa Italian

kaikkien aikojen menestynein seura

Juventus tiputettiin Serie A:sta Serie

B:hen ja useita muita seuroja rangaistiin

pistemenetyksin ja sakoin. Maan

mestaruus ei olisi voinut osua parem-


Vihalla & rakkaudella - Italian jalkapallo

paan paikkaan, sillä muutoin sopupeliskandaali

olisi voinut syöstä italialaisen

jalkapallon pitkiksi ajoiksi muun

maailman epäsuosioon.

Vaikka maajoukkueen edesottamuksia

seuraavat kaikki italialaiset samat

taivaansiniset värit sydämessään,

seurajoukkueiden pelatessa vihanpidolta

ei voida välttyä. Tätä italialaista

tunnelmaa saimme todistaa paikan

päällä Italian maajoukkueen sekä roomalaisten

seurajoukkueiden SS Lazion

ja AS Rooman kotikentällä Stadio

Olympicolla. Lazio ja eteläitalialainen

Lecce kohtasivat toisensa. Roomalaisessa

jalkapallossa totellaan kahta

nimeä AS Rooma ja SS Lazio. Näiden

kahden joukkueen kannattajat tulevat

eri kaupunginosista ja eri luokista. Punainen

AS Rooma on duunariluokan

ja vasemmiston joukkue ja sininen SS

Lazio oikeistolaisten ja porvareiden

joukkue. Lazioon on usein yhdistetty

Italian mafia ja fasismi, kun taas Roomaan

kommunismi. Huolimatta näistä

ääriaatteista eri joukkueiden kannattajia

saattaa löytyä myös vihollisen

"leiristä". Joka tapauksessa, jos menet

Roomaan, kannattaa varoa, kumman

joukkueen nimeä huudat keskellä katua,

sillä koskaan et voi tietää, missä

vihollisjoukkueen kannattajat liikkuvat.

Tasoerosta huolimatta paikalla oli

seuraamassa reilut 30 000 katsojaa.

Lazion fanipäädyssä, Curva Nordissa,

meteli oli korvia huumaavaa jo puoli

tuntia ennen pelin alkua ja jatkui lähes

taukoamatta pelin loppuun saakka.

Ainoa hiljainen hetki pelissä oli ottelun

alkuseremonian aikana, kun kaikissa

Serie A:n ja B:n otteluissa vietettiin

hiljainen hetki viikkoa aikaisemmin

kentällä menehtyneen Livornon keskikenttäpelaaja

Piermario Rossin kunni-

Rooma

-liite 2.6.2012

aksi. Hetki oli myös ainoa asia, missä

Lazion ja Leccen kannattajat olivat

samalla aallonpituudella.

Ennen peliä noin 30 000 Lazzion

kannattajaa lauloi yhteen ääneen Lazion

kannatuslauluja "Non Mollare

Mai" ja "Vola Lazio Vola". Siitä syntynyt

meteli sai aikaan kylmiä väreitä,

jotka tuntuivat koko kehon läpi. Ottelun

aikana katsojat kaiken muun huudon

ja kannustuksen keskellä aloittivat

yhtenäisiä huutomyrskyjä aina

jonkun kaaduttua kontaktitilanteissa

tai kannatuslaulujen aikana. Näiden

rupeamien aikana ei kaverin kanssa

keskusteleminen tullut kyseeseen ja

nekin, jotka tunsivat tulleensa paikalle

puolipakolla, käänsivät katseensa

kentälle ja etsivät sitä henkilöä, joka

oli vastuussa tärykalvojensa vaurioittamisesta.

Ottelun aikana räjäytetyt

kolme räjähdettäkin koettelivat kuulohermoja

samalla, kun ravistelivat

stadionin penkkejä myös toisella puolella

kenttää.

Ottelun ensimmäinen puoliaika sujui

maaleitta. Ainoat huudot olivat

yksittäisiä pilkkahuutoja vastustajan

kannattajille tai protestihuutoja kentälle.

Toinen puoliaika kului aluksi

samoin, kunnes kotijoukkueen brassi

Matuzalem puski Lazion 1-0 johtoon

82. minuutilla. Koko katsomo repesi:

Leccen kannattajat itkuun ja Lazion

ylettömään riemuun. Tästä hetkestä

lähtien Lazion kannattajat lauloivat

taukoamatta kannatuslauluja, kunnes

lisäajan ensimmäisellä minuutilla hil-

jeni lähes koko katsomo kuin yhdestä

iskusta. Vain noin satapäinen turvamiesten

ympäröimä Leccen fanijoukko

juhli. Neljä minuuttia aikaisemmin

kentälle vaihdettu bulgarialainen

Valeri Bojinovic sai upotettua pallon

maaliin pitkän pyörityksen jälkeen.

Ottelun lopun ajan pettyneet Lazion

kannattajat huusivat juhliville lecceläisille

yhteen ääneen "Lecce, Lecce, vaffanculo",

minkä suomentaminen jääköön

jokaisen oman harkinnan varaan.

Pillin soitua katsomot tyhjenivät

pettyneistä Lazion kannattajista. Jäljelle

jäi vain joitakin järkyttyneitä roomalaisia

ja pisteen saamista juhlimaan

jääneitä Leccen kannattajia. Taustalla

soi SS Lazion laulu "Non Mollare Mai",

me emme luovuta koskaan.

HEIKKI SILVOLA

S

Fontana di Trevin kautta takaisin Roomaan

Viimeinen päivä Roomassa

27.4. Kuuman shoppailupäivän jälkeen

olemme koko luokka kokoontuneet

yhteen erään metroaseman lähettyville.

Kun luokkamme on koossa,

lähdemme marssimaan kohti viimeistä

Rooman luokkaretkemme nähtävyyttä.

Tiia-Riikka Anttila johdattaa minua

ja minä pidän silmiäni kiinni. Askel

askeleelta korviini kantautuu yhä vain

voimistuvaa veden kohinaa ja ihmisten

puheen sorinaa. Kun lyhyen kävelymatkan

jälkeen saan aukaista silmät,

kohoaa edessäni Rooman suurin ja

kuuluisin suihkulähde, Fontana di Trevi.

Sankka ihmisjoukko velloo yhden

maailman suosituimman suihkulähteen

ympärillä ihaillen ja valokuvaten

lähdettä. Suihkulähteen juurella on

tungosta, sillä kaikki haluavat palata

takaisin Roomaan uudestaan, heittämällä

kolikon selkänsä yli suihkulähteeseen.

Itsekin päätämme suunnistaa

altaan juurelle ja kaivamme kavereiden

kanssa rahat esiin ja heitämme ne

turkoosiin veteen. Fontana di Trevin

suihkulähde sisältää suuren tekokallion,

altaan ja 20 metriä korkean ja


Rooma

sivu 7

-liite 2.6.2012

Berlusconi, ”Bi$n€s-poliitikko”

ilvio Berlusconi, miljardööri,

liikemies ja entinen pääministeri. Ihailtu,

halveksittu, arvostettu, vihattu.

Ensimmäisen kerran Berlusconista

tuli pääministeri maaliskuun 1994

vaalien jälkeen, kun Forza Italia voitti

enemmistön vain kolme kuukautta

perustamisensa jälkeen. Tällöin Berlusconin

politiikka oli vielä tahriintumatonta,

ja 21 % äänisaalilla siitä tuli

suurin puolue. Berlusconin ensimmäinen

hallitus oli ensimmäinen puhtaasti

oikeistolainen 34 vuoteen. Hallitus ei

kuitenkaan ollut pysyvä, sillä se kaatui

jo seitsemän kuukauden kuluttua keskinäisiin

riitoihinsa.

Toisella Berlusconin hallituskaudella

2008 – 2011 ehti tapahtua yhtä

ja toista. Italia velkaantui pahasti.

Pahimmillaan veroprosentti ylsi verrattuna

BKT:hen jo 120 %:iin, kun

kipurajana on noin 60 %. Berlusconi

itsekin oli otsikoissa jatkuvasti, lähinnä

oikeudenkäyntisyytteiden takia.

Berlusconia on syytetty lukuisia kertoja

veropetoksesta ja korruptiosta.

Muutama seksiskandaalikin sekaan

mahtuu.

Mistä valtion huono taloustilanne

sitten johtuu?

Huonoon taloustilanteeseen löytyy

varmasti monia syitä, mutta suurin

syy taitaa olla tavassa, miten politiikkaa

harjoitetaan. Italian politiikkahan

on silkkaa bisnestä. Hyvä esimerkki

tästä on Berlusconi. Berlusconi

on Fininvest-yhtymän suuromistaja.

Konserni omistaa muun muassa suuren

osan Italian viestimistä, pankeista

ja muusta yritysmaailmasta sekä

osan jalkapallojoukkue AC Milanista.

Forbes-talouslehden mukaan Berlusconi

oli vuonna 2005 Italian rikkain

ja koko maailman 25. rikkain henkilö

yli kymmenen miljardin euron omaisuudellaan.

Luistavatkohan Kataisella

bisnekset yhtä hyvin?

Berlusconi on myös säätänyt lakeja

Elisa Martin ja Anniina Junnikkala esittelivät Forum Romanumia, joka oli antiikin Rooman politiikan, kaupan ja oikeuslaitoksen keskus.

pelkästään omien etujensa ajamiseen.

Kesäkuussa 2008 hänen hallituksensa

hyväksyi täydellisen syytesuojan

Italian neljälle korkeimmalle johtajalle,

joihin myös Berlusconi kuuluu. Samaan

aikaan Berlusconi oli joutumassa

oikeudenkäyntiin korruptioepäilyiden

takia. Tämä kuitenkin pelasti

Berlusconin oikeudenkäynniltä. Eikä

tämä ole ainoa tapaus, samantyylisiä

lakeja on säädetty muitakin.

Mutta täytyy myös muistaa, ettei

valtion velkaantuminen ole yksin

Berlusconin syytä. Eikä Berlusconi

ole ainoa ”bisnes-poliitikko” Italiassa.

Uskaltaisin jopa väittää, että kaikki

Italian poliitikot ovat jossain määrin

sotkeutuneet korruptioon. Italiassa

veronkierto ja korruptio on maan tapa

niin kuin viinan juonti Suomessa.

Valtion ongelmat eivät ole kehitty-

26 metriä leveän seinän, joka on koristeltu

barokkielementeillä palatsin

julkisivun näköiseksi. Suihkulähteen

keskellä on triumfiportti ja sen keskellä

tekokallion päällä ajaa meren jumala

Oceanus merihevosten vetämissä

simpukkavaunuissaan, joita tritonit

eli merenhaltijat ohjailevat. Barokkiseinän

reunasyvennyksiin Ocanuksen

molemmille puolille on sijoitettu

runsauden ja terveyden jumalattaret,

edellinen vasemmalla suihkulähteen

edestä katsoen, jälkimmäinen oikealla.

Fontana di Trevin suihkulähde on

valmistunut vuonna 1762 ja sen yksi

rakennustarkoitus oli koristaa kaupunkiin

vettä tuovan vesijohdon päätepiste

monumentaalisella suihkulähdeseinämällä,

mostralla. Arkkitehtinä

toimi Nicola Salvi ja suihkulähteen

teettäjä oli paavi Clemens XII. Suihkulähteen

yläosassa on piirtokirjoitusta,

joka ylistää ylipappia eli pontifex

maximusta, tässä tapauksessa

paavi Celemens XII:tta.

Allasta on restauroitu ja puhdistettu

muun muassa levästä vuonna 1991.

Pulut ja muut linnut saadaan pidettyä

kaukana lähteestä siihen kytketyllä

neet pelkästään Berlusconin hallintokauden

aikana. Berlusconin aikana

valtio on vain ajautunut tilaan, jossa

sama meno ei voi enää jatkua. Siksi

asia on saanut myös julkisuutta. Berlusconi

ei ole yksin syypää huonoon

tilanteeseen, vaan siihen ovat vaikuttaneet

niin ylimmät päättäjät kuin

myös tavalliset kansalaisetkin. Nimittäin

Italiassa korruptio ja harmaa talous

kukoistavat joka puolella.

Työttömyys on myös iso ongelma

Italiassa. Juuri tämän takia korruptio

ja harmaa talous on yleistä myös tavallisten

kansalaisten parissa. Köyhillä

alueilla mafia on kylän sosiaaliturva

kuin työnantajakin. Harmaata taloutta

on paljon, ja sekös parantaa valtion

taloudentilaa. Transparency Internationalin

viime vuoden lopussa julkaiseman

selvityksen mukaan Italia ja

heikolla sähkövirralla. Suihkulähteessä

kahlaaminen on ankarasti kiellettyä.

Poliisi kutsutaan paikalle heti, jos joku

nähdään vedessä. Treviin heitetyt

rahat kerätään illan tullen ja rahat lähetetään

hyväntekeväisyyteen. Loistava

puoli upeassa Trevissä on myös

se, että sitä voi mennä ihastelemaan

myös jo pimeän tultua. Silloin Trevissä

syttyvät valot valaisemaan patsaita ja

tämä luo varmasti tunnelmaa lähteen

lähistölle.

Trevin suihkulähde on yksi Rooman

must see-nähtävyyksistä muun muassa

Colosseumin ja Pantheonin lisäksi

ja upealla tyylillään se vaikuttaa ihmisiin,

onhan lähteen aukio aina täynnä

ihmisiä. Lähde on ainutlaatuinen eikä

siihen kyllästy. Koko ajan löytyy jokin

uusi asia, mitä ei lähteestä ole aikaisemmin

huomannut. Yksityiskohtia

on paljon ja jokaisella suihkulähteen

kuvalla, kasvolla ja patsaalla on oma

merkityksensä ja tarinansa. Toivottavasti

vielä monet ihmiset pääsevät

näkemään Fontana di Trevin upeassa

loistossaan. Nyt jäänkin odottelemaan,

pääsenkö takaisin Roomaan.

Kreikka saivat euromaista alhaisimmat

arvosanat korruptiotutkimuksessa.

Italia asettui tässä suhteessa samalle

tasolle Ghanan kanssa.

Berlusconi erosi pääministerin virastaan

12.11.2011. ”Berlusconin

eroa juhlittu ja surtu”, luki otsikoissa

eron jälkeen. Tämä kuvastaa hyvin

Italia kiehtoo ja yllättää

TIIA-RIIKKA ANTTILA

M

ielipiteet Italiasta ja

Roomasta jakautuvat äärimmilleen.

Matkakohteet voi valita tykkäämänsä

perusteella - historiallinen Rooma,

romanttinen Verona, kanaalien ja karnevaalien

kaupunki Venetsia tai vaikka

vain rantaloma meren läheisyydessä.

Kansanedustaja, historian opettaja

FT Päivi Lipponen tunnustaa lempikaupunkinsa

olevan kaunis ja historiallinen

Rooma: "Koskaan ei osaa

ennakoida, mitä historiallista löytyy

nurkan takaa ja kuinka vuosisadat

ovat rakentuneet toistensa päälle ja

elämä jatkuu."

"Historia, kulttuuri ja ihmisten elämänasenne

arvostaa kauneutta ja

nautintoja”, on yli parikymmentä

kertaa Italiassa käyneen Lipposen

vastaus kysymykseen: mikä Italiassa

kiehtoo?

Italiaan takaisin paluuseen hyvä syy

on yksinkertaisesti vain se, että Italia

yllättää: ”Italialainen elämänasenne

on jotenkin itselle armollisempi.

Italiassa voi hyvällä omallatunnolla

vain istuskella tuntikausia lounaalla

tunnelmallisessa ravintolassa ystävien

kanssa ja keskustella kulttuurista.

Sitten voi käydä museossa tai taidenäyttelyssä

sielua virvoittamassa. Ja

kun menee katsomaan näyttelyä tai

historiallista kohdetta, on varattava

aikaa niin, että on aikaa poiketa myös

sivukujille, istahdettava katukahvilaan

tai pysähdyttävä jäätelölle.”

Onhan italialainen ruoka aina hyvää:

ihan käsittämättömän laadukasta.

Päivi Lipposella on myös omat suosikkinsa:

"Aito mozzarellasalaatti on aina

Berlsuconin toimia. Nyt Berlusconin

poliittinen ura on ohi, ja Italia pyrkii

elvyttämään taloutensa. Korruptio on

kuitenkin vahvassa otteessa Italiassa.

Uskallan epäillä, että sama meno

jatkuu. Toivotaan parasta ja pelätään

pahinta. Onnea Italialle, sitä nimittäin

tarvitaan!

saatava. Testaan usein myös simpukkapastan.

Jäätelö on myös hyvää."

Kaupunki, jonne on aina palattava

takaisin

Roomassa tulisi nähdä paikkoja, joissa

on jälkiä antiikin ja renessanssin

ajoista. Esimerkiksi Forum romanum,

Colosseum, Domus Aurea, Pietarinkirkko,

Pietarin luut/hauta, Sikstiiniläiskappeli

ja kattofreskot, Pantheon,

Vai Aurelia ja Katakombit: ”Noihin

paikkoihin keskittyy paljon länsimaisen

kulttuurin historiaa, jota myös me

suomalaiset olemme osa.”

Lipponen ihailee italialaisten elämäntyyliä:

”Heillä on aikaa pysähtyä

ja ei ole kiire niin kuin suomalaisilla.

He ottavat rennommin ja osaavat

nauttia kauniista ja hyvästä elämästä

paremmin kuin me protestanttiset eurooppalaiset.”

Italiassa elämässä on tavallaan toinenkin

taso. Siellä arvostetaan sivistystä

ja kunnioitetaan kulttuuria.

Elämän kauneus ja siitä nauttiminen

on oleellinen osa ihmisenä olemista:

”Italialaiset tietävät, että Euroopan

kulttuuriperintö kumpuaa juuri heidän

kotimaastaan. He ovat siitä tietoisia,

ja se antaa itsetuntoa. He elävät perinnön

keskellä. Kulttuuri on hyvin esteettinen,

ja ihmiset arvostavat kauneutta:

arkkitehtuuria, suunnittelua,

muotia, ruokaa, viinejä…..myös omassa

elämässään. Oivallat asian, kun kävelet

kadulla ja katselet ympärillesi.”

”Sen olen oppinut, että Roomaa ei

voi suorittaa. Rooma pitää ottaa haltuun

kävelemällä ja viipyilemällä. Kaupunkiin

on vain palattava uudelleen”,

hän tunnustaa.

sivu 12

sivu 8

ELISA LMARTIN

eirikouluryhmämme vierailu

idylliseen renessanssihuvilaan Villa

Lanteen alkoi kapuamalla ylös kapeaa

kujaa ja kulkemalla läpi vehreiden

puistojen. Pitkähkö matka kannatti

kuitenkin kulkea, koska näköalat alas

kaupunkiin olivat melkoisen mahtavat.

Alun perin Villa Lante rakennettiin

renessanssiajalla rauhalliseksi kesäpaikaksi.

Rakennus valmistui vuonna

1531. Sitä on aikoinaan käytetty varsin

moneen tarkoitukseen. Siellä on

nimittäin asunut kristittyjen tärkeä

vaikuttaja, katolisen kirkon päämies

paavi. Villa Lante on ollut myös nunnajärjestön

asuinpaikkana. Silloin suurin

osa siellä olleista freskoista tuhottiin,

koska ne eivät olleet soveliaita.

Amos Andersson perusti aikoinaan

Suomen Rooman instituutin säätiön,

jonka tarkoituksena on saattaa yhteen

Suomen kulttuurielämä ja antiikin

kulttuuri. Villa Lante myytiinkin

Timo Korkiakangas asuu

Roomassa, Villa Lantessa ja tekee väitöskirjaa

Wihuri-stipendiaattina. Hän

tutkii latinan muuttumista italiaksi

Italiassa.

Villa Lante on Suomen humanististen

tieteiden tukikohta. Instituutti ja

sen toimipaikka Villa Lante on tarjonnut

jo 60 vuoden ajan mahdollisuuden

tulla Italian kirjastojen, arkistojen

ja tutkijoiden ulottuville ilman kohtuuttomia

ponnistuksia.

”Villa Lantessa on hieno asua, ja lisäksi

wihuristi = Wihuri-stipendiaatti

saa nauttia omasta pikku huoneistosta

keittiöineen ja kylpyhuoneineen.

Täällä tapaa laajasti suomalaisia alan

tutkijoita ja opiskelijoita – nykyisin

tällaista verkostoitumista arvostetaan

kovasti”, kertoo Korkiakangas.

Villa Lantessa on toisaalta yhteisöllisyyttä.

Toisaalta saa tarvitsemansa

rauhan aina, kun haluaa. Ympäristö on

Rooman parhaita, ja näköalat Gianicolo-kukkulalta

ehdottomasti upeat.

Latinaa jo yläasteelta asti

”Kuulostaa oudolta, mutta aloin

harrastaa latinaa yläasteella 8. luokalla

itsekseni”, sanoo Korkiakangas.

Hän on kiinnostunut kielistä, mutta

myös matematiikasta ja luonnontie-


Kulttuurit kohtaavat Villa Lantessa

Suomen valtiolle tätä tarkoitusta

varten vuonna 1950. Suomi sai Villa

Lanten paljon kokeneen huvilarakennuksen

korjaukseen apurahan. Rakennuksen

korjaukseen on käytetty

esikuvana esimerkiksi Rooman tärkeää

turistinähtävyyttä Pantheonia.

Esimerkiksi Villa Lanten marmorijäljitelmät

ovat kopioita Pantheonin

temppelin marmoreista. Villa Lantessa

on nykyisin jälkiä - taidetta - monilta

eri aikakausilta. Rakennuksen katon

hienot kohokuviot kertovat antiikin

historiasta. Pelkkä taidegalleria Villa

Lante ei kuitenkaan ole, sillä siellä

järjestetään myös konsertteja ja muita

tapahtumia.

Nykyään instituutissa järjestetään

opetusta ja tutkimusta erityisesti

antiikin tutkimuksen eri aloilla. Villa

Lantessa vaihto-opiskelussa oleva

Asta Eerikäinen opiskelee parhaillaan

Roomassa puolen vuoden ajan.

Hän opiskelee Jyväskylän yliopistossa

romaanista filologiaa ja tekee pro

gradu -työtään Villa Lantessa. Hänen

Wihuri-stipendiaattina Roomassa

teistä. Klassisella latinalla on hänen

mielestään mukavan järjestelmällinen

kielioppi, mikä tuntuu vetoavan moniin

muihinkin matemaattisesti kiinnostuneisiin

ihmisiin.

Hän opiskeli ensin latinaa Jyväskylän

yliopistossa, sitten oli vuoden Roomassa,

minkä jälkeen siirtyi Helsingin

yliopistoon: ”Helsingin yliopistoon

teen nyt myös väitöskirjaani.”

Korkiakangas opiskeli Villa Lantessa

antiikin johdantokurssilla vuosina

2004 ja 2005. Vuosina 2007 - 2008

hän oli vuoden Roomassa opiskelemassa

keskiajan latinankielistä käsikirjoitustutkimusta:

”Kurssit ovat syventäneet

antiikin ja keskiajan historian

tuntemusta usein konkreettisella tavalla

ja antaneet eväitä tutkijan uralle.

Tutkijan pitää pystyä tekemään aika

puuduttavaakin työtä ja lukemaan

nopeasti isot määrät aiempaa tutkimusta.”

Wihuristina

Timo Korkiakangas on saanut

Wihuri-säätiön apurahan vuodeksi.

Jenny ja Antti Wihurin säätiö tukee

monialaisesti suomalaista tutkimusta.

Säätiö myöntää joka vuosi Suomen

Rooman-instituutille 12 kuukauden

rahoituksen yhtä tohtoriopiskelijaa

Rooma

-liite 2.6.2012

tehtäviinsä instituutissa kuuluu myös

toimistotyötä, esittelykierroksia,

käännöstyötä ja juoksevien asioiden

hoitamista. Villa Lanten vaihtopaikakseen

hän löysi opiskelijavaihtoja järjestävän

CIMOn kautta.

Italian kieli ja kulttuuri olivat Asta

Eerikäiselle jo ennestään tuttuja, sillä

hän on opiskellut italiaa yliopistossa

ja vieraillut Italiassa monta kertaa:

”Italian kieli on kaunista, ja pidän italialaisesta

ruuasta sekä kulttuurista.”

Harjoittelun aikana hän on parantanut

italian kielen taitoaan ja päässyt

tutustumaan Roomaan perinpohjaisesti.

Vapaa-aikaan kuuluu paljon sa-

(väitöskirjantekijää) varten instituutin

tutkimusaloilla (antiikin ja keskiajan

historia, klassillinen filologia, arkeologia

ja taidehistoria). Instituutin hallitus

valitsee tutkimussuunnitelman

tieteellisen tason perusteella stipendiaatin,

joka saa ko. apurahan sekä

asua Villa Lantessa vuoden ajan.

Väitöskirja sijataivutusjärjestelmästä

”Minua on alusta alkaen kiinnostanut

se, mitä sanotaan kieliopiksi. Siis

se, miten kieli toimii rakenteen tasolla.

Latinan kieli tarjoaa poikkeuksellisen

pitkän leikkauksen kielen kehitykseen:

noin 1500 vuotta – enemmän, jos

otetaan huomioon, että latinasta syntyivät

nykyiset romaaniset kielet. Tutkin

itse latinan muuttumista italiaksi

Italiassa. Väitöskirjani aihe on sijataivutusjärjestelmä

ja sen muutos 700

- 800 -lukujen toscanalaisten asiakirjojen

latinassa. Käytännössä teen tällä

hetkellä ns. treebankia eli merkitsen

tietokoneavusteisesti kielellistä informaatiota

200 000 sanan kokoiseen

tekstiaineistoon, josta voidaan sitten

tehdä lopulta hakuja sopivilla ohjelmilla.

Näin saadaan esille kielen muutokseen

liittyviä tilastollisia ilmiöitä,

joita ei pelkästään nojatuolissa lues-

moja asioita kuten Suomessakin: urheilua

ja opiskelua. Näiden lisäksi on

ollut mahdollisuus tutustua Rooman

kaupunkiin ja kierrellä nähtävyyksiä.

Villa Lante on varmasti monien muiden

suomalaisten kohdelistalla Roo-

kelemalla huomaisi”, tutkija selostaa.

Aamuisin, kun aivot toimivat parhaiten,

tutkija menee kirjastoon ja työstää

yleensä 600 - 800 sanaa: ”Iltapäivällä

teen muita juoksevia asioita,

esim. kirjoitan esitelmiä tai väitöskirjan

johdantolukuja tai olen yhteydessä

muihin alan tutkijoihin. Toisinaan

käyn myös Rooman tieteellisissä kirjastoissa

etsimässä alan tutkimuskirjallisuutta.”

Tulevaisuudessa

Timo Korkiakankaan väitöskirjan

massa. Mahtavista näköaloista, Lanten

hienosta puutarhasta ja tietenkin

kulturellista ilmapiiristä oli nauttimassa

ryhmämme lisäksi myös muutama

muu suomalainen.

on tarkoitus valmistua vuoden 2015

alussa: ”Stipendikauteni loppuu

heinäkuun lopussa, jolloin palaan

Suomeen. Minun täytyy kuitenkin

varmasti käydä Italian kirjastoissa ja

arkistoissa vielä myöhemminkin – ja

heti syyskuussa palaan Bergamoon

konferenssiin pitämään esitelmän.”

Viiden vuoden kuluttua tutkija toivoo

olevansa tekemässä tutkimusta

jossain päin maailmaa samantyyppisten

asioiden parissa: ”On kuitenkin

otettava huomioon, että kilpailu on

kovaa ja että voi joutua turvautumaan

B-suunnitelmaan.”

Pyhäjoen lukio Roomassa 21.4. – 28.4. 2012

Oppiaineet: historia, äidinkieli ja kirjallisuus

Opiskelijat: Tiia-Riikka Anttila, Kimmo Haapakoski, Harri

Haataja, Matias Hirvikoski, Anniina Junnikkala, Jenny Karjalainen,

Anna-Liisa Keskitalo, Ville Keskitalo, Kaisu Lukkarinen,

Andreas Malinen, Elisa Martin, Mirella Ohvo, Isabella Parhaniemi,

Anna Ruotsalainen, Jyri Salmela, Elina Sarkkinen, Maria

Seppä, Heikki Silvola, Lari Tiirinki.

Opettajat: Paul Keski-Panula, Sari Rintamäki

Liitteen taitto: Matias Hirvikoski

Onnistumisen riemua jäällä

ELLA ENO

Kentällä on menossa joukkueen

kesken leikkimielinen

harjoitusottelu. Joukkueen

valmentaja Pekka Maliniemi

huutaa ohjeita pelin tiimellyksessä.

Junnut tuntuvat pelaavan

yhtä tosissaan, ihan kuin oikeassa

pelissä. Pian pilli huutaa

harjoitusten päättymiseksi, ja

g-junnut ryntäävät keräämään

kiekkoja kentältä. Pukuhuoneesta

kuuluu iloinen kalkatus

ja vanhempien hoputus.

G-junnuihin kuuluu lähinnä

5-8 -vuotiaita lapsia niin tyttöjä

kuin poikia. Viime keväänä

g-junnut olivat Nivalassa

pelaamassa ensimmäisessä

turnauksessaan, jossa he sijoittuivat

hienosti neljänneksi.

Neljästä pelistä joukkue onnistui

saamaan kaksi voittoa; yksi

peli päättyi tasapeliin ja yksi

niukkaan häviöön. Turnauksessa

pelasi yhteensä kahdeksan

joukkuetta muun muassa Ylivieskasta,

Haapajärveltä, Nivalasta,

Kalajoelta ja Pyhäjärveltä.

”Pelaajat odottivat turnausta

innolla”, sanoo Maliniemi. Turnausta

voi pitää palkintona pelaajille

pitkästä ja vauhdikkaasta

kaudesta.

Jääkiekko antaa ja ottaa

”Jääkiekko on harrastuksena

parhaasta päästä”, sanoo Maliniemi.

Jokainen lapsi omaa kilpailuvietin,

ja jääkiekko on mm.

mainio tapa opettaa lasta toimimaan

ryhmässä. Jääkiekkoa

varten ei tarvitse osata mitään

tai onnistua. Ainoastaan yrittäminen

on tärkeää. Joukkueessa

pyritään siihen, että kaikilla olisi

hauskaa ja kiinnostusta tulla

harjoituksiin. Jääkiekon kautta

lapsi saa helposti uusia ystäviä

kauempaakin, sillä jääkiekkokauden

aikana pelataan useampia

pelejä eri paikkakunnilla.


Monessa jääkiekkoperheessä

on totuttu hikisiin varusteisiin

ja kipeään kurkkuun, joka on

tullut viikonlopun pelin yhtäjaksoisesta

kannustamisesta.

Jääkiekkoa ei harrasta vain lapsi,

vaan koko perhe. Harjoitukset

ja pelit vievät aikaa, mutta

lapsen riemu onnistuneen maalin

tai pelin jälkeen maksaa kaiken

vaivan. Jääkiekosta tulleita

muistoja ja onnellisia hetkiä

muistellaan vielä kauan niiden

jälkeenkin.

Jääkiekon harrastaminen Pyhäjoella

ei ole kallista. Vuodessa

jäämaksuihin menee noin 150–

200 euroa per pelaaja. Jäähalli

on tälle vuodelle sulkenut ovensa,

mutta ensi syksyksi g-junnut

toivovat, että mahdollisimman

monet tulisivat kokeilemaan,

olisiko jääkiekko heidän lajinsa.

Ei tarvitse tuoda kuin luistimet,

kypärän ja itsensä.

G-junnuihin kuuluu 5-8-vuotiaita lapsia, jotka tykkäävät pelata.

Ylioppilaan perheen juhlahumua

SOFIA PAKKANEN

Myös tänä vuonna moni nuori,

ja miksei myös vanhempikin, on

saavuttanut elämässään yhden

etapin ja saa sen kunniaksi painaa

tänä lauantaina päähänsä

mustavalkoisen lippiksen, ylioppilaslakin.

Pyhäjoella juhlitaan 26 uutta

ylioppilasta. Keskitalojen perheessä

esikoislapsi Janika pääsee

ylioppilaaksi. Janikan äidillä,

Heidi Keskitalolla, on riittänyt

vilskettä juhlavalmisteluiden

parissa. Ennen juhlia on ollut

hoidettava kuntoon luonnollisesti

juhlapaikka. Tarjottavien

suunnittelu ja niiden toteuttaminen

on vienyt myös aikaa.

Valoisa tulevaisuus

Heidi Keskitalo kertoo arvostavansa

ylioppilastutkintoa hyvin

paljon. Hän sanoo sen ker-

tovan siitä, että nuori on valmis

tekemään töitä jatkokoulutuksen

ja tulevaisuuden eteen. Tutkinto

lisää yleistietoutta maailmanmenosta

eli yleissivistää.

Hän toivoo ylioppilastutkinnon

avaavan silmät maailman

monimuotoisuudelle, ja nuori

oppii näkemään asioiden monet

puolet. Esikoislapsen pääseminen

ylioppilaaksi tuntuu

äidin mielestä ihanalta, vaikka

ilmassa leijuu hiukan haikeaa

tunnelmaa. Onhan äidin pitänyt

valmistautua henkisesti siihen,

että esikoislapsi lähtee maailmalle.

Myös vanhempien näkökulmasta

eräänlainen etappi on

saavutettu.

Perhe juhlii yhdessä

Keskitalojen perheessä ylioppilaspäivänä

juhlitaan yhdessä.

Heidi arvioi päivästä tulevan kiireinen,

koska kaikki pitää saada

valmiiksi työkiireiden ohella ennen

vieraiden saapumista. Valmistautuminen

onkin aloitettu

koko perheen voimin hyvissä

ajoin. Näin varmistetaan, että

itse juhlapäivä on stressitön ja

siitä voi nauttia täysin rinnoin.

Kahvia ja makeita herkkuja

Pöytään tarjolle asetetaan

tietenkin erilaisia makeita kakkuja

sekä piiraita. Juhlapöydässä

voisi suolaisena tarjottavana

olla esimerkiksi voileipäkakkua

sekä salaattia. Myös pientä naposteltavaa

on vieraille tarjolla.

Itse vieraiden määrää on hankala

arvioida, mutta kaikki ketkä

haluavat uutta ylioppilasta

muistaa, ovat tervetulleita. Ylioppilaan

äiti haluaa onnitella

kaikkia uusia ylioppilaita ja toivottaa

menestystä tuleviin jatko-opintoihin

ja tulevaisuuteen.

sivu 14

Auttaminen kannattaa


Operaatio Ruutilla hyvä vuosi

Koulutus on tehokkain tapa

auttaa

Operaatio Ruutin 17. toimintakausi

päättyi huhtikuun

lopussa. Toiminnallaan Ruut

on auttanut Intiassa tuhansia

lapsia saamaan koulutusta.

Suomen Ulkoministeriö toteaa,

että ”Jokaisella lapsella

nuorella ja aikuisella on oikeus

koulutukseen”. Ajatus on kaunis

ja laajasti hyväksytty periaate,

mutta kehitysmaissa se

lainsäädännöstä huolimatta

toteutuu huonosti. Esim. Intian

yhteiskuntajärjestys ei ole

kyllin kehittynyt, jotta lakien

noudattamista voitaisiin valvoa.

Miljoonat lapset joutuvat yhä

työvoimaksi, erilaisten yrittäjien

armottoman riiston kohteiksi..

Operaatio Ruut haluaa

pelastaa heistä niin monta kuin

mahdollista.

Intiassa vähän on paljon

Viime toimintakausi oli tuloksellinen.

Kaikkiaan 1184

lasta tai nuorta opiskeli Ruutin

avulla, heistä n. 300 ammatillisessa

koulutuksessa. Suomesta

annettu apu on tehokasta.

Yhdistys saa vuosittain n. 350

kummimaksua 140 €/vuosi tai

12 €/kk. Tällä rahalla lisättynä

yhdistyksen vapaaehtoistoiminnan

tuloilla voidaan kouluttaa

yli tuhat lasta.

Apu menee perille

Toimintakauden tulot olivat

yhteensä 59.413 €. Kun lisäksi

käytettiin edelliseltä vuodelta

säästyneitä varoja, voitiin koulutukseen

käyttää kaikkiaan

61.000€. Yhden kouluvuoden

oppilaskohtaiset menot olivat

keskimäärin 51,5 €.. Ammattikoulutuksen

kurssimaksut olivat

n. 100€/oppilas ja peruskoulun

ala-asteilla n. 35 €.

Yhdistyksellä on toimintaa

4 paikkakunnalla kolmen yhteistyökumppanin

kanssa. Kaikki

niin Suomessa kuin Intiassakin

tapahtuu vapaaehtoisvoimin.

Näin Ruutin toiminnan kulut

pystytään pitämään alhaisina,

1839 €. Kaikki kulut: Posti,

tietoliikenne, pankki yms. ovat

vain 2 % tuloista. Kulut yhdistys

rahoittaa oman toiminnalla:

Myyjäiset, arpajaiset ym. näin

varsinaiset kummimaksut menevät

lyhentämättöminä suoraan

lasten koulumaksuihin. Kulujen

ja tulojen suhteella mitattuna

Operaatio Ruut on yksi tehokkaimmista

avustusjärjestöistä.

Olosuhteet Vellakadain koulussa eivät ole ihan Suomen kaltaiset, mutta oppi menee perille ja innostus riittää.

Valmistuneet. Tytöt ovat suorittaneet ompelijan tutkinnon. Todistuksia on mukava näyttää.

Maailmaa voidaan muuttaa

Kuluneen 17 vuoden aikana

on voinut jo selvästi nähdä,

että ihmisten omatoimisuutta

voidaan lisätä, lasten asemaa

parantaa ja köyhyyttä torjua.

Yercaudin vuoristokylien köyhät

perheet elivät vielä 90-luvun

alussa passiivisina, toivottomuuteen

alistuneina. Kun

he nyt ovat huomanneet, että

joku välittää heistäkin, on kylien

ilmapiiri muuttunut. Ennen

esim. lasten koulutusta ei pidetty

tärkeänä. ”Eihän siitä ole

mitään hyötyä.” Lapset otettiin

pois koulusta usein 5. luokan

jälkeen, varsinkin tytöt. Miksi

kouluttaa tai muutenkaan huolehtia

tytöstä, jonka aikanaan

joku vieras perhe vie omakseen.

Nyt he ovat kokeneet, että elämä

muuttuu, kun joku pääsee

kouluun, kun perheeseen saa-

daan joku lukutaitoinen ja jopa

ammattiin koulutettu. Kun 15

vuotta sitten kumppanimme

saivat etsiskellä kyliltä lapsia,

jotka päästettäisiin kouluun,

nyt heitä on tulossa enemmän

kuin mihin rahamme riittävät.

Lisää työmiehiä pellolle

Operaatio Ruutilla on uskollisia

tukijoita, mutta uusia

kummeja tarvitaan. Luopumalla

kuukausittain 12 eurosta kummi

voi tehdä hyvää. Se, joka

arvostaa hyvää elämää ja oikeudenmukaisuutta,

saa itselleenkin

hyvän mielen. Kummille

lähetetään vuosittain tieto

PYHÄJOEN KUNTA

Pyhäjoen kunnan sivistyslautakunta

julistaa haettavaksi 01.08.2012 alkaen 2

perhepäivähoitajan tointa.

Sijoituspaikka on uusi ryhmäperhepäiväkoti

Pyhäjoen keskustassa.

Toimet ovat määräaikaisia.

Kelpoisuus toimeen on vähintään

perhepäivähoitajan tutkinto.

Palkkaus KVTES:n mukainen.

Hakemukset, joihin on liitetty nimikirjaote

tai ansioluettelo ja jäljennökset kelpoisuutta

osoittavista todistuksista, pyydetään

toimittamaan 15.06.2012 mennessä

päivähoitotoimistoon Ruukintie 29 86100

Pyhäjoki.

Lisätietoja antaa päivähoidon johtaja

Marja Viirret 040 3596182

Kuntatie 1, Postilokero 6, 86101 Pyhäjoki

Puhelin: 040 359 6000, Faksi: (08) 439 0266

www.pyhajoki.fi

lapsista, joita hän on auttanut.

Kysele hallituksen jäseniltä tai

käy katsomassa kotisivuiltamme

www.operaatioruut.fi, miten

toimimme. Operaatio Ruutin

tilit : Op 538117-219005 tai

Sampo 800024-30646272.

Auttamalla maailmaa voi muuttaa

paremmaksi

Yhdistyksen hallitus: Puheenjohtaja

Aaro Leipälä, varapuheenjohtaja

Heli Kittilä,

jäsenet Heli Pakkanen, Pekka

Mikkola Oulu, Pekka Vuollo

Oulu, varajäsenet Annikki

Niku Liminka ja rahastonhoitaja

Liisa Seppänen.

Aaro Leipälä

P YHÄJOEN

KUULUMISET

PÄÄTOIMITTAJAT

Sari Rintamäki

Arvo Helanti

TAITTAJAT

Jemina Bäckman

Matias Hirvikoski (liite)

http://kuulumiset.pyhajoki.fi

kuulumiset@pyhajoki.fi

Puh. 040 359 6166

Fax (08) 4390 282

Taittaja: 040 359 6166

Päätoimittaja: 040 359 6165

Taloussihteeri: 040 359 6160


Seurakunta tiedottaa Järjestöt toimivat

Kalenteri

Kuollut: Maria Sisko Eno e

Mehtälä Pirttikoskelta 75 v 11

kk 22 pv

Kastettu: Otto Ilmari Mustakallio

Eerika Sofia Kaarina Tuomikoski

Jumalanpalvelus kirkossa su

3.6. klo 10.

Hautakivien oikaisutalkoot

la 9.6. klo 12 alkaen sään salliessa.

Aloitetaan Ilomäen hautausmaalta

ja edetään tarpeen

mukaan. Vanhalla hautuumaalla

jatketaan la 16.6. klo 10 alkaen.

Mukaan työhanskat ja työkaluja;

lapio ja rautakanki. Lähdetään

kaikki reippaasti mukaan!

Talkoolaisille kiitoksena kahvit.

Jumalanpalvelus su 10.6. klo

10.

TULOSSA:

-Alle kouluikäisten lasten (alkaen

4v) päiväleiri Rajaniemen

rannassa 3.-6.7. Lähtö aamuisin

Sarpatista klo 9.30, paluu

klo 15. Leirillä ruoka ja välipala.

Vapaaehtoinen maksu 2,50€/

päivä. Mukaan vaihtovaatteet ja

uintivarustus. Ilmoittautuminen

20.6. mennessä seurakunnan

päiväkerhon numeroon 050-

4416095, 08-433183.

Herättäjäjuhlat Isossakyrössä;

Raahesta lähtee linja-auto la

7.7. Kyytiin mahtuu matkan varrelta.

Ota yhteys Kippola Elina

p. 040-8231618

RY:

Seurat su 17.6. klo 13 Yppärin

rukoushuoneella, Heikki Vänttilä,

Keijo Kukkola

Nyt on aika varata hautojen

kesähoito ja –kastelu.

Kesähoito (sis. kukat ja kastelu)

60€ ja pelkkä kastelu

30 €.

Kirkkoherranvirasto p.

433119 avoinna ma 8-12, ti

12-16, ke 11-14.

Tarvittaessa voitte ottaa yhteyden

papistoon: kirkkoherra

Jukka Malinen p.040-505

0016 tai seurakuntapastori Kai

Juvila p. 050-328 8107.

Pyhäjoen seurakunnan kotisivut

löytyvät osoitteesta:

www.pyhajoenseurakunta.fi

Julkaisija: Pyhäjoki Data Oy

ISSN 0788-6071

Eläkeliiton Pyhäjoen Yhdistys

ry Merimajan siivoustalkoot

ti 12.6. klo 17. Haravat ja

ikkunanpesuvälineet mukaan.

Kahvitarjoilu. Tervetuloa isolla

porukalla!

Rovaniemen matkan 5.- 7.6

aikataulu: 5.6. klo 08.30 Yppäri

Neste, klo 08.50 Pirttikoski

eteläpuoli sillan th klo 09.00

Shell, n. 09.05 Parhalahti

8-tien pysäkit Pidämme matkalla

arpajaiset, joten ota mukaan

pientä arvottavaa.

Partiolippukunta Hanhikiven

Kiertäjät ry. Johtajiston

KOSKIKASTE ’12 pe 8.6. Kokoontuminen

kololle klo 14. Ilmoittautumiset

lpk.n puh. 044

960 6823 4.6. mennessä! Mukaan

vaihtovaatteet ja eväät.

Herätys partiovanhempi! JÄ-

SENKYSELY tulossa jokaisen

lippukuntalaisen kotiin. Vastanneiden

kesken jaossa partioaiheisia

palkintoja!

Pirttikosken maaseutunaiset.KESÄRETKI

Suomen suurimpaan

kyläkauppaan Tuuriin

la 9.6.2012. Lähtö Pirttikosken

koululta klo 7.30, Ylinenoja klo

7.35, Helaamäen th klo 7.40,

myös väliltä voi nousta kyy-

Aihetta kiitokseen

Lämpimät Kiitokset Partiolippukunta Hanhikiven

Kiertäjien hallitukselle aktiivisesta kevätkaudesta!

Kiitos myös johtajistolle ryhmien toiminnan

toteuttamisesta!

Partioterveisin: Lpkj.

Haluan kiittää siitä ystävällisyydestä, jota usein olen

kokenut muuttaessani tänne Pyhäjoelle, sukulaisia, ystäviä

ja tuttavia. Heitäkin olen saanut uusia.

Paluumuuttaja

Kiitos niille, jotka eivät roskita! Suurkiitos niille, jotka

siistivät ympäristöstä muidenkin roskat!

Nimim. Ennen pidettiin Suomi siistinä, pidettäis nyt edes

Pyhäjoki puhtaana

Kiitos Raahen Seudun Osuuspankille ylioppilaiden

todistuskansioista!

Yhteisvastuukeräyksen tämän kevään tuotto on

7819,01 euroa. Lämpimät kiitokset kaikille osallistujille!

Pyhäjoen seurakunta

Seuraava lehti

(nro 23) ilmestyy

>> lauantaina 9.6.2012

Aineisto toimitettava

>> tiistaina 5.6.2012

klo 17.00 mennessä

Painosmäärä

>> vko 22: 2010 kpl

>> vko 23: 1810 kpl

tiin. Menomatkalla pysähdytään

Kauhavan kangasaitassa.

Tuurissa vapaata ostosaikaa

klo 18 asti, jonka jälkeen kotimatka.

Matkan hinta jäsenille

5e/hlö, lapset 5e(alle 15v) ja

muut 20e/hlö. Ilmoittautumiset

Airalle 040 74 74 880 tai

Astalle 044 366 00 22 ke 6.6

mennessä.

Pyhäjoen Martat ry. Marttailta

ti 5.6. klo 18. Kokoonnutaan

Topparin Kertulle. Arvontaa

ja kahvittelua. Tervetuloa

jäsenet ja muut marttailusta

kiinnostuneet!

Yppärin kyläyhdistys. RO-

MUNKERÄYS toukokuun ja kesäkuun

aikana. Romulavan paikka

on Yppärin Nesteen pihalla.

Keräyksestä tullut tuotto on

kyläyhdistykselle. Kaikenlainen

metalliromu, pesukoneet ja hellat

käyvät. Ei ongelmajätteitä,

televisioita tai kylmälaitteita.

Isommat erät haetaan kotoa.

Tiedustelut Joni p. 040 7580

959 Juha p. 044 0978 712.

SANDAALITANSSIT la 30.6.

klo 21-01 Yppärin merimajalla.

Ilmaiset lavatanssit. Perinteisestä

tanssimusiikista vastaa tanssiorkesteri

Skarabee.

* la 9.6. Opintomatka Kokkolaan.

Klo 8.30 lähtö Raahen

linja-autoasemalta ja Pyhäjoen

Shelliltä klo 9.00.

Tutustumiskohteena Renlundin

Taidemuseo + muuta kiinnostavaa.

Välipysähdykset Kalajoella.

Mennessä Heikki Ulvin Lasiateljee

ja tullessa Tapion Tupa.

Ruokailu Kokkolan ABC:llä.

Ilm. Anneli Kronbäckille 050

-5437618. Matkan hinta 20

€ jäsen muut 25 €, alle 12-v.

ilmaiseksi.

Hinta sisältää pääsyliput Renlundille,

mutta ei ruokailua. Järj.

Raahen Taideyhdistys

* 11.-16.6. FunkyX-tanssileiri

Monitoimitalolla. Tiedustelut:

044 554 2364 / Johanna

* la 16.6. klo 12-15 Parhalahti-päivä

koululla. Tiedustelut

Toni Kippola / kyläyhdistys

044 5963054

* su 1.7. Kotiseutupäivä

Ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 23%)

>> 0,35 €/pmm, toistohinta 0,30 €/pmm, minimikoko 35 pmm

>> puoli sivua: 100 € >> koko sivu: 150 €

>> järjestöpalsta: 30 €/vuosi

Ilmoitusehdot

Lehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi

toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu

myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat

ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 € lisämaksun. Emme voi

taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten

virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu

enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän

vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä.

Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani

Lehden jakelu: Raahelainen, ilmoitukset jakeluhäiriöistä puh. 010 – 665 5125 (Minna Lattunen)

sivu 16


pyhäjoen kunta - Pyhäjoki

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?