Asukasviesti 3/2012, 15-vuotisjuhlanumero - Lahden Talot Oy

lahdentalot.fi

Asukasviesti 3/2012, 15-vuotisjuhlanumero - Lahden Talot Oy

3/2012

15

vuotta


2

Sisältö:

Lahden Talojen yhteystiedot 2

Pääkirjoitus 3

Lahden Talot lyhyesti 3

Asuminen:

Ihmisenä muiden joukossa 4

Milkistä vanhaa kunnioittaen

nykyvaatimusten mukainen 6

Mieluisa paluu lapsuusmaisemiin 8

Urheilun sankareita 8

Milkki tarjosi yhteisöllisyyttä ja

vertaistukea 9

Tervetuloa Taloihin! 10

Asukastoiminta:

Asukkaiden ääni kuuluu

ja näkyy Vesku 36:ssa 12

Asukkaiden palkitsemisen

suunnittelussa asukashallituksella

ratkaiseva rooli 13

LAHDEN TALOT OY

(03) 851 570 Vaihde

Mariankatu 19 A, 15110 Lahti

etunimi.sukunimi@lahdentalot.fi

www.lahdentalot.fi

ASUNTOJEN TARJONTA

(03) 851 5711

avoinna: ma–pe 9–12

puhelinaika: ma–pe 9–15

asuntoasiat sähköpostilla:

asuntojenvuokraus@lahdentalot.fi

Elämänlaatua vuokratalossa 13

Asukkaat ja räjähtävä voima

kohtaavat Jahtikadun kuntosalilla 14

Retket Serenaan ja Korkeasaareen

asukkaiden suosiossa 14

Eteläisellä Liipolankadulla

kesäiset 40-vuotisjuhlat 15

Liipolanhuipulla nähtiin

hurjia ja erikoisia hattuja 15

Asukasaktiivin ajatuksia:

Aika entinen ei koskaan

enää palaa… 17

Palveluasuminen:

Yhteistyötä, kuuntelua ja oppimista 18

Hollolan palvelukotihanke

kuntayhteistyön uranuurtaja 19

Lehtioja on Lahden Talojen

historian suurin hanke 20

Energiatehokkuus:

Asuntorakentamisessa näkökulma

energiatehokkuudesta

elinkaaritehokkuuteen 22

Lanssikadun talot saivat näkyvyyttä

Europahouse-kilpailussa 24

Myös perusparantaminen

tähtää energiansäästöön 26

Suurimman pudottajan voitosta

tiukka kaksinkamppailu 28

Pajanpellonkadulla voitontahto

korkealla 30

Henkilöstön vedensäästögallup 31

Kiinteistönhoito:

Postimies ja poliisi,sosiaalityön -

tekijä ja kuunteluoppilas 32

Ritaniemenkatu

5:n siisteys saa

kehuja sekä talon

asukkailta että

vierailta 33

Porraskäytävän

yleisilmeen on

oltava silmälle

siisti 34

Yhtiö:

Konserniksi

hyvällä fiiliksellä 36

Avoimuutta, tasa-arvoa,

oikeudenmukaisuutta 37

Joka päivä ja 40 vuotta 37

Muut:

Vuokrat nousevat

keskimäärin 4,3 prosenttia 38

Sanaristikko 39

Sanaristikon 2/2012 ratkaisu 39

Uusiin asemiin 39

Uusi käytäntö varmistaa

yhteyden isännöintiin 39

Etusivun kuva: Markus Henttonen

Marja-Liisa Jokelan lapsuudessa Kansakoulukatu 3:n ja 4:n pihat olivat pelkkää hiekkaa. Nyt Jokela iloitsee pihapiirin kivoista istutuksista ja penkeistä.

VUOKRAVALVONTA

(03) 851 5720

avoinna/puhelinaika: ma–pe klo 9–12

muina aikoina sähköpostilla:

vuokranmaksu@lahdentalot.fi

ISÄNNÖINTI

(03) 851 5730

avoinna: ma–pe klo 9–12

puhelinaika: ma–pe 9–15

sähköposti: isannointi@lahdentalot.fi

tekstiviestit: 044 429 5700

HUOLTO/HUOLLON

PÄIVYSTYS

Huoltomiesten yhteystiedot:

Katso kiinteistösi

ilmoitustaululta tai

kotisivuilta

www.lahdentalot.fi

15

vuotta

Julkaisija: Lahden Talot Oy

Päätoimittaja: Juhani Jokelainen

Toimituskunta: Mari Barker, Katri Helminen,

Markus Herrainsilta, Ville Jäntti

Valokuvat: Jukka-Pekka Flander, Markus

Henttonen, Teija Horppu, Lahden kaupunki,

Lahden Talojen asukkaat, Lahden Talot Oy,

Vuorelma Arkkitehdit Oy

Toimitus: Teija Horppu, THOR-Viestintä

Taitto: Juha Kortelainen, JK2

Painopalvelut: Aldus Oy

Painosmäärä: 52 000 kpl

Seuraava Asukasviesti ilmestyy 1/2013


LAHDEN TALOT LYHYESTI

PÄÄKIRJOITUS

Lahden Talot Oy täyttää vuoden vaihteessa

15 vuotta. Saman ikäinen on

myös kädessäsi oleva Asukasviesti-lehti.

Emme järjestä näyttäviä syntymäpäiväjuhlia,

mutta haluamme tarjota kaikille

lahtelaisille rautaisannoksen tietoa oman

kaupunkimme vuokrataloyhtiöstä.

Lahden Taloilta vapautuu kuukausittain

vajaat sata asuntoa. Vapautuvien asuntojen

nopea tarkastaminen, mahdollinen kunnostaminen

ja tarjoaminen edellyttävät toimivia

tietojärjestelmiä, hyvää yhtiön sisäistä

yhteistyötä ja nopeaa päätöksentekoa. Nopeimmillaan

asunnon voi saada jopa samana

päivänä! Kokonaisuutena prosessi

toimii varsin hyvin: asunnoista on kysyntää,

ja vajaakäyttöaste on vain prosentin

luokkaa.

Kiinteistöjen kuntoa valvotaan kuntoarvioilla,

eri rakennusosien kuten kattojen ja

hissien tarkastuksilla ja kuntotutkimuksilla. Niiden pohjalta laaditaan

kunkin kiinteistön pitkän aikavälin korjaussuunnitelmat.

Jatkuva korjaaminen ja perusparantaminen ovat yhtiön toiminnan

kulmakiviä.

Korjausten vaatimia taloudellisia resursseja emme saa valtiolta

tai kunnalta, vaan ainoastaan vuokrista. Niinpä kuukausivuokrista

80 senttiä neliöltä varataan sellaisiin isohkoihin korjauksiin,

joihin vuokratalon omat varat eivät riitä.

Asunnot tarkastetaan muuttojen yhteydessä, mutta myös

määräajoin muutaman vuoden välein. Näin varmistetaan asuntojen

kunto ja huomataan mahdolliset asumisongelmat. Kun pikkuviat

havaitaan ja korjataan ripeästi, ajan myötä korjaustarpeet

ja -kulut vähenevät.

Viime vuosina Lahden Talojen rakentamisen, perusparantamisen

ja rakennusten ylläpidon painopisteenä ovat olleet energiatehokkuus

ja uusiutuvien luonnonvarojen käyttöönotto aina

kun mahdollista. Lanssikatu 3–5 maalämpöineen, aurinkokeräimineen

ja maaviileän hyödyntämisineen on näissä asiois-

Lahden Talot -konserni on Lahden seudun

suurin vuokranantaja, joka rakennuttaa, omistaa,

ylläpitää ja tarjoaa vuokra-asuntoja Lahdessa.

Konsernilla on vankka asema Lahden

alueella: konserni omistaa yhteensä lähes

5 700 asuntoa, joissa asuu 9 700 lahtelaista.

Konsernin emoyhtiö on Lahden kaupungin

kokonaan omistama Lahden Talot Oy. Sillä

on kolme tytäryhtiötä: Lahden Asunnot Oy ja

Lahden Palveluasunnot Oy sekä Kiinteistö Oy

Lahden Vesijärvenkatu 36.

Hyvä lukija!

sa yhtiön lippulaiva. Hanke on herättänyt

runsaasti valtakunnallistakin kiinnostusta!

Saatuja kokemuksia hyödynnämme tulevissa

rakennushankkeissamme. Toteutamme

”etukenossa” Lahden kaupungin Green

City -ohjelman tavoitteita muun muassa

siinä, että kaikki tulevat uudisrakennuksemme

ovat vähintään matalaenergiatasoa.

Myös energian ja veden säästäminen

on yhtiön arkea. Olemme sitoutuneet valtakunnalliseenenergiatehokkuussopimuksen

(vaets) ja oman ympäristöohjelmamme

säästötavoitteisiin. Kaikki kiinteistömme

on kytketty kaukovalvontaan, jonka avulla

voidaan seurata ja ohjata mm. energian

kulutusta. Ns. vesiprojektissa uusimme ja

korjaamme vanhoja, runsaasti kuluttavia

vesikalusteita kuten hanoja ja wc:n istuimia.

Lisäksi olemme haastaneet asukkaamme

vedensäästökilpailuun, josta kerromme

tarkemmin tämän lehden sisäsivuilla.

Lahden kaupungin kasvaessa Lahden Talot rakentaa uusia

vuokrataloja vähintään joka toinen vuosi. Erityisasuntoja tuotetaan

kaupungin tarpeita vastaava määrä. Painopiste on vanhusten

palveluasunnoissa, joita väestön ikääntymisen ja muistisairauksien

lisääntymisen takia tarvitaan runsaasti.

Olen kirjoittanut pitkähkösti kiinteistöistämme. Toimintamme

lähtökohta on kuitenkin asukas! Haluamme tuottaa kohtuuhintaista

ja laadukasta asumista sekä olla turvallinen ja haluttu

vuokranantaja. Viime asukastyytyväisyystutkimuksessa 95 prosenttia

asukkaistamme oli valmis suosittelemaan asuntojamme

ystävilleen. Toivomme – ja teemme sen eteen hartiavoimin työtä

– että pystymme tulevaisuudessakin palvelemaan asukkaitamme

hyvin!

Juhani Jokelainen

toimitusjohtaja

Lahden Talot Oy omistaa konsernin vapaarahoitteisen

kiinteistökannan ja liikehuoneistot.

Sen palveluksessa on pääosa konsernin 30

hengen henkilöstöstä.

Tytäryhtiöistä Lahden Asunnot Oy omistaa

pääosan konsernin arava-asuntokannasta ja siten

suurimman osan konsernin asunnoista.

Lahden Palveluasunnot Oy taas omistaa vanhuksille

ja muille erityisryhmille tarkoitettuja palvelutaloja

ja erityisasuntoja. Viime vuosina Lahden

Talot -konserni on tiivistänyt yhteistyötään

Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimen

kanssa ja rakennuttanut lukuisia uusia palvelutaloja

vanhuksille ja muille erityisryhmille, muun

muassa vammaisille.

Lahden Talot -konserni on Lahden kaupungin

toiseksi suurin yhtiö. Sen liikevaihto vuonna

2011 oli 37 miljoonaa euroa ja tase 236 miljoonaa

euroa.

Lahden Talot Oy aloitti toimintansa tammikuun

alussa 1998, joten kuluva vuosi on sen

toiminnan viidestoista.

3


4

Ihmisenä muiden joukossa

Iso vuokrataloyhteisö on avannut Anja Hyvöselle uuden maailman

Kun Anja Hyvönen viime maaliskuussa

valmisteli muuttoa Porvoon

kodista Lahden Talojen

vuokrataloon, hän törmäsi vuokralla asuvia

kohtaan tunnettuihin ennakkoluuloihin

– nimittäin omiinsa.

– Kun tulin katsomaan Mastokadun

asuntoa, mietin, mihin oikein joudun! En

ole aiemmin asunut näin isossa kokonaisuudessa,

joten minulla ei ole identiteettiä

isossa yhteisössä asumiseen, Hyvönen

kertoo.

Ennakkoluulot yllättivät hänet, olisihan

hänen jos kenen pitänyt tietää, ettei

esimerkiksi asumisen rauhallisuus tai rauhattomuus

ole kiinni asumismuodosta.

– Olen asunut myös Helsingin hienostokaupunginosassa

Kaivopuistossa. Samassa

talossa asui häirikkö, joka terrorisoi

koko taloa ja jonka asunnon asuntoyhtiö

lopulta joutui ottamaan hallintaansa.

Mastokadun talosta ja suuressa vuokratalossa

asumisesta Hyvösellä on pelkkää

hyvää sanottavaa.

– Mitään sellaista ei ole tapahtunut,

mihin olin kauhuskenaarioissani varautunut!

Ihmiset ovat pääosin vilpittömiä,

sillä täällä kaikki ovat tasa-arvoisia keskenään.

Jos asunnoista osa olisi omistusasuntoja,

kyräily ja eriarvoisuus lisääntyisivät.

Vuokralla asuminen on Anja Hyvöselle

tietoinen arvovalinta. – Olen elämäni

varrella asunut myös omistusasunnossa,

mutta se aika on ollut ja mennyt. En tunne

tarvetta omistaa, eikä taloudellisella

statuksella ole minulle väliä.

Lahdesta Hyvönen tarvitsi ison asunnon,

josta yhden huoneen voi irrottaa työhuoneeksi.

Toiveissa siinsi pitkäaikainen

asunto.

Porvoon koti oli sijainnut luhtitalossa,

ja Lahdestakin Hyvönen kävi ensin katsomassa

luhtitaloasuntoa.

– Onneksi asuntosihteeri Katri Helminen

ajatteli parastani ja suositteli minul-

le tätä asuntoa. Iso kiitos siitä Katrille, oli

rohkea teko ehdottaa tätä! Muutoinkin

Lahden Taloilta saamani palvelu on ollut

todella hyvää, Hyvönen kiittelee.

Asioinnista jäivät hyvät muistot myös

asuntosihteeri Katri Helmiselle. – Anja Hy-

Muistona Porvoon-ajoista Anja Hyvösellä on olohuoneensa seinällä taulu, jonka Hilkka Lehtinen nypläsi Porvoon

valtiopäivien 200-vuotisjuhlien symboliksi. Kuvassa on nyplätty marsalkka ja sen takana viuhka, jonka Ulla

Möllersvärd pudotti lattialle ja Venäjän tsaari Aleksanteri I nosti hänelle.

vönen oli ensimmäinen asiakkaani, jonka

kanssa vuokrasopimuksen allekirjoitus

hoidettiin sähköisesti, Helminen kertoo.

Mastokadun koti ja sen miljöö ovat monella

tapaa Anja Hyvösen toiveiden mukaiset.

Valoisa kolmio sijaitsee korkean

talon ylimmässä kerroksessa, ja siinä on

lasitettu parveke. Talo on hyvin hoidettu,

esimerkiksi porraskäytävä ja hissi ovat

poikkeuksellisen siistit, eikä pesulatasoisen

pesutuvan käytöstä peritä maksua.

Iso piha asukkaiden hoitamine istutuksineen

on kaunis, viihtyisyyttä luovat grilli,

puutarhakeinu ja lasten leikkipaikka.

– Minulle on syntynyt mielikuva, että

asukkaat mieltävät tämän kaiken ”mei-

dän omaksemme” ja haluavat pitää yllä

siisteyttä, Hyvönen sanoo.

Suuressa yhteisössä asuminen on

avannut Hyvöselle miltei uuden maailman.

– On ollut rikastuttava kokemus

asua vuokratalossa. Miten helppoa on-

kaan olla tavallinen ihminen – täällä tulee

hyväksytyksi sellaisena kuin on!

Antoisaa on ollut päästä osalliseksi

yhteisöllisyydestä. Hyvöseltä puuttui joitakin

työkaluja, joita hän olisi tarvinnut.

Onnekseen hän löysi asukkaan, jonka työkalurepertuaarista

sai lainaan kaiken tarvitsemansa.

Vastapalvelukseksi ompelutaitoinen

Hyvönen on korjannut työkalut

lainanneen asukkaan vaatteita.

Asukkaiden yhteisöllisyys on Anja Hyvösen

mielestä niin arvokas asia, että sitä

kannattaisi systematisoida. Valmiiksi luotujen

järjestelmien kautta avun tarvitsijat

ja auttajat kohtaisivat ja asukkaat tutustuvat

toisiinsa helposti ja luontevasti.


Anja Hyvönen

• Venäjän kansantaiteiden korkeakoulun

johtaja ja rehtori

• Auskultointia vaille valmis opettaja

• Radio- ja televisiotoimittaja

• Tekee kansainvälisiä projektitöitä

• Kiertänyt maailmalla maailmaa

parantamassa

Kaikkien alojen osaajia

Lahden Talojen noin 9 700 asukasta ovat

kuin suomalainen yhteiskunta pienoiskoossa.

Lahden Taloissa asuu väkeä vauvasta

vaariin, ja opiskelijoiden, eläkeläisten

ja työttömien lisäksi asukkaista löytyy likimain

kaikkien alojen osaajia. Edustettuna

ovat muun muassa seuraavat ammatit:

• Aluejohtaja

• Kirjanpitäjä

• Lastenhoitaja

• Leipuri

• Liikenneopettaja

• Lääkäri

• Opettaja

• Palkanlaskija

• Parturi-kampaaja

• Poliisi

• Prosessinvalvoja

• Puutarhuri

• Sairaanhoitaja

• Työnopastaja

• Vastaanottovirkailija

• Verkostoasentaja

• Vienti- ja myyntiassistentti

• Ylitarkastaja

Mastokadun pihapiiri grilleineen ja istutuksineen on monella tapaa Anja Hyvösen toiveiden mukainen. –

Minulle on syntynyt mielikuva, että asukkaat mieltävät tämän kaiken ”meidän omaksemme” ja haluavat

pitää yllä siisteyttä.

– Talojen tai asuinalueiden osaamispörsseissä

apua voisi sekä hakea että tarjota.

Tarvitsisin joskus Mosse-koiralleni hoitajaa,

itse voisin vastaavasti toimia lapsenvahtina.

Minulla ei ole autoa, vaan vuokraan

auton silloin, kun tarvitsen sitä. Ottaisin

silloin mielelläni kyytiin jonkun

kyytiä tarvitsevan, kun vain tietäisin, kuka

kyytiä tarvitsee, Hyvönen luettelee.

Vaihdettavien hyödykkeiden listaa on

helppo jatkaa: sanoma- ja aikakauslehdet,

hiusten leikkuu ja kampaaminen, viherkasvien

pistokkaat, kotisiivous, pienet

remontti- ja korjaustyöt…

Hyvönen muistuttaa yhteisöllisyyden

yhteiskunnallisesta merkityksestä, estää-

ASUMINEN

hän se syrjäytymistä ja vähentää ennakkoluuloja.

– Elämäni vauraammassa vaiheessa

menin hyvin varauksellisesti ja ennakkoluuloja

tuntien kylään vuokralla asuvan

julkkistoimittajan luokse! Ihmettelin,

kuinka niin tunnettu, hyvin koulutettu ja

arvostamani toimittaja voi asua Helsingin

kaupungin omistamassa ”köyhäintalossa”,

Hyvönen kertoo.

– Ystävätär huomasi reaktioni. Hän

perusteli tilannettaan sillä, että hänelle

tärkeintä on toteuttaa itseään haluamallaan

tavalla ja pitää työstä luovia taukoja,

jolloin voi omistautua kirjoittamiselle ja

jatko-opiskeluille apurahojen turvin.

5


6

Arvokohteen arvoisesti

Miljoonakylässä eli Milkissä, virallisesti

Kansakoulukatu 3:ssa ja 4:ssä, parhaillaan

toteutettava perusparannus on toinen

laaja peruskorjaus, joka taloihin tehdään

niiden yli 60-vuotisen historian aikana.

Sen yhteydessä asunnot, yhteiset tilat

ja ulkopuoli uudistuvat nykyajan vaatimusten

mukaisiksi. Samalla säilytetään

vanhaa henkeä ja palautetaan talojen alkuperäistä

ulkoasua, joka osin hävisi vuosina

1982–1983 toteutetussa ensimmäisessä

perusparannuksessa.

Perusparannuksen suunnittelussa

kuultiin sekä asukkaiden toivomuksia et-

Perusparannettujen talojen sisäänkäynnit uusine

puisine ulko-ovineen ja sisäänkäyntejä ympäröivine

tiililaattaratkaisuineen ovat ilo silmälle.

Lahden kaupunginmuseon näkemyksiä.

Kaupunginmuseon tutkija Riitta Niskanen

pitää kesäkuun lopussa valmistuneen

ensimmäisen vaiheen lopputulosta

onnistuneena.

– Perusparannus on tehty hyvin ja

huolellisesti suunnitellen. Erityisen iloinen

olen niistä ratkaisuista, joilla taloihin

on palautettu niiden alkuperäistä ulkoasua.

Näihin kuuluvat ulkoseinissä sisäänkäyntejä

ympäröivät tiililaattaratkaisut.

Kansakoulukatu 3 ja 4 muodostuvat Helsingintien

ja Tapparakadun kulmauksessa

sijaitsevasta neljästä kerrostalosta, jotka

Lahden kaupunki rakennutti helpottamaan

lähinnä siirtoväen asuntopulaa.

Talot suunnitteli ja piirsi arkkitehti Hilding

Ekelund, ja ne valmistuivat vuosina

1946–1947.

Ulkoisesti alue muistuttaa Helsingin

Olympiakylää. Rakennukset mainitaan

Lahden yleiskaavassa arvokkaana

kohteena.

Perusparannuksen ensimmäinen vaihe

kattoi Kansakoulukatu 4:n kaksi taloa.

Toinen vaihe Kansakoulukatu 3:n kahdessa

talossa alkoi elokuussa. Se toteutetaan

samojen suuntaviivojen mukaisesti kuin

ensimmäinenkin; merkittävin ero on, että

kakkosvaiheen taloon tehdään tupakeittiöllisiä

asuntoja poistamalla yhdeksästä

kaksiosta keittiön ja toisen huoneen välinen

seinä.

Milkin talot rakennettiin lapsiperheiden

tarpeisiin. Nykymittapuun mukaan

asunnot ovat perheasunnoiksi pieniä:

50-neliöi siä kaksioita sekä 37,5-neliöisiä

huoneen ja keittiön asuntoja. Asuntoihin

tuli kylmä vesi ja keittiöissä olivat puuhellat.

Niiden tilalle saatiin 1960-luvulla kaasuhellat.

Suihkut, lämmin vesi ja sähköliedet

tulivat 1980-luvun alun perusparannuksessa.

Siihen asukkaat eivät olleet kaikilta

osin tyytyväisiä, ja perusparannus aiheutti

jonkin verran jälkipyykkiä.

Ensimmäisen perusparannuksen jäl-

Perusparannettujen asuntojen keittiöt ovat saaneet

nykyaikaisen ja valoisan yleisilmeen.

keen taloissa on tehty muita pienempiä

korjauksia. 1990-luvun alussa tehtiin kattoremontti,

jossa tiilikatto vaihdettiin

peltikatoksi. Vuonna 1996 peruskorjattiin

keittiöt. Parvekkeet korjattiin vuonna

2001.


Ensimmäisen vaiheen

perusparannuksessa

säilytettiin muun muassa

vanhat väliovet ja lämmityspatterit.

Milkin perusparannuksessa talojen ulkoasua

ja pihaa koskevissa asioissa kuultiin

Lahden kaupunginmuseon toivomuksia.

Museon toivomuksesta esimerkiksi

talojen vanha vaaleankeltainen ulkoväri

säilyy eikä pihoja asvaltoida.

Lahden Talojen

kulttuurihistoriallisesti

arvokkaat kohteet

Aleksanterinkatu 29, Kauppakatu 3

Arkkitehti Unto Ojosen suunnittelema,

vuonna 1951 valmistunut asuin- ja liikekiinteistö,

jossa 78 asuntoa. Kiinteistö nimettiin

Olavinlinnaksi silloisen kaupunginjohtaja

Olavi Kajalan mukaan.

Hollolankatu 3

Arkkitehti Unto Ojosen suunnittelema,

vuonna 1951 valmistunut kivitalo, jossa 47

asuntoa. Talo rakennettiin aikanaan kaupungin

virkamiesten asuintaloksi. Talon sisäpihalta

avautuu yhteys laajaan Fellmannin

puistoon.

Kansakoulukatu 3 ja 4

Vuosina 1946–1947 valmistuneet neljä kerrostaloa,

joissa 108 asuntoa. Talot rakennettiin

helpottamaan Lahteen muuttaneen

siirtoväen asuntopulaa. Ne suunnitteli arkkitehti

Hilding Ekelund.

Onnelantien pienkerrostalot

Kolme puurakenteista pienkerrostaloa, jotka

rakennettu vuosina 1928, 1930 ja1935.

Jokaisessa talossa on 5–6 asuntoa. Onnelantien

puutaloalue on suojeltu valtakunnallisesti

merkittävänä kulttuuriympäristönä.

ASUMINEN

Perusparannuksen

ensimmäinen vaihe

Asunnot

• Asuntojen porraskäytäväovet ja

ikkunat vaihdettu.

• Yksi iso asunto (4 h + k) jaettu

alkuperäisen huoneistojaon mukaisesti

kahdeksi pieneksi asunnoksi.

• Kylpyhuoneet uusittu kokonaisuudessaan.

Keittiöstä lohkaistu lisätilaa

pesukoneelle.

• Keittiö kodinkoneineen uusittu ja

asennettu astianpesukonevaraus.

• Asuntojen seinät maalattu ja tapetoitu

vanhaan henkeen, lattioihin asennettu

linoleumpinnoite.

• Asuntoihin asennettu lisää komeroita.

Kiinteistö ja yleiset tilat

• Ilmanvaihto uusittu, painovoimainen

ilmanvaihto säilyy.

• Yhteistilat ja porrashuoneet remontoitu,

porrashuoneen lattioiden

mosaiikkibetoni säilytetty.

• Porrashuoneisiin lisätty

savunpoistoikkunat.

• Saunaosasto uusittu.

• Talopesula koneineen uusittu, toiseen

taloon lisätty kuivaushuone.

• Irtainvarastot uusittu, ullakko

poistettu asukkaiden käytöstä.

Talon ulkoasu

• Ulkoseinät maalattu, vanha vaalean

keltainen sävy säilytetty.

• Sisäänkäyntien ympärillä ollut

punatiilimuuraus korvattu 50-luvun

henkisellä laatoituksella.

• Metallinen ulko-ovi vaihdettu

alkuperäistä ovea muistuttavaksi

puulasioveksi.

• Talojen päätyyn rakennettu uusi

katoksellinen ulkoporras

kellarikerrokseen.

• Lumiesteet, lapetikkaat ja

kattosillat uusittu.

Piha-alueet

• Pelastustiet pohjattu kantamaan

tikasauton kuorma.

• Yli-ikäisiä kuusia poistettu, autopaikat

varustettu lämmitystolpalla, salaojat

uusittu ja sokkelit lämpöeristetty.

• Pihakalusteita ja -varusteita uusittu

sekä vanhat alkuperäiset penkit

kunnostettu.

• Vanhan miljöön säilyttämiseksi

pihakäytävien pintamateriaaliksi

jätetty sora.

7


8

Edith ja Juhani Pulkkinen muistelevat lämmöllä Milkin asukkaiden yhteisöllisyyttä.

Saman talon kaikki asukkaat tunsivat toisensa, ja naapurilta voitiin käydä vaikka

lainaamassa rahaa.

”Kaikilla oli

yhtä tiukkaa”

Milkki tarjosi yhteisöllisyyttä ja vertaistukea

Milkissä asumisessa parasta oli yhteisöllisyys. – Taloudellisesti oli

tiukkaa, mutta Milkissä näki, että muilla oli yhtä tiukkaa. Toinen toisiltamme

saimme vertaistukea.

Näin muistelee Edith Pulkkinen, joka perheineen asui Kansakoulukatu

4 E:ssä vuosina 1952–1971. Saman talon kaikki asukkaat tunsivat

toisensa, ja naapurilta voitiin käydä vaikka lainaamassa rahaa.

– Samassa talossa asunut ulosottomies kävi miltei joka päivä lainaamassa

mieheltäni tupakkaa. Seuraavana päivänä hän maksoi lainansa

takaisin – ja lainasi taas uudet tupakat! Edith Pulkkinen kertoo

nauraen. – Ja kun joku talon äideistä oli pesutuvassa pyykillä,

toinen saattoi viedä pyykkärille kahvit.

Pienistä ei valitettu. Lapset pitivät meteliä, ja joskus lasten välisissä

leikeissä tai riidoissa joku loukkasi itsensä pahastikin, mutta

asiat kuin asiat sovittiin hyvässä yhteisymmärryksessä.

Urheilun sankareita

– Urheilu pelasti monta Milkin poikaa!

Näillä sanoilla osan lapsuuttaan ja nuoruutensa

Milkissä asunut Juhani Pulkkinen kuvailee Milkin

aktiivisen urheilutoiminnan yksilötason merkitystä.

Sen lisäksi, että urheilu piti poikia poissa joron jäljiltä,

se myös tuotti jopa kansainvälisesti menestyneitä

urheilijoita.

Edelleenkin voimissaan oleva lentopallojoukkue

Kimmo Volley, entinen Lahden Kimmo, sai alkunsa

Milkistä. Joukkueen alkulyönnit iskettiin Länsiharjun

kansakoulun lentopallokerhossa, virallises-

ti seura perustettiin 1953. Kymmenkunta vuotta

jatkuneen mitaliketjunsa aikana joukkue voitti kolme

Suomen mestaruutta, kolme hopeaa ja neljä

pronssia. Joukkueen kirkkain tähti oli Pentti

”Pömsö” Aallonen, joka 1960-luvulla peräti viidesti

valittiin Suomen parhaimmaksi lentopalloilijaksi.

Kimmon riveissä milkkiläiset olivat neljä kertaa

voittamassa myös A-poikien Suomen mestaruutta.

Milkkiläiset hallitsivat suvereenisti myös muita

palloilulajeja. Vuonna 1970 perustettu jalkapallo-

Lapsistahan Milkki tunnettiin: yksistään Pulkkisten porraskäytävän

perheillä oli yli 30 lasta. – Joissain perheissä oli jopa 10

lasta, muistelee Juhani Pulkkinen, Edith Pulkkisen poika, joka

oli noin 10-vuotias perheen muuttaessa Milkkiin.

– Vapaasta kasvatuksesta ei onneksi tiedetty mitään. Kun

voitin itseäni pari vuotta vanhemman pojan pitkässäpallossa ja

kaveri suutuspäissään veti minua turpiin, pojan äiti tuli ulos ja

antoi pojalleen selkään!

Lähialueilla Milkin poikia hieman pelättiin. Joskus eteläisen

Lahden pojat kävivät talojen välisiä sotia tyyliin Milkki vastaan

Hennala ja Milkki vastaan Asemantausta.

– Milkin pojat tappelivat keskenäänkin, Juhani Pulkkinen

kertoo. – Ne olivat reiluja tappeluita: elleivät omat nyrkit riittäneet,

lähdettiin karkuun!

1950-luvulla Milkin taloissa olivat puuhellat. Jokainen perhe

hankki polttopuunsa itse. Talon kivijalan aukosta puut heitettiin

sisälle ja vietiin omaan kellarikoppiin.

– Kellarikerroksen pitkällä käytävällä asukkaat pilkkoivat

halkoja. Minäkin pilkoin puita jo hieman yli 10-vuotiaana, Juhani

Pulkkinen kertoo.

1960-luvun lopulla tulivat kaasuhellat. – Talonmies myi

suuria kaasupulloja, jotka naisväki raahasi kotiin, Edith Pulkkinen

muistelee.

Pyykkituvan varustus oli aikansa mukainen: pata veden

kuumentamiseen, kaksi isoa betonista valettua allasta ja yksi

metallinen, pesukoneina isot pyykkilaudat. Mankelilla oli pituutta

pari metriä, ja painona siinä oli valtava kiviröykkiö.

Vuonna 1971 Edith Pulkkinen sai kauppaopiston vahtimestarin

viran, ja perheen oli muutettava virka-asuntoon Svinhufvudinkadulle.

Edith Pulkkinen huokaa. – En olisi millään lähtenyt

pois Kansakoulukadulta!

Yhteisöllisyys oli osa Milkin elämää vielä myöhemminkin.

Hyvä esimerkki yhteishengestä on rahankeräys, joka vuonna

1986 järjestettiin työkyvyttömyyseläkkeelle jääneelle asukkaalle.

Asukkaat myös järjestivät hiihtokilpailuja, lauluiltoja ja

teat terimatkoja, ja vilkas kerhotoiminta jatkui aivan viime vuosiin

asti. Lisäksi myös milkkiläiset osallistuivat 1990-luvun puolivälissä

Lahden kaupungin vuokratalofuusiota vastustaneeseen

rintamaan.

seura Milkin Pallo pelasi neljännessä divisioonassa

ja kerran kolmannessakin peräti parikymmentä

vuotta. Milkkiläisten keskuudesta ponnahti myös

hyviä jääpalloilijoita, koripalloilijoita, käsipalloilijoita

ja vesipalloilijoita.

Milkkiläisten panos Lahden Uimaseuran toiminnassa

on Juhani Pulkkisen mielestä turhan suotta

painunut unohduksiin. – Jossakin vaiheessa Lahden

Uimaseuran joukkueesta puolet asui yhdessä

ja samassa Milkin talossa.


Mieluisa paluu

lapsuusmaisemiin

Viime kesäkuun lopussa sulkeutui Marja-Liisa Jokelan elämässä

yksi ympyrä Jokelan muuttaessa perusparannettuun Kansakoulukatu

4:ään. Kyseessä oli paluumuutto lapsuusmaisemiin

ja vieläpä samanlaiseen asuntoon, jollaisessa Jokelan kuusihenkinen

perhe asui Kansakoulukatu 3:ssa vuosina 1958–1979.

Paluu Milkkiin on ollut enemmän kuin mieluisa.

– Fiilikset ovat hyvät, olen tosi tyytyväinen sekä asuntoon

että asuntosihteeri Anne Kuusterän palveluun! On hienoa, että

täällä on säilytetty vanhaa, kuten väliovet ja lämmityspatterit,

mutta lisätty komerotilaa ja pesukonepaikka kylpyhuoneeseen.

Muutto pienempään asuntoon oli kytenyt Marja-Liisa Jokelan

mielessä siitä lähtien, kun nuorin poika muutama vuosi

sitten muutti omilleen Pohjoisen Liipolankadun kodista.

– Kun näin lehdestä, että Milkin perusparannetut asunnot

tulevat hakuun, päätin tosi nopeasti hakea tänne. Olen aina

viihtynyt Lahden eteläosissa, ja tämä on paikkana aivan ihana,

lyhyt matka keskustaankin!

– Jo aiemmin olin huomannut, että pihat olivat muuttuneet.

Lapsuudessani ne olivat pelkkää hiekkaa, nyt on kivoja

istutuksia ja penkkejä, Jokela lisää.

Oma ilon aiheensa on, että asunto järjestyi nelostalon pohjoispäädystä.

Reilun kokoisen olohuoneen valoisuutta lisää leveällä

ikkunalaudalla varustettu nurkkaikkuna, josta avautuvat

näkymät sekä talojen piha-alueelle että puistomaisemiin.

Lapsuutensa ja nuoruutensa Milkistä Marja-Liisa Jokelalla on

paljon mukavia muistoja. Lähellä olivat niin Länsiharjun koulu

kuin myös kenttä, jolla kesäisin pelattiin pallopelejä ja talvisin

luisteltiin. Usein tytöt ja pojat pelasivat ja leikkivät yhdessä:

pesäpalloa, neljää maalia, kymmentä tikkua laudalla, mustaa

miestä.

Tyttöjen prinsessaleikeissä Marja-Liisa Jokelaa harmitti se,

että prinsessana sai aina olla kaveri, jolla oli prinsessalle sopivat

nimet Anne Inger Elisabet. – Minua kismitti, kun minulla ei

Pulkkinen itse harrasti uintia, mutta myös muun

muassa vesipalloa ja jalkapalloa. Uintia sivuaa yksi

nuoruusvuosien muisto:

Noin 16-vuotiaana Juhani Pulkkinen oli palaamassa

kotiin uimaseuran sunnuntaiharjoituksista

vuotta vanhemman kaverinsa kanssa, joka oli töissä

VR:llä. Kaveri ajoi polkupyörää, Pulkkinen istui

tarakalla – ja tietysti matkalle osui poliisin ratsia. Tilanne

oli paha, sillä kiinni jääminen olisi voinut merkitä

kaverille työpaikan menettämistä.

– Kaveri kurvasi talomme pihaan. Ryntäsim-

Marja-Liisa Jokela on tyytyväinen Milkin kotiinsa. Reilun kokoisen olohuoneen valoisuutta

lisää leveällä ikkunalaudalla varustettu nurkkaikkuna, josta avautuvat näkymät

sekä talojen piha-alueelle että puistomaisemiin.

me piiloon talon alakertaan – otimme pyöränkin sisälle

mukaan – ja olimme siellä aivan hiljaa. Poliisit

etsivät meitä, mutta eivät löytäneet, Pulkkinen

muistelee.

Lahden Uimaseuran riveissä veljekset Sauli

ja Rauno Lahti saavuttivat sekä SM- että EMmitaleja,

mutta kunnostautuivat myös palloilulajeissa.

Sakkena tunnettu Sauli Lahti oli todellinen

monipuolisuus, ja urheilun eteen tekemästään

työstä hän sai myös julkista tunnustusta: Lento-

ASUMINEN

ollut muita nimiä kuin Marja-Liisa. Olisi ollut niin hienoa, että olisi

ollut useampi nimi!

Keijupuiston kerrostalojen paikalla oli Marolan metsä, yksi lasten

suosima leikkipaikka, Kullankukkulalla taas heinälato, jonka

heinäkasoissa oli hauska pomppia. Helsingintietä rullanneesta juhannuksen

menoliikenteestä laskettiin autoja, uimassa käytiin Mytäjäisissä

ja Häränsilmässä.

– Tekemistä riitti, koskaan ei valitettu äidille, että ”mitä mä tekisin”!

Vain se harmitti, että meillä elettiin jämptiä elämää, johon

kuuluivat lasten varhaiset kotiintuloajat. Niitä noudatettiin, vaikkei

olisi huvittanut, kun toiset lapset jäivät vielä ulos.

Elämä Kansakoulukadulla on tasaantunut sitten Marja-Liisa Jokelan

lapsuuden ja nuoruuden. – Täällä on todella rauhallista, mistään ei

kuulu ääniä. Eräs naapurini pyyteli anteeksi sitä, että saattaa yöllä

töistä tultuaan käydä suihkussa. Sellainen ei minua häiritse!

Puolentoista kuukauden asumisen jälkeen Jokela ei vielä tiennyt,

millaisia ihmisiä taloon oli muuttanut. – Luultavasti yksin asuvia

ja pariskuntia, sillä lapsia en ole nähnyt, ja ovathan asunnotkin

pienehköjä. Odotan, että talossa alkaa lenkkisauna, sillä siellä tutustuu

naapureihin!

palloliiton kultaisen ansiomerkin, Uimaliiton ansiomerkin,

Lahden Työväenopiston kultaisen merkin,

Lahden piirin hopeisen ansiomerkin sekä

Opetusministeriön ansiomitalin kullatuin ristein.

Unohtaa ei pidä myöskään yleisurheilua eikä

hiihtoa, jossa kummassakin Milkin kasvatit ylsivät

aina SM-tasolle saakka.

Lähteenä käytetty Juhani Pulkkisen haastattelun

lisäksi Lahden Talojen Asukasviesti-lehdessä

3/1998 julkaistua Henry Wahlstenin kirjoitusta.

9


10

Tervetuloa Taloihin!

Haluatko asua perinteisessä kerrostaloasunnossa

vai kenties idyllisesti omakotiasumista

muistuttavalla tavalla pienkerrostalossa?

Lahden Taloilla on yhteensä

lähes 5 700 asuntoa, jotka vastaavat mitä

erilaisimpiin asumistarpeisiin. Kysytyimpiä

ovat lähellä keskustaa sijaitsevat pienet

kerrostaloasunnot. Niille, jotka hakevat

toisentyyppistä asumista sivussa keskustan

hyörinästä, Lahden Taloilla on tarjolla

myös rivitalo- ja luhtitalokoteja eri

puolilla kaupunkia.

Lähes kaikissa kohteissa on maksuton

pesutupa kuivaustiloineen, yhteistiloja

kokoontumiseen sekä talosauna. Osassa

kiinteistöjä on myös huoneistosaunoja.

Ohessa esimerkkejä ja yleistietoja

Lahden Talojen talotyypeistä. Lähemmät

tiedot kuten kohteiden osoitteet sekä

asuntojen pohjakuvat ja vuokrat – Lahden

edullisimmat! – löytyvät osoitteesta

www.lahdentalot.fi. Tervetuloa!

KERROSTALOT

Hollolankatu 3 on jykevä kivitalo Lahden

keskustassa Kartanon kaupunginosassa.

Talosta avautuvat hienot näköalat Fellmanninpuistoon

ja ylimmästä kerroksis-

ta myös Vesijärvelle. Talo on 7-kerroksinen,

ja siinä on yhteensä 47 asuntoa. Pienimmissä

asunnoissa on huone ja alkovi

sekä keittiö tai keittokomero, suurimmissa

neljä huonetta ja keittiö. Asuntojen

koot vaihtelevat 32,5 neliöstä 88 neliöön,

ja miltei kaikissa asunnoissa on parveke.

Osassa asuntoja on lautalattioita ja suurimmissa

asunnoissa takka.

Hollolankatu 3 on rakennettu vuonna

1951, joten se edustaa Lahden Talojen vanhimpia

kerrostaloja. Talo on perusparannettu

vuonna 1997.

Kivikatu 5 puolestaan kuuluu Lahden Talojen

uudehkoihin kerrostaloihin, se on

rakennettu vuonna 2006. Talo sijaitsee

Launeen Keijupuistossa, siinä on viisi

asuinkerrosta ja kaikkiaan 33 pienasuntoa.

Asunnot käsittävät huoneen, tupakeittiön

ja parvekkeen ja ovat kooltaan

35–37,5-neliöisiä.

Lahden Talojen kiinteistökannasta

suurin osa on kerrostaloja. Kerrostalokohteita

on yhteensä 55, joista kolmeen kuuluu

myös rivitaloja. Kohteissa on kaikkiaan

noin 140 taloa ja niissä yhteensä vajaat

3 400 asuntoa.

PIENKERROSTALOT

Onnelantie 12 on kodikas pienkerrostalokohde

Paavolassa Lahden keskustan palvelujen

tuntumassa, kauniilla ja idyllisellä

puutaloalueella. Vaikka Onnelantie

12 on pienkerrostalo, moni mieltää sen

enemmän omakotitaloksi kuin kerrostaloksi.

Talon kuudesta asunnosta yksiöitä

on neljä, lisäksi on yksi kaksio ja yksi

kolmio. Asuntojen koot vaihtelevat 24,5

neliöstä 70 neliöön.

Onnelantie 12 kuuluu Lahden Talojen

vanhimpiin kohteisiin: se on rakennettu

vuonna 1935. Perusparannus, jonka yhteydessä

muun muassa uusittiin asuntojen

keittiöt ja kylpyhuoneet, valmistui syyskuussa

2012.

Lahden Taloilla on kaikkiaan seitsemän

pienkerrostalokohdetta.

Kohteissa on yhteensä 20 taloa

ja niissä kaikkiaan 129

asuntoa.


LUHTITALOT

Törmäkatu 6, 8, 10, Uotilankatu 5, 7, 9,

11, 15 ja Törmäpolku 6, 8, 10 muodostavat

viihtyisän luhtitaloalueen Riihelän

kaupunginosassa. Kokonaisuus koostuu

11 erillisestä talosta, joissa on yhteensä

123 asuntoa. Asunnoista 25 on yksiöitä,

49 kaksioita, 44 kolmioita ja viisi neliöitä,

ja niiden koot vaihtelevat 32,5 neliöstä

94 neliöön. Kaikissa asunnoissa on terassi

tai parveke.

Törmäkadun, Uotilankadun ja Törmäpolun

luhtitalot on rakennettu vuonna 1978

ja perusparannettu vuosina 1999 ja 2001.

Lahden Taloilla on kaikkiaan 12 luhtitalokohdetta.

Kohteissa on yhteensä

88 taloa ja niissä kaikkiaan reilut 920

asuntoa.

Uusi koti tuo uutta iloa arkeen

Lahden Metsäkankaan ostoskeskuksen alueelle on tulossa tyylikkäitä kerrostalokoteja.

Asunnot valmistuvat arviolta vuoden 2013 aikana Satulakadulle. Soita ja kysy lisää!

NCC Rakennus Oy, ASUNTOMYYNTI

Puh. 050 433 7429/Lea Varjola

Hämeenkatu 26 A, Lahti, ncc.fi /asunnot

ASUMINEN

RIVITALOT

Katsastajankatu 21 on lähes uudenveroinen

rivitalokohde Kärpäsen kaupunginosassa.

Kohteessa on kolme rivitaloa ja

niissä yhteensä 22 asuntoa. Asunnoista

kolmiot ovat 77-neliöisiä ja neliöt 88-neliöisiä,

lisäksi jokaiseen asuntoon kuuluu

terassi. Kaikissa asunnoissa on huoneistokohtainen

vedenmittaus, joten vedestä

maksetaan todellisen kulutuksen mukaan.

Katsastajankatu 21:n talot on rakennettu

vuonna 1980, mutta perusparannettu

vuonna 2011.

Lahden Taloilla on kaikkiaan 15 rivitalokohdetta,

joista kolmeen kuuluu myös

kerrostaloja. Kohteissa on yhteensä 94 rivitaloa

ja niissä yli 430 asuntoa.

Kohteiden, talojen ja asuntojen lukumäärissä eivät

ole mukana palvelutalot ja erityisasunnot.

Katso myös

ncc.fi /

asumisturva

11


12

ASUKAS-

TOIMINTA

Asukkaiden ääni kuuluu ja näkyy

Vesku 36:ssa

– Ensimmäiseksi meiltä kysyttiin, mitä

mieltä olemme talon saunoista. Meidän

asukkaiden mielestä ne olivat hyvät,

mutta Lahden Talojen edustajien mielestä

eivät.

Näin kertoo Kiinteistö Oy Lahden Vesijärvenkatu

36:n asukas ja yhtiön hallituksen

toinen asukasedustaja Pentti Ikonen

siitä, kuinka kiinteistön siirtyminen uudelle

omistajalle näyttäytyi asukkaiden

elämässä.

– Taloon on lähiaikoina tulossa iso

saunaremontti, mutta sitä odotellessakin

on muun muassa uusittu panelointeja.

Toinen suuri asia oli ikkunaremontti,

jonka Lahden Talot toteutti talossa lähes

ensitöikseen. – Aikaisemmin kuuluivat

kadun äänet sisälle. Ikkunoiden vaihtaminen

hiljensi äänet melkein kokonaan,

Ikonen kertoo.

Ennen kuin Vesku 36 siirtyi Lahden Talojen

omistukseen, talossa oli Lahden kaupungin

ja eräiden suurten lahtelaisyritysten

omistamia työsuhdeasuntoja. Lahden

Taloille kiinteistö siirtyi pikkuhiljaa asuntokauppojen

kautta.

Lahden Taloissa Vesijärvenkatu 36 on

oma kuriositeettinsa, sillä se on oma erillinen

kiinteistöyhtiö ja muodostaa Lahden

Talot -konsernin neljännen yhtiön.

Niinpä Vesku 36:ssa toteutuu talotasolla

sama asukasdemokratia kuin Lahden

Asunnot Oy:ssä – tosin pienimuotoisemmin

ja sillä erotuksella, että Vesku 36:ssa

hallituksen asukasedustajat valitaan

asukkaiden kokouksessa, Lahden Asunnoissa

asukasvaaleilla.

Kiinteistö Oy Lahden Vesijärvenkatu 36:n

hallituksen molemmat asukasedustajat

Pentti Ikonen ja Mikko Karekallas ovat

asuneet talossa parisenkymmentä vuotta,

siis jo ennen Lahden Talojen aikoja. Miehet

myös olivat hallituksessa asukkaiden

edustajina jo ennen kuin kiinteistö siirtyi

Lahden Taloille.

Pentti Ikonen on tyytyväinen hallitustyöskentelyyn.

– Mikon kanssa kyselem-

Tänä vuonna tehdyn remontin ansiosta Vesku 36:n porraskäytävien seinät hohtavat puhtauttaan. Remonttia

kiirehtivät kiinteistöyhtiön hallituksen asukasjäsenet Pentti Ikonen (kuvassa) ja Mikko Karekallas.

me muilta asukkailta toiveita ja tuomme

hallituksen kokouksessa esille asioita,

joita meidän mielestämme pitäisi tehdä.

Ajan kanssa niitä on saatu talon budjettiin.

Kokouksissa on reilu henki, asioista

keskustellaan avoimesti, ja Mikkoa ja minua

kyllä kuunnellaan.

Tuorein asia, jonka kiirehtijöinä Pentti

Ikonen ja Mikko Karekallas hallituksessa

toimivat, on tänä vuonna toteutettu porraskäytävien

ja kellareiden remontti. Porraskäytävän

seinät ovatkin siistit ja puhtaat

ja antavat talosta hyvän vaikutelman

taloon tulevalle vieraalle.

Pentti Ikonen ja Mikko Karekallas kuuluvat

Vesku 36:ssa pisimpään asuneisiin

asukkaisiin. – Muutama rouva on saattanut

asua meitä pidempään, Ikonen arvelee.

Asukastoiminta ei ole kovin vilkasta.

– Talon asukkaat ovat vaihtuneet jonkin

verran. Kun vuokrat nousevat, silloin

asukkaat kyllä kiinnostuvat ja kyselevät.

Mikko ja minä pidämme asukkaita ajan

tasalla jakamalla tiedotteita.

Vaikka Vesku 36 on oma erillinen kiinteistöyhtiönsä,

sen asukkaat eivät ole ja

elä erillään Lahden Talojen muusta asukastoiminnasta.

– Saamme kutsuja asukashallituksen

alaisten toimikuntien järjestämiin

tapahtumiin ja kilpailuihin.

On sitten jokaisen oma asia, osallistuuko

vai ei.


Asukkaiden palkitsemisen suunnittelussa

asukashallituksella

ratkaiseva rooli

Pitkäaikaisen asukkaan palkitseminen

on asia, jota koskevassa päätöksenteossa

Lahden Asuntojen (Lahden Talojen tytäryhtiö)

asukashallituksella oli ratkaiseva

rooli. Asiaa koskevan virallisen päätöksen

teki Lahden Asuntojen hallitus, mutta

asukashallituksen esityksen mukaisesti.

– Olen tyytyväinen lopputulokseen,

vaikka mietintäprosessi olikin pitkä, lähes

puolitoista vuotta, sanoo asukashallituksen

puheenjohtaja Anna-Maija

Martikainen.

Lahden Talot alkoi palkita pitkäaikaisia

asukkaitaan tämän vuoden alusta lukien

asukkaista, jotka ovat asuneet Lahden

Taloissa vähintään 30 vuotta. Vuodesta

2015 eteenpäin aletaan palkita asukkaita

15 vuoden asumisesta.

Palkitsemisen arvo on noin 500 euroa,

ja palkitsemismuoto voi vuokralaisen valinnan

mukaan olla esimerkiksi uusi kodinkone,

sälekaihtimet tai asunnon pintaremontti.

Asukashallitus asetti asiaa valmistelemaan

erillisen työryhmän, joka pohti palkitsemistapoja

perusteellisesti.

– Keskustelimme eri vaihtoehdoista,

esillä oli muun muassa vuokranalennus.

Se ei olisi kuitenkaan ollut tasapuolinen

kaikkia asukkaita kohtaan, koska alennukset

olisivat jääneet muiden asukkaiden

maksettavaksi. Tämän vuoksi päädyimme

ratkaisuun, joka hyödyttää asukasta,

mutta jää asuntoon, kertoo toimi-

kunnan jäsen Antero Patamäki.

Palkitsemiseen ovat oikeutettuja

vuokralaiset, jotka ovat asuneet samassa

asunnossa vähintään 15 vuotta. Yksi asukashallitusta

ja työryhmää keskusteluttaneista

kysymyksistä oli, mitä on yhtäjaksoinen

asuminen. Yhdessä päädyttiin

siihen, että asumisajaksi samassa asunnossa

lasketaan myös asuminen toisessa

asunnossa, mikäli asukas on joutunut

vaihtamaan asuntoa perusparannusremontin

vuoksi.

Muita asioita, joihin asukashallitus on

päässyt vaikuttamaan, ovat parvekegrillausta,

asunnossa tupakointia ja kiinteistöjen

kerhotilojen käyttöä koskevat

säännöt.

Asukashallitukseen kuuluvat puheenjohtaja

ja kahdeksan jäsentä. Nykyisen

asukashallituksen toimikausi päättyy ensi

keväänä, jolloin järjestetään uudet asukasvaalit

ja valitaan uusi asukashallitus.

Anna-Maija Martikainen ounastelee, että

Lahden Talojen asukasdemokratian toimintamalli

saattaa ennen kevään vaaleja

joiltakin osin muuttua.

– Oma ja monen muunkin asukasaktiivin

toivomus on, että asukashallitus

saisi päätösvaltaa joihinkin asioihin, nythän

sillä on vain esitysoikeus. Asukashallituksen

päätettäväksi sopisivat luontevasti

asukaslähtöiset asiat, Anna-Maija

Martikainen sanoo.

Elämänlaatua vuokratalossa

Mitä hyvä asuminen tarkoittaa? Turvallisuutta,

toimivuutta, suvaitsevuutta ja tasaveroisuutta.

Vaikka olen aistinut toveruutta ja avuliaisuutta

talomme käytännön arjessa, on

kuitenkin mahdollista kehittää yhteisöllisyyttä.

Se voisi tarkoittaa rekisteriä, johon

halukkaat ilmoittaisivat osaamisistaan

ja tarpeistaan. Dogsitterit, kauppa- ja apteekkireissut,

ompelu- ja vaatteiden korjauspalvelut,

pienet nikkaroinnit, kukkien

hoidot, tilapäiset siivousavut – näiden tarve

ja tarjonta eivät kohtaa.

Puolueeton järjestelmä helpottaisi

avun pyytämistä ja antamista sekä estäisi

syrjäytymistä. Kun maksuvälineenä olisi

palvelus palveluksesta, harmaata taloutta

ei tuettaisi.

Muutamissa maissa on tapana jättää

tiettyyn paikkaan tiettynä aikana tarpeettomat

tavarat, jotka ovat vapaasti vaihdettavissa

tai noudettavissa. Tätä kannattaisi

kehittää meidänkin yhteisössä. Kannattaisi

myös järjestää paikka luetuille sanoma-,

käsityö- ja aikakausilehdille, käsityötarvikkeille

ja ”kutistuneille” vaatteille. Kesän

marja-ajan jälkeen monet huomaavat

pakastimessaan ylimääräisiä mehuja, sieniä

sekä marjoja, jotka jäävät käyttämättä.

Kun itse laitan ruokaa yksinäisen ihmisen

talouteen, sitä tulee tehtyä aina liikaa.

Yhteinen jaettava tarvitsee vain osoitteen!

Anja Hyvönen

Haasteita uudelle

asukashallitukselle

Asukashallituksen puheenjohtajan

Anna-Maija Martikaisen haasteet ensi

keväänä valittavalle Lahden Asunnot Oy:n

asukashallitukselle:

• Rakentaa asukashallituksen ja

kiinteistöjen asukastoimikuntien välille

toimiva yhteys.

• Saada myös nuoret mukaan

asukastoimintaan.

• Luoda asukastoimikunnille toimintamalli

uusien asukkaiden vastaanottamiseksi

taloissa.

• Kehittää tulevaisuudessakin kiinnostavia

kysymyksiä asukastoimikuntien

koulutuspäivien aiheiksi.

13


14

Asukkaat ja räjähtävä voima

kohtaavat Jahtikadun kuntosalilla

Jahtikatu 3:n asukkailla on mainiot mahdollisuudet tavata toisiaan

kunnon kohottamisen merkeissä. Kiinteistön hiekkakentällä

voi pelata lentopalloa ja sulkapalloa tai heittää mölkkyä, tarvittavat

pelivälineet löytyvät yhteisestä varastosta. Jokunen vuosi sitten,

kun lähialueella ei vielä ollut kaupungin luistinrataa, asukasaktiivit

jäädyttivät talvisin hiekkakentälle luistelukentän. Sinne

löysivät tiensä muutkin kuin Jahtikatu 3:n lapset.

Huippuluokan puitteet tarjoaa kuitenkin kerhohuoneen kuntosali.

Sen välineistö ei ehdi pölyttymään, vaan on erityisesti tal-

Arto Hamina (vas.), Raimo Heiskanen ja Seppo Blomerus

kannustavat Jahtikadun asukkaita kuntosalin

käyttäjiksi. Syksyn suunnitelmissa on muun muassa

asukkaiden kuntopiiri.

viaikaan asukkaiden vilkkaassa käytössä.

Salin käyttöön oikeuttava avain on vajaalla

20 henkilöllä, ja jokaisella avaimella salia

käyttää pari henkilöä.

Asukastoimikunnan puheenjohtaja

Seppo Blomerus sekä kuntosaliaktiivit Arto

Hamina, Raimo Heiskanen ja Kari Saari

eivät turhan suotta olekaan ylpeitä Jahtikadun

kuntosalista ja sen aktiivisesta

käytöstä.

Retket Serenaan

ja Korkeasaareen

asukkaiden suosiossa

Liikunta- ja virkistystoimikunnan tämän vuoden

toiminnassa Serenan-retki oli menestys, samoin

kuin uutuus Korkeasaaren-retki. Lähtijöitä

oli runsaasti, sillä matkat sopivat kaiken ikäisille.

Asukkaat ottivatkin ne hyvin vastaan – hienoa!

Arto Hamina näyttää, kuinka venytyslaitetta käytetään.

– Kaikkien istumatyötä tekevien kannattaa

käydä iltaisin venyttämässä selkäänsä muutama

minuutti, hän vinkkaa.

Nämä retket ovat myös vuoden 2013 ohjelmassa,

kylpylämatka helmi–maaliskuussa ja Korkeasaaren-reissu

kesäkuussa koulujen loputtua.

Myös Vesijärven-risteily on ohjelmassa vuonna

2013. Tänä vuonna sitä ei voitu järjestää, koska

lähtijöiden minimimäärä ei toteutunut.

Mölkkykisojen ajankohdan arvioimme ehkä

väärin mölkyn MM-kisojen takia. Lisäksi kisan

osallistujamäärä on useana vuonna ollut pieni,

minkä vuoksi halusimme tilalle vaihtoehtoisesti

minigolfin. Myös se kaatui osanottajien puutteeseen.

Siihen oli varattu komeat palkinnot tarjoilun

kera. Katsotaan ensi vuonna, löytyykö halukkaita!

Suhteellisen pieneen kerhohuoneeseen on vuodesta 2006 lähtien

koottu kymmenkunta erilaista laitetta sekä jumppapalloja ja

-keppejä, käsipainoja ja kahvakuulia. Asukkaat kiittelevät laitteita

hyviksi.

Seinillä on laitteiden käyttöohjeita ja lehdistä leikattuja jumppaohjeita.

Vahinkojen välttämiseksi saatavilla on myös laitteiden

käytön henkilökohtaista opastusta. Suositus on, ettei salille tultaisi

yksin, vaan kaverin kanssa. – Se on turvallisuustekijä, Arto

Hamina korostaa.

– Kuten jokaisesta hyvästä kuntosalista täältä löytyvät myös

stereot. Peili on vielä pieni – suurempi hankitaan heti, kun ukot

eivät enää mahdu peilikuvaan! Seppo Blomerus vitsailee.

Kuntosalin aktiivisimmat käyttäjät ovat miehiä, mutta myös

naiset toivotetaan tervetulleeksi. – Naiset voivat halutessaan alkaa

pitää naisteniltoja, jolloin me miehet häivymme paikalta, Kari

Saari kannustaa.

Toimiva avainkäytäntö on kuntosalin aktiivisen käytön A ja O.

Jahtikadulla se löytyi pienen hakemisen jälkeen. Ensin kokeiltiin

avoimia ovia, mutta käytäntö ei toiminut, sillä seurauksena oli ilkivaltaa

ynnä muuta.

Sen jälkeen avain oli nimetyllä vastuuhenkilöllä, joka pyydettäessä

kävi avaamassa oven käyttäjälle. –

Sellainen systeemi ei toimi, eihän kukaan

halua eikä voi jatkuvasti päivystää kuntosalin

ovien takia, avainpäivystäjänä toiminut

Kari Saari toteaa.

Nykyjärjestelmä perustuu asukastoimikunnan

teettämiin avaimiin. Kuntosalin

käytöstä kiinnostunut yli 18-vuotias

asukas voi lunastaa avaimen panttimaksua

vastaan. Kun haluaa lopettaa salin

käytön tai muuttaa pois Jahtikadulta,

avain palautetaan ja pantin saa takaisin.

Kuntosali siis toimii, mutta mitkä

ovat tulokset? Kunto kohoaa tasaisesti?

– Tasaisesta kunnon kohoamisesta en

tiedä, Seppo Blomerus tuumii. – Taitaa olla

enemmän sitä räjähtävää voimaa!

Tänä vuonna on vielä jäljellä ostosmatka Ikeaan

Vantaalle. Ei kun porukalla ostoksille. Ostosmatka

järjestetään myös vuoden 2013 lopulla.

Vuosi on mennyt suunnitelmien ja budjetin

mukaisesti. Tietoa toiminnasta löytyy Lahden Talojen

kotisivuilta www.lahdentalot.fi. Risut ja kehut

ovat tarpeellisia toiminnan parantamiseksi,

joten viestittäkää virkistys@live.com.

Hyvää syksyn ja ruskan aikaa kaikille asukkaille

sekä Lahden Taloille 15-vuotisjuhlan kunniaksi.

Olavi Mäyrä, puheenjohtaja


Keksi hurjin tai erikoisin hattu -kilpailu innosti Huippukatu 2:n asukkaat sonnustautumaan

mitä erilaisimpiin hattuluomuksiin. Kilpailun voiton vei Seppo Koivikon luomus

“lätsätorni” (3. oik.).

Huippukatu 2:ssa nähtiin

hurjia ja

erikoisia hattuja

Liipolanhuipun eli Huippukatu 2:n kesän päättäjäiset pidettiin 1. syyskuuta pilvisessä

säässä kilpailujen ja hauskanpidon merkeissä. Päättäjäisten teemana oli tällä

kertaa Keksi hurjin tai hauskin hattu.

Hattuluomuksia oli monenmoisia: vilttitossua, linnunpesää, peruukkiversioita ja

oikein taiteellisia luomuksia, jopa Kaunottaria ja hirviöitä. Lippuäänestyksessä voiton

vei Seppo Koivikon luomus “lätsätorni”.

Perinteisessä rappujen välisessä tiukassa mölkkykilpailussa voiton nappasi jo kolmannen

kerran peräkkäin D-rapun joukkue D-Team (Vesa Lehtola, Anja Lehtola,

Seppo Koivikko). Toiseksi tuli B-rapun Huiput (Liisa Hytti, Keijo Vainikka ja Pirjo Kyllönen)

ja kolmanneksi A–D-Team (Sisko Lamberg, Ritva Spein ja Ritva Mäkinen).

Tikkakisa (20 tikkaa) miehet: 1. Jarmo Keränen 108 pist. 2. Anssi Sinisalo (51). 3.

Seppo Koivikko (48). Naiset: 1. Sisko Lamberg (81). 2. Sari Soinala (70). 3. Ritva

Mäkinen (68). Lapset: 1. Veeti Tiukkanen (54). 2. Jan Helo (49). 3. Otto Tiukkanen

(20).

Korinheitto: 1. Riku Pirinen. 2. Jan Helo. 3. Otto Tiukkanen.

Pussijuoksu: 1. Jan Helo. 2. Jere Nevalainen. 3. Veeti Tiukkanen.

Ämpäripallo: 1. Riku Pirinen. 2. Otto Tiukkanen. 3. Sara Nevalainen.

Lisäksi joukon pienimmät Hugo ja Pyry Tiukkanen saivat omat erikoispalkintonsa.

Asukastoimikunta tarjosi kahvit, “korvalaakit”, mehut ja kabanossit. Muut juomat

olivat jokaisella omasta takaa. Kiitos kaikille osallistujille ja hyvää syksyä kaikille

asukkaille.

Asukastoimikunnan puolesta

Anja Koivikko

SALPAUSSELÄN RAKENTAJAT OY

Eteläisellä Liipolankadulla

kesäiset 40-vuotisjuhlat

Liipolanmetsä eli Eteläisen Liipolankatu 1:n talot on rakennettu

vuosina 1970–1972. Kiinteistö on neljä 7-kerroksista taloa, joissa

huoneistoja on 119 ja asukkaita yli 200. Yhteistä 40-vuotistaivalta

juhlittiin lauantaina 16.6. Ruuat toimitti pitopalvelu. Tarjolla

oli broilersalaattia, jauhelihakeittoa, leipää ja kotikaljaa, jälkiruoaksi

kahvia, teetä ja mehua sekä tuorejuustokakkua. Kyllä

oli hyvää!

Keijo Kotilainen lakaisi jo aamutuimaan grillialuetta ja auttoi

pöytien kantamisessa. Liisa Tähtinen ja Pirkko Vaittinen toimivat

juhlien emäntinä. Suurena apuna oli Riitta Paakkunainen.

Ulkopenkkien pesu oli hankalaa vedensäästön takia; vettä kannettiin

ämpäreillä ympäri pihaa. Liisa ja Keijo ahersivat siinä touhussa.

Ilmojen haltiat hellivät Eteläisen Liipolankatu 1:n 40-vuotisjuhlien

osanottajia kauniilla ja jopa helteisellä säällä.

Ruokailun jälkeen pelasimme mölkkyturnauksen. Voittajaksi selviytyi

Keijo Kotilainen, toiseksi Tarja Mannukka ja kolmanneksi

Toivo Piiroinen. Mäkäräiset tekivät välillä suurhyökkäyksiä,

mutta selvisimme suhteellisen ehjinä grillille, missä päivän lopuksi

grillasimme makkaraa ja nautimme salaattia ja kotikaljaa.

Päivä sujui mukavasti ja tuli tunne, että kaikilla oli kivaa.

Isot kiitokset kaikille mukana olleille, etenkin Liisalle, joka

työssäkäyvänä vielä jaksoi passata meitä muita. Kiitokset myös

kaikille talkoolaisille sekä Lahden Taloille, joka mahdollisti juhlamme

antamalla rahaa tarjoiluihin.

Jatketaan hyvää yhteisöllisyyttä ja ystävyyttä!

Pirkko Vaittinen

Asukastoimikunnan puheenjohtaja

Lujatalo Salpausselän Rakentajat Oy

puh. 020 789 5150

Kerintie 20, 15500 Lahti

www.salppuri.com

ASUKAS-

TOIMINTA

15


16

Make the most of

your energy

Schneider Electric Buildings Finland Oy

Ahjokatu 4 A, 15800 Lahti

Puh. 03-7828 020

www.schneider-electric.com/fi

Näytämme tien

energiatehokkuuteen

Maailma, jossa me kaikki voimme saavuttaa

enemmän kuluttamalla vähemmän

maapallomme luonnonvaroja.

Autamme ihmisiä hyödyntämään energiaansa

tarjoamalla lisäarvoa tuottavia taloteknisiä

järjestelmiä sekä niihin liittyviä energia- ja

turvallisuuspalveluita.


ASUKASAKTIIVIN AJATUKSIA

Aika entinen ei koskaan

enää palaa…

Kaivataanko sitä? Olin itse kuuden kuukauden

ikäinen, kun sota alkoi, mutta mennyt

aika on muistissani vain kirkastunut. Kun

pommitus alkoi, oli hätä rintamilla olevien puolesta

ja myös naapureista. Moni asia oli köyhyydestä

ja pulasta huolimatta paremmin kuin nyt.

Pullan tuoksuisissa kodeissa oli yhteiset ja sovitut

ruoka-ajat ja velvollisuudet asioiden hoitumiseen.

Ruokapöydässä keskusteltiin asiallisesti, ja

perheen pää aloitti keskustelun. Silloin kunnioitettiin

vanhempia.

Mihin ovat kadonneet hyvät tavat, vanhempien

kunnioitus ja tyytyväisyys edes johonkin asiaan

yhteisössä? On surullista huomata, kuinka yhteinen

hyvä ja viihtyvyys ovat kadonneet elämästämme.

Asiaa ei voi yleistää, mutta valitettavasti

se huonoin käytös näkyy ja kuuluu arjessamme.

Lahti ei koskaan aiemmin ole ollut näin epäsiisti;

roskia on joka paikassa, ja ihmiset käyttäytyvät

yleisillä paikoilla äänekkäästi riehuen ja riidellen.

Asumisviihtyvyyttä ei voi ostaa nettikaupasta,

eikä isännöitsijä voi sitä meille rakentaa, vaan se

on meidän asukkaiden tehtävä. On valitettavaa,

että jotkut katsovat oikeudekseen haitata muiden

asumisviihtyvyyttä. Otetaan oikeuksia ja vedotaan

järjestyssäännöissä mainittuihin kellonaikoi-

hin (hiljaisuus klo 22–6). Mielestäni naapurini

ei tarvitse kuunnella minun mielimusiikkiani tai

perheeni riitelyä mihinkään kellonaikaan!

Asioitahan ei pidä yleistää, mutta varmaankin

kaikki ovat todenneet uutisotsikoista, että opettajat

voivat huonosti, on työpahoinvointia ja koulukiusaamista,

ja kotipihoillaan vanhukset kokevat

ikärasismia, ovat ”kyttääjiä”. Kysymyksessä on

kuitenkin vain ohjausta oikeaan käyttäytymiseen

ja hyviin tapoihin ohjaamisesta!

Lahden Talot Oy on laittanut pihojamme viihtyisäksi,

joten niitä ei pitäisi tahallaan repiä ja

sotkea. Meillä on poikkeuksellisen hieno puutarha

ja aivan vieressä rauhaisa metsä leikkikenttineen.

Toivoisi, että kaikki saisivat nauttia luonnosta

ja elämästään tässä yhteisössä.

Taloissamme on ollut vuosien aikana hyvin

toimivia kerhoja ja paljon yhteisiä tapahtumia.

Nyt on toiminta hiipunut. Me asukastoimikunnan

jäsenet olemme ikääntyneitä, ja nuoria ei tule tilalle.

Järjestimme jo perinteeksi tulleen Elojuhlan

hiljattain lasten ohjelmineen sekä lettu- sekä

grillimakkarakesteineen. Nyt on virinnyt kylläkin

tiistain lapsikerho, ja vastikään sovimme, että

Äiti/isä–lapsikerho alkaa toimia torstaina. Kerho

on tarkoitettu vauva- ja taaperoikäisille lapsille ja

heidän vanhemmilleen. Äidit saavat keskenään

vastata kerhon sisällöstä.

Olemme jo saaneet ensi vuoden budjettiesityksen,

joka sisältää myös vuokrankorotusehdotuksen.

Se ei miellytä moniakaan, mutta kustannusten

noustessa se on välttämätön asia. Me

asukkaat voimme omalta osaltamme vaikuttaa

asiaan lajittelemalla jätteet oikein, elämällä siististi,

rikkomatta paikkoja.

Vuoden 2009 asukastoimikuntien koulutuspäivän

teemana oli Elinvoimaa ja hyvinvointia

yhteisöstä. Mietitäänpä aihetta ja sitä, mitä itse

voimme sen eteen tehdä.

Hyvää syksyä – mennään lähistön sienimetsään

etsimään sen satoa!

Ritva Haavisto

17


18

PALVELU-

ASUMINEN

Yhteistyötä,

kuuntelua ja oppimista

Tuula Tuomola kiittelee palveluasumisen Lahden mallia

Lahden kaupungin vanhusten palvelutalojen

johtajan Tuula Tuomolan työssä

seitsemän viime vuotta ovat olleet mielenkiintoisia

ja opettavaisia. Sen jälkeen,

kun kaupungin palvelutalot siirtyivät

Lahden Talojen omistukseen, Tuomola on

osallistunut vanhojen kohteiden korjausten

ja uusien palvelutalojen rakentamisen

suunnitteluun.

Eri tahojen yhteistyö on toiminut

hyvin. – Jopa kokousten ajankohdat on

sovittu niin, että pääsen varmasti mukaan,

ja esittämäni toivomukset on otettu

huomioon sen mukaan, kuin ARA:n säädökset

antavat varaa, Tuomola kiittelee.

Hän puolestaan on yrittänyt tuoda

suunnitteluun kaiken palveluasumisen

osaamisen kysymällä palvelutalojen

henkilöstön mielipiteitä ja pyytämällä

toisinaan vastaavia hoitajia mukaan

kokouksiin.

– Olen oppinut rakentamisesta paljon!

Lisäksi olen oppinut, että kaikki on kirjoitettava

muistiin ja kaikesta muistettava

sanoa. Eihän arkkitehti voi tietää, mitä

tarvitaan, ellei asiasta sanota.

Arkkitehdin on tärkeää tuntea esimerkiksi

muistisairaan värimaailmaa. Kylpyhuoneessa

pitää olla kontrasteja, sillä valkoista

wc-istuinta ei huononäköinen hahmota

ja voi siksi kaatua ja loukata itsensä.

Jotkut värit tekevät dementiaa sairastavan

levottomaksi, toiset taas rauhoittavat.

– Hankkeet eivät onnistu, elleivät osapuolet

kuuntele toisiaan. Kohta todennäköisesti

arkkitehti osaa suunnitella ja Lahden

Talot rakennuttaa palvelutalon ilman

yhteistyötäkin! Tuomola naurahtaa.

Vastikään rakenteille lähtenyt Lehtiojan

palvelutalo mietityttää Tuula Tuomolaa.

– Toivoisin että olemme osanneet katsoa

20 vuoden päähän. Tilojen pitää olla

muunneltavia, mutta pelkään, ettei esimerkiksi

40 neliön oleskelutila anna kovin

paljon mahdollisuuksia.

Oppia on otettu Kilpiäisten palveluta-

Palvelutalojen johtaja Tuula Tuomola kertoo, että

Lehtiojan palvelutalossa toteutetaan kuntouttavaa

työotetta. Tämän mahdollistamiseksi palvelutaloon

otetaan töihin hoitajien lisäksi myös muun muassa

fysioterapeutteja ja toimintaterapeutteja.

losta, missä ongelmaksi ovat osoittautuneet

pitkät käytävät: joillekin vanhuksille

matka oman huoneen ovelta oleskelutilaan

on liian pitkä.

– Lehtiojan palvelutaloon tulee ryhmäkoteja,

joissa pienen asukasryhmän

yhteinen oleskelutila on lähellä, Tuomola

kertoo.

Soluajattelu tukee yhteisöllisyyttä. –

Sekä asukkailla että henkilökunnalla on

oltava tunne, että tämä on meidän yhteinen

kotimme. Henkilökunnan rooli on

tärkeä, sillä työntekijät osaltaan vaikuttavat

siihen, kuinka hyvin vanhus viihtyy.

Asukkaiden huonokuntoisuus on pyritty

ottamaan huomioon myös siinä, että

parvekkeille pääsee sängyn kanssa.

Lahden malli, jossa palvelutalojen omistaminen

on keskitetty yhdelle kaupungin

yhtiölle, toimii Tuula Tuomolan mielestä

todella hyvin. Lahden Talot on ottanut

hoiva-asumisen erittäin hyvin haltuunsa,

ja yhteistyö toimii.

– Jos joku rakennuttaa ilman yhteistyötä,

lopputulos ei välttämättä ole tilojen

käyttäjän kannalta onnistunut. Lisäksi

on hyvä, että kaikkien palvelutalojen

isännöinti on keskitetty samalle isännöitsijälle.

Kustannukset, ARA:n säädökset ja raha

ovat asioita, joihin suunnittelussa törmätään

tämän tästä.

– Välillä tuntuu, että ne rajoittavat

liikaa. Toki rakentaminen maksaa paljon,

mutta loppujen lopuksi talon käyttö

on paljon kalliimpaa kuin rakentaminen.

Kohteeseen pitäisikin voida lisätä jotakin

ekstraa, jos perustelut ovat hyvät, Tuomola

sanoo.

Lehtiojan palvelutalosta rakentuu iso

kompleksi. Tuomola ei usko, että tulevaisuudessa

tehdään yhtä isoja kokonaisuuksia.

Hän toivoo, että Lahdessa voitaisiin

toteuttaa Sosiaali- ja terveysministeriön

Ikähoiva-työryhmän visiota palvelualueista,

joille sijoittuisi sekä tavallisia

asuntoja että senioriasuntoja, asumisyhteisöjä

ja ympärivuorokautista hoivaa tarjoavia

ryhmäkoteja. Alueita rakennettaisiin

eri puolille kaupunkia, ja niiden suunnittelussa

otettaisiin huomioon iäkkäiden

ihmisten oikeus kotiin ja toimivaan

arkeen.

– Toivon, että Lahden Talot seuraa vanhuspalveluiden

asumistrendejä ja miettii,

mitä muuta kuin nykymallin mukaista

palveluasumista ikääntyneiden asuminen

voisi olla, Tuomola sanoo.

Lahden Talojen palvelutalot

ja erityisasunnot

Vanhukset

• Hoivakoti Wellamo

• Jalkarannan palvelutalo

• Kilpiäisten palvelukeskus

• Kärpäsen palvelutalo

• Lepolakoti

• Mukkulan palvelutalo

• Ritatornin palvelutalo

Kehitysvammaiset

• Etevan Lahden tukikeskus

• Kilpiäisten palvelukeskus

• Merrasojanpuisto

• Salinmäen palvelukoti

• Etevan Yli-Köllin asumisyksikkö

Muut kohderyhmät

• Kilpiäisten päiväkoti (lapset)

• Kivikatu 5 B (mielenterveyskuntoutujat)

• Kojolanrinne (päihdekuntotutujat)

• Launeen erityisasunnot (asunnottomat,

maahanmuuttajat)

• Nikulankuja I ja II (päihdekuntoutujat)

• Viherlaaksontie 28 (mielenterveys-

kuntoutujat)

Palvelutalot ja erityisasunnot ovat pääosin

Lahden Talojen tytäryhtiön Lahden

Palveluasunnot Oy:n omistuksessa.


Palvelukoti Onnenkodosta tulee kaksikerroksinen, joten se sijoittuu luontevasti Salpakankaalle terveyskeskuksen

ja uimahallin väliselle alueelle.

Hollolan

palvelukotihanke

kuntayhteistyön

uranuurtaja

Lahden Talot tekee palvelutalorakentamisen

suomalaista historiaa rakentamalla

vanhusten palvelukodin Lahden naapurikunnalle

Hollolalle. Kyseessä on tiettävästi

ensimmäinen kunnallisena yhteistyönä

toteutettava palvelukoti koko Suomessa.

Salpakankaan palvelukoti Onnenkodon

rakennustyöt alkoivat elokuussa, ja sen

arvioidaan valmistuvan lokakuussa 2013.

Onnenkoto rakennetaan keskelle Salpakangasta

terveyskeskuksen ja uimahallin

väliselle alueelle. Palvelukotiin tulee 60

asuntoa, joista 45 varataan dementia-asumiseen

ja 15 tehostettuun palveluasumiseen.

Kaksikerroksisen rakennuksen huoneistoalaksi

tulee 3 442 neliömetriä ja kokonaisalaksi

4 391 neliömetriä.

Lahden Talojen valitseman linjan mukaisesti

Onnenkodosta rakennetaan matalaenergiatalo.

Tiiviyden puolesta rakennuksesta

tulee energiatehokas, ja

sen energialähteenä hyödynnetään uu-

siutuvia luonnonvaroja. Palvelukoti liitetään

kaukolämpöverkkoon, mutta maalis–syyskuussa

käyttövesi lämpiää rakennuksen

katolle sijoitettavilla aurinkokeräimillä.

Lisäksi rakennukseen tulee tehokas

lämmön talteenotto sekä tilojen viilennys,

joka toteutetaan Salpa-Mattilan

vedenottamolta saatavalla pohjavedellä.

Onnenkodon rakennuttaa Lahden Talot

Oy tytäryhtiölleen Lahden Palveluasunnot

Oy:lle, joka vuokraa sen Hollolan

kunnan liikelaitokselle Peruspalvelukeskus

Oivalle.

Rakennushankkeen nettokustannukset

ovat reilut 7,5 miljoonaa euroa. Asumisen

rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA)

on myöntänyt hankkeelle 2,9 miljoonaa

euroa erityisryhmien investointiavustusta

ja 4,6 miljoonaa euroa korkotukilainaa.

Rakennushankkeen pääurakoitsijana

KUNTARAHOITUS OYJ

Kuntarahoitus on kuntien, Kevan

ja Suomen valtion omistama

yksi Suomen suurimmista

luottolaitoksista. Yhtiön tavoitteena

on varmistaa kuntasek-

torille edulliset rahoituspalvelut,

toimia tehokkaasti ja kasvaa

kannattavasti.

Kuntarahoituksen kansainvälinen

luottoluokitus on paras mahdollinen

AAA - sama kuin Suomen

valtiolla.

toimii Varte Oy. www.kuntarahoitus.fi

19


20

Lehtiojan palvelutalon ensimmäiseen vaiheeseen valmistuu 90 asuntoa. Talo lämpiää pääosin maalämmöllä.

Lehtioja on Lahden Talojen

historian suurin hanke

Myös Salinmäen palvelukoti on energiatehokas

Lahden Talojen historian suurin rakennushanke

on hyvällä alulla Lahden Kilpiäisissä.

Kyse on Lehtiojan palvelutalosta,

johon valmistuu kahdessa vaiheessa

yhteensä 190 vanhusten palveluasuntoa.

Ensimmäisessä vaiheessa valmistuu viiteen

kerrokseen 90 asuntoa. Ensimmäisen

vaiheen jatkoksi rakennettavassa toisessa

vaiheessa asuntoja valmistuu vielä

sata lisää.

Ensimmäisen vaiheen kokonaiskustannukset

ovat noin 19 miljoonaa euroa.

Niihin on saatu Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

(ARA) erityisryhmien

investointiavustusta 5,9 miljoonaa ja korkotukilainaa

9,6 miljoonaa euroa.

Uudet, modernit palveluasunnot helpottavat

vanhusten asumispalveluiden

haasteellista tilannetta korvaamalla ensisijaisesti

Harjukadun laitospaikkoja. Palvelutalo

on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä

Lahden kaupungin kanssa, ja se

vuokrataan kaupungin sosiaali- ja terveystoimelle.

Rakennushankkeen pääurakoitsija on

Skanska. Ensimmäinen vaihe valmistuu

vuoden 2013 loppuun mennessä. Toisen

vaiheen rakennustöiden arvioidaan alkavan

toukokuussa 2013 ja valmistuvan alkuvuonna

2015.

Hieman ennen kuin Lehtiojan palvelutalon

rakennustyöt alkoivat, valmistui

Mäntsäläntielle kehitysvammaisten asumispalveluja

ja päivätoimintaa tarjoava

Salinmäen palvelukoti. Palvelukoti li-


Salinmäen palvelukoti on liitetty kaukolämpöön, mutta tilojen viilennyksessä hyödynnetään maalämpökaivoja.

säsi kehitysvammaisten asumispaikkoja

Lahdessa. Lisäksi se tukee toimintalinjaa,

jolla kehitysvammaisten asumispalvelut

keskitetään Lahdessa kaupungin omaksi

palvelutarjonnaksi.

Salinmäen palvelukodissa on yhdessä

kerroksessa 18 kehitysvammaisten palveluasuntoa

sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan

tilat 40 erityisoppilaalle. Palveluasunnot

ovat kahdessa yhdeksän asunnon ryhmäkodissa,

joissa molemmissa on lisäksi

asukkaiden yhteinen oleskelutila.

Lahdessa on paljon nuoria, asunnon tarpeessa

olevia kehitysvammaisia. Salinmäen

palvelukodissa he voivat harjoitella

taitoja, joita tarvitsevat voidakseen asua

myöhemmin yksilöllisemmin.

Salinmäessä järjestetään myös kehitysvammaisten

loma-ajan toimintaa sekä

tilapäishoitoa. Palvelukoti on vuokrat-

tu Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimelle.

Molemmat kohteet jatkavat energiatehokasta

rakentamistapaa, jota Lahden Talot

on toteuttanut viime vuosien uudishankkeissaan.

Lehtiojan palvelutalo lämpiää

pääosin maalämmöllä, Salinmäen palvelukoti

on liitetty kaukolämpöön, mutta

tilojen viilennyksessä hyödynnetään maalämpökaivoja.

Lahden Talot selvittää aina uusissa

rakennushankkeissa mahdollisuudet

hyödyntää uusiutuvia energialähteitä, sillä

hyvä energiatehokkuus on pitkällä aikavälillä

sekä yhtiön että käyttäjien etu,

sanoo Lahden Talojen toimitusjohtaja

Juhani Jokelainen. – Energiatehokkailla

taloilla Lahden Talot tuo oman panoksensa

Lahden kehittämiseksi Green Cityksi.

Ratkaisu taloyhtiöihin

PALVELU-

ASUMINEN

”Edessä isoja

haasteita”

Vanhusten palveluasumisen kysymyksissä

Lahti on isojen haasteiden edessä. Kaupunki

ikääntyy nopeasti ja on jo nyt Suomen

suurten kaupunkien ikääntyneimpiä.

Vanhusten asumispalveluista tarpeeseen

nähden liian suuri osa on laitoksissa; laitoksiin

on sijoitettu paljon sellaisia vanhuksia,

jotka pystyisivät asumaan tehostetun

palveluasumisen yksiköissä.

– Lehtiojan palvelutalon merkitys on

olennainen, sillä se korvaa raskaan laitoshoidon

paikkoja. Lisäksi se on suunniteltu

niin, että siellä ikääntynyt voi asua elämänsä

loppuun asti, sanoo Lahden kaupungin

vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja

Ismo Rautiainen.

Lehtiojan palvelutalo ei kuitenkaan yksinään

vastaa haasteeseen. Vuoteen 2020

mennessä Lahteen tarvitaan vuosittain 20–

40 ja sen jälkeen 40–60 uutta vanhusten

palveluasuntoa.

Rautiainen pitää vaarana, että ikääntyneille

tuotetaan koko ajan samantyyppisiä

asumisratkaisuja. Toiminnan kannalta on

tärkeää, että asumispalveluita tuottavat

yksiköt ovat riittävän isoja, mutta ne eivät

saa olla liian isoja.

– Soisin, että

ikääntyvä väestö

voisi asua eri

puolilla kaupunkia,

omilla kotikulmillaan

muun

väestön keskuudessa.Yhteistyöhön

Lahden Talojen

kanssa olen

erittäin tyytyväinen.

Odotan, että

alan toimijat aina

kaavoituksesta

lähtien keskinäisessäyhteistyössään

löytävät uusia

ratkaisuja! Ismo Rautiainen

dealerlogo

Lukkoässä Oy

+

Puh. (03) 752 6205

yhteystiedot

Aleksanterinkatu 3, 15110 LAHTI

Keskuskatu 9, 15870 HOLLOLA

Puh. (03) 780 5205

MA-TO 8–17 • PE 8 –16 • LA Suljettu

21


ENERGIA-

TEHOKKUUS

22

Asuntorakentamisessa näkökulma

Energiatehokkuudestaelinkaaritehokkuuteen

Suomalaisessa asuntorakentamisessa energiatehokkuus ei vielä toteudu

parhaalla mahdollisella tavalla. Käytettävät rakenneratkaisut

alkavat kyllä olla energiatehokkaita, mutta toisinaan energiansäästön

nimissä rakennuksen energiankulutusta saatetaan jopa nostaa.

Tämä johtuu siitä, että säästöjä haetaan teknologiapainotteisesti – ja

teknologia toimii sähköllä.

Näin kertoo Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) kehittämisarkkitehti

Sampo Vallius. Hän istuu energiatehokkaan rakentamisen

näköalapaikalla, kulkevathan useimmat ARAan tulevat hankehakemukset

hänen käsiensä kautta. Lisäksi Vallius on mukana käytännössä

kaikissa energia-asioita koskevissa ARAn kehittämishankkeissa.

– En ole kovin kirkasotsaisesti mukana pelkän energiatehokkuuden

hypetyksessä. Mielestäni näkökulmaa pitäisi laajentaa elinkaaritehokkuuteen,

johon kuuluvat muun muassa rakennuksen tavoitettavuus

julkisilla kulkuvälineillä, käytetyt materiaalit ja ylläpitokulut.

Vuoden 2019 loppuun mennessä kaiken rakentamisen on oltava lähes

nollaenergiarakentamista. Kansallisesti tämä luultavasti tarkoittaa sitä,

että rakenteiden on oltava passiivitalorakenteita ja energialähteiden

uusiutuvia, esimerkiksi aurinkoenergiaa tai maalämpöä.

– Tavoite perustuu uskoon, että teknologia halpenee ja kehittyy,

Sampo Vallius sanoo.

Useimmat ARAan tuleva

hankehakemukset kulkevat

kehittämisarkkitehti Sampo

Valliuksen käsiensä kautta.


Lähes nollaenergiarakentamisen haasteellisia

kohteita ovat toimistorakennukset;

sen mukaan, minkä muotoinen rakennus

on ja miten se sijoittuu tontille,

siitä voi olla jopa mahdotonta tehdä pian

voimaan tulevan energialuokituksen mukaista

A-luokan rakennusta.

– Arkkitehtina minua kuitenkin surettaa,

jos energiatehokkuusvaatimukset

johtavat rakennusten muotomaailman

köyhtymiseen. Lisäksi rakennuksia

ei hyvästä tahdosta huolimatta aina pystytä

sijoittamaan energiatalouden kannalta

parhaalla mahdollisella tavalla, koska

kaavoitus laahaa jälkijunassa. Kaupunkikuvalliset

ja energiataloudelliset tavoitteet

ovat usein ristiriidassa keskenään.

Iso haaste ovat myös laatuvaatimukset,

jotka energiatehokas rakentamistapa

asettaa rakentamisen laadulle. Vallius yhtyy

professori Jouni Koiso-Kanttilan kri-

tiikkiin suomalaisesta rakennustavasta,

jossa työmaalla ei esimerkiksi suojata rakenteita

sateelta. Kun kosteus yhdistyy

huolimattomasti tehtyyn tiivistämiseen,

seurauksena on hometalo.

– Nyt on laatutalkoiden aika. Rakentamisen

laatuketjussa on varmistettava, ettei

yksikään lenkki fuskaa ja aiheuta vahinkoa.

ARAn vuonna 2012 saamien hankehakemusten

rakennukset sijoittuvat energialuokkiin

A ja B. Energialuokat ovat kuitenkin

uudistumassa, ja uudessa luokituksessa

nykyisestä A:sta tulee C ja B:stä

puolestaan D.

Myös rakennuksen energiatehokkuusluku

ja sen laskentatapa ovat muuttumassa.

Nykyisestä ET-lukupohjaisesta laskennasta

siirrytään E-lukuun, joka ottaa

huomioon myös talon käyttämän ener-

A-Kuivaus Oy

giamuodon eli primäärienergian lähteen.

Talo, joka ei rakenteiltaan ole huipputasoa,

voi saada melko hyvän E-luvun, jos

sen energiantuotanto perustuu uusiutuviin

energialähteisiin kuten maa- ja aurinkolämpöön.

Passiivitalon luokkaa oleva

rakenteet taas eivät yksin takaa hyvää

E-lukua, jos talon energialähteenä on esimerkiksi

suora sähkö.

Haasteita riittää. Lahden Talojen asioiden

Sampo Vallius arvioi olevan hyvällä

mallilla.

– Yhtiössä on eteenpäin menevä ote,

ja sen hankkeet edustavat kehityksen eturintamaa.

Kiinteistöjohtaja Eero Lukkarisella

on hyvä tietämys, ja hän on utelias

ottamaan asioista selvää. Tämä uteliaisuus

on onneksi höystetty sopivalla kriittisyydellä,

jota sovelletaan myös yhtiön

hankkeisiin.

Vinssikatu 3,15700 Lahti puh.(03) 782 8091, fax (03) 7828093 gsm. 0400 418939

kimmo.puolakka@a-kuivaus.fi

23


24

Lanssikadun talot

Europahouse Award 2012 -kilpailun tuomaristo ei painottanut talojen edistyksellistä energiatehokkuutta, minkä vuoksi

Lanssikadun matalaenergiatalot eivät sijoittuneet kilpailun kärkeen.


ENERGIA-

TEHOKKUUS

saivat näkyvyyttä Europahouse-kilpailussa

Lahden Taloissa ollaan iloisia osallistumisesta

Europahouse Award 2012 -kilpailuun,

vaikka kilpailukohteena olleet Lanssikadun

matalaenergiatalot eivät palkintosijoille

yltäneetkään.

– Ei aina voi voittaa, sanoo kiinteistöjohtaja

Eero Lukkarinen pilke silmäkulmassa.

– Kilpailut ovat hyviä ja tärkeitä,

sillä niissä kohteet saavat näkyvyyttä ja

osallistujat voivat vertailla omia ratkaisujaan

ja omaa onnistumistaan.

Lahden Taloissa päätettiin osallistua

kilpailuun, koska Lanssikadun matalaenergiatalot

arvioitiin niin edistyksellisiksi,

että niillä voisi olla mahdollisuuksia

menestyä kilpailussa. Kansallisella tasolla

talot pärjäsivätkin hienosti, sillä ne läpäisivät

Suomen alkukarsinnan ja pääsivät

mukaan loppukilpailuun.

– Olisi kiva jo alun perin tietää, millä

kriteereillä kilpailun voittaja valitaan, Lukkarinen

sanoo. – Tuomaristo ei jostakin

syystä ottanut huomioon Suomen luonnonoloja

eikä vaatimuksia, joita ne asettavat

rakentamisen energiatehokkuudelle.

Olisipa kilpailussa ollut muitakin kategorioita,

joissa olisi painotettu myös energiatehokkuutta!

Lukkarinen sanoo.

Europahouse Award -kilpailun tuomariston

äänivallattomana sihteerinä toiminut

ARA:n kehittämisarkkitehti Sampo Vallius

yhtyy Eero Lukkarisen ajatukseen.

– Tuomaristo painotti valinnoissaan

kohteiden yleistä arkkitehtonista laadukkuutta

ja asuntojen muunneltavuutta,

jolloin edistyksellinen energiatehokkuus

ei nostanut muun muassa Lanssikatua ja

PuuEraa kärkeen. Olisi ollut hienoa palkita

hankkeita useissa kategorioissa, mutta

nyt se ei ollut mahdollista.

Europahouse Award 2012 -kilpailun

ensimmäinen palkinto jaettiin kahden

hankkeen kesken. Sen saivat Marthashof

Berliinistä ja Ruotutorpankuja Helsingistä,

joka on Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimiston

ATT:n hanke. Lisäksi

kilpailussa jaettiin kolme kunniamainintaa.

Ne saivat Reiherintie (Laajasalon

Kiinteistöt Oy ja ATT), Nelospesä

(Asuntosäätiön rakennuttajat) ja Fenixinrinne

(ATT), jotka kaikki ovat helsinkiläisiä

asuinrakennushankkeita.

Loppukilpailuun osallistui yhteensä kahdeksan

asuinrakennushanketta, joista

kuusi oli Suomesta, yksi Saksasta ja yksi

Hämeen kuljetusPiste

Päijät-Hämeen kokenein ympäristönhuolto

Palvelemme asiakkaita asuinkiinteistöissä, kaupan alalla, teollisuudessa ja

kunnissa. Meiltä saat kustannus tehokkaat ja kattavat kierrätyksen ja

ympäristönhuollon palvelut aina yhtä ammattitaitoisesti.

Europahouse

• Noin 20 vuotta Suomessa, Hollannissa,

Saksassa ja Tanskassa toiminut säätiö.

• Edistää ympäristöä ja asuinrakennuksia,

jotka ylläpitävät tasapainoa yhteisöllisyyden

ja yksilön tarpeiden sekä toiveiden

kanssa niin tänään kuin tulevaisuudessakin.

• Jakaa Europahouse Award -tunnustuspalkinnon

ekologisesti kestävää, laadukasta

ja kohtuuhintaista asumista edistävien,

jo toteutettujen hankkeiden kesken.

• Vuoden 2012 Europahouse Award -kilpailu

oli tarkoitettu 2010–2011 valmistuneille

asuntokohteille.

• Kilpailun voittaja palkitaan 5 000,00 euron

kannustuspalkkiolla.

• Edellisen kerran Europahouse Award

-kilpailu järjestettiin vuonna 2009.

Hollannista. Toinen energiatehokkuuteen

painottunut suomalaiskohde PuuEra oli

Vierumäelle toteutettu Heinolan kaupungin,

Rakennusliike Reponen Oy:n, Koskisen

Oy:n ja Versowood Oy:n puurakenteinen

passiivienergiakerrostalo.

Europahouse Award -kilpailun tuomariston

muodostivat asuntosuunnittelun

professori Markku Hedman Suomesta,

arkkitehti Heinwillem De Boer Hollannista

ja arkkitehti Bert Ferro Fransen Tanskasta.

Hämeen Kuljetuspiste | puh: 03 872 010 | info@kuljetuspiste.com | www.kuljetuspiste.com

25


26

ENERGIA-

TEHOKKUUS

Perusparantamisen

keskiössä energiansäästö

1980-luvun kerrostaloon asennettiin poistoilman lämmön talteenotto

Kerinkalliossa sijaitsevan Kerinkallionkatu

15:n perusparannus on yksi esimerkki

Lahden Talojen aktiivisesta toiminnasta

kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamisen

eturintamassa. Hanke oli merkittävä,

sillä Kerinkallionkatu 15 on ensimmäisiä

lahtelaisia vanhoja kerrostaloja,

joihin on asennettu poistoilman lämmön

talteenottojärjestelmä.

Kerinkallionkatu 15 on rakennettu

vuonna 1985, mutta perusparannuksen

myötä siitä tuli lähes uuden veroinen. Talossa

tehtiin lvis-saneerauksia, uusittiin

ikkunat ja asennettiin parvekelasitukset

sekä parannettiin rakennuksen yläpohjan

eristystä. Talon sisätilat perusparannettiin

senioreille ja liikuntarajoitteisille soveltuvaksi

muun muassa suurentamalla

asuntojen kylpyhuoneet invamitoitusten

mukaisiksi. Myös keittiöt ja huoneistojen

pinnat uusittiin.

Talossa on 52 asuntoa, joista 13 on

kaksioita ja 39 yksiöitä.

Perusparannuksen tavoitteena oli korjata

se epäkohta, että 1960–1980-luvun taloista

ilmanvaihdon poistoilma menee kokonaan

hukkaan. Tavoite toteutui: Kerinkallionkatu

15:een asennettiin hollolalaisen

Pamon Oy:n kehittämä poistoilman lämmön

talteenottojärjestelmä, jonka talteen

ottama lämpö hyödynnetään käyttöveden

lämmitykseen ja yhteistilojen lattialämmitykseen.

Lämmön talteenottojärjestelmän kustannukset

olivat noin 60 000 euroa. Investoinnin

arvioidaan maksavan itsensä takaisin

7–8 vuodessa.

Tulevaisuudessa lämmön talteenottojärjestelmä

asennetaan mahdollisuuksien

mukaan kaikkiin perusparannuskohteisiin,

esimerkiksi Järvenpäänkatu 27:ään,

jota perusparannetaan parhaillaan.

Lahden Talot perusparantaa kiinteistöjään

aktiivisesti. Korjaustoiminnalla ei haluta

pelkästään lisätä asumismukavuutta,

Kerinkallionkatu 15 on ensimmäisiä lahtelaisia vanhoja

kerrostaloja, joihin on asennettu poistoilman

lämmön talteenottojärjestelmä. Järjestelmän talteen

ottama lämpö hyödynnetään käyttöveden lämmitykseen

ja yhteistilojen lattialämmitykseen.

vaan myös säästää energiaa parantamalla

rakennusten energiatehokkuutta. Lisäksi

jokaista perusparannusta suunniteltaessa

tutkitaan tarkasti, voidaanko kohteessa

käyttää uusiutuvia luonnonvaroja.

Kerinkallionkatu 15:n perusparannus

oli osa Lahden kaupungin ns. elinvoimaisuuspakettia,

jolla muun muassa haettiin

toimintamalleja ja ratkaisuja kiinteistöjen

energiatehokkuuden parantamiseksi tehokkaasti

ja järkevin kustannuksin.

Lahden kaupungin elinvoimaisuuspaketin

tavoitteena oli vuosina 2010–2011 vaimentaa

laman vaikutuksia Lahden seudun

yrityksissä ja kasvattaa vientivetoista

cleantech-liiketoimintaa. Paketin tukemista

yritysverkostoista yksi keskittyi korjausrakentamiseen

ja rakennusten energiatehokkuuteen.

Uusiutuvaa energiaa

ja energiansäästöä

Lahden Talot tarkastelee huolellisesti, voidaanko

uudiskohteissa käyttää uusiutuvaa

energialähdettä. Käytössä on tai käyttöön

ollaan ottamassa seuraavia uusiutuvia

energialähteitä:

• Aurinkokeräimet: Nikulankujan

rivitalot, Lanssikatu 3 ja 5, Hollolan

palvelukoti Onnenkoto (rakenteilla)

• Ilma-vesilämpöpumppu:

Nikulankujan rivitalot

• Maalämpö: Lanssikatu 3 ja 5,

Lehtiojan palvelutalo (rakenteilla)

• Maalämpökaivoista otettava viilennys:

Lanssikatu 3 ja 5, Salinmäen

palvelukoti

• Viilennys pohjavettä hyödyntämällä:

Hollolan palvelukoti Onnenkoto

(rakenteilla)

Lahden Talot pyrkii vähentämään energiankulutusta

useilla energiatehokkuustoimilla.

Energiaa säästäviä toimenpiteitä,

ratkaisuja ja projekteja ovat muun muassa

seuraavat:

• Kiinteistöjen lämmityksen

kaukovalvonta

• Uudisrakennus- ja perusparannuskohteiden

energiatehokkaat rakenteet

ja rakenneratkaisut

• Lämmön talteenottojärjestelmien

asentaminen mahdollisuuksien

mukaan myös perusparannuskohteisiin

• Energiaa säästävät hissit

• Liikkeentunnistimilla toimiva valaistus

• Asuntojen kotona-poissakytkimet

• Asuntojen vesikalusteiden

järjestelmällinen korjaaminen tai

uusiminen, ns. vesiprojekti

• Asukkaiden vedensäästökilpailu


TIETOKONEEN

TIETOKONEEN

TIETOKONEEN

KUNTOTARKASTUS

Elvytä vanha koneesi uuden veroiseksi!

Asentajamme poistaa turhat tiedostot, asentaa uudet päivitykset ja tarkistaa palomuurin sekä virustorjunnan.

Kaikki TV:t

-10 %

Lahden Talot Oy:n asukkaille

1€(norm. 59 €)

Katso lisää todella kovia tarjouksia www.gigantti.fi/lahdentalot

Kaikki Norton-tietoturvaohjelmat

-50 %

GIGANTTI Lahti, Apilakatu 1

27

Tarjoukset voimassa vain Lahden Gigantissa Lahden Talot Oy:n asukkaille 31.10.2012 asti.

Tarjoustuotteita ja palveluita vain 1 kpl/asiakas. Kysy lisää, reception@lahti.gigantti.fi


ENERGIA-

TEHOKKUUS

28

Taistelu Lahden Talojen Suurin pudottaja

-vedensäästökilpailun voitosta jatkui

tiukkana kilpailun toisella kolmanneksella

touko–elokuussa. Elokuun lopussa kahta

kärkisijaa pitivät samat kiinteistöt kuin

huhtikuussa, vain järjestys oli vaihtunut.

Lisäksi kärkikiinteistöt, Pajapellonkatu 6,

8, 10, 12 ja 14 sekä Ainonkatu 1, olivat käytännöllisesti

katsoen tasoissa 18,9:n ja 18,7

prosentin kulutuspudotuksella.

Myös sijoilta 3–5 löytyivät elokuun lopussa

samat kiinteistöt kuin keväälläkin,

mutta uudessa järjestyksessä. Neljänneltä

sijalta kolmanneksi oli kirinyt Kannaksenkatu

32 vajaan 16 prosentin vedensäästöllä

ja viidenneltä sijalta neljänneksi Onnelantie

8 vajaan 13 prosentin vedensäästöllä.

Sen sijaan Myllymäenkatu 4 ja 5 oli pudonnut

kolmannelta sijalta viidenneksi,

vaikka sen säästöprosentti on varsin hyvä,

vajaat 12 prosentin.

Asukashallituksen ympäristötoimikunta

ja Lahden Talojen hallinto ovat päättäneet,

että vedensäästökilpailua jatketaan

myös vuonna 2013. Suunnitelmissa on ja-

Voitosta tiukka

kaksinkamppailu

Vedensäästökilpailu jatkuu myös vuonna 2013

Sanna Nissinen ei pese astianpesukoneessa vajaita koneellisia.

kaa kilpailukiinteistöt eri sarjoihin ja viilata

sääntöjä, jotta kilpailusta saadaan vieläkin

kiinnostavampi. Samalla mietitään

myös palkitsemismuotoja ja -kriteereitä.

– Kilpailu on saatu hyvään vauhtiin, joten

ei ole mitään syytä lopettaa sitä vuodenvaihteeseen,

sanoo Lahden Talojen isännöintipäällikkö

Matti Koskinen.

– Uskoakseni sekä asukkaat että me

täällä hallinnossa olemme oppineet tänä

vuonna paljon uutta, joten ensi vuonna

kilpailu vain paranee.

Moni kilpailukiinteistö näyttää innostuneen

vedensäästöstä vasta toukokuussa,

jolloin ensimmäiset väliaikatiedot julkistettiin.

Tavoitteena olleeseen 10 prosentin

kulutusvähennykseen oli huhtikuun

lopussa päässyt neljä kiinteistöä –

elokuun lopussa jo yhdeksän kiinteistöä,

joiden lisäksi kaksi kiinteistöä oli hyvin

lähellä 10 prosentin vähennystavoitetta.

Vedensäästökilpailun kiinteistöt ovat

tammi–elokuussa kuluttaneet vettä 3,3

prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011.

Asukastasolla vähennys tarkoittaa, että

jokainen asukas on vähentänyt vuorokau-

tista vedenkulutustaan keskimäärin 4,8

litraa eli puolen ämpärillisen verran.

Vedensäästökilpailun toisella kolmanneksella

kiinteistöjen asukaskohtaiset

vuorokautiset kulutuserot kasvoivat entisestään.

Vähiten vettä kuluttavat Onnelantie

8:n asukkaat, joista jokainen on tänä

vuonna pärjännyt vuorokauden keskimäärin

90 litralla. Suurimpien kuluttajien

kyseenalaista mainetta kantoivat edelleen

Ahtialanpolku 1:n asukkaat, joista jokainen

keskimääräinen vuorokausikulutus

on ollut 188 litraa.

Ahtialanpolulla kulutus on kuitenkin

hienoisessa laskussa: tänä vuonna veden

kulutus on laskenut vajaat kolme prosenttia

viimevuotisesta.

Männistönrinteekatu 16:een, Timonkatu

5:een ja Aittapellonkatu 4:ään tieto

vedensäästökilpailusta ei ilmeisesti ole

vielä kantautunut, koska näissä kohteissa

on tänä vuonna kulutettu vettä 10–17

prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

Kilpailun kokonaistavoitteena on vähintään

10 prosentin pudotus kilpailukiinteistöjen

yhteenlasketussa vedenkulutuksessa.

Tavoite jäänee saavuttamatta,

vaikka kulutus on vähentynyt entisestään

huhtikuun lopun jälkeen.

– Jos vedenkulutus vähenee samaa

vauhtia syys–joulukuussa, vuoden lopussa

vähennys viime vuoden tasosta voi olla

neljä prosenttia. Sekin on hyvä tulos,

olemmehan Hämeessä, missä toimeen

tartutaan verkkaisesti, isännöintipäällikkö

Matti Koskinen sanoo.

Neljän prosentin kokonaisvähennykseen

uskoo myös ympäristötoimikunnan puheenjohtaja

Ritva Kytönen. Hän odottaa

vuodenvaihteen tuloksia hieman kaksijakoisin

tunnelmin.

– Osa kiinteistöistä on ottanut vedensäästön

tosissaan, mutta osa lyönyt laimin.

Tämä on hienoinen yllätys, vaikka

saattoi olla odotettavissakin. Kaiken kaikkiaan

kilpailu on kuitenkin ollut onnistunut,

ja ensi vuodeksi se vain paranee!


Kilpailukiinteistöjen (60 kpl) vedenkulutus vuonna 2012 tammi–elokuussa

Veden kokonaiskulutus litrat rakennuskuutiota (l/rm³) kohti ja litrat asukasta kohti vuorokaudessa

(l/as/vrk) ja muutosprosentti vuoden alusta verrattuna vuoteen 2011. Litrat

asukasta kohti vuorokaudessa eivät ole tammi–elokuun kulutus, vaan koko vuodelle laskettu

kulutusarvio.

Kilpailukiinteistön Kulutus Kulutus Muutos %

nimi l/rm³ l/as/vrk 2011–2012

Pajapellonkatu 6, 8, 10, 12, 14 359 126 -18,90 %

Ainonkatu 1 253 124 -18,70 %

Kannaksenkatu 32 305 120 -15,90 %

Onnelantie 8 291 90 -12,80 %

Myllymäenkatu 4, 5 389 121 -11,80 %

Vaaksakatu 2, 4, 6 465 157 -11,30 %

Luiskakatu 2 395 130 -11,10 %

Kauppakatu 42 423 153 -11,00 %

Kaunisharjunpolku 3 375 145 -10,30 %

Urpupolku 3, 5, 7 394 154 -9,40 %

Pilkotunmäenkatu 9 355 114 -9,10 %

Mukkulankatu 27 363 146 -8,50 %

Vilanderinkatu 1,6, Isotarhankatu 1 454 119 -8,00 %

Lapakatu 2 424 134 -7,60 %

Aleksanterinkatu 29, Kauppakatu 3 271 151 -7,20 %

Onnelantie 16 301 113 -7,00 %

Huippukatu 2 374 145 -6,60 %

Hollolankatu 3 291 130 -6,40 %

Kuriirinkatu 1, Alokkaankatu 2 436 109 -6,40 %

Torkonkatu, Rättärinkatu 364 129 -5,90 %

Pohjoinen Liipolankatu 10, 12, 14 354 130 -5,70 %

Ostoskatu 12 375 149 -5,20 %

Pohjoinen Liipolankatu 16 287 129 -5,10 %

Kaarlonkatu 2, 6, 13 346 143 -5,00 %

Päivärinteenkatu 22–28 424 152 -5,00 %

Kaviokatu 1 319 136 -4,30 %

Hirsimetsäntie, Viherlaaksontie 388 156 -4,10 %

Puotikatu 1, 2 436 135 -3,80 %

Sykekatu 6, 8, 10, 12, 14, 16, 18 308 141 -3,80 %

Vasamakatu 9 387 148 -2,80 %

Ahtialanpolku 1 470 188 -2,70 %

Kumpukatu, 2, 4 513 166 -2,60 %

Taapelikatu 12 376 154 -2,60 %

Suitsikatu 11, 13 502 150 -2,40 %

Katsastajankatu 17 443 141 -2,20 %

Myllymäenkatu 9, 10 455 126 -2,20 %

Ilveskatu 2, 4, 6 337 146 -1,60 %

Metsäpellontie 26 437 158 -1,30 %

Hyötilänkatu, Harjupellonkatu, Kylänalustankatu 480 128 -1,10 %

Katajakatu 5 385 132 -1,10 %

Ruolankatu 6, 8, 10, 12, 14 436 144 -1,00 %

Sepänniemenkatu 2 454 143 -0,90 %

Ristimäenkatu 3 495 135 -0,10 %

Tarjantie 58 335 170 -0,10 %

Kortepohjankatu 6 449 124 0,10 %

Rouvasmanni 480 157 0,10 %

Kaunisharjunpolku 1 383 157 0,20 %

Törmäkatu, Uotilankatu, Törmäpolku 426 151 0,60 %

Helkalankatu, Kallioistenkatu 401 150 0,80 %

Kaukasenkatu 2 572 144 0,80 %

Mukkulankatu 34 432 118 1,10 %

Erviänkatu 1, 3 420 119 1,70 %

Lautamiehenkatu 4 442 141 1,70 %

Vitikankatu 5 416 152 1,70 %

Pihtikatu 9 489 151 1,80 %

Loviisankatu 14 304 121 2,70 %

Ahtialanpolku 6 450 150 5,30 %

Männistönrinteenkatu 16 428 170 10,70 %

Timonkatu 5 526 185 13,40 %

Aittapellonkatu 4 429 185 17,00 %

Kaikkien kilpailukiinteistöjen

keskiarvo 400 141 -3,30 %

Korjauksilla ja

uudistuksilla

neljänneksen

vähennys

vedenkulutukseen

Lahden Talot on suitsinut vedenkulutusta

myös uusimalla ja korjaamalla wc-istuimia

ja vesikalusteita vuodesta 2009 lähtien.

Tämä vuoden kohteet mukaan lukien

ns. vesiprojektin mukaisia töitä on tehty

yli 2 200 asunnossa.

Muutosten ansiosta kohdekiinteistöjen

vedenkulutus on vähentynyt keskimäärin

24 prosenttia. Vesikalusteiden

kunnostaminen ja uusiminen ovat myös

merkittävästi vähentäneet lvi-huoltotöiden

määrää, mikä on pienentänyt huoltomenoja.

Vedenkulutuksen vähentämiseksi on

esimerkiksi poistettu käytöstä vanhoja

wc-istuimia, jotka kuluttivat yhdellä käyttökerralla

yhdeksän litraa vettä. Niiden tilalle

asennetut uudet istuimet kuluttavat

yhdellä käyttökerralla vettä vain 4,5 litraa.

Uudemmista wc-istuimista on vaihdettu

täyttö- ja tyhjennysventtiilejä. Lisäksi

on vaihdettu vanhoja suihkuja ja sekoittajia

uusiin, virtaamiltaan vähemmän

vettä kuluttaviin.

Projektia jatketaan, kunnes kaikkien

kiinteistöjen vedenkulutus on saatu tavoitetasolle.

Vedenkulutuksen vähenemisen tuomat

säästöt maksavat vesiprojektin

kustannukset takaisin keskimäärin 1,8

vuodessa.

29


30

Pajanpellonkadulla voitontahto korkealla:

Kyllä me voitamme!

Suurin pudottaja -vedensäästökilpailun

kärkisijaa pitävässä Pajapellonkatu 6, 8,

10, 12 ja 14:ssä tieto kilpailun johtopaikasta

otettiin riemuiten vastaan.

– Nyt pannaan vielä paremmaksi, kyllä

me voitamme! Talven tullen vettä varmasti

säästyykin helpommin kuin kesällä, arvioi

Regina Borg.

Myös Sanna ja Mika Nissinen uskovat

voittoon. – Kesällä meinasi välillä tulla

epäilys, kun näki vesiletkujen kiemurtelevan

pitkin pihaa, Sanna Nissinen tunnustaa.

Jenna Hämäläinen ei juoksuta hanasta vettä saadakseen

kylmää juomavettä, vaan pitää jääkaapissa

täysinäisiä vesipulloja.

SAMSUNG LED

Maailman suurimman LED-valmistajan tuotteet suoraan maahantuojalta.

LED-lamppujen etuja

Syttyvät heti

Toimivat pakkasessa

Suuri valoteho

Miellyttävä värisävy

Hyvä värintoisto

Sanna Nissisen suloinen Casimir-poika säästää

vettä juomalla maitoa aina kun mahdollista.

Pajapellonkadun asukkailla ei edelleenkään

ole ollut yhteistä vedensäästöstrategiaa,

vaan jokainen on käyttänyt vettä

niin kuin on parhaaksi nähnyt. Kevään hyvistä

väliaikatuloksista kaikki toki olivat

iloisia, ja moni on saattanut niiden innoittamana

tsempata vedensäästössä.

– Meillä pestään pyykkiä kaksi kertaa

viikossa, ja saunassa ja suihkussa käydään

säästeliäästi, kertoo Jenna Hämäläinen.

– Kesällä pidimme kastelukannua rännin

alla ja kastelimme pihan kasveja kannuun

kertyneellä sadevedellä.

Ainonkatu 1:ssä, joka oli elokuun lopun

väliaikatilastoissa niukasti kakkosena, kilpailun

tiukkaan kärkitaistoon suhtaudutaan

rauhallisemmin. – Täytyy koittaa vielä

likistää vähän, sanoo Martti Konoila. –

Lopputulosta en kuitenkaan veikkaile, jot-

ENERGIAN-

SÄÄSTÖ 80%

ENERGIA-

TEHOKKUUS

ta ei synny turhia nurinoita.

Ainonkadulla vedensäästökilpailun vetovastuu

on ollut Konoilalla. – Kasvatamme

pihalla omaksi iloksemme tilliä, persiljaa

ja sen sellaista. Hankin rännien syöksytorvien

alle paljut, joihin kertyneellä sadevedellä

kastelemme yrttimaatamme.

Lisäksi Konoila on kannustanut asukkaita

hankkimaan pesuvateja ja peseytymään

saunassa pesuvatiin lasketulla vedellä

eikä tavalliseen tapaan suihkun alla.

– Siinäkin säästyy paljon vettä, hän laskee.

Kannustaminen vedensäästöön ja palkitseminen

virittävät Pajapellonkadulla vilkasta

keskustelua. Mika Nissisen mielestä

eniten vettä säästäneiden kiinteistöjen

pitäisi saada jokin palkinto myös siinä

tapauksessa, ettei 10 prosentin kokonaissäästötavoite

toteudu. Palkinto kannustaisi

jatkamaan säästämistä myös ensi

vuonna, jolloin vedensäästökilpailun on

määrä jatkua.

– Sekin kannustaisi, jos kiinteistön ilmoitustaulun

väliaikatiedoissa kerrottaisiin,

millä sijalla kiinteistö on kilpailussa.

Nyt sitä ei ole kerrottu, hän ihmettelee.

Eniten vettä säästäneille kiinteistöille

alun perin kaavaillut palkinnot – reilut

hyvitykset yhden kuukauden vuokrasta

– saavat asukkaiden yksimielisen hyväksynnän.

– Mutta kilpailun säännöt pitää laittaa

uusiksi, Mika Nissinen sanoo.

Samsung Ledien myynnin

Pohjoismaissa ja Virossa hoitaa:

Lem-Kem Oy

puh. 0207 549 400

www.lemkem.fi

Tilaa esite: lemkem@lemkem.

www.lemkem. | www.samsungled.com


Lahden Talot on haastanut asukkaat

säästämään vettä. Mutta kuinka on Lahden

Talojen henkilöstön vedenkulutuksen

laita? Lotraako henkilöstö vettä vai yrittääkö

käyttää sitä säästeliäästi?

Tämänkertaiseen vedensäästögallupiin

haastattelimme Lahden Talojen henkilöstön

edustajia, jotka edustavat sekä

ylintä johtoa, kiinteistöyksikköä että asiakaspalvelua.

Hallintojohtaja Pertti Me-

Pertti Merenluoto:

1. En lotraa, enkä myöskään pihtaa, olen

melko tavallinen vedenkäyttäjä.

2. Koska asun vaimoni kanssa kaksin

kerrostalossa, veden käyttö on normaalia

taloudenpitoon liittyvää: tiskien pesu

astianpesukoneella, pyykit jne. Aiemmat

asumiskokemukseni ovat omakotitalosta,

jossa kulutus tippui radikaalisti, kun

lapset muuttivat pois kotoa opiskelemaan

(kulutus tipahti selvästi yli puolella).

Toinen omakotitalon kulutukseen vaikuttava

asia oli pihan ja pensaiden kastelun

järkeistäminen.

3. Nykytilanteessa en pysty merkittävästi

vähentämään kulutustani.

4. Jaksaisin kyllä kantaa vettä kaivosta,

mutta kyllä tilanne saattaisi ajan mittaan

”puuduttaa”. Veden kannosta on kokemuksia

mökkireissuilta suvun mökille

Pieksämäelle. Siellä ovat perinteisen

mökkimukavuudet: kantovesi ja ulkohuussi.

renluodon työhön kuuluu muun muassa

vuokrien laskeminen, ja asuntosihteeri

Katri Helminen etsii asiakkaille sopivia

asuntoja ja vuokrasopimuksia. Isännöitsijä

Ville Jäntin käsialaa on Lahden Talojen

ensimmäinen ympäristöohjelma. Projekti-insinööri

Jouni Könönen puolestaan

vetää uudisrakennus- ja perusparannusprojekteja,

joiden yhtenä tärkeänä tavoitteena

on energiankulutuksen minimointi.

Katri Helminen:

1. Voin vastata rehellisesti, että en

ole lotraaja, mutta en myöskään

pihtaa.

2. Hampaita pestessäni en sulje

vesihanaa välillä, mutta yritän tässäkin

parantaa tapani. Hiukset pesen

nopeasti lavuaarissa.

3. Lapsiperheessä pyykinpesua

on paljon. Meillä pyörii kone melkein

joka päivä, eikä kone ole aina

aivan täysi, eli tässä voisi olla

säästökohde.

4. Kyllä kantaisin, mutta onneksi

ei tarvitse! Joskus rantasaunaan

olen joutunut vesiä kantamaan.

Henkilöstön vedensäästögallup:

Lotraatko vai pihtaatko vettä?

Jouni Könönen:

1. Veden käyttöni on ns. normaalia veden kulutusta päivittäin;

en tuhlaa, mutta en myöskään pihistele vedenkäyttöäni.

2. Olen laittanut kotona suihkuihin ja hanoihin samat esimerkiksi

veden virtaamaan vaikuttavat komponentit, joita

käytämme Lahden Talojen kiinteistöjen vedensäästöprojektissa.

3. Vedenkulutukseni ei mielestäni ole tuhlaavaa, joten en

vähentäisi tämänhetkistä kulutustani.

4. Jaksan kantaa käyttämäni veden kaivosta sisälle. En

joudu kantamaan vettä sisälle tänä päivänä, mutta olen

kyllä lapsena kantanut vuosia veden sisään.

Näitä kysyimme:

1. Kriittinen itsearvio: Lotraatko vettä

vai pihtaatko sen käytössä?

2. Miten tämä näkyy tavassasi

käyttää vettä?

3. Mistä voisit helpoiten vähentää

vuorokautista vedenkulutustasi?

4. Jaksaisitko kantaa kaiken päivittäin

käyttämäsi veden esimerkiksi kaivosta

sisälle? Joudutko koskaan tekemään niin?

Ville Jäntti:

1. Pyrin välttämään lotraamista.

2. En jätä hanaa valumaan tiskatessa ja pesukoneessa

pesen pyykit mahdollisuuksien mukaan

vettä säästävillä pikaohjelmilla.

3. Pesemällä vain täysiä koneellisia pyykkiä.

4. Jaksaisin, mutta onneksi vain harvoin – käytännössä

kesämökillä – niin täytyy tehdä.

31


32

Timo Hiltunen aloittaa työt aamukuudelta, vaikka

hänen työaikansa virallisesti alkaakin vasta seitsemältä.

– Keskustassa pitää tietyt asiat olla tehty

kahdeksaan mennessä, hän perustelee aikatauluaan

Postimies

ja poliisi,

sosiaalityöntekijä

ja kuunteluoppilas

Kiinteistönhoitajan työtä ei voi väittää ainakaan yksitoikkoiseksi.

Erään työpäivän päätteeksi Lahden Talojen isännöintipäällikkö

Matti Koskinen soitti Lassila & Tikanoja

Oyj:n kiinteistönhoitajalle Timo Hiltuselle ja kertoi, että

tämän hoitaman keskustakiinteistön pihalta oli varastettu

polkupyörä. Kiinteistössä olivat valvontakamerat, joten

Hiltunen katsoi kameran videot läpi. Videolla näkyi, kuinka

kuuden hengen poikaporukka otti pyörän – edes lukitus ei

estänyt varkautta. Hiltunen teki lähialueille nopean kierroksen,

löysi polkupyörän ja palautti sen omistajalleen.

Tapauksen päätteeksi Matti Koskinen ja Timo Hiltunen

joivat kiitollisen asukkaan tarjoamat wienerikahvit.

Kerran taas erään kiinteistön miesasukas soitti Hiltuselle

ja kysyi, voisiko tämä tulla auttamaan, kun naiset eivät

suostu lähtemään pois asunnosta. Hiltunen hieman ihmetteli,

mistä oli kysymys, ja pyysi varmuuden vuoksi työkaverin

avukseen naisia häätämään. Kaksissa miehin kiinteistönhoitajat

menivät asuntoon, mutta eivät nähneet yhtään

naista. Asukas selitti, että muut olivat lähteneet karkuun,

mutta yksi oli vielä vaatehuoneessa. Kurkistus vaatehuoneeseen,

ja sieltähän se hyllyltä löytyi – nimittäin tekojalka!

Postimies, poliisi, sosiaalityöntekijä, toisinaan jopa kuunteluoppilas,

Timo Hiltunen luettelee kiinteistönhoitajan eri

rooleja.

– Tämä on asiakaspalvelutyötä. Varsinkin ikääntyneille asukkaille teen

ylimääräisiä asioita, sillä se luo hyviä suhteita ja pitää asukkaat tyytyväisinä.

Venymiskyvyllä lienee osuutensa siihen, että kahtena vuonna Hiltunen

on saanut parhaimmat pisteet Lahden Talojen kiinteistönhoitajien

keskinäisessä pisteytyksessä. Hän esimerkiksi aloittaa työt aamukuudelta,

vaikka kiinteistönhoitajan työaika virallisesti alkaa vasta

seitsemältä.

– Keskustassa pitää tietyt asiat olla tehty kahdeksaan mennessä,

hän perustelee aikatauluaan.

Myös sitä Hiltunen pitää tärkeänä, että asukkaiden pyytämät korjaukset

ja muut työmääräykset hoidetaan nopeasti. Hän kuitenkin toivoo

asukkaiden ymmärtävän, etteivät asiat sentään aivan sormia napsauttamalla

tapahdu.

– Ja on kaikille hyväksi, että jokainen itse toimittaa omat tarpeettomat

tavaransa sinne, minne pitääkin. Ei ole ilmaista, että roskakatoksista

tai kellarin käytäviltä pitää kuljettaa hylkytavaraa pois, Hiltunen

sanoo.

Timo Hiltunen on pidetty kiinteistönhoitaja. Niissä kiinteistöissä, joista Hiltunen on työjärjestelyiden

vuoksi siirretty muualle, asukkaat ovat olleet harmissaan siirrosta.


KIINTEISTÖN-

HOITO

saa kehuja sekä talon

asukkailta että vierailta

Ritaniemenkatu 5:ssä on viime vuosina

nähty monenlaista kiinteistönhoitoa ja

-hoitajaa. Viime kilpailutuksen ja huoltofirman

vaihdoksen jälkeen kiinteistönhoito

on jälleen toiminut moitteettomasti.

Kun asukkaatkin ovat aktiivisia ja talkoohengessä

pitävät paikkoja kunnossa,

kehuja pihan siisteydestä tulee vierailtakin

ihmisiltä.

Nykyisen kiinteistönhoitajan, LK Kiinteistöpalveluiden

Petteri Metson työn jäljestä

Ritaniemenkatu 5:n asukkaat ovat

saaneet nauttia viime keväästä lähtien.

Asukastoimikunnan puheenjohtaja Jorma

Mattila ja sihteeri Lauri Säynätkari toivovat

hartaasti, ettei hyvää kiinteistönhoitajaa

hevin vaihdettaisi.

– Hän on pätevä kaveri, joka hoitaa

hommat, Mattila kehuu. – Kesäajan kokemukset

ovat hyviä, talvesta ja lumitöistähän

emme vielä tiedä.

Kiinteistönhoitajan tärkeimmäksi ominaisuudeksi

asukastoimikunnan nokkamiehet

nostavat tavoitettavuuden: ei tarvitse

jatkuvasti pyöriä nurkissa tai seisoskella

pihalla, kunhan on puhelimitse

tavoitettavissa. Kiinteistönhoitajan pitää

osata keskustella asioista, mutta mukavaa

luonnetta enemmän asukkaat arvostavat

ammattitaitoa.

– Talvella on tärkeää tehdä lumityöt

hyvin, mutta hissit ja sähköovet on pidettävä

kunnossa ympäri vuoden, jotta rollaattoria

tai pyörätuolia käyttävät pääsevät

kulkemaan, Lauri Säynätkari sanoo.

Yksi kiinteistönhoitaja ei voi olla joka

paikassa samanaikaisesti, Jorma Mattila

muistuttaa. Kun lumitöitä tehdään täällä,

toiset paikat saavat odottaa.

– Olisi hyvä, ettei yksi ja sama kiinteistö

olisi aina lumityökierroksen ensimmäinen

ja jokin toinen vastaavasti aina se

viimeinen, vaan aurausjärjestystä vaihdeltaisiin.

Ritaniemenkatu 5:n

siisteys

Ritaniemenkatu 5:n asukkaat ovat talkoilla muun muassa maalanneet pihan kalusteita ja aidanteita. – Noita

pensaita haluaisimme karsia, jos vain isännöitsijä antaa luvan, sanovat asukastoimikunnan puheenjohtaja Jorma

Mattila (vas.) ja sihteeri Lauri Säynätkari.

Kiinteistönhoitajan työ on asiakaspalveluammatti.

– Pitää olla palveluhenkinen eikä mikään tuppisuu.

Iäkkäitä asukkaita on hyvä auttaa sellaisissakin

asioissa, jotka eivät kiinteistönhoitajalle välttämättä

kuuluisi, Petteri Metso sanoo.

Petteri Metso vastaa Mukkulassa neljän

Lahden Talojen kerrostalokohteen kiinteistönhoidosta.

Joka kohteessa hän käy

lähes päivittäin.

– Aluehuoltomiesmalli on hyvä. Kun

kohteet sijaitsevat lähellä toisiaan, aikaa

ei kulu siirtymiseen paikasta toiseen ja

työt saa hoidetuksi järkevästi.

Kiinteistönhoitajalle mukavimpia

kohteita ovat Ritaniemenkatu 5:n kaltaiset

kohteet, jossa asukkaat ovat aktiivisia.

– Se innostaa tekemään työt hyvin,

Metso kertoo.

Asukkaat taas pelkäävät, että huoltofirmat

kasaavat yhdelle kiinteistönhoitajalle

liikaa töitä. – Jos kohteita on liikaa,

töitä ei pysty tekemään hyvin, ja se syö

motivaatiota, Jorma Mattila sanoo.

Aluehuoltomiesmallia myös Mattila

ja Säynätkari kiittävät. – Kun yksi ja sama

mies hoitaa talon asioita, talo ja paikat

tulevat hänelle tutuiksi, mikä varmasti

heijastuu työn jälkeen. Ja kun työt hoituvat

hyvin, me asukkaat saatamme toisinaan

tarjota kiinteistönhoitajalle pullakahvit,

Lauri Säynätkari sanoo.

33


34

KIINTEISTÖN-

HOITO

Porraskäytävän yleisilmeen on oltava ISS Palveluiden siivooja Tuija Reiju on

aloittanut päivittäisen siivousurakkansa

Lahden keskustassa Aleksanterinkatu

29:ssa. Porraskäytävän ulko-oven takana

hurisee Lahden pääkadun liikenne, mutta

silmälle

siisti

Porraskäytävien sisääntuloaulat

Aleksanterinkatu 29:ssä siivotaan

päivittäin, portaat kaksi kertaa

viikossa. Tuija Reijun mielestä rytmi

on sopiva.

Tuija Reiju pitää tärkeänä, että kerrostalon

porraskäytävän yleisilme on silmälle siisti.

kostean syyssään ansiosta katupölystä ei

ole liiemmin haittaa.

– Kun keväällä aloitin tässä talossa,

porraskäytävässä oli usein paljon pölyä.

Aina kun ulko-ovi avattiin, sitä pääsi sisälle,

Reiju kertoo.

Kesällä ja syksyllä pölyä tulee paljon

vähemmän. Kun Aleksanterinkatu 29:ssä

Reijun havaintojen mukaan vielä asuu

siistiä väkeä, talo on siivoojalle mieluinen

kohde.

Päivittäinen siivous hoituu noin 2,5

tunnissa. – Vuodenajat voivat vaikuttaa

siivoojan työhön huomattavastikin. Koska

aloitin täällä vasta keväällä, talviaika

on vielä arvoitus, Reiju sanoo.

Aleksanterinkatu 29:ssä on viisi kerrosta

ja neljä porraskäytävää. Tuija Reiju aloittaa

talon siivoustyöt joka päivä puolen

päivän tienoissa, johon mennessä hän vapautuu

edellisestä siivouskohteestaan.

Porraskäytävien sisääntuloaulat Aleksanterinkatu

29:ssä siivotaan päivittäin, portaat

kaksi kertaa viikossa. Talon yläkerrassa

sijaitsevien saunojen pesu on ohjelmassa

kerran viikossa ja varastotilojen

kaksi kertaa kuukaudessa.

– Muuta – esimerkiksi seinien pyyhkimistä

tai ovilasien pesua – teen tarpeen

mukaan; tässä työssä täytyy aina katsella

ympärilleen ns. sillä silmällä. Pidän tärkeänä,

ettei kerrostalon porraskäytävässä

ole roskia ja että yleisilme on silmälle siisti,

Reiju kertoo.

Tuija Reijulla on pitkä kokemus siivoojan

työstä. Vuosien saatossa hän on nähnyt,

että kerrostalojen siisteys vaihtelee eikä

siisti ilme perustu pelkästään roskattomuuteen

tai pölyttömyyteen, vaan myös

esimerkiksi seinien maalipinta vaikuttaa

merkittävästi yleisilmeeseen.

Ammattisiivoojalta Aleksanterinkatu

29:n yhden sisääntuloaulan siivous käy

käden käänteessä. Reiju pitää siivoojan

työn vapaudesta ja itsenäisyydestä. – Kukaan

ei kulje selän takana! hän naurahtaa,

kerää työvälineet ja siirtyy seuraavaan

porraskäytävään.


Kiinteistönhoidon

aluehuoltomiesmalli

Lahden Talojen kiinteistönhoidon aluehuoltomiesmallissa toisiaan lähellä sijaitsevilla

kiinteistöillä on oma nimetty aluehuoltomiehensä. Hän hoitaa kiinteistöjen

huoltotehtäviä kokopäiväisesti, eikä hänellä ole lupa toimia työnantajayrityksensä

muissa kohteissa.

Lahden Talojen kiinteistötarkastaja (ent. kiinteistönhoidon ohjaaja) tekee kiinteistöihin

säännöllisiä tarkastuskäyntejä, ns. teknisiä tarkastuksia. Käynneillä

hän tarpeen mukaan opastaa aluehuoltomiestä sekä tarkastaa, että kiinteistönhuoltoyritys

on hoitanut vastuulleen kuuluvat tehtävät. Havaintonsa kiinteistötarkastaja

kirjaa sähköiseen seurantajärjestelmään. Lisäksi isännöitsijät tekevät

ns. päivittäistarkastuksia; myös nämä tarkastuskäynnit kirjataan sähköiseen

seurantajärjestelmään.

Jokaisesta tarkastuskerrasta tietojärjestelmään kirjautuvat kiinteistönhuoltoyrityksen

ja aluehuoltomiehen suoritustason mukaiset laatupisteet. Parhaat pisteet

saavuttaneet yhtiöt ja huoltomiehet palkitaan vuosittain.

Kiinteistönhuoltoyritysten ja aluehuoltomiesten laatupisteytykseen on vastikään

otettu teknisen laadun rinnalle asukastyytyväisyys.

Esille tulleet ongelmat ja erityispiirteet ratkotaan Lahden Talojen ja kiinteistönhuoltoyritysten

säännöllisissä seurantapalavereissa, joihin osallistuvat kiinteistön

isännöitsijä, kiinteistötarkastaja ja kiinteistönhuoltoyritysten työnjohto.

Lahden Talot järjestää kiinteistönhuoltoyrityksille ja aluehuoltomiehille vuosittain

muutaman kiinteistöpäivän, joissa aluehuoltomiehiä koulutetaan ja heille

annetaan tietoa kiinteistönhoidon laadunvarmistuksesta. Maaliskuun kiinteistöpäivässä

julkistetaan ja palkitaan vuoden huoltomies ja vuoden kiinteistönhuoltoyritys.

Asiakastyytyväisyyskyselyyn vastanneiden kesken

Kiinteistösiivouksen

aluesiivoojamalli

Lahden Talojen kiinteistösiivous perustuu aluesiivoojamalliin,

jossa toisiaan lähellä sijaitsevilla kiinteistöillä

on oma nimetty siivoojansa.

Kiinteistösiivouksen aluemallissa kiinteistöjen normaali

ylläpitosiivous sisältää myös lattioiden puhdistushoidon

1–4 kertaa vuodessa ja porrashuoneiden

ikkunoiden pesun kerran vuodessa.

Siivousyritykset täyttävät kiinteistön huoltokirjaan

ne tehtävät, joiden toteutumista tekninen tarkastaja

ja isännöitsijä seuraavat.

Teknisen tarkastajan jokaisesta tarkastuskerrasta

tietojärjestelmään kirjautuvat siivousyrityksen ja

aluesiivoojan suoritustason mukaiset laatupisteet.

Tulevaisuudessa parhaat pisteet saavuttaneet yritykset

palkitaan vuosittain.

Esille tulleet ongelmat ja erityispiirteet ratkotaan

Lahden Talojen ja siivousyritysten säännöllisissä

seurantapalavereissa, joihin osallistuvat kiinteistön

isännöitsijä, kiinteistötarkastaja ja siivousyrityksen

työnjohto.

Siivousyrityksen ja aluesiivoojan laatupisteytykseen

on vastikään otettu teknisen laadun rinnalle asukastyytyväisyys.

arvottiin kolme lahjakorttia

Kiinteistönhoidon ja siivouksen laatua koskevaan Lahden

Talojen asukastyytyväisyystutkimukseen vastanneiden kesken

arvottiin sadan euron arvoisia S-ryhmän lahjakortteja. Lahjakortin

voittivat Kirsti Blomerus ja Mirva Immonen sekä kolmas

henkilö, joka ei halua, että hänen nimensä kerrotaan lehdessä.

Onnea voittajille!

Asukastyytyväisyystutkimuksen tuloksista

kerromme lähemmin Asukasviestin seuraa-

vassa numerossa.

Parasta pintaan:

maalit, tapetit, laatat ja lattianpäällysteet -

kaikki kotiisi sisustamisen erikoisliikkeestä!

Lahti: Alavankatu 6, puh. (03) 467 2800 Palvelemme: ma–pe 8–19, la 9–15

35


36

”Yhtiöittäminen oli selväpiirteistä työtä,

joka palveli kaikkien etuja”

Konserniksi

hyvällä

fiiliksellä

Lahden Talojen yhtiöitysprosessi vuosina

2005–2007 sujui yhtiön hallituksessa varsin

helposti, mutta teetti paljon työtä yhtiön

operatiivisessa johdossa. Näin kertoo

Juha Peltonen, joka toimi Lahden Talot

Oy:n hallituksen puheenjohtajana vuosina

2005–2009. Lahden Talojen uusi konsernirakenne

otettiin käyttöön 1.9.2007.

– Minulle jäi prosessista hyvä fiilis. Se

oli selväpiirteistä työtä, jolla oli järkevät

perustelut ja sekä asukkaiden että Lahden

kaupungin etuja palveleva tarkoitus.

Juha Peltonen korostaa, ettei yhtiöittäminen ollut

Lahden kaupungin omistajaohjausta, vaan ajatus

syntyi yhtiön sisällä.

Yhtiöittäminen ei ollut Lahden kaupungin

omistajaohjausta, vaan idean esitti

toimitusjohtaja Juhani Jokelainen. Vuoteen

2005 tultaessa Lahden kaupungin

vuokratalokiinteistöjen fuusiosta Lahden

Talot Oy:öön oli päästy yli ja toiminta oli

vakiintunut. Oli aika alkaa kehittää toimintaa.

Kun asia oli mietitty valmiiksi, siitä

informoitiin kaupunkia.

Lahden Talojen yhtiörakenne

Lahden Asunnot Oy

• Arava-asunnot

Lahden Talot Oy

• Vapaarahoitteiset asunnot

• Liikehuoneistot

– Kilpiäisten palvelutalo oli päätetty rakentaa,

ja oli nähtävissä, että palveluasuntojen

rakentaminen alkaa kasvaa,

Peltonen muistelee. – Palvelutalojen rakennuttaminen

ja vuokraaminen oli kuitenkin

syytä keskittää omaan erilliseen

yhtiöönsä, jotta ei syntyisi käsitystä, että

tavallisten vuokra-asuntojen asukkaiden

rahaa käytetään palveluasuntoihin.

Keväällä 2006 Lahden Talojen hallitus ja

johto tekivät strategiamatkan, jonka aikana

uutta yhtiörakennetta ideoitiin.

– Me puheenjohtajat, Juha Rostedt ja

minä, olimme tiukkoina, että mitään uusia

hallintohimmeleitä ei rakenneta, Juha

Peltonen kertoo. – Yhdessä toimitusjohtaja

Jokelaisen kanssa hahmottelimme

paperille yhtiörakenteen mallia, jonka

seuraavana päivänä esittelimme muulle

porukalle.

Prosessi eteni nopeasti ja työllisti operatiivista

johtoa tiiviisti. Kysymys tasearvoista,

joilla kiinteistökanta jyvitetään eri

yhtiöihin, oli mutkikas ja vaati perusteellisia

laskelmia. Lisäksi Lahden Talot yhtiöityshankkeellaan

toimi alansa edellä-

Lahden

Palveluasunnot Oy

• Palvelutalot

• Muut erityisasunnot

Lahden Talojen

hallituksen strategia -

matkalla keväällä 2006

puheenjohtajat Juha

Peltonen ja Juha Rostedt

sekä toimitusjohtaja

Juhani Jokelainen

hahmottelivat uuden

yhtiörakenteen mallin,

joka toteutui vain

pienin muutoksin.

kävijänä, joten se ei voinut ottaa mallia

mistään toisesta vuokrataloyhtiöstä, vaan

malli oli rakennettava itse. Sittemmin lahtelaista

palvelutalojen ja erityisasuntojen

tuottamisen toimintamallia onkin alettu

kutsua Lahden malliksi.

Uusi konsernirakenne avasi näköaloja yhtiön

omaan tuotekehitystoimintaan, johon

Lahden Taloilla kokonsa puolesta oli

muutenkin mahdollisuudet. Yhtiöityksen

jälkeen vuonna 2008 konsernin strategiaan

tehtiinkin pieni, mutta merkittävä

uudistus, kun siinä alettiin puhua Lahden

sijasta Lahden talousalueesta.

– Näin konsernille avautui mahdollisuus

toimia koko Päijät-Hämeessä. Äskettäinhän

tähän mahdollisuuteen on myös

tartuttu, kun Lahden Palveluasunnot on

alkanut rakennuttaa vanhusten palvelutaloa

Hollolaan, Juha Peltonen huomauttaa.

– Omaa tuotekehitystä Lahden Talot

on toteuttanut myös rakennuttaessaan

Lanssikadun matalaenergiatalot. Toiminta

rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi

on myös valtakunnallisesti

merkittävää edelläkävijän työtä.


Joka päivä ja 40 vuotta

Lahden Talojen on menestyttävä joka päivä ja 40 vuoden ajanjaksolla

– läpi vuosikymmenien.

Asukkaille kohtuuhintaisen asumisen tukipalveluineen on

toimittava joka päivä. Talojen rakentamisvaihe on kustannusten

kannalta tärkeä saada onnistumaan. Mutta kuten tiedämme,

rakennuksen elinkaaren aikana käyttökustannukset ovat

jopa rakennuskustannuksia merkittävämmässä roolissa.

Asukkaaksi tultaessa paljolti nettiin siirtynyt asunnon hakeminen

on merkittävä tapahtuma tulevalle asukkaalle. Jokapäiväisessä

asumisessa esimerkiksi isännöinnin, siivouksen ja

kiinteistönhuollon on toimittava. Jokaiselle asukkaalle asuminen

on henkilökohtainen kokemus.

Asumisen laadusta meillä kaikilla on oma käsityksemme.

Yleisempää ja mitattavaa tietoa saadaan asiakaskyselyjen

avulla. Useimmat asukkaat ovat valmiita suosittelemaan tuttavilleen

asumista Lahden Talojen asunnoissa!

Parannettavaakin riittää – esimerkiksi henkilöstön tavoitettavuudessa.

Korjaustoimenpiteisiin on jo ryhdytty. Yhtiön

henkilöstö työskentelee herkeämättä, jotta asumisen laatu kohenisi

muiden hyvien tai erinomaisten tulosten rinnalle.

Samalla kun on onnistuttava joka päivä tekemään asukkaat

tyytyväisiksi, on myös ajateltava huomista ja tulevia vuosikymmeniä.

Jos taloja ei pidetä kunnossa, ne joudutan ajan

myötä remontoimaan kalliilla.

Korjausvelkaa ei saa päästää syntymään. On omistajan

Lahden kaupungin ja myös asukkaiden etu pitkällä tähtäimel-

Hallintojohtaja Pertti Merenluoto jos kuka

näkee työssään Lahden Talojen yhtiöittämisen

edut.

– Konkreettisin etu on erityisesti palveluasumiseen

liittyvä avoimuus, hän sanoo.

Lahden Talot on investoinut viiden

viime vuoden aikana palveluasumiseen

lähes 40 miljoonaa euroa. Jos tämä olisi

tapahtunut yhdessä yhtiössä, arava-asukkaiden

keskuudessa olisi todennäköisesti

syntynyt epäilys, että heidän rahojaan

käytetään näihin investointeihin.

Se että arava-asunnot ovat omassa

yhtiössään, selkiyttää myös budjetointia

ja vuokrien määrittämistä.

– Kun samassa yhtiössä ei ole kuin

arava-asunnot, asukkaille on helppo

lä, ettei peruskorjauksissa muhi

aikapommia. Tähän liittyy myös

otsikon ”40 vuotta.” Asumisen

kehittämis- ja rahoituskeskus

ARA:n korkotukilainojen takaisinmaksuaika

on 41 vuotta.

Jos taloa peruskorjataan 100

prosentilla sen arvosta 40 vuoden

aikajaksolla, niin vuosittain

määrä on 2,5 prosenttia, jotta

korjausvelkaa ei syntyisi. Paitsi

joka päivä, Lahden Talojen on

onnistuttava myös tällä 40 vuoden

tarkastelujaksolla. Niinpä

olen todennut, että kvartaalimme on 10 vuotta.

Yhtiöön on sitoutunut myös huomattava määrä Lahden kaupunkikonsernin

varallisuudesta. Lahden Talot Oy:n konsernitaseen

arvo on yli 200 miljoonaa euroa. Luonnollisesti omistajaa

kiinnostaa, miten varallisuutta hoidetaan. Se on Lahden Talot

Oy:n hyvässä yhteistyössä toimivan hallituksen yksi tärkeimmistä

tehtävistä.

Joka päivä pitää pärjätä ja myös 40 vuoden jaksolla tulevia

sukupolvia ajatellen.

Jarkko Nissinen

Hallituksen puheenjohtaja

Avoimuutta, tasa-arvoa, oikeuden mukaisuutta

näyttää, mitkä ovat kulut ja miten vuokrat

määräytyvät, Merenluoto sanoo.

Normaalilla mielikuvituksella varustettu

ihminen pystyy helposti kuvittelemaan,

mitä spekulaatioita syntyisi, jos

palveluasunnot ja arava-asunnot olisivat

samassa yhtiössä: Saako yhtiö hakemaansa

lainoitusta uuden vuokratalon rakentamiseen,

kun se on juuri toteuttanut suuria

palvelutaloinvestointeja? Kerätäänkö

arava-asuntojen vuokrankorotuksilla rahaa

uuteen palvelutalohankkeeseen? Siirtyykö

hartaasti odotettu perusparannus

siksi, että rahat käytetäänkin erityisasuntojen

rakentamiseen?

– Olemme aina saaneet kaiken sen rahoituksen,

mitä olemme tarvinneet, on

YHTIÖ

sitten kyse ollut palvelutalohankkeesta

tai vuokratalon perusparannuksesta.

Myös siinä mielessä oikeudenmukaisuus

ja tasa-arvo toteutuvat uskottavalla tavalla,

Merenluoto sanoo.

Yhtiöittämisen etuihin hän laskee

myös asioiden hallinnollisen käsittelyn

selkiytymisen. – Lahden Talojen hallitus

linjaa isot asiat, Lahden Asunnot keskittyy

arava-asuntoihin ja Lahden Palveluasunnot

palveluasumiseen.

– Minulle aiheutuu hieman lisätyötä

sen vuoksi, että toimin jokaisen kolmen

hallituksen sihteerinä. Myös sisäistä laskutusta

on hieman aiempaa enemmän,

koska yhtiöt ostavat palveluja toisiltaan.

37


38

MUUT

Lahden Asunnot Oy:n vuokrat nousevat vuoden vaihteessa keskimäärin

4,3 prosenttia, jos Lahden Asuntojen hallitus hyväksyy

isännöitsijöiden valmistelemat talokohtaiset budjettiesitykset

lokakuun loppupuolen kokouksessaan. Aiempien vuosien tapaan

korotukset vaihtelevat talokohtaisesti. Vaihteluväli on nyt

2,3 prosentista 6,5 prosenttiin.

Lahden Talot Oy:n asunnoissa keskimääräinen korotus on

4,4 prosenttia.

Ensi vuoden budjetilla varmistetaan, että varat riittävät ylläpitomenojen

ja pääomamenojen kasvuun. Budjetti mahdollistaa

myös entistä vahvemman satsauksen talojen korjauksiin.

Vuokriin sisältyvää korjauseuroa esitetäänkin korotettavaksi 10

sentillä eli yhteensä 80 senttiin kuussa asuntoneliötä kohden.

Kerättävä summa käytetään ensi vuoden aikana toteuttaviin lukuisiin

sellaisiin korjauksiin, joihin vuokratalojen oma budjetti

ei riitä. Näin talot pystytään pitämään hyvässä kunnossa eikä

korjausvelkaa pääse syntymään.

Myös käyttökorvaukset muuttuvat hiukan. Saunamaksu nousee

viisikymmentä senttiä 8,50 euroon, autopaikkamaksu eurolla

11 euroon, autokatospaikkamaksu kahdella eurolla 22 euroon

ja autotallimaksu kahdella eurolla 35 euroon.

Niissä kohteissa, joissa on huoneistokohtainen vesimittari,

DNA Welholta saat kerralla koko taloyhtiöön huippunopeat

nettiyhteydet sekä Suomen laajimman valikoiman tv-kanavia,

myös HD:na sekä kaapeli- että antennitalouksiin.

HUONEISTOKOHTAISET

• NOPEUDET + TV-KANAVAT •

Katso lisää www.dna.fi /taloyhtio

tai ota yhteyttä taloyhtiomyynti@dna.fi

Vuokrat nousevat keskimäärin 4,3 prosenttia

vesimaksun ennakkomaksu nousee 15 eurosta 16 euroon henkilöltä

kuukaudessa.

Yleinen ylläpitokulujen kasvu on jatkunut, joskin kasvu on hidastunut

loppuvuotta kohti. Erityisesti kiinteistönhoidon kustannusten

arvioidaan nousevan ensi vuonna merkittävästi. Myös kaukolämmön

ja jätehuollon arvioidaan kallistuvan edelleen.

Veden ja jäteveden kuluihin ei tehdä korotuksia, vaan Lahti

Aquan mahdolliset tariffimuutokset katetaan tähän budjettikohtaan

tänä vuonna kertyneellä ylijäämällä.

Pääomapuolella korkojen arvioidaan pysyvän hyvin matalalla

tasolla. Kulujen kasvu johtuu aravalainojen lyhennysten määrän

kasvusta.

Lahden Talojen budjettia esiteltiin asukasaktiiveille jo tutuksi tulleeseen

tapaan budjettitorilla. Tapahtuma järjestettiin lokakuun

4. päivänä Lahden hiihtomuseon auditoriossa ja ravintola Voitossa.

Asukasaktiivit saivat kuulla budjetoinnin perusteista ja pääsivät

kysymään budjettiin ja talouteen liittyvistä asioista perinpohjaisesti.

Tänä vuonna tilaisuuden erityisteemana oli asumisviihtyvyyden

varmistaminen häiriökäyttäytymiseen puuttumalla. Lisäksi

muun muassa käytiin läpi Suurin pudottaja -vedensäästökilpailun

väliaikatilanne, josta tietoa toisaalla tässä lehdessä.


SANARISTIKKO

Sanaristikon ratkaisu: Asukasviesti 2/2012.

Uusi käytäntö varmistaa yhteyden isännöintiin

Yhteyden saamista Lahden Talojen isännöitsijään on parannettu

isännöinnin päivystysjärjestelmällä. Käytössä on päivystysnumero

03–851 5730, johon päivystävä isännöitsijä vastaa arkisin

kello 9–15. Uuden käytännön ansiosta asiakas tavoittaa

isännöitsijän varmasti ja saa asiansa hoidetuksi tai ainakin välitetyksi

eteenpäin.

Uusiin

asemiin

Insinööri Heikki

Räisänen on

nimitetty Lahden Talot

Oy:n projekti-insinööriksi

1.9.2012 alkaen.

Rakennusinsinööri

Markus Herrainsilta on

nimitetty isännöitsijäksi

1.9.2012 alkaen.

Aiemmin hän on

toiminut yhtiössä

projekti-insinöörinä.

Jos päivystävä isännöitsijä ei pysty hoitamaan asiaa tai vastaamaan

asiakkaan kysymykseen, hän välittää asian sähköisesti

kohteen isännöitsijälle jatkokäsittelyä varten tai toimittaa

kohteen isännöitsijälle soittopyynnön.

Aiemmat isännöitsijöiden matkapuhelinnumerot eivät ole

enää käytössä.

39


Kansakoulukatu 4-

perusparannus, Lahti

54 asuntoa v. 2012

RSP-LAHTI OY

Pentti Saksinen p. 0500 846 573

Merja Tasanen p. 040 5322 434

Tarja Komulainen p. 0400 498 744

etunimi.sukunimi@rsplahti.fi , www.rsplahti.fi

Mariankatu 19 A 16, 15110 Lahti

p. (03) 8811 420, f. (03) 8811 421

LEA- hanke,

uudisrakennukset, Lahti

20 asuntoa v.2011

Pitkäaikaisten yhteistyökumppaneidemme kanssa panostamme

täyden palvelun toimintaan asiakkaidemme tarpeiden mukaan.

Luotettavaa rakennus- ja saneerauspalvelua, mm. perusparannuksia

ja linjasaneerauksia, sekä kaikkea rakentamiseen liittyvää

• rakennuttajayhteisöille

• kiinteistöjen omistajille

• asuntoyhtiöille

• teollisuudelle

• vakuutusyhtiöille

• muille tarvitseville

More magazines by this user
Similar magazines