VESIOSAAMISEMME VIENTILAATUA - Kuntatekniikka ...
19.06.2013 • Views
Share Embed Flag

VESIOSAAMISEMME VIENTILAATUA - Kuntatekniikka ...

VESIOSAAMISEMME VIENTILAATUA - Kuntatekniikka ...

VESIOSAAMISEMME VIENTILAATUA - Kuntatekniikka ...

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
lehti.kuntatekniikka.fi

Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!

Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.

Start now

ALANSA YKKÖNEN<br />

Haja-asutus<br />

korjaa laiskasti<br />

jätevesiensä<br />

käsittelyä sivu 18<br />

Kaupunkitulva<br />

sai Porin<br />

varautumaan<br />

varautumaan sivu 24<br />

Espoon vilkkain<br />

kiertoliittymä<br />

palvelee kahdessa<br />

kerroksessa sivu 44<br />

Keski-Eurooppa<br />

siirtyy jo passiivitaloista+energia-<br />

taloihin sivu 48<br />

Professori Riku Vahala:<br />

<strong>VESIOSAAMISEMME</strong><br />

<strong>VIENTILAATUA</strong><br />

sivu 6<br />

5/ 2008<br />

Vesistölämpö<br />

on Lakeuden urheiluEtappi<br />

opistolle hallitsee hyvä<br />

ratkaisu, lietelogistiikan, Marko<br />

Ruti Satu sanoo. Suomijoki<br />

tietää. sivu 55sivulla<br />

36<br />

KUNTA-<br />

TEKNIIKKA<br />

ESPOOSSA<br />

5.–7.6.<br />

sivu 6<br />

YMPÄRISTÖTEKNIIKKA 08<br />

10.–12.9.2008<br />

VIRALLINEN MESSULUETTELO<br />

KESKIAUKEAMALLA

Tee oikea siirto,<br />

valitse ratkaisu!<br />

SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi ratkaisun. Kun esität<br />

tarpeesi, annamme osaamisemme ja kokemuksemme käyttöösi<br />

ja autamme sinua löytämään parhaimmat tekniset ratkaisut.<br />

Ratkaisujemme taustana ovat tunnetut merkkituotteet,<br />

joiden tuotekehitys on jatkuvaa ja systemaattista.<br />

Kovaa kulutusta kestävä pumppuratkaisu -<br />

ja huoltokin on helpompaa.<br />

Ultra V tuo potkua<br />

pumppaukseen!<br />

Uusi Ultra V -sarja tuo itseimevät<br />

pumput täysin uudelle tasolle.<br />

Uskomattoman suorituskykyinen<br />

Ultra V pystyy jopa 100 metrin<br />

nostokorkeuteen ja pumppaa jäteveden,<br />

lietteen sekä kiinteät aineet.<br />

Ultra V:n asennus ja huolto<br />

tapahtuvat huomattavasti uppopumppua<br />

helpommin, ja pystyt<br />

ennakoimaan pumpun käyttökustannukset<br />

tarkasti.<br />

Maahantuoja:<br />

SGN-tekniikka<br />

Kysy lisää!<br />

S.G. Nieminen Oy<br />

SGN-tekniikka<br />

PL 15, 02631 Espoo<br />

(09) 502 811<br />

www.sgnieminen.fi

SISÄLTÖ 5 / 2008<br />

28 Kainuun erämaihin rakennetut<br />

retkeilyreitit ovat<br />

osa kansainvälisille matkailuapajille<br />

tähtäävää Wild<br />

Taigaa. Yrittäjien ja kyläyhdistystenyhteismarkkinointia<br />

rahoittavat mm.<br />

Suomussalmen kunta ja<br />

Kuhmon kaupunki.<br />

14 Toimitusjohtaja Martti Lipposen mukaan<br />

Lahti Aqua tähtää seudulliseksi yhtiöksi,<br />

mahdollisia ovat satelliittikumppanitkin.<br />

VESIHUOLTO<br />

Professori Riku Vahala haluaa<br />

vesilaitosten riskit hallintaan 6<br />

Kriisiviestinnän ohjeistus on<br />

valmistumassa 10<br />

Lahti Aqua etsii kumppaneita<br />

tositarkoituksella 14<br />

Mäntsälä ryhtyi isäntäkunnaksi,<br />

Lapinlahti päätyi Kemiraan 16<br />

Haja-asutuksen jätevesiremontti<br />

etenee hitaasti 18<br />

YMPÄRISTÖ<br />

Kaupunkitulva sai Porin laatimaan<br />

varautumistoimenpiteet 24<br />

Kainuussa luontomatkailun<br />

perusta on ekologinen kestävyys 28<br />

Ympäristöjohtaminen haastaa<br />

kaupungit 33<br />

44 Kuntatekniikan saavutuksena palkitussa<br />

Finnoon kiertoliittymässä kevyt liikenne kulkee<br />

turvallisesti ”alakerrassa”.<br />

YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME<br />

Suomen kuntatekniikan yhdistys 35<br />

UKTY 40<br />

Kuntien Putkimestarit 42<br />

KUNTATEKNIIKAN SAAVUTUS<br />

Finnoon kiertoliittymä on<br />

turvallinen ja sujuva 44<br />

ENERGIA<br />

Energiaa tuottavia taloja<br />

suunnitellaan jo Keski-Euroopassa 48<br />

Kontiolahti kaavoittaa matalaenergiakylää<br />

51<br />

JÄTEHUOLTO<br />

Wien on edelläkävijä<br />

jätehuollossa 52<br />

Lietelogistiikka pelaa Lakeuden<br />

Etapissa Etelä-Pohjanmaalla 51<br />

• 26. elokuuta<br />

52 Spittelaun jätevoimala toimii Wienin<br />

keskustassa. Laitoksen koristeellinen ulkoasu<br />

on Friedensreich Hundertwasserin käsialaa.<br />

LUKIJOILTA<br />

Kalevi Luoma: Energiatoimistoja<br />

tarvitaan nyt 57<br />

Jussi Nevanpää: Vinkkejä<br />

passiivitalon rakentajalta 57<br />

PALSTAT / KOLUMNIT<br />

Pääkirjoitus 5<br />

Rytilät/Pekka Rytilä:<br />

Uraliin 31<br />

Kolumni/Mette Granberg:<br />

Hylätty kesälomasuoritus 47<br />

Uutisia 58<br />

Henkilöuutisia 64<br />

Tapahtumia 66<br />

Palveluja 67<br />

lehti.kuntatekniikka.fi<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

3

TOSIMIES EI SOITA!<br />

Mutta ksu soittaa<br />

0800 12600 aina<br />

ennen kuin kaivaa.<br />

Meiltä saat johtojen,<br />

kaapeleiden ja putkien<br />

sijainnit ja kartat.<br />

Tarvittaessa näyttäjä<br />

tulee paikalle.<br />

Sujuvat nettipalvelut:<br />

www.johtotieto. ja<br />

info@johtotieto. .<br />

JOHTOTIETO OY<br />

Maanalaisen<br />

johtoviidakon<br />

tietopankki

lehti.kuntatekniikka.fi<br />

KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI<br />

- Energia<br />

- Geotekniikka<br />

- Hankinta<br />

- Jätehuolto<br />

- Kiinteistöt<br />

- Kunnallistekniikka<br />

- Käyttö ja kunnossapito<br />

- Liikuntapaikat<br />

- Tietotekniikka<br />

- Vesihuolto<br />

- Väylät ja liikenne<br />

- Ympäristö<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

Haja-asutus<br />

korjaa laiskasti<br />

jätevesiensä<br />

käsittelyä sivu 18<br />

Kaupunkitulva<br />

sai Porin<br />

varautumaan sivu 24<br />

Espoon vilkkain<br />

kiertoliittymä<br />

palvelee kahdessa<br />

kerroksessa sivu 44<br />

Keski-Eurooppa<br />

siirtyy jo passiivitaloista+energia-<br />

taloihin sivu 48<br />

Professori Riku Vahala:<br />

<strong>VESIOSAAMISEMME</strong><br />

<strong>VIENTILAATUA</strong><br />

sivu 6<br />

5/ 2008 Vesistölämpö<br />

on Lakeuden urheiluEtappi<br />

opistolle hallitsee hyvä<br />

ratkaisu, lietelogistiikan, Marko<br />

Ruti Satu sanoo. Suomijoki<br />

tietää. sivu 55sivulla<br />

36<br />

TOIMITUS<br />

Toinen linja 14, 00530 Helsinki<br />

Faksi (09) 771 2486<br />

Internet: lehti.kuntatekniikka.fi<br />

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi<br />

Päätoimittaja DI Paavo Taipale<br />

Puh. (09) 771 2557, 050 380 8368<br />

Toimitussihteeri Pirjo Valtakari<br />

Puh. 050 352 3155<br />

TOIMITUSNEUVOSTO<br />

Heikki Lonka<br />

Reijo Rosengrén<br />

Juhani Sandström<br />

Paavo Taipale<br />

TILAUKSET<br />

KL-Kustannus Oy, Tuula Vesa<br />

Puh. (09) 771 2314<br />

tuula.vesa@kuntatekniikka.fi<br />

Vuodessa 8 numeroa<br />

Kestotilaus 65 €<br />

Vuosikerta 72 €<br />

Irtonumero 8,50 €<br />

ILMOITUKSET<br />

Suomen Business Viestintä Oy<br />

Myyntipäällikkö Marianne Lohilahti<br />

PL 356, 00101 Helsinki<br />

Puh. 040 708 6640<br />

marianne.lohilahti@netti.fi<br />

TYÖPAIKKAILMOITUKSET<br />

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi<br />

Hinta 3,65 €/palstamm<br />

SIVUNVALMISTUS:<br />

Faktor Oy<br />

PAINOPAIKKA:<br />

Forssan Kirjapaino Oy<br />

KUNTA-<br />

TEKNIIKKA<br />

ESPOOSSA<br />

5.–7.6.<br />

sivu 6<br />

YMPÄRISTÖTEKNIIKKA 08<br />

10.–12.9.2008<br />

VIRALLINEN MESSULUETTELO<br />

KESKIAUKEAMALLA<br />

Kute 508 kansi.indd 1 14.8.2008 09:54:10 Kannen<br />

kuva: Seppo Haavisto<br />

ISSN 1238-125X<br />

2. vuosikerta<br />

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti<br />

KUSTANTAJA/JULKAISIJAT<br />

KL-Kustannus Oy/<br />

Suomen Kuntaliitto ry<br />

Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2008<br />

PÄÄKIRJOITUS<br />

Paavo Taipale<br />

paavo.taipale@kuntaliitto.fi<br />

Kivi, paperi, sakset<br />

”<br />

Vanha loru oli kovassa käytössä perheemme kesälomalla. Joskus arvottiin pelivuoroja<br />

ja joskus jopa sitä, kuka sai syödä ylimääräisen annoksen spagettia jauhelihakastikkeen<br />

kera. Enemmän tai vähemmän kiistaton tulos saatiin joka kerta.<br />

Loru voisi kuulua myös ”jäte, liete, jätevesi” – sen verran paljon näiden sivutuotteiden<br />

olemusta, keskinäistä juridista asemaa ja ympäristövaikutuksia on viime<br />

aikoina puntaroitu. Kyllä se jo yhden lorun väärti olisi.<br />

Hiukan selkeyttä lietteen asemaan toi jätelain osittaisuudistuksen määritelmä,<br />

jossa asumisessa syntyvä liete määriteltiin aiempaa selkeämmin jätteeksi. Kun sakokaivolietteet<br />

saatiin näin ruotuun, neuvonpito siirtyi jätelaitosten ja vesihuoltolaitosten<br />

väliseksi. Lietteenkäsittelyähän harjoittavat toistaiseksi lähinnä jätevedenpuhdistamot,<br />

eikä jätelaitoksilla ole osaamista tai laitteita – tuskin haluakaan<br />

– uppoutua lietteisiin. Puhdistamoilla taas ei ole velvoitetta käsitellä tai ottaa vastaan<br />

muiden tuottamia lietteitä. Yleensä yhteistyö kuitenkin toimii.<br />

Tuore ilmiö on myös puhdistamolietteen laajamittainen kumipyöräkuljetus jopa<br />

satoja kilometrejä alueellisilta puhdistamoilta jatkokäsittelyyn. Tällä menolla<br />

lähestytään pian kiinteän yhdyskuntajätteen kuljetuksista kaatopaikkojen sulkemisten<br />

myötä tutuksi tullutta muilutuskulttuuria. Ehkäpä koko lietteenkäsittelyketjun<br />

ekotehokkuuttakin on riittävästi tarkasteltu näitä ratkaisuja tehtäessä –<br />

toivottavasti. Silti lietekysymys kaipaa yhä uusia ratkaisuja.<br />

Vesihuoltoala on vuosikymmenet toiminut keskeisenä ympäristönsuojelun<br />

edistäjänä. Kunnat vesihuoltolaitoksineen ovat tehneet mittavan työn puhdistamalla<br />

tehokkaasti yhdyskuntien jätevedet. Totuus tuppaa nykyään aika ajoin<br />

unohtumaan.<br />

Lietteen lisäksi tässä numerossa luodaan katsaus vesihuoltoalan ja -laitosten<br />

tulevaisuuteen, ja löytyypä passiivienergiataloistakin juttua. Lehti on näyttävästi<br />

mukana syyskuun puolivälissä Helsingissä järjestettävissä alan suurtapahtumissa:<br />

Ympäristötekniikka 08 -messuilla ja Kuntamarkkinoilla.<br />

Sisäisen turvallisuuden ministeriöstä, päivää!<br />

Sisäministeriön pelastusosasto on käynnistänyt pelastuslain uudistamisen. Lakiuudistusta<br />

valmistelevan työryhmän kokoonpano on luettavissa internetistä. Siihen<br />

avoimuus loppuukin. Ministeriöstä näyttää hyvää vauhtia tulevan kirjaimellisesti<br />

sisäisen turvallisuuden ministeriö, sillä ryhmään tai sen valmistelujaostoihin<br />

ei ole kelpuutettu ketään pelastusosaston ulkopuolelta. Ehkä muiden ministeriöiden<br />

tai jopa pelastustoimen rahoittajia ja toimijoita edustavien tahojen<br />

mukaan ottaminen koetaan vakavaksi turvallisuusuhaksi lainvalmistelulle. Muut<br />

ministeriöt tosin näyttävät tässä suhteessa toimivan kovin varomattomasti.<br />

SEURAAVAT NUMEROT AINEISTO ILMESTYY TEEMA<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 6 / 2008 9.9. 30.9. Liikenne, maarakennus, tekniikka ja etiikka<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 7 / 2008 7.10. 28.10. Ympäristö, tietotekniikka, valaistus<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8 / 2008 4.11. 25.11. Vesihuolto, turvallisuus, julkisten tilojen taide<br />

5

6<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

– Kuntien pitäisi lisätä yhteistyötä vesihuollossa.<br />

Päämääränä ei saa olla pikavoitto<br />

vaan ratkaisu, joka pitkällä tähtäimellä<br />

palvelee kuntalaisia mahdollisimman hyvin,<br />

professori Riku Vahala korostaa.

VESIHUOLTO<br />

Professori Riku Vahala: Pienet yksiköt uhka<br />

turvallisuudelle – kuntayhteistyöstä ratkaisu<br />

VESILAITOSTEN RISKIT<br />

hallintaan vaikka pakolla<br />

TEKSTI Merja Kihl<br />

KUVAT Seppo Haavisto<br />

– Suomessa vesi on<br />

halpaa ja sitä riittää,<br />

vesihuoltotekniikan<br />

professori Riku Vahala<br />

vakuuttaa. Silti parantamisen<br />

varaa on:<br />

lisää tutkimustyötä<br />

tarvitaan, ja etenkin<br />

pienten laitosten riskit<br />

on saatava hallintaan<br />

kuntayhteistyötä<br />

lisäämällä.<br />

Teknillisen korkeakoulun<br />

(TKK) vesihuoltotekniikan<br />

osastolla on puurrettu vesihuollon<br />

parissa jo vuosia. Uusia<br />

vereksiä voimia TKK sai<br />

vuodenvaihteessa, kun vesiprojektien<br />

johtoon astui professori<br />

Riku Vahala (42).<br />

TKK:n tutkimustyössä on<br />

viime aikoina keskitytty siihen,<br />

miten vesihuoltoverkostojen<br />

toimintaa voitaisiin hallita<br />

entistä paremmin. Tutkijat<br />

haluavat selvittää muun muassa<br />

sitä, miten veden virtausta<br />

ja laatua voitaisiin ohjata reaaliaikaisesti.<br />

– Yksi TKK:n merkittävimmistä<br />

tuoreista vesialan hankkeista<br />

on ollut Vesikko. Se kesti<br />

reilut kaksi vuotta ja loppuraportti<br />

julkaistiin kesäkuun lopussa,<br />

Vahala kertoo.<br />

Vesikko-hankkeessa selvitettiin<br />

muun muassa uusia menetelmiä<br />

verkostojen vuotovesien<br />

havainnoimiseksi ja vuotojen<br />

vähentämiseksi.<br />

– Vuotojen vähentämisessä<br />

helposti puhutaan vain veden<br />

riittävyyden näkökulmasta.<br />

Se on Suomessa aika toissijainen<br />

näkökulma, koska meillä<br />

on vettä riittävästi ja loppujen<br />

lopuksi veden valmistaminen<br />

ei ole kovin kallista, Vahala<br />

pohtii.<br />

Energialaitosten teknologiaa<br />

vesilaitoksille<br />

Lisäksi Vesikko-hankkeessa<br />

tutkittiin teknisiä synergiaetuja<br />

energia- ja vesihuoltolaitosten<br />

välillä.<br />

– Suomessahan on perinteisesti<br />

hyvää osaamista myös<br />

vesihuoltoalan ulkopuolella,<br />

esimerkiksi tietotekniikka- ja<br />

tietoliikennealoilla. Tavoitteenamme<br />

on siirtää kotimaista<br />

sähköverkko-osaamista ja sitä<br />

varten kehitettyjä menetelmiä<br />

ja teknologioita vesihuollon<br />

hankkeisiin. Yhtäläisyyksiä<br />

on joillain osa-alueilla sen verran<br />

paljon, että siirto käy jopa<br />

varsin kivuttomasti.<br />

Vahalan mukaan TKK:ssa<br />

on alkanut Sävel-hanke, jossa<br />

tutkitaan vesijohtoverkostojen<br />

reaaliaikaista hallintaa. Yhteistyökumppanit<br />

ovat Kuopiosta<br />

ja Hämeenlinnasta.<br />

– Sävel-hankkeessa veden<br />

laadun hallintajärjestelmien<br />

testaus tehdään hyvin pitkälti<br />

Kuopion vesilaitoksella. Kuopio<br />

on valittu siksi, että siellä<br />

on testattu laitteita jo aiemmassa<br />

projektissa ja koska veden<br />

laadun tutkimuksessa yhteistyökumppanimme<br />

on Kansanterveyslaitos.<br />

Hydraulisen<br />

hallinnan järjestelmää on tarkoitus<br />

testata Hämeenlinnan<br />

seudun vesilaitoksella.<br />

Vahalan harteilla on yhteistyökumppanien<br />

ja rahoittajien<br />

hankkiminen projekteille.<br />

Suomalaista osaamista<br />

myös vientiin<br />

Suomalaisella osaamisella voisi<br />

Vahalan mukaan olla kysyntää<br />

myös ulkomailla.<br />

– Jos ajatellaan Eurooppaa,<br />

täällä on hyvin erityyppisiä tilanteita.<br />

On vanhoja kaupunkikeskustoja,<br />

joiden katujen alla<br />

on mieletön määrä eri-ikäistä<br />

kaapelia, putkea ja muuta tavaraa.<br />

Osa niistä on hyvin huonossa<br />

kunnossa.<br />

– Samanaikaisesti Itä-Euroopassa<br />

on laajoja alueita, jotka<br />

ovat täysin viemäröimättömiä.<br />

Siellä painopiste on lähinnä<br />

uudisrakentamisessa ja uuden<br />

infrastruktuurin luomisessa.<br />

– Varmasti suomalaisille on<br />

vientimarkkinoita. Meillähän<br />

on perinteisiä vahvuusalueita,<br />

vaikkapa vesikemikaalit ja fl otaatio-osaaminenvesienkäsittelyssä.<br />

Suomalainen yritys on<br />

johtava vesikemikaalien toimittaja<br />

maailmassa. Myös suomalainen<br />

muoviputkiteollisuus<br />

on vahvoilla, Vahala listaa.<br />

Riskienhallinta<br />

lakisääteiseksi<br />

Vahalan mukaan Suomessa on<br />

puhdasta ja laadukasta juomavettä.<br />

Jotta näin olisi myös jatkossa,<br />

vesilaitoksilla tarvitaan<br />

jatkuvaa laaduntarkkailua ja<br />

riskien tunnistamista.<br />

– Kyse on myös riskienhallinnasta.<br />

Ensin arvioidaan riskit<br />

ja tehdään suunnitelma ongelmien<br />

poistamiseksi, Vahala<br />

luettelee.<br />

Toinen puoli on, miten vesihuoltolaitoksella<br />

osataan toimia<br />

silloin, kun jotakin on jo<br />

mennyt vikaan.<br />

– Esimerkiksi inhimillisestä<br />

virheestä johtuva riski voitaisiin<br />

estää teknisesti. Nokian<br />

tapauksessa tekninen puoli ei<br />

ollut kunnossa, joten inhimillinen<br />

erehdys pääsi aiheuttamaan<br />

suurta vahinkoa.<br />

– Joissakin järjestelmissä on<br />

monta puskuria, jotka pysäyttävät<br />

jossakin tapahtuvan virheen.<br />

Yksi tällainen hyvin nopeasti<br />

yleistyvä tapa on tuoda<br />

jopa lainsäädäntöön pakollista<br />

riskinhallintaa ja -arviointia,<br />

Vahala pohtii.<br />

– Kysymys on vain siitä, miten<br />

se saadaan mahdollisimmankustannustehokkaaksi<br />

varsinkin pienissä kunnissa.<br />

Yksilöllinen riskinarviointi<br />

kaikkein pienimmissä yksi-<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008 7

VESIHUOLTO<br />

– Jos haluamme ostaa laboratoriolaitteita, on aina säästettävä projektirahoista. Nytkin on tilauksessa<br />

uusi 30 000 euron laite, koska vanhaan laitteeseen ei saa enää varaosia, Riku Vahala kertoo.<br />

köissä tulee kohtuuttoman kalliiksi<br />

hyötyyn nähden. Yksinkertaistettua<br />

menettelyä pitäisi<br />

kehittää.<br />

Kuntaliitoksilla eroon liian<br />

pienistä yksiköistä<br />

Vahalan mukaan kuntien tai niiden<br />

vesihuoltolaitosten yhdistyminen<br />

parantaisi tilannetta.<br />

– Kuntien yhdistyminen auttaa<br />

jo paljon. Liian pienet yksiköt<br />

jarruttavat vesihuollon kehittämistä<br />

ja turvallisuuden parantamista.<br />

Pitäisi kuitenkin mennä<br />

vielä pitemmälle ja perustaa kuntien<br />

yhteisiä vesilaitoksia, joihin<br />

pystytään palkkaamaan riittävän<br />

monipuolisesti ammattitaitoista<br />

henkilökuntaa.<br />

– Suomessa on valtava joukko<br />

pieniä vesilaitoksia, joissa on<br />

vain yksi osapäiväinen työntekijä.<br />

Hänen on käytännön syistä<br />

lähes mahdotonta pystyä hallitsemaan<br />

kaikkea sitä, mitä vesihuoltolaitoksen<br />

pyörittämiseen<br />

tarvitaan.<br />

Yksi haaste on myös henkilöstön<br />

eläköityminen.<br />

– Siinä haasteena on se, miten<br />

osaaminen siirretään kokeneelta<br />

henkilöstöltä nuorelle polvelle,<br />

Vahala tuumii.<br />

8 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

Korkeakoulujen<br />

yhdistyminen on haaste<br />

Parhaillaan on vireillä Aalto-korkeakoulun<br />

hanke. Siinä on tarkoitus<br />

yhdistää Teknillinen korkeakoulu,<br />

Helsingin kauppakorkeakoulu<br />

ja Taideteollinen korkeakoulu<br />

yhdeksi oppilaitokseksi.<br />

– Hanke on jo jossain määrin<br />

vaikuttanutkin vesihuollon opetukseen,<br />

Vahala toteaa.<br />

– Meidän organisaatiotamme<br />

on jo uudistettu. Olemme<br />

esimerkiksi suurentaneet kurssikokoja<br />

ja vähentäneet kurssien<br />

määrää, jolloin resursseja on vapautunut<br />

tutkimukseen. Samalla<br />

on siirrytty kaksivaiheiseen tutkintorakenteeseen.<br />

– Lisäksi on tehty tiedekuntauudistus.<br />

Kaiken kaikkiaan on<br />

siis tehty paljonkin valmistelevia<br />

uudistuksia säätiörahoitteista<br />

mallia varten.<br />

Taistelu rahasta mennyt<br />

tolkuttomaksi<br />

Vahalan mielestä yritysmäinen<br />

lähestymistapa ei ole aivan kaikissa<br />

asioissa hyväksi. Valtion<br />

rahoitustakin tarvittaisiin, jotta<br />

tutkimus etenisi ilman että rahaa<br />

pitäisi jatkuvasti kerjätä yrityksiltä.<br />

– Nykyisin tilanne on se, että<br />

jos haluamme ostaa laboratoriolaitteita,<br />

on aina säästettävä projektirahoista.<br />

Nytkin on tilauksessa<br />

yksi uusi 30 000 euron laite,<br />

koska vanhaan laitteeseen ei<br />

saa enää varaosia.<br />

– Tekesin rahoitusmalli on<br />

muuttunut sikäli paremmaksi, että<br />

varoista jää jonkin verran taskunpohjalle,<br />

jos hankkeita saadaan<br />

läpi. Samaan aikaan taistelu<br />

rahasta on kuitenkin mennyt<br />

aivan tolkuttomaksi ja byrokraattiseksi.<br />

EU-hankkeet tähtäimessä<br />

Lyhyen tähtäimen tavoitteena<br />

TKK:ssa on Vahalan mukaan<br />

saada vesitekniikka yhtenäiseksi<br />

yksiköksi.<br />

– Tarvitaan kriittinen massa<br />

jo siihen, että saataisiin isompia<br />

hankekokonaisuuksia liikkeelle.<br />

Nykyisin meillä on varsin rajalliset<br />

mahdollisuudet osallistua<br />

esimerkiksi EU-hankkeisiin,<br />

koska meillä ei ole riittävästi resursseja.<br />

– Osallistuminen EU-hankkeeseen<br />

vaatii niin paljon taloudellista<br />

satsausta ja riskiä, että se<br />

ei kovin pienessä yksikössä onnistu.<br />

Siksi yksikkökoon kasvat-<br />

RIKU VAHALA<br />

Koulutus<br />

– valmistui diplomi-insinööriksi<br />

1994 ja väitteli tohtoriksi<br />

(TkT) 2006<br />

– sivuaineena sekä perus- että<br />

jatko-opinnoissa kehitysmaatutkimus<br />

– väitöskirjan aiheena kaksivaiheinen<br />

aktiivihiilisuodatus<br />

talousveden valmistuksessa<br />

Työhistoria<br />

– LT-konsultit: suunnittelija<br />

1992–94<br />

– TKK: tutkija 1995–98<br />

– Helsingin teknillinen oppilaitos:<br />

tuntiopettaja 1995–2000<br />

– Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen<br />

vesihuoltoinsinööri<br />

1998–2004, vesiasiain päällikkö<br />

2004–07<br />

– TKK:n vesihuoltotekniikan<br />

professori 1.1.2008 lukien<br />

taminen on meillä lyhyen tähtäimen<br />

tavoitteena.<br />

Pidemmän tähtäimen tavoitteista<br />

vesihuoltotekniikan osastolla<br />

ei ole vielä ehditty tehdä kovin<br />

paljon strategioita.<br />

– Yksittäinen yksikkö ei juuri<br />

voi sooloilla erillään koko laitoksen<br />

strategiasta. Kuitenkin esimerkiksi<br />

kansainvälistyminen sekä<br />

tietysti tutkimuksen laatu on<br />

määritelty sellaisiksi elementeiksi,<br />

joita TKK pyrkii edistämään,<br />

Vahala kertoo.<br />

Enemmän varaa toteuttaa<br />

omia ajatuksiaan<br />

Riku Vahala oli ennen professoriksi<br />

ryhtymistään pitkään Vesija<br />

viemärilaitosyhdistyksessä.<br />

– Siirryin takaisin TKK:lle,<br />

kun olin ollut jo kymmenen<br />

vuotta järjestömiehenä. Se oli<br />

sopiva määrä vuosia siinä työssä,<br />

Vahala luonnehtii.<br />

– Toinen motiivi oli varmaankin<br />

halu pystyä näyttämään itselleen,<br />

että pystyy tekemään erityyppisiä<br />

asioita ja menestymään<br />

niissä. Lisäksi tällaisessa esimiesasemassa<br />

on ehkä vielä enemmän<br />

varaa toteuttaa omia ajatuksiaan,<br />

Riku Vahala sanoo.

Yhdyskuntatekniikka<br />

Infratech 2009<br />

Tampereen<br />

Messu- ja Urheilukeskus<br />

27.–29.5.2009<br />

• Energiahuolto • Jätehuolto • Katu-, tie- ja liikennetekniikka • Konekalusto • Mittaustekniikka ja laboratoriopalvelut<br />

• Satamat ja väylät • Informaatiotekniikka • Työmaavarusteet • Urheilu- ja virkistysalueet • Vesihuoltotekniikka<br />

• Yhdyskuntasuunnittelu • Ympäristönsuojelu<br />

Varaa osastosi heti syyskuussa 2008.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008 9<br />

www.yhdyskuntatekniikka.fi

Vesilaitoksilla on suhtauduttava vakavasti erityis<br />

Kriisiviestinnän ohjeistus<br />

TEKSTI Paavo Taipale<br />

KUVA Merja Ojala<br />

Nokialla viime vuoden<br />

lopulla sattuneen vesihuollon<br />

vakavan toimintahäiriönjälkimainingeissa<br />

on riskienhallinnan<br />

kehittämiseen<br />

panostettu useilla tahoilla.<br />

Samaan aikaan<br />

pienehkötkin vesihuollon<br />

häiriöt ovat saaneet<br />

runsaasti julkisuutta<br />

viestimissä.<br />

■■ Maa- ja metsätalousministeriö,<br />

sosiaali- ja terveysministeriö<br />

ja ympäristöministeriö sekä Vesi-<br />

ja viemärilaitosyhdistys yhdessä<br />

Kuntaliiton kanssa ovat viestinnässään<br />

kehottaneet kuntia ja vesihuoltolaitoksia<br />

ottamaan aiem-<br />

10 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

paa vakavammin huomioon vesihuoltopalveluihin<br />

liittyvät erilaiset<br />

riskit.<br />

Huoltovarmuusneuvoston<br />

alainen Vesihuoltopooli käynnisti<br />

joulukuussa vesihuoltolaitosten<br />

kriisiviestinnän kehittämishankkeen.<br />

Nokian tapauksen terveydellisiä<br />

ja aluetaloudellisia vaikutuksia<br />

on analysoitu tutkimuslaitoksissa.<br />

Kiinteistöjen vesilaitteiden<br />

liitännöissä korjaamista<br />

Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti<br />

jo joulukuussa kuntien terveydensuojeluviranomaisilletoimenpidepyynnön<br />

kiinteistöjen<br />

vesilaitteiden liitäntöjen teknisen<br />

toteutuksen tarkastamiseksi<br />

korkeariskisiksi arvioiduissa<br />

kiinteistöissä.<br />

Tällaisia olivat muun muassa<br />

vedenpuhdistuslaitokset, jäteveden<br />

puhdistamot ja pumppaamot,<br />

runsaasti vettä ja vaihtoehtoisia<br />

vesilähteitä käyttävät<br />

teollisuuslaitokset, automaattisilla<br />

palonsammutusjärjestelmillä<br />

ja niiden varavesilähteillä varustetut<br />

suuret liike- ja toimistokiinteistöt<br />

sekä uimahallit.<br />

Sosiaali- ja terveydenhuollon<br />

tuotevalvontakeskus STTV<br />

lähetti kuntiin tammikuussa soveltamisohjeettoimenpidepyynnön<br />

toteuttamiseksi. Terveydensuojeluviranomaisten<br />

tuli tehdä<br />

tarkastukset tarvittaessa yhteistyössä<br />

vesihuoltolaitoksen, kunnanrakennusvalvontaviranomaisen<br />

sekä aluepelastuslaitoksen<br />

kanssa ja raportoida havainnoista<br />

maaliskuun loppuun mennessä.<br />

Työmäärä kunnissa osoittautui<br />

huomattavaksi, ja raportoinnin<br />

määräaikaa jatkettiin huhtikuun<br />

loppuun.<br />

Toukokuun lopussa julkistetusta<br />

yhteenvetoraportista käy ilmi,<br />

että viranomaiset tarkastivat<br />

335 kunnassa lähes 5 000 kohdetta<br />

(kiinteistöä tai niiden vesilaitteen<br />

liitäntää). Tarkastuksia oli<br />

tehty varsin tasaisesti eri puolilla<br />

maata. Vakavampia puutteita<br />

havaittiin seitsemässä prosentissa<br />

kaikista tarkastetuista kohteista.<br />

Tällaisiksi katsottiin sellaiset<br />

vesilaitteiden liitännät, joissa viranomaisen<br />

käsityksen mukaan<br />

rakentamismääräykset olisivat<br />

edellyttäneet ns. ilmaväliä, mutta<br />

sitä ei ollut. Usein näissä kohteissa<br />

oli käytetty takaisinvirtauksen<br />

estämiseksi muita keinoja<br />

kuten yksisuuntaventtiileitä. Lievempiä<br />

puutteita oli 38 prosentissa<br />

tarkastuskohteista.<br />

Yhteisvaikutus voi<br />

heikentää veden laatua<br />

On syytä huomata, että tarkastukset<br />

tehtiin erityiskohteisiin<br />

eivätkä havainnot ole yhteismitallisia.<br />

Virheelliset asennukset<br />

sinänsä eivät välttämättä aiheuta<br />

vesien sekoittumista.<br />

Jotta vesien sekoittuminen olisi<br />

mahdollista, virheellisen asennuksen<br />

lisäksi tarvitaan muita<br />

epätavallisia ilmiöitä kuten yhtäaikaisia<br />

laitteiden rikkoutumisia,<br />

paineen alenemista tai muita<br />

muutoksia vesijohtoverkostossa<br />

sekä inhimillisiä virheitä. Poikkeuksellisten<br />

sattumien summa-<br />

Rakentamismääräysten mukaisia määritelmiä takaisinimu<br />

Viime vuoden lopulla sattunut Nokian<br />

vesikriisi sai alkunsa jätevedenpuhdistamon<br />

yhdysventtiilistä, jonka poliisi<br />

vei mukanaan. Jäljelle jäi pelkkä putken<br />

pää.<br />

1. Ilmaväli (avoin imusuojaus)<br />

Ilmaväliä eli avointa imusuojausta käytetään<br />

aina silloin, kun on tarpeellista yhdistää vesihuoltolaitokseen<br />

liitetty vesilaitteisto muusta<br />

vesilähteestä vetensä saavaan vesilaitteistoon.<br />

Vesilaitoksesta tuleva vesi ja muusta vesilähteestä<br />

tuleva vesi johdetaan säiliöön, josta vesi<br />

edelleen pumpataan tarvittavaan laitteistoon.<br />

Ilmavälillä tarkoitetaan vesihuoltolaitoksen<br />

vesijohdosta vettä tuovan johdon pään ja ylivuodolla<br />

varmistetun ylimmän vedenpinnan<br />

välistä pystysuoraa etäisyyttä. Säiliön ylivuodon<br />

tulee pystyä poistamaan kaksinkertaisesti vesisäiliöön<br />

tulevan suurimman virtaaman mukainen<br />

vesimäärä.<br />

2. Tyhjöventtiili<br />

Tyhjöventtiili on laite, joka vesijohdossa vallitsevassa<br />

tietynsuuruisessa alipaineessa avaa yhteyden<br />

ympäröivään ilmaan ja estää täten takaisinimun<br />

yhteydessä syntyvän lappoilmiön.<br />

Tyhjöventtiili on sijoitettava sellaiseen paikkaan,<br />

missä ei ole vaaraa terveydelle haitallisten<br />

kaasujen pääsylle sen kautta vesijohtoon.<br />

Tyhjöventtiiliä käytetään esim. letkuliitäntäkalusteissa.<br />

3. Yksisuuntaventtiili (takaiskuventtiili)<br />

Yksisuuntaventtiilin tarkoituksena on sallia veden<br />

virtaus vain yhteen suuntaan ja näin estää<br />

veden takaisinimeytyminen verkostoon.<br />

Mikäli yksisuuntaventtiiliä yksinään käytetään

tilanteisiin varautumiseen<br />

valmistuu syksyllä<br />

na verkostoveden laadun heikentyminen<br />

voi olla mahdollista.<br />

Suhteellisesti eniten puutteellisia<br />

liitoksia oli teollisuuskohteissa.<br />

Myös jäteveden puhdistamoissa<br />

ja pumppaamoissa sekä<br />

eräissä erityiskohteissa, kuten uimahalleissa<br />

ja pesuloissa, oli huomattava<br />

määrä puutteita.<br />

Parhaimmin liitosten asianmukaisuudesta<br />

oli huolehdittu<br />

automaattisia palonsammutusjärjestelmiä<br />

vesijohtoverkkoon<br />

liitettäessä. Niistäkin 18 prosentissa<br />

oli tarkastuksia tehneiden<br />

viranomaisten näkemyksen mukaan<br />

ainakin lieviä puutteita.<br />

Kiinteistö vastaa<br />

laitteidensa laadusta<br />

Määräysten vastaiset liitokset velvoitettiin<br />

korjaamaan viipymättä.<br />

On ilmeistä, että kiinteistönomistajat<br />

ovat korjanneet puutteellisia<br />

liitoksia jo ennen tarkastuksia.<br />

Näin ollen vesihuoltopalvelun<br />

turvallisuus kuluttajan näkökulmasta<br />

on Suomessa keskimäärin<br />

viime kuukausina paran-<br />

tunut.<br />

Kunnissa tehdyistä tarkastuksista<br />

koottu yhteenveto antaa<br />

kuitenkin selkeän kuvan siitä,<br />

että kiinteistöjen vesilaitteiden<br />

liitännät vesijohtoverkkoon ovat<br />

olleet talousveden turvallisuuden<br />

varmistamiseksi liian usein puutteellisia.<br />

Kiinteistön omistaja – olipa<br />

se sitten julkinen tai yksityinen<br />

– on aina vastuussa kiinteistönsä<br />

vesilaitteiden ja -järjestelmien<br />

asianmukaisuudesta ja siitä, etteivät<br />

ne aiheuta haitallisia muutoksia<br />

veden laatuun. Kiinteistöjen<br />

tulee itse tuntea järjestelmänsä<br />

ja käyttää tarvittaessa ulkopuolista<br />

asiantuntijaa niiden kartoittamiseksi.<br />

Kriisiviestinnästä ohjeet<br />

tiedottamisen tueksi<br />

Vesihuoltopoolin joulukuussa<br />

käynnistämässä vesihuollon<br />

kriisiviestintäohjeiden kehittämishankkeessa<br />

laaditaan viestintäkonsultin<br />

avulla selkeät ja<br />

yksinkertaiset ohjeet vesihuolto-<br />

suojauksesta vesilaitteistossa<br />

Pumppu<br />

Muusta kuin vesilaitoksesta<br />

tuleva vesi (oma kaivo)<br />

Laitteistoon menevä vesi<br />

laitoksille siitä, miten olisi hyvä<br />

toimia erityyppisissä vesihuollon<br />

erityistilanteissa.<br />

Ohjeiden laatiminen nähtiin<br />

tarpeelliseksi, koska kaupungin<br />

ja vesihuoltolaitoksen viestintää<br />

kritisoitiin julkisuudessa laajasti<br />

Nokian vesikriisin yhteydessä.<br />

Myös vähäisempiin, muissa kunnissa<br />

viime aikoina tapahtuneisiin<br />

vesihuollon häiriöihin liittyvä<br />

viestintä on saanut moitteita<br />

asukkailta.<br />

Ohjeissa kerrotaan suositeltavat<br />

menettelyt eri tilanteissa sekä<br />

esitetään valmiit mallit tiedotteita<br />

varten. Ohjeistus valmistuu<br />

syksyn 2008 aikana. Ohjeistuksen<br />

soveltamista tullaan esitelemään<br />

muun muassa Vesihuoltopoolin<br />

järjestämissä valmiusharjoituksissa<br />

sekä Vesi- ja viemärilaitosyhdistys<br />

VVY:n kursseilla.<br />

Vesihuoltolaitoksille kaavaillaan<br />

lisäksi pakollista varautumissuunnitelmaa,<br />

joka sisältäisi<br />

myös riskinarvioinnin. Tosin<br />

vastaava riskinarviointi oli tehty<br />

esimerkiksi Nokialla vain muuta-<br />

Ylivuodolla varmistettu ylin vedenpinta<br />

Säiliö Ylivuoto<br />

Esimerkki vesihuoltolaitokselta tulevan veden ja muusta vesilähteestä tulevan veden<br />

vesilaitteistojen yhdistämisestä.<br />

≥ 50 mm<br />

Vesilaitoksesta tuleva vesi<br />

VESIHUOLTO<br />

ma vuosi sitten, mutta vesikriisin<br />

aiheuttanutta riskikohdetta ei ollut<br />

havaittu. Riskinarviointia tehneet<br />

eivät osanneet kuvitellakaan<br />

tällaisen riskin olemassaoloa.<br />

Kohti kokonaisvaltaista<br />

riskienhallintaa<br />

Näyttää siltä, että kuntaorganisaatioissa<br />

on kyllä syvällistäkin<br />

asiantuntemusta eri palvelujen<br />

riskeistä ja niiden hallinnasta. Ilmeisesti<br />

useissa kunnissa on kuitenkin<br />

syytä pohtia kokonaisvaltaisen<br />

riskienhallinnan kehittämistä.<br />

Tällöin poikkihallinnollinen<br />

yhteistyö ennaltaehkäisevässä<br />

toiminnassa on keskeistä.<br />

Poikkeuksellisissa tilanteissa<br />

– riskien jo realisoiduttua – korostuu<br />

asiallinen ja oikea-aikainen<br />

viestintä. Siihen kuuluu paitsi<br />

tiedon jakaminen kuntalaisille<br />

myös havaintojen vastaanottaminen<br />

kuntalaisilta, palvelujen turvaaminen<br />

ja yleinen myötäeläminen.<br />

■<br />

takaisinimusuojana, tulee sen olla<br />

laadultaan testattu ja tarkastettu<br />

takaisinimusuojaksi. Yksisuuntaventtiilejä<br />

käytetään esim. pesukone-<br />

ja palopostiliitännöissä.<br />

4. Yksisuuntaventtiili yhdessä<br />

tyhjöventtiilin kanssa<br />

Joissakin tapauksissa tyhjöventtiiliä<br />

käytetään vähentämään yksisuuntaventtiilin<br />

kuormaa.<br />

Lähde: YM & STTV<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

11

Tervetuloa 15-vuotiaille Kuntamarkkinoille!<br />

Keskiviikkona 10.9.2008<br />

• klo 9.00 - 17.00<br />

Torstaina 11.9.2008<br />

• klo 9.00 - 16.00<br />

i<br />

KUNTATALOLLA,<br />

käyntiosoite tapahtuman aikana<br />

Alppikatu 1, Helsinki<br />

Puheenaiheita: kuntavaalit,<br />

ilmastonmuutos, kuntarakenne<br />

• Sisäänpääsy ja tilaisuudet ovat ilmaisia.<br />

Lue lisää – www.kuntamarkkinat.fi<br />

TÄRKEÄÄ TIETÄÄ VIKTIGT ATT VETA<br />

Kysy lisää<br />

Markkinointipäällikkö<br />

MARIANNE SINKKONEN<br />

puhelin (09) 771 2636 ja<br />

050 352 3156<br />

marianne.sinkkonen@kuntaliitto.fi<br />

Kontaktinformation<br />

Marknadsschef<br />

MARIANNE SINKKONEN<br />

tfn (09) 771 26 36 och 050 352 31 56<br />

marianne.sinkkonen@kuntaliitto.fi<br />

Muista!<br />

Ohjelmamuutokset mahdollisia,<br />

päivitetty ohjelma löytyy internetistä<br />

www.kuntamarkkinat.fi /ohjelma<br />

Rekisteröidy kävijäksi netissä ja tulosta oma<br />

nimikorttisi. Ota se mukaan, näin nopeutat<br />

sisäänpääsyä!<br />

Kuntataloon on helppo tulla myös julkisilla<br />

kulkuvälineillä! Bussit 23, 53 ja 503 ajavat<br />

aivan Kuntatalon eteen. Katso lisää kartasta<br />

www.kuntamarkkinat.fi ><br />

Tietoa Kuntamarkkinoista<br />

KULKUYHTEYDET<br />

Oma auto kannattaa jättää kotiin, koska parkkipaikkoja<br />

ei ole Kuntatalon lähellä.<br />

Jos kuitenkin haluat tulla omalla autolla, saat etukäteen<br />

tulostetulla nimikortilla maksuttoman<br />

pysäköinnin Helsingin Messukeskuksen paikoitusalueelta,<br />

josta maksuton kuljetus Kuntataloon tunnin<br />

välein, aina puolelta, ensimmäinen klo 8.30.<br />

‰<br />

Kuntamarkkinoilla kahvila- ja ravintolapalveluista vastaa<br />

Palmia. Ravintolat tarjoavat lounasta, salaatteja, suolaista<br />

ja makeaa. Kuntamarkkinoiden sivuilla on esitelty ravintolat<br />

ja kahvilat sekä tarjottavat tuotteet. Kahviloissa ja ravintoloissa<br />

voit maksaa myös etukäteen varatuilla maksulipuilla.<br />

Varaukset ja tiedustelut: ravintola.kuntatalo@palmia.fi<br />

ja puhelin (09) 771 2283.<br />

Observera!<br />

Onsdag 10.9.2008<br />

• kl 9.00 - 17.00<br />

Torsdag 11.9.2008<br />

• kl 9.00 - 16.00<br />

KOMMUNERNAS HUS,<br />

besöksadress under marknaden<br />

Alpgatan 1, Helsingfors<br />

Samtalsämnen: kommunalvalet,<br />

klimatförändringen, kommunstrukturen.<br />

• Fritt inträde till alla evenemang.<br />

Läs mera – www.kuntamarkkinat.fi<br />

Palmia palvelee Sinua<br />

Kuntamarkkinoilla<br />

Programändringar är möjliga, det uppdaterade<br />

programmet finns på nätet på adressen<br />

www.kuntamarkkinat.fi > Svenska > Program<br />

Registrera dig som besökare och skriv ut ditt namnkort.<br />

Ta namnkortet med dig så kommer du in snabbare.<br />

Det är lätt att ta sig till Kommunernas hus också med<br />

offentliga kommunikationsmedel! Bussarna 23, 53 och<br />

503 har hållplats alldeles invid Kommunernas hus.<br />

För ytterligare information, studera kartan på<br />

www.kuntamarkkinat.fi > Svenska ><br />

Om Kommunmarknaden ><br />

TRAFIKFÖRBINDELSER<br />

Det finns inga parkeringsplatser nära Kommunernas hus<br />

så det lönar sig att lämna bilen hemma.<br />

Om du emellertid vill komma med egen bil, kan du<br />

med ditt utskrivna namnkort parkera din bil avgiftsfritt<br />

på Helsingfors Mässas P-plats. varifrån gratis transport<br />

ordnas till Kommunernas hus från och med kl 8.30 med en<br />

timmes mellanrum.<br />

näyttelyosastoja - seminaareja - tietoiskuja utställare - seminarier - informationsinslag

Ohjelmamuutokset<br />

mahdollisia, päivitetty<br />

ohjelma osoitteessa<br />

www.kuntamarkkinat.fi /ohjelma<br />

Hyödy laajasta<br />

tarjonnastamme!<br />

Kuntamarkkinat on yhteistyössä Helsingin Messukeskuksessa<br />

pidettävien Ympäristötekniikka 08 - ja<br />

liikunta-alan Arena 08 - ammattitapahtumien kanssa.<br />

Messut ovat avoinna 10. – 12.9.2008. Maksuton<br />

messubussi liikennöi Kuntatalon ja Messukeskuksen<br />

välillä 10. – 11.9. Katso tarkempi<br />

aikataulu www.kuntamarkkinat.fi<br />

- TOIMIVAN YMPÄRISTÖN RAKENTAJA<br />

Kuntamarkkinat –nimikortilla<br />

sisäänpääsy<br />

kaikkiin kolmeen ammattitapahtumaan!Messukeskuksentapahtumien<br />

sisäänpääsy-kortilla<br />

pääset myös Kuntamarkkinoille!<br />

Ympäristötekniikka 08 on ympäristöalan ainoa ammattitapahtuma<br />

Suomessa ja antaa kattavan kuvan alan<br />

uusimmista innovaatioista sekä tulevaisuuden mahdollisuuksista.<br />

Messujen päätemana on ilmastonmuutos.<br />

Maksuton seminaariohjelma pureutuu monipuolisesti<br />

alan tärkeisiin aiheisiin.<br />

Tutustu tarkemmin tarjontaan<br />

www.ymparistotekniikkamessut.fi<br />

Avoinna: ke-to 10. – 11.9. klo 9-17 ja pe 12.9. klo 9-16<br />

Arena08 on uusi ammattitapahtuma sekä kuntapuolen<br />

että yksityissektorin liikuttajille, seura-aktiiveille,<br />

valmentajille ja työyhteisöjen liikuntapäätöksiä tekeville.<br />

Tutustu monipuoliseen ohjelmatarjontaan:<br />

www.arenaexpo.fi<br />

Avoinna: ke-to 10. – 11.9. klo 11-19 ja pe 12.9. klo 9-16<br />

Håll ett öga på programmet<br />

på våra webbsidor:<br />

www.kuntamarkkinat.fi > på svenska<br />

Keskiviikko 10.9.2008<br />

Kunnan paikkatietopalvelu<br />

Klo 9:00 - 9:30<br />

Kuntatalo, huone 3.3, 3. kerros<br />

Kuntaliitto-konserni<br />

Projektipäällikkö Pasi Lappalainen, FCG<br />

Planeko Oy<br />

Jätehuollolle yhtenäinen<br />

raportoinnin malli<br />

Klo 9:45 - 10:15<br />

Kuntatalo, huone 4.10, 4. kerros<br />

Kuntaliitto-konserni<br />

Konsultti Satu Hyrkkänen ja johtava<br />

konsultti Sara Syyrakki, FCG Efeko Oy<br />

Kuntavaalit lokakuussa: Riittävätkö<br />

resurssit – ratkeavatko rakenteet?<br />

Klo 10:00 - 12:00<br />

Kuntatalo, luentosali, 1. kerros<br />

Kuntaliitto-konserni<br />

Palvelutarpeen ennakointi<br />

Klo 11:00 - 11:20<br />

Kuntatalo, huone 4.12, 4.kerros<br />

Casatino Oy<br />

Arkkitehti Mikko Marja-aho, Casatino Oy<br />

YTY-sektorin hyviä käytäntöjä<br />

– case Järvenpää<br />

Klo 11:00 - 11:45<br />

Kuntatalo, huone 3.8, 3. kerros<br />

Kuntaliitto-konserni<br />

Kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila ja tekninen<br />

johtaja Jyrki Meronen, Järvenpää<br />

Kansainvälisesti palkittu iLoq S 10<br />

lukitusjärjestelmä<br />

Klo 11:30 - 11:50<br />

Kuntatalo, huone 4.13, 4. kerros<br />

iLoq Oy<br />

Toimitusjohtaja Mika Pukari, iLoq Oy<br />

Palvelurakentamisen ABC-malli<br />

Klo 11:30 - 11:50<br />

Kuntatalo, huone 4.12, 4. kerros<br />

Casatino Oy<br />

Toimitusjohtaja Tino Nurmi, Casatino Oy<br />

Rakennusvalvonnan kuntayhteistyön<br />

tilanne ja tulevaisuus<br />

Klo 12:00 - 12:45<br />

Kuntatalo, huone 3.3, 3. kerros<br />

Kuntaliitto-konserni<br />

Arkkitehti Markku Axelsson, Kuntaliitto<br />

Energiatehokkuus<br />

oppimishaasteena<br />

Klo 12:30 - 12:50<br />

Kuntatalo, huone 4.12, 4. kerros<br />

Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy<br />

Koulutuspäällikkö Pertti Huhtanen,<br />

Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy<br />

Kuntien energiankäyttö kuntoon!<br />

Klo 12:30 - 12:50<br />

Kuntatalo, Tietokimara, K-kerros<br />

Motiva Oy<br />

Viestintäjohtaja Päivi Laitila, Motiva Oy<br />

Kunta- ja palvelurakenne<br />

uudistuu kaupunkiseudulla<br />

Klo 13:00 - 14:45<br />

Kuntatalo, huone 3.3, 3. kerros<br />

Kuntaliitto-konserni<br />

Elinkeinojohtaja Eero Holstila, Helsingin<br />

kaupunki, kaupunginjohtaja Markku<br />

Lumio, Vaasa, kunnanjohtaja Jere Penttilä,<br />

Pyhäselkä, valtiosihteeri Timo Reina,<br />

VM, rakennusneuvos Matti Vatilo, YM<br />

Julkisen ja yksityisen<br />

maankäytön yhteistyö<br />

Klo 15:00 - 15:45<br />

Kuntatalo, huone 3.3, 3. kerros<br />

Kuntaliitto-konserni<br />

Maankäyttöinsinööri Matti<br />

Holopainen, Kuntaliitto<br />

Valokuitu – osa kunnallistekniikkaa?<br />

Klo 15:00 - 15:20<br />

Kuntatalo, huone 4.11, 4. kerros<br />

Suomen Seutuverkot ry<br />

Toiminnanjohtaja Tuija Riukulehto,<br />

Suomen Seutuverkot ry<br />

Torstai 11.9.2008<br />

Erityisasumisen seminaari<br />

Klo 9:00 - 9:45<br />

Kuntatalo, huone 3.3, 3. kerros<br />

Kuntaliitto-konserni<br />

Kehittämispäällikkö Marjaliisa<br />

Björkman, Asumispalvelusäätiö (ASPA),<br />

osastopäällikkö Janne Peräkylä, Rahaautomaattiyhdistys<br />

(RAY)<br />

Erityisasumisen viherympäristö<br />

-kilpailun 2008 tulosten julkistaminen<br />

Klo 10:00 - 10:45<br />

Kuntatalo, huone 3.3, 3. kerros<br />

Kuntaliitto-konserni<br />

Kehittyvä VIRVE lisää potilasturvallisuutta<br />

ja henkilökunnan<br />

työturvallisuutta<br />

Klo 10:00 - 10:20<br />

Kuntatalo, huone 4.13, 4. kerros<br />

Suomen Erillisverkot Oy<br />

Liiketoimintayksikön päällikkö Matti<br />

Oksanen, Suomen Erillisverkot Oy<br />

Uudet rahoitusvaihtoehdot<br />

kuntien toimitilainvestoinneissa<br />

Klo 11:00 - 12:00<br />

Kuntatalo, huone 3.3, 3. kerros<br />

Kuntarahoitus Oyj<br />

Toimitusjohtaja Kimmo Lehto, Inspira Oy<br />

Energiatodistus – puhdasta säästöä<br />

Klo 12:00 - 12:20<br />

Kuntatalo, Tietokimara, K-kerros<br />

Motiva Oy<br />

Viestintäjohtaja Päivi Laitila, Motiva Oy<br />

Klimatarbetet i kommunerna<br />

Kl 12:00 - 13:30<br />

Kommunernas hus, rum 4.15, våning 4<br />

Kommunförbundskoncernen<br />

Puolueiden ilmastopaneeli<br />

Klo 12:00 - 14:00<br />

Kuntatalo, luentosali, 1. kerros<br />

Kuntaliitto-konserni<br />

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki,<br />

YM, kansanedustajat Christina Gestrin,<br />

Rakel Hiltunen, Ville Niinistö, Kimmo Tiilikainen,<br />

Pentti Tiusanen ja Henna Virkkunen<br />

Eduskunta, toimittaja Kari Rissa<br />

Mitä uutta kuuluu jäterintamalle?<br />

Klo 13:00 - 14:30<br />

Kuntatalo, huone 3.6, 3. kerros<br />

Kuntaliitto-konserni<br />

Ympäristölakimies Leena Eränkö ja<br />

ympäristöinsinööri Seija Paajanen,<br />

Kuntaliitto<br />

Kiinteistöt rahoiksi<br />

– kunta velattomaksi<br />

Klo 14:30 - 14:50<br />

Kuntatalo, Tietokimara, K-kerros<br />

Nova Group Oy<br />

Kiinteistösijoitusjohtaja, DI, LKV Erkki O.<br />

Auranen, Nova Kiinteistökehitys Oy<br />

Kuntaliiton ohjelmaNäytteilleasettajan ohjelma På svenska<br />

Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö –sektorin asioita käsittelevät tilaisuudet Kuntamarkkinoilla 10. – 11.9.2008

Vesilaitokset etsivät kumppaneita tositarkoituksella<br />

LAHTI AQUA tähtää<br />

seudulliseksi yhtiöksi<br />

TEKSTI JA KUVA:<br />

Merja Åkerlind<br />

Lahden kaupungin<br />

vesiyhtiö ja Hollolan<br />

kunta tekivät viime<br />

vuonna alan ensimmäisenkonsessiosopimuksen<br />

Suomessa.<br />

Osapuolet vastaavat<br />

itse omaisuudesta ja<br />

investoinneista. Palvelut<br />

on keskitetty Lahti<br />

Aqualle, joka on vuokrannut<br />

Hollolan putkistot<br />

ja muun vesihuolto-omaisuuden.<br />

Tampereen Vesi ja Pirkkala<br />

ovat kokeilleet palveluyhteistyötä<br />

viime syksystä suunnilleen samalla<br />

konsessiomallilla kuin Lahti<br />

ja Hollola sopimuksellaan tämän<br />

vuoden alusta. Parhaillaan Pirkanmaalla<br />

viilataan 30-vuotista<br />

sopimusta lopulliseen kuntoon.<br />

Kolmen vuoden tarkkailujaksolla<br />

selvitetään todellisia kustannuksia.<br />

Niiden perusteella määritellään<br />

Tampereen Veden maksama<br />

vuokra ja toisaalta Pirkkalan<br />

vesi- ja jätevesimaksujen taso.<br />

– Koejakso on kompromissi,<br />

jolla varmistettiin valtuuston<br />

enemmistö sopimuksen taakse,<br />

Pirkkalan tekninen johtaja Reijo<br />

Leinonen sanoo.<br />

Virkamiehet olivat pohtineet<br />

yhteistyön uutta askelta jo pi-<br />

14 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

Hollolan kunnan vesilaitoksen<br />

johtaja Hannu Tuunanen<br />

kuvaa palveluyhteistyötä parhaaksi<br />

vaihtoehdoksi, kun täydellinen<br />

fuusio ei ole onnistunut<br />

erilaisten investointitarpeitten<br />

takia. Pääomakulut ovat Hollolassa<br />

tuplasti raskaammat kuin<br />

Lahdessa.<br />

– Tarvitsemme verkon kasvattamiseen<br />

vuosittain kolme<br />

miljoonaa euroa eli enemmän<br />

kuin oma vesilaitos kerää maksuja,<br />

Tuunanen sanoo.<br />

Hollolalaisilta puuttui varustustakin,<br />

kuten viemärinavausvälineitä,<br />

huoltoauto ja tietokoneohjelmistoja.<br />

Satojen tuhansien<br />

eurojen hankinnat voi unohtaa,<br />

kun lahtelaiset vastaavat arjesta<br />

ja selvittelevät myös investointitarpeita.<br />

– Hollolan vesilaitokselle olisi<br />

ilman sopimusta tarvittu lisää<br />

väkeä, Tuunanen täydentää pe-<br />

dempään.<br />

Leinosen mukaan kauempana<br />

häämöttää koko alueen vesihuollon<br />

yhtenäistäminen. Pirkkala toimii<br />

pilottikuntana.<br />

Maksuille yhteinen pohja<br />

Pirkkala on ostanut vettä Tampereelta<br />

vuodesta 1985, sillä kunta<br />

on ilman pohjavesiä täysin naapuriensa<br />

varassa. Jätevedet on<br />

juoksutettu Tampereen puhdistamoille<br />

1990-luvulta lähtien.<br />

Viime syksystä alkaen Tampereen<br />

Vesi on vastannut myös siitä,<br />

että laitokset, putkistot ja vesipalvelut<br />

pelaavat Pirkkalan puolella.<br />

Lahden ja Hollolan mallista ratkaisu<br />

poikkeaa muun muassa siten,<br />

ettei Tampereen kunnallinen<br />

rustelujaan. Ne vakuuttivat kunnanvaltuuston<br />

niin, että sopimus<br />

hyväksyttiin viime vuonna<br />

yksimielisesti.<br />

Vedenhankinta on<br />

turvattava<br />

Lahti Aqua Oy:n suurin yhteistyöintressi<br />

on toimitusjohtaja<br />

Martti Lipposen mukaan pääsy<br />

mukaan neitseellisille raakavedenhankinta-alueille.<br />

– Puhdas vesi on varmistettava,<br />

kun pohjaveden päällä on<br />

pyöritetty sata vuotta teollisuutta,<br />

Lipponen korostaa.<br />

Jätevesipuolella hyöty tulee<br />

volyymin kasvusta. Lisää maksajia<br />

tarvitaan, kun puhdistusmääräykset<br />

tiukkenevat.<br />

– Sitä paitsi hollolalaisten jätevedet<br />

kuormittivat samaa Porvoonjokea<br />

kuin lahtelaisten jo ennen<br />

kuin kunta sulki omat puhdistamonsa<br />

pari vuotta sitten.<br />

Pirkkala kokeilee Tampereen siipien suojassa<br />

liikelaitos ottanut vastuulleen<br />

Pirkkalan hulevesiä.<br />

Tampere ja Pirkkala aikovat<br />

yhdenmukaistaa taksat niin, että<br />

vastedes Tampereen Vesi perii<br />

ja pitää pirkkalalaisten maksut.<br />

Alustava suunnitelma lähtee<br />

siitä, että pirkkalalaiset maksaisivat<br />

vedestä ja jätevedestä 15<br />

prosenttia enemmän kuin tamperelaiset.<br />

Yllättäviä pulmia<br />

Reijo Leinonen kuvaa koejakson<br />

kokemuksia erittäin hyviksi. Ensimmäiseksi<br />

hän nostaa esiin toimintavarmuuden:<br />

putkivuodot<br />

on korjattu heti.<br />

Pirkkalalaiset eivät mutise edes<br />

siitä, että vesipuolen asiakaspalvelut<br />

on keskitetty kokonaan<br />

Läpinäkyvyys oleellista<br />

Lahti ja Hollola olivat tottuneet<br />

vesipuolen yhteistyöhön kymmenen<br />

aiemman sopimuksen<br />

perusteella. Lisäksi kunnilla on<br />

vuodesta 1978 ollut yhteinen vedenhankintakuntayhtymä.<br />

Salaisen, 15-vuotisen konsessiosopimuksen<br />

pykälät takaavat<br />

Hollolan edustajille pääsyn talouslukemien<br />

taakse niin, ettei<br />

vaaraa vääryyksistä tai painostuksesta<br />

ole, Tuunanen vakuuttaa.<br />

Kustannusten läpinäkyvyyttä<br />

ja samalla luottamusta korostaa<br />

myös toimitusjohtaja Lipponen.<br />

Hän kiittää ensimmäisen raportointikauden<br />

kokemuksia erittäin<br />

hyviksi.<br />

Säästömahdollisuus<br />

Hannu Tuunasen mukaan hollolalaiset<br />

asiakkaat ovat olleet<br />

tyytyväisiä palveluun. Jotkut to-<br />

Tampereelle.<br />

Pieniä sotimisen aiheita on silti<br />

riittänyt, kun Tampere Veden toimitusjohtaja<br />

Pekka Pesonen ja<br />

Reijo Leinonen ovat vuoden mittaan<br />

tavanneet vesiasiain neuvotteluryhmänä.<br />

– Emme pystyneet ennakoimaan<br />

esimerkiksi sitä, miten vaikeaa<br />

on tietotekniikan yhteen<br />

saattaminen. Vesihuollon suunnitteluohjelman<br />

olemme joutuneet<br />

Pirkkalassa uusimaan kokonaan,<br />

Leinonen kertoo.<br />

Tampereen Vesi on esittänyt<br />

investointitoiveita käytyään lävitse<br />

Pirkkalan laitteistot. Leinonen<br />

ei pidä niitä mahdottoman<br />

isoina.

– Palveluyhteistyömallin<br />

etuihin kuuluu se, että<br />

naapurit investoivat myös itse,<br />

Lahti Aquan toimitusjohtaja<br />

Martti Lipponen sanoo.<br />

sin ovat purnanneet maksuista.<br />

– Hollolalla ei ole varaa alentaa<br />

taksoja Lahden tasolle, kun<br />

matkaa yhdeltä liitettävältä kohteelta<br />

toiselle kertyy usein 300<br />

metriä 30:n sijaan, Tuunanen<br />

vastaa.<br />

Hänen mukaansa Hollolalle<br />

tarjoutuu mahdollisuus säästää<br />

vesilaitoksen käyttötaloudessa<br />

lähivuodet noin 100 000 euroa<br />

vuosittain. Lahti Aqua perii<br />

nimittäin kolmen vuoden ajan<br />

kiinteän palvelumaksun. Vasta<br />

sen jälkeen tulee mahdollisuus<br />

korotuksiin putkistojen pidetessä<br />

ja asiakaskunnan laajetessa.<br />

Kuntaliitosta ei odotella<br />

Konsulttinakin toimineen Martti<br />

Lipposen mielestä vesilaitosten<br />

institutionaalinen kehitys on<br />

Suomessa ollut hämmästyttävän<br />

hidasta. Suuri osa on edelleen<br />

liikelaitoksia, mutta Lahti perusti<br />

osakeyhtiön jo 1994.<br />

Lipposen johtajakauden aluksi<br />

yhtiön nimi muuttui Lahti Aquaksi.<br />

Sen alle on perustettu apuyhtiöt<br />

omistamiselle ja operatiiviselle<br />

toiminnalle, eikä niissä enää<br />

ole poliittista hallitusta.<br />

Lahti Aqua tähtää seudulliseksi<br />

yhtiöksi. Hollolan jälkeen<br />

on neuvoteltu Nastolan suunnalla.<br />

Seuraavaksi ovi lienee avoinna<br />

Asikkalalle ja Orimattilalle. Lipponen<br />

pitää mahdollisena myös<br />

”satelliittikumppaneita”.<br />

– Vesihuolto ei odottele kuntaliitoksia,<br />

hän jyräyttää.<br />

Lipposen mukaan on parempi<br />

sopia erikseen laadukkaista palveluista<br />

ja riittävästä investointitasosta<br />

kuin ottaa romuja niskaan<br />

muitten ratkaisuilla.<br />

”Tämä on vasta alkua”<br />

Martti Lipponen uskoo Suomen<br />

vesihuollon integroituvan edelleen<br />

isommiksi yksiköiksi. Kun<br />

ne ovat riittävän suuria, ne voivat<br />

herättää kiinnostusta myös<br />

ulkomailla.<br />

– Vesihuollossa on suuria kansainvälisiä<br />

toimijoita, joilla on pitkäaikainen<br />

ja laaja kokemus sekä<br />

riittävät resurssit kehittää ja laajentaa<br />

toimialueitaan. Emme me<br />

suomalaiset enää ole ihan maailman<br />

huippua.<br />

Lipposen mukaan itse vettä ei<br />

kannata myydä toisten käsiin, sillä<br />

se on strateginen voimavara.<br />

– Pumppua voi pyörittää kuka<br />

tahansa. Operatiivinen yhteistyö<br />

voikin olla luontevin väylä uusille<br />

toimijoille. <br />

VESIHUOLTO<br />

LIPPOSEN<br />

MUUTOSTEESIT<br />

Pienen yksikön on vaikea järjestää<br />

pitkällä tähtäimellä kyllin<br />

laadukasta vedenhankintaa ja<br />

jätevedenpuhdistusta.<br />

Henkilöstöpula uhkaa myös<br />

vesihuoltoa.<br />

Tulevaisuus on saneerauspainotteinen.<br />

Kun laitoksia ja<br />

verkostoja uudistetaan, se on<br />

luontevampaa toteuttaa isompina<br />

kokonaisuuksina.<br />

Toimintavarmuus vaatii kuntien<br />

välisiä putkilinjoja.<br />

Kiristyvät laatuvaatimukset<br />

kasvattavat teknologian ja<br />

osaamisen tarvetta.<br />

Teknistyminen edellyttää erikoisosaamista<br />

ja -työkaluja.<br />

Pienet toimijat eivät pysty tehostamaan<br />

toimintaansa niin<br />

kuin julkisellakin puolella yhä<br />

tiiviimmin vaaditaan. Kohtuullinen<br />

tuotto ei yksin riitä; jatkossa<br />

vaaditaan lisäksi näyttöä toiminnan<br />

tehokkuudesta ja tehostamisesta.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

15

16 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

Käytämme laadukkaita<br />

tuotteita<br />

Suuntana on kuntayhteistyö,<br />

MÄNTSÄLÄ opettelee<br />

LAPINLAHTI otti Kemi<br />

TEKSTI: Merja Åkerlind<br />

KUVA: Mäntsälän Vesi<br />

Mäntsälän Vesi isännöi<br />

Pornaisten ja Pukkilan<br />

vesihuoltoa ja tuskailee<br />

laskutuksen ja<br />

verotulkintojen kanssa.<br />

Lapinlahti kilpailutti<br />

vesilaitoksensa toiminnan<br />

viime vuonna ja<br />

päätyi ottamaan Kemiran<br />

jätevesiensä puhdistajaksi.<br />

– Isäntäkuntamallissa ei ole<br />

vikaa, mutta käytäntöä olisin<br />

pohtinut etukäteen enemmän,<br />

Hanna Yli-Tolppa sanoo. Hän<br />

aloitti Mäntsälän Veden toimitusjohtajana<br />

tämän vuoden alussa<br />

– samoihin aikoihin, kun liikelaitos<br />

rupesi isännöimään<br />

Pornaisten ja Pukkilan vesihuoltoa.<br />

– Täällä sattui liian monta<br />

muutosta liian nopeasti. Myös<br />

vesihuoltomestari ja laskutuksen<br />

hoitaja vaihtuivat. Yksin<br />

työskennelleet asentajat joutuivat<br />

totuttelemaan ryhmätyöhön<br />

siirryttyään Mäntsälän Veden<br />

palvelukseen.<br />

Yli-Tolppa itse aloittaisi yhteistyön<br />

valmistelun jututtamalla<br />

ne, jotka hoitavat laitoksia ja<br />

asiakassuhteita.<br />

Nyt pääsi käymään niin, että<br />

Mäntsälän Vesi lupasi ottaa hoitoonsa<br />

naapurienkin laskutuksen,<br />

vaikka kunta on keskittänyt<br />

omat kassa-asiansa ihan muualle,<br />

Keski-Uudenmaan Kuumakuntien<br />

yhteiseen talouspalvelukeskukseen.<br />

Vesilaskutuksen keskittäminen<br />

näyttää lykkääntyvän ensi<br />

– Muutosten suma tuo ongelmia,<br />

mutta myös mahdollisuuden<br />

aloittaa puhtaalta pöydältä,<br />

toimitusjohtaja Hanna Yli-<br />

Tolppa sanoo.<br />

vuoden alkuun, koska sille tarvitaan<br />

omat atk-ohjelmat ja tottuneet<br />

käyttäjät.<br />

Veronalaista vai ei?<br />

Ihan toinen kysymys on se, onko<br />

palveluitten myynti naapurikuntaan<br />

tuloveron alaista vai ei.<br />

Mäntsälään on saatu vastaukset<br />

kyllä ja ei.<br />

Oikeata verotulkintaa odoteltaessa<br />

Yli-Tolppa haluaisi yhdenmukaistaa<br />

käytäntöjä. Kolmen<br />

kunnan vesihuollossa käytetään<br />

esimerkiksi erilaisia osia.<br />

Liittymispisteeksi tulkitaan yhdessä<br />

kunnassa tontin raja ja toisessa<br />

runkopiste. Tonttisuluista,<br />

liittymän avaamisesta ja konetyöstä<br />

peritään vielä toistaiseksi<br />

eri taksoja.<br />

Yli-Tolppa harmittelee sitäkin,<br />

ettei sopimus määrittele kyllin<br />

tarkoin kustannusten jakoa. Onko<br />

kyse Mäntsälän Veden kontolle<br />

tulevasta käyttökustannuksesta<br />

vai naapurikunnan investoinnista,<br />

kun pumppaamolle kunnostetaan<br />

huoltotie, yhtenäistetään lukot<br />

tai hankitaan karttapohjia?<br />

Ongelmat ovat heijastuneet<br />

asiakkaittenkin suuntaan sen verran,<br />

että taannoin Pukkilassa kaavoitustilaisuus<br />

kääntyi keskusteluksi<br />

vesihuollosta.

vaikka mallit vaihtelevat<br />

isäntäkunnaksi,<br />

ran kumppaniksi<br />

Yli-Tolpan mukaan yhteistyö<br />

on lähtenyt liikkeelle heikoimmin<br />

juuri Pukkilassa, jonne<br />

Mäntsälällä ja hänellä itsellään<br />

oli entuudestaan vähemmän<br />

kontakteja. Tekninen johtaja on<br />

kunnanvirastolla vain päivän viikossa,<br />

Askolasta vuokrattuna.<br />

Parempaa kalliimmalla<br />

Yli-Tolpan sormituntumalla<br />

palvelun taso ja toimintavarmuus<br />

on ensimmäisenä puolena<br />

vuonna parantunut. Vesikatkoksia<br />

ei ole, ja laatu on pysynyt hyvänä.<br />

Jätevesipuolella on jatkuvan<br />

päivystyksen ansiosta päästy<br />

ylivuodoista.<br />

– Mahdollisesti se nostaa<br />

myös kustannuksia, Hanna Yli-<br />

Tolppa arvelee.<br />

Kun käytäntö saadaan vähitellen<br />

pelaamaan, Itä-Uudenmaan<br />

päättäjillä on edessään vielä<br />

suuria vesiratkaisuja. Otetaanko<br />

kasvualueet kunnallisen verkoston<br />

piiriin vai jätetäänkö vastuu<br />

asukkaitten vesiosuuskunnille?<br />

Tuodaanko Pornaisten jätevedet<br />

puhdistettavaksi Mäntsälään<br />

ja millä hinnalla? Mistä saviseudulle<br />

saadaan taatusti juomavettä?<br />

Kemira puhdistaa<br />

Lapinlahden jätevedet<br />

Lapinlahden kunta kilpailutti viime<br />

vuonna vesilaitoksen toiminnan.<br />

Lopulta Kemira sai hoitaakseen<br />

maitopitäjän jätevedet 6+6<br />

vuoden sopimuksella.<br />

Kunnaninsinööri Eero Mykkäsen<br />

mukaan kilpailuttamiseen<br />

lähdettiin, kun puhdistamonhoitaja<br />

oli jäämässä eläkkeelle.<br />

Kyselijöitä ilmaantui puolenkymmentä,<br />

mutta vain Kemira<br />

Water jätti tarjoukset sekä koko<br />

vesilaitoksesta että jätevesipuolesta.<br />

Hintavertailu osoitti, ettei<br />

kunnan kannattanut ulkoistaa<br />

kaikkia vesipalveluita. Jätevedenpuhdistamon<br />

kunnossapito<br />

ja hoito olisi kuitenkin yksityistettynä<br />

vähän halvempaa.<br />

– Yhtiöllä on omat kemikaalit,<br />

ja iso talo saa sähköä edullisemmin,<br />

Mykkänen arvelee.<br />

Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti<br />

sopimuksen, joka perustuu<br />

kiinteään vuosihintaan.<br />

Korotusta tietävät hintaindeksin<br />

nousu sekä huomattava vesimäärien<br />

lisäys.<br />

Asiantuntija-apua<br />

laitossaneeraukseen<br />

Lapinlahdella puhdistetaan tavallista<br />

vaikeampia jätevesiä, sillä<br />

vuosittaisesta 1,5 miljoonasta<br />

kuutiosta tulee 85 prosenttia Valion<br />

tehtailta.<br />

Uudistuksesta ei ole kantautunut<br />

kunnaninsinöörin korviin<br />

mitään negatiivista. Mykkänen<br />

itse arvioi laadun varmistuneen<br />

ja pikkuisen parantuneenkin, sillä<br />

Kemiralla on jatkuva päivystys.<br />

Muutosta on osaltaan helpottanut<br />

se, että kolme kunnan<br />

työntekijää siirtyi vanhoin eduin<br />

yhtiön palkkalistoille.<br />

Mykkänen korostaa asiantuntija-apua,<br />

jota Lapinlahti saa Kemiralta<br />

suunnitellessaan puhdistamonsa<br />

saneerausta ja laajennusta.<br />

Noin viiden miljoonan<br />

euron hankkeen pitäisi valmistua<br />

2010.<br />

Pitkän päälle Lapinlahdelle<br />

saatetaan johtaa koko Ylä-Savon<br />

jätevedet. Se tutkittiin varteenotettavaksi<br />

vaihtoehdoksi jo<br />

kymmenen vuotta sitten.<br />

– Ei ole mitään järkeä, että joka<br />

kunnalla on oma pikku putsarinsa,<br />

Eero Mykkänen sanoo.<br />

Kemira osallistuu kumppanina<br />

myös käyttöpuolen kehittämisprojekteihin,<br />

esimerkiksi<br />

energiansäästömahdollisuuksien<br />

etsintään. <br />

SG-VALURAUDALLA<br />

MENNÄÄN PITKÄLLE<br />

SG-valurauta on vuosi vuodelta vahvistanut<br />

mainettaan kestävänä ja<br />

luotettavana materiaalina juoma- ja<br />

jätevesien paineputkijärjestelmissä.<br />

SG-valurauta kestää ja se mukautuu<br />

ympäristön moninaisiin vaatimuksiin.<br />

V LURAU UTA<br />

SSGG-VA<br />

TT<br />

Merstolantie 16, 29200 HARJAVALTA<br />

Nuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKI<br />

Puh. 0207 424 600, fax 0207 424 601<br />

E-mail: sgps.finland@saint-gobain.com<br />

www. sgps.fi<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

17

Suuri osa vakituisten asuntojen omistajista ei ole<br />

JÄTEVESIREMONTTI<br />

18 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008

vielä tehnyt mitään – aika loppuu 2013<br />

VESIHUOLTO<br />

etenee hitaasti haja-asutuksessa<br />

Suuri osa etenkin vanhojen kiinteistöjen<br />

omistajista pitää jätehuoltojärjestelmäänsä<br />

vaatimusten mukaisena. Kuitenkin vain<br />

noin 20 prosenttia vanhoista järjestelmistä<br />

täyttää sellaisenaan asetuksen vaatimukset.<br />

Kyselyistä kävi myös ilmi, ettei<br />

monilla kiinteistöillä edes tiedetä saostuskaivojen<br />

sijaintia.<br />

Pirjo Valtakari<br />

Vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla<br />

alueilla on kunkin kiinteistön huolehdittava<br />

itse jätevesiensä asetuksenmukaisesta käsittelystä<br />

2014 alkuun mennessä. Monet kunnat<br />

ovat ympäristönsuojelumääräyksissään antaneet<br />

asetusta täsmentäviä vaatimuksia. Valmista on<br />

toistaiseksi tullut aivan liian hitaasti.<br />

Erkki Santala,<br />

johtava asiantuntija<br />

Sanna Vienonen, tutkija<br />

Anna Koskinen, harjoittelija<br />

Suomen ympäristökeskus<br />

Valtioneuvoston 1.1.2004<br />

voimaan tulleessa asetuksessa<br />

(542/2003) annetaan jätevesien<br />

käsittelyvaatimukset, joilla<br />

halutaan rajoittaa ympäristöön<br />

joutuvaa orgaanista ja ravinnekuormitusta<br />

sekä suojella pohjavesiä.<br />

Perusvaatimukset ovat<br />

melko tiukat verrattuna siihen,<br />

mihin aiemmin yleisesti käytetyllä<br />

menetelmällä eli pelkällä<br />

saostuskaivolla päästään. Uudet<br />

vaatimukset ovat kuitenkin nykytekniikalla<br />

hyvin saavutettavissa.<br />

Asetus sisältää eräitä määräaikoja<br />

toimenpiteiden toteuttamiselle.<br />

Selvitysten tulisi<br />

olla jo tehtyinä<br />

Ensimmäisenä umpeutui määräaika<br />

jätevesijärjestelmää koskevan<br />

selvityksen sekä käyttö- ja<br />

hoito-ohjeen tekemiseen. Selvitys<br />

on yksinkertaisella asemapiirroksella<br />

täydennetty kirjallinen<br />

kuvaus siitä, miten jätevedet<br />

on viemäröity, käsitelty ja<br />

johdettu. Selvitys piti tehdä 2005<br />

loppuun mennessä niillä kiinteistöillä,<br />

joilla on vesikäymälä.<br />

Jos vesikäymälää ei ole – mikä<br />

on tilanne useimmilla loma-<br />

asunnoilla – oli selvityksen laatimiselle<br />

aikaa 2007 loppuun.<br />

Pitkät siirtymäajat<br />

Asetuksen mukaiset vaatimukset<br />

oli uudisrakentamisessa otettava<br />

heti huomioon. Tämä tavoite<br />

on pääosin kohtuullisesti<br />

toteutunut, koska rakennusvalvonnan<br />

on edellytettävä suunnitelmaa<br />

jätevesijärjestelmästä<br />

rakennusluvan hakemisen yhteydessä.<br />

Jos vanha jätevesijärjestelmä<br />

toimii siten, ettei jätevesistä<br />

aiheudu ympäristön pilaantumista,<br />

siihen sovelletaan<br />

asetuksen siirtymäaikaa. Tällöin<br />

sallittu enimmäispäästöjen taso<br />

on alitettava kymmenen vuoden<br />

kuluessa asetuksen voimaantulosta,<br />

siis viimeistään 2013.<br />

Kymmenen vuoden siirtymäajan<br />

katsottiin asetusta valmisteltaessa<br />

riittävän jätevesijärjestelmien<br />

kuntoon laittamiseen,<br />

kun ottaa huomioon myös laitteiden<br />

ja materiaalien valmistamisen<br />

sekä suunnittelijoiden ja<br />

rakentajien saatavuuden. Pitkän<br />

siirtymäajan takia ei myöskään<br />

olisi kohtuutonta edellyttää<br />

tehostettaviksi sellaisia järjestelmiä,<br />

jotka olivat suhteellisen<br />

uusia asetuksen voimaan<br />

tullessa.<br />

Osana uudistusta ympäristönsuojelulain<br />

18 §:ä täydennettiin<br />

siten, että kohtuuttomissa tilanteissa<br />

jätevesijärjestelmän to-<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

19

20 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

teuttamiseksi on mahdollista saada<br />

jatkoaikaa.<br />

Järjestelmän käyttö ja<br />

huolto oltava hallinnassa<br />

Asetuksen vaatimusten toteuttaminen<br />

vähentää ympäristökuormitusta<br />

etenkin sellaisissa ympärivuotisissa<br />

asunnoissa, joissa jätevesijärjestelmä<br />

on rakennettu<br />

ehkä vuosikymmeniä sitten eikä<br />

mitään parannuksia ole tehty.<br />

Tyypillinen tällainen järjestelmä<br />

on paikalla rakennettu saostuskaivo,<br />

josta jätevesi johdetaan<br />

ilman muuta käsittelyä edelleen<br />

avo-ojaan.<br />

Kun kiinteistölle on tehtävä<br />

uusi tai tehostettava vanhaa jätevesijärjestelmää,<br />

siitä on tehtävä<br />

suunnitelma, joka liitetään maankäyttö-<br />

ja rakennuslain nojalla<br />

tehtävään rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen.Suunnitelman<br />

sisällölle on asetuksessa<br />

vaatimuksia, ja suunnittelijan tulee<br />

osata asiansa.<br />

Rakentamiseen liittyen kiinteistön<br />

haltijalla on ennen järjestelmän<br />

käyttöönottoa oltava<br />

kirjalliset käyttö- ja hoito-ohjeet.<br />

Niiden avulla asukkaan on<br />

pystyttävä käyttämään järjestelmää<br />

suunnitellulla ja vaatimukset<br />

täyttävällä tavalla.<br />

Mikäli toteutettavaksi valitaan<br />

puhdistamo, jonka hoitaminen<br />

edellyttää erikoisosaamista, on<br />

suositeltavaa tehdä huoltosopimus<br />

valmistajan päteväksi toteaman<br />

asiantuntijaliikkeen kanssa.<br />

Tätä ei asetuksessa kuitenkaan<br />

suoraan vaadita, vaan edellytetään<br />

yleisesti jätevesijärjestelmän<br />

käyttö- ja hoito-ohjeen noudattamista.<br />

Vanhoilla kiinteistöillä<br />

eteneminen hyvin hidasta<br />

Suomen ympäristökeskus SYKE<br />

on tehnyt hajajätevesiasetuksen<br />

toteutumisesta selvityksen, joka<br />

perustuu kahteen talvella 2006–<br />

07 toteutettuun kyselyyn. Selvitys<br />

osoitti, että suuri osa vakituisten<br />

asuntojen omistajista on vielä<br />

odottavalla kannalla eikä ole toteuttanut<br />

minkäänlaisia toimenpiteitä.<br />

Asetuksen vaatiman selvityksen<br />

kiinteistön jätevesijärjestel-<br />

mästä ilmoitti tehneensä noin<br />

60 prosenttia kyselyyn vastanneista.<br />

Suurin osa vastanneista<br />

aikoo kunnostaa järjestelmänsä<br />

2014 mennessä tai myöhemmin.<br />

Yli puolet pitääkin järjestelmäänsä<br />

vaatimusten mukaisena. Paikallisten<br />

viranomaisten ja alueellisten<br />

projektien kokemusten sekä<br />

kyselystä tehtyjen päätelmien<br />

mukaan kuitenkin vain noin 20<br />

prosenttia vanhoista järjestelmistä<br />

näyttäisi sellaisenaan täyttävän<br />

asetuksen vaatimukset.<br />

Saostussäiliön tyhjennys<br />

ainoa kunnostustoimi<br />

Etenkin vanhemmat asukkaat<br />

haluavat jättää jätevesiasian hoidon<br />

jälkipolville tai asunnon uusille<br />

omistajille jo kunnostamisen<br />

kustannusten takia. Järjestelmän<br />

voi kuitenkin kunnostaa<br />

tai täydentää kohtuullisen edullisestikin<br />

menetelmästä ja vanhan<br />

järjestelmän osien kunnosta<br />

riippuen. Toisaalta asianmukainen<br />

ja toimiva jätevesijärjestelmä<br />

vaikuttaa positiivisesti kiinteistön<br />

arvoon sen mahdollisessa myyntitilanteessa.<br />

Kyselyissä tuli esille puutteita<br />

myös jätevesijärjestelmien huollossa.<br />

Suurin osa järjestelmistä on<br />

rakennettu 1980-luvulla tai aiemmin,<br />

ja niiden kunto ja sen myötä<br />

puhdistusteho on kärsinyt. Järjestelmiä<br />

ilmoitettiin kunnostettavan<br />

tarpeen vaatiessa tai säännöllisesti,<br />

mutta lähes ainoana menetelmänä<br />

mainittiin saostussäiliön<br />

tyhjennys.<br />

Monilla kiinteistöillä saostussäiliön<br />

sijaintiakaan ei edes tiedetä,<br />

jolloin sen säännöllinen tyhjentäminen<br />

on epätodennäköistä,<br />

muista toimenpiteistä puhumattakaan.<br />

Kaikki jätevesijärjestelmät<br />

edellyttävät kuitenkin ainakin<br />

ajoittaista tarkkailua ja säännöllisesti<br />

suoritettavia hoito- ja<br />

huoltotoimenpiteitä.<br />

Eniten ongelmia viemärin<br />

tukkeutumisesta<br />

Ongelmia viemäröinnin toimivuudessa<br />

oli kokenut lähes 10<br />

prosenttia kyselyihin vastanneista.<br />

Biologisen prosessin toimintaongelmia<br />

ei ole välttämättä edes<br />

huomattu, eikä käsitellyn jäteve-

Kiinteistöjen<br />

talousjätevesijärjestelmien<br />

suunnitellut<br />

parannusmenetelmät<br />

vuoteen 2014<br />

mennessä<br />

Lähde:<br />

Suomen<br />

ympäristökeskus<br />

den laadusta ole tarkkaa tietoa.<br />

Suurin osa ongelmista oli ilmennyt<br />

järjestelmän tukkeutumisena,<br />

mistä aiheutuu mm. hajuhaittoja<br />

kiinteistöllä ja järjestelmän<br />

toimimattomuus. Järjestelmistä<br />

puuttuu usein kunnollinen<br />

viemärin tuuletus, tai tuuletusputket<br />

ovat saattaneet talvisin<br />

jäätyä.<br />

Kiinteistöillä, joilla oli oma<br />

talousvesikaivo, ei jätevesijärjestelmän<br />

kunto aina ole kiinnostanut,<br />

vaikka sen heikkotasoisuus<br />

ja virheellinen sijainti lähellä kai-<br />

osuus (%) n=429<br />

30<br />

25<br />

20<br />

15<br />

10<br />

5<br />

0<br />

parannusmenetelmät<br />

voa oli ilmeinen riski kaivoveden<br />

laadun kannalta.<br />

Neljäsosalla kunnista<br />

paikallisia määräyksiä<br />

Kunnat voivat ympäristönsuojelumääräyksillään<br />

antaa paikallisista<br />

oloista johtuvia määräyksiä,<br />

muun muassa saattaa joillakin<br />

alueilla voimaan asetuksen<br />

tarkoittamat lievemmät käsittelyvaatimukset.Ympäristönsuojelumääräysten<br />

yleisyyttä ja sisältöä<br />

selvitettiin SYKEssä kesäkuussa<br />

2008. Tiedot on saatu kuntien<br />

nettisivuilta ja epäselvissä tapauksissa<br />

ottamalla yhteyttä kuntien<br />

ympäristöasioista vastaaviin<br />

henkilöihin tai alueellisiin ympäristökeskuksiin.<br />

Selvityksessä<br />

käytiin läpi 399 kuntaa.<br />

Voimassa olevat ympäristönsuojelumääräykset<br />

löytyivät 98<br />

kunnalta, ja niitä oli eri vaiheissa<br />

tekeillä kaikkiaan 98 kunnassa.<br />

Joillakin kunnilla on yhteiset<br />

tai yhteisesti valmistellut määräykset.Ympäristönsuojelumääräykset<br />

olivat muutamaa poikkeusta<br />

lukuunottamatta luettavis-<br />

VESIHUOLTO<br />

Saostuskaivojen rakentaminen/uusiminen<br />

Maasuodattamon/imeytyskentän<br />

rakentaminen tai kunnostaminen<br />

Tehdasvalmisteisen pienpuhdistamon hankinta<br />

Yhteiseen viemäriverkostoon liittyminen<br />

Muita keinoja<br />

sa kunnan kotisivuilla. Jos määräyksiä<br />

ei kunnan sivuilla ollut,<br />

niitä ei yleensä ollut laadittu tai<br />

ne olivat valmisteilla.<br />

Lievennetyt vaatimukset<br />

viidesosalla<br />

Hajajätevesiasetuksen lievennetyt<br />

puhdistusvaatimukset olivat<br />

käytössä tai tulossa käyttöön<br />

kaikkiaan 83 kunnassa. Näistä 57<br />

oli voimassaolevia määräyksiä ja<br />

loput luonnoksia, jotka eivät vielä<br />

olleet tulleet voimaan. Siten voimassaolevista<br />

määräyksistä yli<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

21

Yhteispuhdistamohankkeista<br />

on etua mm.<br />

kustannusten<br />

jakamisessa ja<br />

huoltotoimenpiteiden<br />

suorittamisessa.<br />

puolet sisälsi lievennettyjä jäteveden<br />

puhdistusvaatimuksia.<br />

Joillakin kunnilla oli myös<br />

tiukennettuja vaatimuksia pohjavesi-<br />

ja ranta-alueilla. Suuressa<br />

osassa jätevesiin liittyvistä määräyksistä<br />

oli myös suojaetäisyysvaatimuksia<br />

jätevesien maaperäkäsittelylaitteistojen<br />

ja puhdistettujen<br />

jätevesien purkupaikan sijoittamiselle<br />

kiinteistöllä.<br />

Puhdistuslaitteiden huoltoon<br />

liittyvät määräykset olivat yleisiä<br />

sisältäen mm. saostus- ja umpikaivojen<br />

tyhjennykseen liitty-<br />

22 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

Haja-asutuksen jätevesijärjestelmien hoidon tehostaminen edellyttää kuntien huolehtivan<br />

lietteen vastaanoton järjestämisestä asianmukaisesti.<br />

viä vaatimuksia. Lähes kaikissa<br />

määräyksissä oli liitteenä kartta<br />

tai karttoja pohjavesialueista, taajaan<br />

rakennetuista alueista tai lievennetyn<br />

käsittelyn alueista.<br />

Syitä siihen, miksi ympäristönsuojelumääräyksiä<br />

ei ole laadittu,<br />

olivat resurssien puute tai<br />

niille ei yksinkertaisesti koettu<br />

olevan tarvetta. Lisäksi kuntaliitokset<br />

ovat aiheuttaneet sen, että<br />

määräysten tekoa on monissa<br />

kunnissa lykätty tai niiden teko<br />

on keskeytetty.<br />

Lisää tietoa tarvitaan<br />

Kiinteistönomistaja on vastuussa<br />

siitä, että kiinteistöllä on vaatimukset<br />

täyttävä jätevesijärjestelmä.<br />

Järjestelmää on käytettävä<br />

ja huollettava ohjeiden mukaisesti<br />

ja siten, etteivät jätevedet pilaa<br />

ympäristöä.<br />

Oikean menetelmän valinta<br />

ja sen hyvä toteutus edellyttävät<br />

kunnollista suunnitelmaa. Huonosti<br />

suunniteltu ja rakennettu<br />

järjestelmä voi käytön aikana tulla<br />

maksamaan paljon enemmän<br />

kuin kerralla hyvin toteutettu. Jos<br />

Kotimaiset laadukkaat ja eko-tehokkaat<br />

jätevesijärjestelmän kunnostuksia<br />

jätetään runsaasti tehtäviksi<br />

juuri ennen siirtymäajan loppumista,<br />

asiantuntevien suunnittelijoiden<br />

ja urakoitsijoiden saatavuudesta<br />

tulee pulaa.<br />

SYKEn selvityksessä kävi ilmi,<br />

että kiinteistönomistajat eivät<br />

aina osaa etsiä tietoa suunnittelijoista<br />

ja urakoitsijoista. Pienpuhdistamoita<br />

saatetaan tilata<br />

jopa suoraan internetistä ilman<br />

minkäänlaisia tietoja tontin olosuhteista.<br />

Suunnittelijoiden ja kokeneiden<br />

urakoitsijoiden käyttöä<br />

AIRIT-ilmastimet<br />

• selvää sähkönsäästöä<br />

• portaaton säätö ja suora takaisinkytkentä<br />

happimittariin<br />

• automaattinen potkurin puhdistussykli<br />

• aina 7 metrin altaisiin soveltuva ilmastimen<br />

imuputki estää lietteen laskeutumisen<br />

• asennus ja huolto allasta tyhjentämättä<br />

MIXIT-sekoittimet<br />

• vakiona portaaton säätö<br />

• automaattinen potkurinpuhdistussykli<br />

• yksinkertainen ja luotettava rakenne<br />

• asennus ja huolto allasta tyhjentämättä<br />

Meiltä myös ilmastimien ja sekoittimien<br />

pitkä-ja lyhytaikainen vuokraus.<br />

WWW.WATERIX.COM<br />

WATERIX OY Luoteisrinne 5, 02270 Espoo • Puh. 020-7981 230 • Fax 020-7981 239<br />

Erkki Santala

lisäisi, jos kunnista olisi saatavissa<br />

tietoa alueella toimivista<br />

suunnittelijoista ja urakoitsijoista<br />

esimerkiksi yhteystietoluettelon<br />

muodossa.<br />

Kiinteistönomistajat miettivät<br />

myös eri järjestelmien toimintavarmuutta<br />

ja puhdistustehokkuutta.<br />

Koska markkinoilla<br />

on monia laitteita ja järjestelmiä,<br />

valinta ei ole helppo.<br />

Suunnittelija voi työssään<br />

tukeutua ympäristöhallinnon<br />

verkkopalvelussa (www.ymparisto.fi<br />

/hajajatevesi) ylläpidettävään<br />

puolueettomaan tiedostoon<br />

jätevesien käsittelymenetelmistä<br />

ja -laitteista. Lisäksi<br />

SYKEn Suomenojan tutkimusasemalla<br />

Espoossa testataan<br />

tehdasvalmisteisia pienpuhdistamoita.<br />

Yhteispuhdistamoista<br />

kustannussäästöjä<br />

Vaikka yleisesti näyttää siltä,<br />

että jätevesijärjestelmien kunnostukseen<br />

ei ole vielä ollut<br />

riittävää halukkuutta, on esimerkiksi<br />

alueellisilla hajajätevesihankkeilla<br />

saatu paljon aikaan.<br />

Yleisölle tarkoitetuissa<br />

tilaisuuksissa ja rakentamisen<br />

mallikohteissa on levitetty tietoa<br />

suunnittelijoille, rakentajille<br />

ja kiinteistön omistajille.<br />

Monelle kiinteistölle on<br />

tehty jätevesijärjestelmä hyvin<br />

tehdyn jätevesisuunnitelman<br />

mukaisesti tai perustettu vesiosuuskunta<br />

ja rakennettu yhteinen<br />

kyläpuhdistamo. Kunnissa<br />

on käynnistetty olemassa<br />

olevien viemäriverkostojen<br />

laajennuksia yhteistoimin kyläyhdistysten<br />

ja vesihuoltolaitoksen<br />

kanssa.<br />

Kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelynparannushankkeeseen<br />

lähdetään helpommin<br />

mukaan, jos naapuritkin aloittavat<br />

saneerauksen, koska tällöin<br />

asian kanssa ei olla yksin.<br />

Yhteispuhdistamohankkeista<br />

on etua mm. kustannusten jakamisessa<br />

ja huoltotoimenpiteiden<br />

suorittamisessa.<br />

Kuntien päivitettävä<br />

suunnitelmansa<br />

Monilla kiinteistönomistajil-<br />

la on epärealistisia odotuksia<br />

siitä, että lähestyttäessä vuotta<br />

2014 viemäriverkostot laajentuvat<br />

haja-asutusalueelle ja<br />

kiinteistö voidaan liittää siihen<br />

tekemättä mitään toimenpiteitä<br />

omalle jätevesijärjestelmälle.<br />

Kunnat vastaavat vesihuollon<br />

yleisestä kehittämisestä alueellaan<br />

ja siksi niillä onkin erityinen<br />

vastuu pitää haja-asutusalueiden<br />

asukkaat riittävän<br />

hyvin tietoisina viemäröinnin<br />

suunnitelmista.<br />

Tällöin alueilla, missä ei<br />

ole perusteita toteuttaa yhteistä<br />

viemäröintiä, asukkailla ei<br />

olisi syytä viivytellä kiinteistökohtaisenjätevedenkäsittelyn<br />

tehostamisessa. Tiedottamisella<br />

voitaisiin myös välttää<br />

virheinvestoinnit jätevesiverkoston<br />

laajentamisen ollessa<br />

jo nurkan takana. Kuntien<br />

vesihuollon kehittämissuunnitelmat<br />

onkin syytä päivittää<br />

huolella. Myös rahoitustukimahdollisuuksista<br />

ja kotitalousvähennyksenkäyttömahdollisuudesta<br />

on syytä tiedottaa<br />

paikallisesti.<br />

Toimenpiteitä ei pidä<br />

liioitella<br />

Kuntien paikallisia määräyksiä<br />

ja sovellettavia viranomaiskäytäntöjä<br />

tulee kehittää siten, että<br />

toiminnan vaikutukset kohdistuvat<br />

ympäristönsuojelun<br />

kannalta tärkeimpiin kohteisiin.<br />

Paikalliset määräykset eivät<br />

saa olla esimerkiksi sellaisia<br />

teknisluonteisia vaatimuksia,<br />

jotka muodostavat kaupan<br />

esteitä. Toisaalta vaatimattomasti<br />

varustettujen kiinteistöjen<br />

kuten tavanomaisten kesämökkien<br />

suhteen ei saisi tapahtua<br />

vaadittavien toimenpiteiden<br />

liioittelua.<br />

Kompostikäymälöitä tulisi<br />

kannustaa käyttämään, jotta jätevesien<br />

käsittelyssä voitaisiin<br />

soveltaa mahdollisimman yksinkertaisia<br />

ja helppohoitoisia<br />

menetelmiä. Hajakiinteistöjen<br />

omistajien olisi puolestaan tiedostettava<br />

nykyistä paremmin,<br />

että säädöksillä suojellaan ensi<br />

sijassa heidän omaa, jokapäiväistä<br />

ympäristöään. <br />

Säästä jopa 50 %<br />

käyttökustannuksissa<br />

uudella patentoidulla<br />

pumppaamotekniikalla.<br />

Wilo-EMUPORT.<br />

1 Tuuletus 2 Sulkukuula 3 Erotteluläpät 4 Sisääntulo 5 Jakelusäiliö<br />

6 Poistoputki 7 Kokoomasäiliö 8 Kiinteän aineen erottelusäiliö<br />

Wilo- EMUPORT<br />

Tutustu Wilon uuteen pumppaamoratkaisuun,<br />

joka säästää jopa 50 % käyttökustannuksissa.<br />

Se on helppohoitoinen ja tukkeutumaton.<br />

Patentoidulla EMUPORT-ratkaisulla<br />

10 vuoden takuu.<br />

WILO Finland Oy,<br />

puh. 0207401540<br />

www.wilo.fi<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

23

KAUPUNKITULVA sai<br />

Porin varautumaan<br />

vastaisen varalle<br />

Reilu vuosi sitten Poria<br />

koetteli Suomen suurin<br />

kaupunkitulva – vahingot<br />

olivat arviolta 20 miljoonaa<br />

euroa. Kaupungin selvityksissä<br />

parannettavaa löytyi<br />

kunnallistekniikasta, rakentamisesta,<br />

kaavoituksesta<br />

ja tiedottamisesta. Vastaisen<br />

varalle on laadittu lista<br />

toimenpiteistä.<br />

24 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

TEKSTI: Jouni Pihlanko,<br />

kadunsuunnitteluinsinööri<br />

Porin kaupunki, tekninen palvelukeskus,<br />

aluetekniikka/suunnittelu<br />

KUVAT: Janne Lumme<br />

Porissa koettiin voimakas<br />

taajaanasutulle kaupunkialueelle<br />

osunut kapea-alainen rankkasade<br />

ja siitä aiheutunut tulva<br />

sunnuntaina alkuillasta 12. elokuuta<br />

2007. Sademäärä oli paikoin<br />

100–125 mm ja se kertyi<br />

vain muutamassa tunnissa. Ilmatieteen<br />

laitoksen mukaan tämän<br />

määrän ylittävä vuorokausisademäärä<br />

sattuu Porin seudulla<br />

keskimäärin vain kerran<br />

100–300 vuodessa. Kolmen<br />

tunnin aikana kertyneenä sama<br />

sademäärä tapahtuu vieläkin<br />

harvemmin.<br />

Pintavedet tulvivat kaduilla<br />

ja asuntoalueilla. Alikulkutunnelit<br />

täyttyivät vedellä ja jakoivat<br />

kaupungin kahtia. Yli tuhat<br />

kiinteistöä kärsi vesivahinkoja.<br />

Rakennusten kellareihin tunkeutui<br />

viemäröinnin kautta jäte-<br />

ja hulevesiä. Pintavesiä pääsi<br />

rakennuksiin myös suoraan<br />

oviaukoista ja ajoluiskista. Rakennukset,<br />

niiden irtaimistot<br />

ja kulkuneuvot kärsivät vesivahinkoja.<br />

Pelastuslaitos sai noin<br />

300 pumppauspyyntöä, kaikkia<br />

ei saatu kirjattua soittojen<br />

ruuhkautumisen vuoksi.<br />

Oli tapahtunut Suomen suurin<br />

kaupunkitulva. Tähän mennessä<br />

dokumentoituja vahinkoja<br />

syntyi 13 miljoonan euron<br />

arvosta, kaikkiaan vahinkojen<br />

arvioidaan kohoavan 20 miljoonaan<br />

euroon.<br />

Porin tulvasta on kulunut<br />

nyt vuosi, ja vahingot on saatu<br />

suurimmaksi osaksi korjattua.<br />

Kaupungin sisäiset työryhmät<br />

ovat tehneet tapahtumasta<br />

laajoja selvityksiä ja arvioita.<br />

Yhtenä tärkeänä tehtävänä

Parannettavaa<br />

kunnallistekniikassa,<br />

kaavoituksessa,<br />

tiedottamisessa...<br />

oli tehdä esityksiä toimenpiteistä,<br />

joilla vastaavaan tulvatilanteeseen<br />

voidaan tulevaisuudessa varautua<br />

paremmin.<br />

Parannettavaa löytyi muun<br />

muassa kunnallistekniikasta, rakentamisesta,<br />

kaavoituksesta ja<br />

yleisestä tiedottamisesta. Osa<br />

esitetyistä toimenpiteistä on jo<br />

toteutettu tai parhaillaan tekeillä.<br />

Lisäksi on laadittu kaupungin<br />

sisäiset toimintaohjeet äkillisten<br />

poikkeavien tilanteiden johtamiseen<br />

ja tiedotukseen.<br />

Seuraavassa on esille tulleita<br />

kehittämiskohteita vastaavaan tilanteeseen<br />

varautumista varten.<br />

Kaavoitus<br />

Sadetulvan kokemusten pohjalta<br />

arvioidaan kaupunkirakennetta,<br />

maankäytön ratkaisuja ja<br />

riskinäkökulmasta myös kaavojen<br />

muutostarpeita. Kokemuksesta<br />

otetaan oppia ja harkitaan<br />

uusia ratkaisuja kaikilla kaavatasoilla.<br />

Alavilla alueilla tarvitaan<br />

riittävän suuria vapaa-alueita, keräysaltaita<br />

painanteissa, riittävää<br />

avo-ojaverkostoa ja luonnonmukaisia<br />

hidasteita, jotka pitkittävät<br />

veden siirtymistä verkostoihin.<br />

Nykyisillä rakennetuilla alueilla<br />

on arvioitava kaavojen ajanmukaisuutta.<br />

Ainakin joillakin<br />

VARAUTUMISTOIMENPITEITÄ<br />

Kaavoituksessa otetaan<br />

huomioon rankkasadetulvien<br />

mahdollisuus.<br />

Tulvavesien johtamisreitteihin<br />

varaudutaan uusien alueiden<br />

kaavoituksessa ja rakentamisessa.<br />

Sade- ja hulevesiverkon<br />

suunnittelussa ja rakentamisessa<br />

varaudutaan ilmastonmuutokseen.<br />

Mitoitussateen muuttaminen<br />

aiemmasta 80 l/s/ha arvoon<br />

125 l/s/ha.<br />

Viemäriverkostoja uusittaessa<br />

viemäröinnin eriyttäminen jäte-<br />

ja hulevesiviemäreiksi koko verkon<br />

alueella.<br />

Jätevesien ja sadevesien<br />

erottelun tehostaminen kiinteistöillä.<br />

Kiinteistöjen viemäröinnin<br />

padotuskorkeuskäytännön<br />

muuttaminen.<br />

Rakennuksiin ei tulisi rakentaa<br />

kellareita, nykyisiin kellareihin<br />

on rakennettava pumppaamoita.<br />

Perattujen ojien säännöllinen<br />

vesakon poisto.<br />

Sadevesipumppaamojen<br />

saneeraukset ja uusien rakentaminen.<br />

Sadevesien tasaus- ja<br />

viivytysaltaiden tekoa ja<br />

alueilla tulee kyseenalaistaa kellarit,<br />

nykyiset rakennuskorkeudet<br />

sekä käytetty kuivatus- ja jätehuoltotekniikka.Kaavamuutoksilla<br />

voidaan ohjata muutostöitä,<br />

laajennuksia ja etenkin uudisrakentamista.<br />

Myös rakenteita, pihojen<br />

pinnoittamista ja pintavesien<br />

poisjohtamista voidaan kaavoilla<br />

ohjata.<br />

Kaupunkikeskustoissa ja tiiviisti<br />

rakennetuilla alueilla, joissa<br />

katot, kovat piha-alueet, kadut<br />

ja aukiot keräävät nopeasti<br />

veden verkostoihin, tulee mahdollisuuksien<br />

mukaan saada lisää<br />

alueita luonnonmukaiseen<br />

YMPÄRISTÖ<br />

niihin varautumista<br />

kaavoituksessa.<br />

Kosteikkojen rakentaminen<br />

puistorakentamisen yhteydessä.<br />

Laaja-alaisiin koviin pihapintoihin<br />

suhtaudutaan kriittisesti.<br />

Suunnitelma hälytysajoneuvojen<br />

korvaavista ajoreiteistä<br />

tulvatilanteissa.<br />

Uusien liikenneväylien suunnittelussa<br />

huomioidaan hätätiet<br />

tulvan katkaisemien alikulkujen<br />

varalta.<br />

Maakunnassa olevat, tulvatilanteessa<br />

tarvittavat resurssit<br />

kartoitetaan.<br />

Kaupungin alueella varaudutaan<br />

sähkön jakelun turvaamiseen<br />

tulvatilanteessa.<br />

Talousarvioihin järjestetään<br />

riittävät määrärahat kaupungin<br />

omien rakennusten kunnossapitotöihin<br />

tulva- ja kosteusolosuhteisiin<br />

varautumista varten.<br />

Luodaan rankkasateista ennakkoon<br />

varoittava järjestelmä<br />

kaupunkitulvien varalle.<br />

Hätäkeskusjärjestelmää kehitetään<br />

siten, että sillä on resursseja<br />

toimia ruuhkautumatta<br />

myös kaupunkitulvan kaltaisissa<br />

poikkeustilanteissa.<br />

Kuntalaisille laaditaan valtakunnallinen<br />

”joka kodin tiedote”<br />

tulvan varalta.<br />

tilaan, jolloin vesi voi imeytyä<br />

maahan.<br />

Hulevesiviemärit ja<br />

valtaojat<br />

Viemäriverkostoa Porissa on<br />

yhteensä yli 700 km. Rakennetun<br />

verkoston merkittävä kapasiteetin<br />

lisääminen on yksittäisiä<br />

kohteita lukuun ottamatta<br />

käytännössä mahdotonta. Uusien<br />

alueiden hulevesiviemäröinnissä<br />

voidaan sateiden muuttuminen<br />

ilmastonmuutoksen seurauksena<br />

ottaa huomioon suurentamalla<br />

suunnittelunormina<br />

olevaa mitoitussadetta.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

25

Luvianpuistokadun alikulku oli tulvan takia suljettuna 16 tuntia. Pientaloalueella kadut olivat veden peitossa seuraavanakin päivänä.<br />

Jatkossa Porin Vesi käyttää<br />

suunnittelussa mitoitussadetta<br />

125 l/s/ha. Putkistojen mitoittaminen<br />

kaikille sateille ei ole taloudellisesti<br />

järkevää. Rankimpien<br />

sateiden aikana olisi ylivuoto<br />

kyettävä johtamaan hallitusti vesistöihin<br />

tai paikkoihin, missä<br />

vesi voi muodostaa lammikoita<br />

haitattomasti tai imeytyä maaperään.<br />

Hulevesiviemärien toimintaa<br />

voidaan auttaa ja rankkasateiden<br />

aiheuttamia haittoja vähentää<br />

rakentamalla vesille tasaus- ja<br />

imeytysalueita sekä tulvareittejä.<br />

Parhaillaan laajentuvan kauppakeskusalueen<br />

viemäröintiin liit-<br />

tyvän tasausaltaan rakentaminen<br />

on jo aloitettu, jatkossa vastaavia<br />

rakenteita voidaan tehdä lisää kokemusten<br />

karttuessa.<br />

Porin kaupungin peruskuivatus<br />

perustuu laajoilla alueilla avoojiin.<br />

Osa niistä on kaivettu tasaiselle<br />

maaperälle, ja niiden pituuskaltevuus<br />

on vähäinen, mikä heikentää<br />

vedenjohtokykyä. Valtaojien<br />

varsien puustoa on tarkoitus<br />

merkittävästi vähentää ja uuden<br />

puuston syntyminen estää<br />

poistamalla vesakko säännöllisesti<br />

murskaamalla.<br />

Ojia tullaan myös perkaamaan<br />

ja rumpuja parantamaan.<br />

Sadevesipumppaamoita on tar-<br />

koitus saneerata ja joitakin rakentaa<br />

lisää.<br />

Kiinteistöt<br />

Suuri osa rankkasateen aiheuttamista<br />

vahingoista syntyi veden<br />

tulviessa maanpinnan alapuolella<br />

oleviin tiloihin jätevesiviemäristön<br />

kautta. Syynä ilmiöön oli sadevesien<br />

kulkeutuminen jätevesiviemäristöön<br />

pääosin tonttien<br />

viemäröinnin kautta. Jätevesiviemäristöön<br />

joutuvien sadevesien<br />

määrää kyetään pienentämään<br />

lähinnä vähentämällä tonteilta<br />

jätevesiviemäriin johdettavia<br />

katto- ja pihavesiä. Tehokkaimmin<br />

tämä tapahtuu tarkastusta,<br />

valvontaa ja ohjeistusta lisäämällä.<br />

Savututkimuksilla selvitetään<br />

virheellisiä viemäriliittymiä.<br />

Rankkasateen aiheuttamista<br />

mittavista vahingoista voi tehdä<br />

suoraan sen johtopäätöksen,<br />

että kaikki maanpinnan alapuoliset<br />

tilat voivat kastua riittävän<br />

kovalla sateella. Tämä tulee jatkossa<br />

ottaa huomioon siten, että<br />

uusia rakennuslupia myönnettäessä<br />

maanpinnan alapuolisten<br />

tilojen viemäröinti tulisi hoitaa<br />

pumppaamalla tai luotettavan<br />

automaattisen takaiskuventtiilin<br />

kautta. Tämä olisi toteutettavissa<br />

siten, että uudisrakennusten<br />

ja muutostöiden rakennuslupa-

käsittelyssä padotuskorkeuskäytäntöä<br />

muutettaisiin niin, että jäte-<br />

ja hulevesiviemärien padotuskorkeus<br />

olisi sama: maanpinta liitoskohdassa<br />

+ 100 mm.<br />

Kellaritilojen omistajien tietoisuus<br />

tulvariskeistä on varsin<br />

heikko. Omistajanvaihdosten<br />

yhteydessä tieto vanhalta uudelle<br />

omistajalle kiinteistön tulvauhista<br />

ei usein välity lainkaan.<br />

Kellaritilojen ongelmista ja näitä<br />

tiloja koskevista rakentamismääräyksistä<br />

olisi saatava lisää tietoa<br />

rakentajille ja omistajille.<br />

Kiinteistöjen omistajien tulee<br />

kiinnittää myös huomiota pihaalueiden<br />

kaltevuuksiin ja korkeussuhteisiin.<br />

On pyrittävä estämään<br />

vesien virtaaminen rakennuksiin<br />

esimerkiksi kellarien<br />

ajoluiskista ja matalalla sijaitsevista<br />

ikkuna- ja oviaukoista.<br />

Liikenneväylät<br />

Tulvatilanteessa tärkeät liikenneväylät<br />

voivat katketa. Näin myös<br />

Porissa tapahtui monien katu- ja<br />

tiealikulkujen kohdilla. Vaihtoehtoiset<br />

kulkureitit tarvitaan moniin<br />

kohteisiin, erityisesti sairaaloihin,<br />

palo- ja poliisiasemille.<br />

Opastusta varten laaditaan kartta<br />

mainittuihin kohteisiin johtavista<br />

varateistä.<br />

Liikenteen tulee sujua myös<br />

kouluille, kaupungin varikoille,<br />

vesi- ja viemärilaitoksille ja tärkeille<br />

pumppaamoille. Uusien liikenneväylien<br />

suunnittelussa otetaan<br />

huomioon myös varatiet esimerkiksi<br />

tulvan katkaisemien alikulkujen<br />

varalta.<br />

Tiedottaminen<br />

Kuntalaisille tulee laatia valtakunnallinen<br />

”joka kodin tiedote”<br />

tulvan varalta. Porin tulvariskien<br />

hallinnan kehittämishankkeessa<br />

yhtenä kehittämisehdotuksena<br />

on, että kaupunkilaisille<br />

laaditaan tiedote tai esite, jossa<br />

kerrotaan kaupunkia uhkaavista<br />

tulvavaaroista, väestön varoittamisesta<br />

sekä tulvatilanteessa suoritettavista<br />

toimenpiteistä.<br />

Esitteestä tulisi selvitä, mitä<br />

viranomaistoiminta tulvan aikana<br />

tarkoittaa, miten asukkaiden<br />

tulee kussakin tilanteessa toimia<br />

ja millaisia ohjeita tulvatilanteen<br />

aikana jaetaan. Varoittaminen,<br />

pelastustoiminta ja evakuoinnit<br />

tulisivat olla asukkaiden tiedossa<br />

etukäteen.<br />

Lisäksi tulisi kertoa, miten<br />

omaa omaisuutta voi tulvan uhatessa<br />

suojata. Julkaisu tulisi jakaa<br />

joka kotiin ja laittaa Satakunnan<br />

pelastuslaitoksen, Lounais-Suomen<br />

ympäristökeskuksen ja Porin<br />

kaupungin www-sivuille. <br />

Rankkasateet voimistuvat<br />

Ilmastonmuutos voimistaa<br />

kesän rankkasateita. Tämä käy<br />

ilmi Rankkasade- ja taajamatulva<br />

-hankkeen loppuraportista.<br />

Hankkeessa tutkittiin Suomessa<br />

vuosien 2000–05 yli viittä miljardia<br />

sademittausta. Ilmasto- ja<br />

hulevesimallien avulla arvioitiin,<br />

miten ilmastonmuutos muuttaa<br />

lyhytkestoisia sateita ja miten<br />

niiden vaikutukset näkyvät<br />

taajamissa.<br />

Touko-syyskuun rankimmat<br />

vuorokausisateet kasvavat arviolta<br />

10–30 % ja kuuden tunnin<br />

maksimisateet 15–40 %. Ilmaston<br />

muuttuessa yli 100 mm:n<br />

suuruisia vuorokausisademääriä<br />

havaittaneen useammin.<br />

Kaupungeissa asvaltoitujen ja<br />

muiden vettä läpäisemättömien<br />

alueiden määrä kasvaa. Tällöin<br />

taajamien ojien ja purojen virtaamat<br />

lisääntyvät rankkasateella<br />

voimakkaasti. Rakennettujen<br />

alueiden sadevesien viemäröintiä<br />

on vaikea tehostaa, joten tulvavahinkojen<br />

riski kasvaa.<br />

Porissa satoi elokuussa 2007<br />

kolmen tunnin aikana yli 100<br />

millimetriä. Porissa sateen intensiteetti<br />

oli yli 5 mm minuutissa,<br />

mutta ilmaston muuttuessa se<br />

voi olla jopa 8 mm minuutissa.<br />

Tutkimuksessa arvioitiin, miten<br />

tällainen sadetapaus vaikuttaisi<br />

tarkastellulla Espoon koealueella.<br />

Sadannan 20 %:n kasvu kaksinkertaistaisi<br />

tarkastellulla viemärilinjalla<br />

sadevesikaivoista kaduille<br />

purkautuvan vesimäärän.<br />

Rankkasade ja taajamatulva<br />

-hankkeeseen osallistuivat Suomen<br />

ympäristökeskus, Ilmatieteen<br />

laitos ja Teknillinen korkeakoulu.<br />

Päärahoittajina olivat<br />

maa- ja metsätalousministeriö ja<br />

ympäristöministeriö.<br />

www.ymparisto.fi<br />

VUOSIKYMMENTEN<br />

KOKEMUKSELLA<br />

Veden- ja energian<br />

mittauslaitteiden toimittajina<br />

olemme jo konkareita.<br />

Siksi tiedämmekin,<br />

mitä tämän päivänmittausjärjestelmiltä<br />

vaaditaan.<br />

CF ECHO II on ultraäänitoiminen lämpömäärämittari,<br />

joka säilyttää tarkkuutensa ja herkkyytensä<br />

muuttumattomana koko pitkän elinkaarensa<br />

ajan.<br />

Vaivaton huollettavuus, monipuoliset toiminnot<br />

sekä käyttäjäystävällinen tiedonkeruu tekevät<br />

CF ECHO II:sta luotettavan kumppanin<br />

niin pien- ja kerrostaloissa kuin myös teollisuudessa<br />

ja julkisissa rakennuksissa.<br />

Tervetuloa FinnBuild-messuille Helsingin<br />

Messukeskukseen 24.-27.9. 2008<br />

osastolle 6 g 31 tutustumaan monipuoliseen<br />

mittarivalikoimaamme!<br />

Nuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKI<br />

Merstolantie 16, 29200 HARJAVALTA<br />

Puh. 0207 424 600, fax 0207 424 604<br />

E-mail: sgps.finland@saint-gobain.com<br />

www. sgps.fi<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

27

Venäjän rajan tuntumassa viihtyvien karhujen<br />

elämään pääsee tutustumaan useissa<br />

eri karhunkatselupaikoissa.<br />

WILD TAIGA RY<br />

Jäseninä matkailuyrityksiä ja<br />

kyläyhdistyksiä Kainuun,<br />

Pohjois-Karjalan ja Kuusamon<br />

alueelta.<br />

Yhteismarkkinointisopimukset<br />

Kuhmon kaupungin ja Suomussalmen<br />

kunnan kanssa.<br />

Vuoden maksimibudjetti<br />

135 000 euroa, josta yrittäjien<br />

omarahoitusosuus kolmannes,<br />

loppuosa tulee Suomussalmen<br />

kunnalta ja Kuhmon kaupungilta.<br />

Mukana olevat matkailuyritykset<br />

hyödyntävät Metsähallituksen,<br />

ympäristökeskuksen ja alueen<br />

kuntien rakentamia retkeilyreittejä<br />

ja tukipalveluita luonnossa<br />

liikkumiseen.<br />

www.wildtaiga.fi<br />

28 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

llves eläinten katselupaikalla Uuronlammella,<br />

tiettävästi ensimmäistä kertaa<br />

Suomessa.<br />

Saarikiekin taukopaikalla voi istahtaa<br />

nuotion äärellä ja kerrata vaelluksen kohokohtia.

Kainuulainen matkailukohde palkittiin –<br />

ekologinen kestävyys toiminnan perusta<br />

WILD TAIGA<br />

menestyy luonnon eväin<br />

Vuosien saatossa Kainuun erämaihin rakennetut<br />

retkeilyreitit takaavat vaeltajille<br />

luontoelämyksiä kuivin jaloin.<br />

Pitkospuut osoittavat kulkijoille reitin läpi villin kainuulaisen<br />

luonnon – tässä meneillään huskytrekking.<br />

TEKSTI: Pekka Moliis<br />

KUVAT: Arto Tulima ja<br />

Wild Taiga ry<br />

Kansainvälisille matkailuapajillesuuntaava<br />

Wild Taiga näyttää,<br />

kuinka matkailussa<br />

luodaan menestyvä<br />

tuote ilman<br />

raskasta rakentamista<br />

ja tehokasta kaavoitusta.<br />

Tuotemerkin<br />

alle on koottu pääosin<br />

Kainuusta luontomatkailutuotteita,<br />

joita markkinoidaan<br />

yhteisvoimin.<br />

Samaan aikaan on kehitetty<br />

pienten yritysten toimintamalleja<br />

siten, että kaikessa<br />

otetaan huomioon ekologinen<br />

kestävyys. Yhteisiä menetelmiä<br />

on kehitetty uusiutuvan energian<br />

käyttöönotossa, päästöjen<br />

vähentämisessä ja vesien suojelussa.<br />

Tärkeä selkäranka toiminnalle<br />

on valtion ja alueen<br />

kuntien rakentamat ja ylläpitä-<br />

– Pääosa markkinoinnista<br />

suunnataan ulkomaille, Wild<br />

Taiga ry:n puheenjohtaja Jari<br />

Kyllönen toteaa.<br />

YMPÄRISTÖ<br />

mät retkeilyreitit.<br />

– Luonnon ehdoilla toimiminen<br />

nousee kokoa ajan<br />

tärkeämmäksi matkailubisneksessä.<br />

Matkakohdetta<br />

valittaessa voi ratkaista sekin,<br />

mikä on lentomatkan<br />

saastuttava vaikutus, myyntipäällikkö<br />

Jaana Keränen<br />

kertoo.<br />

– Saksankielisillä alueilla<br />

matkanjärjestäjät ovat jo<br />

vuosia kysyneet etukäteen<br />

hyvin tarkkaan hotelleilta<br />

kuinka hoidetaan kierrätykset<br />

ja jätehuolto. Nimenomaan<br />

saksalaiset ovat tarkkoja<br />

myös siitä, miten vettä<br />

kulutetaan, Keränen jatkaa.<br />

Yrittäjät<br />

avainasemassa<br />

Käsitteenä luontomatkailu<br />

on laaja kuin kainuulainen<br />

erämaa. Moottoritto-<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

29

mia vaelluksia ja matkailun oheispalveluita<br />

tuottava Upitrek on yksi niistä yrityksistä,<br />

joissa ympäristön tila on etusijalla. Jätteiden<br />

kierrättäminen, kertakäyttöastioiden<br />

käytön minimointi, luontoa säästävä retkeily<br />

ja energian säästäminen ovat osa arkea.<br />

Vaellusten ja niihin liittyvien kuljetusten<br />

hiilidioksipäästöt selviävät yrityksen<br />

nettisivuilta löytyvistä laskelmista.<br />

– Yrittäjät ovat ratkaisevassa asemassa,<br />

kun markkinoimme kohteitamme luontoystävällisinä<br />

paikkoina. Mikäli he eivät ole<br />

asiasta kiinnostuneita ja sen takana, niin<br />

me markkinointi-ihmiset emme voi asiaa<br />

muuksi muokata, Jaana Keränen toteaa.<br />

Martinselkosen Eräkeskuksen yrittäjä<br />

Markku Määttä tietää ympäristöasioiden<br />

merkityksen vuosien kokemuksella. Määtän<br />

yritys on yksi alueella karhunkatselupalveluita<br />

tarjoavista yrityksistä.<br />

– Asioitten pitää olla kunnossa, jotta<br />

saamme tänne asiakkaita yhä uudestaan.<br />

Ruokaa karhuille viedään sinne sen verran<br />

vähän, että se syödään yön aikana. Meillä<br />

ei ole viety haaskoja kuvauspaikalle. Aiemmin<br />

ruokimme karhuja lohen perkaustähteillä,<br />

mutta nykyään käytämme pääasiassa<br />

koirien kuivamuonaa. Se ei haise, eikä<br />

erotu luonnossa, Määttä toteaa.<br />

30 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

KUHMON KALEVALA-KYLÄ<br />

Kuhmon kaupunki rakennutti Kalevalakylän<br />

ja Kalevala-hotellin1980-luvun lopulla<br />

matkailuvetonaulaksi. Rakennukset ovat arkkitehtien<br />

Ilpo Väisänen ja Heikki Kukkonen<br />

suunnittelemia.<br />

Vuodesta 1996 kylä toiminut kainuulaisen<br />

joulupukin kotipaikkana.<br />

Kylää ei kaupungin toimesta saatu kannattavaksi.<br />

Kuhmon kaupunki myi kylän yrittäjille<br />

loppuvuodesta 2006.<br />

Uudelta nimeltään se on Kalevala Spirit Elämyspuisto<br />

(www.kalevalaspirit.fi )<br />

Palkittu yhteishanke<br />

Kainuussa tehty työ on kantanut hedelmää, ja<br />

alkukesästä Wild Taiga palkittiin nouseville<br />

matkailukohteille suunnatussa DEEF-kilpailussa<br />

(Destination of Exellence in Finland). Myös<br />

Matkailutoimittajien Kilta palkitsi yrittäjien yhteistyön<br />

hedelmän suosikkikohteenaan.<br />

Syyskuussa Wild Taiga tavoittelee vielä<br />

DEEF-kilpailussa ykköspaikkaa Euroopan<br />

tasolla.<br />

– Palkitsemiset ovat osoitus siitä, että tekemäämme<br />

työtä arvostetaan ja tuotteemme<br />

ovat kunnossa. Alueella toimivien yritysten<br />

palveluista on lähdetty kokoamaan valmiita<br />

tuotepaketteja. Markkinointia ei kohdisteta<br />

suoraan asiakkaille, vaan kohderyhmänä<br />

ovat ulkomaalaiset toimittajat ja matkanjärjestäjät,<br />

Wild Taiga ry:n puheenjohtaja Jari<br />

Kyllönen toteaa.<br />

– Haluamme päästä esille suuriin katalogeihin<br />

ja sitä kautta markkinoida tuotettamme<br />

eteenpäin. Pääosa markkinoinnista<br />

suunnataan ulkomaille. Kotimaahan suunnattu<br />

markkinointi on enemmän yritysten<br />

omassa varassa, Kyllönen sanoo.<br />

Wild Taiga -verkosto ei pyri luomaan<br />

uutta massaturismikohdetta. Tavoitteena<br />

on laadukkaita, luontoystävällisiä tuotteita<br />

tarkkaan valikoidulle kohderyhmälle.<br />

– Jossain hotellissa on tietenkin enemmän<br />

työväkeä, mutta valtaosa mukana olevista<br />

yrityksistä on pieniä yrityksiä. Tämä<br />

ei tule koskaan olemaan mitään massaturismia.<br />

Esimerkiksi karhunkatselussa yritysten<br />

yhteinen yökapasiteetti on noin 150<br />

paikkaa, Jari Kyllönen kertoo.

Uraliin<br />

Urali, Urali<br />

missä vuoripuro hiljaa lorisee.<br />

Siellä kaukaa kuuluupi<br />

tuulten ulvontaa<br />

tuolla leiritulet hiljaa kutsun loistaa,<br />

tenhoaa.<br />

Euroopan itärajalla<br />

Uralin vuoristo erottaa Euroopan ja<br />

Aasian ja on siis kotimaanosamme<br />

rajaajana merkitykseltään Välimeren,<br />

Atlantin ja Jäämeren luokkaa. Ilmankos<br />

Uralista lauletaan romanttisin<br />

painotuksin. Matala, yleensä 1 500metrinen,<br />

mutta pitkä vuoristo ulottuu<br />

Jäämereltä Kazakhstanin aroille.<br />

Etelärinteiltä lähtee samanniminen<br />

joki, joka virtaa lopulta Kaspiaan.<br />

Matalan keskiosan kautta kulkevat<br />

radat ja tiet, joten se toimii porttina<br />

Aasiaan. Sieltä löytyy paljon mineraaleja,<br />

esimerkiksi kuparia, kultaa,<br />

rautaa, jaspista ja timantteja. 16 miljoonasta<br />

asukkaasta enemmistö asuu<br />

teollisuuskaupungeissa, joista miljoonaluokkaa<br />

ovat Jekaterinburg, Perm<br />

ja Tsheljabinsk.<br />

Moottoripyörä<br />

Ural tunnetaan myös moottoripyöräbrandina.<br />

Vuonna 1939 Neuvostoliitto<br />

hankki Ruotsista viisi BMW R71mallista<br />

moottoripyörää. Sen kloonina<br />

alettiin valmistaa puna-armeijan<br />

käyttöön soveltuvaa sivuvaunullista<br />

vahvaa pyörää, aluksi Moskovassa.<br />

Sodan takia tuotanto siirrettiin<br />

turvaan Uralille Irbitsiin1941, ja pyörä<br />

sai uuden nimensä. Sodan jälkeen<br />

1950-luvulla pyöriä alettiin myydä<br />

myös siviilikäyttöön.<br />

Uraleja on valmistettu miljoonia,<br />

ja se on vieläkin tuttu näky kaikkialla<br />

Venäjällä. Suomeen niitä toi Konela<br />

1960-luvulla pieninä erinä. Buumi<br />

alkoi 1990-luvun alussa, kun huomattiin,<br />

että entisen Neuvostoliiton<br />

alueelta sai jyrypyöriä edulliseen hintaan.<br />

Uralit olivat laatutasoltaan vaihtelevia.<br />

Moni pettyi pahasti, kun pyörän<br />

uumenista alkoi kuulua ei-toivot-<br />

tuja ääniä. Useinkaan ei osia ollut<br />

asennettu kunnolla paikoilleen tai<br />

ruuvit olivat löyhässä. Joskus saattoi<br />

sisältä löytyä työstöjätteitä tai<br />

metallilastuja. Saksassa toimii jopa<br />

yritys, joka asentaa Uraliin uudehkon<br />

BMW:n boxermoottorin.<br />

Uralin tulevaisuus<br />

Uralin alue on suomensukuisten<br />

kansojen vanhaa asuinaletta. Länsipuolella<br />

on Komin tasavalta, joka<br />

juuri äskettäin fuusioitiin Permiin.<br />

Itäpuolella levittäytyy valtava<br />

Hanti-Mansia, joka sai kesällä<br />

2008 huomiota huippukokouspaikkanakin.<br />

Suomalaisia arvostetaan Uralilla.<br />

Uutta Uralia on parhaillaankin<br />

luomassa monilukuinen suomalaisasiantuntijoiden<br />

joukko. Nyt<br />

ovat vuorossa kaupunkien kehittäminen<br />

ja metsäteollisuus. Metallia<br />

ja petrokemiaa on tarpeeksi<br />

ennestään.<br />

Siperialla on kamala maine<br />

(Vankileirien saaristo, Siperia opettaa).<br />

Uralin tulevaisuus näyttää<br />

paljon valoisammalta. Euroopan<br />

suurin erämaa kutsuu. Siellä puhutaan<br />

jo nollapäästöistä ja metsävarojen<br />

suojelusta.<br />

Uralin pihlajan viimeinen säkeistö<br />

saattaa olla enteellinen.<br />

Kenties kerran vielä<br />

soi tuuli lauhemmin.<br />

Kaupunkien pauhu<br />

jää taakse viimeinkin.<br />

Missä pihlaja kukkii<br />

taas armaan nähdä mä saan.<br />

Luonto puhkeaa kukkaansa<br />

jälleen kauneimpaan.<br />

Niin kuin seppelepäinen<br />

vain nuori morsian on,<br />

kukkii pihlajahuntu<br />

tuo alla auringon.<br />

● Pekka Rytilä on<br />

69-vuotias tekniikan<br />

lisensiaatti, joka toimii<br />

Liikennesuunnittelun<br />

Seuran puheenjohtajana<br />

ja Pöyry Infran<br />

erityisasiantuntijana.<br />

Volgan pikku sivujoki Kama virtailee rauhallisesti Permin keskustan vieressä. Jokilaiva,<br />

siro silta ja portaat kuin Odessassa koristavat mahtavia mittasuhteita.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

31

Mono – Epäkeskoruuvipumput<br />

AxFlow – täyden<br />

palvelun pumpputalo<br />

palveluksessasi<br />

AxFlow edustaa maailman johtavia syrjäytys-, keskipako-ja<br />

tyhjöpumppuja. Tarjoamme toimivat, tehokkaat<br />

ja edulliset ratkaisut vesihuollon, jäteveden käsittelyn,<br />

kaukolämmön ja voimalaitosten tarpeisiin.<br />

Hidrostal –<br />

ruuvikeskipakopumput<br />

Huippuluokan hyötysuhde, ainutlaatuinen<br />

kartioruuvijuoksupyörä on käytännössä tukkeutumaton.<br />

Erinomaisia niin elintarviketeollisuuteen<br />

kuin jäteveden käsittelyynkin ja kaikkeen siltä<br />

väliltä. Taajuusmuuttajakäyttöön soveltuvat<br />

jyrkkäkäyräiset hydrauliikat. Sopii myös suuriin<br />

nostokorkeuksiin. Runsaasti vaihtoehtoja.<br />

Flowserve – Pleuger-uppopumput Flowserve – Vesipumput Flowserve – Prosessipumput<br />

Oma konepajamme ja huoltohenkilöstömme varmistaa<br />

räätälöityjen ratkaisujen sopivuuden kaikkiin tarpeisiisi<br />

sekä täydet huolto- ja varaosapalvelut. Ota yhteyttä, niin<br />

pumpataan lisää tehoa prosesseihisi!<br />

Jokisuunkuja 3<br />

00560 Helsinki<br />

Puh. 010 836 9900<br />

Fax 010 836 9950<br />

www.axflow.fi<br />

Verstaankatu 2 B 24<br />

33100 Tampere<br />

Puh. 010 836 9900<br />

Fax 010 836 9960<br />

Paulaharjuntie 22<br />

90530 Oulu<br />

Puh. 010 836 9933

Ilmastonmuutos, ympäristönsuojelu<br />

ja kestävän<br />

kehityksen mukaiset<br />

arvot muokkaavat<br />

vahvasti kaupunkien<br />

strategisia tavoitteita<br />

ja vaikuttavat<br />

niin visioihin, johtamiseen,yhdyskuntarakenteen<br />

suunnitteluun kuin<br />

maankäyttöönkin. Helsinki<br />

on hyvää vauhtia<br />

etenemässä kohti innovatiivistaympäristöjohtamista,esimerkkinä<br />

mm. suurta suosiota<br />

saavuttanut ekotukihenkilötoiminta.<br />

Maarit Vuorela, kehitysjohtaja<br />

Net Effect Oy<br />

Ympäristöjohtamisen käsite<br />

(enviromental management)<br />

on koettu tavallaan harhaanjohtavaksi:<br />

se luo mielikuvaa ympäristön<br />

manipuloimisesta haluttuun<br />

suuntaan tietyn tahtotilan<br />

mukaisesti. Ympäristöjohtamisen<br />

käsitettä lähestytäänkin tässä artikkelissa<br />

kahden tekijän kautta,<br />

toisaalta luonnonympäristön ja<br />

toisaalta liiketaloudellisen johtamisen<br />

kautta.<br />

Ympäristöjohtaminen on johtamista,<br />

jossa ympäristö on subjektiivisen<br />

määritelmän tulos ennemmin<br />

kuin objektiivinen kohde.<br />

Keskeistä määritelmissä on<br />

ympäristönäkökulmien yhdistäminen<br />

liiketoimintaan, strategi-<br />

nen lataus ja vaikutusten hallintaan<br />

kohdistuva toiveikkuus. Onnistuessaan<br />

ympäristöjohtamisen<br />

ajatellaan johtavan perinteiseen<br />

win-win -tilanteeseen, jossa lopputuloksena<br />

parantunut ekotehokkuus<br />

tuo kustannussäästöjä.<br />

Ympäristöjohtamisen<br />

tasot kaupunkikonsernissa<br />

Kaupunkikonsernin tasolla ympäristöjohtaminen<br />

poikkeaa<br />

monin tavoin yritystoiminnasta.<br />

Win-win -tilanteen hyödyt eivät<br />

heijastu välittöminä liiketoimintahyötyinä<br />

vaan kestävän kehityksen<br />

mukaisina kustannussäästöinä<br />

hankinnoissa pitkällä tähtäimellä.<br />

Kaupunkien ympäristöjohtamisen<br />

vaikutukset ovat ympäristö-<br />

ja yhteiskuntavastuullista toimintaa.<br />

Tavoitteena on ympäristöystävällinenkaupunkiorganisaatio<br />

sekä ekotehokas, terveellinen<br />

ja viihtyisä kaupunki. Näiden<br />

tavoitteiden näkökulmasta<br />

kaupunkien ympäristöjohtamista<br />

voidaan tarkastella kolmella tasolla<br />

(ks. kuvio).<br />

Ensimmäinen taso on kaupunkikonsernin<br />

strategisen johtamisen<br />

taso, jossa ympäristöystävällisyys<br />

on integroitu kaupungin<br />

yhteisstrategioihin ja se juurtuu<br />

niiden kautta sisäänrakennettuna<br />

kaikkeen toimintaan. Myös<br />

hankinnat ja niiden päätöksenteon<br />

perusteet ovat keskeisiä työkaluja<br />

strategisen johtamisen juurruttamisessa:<br />

kestävän kehityksen<br />

mukaiset hankintaperustelut<br />

ovat nousseet yhä korkeammalle<br />

arvoasteikossa viime vuosina.<br />

Toisella tasolla kaupunkikonserninympäristöjohtamisessa<br />

ovat virastojen ja laitosten<br />

oma ympäristöjohtaminen, mikä<br />

konkretisoituu ympäristöohjelmien<br />

kautta käytännön tasolle.<br />

Virastot ja laitokset ottavat ympäristönäkökulmat<br />

huomioon kukin<br />

oman ydintoimintansa kannalta.<br />

Esimerkiksi opetus- tai sosiaaliviraston<br />

ja sataman ympäristöohjelmat<br />

poikkeavat toisistaan<br />

hyvinkin paljon. Kukin virasto<br />

ja laitos laatii kuitenkin<br />

omasta näkökulmastaan itselleen<br />

keskeiset ympäristöjohtamisen<br />

tavoitteet, jotka ovat linjassa<br />

kaupungin tavoitteiden kanssa tai<br />

jopa samat, mutta käytännön toteuttamisen<br />

keinot ovat kullakin<br />

toiminnolla omansa.<br />

Kolmannella tasolla ympäristöjohtamisella<br />

tuotetaan selkeästi<br />

asukkaiden kaupunkia maankäytön<br />

ja yhdyskuntasuunnittelun<br />

kautta. Tällä tasolla ratkais-<br />

YMPÄRISTÖ<br />

Helsingissä kestävä kehitys on osa toiminnan arkea<br />

YMPÄRISTÖJOHTAMINEN<br />

haastaa kaupungit<br />

Ympäristöjohtamisen tasot kaupunkikonsernissa<br />

taan keskeiset maankäytön periaatteet,<br />

liikkumisen ja liikenteen<br />

muodot, toimialojen rakenne ja<br />

työpaikkojen sijainti sekä asumiseen<br />

tarkoitettujen alueiden sijoittuminen<br />

yhdyskuntarakenteessa.<br />

Kaikki nämä konkretisoituvat<br />

kaavoituksessa, mistä kolmannen<br />

tason ympäristöjohtaminen heijastuu<br />

suoraan rakennettavaan<br />

kaupunkiin ja kaupunkikuvaan.<br />

Ympäristön painoarvo on voimistunut<br />

tässä kokonaisuudessa<br />

vihreän liikkeen alkuajoista 1970luvulta<br />

hyvin voimakkaaseen nykypäivän<br />

tahtotilaan. Mutta miltä<br />

tämä kaikki käytännössä näyttää<br />

pääkaupungin ympäristöjohtamisen<br />

näkökulmasta?<br />

Ympäristöjohtamisen<br />

tavoitteet Helsingissä<br />

Helsingin kaupungin tavoitteena<br />

on, että ympäristöasioiden hallinta<br />

on osa koko kaupunginhallinnon<br />

johtamista. Tätä tavoitetta<br />

on toteutettu useilla hallinnollisilla<br />

toimilla hyvin ja pitkänjänteisesti.<br />

Haasteelliseksi on osoittaunut<br />

ohjausvälineiden suuri<br />

määrä sekä se, että ympäristöjohtamisen<br />

tila vaihtelee suuresti eri<br />

hallintokuntien kesken.<br />

Käsitettä ”ympäristöjohtaminen”<br />

tulkitaan hyvin eri tavoin,<br />

mutta pääsääntöisesti sillä tarkoitetaan<br />

toiminnasta aiheutuvien<br />

ympäristövaikutusten hallinnan<br />

kytkemistä osaksi kaupunkikonsernin<br />

johtamista ja sitä kautta<br />

osaksi jokapäiväistä organisaation<br />

toimintaa. Helsingissä kaupungin<br />

ympäristökeskus kehittää<br />

ympäristöjohtamista yhteistyössä<br />

talous- ja suunnittelukeskuksen<br />

sekä yksittäisten virastojen ja laitosten<br />

kanssa.<br />

Helsingin kaupungin ympäristöjohtamisen<br />

vaikuttavuuden<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

33

Ympäristön kunnostaminen<br />

alkaa parhaiten<br />

kaivamalla ensin tietoa.<br />

Ekokem-Palvelu on pilaantuneiden maiden<br />

ja vesien asiantuntija. Vastaamme<br />

työn onnistumisesta alusta loppuun. Tiesitkö,<br />

että kunnostus on usein mahdollista<br />

hoitaa itse kohteessa? Ota meihin<br />

yhteyttä, niin kaivamme sinulle lisätietoa<br />

palveluistamme.<br />

www.ekokem-palvelu.fi<br />

34 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

arviointi strategisen johtamisen<br />

ja virastojen ja laitosten johtamisen<br />

tasolla nosti esiin käytännön<br />

työn haasteellisuuden voimakkaasta<br />

yhteisestä tahtotilasta huolimatta.<br />

Keskeisiä arviointialueita<br />

olivat juuri ympäristöjohtamisen<br />

tila, ympäristöjohtamisen rakenteiden<br />

toimivuus ja tehokkuus sekä<br />

toiminnan vaikuttavuus. Arviointi<br />

tehtiin dokumenttianalyysin,<br />

asiantuntijahaastatteluiden,<br />

sähköisen kyselyn sekä vuorovaikutteisen<br />

tulevaisuustyöpajan<br />

avulla tuotettua empiiristä aineistoa<br />

hyödyntäen.<br />

Arvioinnin tulokset<br />

Helsingissä<br />

Jo etukäteen oli ennakoitavissa,<br />

että ympäristöasioiden painoarvo<br />

olisi suurempi materiaali-intensiivisissä<br />

virastoissa ja laitoksissa<br />

(Helsingin Energia, Helsingin<br />

Satama, Palmia, kiinteistövirasto,<br />

rakennusvirasto ja HKL)<br />

kuin työvoimaintensiivisissä virastoissa.Materiaali-intensiivisissä<br />

virastoissa ympäristöjohtaminen<br />

on voimakkaasti integroitu<br />

osaksi muuta toimintaa, ja se<br />

myös toteutuu käytännössä hyvin.<br />

Näiden laitosten ja virastojen<br />

ydintoimintaa säätelevät myös<br />

osittain kansainväliseen toimintaan<br />

sekä EU-säädöksiin liittyvät<br />

lait, asetukset ja säädökset.<br />

Kaupungin ympäristöjohtamisen<br />

ohjausvälineet tunnetaan<br />

hyvin virastojen ja laitosten johdon<br />

ja ympäristöasiantuntijoiden<br />

keskuudessa, ja ne koetaan laadukkaiksi<br />

ja sisällöltään relevanteiksi<br />

ja toimiviksi. Haasteeksi on<br />

kuitenkin osoittautunut se, miten<br />

ohjausvälineet muuntuvat käytännön<br />

työksi. Ohjausvälineiden<br />

runsas määrä haittaa niiden juurtumista<br />

arkityöhön, ja kannustimien<br />

puute hidastaa osaltaan<br />

työkalujen ja toimintakäytäntöjen<br />

luomista ympäristöjohtamiseen.<br />

Ohjausvälineiden määrää<br />

toivottiin tiivistettävän selkeämmäksi<br />

kokonaisuudeksi.<br />

Helsingissä yhteinen hyvä tavoite<br />

on osaltaan johtanut erinomaiseen<br />

yhteistyöhön eri tahojen<br />

kesken. Helsinki onkin siirtynyt<br />

vähitellen vastahakoisen<br />

mukautumisen vaiheesta ym-<br />

HELSINGIN<br />

OHJAUSVÄLINEET<br />

Kestävän kehityksen<br />

toimintaohjelma<br />

Kaupunginhallituksen hyväksymät<br />

suunnittelun yhteiset lähtökohdat<br />

ja talousarvio-ohjeet<br />

Helsingin kaupungin ympäristöpolitiikka<br />

ja ympäristöohjelma<br />

Kestävän kehityksen indikaattorit<br />

ja seurantaraportit<br />

Helsingin ekologisen<br />

kestävyyden ohjelma<br />

päristönäkökohtienkorostamiseen. Muutosta on edesauttanut<br />

yleinen toimintaympäristössä tapahtunut<br />

asenteiden muutos positiviisemmiksi.<br />

Helsingissä ollaan hyvää vauhtia<br />

etenemässä kohti innovatiivista<br />

ympäristöjohtamista, josta<br />

löytyy esimerkkejä muun muassaekotukihenkilötoiminnasta.<br />

Ympäristökeskuksen rooli on<br />

kehittynyt kohti uudenlaista strategista<br />

ympäristöjohtamista, jossa<br />

ympäristöasiat pyritään integroimaan<br />

koko kaupungin toimintaan<br />

eri tasoilla. Yhä enemmän<br />

puhutaan ympäristöasioiden jalkauttamisesta,<br />

jolloin kestävän<br />

kehityksen tavoitteen edistäminen<br />

on kaikkien yhteistä toimintakenttää.<br />

Tästä esimerkkinä on<br />

hankinnoista vastaava ympäristöasiantuntija<br />

kaupungin hankintakeskuksessa.<br />

Vuoden kestävän<br />

projektin tavoitteena on saada aikaan<br />

ohjeistus kestävän kehityksen<br />

huomioimisesta hankinnoista<br />

kaikissa kaupungin virastoissa<br />

ja laitoksissa.<br />

Helsinkiä tarkasteltaessa seudullista<br />

näkökulmaa ei voi jättää<br />

huomiotta. Helsinki ei yksin<br />

pysty ratkaisemaan pääkaupunkiseudun<br />

ongelmia – tarvitaan<br />

tiivistä yhteistyötä Espoon, Kauniaisten<br />

ja Vantaan kaupunkien<br />

kanssa. Aidon seutuyhteistyön<br />

myötä saadaan aikaan laajamittaisia<br />

ja vaikuttavia tuloksia pitkälläkin<br />

aikajänteellä. <br />

Artikkeli perustuu Helsingin kaupungin<br />

ympäristökeskukselle tehtyyn ympäristöjohtamisen<br />

arviointiin, joka on julkaistu<br />

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen<br />

julkaisusarjassa 2/2008.

Suomen kuntatekniikan<br />

yhdistys<br />

PL 51,<br />

00131 Helsinki,<br />

puh. (09) 693 3384<br />

www.kuntatekniikka.fi<br />

Finlands kommuntekniska<br />

förening<br />

Box 51,<br />

00131 Helsingfors,<br />

tel. (09) 693 3384<br />

www.kuntatekniikka.fi<br />

TOIMIHENKILÖT<br />

Toiminnanjohtaja/<br />

Verksamhetsledare<br />

Jyrki Meronen<br />

Järvenpään kaupunki, tekninen toimi<br />

PL 41, 04401 Järvenpää<br />

puh. 050 550 2146<br />

jyrki.meronen@kuntatekniikka.fi<br />

Talouspäällikkö/Ekonomichef<br />

Kyösti Oasmaa<br />

Helsingin kaupunki, TasKe,<br />

PL 20, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. 050 376 7414<br />

kyosti.oasmaa@hel.fi<br />

Yhteyspäällikkö/Relationschef<br />

Dan-Henrik ”Danne” Långström<br />

HKR, Katu- ja puisto-osasto<br />

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. 050 432 7300<br />

dan-henrik.langstrom@hel.fi<br />

Kokousmestari/Konferensmästare<br />

Jyrki Vättö<br />

HKR, Katu- ja puisto-osasto<br />

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. 050 559 1435<br />

jyrki.vatto@hel.fi<br />

SKTY:n julkaisujen myynti<br />

Yliopistokirjakaupan<br />

Otaniemen myymälä<br />

Otakaari 1 F, 02150 Espoo<br />

(TKK:n päärakennuksen aula)<br />

puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321<br />

Tiedekirja<br />

Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki<br />

(Säätytalon vieressä)<br />

puh. (09) 635 177<br />

SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa<br />

Kari Haapaniemi<br />

puh. 050 380 1022<br />

kari.haapaniemi@hel.fi<br />

Kuntatekniikan päivien osanottajat ryhmäkuvassa Leppävaaran Sellossa.<br />

KUNTATEKNIIKAN PÄIVILLÄ<br />

oli loistava meininki<br />

Vuotuiset kuntatekniikan päivät ja<br />

samalla Suomen kuntatekniikan<br />

yhdistyksen vuosikokous pidettiin<br />

Espoossa 5.–7. kesäkuuta. Kokouspaikkana<br />

oli Leppävaaran Sellosali.<br />

Päivien teemaa ”Yritetään yhdessä”<br />

avattiin monella tavalla.<br />

Julkilausuma: Yhdessä yrittämisestä<br />

yhdessä tekemiseen<br />

Rakennusalan osaajista on tulossa pulaa. Näin<br />

ovat alan ammattilehdet ja järjestöt meille jo jonkin<br />

aikaa todistaneet, ja kun katsoo alalle valmistuvien<br />

määriä ja tulossa olevien eläkkeelle jäämisjuhlien<br />

lukuisuutta, ei tästä liene kenelläkään<br />

epäilyksiä.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> tarvitsee osaavia tekijöitä ja<br />

kumppaneita huolehtiessaan toimivasta yhdyskuntarakenteesta<br />

ja sen kehittämisestä. Toimiva<br />

yhdyskuntarakenne turvaa edellytykset kaikelle<br />

yrittämiselle.<br />

Ennen kuin kaava on kohdallaan, verkostot viritettyinä,<br />

liikennevirrat linjattuina ja toiminta tontille<br />

sovitettuna, yhteistyötä on tarvittu monessa<br />

muodossa. Oman osaamisemme tukena käytämme<br />

kunnissa laajasti hyödyksi alan ammattilaisia.<br />

Tilaajaosaamista hyödyntäen on konsultin viisaus<br />

apunamme lukuisissa selvityksissä ja suunnitelmien<br />

laatimisessa. Aktiivisella yhteistyöllä huolehdimme<br />

erilaisten teknisten verkostojen yhteensovituksesta<br />

ottaen kaikkien osapuolten tarpeet<br />

huomioon. Osaavien rakentajien ja kunnossapi-<br />

Veli Silvo<br />

täjien – sekä omien että urakoitsijoiden – kanssa<br />

rakennamme valmista ja ylläpidämme turvallista<br />

toimintaympäristöä ja luomme edellytyksiä yritysten<br />

toiminnalle.<br />

Kuntien ja yritysten keskinäinen kilpailu osaavista<br />

henkilöistä ei ole ratkaisu tulevaisuuden tarpeisiin.<br />

On tärkeää löytää uusia toimintamalleja, joissa<br />

henkilöstöresursseja ja ammattilaisten osaamista<br />

voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla<br />

moninkertaista ja päällekkäistä työtä välttäen.<br />

Toimintatapojen kehittämisellä luomme edellytyksiä<br />

myös uudenlaisille yrittämisen mahdollisuuksille.<br />

Omin voimin ei monikaan kunta nykypäivänä<br />

enää selviä. Etsimme kuntatekniikassa<br />

aktiivisesti uusia toimintatapoja ja malleja hyödyntää<br />

kaikkien alan ammattilaisten taitoja ja tietoja<br />

yhteiseksi parhaaksi.<br />

Jotta tämä kaikki onnistuisi, yritetään yhdessä<br />

– varmistaa riittävien koulutusresurssien turvaamista<br />

yhdyskuntatekniikan sektorille,<br />

– huolehtia nykyisten toimijoiden ammattitaidon<br />

kehittymisestä sekä<br />

– kehittää ja ottaa käyttöön alalle uusia toimintamalleja.<br />

Uusi puheenjohtaja<br />

Yhdistyksen vuosikokouksessa valittiin erovuorossa<br />

olleen puheenjohtajan Matti-Pekka Rasilaisen<br />

seuraajaksi diplomi-insinööri Jorma Vaskelainen<br />

Lahdesta. Uusiksi hallituksen jäseniksi<br />

Matti Karhulan ja Jussi Kaupin tilalle valittiin<br />

jyväskyläläinen arkkitehti Leila Strömberg<br />

ja tamperelainen diplomi-insinööri Milko Tietäväinen.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008 35

Espoolainen näkökulma<br />

Kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen<br />

kertoi Espoon kehittämishankkeista.<br />

Uutta komeaa kaupunkirakennetta<br />

on syntymässä Tapiolan,<br />

Otaniemen ja Leppävaaran seudulle<br />

osittain metrohankkeen auttamana.<br />

Rakenteilla oleva Suurpellon<br />

alue vaikutti Keilarannan utopioiden<br />

rinnalla vaatimattomalta. Yksi<br />

tavoitteista on saada Espoon keskus<br />

houkuttelevaksi. Vauhtia tähän<br />

työhön on haettu kansainvälisestä<br />

ideakilpailusta.<br />

Toimialajohtaja Olavi Louko<br />

jatkoi esitystä kertomalla ajankohtaisista<br />

hankkeista. Mieleenpainuvin<br />

oli Leppävaaraan suunniteltu Super-<br />

LifeLab, joka tulee sisältämään katetun<br />

ympärivuotisen sisälaskettelurin-<br />

Espoosta<br />

Tampereelle<br />

Kesäkuun alussa vietettiin Kuntatekniikan<br />

päiviä Espoossa melko<br />

kesäisissä merkeissä. Paikalle<br />

ilmoittautui ennätykselliset 280<br />

henkilöä. Päivät tarjosivat tänä<br />

vuonna mahdollisuuden tutustua<br />

Espoon ajankohtaisiin hankkeisiin<br />

sekä laajaan katsaukseen kuntien,<br />

yksityissektorin sekä koulutuksen<br />

näkemyksistä ja yhteistyömahdollisuuksistakaupunkirakentamisen<br />

suhteen.<br />

Päivien ammatillinen ja sosiaalinen<br />

anti olivat jälleen kattavia.<br />

Tapahtumasta on kirjoitettu tar-<br />

36 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

teen, vesiurheilukeskuksen, elokuvakeskuksen,<br />

kiipeilykeskuksen, monitoimihallin<br />

sekä tavanomaisempina<br />

palveluina monitoimihallin, ravintoloita,<br />

kahviloita ja erikoisliikkeitä.<br />

Espoon akateemisen helmen,<br />

Teknillisen korkeakoulun rehtori<br />

Matti Pursula kertoi korkeakoulumaailman<br />

käynnissä olevista mullistuksista.<br />

Finnoon kiertoliittymä<br />

kuntatekniikan saavutus<br />

Vuoden kuntatekniikan saavutukseksi<br />

nimettiin Espoon Finnoon kiertoliittymä.<br />

Erikoiseksi liittymän tekee<br />

kaksikerroksisuus. Ajoneuvoliikenne<br />

kulkee ylemmällä tasolla ja alemmalla<br />

kevyt liikenne. Kiertoliittymähankkeessa<br />

on erityisesti otettu huomi-<br />

kemmin lisää tässä lehdessä, mutta<br />

tässä yhteydessä on pakko mainita<br />

ote iltajuhlissa soittaneen tyttöbändin<br />

blogista: ”Loistava meininki.<br />

Kyllä oli perjantaina huima<br />

tunnelma Dipolissa! Ihanaa oli katsoa<br />

kun ihmiset tanssivat ja lauloivatkin<br />

mukana. Oli myös ilo päästä<br />

esittämään a capella-musiikkia<br />

tyttöjen kanssa. Kiitos loistavasta<br />

tunnelmasta kaikille. Kerrassaan<br />

mahtavaa. Kiitos.” Kirjoitus kuvaa<br />

hyvin päivien ja iltajuhlan tunnelmaa.<br />

Tämän johdosta toivotankin<br />

vielä kerran sydämelliset ja nöyrät<br />

kiitokset kaikille Espoon kaupungin<br />

järjestelytiimiin kuuluneille.<br />

Veli Silvo<br />

oon läheiset koulut ja päiväkodit,<br />

liikenteen välityskyky ja kaupunkiympäristön<br />

asettamat reunaehdot.<br />

Lopputuloksena on hyvää ja turvallista<br />

ympäristöä.<br />

Finnoon kiertoliittymästä on Tapio<br />

Karvosen artikkeli tämän lehden<br />

sivulla 44.<br />

Verkostoituminen yksi<br />

päivien perustehtävistä<br />

Kuntatekniikan päivien yksi perustehtävä<br />

on auttaa yhdistyksen jäseniä<br />

verkostoitumaan ja kokemaan<br />

kuntateknistä yhteisyyttä. Vuosikymmenien<br />

kuluessa verkostoitumisrituaali<br />

on hioutunut nykyisen<br />

kaltaiseksi kolmipäiväiseksi tapahtumaketjuksi.<br />

Ensimmäisenä päivänä otetaan<br />

Teitte todella hyvää työtä. Kiitokset<br />

myös kaikille tapahtumaa tukeneille<br />

yrityksille. Ilman teidänkään<br />

panostanne emme olisi pystynyt<br />

siihen, missä nyt olimme.<br />

Uusia jäseniä<br />

Kuntatekniikan päivien kynnyksellä<br />

SKTY:n hallitus hyväksyi kokouksessaan<br />

yhdistyksen uusiksi jäseniksi<br />

seuraavat henkilöt: Heikki<br />

Arimo, Katriina Arrakoski,<br />

Perttu Hautala, Tanja Hämäläinen,<br />

Anni Järvitalo, Petri Keivaara,<br />

Juho Kero, Timo Koski,<br />

Ina Liljeström, Hanna Montonen,<br />

Tuula Mäkelä, Samipetteri<br />

Mäkinen, Jyrki Määttänen,<br />

Liikenteen solmukohta Leppävaarassa:<br />

Kehä I ja junarata.<br />

Kuntatekniikan saavutuksena palkitun Finnoon<br />

kiertoliittymän taustavoimien ilmeet<br />

olivat jo vapautuneet Kuntatekniikan päivien<br />

illanvietossa Leppävaaran kansantalolla,<br />

vas. projektinjohtaja Torsti Hokkanen, Espoon<br />

tekninen keskus, projektipäällikkö Tapio Karvonen,<br />

Pöyry Infra Oy, katupäällikkö Markus<br />

Rönty, Espoon tekninen keskus ja projektipäällikkö<br />

Jouni Ikäheimo, Trafi x Oy.<br />

ryhmäkuva ja sen jälkeen syödään<br />

yhteinen lounas, jonka jälkeen tehdään<br />

busseilla kuntatekninen kiertoajelu.<br />

Ensimmäisen päivän verkostoitumiskokemukset<br />

analysoidaan<br />

yhteisessä get together -illanvietossa,<br />

tällä kertaa Leppävaaran kansantalolla.<br />

Toisen päivän luennoilla yhtenäinen<br />

kuntateknikkojoukko myötäelää<br />

luennoitsijoiden tuskaa saada<br />

asiaansa esille. Yhteisen lounaan,<br />

yhteisen alkulämmittelyn, joka tällä<br />

kertaa tapahtui arkkitehtiosaston<br />

aulassa Otaniemessä, jälkeen siirrytään<br />

juhlapäivällisille viihtymään yhdessä,<br />

kehumaan yhdistystä ja mukana<br />

olevien sisaryhdistysten edustajia.<br />

Tällä kertaa erityisesti kehuttiin<br />

yhdistyksen ansiomerkin (= hopeiset<br />

SKTY:n mestariviihdyttäjät Veli<br />

ja Matti vauhdissa Dipolissa.

Paavo Taipale<br />

kalvosinnapit) saaneita Olavi Loukoa<br />

ja Martti Tieahoa. Juhlapaikka Dipoli<br />

kehysti juhlaa. Illan vaihtuessa<br />

kesäyöksi verkostoituminen alkaa<br />

olla jo huipussaan. Juhlapäivällisten<br />

jatko-osioista kiertää monta, mahdollisesti<br />

urbaania legendaa.<br />

Kolmanteen kokouspäivään ottavat<br />

osaa vain piinkovat verkostoitujat.<br />

Perinteenä on tehdä laivamatka.<br />

Jos sopivaa vesistöä ei löydy, kuten<br />

Vantaalla, bussimatkakin kelpaa.<br />

Espoon kauniiseen saaristoon vesibussiristeily<br />

olikin helppo järjestää.<br />

Kitara soi ja yhteislaulu raikui.<br />

Yhdistyksen jäsenten verkostoituminen<br />

ei ole aivan villiä. Onhan<br />

olemassa Kiinteistöinsinöörien kerho,<br />

Arkkitehtiklubi ja Golf-kisa. Tämänvuotisen<br />

kisan voitti Martti Tieaho.<br />

Yhdessäolon lisäksi asiaa<br />

Yhdessäolon lisäksi kuntatekniikan<br />

päivillä puhutaan myös asiaa. Toinen<br />

kokouspäivä on omistettu luennoille.<br />

Kaiken uuden omaksuminen<br />

käy työstä. Yhteistä yrittämistä valotettiin<br />

tutkimuksen, liike-elämän,<br />

palvelujen tarjoajien, virkamiesten ja<br />

konsulttien näkökulmasta.<br />

Helsingin seudun kauppakamarin<br />

varatoimitusjohtaja Sampsa Saralehto<br />

teki ehkä päivän mielenkiintoisimman<br />

ehdotuksen toivomalla<br />

rakennusvalvontatoimen yksityistämistä<br />

autokatsastuksen tapaan.<br />

Luennot ja Yritetään yhdessä<br />

-teema koottiin lopuksi Matti-Pekka<br />

Rasilaisen, Anu Näätäsen, Mikko<br />

Leppäsen ja Matti Karhulan paneelissa<br />

tilinpäätökseksi.<br />

Veli Silvo<br />

Riitta Niskanen, Heli Randell,<br />

Pasi Ruohomäki ja Juha Saarikoski.<br />

Yhtiöjäseneksi hyväksyttiin<br />

Trafi x Oy. Toivotamme kaikki<br />

edellä mainitut tervetulleiksi<br />

mukaan yhdistykseen ja sen toimintaan!<br />

Espoon juhliessa vielä 550vuotispäiviään<br />

katseet on ensi<br />

vuoden Kuntatekniikan päivien<br />

suhteen käännetty jo Pirkanmaalle.<br />

Viimeistään ensi keväänä<br />

jokainen meistä voi todeta kuten<br />

maisteri Simo Frangén: ”Moi,<br />

minä lähden nyt Tampereelle.”<br />

Jyrki Vättö<br />

kokousmestari<br />

Hampuri hurmasi<br />

SKTY:läiset<br />

HafenCity oli yksi matkan<br />

kohokohdista<br />

SKTY:läiset HafenCityssä Marco Polon aukiolla.<br />

SKTY:läiset kävivät tutustumassa kuuluisaan olutkuppilaan<br />

A.F. Nageliin, joka on perustettu vuonna 1848.<br />

TEKSTI: Tarja Myller<br />

KUVAT: Liisa Sierla<br />

Yksitoista SKTY:n jäsentä vieraili<br />

Elbe-joen varrella sijaitsevassa keväisessä<br />

ja aurinkoisessa Hampurissa<br />

toukokuun puolivälissä. 1,7 miljoonan<br />

asukkaan Hampuri on vanha<br />

hansakaupunki, toiseksi suurin ja<br />

kaikkein vaurain Saksan kaupunki.<br />

Hampuri on yksi Saksan liittotasavallan<br />

16 osavaltiosta.<br />

Oluentekoperinteet ovat Hampurissa<br />

vankat, Hansaliiton aikaan<br />

sijaitsi lähes joka toisesssa talossa<br />

olutpanimo. Nykyisin panimoita on<br />

vähemmän, kuuluisin keskiaikainen<br />

yksityispanimo on Gröninger.<br />

Hampurissa sijaitsee maailman<br />

suurin puistohautausmaa Ohlsdorf.<br />

Tässä englantilaistyyliseksi maalaispuutarhaksi<br />

lampineen ja siltoineen<br />

1877 perustetussa 400 hehtaarin<br />

suuruisessa puistossa kulkee noin<br />

17 kilometriä katuja, ja kaksi bussilinjaakin<br />

liikennöi päiväaikaan. Suuren<br />

kokonsa ja kauneutensa lisäksi<br />

myös kierrätys puistohautausmaalla<br />

toimii, vanhentuneet hautakivet<br />

murskataan ja käytetään kadunrakentamiseen.<br />

Ekologinen Trabrennbahn<br />

Entiselle raviradalle rakennettu ekologinen,<br />

autoton asuinalue Trabrennbahn<br />

koostuu 1 160 asunnosta. Kokonaisuudessaan<br />

25 hehtaarin kokoisella<br />

asuin- ja puistoalueella katu-<br />

Hampurin kuuluisin katu, Reeperbahn<br />

Tuleva puheenjohtaja syö<br />

konsultin kädestä.<br />

jen varsille on rakennettu laajoja vesikanavia<br />

ja -uomia, joihin kerätään<br />

alueen hulevesiä.<br />

Talot sijaitsevat kehällä, entisen<br />

raviradan kohdalla ja keskelle jää yhteinen<br />

viheralue. Viheralueella ruoho<br />

leikataan vain muutama metrin<br />

matkalta alueen poikki kulkevan<br />

kevyen liikenteen raitin molemmin<br />

puolin. Pitkä ruoho luo hyvän elinympäristön<br />

hyönteisille, linnuille ja<br />

muille eläimille. Jätehuolto toimii, ja<br />

lajittelu on pitkälle vietyä monine eri<br />

jäteastioineen.<br />

Hampurin yleisten alueiden roskakorit<br />

on nykyisin maalattu joulunpunaisiksi.<br />

Hyvä havaittavuus kaupunkikuvassa<br />

oli punaiseen väriin<br />

päätymisen syynä muutama vuo-<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008 37

si sitten.<br />

Ulkomaan kaukoliikennettä ja turistibusseja<br />

palveleva 2003 valmistunut<br />

bussiterminaali sijaitsee päärautatien<br />

lähellä. Kooltaan varsin pieni<br />

terminaali on toimiva, oikean bussin<br />

löytää helposti. Hampurin oma<br />

julkinen liikenne hoidetaan metrolla<br />

ja sitä täydentävällä paikallisbussiverkostolla.<br />

Saksan sisäinen liikenne<br />

rakentuu junien varaan.<br />

Hampurin jättihanke<br />

HafenCity<br />

Hampurin suurin rakennusprojekti<br />

tällä hetkellä on HafenCity, rantakaupunki.<br />

Hanke on niin suuri,<br />

että se saattaa muuttaa koko<br />

kaupungin painopistettä. Vanhalle<br />

155 hehtaarin satama-alueelle rakennetaan<br />

5 500 asuntoa<br />

10 000–12 000 asukkaalle ja työpaikkoja<br />

yli 40 000 työntekijälle.<br />

Houkuttelevaksi tämän uuden<br />

satamakaupunkiosan tekevätkin alueen<br />

keskeisyys ja vesi. Matkaa raatihuoneelle<br />

HafenCitystä on vain vajaa<br />

kilometri, vaikka uusi kaupunkialue<br />

on suoraan Elbe-joen rannalla.<br />

Projekti on yksi koko Euroopan<br />

merkittävämpiä kaupunkirakennuskohteita<br />

ja valmistunee kokonaisuudessaan<br />

noin 2020.<br />

Alueen puistojen ja kevyen liikenteen<br />

väylien pääpiirtenä ja ydinolemuksena<br />

on maan ja veden yhteys<br />

ja vuorovaikutus. Puistot ja väylät<br />

toteutetaan avoimina, kaupunkimaisina<br />

tiloina tasoittain, jolloin aina<br />

muodostuu yhteys muuttuvaan veteen,<br />

oleskelu tapahtuu meren äärellä.<br />

Myös tulevan asutuksen keskelle<br />

rakentuu vesiallas, jossa tunnelmaa<br />

luo historiallisille laivoille kelluvin<br />

ponttonein toteutettu venesatama.<br />

Yhteensä 55 hehtaaria uudesta<br />

alueesta on vettä.<br />

Rakentamisen keskeisenä haasteena<br />

on vanhan rakennuskannan<br />

uusiokäyttö. Satamarakennukset<br />

huokuvat historiaa, ja niinpä arkkitehtuurissa<br />

on noudatettu vanhan<br />

alueen mittakaavaa ja ilmettä, mutta<br />

lopputulos toteutetaan modernilla<br />

tavalla. Ongelmia tuottavat myös<br />

vedenkorkeuden vaihtelut, jotka on<br />

otettu huomioon mittavien tulvavarojen<br />

ja -rakenteiden avulla.<br />

Alueen lippulaivaksi on rakentumassa<br />

2009 mennessä uusi Elbphilharmonie-konserttitalo,<br />

joka tulee<br />

olemaan myös akustisesti ja teknisesti<br />

yksi maailman kymmenestä<br />

parhaasta konserttitalosta. <br />

38 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

Näyttely oli hyvin rakennettu. Osastot olivat valoisia ja opastukset<br />

toimivia.<br />

Maailman suurimmat<br />

kuntatekniikan<br />

messut Münchenissä<br />

Maailman suurimmat kuntatekniikan<br />

alan messut pidettiin 15.<br />

kerran 5.–9.5. Münchenissä. IFATmessut<br />

järjestetään joka kolmas<br />

vuosi. Näytteilleasettajia messuilla<br />

oli 2 560 yhteensä 44 maasta.<br />

Vierailijoita messuilla kävi 120 000<br />

yhteensä 163 maasta.<br />

Kolmannes näyttelyvieraista oli<br />

Saksan ulkopuolelta. Myös Suomi<br />

oli hyvin edustettuna messuilla<br />

sekä näytteilleasettajien että näyttelyvieraiden<br />

joukossa. Noin kaksikymmentä<br />

suomalaista näytteilleasettajaa<br />

oli omalla osastollaan<br />

Suomesta ja huomattavasti suurempi<br />

määrä suomalaisia yhtiöitä<br />

oli mukana mm. saksalaisten pää-<br />

miesten yhteisillä osastoilla. Näyttelyyn<br />

ja sen järjestelyihin tutustuivat<br />

mm. edustajat Suomessa Yhdyskuntatekniikka-näyttelyäjärjestävistä<br />

yhdistyksistä, johon kuuluvat<br />

Suomen Tieyhdistys, Infra ry,<br />

Suomen kuntatekniikan yhdistys ja<br />

Jätelaitosyhdistys.<br />

IFAT-messut on yksi merkittävimmistä<br />

kansainvälisistä kuntatekniikan<br />

ja ympäristöalan tapahtumista.<br />

Messujen pääasiallisia teemoja<br />

olivat vesi, jätevesi, jätteenkäsittely<br />

ja kierrätys. Kuntatekniikan<br />

alan koneet ja laitteet olivat myös<br />

hyvin edustettuina messuilla. Hyvin<br />

laajasti oli tämän vuoden messuilla<br />

esillä jätteen hyötykäyttö, jätteen<br />

lajittelu ja jätteen poltto.<br />

Raimo K. Saarinen<br />

Med en hel sommar emellan så verkar<br />

det som om årsdagarna i Esbo verkar<br />

hade varit för år och dar sedan... Hur<br />

som helst, så gick det bra igen och till<br />

och med vädret var på vår sida. Deltagarantalet<br />

steg igen, och nu var vi uppe<br />

i 280 st. – så vi tar väl 300 som målsättning<br />

i Tammerfors år 2009. Jag vill framföra<br />

mitt tack till Jouko Vehkakoski och<br />

de andra i teamet från Esbo, som skötte<br />

om arrangemangen – utan att glömma<br />

vår egna konferansmestare Jyrki Vättö,<br />

och naturligtvis alla samarbetspartnerna.<br />

Årets kommuntekniska prestation<br />

tilldelades värdstaden och trafi kplatsen<br />

i Finno. Trafi kplatser var annars också<br />

väl framme i Esbo. FKTF har i år haft en<br />

tävling tillsammans med Grönmiljöförbundet<br />

i vilken man väljer Finlands bästa,<br />

snyggaste och funktionellaste trafi kplats.<br />

Viron kuntatekniikan<br />

yhdistys kutsuu<br />

vuosikonferenssiinsa<br />

Viron kuntatekniikan yhdistys –<br />

Eesti kommunaalmajanduse ühing<br />

kutsuu Suomen kuntatekniikan yhdistyksen<br />

johtokuntaa ja jäseniä<br />

osallistumaan kahdeksanteen kansainväliseen<br />

kuntatekniseen vuosikonferenssiin<br />

2008. Konferenssin<br />

teemana on ”Kehityskaavat ja pysyvät<br />

yhteistyösuhteet”. Konferenssi<br />

järjestetään 7.–8.10. Tartossa hotelli<br />

Dorpatin konferenssikeskuksessa.<br />

Hintatiedot ja ohjelma löytyvät<br />

osoitteesta www.kuntatekniikka.fi .<br />

Konferenssin työkieli on viro, simultaanitulkkaus<br />

on englanniksi. Ilmoittaudu<br />

kuntatekniikan vuosikonferenssiin<br />

15.9. mennessä<br />

netissä www.eku.ee tai<br />

sähköpostitse anu@eku.ee tai puh.<br />

+372 6 555 635/projektinjohtaja<br />

Anu Soomets.<br />

Majoitus järjestetään upouudessa<br />

Hotelli Dorpatissa, osoitteessa<br />

Soola 6, Tartu. Majoituksen voi varata<br />

ilmoittautumisen yhteydessä.<br />

Golfkisa järjestetään maanantaina<br />

6.10. Otepään golfkentällä.<br />

Tarkempia tietoja kisasta antaa<br />

Tõnu Tuppits, tonu.tuppits@<br />

tallinnlv.ee.<br />

Ain Valdmann,<br />

johtokunnan jäsen<br />

Tõnu Tuppits,<br />

toiminnanjohtaja<br />

Viron kuntatekniikan yhdistys<br />

Det kom en hel del förslag och av<br />

dem valde man ut 3 fi nalister som<br />

då offentliggjordes i Esbo. Dessa 3<br />

behandlas i höst av juryn som består<br />

av Gatu- och parkavdelningschefen<br />

Raimo K. Saarinen från Helsingfors,<br />

Tacktal av representanterna från<br />

de nordiska föreningarna.

Ylläksen maisematien kiertoliittymä,<br />

Ylläs, toteuttaja Lapin tiepiiri 2006,<br />

suunnittelija Ramboll Finland Oy<br />

Sallan kiertoliittymä,<br />

Sallan ydinkeskusta,<br />

toteuttaja Lapin tiepiiri<br />

2007, suunnittelijat:<br />

kiertoliittymä/Tieliikelaitos<br />

(nyk. Destia Oy),<br />

taideteos/arkkitehti<br />

Eva Persson Puurula<br />

ja insinööritoimisto Jori<br />

Harjuniemi, rakentaja<br />

Napapiirin Kuljetus Oy<br />

VD Pekka Leskinen från<br />

Grönmiljöförbundet, planeringshortonom<br />

Susanna<br />

Lahtinen från Tavastehus<br />

samt Danne Långström<br />

(kommunikationschef/<br />

FKTF). Vinnaren i tävlingen<br />

offentliggörs under Gröna<br />

året 2008’s avslutningsceremonier<br />

i Vik/Helsingfors<br />

den 14.11.2008.<br />

Före midsommar hade<br />

även Norge sina årsdagar,<br />

och i samband med dem<br />

hölls också ett NKS-möte.<br />

Norska dagarna hölls i Bodö<br />

i norra Norge, och även<br />

där var vädret superbt.<br />

Midnattssolen sken dygnet<br />

igenom och som av bilden<br />

Valtatie 23/Kantatie 44 kiertoliittymä, Kankaanpää, toteuttaja<br />

Turun tiepiiri 2006–07, suunnittelijat Ramboll Finland<br />

Oy ja Valoa Design, rakentaja Soraset Yhtiöt Oy<br />

Vuoden kiertoliittymäkilpailun<br />

fi nalistit valittu<br />

Valtakunnallisen Vihervuoden<br />

2008 kilpailuihin kuuluvan kiertoliittymäkilpailun<br />

alkukarsinta on<br />

suoritettu. Loppukilpailuun päässeet<br />

kohteet julkistettiin Kuntatekniikan<br />

päivillä Espoossa. Kilpailussa<br />

palkitaan kiertoliittymä, joka on tien<br />

tai kadunpitäjän toimesta saatettu<br />

luontevaksi osaksi ympäristöään<br />

ottaen samalla huomioon liittymälle<br />

kohdistuvat liikenteelliset tarpeet.<br />

Arvosteluperusteina kilpailussa<br />

huomioidaan mm. kiertoliittymän<br />

sopivuus maisemaan ja paikallisiin<br />

olosuhteisiin, sen toimivuus ja tur-<br />

synes, kan det få<br />

människor att uppträda<br />

aningen konstigt ;-)<br />

Följande NKS-möte är<br />

meningen att hållas 26.9<br />

i Odense/Danmark, och<br />

samtidigt hålls då ett redaktörmöte<br />

– och de danska<br />

årsdagarna. På mötet i Bodö<br />

framförde undertecknad<br />

en idé om att man kanske<br />

kunde inskränka NKSmötena<br />

till ett/år. Efter som<br />

vi alla inom NKS också hör<br />

till IFME, och träffas alltså<br />

också på dessa möten, så<br />

kunde man kanske tänka<br />

sig ett sådant arrangemang.<br />

Ingenting fastslogs i fråga<br />

om den saken, men det tas<br />

vallisuus, suunnittelun ja toteutuksen<br />

laatu sekä omaleimaisuus.<br />

Voittaja valitaan loppukilpailuun<br />

päässeiden kohteiden joukosta<br />

syyskuussa. Paras kiertoliittymä<br />

palkitaan Vihervuoden päätöstilaisuudessa<br />

Helsingin Viikissä<br />

14.11.2008.<br />

Arvostelulautakuntaan kuuluvat<br />

yhteyspäällikkö Danne Långström<br />

Suomen kuntatekniikan yhdistyksestä,<br />

toimitusjohtaja Pekka<br />

Leskinen Viherympäristöliitosta,<br />

osastopäällikkö Raimo K. Saarinen<br />

Helsingin kaupungin rakennusvirastosta<br />

sekä suunnitteluhortonomi<br />

Susanna Lappalainen Hämeenlinnan<br />

kaupungin teknisestä<br />

virastosta.<br />

Bilbao ja Madrid<br />

SKTY:n ja KunFon matkalle<br />

Bilbaoon ja Madridiin 14.–17.10.<br />

saattaa nopeille vielä löytyä vapaita<br />

paikkoja. Jos kiinnostaa, niin kipin<br />

kapin osoitteeseen<br />

www.kuntatekniikka.fi ja ilmoittautumaan<br />

matkalle mukaan.<br />

Överingenjör Anne Lene Helgetun från<br />

Molde kommune och Danne.<br />

säkert upp igen på nästa möte i Danmark.<br />

FKTF, tillsammans med KunFo, ordnade en<br />

studieresa till Hamburg, och Tarja Myller har<br />

skrivit ett referat om detta. Höstens studieresa<br />

går i oktober till Bilbao och Madrid. I nästa<br />

år kommer vi att i alla fall göra en resa till IFME-<br />

SKTY:N HALLITUS<br />

Puheenjohtaja/Ordförande<br />

Matti-Pekka Rasilainen<br />

HKR, PL 1500, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. (09) 3103 8801, 0500 439595<br />

matti-pekka.rasilainen@hel.fi<br />

1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande<br />

Anu Näätänen<br />

Joensuun kaupunki, Tekninen virasto<br />

Muuntamotie 5, 80100 Joensuu<br />

puh. (013) 267 3500, 050 5505490<br />

anu.naatanen@jns.fi<br />

2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande<br />

Jouko Vehkakoski<br />

Espoon kaupungin tekninen keskus<br />

PL 41, 02070 Espoo<br />

puh. (09) 8162 5222, 050 5666030<br />

jouko.vehkakoski@espoo.fi<br />

Muut jäsenet<br />

Matti Karhula, Oulun kaupungin<br />

tekninen keskus<br />

PL 32, 90015 Oulun kaupunki<br />

puh. (08) 5584 2410, 044 7032410<br />

matti.karhula@ouka.fi<br />

Jussi Kauppi, Suomen Kuntaliitto<br />

Toinen linja 14, 00530 Helsinki.<br />

puh. (09) 771 2560, 050 367 5840<br />

jussi.kauppi@kuntaliitto.fi<br />

Jouko Lehtonen, Vantaan kaupunki,<br />

Kuntatekniikan keskus<br />

Kielotie 13, 01300 Vantaa<br />

puh. (09) 8392 2699, 0400 417436<br />

jouko.lehtonen@vantaa.fi<br />

Mikko Leppänen, Ramboll Finland Oy<br />

Piispanmäentie 5, 02241 Espoo<br />

puh. (020) 755 6300, 0400 425 914<br />

mikko.leppanen@ramboll.fi<br />

Tero Pyssysalo, Järvenpään kaupunki,<br />

tekninen toimi<br />

PL 41, 04401 Järvenpää<br />

puh. (09) 2719 2831, 040 3152831<br />

tero.pyssysalo@jarvenpaa.fi<br />

Jussi Salo, Lappeenrannan kaupunki,<br />

tekninen toimiala<br />

PL 38, 53100 Lappeenranta<br />

puh. (05) 616 2433, 040 5215503<br />

jussi.salo@lappeenranta.fi<br />

konferensen i Melbourne och<br />

när denna tidning utkommer så<br />

har vi här i Helsingfors besök av<br />

den australiska systerföreningen<br />

med Australiens VD och<br />

IFME:s ordförande Chris Champion<br />

som gruppledare.<br />

Australierna kommer till<br />

Helsingfors via San Francisco,<br />

Portland, New Orleans, New<br />

York, och åker vidare till London/England<br />

före de åker tillbaks<br />

hem.<br />

Med varma hälsningar,<br />

Danne Långström<br />

kommunikationschef<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008 39

Uimahalli- ja kylpylätekninen<br />

yhdistys Ukty<br />

Yhdistyksen tarkoituksena on<br />

kehittää ja ylläpitää Suomen<br />

uimaloiden, uimahallien ja<br />

kylpylöiden toiminnallista ja<br />

teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina.<br />

Yhdistyksen<br />

tärkeimpiä toimintamuotoja<br />

ovat vuosittaisen koulutus- ja<br />

keskustelutilaisuuden (Uimahalli-<br />

ja kylpyläpäivät) järjestäminen,<br />

jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-<br />

ja koulutustilaisuudet,<br />

sekä hallituksen työskentely.<br />

Yhdistyksessä on jäseniä noin<br />

100. Uktyn jäseneksi voi liittyä<br />

uimahalli- ja kylpylätekniikkaan<br />

työnsä tai harrastuksensa perusteella<br />

perehtynyt henkilö.<br />

Alalla toimivat oikeuskelpoiset<br />

yhteisöt voivat liittyä<br />

yhdistyksen kannatusjäseniksi.<br />

Yhteystiedot<br />

Internet: www.ukty.net<br />

s-posti: info@ukty.net<br />

Yhdistyksen puheenjohtaja<br />

Pertti Kärpänen<br />

s-posti: pertti.karpanen@vierumaki.fi<br />

puh. 0400 205 296<br />

Yhdistyksen varapuheenjohtaja<br />

Kalle Kallio<br />

s-posti: kalle.kallio@pp.inet.fi<br />

puh. 0400 577 569<br />

40 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

RAKENTAMISEN LAATU<br />

HUOLESTUTTAA<br />

– tietoa on, mutta sitä ei aina viitsitä etsiä<br />

■ Tätä kirjoittaessa on tämän vuoden suurimman<br />

urheilutapahtuman – nimittäin olympialaisten – avajaiset<br />

alkamassa. Ko. tapahtuma vie seuraavaksi yli<br />

kahdeksi viikoksi urheiluihmisten ajatukset ja katseet<br />

Pekingiin.<br />

Vuosi on taipunut syksyn puolelle, ja kesälomat<br />

ovat pääasiassa takanapäin. Yhdistyksemme 15-vuotistilaisuuskin<br />

pidettiin ennen juhannusta onnistuneesti.<br />

Tilaisuudessa arkkitehti Jukka Siren piti esitelmän,<br />

josta tarkemmin seuraavalla sivulla.<br />

Rakentamisen laatuun panostettava<br />

Rakentamisen laatu on yhdistyksemme suurimpia<br />

huolen aiheita, eikä syyttä. Olemme erittäin huolestuneita<br />

niin rakennuttamisen, suunnittelun kuin rakentamisenkin<br />

laatunäkymistä. Suurin ongelma on,<br />

että vaikka tietoa on, niin sitä joko ei viitsitä tai ei ymmärretä<br />

etsiä.<br />

On muistettava, että uimahalli- ja kylpylärakentamisen<br />

osaaminen kuuluu erikoisrakentamisen piiriin<br />

ja siihen olisi panostettava sillä vakavuudella. Asia<br />

koskee myös kaikkea liikuntarakentamista, joten ei<br />

tässä siitä sen enempää.<br />

Rakennesuunnittelun opas valmistumassa<br />

Syksy tuo erilaisia tapahtumia ja asioita yhdistyksemmekin<br />

ohjelmaan. Tutkimustyöt jatkuvat. RIL:n uimahallien<br />

ja kylpylöiden rakennesuunnittelun oppaan<br />

pitäisi valmistua syksyn aikana. Menossa on useita<br />

selvityksiä, jotka etenevät tulevan talvikauden aikana<br />

niin, että ne saataisiin palvelemaan rakennuttajia,<br />

suunnittelijoita ja rakentajia mahdollisimman pian.<br />

Yhdistyksemme julkaiseman Uimahallien ja kylpylöiden<br />

rakennuttamisoppaan (OPM julkaisu nro<br />

74) uusiminen on myös käynnistynyt, ja toivomme<br />

saavamme senkin valmiiksi vuoden sisällä. Työn tarkoituksena<br />

on päivittää kirjan teksti ja laatia siihen<br />

tarvittavia lisäyksiä. Lisäykset tulevat olemaan lähinnä<br />

rakennuttamisen laadun (suunnittelusopimusten<br />

ym.) ja työn vastaanoton puolella.<br />

Uimahalli- ja kylpyläpäivät helmikuussa<br />

Vuosittaiset valtakunnalliset uimahalli- ja kylpyläpäivät<br />

ovat 4.–6.2.2009 m/s Mariellalla. Laitathan allakkaasi<br />

päivien ajankohdan, ettei tule yllätyksenä.<br />

Ohjelmasta tulee jälleen kaiken todennäköisyyden<br />

mukaan mielenkiintoinen. Ohjelman laadinta on jo<br />

käynnissä.<br />

Yhdistyksemme lokakuussa järjestämälle opintomatkalle<br />

Interbadiin Stuttgartiin on lähdössä jäseniä<br />

mukava määrä hakemaan viimeisintä kansainvälistä<br />

kehitystietoa kotiin tuotavaksi.<br />

Yhdistyksemme golfmestaruuskilpailut pidetään<br />

Vuosaaren golfkentällä 1.9.2008 klo 12. Kilpailu on<br />

Ukty vietti 15-vuotisjuhliaan 17.6. Lahdessa<br />

Vesijärvellä risteillen. Tilaisuudesta tuli näyttävä<br />

yhdessäolon hetki yhdistyksen jäsenille<br />

ja yhteistyökumppaneille.<br />

pistebogey muotoinen maks. tas. 36. Osallistumismaksu<br />

on 55 € . Ilmoittautuminen suoritetaan 29.8.<br />

mennessä Vuosaari Golfi n toimistoon osoitteella<br />

Eteläreimarintie 9, 00980 Helsinki, puh. (09)<br />

681 2210 tai s-posti toimisto@vuosaarigolf.fi .<br />

Toivotaan mahdollisimman hyvää osanottoa.<br />

Tervetuloa!<br />

Kotisivumme uudistuvat<br />

Yhdistyksemme kotisivuja tullaan syksyn aikana kehittämään<br />

siten, että ne paremmin palvelisivat jäsenistöä<br />

ja muita alalla olevia. Toivomme myös erilaisia<br />

vinkkejä yhdistyksemme toiminnalle. Ole rohkea<br />

ja kerro mieleesi tulevista ajatuksista.<br />

Lopuksi haluan muistuttaa niitä jäseniä, jotka eivät<br />

ole syystä tai toisesta muistaneet velvoitteitaan<br />

yhdistystämme kohtaan (jäsenmaksu). Pienellä rahalla<br />

saa hyvää mieltä puolin ja toisin. Ethän halua jäädä<br />

sivuun yhdistyksemme toiminnasta.<br />

Rakentavin terveisin<br />

Pertti Kärpänen<br />

puheenjohtaja

Arkkitehti Jukka Siren UKTY:n 15-vuotisjuhlassa:<br />

LISÄÄ ASIAKASLÄHTÖISYYTTÄ<br />

UIMAHALLI- JA KYLPYLÄSUUNNITTELUUN<br />

1960–70-lukujen pelkistettyjen<br />

kuntouintihallien<br />

jälkeen Suomen uimahalli-<br />

ja kylpyläkulttuuri on<br />

maan vaurastuttua herännyt<br />

uuteen eloon. Viime<br />

vuosien hankkeet on<br />

toteutettu palvelemaan<br />

erilaisia käyttäjäryhmiä.<br />

Perinteisiä uimahalleja on<br />

saneerattu virkistysuimaloiksi,<br />

joissa on monenlaisia<br />

vesilaitteita ja altaita.<br />

Oman lukunsa muodostavat<br />

varsinaiset kylpylät.<br />

■ – Uimahallien ja kylpylöiden rakentamisen<br />

ja suunnittelun keskeisenä<br />

lähtökohtana tulisi olla yhä selvemmin<br />

käyttäjän tarpeet, korosti<br />

arkkitehti Jukka Siren puhuessaan<br />

Uimahalli- ja kylpyläteknisen yhdistyksen<br />

UKTY:n 15-vuotisjuhlassa<br />

Lahdessa kesäkuussa. Sirenin johtama<br />

Siren Arkkitehdit Oy on ollut<br />

mukana monessa hallihankkeessa.<br />

Antiikin Rooman kylpylät ja esimerkiksi<br />

lähes sadan vuoden takainen<br />

Gellert-kylpylä Budapestissa<br />

edustavat Sirenin mielestä alkuperäisintä<br />

kylpylän ideaa. Tätä suuntausta<br />

edustaa Suomessa vielä hieno<br />

Yrjönkadun uimahalli Helsingissä.<br />

1970- ja 80-luvuilla meillä on<br />

kuitenkin rakennettu etusijassa kansanterveyttä<br />

tukevaa kuntoliikuntaa<br />

edistäviä uimahalleja. Nyt hallimme<br />

ovat kuitenkin uudelleen saaneet lisää<br />

kylpylämäisiä painotuksia.<br />

– Useita saneerattuja uimahalleja<br />

on ryhdytty kutsumaankin virkistysuimahalleiksi,<br />

Siren sanoo. Hän<br />

uskoo, että myös pelkistetympi liikuntaan<br />

keskittyvä uimahalli tulee<br />

pitämään puolensa.<br />

– On paljon ihmisiä, jotka tulevat<br />

uimahalliin nimenomaan hoitamaan<br />

fyysistä kuntoaan. Näitä käyttäjiä<br />

varten tarvitaan toimivia kuntouimahalleja<br />

jatkossakin, Siren painottaa.<br />

– Löydä itsestäsi elämästä<br />

nauttiva asiakas, arkkitehti<br />

Jukka Siren kehottaa kollegojaan.<br />

Erityisosaamisen ketju<br />

Rakentamisen laatua kritisoidaan<br />

julkisuudessa laajasti. Sirenin mukaan<br />

tähän on useimmiten syytäkin.<br />

Arkkitehditkaan eivät jää kritiikistä<br />

osattomiksi. Muuttuneet käyttäjän<br />

tarpeet ja talotekniset asetusarvot,<br />

kuten allasveden lämpötilan nosto,<br />

eivät ole aina vastanneet taloteknistä<br />

suunnittelua. Seurauksena<br />

on ollut rakenteiden kosteusvaurioita<br />

ja sisäilman laatuongelmia. Rakentaminen<br />

on aina pitkäjänteistä,<br />

aikaperspektiivi on 50–100 vuotta.<br />

Siksi valittujen ratkaisujen tulisi kestää<br />

ajassa sekä konkreettisesti että<br />

henkisesti.<br />

– Uimahallit, kuten monet<br />

muutkin rakennukset tehdään aina<br />

kerralla valmiiksi, ilman pitkäaikaisia<br />

testejä tai prototyyppejä, joita<br />

paljon käytetään kappaletavarateollisuudessa.<br />

Vaikka tuote on ainutkertainen,<br />

pitäisi kaiken silti mennä<br />

kerralla nappiin, Siren pohtii.<br />

Kylpylän suunnittelu on monimutkainen<br />

prosessi. Rakennuttajat,<br />

asiantuntijat, rakentajat ja loppukäyttäjäkin<br />

muodostavat ketjun,<br />

jossa tiedon pitää kulkea kaikkiin<br />

suuntiin. Prosessi on ajallisesti vaativa<br />

hallittava. Saumaton yhteistoiminta<br />

on onnistuneen lopputuloksen<br />

välttämätön edellytys.<br />

– Kenelläkään suunnittelijalla tai<br />

muillakaan hankkeen osapuolilla ei<br />

yksinään ole kaikkea sitä tietoa, mitä<br />

hankkeissa tarvitaan.<br />

Energiatehokkuus on uimahallien<br />

ja kylpylöiden toteutuksessa tullut<br />

yhä keskeisemmäksi. Veden lämmittäminen<br />

ja hallien sisäilmaolosuhteet<br />

kuluttavat paljon energiaa.<br />

Luonnonvalo on viihtyvyyden kannalta<br />

tärkeä elementti.<br />

Siren uskoo, että ns. passiivitaloratkaisut<br />

sekä uusiutuvien energialähteiden<br />

hyödyntäminen uimahalli-<br />

ja kylpylärakentamisessa tulevat<br />

saamaan suuren painoarvon.<br />

Käyttäjä keskiöön<br />

– Tärkein osa koko hankkeen toteutusprosessia<br />

jää usein liian vähälle<br />

huomiolle. Tämä ”äänetön yhtiömies”<br />

on uimahallin tai kylpylän<br />

käyttäjä, Siren korostaa. Vaikka palvelutuottajat<br />

tekevätkin paljon asiakaskyselyjä<br />

ja selvityksiä palvelutarpeista,<br />

asetelma ei ole ongelmaton.<br />

Osataanko kysyä oikeita asioita?<br />

Saadaanko kyselyistä hyödyllistä<br />

LAATUA VUODESTA 1963<br />

tietoa? Sirenin mielestä toteuttajien<br />

vastuu asiakkailta saatujen tietojen<br />

tulkitsemisessa on suuri, jotta oikeita<br />

valintoja osattaisiin tehdä. Myös<br />

suunnittelijoiden ja muiden asiantuntijoiden<br />

tulisi asettua käyttäjän<br />

asemaan.<br />

– Arkkitehdin ammatin tärkeänä<br />

osana pidetään elämän ja sen kaikkien<br />

vivahteiden laaja-alaista ymmärtämystä.<br />

Meidän tulisi kehittää<br />

itseämme oman asiantuntijuutemme<br />

ohella myös asiakkaana. Olemalla<br />

tavallinen asiakas, käymällä<br />

uimassa, liikkumassa, viihtymässä ja<br />

nauttimassa voimme tuoda merkittävän<br />

panoksen alan kehittymiseen,<br />

Siren painottaa.<br />

– Löydä itsestäsi elämästä nauttiva<br />

asiakas, kehottaa Siren kollegojaan<br />

itsetutkiskeluun. Hänen mielestään<br />

luova suunnittelutiimi voisi<br />

näin yhdistää osaamisensa parhaimmalla<br />

tavalla käyttäjäasiakkaiden<br />

hyväksi.<br />

Paavo Taipale<br />

NANTEN PU-FLEX<br />

polyuretaanipinnoite<br />

• Palotestattu lattiapinnoite<br />

viiden vuoden<br />

vesieristävyystakuulla<br />

Lisätietoja Nantenin<br />

vesieristeratkaisuista<br />

kotisivullamme<br />

www.nanten.<br />

Nanten Oy on erikoistunut vaativiin<br />

teollisuuskohteisiin tarkoitettujen<br />

ympäristöystävällisten betonilattia-<br />

ja puupinnoitteiden kehittämiseen,<br />

valmistamiseen ja markkinoimiseen.<br />

®<br />

Nanten Oy<br />

Teollisuustie 6, 04300 Tuusula<br />

p. (09) 2747 970 • f. (09) 2756 800<br />

nanten@nanten.fi<br />

www.nanten.fi<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

41

Kuntien Putkimestarit<br />

Kuntien Putkimestarit ry (KPM)<br />

on perustettu 1975 suomalaisten<br />

vesihuoltolaitosten vesi- ja<br />

viemäriverkostojen suunnittelu-,<br />

rakentamis-, rakennuttamis-,<br />

ylläpito- ja hankintatoiminnoista<br />

vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan<br />

ja ammattitaidon<br />

kehittämiseksi. Varsinaisia<br />

jäseniä on noin 300.<br />

Kannattajajäsenistö koostuu<br />

alan laitetoimittajayrityksistä,<br />

joita on noin 80.<br />

Jäsenmaksu on 30 euroa.<br />

Yhteystiedot:<br />

Puheenjohtaja Reijo Rosengrén,<br />

s-posti: reijo.rosengren@turku.fi<br />

puh. 050 522 7371<br />

Sihteeri, s-posti:<br />

anders.ostrom@turku.fi<br />

www.kuntienputkimestarit.fi<br />

Kuntien Putkimestarien<br />

koulutus- ja neuvottelupäivät<br />

Vantaalla 8.–10.10.2008<br />

OHJELMA<br />

Keskiviikko 8.10.2008<br />

13.00-15.30 Tutustumiskäynti Helsingin Veden<br />

Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokseen<br />

• Vantaan Veden henkilöstön organisoima<br />

tapahtuma. Bussi lähtee Sokos<br />

Hotelli Vantaan edestä klo 13.00<br />

16.00-18.00 Näyttelyn avajaiset ja näyttelyyn<br />

tutustuminen<br />

Torstai 9.10.2008<br />

08.00-09.00 Ilmoittautuminen ja tulokahvit<br />

torstaina saapuville<br />

09.00-09.15 Koulutuspäivien avaus ja päivien<br />

ohjelman esittely<br />

• Reijo Rosengrén, yhdistyksen<br />

puheenjohtaja<br />

09.15-09.25 Vantaan vesilaitoksen tervehdys<br />

• Pertti Heinonen, Vantaan Vesi,<br />

toimitusjohtaja<br />

09.25-09.40 Vantaan vesilaitoksen esittely<br />

• Eero Varis, Vantaan Vesi,<br />

käyttöpäällikkö<br />

42 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

VANTAAN PÄIVÄT tulossa<br />

– tarjolla monipuolista ohjelmaa<br />

Kuntien Putkimestareiden koulutus- ja<br />

neuvottelupäivät järjestetään 8.–10.<br />

lokakuuta Vantaalla. Ohjelma on nyt<br />

saatu lopulliseen muotoonsa. Toki joitakin<br />

pieniä odottamattomia muutoksia<br />

saattaa vieläkin tulla esimerkiksi luennoitsijoiden<br />

osalta, mutta itse luentoaiheet<br />

säilyvät muuttumattomina.<br />

Luentoaiheet ovat teknisvoittoisia, ja Vantaan Vedellä<br />

on luonnollisesti vahva rooli niissä. Luentoaiheet olemme<br />

valinneet paljolti sen mukaan, minkälaisia viestejä<br />

olemme jäsenistöltämme saaneet. Pari aihetta on tullut<br />

mukaan yritysten itsensä pyynnöstä.<br />

Mukaan olemme myös saaneet kaksi hieman tavallisesta<br />

ohjelmarakenteestamme poikkeavaa luentoa:<br />

Opetushallituksen edustaja tulee kertomaan opetushallinnon<br />

näkemyksistä ammatillisesta koulutuksesta nyt ja<br />

tulevaisuudessa. Olemme pyytäneet tämän aiheen luennoitsijaa<br />

myös valottamaan sitä, onko edustamallemme<br />

alalle tulossa jotakin muutoksia tai uutta.<br />

Toisessa luennossa Vantaan kaupungin työsuojeluvaltuutettu<br />

käy läpi seikkaperäisesti erään työelämässä<br />

tapahtuneen, pitkään jatkuneen työpaikkakiusaamisprosessin<br />

vaiheet ja myös sen, miten asia saatiin lopulta<br />

menestyksekkäästi ratkaistua.<br />

09.40-10.10 Verkkojärjestelmän mobiilikäyttö<br />

Vantaan vesilaitoksella<br />

• Timo Kattilamäki, Vantaan Vesi,<br />

työpäällikkö<br />

10.10-11.00 Kaasusovellusten käyttö vesi- ja<br />

viemäriverkostojen ylläpidossa<br />

• Mari Eilamo, Oy AGA Ab,<br />

sovellusinsinööri<br />

11.00-11.30 Opetushallinnon näkemyksiä<br />

vesihuoltoalan koulutustarpeeseen<br />

• Mari Räkköläinen, Opetushallitus,<br />

opetusneuvos<br />

11.30-12.30 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen<br />

12.30-13.00 Case Nokia – lähes vuosi kulunut<br />

tapahtumasta. Mitä opittiin, mihin<br />

toimenpiteisiin vesilaitokset ovat<br />

ryhtyneet em. kokemusten takia<br />

• Tapio Tolvanen, Suomen Putkisto<br />

Tarvike Oy, toimitusjohtaja<br />

13.00-13.45 Bentleyn verkostojen mallinnusja<br />

analysointiohjelmat<br />

• Jukka Kivelä, Bentley Finland Oy,<br />

vanhempi konsultti<br />

13.45-14.15 Viemäriverkostojen digitaaliset<br />

kuntotutkimukset<br />

• Sakari Kuikka, Painehuuhtelu Oy PTV,<br />

toimitusjohtaja<br />

Tapahtuman pitopaikkahan on Sokos Hotelli Vantaa,<br />

Tikkurilassa. Tikkurilaan on Helsingistä erinomaiset<br />

paikallisjunayhteydet, ja hotelli sijaitsee aivan Tikkurilan<br />

aseman tuntumassa. Jokaisen majoittujan tulee itse<br />

tehdä huonevarauksensa hotellin kanssa sovitusta kiintiöstä.<br />

Varausta tehdessä tulee mainita kiintiön<br />

nimi PUTKIMESTARIT (BPUT).<br />

Huom! Kiintiövaraus huoneista on voimassa<br />

4.9.2008 saakka, jonka jälkeen hotelli vapauttaa<br />

ne yleiseen myyntiin (kiintiössä oli huoneita vapaina<br />

5.8.2008 vielä 45 kpl).<br />

Kannattajajäsenille olemme varanneet mahdollisuuden<br />

osallistua näyttelyyn. Tätä kirjoittaessani (5.8.2008)<br />

paikkoja on vielä vapaana 15. Tarvittaessa on mahdollista<br />

varata myös ulkopaikkoja, jotka sijaitsevat varsinaisen<br />

näyttelytilan välittömässä läheisyydessä.<br />

Varaukset tulee tehdä yhdistyksen sihteerille sähköpostilla<br />

anders.ostrom@turku.fi tai puhelimitse<br />

044 907 2327. Varsinaisen näyttelytilan kartta ja paikkahinnat<br />

löytyvät osoitteesta<br />

www.kuntienputkimestarit.fi /nayttely.html.<br />

Reijo Rosengrén<br />

yhdistyksen puheenjohtaja<br />

P.S. KPM golfkilpailut ovat 8.10.2008 aamupäivällä.<br />

Kisapaikasta ja kellonajoista tiedotetaan kisajärjestelyjen<br />

valmistuttua yhdistyksen nettisivuilla. Sieltä löytyy myös<br />

tieto ilmoittautumismenettelystä.<br />

14.15-14.35 Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen<br />

14.35-15.00 Laitetoimittajien puheenvuorot<br />

• Lyhyitä uusien kannattajajäsenyritysten<br />

tai heidän tuotteidensa esittelyjä<br />

15.00-16.00 Vastuullinen työkäyttäytyminen<br />

• Hannele Karlin, Vantaan kaupunki,<br />

työsuojeluvaltuutettu<br />

16.10– Yhdistyksen syyskokous<br />

18.00– Näyttelyyn tutustuminen<br />

19.30– Päivällinen, veljesilta, yhdistyksen<br />

viirien jako<br />

Perjantai 10.10.2008<br />

7.30– Aamiainen<br />

9.00-9.30 Kriisitiedottaminen Helsingin Vedessä<br />

• Ari Nevalainen, Helsingin Vesi,<br />

viestintäpäällikkö<br />

9.30-11.00 Paneelikeskustelu kriisi- yms.<br />

tiedottamisesta vesilaitoksilla,<br />

alustajina mm. Vantaan Vesi, Espoon<br />

Vesi, Tampereen Vesi ja Turun vesilaitos<br />

11.00– Päivien päätössanat<br />

• Reijo Rosengrén, yhdistyksen<br />

puheenjohtaja

ABB Oy<br />

Kotimaan tuotemyynti<br />

”Jopa 25 %<br />

vähemmän häiriöitä!”<br />

ABB:n taajuusmuuttajat<br />

eivät saastuta sähköverkkoa.<br />

Talotekniikan sovelluksille suunnitellut ABB:n taajuusmuuttajat täyttävät<br />

uuden, 1.2.2008 voimaan tulleen IEC/EN 61000-3-12-standardin<br />

vaatimukset. Standardi asettaa tiukat rajat sähköverkkoon liitettyjen laitteiden<br />

aiheuttamille yliaaltovirroille ja -jännitteille. Taajuusmuuttajissa on vakiona<br />

muuttuvainduktanssinen, eli nk. mukautuva kuristin, jonka ansiosta harmoniset<br />

yliaallot vähenevät osakuormilla jopa 25 prosenttia perinteiseen samankokoiseen<br />

kuristimeen verrattuna.<br />

www.abb.fi /drives

KUNTATEKNIIKAN SAAVUTUS<br />

Finnoon kaksikerroksisessa kiertoliittymässä<br />

autot kulkevat<br />

ylemmällä tasolla, kevyt liikenne<br />

alemmalla. Kiertoliittymän<br />

keskellä on ympäristötaideteos<br />

”Suunta”, joka koostuu neljästä<br />

ilmansuuntien mukaan sijoitetusta<br />

”monoliitista”. Teos viimeistellään<br />

syksyllä. Samalla rakennetaan<br />

sen kohdevalaistus.<br />

Espoon vilkkain solmukohta turvallisesti kahdessa kerroksessa<br />

FINNOON KIERTOLIITTYMÄ<br />

on ilo liikenteelle ja ympäristölle<br />

Tapio Karvonen,<br />

projektipäällikkö, Pöyry Infra Oy<br />

Finnoon kiertoliittymä<br />

Espoossa on nimetty<br />

vuoden kuntatekniikan<br />

saavutukseksi. Tyypiltään<br />

yksisiipinen turbiinikiertoliittymä<br />

on Espoon<br />

vilkkain. Se läpäisee<br />

noin 32 000 ajoneuvoa<br />

sekä useita tuhansia<br />

kevyen liikenteen<br />

kulkijoita vuorokaudessa.<br />

44 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

■■ Syyskuussa 2006 avattu liittymä<br />

yhdistää Länsiväylän suuntaisen<br />

Kuitinmäentien Finnoontiehen<br />

ja on yksi Espoon tärkeimmistä<br />

säteittäisen ja poikittaisen<br />

liikenteen solmukohdista.<br />

Liittymä sijaitsee vain noin<br />

100 metrin etäisyydellä Länsiväylästä.<br />

Liittymää ympäröivä tiivis<br />

maankäyttö on pääosin tilaavievää<br />

erikoistavaroiden kauppaa<br />

(autoja, kodin sisustusta ja rautakauppaa<br />

sekä kodinkoneita),<br />

mutta noin 100 metrin päässä<br />

liittymästä Martinsillantien varressa<br />

on ruotsinkielinen koulu ja<br />

päiväkoti.<br />

Kadun Merituulentien osuus<br />

on perusparannettu pääosin 2+2<br />

-kaistaiseksi 1980- ja 90-luvuilla.<br />

Kuitinmäentien nykyinen yleissuunnitelma<br />

on tehty 1990-luvun<br />

lopussa. Tässä LT-Konsulttien<br />

tekemässä suunnitelmassa<br />

on ensimmäisen kerran esitetty<br />

kiertoliittymää Kuitinmäentien<br />

ja Finnoontien liittymään. Esitetyssä<br />

vaihtoehdossa kevyt liikenne<br />

oli johdettu eritasossa kiertoliittymän<br />

keskelle ja näin saatu<br />

liittymään lisäkapasiteettia ajoneuvoille.<br />

Samalla saatiin kevyen<br />

liikenteen turvallisuus paremmaksi.<br />

Yleissuunnittelun aikana tutkittiin<br />

myös erilaisia eritasoliittymävaihtoehtoja,<br />

mutta liittymän<br />

ympäristön tiivis maankäyttö ei<br />

mahdollistanut toimivaa ja taloudellista<br />

vaihtoehtoa. Yleis-<br />

suunnitelmassa esitetyn 2-kaistaisen<br />

kiertoliittymän välityskykyä<br />

epäiltiin osassa ammattipiirejä,<br />

ja jopa omia vaihtoehtoisia eritasoliittymämalleja<br />

esitettiin Espoon<br />

tekniselle keskukselle.<br />

Katusuunnittelua päätettiin<br />

kuitenkin jatkaa kiertoliittymävaihtoehdon<br />

mukaan. Vuonna<br />

2001 Pöyry Infra Oy (tuolloin<br />

JP-Transplan Oy) valittiin tekemään<br />

katu- ja rakennussuunnittelua.<br />

Suunnittelun aikana oltiin<br />

yhteydessä Tiehallinnon asiantuntijoihin.<br />

Vaajakosken<br />

kokemuksista oppia<br />

Tiehallinto oli seurannut muutamaa<br />

vuotta aiemmin valmistu-

Veli Silvo<br />

Suunnittelukuva Pöyry Infra Oy<br />

neen Vaajakosken kaksikaistaisen<br />

kiertoliittymän toimivuutta valtatie<br />

4:llä ja todennut sen viitoituksen<br />

aiheuttavan ongelmia.<br />

Finnoon kiertoliittymän muotoa<br />

päätettiin muuttaa. Ratkaisuksi<br />

kehitettiin yksisiipinen turbiini.<br />

Turbiinikiertoliittymän periaatteena<br />

on, että kaikki liikennevirrat<br />

erotetaan omille kaistoilleen<br />

jo ennen liittymää ja ajoneuvo<br />

pysyy tällä kaistalla läpi koko<br />

kiertoliittymän.<br />

Finnoon liittymässä on kaksi<br />

muita selvästi voimakkaampaa<br />

liikennevirtaa, jotka määräsivät<br />

liittymän kaistajärjestelyn. Tällainen<br />

muoto aiheutti liittymän<br />

viitoitukselle normaalia enemmän<br />

vaatimuksia, jotta autoilijat<br />

valitsisivat ajokaistansa oikein<br />

jo ennen liittymään ajoa. Liittymään<br />

suunniteltiinkin kaistakohtaiset<br />

yläpuoliset opasteet ja selkeät<br />

ennakko-opasteet joka tulosuuntaan.<br />

Uuden liittymän liikenteenvälityskykyä<br />

tutkittiin simuloimalla<br />

Hutsim-ohjelmalla ja liittymästä<br />

tehtiin myös virtuaalimalli, jolla<br />

tutkittiin mm. näkemiä ja suunnitellun<br />

rakenteen istuvuutta<br />

kaupunkikuvaan.<br />

Rakentaminen alkoi 2005<br />

Liittymän rakentaminen aloitettiin<br />

tammikuussa 2005. Ensimmäinen<br />

vuosipuolisko kului kaapeli- ja johtosiirroissa.<br />

Urakoitsijana toiminut<br />

N&N Oy yritti kiirehtiä aikataulua,<br />

mutta 300 mm:n runkovesijohto,<br />

250 mm:n kaukolämpölinja, 20<br />

KV:n maakaapeli ja useiden operaattoreiden<br />

kymmenet tele- ja tietoliikennekaapelit<br />

eivät siirry kovin<br />

nopeasti. Kaapeli- ja johtosiirtojen<br />

jälkeen päästiin vasta rakentamaan<br />

varsinaista liittymää.<br />

Tulevan liittymän ympärille rakennettiin<br />

ensin työnaikainen kiertoliittymä,<br />

jonka sisällä varsinaisen<br />

kiertoliittymän rakennustyöt saatettiin<br />

tehdä kohtalaisen rauhassa<br />

ympärillä kulkevan liikenteen häiritsemättä<br />

tai häiriintymättä.<br />

Liittymän rakentamisessa<br />

käytettiin ensimmäistä kertaa Espoossa<br />

työmaasta ja mahdollisesta<br />

sen aiheuttamasta liikennehaitasta<br />

kertovia ennakko-opasteita.<br />

Työmaan alueella tapahtuikin<br />

vain yksi rakennuttajan tietoon<br />

tullut onnettomuus, josta selvittiin<br />

onneksi naarmuilla.<br />

Pääosin myönteisiä<br />

kokemuksia<br />

Liittymä on ollut toiminnassa vajaat<br />

kaksi vuotta, ja kokemukset<br />

ovat olleet pääosin myönteiset.<br />

Itse kiertoliittymä näyttää toimivan<br />

niin kuin oli simuloitu, ja liittymän<br />

välityskyky on ollut pääosin<br />

hyvä.<br />

Ongelmia aiheuttavat kuitenkin<br />

liittymän lähellä olevat valoohjatut<br />

tasoliittymät, joiden jonot<br />

saattavat ulottua aika ajoin kiertoliittymään<br />

asti. Tehdyt simuloinnit<br />

osoittivat tällaisen riskin<br />

Finnoon kiertoliittymä muodostuu neljästä sillasta ja niitä yhdistävästä<br />

tukimuurista. Suomen oloissa rakenne on ainutlaatuinen.<br />

Kohteen on suunnitellut Pöyry Infra Oy, rakennuttaja oli Espoon<br />

tekninen keskus ja pääurakoitsija Niska&Nyyssönen.<br />

VAIN TURVALLINEN<br />

LOPPUSIJOITUS ON<br />

MAHDOLLINEN<br />

Tervetuloa tutustumaan<br />

osastollemme 5d49.<br />

Posiva Oy, Olkiluoto,<br />

27160 Eurajoki, www.posiva.fi<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

45

KUNTATEKNIIKAN SAAVUTUS<br />

olemassaolon jo suunnitteluaikana,<br />

ja läheiset liikennevalot ovatkin<br />

varustettu jonoilmaisimin.<br />

Jonoilmaisimia säätämällä tätä<br />

ongelmaa voitanee helpottaa.<br />

Toinen ongelmakohta ovat<br />

nopeasti kuluvat ajoratamerkinnät<br />

kiertotilassa. Ongelma esiintyy<br />

nastarengaskauden loppupuolella<br />

ja alkukeväällä ennen<br />

maalauskauden alkua. Vaikka<br />

kiertoliittymä on varustettu ajo-<br />

BonAir<br />

systems<br />

Poistaa kaikki hajut<br />

Kymmeniä laitteistoja toimitettu kotimaan lisäksi<br />

Islantiin, Norjaan ja Puolaan.<br />

Pyytäkää referenssilistaamme.<br />

46 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

radan yläpuolisin kaistaopastein,<br />

aiheuttaa ajoratamaalauksien kuluminen<br />

ajourien oikaisuja.<br />

Liittymän muoto ei ole minkään<br />

standardin mukainen ja<br />

saattaa aiheuttaa hieman vaikeuksia<br />

liittymään ensi kertaa ajavalle.<br />

Pääosa liittymän läpi kulkevasta<br />

liikenteestä on päivittäistä<br />

työmatka- ja asiointiliikennettä,<br />

ja kuljettajat osaavat tehdä kaistavalinnat<br />

oikein jo liittymää lä-<br />

HAJUNHALLINNAN JOHTAVA AMMATTILAINEN<br />

hestyttäessä. Ajokaistaopastusta<br />

ei helpota se, että liittymä kuuluu<br />

ylikorkeiden kuljetusten reitistöön,<br />

jolta vaaditaan 7,2 metrin<br />

vapaa alikulkukorkeus. Näin korkealla<br />

sijaitsevien ajokaistan yläpuolisten<br />

opasteiden luku ei onnistu<br />

kovin lähellä opastetta.<br />

Koska kevyt liikenne on kokonaan<br />

erotettu ajoneuvoliikenteestä,<br />

liittymässä ei ole tapahtunut<br />

yhtään kevyen ja ajoneuvoliikenteen<br />

välistä onnettomuutta.<br />

Jotkut nopeasti ajavat pyöräilijät<br />

ovat kuitenkin valittaneet liittymän<br />

lyhyistä näkemistä, jotka aiheuttavat<br />

kevyen liikenteen välisiä<br />

vaaratilanteita. Ongelmaa on<br />

koetettu ratkaista kevyen liikenteen<br />

ajosuuntia eriyttävillä maalauksilla<br />

ja rakentamalla kevyelle<br />

liikenteelle oma ”kiertoliittymä”<br />

kiertoliittymän keskelle.<br />

Ympäristötaidetta<br />

liittymän keskellä<br />

Liittymän rakentamisaikana keväällä<br />

2006 päätettiin järjestää<br />

arkkitehtiylioppilaille kilpailu<br />

liittymään rakennettavasta ympäristötaiteesta.Kilpailuehdotuksia<br />

saatiin parisenkymmentä.<br />

Voittajaksi valittiin Suunta-niminen<br />

teos. Se koostuu neljästä ilmansuuntien<br />

mukaan sijoitetusta<br />

”monoliitista”, jotka ovat erilaisia<br />

pinnoitteeltaan. Monoliittien<br />

kooksi valittiin 5x15 metriä ja<br />

rungon rakennusaineeksi teräs.<br />

Varsinaisen liittymän rakennusaikana<br />

tehtiin kiertoliittymän<br />

keskelle kaikkien ilmansuuntien<br />

perustukset, mutta ainoastaan<br />

pohjoissuunnan monoliitti pystytettiin<br />

rakentamisen yhteydessä.<br />

Pohjoissuunnan monoliitin<br />

kuorimateriaaliksi valittiin Corten-teräs,<br />

jonka pintaan syntyy<br />

ajan myötä ruskea patina, joka<br />

antaa oivallisen suojan ruostumista<br />

vastaan.<br />

Muiden ilmansuuntien monoliitit<br />

pystytettäneen syksyn 2008<br />

aikana, ja samalla rakennetaan<br />

teoksen kohdevalaistus. ■<br />

Hajut pois päästöilmasta<br />

helposti<br />

otsonin avulla.<br />

Kompostointi<br />

Jäteveden puhdistamot<br />

Siirtopumppaamot jne.<br />

Sisätiloista<br />

ilman otsonia<br />

uusilla<br />

kylmäkatalysaattoreilla<br />

Pyytäkää tarjousta!<br />

Lisätietoja verkossa:<br />

www.vinsentti.fi<br />

email: info@vinsentti.fi<br />

VINSENTTI OY<br />

0400-415 079 / Vartiainen

Hylätty kesälomasuoritus<br />

Uunnittelija oli tyytymä-<br />

S. tön. Kesälomaa oli kulunut<br />

jo kaksi päivää, eikä hän ollut saanut<br />

tehdyksi vielä yhtään lomalle<br />

kasatuista tehtävistä. Ylipäätään<br />

kesäloma oli alkanut huonosti.<br />

S. Uunnittelija oli jo useita vuosia<br />

pyrkinyt aloittamaan lomansa<br />

kuin paastoon laskeutuen: keventäen<br />

ennen lomaa ja ottaen rennosti<br />

myös heti loman jälkeen.<br />

Vuosi toisensa jälkeen loma oli<br />

kuitenkin alkanut ylityöahdistuksessa<br />

ja päättynyt pitkiin työpäiviin<br />

ja stressitason äkilliseen kasvuun.<br />

Lisäksi tämä kevät oli ollut<br />

kiireisempi kuin aikoihin ja rästissä<br />

oli usean kuukauden sosiaalinen<br />

elämä, asunnon ylläpidosta<br />

puhumattakaan. Kylään olisi syytä<br />

kutsua parikin ystäväpariskuntaa<br />

ja opiskelukaverit. Tutuille kun oli<br />

viimeiset kuukaudet kerrottu, että<br />

”tavataan sitten kesälomalla, kun<br />

on aikaa”.<br />

● ● ●<br />

Kolmantena kesälomapäivänä<br />

S. Uunnittelija otti itseään niskasta<br />

kiinni, sulki television kesken<br />

Serranon perheen ja ryhtyi<br />

toimeen. Hän siivosi asunnon ja<br />

pesi ikkunat, viiletti kaupasta toiseen<br />

etsien uutta uuninlamppua<br />

ja sopivia parvekekukkia, luki viimein<br />

loppuun jo kuukausia kesken<br />

olleen romaanin, soitti viidelle<br />

ystävälle ja puhui itselleen migreenin<br />

kolmen ja puolen tunnin<br />

puhelinsession aikana, sopi kyläilyjen<br />

ajankohdat sekä osaomistusmökin<br />

talkoopäivän. Asioilla S.<br />

Uunnittelija käveli kovaa vauhtia<br />

ja harmitteli edessään hidastelevia<br />

kanssaihmisiä, joita tänä kesänä<br />

tuntui olevan liikkeellä erityisen<br />

paljon.<br />

Ulkomaan lomamatkallakin oli<br />

kiire paikasta toiseen. Piti juosta<br />

eri kaupunginosissa ja nähdä<br />

kaikki mahdolliset nähtävyy-<br />

det toisensa jälkeen, jottei mitään<br />

olennaista jäisi kokematta. Täydellisen<br />

lomamatkasuorituksen<br />

katkaisi vain japanilainen kivipuutarha,<br />

jossa S. Uunnittelija unohtui<br />

hetkeksi tuijottamaan kiviasetelmaa<br />

kuin hypnoosin vallassa.<br />

Katsahtaessaan lopulta kelloonsa<br />

S. Uunnittelija huomasi kauhukseen<br />

olevansa vartin jäljessä aikataulustaan.<br />

Murikoiden tuijotus<br />

katkesi kuin seinään uuden nähtävyyden<br />

odottaessa kokemista.<br />

● ● ●<br />

Lomamatkan jälkeen S. Uunnittelija<br />

teki yhden psykologien<br />

nimeämistä lomavirheistä ja luki<br />

työsähköpostinsa. Posteja oli parissa<br />

viikossa ehtinyt kertyä useita<br />

kymmeniä, joista valitettavan suuri<br />

osa tuntui vaativan jonkinlaista<br />

toimintaa. Seuraavana päivänä S.<br />

Uunnittelija luki lehdestä, kuinka<br />

eräs 1990-luvun talkshow’stakin<br />

tunnettu yrityskonsultti vannoi kesäloman<br />

nimeen.<br />

Pariin muuhunkin lomaa käsittelevään<br />

artikkeliin tutustuessaan<br />

alkoi S. Uunnittelijan mieleen hiipiä<br />

kauhea ajatus: jos loman tarkoituksena<br />

on irtautua kaikesta<br />

suorittamisesta, oliko hänelle<br />

voinut käydä niin, että täydellistä<br />

kesälomasuoritusta tavoitellessaan<br />

hän oli onnistunut reputtamaan<br />

koko kesäloman? Ja missä<br />

vaiheessa elämästä oli ylipäätään<br />

tullut yhtä suoritusta toisensa jälkeen?<br />

Oli hampaidenpesusuoritus,<br />

pyykkipäiväsuoritus, kirjanlukusuoritus<br />

ja urheilusuoritus, työsuorituksista<br />

nyt puhumattakaan.<br />

Missä oli kuuluisa carpe diem,<br />

hetkeen tarttuminen? S. Uunnittelija<br />

ei ollut varma, mutta jotenkin<br />

asia tuntui liittyvän sekä suorituskeskeiseen<br />

nykymenoon että<br />

omaan ikään: nuorempana viikon<br />

makoilu ei ollut tuottanut mitään<br />

ongelmia, parista päivästä nyt pu-<br />

humattakaan.<br />

Lomaa oli kuitenkin jäljellä vielä<br />

viikko, joten ehkei vielä ollut liian<br />

myöhäistä. Viimeisen lomaviikon<br />

S. Uunnittelija tuhlaisi täydelliseen<br />

turhuuteen! Hän kasvatti<br />

henkisen lomaparran, hidasti kävelytahtiaan<br />

puoleen, katsoi liikaa<br />

televisiota ilman huonoa omaatuntoa<br />

sekä teki internetissä kymmenen<br />

Facebook-testiä. Testeistä<br />

selvisi esimerkiksi sellaista tärkeää<br />

tietoa kuten mikä huumausaine<br />

hän oli, ketä julkisuuden henkilöä<br />

hän muistutti humalassa ja kenen<br />

miljonäärin hän tulisi naimaan.<br />

● ● ●<br />

Viimeisenä lomapäivänään S.<br />

Uunnittelija kuitenkin uhmasi työpsykologien<br />

ohjeita uudelleen ja<br />

luki sähköpostinsa. Yksi sähköposteista<br />

oli työhuonekaverilta ja<br />

kuului näin: ”Siirsin traakkipuumme<br />

paikallesi lomasi ajaksi. Raukka<br />

rupesi näyttämään vähän kuihtuneelta,<br />

joten ajattelin antaa sille<br />

valohoitoa. Tarkoituksena ei siis<br />

ole korvata sinua puulla eli älä ota<br />

sen siirtoa henkilökohtaisesti. Voit<br />

täysin vapaasti siirtää sen vanhalle<br />

paikalle palattuasi.” S. Uunnittelijaa<br />

hymyilytti, ja yhtäkkiä töihin<br />

palaaminen tuntui jo mukavalta.<br />

Hän muisti, että hänen työnsä sisälsi<br />

suorittamisen lisäksi mukavia<br />

ihmisiä.<br />

Seuraavana aamuna satoi kaatamalla:<br />

kuin kesäloman päättymisen<br />

kunniaksi luonto oli järjestänyt<br />

ensimmäiseksi työpäiväksi<br />

kunnon sateen. Töihinpaluusuoritus<br />

oli sentään täydellinen!<br />

Juttu ei perustu tositapahtumiin eikä ainakaan<br />

kirjoittajan omiin kokemuksiin –<br />

kirjoittajan ikkunat ovat edelleen pesemättä.<br />

Lisäksi täysin fi ktiivisen henkilöhahmon<br />

nimi on muutettu.<br />

Mette Granberg<br />

on 32-vuotias liikennetekniikan<br />

DI, joka<br />

toimii projektipäällikkönä<br />

WSP Finland Oy:ssä.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

47

ENERGIA<br />

Keski-Euroopassa suunnitellaan jo energiaa<br />

PASSIIVITALOISTA +ener<br />

Sveitsin Will´n passiivikerrostalon julkisivuina on ohuella valolevyllä<br />

päällystetty massiivinen ritiläponttilankku, joka varastoi ja stabiloi<br />

julkisivun lämpöfysikaalista käyttäytymistä. Katon aurinkopaneelit<br />

lämmittävät käyttövettä. Ilmanvaihdon lämmitys riittää<br />

asunnoissa. Espoon Suurpellon edustajia tutustumiskäynnillä.<br />

Suomessa matalaenergiatalo on jo tuttu<br />

– passiivitalo ei niinkään. Saksassa on<br />

lähes 10 000 taloa saanut passivhaus-luokituksen,<br />

jossa talon energiakustannukset<br />

ovat alle 15 kWh/m 2 vuodessa.<br />

Suomen normitalon energiankulutus<br />

voi olla 150 kWh/m 2 vuodessa. Eroa<br />

ei voi puolustella sääoloilla. Itävallassa<br />

passiivitalot toimivat jopa Suomen talvea<br />

hyytävämmissä olosuhteissa Alpeilla.<br />

Itävaltalaisen Klausin koulun (kuvat yllä ja oik.) suunnittelussa<br />

on panostettu raikkaaseen luokkailmaan ja<br />

valoisuuteen. Luonnollisilla materiaaleilla on ollut suuri<br />

merkitys. Kohteessa arvioitiin parhaat sisutusvanerit<br />

maailmassa ja valituksi tuli UPM-Kymmenen tuotteet.<br />

Koulun energiakulut ovat alle 15 kWh/m 2 vuodessa.<br />

48 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

Ludeschin kylätalo Itävallassa on rakennettu passiivitaloperiaatteiden<br />

mukaan. Aurinkopaneelit on näyttävästi integroitu osaksi sisääntulon<br />

valokatosta. Paneelit tuottavat noin puolet talon tarvitsemasta<br />

sähköenergiasta. Kohteen arkkitehti on Hermann<br />

Kaufmann.<br />

Rauno Ali-Kovero,<br />

arkkitehti SAFA<br />

Arkkitehdit Ali-Kovero Oy<br />

■■ Passiivitaloissa täytyy hoitaa kolme<br />

asiaa kunnolla:<br />

✔ Vaipan lämmöneristyksen täytyy olla<br />

riittävän hyvä.<br />

✓ Rakenteiden tiiveyden tulee olla hyvä<br />

(ei ilmavuotoja).<br />

✓ Ilmanvaihdon lämmön talteenoton<br />

tulee olla tehokas.<br />

Lämmöneristys voidaan tehdä millä<br />

tahansa materiaalilla, kunhan päästään<br />

riittävän hyvään U-arvoon. Passiivitaloissa<br />

ei ole mitään sääntöä esim.<br />

U-arvosta tai lämmöneristyksen materiaalista.<br />

Seinärakenteen rakennusfysikaalinen<br />

käyttäytyminen voidaan<br />

laskea erilaisin menetelmin. Perinteinen<br />

tapa on käyttää rakennusmääräyskokoelman<br />

kaavoja. Nyt on saatavilla<br />

myös kaupallisia ja helppokäyttöisiä<br />

ohjelmia.<br />

Ikkunoiden ja ovien ominaisuuksiin<br />

tulee kiinnittää erityistä huomiota.<br />

Nyrkkisääntö on, että niiden U-arvon<br />

tulee alittaa 0,8. Ikkunoissa on umpioelementtien<br />

kehitys ollut suotuisaa,<br />

mutta ikkunapuitteet ja karmit ovat ikkunan<br />

huonoimmat osat.<br />

Kaksi pienkerrostaloa Wolfurtissa Itävallassa<br />

on suunniteltu passiivitaloperiaatteiden<br />

mukaan. Katon aurinkopaneelit<br />

lämmittävät käyttöveden ja pellettilämmityskattila<br />

tasaa olosuhde-eroja.<br />

Asuntojen ilmalämmityksen tuloilma<br />

otetaan maanalaisen putken kautta.

tuottavia taloja<br />

giataloihin<br />

Passiivitaloksi voidaan rakentaa arkkitehtuuriltaan mikä tahansa<br />

talo. Kuvan talo sijaitsee Saksan Nürnbergissä.<br />

Ulkovaipan tiiveys on ehdoton<br />

vaatimus. Ilmavuodot voivat<br />

heikentää tuntuvasti rakennuksen<br />

lämpökäyttäytymistä. Tällöin<br />

hyväkin lämmöneristys menettää<br />

merkityksensä.<br />

Lämmön talteenotossa<br />

voimakas kehitysvaihe<br />

Lämmön talteenottolaitteiden<br />

kehitys on voimakkaassa kehitysvaiheessa.<br />

Varsinkin poistoilman<br />

lämpöpumppujen tehot ovat parantuneet<br />

merkittävästi. Nykyiset<br />

laitteet voivat tuottaa riittävästi<br />

energiaa lämmintä käyttövettä<br />

varten. Edes aurinkolämpöpaneeleita<br />

ei enää tarvita.<br />

Kylmillä ilmoilla hyötysuhteeseen<br />

vaikuttaa tuloilman lämpötila.<br />

Siksi tuloilma tulisi lämmittää<br />

yli 0-asteiseksi. Se voidaan hoitaa<br />

mm. maahan upotetun ilmaputken<br />

kautta tai lämmönvaihtimella<br />

maalämmön avulla.<br />

Keski-Euroopassa käytössä<br />

passiivitalon sertifi ointi<br />

Suomessa ei toistaiseksi tarvita<br />

virallista todistusta passiivitaloista,<br />

koska meillä ei ole niistä<br />

mitään normeja tai muuta lain-<br />

säädäntöä, joka vaatisi todistuksen<br />

passiivitalostandardin täyttämisestä.<br />

Keski-Euroopassa on käytössä<br />

laskentamenetelmä Passive House<br />

Planning Package (PHPP), joka<br />

on saksalaisen Passiv Haus<br />

Institutin kehittämä. EU:ssa ollaan<br />

tällä hetkellä omaksumassa<br />

em. menetelmää.<br />

Perusparannukset kohti<br />

passiivitalotekniikkaa<br />

Rakennuskannan vaikutus kasvihuonepäästöihin<br />

on noin 40 prosenttia.<br />

Merkittävin vaikutus olisi<br />

olemassa olevan rakennuskannan<br />

energiatehokkuuden parantaminen<br />

yhdessä uudisrakentamisen<br />

kanssa. Parhaiten se onnistuisi<br />

talotekniikan perusparannuksen<br />

yhteydessä.<br />

Tässä törmätään kustannusvaikutuksiin.<br />

Ei ole mielekästä<br />

rasittaa talon asukkaita lähes tuplakustannuksilla<br />

normaaliin linjasaneeraukseen<br />

verrattuna. Täytyy<br />

kehittää rahoitusmenetelmiä,<br />

joilla voidaan ilman asumiskustannusten<br />

merkittävää nousua<br />

hoitaa kaikki korjaustoimet.<br />

Keski-Euroopassa on yleis-<br />

Antti-matonpesualtaat<br />

ja -mattomankelit<br />

Puhdasta mukavuutta<br />

matonpesuun.<br />

- moduulimitoitus, altaiden määrää<br />

helppo lisätä<br />

- liitetään suoraan viemärijärjestelmään<br />

- oikea ergonomia<br />

Kysy lisätietoja<br />

ja pyydä tarjous!<br />

Koskentie 89, 25340 KANUNKI<br />

puh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777<br />

project@antti-teollisuus.fi<br />

www.antti-teollisuus.fi<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

49

Ourex Oy • Rasulankatu 7 A 2 • 33730 Tampere<br />

puh. (03) 212 8000 • faksi (03) 212 8158 • www.ourex.<br />

50 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

Olemme mukana Kuntamarkkinoilla 10.-11.9.<br />

KUN SUUNNITTELET KOHDEPOISTOA,<br />

ANNA MEIDÄN PÄIVITTÄÄ SINULLE<br />

UUSIMMAT TIEDOT<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Ourex on erikoisilmastoinnin asiantuntija. Palvelemme<br />

monipuolisesti ja yksilöllisesti: poistamme työskentelyilmasta<br />

haitalliset pölyt, kaasut, höyryt ja muut epäpuhtaudet.<br />

Kokonaisratkaisumme sisältää korkealaatuiset tuotteet,<br />

mitoituksen, käytönopastuksen sekä huolto- ja varaosapalvelun<br />

- 25 vuoden kokemuksella.<br />

tynyt ns. ESCO-palvelu (Energy<br />

Service Company), jossa ulkopuolinenenergia-asiantuntija<br />

toteuttaa/rahoittaa taloyhtiössä<br />

energian säästötoimenpiteet.<br />

Idea perustuu siihen, että<br />

rahoittaja kattaa investointinsa<br />

energiansäästöillä.<br />

Toinen tapa on luoda taloyhtiölle<br />

lisää rakennusoikeutta joko<br />

olemassa olevien ns. sekundääritilojen<br />

käyttötarkoitusten<br />

muuttamisella tai lisärakentamisella.<br />

Tässä tarvitaan edelliseen<br />

verrattuna yhteiskunnan ja<br />

erityisesti kunnan toimia. Lisärakennusoikeus<br />

voidaan hoitaa<br />

esimerkiksi poikkeuslupamenettelyn<br />

tai kaavoituksen kautta<br />

(vrt. Helsingin ullakkorakentaminen).<br />

Oma ongelmansa ovat rakennussuojelukohteet.Saksassa<br />

on barokkitalo Görlizissä pystytty<br />

perusparantamaan passiivitaloksi<br />

suojelutavoitteet huomioon<br />

ottaen. Kysymys on kokonaisuudesta,<br />

ei yksittäisistä<br />

teknisistä ratkaisuista.<br />

Passiivitaloista kohti<br />

0-energiataloja<br />

Passiivitalojen ollessa jo täydessä<br />

tuotannossa Keski-Euroopassa<br />

on keskustelu kääntynyt 0energiatalojen<br />

tai jopa +energiatalojen<br />

tuottamiseen. Näitä<br />

hankkeita on jo muutamia toteutettu.<br />

Washingtonissa järjestettiin<br />

viime vuonna teknisille yliopistoille<br />

suunnattu toteutuskilpailu<br />

(Decathlon), jossa piti tuottaa<br />

täysin energiaomavarainen<br />

n. 70 m2 suuruinen asuintalo.<br />

Toteutuksessa piti ottaa huomioon<br />

myös liikkumisen energia.<br />

Voittaneessa Darmstadtin<br />

teknillisen korkeakoulun talossa<br />

energian tuottivat aurinkosähköpaneelit.<br />

Sähköenergia<br />

varastoitiin akkuihin, joista talon<br />

tekniikka käytti sitä hyväksi.<br />

Ylimääräinen energia purettiin<br />

sähköauton akkuihin. Autolla<br />

voitiin seuraavana päivänä<br />

tehdä työmatkat. Rakennus itsessään<br />

oli tehty erittäin hyvillä<br />

eristeillä ja ikkunoiden U-arvo<br />

oli käsittämättömät 0,32.<br />

Energiaa tuottavat talot ovat<br />

jo nykypäivää. Katsotaan, milloin<br />

sellainen nähdään Suomessa.<br />

Kuntien tulisi näyttää<br />

esimerkkiä<br />

Kunkin kunnan tulisi näyttää<br />

omissa toimissaan esimerkkiä<br />

palvelujen ekotehokkaassa<br />

rakentamisessa ja palveluiden<br />

järjestämisessä. Ohjauskeinoja<br />

voivat olla eri ohjelmien ja sopimusten<br />

ohella tontinluovutusehdot<br />

ja kaavoitus sekä tariffi politiikka.<br />

Kunnalla on myös tietyissä<br />

rajoissa mahdollisuus vaikuttaa<br />

kiinteistöveron avulla halutun<br />

suunnan toteutumiseen.<br />

Kunnalle on nykyisin mahdollista<br />

käyttää yksityisten omistamilla<br />

alueilla erityistä kehittämissopimuskäytäntöä,<br />

jolla<br />

määritellään alueen toteutuksessa<br />

kaikkien osapuolten roolit,<br />

velvollisuudet ja kustannustenjakoperusteet<br />

sekä myös energiatehokkuuden<br />

tavoitteet.<br />

Kunnilla on keskeinen rooli<br />

puitteiden järjestämisessä erilaisia<br />

demonstraatiohankkeita varten.<br />

Niistä hyvänä esimerkkinä<br />

olivat asuntomessut Vaasassa.<br />

Yhteiskunnan ja<br />

markkinoiden ohjaus<br />

Normien kiristykset ohjaavat rakentamistaenergiatehokkaampaan<br />

suuntaan, samoin markkinat.<br />

Energian hinnannousun<br />

myötä vähemmän energiaa kuluttavien<br />

talojen kysyntä kasvaa,<br />

ja energiasyöppöjä taloja on yhä<br />

vaikeampi saada kaupaksi.<br />

EU:ssa on useita toimenpiteitä<br />

ja ohjelmia, jotka tähtäävät<br />

CO 2 -päästöjen vähentämiseen.<br />

EU:n ehkä kiinnostavin energiatehokkuuden<br />

parantamista<br />

palveleva ohjelma on Intelligent<br />

Energy Europe (IEE) 2007–13.<br />

Siihen hyväksyttiin viime vuonna<br />

yli 70 projektia. Suomalaiset<br />

olivat mukana vain viidessä.<br />

Tänä vuonna jaossa on 45<br />

milj. euroa. Yhteensä ohjelman<br />

budjetti on 730 miljoonaa, mikä<br />

on vaatimaton verrattuna samanaikaiseen<br />

Tekesin ”Kestävä<br />

yhdyskunta” -ohjelmaan, jonka<br />

budjetti on 100 milj. euroa. ■

Kontiolahti<br />

kaavoittaa<br />

matalaenergiakylää<br />

TEKSTI: Anna-Mari Tyyrilä<br />

KUVAT: Pentti Potkonen<br />

Kontiolahti kaavoittaa<br />

23 hehtaarin aluettamatalaenergiataloille.<br />

Hankkeen toteutuminen<br />

vaatii hyviä puheenlahjojarakennustarkastukselta,<br />

sillä<br />

2010 voimaan tulevat<br />

energiatehokkuusnormit<br />

eivät vielä ole voimassa<br />

alueella, jonka<br />

rakentaminen alkaa<br />

ensi vuonna.<br />

■■ Joensuusta vain kuuden kilometrin<br />

päässä sijaitseva Suutelan<br />

alue on nimetty Suomen ensimmäiseksi<br />

ja laajimmaksi matalaenergiarakentamisenpuutaloalueeksi.<br />

Pelloille on mahdollista<br />

rakentaa 120–150 asuntoa:<br />

omakotitaloja, rivitaloja sekä matalia<br />

pienkerrostaloja.<br />

– Alueen viereen tulee pieni<br />

yksityinen kaukolämpölaitos,<br />

joka tuottaa energian puupohjaisesti.<br />

Rakennusmääräykseen<br />

liitetään velvollisuus liittyä kaukolämpöverkkoon,<br />

vs. kaavoitusjohtaja<br />

Vesa Huohvanainen<br />

kertoo.<br />

Laajennusta odottava viereinen<br />

Lehmon koulu liittyy samaan<br />

lämpöverkkoon. Toiveena on li-<br />

– Kaavamääräyksissä ei voida<br />

edellyttää matalaenergiarakentamista,<br />

mutta siihen pyritään,<br />

rakennustarkastaja Ulla Kettunen<br />

painottaa.<br />

säksi, että talojen lämmityksissä<br />

hyödynnettäisiin myös aurinkoenergiaa<br />

tai maalämpöä.<br />

Kaavoitus tavallista<br />

yksityiskohtaisempaa<br />

Energiaratkaisuja mietitään parhaillaan<br />

käynnistyvän asemakaavan<br />

laadinnan yhteydessä. Kaavoituksen<br />

pohjana on Oulun yliopistossa<br />

arkkitehtuuria opiskelevan<br />

Kari Pöykön ehdotus alueen<br />

jäsentämisestä.<br />

Oulun yliopisto on hankkeessa<br />

mukana, sillä Suutelan alue kuuluu<br />

osana Moderni puukaupunki<br />

-hankkeeseen. Alue on osa valtakunnallista<br />

Asumisen klusteriohjelmaa,<br />

jota Pohjois-Karjalassa koordinoi<br />

Joensuun Tiedepuisto Oy.<br />

Tontit tulevat olemaan varsin<br />

pieniä ja taloryppäät tiiviitä,<br />

jolloin kaukolämpö tulee edullisemmaksi<br />

lyhyempien putkivetojen<br />

ansiosta. Maalaismaisuus<br />

toteutuu paitsi puurakentamisessa,<br />

myös asuinalueen keskelle jätettävällä<br />

peltoalueella, joka pysyy<br />

viljeltynä.<br />

– Asemakaavoituksessa toteutetaan<br />

korttelikohtainen suunnittelu,<br />

jossa nähdään kaikkien rakennusten<br />

sijoittelu. Kontiolahdella<br />

näin tarkkaa suunnittelua ei<br />

ole tehty aiemmin, Huohvanainen<br />

mainitsee.<br />

Tavoite on, että kaava on valmis<br />

kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi<br />

ensi keväänä. Sen jälkeen<br />

alkaa kunnallistekniikan rakentaminen.<br />

Alueen toivotaan olevan<br />

kaikilta osiltaan valmis 2013.<br />

Rakentajille suosituksia<br />

ennen määräyksiä<br />

Matalaenergiatalojen nouseminen<br />

vaatii rakennustarkastukselta<br />

tavallista enemmän työtä.<br />

Energiatehokkuusvaatimukset<br />

kiristyvät 2010, joten ensi vuonna<br />

alkavilta talohankkeilta ei vielä<br />

voida edellyttää uusien normien<br />

mukaista rakentamista.<br />

– Rakentajat lähtevät liikkeelle<br />

vapaaehtoiselta pohjalta. Kaavoituksessa<br />

pyrimme kuitenkin<br />

jo ottamaan huomioon rakennusten<br />

sijoittelun. Lisäksi suositamme<br />

selkeitä muotoja, isoimpien<br />

ikkunoiden suuntaamista<br />

etelään, nykyistä parempaa lämmöneritystä<br />

ja tehokasta lämmön<br />

ENERGIA<br />

Ensi vuonna tähän aikaan Suutelan<br />

peltoja käännetään nurin<br />

puutaloja varten, vs. kaavoitusjohtaja<br />

Vesa Huohvanainen<br />

esittelee.<br />

talteenottoa, rakennustarkastaja<br />

Ulla Kettunen sanoo.<br />

Suosituksena on sekin, että jokaisessa<br />

talossa olisi tulisija. Kulkuväylät<br />

laaditaan sellaisiksi, että<br />

puukuormat on helppo tuoda talon<br />

viereen.<br />

Huohvanainen huomauttaakin,<br />

että kaavan toteutuminen on<br />

käytännössä rakennusvalvonnan<br />

käsissä ja vaatii rakennustarkastajalta<br />

hyviä puheenlahjoja hänen<br />

neuvotellessaan talonrakentajien<br />

kanssa.<br />

Kiinnostusta riittää<br />

Matalaenergiarakentaminen on<br />

vielä varsin uutta, joten tiedon<br />

jakamista tarvitaan. Kunnassa<br />

mietitään parhaillaan, millaisia<br />

tiedotus- ja koulutustilaisuuksia<br />

on paikallaan järjestää.<br />

Suutelan alue on herättänyt<br />

mielenkiintoa uutta taloa suunnittelevien<br />

keskuudessa. Kun<br />

suunnitelmia esiteltiin ensimmäistä<br />

kertaa Karjalan Messujen<br />

yhteydessä kesäkuussa, Kontiolahden<br />

osastolla kävi tavallista<br />

enemmän väkeä.<br />

– Koetamme työstää kaavan<br />

sellaiseksi, että alue kiinnostaisi<br />

myös urakoitsijoita. Pyrimme<br />

tekemään siitä houkuttelevan ja<br />

jälleenmyyntiarvonsa säilyttävän,<br />

Kettunen sanoo. ■<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

51

Miljoonakaupunki ehkäisee jätteen syntyä,<br />

panostaa kierrätykseen, polttaa jätettä keskellä<br />

kaupunkia, kuivaa lietteen energiaksi...<br />

WIEN IST ANDERS<br />

Spittelaun jätevoimala toimii Wienin keskustassa. Koristeellinen ulkoasu on taiteilija<br />

Friedensreich Hundertwasserin käsialaa.<br />

52 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

Auli Hovi<br />

”Wien ist anders.” Tämä Itävallan<br />

pääkaupungin motto pitää<br />

paikkansa myös jätehuollon<br />

kohdalla. Wien on lähtenyt toimimaan<br />

muuta Itävaltaa ja useita<br />

muita EU-maita rivakammin<br />

EU:n asettamien tavoitteiden<br />

saavuttamiseksi.<br />

Auli Hovi, informaatikko, Ekokem Oy Ab<br />

■■ Wienissä jätteiden erilliskeräysjärjestelmiä<br />

on kehitetty jo 1970-luvulta lähtien. Tällä<br />

hetkellä yhdyskuntajätteestä jo 40 prosenttia<br />

kerätään erillään sekajätteistä. Jätemäärät tässä<br />

1,6 miljoonan asukkaan kaupungissa ovat<br />

kuitenkin kasvussa arviolta 0,6–3 prosenttia<br />

vuosittain.<br />

Itävallan lainsäädännön mukaan käsittelemättömän<br />

jätteen sijoittaminen kaatopaikalle<br />

on ollut kiellettyä vuodesta 2004. Myös kaatopaikkaveroa<br />

on nostettu suunnitellusti. Veron<br />

suuruus on tällä hetkellä 87 €/t. Wienin<br />

kaatopaikkatila on rajoitettu, ja uuden kaatopaikan<br />

sijoittaminen kaupungin alueelle olisi<br />

hyvin vaikeaa.<br />

Jätemäärien kasvu, kaatopaikkauksen vaikeutuminen<br />

ja Wienin kaupungin ympäristömyötäinen<br />

asenne johtivat siihen, että jätehuollolle<br />

laadittiin vuoteen 2012, osittain jopa<br />

vuoteen 2022 ulottuva suunnitelma. Lähtökohtana<br />

on kaupunkilaisten hyvinvointi, ilmastonsuojelu<br />

sekä resurssien kestävä käyttö.<br />

Kaupunki on myös päättänyt sitoutua hoitamaan<br />

jätehuollon kunnallisena palveluna.<br />

Kaupunki on aktiivinen<br />

jätehuollon toimija<br />

Wienin jätehuoltoa hoitaa kaupungin hallintoyksikkö<br />

Magistratabteilung 48 (MA48). Wienin<br />

kaupungin energialaitoksen kaukolämpöyhtiö<br />

Fernwärme Wienillä on myös tärkeä rooli jätehuollossa.<br />

Yhtiö operoi jätteenpolttolaitoksia<br />

sekä hoitaa kaukolämmön tuotannon ja jakelun.<br />

Wienin kaupungin keskusjätevedenpuhdistamo<br />

ja rakenteilla oleva Pfaff enaun yhdys-

Pfaffenaun jätevoimala, joka käynnistyy syyskuussa 2008. Laitoksen<br />

yhteyteen on sijoitettu myös ruokajätteen biokaasutuslaitos.<br />

kuntajätteen polttolaitos ovat kaupungin<br />

kokonaan omistamia liikelaitoksia.<br />

MA48 operoi myös kierrätyslaitoksia<br />

ja kaatopaikkaa.<br />

Kotitalouksien ja pienten yritysten<br />

jätehuollon hoitaa kaupunki.<br />

Muut yritykset voivat itse<br />

valita, keneltä jätehuollon palvelut<br />

ostavat. MA48 ostaa myös joidenkin<br />

kierrätysjakeiden käsittelyä<br />

yksityisiltä yrityksiltä. Vuonna<br />

2005 Wienin alueella toimi<br />

113 tavanomaisten jätteiden ja<br />

86 ongelmajätteiden keräystä ja<br />

käsittelyä harjoittavaa yritystä.<br />

Luonnollisesti<br />

vähemmän jätettä<br />

Jätteen synnyn ehkäisyyn ryhdyttiin<br />

Wienissä jo 2002. Tällöin<br />

käynnistettiin useita kampanjoita<br />

tunnuksella ”Natürlich weniger<br />

mist” (Luonnollisesti vähemmän<br />

jätettä). 2005–07 toteutettiin<br />

54 projektia, joilla oli suoria vaikutuksia<br />

syntyvän jätteen määrään<br />

ja asukkaiden tietoisuuden<br />

lisäämiseen. Muovipullojätteen<br />

määrää pyrittiin vähentämään<br />

myymällä wieniläisen muotoilijan<br />

suunnittelemaa vesikarahvia<br />

juomalaseineen ja nostamalla vesijohtoveden<br />

imagoa.<br />

Kaupoille on kehitetty monikäyttöisiäkuljetuspakkauksia,<br />

kaupungin yksiköt noudattavat<br />

omissa hankinnoissaan<br />

”ÖkoKauf ” -kriteerejä ja erilaisille<br />

yrityksille, mm. sairaaloille<br />

on suunniteltu omia jätteen synnyn<br />

ehkäisyn ohjelmia. MA-48<br />

ylläpitää myös kierrätyskauppaa<br />

”48er-Basar”.<br />

Materiaalikierrätystä<br />

teltassa<br />

Erilliskerättäviä jätejakeita ovat<br />

bio-, pakkauslasi-, metalli-, paperi/pahvi-<br />

sekä muovipullo-<br />

Aki Itänen<br />

jätteet. Keräyspisteitä on noin<br />

2 500. Tavoitteena on, että kaikilla<br />

asukkailla olisi kierrätyspiste vähintään<br />

5 minuutin kävelymatkan<br />

päässä asunnoltaan. Ongelmajätteitä<br />

vastaanotetaan 19 jäteasemalla,<br />

32 keräyspisteessä sekä<br />

kiertävissä keräysautoissa.<br />

MA48 toimii aktiivisena operaattorina<br />

kierrätettävien jätejakeiden<br />

käsittelyssä. Käsittely on<br />

keskittynyt 1980-luvulla rakennettuun<br />

kotaa muistuttavaan rakennukseen<br />

”48er-Zelt”. Rakennuksessa<br />

tehdään kierrätyspolttoainetta,<br />

esikäsitellään biojätettä<br />

kompostointia varten ja käsitellään<br />

sähkö- ja elektroniikkaromua.<br />

Laitoksessa käsitellään<br />

myös jätteenpolttolaitosten kuonat,<br />

tuhkat ja kaasunpuhdistusjätteet<br />

loppusijoitusta varten.<br />

Uusimpana prosessina teltassa<br />

on muovijätteen kierrätyslaitos,<br />

jossa lajitellaan ja murskataan<br />

muovipullokeräyspisteistä<br />

saadut sekä yrityksiltä vastaanotettavat<br />

muovijätteet.<br />

Suljettu kierto<br />

elintarvikehuollossa<br />

Kotitalouksista erilliskerättävä<br />

biojäte saa sisältää vain puutarhajätettä,<br />

maustamattomia tai<br />

kypsentämättömiä hedelmiä tai<br />

vihanneksia, leipää ja kahvinpuruja.<br />

Kaikki keitetyt ruoantähteet,<br />

liha, maitotuotteet ja pakatut<br />

elintarvikkeet lajitellaan sekajätteeseen,<br />

joka päätyy polttoon.<br />

Tähän on päädytty siksi, että<br />

kompostituotteen laatu halutaan<br />

pitää korkeatasoisena ja kompostikäsittely<br />

ympäristön kannalta<br />

haitattomana. Biojäte kompostoidaan<br />

esikäsittelyn jälkeen<br />

aumakomposteissa kahdella laitoksella.<br />

Kompostituotetta käytetään<br />

kaupungin omilla maatiloil-<br />

la, jotka ovat siirtymässä luomuviljelyyn.<br />

Lisäksi kompostia käytetään<br />

viheralueilla ja puistoissa.<br />

Myös kaupunkilaiset voivat noutaa<br />

kompostituotetta ilmaiseksi.<br />

Wienin kokoisessa suurkaupungissa<br />

syntyy suuret määrät<br />

biojätettä ravintoloista ja suurkeittiöistä.<br />

Tämän jätejakeen käsittelyyn<br />

on turvallisen kompostituotteen<br />

takaamiseksi päätetty<br />

käyttää biokaasutusta. Viime<br />

syyskuussa avattiin Pfaff enaun<br />

yhdyskuntajätteen polttolaitoksen<br />

yhteyteen rakennettu kaasutuslaitos.<br />

Laitoksen vuosikapasiteetti<br />

on 17 000 t, ja se tuot-<br />

JÄTEHUOLTO<br />

Kompostoitavan puutarhajätteen esikäsittelyä, taustalla kierrätysteltta<br />

”48er Zelt”.<br />

taa energiaa 11,2 GWh. Lopputuote<br />

sekoitetaan tukiaineeseen<br />

ja käytetään kompostituotteiden<br />

tapaan. Tätä prosessia MA48 on<br />

aikeissa laajentaa.<br />

Puhdistamolietteen<br />

käsittely edistyksellistä<br />

Wienin yhdyskuntajätteen käsittely<br />

on jo pitkään perustunut<br />

polttoon. Vanhin laitos, Flötzersteig,<br />

valmistui 1959. Moneen<br />

kertaan modernisoitu laitos toimii<br />

edelleen. Tunnetuin on Wienin<br />

keskustassa sijaitseva Spittelaun<br />

polttolaitos. Laitoksella sattui<br />

tulipalo 1987, minkä jälkeen<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

Auli Hovi<br />

53

FERNWÄRME<br />

Wienin kaupungin energialaitoksen<br />

Wien Energie<br />

GmbH:n tytäryhtiö<br />

Tuottaa kaukolämpöä, kaukokylmää,<br />

sähköä ja kaasua<br />

37 % Wienin asukkaista on<br />

kaukolämmön piirissä<br />

(270 000 asuntoa ja 6 000<br />

suurasiakasta)<br />

Kaukolämpöverkon pituus<br />

on 1 100 km<br />

98 % lämmöstä tuotetaan<br />

jätteillä<br />

Jätettä käsitellään vuosittain<br />

yhteensä lähes 900 000 tonnia<br />

Jätteenkäsittelypalvelujen<br />

myynnillä saadaan vuosittain<br />

23 % yhtiön tuloista<br />

www.wienenergie.at/<br />

fernwaerme<br />

sitä vaadittiin suljettavaksi.<br />

Laitoksen imagoa parannettiin<br />

ja se avattiin 1991 tekniikaltaan<br />

nykyaikaistettuna ja ulkoasultaan<br />

uudennäköisenä, taiteilija<br />

Friedensreich Hundertwas-<br />

Suomalainen huipputuote<br />

• Tehokas, voimakas ja ulottuva<br />

• Huippuluokan ergonomia<br />

• Erinomainen ketteryys<br />

• Monikäyttöinen<br />

- yli 60 työlaitetta<br />

• Runko-ohjattu<br />

- ei vaurioita nurmikkoa<br />

• Portaaton voimansiirto<br />

• Hydraulinen neliveto<br />

• Mahtava työntövoima<br />

• Helppo ajaa<br />

• Alhaiset<br />

käyttökustannukset<br />

AVANT TECNO OY<br />

Ylötie 1, 33470 YLÖJÄRVI<br />

Puh. (03) 347 8800<br />

Fax (03) 348 5511<br />

e-mail: sales@avanttecno.com<br />

54 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

serin koristelemana. Satulinnan<br />

näköinen laitos toimii edelleen<br />

pienellä tontilla yliopiston, sairaalan,<br />

metroaseman ja asutuksen<br />

välissä Tonavan rannalla.<br />

Wienin puhdistamolietteen<br />

käsittelyratkaisu tehtiin jo 70-luvulla,<br />

kun lietteen kompostointi<br />

koettiin hankalaksi ja Itävaltaan<br />

tarvittiin ongelmajätteiden korkealämpötilapolttoonkäsittelylaitos.<br />

Nämä kaksi asiaa yhdistettiin,<br />

ja kesällä 1980 avattiin kansainvälisestikin<br />

ainutlaatuinen<br />

Simmeringer Haiden jätteenkäsittelylaitos.<br />

Wienin keskusjätevedenpuhdistamo<br />

sijaitsee näiden jätteenpolttolaitosten<br />

vieressä. Puhdistamossa<br />

käsitellään lähes kaikki<br />

Wienin alueen jätevedet, noin<br />

noin 200 milj. kuutiota vuodessa.<br />

Puhdistamoa laajennettiin 2000–<br />

05, ja se on yksi Euroopan moderneimpia.<br />

Puhdistamoliete kuivataan<br />

painovoimaisesti puhdistamolla<br />

noin 4 prosentin kuiva-ainepitoisuuteen,<br />

jonka jälkeen se pumpataanlietteenkäsittelylaitoksel-<br />

le. Esilämmityksen jälkeen lietettä<br />

kuivataan kemiallisesti sekä<br />

mekaanisesti lingoilla. Kuivattu<br />

liete poltetaan kolmessa leijukerroskattilassa<br />

noin 850 asteen<br />

lämpötilassa. Kuivatukseen tarvittavaa<br />

lämpöenergiaa saadaan<br />

ongelmajätteiden polttoprosessista<br />

sekä kuivatun lietteen poltosta.<br />

Alueen polttoprosesseista<br />

syntyy kaukolämpöenergiaa vuosittain<br />

yli 450 GWh. Sähköstäkin<br />

tuotetaan itse yli 60 prosenttia.<br />

Simmeringin laitoksella otettiin<br />

2006 käyttöön uudentyyppinen<br />

kiertoleijukattila, joka on<br />

suunniteltu kotitalousjätteestä<br />

valmistetun kierrätyspolttoaineen<br />

käyttöön sekä puhdistamolietteen<br />

polton varakapasiteetiksi.<br />

Laitos polttaa vuosittain 85 000<br />

tonnia jäteperäistä polttoainetta<br />

ja 15 000 tonnia lietettä. Näiden<br />

laitosten viereen on rakennettu<br />

Wienin uusin yhdyskuntajätteen<br />

polttolaitos, Pfaff enau. Laitos kätkee<br />

sisäänsä kaksi arinakattilaa,<br />

joiden yhteinen jätteenkäsittelykapasiteetti<br />

on 250 000 t/a. Laitos<br />

käynnistetään syksyllä.<br />

AVANT - juuri oikean kokoinen !<br />

www.avanttecno.com<br />

Kaatopaikka hierarkian<br />

hännänhuippuna<br />

Kaupungin ainoa kaatopaikka<br />

Rautenweg on kooltaan 58 ha.<br />

Loppusijoitettaviksi hyväksytään<br />

vain kaatopaikkakriteerit täyttävät<br />

ja kaatopaikan ympäristöluvassa<br />

mainitut jätelajit. Biohajoavia<br />

jätteitä ei hyväksytä kaatopaikalle<br />

– jätteen TOC-pitoisuuden<br />

tulee olla alle 4 prosenttia. Kaatopaikan<br />

rakenteissa käytetään<br />

polttolaitosten kuonia ja stabiloituja<br />

tuhkia. Kaatopaikkatilan<br />

arvioidaan riittävän 2026 asti. ■<br />

Jätehuoltoyhdistys ry kävi tutustumassa<br />

kaupungin jätehuoltoon kesäkuussa.<br />

Artikkeli on kirjoitettu opintomatkalla<br />

saatujen vaikutteiden pohjalta.<br />

Lisää tietoa:<br />

Wienin kaupunki: www.wien.gv.at<br />

Magistrat 48: www.abfall.wien.at<br />

Umweltzentrum Simmering:<br />

www.umweltzentrum.at<br />

Natürlich weniger mist -kampanjat:<br />

www.natuerlichwien.at/wenigermist

Timo Mäkinen ajaa lieteautoa ja käyttää uutta sähköistä tiedonsiirtoa työssään ähtäriläisellä Kuljetus-<br />

Savolaisella. Kuvassa myös Satu Suomijoki Lakeuden Etapista ja kuljetusyrittäjä Jani Savolainen.<br />

Tiedonsiirto sähköistä, kuljetukset reitityksessä<br />

LIETELOGISTIIKKA<br />

pelaa Etelä-Pohjanmaalla<br />

Lakeuden Etappi Oy on<br />

organisoinut sakokaivojentyhjennystoiminnan<br />

yhtenäiseksi, ja lietekuljetusten<br />

reititys on<br />

käynnistymässä. Yhtiö<br />

on edelläkävijä logistiikan<br />

ohjausjärjestelmän<br />

käyttämisessä lietetoiminnassa.<br />

Kun paperit<br />

korvataan kännykän<br />

välityksellä sähköisellä<br />

tiedonsiirrolla, aikaa ja<br />

vaivaa säästyy.<br />

Hannele Lyytikäinen-Käppi,<br />

tiedottaja, Lakeuden Etappi Oy<br />

■■ Asumisessa syntyvien lietteiden<br />

kuljetuksesta ja käsittelystä<br />

huolehtiminen tuli kunnallisen<br />

jätehuollon vastuulle, kun jätelaki<br />

määritteli asumisessa syntyvän<br />

lietteen jätteeksi. Lakeuden<br />

Etappi vastaa Etelä-Pohjanmaal-<br />

la 13 omistajakuntansa jätehuollon<br />

hoitamisesta, joten kiinteistöjen<br />

lietteiden kuljetus ja jatkokäsittelyn<br />

järjestäminenkin tulivat<br />

osaksi yhtiön toimintaa.<br />

– Lakeuden Etappi on kuntien<br />

ympäristöviranomaisten ja jätevedenpuhdistamojen<br />

kanssa rakentanut<br />

järjestelmän, jolla lietetoiminta<br />

on saatettu lain edellyttämälle<br />

mallille, Lakeuden Etapin<br />

kuljetusvastaava Janne Väänänen<br />

kertoo.<br />

– Olennaisinta uudistuksessa<br />

on, että liete on toimitettava vähintään<br />

kaksi kertaa vuodessa jätevedenpuhdistamolle.<br />

Edes omien<br />

asumisessa syntyvien lietteiden<br />

levittäminen pellolle ilman<br />

asianmukaista käsittelyä ei ole<br />

enää luvallista, Väänänen sanoo.<br />

Lietteen kuljetus Lakeuden<br />

Etapin alueella on ainakin toistaiseksi<br />

vielä sopimusperusteista.<br />

Kiinteistöjen omistajat tilaavat<br />

itse lietteen kuljetuksen, mutta se<br />

on tilattava sellaisilta urakoitsijoilta,<br />

jotka jäteyhtiö, jätevedenpuhdistamot<br />

ja paikallinen ympäristökeskus<br />

ovat hyväksyneet.<br />

Tavanomainen jätteenkuljetus<br />

Etapin toimialueella on kunnan<br />

kilpailuttamaa.<br />

Järjestelmä vauhtiin<br />

projektilla<br />

Uuden järjestelmän toteuttamiseksi<br />

Lakeuden Etapissa käynnistettiin<br />

2006 erillinen projekti<br />

ja pestattiin 2007 täysipäiväinen<br />

työntekijä hankkeeseen. Projekti<br />

päättyi viime vuoden lopussa,<br />

mutta sen käynnistämä toiminta<br />

jatkuu nyt jo vakiintuneena.<br />

– Isoin urakka oli asiakasrekisterien<br />

laatiminen. Nyt asiakas<br />

voi maksaa käsittelylaskunkin<br />

normaalin jätelaskun yhteydessä,<br />

kuljetusurakoitsijat laskuttavat<br />

edelleen kuljetuksesta itse,<br />

kuljetusjärjestelijä Satu Suomijoki<br />

Lakeuden Etapista kertoo.<br />

Rekisterin ansiosta asiakkaan<br />

ei tarvitse itse pitää kirjaa kaivon<br />

tyhjennyksestä, koska hän<br />

saa tiedot jäteyhtiöstä.<br />

Hankkeen päämääränä oli<br />

saada kaivojen tyhjennys- ja käsittelytoiminta<br />

yhtä vaivattomaksi<br />

kuin normaalien jäteastioiden<br />

tyhjennys. Työssä edettiin<br />

niin, että yksi kunta toimi aluksi<br />

Hannele Lyytikäinen-Käppi<br />

JÄTEHUOLTO<br />

Rami Keski-Jyrä Kurikasta tallentaa<br />

tyhjentämänsä kaivon tiedot<br />

kännykkään, josta ne lähtevät<br />

jäteyhtiön asiakasrekisteriin.<br />

pilottialueena hankkeessa. Tästä<br />

saatujen kokemusten pohjalta<br />

hanketta laajennettiin, niin että<br />

kevättalvella 2008 kaikki alueen<br />

kunnat olivat jo uuden järjestelmän<br />

piirissä.<br />

– Projekti toteutui tavoitteiden<br />

mukaisesti, asiakkaat tulivat<br />

melko hyvin vastaan ja ryhtyivät<br />

tilaamaan kaivojen tyhjennyksiä<br />

saatuaan tietoa muutoksesta,<br />

Suomijoki kertoo. Jäteyhtiö tiedotti<br />

projektin joka vaiheessa uudesta<br />

käytännöstä, ja tiedotus asiasta<br />

jatkuu.<br />

Tasataksa helpottaa<br />

kuljetusten järjestämistä<br />

Aikaisemmin jätevedenpuhdistamoilla<br />

Lakeuden Etapin toimialueella<br />

on ollut kunnittain vaihtelevat<br />

hinnat. Tasataksan saamiseksi<br />

alueelle muun jätehuollon<br />

tapaan puhdistamot määrittivät<br />

omat käsittelyhintansa, jonka<br />

pohjalta taksa muodostettiin.<br />

Alueelle haluttiin tasataksa, koska<br />

näin kuljetusurakoitsijat voivat<br />

järjestää logistisesti kuljetukset<br />

lähimmälle puhdistamolle,<br />

mikä ei välttämättä aina ole<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

55<br />

Irene Murtomäki

Liikunnan olosuhdeseminaari<br />

Liikunta osaksi<br />

yhdyskuntasuunnittelua<br />

Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä 10.-11.12.2008<br />

Tule mukaan vuoden merkittävimpään olosuhdeseminaariin Verumäelle!<br />

Liikunta osana yhdyskuntasuunnittelua tuo esille haasteet ja mahdollisuudet<br />

nykypäivän suunnittelussa, rakentamisessa ja hoidossa. Kohderyhmänä<br />

ovat liikuntatoimen johtavat viranhaltijat, kunnossapidon<br />

työnjohtajat ja työntekijät, teknisen toimen suunnittelijat, liikunta-alan<br />

yksityisyrittäjät sekä kunnan lautakuntien jäsenet.<br />

Seminaarimaksu:<br />

Ennen 31.8.2008 230 € , 1.9.2008 alkaen 250 €. Hinta sisältää seminaariohjelman,<br />

majoittumisen 2 hengen huoneessa (1 hh lisämaksu 30 €),<br />

ohjelman mukaiset ruokailut ja kahvit. SLA:n jäsenille hinnasta -20 €.<br />

Ilmoittautumiset 28.11.2008 mennessä:<br />

Koulutusassistentti Jaana Halla, jaana.halla@vierumaki.fi ,<br />

puh. (03) 8424 1302.<br />

Lisätietoja:<br />

Seminaarin puheenjohtaja Manu Varho, manu.varho@vierumaki.fi ,<br />

puh. (03) 8424 1008.<br />

56 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

www.vierumaki.fi<br />

oman kunnan puhdistamo.<br />

– Näin säästetään kuljetuskustannuksissa<br />

ja minimoidaan<br />

kuljetusten aiheuttamat päästöt,<br />

Suomijoki sanoo.<br />

Suomijoen mukaan taksamuutos<br />

kunnissa aiheutti jonkin<br />

verran keskustelua, koska useissa<br />

kunnissa lietteen käsittelyhinta<br />

nousi. Nousu johtuu siitä, ettei<br />

lietteen käsittely ole samanlaista<br />

kuin jäteveden, mitä kaikki<br />

asukkaat eivät aluksi ymmärtäneet.<br />

Lisäksi puhdistamot ovat<br />

joutuneet tekemään investointeja<br />

uudistuksen takia.<br />

Käytössä uutta tekniikkaa<br />

Kaivojen tyhjennystietojen siirrossa<br />

Lakeuden Etappi on ottanut<br />

ensimmäisenä jäteyhtiönä käyttöön<br />

uuden logistiikan ohjausjärjestelmän.<br />

Yhtiössä aikaisemmin<br />

jäteastioiden tyhjennyksessä käytettyä<br />

TCS -logistiikkaohjelmaa<br />

on laajennettu lietetoimintaan.<br />

– Paperit korvataan kännykässä<br />

olevalla ohjelmalla. Kuljetusurakoitsija<br />

operoi käytännössä<br />

kännykällä, johon on asennet-<br />

tu GPS-pohjainen ohjelma. Tämä<br />

JPTM -ohjelma on Lakeuden<br />

Etapissa käytössä jo kahdeksalla<br />

urakoitsijalla. Tavoitteena on, että<br />

parikymmentä urakoitsijaa käyttää<br />

kännykkäjärjestelmää tiedon<br />

siirrossa vuoden loppuun mennessä,<br />

Suomijoki kertoo.<br />

Kännykän avulla lieteurakoitsija<br />

merkitsee kiinteistöltä tyhjennetyn<br />

lietteen laadun ja määrän<br />

ohjelmaan, ja tieto siirtyy automaattisesti<br />

jäteyhtiön laskutusjärjestelmään.<br />

Ohjelman etuna<br />

on lisäksi, että sinne voi reitittää<br />

lieteajoja valmiiksi. Etapissa reititys<br />

käynnistyy syksyllä.<br />

– Näin päästään edestakaisesta<br />

ajamisesta yhden kaivon takia,<br />

kun reitit on suunniteltu logistisesti<br />

ja ympäristön kannalta järkevästi,<br />

Satu Suomijoki sanoo.<br />

Jatkossa kuljettaja näkee asiakastietojen<br />

lisäksi kiinteistön kaivotyypin<br />

ja -koon. Aikaisemmin<br />

tämäkin tieto piti antaa paperisilla<br />

siirtokirjoilla. Kuljettajan työ<br />

nopeutuu, koska siirtokirjojen tekeminen<br />

vie aikaa paitsi urakoitsijalta<br />

myös jäteyhtiöltä. ■<br />

PUHDAS TALOUSMATEMATIIKKA<br />

PUOLTAA MAAKAASUA<br />

Maakaasu-Suomessa kunnilla on etuoikeus<br />

rakentaa energiahuoltonsa puhtaan maakaasun<br />

varaan. Maakaasuvoimalat voidaan räätälöidä<br />

kulloisenkin tarpeen mukaan. Ne ovat helposti<br />

sijoitettavia asutuksen keskelle, sillä kooltaan<br />

kompakteina, hiljaisina ja lähes päästöttöminä<br />

ne ovat saavuttaneet asukkaiden hyväksynnän.<br />

Kolmasosa Suomen kaukolämmöstä tuotetaan<br />

maakaasulla.<br />

Puhdas talousmatematiikka todistaa, että<br />

maakaasu on kokonaistaloudellisesti edullista.<br />

Ja ympäristöystävällistä. Hyvä energia vetää<br />

puoleensa asumista ja innovatiivisia yrityksiä.<br />

Gasum suunnittelee energiaratkaisuja kunnille,<br />

asumiseen, rakentajille, teollisuudelle ja energiayhtiöille<br />

sekä liikenteeseen.<br />

Maksuton palvelunumeromme<br />

koko maassa: 0800 122 722<br />

www.gasum.fi

ENERGIATOIMISTOJA<br />

TARVITAAN NYT<br />

■ Valtaosa ilmastopäästöistä eli<br />

kasvihuonekaasuista on peräisin<br />

uusiutumattomasta energiasta.<br />

Suomen päästöistä noin 80 prosenttia<br />

on peräisin energian käytöstä<br />

rakennusten lämmityksessä,<br />

voimalaitoksissa tapahtuvasta sähkön<br />

ja kaukolämmön tuotannosta<br />

sekä liikennevälineistä ja työkoneista.<br />

Energiankäytön määrä ja<br />

valittavat energialähteet määräävät<br />

viime kädessä ilmastopäästöjen<br />

määrän.<br />

EU:n tavoitteena ovat vähentää<br />

ilmastopäästöjä ja lisätä energiatehokkuutta<br />

20 prosenttia, lisätä uusiutuvien<br />

energialähteiden osuus<br />

20 prosenttiin sekä liikenteen biopolttoaineen<br />

osuus 10 prosenttiin<br />

2020 mennessä.<br />

Suomen osalta nämä tavoitteet<br />

tarkoittavat uusiutuvan energian<br />

osuuden nostamista 38 prosenttiin<br />

2005 osuudesta (28,5 %) ja<br />

16 prosenttia päästövähennyksiä.<br />

Näiden saavuttamiseksi valtioneuvosto<br />

tekee ilmasto- ja energiapoliittista<br />

strategiaa, jonka on määrä<br />

VINKKEJÄ<br />

PASSIIVITALON<br />

RAKENTAJALTA<br />

■ Passiivitalo on energiaa säästävän<br />

talon malliratkaisu, joka<br />

on erittäin ympäristöystävällinen.<br />

Energiansäästö perustuu yksinkertaiseen<br />

teknologiaan: lämpöhäviöiden<br />

pienentämiseen lämmöneristämisen,<br />

rakenteiden ilmanpitävyyden<br />

ja ilmanvaihdon lämmön<br />

talteenoton avulla.<br />

Rakennuksen kaikkien osa-alueiden<br />

yhteissuunnittelu ja hyvät<br />

lämmöneristeratkaisut takaavat<br />

sen, ettei lämpövuotoja synny. Ilmanvaihtoon<br />

liittyy tehokas lämmön<br />

talteenotto. Vaipan eristyksen<br />

lisäksi on tärkeää panostaa tehokkaaseen<br />

ilmanvaihtokoneeseen,<br />

LED-valaistukseen, ikkunoihin ja<br />

pokiin, oviin ja pintakosketuksen<br />

kannalta lämpimiin materiaaleihin.<br />

Passiivitalon rakentaminen ei<br />

poikkea oleellisesti ”tavallisesta”<br />

valmistua tänä syksynä.<br />

Ilmastonmuutoksen hidastamiseen<br />

ollaan valmistautumassa<br />

monilla eri tahoilla. On merkkejä<br />

siitä, että päästöjen hillinnän keinojen<br />

suhteen vallitsee kuluttajien<br />

ja päättäjien parissa melkoista<br />

epävarmuutta. Rakennusten osalta<br />

polttoaineiden tuleva hintataso<br />

on arvoitus. Myös saatavuus askarruttaa.<br />

Matalaenergiarakentamisesta<br />

tai passiivitaloista puhutaan toistaiseksi<br />

lähinnä tutkijoiden suulla.<br />

Jonkinasteista ylikuumenemista<br />

energiakysymyksissä voi jo aistia,<br />

tai sen vaara on olemassa esimerkiksi<br />

laitekaupan osalta. Kaikki<br />

tämä koskee niin vanhojen rakennustenlämmitysjärjestelmien<br />

muuttamista kuin uusien rakennusten<br />

lämmitystapavalintoja<br />

tai korjausta, olipa sitten kyseessä<br />

pientalo, kerrostalo tai liike- ja palvelurakennus.<br />

Välttyäksemme myöhemmin<br />

virheellisiksi tai osoittautuvilta valinnoilta<br />

tai toteutuksilta tarvitaan<br />

omakotirakentamisesta. Kokemuksiemme<br />

mukaan rakennuskustannukset<br />

ovat suurin piirtein samaa<br />

luokkaa kuin ”normaalin” talon.<br />

Passiivirakentajan aakkoset<br />

Perehdy passiivirakentamiseen<br />

Suunnittele huolellisesti<br />

Kiinnitä huomioita yksinkertaiseen<br />

muotoon ja suuntaa talo<br />

etelään<br />

Valitse vain parhaimmat<br />

rakennusmateriaalit<br />

Käytä ilmaisenergioita<br />

Vältä kylmäsiltoja ja rakenna<br />

tiivis talo<br />

Tee huolellista työtä tontilla j<br />

okaisessa rakennusvaiheessa<br />

Älä tee kompromisseja<br />

rakenteiden tai laadun suhteen<br />

Jussi Nevanpää<br />

Kirjoittaja on passiiviomakotitalon<br />

rakentaja Liedosta.<br />

Hänen projektiaan voi seurata<br />

osoitteessa www.passiivi.fi<br />

nyt puolueetonta tietoa ja asiantuntevaa<br />

neuvontaa energiansäästömahdollisuuksista<br />

ja uusiutuvan<br />

energian edellytyksistä mahdollisimman<br />

lähellä käyttäjää.<br />

Maahan tarvitaan parikymmentä<br />

yhteiskunnan tukemaa pistettä,<br />

joista voi saada käytännöllistä ohjausta<br />

ilmastoystävälliseen energiankäyttöön<br />

ja tuottamiseen. Tukipisteiden<br />

rungon voivat muodostaa<br />

maamme energiatoimistot, joita<br />

on alun perin määräaikaisella<br />

EU:n ja kuntien tuella toiminnassa<br />

tällä hetkellä kahdeksan. Ne palvelisivat<br />

ensi sijassa toiminta-alueensa<br />

kuntia, yrityksiä ja kiinteistöyhtiöitä.<br />

Yhdessä paikallisten järjestöjen<br />

kanssa ne voisivat edistää myös<br />

kotitalouksien ja kuluttajien energiatietoutta.<br />

Kalevi Luoma<br />

energiainsinööri, DI<br />

Kuntaliitto<br />

Kuntatekniikan toimitus<br />

ottaa mielihyvin tälle<br />

palstalle lukijoidensa<br />

mielipiteitä, palautetta,<br />

keskustelunherätyksiä tai<br />

pohdintoja ajankohtaisista<br />

ja ajattomista aiheista.<br />

Toiveena ovat tiiviit<br />

kirjoitukset, enintään<br />

noin 3 000 merkkiä.<br />

Lähetä kirjoituksesi<br />

sähköpostiosoitteeseen<br />

toimitus@kuntatekniikka.fi<br />

EPÄKESKORUUVIPUMPPUJEN<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

57

58<br />

Valotapahtuma avaa valaistukseen useita näkökulmia: kaupunkitilan turvallisuus<br />

ja viihtyisyys, valaistuksen ympäristövaikutukset ja eheän pimeän ajan ilmeen<br />

myönteiset vaikutukset kuntalaisiin, paikallisiin yrityksiin ja matkailuun. Jyväskylän<br />

tuorein ylpeys, VALOA design Oy:n suunnitelman mukaan valaistu, aaltomainen<br />

Lutakonpuisto avattiin kesäkuussa.<br />

Urbaani valo on<br />

Jyväskylässä<br />

Neljäs Valo on Jyväskylässä<br />

-tapahtuma valaisee<br />

Jyväskylän 18.9.–19.10. Tapahtuman<br />

seminaari – Pimeän<br />

ajan kaupunkiympäristö<br />

– kokoaa valoammattilaiset<br />

pohtimaan urbaanin<br />

valaistuksen mahdollisuuksia.<br />

Seminaarin aiheita ovat<br />

mm. led-valaistus, kiinteistöjen<br />

ja kaupunkiympäris-<br />

Ideakilpailun<br />

voittajista kolme<br />

purkaisi Espoon<br />

kaupungintalon<br />

Espoon kaupungintalon ja siihen liittyvien<br />

keskustakortteleiden uudistamiseksi<br />

järjestetyn kansainvälisen ideakilpailun<br />

voittajat on valittu. Kilpailun<br />

avulla haluttiin löytää vastaus kysymykseen,<br />

miten Espoon kaupungintalo ja<br />

sen lähikorttelit tullaan uudistamaan<br />

lähivuosina sekä millä tavoin saadaan<br />

luotua kaupungin hallinnolliselle keskukselle<br />

nykyistä viihtyisämpi ja korkeatasoisempi<br />

ilme.<br />

Palkintolautakunta valitsi voittajiksi<br />

neljä ehdotusta asettamatta niitä paremmuusjärjestykseen.<br />

Yhtä ainoaa<br />

ehdotusta ylitse muiden ei löytynyt.<br />

Voittajista Connexionin tekijät ovat<br />

tanskalaisia, muiden suomalaisia.<br />

Voittaneista ehdotuksista Connexion,<br />

Fenix ja Klein blue esittävät nykyisen<br />

kaupungintalon purkamista ja<br />

uuden rakentamista.<br />

Fenix ja Klein blue sijoittavat kau-<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

tön valotuotteistaminen sekä<br />

tuotos-panos -ajattelu ja<br />

energiakysymykset.<br />

Valo on Jyväskylässä<br />

-tapahtumassa esitellään<br />

12 uutta valaistuskohdetta:<br />

kiinteistöjä, siltoja ja katuosuuksia.<br />

Kokeelliset ja<br />

väliaikaiset koevalaistukset<br />

opettavat havainnollisesti,<br />

mitä valolla saadaan aikaan<br />

ja kuinka kaupunkia voidaan<br />

näyttää uusin silmin.<br />

Esimerkiksi Jukka Korpihe-<br />

teen valoinstallaatio heijastuu<br />

Lyseon yli satavuotiaan<br />

lukiorakennuksen julkisivuun.<br />

Kaupungissa on valmiina<br />

jo 30 pysyvää valaistuskohdetta.<br />

Tapahtuma toteutetaan<br />

Jyväskylän kaupungin, kiinteistöjen,<br />

yritysten, kuntalaisten,<br />

valaistusalan ammattilaisten<br />

ja yhteistyöyritysten<br />

voimin.<br />

www.jyvaskyla.fi /valo<br />

“Connexion”, tekijät Lars Sonderskov, Uffe<br />

Lumbye Nielsen, Mads Lindstrom, Louise<br />

Lind Jacobsen, Mette Skakkebaek ja Ane<br />

Juul Gram.<br />

pungintalon toiminnot uudisrakennukseen kaupungintalon<br />

nykyiselle paikalle. Connexion sijoittaa<br />

kaupungintalon junaradan päälle. Ehdotuksessa<br />

Uusi Espoo esitetään kaupungintalon uudistamista<br />

täydentävän rakentamisen keinoin.<br />

Kilpailuun saapui 68 ehdotusta Suomen lisäksi<br />

Yhdysvalloista, Kiinasta, Japanista, Saksasta,<br />

Britanniasta, Italiasta, Espanjasta, Ruotsista<br />

ja Sveitsistä.<br />

Palkintolautakunta piti kilpailun tasoa hyvänä<br />

ja kärkeä korkeatasoisena. Palkintolautakunnan<br />

19 jäsenestä seitsemän ei kannattanut<br />

purkamista.<br />

Mauri Mahlamäki<br />

Kouvola turvallisten<br />

kuntien verkostoon<br />

Kouvola on hyväksytty kansainväliseen Safe<br />

Community -verkostoon. Ensimmäinen turvallisten<br />

kuntien verkostoon hyväksytty suomalaiskunta<br />

oli Hyvinkää 2003.<br />

Kouvolassa on kehitetty muun muassa esteettömyyttä<br />

ja kevyen liikenteen turvallisuutta.<br />

Koulujen turvallisuustyö perustuu systemaattiseen<br />

turvallisuusarviointiin, johon on luotu oma<br />

menetelmänsä.<br />

Kemijärvelle 20 MW:n<br />

voimalaitos<br />

Vapor Finland Oy toimittaa Kemijärven Kaukolämpö<br />

Oy:lle 20 MW:n biopolttoaineilla toimivan<br />

lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksen<br />

(CHP). Laitos perustuu leijupetitekniikkaan<br />

(BFB). Yli 12 miljoonan euron kauppasopimus<br />

allekirjoitettiin 18.6.<br />

– Uuden laitoksen avulla pääsemme entistä<br />

paremmin eroon öljystä lämmöntuotannossamme.<br />

Vanha lämpölaitoksemme on vuodelta<br />

1983, joten tarve kattilalaitosinvestoinnille tuli<br />

ajankohtaiseksi, Kemijärven Kaukolämmön vs.<br />

toimitusjohtaja Ari Pöyliö kertoo.<br />

www.vapor.fi<br />

“Klein blue”, tekijät Trevor Harris ja<br />

Hennu Kjisik.<br />

“Uusi Espoo”, tekijä Reijo Jallinoja.<br />

www.espoo.fi /kaupungintalonideakilpailu “Fenix”, tekijät Mikko Soini, Arno Stenbäck<br />

ja Juhani Takkinen.

Monikansallinen<br />

katastrofi harjoitus<br />

hioi yhteistoimintaa<br />

UUSIMAA2008 -harjoituksessa<br />

kesäkuussa meriveden voimakkaan<br />

nousun sekä myrskyn, ukonilman<br />

ja rankkasateiden seurauksena<br />

yhdyskuntatekniset järjestelmät<br />

lamaantuivat laajalti, eivätkä Suomen<br />

omat pelastusresurssit enää<br />

riittäneet tilanteen vaatimiin operaatioihin.<br />

Kyseessä oli ensimmäistä kertaa<br />

Suomessa järjestetty NATO:n<br />

euroatlanttisen kumppanuusneuvoston<br />

ja rauhankumppanuusohjelman<br />

siviilisektorin pelastushar-<br />

Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoistyöntekijät<br />

esittelivät aggregaattikäyttöistä vedenpuhdistuslaitteistoa.<br />

Laitteistolla valmistettiin<br />

harjoituksen aikana vettä muun muassa portugalilaisten<br />

kenttäsairaalalle. Yhdellä kuvassa<br />

näkyvällä puhdistusyksiköllä voidaan vuorokaudessa<br />

tuottaa useamman tuhannen ihmisen<br />

tarvitsema juomavesi.<br />

Kuntalain muutos ja<br />

liikelaitokset<br />

Kuntalain 15.5.2007 voimaan<br />

tulleeseen muutokseen sisältyi säännöksiä<br />

kunnallisesta liikelaitoksesta.<br />

Laissa määritellään kunnallinen liikelaitos<br />

ja säädetään sen perustamisesta<br />

sekä hallinnon ja talouden<br />

ohjauksen järjestämisestä. Lain mukaan<br />

”kunnallinen liikelaitos” -nimikettä<br />

voi 1.1.2009 jälkeen käyttää<br />

vain kuntalain edellytykset täyttävä<br />

kunnallinen liikelaitos.<br />

Kunnissa ja kuntayhtymissä tulee<br />

siis tehdä tämän vuoden aikana<br />

liikelaitosten perustamispäätökset,<br />

jos ne haluavat, että nyt toimivat<br />

laitokset jatkavat kunnallisina<br />

liikelaitoksina ja soveltavat hallintoonsa<br />

kuntalain kunnallista liike-<br />

joitus. Osanottajia oli 25 maasta ja<br />

tarkkailijoita yli kymmenestä maasta.<br />

Yhteensä harjoitukseen osallistui<br />

yli 1 000 henkilöä. Uhkakuvan<br />

mukaisten onnettomuuksien uhreina<br />

ja heidän omaisinaan oli lisäksi<br />

noin 100 vapaaehtoista roolipelaajaa.<br />

Harjoituksen johtokeskuksena ja<br />

pelastusryhmien tukikohtana toimi<br />

Helsingin ilmatorjuntarykmentiltä<br />

vapautunut varuskunta-alue Tuusulan<br />

Hyrylässä. Harjoituskohteita<br />

oli pääkaupunkiseudulla yhteensä<br />

kuusi. Lisäksi toteutettiin meripelastusharjoitus<br />

Jussarön saarella.<br />

Harjoituksen aiheina olivat<br />

muun muassa kemikaalionnetto-<br />

laitosta koskevia säännöksiä. Perustamispäätöksen<br />

yhteydessä on<br />

tarkistettava mm. johtosääntöjä siten,<br />

etteivät ne ole ristiriidassa kuntalain<br />

kanssa.<br />

Lisätietoa Kuntaliiton yleiskirjeestä os.<br />

www.kunnat.net > Etusivu > Yleiskirjeet<br />

ja lausunnot > Kuntaliiton yleiskirjeet.<br />

Sen jälkeen haku yleiskirjeistä<br />

hakuehdolla ”elokuu 2007”.<br />

Ekokem jakoi<br />

apurahoja<br />

Ekokem Oy Ab jakoi kesäkuussa<br />

opinto- ja tutkimusapurahoja ympäristörahastostaan<br />

10 tutkimukseen<br />

yhteensä noin 72 000 euroa.<br />

– Jätehuollon tutkimus kiinnostaa<br />

Suomessa monia tahoja, ja monitieteellistä<br />

tutkimusta tarvitaan,<br />

toimitusjohtaja Esa Tommila sa-<br />

muudet, uhrien etsintä raunioista,<br />

liikenneonnettomuus metrotunnelissa,<br />

jäteveden puhdistamon tulviminen<br />

sekä biologinen ja radioaktiivinen<br />

saastuminen. Näihin liittyen<br />

harjoiteltiin pelastushelikopteritoimintaa,<br />

juomaveden valmistusta<br />

kenttäolosuhteissa sekä toimintaa<br />

kenttäsairaalassa.<br />

Erityinen haaste oli monikansallinen<br />

osallistujajoukko, jossa eri<br />

kielet ja toimintakulttuurit tuli sovittaa<br />

toimivaksi kokonaisuudeksi.<br />

Tarkkailijaryhmän käsityksen mukaan<br />

toiminta kohteissa oli useimmiten<br />

asiantuntevaa ja ripeää. Sen<br />

sijaan pelastustoiminnan johtosuhteissa<br />

on vielä kehittämistä, mutta<br />

Ukrainalaispilottipari näytti mallia, miten<br />

pelastushelikopteri tuodaan alas<br />

kadulle kallioleikkaukseen metsän<br />

keskellä. Pelastushelikopterilla noudettiinmetrotunnelionnettomuudessa<br />

loukkaantuneita potilaita Helsingin<br />

Myllypurosta Herttoniemessä sijainneeseen<br />

kenttäsairaalaan.<br />

noo. Hänen mukaansa jätehuollon<br />

korkeatasoiseen tutkimukseen<br />

ja opetukseen tulisi Suomessa edelleen<br />

panostaa nykyistä enemmän<br />

ja resurssit harkitusti kohdentaen.<br />

Lahdessa vuoden<br />

kaupunginosa<br />

Suomen Kotiseutuliitto on nimennyt<br />

vuoden 2008 kaupunginosaksi<br />

Lahden rautatieaseman läheisyydessä<br />

sijaitsevan Anttilanmäen.<br />

1900-luvun alussa omakotialueeksi<br />

rakentunut ja 1933 Lahteen<br />

liitetty Anttilanmäki on pystynyt<br />

kaavoituspaineista huolimatta säilyttämään<br />

idyllisen luonteensa, jossa<br />

yhdistyvät vanha miljööperinne,<br />

entisajan rakennuskulttuuri ja uuden<br />

sukupolven elämänarki.<br />

juuri se onkin tällaisten monikansallisten<br />

harjoitusten eräs keskeinen<br />

tavoite.<br />

UUSIMAA2008:n kaltaisiin katastrofi<br />

tilanteisiin valmistautuminen<br />

on keskeistä kuntatekniikan<br />

toimijoille. Helsingin pelastuslaitos,<br />

Helsingin kaupungin liikennelaitos<br />

ja Espoon Vesi sekä useat muut<br />

pääkaupunkiseudun kaupunkien<br />

ja kuntien palvelu- ja viranomaisorganisaatiot<br />

olivat mukana joko<br />

harjoituksen valmistelussa tai osallistuivat<br />

siihen. Harjoitukset ovatkin<br />

välttämätön edellytys tulokselliselle<br />

pelastustoiminnalle.<br />

TEKSTI JA KUVAT: Paavo Taipale<br />

Onnettomuuden uhrien saaminen ulos tunnelista<br />

hoitoon kangerteli monikansallisessa<br />

harjoituksessa. Kun uhrit lopulta saatiin<br />

ulos, heidät puhdistettiin mahdollisten vaarallisten<br />

kemikaalien jäämistä Helsingin<br />

pelastuslaitoksen “kenttäpesulassa”. Pelastajat<br />

siirtävät uhreja pesulinjalle, joka toimii<br />

erittäin pienellä vesimäärällä.<br />

Asukasyhdistyksellä on ollut<br />

keskeinen rooli asukkaiden yhteistoiminnan<br />

organisoijana. Yhdistyksellä<br />

on myös omat internet-sivut.<br />

http://anttilanmaki.phnet.fi<br />

Europa Nostra<br />

-palkinnot haussa<br />

EU:n ja Europa Nostran vuoden<br />

2009 kulttuuriperintöpalkintojen<br />

hakuaika on alkanut ja päättyy<br />

1.10.2008. Parhaalle kuudelle jaetaan<br />

10 000 euron rahapalkinto.<br />

Tänä vuonna palkittiin Suomesta<br />

Aarne Ervin suunnittelema Espoon<br />

Tapiolan uimahallin peruskorjaus<br />

ja laajennus.<br />

www.europanostra.org/awards/2009/<br />

call.html<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008 59

Tampereen sähkölaitos juhlisti valaistuspalkintoa sytyttämällä<br />

Naistenlahden voimalaitoksen valot kaupunkilaisten kuvattaviksi.<br />

Kansainvälinen valaistuspalkinto Suomeen<br />

Tamperelainen VALOA design<br />

Oy on saanut alan merkittävimmän<br />

kansainvälisen palkinnon Edison<br />

Awardin. Valaistussuunnittelijat<br />

Roope Siiroinen MA, Heini Ylijoki<br />

BA ja Arto Heiskanen BA palkittiin<br />

Las Vegasissa Award of Excellencellä<br />

toukokuussa.<br />

Palkinnon toi Tampereen Naistenlahden<br />

voimalaitoksen dynaaminen<br />

julkisivuvalaistus. Kohde oli<br />

ainoa eurooppalainen palkinnon<br />

saaja. Muut palkitut kohteet olivat<br />

United States Air Force Memorial<br />

Washingtonissa ja African Burial<br />

Ground New Yorkissa.<br />

Missä on Suomen<br />

paras maisema?<br />

Ympäristöministeriö on käynnistänyt<br />

kilpailun, jolla etsitään<br />

Suomen parasta maisemahanketta.<br />

Kilpailussa valitaan Suomen<br />

ehdotus Euroopan neuvoston<br />

maisemapalkinnon saajaksi.<br />

Euroopan neuvoston maisemapalkinto<br />

myönnetään nyt ensimmäisen<br />

kerran. Palkinto liittyy eurooppalaiseenmaisemayleissopimukseen,<br />

johon Suomi liittyi 2006.<br />

60 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

GE Edison Award on maailman<br />

vanhin valaistuskilpailu. Vuosittain<br />

järjestettävään kilpailuun osallistuu<br />

satoja kohteita ympäri maailmaa.<br />

– Halusimme kaupungin keskustassa<br />

sijaitsevalle Naistenlahden<br />

voimalaitokselle uuden ilmeen.<br />

Dynaaminen valaistus muuttaa rakennuskompleksin<br />

ilmeen selkeäksi<br />

ja näyttäväksi osaksi ympäristöä.<br />

Se on pimeän ajan maamerkki ja<br />

maisemamonumentti, Tampereen<br />

sähkölaitoksen toimitusjohtaja Veli-Pekka<br />

Nurmi kuvailee.<br />

www.valoa.com<br />

Kilpailuun voivat osallistua kansalaisjärjestöt<br />

sekä paikalliset tai<br />

alueelliset viranomaiset, jotka ovat<br />

onnistuneet suojelemaan, hoitamaan<br />

tai suunnittelemaan maisemia<br />

ja siten edistämään maisemayleissopimuksen<br />

tavoitteita.<br />

Kilpailuehdotukset pyydetään<br />

ympäristöministeriöön 30.9.<br />

mennessä. Tulokset julkistetaan<br />

18.11.<br />

Lisätietoja antaa kilpailun sihteeri<br />

Mervi Koskinen, puh. 050 343 9494,<br />

mervikos@gmail.com<br />

Virttaankankaan tekopohjavettä<br />

sittenkin Turun seudulle?<br />

Korkein hallinto-oikeus on hylännyt suurimman osan Turun<br />

seudun tekopohjavesihankkeen ympäristölupavalituksista.<br />

Turun Seudun Vesi Oy on toteuttamassa hanketta, jossa<br />

Kokemäenjoen vettä johdetaan Virttaankankaan harjualueelta<br />

Turun seudun kahdeksan kunnan vajaalle 300 000<br />

asukkaalle. Noin 170 miljoonan euron hanke valmistunee<br />

2011 alussa.<br />

Liikennejärjestelmätyön<br />

koulutusohjelma alkamassa<br />

TKK Dipoli järjestää yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön<br />

sekä liikennejärjestelmätyön ohjausryhmän kanssa<br />

Liikennejärjestelmätyö-koulutusohjelman 18.11.2008–<br />

8.5.2009.<br />

Koulutus on suunniteltu liikennejärjestelmätyön ja maankäytön<br />

päätöksentekijöille ja asiantuntijoille ja se koostuu<br />

viidestä eri jaksosta.<br />

www.dipoli.tkk.fi /rakentaminen/liikennejarjestelmatyo/index.html<br />

Merellinen Suvilahti veti väkeä asuntomessuille.<br />

Asumisen messut kiinnostivat<br />

Heinäkuun 6. päättyneillä loma-asuntomessuilla Porin<br />

Reposaaressa tehtiin kävijäennätys, 65 353 vierailijaa.<br />

Tämän kesän asuntomessut järjestettiin Vaasan Suvilahdessa.<br />

10.8. päättyneisiin messuihin tutustui 140 675<br />

kävijää. Ensi vuonna asuntomessut pidetään Valkeakoskella,<br />

luonnonläheisellä Lintulan asuinalueella.<br />

Yksityistie-<br />

puhelin neuvoo<br />

Yksityistieasioiden neuvontapuhelin<br />

0200 34520<br />

on avattu. Palvelua ei ole<br />

käytössä missään muussa<br />

maassa. Neuvontapuhelimen<br />

toteuttajana ja palvelun ylläpitäjänä<br />

toimii Suomen Tieyhdistys.<br />

Toiminnan ohjaukseen<br />

ja rahoitukseen osallis-<br />

tuu myös Tiehallinto. Palveluneuvojia<br />

on koulutettu 15<br />

eri puolille maata. Palveluneuvojista<br />

kolme on kerrallaan<br />

vastaajavuorossa.<br />

Neuvontapuhelimeen voi<br />

soittaa kuka tahansa. Yksityistieasioidenasiantuntija<br />

vastaa soittoihin arkisin<br />

klo 9–18. Puhelun hinta on<br />

0,92 €/min + ppm.

125 VUOTTA SEMINAARINMÄEN<br />

PUISTOALUEIDEN HISTORIAA<br />

Alvar Aalto -museo ja Senaatti-kiinteistöt<br />

ovat julkaisseet ympäristöhistoriaselvityksen<br />

Jyväskylän Seminaarinmäen yliopistokampuksen<br />

viheralueista.<br />

1863 toimintansa aloittanut Jyväskylän<br />

seminaari oli maamme vanhin kansakoulunopettajia<br />

kouluttava laitos ja sen puutarha<br />

oli ensimmäinen seminaarin koulupuutarha.<br />

Ensimmäinen puutarhasuunnitelma alueelle<br />

laadittiin jo 1880-luvulla. Sen laati Helsingin<br />

kaupunginpuutarhuri L. A. Jernström.<br />

1950-luvulla korkeakoulun alue sai uuden<br />

painopisteen, kun Alvar Aalto voitti<br />

Kasvatusopillisen korkeakoulun arkkiteh-<br />

Nyt on oikea<br />

aika kuvata oma<br />

kunnantalo<br />

Kunnan- ja kaupungintalot ovat<br />

ensi vuonna Euroopan rakennusperintöpäivien<br />

teemana. Vuoden aikana<br />

pohditaa, miten kunnallinen<br />

historia, rakennustaide, demokratia<br />

ja päätöksenteko liittyvät taloihin.<br />

Kuntaliitto kerää kunnan- ja<br />

kaupungintalojen kuvia. Nyt on oikea<br />

aika kuvata oma kunnantalo,<br />

sillä kuntaliitosten vuoksi myös kunnantalojen<br />

määrä vähenee. Kaikista<br />

lähetetyistä kuvista äänestetään<br />

kauneimmat ja rumimmat kunnantalot.<br />

Kuvista kootaan galleria kunnat.net<br />

-verkkosivuille.<br />

Tarkemmat ohjeet ja lomakkeet<br />

löytyvät osoitteesta www.kunnat.<br />

net/kunnantalot.<br />

Gustaf Albert Stoore/Keski-Suomen museon kuva-arkisto Eva ja Pertti Ingervo/Alvar Aalto -museon kuva-arkisto<br />

Seminaarin viljelysalueita hoidettiin<br />

opiskelijoiden voimin.<br />

tuurikilpailun. Kampukseen kuului oleellisena<br />

osana Aallon ja puutarha-arkkitehti Onni<br />

Savonlahden suunnitelmien mukainen<br />

Aallonpuisto. Arto Sipisen suunnittelemat<br />

yliopiston lisärakennukset sijoitettiin 1970luvulla<br />

Seminaarinpuistikkoon vanhojen seminaarirakennusten<br />

keskelle. 2000-luvulla<br />

Seminaarinmäki sai kaksi täydennysrakennusta<br />

arkkitehtuurikilpailuvoittoina arkkitehtitoimisto<br />

Lahdelma & Mahlamäen suunnitelmien<br />

mukaan.<br />

Seminaarinmäen viheralueilla on puutarhataiteellisia,<br />

historiallisia, maisemallisia<br />

ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä luonnon-<br />

Aallonpuiston perusideana oli korkean<br />

hongikon keskelle sijoitetut matalat<br />

horisontaaliset rakennukset, joiden väliin<br />

jäi urheilukenttä ja luonnonmukaisesti<br />

polveileva käytäväverkosto.<br />

arvoja ja käyttöarvoja.<br />

Puistoja ja puutarhoja arvostetaan Suomessa<br />

yhä enemmän osana kansallista rakennus-<br />

ja kulttuuriperintöä. Puutarhataiteeseen<br />

ja historiallisiin puutarhoihin liittyvä<br />

tutkimus ja julkaisut ovat lisääntyneet viime<br />

vuosien aikana.<br />

Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen<br />

puutarha- ja ulkoalueiden suunnitelmat<br />

1882–2007 -selvityksen on laatinut Alvar<br />

Aalto -museon rakennusperintöosaston tutkija<br />

Mari Forsberg. Graafi sena suunnittelijana<br />

toimi arkkitehti, TaM Teppo Järvinen.<br />

ISBN 978-952-5371-40-6.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008 61

Nurmijärven Klaukkalan Viikari on viisiosastoinen päiväkoti,<br />

jossa on 87 päivähoitopaikkaa.<br />

VIIKARI RATKAISEE PÄIVÄHOIDON<br />

TILAONGELMAT<br />

Kuntien päiväkodeissa on ahdasta etenkin muuttovoittokunnissa.<br />

Yksi ratkaisu ongelmaan on Viikari-päiväkotirakennus,<br />

jonka kunta vuokraa. Rakennusta on saatavana kahden,<br />

kolmen, neljän ja viiden päiväkotiryhmän tarpeisiin.<br />

Viikari-päiväkotirakennus on Cramo Instantin talotehtaassa<br />

pitkälle rakennettu ja varusteltu rakennus, joka siirretään<br />

tehtaalta maantiekuljetuksena vuokraajan sille osoittamaan<br />

paikkaan. Idea on periaatteessa sama kuin kuluttajien tilaamilla<br />

talopaketeilla. Erot tehtaassa rakennetulla ja paikalla<br />

rakennetulla talolla ovat marginaaliset.<br />

Kunnat vuokraavat Viikari-päiväkoteja yleensä 7–10 vuoden<br />

vuokra-ajalla.<br />

www.cramo.fi /instant<br />

Virtausmittaus tehtiin kannettavilla PCM<br />

Pro mittauslaitteilla. Viemärin kattoon kiinnitetty<br />

anturi lähettää signaalin kohti nesteen<br />

pintaa, josta se heijastuu takaisin.<br />

Järjestelmä mittaa yhtä aikaa sekä virtausnopeutta<br />

että nesteen pinnankorkeutta.<br />

AUMANKÄÄNTÄJÄ<br />

OULUN JÄTELIETTEILLE<br />

ViherRengas Järvenpää Oy on<br />

hankkinut Ouluun jätevesilietteen<br />

kompostointia varten Komptech<br />

Topturn X67 aumankääntölaitteen.<br />

Lietekompostien lisäksi laitteella voi<br />

kääntää ja sekoittaa mm. aumattuja<br />

biojätteitä ja saastuneita maa-aineksia.<br />

Laitteella päästään materiaalista<br />

riippuen jopa 4 500 m 3 /h kääntötehoihin.<br />

Kääntölaite hankittiin ensisijaisesti<br />

Oulun kaupungin jätevesilietteen au-<br />

62 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

RC Groupin tuottama Glider on<br />

helppo asentaa ja huoltaa.<br />

Vapaajäähdytys<br />

säästää energiaa<br />

Kylmälaitosten huolto uudella<br />

R22-aineella päättyy 2009 lopussa.Vapaajäähdytysjärjestelmässä<br />

kylmän tuottamisessa hyödynnetään<br />

viileää ulkoilmaa. Se soveltuu<br />

liike- ja toimistotilojen sekä<br />

prosessien jäähdytykseen teollisuudessa.<br />

Lempäälän Ideapark valitsi<br />

102 000 neliömetrin ja yli 900 000<br />

kuutiometrin Glider-vapaajäähdytysjärjestelmän,<br />

koska se säästää energiaa<br />

ja on tehokas sekä hiljainen.<br />

mika.liikonen@onninen.fi<br />

Siirrettävillä<br />

virtausmittareilla<br />

tarkka kuva<br />

viemäriverkostosta<br />

Kajaanin viemäriverkoston kapasiteetti<br />

on ajoittain riittämätön. Kajaanin Vesi selvitti,<br />

johtuvatko ongelmat pelkästään hulevesistä<br />

vai pitääkö suurentaa putkikokoa<br />

tai tehostaa pumppaamoiden toimintaa.<br />

Vuokratulla virtausmittauslaitteistolla tarvittavat<br />

tiedot saatiin viidessä päivässä.<br />

– Kuivana kautena vettä tulee puhdistamoon<br />

8 000–11 000 kuutiota vuorokaudessa,<br />

sulamisvesien aikaan jopa<br />

28 000 kuutiometriä. Vaihtelut ovat suuria<br />

ja viemäriverkosto ja pumppaamot ko-<br />

Laite kääntää lieteaumat ajamalla pituussuunnassa niiden<br />

yli. Laitteen kidassa on pyörivä kääntörulla, jonka<br />

terät rikkovat ja ilmastavat kompostoitavan materiaalin.<br />

Lattia, jolla ei<br />

tarvitse hiipiä<br />

Tarkett tuo markkinoille uuden<br />

Silencio xf -linoleumilattian, joka on<br />

tarkoitettu korkeatasoista askeläänieristystä<br />

vaativiin julkisiin tiloihin.<br />

Lattia valmistetaan pellavaöljystä,<br />

korkista ja puujauheesta. Lattian<br />

alempi, 1,3 millimetriä paksu kerros<br />

on PU-vaahtoa, joka vaimentaa askelääntä<br />

17 desibelin verran.<br />

www.tarkett.fi<br />

villa. Kartoitimme, mistä päin runkoviemäriä<br />

nämä ns. ylimääräiset vedet tulevat.<br />

Tutkimme verkoston päärungon, joka palvelee<br />

noin puolta Kajaanin kaupungista,<br />

kertoo verkostopäällikkö Markku Piirainen<br />

Kajaanin Vedestä.<br />

Mittaustiedoista nähtiin, että putkimitoitukset<br />

ovat riittävät, mutta pumppaamoiden<br />

kapasiteetti ei aina riitä, kun<br />

verkostoon pääsee myös sulamis- ja hulevesiä.<br />

Laitteiston vuokraaja toimitti kirjallisina<br />

tietokannat mittauksista sekä loppuraportin<br />

jatkotoimenpiteiden pohjaksi.<br />

Piirainen uskoo tämäntapaisella palvelulla<br />

olevan tarvetta enemmänkin.<br />

www.labkotec.fi<br />

makompostointia varten. Oulun<br />

Vesi, Kemira Oyj Kemira Water ja<br />

ViherRengas Järvenpää Oy ovat<br />

solmineet 15 vuoden palvelusopimuksen<br />

Oulun jätevesilietteiden<br />

käsittelystä.<br />

Kemira vastaa lietteen kemiallisesta<br />

parantamisesta Taskilan<br />

puhdistamolla ja ViherRengas<br />

kompostoinnista ja tuotteistamisesta<br />

ruokamullaksi.<br />

olavi.jarvenpaa@vrj.fi

Vesihuoltoverkostojen rapautuminen voidaan estää eikä<br />

kenenkään tarvitse kärsiä viemärihajusta.<br />

Menetelmä on olemassa, kysy lisää AGA puh. 010 242 0355.

FCG Efeko Oy<br />

• Yhteiskuntatieteen<br />

maisteri Johanna<br />

Utriainen on nimitetty<br />

tutkijaksi.<br />

• Kauppatieteiden maisteri<br />

Vesa Kokkonen on nimitetty<br />

tutkijaksi.<br />

FCG Planeko Oy<br />

• DI Kalle Kiisto on nimitetty<br />

Laitos- ja automaatiosuunnittelu<br />

-toimialan<br />

toimialapäälliköksi Helsinkiin.<br />

• Geologi Lasse Korkalainen<br />

on nimitetty Pilaantuneet<br />

alueet -toimialalle<br />

projektipäälliköksi<br />

Helsinkiin.<br />

• Insinööri AMK Teemu<br />

Vuorma on nimitetty<br />

Verkosto- ja yleissuunnittelu<br />

-toimialalle vesihuollon<br />

suunnittelijaksi Rovaniemelle.<br />

• FM/Maisemasuunnittelija<br />

AMK Saara-Kaisa<br />

Kannisto on nimitetty<br />

Ympäristöselvitykset-toi-<br />

64 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

mialalle suunnittelijaksi<br />

Ouluun.<br />

• Insinööri Jukka Penttilä<br />

on nimitetty talotekniikan<br />

projektipäälliköksi<br />

Lappeenrantaan.<br />

• Insinööri AMK Kari<br />

Huusko on nimitetty<br />

Geo- ja mittaustekniikka<br />

-toimialalle maanmittausinsinööriksi<br />

Kajaaniin.<br />

• Rakennusinsinööri Aarno<br />

Konka on nimitetty<br />

Verkosto- ja yleissuunnittelu<br />

-toimialalle suunnitteluinsinööriksi<br />

Kajaaniin.<br />

Cramo Instant Oy<br />

• Diplomi-insinööri Harri<br />

Sivu (33) on nimitetty<br />

Cramo Instant Oy:n projektijohtajaksi<br />

ja yrityksen<br />

johtoryhmän jäseneksi.<br />

Lassila & Tikanoja<br />

• Elina Tikka on nimitetty<br />

Bajamaja-palvelun tapahtumakoordinaattoriksi.<br />

• Chira Niemelä on nimitetty<br />

myynti- ja markkinointiassistentiksi.<br />

• Taru Pyykkö on nimitetty<br />

Ympäristöhuollon<br />

yritysmyynnin myyntineuvottelijaksipääkaupunkiseudulle.<br />

• Jan Reiners on nimitettymyyntineuvottelijaksi<br />

Ympäristöhuollon yritysmyyntiin<br />

Jyväskylän<br />

alueelle.<br />

• Ville Rintala on nimitetty<br />

Hämeenlinnan toimipisteentuotantopääl-<br />

liköksi.<br />

• Jussi Viitanen on nimitetty<br />

Porin Ympäristöpalvelujen<br />

yhteyspäälliköksi.<br />

• Kiinteistö- ja käyttäjäpalveluissa<br />

Jari Hyötilä<br />

on nimitetty avainasiakashallintaanasiakkuusjohtajaksi<br />

ja Pekka Koskinen<br />

vahinkosaneerauksen liiketoimintajohtajaksi.<br />

Energiakolmio Oy<br />

• Energianhankintapalvelujen<br />

Back-Offi ce-tehtäviin<br />

on nimitetty palveluvastaavaksi<br />

FM Mervi Luotonen.<br />

• Laskunhallintapalveluissa<br />

asiakasvastaavana on<br />

aloittanut KTM Katariina<br />

Teikari.<br />

Energiatehokkuuspalveluihin<br />

on nimitetty projektiinsinööreiksi<br />

• ins. Otto Kohvakka ja<br />

• ins. Tuomo Pöytäkangas.<br />

Huoltovarmuus-<br />

keskus<br />

• Valtiotieteen lisensiaatti<br />

Ilkka Kananen on nimitettyHuoltovarmuuskeskuksen<br />

toimitusjohtajaksi.<br />

Hän toimii mm. Huoltovarmuusneuvostonpää-<br />

pääsihteerinä.<br />

• Huoltovarmuusneuvosto<br />

on asetettu 1.7.2008–<br />

30.6.2012. Siihen kuuluu<br />

26 jäsentä, joista 17<br />

edustaa yksityissektoria<br />

ja loput julkista sektoria.<br />

Puheenjohtaja on vuorineuvos<br />

Jaakko Rauramo<br />

SanomaWSOY Oyj:stä ja<br />

varapuheenjohtaja kansliapäällikkö<br />

Erkki Virtanen<br />

työ- ja elinkeinoministeriöstä.<br />

Kuntaliittoa<br />

edustaa kehittämispäällikkö<br />

Markku Haiko.<br />

Finanssialan<br />

Keskusliitto<br />

• Finanssialan Keskusliiton<br />

(FK) uudeksi toimitusjohtajaksi<br />

on nimitetty Piia-<br />

Noora Kauppi vuoden<br />

2009 alusta. Toimitusjohtajan<br />

tehtäviä siihen asti<br />

hoitaa varatoimitusjohtaja<br />

Esko Kivisaari.<br />

HyXo Oy<br />

• Heikki Fadjukov on nimitettykattilavesisegmentin<br />

avainasiakaspäälliköksi.<br />

Hän toimii myös kattilavesikemikaalientuotepäällikkönä.<br />

• Anne Koskela on nimitettymyynti-insinööriksi<br />

vedenkäsittelylaitteiden<br />

myyntiin Etelä-Suomen<br />

alueelle.<br />

• Kristi Villanen on nimitettymyyntisihteeriksi<br />

jälkimarkkinointiin ja<br />

vientiin.<br />

• Maria Partio on nimitettylaskuttajaksi/reskontranhoitajaksi<br />

HyXo- ja<br />

Päähöyry-yhtiöihin.<br />

Höyrytys Oy<br />

• Juha Uimonen on nimitettykäyttöpäälliköksi<br />

päätehtävänään vastata<br />

Höyrytyksen omistamien<br />

kattilalaitosten toimivuudesta.<br />

• Santtu Lamroth on nimitettyprojekti-insinööriksi.<br />

• Leena Lännevirta on<br />

nimitetty projektiassistentiksi.<br />

Kokkolan<br />

asuntomessut<br />

• Kokkolassa järjestetään<br />

asuntomessut 2011 Vanhansatamalahdenalueella.<br />

Messujen johtamista<br />

ja päätöksentekoa varten

kaupunki ja Asuntomessut<br />

ovat perustaneet yhteisen<br />

messutoimikunnan, jonka<br />

puheenjohtajana toimii<br />

kaupunginjohtaja Antti<br />

Isotalus.<br />

• Projektipäällikkönä on<br />

aloittanut Touko Rauma.<br />

WSP Finland Oy<br />

• Tekn. yo Jaakko Koskinen<br />

on nimitetty tutkimusinsinööriksitutkimustoimialalle<br />

Tampereelle.<br />

• Ins. Tomi Toivonen on<br />

nimitetty tekniseksi tuotepäälliköksiliikennetoimialalle<br />

Helsinkiin.<br />

• Tekn. yo Silke Savikurki<br />

on nimitetty avustavaksi<br />

suunnittelijaksi<br />

pohjarakennustoimialalle<br />

Helsinkiin.<br />

• Media-ass. Riikka Rantalainen<br />

on nimitetty<br />

tuotanto AD:ksi ympäristö-<br />

ja arkkitehtuuritoimialalle<br />

Helsinkiin.<br />

• DI Sami Lampinen on<br />

nimitetty talotoimialan toi-<br />

mialajohtajaksi Helsinkiin.<br />

• Ins. Mikko Otranen on<br />

nimitetty rakennesuunnittelijaksi<br />

talotoimialalle Helsinkiin.<br />

• TkL Tero Anttila on nimitettyvaratoimitusjohtajaksi<br />

hallintotoimialalle<br />

Helsinkiin.<br />

• RI Jukka Kainulainen<br />

on nimitetty rakennesuunnittelijaksiteollisuustoimialalle<br />

Helsinkiin.<br />

• Ins. Jari Laaksonen on<br />

nimitetty suunnittelijaksi<br />

liikennetoimialalle Helsinkiin.<br />

• Ins. Seppo Savolainen<br />

on nimitetty LVI-insinööriksi<br />

tutkimustoimialalle<br />

Helsinkiin.<br />

• Ins. (AMK) Marko Pitkänen<br />

on nimitetty talo-<br />

toimialan Jyväskylän yksikön<br />

päälliköksi.<br />

• Ins. Joni Ainasoja on<br />

nimitetty suunnittelijaksi<br />

infratoimialalle Ouluun.<br />

• Tekn. yo Ville Raudasoja<br />

on nimitetty avustavaksi<br />

suunnittelijaksi siltatoimialalle<br />

Ouluun.<br />

• Tekn. yo Pekka Turunen<br />

on nimitetty avustavaksi<br />

suunnittelijaksi talotoimialalle<br />

Ouluun.<br />

• Tekn. yo Raimo Karhumaa<br />

on nimitetty avustavaksi<br />

suunnittelijaksi teollisuustoimialalle<br />

Ouluun.<br />

• Tekn. yo Antti Alakopsa<br />

on nimitetty avustavaksi<br />

suunnittelijaksi teollisuustoimialalle<br />

Ouluun.<br />

• Tekn. yo Lasse Keränen<br />

on nimitetty avustavaksi<br />

suunnittelijaksi tytäryhtiö<br />

Pekka Heikkilä Oy:lle<br />

Ouluun.<br />

• Tekn. yo Tiina Juntunen<br />

on nimitetty tutkimusassistentiksitutkimustoimialalle<br />

Ouluun.<br />

• Tekn. yo Mikko Hyyrynen<br />

on nimitetty avustavaksi<br />

suunnittelijaksi siltatoimialalle<br />

Ouluun.<br />

• Ins. Juha Palosaari on<br />

nimitetty projektipäälliköksi<br />

tutkimustoimialalle<br />

Ouluun.<br />

• Ins. Markus Pahkala<br />

on nimitetty rakennesuunnittelijaksi<br />

talotoimialalle<br />

Ouluun.<br />

• Ins. Markku Estola on<br />

nimitetty rakennesuunnittelijaksiteollisuustoimialalle<br />

Ouluun.<br />

Tampereen<br />

kaupunki<br />

• Diplomi-insinööri<br />

Mikko Nurminen<br />

on valittu Tampereen<br />

kaupungin kiinteistöjohtajaksi<br />

1.1.2009 alkaen.<br />

Hän aloitti apulaiskiinteistöjohtajana<br />

elokuun alussa.<br />

Nurminen seuraa kiinteistöjohtajan<br />

tehtävässä<br />

eläkkeelle jäävää Matti<br />

Perämaata.<br />

Tekla Oyj<br />

Building & Construction<br />

liiketoiminta-alueella on<br />

nimitetty<br />

• Software Engineerin<br />

tehtävään Henrik Rönnholm,<br />

Anju Tatra ja Jeppe<br />

Tiensuu,<br />

• Software Specialistin<br />

tehtävään Agnes Knopp-Trendafi<br />

lova,<br />

• Application Managerin<br />

tehtävään Eric Beyer,<br />

• Engineering-segmentin<br />

markkinointipäälliköksi<br />

Jussi Ketoja sekä<br />

• Precast-segmentin tuotepäälliköksi<br />

Jarmo Manninen<br />

ja konsultiksi Tuure<br />

Vuorinen.<br />

Uudenmaan<br />

ympäristökeskus<br />

• Uudenmaan ympäristökeskuksen<br />

johtajaksi on<br />

nimitetty osastopäällikkö,<br />

diplomi-insinööri Marketta<br />

Virta viiden vuoden<br />

määräajaksi.<br />

Uudenmaan ympäristökeskuksen<br />

johtajan virka<br />

tuli avoimeksi nykyisen<br />

johtajan Leena Savirannan<br />

jäätyä eläkkeelle.<br />

Suur-Savon<br />

Sähkö Oy<br />

• Tekniikan tohtori Juha<br />

Lohjala on nimitetty kehitysjohtajaksi<br />

ja johtoryhmän<br />

jäseneksi vastuualueenaan<br />

konsernin<br />

strateginen suunnittelu<br />

sekä investointi- ja kehittämisprojektit.<br />

Tiehallinto<br />

• Hankintapäällikkö Anders<br />

Östergård on nimitetty<br />

Tiehallinnon Vaasan<br />

tiepiirin tiejohtajaksi 1.8.<br />

alkaneelle viisivuotiskaudelle.<br />

Nykyinen tiejohtaja<br />

Mauri Kimpimäki jää<br />

eläkkeelle 1.9.<br />

Ympäristöministeriö<br />

• Rakennusneuvos, diplomi-insinööri<br />

Helena Säteri<br />

on nimitetty ympäristöministeriön<br />

ylijohtajaksi.<br />

Ylijohtaja toimii ministeriön<br />

rakennetun ympäristön<br />

osaston päällikkönä.<br />

Ympäristöministeriön<br />

organisaatio muuttui 1.8.<br />

Rakennetun ympäristön<br />

osastoon on koottu ministeriön<br />

asumiseen, maankäyttöön<br />

ja rakentamiseen<br />

liittyvät tehtävät.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

65

tapahtumakalenteri<br />

66<br />

2008<br />

Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä<br />

lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia<br />

2008 ja 2009 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.<br />

Kuntamarkkinat<br />

10.–11.9.2008 Helsinki<br />

www.kuntamarkkinat.fi<br />

Ympäristötekniikka 08<br />

10.–12.9.2008 Helsinki<br />

www.fi nnexpo.fi<br />

Paikkatietomarkkinat<br />

22.–24.9.2008 Helsinki<br />

www.fi nnexpo.fi<br />

FinnBuild 08<br />

24.–27.9.2008 Helsinki<br />

www.fi nnexpo.fi<br />

Asuntopoliittiset<br />

neuvottelupäivät<br />

25.–27.9.2008 Helsinki–Tukholma–Helsinki<br />

www.efeko.fi<br />

Ilmastonmuutokseen<br />

varautuminen<br />

kunnallistekniikassa<br />

6.10.2008 Vantaa<br />

www.efeko.fi<br />

Katujen peruskorjaussuunnitelmat<br />

7.10.2008 Vantaa<br />

www.efeko.fi<br />

Miljöteknik 2008<br />

7.–9.10.2008 Göteborg<br />

www.miljoteknik.com<br />

Väylät ja liikenne<br />

8.–9.10.2008. Tampere<br />

www.tieyhdistys.fi<br />

Jätemateriaalin käyttö<br />

rakenteissa<br />

8.10.2008 Vantaa<br />

www.efeko.fi<br />

Asta Syksy -messut<br />

10.–12.10.2008 Tampere<br />

www.asta.fi<br />

Toimitilojen käytön tehokkuus<br />

14.10.2008 Jyväskylä<br />

www.efeko.fi<br />

Interbad<br />

15.–18.10.2008 Stuttgart<br />

http://cms.messe-stuttgart.de/<br />

cms/interbad-start.0.html<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

Yhdyskuntatekniikan ajankohtaisasiaa<br />

kaavoittajille<br />

16.10.2008 Helsinki<br />

www.efeko.fi<br />

glasstec 2008<br />

21.–25.10.2008 Düsseldorf<br />

www.glasstec.de<br />

EnergiaForum 08<br />

27.–30.10.2008 Tampere<br />

www.energiaforum.com<br />

Kommunalteknikk 2008/<br />

Miljø & Teknikk<br />

29.–31.10.2008 Lillestrøm<br />

www.kommunalteknikk.no<br />

Kunnallisten osakeyhtiöiden<br />

seminaari<br />

30.10.–1.11.2008 Budapest<br />

www.efeko.fi<br />

Rakennusvalvontapäivät<br />

5.–7.11.2008 Lahti<br />

www.efeko.fi<br />

Water Expo China<br />

10.–12.11.2008 Beijing<br />

info@china.messefrankfurt.com<br />

Kuntien teknisen<br />

hallinnon päivät<br />

12.–14.11.2008 Kuopio<br />

www.efeko.fi<br />

Jätehuollon energiapäivät<br />

25.–26.11.2008 Espoo<br />

www.jly.fi<br />

2009<br />

Rakentaminen ja<br />

Talotekniikka<br />

6.–8.3.2009 Jyväskylä<br />

www.jklmessut.fi<br />

Sportec 2009<br />

26.–27.3.2009 Tampere<br />

www.sportec.fi<br />

Wasser Berlin 2009<br />

30.3.–3.4.2009 Berlin<br />

www.wasser-berlin.com<br />

Yhdyskuntatekniikka YT 09<br />

27.–29.5.2009 Tampere<br />

www.yhdyskuntatekniikka.fi<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

Haja-asutus Haja-asutus<br />

korjaa korjaa laiskasti laiskasti<br />

jätevesiensä jätevesiensä<br />

käsittelyä käsittelyä sivu 18<br />

Kaupunkitulva<br />

Kaupunkitulva<br />

sai sai Porin Porin<br />

varautumaan<br />

varautumaan sivu 24<br />

Espoon Espoon vilkkain vilkkain<br />

kiertoliittymä<br />

kiertoliittymä<br />

palvelee palvelee kahdessa kahdessa<br />

kerroksessa kerroksessa sivu 44<br />

Keski-Eurooppa<br />

Keski-Eurooppa<br />

siirtyy siirtyy jo passiivipassiivitaloistataloista+energia+energiataloihin taloihin sivu 48<br />

sivu 6<br />

GEOPALVELU OY<br />

Ristimäenkatu 2<br />

G 33310 Tampere<br />

P<br />

Kute 208 s. 62-63.indd Sec1:63<br />

5/ 2008<br />

Professori Professori Riku Riku Vahala: Vahala:<br />

Vesistölämpö<br />

Lakeuden on urheiluEtappi<br />

hallitsee opistolle hyvä<br />

lietelogistiikan,<br />

ratkaisu, Marko<br />

Ruti Satu sanoo. Suomijoki<br />

tietää. sivu 55<br />

sivulla 36<br />

<strong>VESIOSAAMISEMME</strong><br />

<strong>VESIOSAAMISEMME</strong><br />

<strong>VIENTILAATUA</strong><br />

<strong>VIENTILAATUA</strong><br />

Puh (03) 2767 200<br />

Faksi (03) 2767 222<br />

geopalvelu@geopalvelu.fi<br />

KUNTA-<br />

TEKNIIKKA<br />

ESPOOSSA<br />

5.–7.6.<br />

sivu 6<br />

YMPÄRISTÖTEKNIIKKA 08<br />

10.–12.9.2008<br />

VesiopasKANSI2008.indd 1 20.11.2007 13 5<br />

VIRALLINEN MESSULUETTELO<br />

KESKIAUKEAMALLA<br />

Kute 508 kansi.indd 1 14.8.2008 14.8.2008 09:54:10 09:54:10<br />

Tilaa <strong>Kuntatekniikka</strong>!<br />

Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana<br />

kestotilauksena 67 euroa. Saat<br />

kaupan päälle toukokuussa ilmestyneen<br />

Vesihuollon osto-oppaan.<br />

Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus<br />

(8 numeroa) maksaa<br />

76 euroa, irtonumero 8,50 euroa.<br />

Tilauksen ja osoitteenmuutoksen<br />

voi hoitaa kätevimmin os.<br />

http://lehti.kuntatekniikka.fi<br />

tai puh. (09) 77 11/Tuula Vesa.

• Alueidenkäyttö ja arkkitehtuuri<br />

• Geotekniikka ja kenttätutkimukset<br />

• Geotieteellinen konsultointi<br />

• Kalliorakennus-, rakenne- ja<br />

tunnelisuunnittelu<br />

• Kaukokartoitus ja GIS-konsultointi<br />

• Liikenteen konsultointi<br />

• Maisema- ja vihersuunnittelu<br />

• Paikkatietopalvelut<br />

• Siltasuunnittelu<br />

• Tie-, katu- ja ratasuunnittelu<br />

• Vesi- ja ympäristötekniikka<br />

• Ympäristökonsultointi<br />

Pöyry Environment Oy<br />

Pöyry Infra Oy<br />

Jaakonkatu 3, 01620 Vantaa<br />

Puh. 010 33 11<br />

www.environment.poyry.fi<br />

www.infra.poyry.fi<br />

Hitsaajankatu 4 c<br />

00810 Helsinki<br />

puh. 044 091 77 77<br />

info@veela.fi<br />

www.veela.fi<br />

Tarkat<br />

laitos ja kunta<br />

sääasemat,<br />

ukkostutkaimet,<br />

tuulimittarit.<br />

LIIKENNEJÄRJESTELMÄ • LIIKENNE-<br />

TURVALLISUUS • JOUKKOLIIKENNE<br />

LIIKENTEEN HALLINTA • LOGISTIIKKA<br />

I N S I NÖÖR I T O I M I S T O<br />

LIIDEA OY<br />

www.liidea.fi<br />

08-8810300<br />

Kirkkokatu 2, Franzenin talo, 90100 OULU<br />

Marjaniementie 29a, 00930 HELSINKI<br />

LAADUKASTA OSAAMISTA<br />

YHTEISTYÖKYKYISESTI<br />

VESIHUOLTOPALVELUA<br />

•osaamistestaus<br />

•vesihuollon projektinhoito<br />

•suunnittelun valvonta<br />

•palveluhankintojen kilpailutus<br />

•osuuskuntien isännöinti<br />

<br />

SITO on liikenteen, ympäristön ja<br />

infran suunnittelu- ja asiantuntijapalveluja<br />

tuottava moniosaaja.<br />

Palvelutarjontamme kattaa<br />

konsultoinnin, suunnittelun,<br />

rakennuttamisen ja tietotekniikan.<br />

ESPOO • KOUVOLA • KUOPIO • TAMPERE • TURKU • ROVANIEMI<br />

YMPÄRISTÖTEKNIIKAN ASIANTUNTIJA<br />

Golder Associates Oy<br />

Helsinki · Oulu · Tampere · Turku<br />

puh. (09) 5617 210 www.golder.fi<br />

• Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden<br />

tutkiminen ja kunnostus<br />

• Jäteluokitukset<br />

• Kaatopaikkakelpoisuusarvioinnit<br />

• Hyötykäyttöarvioinnit<br />

maanrakentamisessa<br />

• Vesistöjen ja ranta-alueiden<br />

sedimenttitutkimukset ja kunnostus<br />

• Ympäristöriskien arvioinnit<br />

• Vanhojen kaatopaikkojen<br />

kunnostussuunnittelu<br />

Kotimaiset, energiaa säästävät<br />

AIRIT-ilmastimet<br />

MIXIT-sekoittimet<br />

• Kunnallisen ja teollisen jäteveden käsittelyyn<br />

• Luonnonvesien hapetukseen<br />

Waterixilta kokonaispalveluna järjestelmien<br />

suunnittelu, asennus, huolto, etävalvonta ja<br />

tarvittaessa vuokraus.<br />

WWW.WATERIX.COM<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

67

Maankäyttö tehokkaaksi<br />

– avo-ojat Weholite-putkeen<br />

Avo-ojan putkitus KWH Pipen Weholiteputkella<br />

tarjoaa siistin ja kestävän<br />

ratkaisun moneen kohteeseen. Käyttökohteita<br />

ovat alueet, joissa avo-ojat ovat rakentamisen<br />

tiellä, rehottava ympäristö kaipaa siistimistä tai<br />

ongelmallinen maaperä edellyttää runsasta avoojien<br />

huoltoa.<br />

Putkitus parantaa maisemaa ja maankäyttöä<br />

etenkin tiiviisti rakennetuilla seuduilla, kun<br />

kuntatekniikalle on rajallisesti tilaa ja jokainen<br />

neliömetri on arvokas. Weholite-putki on<br />

edullinen hankkia ja keveytensä ansiosta helppo<br />

asentaa. Lisäksi se kaipaa vain vähän huoltoa ja<br />

varmistaa luotettavan lopputuloksen.<br />

Oy KWH Pipe Ab<br />

PL 21, 65101 Vaasa<br />

Puhelin (06) 326 5511<br />

Telefax (06) 315 3088

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2025 Yumpu.com, all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!