InterVivos 2/2012 - Pykälä ry
19.06.2013 • Views
Share Embed Flag

InterVivos 2/2012 - Pykälä ry

InterVivos 2/2012 - Pykälä ry

InterVivos 2/2012 - Pykälä ry

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
pykala.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

Inter Vivos<br />

PYKÄLÄ RY:N JÄSENLEHTI >> 02 <strong>2012</strong><br />

INTER VIVOS<br />

IV Testaa – living like a Dutch<br />

Vis Moot Helsingin joukkueen kertomana<br />

ELSA Moot Court Competition on WTO Law<br />

Vierailulla Israelin Korkeimmassa Oikeudessa<br />

Lammin laki – jatkoa oikeudelliseen ajatteluun

Erilaisia kertomuksia opiskelijaelämästä<br />

ja juristien uravalinnoista<br />

voisi karkeasti arvioida olevan yhtä<br />

monta kuin on ihmisiä niiden takana.<br />

Joskus opiskelijan elämä on<br />

helpompaa, kun taas ajoittain arki<br />

saattaa olla suhteellisen karua. Toisinaan<br />

opiskelun ohella on aikaa<br />

myös opiskelijaelämälle, ja toisinaan<br />

ei. Joillekin perinteisestä haalaritoiminnasta<br />

pidättyminen saattaa<br />

olla tietoinen valinta, ja toiselta<br />

se saattaa jäädä työn ja vapaa-ajan<br />

ohella pakon edessä. Yhdestä asiasta<br />

voidaan kuitenkin joka tapauksessa<br />

olla suhteellisen samaa mieltä:<br />

Opiskelu on työtä.<br />

Viime vuosien kasvava trendi korkeakoulumaailmassa<br />

on ollut opintojen tehostaminen<br />

ja valmistumisaikoijen lyhentäminen.<br />

Nyky-yhteiskunnassa<br />

sinänsä monin tavoin perusteltu tavoite<br />

on kuitenkin historiallisessa katsannossa<br />

yliopistomaailmalle suhteellisen<br />

vieras. Yliopiston yleissivistävä ja yhteiskuntaa<br />

kehittävä rooli on jäänyt vähemmälle<br />

huomiolle, ja ajoittain näyttää<br />

hieman siltä, että maistereita pyrittäisiin<br />

tuottamaan tehokkaasti ’työelämän tarpeisiin’.<br />

Niin sanottu tuotantoajattelu ei<br />

ole allekirjoittaneen mielestä oikea lähtökohta<br />

akateemisten tutkintojen kehittämisessä.<br />

Tavoitteena opintojen tehostamista<br />

voidaan vielä perustella, mutta<br />

puhtaille putkitutkintomaistereille on<br />

hankala nähdä suoraa tarvetta – etenkin<br />

kun korkeakoulujärjestelmämme on<br />

jo sinällään pohjoismaisessa katsannossa<br />

varsin kilpailukykyinen. Näin ainakin<br />

oikeustieteen osalta.<br />

Hyviä indikaatioita tehostamisen tavotteista<br />

ovat jatkuvasta nousujohteisesta<br />

kehityksestä nauttivat opintojen ohjaus-<br />

ja seuraamisjärjestelmät. Toistaiseksi<br />

näidenkin puitteissa yliopistoilla on<br />

ollut mahdollisuus jonkin asteiseen liikkumavaraan.<br />

Lienee kuitenkin selvää,<br />

että ainakin perustutkinto-opiskelijaa<br />

kohtaan käsite ’akateeminen vapaus’<br />

on kärsinyt lievästä inflaatiosta. Tehokkuustavoitteet<br />

ovat kuitenkin tulleet<br />

jäädäkseen. Viime vuoden loppupuolella<br />

julkaistu Opetus- ja kulttuuriministeriön<br />

ehdotus uudeksi yliopistojen<br />

rahoitusmalliksi kuvastaa omalla tavallaan<br />

hyvin myös näitä tavotteita. Ehdotuksessa<br />

on toki paljon hyvää, kuten<br />

yliopistojen kansainvälistymisen ja laadun<br />

korostamisen merkitys, mutta myös<br />

tiettyjä huomionarvoisia kehityskohtia.<br />

Tavallisen opiskelijan kannalta pidän<br />

merkittävänä etenkin ehdotettua koulutuksen<br />

osaa perusrahoituksesta. Ehdotuksessa<br />

yksi suurimmista muutoksista<br />

on se, että ehdotetuista koulutuksen<br />

rahoitustekijöistä suurin painotus tutkintomäärien<br />

jälkeen on 55 opintopistettä<br />

vuodessa suorittavien opiskelijoiden<br />

määrällä. Työ<strong>ry</strong>hmä on perustellut<br />

painotusta siten, että rahoituskriteeri<br />

kuvastaisi yliopiston opintoprosessien<br />

sujuvuutta ja laatua. On varmasti totta,<br />

että tämä saattaa toimia laadullisena mittarina<br />

silloin, kun yliopistolla on riittävät<br />

resurssit toteuttaa opintojen kehittämistyötä.<br />

On kuitenkin olemassa riski,<br />

että rahoituspaineen alla etenkin niukempien<br />

resurssien varassa toimivissa<br />

yliopistoissa tapahtuu päinvastoin.<br />

Kurssien läpäisyvaatimukset lieventyvät<br />

ja laatu heikkenee. On huvittavaa,<br />

että tämä tapahtuu samanaikaisesti, kun<br />

kaavaillaan uuden oikeustieteellisen tiedekunnan<br />

avaamista siellä, missä resurssit<br />

sille ovat toistaiseksi kaikkein rajallisimmat.<br />

Tässä numerossa keskitymme erilaisiin<br />

opintoaiheisiin teemoihin, kuten oikeustapauskilpailuihin<br />

ja opiskelijaelämän<br />

ihanuuksiin. Takana on kaikille tuttu<br />

ja sumuinen pykäläviikko, ja edessä viimeinen<br />

rutistus ennen kesän tenttejä ja<br />

töitä! Tämä mielessä pitäen, Inter Vivos<br />

toivottaa lukijoilleen erittäin aurinkoista<br />

ja lämmintä kesää, sekä antoisia hetkiä<br />

töissä tai opintopisteiden metsästyksessä<br />

siten, kun kukin on itse valinnut!<br />

Toivottavasti osa kykenee myös rentoutumaan<br />

tämän kaiken ohella.<br />

3<br />

Samuli Huttula,<br />

päätoimittaja <strong>2012</strong><br />

PÄÄKIRJOITUS<br />

Pääkirjoitus

SISÄLLYS<br />

3 Päkirjoitus<br />

7 Bona mater familiae<br />

8 Heikin palsta<br />

9 IV Tenttaa<br />

10 ELSA: Esseekilpailu<br />

11 Help / HYY<br />

12 WTO-oikeustapauskilpailu<br />

13 Experto Credite<br />

17 Lammin laki<br />

18 Oikeus harrastaa<br />

20 VIS Moot<br />

24 Vuju-etiketti<br />

25 IV Ajankohtaiset<br />

26 Phuksi Lexin KV-viikolla<br />

28 Vierailulla Israelin KKO:ssa<br />

INTER VIVOS 02 <strong>2012</strong><br />

34 26<br />

33<br />

4<br />

28<br />

30<br />

30 IV Testaa<br />

32 Osavuosikatsaus<br />

33 Juridiikkaa ruudun takaa<br />

34 Esiintymistilanteen hallinta<br />

36 Kirja-arvostelu<br />

37 Kolumni<br />

38 Julkinen runosuoli<br />

39 Perhonen<br />

INTER VIVOS<br />

>>YHTEYSTIEDOT<br />

Päätoimittaja Samuli Huttula<br />

samuli.huttula@pykala.fi<br />

+358 40 739 6424<br />

Taittaja Jannika Törnqvist<br />

jannika.tornqvist@pykala.fi<br />

+358 400 53 50 54<br />

Toimitus Heidi Elo<br />

Aleksa Inkiläinen<br />

Jasmiina Jokinen<br />

Annika Juvonen<br />

Laura Kirvesniemi<br />

Tuomas Koskinen<br />

Kristiina Kotro<br />

Aleksi Kujanpää<br />

Jaakko Laitinen<br />

Nanna Lampinen<br />

Anette Laulajainen<br />

Isabella Lehti<br />

Albert Mäkelä<br />

Katariina Paakkanen<br />

Vilma Pasanen<br />

Laura Päivinen<br />

Mikko Rudanko<br />

Tiia Vuoristo<br />

ILMOITUSMARKKINOINTI<br />

Yrityssuhdetoimikunta<br />

yrityssuhdetoimikunta@pykala.fi<br />

Stina Europeaus<br />

+358 40 744 3545<br />

Jukka Riitamäki<br />

+358 50 343 5435<br />

Tero Rehula<br />

+358 40 843 2980<br />

sähköpostiosoitteet:<br />

etunimi.sukunimi@pykala.fi<br />

sähköpostiosoitteet:<br />

etunimi.sukunimi@helsinki.fi<br />

<strong>Pykälä</strong> <strong>ry</strong>:n jäsenlehti - 02 / <strong>2012</strong>

Inter Vivos<br />

PYKÄLÄ RY<br />

Y-tunnus 0288776-8<br />

TOIMISTO<br />

Mannerheimintie 3 B<br />

FI-00100 Helsinki<br />

Toimisto avoinna ti-to klo 12-16.30<br />

tel. +358 9 278 5003<br />

fax +358 9 278 5004<br />

HUONEISTO<br />

Sörnäisten rantatie 33B<br />

FI-00500 Helsinki<br />

tel. +358 9 682 1858<br />

OSOITTEENMUUTOKSET<br />

www.pykala.fi/osoitteenmuutos<br />

YRITYSSUHDETOIMIKUNTA<br />

Stina Europaeus +358 40 744 3545<br />

Jukka Riitamäki +358 50 343 5435<br />

Tero Rehula +358 40 843 298<br />

SÄHKÖPOSTIOSOITTEET<br />

etunimi.sukunimi@pykala.fi<br />

Ilmoitushinnat<br />

2/1 väri 980€<br />

1/1 väri 630€ / 680€ **<br />

1/2 väri 360€<br />

1/4 väri 200€<br />

** takakannen ilmoitus<br />

Mediatiedot<br />

www.pykala.fi/julkaisut/mediakortti<br />

Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai<br />

muista toiminnallisista syistä taikka asiakkaasta tai asiakkaan<br />

käyttämästä mainostoimistosta johtuvasta syystä<br />

voida julkaista, <strong>Pykälä</strong> <strong>ry</strong> ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta<br />

vahingosta. <strong>Pykälä</strong> <strong>ry</strong>:n vastuu ilmoituksen<br />

poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä<br />

rajoittuu ilmoituksesta maksetun hinnan määrän palauttamiseen.<br />

Huomautukset on tehtävä kirjallisesti kahdeksan<br />

päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai<br />

tarkoitetusta julkaisuajankohdasta lukien. Tarjottu tai<br />

tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla,<br />

että sitä saa korvauksetta käyttää uudelleen lehden tai<br />

sen yksittäisen osan uudelleenjulkaisun tai muun käytön<br />

yhteydessä toteutus- ja jakelutavasta riippumatta.<br />

HALLITUS:<br />

BONA MATER FAMILIAE.<br />

Hallituksen puheenjohtaja:<br />

>> Jenna Tirkkonen<br />

HUH!<br />

Kevät on jo voiton puolella niin opiskeluissa kuin<br />

opiskeluriennoissakin! <strong>Pykälä</strong>-viikosta jäi hyvät muistot<br />

sekä itselleni että kuulemani mukaan myös monelle<br />

muulle. Vaikka viikko olikin ikimuistoinen ja kaikin<br />

puolin aivan mahtava kokemus, sen jättäminen taakse<br />

on kuitenkin myös helpotus. Koko hallitus teki kevään<br />

ajan kovenevalla tahdilla töitä <strong>Pykälä</strong>-viikon eteen,<br />

samalla kun yritti alkuvuoden aikana päästä jyvälle<br />

siitä, mitä kaikkea hallitustyö edes pitää sisällään.<br />

Yhdessä saimme aikaan hienon viikon, jota saapui<br />

viettämään ulkoasiainvastaavamme kutsumana<br />

37 kansainvälistä vierasta eri puolilta<br />

Pohjolaa. Kansainvälisten vieraiden ja<br />

pykälistijoukon kanssa vierailimme mökillä, hukuimme<br />

putkeen sekä juhlistimme <strong>Pykälä</strong>n 77-vuotista taivalta<br />

sihteerimme järjestämässä vuosijuhlassa ravintola<br />

Wanhassa Satamassa. Viikon loppuhuipennuksena<br />

Kevät on jo voiton puolella niin opiskeluissa kuin<br />

opiskeluriennoissakin! <strong>Pykälä</strong>-viikosta jäi hyvät muistot<br />

sekä itselleni että kuulemani mukaan myös monelle<br />

muulle. Vaikka viikko olikin ikimuistoinen ja kaikin<br />

puolin aivan mahtava kokemus, sen jättäminen taakse<br />

on kuitenkin myös helpotus. Koko hallitus teki kevään<br />

ajan kovenevalla tahdilla töitä <strong>Pykälä</strong>-viikon eteen,<br />

samalla kun yritti alkuvuoden aikana päästä jyvälle<br />

siitä, mitä kaikkea hallitustyö edes pitää sisällään.<br />

Yhdessä saimme aikaan hienon viikon, jota saapui<br />

viettämään ulkoasiainvastaavamme kutsumana 37<br />

kansainvälistä vierasta eri puolilta Pohjolaa. Kansainvälisten<br />

vieraiden ja pykälistijoukon kanssa vierailimme<br />

mökillä, hukuimme putkeen sekä juhlistimme <strong>Pykälä</strong>n<br />

77-vuotista taivalta sihteerimme järjestämässä<br />

vuosijuhlassa ravintola Wanhassa Satamassa. Viikon<br />

loppuhuipennuksena nautimme Suomenlinnan raikkaassa<br />

meri-ilmassa yleisvastaavien järjestämästä akateemisesta<br />

silliaamiaisesta.<br />

Tätä kaikkea hallitus ei olisi kuitenkaan mitenkään<br />

saanut yksin aikaiseksi. Onneksi <strong>Pykälä</strong>ssä on tänäkin<br />

vuonna paljon aktiivisia ihmisiä, joiden avulla olemme<br />

saaneet toteutettua vuosi toisensa jälkeen kaikki nämä<br />

iloiset tapahtumat koko jäsenistöllemme! Toki monet<br />

muutkin <strong>Pykälä</strong>n toiminnot kuten oikeusapuvaliokunta<br />

ja spex vaativat paljon yhteistyötä ja vapaaehtoisuutta<br />

toteutuakseen, minkä vuoksi on ollut suuri ilo seurata<br />

miten porukkaa aina löytyy näitä toteuttamaan.<br />

Kaikki <strong>Pykälä</strong>n tapahtumat ja toiminnot vaativat<br />

eri valio- ja toimikunnilta suurta panostusta ja niiden<br />

jäseniltä yhteen hiileen puhaltamista. Mikä-<br />

7<br />

li joku jättää vastuualueensa hoitamatta, vastuu siitä<br />

kaatuu jonkun muun aktiivin niskaan. Siksi on<br />

ensisijaisen tärkeää, että kaikki tekevät omat tehtävänsä.<br />

Jokaisen panos on <strong>Pykälä</strong>lle yhtä tärkeä ☺<br />

Suuret kiitokset kaikille teille, jotka olette olleet viemässä<br />

yhdistystä eteenpäin alkuvuonna. Tästä on<br />

hyvä jatkaa syksyllä!<br />

Iso keväthalaus,

HEIKIN PALSTA<br />

Lähetä omat kysymyksesi Heikille osoitteessa<br />

www.pykala.fi/julkaisut/kysy-heikilta<br />

Kiveksille potkaisu vs. synnytys<br />

Dear Heikki,<br />

Yritin lähestyä vuosikausia keskustelua<br />

aiheuttanutta aihetta hieman juridisemmalta<br />

kannalta, kuitenkin<br />

heikoin tuloksin. Kiveksille potkaiseminen<br />

on mainittu yhtenä esimerkkinä<br />

henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan<br />

suosituksissa (65§) mikä<br />

antaa pohjan kiveksille potkaisusta<br />

aiheutuvan kivun ”arvolle”. Synnytystä<br />

en löytänyt suosituslistalta.<br />

Voisivatko esimerkiksi raiskauksesta<br />

johtuneen raskauden johdosta synnyttävän<br />

synnytyskivut olla korvattavissa<br />

vahingonkorvauksena? Jos<br />

näin olisi, voisi korvausten summia<br />

vertaamalla saada vihdoinkin vastauksen<br />

tähän ihmiskuntaa pitkään<br />

askarruttaneeseen kysymykseen.<br />

- Auuuuuuts<br />

Heikki: Hyvä Auuuuuuts,<br />

Vaikea kysymys, joten pelaan aikaa<br />

sukeltamalla tapani mukaan historian<br />

syövereihin. Keskeisen versari in<br />

re illicita –opin mukaan rikoksentekijä<br />

vastasi kaikista haitallisista seuraamuksista<br />

riippumatta siitä, miten<br />

pitkälle hänen tahallisuutensa tai tuottamuksensa<br />

aiheutui. Tiedossani ei tosin<br />

ole, että oppia olisi sovellettava<br />

mainitsemaasi tapaukseen. Nykyään<br />

kiinnitetään kuitenkin huomiota teon<br />

ja seurauksen välisen kausaalisuhteen<br />

lisäksi tuottamukseen. Kiveksille<br />

potkaiseminen on selvempi tapaus,<br />

koska yhteys teon ja kivun välillä on<br />

täysin välitön. Raiskaustapauksessa ei<br />

tilanne kuitenkaan ole aivan samanlainen.<br />

Synnytys lienee kuitenkin uhrin<br />

oma ratkaisu, jolle on myös vaihtoehto<br />

– kaikkea muuta kuin ongelmaton<br />

toki sekin. En silti ihan kategorisesti<br />

haluaisi sulkea vahingonkorvauksen<br />

mahdollisuutta pois. Sensitiivinen<br />

kysymys, johon vastaus ehkä kuitenkin<br />

olisi etsittävä tapauskohtaisesti.<br />

Tervehdys<br />

Silloin kun professori tai muu opettaja<br />

kävelee Porthaniassa tai sen ulkopuolella<br />

vastaan, täytyisikö tervehtiä tai<br />

katsoa sivuun? Mikä olisi kohteliasta?<br />

- Moi, hei tai olla tyhmä<br />

Heikki: Rakas Moi, hei tai olla tyhmä,<br />

Vihdoinkin yksiselitteisen helppo kysymys!<br />

Kohteliasta on tervehtiä aina.<br />

Sivuun katsominen on tyhmää ja epäkohteliasta.<br />

Miksi tervehtiminen olisi<br />

ongelma? Siksikö, että opettaja saattaisi<br />

ajatella, että opiskelija yrittää jotenkin<br />

mielistellä? No ei todellakaan!<br />

Täytyy myöntää, että itse en aina<br />

ole varma, ”pitäisikö” minun tuntea<br />

joku Porthaniassa liikkuva opiskelijan<br />

näköinen henkilö. Olen omaksunut<br />

kuitenkin sen kannan, että<br />

tervehdin aina myös epäselvissä tapauksissa.<br />

Se ei ainakaan ole koskaan<br />

moka. Sääntö pätee tervehtimiseen<br />

muutenkin, ei pelkästään<br />

opiskelijoiden ja professorien välillä.<br />

Maailmanloppu<br />

Loppuuko maailma ja koska näin käy?<br />

Pitäisikö siihen varautua jotenkin?<br />

- huolestunut<br />

Heikki: Nyt ei liikuta ihan keskeisillä<br />

mukavuusalueillani, mutta eihän se<br />

ole ennenkään haitannut. Loppuu se,<br />

kuuluu vastaus. Mutta milloin, siitä<br />

ei ole tarkkaa tietoa. Monia veikkauksia<br />

on aikojen saatossa esitetty, ja kaikki<br />

ovat menneet yhtä pahasti pieleen.<br />

Melkoisella varmuudella loppu silti tulee,<br />

mutta vasta joidenkin miljoonien<br />

vuosien päästä. Ei siis niin pian, että<br />

nyt kannattaisi heittää kirjat mäkeen<br />

ja ampaista maailmanympä<strong>ry</strong>smatkalle<br />

opintotukirahoja tuhlaamaan.<br />

Tämä on nyt tietysti ainoastaan asian<br />

fyysis-kosmologinen puoli. Sitten on<br />

vielä uskonnollinen puoli, josta löytyy<br />

myös useita versioita, joille on yhteistä,<br />

ettei maailma sitten kuitenkaan ihan<br />

täysin lopu vaan muuta jollakin tapaa<br />

muotoaan ei-aineelliseksi. Tästäkään ei<br />

ainakaan minulla ole varmuutta, vaikka<br />

joillakin toisilla onkin. Summa summarum:<br />

ota nyt vaan ihan rauhallisesti.<br />

Seura tekee kaltaisekseen?<br />

Parahin Heikki!<br />

Tiedusteluni koskee juristikuntaan<br />

yleisellä tasolla liitettävää besserwisserismiä<br />

ja ylitsepursuavan<br />

suhteetonta itsetietoisuutta. Miksi<br />

vuodesta toiseen avoimin mielin elämään<br />

suhtautuvat muuttuvat pyöröovista<br />

temmeltäessään ah-niin-<br />

IV Tenttaa.<br />

Teksti: Jaakko Laitinen<br />

IV tenttasi Captain’s tablen antimista<br />

nauttineilta tulevilta Pykälisteiltä mikä<br />

phuksivuodessa on ollut parasta.<br />

stereotyyppisiksi pseudojupeiksi,<br />

joille elämä on ennen muuta korppikotkamaista<br />

haaskan opportunismia?<br />

Mikä on tiedekunnan vastuu?<br />

Onko Oikeudellisen ajattelun perusteet<br />

-peruskurssi todellisuudessa<br />

indoktrinaatio pienen piirin stetsonibakkanaaleihin<br />

ja ympäröivän<br />

reaalielämän poissulkemiseen? Tulisiko<br />

orientointijakson luennoitsijoiden<br />

stoalaisuuden nimissä raipata<br />

nöy<strong>ry</strong>yttä sisäänpääsyvuoden heinäkuusta<br />

asti ”lakimiehiksi” itseään tituleeraaviin<br />

teiniteknokraatteihin?<br />

Eikö jatkossa olisi satojen onnittelukirjeiden,<br />

vappuhuuruissa laadittujen ainejärjestöesitteiden<br />

ja muun paperisilpun<br />

sijasta tarkoituksenmukaisempaa<br />

lähettää vastavalitulle oikeustieteen<br />

opiskelijalle vaikkapa opinto-opas? Mielellään<br />

irtolehtisinä ja kaksipuolisina.<br />

- Kyynistynyt vuodesta 2007<br />

Heikki: Hyvä Kyynistynyt vuodesta<br />

2007,<br />

Juristipiireissä jonkin aikaa liikkuneena<br />

tunnistan totta kai ongelman.<br />

Silti haluaisin myös kyseenalaistaa<br />

premissisi. Ei kaikista tule nimittäin<br />

kuvaamasi kaltaisia nilviäisiä. Juristin<br />

ammatti on ylevä kutsumus, jossa<br />

edistetään oikeudenmukaisuuden<br />

toteutumista. Ja tämä ei nyt ole tosiaankaan<br />

vitsi. Jos se siltä tuntuu,<br />

kannattaa pohtia, onko oikealla alalla.<br />

Monet juristit ymmärtävät tehtävänsä<br />

juuri tällä tavalla, ja osa heistä<br />

on myös erittäin hyvin ansaitsevia.<br />

Ihminen on onneksi myös parhaimmillaan<br />

oppivainen otus: kyllä se opportunismi<br />

katoaa, kun elämä vähän<br />

kolhii. Oppimistilaisuuksia tulee kyllä<br />

kaikille. Jos taas ei opi, se ei vält-<br />

tämättä ole juristikoulutuksen vika.<br />

Varttuneet luentohäiriköt<br />

Hyvä Heikki.<br />

Mistä johtuu, että tiedekunnan massaluennoilla<br />

tilaisuuden jouhevaa etenemistä<br />

on aina häiriköimässä ”aikuisopiskelijaksi”<br />

luonnehdittava<br />

henkilötyyppi? Katsovatko edellä mainittuun<br />

kategoriaan luettavat persoonat<br />

oman elämänkokemuksensa ja aiemmat<br />

opinnot niin suureksi itseisarvoksi,<br />

että siihen sisältyvä nonsense on syytä<br />

tuoda esiin 200 opiskelijalle? Mikä<br />

on luennoitsijan vastuu hiljentää nämä<br />

”mieheni yrityksellä oli asiakas, joka<br />

ilmoitti ettei maksa eli miten nyt toimitaan”<br />

-sankarit yleisen edun nimissä?<br />

- Otan jatkossa oman tyynyni<br />

Heikki: Arvoisa Otan jatkossa oman<br />

tyynyni,<br />

Esimerkkitapauksesi on elävää elämää:<br />

omaa agendaansa määrätietoisesti toteuttavat<br />

opiskelijat voivat käydä riesaksi<br />

opetuksen sujuvuudella. Mutta<br />

kuitenkin onneksi harvoin. Kaikki<br />

aikuisopiskelijat eivät ole tuollaisia,<br />

ja armottomia besserwissereitä löytyy<br />

myös nuoremmista. Jos tällainen tyyppi<br />

alkaa dominoida, opettajan tehtävä<br />

on katsoa, että asiassa päästään eteenpäin<br />

ja / tai muutkin saavat suunvuoron.<br />

Pieni varauma on silti paikallaan.<br />

Monet paljon äänessä olevat ovat suoranaisia<br />

lahjoja opettajalle, oikeastaan<br />

useimmat. Aktiivisuuteenhan nimenomaan<br />

kannustetaan! Jos tunnilla vain<br />

pari-kolme on aktiivisia, ei kai ole heidän<br />

vikansa, että muut istuvat hiljaa.<br />

8 9<br />

Rafaei E.<br />

”Se että on saanut hirveästi uusia kavereita, niin<br />

Helsingin yliopiston messissä olevia että toisenlaisia<br />

(Gustav)”<br />

Tommi K.<br />

Teemu L.<br />

”Emännän pullo”<br />

”Lukeminen”<br />

Alumni<br />

Sirs,<br />

Miten voi olla, että Suomen (ellei<br />

Pohjoismaiden tai -Euroopan) suurimman<br />

ja kauneimman ainejärjestön<br />

evp jäsenistä ole onnistuttu kokoamaan<br />

kunnon verkkoa. Esim<br />

erinäköisillä ruåtsalaisilla talousihimisillä<br />

on oma hyvin toimiva sellainen,<br />

missä järjestetään mahdollisuuksia<br />

tavata esim yritysmaailman<br />

vaikuttajia ja pidetään ovi avoinna<br />

verkoston luomiseen, ylläpitoon ja<br />

jalostukseen. Pitäisikö järjestöllämme<br />

olla Alumnivastaava, jonka nakki<br />

tämä voisi olla? En usko, että asia<br />

kiinnostuksen puutteeseen meidän<br />

vanhojen partojen taholta kaatuisi ...<br />

Ystävällisin terveisin kesäkuussa 1997<br />

paperit käteen saanut.<br />

- Varttunut tieteenharjoittaja<br />

Heikki: Arvoisa Alumni,<br />

Kiva kun vielä jaksat ajatella yliopistoa<br />

noinkin monen vuoden jälkeen!<br />

Ajatus on muuten ihan hyvä, mutta<br />

mutta … Näitähän on jo vastaavia, joten<br />

kannattaako perustaa enää yhtä<br />

kilpailevaa? Verkottoitumista voi harrastaa<br />

Nuoret Lakimiehet <strong>ry</strong>:ssä, joka<br />

on eräänlainen <strong>Pykälä</strong>n senioriklubi<br />

käytännössä ja toimii aktiivisesti.<br />

Myös tiedekunnan alumnitoimintaa<br />

on tehostettu viime aikoina. Siinä tietysti<br />

tiedekunnalla on omat intressinsä,<br />

mutta näissä asioissa yhden voitto<br />

ei ole toisen tappio vaan voidaan hyvin<br />

kuvitella jonkinlainen win-win<br />

–tilanne, kuten ruotsiksi sanotaan,<br />

tarkoittaa siis ns. 50-60 –tilannetta.<br />

Eli vaikka tiedekunta hyötyisi, samalla<br />

siinä tulisi verkotuttua muutenkin.

Esseekilpailua alettiin puuhata<br />

ELSA Helsingin alaisessa toimikunnassa<br />

tänä keväänä. Muiden<br />

maiden ELSA-<strong>ry</strong>hmät ovat<br />

järjestäneet esseekilpailuja jo aiemmin,<br />

ja nyt aika tuntui kypsyneen järjestää<br />

vastaava kilpailu myös Suomessa.<br />

”ELSA Helsinki halusi kantaa kortensa<br />

kekoon antamalla opiskelijoille mahdollisuuden<br />

kehittää kirjoitustaitojaan<br />

innostavien palkintojen siivittämänä”,<br />

tiivistää esseekilpailua ELSA Helsingin<br />

puolella luotsaava Laura Päivinen.<br />

Kilpailuun haluttiin lisää akateemista<br />

osaamista, ja niinpä otettiin yhteyttä<br />

eurooppaoikeuden oppiaineeseen Helsingin<br />

yliopistolla. Vastaus yhteistyöpyyntöön<br />

oli myönteinen, ja yhteistyö<br />

lähti käyntiin. Oppiaineen panos tulee<br />

näkymään ennen kaikkea kilpailun loppusuoralla,<br />

jolloin parhaat esseet tullaan<br />

arvostelemaan oppiaineen toimesta.<br />

Voittajalle on luvassa rahapalkinto, eivätkä<br />

muutkaan kilpailijat tule jäämään<br />

tyhjin käsin. Edita on muun<br />

muassa lupautunut luovuttamaan lakikirjoja<br />

palkinnoksi. Kaikille minimivaatimukset<br />

täyttävän esseen lähettäneille<br />

on myös luvassa kaksi opintopistettä.<br />

Eurooppaoikeuden professori<br />

ja vastuuopettaja Juha Raitio listaa<br />

palkintojen lisäksi muitakin hyviä<br />

syitä osallistua kilpailuun:<br />

”Yksi hyvä syy (osallistua) on harjaantua<br />

kilpailun avulla etsimään<br />

tietoa eurooppaoikeudesta. Kenties<br />

kunnollisen esseen kirjoittaminen<br />

opettaa tiivistämään olennaisen<br />

epäolennaisesta ja näin ollen uskon,<br />

että kirjoitusprosessi myös opettaa”.<br />

Vaikka Raitio pitääkin kirjoittamista<br />

tärkeänä taitona, tulisi hänen mielestään<br />

harjoittaa opiskelijoiden osaamista<br />

myös suullisen viestinnän puolella.<br />

”Kirjoitustaitoja enemmän mielestäni<br />

me suomalaiset juridiikan opettajat<br />

10<br />

Teksti: Jasmiina Jokinen<br />

ELSA:sta tulee monille varmasti ensimmäisenä mieleen<br />

erilaiset excut, työharjoittelupaikat ja oikeustapauskilpailut.<br />

Nyt Helsingin paikallis<strong>ry</strong>hmä on laajentanut repertuariaan<br />

ja järjestää järjestyksessään ensimmäisen<br />

esseekilpailun.<br />

Aiheena on eurooppaoikeus, kuinkas muuten.<br />

ja opiskelijat tarvitsisimme harjoitusta<br />

siinä, millä tavalla itse kirjoitettu teksti<br />

työstetään suulliseksi esitelmäksi.<br />

Me osaamme aika hyvin tuottaa hyvätasoisia<br />

tekstejä, mutta onkohan<br />

niin, että suullisia esityksiä ei arvosteta<br />

riittävästi? Juuri eurooppaoikeudessa<br />

tällainen asenne ei toimi, koska<br />

esimerkiksi EU-tuomioistuimessa<br />

ei anna hyvää kuvaa, jos asianajaja<br />

vain lukee paperista sinänsä hyvin kirjoittamansa<br />

tekstin”, Raitio selittää.<br />

Haastava aihe<br />

ELSA Helsinki järjestää:<br />

Eu r o o p pa o i kE u d E n<br />

Kilpailun aiheeksi valikoitui eurooppaoikeuden<br />

etusijaperiaate, joka on Raition<br />

kuvailun mukaan ”yhtä aikaa helppo ja<br />

vaikea”. Aihe on toisaalta tuttu jokaiselle<br />

eurooppaoikeudesta jotakin koskaan<br />

kuulleelle, mutta esseen aiheena se saattaa<br />

olla haastavakin. Etenkin kun vaadittu<br />

laajuus on noin kymmenen sivua.<br />

”Vaikea aiheesta tulee, kun tullaan 1960luvulta<br />

tähän päivään ja pohditaan,<br />

millainen merkitys etusijaperiaatteella<br />

on tänään. Löytyykö siitä esimerkiksi<br />

uutta oikeuskäytäntöä tai onko siitä annettu<br />

uusia tulkintoja oikeuskirjallisuudessa?<br />

Esimerkiksi näihin kysymyksiin<br />

odotamme vastauksia”, Raitio vihjaa.<br />

Aiheen tuoreen käsittelyn lisäksi vaaditaan<br />

hyvältä esseeltä muutakin. Selkeyden,<br />

johdonmukaisuuden ja mukaansatempaavuuden<br />

lisäksi Raitio painottaa<br />

oman työpanoksen näkymisen tärkeyttä.<br />

”Ei kannata esimerkiksi siteerata pitkiä<br />

tekstikatkelmia tai referoida vain jotain<br />

yhtä tiettyä lähdettä. Olisi toivottavaa,<br />

että tekstistä paljastuisi kirjoittajan oma<br />

näkemys asiaan. Arvostaisin myös jotain<br />

persoonallista yksityiskohtaa,<br />

jolla essee erottuu muista.”<br />

Muodon osalta Raitio vertaa esseetä<br />

seminaarityöhön. Alaviitteiden ja<br />

lähdeluettelon tulee siis olla mukana.<br />

EssEEkilpailu<br />

Tulevaisuus on auki<br />

Kun kyseessä on ELSAn ja kenties koko<br />

tiedekunnankin ensimmäinen esseekilpailu,<br />

herää kysymys kilpailun jatkuvuudesta.<br />

Tuleeko esseekilpailusta<br />

vuosittainen perinne, kuten esimerkiksi<br />

jokavuotisesta ELSA Moot Court eli<br />

EMC²-oikeustapauskilpailusta? Sekä<br />

ELSA Helsingin että eurooppaoikeuden<br />

oppiaineen puolella suhtaudutaan<br />

esseekilpailun jatkuvuuteen myönteisesti.<br />

Juha Raitio vertaa esseekilpailua<br />

hyvin toimineeseen oikeustapauskilpailutoimintaan,<br />

ja pitää mahdollisena<br />

esseekilpailun nousua sen rinnalle.<br />

”Jos esseekilpailusta syntyy oikeustapauskilpailunkaltainen<br />

menestys, niin totta kai se<br />

edelleen lisäisi tiedekuntamme tasoa<br />

ja arvostusta”, Raitio pohtii.<br />

Kilpailu pähkinänkuoressa:<br />

Mikä?<br />

ELSA Helsingin ja eurooppaoikeuden<br />

oppiaineen yhteistyössä järjestämä eurooppaoikeuden<br />

esseekilpailu. Aiheena<br />

eurooppaoikeuden etusijaperiaate. Tarkemmat<br />

vaatimukset kilpaesseille julkaistaan<br />

kilpailun avaamisen yhteydessä.<br />

Milloin?<br />

Kilpailu avataan 15.5. ja esseet tulee palauttaa<br />

10.8. mennessä. Voittaja julkistetaan<br />

noin viikolla 35.<br />

Kenelle?<br />

Eurooppaoikeudesta kiinnostuneille<br />

opiskelijoille.<br />

Muuta?<br />

Kilpailua sponsoroivat Edita, Edilex,<br />

Castrén & Snellman, Roschier, Dittmar &<br />

Indrenius ja Borenius.<br />

Jokainen minimivaatimukset täyttävän<br />

esseen jättänyt saa kaksi opintopistettä.<br />

HEL<br />

HELP<br />

ELP<br />

HELP 2020<br />

- ylioppilaskunnan vaikutusvaltaisin<br />

edustajisto<strong>ry</strong>hmä!<br />

Pitkä lukuvuosi alkaa jälleen olla takana<br />

ja edessä siintävät ansaitut kolme<br />

kuukautta kesälomaa, jolloin voi<br />

vaikka loikoilla mökkirannalla tai<br />

rentoutua lomamatkalla kaukomaiden<br />

palmujen siimeksessä... eikun.<br />

Useimmilla meistä ainakin osan kesästä<br />

<strong>ry</strong>östävät työt, opintopisteiden<br />

jahtaaminen vaihtelevalla menestyksellä<br />

tai muut tuiki tarpeelliset<br />

oravanpyörän esiasteet, jotka osittain<br />

juontanevat juurensa niistä<br />

kunnianhimoisista tavoitteista, joita<br />

oikkarit usein asettavat itselleen.<br />

Myös edustajisto<strong>ry</strong>hmä HELP on hiljattain<br />

asettanut itselleen useita kunnianhimoisia<br />

tavoitteita. Päätimme<br />

maaliskuun lopussa perusteellisen<br />

strategiaprosessimme, joka oli aloitettu<br />

syyssateiden piiskatessa kaupungin<br />

katuja. Selvitimme, mitkä ovat<br />

niitä seikkoja, jotka tekevät ylioppilaskuntavaikuttamisesta<br />

HELPissä<br />

mielekästä; onko se kansainvälisyys,<br />

poikkitieteellisyys, avoimuus, vai<br />

mikä? Mistä kumpuaa se yhdessä tekemisen<br />

into, jota usein ei liitetä yksin<br />

kirjastossa pakertaviin oikkareihin<br />

tai lääkäreihin? Kaikkein innostavinkin<br />

toiminta kaipaa joskus uudelleenarviointia<br />

ja kirkkaita tavoitteita.<br />

HELP tekee ylioppilaskuntatasolla<br />

oikkareiden, eri lääkisalojen sekä<br />

kansainvälisten opiskelijoiden edunvalvontaa.<br />

Tunnetussa sitsilaulussa<br />

lauletaan suurimmasta ja kauneimmasta<br />

tiedekuntajärjestöstä eli <strong>Pykälä</strong>stä.<br />

Voiko oikkareiden HELP tavoitella<br />

mitään muuta kuin mainittua<br />

suuruutta ja kauneutta omalla alallaan?<br />

Tavoitteemme onkin olla Helsingin<br />

yliopiston ylioppilaskunnan<br />

HELP<br />

osaavin, monipuolisin, energisin ja<br />

innostavin, sanalla sanoen vaikutusvaltaisin<br />

edustajisto<strong>ry</strong>hmä. Monessa<br />

mielessä olemme moninkertaistaneet<br />

kaikki nämä suureet viimeisten<br />

viiden vuoden sisällä. HELPin painoarvo<br />

HYYssä on kasvanut samassa<br />

suhteessa, mikä osaltaan näkyy<br />

esimerkiksi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan<br />

(HYY) selkeässä kannassa<br />

keskustelussa oikeustieteellisestä<br />

tutkintojenanto-oikeudesta (HS<br />

10.4.). Tie on siis avoinna rakentaa jälleen<br />

vaikutusvaltaista ja koulutuspoliittisesti<br />

aktiivista HYYtä, jossa oikeustieteilijöiden<br />

ääni kuuluu vahvana!<br />

Eräs rakennuspalikka matkalla yllä<br />

mainittuun vaikutusasemaan on<br />

HELP <strong>ry</strong>:n perustaminen. Hiljattain<br />

pidetyssä HELP-seminaarissa, joka<br />

yhdisti saman katon alle runsaasti<br />

taustajärjestöjemme edustajia, käytiin<br />

hyvää ja idearikasta keskustelua<br />

HELP <strong>ry</strong>:n perustamisesta, sen rakenteesta<br />

ja säännöistä. Tällainen rakennelma<br />

tarjoaisi erilaisen mahdollisuuden<br />

olla mukana toiminnassa<br />

niille, joille varsinainen edunvalvonta<br />

ei ole ykkösjuttu: erilaisia excuja ja<br />

seminaareja kiinnostaviin politiikan<br />

ympyröihin taustajärjestöjemme jä-<br />

11<br />

senille, miksikäs ei? Ajatus sai innokkaan<br />

vastaanoton. HELP <strong>ry</strong>:n tavoitteena<br />

on paitsi toimia selkärankana<br />

HELPin edustajisto<strong>ry</strong>hmän toiminnalle<br />

myös jakaa tehokkaasti tietoa<br />

taustajärjestöjemme ja HYY:n välillä<br />

sekä yhdistää taustajärjestöjemme<br />

edustajat yhdeksi vuorovaikutteiseksi<br />

foorumiksi. Siten HELP <strong>ry</strong><br />

tuo ylioppilaskunnassa vaikuttavia<br />

HELPiläisiä lähemmäksi edustamiaan<br />

opiskelijoita ja heidän intressejään.<br />

HELP valmistautuu parhaillaan ensi<br />

syksynä järjestettäviin edustajistovaaleihin,<br />

joka osaltaan ratkaisee sen,<br />

millaisella painoarvolla oikeustieteilijät<br />

puhuvat ylioppilaskunnassa kahden<br />

tulevan vuoden ajan. Minkälaisia<br />

kantoja haluamme ylioppilaskunnan<br />

edustavan opintotuen uudistuksesta,<br />

työurien pidentämisestä ja opiskelijavalintojen<br />

uudistamisesta keskusteltaessa?<br />

Syksyn vaalit tulevat<br />

siis olemaan erityisen tärkeät. HEL-<br />

Pillä on hyvä mahdollisuus jatkaa<br />

myös seuraavat vuodet tehokasta vaikuttamista<br />

HYYn hallituksessa sekä<br />

toimia vaikutusvaltaisena taustajärjestöjensä<br />

edunvalvojana HYYn eri<br />

hallintoelimissä. Vaalivoitto rakentuu<br />

ennen kaikkea ehdokkaistamme<br />

- asetu ehdolle ja tule mukaan kampanjoimaan<br />

innostuneessa <strong>ry</strong>hmässä<br />

syksyllä! Lisätietoja <strong>Pykälä</strong>n vaalipäälliköltä<br />

Manuel Linnankoskelta.<br />

Sitä ennen kannattaa kuitenkin<br />

nauttia auringonpaisteesta, kesästä<br />

ja kavereista, sekä kävellä ns. biitsille<br />

syömään jäätelöä! Hyvää kesää!<br />

HELPin<br />

puheenjohtaja Antti Kähkönen &<br />

varapuheenjohtaja Manuel Linnankoski

Maailman kauppajärjestön (World<br />

Trade Organization) ensisijaisena<br />

tavoitteena on kaupan sääntöjen<br />

yhtenäistäminen kansainvälisen<br />

kaupan edistämiseksi. Tämä<br />

ei koske ainoastaan kaupan esteiden<br />

poistamista, vaan se pitää sisällään<br />

myös ihmisten tietoisuuden<br />

lisäämisen kaupan säännöistä.<br />

Koska kauppasuhteisiin liittyy myös<br />

riitoja, on Maailman kauppajärjestö<br />

luonut riitojenratkaisumenetelmän,<br />

joka perustuu yhteisesti sovituille<br />

oikeudellisille säännöille. Tämä menetelmä<br />

on olennainen myös oikeustapauskilpailuamme<br />

silmällä pitäen.<br />

EMC2 järjestetään vuosittain, ja siihen<br />

voivat osallistua oikeustieteiden<br />

opiskelijat kaikista 41 ELSA-maasta<br />

sekä kaikista Maailman kauppajärjestön<br />

jäsen- ja tarkkailijavaltioista.<br />

Kukin yliopisto voi lähettää<br />

kilpailuun yhden 2-4 hengen joukkueen.<br />

Helsingin yliopiston joukkuetta<br />

valmentaa kaksi WTO-oikeuteen<br />

perehtynyttä tutkijaa, kohta<br />

aiheesta väittelevä Silke Trommer ja<br />

yliopistonlehtori Martin Björklund.<br />

Kilpailu koostuu sekä kirjallisesta<br />

että suullisesta osiosta. Kirjalliseen<br />

osioon kuuluu sekä kantaja- että vastaajaosapuolen<br />

esityksen laatiminen.<br />

Suullinen osio puolestaan on simuloitu<br />

istunto WTO:n riidanratkaisumenettelystä,<br />

jossa joukkueet edustavat<br />

samalla tavoin sekä kantaja- että vastaajaosapuolta.<br />

Tällöin paikalla on<br />

paneeli, joka koostuu WTO-oikeuden<br />

asiantuntijoista. Tänä vuonna Euroopan<br />

suulliset karsinnat järjestettiin<br />

osin Münsterissä, osin Maastrictissa.<br />

Lopulta sekä kirjallisen että suullisen<br />

osuuden perusteella parhaiten<br />

pärjänneet joukkueet pääsevät finaalikierrokselle.<br />

Helsingin yliopiston<br />

joukkue oli paras karsiutuneista. Jatkopaikka<br />

jäi raivostuttavan 1,25 pisteen<br />

päähän. Tänäkin vuonna täysin<br />

ulkomaisista vaihto-opiskelijoista<br />

koostunut joukkue teki erinomaista<br />

työtä. Valitettavasti yhdellä joukkueen<br />

jäsenellä vaihto ”loppui kesken”,<br />

eikä hän voinut palata Australiasta<br />

suullisiin karsintoihin. Valmentajat<br />

uskovat, että ainakin osittain kotimaisista<br />

opiskelijoista koostuvalla<br />

motivoituneella joukkueella olisi hyvät<br />

mahdollisuudet päästä finaaliin.<br />

Tämän vuoden finaalikierros järjestetään<br />

toukokuussa Ranskan<br />

Montpellier’ssä, ja voittajajoukkueelle<br />

on luvassa huikeita palkintoja. He<br />

saavat osallistua valitsemilleen World<br />

Trade Instituten kursseille Bernissä,<br />

Sveitsissä. IELPO, Barcelonan yliopiston<br />

kansainvälisen talousoikeuden<br />

ja –politiikan maisteriohjelma,<br />

jakaa myös erinäisiä palkintoja parhaille<br />

puhujille ja kirjoittajille. Virallisten<br />

palkintojen ohella kilpailuun<br />

osallistuneita on myös monesti rek<strong>ry</strong>toitu<br />

WTO:n harjoittelupaikkoihin.<br />

Joukkueen jäsenellä on lisäksi erittäin<br />

hyvät mahdollisuudet jatkaa<br />

verkostoitumistaan kilpailun jälkeenkin,<br />

sillä seuraavana vuonna<br />

voi osallistua uuden joukkueen valmentamiseen.<br />

Valmentajat toivoisivat<br />

kovasti saavansa opiskelijavahvistuksen<br />

joukkoonsa. Valmentajana<br />

pääsee joukkueen mukaan kilpailun<br />

suullisiin karsintoihin ja kenties jopa<br />

finaaliin asti. Vapaa-ajan voi käyttää<br />

kansainvälisten suhteiden luomiseen,<br />

sillä karsinnoissa tapaa taas alan<br />

osaajat ja joukkueiden opettajat sekä<br />

panelisteina toimivat aiheeseen erikoistuneet<br />

asianajajat ja virkamiehet.<br />

Suomessa WTO-oikeutta tuntevia oikeustieteiden<br />

ylioppilaita ei liiaksi<br />

ole. Tämä tarkoittaa mielenkiintoisia<br />

mahdollisuuksia kilpailuun osallistuneille,<br />

sillä esimerkiksi ulkoasiainministeriössä<br />

ja Elinkeinoelämän<br />

keskusliitossa tunnetaan kilpailu<br />

varsin hyvin. Kilpailuun osallistuminen<br />

saattaa olla avain harjoittelupaikan<br />

saamiseksi, ja varmasti myös<br />

Suomessa toimivat kansainvälisesti<br />

suuntautuneet asianajotoimistot arvostavat<br />

kilpailun tuomaa kokemusta<br />

tiimi- ja projektityöstä, oikeudellisesta<br />

tutkimus- ja kirjoitustaidosta<br />

sekä suullisesta esiintymistaidosta.<br />

”Tällä hetkellä EMC2:ssa Helsingin<br />

yliopistoa edustaneet kilpailijat toimivat<br />

mm. Komission kauppa-osastolla<br />

tai tekevät väitöskirjaa EUI:ssa<br />

Firenzessä. Useampi heistä päätyi<br />

menestyksekkäästi tekemään International<br />

Trade Law –aiheista Mas-<br />

12<br />

ters-tutkintoa”, Björklund kertoo.<br />

Haastattelin myös ulkoasiainministeriön<br />

markkinoillepääsyasioiden yksikön<br />

päällikkö Ilkka Saarista. ”Vastavalmistuneilla<br />

on vain harvoin<br />

vastaavaa kokemusta argumentoinnin<br />

ja esiintymistaidon alalta. Kilpailuun<br />

osallistuminen osoittaa työnantajalle,<br />

että hakija suoriutuu hyvin<br />

pitkäjänteisistä ja hyviä vuorovaikutus-<br />

ja esiintymistaitoja edellyttävistä<br />

tehtävistä”, lausuu Saarinen.<br />

Lisäksi kilpailuun osallistuminen<br />

kartuttaa opiskelijan WebOodi-tiliä<br />

melkoisen mukavalla määrällä opintopisteitä.<br />

Mikäli joukkue osallistuu<br />

pelkästään kirjalliseen osioon, saa<br />

sen jäsenistä kukin 10 opintopistettä.<br />

Koko kilpailuun osallistumisesta,<br />

eli sekä kirjallisesta että suullisesta<br />

osiosta, tarjolla on 16 pistettä. Kilpailun<br />

substanssiosaamista tukee myös<br />

WTO-aiheinen kurssi, josta on myös<br />

hyötyä kv-oikeuden tentissä. ”Kurssin<br />

kunnialla suorittaneella voi olla<br />

hyvät mahdollisuudet saada harjoittelupaikka<br />

UM:n kauppapoliittiselta<br />

osastolta – varsinkin jos vielä osallistuu<br />

kilpailuun”, sanoo Björklund.<br />

Joukkueen kokoaminen alkaa taas<br />

syyskuussa. Seuraa sähköpostiasi!<br />

Lisää tietoa kilpailusta löydät sivulta<br />

http://www.elsamootcourt.org.<br />

Allekirjoittanut vastaa myös mielellään<br />

kysymyksiin.<br />

Teksti: Laura Päivinen<br />

Maailmankaupan riidat<br />

sinun käsissäsi?<br />

Se oli ensimmäinen, nyt se on ylivoimaisesti oikeudenalansa<br />

suurin. Se on ELSA Moot Court Competition on WTO Law eli<br />

EMC2. Se on oikeustapauskilpailu aiheenaan Maailman kauppajärjestön<br />

oikeus eli WTO-oikeus.<br />

Synopsis – EMC2 <strong>2012</strong><br />

– Tom Thurlow<br />

For six months a team of four exchange students at the<br />

University of Helsinki competed in the highly competitive<br />

international moot court competition run by<br />

ELSA on World Trade Law. The competition is comprised<br />

of three rounds (the first written and the second and<br />

third oral) revolving around a fictional case, which concerns<br />

present pertinent issues of World Trade Law. The<br />

team came from three different countries, the members<br />

being as follows: Tom Thurlow and Shiv Nand (England),<br />

Paul Wyper (Australia) and Gerly Lõhmus (Estonia).<br />

The Written round was comprised of two 25-page submissions,<br />

one for the complainant in the case and one for<br />

the respondent. A lot of research was needed as not only<br />

were the issues highly debatable, but also the topic itself<br />

was new to the team who had previously only taken an<br />

introducto<strong>ry</strong> course in World Trade Law. The submissions<br />

were worked on for about three months and came to<br />

a hectic conclusion just after Christmas where many late<br />

nights and coffees ensured their successful completion.<br />

After the written submissions were sent off, the period of<br />

practice for the Oral round began. The team had numerous<br />

practice sessions – some more successful than others! At<br />

this point thanks must be given to Silke Trommer, Martin<br />

13<br />

Björklund and Renato Gomes for their grilling questions<br />

and helpful advice. On the 12th May, the team headed off to<br />

Münster, Germany for European regional round. The moot<br />

ran over five days with pleadings spread over the week.<br />

The Panel were a series of experts in World Trade Law and<br />

put the team’s knowledge and Mooting skills to the test.<br />

It was a tough competition and the team competed both as<br />

the complainant and the respondent. In between the competition<br />

times, the team were able to explore the city and<br />

the local cuisine. The team did really well and were only<br />

1.25 points (0.2%) off reaching the global finals in May.<br />

Despite the disappointment at being so close, the experience<br />

was a great one and has been useful to all team members.<br />

It was a lot of work - and at times ve<strong>ry</strong> stressful - but<br />

in the end it was a fun and extremely rewarding experience.<br />

It gave the valuable opportunity to use the law in a<br />

more practical environment than University allows and as<br />

such will be instrumental in the future careers of the team.<br />

It also afforded the opportunity to meet with other students<br />

and professionals from around the world providing a<br />

great opportunity to network with those within the field.

HALLITUS:<br />

EXPERTO CREDITE.<br />

Opintovastaava:<br />

>>Outi Iso-Markku<br />

Loppukevään merkittävin hanke opintosektorilla on<br />

ollut oikeusnotaarin tutkinnon uudistaminen. Projektissa<br />

on ollut mukana myös opiskelijaedustajia, joista<br />

Ilari Autio, <strong>Pykälä</strong>n entinen opintovastaava vuodelta<br />

2010, lupautui palstalleni vastaamaan muutamaan<br />

keskeiseen uudistusta koskevaan kysymykseen.<br />

Loppukevään merkittävin hanke opintosektorilla on<br />

ollut oikeusnotaarin tutkinnon uudistaminen. Projektissa<br />

on ollut mukana myös opiskelijaedustajia, joista<br />

Ilari Autio, <strong>Pykälä</strong>n entinen opintovastaava vuodelta<br />

2010, lupautui palstalleni vastaamaan muutamaan<br />

keskeiseen uudistusta koskevaan kysymykseen.<br />

Outi: Tervetuloa tentattavaksi, Ilari! Mistä<br />

tutkintorakenneuudistuksessa on oikein<br />

kyse, ja miksi sellainen tulee juuri nyt?<br />

Outi: Tervetuloa tentattavaksi, Ilari! Mistä<br />

tutkintorakenneuudistuksessa on oikein<br />

kyse, ja miksi sellainen tulee juuri nyt?<br />

Ilari: Vuonna 2005 tutkintouudistuksessa silloinen<br />

OTK-tutkinto jaettiin alempaan ja ylempään tutkintoon<br />

siten, että aineopinnoista paria poikkeusta lukuun<br />

ottamatta pakolliset opinnot sijoitettiin ON-tutkintoon.<br />

Lähes kaikkien aineopintojen sijoittaminen<br />

yhteen tutkintoon aiheutti kuitenkin sen, että tutkin-<br />

Ilari: Vuonna 2005 tutkintouudistuksessa silloinen<br />

OTK-tutkinto jaettiin alempaan ja ylempään tutkintoon<br />

siten, että aineopinnoista paria poikkeusta lukuun<br />

ottamatta pakolliset opinnot sijoitettiin ON-tutkintoon.<br />

Lähes kaikkien aineopintojen sijoittaminen<br />

yhteen tutkintoon aiheutti kuitenkin sen, että tutkinnosta<br />

tuli hyvin pirstaleinen, eikä siinä muodostu<br />

kovin koherenttia kokonaisuutta. Tämä on aiheuttanut<br />

ongelmia erityisesti opintojen etenemiseen,<br />

opetuskausien lyhyyteen, oppiaineiden väliseen yhteistyöhön<br />

ja opittavien asioiden kokoavaan opettamiseen.<br />

Toisaalta suuria ongelmia on aiheutunut<br />

siitä, että opiskelijat eivät ole keskimäärin kovin sitoutuneita<br />

opiskeluun, ja seitsemän vuoden aikana<br />

tutkinto on myös ehtinyt muuttua sisällöllisesti.<br />

O: Entä keitä on osallistunut uuden tutkintorakenteen<br />

suunnitteluun ja ovatko myös opiskelijat saaneet äänensä<br />

kuuluviin?<br />

I: Tiedekunnan päässä hankkeesta ovat vastanneet<br />

opetuksesta vastaava varadekaani Johanna<br />

Niemi, uudistusta varten palkattu projektikoordinaattori<br />

sekä keskeisimpänä valmistelevana elimenä<br />

opetuksen kokonaissuunnittelun ohjaus<strong>ry</strong>h-<br />

14<br />

mä. Ohjaus<strong>ry</strong>hmässä on pysyvinä jäseninä kaksi<br />

opiskelijajäsentä, yksi <strong>Pykälä</strong>stä ja yksi Codexista.<br />

O: Minkä lisäksi ohjaus<strong>ry</strong>hmän opiskelijajäsenet<br />

ovat tasaisin väliajoin raportoineet hankkeen etenemisestä<br />

<strong>Pykälä</strong>n opintovaliokunnalle, joka on puolestaan<br />

voinut esittää näkemyksiään ja antaa lausuntoja.<br />

Mitä uudistus käytännössä pitää sisällään?<br />

I: Uuden tutkintorakenteen tavoitteena on pyrkiä<br />

muodostamaan selkeitä ja johdonmukaisia yhden tai<br />

kahden periodin mittaisia kokonaisuuksia, joihin<br />

kaikki nykyiset oppiaineet on sijoitettu. Paketeista voi<br />

tehdä osasuorituksia, mutta tutkinto pyritään rakentamaan<br />

siten, että opiskelija hyötyy eniten kaikkien<br />

pakettiin kuuluvien opintojen suorittamisesta kerrallaan.<br />

Lisäksi uuteen tutkintorakenteeseen tuodaan erilaisia<br />

opetusmuotoja pelkkien massaluentojen sijaan.<br />

O: Kuulostaa hyvältä, mutta olisin erityisesti<br />

kiinnostunut tietämään, mitä mahdollisuuksia<br />

ja toisaalta haasteita uusi tutkintorakenne<br />

voisi mielestäsi tuoda nykyiseen verrattuna.<br />

I: Tällä hetkellä opiskelijat opiskelevat usein<br />

yksittäisiä oikeudenaloja sieltä sun täältä.<br />

Uusi rakenne tarjoaa mahdollisesti jokaisen<br />

paketin alussa jotain alustavaa näkemystä<br />

paketin sisältämien oppiaineiden välisistä<br />

yhteyksistä sekä paketin lopussa kokoavan<br />

opintokokonaisuuden esimerkiksi lyhyen luentosarjan<br />

tai pienen kirjallisen työn avulla.<br />

Näin opiskelija joutuu käytännössäkin pohtimaan<br />

eri oikeudenalojen välisiä kytköksiä.<br />

Uusi tutkintorakenne tulee lisäämään pakollista<br />

läsnäoloa maltillisesti. Opiskelijat ovat<br />

jatkuvasti pyrkineet tuomaan esille esimerkiksi<br />

työn ja opiskelun välillä olevan jännitteen<br />

ja toisaalta sen pakon, joka työn tekemiseen<br />

useimmilla opiskelijoilla on. Nämä on<br />

huomioitu valmistelussa, ja mahdolliset ongelmat<br />

pyritään ratkaisemaan ensi vuoden aikana.<br />

Ongelmallista voi myös olla, jos opiskelija<br />

ei suorita paketteja juuri ollenkaan kokonaisuuksina,<br />

eikä näin ollen hyödy positiivisista<br />

muutoksista ja uusista opetusmuodoista.<br />

O: Tutkintorakenneuudistus on tulossa käsittelyyn<br />

vielä toukokuun tiedekuntaneuvostoon.<br />

Mikä on muutoin uudistuksen aikataulu?<br />

I: Uuden tutkintorakenteen pitäisi näillä näkymin<br />

tulla voimaan vuoden 2013 syksyllä. Siirtymäsäännöksistä<br />

ei ole puhuttu tässä vaiheessa,<br />

mutta en usko, että uusi tutkintorakenne<br />

vaikuttaa kovin paljon viime syksyn opiskelijoihin.<br />

Ensi syksyllä ja keväällä 2013 oppiaineet<br />

pohtivat pakettien sisältöä ja pyrkivät<br />

poistaa oppiaineiden päällekkäisyyksiä. Tämä<br />

on kriittinen vaihe, sillä tällöin testataan oppiaineiden<br />

yhteistyö opetuksen suunnittelussa.<br />

O: Jäädään siis innolla odottamaan tuloksia.<br />

Tuhannesti kiitoksia, Ilari, ja rentouttavaa<br />

kesää kaikille pykälisteille!

Kurssikatsaus:<br />

Lammin Laki<br />

Keskiviikkona 14.3.<strong>2012</strong> starttasi ensimmäistä kertaa Lammin<br />

laiksi kutsuttu opintojakso, jonka nimi juontaa juurensa idyllisestä<br />

Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan<br />

kenttäasemasta, missä tämä intensiivinen kurssi myös järjestettiin.<br />

Idea on lainattu Lapin yliopistosta, joka on järjestänyt<br />

”kaamosluentoja” jo vuodesta 1991 alkaen.<br />

Opintojakso on jatkoa ”Oikeudellisen<br />

ajattelun perusteet –kurssille”,<br />

ja se on tarkoitettu ensisijaisesti<br />

toisen vuosikurssin opiskelijoille.<br />

Onnekseni tänä vuonna opintojen<br />

aloitusvuosi ei ollut määräävä tekijä<br />

opiskelijoita kurssille valittaessa.<br />

Lähes 70 opiskelijaa kokoontui yhteen<br />

ratkaisemaan kiperää oikeustapausta.<br />

Saimme nauttia paitsi paljon<br />

kaivatuista interaktiivisista luennoista<br />

ja pien<strong>ry</strong>hmätyöskentelystä<br />

myös puhtaasta luonnon raikkaudesta<br />

kaukana Helsingin<br />

kiireestä. Opintojakso oli menestys<br />

jo syntyessään. Kaikki halukkaat<br />

eivät edes mahtuneet mukaan.<br />

Ennen varsinaista tiivistä seminaarijaksoa,<br />

meidän tuli tutustua sekä<br />

käsiteltävään tapaukseen että siihen<br />

läheisesti liittyvään oikeuskirjallisuuteen.<br />

Tapauksessa oli<br />

kysymys eläinaktivismista, joka ilmeni<br />

luvattomana tunkeutumisena<br />

minkkitarhan alueelle ja eläinten<br />

vapauttamisena häkeistään.<br />

Vahingonkorvausoikeus oli mää-<br />

räävässä asemassa. Meidät jaettiin<br />

pien<strong>ry</strong>hmiin, joissa kussakin oli<br />

keskimäärin kuusi opiskelijaa. Kunkin<br />

<strong>ry</strong>hmän tuli pohtia tapausta eri<br />

henkilötahojen kannalta. Oma <strong>ry</strong>hmäni<br />

omaksui kunnaneläinlääkärin<br />

aseman. Muista <strong>ry</strong>hmistä voisin<br />

esimerkkinä mainita median<br />

edustajat ja professorit. Lopuksi oikeustapaukset<br />

purettiin oikeustapaussimulaatioiden<br />

muodossa. Jotta<br />

weboodiin kilahti neljä opintopistettä<br />

kurssista, tuli meidän aktiivisen<br />

osallistumisen lisäksi kirjoittaa<br />

opintojaksosta vähintään viiden sivun<br />

mittainen oppimispäiväkirja.<br />

Lammin laista kirjoitettaessa ei voine<br />

unohtaa runsasta ruokailua ja<br />

railakasta illanviettoa. 30 tuntiin<br />

mahtui seitsemän eri ruokailukertaa.<br />

Akateemista ohjelmaa myös hiukan<br />

supistettiin alkuperäisestä, jotta<br />

kaikki varmasti ehtivät saunomaan<br />

kunnolla. Saunomisen ohessa rohkeimmat<br />

meistä kävivät myös heittämässä<br />

talviturkkinsa hyytävässä<br />

avannossa. Iltatoimien jälkeen osallistujat<br />

kaivoivat esiin mukanaan<br />

17<br />

Teksti: Laura Päivinen<br />

tuomansa ”virvoitusjuomat” ja ujoimmatkin<br />

ajautuivat keskustelujen pyörteisiin.<br />

Hiljaisia hetkiä ei tarvinnut<br />

pelätä, sillä eräs nimeltä mainitsematon<br />

toisen vuosikurssin opiskelija piti<br />

karaoken käynnissä pikkutunneille<br />

asti. Tätä suomalaista kansanperinnettä<br />

jatkettiin myös seuraavana päivänä<br />

aina kuljetuksen saapumiseen asti.<br />

Lammilla majoittuminen ja ylläpito<br />

on maksullista. Tavallisesti hinta<br />

yksittäisen opiskelijan kohdalla<br />

on 35-40 euroa, mutta tällä kertaa<br />

meidän maksettavaksemme jäi vain<br />

22,50 euroa. Asianajotoimisto Kotiranta<br />

& Co:lle kuuluu tästä iso kiitos.<br />

Heidän antamansa tuki opintojakson<br />

toteuttamiseksi tuntui<br />

suoraan köyhän opiskelijan kukkarossa.<br />

Osallistuminen kurssille oli ehdottomasti<br />

vaivan ja rahan arvoista, sillä<br />

Lammilla todella pääsimme soveltamaan<br />

käytäntöön aiemmissa<br />

opinnoissamme omaksuttuja valmiuksia.<br />

Ainakin allekirjoittanut itse ihastui<br />

konseptiin täysin. Kyselinkin jo<br />

alustavasti mahdollisuutta osallistua<br />

kurssille toistamiseen. Tämä ei todennäköisesti<br />

tule onnistumaan, vaikka<br />

itse olisinkin valmis lähtemään mukaan<br />

jopa ilman opintopisteitä pelkän<br />

oppimiskokemuksen innoittamana.

OIKEUS<br />

HARRASTAA: SAVATE<br />

Tässä numerossa IV:n kanssa kehään astu laji nimeltään Savate. Alun perin Ranskasta peräisin<br />

oleva laji on yksi harvoista eurooppalaisen alkuperän omaavista kamppailulajeista. Haastateltavana<br />

on lajia aktiivisesti harrastava pykälisti Markus Muurman.<br />

Miten tulit aloittaneeksi savaten ja<br />

millaisesta lajista on lyhyesti kerrottuna<br />

kysymys?<br />

Kolmisen vuotta sitten, jolloin aloitin<br />

savaten, asuin Sörkässä sijaitsevan<br />

Savate Clubin vastapäätä ja minulla<br />

oli tapana kaihoisasti katsella iltaisin<br />

ikkunastani, kuinka piritorin toisella<br />

puolella savaten harrastajat iloisesti<br />

potkivat toisiaan. Olin jo lapsesta<br />

asti ollut kiinnostunut kamppailulajeista<br />

ja harkinnut muun muassa<br />

potkunyrkkeilyn aloittamista. Kun<br />

sitten aivan asunnon nurkille sattui<br />

sopivasti kamppailuseura, päätin<br />

kokeilla ja ihastuin lajiin ikihyviksi.<br />

Savate, jota kutsutaan myös<br />

ranskalaiseksi nyrkkeilyksi, on ranskalainen<br />

jo 1700-luvulta peräisin<br />

oleva kamppailulaji. Savatessa on<br />

sekä lyönti- että potkutekniikoita,<br />

mutta heitot, lukot ja erilaiset mattotekniikat<br />

eivät ole sallittuja. Savaten<br />

lyöntitekniikat ovat käytännössä samat<br />

kuin perinteisessä nyrkkeilyssä<br />

ja otteluissa käytetäänkin tavallisia<br />

nyrkkeilyhanskoja. Jalkatekniikoissa<br />

on muihin potkut salliviin lajeihin<br />

verrattuna erityistä se, että savatessa<br />

otellaan kengät jalassa. Potkut<br />

on sääntöjen mukaan myös tehtävä<br />

kengällä, eli joko kengän kärjellä,<br />

jalkapohjalla tai jalkapöydällä.<br />

Potkut säärellä ja polvella<br />

ovat kiellettyjä.<br />

Teksti: Jaakko Laitinen, Samuli Huttula<br />

Kuinka suosittu laji on Suomessa ja<br />

maailmalla? Onko lajilla kansainvälistä<br />

liittoa?<br />

Savate ei ole maailmanlaajuisesti<br />

erityisen yleinen laji. Harrastajia<br />

on maailmalla muistaakseni<br />

noin 50 000. Suomessa on vain<br />

yksi savatea opettava seura, Savate<br />

Club, joka sijaitsee Sörnäisissä.<br />

Toisaalta Ranskassa, joka on lajin<br />

synnyinmaa, Savate on erittäin<br />

suosittu ja sitä harrastetaan laajasti.<br />

Ranska onkin omassa luokassaan<br />

oleva savaten supervalta kansainvälisissä<br />

kilpailuissa. Muita merkittäviä<br />

savate-maita ovat esimerkiksi<br />

Belgia, Italia, Serbia ja Venäjä.<br />

Savatella on kansainvälinen liitto.<br />

Millaista lajin kilpailutoiminta on<br />

Suomessa ja maailmalla? Osallistutko<br />

itse kilpailuihin?<br />

Savatessa järjestetään vuorovuosittain<br />

EM- ja MM-kilpailuja. Lisäksi eri<br />

maissa järjestetään paikallisesti erilaisia<br />

turnauksia, joista osa on kansainvälisiä.<br />

Myös erilaiset otteluillat ja<br />

muut ottelutapahtumat ovat tavallisia.<br />

Savatessa on kaksi ottelumuotoa, joiden<br />

mukaan myös kilpailut jakautuvat.<br />

Ensimmäinen ottelumuoto on<br />

niin sanottu assaut, jossa voimankäyttö<br />

ja vastustajan tyrmääminen<br />

18<br />

on kielletty. Assaut-ottelussa on tarkoituksena<br />

kylläkin saada osumia<br />

vastustajaan, mutta pisteytys perustuu<br />

oikeaoppisiin ja monipuolisiin<br />

tekniikoihin. Assaut-ottelussa<br />

voidaan käyttää ala- ja hammassuojien<br />

lisäksi kypärää ja säärisuojia.<br />

Toinen ottelumuoto on nimeltään<br />

combat, joka on nimensä mukaisesti<br />

hieman kovempi hippa. Combat-ottelussa<br />

voimankäyttöä ei ole rajoitettu,<br />

joten tyrmäykset ovat mahdollisia.<br />

Tässä ottelumuodossa kypärät ja<br />

säärisuojat ovat kiellettyjä ja pisteitäkin<br />

saa vain voimakkaista osumista.<br />

Omaan kilpailukokemukseeni kuuluvat<br />

yhdet assault:n EM-kisat<br />

vuodelta 2011 ja neljä combat-ottelua.<br />

Pyrin osallistumaan kilpailuihin<br />

aina parhaani mukaan, sillä<br />

ne ovat mielestäni lajin suola ja tuovat<br />

tavoitteellisuutta harjoitteluun.<br />

Paljonko harjoittelet säännöllisesti ja<br />

vaatiiko laji huippu-urheilijan kuntoa?<br />

Lajiharjoituksia minulla on keskimäärin<br />

noin 3-4 kertaa viikossa,<br />

mutta kilpailuihin valmistauduttaessa<br />

harjoituksia saattaa olla useamminkin.<br />

Lajia on mahdollista harjoitella<br />

juuri omalla tasolla ja niin<br />

kovaa kuin itse haluaa. Jos haluaa<br />

menestyä kilpailuissa, kunnon on<br />

tietysti oltava kova. Jos sen sijaan<br />

haluaa harrastaa vain omaksi ilokseen<br />

ja kuntoa ylläpitääkseen, pärjää<br />

luonnollisesti vähemmälläkin.<br />

Paljonko harrastus maksaa (varusteet<br />

yms.)?<br />

Lajiin tarvittavat varusteet eivät<br />

ole erityisen kalliita, eikä varusteita<br />

tarvita kovinkaan paljon. Nyrkkeilyhanskat,<br />

savate-kengät, alasuojus<br />

ja hammassuojus maksavat<br />

yhteensä noin 150-250 euroa ja niillä<br />

pärjää jo pitkälle. Jos haluaa lisäksi<br />

kypärän tai säärisuojat, kumpaisestakin<br />

saa maksaa noin 50<br />

euroa. Vaatetukseksi käy tavallinen<br />

sisäliikunta-asu. Reilut kaksi kuukautta<br />

kestävä peruskurssi maksaa<br />

128 euroa ja siihen sisältyy<br />

mahdollisuus harjoitella<br />

noin 4-5 kertaa viikossa.<br />

Minkälaiselle henkilölle suosittelisit<br />

savatea? Onko harrastuksen aloittaminen<br />

vaikeaa?<br />

Savate käy kaikille, jotka ovat kiinnostuneet<br />

ottelemisesta, kamppailulajeista<br />

yleensä tai vain monipuolisesta<br />

liikunnasta. Perinteisen savaten<br />

lisäksi on mahdollista harrastaa kunto-savatea,<br />

jossa ei otella, vaan keskitytään<br />

kunnon kohottamiseen lajin<br />

tekniikoita hyödyntäen. Savatesta on<br />

myös itsepuolustusmuoto, savate defense,<br />

joka tarjoaa tekniikoita nakkikioskeille<br />

ja Kaisaniemen puistoon.<br />

Savaten aloittaminen on mielestäni<br />

poikkeuksellisen helppoa, sillä<br />

alkeiskursille tarvitaan vain sisäliikuntavaatteet<br />

ja -kengät. Kaiken<br />

muun tarpeelliseen saa käyttöönsä<br />

seuralta. Aloittelijan ei siis tarvitse<br />

ostaa itselleen varusteita ennen<br />

kuin on saanut tutustua lajiin.<br />

Peruskurssin aloittaminen ei myöskään<br />

edellytä erityisen hyvää kuntoa<br />

tai notkeutta; tavallisella yleiskunnolla<br />

pääsee hyvin alkuun.<br />

Kerro vapaasti, mikäli mieleesi tulee<br />

vielä jotain, mitä haluaisit lajista kertoa?<br />

Yksi savaten hyvistä ominaisuuksista<br />

on mielestäni se, että siinä on<br />

nuo edellä mainitut kaksi erilaista<br />

ottelumuotoa. Assaut-ottelumuoto,<br />

jossa voimankäyttö on kielletty,<br />

tarjoaa mahdollisuuden kilpailla<br />

ja otella myös henkilöille, jotka eivät<br />

tykkää mustelmista, puujaloista<br />

ja hetkittäisestä huimauksesta.<br />

Toisaalta combat-ottelumuoto taas<br />

pitää huolen siitä, ettei lajissa<br />

unohdeta niitäkään, jotka kaipaavat<br />

hieman kovempaa kosketusta.

VIS Moot<br />

20<br />

Moot<br />

Mikä on Vis Moot?<br />

Willem C. Vis Commercial Arbitration<br />

Moot on vuosittain järjestettävä<br />

oikeustapauskilpailu, jonka aiheina<br />

ovat kansainvälinen välimiesmenettely<br />

sekä kansainvälinen kauppalaki<br />

(CISG). Kilpailu simuloi tosielämän<br />

välimiesmenettelyä, sisältäen sekä<br />

kirjallisen että suullisen osuuden.<br />

Kilpailun päättävä suullinen osuus järjestetään<br />

joka vuosi pääsiäisen alusviikolla<br />

Wienissä. Ensimmäistä kertaa<br />

Suomesta lähti joukkue myös Vis<br />

East -sisarkilpailuun, joka järjestettiin<br />

maaliskuun lopussa Hong Kongissa.<br />

Muistioiden laadintaa Aleksandriassa<br />

Joukkueen kokoamisvaiheessa tärkeimpänä<br />

valintakriteerinä painotettiin<br />

projektiin sitoutumisen merkitystä.<br />

Tuskin kukaan joukkueen jäsenistä<br />

silti arvasi, kuinka paljon tunteja tulisi<br />

seuraavan seitsemän kuukauden aikana<br />

kilpailuun käyttämään. Helsingin<br />

seitsenhenkinen joukkue oli suurin,<br />

joka Helsingistä on toistaiseksi kilpailuun<br />

valittu. Kuuden suomalaisen perustutkinto-opiskelijan<br />

lisäksi joukkueeseen<br />

common law -osaamista toi<br />

Helsingissä LL.M. -tutkintoa suorittava<br />

yhdysvaltalainen Ken Kraszewski.<br />

Tämän vuoden ongelma julkistettiin<br />

lokakuun alussa. Välimiesmenettelyn<br />

ongelmat liittyivät tällä kertaa osapuolen<br />

oikeuteen valita haluamansa<br />

edustaja, edustajan/välimiehen esteellisyyteen<br />

sekä toisaalta välimiesoikeuden<br />

toimivaltaan määrätä asiamies astumaan<br />

syrjään menettelystä. CISG:n<br />

ongelmat liittyivät force majeure’n<br />

edellytyksiin ja vahinkojen yleiseen<br />

korvattavuuteen. Lisäksi tapauksessa<br />

jouduttiin arvioimaan lahjusten maksamisen<br />

vaikutuksia vahinkojen kor-<br />

Vis Moot - eräs arvoistetuimmista oikeustapauskilpailusta maailmassa.<br />

Tänä vuonna kilpailuun osallistui n. 300 joukkuetta lähes sadasta valtiosta<br />

ympäri maailmaa. Helsingin joukkueen menestys oli tämä vuonna<br />

parempaa kuin millään suomalaisella joukkueella aikaisemmin.<br />

vattavuuteen. Tutkittavaa siis riitti!<br />

Viimeistään tapauksen julkistamisen<br />

jälkeen kävi selväksi, mitä valmentajat<br />

sitoutumisella tarkoittivat. Kaikki<br />

joukkueen jäsenet olivat kuitenkin<br />

yhtä motivoituneita, eikä kenenkään<br />

tarvinnut huolehtia toisen tekemisistä.<br />

Ei kestänyt kauaa, kun joukkueen<br />

jäsenet alkoivat automaattisesti valua<br />

Aleksandrian <strong>ry</strong>hmätyötiloihin aamutuimaan.<br />

Heti alkuun kävi myös selväksi,<br />

että hyvien suhteiden ylläpitäminen<br />

Aleksandrian vahtimestareihin<br />

helpottaa huomattavasti käytännön<br />

asioiden järjestelyä ja erityisesti <strong>ry</strong>hmätyötilojen<br />

käyttöä myös varsinaisten<br />

aukioloaikojen ulkopuolella.<br />

Tämän vuoden osalta omat lisähaasteensa<br />

toi myös joukkueen suuri koko.<br />

Yhteisten toimintatapojen opettelu ja<br />

tehokkaan työskentelyn organisointi<br />

vei oman aikansa. Heti tapauksen<br />

julkistamisen jälkeen alkoivat myös<br />

asianajotoimistojen järjestämät work<br />

shopit, joissa tutustuimme toimistojen<br />

edustajien lisäksi myös Turun ja Lapin<br />

yliopistojen Vis Moot -joukkueisiin.<br />

Work shop -kurssin organisointi toimi<br />

hienosti ja erityisesti alkuvaiheessa<br />

näistä opeista oli merkittävää hyötyä.<br />

Pitkien iltojen ja välillä intohimoisiksi<br />

muodostuneiden väittelyiden<br />

jälkeen kilpailun ensimmäinen<br />

vaihe päättyi kantajan<br />

muistion lähettämiseen 15 minuuttia<br />

ennen määräaikaa (8.12. klo 23.45).<br />

Kirjallisen vaiheen toinen osa alkoi tutustumalla<br />

kilpailun järjestäjiltä saatuun,<br />

sattumanvaraisesti arvottuun<br />

kantajan muistioon, jonka pohjalta<br />

vastaajan muistio tuli laatia. Vastaajan<br />

muistion kirjoittamiselle oman haasteensa<br />

antoivat lyhyempi kirjoitusaika,<br />

sekä väliin osuneet joulu ja uusivuosi.<br />

Lisäksi joukkueen tuli laatia<br />

kaksi erillistä vastaajan muistiota, toi-<br />

nen Wieniin ja toinen Hong Kongiin.<br />

Vaikka joukkue hajaantuikin joulupyhiksi<br />

pitkin maailmaa ja maakuntia,<br />

ei tiukka aikataulu mahdollistanut<br />

täydellistä vapaata Vis Mootista.<br />

Lyhyempi yhdessä vietetty aika tarkoitti,<br />

että jokaisen oli otettava vastuu<br />

oman osuutensa saattamiseksi lähes<br />

valmiiseen kuntoon joululoman<br />

aikana. Luonnollisesti kirjoittaminen<br />

oli tässä vaiheessa sujuvampaa kuin<br />

alkuvaiheessa. Joukkueen kehittymisestä<br />

kertoi myös se, että vastaajan<br />

muistion pystyimme lähettämään<br />

jo puolta tuntia ennen määräaikaa.<br />

Suullinen vaihe<br />

Jos kirjoittamisen opettelu alkuvaiheessa<br />

haastavaa, samaa voi sanoa myös<br />

suullisen vaiheen aloittamisesta. Istunnoissa<br />

joukkueen aika on rajattu 30 minuuttiin,<br />

joka jaetaan kahden puhujan<br />

kesken. Ensimmäisessä harjoituksessa<br />

eräs joukkueen jäsen käytti omaan esitykseensä<br />

37 minuuttia, joten oli selvää,<br />

että sanomaa piti kirkastaa ja ajanhallintaan<br />

käyttää erityistä huomiota.<br />

Suullisessa vaiheessa saimme runsaasti<br />

opastusta vanhoilta Moot-konkareilta,<br />

joiden vinkit veivätkin esityksiämme<br />

huomattavasti eteenpäin. Pikkuhiljaa<br />

puheet alkoivat pysyä sallituissa<br />

aikarajoissa ja papereista lukeminen<br />

alkoi jäädä. Muutaman viikon harjoittelun<br />

jälkeen olimme valmiita ensimmäisiin<br />

pre mooteihin, eli harjoituskilpailuihin.<br />

Niitä varten joukkue<br />

jakaantui siten, että osa matkusti Prahaan<br />

ja osa Hannoveriin. Oli mahtava<br />

huomata pärjäävämme muita joukkueita<br />

vastaan ja että Aleksandriassa kehitetyt<br />

argumentit tuntuivat purevan<br />

välimiehiin. Hannoverin joukkue pärjäsi<br />

omassa Pre Mootissaan hienosti ja<br />

Prahan joukkue saavutti heti voiton.<br />

21<br />

Ensimmäisten pre mootien jälkeen<br />

kävi myös selväksi, mistä Vis Mootissa<br />

on pohjimmiltaan kyse. Olennainen<br />

osa kilpailua on tavata muiden<br />

yliopistojen edustajia ja pitää hauskaa<br />

heidän kanssaan myös kilpailujen<br />

ulkopuolella. Heti alusta asti huomasi,<br />

että moottaajien välillä vallitsee<br />

mahtava yhteishenki ja uusiin ihmisiin<br />

tutustuminen on vaivatonta.<br />

Heti seuraavana viikonloppuna osa<br />

Helsingin joukkueesta matkasi Milanon<br />

harjoituskilpailuun. Tämän jälkeen<br />

vuorossa olikin kamppailu kotikentällä<br />

eli Helsinki Pre Moot, johon<br />

saapui kiitettävästi joukkueita aina<br />

Japanista asti. Wieniin lähtevä joukkue<br />

osallistui vielä seuraavana viikonloppuna<br />

Tukholman harjoituskilpailuun.<br />

Linda ja Mirjam sen sijaan<br />

lähtivät jo tositoimiin kohti Hong<br />

Kongissa järjestettävää Vis Eastia.<br />

Vis East<br />

Maaliskuun räntäsateet olivat kaukainen<br />

muisto kun kahden naisen ”power<br />

puff” -tiimi suuntasi Hong Kongiin.<br />

Hong Kong on jo kaupunkina<br />

uskomaton. Kaikilla tuntuu olevan<br />

kiire jonnekin. Jopa lapset näpyttelevät<br />

kosketusnäytöllisiä puhelimiaan<br />

metrossa, uusia pilvenpiirtäjiä rakennetaan<br />

bambusta tehtyjen rakennustelineiden<br />

varassa ja kaupat eivät koskaan<br />

mene kiinni. Kahdeksan päivää<br />

Hong Kongissa kansainvälisessä oikeustapauskilpailussa<br />

jättivät Helsingin<br />

tiimiin lähtemättömän jäljen.<br />

Vis East on Wienissä käytävän Vis<br />

Mootin sisarkilpailu. Samat joukkueet<br />

voivat osallistua kumpaankin kilpailuun,<br />

mutta kilpailun säännöt estävät<br />

samaa henkilöä esiintymästä kahdes-

sa suullisessa kilpailussa saman vuoden<br />

aikana. Hong Kongin kilpailu on<br />

Wienissä käytävää kilpailua pienempi,<br />

sillä joukkueiden määrä on rajoitettu<br />

90 ensin ilmoittautuvaan joukkueeseen.<br />

Hong Kongissa jatkokierroksille<br />

pääsee myös vähemmän joukkueita<br />

suhteessa osallistujamäärään ja siellä<br />

kilpailee Wieniä enemmän common<br />

law -maista saapuvia joukkueita.<br />

Myös suurin osa välimiehistä on Yhdysvalloista,<br />

Hong Kongista tai Australiasta.<br />

Helsingin yliopisto osallistui<br />

tänä vuonna ensimmäistä kertaa Hong<br />

Kongissa käytäviin kilpailuihin, ja menestyi<br />

kansainvälisestikin mitaten<br />

loistavasti, sillä vastaajan muistiomme<br />

voitti Hong Kongissa toisen palkinnon!<br />

Cocktaileja ja kristallikruunuja Hong<br />

Kongin tyyliin<br />

Vaikka joukkueellamme oli takana<br />

useita menestyksekkäitä harjoituskilpailuja<br />

Euroopassa, oli varsinaisten<br />

kilpailujen alkamiseen Hong Kongissa<br />

mahdoton täysin valmistautua. Seitsemän<br />

kuukauden työ huipentuu vain<br />

viikon pituiseen kilpailuun, jossa mitataan<br />

kilpailijoiden kyvyt, tiedot ja<br />

taidot. Tunne ensimmäisellä kilpailukierroksella<br />

oli sanoinkuvaamaton:<br />

kuukausien työ piti tiivistää vain 15<br />

minuutin esitykseen. Kilpailun loppuvaiheessa<br />

omat argumentit tunsi<br />

jo läpikotaisin, mutta argumentointi<br />

piti aloittaa silti joka kerta puhtaalta<br />

pöydältä ennalta tuntemattomien välimiesten<br />

edessä. Neljä päivää esiintymistä<br />

vei veronsa, mutta joka päi-<br />

vä huomasi oppineensa jotain uutta.<br />

Vis Eastin paras hetki oli sen huipennus,<br />

palkintogaala. Gaala järjestettiin<br />

Mira Hotelin tanssiaissalissa,<br />

ja sitä edelsi kilpailun finaali,<br />

jota seurasimme kristallikruunujen<br />

välkkeessä. Vielä seitsemän kuukauden<br />

jälkeen finaalijoukkueet onnistuivat<br />

tekemään vaikutuksen argumenteillaan<br />

ja esiintymisellään.<br />

Gaalalounaan lomassa jaettiin palkinnot<br />

kaikissa eri kilpailukategorioissa.<br />

Palkintojenjako alkoi kunniamaininnoilla<br />

ja päättyi kaikkien havittelemiin<br />

pääsijoihin. Uskomattomin hetki<br />

oli, kun joukkueemme voitti toisen<br />

palkinnon vastaajan muistiollaan. Kavutessamme<br />

kahdestaan lavalle kättelemään<br />

palkinnon luovuttajia kilpailu<br />

sai arvoisensa päätöksen. Oli myös<br />

epätodellista tavata cocktailbaarissa<br />

ennestään täysin tuntemattomia välimiehiä<br />

toiselta puolelta maailmaa, jotka<br />

tulivat kehumaan tiimin kirjallisen<br />

työn laatua. Olisi sitä voinut seitsemän<br />

kuukautta huonomminkin käyttää!<br />

Keväinen Wien<br />

Wienin viikkoa varten joukkueemme<br />

vuokrasi Helsingin joukkueiden perinteitä<br />

kunnioittaen yhteisen asunnon,<br />

jossa asuimme kilpailun ajan.<br />

Myös Hong Kongiin lähteneet tii-<br />

22<br />

min jäsenet saapuivat jakamaan arvokasta<br />

kokemustaan ja kannustamaan<br />

Wienissä tulessa olevaa tiimiä.<br />

Tämä olisi se viikko, johon kaikki<br />

lopulta päättyy ja huipentuu.<br />

Kulkeminen Wienin kaduilla pääsiäisen<br />

aikaan on mahdotonta ilman, että<br />

vastaan kävelee jatkuvasti muita moottaajia.<br />

Lisäksi muistioiden lähdeluetteloissa<br />

olevat nimet muuttuvat lihaksi,<br />

kun he saapuvat tuomaroimaan esityksiä.<br />

Kaupungissa on erityinen tunnelma<br />

Mootin aikaan ja jokainen ilta<br />

päättyy viralliselle jatkoklubille Ost<br />

Bariin. Luonnollisestikaan kaikkea<br />

tehtyä työtä ei kaadeta halvan oluen<br />

myötä kurkkuun istuntoa edeltävänä<br />

iltana, mutta illanvietto muiden moottaajien<br />

kanssa vie ajatukset hetkeksi<br />

pois varsinaisesta kilpailemisesta.<br />

Neljä ensimmäistä päivää istuntoineen<br />

menivät odotusten mukaan ja lähdimme<br />

jännittämään 282 muun joukkueen<br />

kanssa, kenelle aukenisi tie 64<br />

joukkueen jatkokierroksille. Kun Vis<br />

Mootin päämoottori, Professori Eric<br />

Bergsten alkoi luetella jatkoonpääsijöitä,<br />

tunnelma salissa muuttui kuin<br />

salamaniskusta. Jokaisen nimen jälkeen<br />

jostain suunnasta suurta salia<br />

kuului riemastuneita huutoja ja toisaalta<br />

huokauksia muiden joukkueiden<br />

vielä jännittäessä jatkoonpääsynsä<br />

puolesta. Kun noin 40 yliopiston<br />

nimet oli lueteltu, kuulimme Bergstenin<br />

suusta historialliset sanat: University<br />

of Helsinki! Ensimmäistä kertaa<br />

kilpailun 19-vuotisen historian aikana<br />

suomalainen joukkue eteni peruskierroksilta<br />

jatkoon. Tunnelma oli sanoinkuvaamaton.<br />

Toisaalta tämä tarkoitti<br />

sitä, että emme 219 muun joukkueen<br />

tavoin ”päässeet” vielä tiistai-iltana<br />

juhlimaan urakan päättymistä. Sen sijaan<br />

alkoi valmistautuminen seuraavan<br />

päivän eliminaatiokierroksille.<br />

Erittäin tiukan väännön jälkeen University<br />

College of London tiputti joukkueemme<br />

jatkosta äänin 2-1. UCL eteni<br />

lopulta aina finaalin asti. Vaikka istunto<br />

oli kenties joukkueemme paras koko<br />

vuoden aikana, jäi kieltämättä tunne,<br />

että paremmalla tuurilla pidemmällekin<br />

olisi ollut rahkeita. Urakan päät-<br />

tymisen jälkeen tunteet vaihtelivat ylpeyden,<br />

pettymyksen ja helpotuksen<br />

välillä. Joka tapauksessa yksi ajatus<br />

oli kaikille selvä: nyt olisi juhlan aika!<br />

Vielä lisää juhlimisen aihetta joukkue<br />

sai seuraavan päivän palkintogaalassa,<br />

jossa kaksi joukkueen jäsentä palkittiin<br />

henkilökohtaisilla kunniamaininnoilla.<br />

Ottaen huomioon joukkueen<br />

jatkopaikan ja kakkospalkinnon<br />

vastaajan muistiosta Hong Kongissa,<br />

seitsemän kuukauden panostus<br />

tuntui kaiken vaivan arvoiselta. Lisäksi<br />

käteen jäi valtava määrä oppia<br />

kirjallisesta ja suullisesta argumentoinnista<br />

ja kansainvälisestä riidanratkaisusta,<br />

unohtamatta lukematonta määrää<br />

uusia tuttavuuksia ja kontakteja.<br />

Mitä tapahtuu Vis Mootin jälkeen?<br />

Muutama viikko kilpailun jälkeen<br />

mielen valtaa tyhjä olo. Kalenterissa<br />

on vihdoin tilaa sosiaaliselle elämälle,<br />

eikä samoja naamoja enää<br />

näe joka ikinen päivä Aleksandrian<br />

<strong>ry</strong>hmätyöhuoneessa. Toisaalta<br />

Mootin päättyminen mahdollistaa<br />

Mootin aikana vähemmälle huomiolle<br />

jääneiden ystävien tapaamisen.<br />

Vis Moot on yhteisöllinen kokemus,<br />

joka tuo ihmisiä eri oikeuskulttuureista<br />

lähemmäs toisiaan, ja luo uusia ystävyyssuhteita.<br />

Kilpailun ainutlaatuinen<br />

henki saa aikaan entisten kilpailijoiden<br />

paluun vuosi toisensa jälkeen Wieniin<br />

tai Hong Kongiin joko välimiehinä tai<br />

joukkueiden valmentajina. Toisille<br />

kyse on kollegoiden tapaamisesta, toisille<br />

viikon mittaisista bileistä ja joillekin<br />

omien opiskeluaikojen muistelusta.<br />

Joukkueen jäsenet<br />

(Tatu Jaarinen, Sanna Kaistinen, Timo<br />

Kaksonen, Kenneth Kraszewski, Milla<br />

Laurio, Linda Ojanen & Mirjam Supponen)<br />

23

Vuosijuhlamarsalkkoinatoimivat<br />

Jussi Koivusalo<br />

ja Sini<br />

Reijonen.<br />

Otto Pulkkinen, Jesse Viljanen ja Sanni<br />

Puikkonen nauttivat alkumaljasta ja vaihtoivat<br />

kuulumisia.<br />

”Nämä ovat minun 12. vuosijuhlani. Olin<br />

kymmenen vuotta sitten järjestämässä samoja<br />

juhlia, ja nyt on aika nostalginen fiilis!”<br />

Sanni Puikkonen huikkasi.<br />

Puheen naiselle piti<br />

tänä vuonna Ilari<br />

Autio.<br />

Puheen miehelle puolestaan<br />

piti Olivia Yli-Pelkonen.<br />

<strong>Pykälä</strong> <strong>ry</strong>:n 77-vuotisjuhlia vietettiin tänä vuonna<br />

tunnelmallisessa Wanhassa Satamassa, jossa tavattiin<br />

vanhoja ystäviä, kuultiin loistavia puheita ja nautittiin<br />

hyvästä ruoasta ja mahtavasta juhlatunnelmasta.<br />

Miltä näyttivät<br />

v u o s i j u h l a t <strong>2012</strong>?<br />

<strong>Pykälä</strong>n vuoden 2011 spexin Juristi sinä olet<br />

tähti ohjanneet Nelli Vilkko ja Elli Vainio viettivät<br />

vuosijuhlaa hyvissä tunnelmissa:<br />

”Ilta on ollut kiva! Oli<br />

hyvää ruokaa, kivoja<br />

ihmisiä ja nostalgisia puheita.”<br />

Laura Konttinen ja TKK:n tuotantotalouden kiltaa Prodekoa ystävineen<br />

edustamassa ollut Juha Murtoaro odottelivat pöytäosuuden<br />

alkamista. Juha kiitteli pykälistejä näiden vieraanvaraisuudesta.<br />

”Toivottavasti <strong>Pykälä</strong>n hallitus piti meidän antamasta lahjasta,<br />

joka sisälsi muun muassa kossupullon ja Prodekon poikakalenterin!”<br />

Juha myhäili.<br />

Jatkoja vietettiin <strong>Pykälä</strong>ssä,<br />

jossa illanvietto<br />

jatkui entistä<br />

railakkaampana.<br />

Teksti: Tiia Vuoristo<br />

Vuoden opettajana palkittiin tänä vuonna finanssioikeuden<br />

professori Esko Linnakangas.<br />

IV ajankohtaiset:<br />

Oikkarin kesäpeli Teksti: Heidi Elo<br />

Oikkarin kesä – onko se kuin bilehile,<br />

joka ei löydä avointa baaria? Toisin<br />

sanoen: onko oikkari kirjastojen<br />

sulkeutuessa ja kuumuuden kohotessa<br />

kuin maalainen, joka eksyi<br />

kaupunkiin? Jos näin on, joudumme<br />

yhtymään tähän kauniiseen kesänavauslauluun:<br />

”Jo joutuu armas oikkari pian kesän<br />

viettohon. Kauniisti joka paikkaa koristaa<br />

lakikirjanen. Nyt siunaustaan suopi<br />

taas kesätentit nuo. Ne helteen kauas viepi,<br />

ne kutsuu pänttäämään (noppia).”<br />

24 25<br />

Niin, onneksi on kesätentit, nuo tiedekuntamme armahdukset vuoden<br />

tuskaisimpaan aikaan. Sillä miten muuten pikku oikkari heinäkuunsa<br />

viettäisi kuin pohtimalla oikeusteoriaa? En minä ainakaan keksi.<br />

Joillakin muilla tahoilla saattaisi tosin olla muita ideoita, joihin voit<br />

soveltaa tätä – ah – kiperää oikeustapausta muistuttavaa Kesäpeliä:<br />

1. Mitä mummosi haluaa sinun tekevän?<br />

Mummo varmasti haluaa, että matkustat hänen luokseen – mieluiten<br />

jo ennen juhannusta – ja viivyt pitkään sen jälkeen. Voitte vaikka poimia<br />

mustikoita metsästä: se on varmasti hauskaa. Mutta kuinka mustikat<br />

suhtautuvat kirjoihisi?<br />

2. Mitä ystäväsi haluavat sinun tekevän?<br />

Ystäväsi ovat luultavasti keksineet varallesi jotain hyvin kutkuttavaa:<br />

kenties he haluavat ajaa mummosi mökille ilman ajokorttia<br />

– ylinopeutta, jotta ette ehtisi jäädä kiinni. Mutta jos vastoin kaikkea<br />

todennäköisyyttä jäätte, kuinka pääset tapaamaan mummoa?<br />

3. Mitä työnantaja haluaa sinun tekevän?<br />

Työnantaja vaatii sinulta käytännön tietotaitoa, hyvää organisointikykyä,<br />

reipasta asennetta, sosiaalisuutta, aktiivisuutta opiskelijajärjestöissä,<br />

kymmenen vuoden työkokemusta, erinomaista kielitaitoa, ronskia<br />

huumoria, vastuullisuutta, nopeaa oppimiskykyä, valmiutta sitoutua…<br />

Mutta säikähtänyt pikku oikkari tahtoo vain lukea oikeusteoriaa (mieluiten<br />

yksin ja pimeässä kirjastossa). Siksi hänellä ei ole työnantajaa.<br />

4. Mitä yhteiskunta haluaa sinun tekevän?<br />

”Yhteiskunta” on oikkarille tuttu käsite valtiosäännön tenttikirjoista.<br />

Erään määritelmän mukaan yhteiskunta on ”sosiaalisten suhteiden<br />

muodostama, ajallisesti ja paikallisesti rajallinen kokonaisuus”. Hmm.<br />

Oikkari on suhtautunut opiskeluun intohimoisesti jo lukiossa ja tietää,<br />

että tunteilla, kuten haluamisella, on aina subjekti. Mutta mikä on kasvottoman<br />

yhteiskunnan subjekti? Oikkari on aina pelännyt kaikkea,<br />

mihin ei löydy suoraa vastausta. Kysymys on sivuutettava aggressiivisena<br />

ja harhaanjohtavana (ainut analogia löytyy KSL 2 luvusta). Nopeasti.<br />

5. Mitä vanhempasi haluavat sinun tekevän?<br />

Vanhempasi ovat vieläkin niin ylpeitä siitä, että pääsit oikikseen, etteivät<br />

he vaadi sinulta mitään. Kun yksittäisiä tosiseikkoja on arvioitu pelin<br />

runkoa vasten, looginen johtopäätös näyttäisi olevan, että pikku oikkari<br />

valitsee vaihtoehdon 5. Näin päästään viimeiseen kysymykseen:<br />

6. Mitä sinä itse haluat tehdä?<br />

Minähän sanoin jo, tahdon lukea oikeusteoriaa. Heti, kun olen korottanut<br />

valtiosäännön arvosanaa.

Brittikomediaa ja palohälytyksiä<br />

Majoittauduttuamme lexiläisten hostiemme luokse oli viikon<br />

aika alkaa tositeolla. Kevyiden alkucocktailien ja lounaan<br />

jälkeen lähdettiin bussikyydillä paikalliselle mökille viettämään<br />

legendaarista Hytteturia eli mökkireissua sitsaten ja<br />

saunoen. Teemana tällä kertaa oli English Comedy, mikä näkyi<br />

sitsipöydässä railakkaan iloisena tunnelmana, sekä kuului<br />

Monty Pythonin legendaaristen huumorilaulujen muodossa.<br />

Mukaan mahtui jos jonkinlaisia kommelluksia, esimerkiksi<br />

palohälytyksestä seurannut palokunnan tarkastuskäynti<br />

ja pieniä materiaalisia vahinkoja, jotka eivät kuitenkaan juhlatunnelmia<br />

latistaneet. Mollivoittoisempana sattumana eräs<br />

vieraista kaatuessa satutti jalkansa, ja joutui ambulanssikyydillä<br />

poistumaan juhlapaikalta sekä lähtemään kotimatkalle.<br />

Valitettavasta onnettomuudesta huolimatta juhlakansa jatkoi<br />

yhdessäoloa ja nautti tarjoiluista aamun pikkutunneille asti.<br />

Juhlista selvisimme<br />

Matkalla takaisin Turkuun virkeimmille veijareille oli tarjolla<br />

uimista Impivaarassa. Muut vieraat, allekirjoittanut<br />

mukaan lukien, valitsivat virkistyksekseen kuitenkin<br />

mellandödin eli pehmeän sängyn hostin luona.<br />

Rennomman ajanvieton vastapainoksi tarjolla oli seuraavaksi<br />

asiapitoisempaa ohjelmaa Nordean exculla. Vierailulla saimme<br />

kuulla rahoitusmarkkinoiden toiminnasta ja juristin arjesta<br />

pankkimaailman palveluksesta. Ja kun kerran vauhtiin<br />

päästiin, jatkettiin tietopohjaisella viihteellä Lexiläisten<br />

oman Porthanian, Calonian, tiloissa Hannes Snellmanin vastaavalla<br />

tilaisuudella. Vaikka mökkireissu rasittikin vielä vieraiden<br />

jaksamista, kuuntelivat vieraat mielenkiinnolla esi-<br />

Teksti: Jaakko Laitinen<br />

Kuvat: Satu Majuri / Lex <strong>ry</strong><br />

Phuksi Lexin Kv-viikolla<br />

telmöintiä Hannes Snellmanin tarjoamista monipuolisista ja<br />

kansainvälisistä uramahdollisuuksista. Osasyynä saattoi tietenkin<br />

olla tilaisuuden jälkeen luvassa olleet virvokkeet.<br />

Kyseessä olevien juomien sisäistämisen ja teemavaatteiden<br />

vaihtamisen jälkeen oli aika viettää irlantilaista kansanjuhlaa,<br />

St.Patrick’s Dayta paikallisten vaihto-opiskelijoiden<br />

kanssa. Kaikki oli vihreää, tunnelma iloinen ja<br />

juhlat sen mainettaan vastaavat. Erikoisuutena mainittakoon<br />

kirjoittajan erittäin valaiseva keskustelu Quebecin<br />

tilanteesta kanadalaisten vaihto-oppilaiden kanssa.<br />

Kaikin puolin tämäkin päivä oli siis sangen onnistunut.<br />

Mintunmakuinen excursio<br />

Seuraavana aamuna Lakimiesliiton esittelyn jälkeen pääsimme<br />

ehkä eniten odotettuun kohteeseemme: Minttu-viinan<br />

lähteelle Pernod Ricardin tehtaalle. Saatuamme perspektiiviä<br />

tämän janojuoman alkulähteestä tehtaan esittelykierroksen<br />

jälkeen, palasimme tyytyväisinä Minttu-tastingin ja<br />

läksiäislahjojen kera takaisin Turun yliopistolle, jossa meitä<br />

odotti kv-viikkojen perinteinen Surprise!, joka paljastui<br />

kansankielellä ilmaistuna olutviestiksi. Kyseisestä kilpailusta<br />

niin kv-vieraat kuin lexiläisetkin saivat oivan alkustartin<br />

sitseille Lexin kerhotiloissa Kirkkotiellä, jossa teeman virkaa<br />

toimitti ”Oh My God It’s High School agin!”, eli haisi teinimeiningiltä<br />

kuten erään monelle tutun orkesterin vielä tunnetummassa<br />

kappaleessa. Koska kokemusta ja viisautta sitsaajilla<br />

oli kuitenkin teinivuosia enemmän, säästyttiin isommilta<br />

vahingoilta tai yllätyksiltä, ja Kirkkotien kerhotilat säilyivät<br />

ja selvisivät kv-vieraiden rähinäremmin elämöinnistä.<br />

Helsingin rautatieasema, 13.3.<strong>2012</strong> n. klo 7 aamulla. Yksinäinen phuksi odottaa laiturilla lähtöä kohti Turkua. Tuntemukset<br />

ovat jännittyneet, odottavat, ehkä hieman pelokkaatkin. Monesta ulkomaanreissusta huolimatta ei pitkään<br />

aikaan ole jännittänyt näin paljon ennen reissua, ja vieläpä kotimaassa. Millaisia muut nordistit ovat? Onko viikolla<br />

niin hauskaa ja hullua kuin kerrotaan? Ovatko tarinat totta? Orastavaa stressiylirasitusta saapuu onneksi lievittämään<br />

kolmen muun pykälistin muodostama matkaseurue,. Jännitys hellittää, mutta kysymykset painavat edelleen.<br />

Vastaukset löytyvät vain Turusta. Matka voi alkaa!<br />

Nu börjar Sillis!<br />

Akateemista arvokkuutta (när börjar Sillis?)<br />

Rentojen opiskelijajuhlien ja excujen jälkeen oli aika valmistautua<br />

viikon arvokkaimpaan tilaisuuteen: Lexin vuosijuhliin.<br />

Frakki oli kaivettu kaapin perukoilta ensimmäistä<br />

kertaa sitten Wanhojen tanssien, mikä valkeni erityisen<br />

epämukavalla tavalla kirjoittajan kohdalla kun huomasin<br />

unohtaneeni pakata mukaan frakkipaidan napit. Onneksi<br />

Turussakin on sen verran sivistystä että nappien hankinta<br />

kävi helposti pikaisella käynnillä Stockmannilla, josta<br />

siir<strong>ry</strong>ttiin paikalliseen Uusi Apteekki-nimiseen ravitsemusliikkeeseen<br />

lääkitsemään itseämme oluttastingin keinoin.<br />

Tulevien juhlien arvokkuutta silmälläpitäen juhlakansa<br />

koukkasi vielä asianajajatoimisto Brander & Mannerin kautta<br />

cocktailtarjoiluille, jossa saimme frakkeja ja iltapukuja koristamaan<br />

akateemiset kunniamerkkimme, monelle meistä<br />

ensimmäiset kimaltelevat rinnassa. Kun juhlafiilikset oli nostettu<br />

sopivan korkealle, siirtyi juhlakansa kohti vuosijuhlia.<br />

Juhlat olivat kaikin puolin onnistuneet ja miellyttävät.<br />

Nautimme hyvää ruokaa ja juomaa, kuunneltiin pitkiä<br />

juhlapuheita sekä todistettiin vähintäänkin hämmentävää<br />

burleskiesitystä. Onneksi ummikon opiskelijankaan<br />

ei tarvinnut olla ihan hukassa, sillä tutut sitsilaulut sekä<br />

ajoittaiset konferenssit vapauttivat tunnelmaa sen verran,<br />

että ujot ensikertalaisetkin tunsivat olonsa kotoisaksi.<br />

Kun ateriat ja virvokkeet oli nautittu ja akateemiset tanssit<br />

pyrähdelty, ei suinkaan ollut aika lopettaa juhliminen, vaan<br />

siir<strong>ry</strong>imme hyvässä järjestyksessä bussikyydillä Kirkkotielle<br />

jatkamaan ilonpitoa. Tätä riemua ei lannistanut edes vanhan<br />

virkavaltaa edustavan ystävämme palomies joka kävi varmistamassa<br />

alueen turvallisuuden jälleen yhden palohälytyksen<br />

vuoksi. Hälytys oli kaikeksi onneksi väärä, ja kovakuntoisimmat<br />

vieraat jatkoivat seuraavan päivän aamuun asti.<br />

26 27<br />

Ja vihdoin, ah vihdoin koitti se päivä jota<br />

varten oltiin etkoiltu koko viikko, nimittäin<br />

Lexin legendaarinen Sillis. Rymättylän<br />

VPK-talon pöydät notkuivat toinen toistaan<br />

herkullisemmista antimista, leivoksista,<br />

hampurilaisista, karjalanpiirakoista, leivistä,<br />

hodareista - siis kaikesta mitä kv-viikon<br />

väsyttämä oikkari tarvitsee saadakseen koneensa<br />

uudestaan käyntiin, juomatarjoiluja<br />

(erityisesti ”talon lonkero”) unohtamatta.<br />

Viikon virallinen ohjelma saatettiin päätökseen<br />

bubblingilla, jossa järjestävä int.s ekille<br />

(pykälisteille tutumpana ulkoasiainvastaava)<br />

tarjotaan jokaisen vierailevan ainejärjestön<br />

toimesta heidän valitsemaansa juotavaa<br />

asianmukaisen laulun saattelemana. Mutta<br />

eiväthän erittäin janoisetkaan int. sekit pysty<br />

kaikkea yksin juomaan, vaan tarjoavan ainejärjestön<br />

edustajatkin saavat luonnollisesti<br />

osansa, minkä jälkeen muut vieraat halutessaan<br />

myös maistoivat näitä eksoottisia nesteitä.<br />

Pitkä edellisilta näkyi erityisesti kahdesssa<br />

suhteessa. Monet nauttivat akateemisesta<br />

silliaamiaisesta vielä edellisillan juhla-asuissa,<br />

ja toisaalta lievää juhlahumun<br />

yliannostustakin alkoi tietyissä juhlijoissa<br />

tilaisuuden edetessä olla huomattavissa.<br />

Erään islantilaisen vieraan kohdalla nämä<br />

molemmat tekijät henkilöityivät samaan aikaan,<br />

mikä herätti hilpeyttä niin hänessä<br />

itsessään kuin erityisesti ympäristössä.<br />

Ei aikaakaan kun koitti kotiinlähdön haikea<br />

hetki. Kovemmat konkarit toki jatkoivat<br />

sillispaikalta vielä eftersillikselle kirkkotielle,<br />

mutta allekirjoittanutta painoi niin<br />

rankka univaje ja oikeustoimikelvottomuus<br />

että viisaasti päätin palata hostini luokse,<br />

kerätä kimpsut ja kampsut ja suunnata<br />

viimeisellä junalla pääkaupunkia kohti.<br />

Mitä jäi käteen?<br />

KV-viikko on ehdottomsti elämäni parhaimpia,<br />

hauskimpia ja samalla hämmentävimpiä kokemuksia.<br />

Villeistä tarinoista huolimatta yksikään kuvaus<br />

ei vedä vertoja itse kokemukselle ja tapahtumien todistamiselle<br />

omin silmin. Muistoksi minulle jää upeita,<br />

unohtumattomia kokemuksia, kasapäin uusia<br />

ystäviä ja hengenheimolaisia ympäri pohjoismaita,<br />

sekä koko opiskeluajan kestävä addiktio KV-viikkoihin.<br />

Jos siis pelkkä <strong>Pykälä</strong>-viikko kerran vuodessa<br />

ei riitä ja opintoputki ei inspiroi, suosittelen erittäin<br />

lämpimästi ennakkoluulotonta reissuun lähtemistä<br />

pohjoismaiden opiskelijakollegoiden hullulle matkalle,<br />

oli se sitten Suomessa, Islannissa, Ruotsissa tai<br />

jossain muualla. Takaan ettette kadu päätöstänne.

Vierailulla Israelin<br />

Korkeimmassa Oikeudessa<br />

On toukokuu 2011. Olen tullut Israelin<br />

maallisen korkeimman oikeuden<br />

hepreankieliselle turistikierrokselle<br />

kahden israelilaisen ystäväni kanssa.<br />

Oppaamme, arviolta viisikymppinen<br />

nainen, jonka hiuksissa on<br />

häiven punaista hiusväriä, on juuri<br />

käyttänyt viisi minuuttia kertoakseen,<br />

että ranskalainen paronitar<br />

Dorothy de Rotschild lahjoitti Israelin<br />

valtiolle korkeimman oikeuden<br />

rakennusrahat ennen kuolemaansa<br />

vuonna 1988. Tästä huolimatta de<br />

Rothschildin nimeä ei ole ripustettu<br />

suurin kirjaimin tuomioistuimen<br />

seinälle, kuten Israelissa muutoin<br />

on tapana, sillä kukaan de Rothschildin<br />

perheenjäsen ei saa koskaan<br />

saada tuomioistuimessa erityiskohtelua.<br />

Opas tuntuu olevan<br />

kyltin puutteesta aidosti pahoillaan.<br />

Israelin korkein oikeus rakennettiin<br />

Israelin valtiovallan kampusalueelle<br />

Giv'at Ramiin vuonna 1992, koska<br />

vuoden 1980 Jerusalemin lain mukaan<br />

Israelin korkeimman oikeuden<br />

tulee sijaita Jerusalemissa. Jerusalemin<br />

laiksi kutsutaan peruslakia, jolla<br />

Israel liitti Itä-Jerusalemin itseensä<br />

1980 ja teki kaupungista Israelin<br />

”jakamattoman pääkaupungin”.<br />

Useimmat maailman valtiot, Suomi<br />

mukaan lukien, eivät tunnusta Jerusalemia<br />

Israelin pääkaupungiksi.<br />

Mutta palataan kiertueelle.<br />

Dorothy de Rothschildin avokätinen<br />

lahjoitus ei ole mennyt hukkaan.<br />

Opas kiinnittää huomiomme<br />

oikeustalon ainutlaatuiseen arkkitehtuuriin:<br />

kuinka vaikeaa meidän<br />

olikaan löytää pääovea (totta), koska<br />

rakennus ei ole selkeämuotoinen<br />

– oikeutta pitää voida lähestyä<br />

useammasta kulmasta. Niin ikään<br />

portaat toiseen kerrokseen, jossa<br />

pidetään pääkäsittelyt, ovat tarkoituksella<br />

korkeat, koska oikeutta<br />

tulee lähestyä sen edellyttämällä<br />

kunnioituksella: nousu oikeuden<br />

luokse tekee oikeuden käymisestä<br />

ylevöittävämmän kokemuksen.<br />

Ja sitten hän osoittaa seinää.<br />

”Näettekö tämän seinän kiven?<br />

Tiedättekö, mikä tämä seinä on?”<br />

Seinä symboloi Länsimuurta. Länsimuuri<br />

on viimeinen jäljellä oleva<br />

osa noin vuonna 70 kristillistä<br />

ajanlaskua roomalaisten tuhoamasta<br />

juutalaisten toisesta temppelistä.<br />

Opas selittää, että Länsimuurin on<br />

oltava läsnä oikeudessa, koska oikeudessa<br />

on läsnä koko meidän historiamme<br />

(siis juutalaisen kansan<br />

historia) ja koko Eretz Yisraelin (eli<br />

raamatullisen ”Israelin maan”) his-<br />

Teksti & Kuvat: Marja E. Ruuska<br />

Korkealle vievien portaiden alapäässä on hämärä valaistus. Vasemmalla on pieni ovi, joka<br />

vie pieneltä näyttävään hissiin, ja oven vieressä on punaisin köysin aidattu maalaus tuomareista<br />

englantilaistyylisissä kaavuissa. Oikealla on seinä, joka voisi olla ulkona: se on jerusaleminkiveä<br />

ja sen palat ovat vaihtelevankokoisia, mutta suuria ja rosoisia, suorakulmioita.<br />

Kirjoittaja on oikeustieteen ja Lähi-idän tutkimuksen opiskelija, joka oli opiskelijavaihdossa Israelissa 2010-2011.<br />

toria. Symbolisella Länsimuurilla<br />

korkeimman oikeuden arkkitehti<br />

on halunnut muistuttaa meitä siitä,<br />

mistä me (juutalaiset) tulemme.<br />

Nousemme ylös portaita, joiden yläpäästä<br />

tulvii valoa. Päästyämme porrastasanteelle<br />

eteemme avautuu pala<br />

Länsi-Jerusalemin vihertävää keskustaa,<br />

sillä ikkunan sijasta edessämme<br />

on lasiseinä. Kuulen, että<br />

oikeus on haluttu valaista mahdollisimman<br />

pitkälti luonnollisella valolla.<br />

Sitä kuivassa Jerusalemissa riittää.<br />

Seuraavaksi opas kiinnittää huomiomme<br />

suurien portaiden vierestä alkavaan<br />

pieneen portaikkoon, joka<br />

vie kolmanteen kerrokseen. Toisten<br />

portaiden vieressä kulkuväylä näyttää<br />

niin kapealta, että epäilen hetken<br />

erittäin ylipainoisten edellytyksiä<br />

käydä noita portaita. Oppaan puheista<br />

selviääkin, että kyseessä on tuomareiden<br />

portaat, jotka ovat kapeat<br />

muistuttaakseen tuomareita siitä,<br />

että heidän on aina kuljettava oikeudenmukaisuuden<br />

ahdasta polkua.<br />

Tuomareiden tiloihin emme pääse<br />

tutustumaan. Olen iloinen, koska en<br />

olisi halunnut kulkea ahtaita portaita.<br />

Sen sijaan siir<strong>ry</strong>mmekin korkeiman<br />

oikeuden kirjaston aulatilaan, jonka<br />

katto muodostaa pyramidin, jonka<br />

muotoa lattian kivetys toistaa. Arkkitehtuurin<br />

hehkutus menettää hiljalleen<br />

hohtonsa, eikä pyramidin symboliikasta<br />

jää käteen muistikuvia.<br />

Saamme kuitenkin kuulla, että kukaan<br />

korkeimman oikeuden tuomareista ei<br />

itse käy laajassa kirjastossa, sillä silloin<br />

olisi vaara, että tuomari törmäisi<br />

talossa käsiteltävien juttujen asianosaisiin<br />

hyllyjen välissä. Sen sijaan<br />

erinomaisin arvosanoin yliopistosta<br />

valmistuneet harjoittelijat hakevat<br />

tuomareiden tarvitsemat kirjat näiden<br />

toimistoihin kolmanteen kerrokseen<br />

silloin, kun nämä niin pyytävät.<br />

Lisäksi meille kerrotaan, että oikeudenhoidon<br />

laadun varmistamiseksi tuomarinvalintalautakunta<br />

valitsee Israelin<br />

korkeimman oikeuden jäsenet puhtaan<br />

meritokraattisesti – ilman kiintiöitä.<br />

Helmikuussa <strong>2012</strong> neljästätoista<br />

Israelin korkeimman oikeuden jäsenestä<br />

yksi oli palestiinalaistaustainen.<br />

Kierroksemme jatkaa prameisiin käytäviin,<br />

joissa on upouusia kiiltäviä<br />

inforuutuja ja hienoja tauluja, sekä<br />

uusklassiseen istuntosaliin, jossa käsiteltävänä<br />

on jokin vallatuilla alueilla<br />

tapahtunut ampumatapaus, jossa<br />

muutama palestiinalainen on kuollut.<br />

Ennen astumistamme istuntosaliin<br />

opas supisee meille paikalle<br />

olevien roolit ja korostaa, että istunnoissa<br />

käytetään tavallista hienompaa<br />

kieltä – ja toden totta, tuomari opastaa<br />

asianajajaa kolmannessa persoonassa:<br />

”Hänen arvokkuutensa herra<br />

[asianajajan nimi] unohtaa, että...”<br />

Kun putkahdamme vihdoin ulos<br />

yli kolmekymmenasteiseen helteeseen,<br />

armottomaan auringonpaisteeseen,<br />

on kierrokseen osallistuneiden<br />

olo hilpeä. Otamme toisistamme valokuvia,<br />

joissa hymyilemme. Emme<br />

toivottavasti koskaan tule takaisin.<br />

28 29<br />

”Korkeimman oikeuden<br />

arkkitehtuurissa on haluttu<br />

ottaa huomioon alueen historia.”

Tu-tumps. Lentokoneen pyörät<br />

koskettavat kiitoradan pintaa<br />

Schipholin lentokentällä Amsterdamissa.<br />

Kentältä löydän tieni rautatieasemalle,<br />

jossa etsin Utrechtin junaa.<br />

Hyppään junaan, jonka määräasemana<br />

on ”Utrecht Centraal”. Oikea<br />

juna, hyvä juttu. Olisi ollutkin kovin<br />

noloa aloittaa tämän kevään projekti,<br />

hollantilaisuuteen perehtyminen,<br />

menemällä heti väärään paikkaan.<br />

Mutta onpas tylsät maisemat. Kaupunkialueen<br />

jälkeen vain peltoa,<br />

peltoa, kanava, peltoa, lehmä, peltoa.<br />

Ei kunnon metsää eikä edes<br />

pientä mäennyppylää missään. Tältä<br />

siis näyttää Hollannissa. Tosiaan,<br />

maa on tasainen kuin pannukakku,<br />

ja suurelta osin merenpinnan<br />

alapuolella. Senpä vuoksi kanavia,<br />

patoja ja ojia on joka paikassa.<br />

Juna lipuu asemalle. Ulos, ylös ja<br />

uutta kotikaupunkia ihmettelemään.<br />

Ensimmäinen yllätys tulee heti ruokakaupassa:<br />

Visa Electron ja Mastercard<br />

muuttuvat turhiksi muovilätkiksi<br />

kassalla. No, onneksi on käteistä.<br />

Jatkan kauppakassin kanssa eteenpäin.<br />

Kulman takaa tulee ukkeli solkottamaan<br />

minulle hollantia. En<br />

ymmärrä sanakaan. ”Ik spreek geen<br />

Nederlands. Do you speak English?”,<br />

tokaisen. ”Yes, of course”, ukkeli jatkaa.<br />

“I’m homeless, you know. Could<br />

you please give me some money?”<br />

Annetaan nyt sitten joitakin kolikoita<br />

taskunpohjalta. Kysäisen samalla,<br />

mikä on paras reitti torille.<br />

Ukkeli antaa yksityiskohtaiset ohjeet,<br />

kiittää kauniisti ja toivottaa<br />

hyvää päivänjatkoa. Teen samoin.<br />

Olipas miellyttävä pultsari. Voisinpa<br />

antaa kolikoita joskus kotoisille<br />

Kurvin pummeillekin, jos kommunikointi<br />

olisi muuta kuin örinää.<br />

Tallustelen kohti toria. Viuh vaan,<br />

jään melkein pyöräilijän alle. Ja<br />

tuolta tulee toinen. Kellot pirisevät<br />

ja huomaan olevani keskellä pyörätietä.<br />

Tuntuupa kovin pöljältä turistilta.<br />

Luikin tieheni, ja päätän opetella<br />

paikallisen liikennekulttuurin.<br />

Suorinta tietä siis pyöräkauppaan.<br />

Kevätlukukauden alku näkyy paikallisissa<br />

pyöräkaupoissa käytettyjen<br />

pyörien kovana kysyntänä.<br />

Olen onneksi nopea, ja saan hankittua<br />

kohtuuhintaisen (60 e) käytetyn<br />

pyörän. Vähän huteralta tuntuu,<br />

eivätkä jarrutkaan toimi kunnolla,<br />

mutta kai tällä kevään polkee.<br />

Hops vaan ja liikenteen sekaan.<br />

Vaikka pyöriä on paljon, kypärää ei<br />

käytä juuri kukaan. Se on kuitenkin<br />

liikenneturvallisuuskysymys<br />

täälläkin. Kilpapyörillä sotkevat trikooheput<br />

kurvaavat ohitseni. Hitto,<br />

pitikö noin läheltä mennä? Melkein<br />

säikähdin. No, niillä kuitenkin<br />

on potta päässä, joten ei niihin olisi<br />

sattunut, vaikka olisi törmättykin.<br />

Ai niin, opiskellakin pitäisi. Vääntäydytäänpä<br />

sitten luennolle. Aiheena<br />

on eurooppalainen työoikeus<br />

– direktiivit ja asetukset viuhuvat.<br />

Pikainen laskutoimitus ja huomaan<br />

olevani lähes ainut vaihtari<br />

koko <strong>ry</strong>hmässä. Onneksi opetus<br />

on sentään englanniksi. Mutta kylläpä<br />

hiukoo; missäs sitä saisi halpaa<br />

ja hyvää lounasta? Alan lähestyä<br />

hollantilaisuuden ydinaluetta,<br />

kun kävelen torikojulle ostamaan<br />

”broodjesin”, eli täytetyn leivän.<br />

Kai tällä jotenkin nälkä lähtee. Vähän<br />

tulee silti Unicafeta ikävä.<br />

No, sopeudutaan, sanoi maahanmuuttaja.<br />

Leipänen veikin nälän<br />

mukavasti. Oikeastaan niin mukavasti,<br />

että tekee mieli mennä oluselle.<br />

Hollannissa on hyviä oluita,<br />

tiedän kertoa itselleni, ei pelkkää<br />

Heinekeniä. Etsin mukavan opiskelijaystävällisen<br />

baarin ja astelen<br />

sisään. ”I’d like to have a beer,<br />

please.” Hinta näytti oikein hyvältä,<br />

2,50. Hölmistyn kun saan käteeni<br />

mehulasin kokoisen pikku tuopposen.<br />

Eipä se litrahinta loppujen<br />

lopuksi niin edullinen ollutkaan.<br />

Siinä sitten istuskellessani tuijottelen<br />

ihmisiä. Profiloin mielessäni stereotyyppistä<br />

hollantilaista nuorta<br />

30<br />

miestä. Pitkä ja hoikka, keskipitkät<br />

kihartuvat tummat tai vaaleahkot<br />

hiukset – ja aivan liikaa geeliä. Täytyyhän<br />

sitä tukka pysyä kuosissa,<br />

vaikka ulkona tuuleekin, ajattelen<br />

itsekseni. Onneksi paikalliset nuoret<br />

naiset eivät näytä yhtä naurettavilta.<br />

Päätänpä käydä Amsterdamissa. Junamatka<br />

Utrechtista kestää vain puoli<br />

tuntia, hyvin ehtii siis vaikka päiväseltään<br />

käymään. Vanha kunnon<br />

iloinen Amsterdam – sitä se tosiaan<br />

on, ainakin brittituristeille. Jotenkin<br />

tulee väkisin mieleen suomalaiset<br />

ja Tallinna. Meno vaikuttaa varsin<br />

samanlaiselta. Kaikennäköistä<br />

kahvilaa tulee vastaan joka kulmalla,<br />

huomaan. Varmaankin turistien<br />

takia, ajattelen, sillä muissa kaupungeissa<br />

näitä on paljon vähemmän.<br />

Jatkan matkaa, mutta jään katselemaan<br />

kanavassa lutraavia joutsenia.<br />

Otan kuvan. Naps. Hetken katseltuani<br />

vilkaisen sivulle, ja kappas,<br />

tissithän ne siinä. Ja toiset. Ja kolmannet.<br />

Ahaa, taidankin olla punaisten<br />

lyhtyjen alueella. Kuljeksin<br />

eteenpäin ”tarjouksia” katsellen,<br />

kunnes koko punaisten lyhtyjen<br />

konsepti alkaa väkisin naurattaa.<br />

Tunnen itseni taas kovin turistiksi,<br />

joten päätän tehdä asialle jotakin.<br />

Suuntaan turistikrääsäkauppaan,<br />

koska haluan ostaa puukengät. Sehän<br />

on hollantilaisuuden ydin. Puukenkien<br />

löytäminen onkin helpommin<br />

sanottu kuin tehty, loputtomien<br />

avaimenperä-, t-paita- ja mukivuorten<br />

seasta ei tahdo löytyä puukenkiä.<br />

Lopulta minua kuitenkin onnistaa –<br />

löydän riittävän isot keltaiset kau-<br />

IV testaa:<br />

Living like a Dutch<br />

Teksti & Kuvat: Albert Mäkelä<br />

nottaret, eurot tiskiin ja kaupat tuli.<br />

Puukengät ja polkupyörä, niistä<br />

on Hollanti tehty, päätän. Jokohan<br />

nyt löytyisi se hollantilainen sielu?<br />

Puukengät jalkaan. Aika kovalta<br />

tuntuu, mutta pannaanpa toinen<br />

sukka. Tuntuu paremmalta, jopa<br />

yllättävän mukavalta. Pyörä esiin,<br />

hop, ja liikkeelle. Aluksi tuntuu,<br />

että puukengät eivät pysy polkimilla.<br />

Vähän hirvittää, toivottavasti en<br />

ole ihan heti turvallani. Sitten tapahtuu<br />

jotain: Ahaa, homma sujuu!<br />

Liitelen eteenpäin keltaisella kulkurillani<br />

keltaiset puukengät jalassani.<br />

Kuten hollantilainen asian ilmaisisi:<br />

Echt leuk!<br />

31

HALLITUS:<br />

OSAVUOSIKATSAUS.<br />

Yleisvastaavat: >>Kristian Krootila<br />

>>Suvi Syvänen<br />

Kevään suurimman ja kauneimman rutistuksen, <strong>Pykälä</strong>viikon,<br />

ollessa kunnialla takana, voivat väsyneet<br />

mutta onnelliset yleisvastaavatkin hengähtää hetken!<br />

Viikko oli jälleen kerran menestys – ysäriteeman verhoamat<br />

avajaiset vetivät Baarikärpäsen täyteen lapsuudesta<br />

tutun musiikin ja muodin perään haikailevia<br />

pykälistejä, kv-vieraat kruunasivat viikon läsnäolollaan<br />

ja Sillikselläkin aurinko porotti tuttuun tapaan<br />

pilvettömältä taivaalta. Yleisvastaavien iloksi sillisbusseja<br />

korvannut Suomenlinnan lautta oli täpötäynnä<br />

juhlahumun valtaamia pykälistejä, jotka viihdyttivät<br />

itseään paitsi eläytymällä lautalla Titanicin<br />

uppoamisen 100-vuotispäivän tunnelmiin myös mm.<br />

tanssimalla saarelle päästyään naapurin kasvimaalla<br />

ja painimalla ympäri Sillispaikkaa sumoasuissa.<br />

Kevään suurimman ja kauneimman rutistuksen,<br />

<strong>Pykälä</strong>viikon, ollessa kunnialla takana, voivat väsyneet<br />

mutta onnelliset yleisvastaavatkin hengähtää<br />

hetken! Viikko oli jälleen kerran menestys – ysäriteeman<br />

verhoamat avajaiset vetivät Baarikärpäsen<br />

täyteen lapsuudesta tutun musiikin ja muodin perään<br />

haikailevia pykälistejä, kv-vieraat kruunasivat<br />

viikon läsnäolollaan ja Sillikselläkin aurinko porotti<br />

tuttuun tapaan pilvettömältä taivaalta. Yleisvastaavien<br />

iloksi sillisbusseja korvannut Suomenlinnan lautta<br />

oli täpötäynnä juhlahumun valtaamia pykälistejä, jotka<br />

viihdyttivät itseään paitsi eläytymällä lautalla Titanicin<br />

uppoamisen 100-vuotispäivän tunnelmiin myös<br />

mm. tanssimalla saarelle päästyään naapurin kasvimaalla<br />

ja painimalla ympäri Sillispaikkaa sumoasuissa.<br />

Loistosää hemmotteli meitä myös vappupäivänä Ullanlinnanmäellä,<br />

kun saavuimme nauttimaan paitsi loistoseurasta<br />

ja -musiikista myös taloudenhoitaja Murron<br />

paistamista suklaapannukakuista. Vappua juhlineet<br />

pykälistit olikin yllättävän helppo tunnistaa seuraavana<br />

päivänä aurinkolasien rajoista ja punaisista kasvoista.<br />

Yleisvastaavien mieltä lämmitti erityisesti kauppatieteilijöiden<br />

useat nöyrät pyynnöt siitä, lainaisimmeko<br />

heille virtaa aggregaatistamme, jotta he saisivat musiikkilaitteensa<br />

käyttöön. Lopulta muuan kateellinen<br />

kylteri päätti jopa siirtää meluisan virtalähteemme<br />

kauemmas heidän musiikitonta leiriään häiritsemästä.<br />

Vaikka monella varmasti siintääkin vapun jälkeen jo<br />

mielessä kesäloma, kesätyöt tai vapaakuukausien kiistämättömät<br />

huippuhetket – kesätentit – ei kevät <strong>Pykälä</strong>ssä<br />

kuitenkaan ole vielä ohi. Helpotusta alkavaan<br />

§ -ikävään tarjoavat vielä Kevätkauden päättäjäiset.<br />

Tiedossa on arvokasta joskin armotonta juhlimista<br />

tuttuun tapaan Kaivohuoneen maisemissa. Näissä<br />

bileissä jopa yleisvastaavat voivat heittää rakkaat<br />

32<br />

jynssinsä nurkkaan ja tehdä jotain ennenkuulumatonta…<br />

rentoutua! Mikäli Kevätkauden päättäjäisetkään<br />

eivät riitä kattamaan lähes koko kesän kestävää<br />

<strong>Pykälä</strong>tyhjiötä, kannattaa lähteä katsastamaan yleisvastaavien<br />

kanssa tulevia phukseja Pääsykoebileisiin<br />

sekä osallistua heinäkuussa <strong>Pykälä</strong>n Ruisrockmatkalle<br />

– bilebussissa on tunnelma korkeimmillaan!<br />

Yleisin terveisin,<br />

ju r i d i i k k a a r u u d u n t a k a a<br />

– kertomus lakimiehestä, joka valitsi median<br />

”Mitä juristit tekevät?”<br />

Mene kadulle ja esitä tämä kysymys ensimmäiselle<br />

peruskansalaiselle. Luultavasti<br />

hänellä on kolme vaihtoehtoa: On mahdollista,<br />

että hän juoksee karkuun (sitä kun<br />

suomalaiset välillä tekevät). Hän voi myös<br />

olla rohkea ja vastata: ”Katsovat minuuttikellosta<br />

aikaa, jonka päätyttyä veloittavat<br />

kuukauden palkan tyhjästä sanasotkusta”.<br />

Kenties hän onkin idealisti (lue: itsekin<br />

juristi) ja myhäilee onnellisena, kuinka<br />

juristit luovat maailmasta oikeudenmukaisemman<br />

paikan oikeudenmukaisin keinoin.<br />

Kovat maksut ovat välttämättömät,<br />

jotta nämä yhteiskunnan tukipylväät kestävät<br />

raskasta ammattiaan (lue: ostavat<br />

merkkilaukkuja ja autoja). Jos kysyt jatkoksi,<br />

missä juristit työskentelevät, saat<br />

luultavasti tylsistyttävän samanlaiset listat<br />

Helsingin asianajotoimistoista. Kenties<br />

vastaus on yksinkertaisuudessaan karu:<br />

”Tuomioistuimissa.” Tässä kohtaa et – suurella<br />

varmuudella ja valitettavasti - välty<br />

Kovan lain tai C.S.I:n juonenkäänteiltä.<br />

Juristikunnan tuomitessaan peruskansalainen<br />

syyllistyy kuitenkin suorastaan<br />

uhkarohkeaan pelkistykseen. Hän ei tiedä,<br />

että nuo ”rahanahneet paskiaiset”<br />

voivat olla vastuussa siitä, että nauramme<br />

lauantai-iltana silmämme ulos, kun<br />

Leena Heffner ja pastori Luttinen käyvät<br />

Putouksen taistoon. Peruskansalainen<br />

ei voi edes käsittää, että lakimies voi<br />

joutua vastuuseen Viidakon tähtösistä.<br />

ELSA Helsingin excursiolle MTV3:n studiolle<br />

ei valitettavasti pääse edellinen peruskansalainen<br />

(paitsi, jos hän on se<br />

valepukuinen oikkari). Harmi. Peruskansalaisen<br />

tavoittavat kuitenkin televisio, Radio<br />

Nova ja mtv3.fi, jotka kaikki ovat osaltaan<br />

todistaneet MTV OY:n viipaleittaista<br />

nousua Yle TV2:n välilähetyksistä Suomen<br />

toiseksi suurimmaksi mediataloksi.<br />

1957 perustettu MTV Oy, jota nykyään<br />

voidaan kutsua myös media-alan markkinajohtajaksi,<br />

on erään seikan suhteen<br />

aivan toisella tasolla kuin kilpailijansa:<br />

MTV3:lla on oma lakimies. Tässä<br />

kohtaa moni varmasti huudahtaa: ”Eikö<br />

muilla mediataloilla muka ole?” No,<br />

ei ole. Yllättävää? En käy kiistämään.<br />

Kuka sitten on tuo kapinallinen, juristimaailman<br />

outolintu? Ainakaan hän ei ole tavanomainen,<br />

muottiin mukautuva ja sananvalinnoissaan<br />

korrekti. Jää pohdittavaksi<br />

onko työympäristö, eli viihdeteollisuus ra-<br />

Teksti: Heidi Elo<br />

hoitusjuridiikan sijaan muokannut hänestä<br />

sen, mikä hän on. Vai onko se,<br />

mikä hän on, johdattanut hänet tuolle<br />

vähintään omaperäiselle alalle? Omaperäinen<br />

tämä lakimies nimittäin on,<br />

värikäs ja runollisesti ilmaistuna suorastaan<br />

rönsyilevä! Ihmettyisin myös,<br />

jos joku paikalla olijoista tosissaan<br />

väittäisi kyseisen miehen kielellisesti<br />

ilmaistua maailmankuvaa korrektiksi.<br />

Teemu Kalliala, joka siis nykyisin tunnetaan<br />

MTV3:n General Councelina,<br />

ei aina ollut yhtä radikaali: valmistumisensa<br />

jälkeen hän <strong>ry</strong>htyi selvittämään<br />

yritysten ongelmakimppuja<br />

suuressa asianajotoimistossa. Pian Kalliala<br />

kuitenkin <strong>ry</strong>htyi saamaan mediaalalta<br />

asiakkaita – miehen omin sanoin<br />

kyseinen tuotantoyhtiö oli ”päässyt<br />

juristin makuun”, toisin sanoen huomannut<br />

autuuden tunteen saadessaan<br />

heittää vastuun ammattilaisen niskaan.<br />

Kalliala käytti tuotantoyhtiöajoistaan<br />

kovin, hmm, ylevää nimitystä: pitkä<br />

kesäleiri. Hän piti asianajajan ammattia<br />

yhä juristikunnan kuningaslajina<br />

(vaikka käyttikin kollegoistaan ei-niinyleviä<br />

termejä – katso tekstin toinen<br />

kappale). Kuten Kalliala asian ilmaisi,<br />

tuotantoyhtiössä hän – ja vain hän –<br />

oli ”Me, Myself and I”. Kaikkea, mitä<br />

hän sanoi, pidettiin älynväläyksenä.<br />

Kun Kalliala siirtyi MTV3:lle, hän toi<br />

mukanaan varttuneen juristin tieto-<br />

33<br />

taidon sekä harvinaisena kirsikkana<br />

kakun päällä - mediataidon. Hän oli<br />

luonut laajempia verkostoja kuin juristi<br />

keskimäärin. Se, minkä Kalliala<br />

nosti positiivisena esiin uudessa työpaikassaan,<br />

oli mahdollisuus ”käyttää<br />

päätä”. Kesäleiri oli loppunut.<br />

MTV3:lla Kalliala huolehtii kaikesta,<br />

mikä mediatalon ja juridiikan välillä<br />

kohtaa toisensa. Hän vastaa työoikeudesta,<br />

ohjelmaostoista ja jopa<br />

Viidakon tähtösten synnyttämistä<br />

kunnianloukkauksista. Ominaisuus<br />

”mediatalon ainut lakimies” nousee<br />

jälleen esiin: Kuinka yksi mies<br />

voi olla vastuussa kaikesta? Vastaus:<br />

MTV3 ostaa myös ulkopuolisia<br />

palveluita. Kallialalla on kuitenkin<br />

myös tässä merkittävä rooli.<br />

Pitkä juristinelo ei ole laimentanut medialakimiehen<br />

kunnianhimoa. Hänen<br />

tulevaisuuden haasteensa eivät liity<br />

(pelkästään) yritysten rahoitukseen.<br />

Teemu Kalliala ei aio ottaa haltuunsa<br />

sadan sivun sopimuksia. Se, mikä allekirjoittaneen<br />

silmissä tekee Kallialasta<br />

lakimaailman edelläkävijän ja ajankohtaisuudessaan<br />

suoranaisen neron,<br />

ovat hänen haasteensa: Kalliala aikoo<br />

ottaa haltuunsa sosiaalisen median.<br />

Tekstin sitaatteihin ja referointeihin on saatu<br />

Teemu Kallialan lupa. Myös peruskansalaisen<br />

edustajaa on kuultu.

EsiintyMistilantEEn h a l l i n t a<br />

- erään oikkarin näkökulmasta<br />

34<br />

Teksti & Kuva: Nanna Lampinen<br />

Esiintyminen tuntui minusta hyvin ikävältä vielä jokin aika sitten.<br />

Jos esiintymistilanne oli jotenkin vältettävissä niin mieluiten<br />

vältin sen. Jos esitys oli pidettävä niin sitten se oli vain pakko<br />

pitää, mutta en voi sanoa nauttineeni. Esiintyminen oli vain<br />

välttämätön paha, joka tuli suorittaa pois alta. Vertailin itseäni<br />

myös muihin esiintyjiin ja usein tuntui, että oma esitys oli paljon<br />

huonompi. Yhtenä suurimmista jännityksen aiheista oli, että<br />

oma esiintymisjännitys näkyisi yleisölle. Jännitin aina esiintymistilanteita.<br />

Oireet alkoivat usein jo aamulla ja vain pahenivat<br />

esityksen lähestyessä. Kädet ja jalat tärisivät, sydän hakkasi<br />

kovaa, oksetti ja toisten esityksiin ei pystynyt keskittymään.<br />

Yritin käyttää hyväksi mielikuvaharjoittelua ja käydä esitystä<br />

läpi mielessä. Se onnistui yleensä aluksi, mutta yleensä<br />

jossain vaiheessa iski ajatus siitä, että unohtaisin jonkun asian<br />

tai että en osaisikaan ilmaista jotakin ajatusta tarpeeksi hyvin.<br />

Yksi negatiivinen ajatus johti huomaamatta toiseen ja<br />

kierre oli valmis. Seuraavaksi tuntuikin jo siltä, että esitys tulee<br />

varmasti epäonnistumaan tavalla tai toisella. Tulisin unohtamaan<br />

asioita, sanat juuttuisivat kurkkuuni, en osaisi sanoa<br />

mitään järkevää tai jännittäisin niin paljon, ettei se voisi jäädä<br />

keneltäkään huomaamatta. Yhtäkkiä saattoi tuntua, että en<br />

tiennytkään yhtään mitään koko esitysaiheesta tai että en ollut<br />

valmistautunut ollenkaan hyvin. Jännitys siis vain paheni.<br />

Luin esiintymisoppaita ja yritin ottaa sieltä vinkkejä, mutta ne<br />

eivät tuntuneet toimivan. Aina koitti sama jännitys, vaikka kuinka<br />

yritin itseäni rauhoitella ja taistella sitä vastaan. Harjoittelu<br />

peilin edessä, esityksen kertaaminen uudestaan ja uudestaan ja<br />

muu huolellinen valmistautuminen ei saanut jännitystä lievenemään.<br />

Esiintymistilanteista selvisin aina jotenkuten, mutta<br />

ne tuntuivat edelleen ikäviltä ja päällimmäisenä jäi useimmiten<br />

mieleen jokin epäonnistunut kohta. Aloin siis vakuuttua siitä,<br />

että tämä olisi kohdallani pysyvä tilanne, joka on vaan kestettävä.<br />

Eräänä esityspäivänä tein kuitenkin yllättävän oivalluksen.<br />

Huomasin, että jännittämiseni kasvoi selvästi aina, kun ajattelin<br />

epäonnistuvani. Yksi negatiivinen ajatus johti helposti<br />

uuteen negatiiviseen ajatukseen ja itseluottamus laski. Kun<br />

tajusin, että kaikki johtui ajatuksien negatiivisuudesta, aloin<br />

väistämättä miettiä, mikä vaikutus positiivisilla ajatuksilla voisi<br />

olla. Positiivinen ajattelu oli helpommin sanottu kuin tehty.<br />

Kuitenkin huomasin heti, että positiivisissa ajatuksissa<br />

oli jotakin voimaa. Välillä sitä kesti vain hetken ja paluu negatiiviseen<br />

ajatteluun koitti taas, mutta vähitellen pysyin positiivisessa<br />

ajattelussa yhä pidempään. Yhtä positiivista ajatusta<br />

seurasi uusi positiivinen ajatus ja sitä seurasi taas uusi,<br />

eikä pian enää yksi negatiivinen ajatus kaatanut koko pakkaa.<br />

Positiivisen ajattelun myötä tuli itseluottamusta ja jopa innostunut<br />

fiilis esityksen suhteen. Kun onnistuin pysymään positiivisessa<br />

ajattelussa ennen esitystä ja esityksen aikana niin<br />

huomasinkin nauttivani esiintymisestä. Esityksen jälkeen jäi<br />

päällimmäisenä mieleen onnistuminen ja hyvä fiilis. Tuntui,<br />

että yleisön edessä olisi voinut viipyä kauemminkin ja olisi heti<br />

Olet ehkä tottunut ja oppinut siihen, että esiintymistilanne on aina ikävä ja välttämätön<br />

paha, joka on vaan kestettävä. Olet ehkä tottunut siihenkin, että jännität ja pelkäät häpeäksesi,<br />

että se huomataan. Kenties näet kaikki menneet esiintymistilanteet sarjana epäonnistumisia<br />

ja olet vakuuttunut siitä, että tämä on pysyvä tilanne. Ajattelet, että sinusta ei<br />

koskaan voi tulla hyvää esiintyjää, joka voisi jopa joskus nauttia yleisölle esiintymisestä.<br />

Entä jos vain muuttaisit tapaasi ajatella?<br />

valmis uuteenkin esiintymistilanteeseen.<br />

Tämä tuntui uskomattomalta<br />

edistykseltä aikaisempaan verrattuna.<br />

Oli ihmeellistä, miten pelkillä ajatuksilla<br />

pystyi vaikuttamaan omiin<br />

tuntemuksiin. Tämän kaiken oivaltaminen<br />

tuntui niin suurelta,<br />

että halusin jakaa tämän muillekin.<br />

Mitä siis oikein mietin ennen esitystä?<br />

Käyn edelleen läpi mielikuvaharjoitteluna<br />

esiintymistilanteen, mutta nykyisin<br />

ajattelen vain positiivisia ajatuksia<br />

ja onnistumista. Mietin, miten<br />

tulen onnistumaan kaikessa ja miten<br />

kaikki menee juuri kuten pitää. Ajattelen,<br />

että tulen loistamaan yleisön<br />

edessä. Ajattelen, että osaan ja tiedän<br />

aiheestani kaiken ja että olen valmistautunut<br />

tosi hyvin. Nämä positiiviset<br />

ajatukset saavat itseluottamukseni<br />

kasvuun. Tuntuu, että pystyn, osaan<br />

ja kykenen esiintymään juuri niin<br />

hyvin kuin haluan. Pääsen jopa sellaiseen<br />

fiilikseen, että haluaisin heti<br />

päästä yleisön eteen esittelemään aiheeni,<br />

enkä enää malttaisi odottaa paikallani.<br />

Oikein ajattelen, että kaikki<br />

odottavat malttamattomina juuri minun<br />

esitystäni. Jos väliin ilmestyy negatiivinen<br />

ajatus, niin kannustan itseäni<br />

keksimään positiivisia ajatuksia<br />

lisää, jotta negatiivinen ajatus ei pääse<br />

valtaamaan alaa. Olennaista onkin<br />

se, että pystyy erottamaan negatiiviset<br />

ja positiiviset ajatukset toisistaan.<br />

Entäs jännittäminen? Myönnän, etten<br />

ole päässyt siitä kokonaan eroon.<br />

Jännittäminen näkyy edelleen jossain<br />

muodossa, mutta ei häiritsevästi.<br />

Nykyisin suhtaudun siihen eri tavalla.<br />

Aikaisemmin tavoittelin kaikin<br />

keinoin sitä, ettei se näkyisi ollenkaan<br />

ja että se häviäisi kokonaan. Nykyisin<br />

hyväksyn sen, että jännitän ja näen<br />

sen enemmänkin vahvuutena. En<br />

myöskään jännitä enää sitä, että yleisö<br />

huomaisi jännittämisen, koska sillä ei<br />

loppupeleissä ole merkitystä minulle.<br />

On turha stressata jotain sellaista, johon<br />

ei itse voi vaikuttaa. En voi kontrolloida<br />

sitä, mihin toiset kiinnittävät<br />

huomionsa ja mitä he siitä ajattelevat.<br />

Olen jopa oppinut suhtautumaan jän-<br />

nittämiseen huumorilla. Saatan mielessäni<br />

naureskella, jos huomaan<br />

jonkin tietyn jännittämisoireen ilmenemisen.<br />

Saatan myös miettiä jotakin<br />

jännittämisoiretta ikään kuin maksimitehossa.<br />

Esimerkiksi käsien tärinästä<br />

voin miettiä, että kädet huitovat<br />

hulluna ylös ja alas. Voin miettiä,<br />

että sydän hakkaa niin näkyvästi, että<br />

koko keskikroppa menee välillä eteen<br />

ja välillä taaksepäin. Voin huvitella<br />

ajatuksella, että en saa sanoja suustani<br />

lainkaan ja vaan seison aloillani koko<br />

esityksen ajan. Ei siihen kuolisi kuitenkaan.<br />

Siinäpä olisi erikoinen kokemus,<br />

josta riittäisi kerrottavaa jälkeenpäin!<br />

Nyt kun olen paljastanut tämän,<br />

niin lienee kaikille selvää miksi hymyilen<br />

niin paljon ennen omaa vuoroani.<br />

Hymy yleensä jää päälle myös<br />

esityksen ajaksi, mikä on mielestä-<br />

ni tosi kivaa. Joskus hymy voi jopa<br />

leventyä, jos kesken esityksen tajuaa,<br />

että jokin ei sujunut ihan nappiin.<br />

Esiintymistilannetta ei kannata<br />

aina ottaa turhan vakavasti.<br />

Esityksen jälkeen ajattelen aina onnistuneeni.<br />

Ajattelen näin silloinkin,<br />

kun kaikki ei ole mennyt ihan nap-<br />

Esitystilanteessa tällainen muistilappu voi olla kannustava! Suosittelen!<br />

35<br />

piin. Mietin niitä asioita, jotka onnistuivat.<br />

Mietin niitä uudestaan ja uudestaan<br />

ja innostun niistä. En myöskään<br />

enää vertaile itseäni muihin, vaan hyväksyn<br />

sen, että teen omanlaiseni esityksen<br />

parhaan kykyni mukaan. Nykyisin<br />

näen esiintymistilanteet oivina<br />

tilaisuuksina. Ne ovat kokemuksia,<br />

joista voi ottaa kaiken irti ja nauttia.<br />

Toivon kaikille oikein mukavia ja ihania<br />

esiintymiskokemuksia!

nat<br />

tulkinnat<br />

ta ja tulkinnat<br />

Kuntalaki - Tausta ja tulkinnat<br />

KIRJA-ARVOSTELU:<br />

VAROITUS:<br />

SISÄLTÄÄ YKSITYISKOHTIA JUONESTA<br />

Kirjan otsikko ei lupaa vuosisadan eeppisintä lukukokemusta,<br />

mutta keväisen vihreä kansi ja suhteellisen pieni tentti-alue kirjan<br />

kokoon (n.700 sivua) nähden, sekä inhimillinen fonttikoko<br />

marginaaleineen tekevät kirjasta kuitenkin suhteellisen helposti<br />

lähestyttävän. Kirjoittajat ovat ilmeisesti pyrkineet huomiomaan<br />

opiskelijoiden rajallisen muistikapasiteetin tekemällä kappaleista<br />

melko tiiviitä ja lyhyitä ja lisäämällä sivujen laitoihin kunkin käsiteltävän<br />

pykälän numeron. Teksti etenee myös melko loogisesti<br />

ja jokainen lakia analysoiva kappale alkaa aina kyseisellä pykälällä,<br />

joten myös innokkaimmat opiskelijat voivat jättää lakikirjan<br />

hetkeksi rauhaan. Lisäksi alaviitteet loistavat poissaolollaan, joten<br />

hieman suurpiirteisemmänkään lukijan ei tarvitse pelätä, että<br />

tentti kaatuu alaviitteen sivulauseessa olleeseen mainintaan, jonka<br />

innokas tentaattori olettaa tietysti jokaisen lukijan huomanneen.<br />

Kirja on myös sen verran selkeä, että vähänkään fiksummin<br />

alleviivatusta kirjasta pelkät alleviivaukset lukemalla siitä<br />

saa irti lähes kaiken olennaisimman tiedon. En tiedä, johtuiko<br />

se kirjoittajien kyvyistä vai hyvistä alleviivauksista (tai kenties<br />

siitä, että junan seisoessa neljä tuntia jossain Kolarin ja Rovaniemen<br />

välimaastossa mikä tahansa ajantappamiseen soveltuva asia<br />

on enemmän kuin tervetullut), mutta kirja oli tähänastisista kevään<br />

lukukokemuksista kivuttomin.<br />

PLUSSAA<br />

+ Kiva keväänvihreä kansi<br />

+ Selkeä rakenne ja kirjoitustapa<br />

+ Lyhyet kappaleet ja juoksevat pykälänumerot sivujen laidoissa<br />

MIINUSTA<br />

KUNTALAKI - TAUSTA JA TULKINNAT<br />

- Juoni ennalta-arvattava ja hieman junnaava<br />

- Melko pieneksi kirjaksi yllättävän painava<br />

36<br />

Teksti: Katariina Paakkanen<br />

12412455<br />

234634623<br />

4613461346136<br />

1345345087<br />

02358712038571<br />

023651203719<br />

038257190<br />

238571<br />

29037851239<br />

057123908571<br />

23516827<br />

364893<br />

247129385123<br />

78642364<br />

732695817<br />

2635<br />

8976895734628<br />

974652389756<br />

82349756982347<br />

56982347658<br />

7102378423874<br />

0319238470192837129356<br />

810234897123094<br />

87123048<br />

Kuntalaki - Tausta ja tulkinnat<br />

Heikki Harjula & Kari Prättälä,<br />

Talentum 2007<br />

Selkeys: * * * *<br />

Juoni: * *<br />

Kieli: * * * *<br />

Teksti: Annika Juvonen KOLUMNI:<br />

Hei, minä teen aina kuten muutkinn.<br />

Menin siihen lukioon, johon kaikki<br />

kaverini menivät. Mistä olisin muuten<br />

voinut tietää, mikä lukio on hyvä?<br />

Valitsin samat kurssit kuin parhaat<br />

ystäväni. Mistä olisin muuten voinut<br />

tietää, mistä olen kiinnostunut?<br />

Ja kuinka olisin muuten tiennyt, mitä<br />

kursseja tarvitsen tulevaisuudessa?<br />

Ostin samanlaisen vanhojentanssipuvun<br />

kuin ystäväni. Hehän tietävät<br />

parhaiten, mitä tarvitsen.<br />

Hain oikikseen, koska koko sukuni<br />

on juristeja. Ainoastaan pikkuserkkuni<br />

adoptiolapsen vaimon veli<br />

ei ole juristi. Tuota sukumme häpeäpilkkua<br />

kutsumme jästiksi. Mitä olisikaan<br />

tapahtunut, jos en olisi päässyt<br />

oikikseen? Vanhempani olisivat<br />

varmasti sulkeneet minut sukuni ulkopuolella<br />

ja jättäneet perinnöttä.<br />

Valitsen kurssini sen mukaan, mihin<br />

kaverini menevät. Poikkeaisinko<br />

putkesta? Ehei, ei tulisi kuulonkaan.<br />

Silloinhan saattaisin osallistua jollekin<br />

kurssille eri aikaan kuin kaverini!<br />

Graduni kirjoitan samasta aiheesta<br />

kuin kaverini, eihän mikään muu<br />

tulisi kuuloonkaan. Joskus minusta<br />

tuntui, että olisi ollut kiva suorittaa<br />

yksi tentti eri aikaan kuin muut.<br />

Ainainen kirjoista tappelu ahdisti.<br />

Mitä kaverini olisivatkaan minusta<br />

ajatelleet? Ja miten olisin muka tiennyt,<br />

milloin tentti olisi, jos kaverini<br />

eivät olisi siellä? Ei, minun kannatti<br />

unohtaa kyseinen tentti suosiolla.<br />

Ostan aina muodinmukaisia vaatteita.<br />

En voisi kuvitella käyttäväni esimerkiksi<br />

keltaisia housuja tai vaaleanpunaista<br />

takkia. Saattaisin vaikka<br />

erottua muista ihmisistä. Mikä kohtalon<br />

oikku! Kaverinikaan eivät varmasti<br />

hyväksyisi minua värikkäissä<br />

leggingseissä. Joskus suunnittelin ostavani<br />

tummanvihreät farkut. Mikä<br />

mielenhäiriö! En ole koskaan maininnutkaan<br />

tätä kenellekään, enhän?<br />

37<br />

Minä = Sinä<br />

Unicafessa valitsen samaa ruokaa<br />

kuin ystäväni. Ei, en halua syödä<br />

mitään eksoottista höttöä! Se on<br />

varmasti pahaa! Joskus mietin kasvissyöntiä,<br />

mutta hylkäsin ajatuksen,<br />

ettei kukaan vain kuvittelisi<br />

minun olevan jotenkin erilainen.<br />

Olen sellainen kuin haluat minun olevan.<br />

Olen sinun nukkesi. En jää sinun<br />

mieleesi. Minä hukun massaan,<br />

sen syövereihin. Ja minä haluan hukkua<br />

sinne. Minä en halua erottua,<br />

enenenenEN. Hyväksyttäisiinköhän<br />

minua, jos olisin erilainen? En<br />

usko. Kyllähän muut aina tietävät paremmin,<br />

millainen minun pitää olla.<br />

Just be yourself.<br />

No-one can do it better than you.

Julkinen<br />

http://www.pykala.fi/intervivos-avaudu.php<br />

Tätä palstaa lukevat kaikki,<br />

kerro siis ihmeessä mikä nyt on!<br />

Kevät: Rakkauden aikaa<br />

by Alfred Stålhammar<br />

Tähdet tuikkivat taivaalla,<br />

kuin tuhat sydäntä.<br />

Silloin tajusin viimein,<br />

rakastan häntä.<br />

Nyt poissa on rakkaus,<br />

joskus se tuskaakin tuotti.<br />

Poissa se kaikki,<br />

mikä mua onnella juotti.<br />

Yksin taas kuljen,<br />

kevään aurinko loistaa<br />

kaikki se kaikki,<br />

sydämen tuskaani toistaa.<br />

Kotiin kun saavun,<br />

siellä ei oota mua kukaan,<br />

uni silti ottaa,<br />

viimein mut leikkiinsä mukaan.<br />

Kiitoksia uusien §-taskumattien<br />

hankinnasta ja markkinoinnista<br />

vastanneelle. Oli tosi kiva huomata<br />

SITOVAN tilauksen tekemisen<br />

jälkeen, että samoja taskumatteja<br />

olisi saanut toimistolta<br />

alehintaan, eli 13 euroa halvemmalla.<br />

Tietoista harhaanjohtamista?<br />

v***uku ahdistaa!<br />

- urpo<br />

Runosuoli<br />

Mua niin ällöttää kaikki kundit<br />

jotka kirjastossa kaivaa nenää!<br />

HEI HALOO! tosi kiva on tarkkailla<br />

teitä ja ”löydöksiänne”.<br />

Hyi h****tti, lukekaa himassanne<br />

jos ette osaa olla siivosti.<br />

- Gime<br />

- Enää en tilaa Uuh, sinä kuuma kissa rikoksen<br />

tentissä! Tiedät, että katselin<br />

sua. Seuraavalla kerralla jäädään<br />

yhdessä vessaan. Rauh!<br />

- XYZ<br />

38<br />

Onko pykala-infoon lähetetyt<br />

mainosviestit pakko aina aloittaa<br />

esittämällä väkisin keksittyjä,<br />

epäinformatiivisia kysymyksiä?<br />

Yleensä mielenkiinto hiipuu<br />

jo ennen kuin pääsee kysymyslistan<br />

loppuun! Voisiko viestit<br />

joskus sen sijaan aloittaa kertomalla<br />

ensin olennaiset asiat, kuten<br />

mistä siinä on kyse? Nykyisellä<br />

käytännöllä viestit joutuvat<br />

roskakoriin ilman ennen kuin<br />

varsinaiseen asiaan päästään!<br />

- Osakas<br />

Ei perkele kun taas vi***taa! Ei<br />

ihme ettei kukaan valmistu kun<br />

opintoneuvoja on kokoajan lomalla.<br />

Onks se niin s****nan vaikeeta<br />

vastata niihin viesteihin!!!<br />

- nuppu<br />

Kiitokset <strong>Pykälä</strong>lle ja erityisesti<br />

ihanille pykälisteille loistavista<br />

Kertun kepittäjäisistä. Tosin<br />

toivottavasti se säheltäjäsankari,<br />

joka munasi totaalisesti niiden<br />

haalarimerkkien kanssa, tuntee<br />

piston sydämessään! Uskomaton<br />

suoritus!<br />

- Kylterisisko<br />

Kasvaa keväällä syömmessäin kaiho,<br />

kuin tuulessa väräjävä laiho.<br />

Epäilys harmaalla pääni värjää.<br />

Mitä jos en sittenkään pärjää?<br />

Älä turhaan etsi kaunista kukkaa,<br />

jolla lohduttaa opiskelijarukkaa.<br />

Arvaatko, mitä kaipaan ma vaan<br />

alla tyhjän taivaan,<br />

päällä täyden maan?<br />

Vaivaa ei ruumistani kuriseva suoli<br />

tai sieluani murhe ja musta tuoni.<br />

En kaipaa sielunhoitoa tai soppaa.<br />

Mieleni halajaa iänikuista noppaa.<br />

- Vae victis, vae victoribus!<br />

Aaaaaarrrgghhh!!<br />

Miksei tapahtumakalenterissa<br />

oo kevätkauden päättäjäisiä??<br />

Haluun tietää kuinka pian vikan<br />

tentin jälkeen pääsen vetää<br />

per***et!! :O<br />

-bilehile<br />

Kertokaa nyt miksi miehillä pitää<br />

olla PERSEKARVAT!!??<br />

- Jorma vaan<br />

Aurinko paistaa, lämpötila nousee,<br />

lumet sulavat, päivät pitenevät… Kevät<br />

on täällä! Kevään saapuminen on<br />

saanut pahimmastakin kaamosmasennuksesta<br />

kärsivät pykälistit viettämään<br />

opiskelijaelämää enemmän tai<br />

vähemmän railakkaissa tunnelmissa.<br />

Maaliskuussa sitsattiin jälleen rakkaiden<br />

lääkäriopiskelijoiden kanssa<br />

<strong>Pykälä</strong>ssä. Illan edetessä ja promillemäärien<br />

kasvaessa tunnelma kohosi,<br />

ja päästiinpä sitseillä jälleen kerran<br />

laulamaan Frontside Ollietakin. Pöytäosuuden<br />

lähetessä loppuaan nähtiin<br />

erään vaalean, <strong>Pykälä</strong>n toiminnassa<br />

aktiivisesti kunnostautuneen<br />

vanhemman tieteenharjoittajanaisen<br />

poistuvan <strong>Pykälä</strong>stä komea hurmuri<br />

kainalossaan. Myös eräs toisen<br />

vuoden opiskelijamies päätti siirtyä<br />

kaunottarineen privaatimpiin tunnelmiin.<br />

Osa sitsivieraista siirtyi jatkamaan<br />

iltaa naapuriin Euphoriaan,<br />

jossa lääkisläisillä oli käynnissä toiset<br />

juhlat. Euforisia hetkiä Euphoriassa<br />

vietti ainakin muuan pykälistineito,<br />

joka nähtiin kaulailemassa erään<br />

LKS-pojan kanssa tanssilattialla.<br />

Maaliskuun loppupuolella pykälistit<br />

kiersivät sankoin joukoin Kallion hämyisiä<br />

kujia ja tunnelmallisia baareja<br />

Kertun kepittäjäisissä. Jatkoille Fredan<br />

Tivoliin saapui toinen toistaan<br />

juopuneempia, mutta suoritukseensa<br />

kuitenkin varsin tyytyväisiä pykälistejä<br />

jatkamaan hyvin alkanutta<br />

iltaa. Eräille pykälisteille baariviesti<br />

oli kuitenkin ollut liikaa, ja nämä<br />

sankarit päättivätkin vain levätä<br />

omassa rauhassaan Tivolin sohvalla.<br />

Baaritiskin puolella sen sijaan romantiikkaa<br />

oli ilmassa, kun muuan nuorukainen<br />

päätti kokeilla onneaan ja<br />

PERHONEN<br />

yritti tavoitella erästä viime vuoden<br />

spexistäkin tutuksi tullutta viehkeää<br />

pykälistikaunotarta. Myös erään raamikkaan<br />

phuksipojan nähtiin viettävän<br />

iltaa varsin lähekkäisissä tunnelmissa<br />

vaalean neitokaisensa kanssa.<br />

Huhtikuun puolivälissä koitti kauan<br />

odotettu ja kaivattu <strong>Pykälä</strong>-viikko,<br />

jonka kohokohtia oli muun muassa<br />

Hukkaputki, johon pykälistit<br />

innokkaina osallistuivat. Metroradan<br />

varrella sijaitsevat tunnelmalliset lähiöbaarit<br />

täyttyivät toinen toistaan<br />

janoisemmista pykälisteistä. Jatkoille<br />

The Circukseen saavuttiin hilpeissä<br />

tunnelmissa, vaikka aivan kaikkien<br />

pykälistien kisakunto ei sinne<br />

asti riittänyt. Jatkoilla tunnelma oli<br />

ainakin eräillä pykälisteillä aivan katossa.<br />

Erään valovoimaisen pykälistimiehen<br />

nähtiin yrittävän iskeä<br />

yhtä jos toistakin nuorta naista, yrityksissään<br />

kuitenkaan onnistumatta.<br />

Lieneekö vika ollut liian aggressiivisessa<br />

taktiikassa, tiedä sitten.<br />

<strong>Pykälä</strong>-viikko huipentui vuosijuhliin,<br />

joita vietettiin Wanhassa Satamassa.<br />

Parhaimpiinsa pukeutuneet<br />

herrasmiehet ja kauniit daamit nauttivat<br />

illan ohjelmasta täysin rinnoin,<br />

jotkut ehkä jopa liikaakin. Perhosen<br />

korviin on nimittäin kantautunut<br />

huhu, jonka mukaan miestenvessassa<br />

olisi vietetty vähän liiankin kiihkeitä<br />

hetkiä jo ennen pöytäosuuden<br />

loppumista. Juhlien jatkoja vietettiin<br />

<strong>Pykälä</strong>ssä, ja jatkojen jatkoja kuka<br />

missäkin. Seuraavana aamuna pykälistit<br />

jaksoivat kuitenkin urheasti<br />

matkata Sillikselle, jota vietettiin aurinkoisessa<br />

säässä Suomenlinnassa.<br />

Vappuaattona aurinkoinen sää helli<br />

pykälistejä, jotka aloittivat vapun<br />

39<br />

juhlinnan tuttuun tapaan Wappubooleilla.<br />

Ansioituneita phukseja palkittiin<br />

ja tunnelma oli mitä riehakkain.<br />

Moni pykälisti päätyi illalla jatkoille<br />

KY:n Wappubileisiin Kaivohuoneelle,<br />

jossa Jukka Poika viihdytti humaltunutta<br />

juhlakansaa. Muuan tumma<br />

pykälistikomistus puolestaan viihdytti<br />

erittäin innokkaasti erästä nuorta<br />

neitosta, mutta arvoitukseksi jää,<br />

päätyikö pari samaan osoitteeseen.<br />

Eräällä vaalealla neitosella taas tuntui<br />

vientiä riittävän useammankin naisen<br />

edestä, sillä kaunottaren nähtiin viettävän<br />

iltaa varsin läheisissä tunnelmissa<br />

useammankin miehen seurassa.<br />

Seuraavana päivänä pykälistit suuntasivat<br />

sankoin joukoin Kaivopuistoon<br />

jatkamaan vapunviettoa.<br />

Aurinko helli juhlakansaa ja <strong>Pykälä</strong>laakson<br />

tarjoilut olivat varsin runsaat.<br />

Eräällä vaalealla phuksipojalla<br />

päivä alkoi melko riehakkaissa<br />

tunnelmissa, ja miekkonen innostuikin<br />

ystävineen (v)ihastuttamaan<br />

ohikulkijoita ja kanssapykälistejä<br />

lauleskelullaan. Jotkut pykälistit<br />

olivat puolestaan saapuneet viettämään<br />

vappupäivää suoraan edellisillan<br />

pirskeistä ja jatkojen jatkoilta. Se<br />

ei kuitenkaan menoa haitannut, ja<br />

vappupäivää vietettiinkin leppoisissa<br />

ja pirteän keväisissä tunnelmissa.<br />

Perhonen jää odottamaan, mitä kaikkea<br />

ihanaa loppukevät ja kesä tuo tullessaan.<br />

Terkuin,<br />

Perhonen

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2025 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!