4-9 10 -11 12-13 - Asuntosäätiö
4-9 10 -11 12-13 - Asuntosäätiö
4-9 10 -11 12-13 - Asuntosäätiö
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kotimaisema<br />
<strong>Asuntosäätiö</strong>n asiakas- ja tiedotuslehti 1 • 20<strong>11</strong><br />
4-9<br />
Anja Mäkeläinen<br />
on värejä rakastava<br />
johtaja<br />
<strong>10</strong> -<strong>11</strong><br />
Nelospesä<br />
valmistui Pohjois-<br />
Haagaan<br />
<strong>12</strong>-<strong>13</strong><br />
Kuinka katu<br />
ja asuinalue<br />
saavat nimensä?<br />
Vesi on vanhin voitehista, ja sen käyttö näkyy myös kustannuksissa s.15
Pääkirjoitus<br />
Uskalla onnistua<br />
Työllä hankitaan leipä pöytään ja katto pään päälle, mutta on se<br />
paljon muutakin.<br />
Työn teolla ja ammatilla on suuri merkitys meidän kaikkien elämässä ja<br />
identiteetissä, niin hyvässä kuin pahassa.<br />
Yleisen määritelmän mukaan työ on tavoitteellista toimintaa, jolla<br />
tuotetaan elämän jatkuvuuden ja hyvinvoinnin kannalta välttämättömiä<br />
hyödykkeitä ja palveluja. Työ määrittää ihmistä ja sen sanotaan tuovan elämään<br />
mielekkyyttä ja antavan mahdollisuuden toteuttaa itseään.<br />
Työssä onnistuminen edellyttää usein intohimoa ja uskallusta.<br />
Rakennuttajan näkökulmasta elinympäristön suunnittelu on tuote-<br />
suunnittelua ja onnistunut lopputulos riippuu paitsi hyvin trimmatusta<br />
prosessista ja osallisten välisestä luottamuksesta myös uskalluksesta<br />
– uskalluksesta olla intohimoinen.<br />
Tässä lehdessä tutustutaan ihmiseen organisaation takana – sellaiseen,<br />
jolla on ollut intohimoista uskallusta ja sitkeyttä saattaa yhteen ihmisiä ja<br />
asioita niin, että siitä on jäänyt pysyviä jälkiä elinympäristöömme ja tuhannet<br />
erilaiset ihmiset ovat löytäneet sopivan kodin.<br />
Miksi minun kotikatuni on Purjetie? Nimistö on merkkijärjestelmä, joka<br />
opastaa, luo paikalle identiteettiä ja jonka avulla hahmotamme ympäristöämme<br />
ja paikallistamme kohteita. Ilman nimiä kaupunkikokonaisuutta olisi<br />
mahdoton hahmottaa.<br />
Nimien suunnittelussa tarvitaan monen alan asiantuntemusta. On<br />
tunnettava tarkoin alueen perinteinen ja käytössä oleva paikannimistö. Lisäksi<br />
on tunnettava kunnan ja kunnan kaavoituksen historiaa ja niiden lisäksi<br />
paikallista kulttuuria, uudempaa ja vanhempaa, jne.<br />
Yleissivistys on välttämätön pohja, jolta rakennetaan uutta nimistöä.<br />
Tervetuloa tutustumaan siihen, miten kotikatumme saavat nimiä.<br />
Päätoimittaja<br />
Ritva Bergström<br />
KUSTANTAJA <strong>Asuntosäätiö</strong>, Kalevalantie 6, 02<strong>10</strong>0 ESPOO, p. (09) 809 32<strong>10</strong>, www.asuntosaatio.fi<br />
Päätoimittaja Ritva Bergström • Toimituskunta Helena Hiila, Henri Holmberg, Eija Lopmeri, Anja Mäkeläinen,<br />
Raija Mäkinen, Jorma Peltomäki, Päivi Tulokas, Timo Kivioja ja Kari Toiviainen<br />
TUOTANTO TK mediatalo Oy, p. 0<strong>10</strong> 421 5000, www.tkmediatalo.fi • Toimitus Tom Kalima, Timo Kivioja<br />
Valokuvaus Saara Vuorjoki, Mikko Käkelä, Olli Häkämies • Kannen kuva Saara Vuorjoki • Piirrokset Juha Hellström<br />
Painopaikka Edita Prima, Helsinki • Painosmäärä 5 000 kpl<br />
Toimiva osoite syntyy useasta eri<br />
lähteestä. Otamme huomioon alueen<br />
historian, jota selvitetään maastokäynnein<br />
ja asukashaastatteluin.<br />
Filosofian tohtori Kaija Mallart s.<strong>10</strong><br />
Tässä lehdessä<br />
4-9<br />
<strong>10</strong>-<strong>11</strong><br />
<strong>12</strong>-<strong>13</strong><br />
14-15<br />
Säätiön johdossa<br />
jo 17 vuotta<br />
Vappuna eläkkeelle jäävä toimitusjohtaja<br />
Anja Mäkeläinen on ollut <strong>Asuntosäätiö</strong>n<br />
toimitusjohtajana 17 vuotta ja katsellut säätiön<br />
toimintaa rakentamisen alalla perästi viidellä<br />
eri vuosikymmenellä.<br />
Nelospesä<br />
on valmistunut<br />
Nelospesä Helsingin Pohjois-Haagassa<br />
on nyt valmis. Nelospesä tarjosi asukkaille<br />
mahdollisuuden vaikuttaa asunnon tila- ja<br />
materiaaliratkaisuihin sekä väreihin.<br />
Kuinka uusi osoite<br />
syntyy?<br />
Kaija Mallatin mukaan hyvä osoite voi<br />
syntyä monesta eri lähteestä. Yksi tärkeä<br />
perusta on, että se kunnioittaa alueen<br />
historiaa.<br />
Uutisia ja muuta<br />
ajankohtaista<br />
• Bussi-bongareiden matkassa<br />
Linja <strong>10</strong>7 aukaisi linja-autoyhteyden<br />
Suurpeltoon. Kuinka sujui neitsytmatka?<br />
• Vesimittari jokaiseen huoneistoon<br />
Vuoden alusta alkaen jokaisessa uudessa<br />
talossa on asuntokohtainen vesimittari.<br />
Kotimaisema 1 • 20<strong>11</strong><br />
3
Teksti Tom Kalima Kuvat Saara Vuorjoki<br />
”Koteja<br />
tehdään<br />
ihmisille”<br />
Anja Mäkeläinen on toiminut<br />
<strong>Asuntosäätiö</strong>n toimitusjohtajana<br />
17 vuotta ja ollut<br />
kaikkiaan mukana säätiön<br />
toiminnassa ja rakentamisessa<br />
neljällä vuosikymmenellä.<br />
Asiakaspalvelija<br />
ja värejä rakastava<br />
johtaja<br />
Anja Mäkeläinen valittiin<br />
<strong>Asuntosäätiö</strong>n toimitusjohtajaksi<br />
syvän laman aikana. Oli poikkeuksellista,<br />
lähes ainutkertaista,<br />
että perinteisesti miehisellä toimialalla<br />
luotettiin naiseen.<br />
– Tilanne oli siihen aikaan<br />
sen verran kriittinen, että ehkä<br />
valitsijat jopa ajattelivat, että ei<br />
sillä enää ole väliä, Mäkeläinen<br />
naurahtaa.<br />
Todellisuudessa hän kuitenkin<br />
kiittää sitä, että häneen<br />
on aina luotettu. Jälkeenpäin on<br />
helppo listata, mihin tämä luottamus<br />
on johtanut: <strong>Asuntosäätiö</strong>ön,<br />
jossa henkilökunnasta pyritään<br />
pitämään huolta ja jonka<br />
toiminnan keskiössä ovat asiakkaat,<br />
ihmiset, joille pyritään tarjoamaan<br />
mahdollisimman hyvää<br />
ja laadukasta asumista.<br />
Mäkeläinen ei itse halua<br />
nostaa pitkää uraansa tarkasteluun<br />
keskiöön, mutta kasvonsa<br />
hän on eittämättä <strong>Asuntosäätiö</strong>lle<br />
antanut. Määrätietoisen johtajuuden<br />
takana on nöyrä asiakaspalvelija,<br />
joka tunnustautuu<br />
värejä rakastavaksi esteetikoksi.<br />
– Vapaa-aikaa on vähän,<br />
mutta maalaan mielelläni, jos<br />
vain on mahdollista. Tekniikastani<br />
en niin tiedä, mutta värejä<br />
minä rakastan, Anja Mäkeläinen<br />
toteaa.<br />
4 Kotimaisema 1 • 20<strong>11</strong> Kotimaisema 1 • 20<strong>11</strong> 5
Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen on seurannut rakentamista aitiopaikalta<br />
lähes 40 vuotta ja kokenut tänä aikana viiden vuosikymmenen erilaiset<br />
virtaukset. Hänen mukaansa tärkeintä on hyvän elämän puitteiden<br />
rakentaminen.<br />
Eläkkeelle siirtyessään Anja Mäkeläinen<br />
tarkastelee asuntorakentamisen vuosikymmeniä,<br />
joista nyt alkanut on jo viides<br />
hänen pitkällä urallaan. Tämän vuoden<br />
lopulla <strong>Asuntosäätiö</strong>n perustamisesta<br />
tulee kuluneeksi 60 vuotta. Uudellekin<br />
vuosikymmenelle lähdettäessä on hänen<br />
mielestään kaikkein tärkeintä muistaa,<br />
että asuntorakentamisen keskiössä on asukas. Tämän<br />
vuoksi Mäkeläinen itse käyttää mieluummin sanaa koti<br />
kuin asunto. Asunto käsitteenä pitäisikin ymmärtää<br />
paljon laajempana kuin se fyysisenä tilana on.<br />
– Me rakennamme koteja ihmisille ja perheille. Jokaisen<br />
rakennuttajan on tulevaisuudessa otettava tämä entistä<br />
tarkemmin huomioon jo senkin vuoksi, että huonot<br />
ratkaisut eivät mene enää kaupaksi.<br />
– Asukkaiden tarpeet muuttuvat,<br />
uudet tekniikat mahdollistavat<br />
erilaisten palveluiden tuottamista,<br />
ekologia asettaa yhä kovempia<br />
haasteita jne. Kaikki tämä on otettava<br />
huomioon.<br />
– Laadukas rakentaminen ei<br />
todellakaan ole pelkkiä seiniä tai<br />
hyviä materiaaleja. Se tarkoittaa<br />
kaavoituksesta lähtien kaikkea<br />
sitä, mistä hyvän elämän puitteet<br />
rakentuvat, Mäkeläinen sanoo.<br />
Laadukas rakentaminen<br />
ei todellakaan ole vain<br />
pelkkiä seiniä tai<br />
hyviä materiaaleja.<br />
Säännöt velvoittavat. Laadukas asuinympäristö on<br />
Mäkeläisen mukaan <strong>Asuntosäätiö</strong>lle tavoite, joka on myös<br />
kirjattu säätiön omiin sääntöihin.<br />
– Säännöissämme sanotaan, että tarkoituksenamme<br />
on työskennellä yleisen asumistason kohottamiseksi,<br />
kehittää sosiaalista asuntorakennustoimintaa sekä pyrkiä<br />
luomaan yhtenäisiä, nykyaikaisesti asemakaavoitettuja,<br />
puutarhavaltaisia asuntoalueita, jotka on alun alkaen<br />
suunniteltu asunnon tarvitsijan etuja ja erityisesti lasten ja<br />
nuorison huollon asettamia vaatimuksia silmällä-<br />
pitäen.<br />
– Tästä jo vuonna 1951 tehdystä sääntökirjauksesta<br />
löytyy kaikki se, mikä edelleenkin on tärkeätä toiminnassamme.<br />
Jos se on jossain vaiheessa jäänyt taloudellisten<br />
realiteettien tai rakentamisen yleisten olosuhteiden vuoksi<br />
taka-alalle, niin nyt se on entistäkin ajankohtaisempi ja<br />
keskeisempi tavoite <strong>Asuntosäätiö</strong>n toiminnassa. Ihmisten<br />
edessä on oltava nöyrä , Mäkeläinen korostaa.<br />
Arvopohja on vetoketju. Hyvän asumisen puitteet<br />
syntyvät Mäkeläisen mukaan siitä, että asuntoalueiden<br />
kehittäminen ja asuntojen rakentaminen ymmärretään<br />
laajana ketjuna, joka alkaa maankäytöstä. Tämä ketju<br />
sisältää monta eri vaihetta, jotka kaikki liittyvät toisiinsa.<br />
Tähän ketjuun kuuluvat mm. maanomistajat, kunta, kaavoittajat,<br />
infraratkaisut, suunnittelijat, rakennuttajat, rakentajat,<br />
huoltoyhtiöt ja viimeiseksi asukkaat.<br />
– Se on kuin vetoketju, joka ei saa hammastaa missään<br />
vaiheessa ja jonka jokaisen osatekijän pitäisi tiedostaa yhteinen<br />
arvopohja.<br />
Mäkeläisen mukaan liian usein keskitytään vain puhumaan<br />
rakennusten ulkonäöstä. Kaunis arkkitehtuuri on<br />
tietenkin tärkeä asia, mutta ei kuitenkaan ainoa. Yksi<br />
ruma talo voidaan aina tarvittaessa purkaa, mutta toimimattoman<br />
aluesuunnittelun virheitä<br />
on toteutuksen jälkeen vaikea<br />
korjata.<br />
– Tämän vuoksi aluesuunnittelua<br />
ja rakentamista pitää katsoa kokonaisuutena<br />
ja ymmärtää laatu<br />
mahdollisimman laajasti. Helppoa se<br />
ei ole, sillä kaavoituksen ja rakentamisen<br />
aikajana on pitkä.<br />
– Hyvä esimerkki tästä on<br />
Espoon Suurpelto, joka on 2000-luvun<br />
merkittävimpiä rakennushankkeita.<br />
Sen kaavaa valmisteltiin<br />
pitkään ja pyrittiin ottamaan<br />
mukaan ympäristön asukkaiden<br />
ja maanomistajien mielipiteet. Tiivistä asukasyhteistyötä<br />
tehtiinkin <strong>Asuntosäätiö</strong>n vetovastuulla eri tahojen kanssa<br />
laajalla rintamalla ainakin viisi vuotta ennen kuin ensimmäiset<br />
kaavat vahvistuivat.<br />
– Nyt ensimmäiset talot ovat valmiita ja asukkaat<br />
sisällä, mutta rakentaminen jatkuu vielä monta vuotta.<br />
Tuntui kuitenkin hyvältä, kun näin juuri työmatkallani<br />
linja-auton, jossa luki: <strong>10</strong>7 Suurpelto. Yhdestä 2000-luvun<br />
suurhankkeesta oli tullut totta, ensimmäiset ihmiset olivat<br />
löytäneet oman kotinsa.<br />
Kolmas yliopistotutkinto. Anja Mäkeläinen tuli<br />
<strong>Asuntosäätiö</strong>ön töihin vuonna 1974. Kyse oli suureksi<br />
osaksi sattumasta.<br />
– Kunnallistutkintoa suorittaessani olimme toki käyneet<br />
tutustumassa kuuluisaan Tapiolaan, mutta asuntorakentaminen<br />
oli minulle sinänsä melko tuntematonta.<br />
<strong>Asuntosäätiö</strong><br />
<strong>Asuntosäätiö</strong>n perusti vuonna 1951 kuusi huomattavaa<br />
kansalaisjärjestöä, joiden edustajat yhä<br />
edelleen muodostavat <strong>Asuntosäätiö</strong>n toimivan<br />
hallituksen ja ovat edustettuina <strong>Asuntosäätiö</strong>n valtuuskunnassa.<br />
Nämä järjestöt ovat Suomen Ammattiliittojen<br />
Keskusjärjestö (SAK), Mannerheimin Lasten-<br />
suojeluliitto, Vuokralaisten Keskusliitto , Väestö-<br />
liitto, Invalidiliitto sekä Virkamiesliitto (lakkautettu).<br />
<strong>Asuntosäätiö</strong> toimii mm. seuraavien<br />
toimintaperiaatteiden mukaisesti:<br />
Kotien tarjoaminen <strong>Asuntosäätiö</strong>n asuntokannasta<br />
erilaisilla rahoitusvaihtoehdoilla<br />
Asuinalueiden ja asuntojen rakennuttaminen<br />
ja markkinointi<br />
Yhdyskuntien ja asumisen kokonaisvaltainen<br />
kehittäminen<br />
Toiminnassa on keskeistä edelläkävijyys ja<br />
ajattomaan suunnitteluun panostaminen<br />
Kaavoitus ja tonttipolitiikka kyllä kiinnostivat, koska olin<br />
päässyt perehtymään näihin kysymyksiin työskennellessäni<br />
aikaisemmin Laukaan ja Nurmijärven kunnissa.<br />
– Todellisuudessa vasta työskentely <strong>Asuntosäätiö</strong>ssä<br />
on varsinaisesti opettanut minua. Se on ollut kuin kolmas<br />
yliopistotutkinto, toteaa Mäkeläinen, joka valmistui<br />
työuransa alkuvuosina juristiksi ja suoritti myös tuomioistuinharjoittelun.<br />
Mäkeläinen työskenteli 1970-luvulla aluksi lakimiesten<br />
sihteerinä ja sittemmin asiamiehenä. Siihen aikaan käynnisteltiin<br />
Tapiolan uutta jalankulkukeskusta ja rakennettiin<br />
Kivenlahteen modernia merikaupunkia.<br />
– Kivenlahdessa pyrittiin luomaan kaupunkimiljöö,<br />
joka kunnioittaa luontoa ja ympäristöä. Keskeistä oli tietenkin<br />
meren läheisyys ja sen huomioon ottaminen. Kivenlahden<br />
rakentaminen jatkui vielä 1980-luvulla ja valmistui<br />
vasta 1990-luvun lopulla. Kivenlahdesta ja erityisesti<br />
Amfin ja Merikeskuksen alueista voi <strong>Asuntosäätiö</strong><br />
kyllä olla syystä ylpeä.<br />
Arkkitehtuuria ja maisemasuunnittelua. <strong>Asuntosäätiö</strong>lle<br />
1980-luku merkitsi Mäkeläisen mukaan uusia<br />
haasteita Espoon ulkopuolella.<br />
– Silloin käynnistimme Pickalan alueen suunnittelun.<br />
Tavoitteena oli luoda kansainvälisen tason monipuolinen<br />
asuin- ja vapaa-ajan alue. Tämä projekti on nyt hyvässä<br />
vauhdissa ja tavoitteena on jatkaa saumattomasti alueen<br />
kaavoitusta ja kehittämistä tehdyn kokonaissuunnitelman<br />
mukaisesti.<br />
– Maalaamisessa minua<br />
viehättää ehkä eniten se,<br />
että näen nopeasti työni<br />
tulokset. Asuntorakentamisessa<br />
asia on<br />
päinvastoin, kertoo Anja<br />
Mäkeläinen.<br />
6 Kotimaisema 1 • 20<strong>11</strong> Kotimaisema 1 • 20<strong>11</strong> 7
Anja Mäkeläinen<br />
tunnustautuu<br />
kissaihmiseksi.<br />
8 Kotimaisema 1 • 20<strong>11</strong><br />
Pickalassa kaiken keskiössä on upean luonnon ja merellisen<br />
maiseman lisäksi asuminen eri muodoissaan golfin<br />
ja muiden aktiviteettien äärellä.<br />
– Pickalan ja Kivenlahden lisäksi olimme 80-luvulla<br />
suunnittelemassa ja tuottamassa yhteistyössä Porvoon<br />
kaupungin kanssa Kuninkaanniityn asuinaluetta.<br />
Syvän laman aika. Seuraavaa vuosikymmentä hallitsi<br />
syvä lama, joka koetteli kovalla kädellä rakennusalaa, myös<br />
<strong>Asuntosäätiö</strong>tä. Mäkeläinen nimitettiin toimitusjohtajaksi<br />
vuonna 1994, jolloin säätiön tulevaisuus näytti hyvin vaikealta.<br />
– Organisaatiota piti supistaa ja se olikin pienimmillään<br />
alle <strong>10</strong> henkilöä. Siihen asti olimme toimineet siten,<br />
että vireillä oli aina yksi aluehanke kerrallaan. Toimintamallimme<br />
oli se, että <strong>Asuntosäätiö</strong> toimii alueen kokonaisvastuullisena<br />
rakennuttajana, mutta ei rakennuta<br />
asuntoja lainkaan omaan omistukseensa.<br />
– Totesimme, että sillä toimintamallilla ei ole tulevaisuutta.<br />
Ei riitä, että toimimme vain Espoossa ja rakennutamme<br />
asuntoja sinne. Omat tonttimaat olivat loppumassa,<br />
minkä vuoksi aloimme hakeutua yhteistyöhön Helsingin<br />
ja Vantaan kaupunkien sekä kehyskuntien kanssa. Yhteistyöhankkeita<br />
syntyikin Tuusulaan Klaavonkallioon,<br />
Vantaalle Ulrikanpuistoon ja Helsinkiin Aurinkolahteen.<br />
Sen lisäksi <strong>Asuntosäätiö</strong> laajensi Mäkeläisen mukaan<br />
toimintamalliaan liittämällä tarjontaansa asumisoikeusasunnot,<br />
osaomistusasunnot sekä vuokra-asunnot.<br />
Vuorovaikutus<br />
asukkaiden kanssa on<br />
tärkeä osa laadukasta<br />
asumista.<br />
– Tämä antaa paremmat mahdollisuudet toteuttaa<br />
alue- ja korttelitasolla monipuolisempaa asuntorakennetta<br />
ja edistää siten sosiaalisesti kestävämpien yhdyskuntien<br />
syntymistä.<br />
Yhtenä kaikkein merkittävimmistä saavutuksistaan<br />
Mäkeläinen pitää 90-luvun lopulle ajoittuvaa Ison omenan<br />
alueen kehittämistä ja sen myötä <strong>Asuntosäätiö</strong>lle kehittynyttä<br />
asukasyhteistyömallia.<br />
– Matinkylä oli siihen aikaan melko vähän arvostettu<br />
alue. Lähdimme mukaan Matinkylän uuden keskustan<br />
kehittämiseen ja käynnistimme työn yhdessä alueen asukasyhdistysten<br />
kanssa. Matinkylän Huolto, seurakunta ja<br />
kaupungin eri hallintokunnat saatiin myös mukaan. Samoin<br />
koulut, eläkeläisjärjestöt, urheiluseurat jne. Kuuntelimme<br />
eri tahojen mielipiteitä ja toiveita, analysoimme<br />
Ihmisiä pitää kuunnella<br />
koska he itse tietävät<br />
parhaiten mikä on<br />
hyvää asumista.<br />
niitä yhteisissä work-shopeissa ja pyrimme ottamaan ne<br />
huomioon alueen suunnittelussa.<br />
– Ajattelimme, että paikalliset ihmiset kyllä itse tietävät,<br />
mitä he tarvitsevat. Asukasyhteistyö, jota tehtiin vuosia,<br />
osoittautui erinomaiseksi toimintamalliksi. Hyvänä<br />
osoituksena siitä oli, että koko kaavoituksen ja rakentamisen<br />
aikana ei tullut yhtäkään valitusta.<br />
– Tätä aktiivisen asukasyhteistyön mallia olemme sen<br />
jälkeen käyttäneet mm. Suurpellossa, Espoonlahden keskustan<br />
ja Siuntion kuntakeskuksen sekä monen muun<br />
alueen kehitystyössä, Mäkeläinen kertoo.<br />
Sillanrakentajana. 2000-luvun alussa koetelleen<br />
laskukauden jäätyä taakse <strong>Asuntosäätiö</strong> alkoi uusien<br />
toimintamalliensa myötä saavuttaa nykyisen asemansa<br />
alan asuntoalueiden kehittäjänä ja rakennuttajana. Säätiö<br />
on myös pystynyt siirtämään ihmisläheisiä ajatuksiaan ja<br />
tavoitteita myös käytännön toteutuksiin.<br />
Alkaneen vuosituhannen suurena haasteena Mäkeläinen<br />
näkee asukkaan kuuntelemisen.<br />
– Ennen ehkä voitiin vielä tyytyä siihen, että tuotetaan<br />
ihmisille riittävästi asuntoja. Enää tämä ei riitä. Asumista<br />
on kehitettävä vastaamaan ihmisten todellisia tarpeita.<br />
Se taas ei onnistu kuuntelematta asukkaita. Vain he tietävät,<br />
mitä he oikeasti tarvitsevat ja miten rakentamamme<br />
asuinympäristö ja asunnot toimivat käytännössä.<br />
Mäkeläisen mukaan tähän tarvitaan jatkuvaa vuorovaikutusta<br />
asukkaiden ja toteuttajien välillä.<br />
– <strong>Asuntosäätiö</strong> onkin äskettäin käynnistänyt oman<br />
Kotiklubi-toimintansa, jolla tavoitellaan pitkäjänteisempää<br />
yhteyttä rakennuttamiimme tai omistamiimme asuntoihin<br />
muuttavien asukkaiden kanssa. Se on eräänlainen asumisen<br />
koulu, jossa asukkaat saavat tietoa asuinalueestaan<br />
ja yhä teknisemmistä asunnoistaan ja niiden tarjoamista<br />
mahdollisuuksista. <strong>Asuntosäätiö</strong> puolestaan saa arvokasta<br />
palautetta siitä, miten asunnot ja tehdyt ratkaisut toimivat<br />
käytössä ja miten niitä voitaisiin edelleen kehittää.<br />
– Käytännöllisyys ja toimivuus paljastuvat vasta, kun<br />
asunnoissa oikeasti eletään. Kaikkea ei voi nähdä suunnittelupöydällä.<br />
Sen vuoksi tämä arvokas tieto on kanavoitava<br />
tulevan suunnittelun käyttöön. Ilman sitä tietoa on<br />
vaikea vastata ihmisten tarpeisiin, Mäkeläinen sanoo.<br />
– Aktiivinen yhteistyömme asukkaiden ja muiden<br />
toimijoiden kanssa on herättänyt luottamusta uusia asuntoalueita<br />
kehitettäessä ja suunniteltaessa. Ehkäpä olemme<br />
voineetkin toimia eräänlaisena sillanrakentajana asuk-<br />
kaiden ja julkisen sektorin välillä.<br />
– Joka tapauksessa <strong>Asuntosäätiö</strong>n tulisi jatkaa tällä tiellä<br />
myös tulevaisuudessa – tietenkin kunkin aikakauden<br />
haasteet huomioon ottaen, sanoo Anja Mäkeläinen.<br />
Valmis asuintalo<br />
on pitkäjänteisen<br />
työn tulos<br />
Asuntojen rakentaminen on pitkä prosessi, jonka jokainen<br />
vaihe on yhtä tärkeä. Kaikki alkaa kaavoituksesta ja etenee kärsivällisesti<br />
kohti sitä vaihettä, jolloin ihmiset pääsevät muuttamaan uusiin<br />
koteihinsa.<br />
– Espoon Suurpelto on ollut yksi tällainen pitkä prosessi, johon on<br />
liittynyt monia vaiheita. Siksi tunnenkin erityisen suurta mielihyvää,<br />
kun ensimmäiset asiakkaamme ovat löytäneet siellä olevasta<br />
kohteestamme uuden kodin, sanoo Vappuna eläkkeelle jäävä <strong>Asuntosäätiö</strong>n<br />
toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen.<br />
Hänen mukaansa rakennuttajan työ ja kiinnostus ei kuitenkaan saa<br />
lopahtaa siihen, että kohde on valmis. Sen jälkeen on löydettävä keinoja,<br />
joilla voidaan kuunnella uusien asukkaiden mielipiteitä.<br />
– Vain sillä lailla voidaan tietää, miten suunnittelu on onnistunut ja<br />
miten sitä voidaan edelleen kehittää vastaamaan asukkaiden oikeita<br />
tarpeita, Mäkeläinen korostaa.<br />
Kotimaisema 1 • 20<strong>11</strong><br />
9
Nelospesän<br />
perusideat<br />
1<br />
2<br />
3<br />
4<br />
5<br />
6<br />
7<br />
Juha Mutasen suunnitteleman<br />
Hitas-kohde Nelospesän perusideana<br />
on muuntojoustavuus.<br />
Rivitalo-asunnoissa muuntojousto<br />
on toteutettu rakennusrungon<br />
pituussuuntaisen korkeusvaihtelun<br />
hyödyntämisen kautta.<br />
Pienimmät 55-neliöiset asunnot<br />
ovat yksikerroksisia, parvellisia asuntoja<br />
ja suurimmat <strong>12</strong>7-neliöisiä, kaksikerroksisia<br />
asuntoja, joissa on myös parvi.<br />
Rakennusten kiilamaisuuden<br />
myötä puistonäkymä säilyy jokaisessa<br />
asunnossa.<br />
Asuintilat ulottuvat läpi rungon.<br />
Tätä tehostavat molemminpuoliset<br />
ulkotilat mm. terassi, lasitettu pationosa<br />
ja parveke.<br />
Tilaan voidaan vaivattomasti sijoittaa<br />
erilainen määrä huoneita asukkaiden<br />
tarpeiden mukaan.<br />
Jokaisesta huoneistosta oli<br />
kolme erilaista vaihtoehtoa, joista asukas<br />
voi valita.<br />
Teksti Tom Kalima Kuva Mikko Käkelä<br />
Nelospesä on<br />
saanut asukkaansa<br />
Kotimaisema-lehti on seurannut Pohjois-Haagassa sijaitsevan Nelospesänimisen<br />
Hitas-kohteen suunnittelua ja valmistumista. Kohde on nyt valmis ja asukkaat<br />
sisällä. Tapasimme heistä yhden, Anita Siikasen.<br />
Anita Siikasen mielestä Nelospesän<br />
tyylinen idea asunnon muunneltavuudesta<br />
on erittäin hyvä.<br />
– Mielestäni on nykyaikaa voida<br />
itse vaikuttaa tila- ja materiaaliratkaisuihin<br />
sekä väreihin omien tarpeiden<br />
ja mieltymysten mukaan.<br />
– En olisi voinut ajatellakaan<br />
asuntoa, jota ei voi muokata yksilölliseksi ja oman näköiseksi.<br />
Toinen vaihtoehtoni oli löytää kunnostettava asunto,<br />
jonka sitten olisin voinut remontoida<br />
haluamakseni.<br />
– Kaikkea en toki voinut saada,<br />
mistä haaveilin. Vastaan tuli muutostöiden<br />
kova hintataso, mutta mahdollisuus<br />
oli tärkeintä, muu oli sitten<br />
valintoja.<br />
– Tämän mahdollisuuden lisäksi<br />
tässä kohteessa on niitä elementtejä<br />
joita etsin; kulmaa ja särmää, korkeutta,<br />
yksilöllisyyttä ja valoa. Harvoin<br />
pienistä asunnoista näitä kaikkia<br />
löytää, Anita Siikanen toteaa.<br />
Muutoksia ja värejä. Tilaratkaisussa<br />
Anita Siikanen hyödynsi<br />
annettuja vaihtoehtoja, esimerkiksi<br />
saunan ja makuuhuoneen kohdalla.<br />
– Materiaaleista vaihdoin lat-<br />
tian, seinät maalautin pehmeämmällä<br />
sävyllä sekä vaihdoin sisäovet<br />
ja vaatekaappien ovet.<br />
Suurimmat muutokset koskivat<br />
Siikasen mukaan valaistusta ja sähköjä<br />
sekä keittiötä, jossa kodinkoneet<br />
vaihdettiin integroitaviksi ja värimaailmaan sopiviksi.<br />
Myös kylpyhuone ja sauna saivat osittain uuden ilmeen.<br />
– Kokonaisuutena prosessi onnistui mielestäni kohtuullisen<br />
hyvin. <strong>Asuntosäätiö</strong>n alkuvaiheen tiedotustilaisuudessa<br />
olisi rakentajan voinut tuoda tarkemmin esille<br />
asunnon yksilöinnin mahdollisuudet myös annettujen<br />
vaihtoehtojen ulkopuolelta. Minulle ei nimittäin ollut kristallinkirkasta,<br />
mikä kaikki oli mahdollista, mistä saan valita<br />
tuotteita (merkki, tuoteperhe jne.) sekä mikä on hintataso<br />
muutoksille. Olisi ollut mukava kuulla myös esimerkiksi<br />
se, miten keittiökoneiden järjestystä saa muuttaa.<br />
Ystävällistä ja asiantuntevaa. Kanssakäynti sekä<br />
<strong>Asuntosäätiö</strong>n että Skanskan henkilökunnan kanssa oli<br />
Anita Siikasen mielestä koko prosessin ajan ystävällistä ja<br />
asiantuntevaa. Ainoan ongelman<br />
muodosti kiire ja sen vuoksi aivan<br />
liian vähäiseksi jäänyt miettimis-<br />
aika.<br />
– Tapaamisaika Skanskan<br />
muutostyövastaavan henkilön<br />
kanssa järjestyi niin myöhään, että<br />
muutosten suunnittelulle jäi vain<br />
muutamia päiviä. Onneksi osaa<br />
asioista oli mahdollista tarkentaa ja<br />
muuttaakin sitten matkan varrella.<br />
Aikataulua määrittivät rakennusvaiheet<br />
ja monet alihankkijat, Anita<br />
Siikanen toteaa.<br />
Siikanen haluaisikin kehittää<br />
muutostöiden prosessia rauhallisempaan<br />
suuntaan, että varmistettaisiin<br />
molemminpuolinen ymmärrys.<br />
– Kun asioita hoidetaan sähkö-<br />
postilla ja puhelimella, on pienten<br />
yksityiskohtien hiominen usein<br />
haasteellista ja kokonaisuuden<br />
Anita Siikaselle asunnon muokkaus oman hahmottaminen välillä vaikeaa.<br />
näköiseksi oli itsestäänselvyys.<br />
Usko omiin valintoihin ja ratkaisuihin<br />
piti olla hyvin vahva samoin<br />
kuin luottamus siihen, että rakentajan edustaja ymmärsi<br />
mitä kulloinkin tavoittelin, kun kuvailin muutostoiveitani.<br />
– Ajallisesti koko prosessi asunnon hankinnasta muuttoon<br />
oli pitkä, mutta hyvin opettavainen. Ja hyvää kannattaa<br />
odottaa, Anita Siikanen sanoo tyytyväisenä.<br />
Uuden Nelospesän<br />
asukkaan, Anita Siikasen<br />
mielestä muutos-<br />
mahdollisuus on tätä<br />
päivää.<br />
– Seinien värin<br />
vaihtaminen tai monivärisyys<br />
oli kuitenkin<br />
kallista, joten minulle<br />
jäi ”maalausprojektia”<br />
keväälle, niin uudis-<br />
kohde kuin tämä onkin.<br />
<strong>10</strong> Kotimaisema 1 • 20<strong>11</strong> Kotimaisema 1 • 20<strong>11</strong> <strong>11</strong>
Teksti Tom Kalima Taustakuva iStockphoto<br />
Kuinka<br />
uusi osoite<br />
syntyy?<br />
Teiden nimet vakiintuvat nopeasti ja osoitteista tulee<br />
meille itsestäänselvyyksiä. Uusia asuinalueita rakennetaan<br />
koko ajan ja sen myötä uusia nimiä tarvitaan jatkuvasti;<br />
herää kysymys mistä teiden nimet tulevat?<br />
P<br />
ääkaupunkiseudun teiden, aukioiden ja<br />
torien nimien määrä on valtava, sillä jo<br />
yksin Espoossa on tuhansia tiennimiä.<br />
Nykytekniikka auttaa taksiraukkoja, jotka<br />
voivat aina turvautua navigaattoreihin, jos<br />
asiakas tietää, onko haluttu osoite Espoossa,<br />
Helsingissä vai Vantaalla. Samoja nimiä nimittäin<br />
löytyy runsaasti.<br />
– Uusien alueiden suhteen navigaattorit eivät aina ole<br />
ajan tasalla, minkä vuoksi pelastuslaitos käyttää kuntien<br />
omia ajan tasalla olevia karttatietoja. Toistaiseksi on hyvä,<br />
että pääkaupunkiseudulla on vielä omat hälytyskeskukset.<br />
Jos ne yhdistetään, sekaantumisen riski on suuri, sillä<br />
samoja nimiä on eri kaupungeissa runsaasti, toteaa Espoon<br />
kaupungin nimistösuunnittelija, filosofian tohtori<br />
Kaija Mallat.<br />
– Tämän vuoksi teemme tiivistä yhteistyötä pääkaupunkiseudun<br />
kuntien kesken. Koska olemme samassa<br />
hälytyskeskuksessa Kauniaisten kanssa, olemme vaihtaneet<br />
jopa teiden nimiä päällekkäisyyksien poistamiseksi.<br />
Enää on vain yksi samanniminen tie, Puutarhatie. Sen sijaan<br />
Helsingissä ja Vantaalla on satoja samoja osoitteita.<br />
Useita lähteitä. Kaija Mallatin mukaan paikannimille<br />
on useita eri lähteitä.<br />
-Kun uusia alueita Espoossa nimetään, käytetään<br />
pohjana mm. Birger Janssonin ruotsalaista paikannimi-<br />
kokoelmaa vuodelta 1915 sekä Kotimaisten kielten<br />
tutkimuskeskuksen ja Svenska litteratursällskapetin<br />
kokoelmia. Niiden lisäksi käytämme historiallisia jakoasiakirjoja<br />
ja vanhoja karttoja. Vanhimmat ovat jopa isonjaon<br />
ajalta, 1700-luvulta.<br />
Kun uusia alueita Espoossa<br />
nimetään, käytetään pohjana<br />
mm. Birger Janssonin ruotsalaista<br />
paikannimikokoelmaa vuodelta<br />
1915 sekä Kotimaisten kielten<br />
tutkimuskeskuksen kokoelmia.<br />
– Näiden lisäksi kartoitamme alueen nykyistä nimistöä<br />
asukashaastatteluin ja käytämme mahdollisuuksien<br />
mukaan tätä nimistöä, Mallat kertoo.<br />
Hänen mukaansa alueella käytössä olevat perinteiset<br />
kadunnimet pyritään aina säilyttämään, vaikka se ei aina<br />
ole mahadollista. Esteenä voi olla esimerkiksi se, että<br />
nimi toistuu muualla kaupungissa tai se on<br />
vaikeasti äännettävä tai muuten sopimaton.Lisäksi<br />
kaava saattaa muuttaa<br />
katuverkkoa esimerkiksi katkaisemalla<br />
teitä.<br />
Uusilla nimillä kiire. Nimien antamisella on Mallatin<br />
mukaan kiire, koska muuten suunnitteluvaiheen ”työnimet”<br />
yleistyvät ihmisten käyttöön.<br />
– Nimiä valittaessa pyrimme aina ottamaan huomioon<br />
alueen historian, jota selvitetään kaavoittajalta saatujen<br />
tietojen lisäksi maastokäynnein ja asukashaastatteluin.<br />
Sen lisäksi tutkimme kirjallisuutta ja perehdymme kaupunginmuseon<br />
lähteisiin. Tavoitteena<br />
on tältä pohjalta<br />
rakentaa toimiva osoitejärjestelmä,<br />
Mallat kertoo.<br />
– Esimerkiksi Suurpellossa<br />
lähtökohtana olivat<br />
vanhat ruotsalaiset nimet:<br />
Storåkern, Hemtans, Lillhemt, Flakabacka, Lindonåkern,<br />
Möilibacka. Näistä saatiin mm. Suurpelto Henttaankaari,<br />
Henttaanaukio, Lillhemtintie, Lakeamäki, Möilinmäen-<br />
silta, ja niin edelleen.<br />
Nimiä aihepiiristä. Näiden lisäksi tarvitaan runsaasti<br />
muita nimiä, jotka usein syntyvät aihepiiristä. Näiden<br />
ryhmänimien aiheet kytkeytyvät kyseiseen paikkaan tai<br />
alueeseen.<br />
– Suurpellossa ja sen lähialueella aihenimiä ovat mm.<br />
sepät – Sepänkylä, Smedsby – ja oppiminen, ja tietoyhteiskunta.<br />
Varsin usein nimien lähteenä ovat myös niin sanotut<br />
muistonimet, joita Suurpellossa edustavat esimerkiksi<br />
Hans Florin puisto ja Hans Florin polku. Nimi juontuu siitä,<br />
että Hans Flor oli Storaksen isäntä 1680-luvulla. Hänen<br />
vaimonsa oli Anna Bildsten, joka jatkoi tilanomistajana<br />
leskeksi jäätyään, mistä on tullut Anna Bildstenin polku.<br />
– Muita muistonimiä Suurpellossa ovat esimerkiksi<br />
Gertrudinpolku ja Tomaksenpolku, jotka tulevat siitä,<br />
että he olivat aikoinaan Vävarsin talon isäntä ja emäntä.<br />
<strong>12</strong> Kotimaisema 1 • 20<strong>11</strong> Kotimaisema 1 • 20<strong>11</strong> <strong>13</strong>
Ajankohtaista<br />
Tapiolalaisnuoret<br />
olivat ensimmäiset<br />
matkustajat linjalla<br />
<strong>10</strong>7 Suurpellosta<br />
Kamppiin.<br />
Huoneistokohtaiset vesimittarit<br />
tulivat tämän vuoden alusta alkaen<br />
pakollisiksi kaikissa uudisrakennuksissa.<br />
Asuinhuoneistojen lisäksi määräys<br />
koskee myös kiinteistössä olevia toimisto-<br />
ja liikekiinteistöjä.<br />
Syynä huoneistokohtaiseen mittaukseen<br />
siirtymiselle on paitsi veden<br />
ja energian säästö, myös kustannusten<br />
jakaminen todellisen kulutuksen<br />
mukaan. Muutoksella taataan kustannusten<br />
oikeudenmukainen jakautuminen<br />
kiinteistön asukkaiden kesken.<br />
Vesimittareiden tulee olla sellai-<br />
14 Kotimaisema 1 • 20<strong>11</strong><br />
Neitsytmatkalla<br />
Suurpellosta Kamppiin<br />
Ensimmäisen linja-autovuoron<br />
Espoon Suurpellosta Kamppiin,<br />
Helsingin keskustaan, oli määrä startata<br />
Suurpellosta lauantaiaamuna 1.1.20<strong>11</strong> kello<br />
8.34. Tapausta oli tullut juhlistamaan<br />
kaksi innokasta bussiharrastajaa, Riitta<br />
Hoffrén ja Minna Lehtisalo.<br />
Uudenvuoden juhlinta oli ilmeisesti<br />
vienyt voimat ihmisiltä, sillä vain me kaksi<br />
innokasta nuorta olimme saapunut Espoon<br />
Suurpellossa bussipysäkille juhlistamaan<br />
uuden yhteyden avaamista.<br />
– Olin iloinnut jo kauan tiedossa olevasta<br />
neitsytmatkasta. Heti kun olin kuullut<br />
uuden linjan syntymästä, olin tietenkin<br />
valmis seikkailulle, Hoffrén kertoo.<br />
– Lähtöpaikan löytäminen aamuhämärässä<br />
aiheutti pientä stressiä, mutta<br />
onneksi linjan numero oli jo lisätty pysäkin<br />
kylttiin. Juhlat alkoivat jo ennen uuden<br />
bussin saapumista, sillä asianmukaiseen<br />
varustukseen kuuluivat tietenkin<br />
sia, että todellinen vedenkulutus voidaan<br />
määrätä vastikkeen tai vuokran<br />
maksuperusteeksi. Kuluttajan on voitava<br />
helposti seurata vedenkulutustaan<br />
joko suoraan mittareista lukemalla tai<br />
riittävän usein saatavissa olevan raportoinnin<br />
avulla.<br />
Mittareilla on seurattava sekä kylmän<br />
että lämpimän veden käyttöä.<br />
Lämpimän käyttöveden mittaus on<br />
erityisen tärkeätä, jotta voidaan määrittää<br />
veden lämmittämiseen kuluva<br />
energia. Vesimittarien asentaminen jat-<br />
Teksti Minna Lehtisalo Kuvat Riitta Hoffrén<br />
pötkö serpentiiniä, tähtisädetikkuja sekä<br />
kuohuviinilasit, joista alaikäisinä siemailimme<br />
kuitenkin vain Pommacia.<br />
Aikainen herääminen oli Hoffrénin<br />
mukaan kannattavaa.<br />
– Se tarkoitti, että olemme Minnan<br />
kanssa nyt ensimmäiset, jotka ovat leimanneet<br />
matkakorttinsa linjalla <strong>10</strong>7. On<br />
siinä sitten kertomista lapsenlapsille...<br />
– Bussin lähtiessä Suurpellosta, tunnelma<br />
oli juhlava. Miellyttävä matka kesti<br />
alle 15 minuuttia, mikä oli osin vähäisen<br />
liikenteen ansiota.<br />
Linjan <strong>10</strong>7 ansiosta Suurpelto on nyt<br />
helposti kaikkien lähestyttävissä; tuskin<br />
me kaksi tapiolalaisnuorta olisimme<br />
muuten aluetta lähestyneetkään.<br />
Bussi liikennöi arkipäiväisin noin<br />
puolen tunnin välein ja viikonloppuisin<br />
tunnin välein. Matkan arvioitu kesto on<br />
noin 25 minuuttia ja reitti kulkee Orionin<br />
ja Tapiolan kautta.<br />
kaa toimia rakennusten energiatehokkuuden<br />
parantamiseksi. Tässä tavoitteessa<br />
lämpimällä vedellä on keskeinen<br />
rooli. Pelkästään asuinrakennuksissa<br />
käyttöveden lämmitykseen kuluva<br />
energia on Suomen kokonaisenergian<br />
käytöstä noin viisi prosenttia. Osuus<br />
kasvaa lähivuosina, koska rakennusten<br />
muu energiankulutus vähenee tiukentuvien<br />
rakentamismääräysten myötä.<br />
Veden huoneistokohtaisella mittauksella<br />
ja mittaukseen perustuvalla laskutuksella<br />
voidaan saavuttaa selviä sääs-<br />
Lahjoitusvaroilla<br />
kalusteita<br />
Satusoppeen<br />
Tapiolassa sijaitsevan pienen<br />
yksityisen päiväkodin esikoululapset<br />
saivat opiskeluunsa uutta<br />
pontta, kun esiopetushuoneeseen<br />
hankittiin <strong>Asuntosäätiö</strong>n<br />
lahjoituksen turvin uudet kalusteet.<br />
Satusoppi-niminen päiväkoti<br />
on perustettu vuonna 1963 ja<br />
sen monet kalusteet olivat jo kuluneet<br />
ja mitoitukseltaan esiopetuksen<br />
lapsille sopimattomat.<br />
– Monet esikouluikäiset ovat<br />
nykyisin kookkaampia ja heillä oli<br />
vaikeuksia istua vanhoissa kalusteissa<br />
mukavasti, kertoo päiväkoti-<br />
yhdistys Satusoppi ry:n hallituksen<br />
puheenjohtaja Maija Miettinen.<br />
Uudet kalusteet saatiin joulukuun<br />
lopussa, minkä jälkeen koko<br />
huone sai Miettisen mukaan iloisemman<br />
ilmeen vaaleiden kalusteiden<br />
ansiosta. Lapset ovatkin<br />
olleet uusista kalusteista todella<br />
innostuneita.<br />
Asianmukaiset kalusteet ovat<br />
vaikuttaneet myös työrauhaan.<br />
Jokaiseen huoneistoon tulee oma vesimittari<br />
töjä niin veden kuin lämmitysenergiankin<br />
kulutuksessa. Arvioiden mukaan<br />
huoneistokohtaiset mittarit vähentävät<br />
vedenkulutusta uudisrakentamisessa<br />
keskimäärin noin <strong>10</strong> prosenttia. Tämä<br />
puolestaan vähentää lämmitysenergian<br />
kulutusta noin kolme prosenttia.<br />
Mittareiden avulla pystyttään myös<br />
seuraaman mahdollisia huoneistokohtaisia<br />
vuotoja entistä tarkemmin. Huoneistokohtaiset<br />
vesimittarit saattavat<br />
tulla pakollisiksi myös korjausrakentamisen<br />
ja putkiremonttien yhteydessä.<br />
Kotiklubi<br />
valmisti muuttoon<br />
Vielä yhdeksän yötä<br />
muuttoon. Näissä tunnelmissa kokoontuivat<br />
Suurpellon Sokrateen<br />
asukkaat toiseen Kotiklubi-iltaansa<br />
Tapiolan WeeGee-talolla.<br />
Ensimmäisellä kerralla oli perehdytty<br />
Suurpellon uuden kaupunginosan<br />
kokonaisuuteen ja<br />
suunnitelmiin sekä Motivan asian-<br />
tuntijan johdolla energiaviisaan<br />
asumisen kiemuroihin. Tämän illan<br />
aiheina olivat Seulo-palvelut. Seulo<br />
on nettipohjainen palvelu ruoan<br />
ja palveluiden tilaamiseen, jota varten<br />
Suurpellon alueen taloihin on<br />
<strong>Asuntosäätiö</strong> jatkaa<br />
omistamiensa kiinteistöjen varus-<br />
tamista vuokraan sisältyvällä kahden<br />
megan laajakaistayhteydellä.<br />
Ensin sopimuksen piiriin tulivat<br />
kaikki Welho-kaapelitalouksissa<br />
olevat kiinteistöt ja nyt vastaavan<br />
sopimuksen saavat myös Elisan<br />
verkossa olevat kiinteistöt.<br />
Uuden sopimuksen piiriin<br />
kuuluu arviolta noin 250 taloutta.<br />
Kaikille talouksille jaetaan kiinteistökohtaiset<br />
ohjeet, minkä<br />
<strong>Asuntosäätiö</strong> rakentaa<br />
<strong>Asuntosäätiö</strong> on käynnistänyt<br />
23 asumisoikeusasunnon rakentamisen<br />
Helsingin Ormuspeltoon.<br />
Helsingin Suopursuun rakennetaan<br />
huoneistoja aina 23<br />
rakennettu palvelueteiset. Asunto-<br />
säätiön kiinteistöpäällikkö Pauli<br />
Partia kävi kannustavin esimerkein<br />
läpi ohjeistusta hyvään asumiseen.<br />
YIT:n Petri Poutun seikkaperäinen<br />
selostus Suomen ensimmäisen<br />
alueellisen imujätejärjestelmän<br />
toiminnasta herätti vilkasta vuoropuhelua.<br />
Uudiskohteissa järjestetään<br />
kaksi kokousta ennen muuttoa ja<br />
yksi muutaman asumiskuukauden<br />
jälkeen. Vanhoissa kohteissa Kotiklubi<br />
kokoontuu alueittain noin<br />
kerran vuodessa.<br />
Laajakaistayhteys<br />
kaikissa talouksissa<br />
jälkeen kaikkien <strong>Asuntosäätiö</strong>n<br />
omistamien asuntojen uskotaan<br />
olevan laajakaistan piirissä kesäkuun<br />
loppuun mennessä.<br />
Sopimus takaa kaikille vuokraan<br />
liittyvän laajakaistayhteyden,<br />
joka on kooltaan 2 megaa.<br />
Jos asukas tarvitsee tätä nopeamman<br />
laajakaistayhteyden,<br />
hän tekee siitä oman sopimuksensa,<br />
mutta hyötyy kuitenkin<br />
taloudellisesti perusyhteyden<br />
hinnan.<br />
neliön yksiöistä 90,5 m2 käsittäviin<br />
perheasuntoihin. Kohteen<br />
on suunnitellut Arkkitehtitoimisto<br />
L-N Oy ja urakoitsijana toimii<br />
Rakennusgemini Oy.<br />
Asumisen<br />
vinkit<br />
Vesi vanhin<br />
voitehista<br />
Hanasta tuleva puhdas vesi on ehkä arkinen asia, mutta<br />
monessa mielessä yksi hyvinvoinnin ja terveen elämän peruspilareista.<br />
Mitä enemmän arvostamme puhdasta vettä jo nyt, sitä toden-<br />
näköisemmin sitä riittää jatkossakin. Suoraan vedenkulutukseesi<br />
voit vaikuttaa yksinkertaisilla keinoilla. WC:n säästöhuuhtelu<br />
ja muut vettä säästävät valinnat pienentävät vedenkulutusta.<br />
Suomalaisten tyypillinen vedenkulutus on 90-270 litraa asukasta<br />
kohden vuorokaudessa. Keskimäärin jokainen suomalainen<br />
käyttää vettä 155 l/vrk. Vedenkulutuksen tavoitetaso on noin <strong>13</strong>0<br />
litraa vuorokaudessa per asukas. Lämpimän käyttöveden osuus<br />
asuinrakennuksen energiankulutuksesta on merkittävä, sillä<br />
noin viidennes energiasta kuluu veden lämmittämiseen. Lämmintä<br />
vettä käytetään keskimäärin 40-50 l/vrk henkilöä kohden.<br />
Vettä kuluu asukasta kohden vuorokaudessa seuraaviin<br />
käyttötarkoituksiin:<br />
WC 40 litraa<br />
Peseytyminen 60 litraa<br />
Pyykki 20 litraa<br />
Keittiö 35 litraa<br />
<strong>Asuntosäätiö</strong>n kiinteistöissä vedenkulutus asukasta<br />
kohti vuorokaudessa oli vuonna 20<strong>10</strong> <strong>13</strong>6 litraa, kun se vuonna<br />
2003 oli 151 litraa. Vedenkulutuksen väheneminen johtuu vanhemmissa<br />
kiinteistöissä suoritetuista perusparannuksista sekä uusimpien<br />
kiinteistöjen vettä säästävistä kalusteista ja tahdon uskoa,<br />
myös yhä valveutuneimmista asukkaista, jotka ovat oivaltaneet<br />
vedensäästön olevan myös kustannusten ja energian säästöä.<br />
Lähteet:<br />
www.motiva.fi<br />
www.kemira.fi<br />
Teksti Henri Holmberg Kuva Juha Hellström
Asu tyylikkäästi<br />
Asu huOlEttOmAsti<br />
Asu VuOkrAllA<br />
Espoon Vanttilan puutalovaltaiselle pientaloalueelle<br />
on valmistumassa tilavia koteja.<br />
Asunto Oy Espoon Peltokorte osoitteessa<br />
Peltomiehentie 7 muodostuu kolmesta<br />
erillistalosta ja kuudesta paritalosta.<br />
Valittavana on paritaloissa 88 m 2 kolmioita,<br />
neljän huoneen ja keittiön asuntoja 98 m 2<br />
ja 99,5 m 2 .<br />
Erillistaloissa on <strong>11</strong>5 m2 kokoisia viisi huonetta<br />
käsittäviä koteja.<br />
Valitse omasi!<br />
88 m 2 98 m 2 99,5 m 2<br />
kalevalantie 6<br />
02<strong>10</strong>0 EsPOO<br />
Puh. 09 - 809 32<strong>10</strong><br />
www.asuntosaatio.fi
Change language