Paavo Ravila ja Leonard Bloomfield kielitieteen ... - Helda - Helsinki.fi

helda.helsinki.fi

Paavo Ravila ja Leonard Bloomfield kielitieteen ... - Helda - Helsinki.fi


generativismi olisi ollut vastaliike. Aiheeseen palataan tarkemmin seuraavassa

alaluvussa.

2.4 Aineistonkeruuta ja kielifilosofeja

1900-luvun alkupuolella fennistiikan valtavirtaa edustivat Setälän lanseeraama

nuorgrammaattinen äännehistoria ja sanastonkeruu (Häkkinen 2008: 158). Suo-

men itsenäistyttyä 1917 maan itäraja sulkeutui, mikä merkitsi käytännöllisesti kat-

soen loppua tutkimusmatkoille sukukansojen pariin. Tieteen kehityksen kannalta

tärkeää oli Åbo Akademin perustaminen vuonna 1918 ja Turun Yliopiston perus-

taminen vuonna 1920, koska uudet yliopistot edesauttoivat tieteellisen tutkimuk-

sen monipuolistumista. Suomen Akatemian perustaminen vuonna 1948 helpotti

tutkijan uralle suuntautuvia tarjoamalla puitteet pitkäjänteiseen tutkimustyöhön (F.

Karlsson 1997: 56). Sotien jälkeinen valtion heikko taloustilanne vaikutti kansain-

välistymiseen hidastavasti, ja esimerkiksi tieteellisten ulkomaanmatkojen rahoitus

vaikeutui.

Kielitieteen eriytyminen muista tieteistä on nähtävissä esimerkiksi siinä, että

aikaisemmin professuureihin sisältyi sekä kieli että kirjallisuus, mutta 1920-lu-

vulta eteenpäin kirjallisuus alettiin erottaa omaksi professuurikseen. Käsittelen

seuraavaksi strukturalismin kannalta merkittäviä suomalaisia kielitieteilijöitä.

Eino Kaila (1890–1958) oli vastaperustetun Turun Yliopiston filosofian pro-

fessori, joka vaikutti välillisesti myös kielitieteeseen, sillä hän toimi niin Paavo

Siron kuin Paavo Ravilankin opettajana ja hän vaikutti myös Aarni Penttilän väi-

töskirjaan (F. Karlsson 1997: 63). Näistä kolmesta tuli kaikista setäläisen teorian

vastustajia, ja Ravila alkoi vähitellen töillään murentaa Setälän äärimmäisyyksiin

viedyn teorian pohjaa (Erkki Itkonen 1961: 195; Hovdhaugen et al. 2000: 379;

Häkkinen 2008: 203).

Turkulainen Aarni Penttilä (1899–1971) oli kiinnostunut kielifilosofiasta ja

logiikasta, ja hänen tieteelliset työnsä käsittelivät muun muassa kokeellista fone-

tiikkaa ja kielipsykologiaa. Penttilä edusti Häkkisen (2008: 159) mukaan ”klassis-

ta strukturalismia” painottaessaan langue–parole-erottelua. Penttilä uskoi psyko-

15

More magazines by this user
Similar magazines