Paavo Ravila ja Leonard Bloomfield kielitieteen ... - Helda - Helsinki.fi

helda.helsinki.fi

Paavo Ravila ja Leonard Bloomfield kielitieteen ... - Helda - Helsinki.fi


Olen saanut traditionaalisen kielihistorioitsijan koulutuksen. Vaikka näkemykseni

on vuosien mittaan avartunut, olen jatkuvasti vakuuttunut siitä, että

kielihistoria on yhä edelleen elävä tieteenhaara, jota ilman emme voi saavuttaa

todella syvällistä tietoa kielen olemuksesta. Olen koettanut mahdollisuuksien

mukaan seurata yleisen kielitieteen alalla viime vuosikymmeninä

käytyä vilkasta keskustelua ja selvittää omia näkemyksiäni maanmiehilleni.

Vaikka perusasenteeni toisinaan onkin kriitillinen, luulen lukijan huomaavan,

että pyrin esittämään ajatuksiani rakentavassa hengessä. – – Jos nyt ilmestyvät

esseet herättäisivät nuorissa kielitieteen opiskelijoissa kiinnostusta

yleisiä periaatteellisia kysymyksiä kohtaan ja johtaisivat heidät itsenäisiin

pohdiskeluihin ja kannanottoihin, olisin erittäin onnellinen. (Ravila 1967:

5–6.) 6

Esipuhe tiivistää hyvin Ravilan kielitieteellisen uran: hän oli yleisestä kielitietees-

tä kiinnostunut teräväsanainen kielihistorioitsija.

Ravilan laaja-alainen lukeneisuus käy hyvin ilmi hänen artikkeleistaan. Kie-

litieteessä hän seurasi erityisesti yleistä kielitiedettä ja teoreettisia aiheita koske-

vaa keskustelua. Hän oli muun muassa hyvin perillä strukturalismin eri suuntauk-

sista, mikä käy hyvin ilmi hänen artikkelistaan Mitä on ymmärrettävä struktuuril-

la? vuodelta 1959 [1967]. Siinä Ravila erittelee eurooppalaista ja yhdysvaltalaista

strukturalismia ja luonnehtii eurooppalaista tutkimusta metafyysiseksi ja yhdys-

valtalaista tutkimusta empiiriseksi. Ravilan luentokäsikirjoituksista (SKS KIA)

voi huomata, kuinka hyvin Ravila tunsi myös Bloomfieldin tuotantoa.

Vakuuttavan esiintymisensä vuoksi Ravila oli myös suosittu juhlapuhuja, ja

hän esitelmöi usein erilaisissa tilaisuuksissa. Helsingin yliopiston rehtorin ominai-

suudessa hän piti vuosittain yliopiston lukuvuoden avajaispuheen, joka oli tuol-

loin laajalti seurattu kannanotto (G. Karlsson 1974: 125; Eskola 2004: 288–289).

Hän puhui monissa tilaisuuksissa myös itsenäisyydestä ja jääkäriliikkeen tärkey-

destä sotien aikana. Aihe oli tuolloin arka, mutta Ravila uskalsi ottaa julkisesti

kantaa asiaan. (Eskola 2004: 305.)

Ravila kirjoitti ahkerasti myös kulttuurilehtiin, ja hän ehti kielitieteellisen

uransa ohessa toimia useiden lehtien toimituksessa. Hänen lehtikirjoituksensa kä-

sittelivät yhteiskunnallisia aiheita, kuten kansainvälisyyttä ja tieteen roolia yhteis-

kunnassa. Hänen kirjoituksiaan esiintyi sellaisissa lehdissä kuin Valvoja, Suoma-



























































6 Olen poistanut alkuperäiset muotoilut kaikista lainauksista. Kaikki lainausten lihavoinnit ovat

omiani.

25

More magazines by this user
Similar magazines