Paavo Ravila ja Leonard Bloomfield kielitieteen ... - Helda - Helsinki.fi

helda.helsinki.fi

Paavo Ravila ja Leonard Bloomfield kielitieteen ... - Helda - Helsinki.fi


lainen Suomi ja Mitä nyt. Vuosina 1936–1941 Ravila päätoimitti Porthan-seuran

oikeistomielistä lehteä nimeltä Länsi.

3.1.3 Kansainvälinen tiedemies

Paavo Ravilaa on aiheellisesti tituleerattu tuon ajan kansainvälisimmäksi suoma-

laiseksi kielitieteilijäksi. Ravila oli niitä harvoja tieteenalansa edustajia, jotka seu-

rasivat aktiivisesti kansainvälistä kielitiedettä (Hovdhaugen et al. 2000: 336). Laa-

jan kielitaitonsa vuoksi hän pystyi perehtymään ulkomaalaisten kollegoidensa töi-

hin alkuperäiskielellä, ja sosiaalisen luonteensa vuoksi hänen oli helppo luoda

suhteita eri puolille maailmaa. Hän teki lyhyempien opintomatkojen lisäksi kolme

professorivierailua ulkomaisiin yliopistoihin, joista ensimmäinen suuntautui Ruot-

siin, kaksi jälkimmäistä Yhdysvaltoihin.

Ravila osallistui myös aktiivisesti kansainvälisiin kongresseihin. Vuosina

1928–1962 pidetyistä kahdeksasta kansainvälisestä lingvistikongressista (Congrès

International des Linguistes) hän osallistui neljään, mikä on enemmän kuin ku-

kaan muu suomalainen kielitieteilijä tuona aikana: IV kongressiin vuonna 1936

Kööpenhaminassa, VII kongressiin vuonna 1952 Lontoossa, VIII kongressiin

vuonna 1957 Oslossa ja IX kongressiin vuonna 1962 Cambridgessa, Mas-

sachusettsissa. Ravila myös valittiin yhdistyksen komiteajäseneksi ensimmäisenä

suomalaisena. (F. Karlsson 1997: 59–61.)

Vuonna 1951 Ravila lähti ASLA-stipendin avulla 7 professorivaihtoon Yh-

dysvaltoihin Indianan Bloomington-yliopistoon. Unkarilaissyntyinen emigrantti

Thomas Sebeok kutsui Ravilan – kuten myöhemmin myös monia muita fennoug-

risteja – Indianaan, jotta Yhdysvaltoihin saataisiin kunnollista opetusta alalta. 8 Se-

beokin ja Ravilan välille kehittyikin lämmin ystävyys, jota he pitivät myöhemmin

yllä kirjeenvaihdolla (IUA). Käsillä olevan tutkimusaiheen kannalta on mielen-



























































7 Stipendistä ei näy Fulbrightin arkistossa merkintöjä, vaikka ASLA-stipendit ovat muutoin tuona

aikana melko hyvin dokumentoituja. Olen kuitenkin päätynyt luottamaan useissa lähteissä (myös

Bloomingtonin arkistossa) mainittuun tietoon Ravilan ASLA-stipendistä.

8 Toisen maailmansodan aikana Yhdysvaltojen armeija piti suomea strategisesti tärkeänä kielenä,

minkä vuoksi sen tutkimukseen panostettiin. Osittain tästä syystä Indianan yliopiston oli

mahdollista perustaa fennougristiikan laitos ja kutsua opettajikseen alan kansainvälisiä huippuja.

(Sebeok 1999: 19–20.)

26

More magazines by this user
Similar magazines