Paavo Ravila ja Leonard Bloomfield kielitieteen ... - Helda - Helsinki.fi

helda.helsinki.fi

Paavo Ravila ja Leonard Bloomfield kielitieteen ... - Helda - Helsinki.fi


Tyypillistä Ravilalle ovat summittaiset tuomiot ja autoritaarinen ote perustelujen

ollessa harvinaisessa määrin vulgääritieteellisiä (Hakkarainen 1980:

18).

Myös Nikanne (1989) on voimakas hyökkäys Ravilaa vastaan, sillä Nikanne lukee

Ravilan syyksi sen, ettei Suomeen koskaan muodostunut formalistista koulukun-

taa. Tässä kirjoituksessa tulee esille toinen piirre, joka Ravila-kritiikissä toistuvas-

ti esiintyy: Ravilan kuvaileminen itsevaltiaan kaltaisena Suomen kielitieteen ken-

tällä. Näiden kirjoitusten perusteella on vaikea sanoa, kuinka totuudenmukainen

tuo kuva on, mutta ainutlaatuinen se ei Suomen kielitieteiden oppihistoriassa ai-

nakaan ole, sillä myös E. N. Setälä kuvataan toistuvasti tällaisena tutkijana ”pri-

mus inter pares”.

Ravilaa kohtaan esitetystä laajasta kritiikistä huolimatta myös näistä käsi-

tyksistä poikkeavia, oikeastaan täysin päinvastaisia näkemyksiä on esitetty. Pau-

nonen (1970) pitää Ravilaa nimenomaan yleiskielitieteellisen ajattelutavan levittä-

jänä, samoin Esa Itkonen (1999, 2004) on kirjoituksissaan argumentoinut Ravilan

edistyksellisyyden puolesta. Vaikuttaakin siltä, että kuva Ravilasta on vähitellen

muuttumassa. Fred Karlsson (1997) on vielä melko kielteinen esitys Ravilasta,

mutta 100-vuotisjuhlaseminaarin (2004) esitelmät ovat myönteisiä – joskin se lie-

nee merkkipäivän vuoksi odotuksenmukaista – ja Häkkinen (2008) on jo hyvinkin

positiivinen kuvaus Ravilasta tiedemiehenä. Tähän kehitykseen lienee vaikuttanut

ensisijaisesti ajan kuluminen: toisaalta synkronia, formalismi ja transformaatio-

teoria eivät enää ole kielitieteellisen keskustelun ”kuuma peruna”, toisaalta voi-

makkaillakin mielipiteillä on tapana hieman väljetä ajan kuluessa.

Ravilan kannanottojen jyrkkyyden on sanottu lannistaneen seuraavat suku-

polvet yrittämästä uusia aluevaltauksia tieteen saralla (esim. F. Karlsson 1997:

71), mutta Ravilan pitämästä puheesta löytyy mielenkiintoinen katkelma ”vasti-

neeksi” näille käsityksille:

Meillä on tieteen alalla paljon uutteria kirjoittajia, hyviäkin, mutta perin

harvoja todellisia etsijöitä. Turvallisuuden kaipuu on oikeutettu ja luonnollinen

vietti, päivän iskusanakin on ennen kaikkea sosiaalinen turvallisuus.

Nuoret tutkijat valitsevat myös mielellään aiheensa turvallisilta aloilta, joissa

voidaan seurata auktoriteetteja ja joissa odotettu tulos on jo alussa nähtävissä.

Tällainen henki ei sovi tieteen maailmaan. Siellä tarvitaan rohkeutta

eikä riskin karttaminen saa ohjata työtä. On uskaltauduttava täyteenkin pi-

30

More magazines by this user
Similar magazines