Paavo Ravila ja Leonard Bloomfield kielitieteen ... - Helda - Helsinki.fi

helda.helsinki.fi

Paavo Ravila ja Leonard Bloomfield kielitieteen ... - Helda - Helsinki.fi


tinen huumorintaju, josta pääsivät nauttimaan ne, jotka eivät säikähtäneet hänen

aluksi etäiseltä tuntuvaa olemustaan (mts. 31–32.)

3.2.2 Ahkera ja laaja-alainen kirjoittaja

Bloomfield ehti 36-vuotisen uransa aikana tuottaa huikean määrän kirjoituksia.

Hall (1990) listaa peräti 121 kohtaa Bloomfieldin bibliografiassa, minkä lisäksi

Bloomfieldin tuotantoa on julkaistu kiitettävä määrä postuumisti ja uudelleenjul-

kaisuina. Kirjoituksissaan hän käsittelee useita kieliä, ja hänen onkin sanottu ol-

leen niin germanisti, amerikanisti, austronesianisti kuin dialektologikin. Lisäksi

hän kirjoitti kielten opettamisesta ja yleisestä kielitieteestä. Toisin kuin Ravila,

Bloomfield ei julkaissut kielitieteen ulkopuolella.

Bloomfieldin ura alkoi germanistiikan parissa. Hänen väitöskirjansa käsitteli

germaanisten kielten sekundaarista ablautia (vartalon vokaalin vaihtelu), mutta

myöhemmin hän siirtyi tutkimaan Amerikan intiaanien algonkin-kieliä menomi-

nia, foxia, creeta ja ojibwaa. Hänen perheensä vietti paljon aikaa omistamallaan

hotellilla Wisconsinissa, jossa oli menomini-intiaanien reservaatti, mikä on luul-

tavasti osaltaan vaikuttanut Bloomfieldin kiinnostukseen kyseistä kieltä kohtaan

(Hymes – Fought 1981: 114). Bloomfield teki ansiokkaita tutkimuksia myös In-

donesian tagalogista. Lisäksi hän kirjoitti paljon lingvistiikan periaatteista eli käy-

tännössä yleisestä kielitieteestä. Bloomfieldin suurimmat saavutukset ovat syntak-

sin, morfologian ja fonetiikan alalla. Hän määritteli morfeemin ja foneemin.

Leonard Bloomfieldin ensimmäinen teos An introduction to the study of

language (1914a) on saanut vaikutteita lähinnä Wilhelm Wundtin psykologiasta.

1920-luvulla Bloomfield kuitenkin alkoi kannattaa fysikalismia, joka vaikutti hä-

nen loppuelämänsä tuotantoon voimakkaasti (Matthews 2001: 21). Ensimmäinen

fysikalistisia vaikutteita saanut kirjoitus on Language-lehdessä ilmestynyt artikke-

li A set of postulates for the science of language. Siinä Bloomfield muotoilee kie-

litieteen postulaatit, eli tuo julki ne olettamukset ja väitteet, joiden varassa kieli-

tiede on. Ravilan sanoin kirjoitusta pidetään ”amerikkalaisen kielitieteen Magna

Chartana” (1967 [1962a]: 120).

Vuonna 1933 Bloomfield julkaisi teoksensa Language, joka hänen omien

sanojensa mukaan oli uusi versio Introductionista (1933: xv). Massiivinen teos on

33

More magazines by this user
Similar magazines