Paavo Ravila ja Leonard Bloomfield kielitieteen ... - Helda - Helsinki.fi

helda.helsinki.fi

Paavo Ravila ja Leonard Bloomfield kielitieteen ... - Helda - Helsinki.fi


kuitenkin niin pituudeltaan kuin aihealueiltaan ja ajattelutavaltaan hyvin erilainen

kuin aikaisempi teos. Esipuheessa Bloomfield sanoo teoksen olevan tarkoitettu

oppikirjaksi (mp.), mutta kuten monet aikalaiset huomauttivat, teos vaatii melkoi-

sen määrän taustatietoa auetakseen lukijalle. Sen tiivis ja suoraviivainen tyyli vaa-

tii lukijalta ennen kaikkea tarkkaavaisuutta. Bloch (1999 [1949]: 32) kuvailee kir-

jan lukemista hitaaksi myös lingvisteille:

– – not because it is obscurely written but because it so carefully says in

every sentence exactly what it means, because every word is essential and

every definition must be taken seriously.

Language oli oppikirjana yliopistoissa yli 25 vuoden ajan (Hall 1990: 44).

Yksi kirjan suurimmista ansioista on diakronian ja synkronian yhdistäminen

(Hockett 1984: xiii; Hall 1990: 46). Eurooppalaisten kielitieteilijöiden silmissä

Bloomfieldin käsitys nuorgrammaatikkojen äännelakiteorian pätevyydestä kohtasi

vastustusta, ja Bloomfieldin ajateltiin kannattavan jo vanhentunutta teoriaa (Hall

1990: 46–47). Bloomfield oli itse hyvin tietoinen kaikista väärinkäsityksistä, jotka

hänen kirjaansa ja teoriaansa koskivat, mutta erimielisyydet etenkin merkityksen-

tutkimuksen suhteen saivat nopeasti sellaiset mittasuhteet, että tilanteen selvittely

kävi lähes mahdottomaksi (mts. 47–48).

A. P. Weissillä ja behaviorismilla oli vaikutusta Bloomfieldin pääteokseen

Languageen, joskaan tuon vaikutuksen laadusta ei ole saavutettu yksimielisyyttä.

Weiss oli Bloomfieldin kollega Ohion yliopistossa, ja hän teki Bloomfieldiin suu-

ren vaikutuksen. Weissin myötä Bloomfield terävöitti näkemystään lingvistiikasta

kielitieteenä, jonka ei tarvitse tukeutua muihin tieteisiin. Kirjoitustensa kautta

Bloomfield vahvisti kielitieteen asemaa itsenäisenä tutkimusalana.

Vuonna 1939 ilmestyi Linguistic aspects of science, joka oli osa Interna-

tional encyclopedia of unified science -sarjaa. Ravilan sanojen mukaan kyseessä

on ”verraten heikko tuote” (1952: 10), mutta Ravila ei kuitenkaan perustele kom-

menttiaan tarkemmin. Arvostelun syynä on mahdollisesti työn voimakas kytkös

Wienin piiriin (aiheeseen palataan luvussa 4.2). Bloomfield oli jo vuonna 1935

julkaissut samannimisen mutta lyhyemmän artikkelin lehdessä Philosophy of

Science.

34

More magazines by this user
Similar magazines