Paavo Ravila ja Leonard Bloomfield kielitieteen ... - Helda - Helsinki.fi

helda.helsinki.fi

Paavo Ravila ja Leonard Bloomfield kielitieteen ... - Helda - Helsinki.fi


Empiristiseen tutkimusasenteeseen kuuluu ajatus siitä, että vaikka kielen-

käyttö sisältää paljon virheelliseltä vaikuttavia muotoja, tutkijan tulee pitää niitä

yhtä arvokkaana aineistona kuin säännönmukaisia muotoja.

Se todellisuus, jota kielentutkijan on tutkittava, on käytäntö. Tarkasti on yksityiskohdissaan,

todellisen positivismin hengessä, todettava tämä käytäntö,

virheellisiltä ja poikkeavilta näyttävät tapaukset on otettava normaalien veroisina.

(Ravila 1944: 115.)

Empiristisesti suuntautuneen kielentutkijan tehtävänä on löytää korpuksesta

säännönmukaisuuksia ja luoda niiden avulla teoreettisia kuvauksia kielestä. Täl-

laista induktiivista työskentelyä Bloomfield ja Ravila pitivät kielitieteen kulmaki-

venä. ”The only useful generalizations about language are inductive generaliza-

tions”, kirjoitti Bloomfield teoksessaan Language (1933: 20). Ravilan muotoilu

on: ”Kielitiede ei saa kieltää eikä unohtaa induktiivista ja empiiristä luonnettaan”

(Ravila 1967 [1953]: 60). Olennaista on siis tutkimuksen teko induktiivisti aineis-

ton kautta.

Empiristinen asennoituminen näkyy myös Bloomfieldin ja Ravilan suhtau-

tumisessa äänteenmuutokseen. Bloomfield oli opiskellut nuorgrammaatikkojen

alaisena Saksassa, ja myös Ravilan opetus oli nuorgrammaattisesti painottunutta.

Kumpikaan ei ollut yksiselitteisesti nuorgrammatismin kannattaja, mutta he piti-

vät edeltäjiensä teoriaa äänteenmuutoksesta pätevänä. Äänteenmuutokset tapahtu-

vat teorian mukaan säännönmukaisesti, ja sääntöä vastustaville muodoille oli löy-

dettävä tieteellinen selitys. Ennen nuorgrammaatikkoja selittämättömien poik-

keusten ei ajateltu romuttavan teoriaa äännelaeista; esimerkiksi Grimmin laki hy-

väksyi poikkeukset, mutta 1870-luvulta eteenpäin tieteellistymisen myötä teorian

selkärangaksi tuli lakien ehdottomuus.

Ajatus äännelaista ei kuitenkaan ole tietoa apriori, vaan se perustuu empiiri-

sen työn kautta tehtyyn oletukseen. Kieliaineistoja tutkimalla on havaittu niin kat-

tava määrä samansuuntaisia ääntenmuutoksia, että on voitu tehdä olettamus sään-

nönmukaisista äännelaista. Ravila painottaa asennoitumisen metodista tärkeyttä:

Äännelakien poikkeuksettomuuden julistus herätti aikanaan huomattavaa

vastustusta, ja myöhemminkin sitä on arvosteltu usein varsin ankarasti. Onkin

syytä nimenomaan kysyä, mitä mieltä tuossa väitteessä on, kun todellisuus

vain perin harvoin osoittautuu sen mukaiseksi. Väitteen arvo on ensi si-

48

More magazines by this user
Similar magazines