Paavo Ravila ja Leonard Bloomfield kielitieteen ... - Helda - Helsinki.fi

helda.helsinki.fi

Paavo Ravila ja Leonard Bloomfield kielitieteen ... - Helda - Helsinki.fi


muodostuminen tietänyt ihmisen psykologisen pohjan muuttumista, on varsin ky-

seenalaista” (mts. 296–297). Ravila tekee siis selvän pesäeron Karl Vosslerin

(1872–1949) kieli-idealismiin, jonka kansallisromanttinen ajattelutapa ei ollut

Suomessakaan harvinaista. Vuoden 1941a artikkelissaan Ravila kritisoi eksplisiit-

tisesti Vosslerin näkemystä, jonka mukaan kielitieteen päämääränä on ”osoittaa

henki kaikkien kielenmuodosteiden vaikuttavaksi syyksi”. Vosslerin ajatus on siis

olennaisesti metafysiikkaa, joka sisältää mentaalisia käsitteitä. Ravila jatkaa:

Tällaista romantiikkaa on usein sovellettu myös suomalais-ugrilaisiin kieliin.

– – Tällaiselle tielle ei positivistisen hengen elähdyttämä tutkija voi astua.

Ei kylläkään siitä syystä, että sinänsä olisi mahdotonta olettaa kansojen

ja rotujen erikoislaadun ilmenevän kielessäkin, vaan siksi, että tämä erikoislaatu

on, ennen kuin sitä voidaan selitysperusteena käyttää, empiirisen

tutkimuksen asein ensin todettava. Hämärämpää tiedettä kuin se, joka

operoi kansojen sielullisten erikoisominaisuuksien perusteella, tuskin voi

kuvitella. – – Sellaisenaan heidän [Steinthalin, Winklerin ja Vosslerin] romanttinen

asennoitumisensa sisältää kaikelle todelliselle tieteelliselle hengelle

vaarallista apriorismia. (Ravila 1967 [1941a]: 13–14.)

Ongelma on siis nimenomaan metafyysisessä lähestymistavassa eikä ajatuksen si-

sällössä sinänsä. Tieteellisyyden painotus viittaa jälleen positivismiin.

Metafysiikkavastaisuus yhdistää Ravilaa ja Bloomfieldja toisaalta erottaa

Ravilan eurooppalaisesta strukturalismista, johon mentaaliset käsitteet kuuluivat

luonnollisena osana. Suhde metafysiikkaan on yksi niistä aspekteista, joka erotti

tuon ajan eurooppalaisen ja yhdysvaltalaisen kielitieteen, ja niille yhdysvaltalaisil-

le strukturalisteille jotka noudattivat positivismin periaatteita eurooppalainen kie-

litiede alkoi vaikuttaa keskiaikaiselta mystiikalta joka kääntyi pois objektiivisesta

tieteestä (Hall 1946: 33–34). Yhdysvaltalaisen ja eurooppalaisen kielitieteen välis-

tä syvää juopaa kuvaa hyvin Hallin kirjoitus, jossa hän suorastaan tuomitsee eu-

rooppalaisen kielitieteen ja korostaa yhdysvaltalaisia periaatteita:

Non-mentalistic procedure most emphatically does not involve, as a necessary

corollary, disbelief in the ultimate existence of the human soul, of a

Deity, etc. A scientist’s individual beliefs on these subjects are quite irrelevant

to his procedure in scientific work; and in American scholarship, it is

considered the utmost bad taste to inject one’s personal religious beliefs into

scientific discourse. – – The present-day intellectual atmosphere of Europe

is influenced by an essentially reactionary hostility to objective science, and

by a return to doctrines of ”spiritual activity,” ”creativity of the human

54

More magazines by this user
Similar magazines