Paavo Ravila ja Leonard Bloomfield kielitieteen ... - Helda - Helsinki.fi

helda.helsinki.fi

Paavo Ravila ja Leonard Bloomfield kielitieteen ... - Helda - Helsinki.fi


Operationaalisen asenteen hedelmällisyys tulee ilmi, kun otetaan huomioon

kielellisen yhteyden periaate. Tämä periaate, jonka tärkeys on vuosien mittaan

yhä enemmän käynyt selväksi, sisältää sen, että lause on primääristä

sanaan verrattuna. Sanojen todellinen esiintymispaikka on lause. Yksityinen

sana, vaikka siltä ei saakaan kaikkea itsenäisyyttä evätä, on aina enemmän

tai vähemmän abstraktio. Sanan merkityksen täydellinen selvittäminen edellyttää,

että tunnemme kaikki ne mahdolliset lauseyhteydet, joissa se voi

esiintyä. – – Kaiken menestyksellisen merkitysopillisen tutkimuksen edellytyksenä

on lauseyhteyden vaarinottaminen. (Ravila 1961:102–103.)

On mahdoton sanoa, onko Ravila saanut kontekstualismin periaatteen

Bloomfieldiltä vai ei, mutta ainakin Wundt on todennäköisesti ollut yksi Ravilan

lähteistä. Kontekstualismin periaate vahvistaa edelleen lauseen asemaa kielentut-

kimuksen kohteena sanan sijasta. Eurooppalaisessa strukturalismissa huomion

keskipisteenä oli päinvastoin juuri sana, eikä syntaksin tutkimus ollut yleistä

Suomessakaan. Tästä suuntauksesta poiketen Ravila tutki myös syntaksia (Erkki

Itkonen 1961: 195–196; Häkkinen 1995: 258), joka oli tutkimuksen kohteena

yleisesti myös Yhdysvalloissa.

Bloomfield suhtautui merkitykseen kielentutkimuksen heikkona kohtana tie-

teiden kehittymättömyyden vuoksi. Bloomfieldiin liitetään osittain tästä syystä

yleisesti ajatus merkityksen torjumisesta, mutta tosiasiallista perustaa tälle ei ole

(Hymes – Fought 1981: 106; Robins 1999 [1988]: 236; Fries 1999 [1961]: 107).

Aiheesta nousevat esiin usein seuraavanlaiset kysymykset: Voiko merkitystä käyt-

tää kielellisen muodon analyysiperusteena? Voiko mentalistisia (tai metafyysisiä)

käsitteitä käyttää tieteessä? Tuleeko semantiikkaa tutkia?

Keskustelu merkityksestä, mentalismista ja metafysiikasta on erityisesti on-

gelman ytimessä. Bloomfieldin suhde mentalismiin ja metafysiikkaan käy ilmi

edellisestä alaluvusta, ja asenne oli yksiselitteinen: tieteen pariin ne eivät kuulu.

Mutta Bloomfieldin käsitys mentalismista voidaan erottaa hänen käsityksestään

merkityksestä. Oman käsittelynsä tasolla Bloomfield kirjoitti merkityksestä pal-

jonkin: Language sisältää kokonaan merkitykselle omistetun luvun ”Meaning”, ja

lisäksi Bloomfield kirjoitti aiheesta spesifisti artikkelissaan Meaning (1943) ja si-

vusi aihetta muissakin kirjoituksissaan (esim. 1944).

Erilaisia mielipiteitä on herättänyt erityisesti Bloomfieldin ajatus merkityk-

sen käyttämisestä kielen analysoinnissa. Kuten Fries (1999 [1954]: 88) tähdentää,

59

More magazines by this user
Similar magazines