Paavo Ravila ja Leonard Bloomfield kielitieteen ... - Helda - Helsinki.fi

helda.helsinki.fi

Paavo Ravila ja Leonard Bloomfield kielitieteen ... - Helda - Helsinki.fi


taakin, että formaali kielioppi on toki sinällään arvokas, vaikkei täydellinen ole-

kaan:

Ei voi olla epäilystäkään siitä, että merkittävä osa inhimillistä kokemusta

voidaan tällä tavalla tuloksellisesti formaalistaa. – – Erimielisyyttä on ajattelijoiden

keskuudessa oikeastaan vain siinä kohden, että toiset tosiaankin uskovat

kaiken kokemuksen formaalistamisen mahdollisuuteen, toiset taas

ovat jyrkästi sitä mieltä, että kaavojen avulla ei voida periaatteessakaan kuvata

muuta kuin osaa kokemuksesta. (Ravila 1967 [1951]: 31.)

Ravila itse lukeutui jälkimmäiseen ryhmään. Hän painotti, että kielentutkimuksen

kohteena on oltava kieli kaikissa muodoissaan, ei vain se osa, joka voidaan for-

maalistaa:

Kielen maailmassa on runsaasti aineksia, jotka voidaan formaalistaa, kuvata

kaavojen kielellä ja joissa voimme todeta suurta säännönmukaisuutta ja

lainalaisuutta. Toiselta puolen on ilmeistä, että tutkimuksen kohteeksi on aina

otettava myös runsaasti tärkeätä, osin hyvin keskeistä ainesta, joka jyrkästi

vastustaa kaikkea formaalista käsittelyä. (Ravila 1967 [1951]: 37.)

Runsas kymmenen vuotta myöhemmin, transformaatiokieliopin aikaan, Ra-

vila korostaa edelleen samaa periaatetta mutta muistuttaa, ettei abstraktia kuvausta

tule kaihtaa, jos se todella voi saavuttaa uusia tuloksia:

On ymmärrettävää, että kieliopin esittäminen abstraktisten symbolien ja ankarien

jälleenkirjoitussääntöjen avulla vaikuttaa vieroksuttavasti. Tämä ei

kuitenkaan riitä miksikään argumentiksi generatiivista kielioppia vastaan.

Esityksen matemaattisuutta ei ole pelättävä, jos on osoitettavissa, että uusi

tiukka esitystapa vie tulokseen, jossa epämääräisten selitysten ja sääntöjen

sijasta, joihin joka kohdassa on liitettävä poikkeuksia, voidaan saavuttaa tiivis

esitys, jossa kukin asia on oikealla paikallaan ja jossa toistot on supistettu

mahdollisimman vähiin. – – Mutta toistaiseksi on, kuten sanottu, jäätävä

odottamaan sovelluksia, jotka eivät tyydy vain kaikkein yksinkertaisimpiin

rakenteisiin, vaan jotka alistavat saman menetelmän kohteeksi kielen rikkauden

kokonaisuudessaan. (Ravila 1967 [1963]: 148.)

Bloomfield ei kirjoittanut formaalistamisesta yhtä paljon kuin Ravila, mikä

johtunee siitä, että formalismi tuli kielitieteeseen täysimittaisesti vasta 50-luvulla,

Bloomfieldin kuoleman jälkeen. Bloomfield kuitenkin kirjoitti artikkelin Linguis-

64

More magazines by this user
Similar magazines