Paavo Ravila ja Leonard Bloomfield kielitieteen ... - Helda - Helsinki.fi

helda.helsinki.fi

Paavo Ravila ja Leonard Bloomfield kielitieteen ... - Helda - Helsinki.fi


neiston runsauden vuoksi on aina olemassa mahdollisuus, että laajempi lukeminen

paljastaisi jotakin tärkeää ja uutta. Olen pyrkinyt selviytymään näistä ongelmista

pitämällä mielessä työn suuremman perspektiivin, mikä auttaa liiallisen yksityis-

kohtaisuuden karsimisessa.

Ravilan ja Bloomfieldin vertailu oli pro gradu -työn aiheena melko riskial-

tis, sillä aiheesta ei ole kirjoitettu aikaisemmin eikä Ravilan saamia vaikutteita ole

muutenkaan tutkittu oppihistoriallisissa katsauksissa. Työn hypoteesi – että Ravila

on lähellä Bloomfieldin tieteellistä asennoitumista – osoittautui kuitenkin monilta

osin paikkansapitäväksi, mikä asettaa Ravilan ajatukset uuteen valoon. Vaikka

Bloomfieldin ja Ravilan tieteenfilosofisissa kannanotoissa on paljon eroavaisuuk-

siakin, heidän välillään on myös mielenkiintoista samanhenkisyyttä. Laajempi

tutkimus saattaisi paljastaa lisää mielenkiintoisia yhtymäkohtia. Alustavan luke-

misen perusteella ainakin kielitieteen tieteellisyydestä ja autonomiasta, syntaksista

ja kielisysteemistä voisi vielä sanoa paljonkin. Myös arkistojen suhteen tutkimista

riittäisi vielä lisää, ja etenkin Ravilan elämää valottavia arkistoja lienee enem-

mänkin, mutta ne ovat sen verran hajanaisia, ettei pro gradu -tutkielman puitteissa

ole mahdollista käyttää tarpeeksi aikaa näiden lähteiden paikantamiseksi.

Ravila on tunnettu voimakkaista kannanotoistaan ja teoreettisen tason kirjoi-

tuksistaan. Hänen argumentaationsa jyrkkyys on silmiinpistävää verrattuna mui-

hin suomalaisiin kielitieteilijöihin, mikä on ehkä osaltaan luonut hänestä kuvaa

jopa perusteettoman negatiivisena uusien teorioiden kriitikkona. Ravilan tieteelli-

nen tyyli eksplisiittisine julistuksineen muistuttaakin enemmän yhdysvaltalaista

argumentaatiotapaa kuin suomalaisten tieteilijöiden yleensä melko vaatimatonta ja

hillittyä tyyliä. Ravilan eleet tuntuvat liian suurilta Suomen kielitieteeseen, ja siksi

olisikin mielenkiintoista tutkia, esiintyikö Ravila samalla tavalla myös kansainvä-

lisellä kentällä. Ravilan voimakkaiden kannanottojen taustalla lienee vaikuttanut

myös hänen roolinsa tiedepolitiikassa. Tieteensosiologinen tutkimus valtaraken-

teista voisi edelleen antaa lisävaloa Ravilan mielipiteisiin.

Suomen kielitieteiden historiasta on helppo ammentaa hedelmällisiä tutki-

muskohteita. Myös käsillä oleva aihe tarjoaa mahdollisuuksia monenlaisiin jat-

kotutkimuksiin. Paavo Ravila itsessään on kansainvälisyydessään ja yhteiskun-

nallisessa merkittävyydessään vertaansa vailla, ja hänestä soisi kirjoitettavan elä-

75

More magazines by this user
Similar magazines